Röntgenhoitaja aralla alueella

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Röntgenhoitaja aralla alueella"

Transkriptio

1 No pirkko annunen Röntgenhoitaja aralla alueella eteisvärinä terveys s. 30 kohtuudella onneen hyvinvointi s. 32 tehy-lehti selvitti: väkivallantekoa työpaikalla vain 6 rikosilmoitusta

2 näyttöön perustuvaa tietoa luontaistuotteiden tehosta ja turvallisuudesta Sisältää tiedon 200 keskeisimmän aineen tehosta ja turvallisuudesta. Antaa vastauksen haittavaikutuksiin, vasta-aiheisiin, raskauden ja imetyksen aikaisen käytön turvallisuuteen sekä kliinisesti merkittäviin yhteisvaikutuksiin. Herbalbasen on tuottanut medbase oy, jonka muita tietokantoja ovat SFINX-lääkeinteraktiotietokanta, renbase Lääkkeet munuaisten vajaatoiminnassa sekä Raskaus- ja imetystietokanta.

3 terveyden & hyvinvoinnin tekijöiden lehti tehysisältö No Pääkirjoitus 6 Itse asiassa: Virallinen feministi 9 Puheenjohtajalta 10 Ajankohtaista 14 Katkolla 20 Kansi Ammatissa: Aralla alueella Sädehoito muuttaa kehoa. 23 Kolumni 24 Täsmennystä pätevyyksiin 29 Terveys 30 Kansi Toiseksi paras rytmi Elämää eteisvärinän kanssa. 32 Kansi Hyvinvointi: Rajoita ja ole onnellinen Mikä on olennaista, mikä turhaa kohinaa? 36 Ministeri: Henna Virkkunen 38 Kesälomakalenteri 40 Kansi Rikos ja rangaistus Työväkivalta jää usein pimentoon. 45 Kirjat 46 Ulkomaat: Kotirouvien maassa 50 Tutkimus: Päiväunet pakkasessa 70 Tieni tähän: Tiesin, mitä sota on 72 Ihana arki: Hauskuutta huipputasolla 74 Suolaa haavoille tehyläinen 52 Tehy-uutiset 53 Keskustelua 54 Me kaksi: Jämäkkä ja topakka 56 Luottamuksella 57 Hyöty 59 Jäsentapahtumat 61 Hyviä tekoja 63 Tarkastaja KANNEN KUVA: PASI LEINO TEHY t Viina Minna Puustinen- Niemi helpottaa vieroitusoireita akupunktiolla. kolme arkaa aihetta 20 seksi Pirkko Annunen tutustuttaa syöpäpotilaita muuttuneeseen kehoon. 40 VäKiValta Potilas pahoinpitelee hoitajan miten etenee rikosilmoitus? Sveitsissä sairaanhoitajien ajatellaan olevan eronneita ja kevytkenkäisiä naisia. Sairaanhoitaja Anne Rantanen sivulla 46. 3

4 tekee päivästäsi mukavan UUTUUS - Miellyttävä stretch - Uusi helppohoitoinen, meleerattu sarja, jossa mukavuus ja design korostuvat. Valikoimassa yhdistyvät puuvillan hengittävyys ja strech-ominaisuuden joustavuus polyesterin kanssa. Rypistymätön ja hyvä värinkesto. 47% puuvilla/47% polyesteri/6% EOL-stretch Silittämättä siisti Navy-sininen Turkoosi Liila Kirsikka Musta Malli Naisten tunika. Vartalomyötäinen malli. Koko: XS - 4XL 48,90 sis. Alv 23% Voit vapaasti valita kaksi tuotetta yhteishintaan 69 g Tarjous on voimassa asti. Musta Tehy 2012 Vihreä Musta Valkoinen Navysininen Navysininen Turkoosi Liila Valkoinen Kirsikka Malli Naisten T-paita, jossa 2/3 hiha ja pyöreä kaula-aukko. Vartalomyötäinen malli. 92% puuvilla / 8% lycra Koko: XS 3XL 19,90 sis. Alv 23% 2 kpl 35 g Malli Unisex-housut, kaksi sivutaskua ja takatasku. Joustava vyötärö nauhakujalla. 50% puuvilla/50% polyesteri. Koko: XXS/34-4XL/50 45,90 sis. Alv 23% Tilaa ilmainen esite ja tutustu koko mallistoon osoitteessamme tai soita numeroon Malli Napitettu naisten liivi V-pääntiellä. Rintatasku ja kaksi suurta sivutaskua, joissa avainlenkki ja kännykkätasku. Halkio takana. 60% puuvilla/40% polyesteri Koko: XS - 4XL 39,90 sis. Alv 23% Praxis-työvaatteet Emännänpolku Naantali Marketsquare

5 Pääkirjoitus Kunta nousee tuhkasta Päätoimittaja Päivi Jokimäki kun PresidenTinvaalien jännittävän temmellyksen aiheuttama pöly laskeutuu, päästään vääntämään isosta kuntauudistuksesta. Se saattaa vaikuttaa elämäämme huomattavasti laajemmin kuin presidentti. Kuntien määrää aiotaan pudottaa dramaattisesti. Saamme aivan lähipäivinä asiasta tarkempaa tietoa. Onko sillä sitten suurta merkitystä? Jos hallintokunnan rajat ovat leveällä, onko se kuntalaiselle vitsaus vai siunaus? Tehyläisten työt eivät katoa mihinkään rajojen siirron myötä. Muutaman vuoden takaisessa Paras-hankkeessa sovittiin, että työntekijät voivat jatkaa kuntaliitoksissa vanhoina työntekijöinä eli entisin ehdoin. Ja näin on tarkoitus olla jatkossakin. Myllerrystä muutos tuo varmasti tullessaan työpaikoilla. Jo nyt ounastellaan, että kuntakysymys voi nousta hyvinkin kipeäksi ja tietenkin hyvin poliittiseksi. Lähikulmien asiat ovat aina meille kuntalaisille tärkeitä, jopa henkilökohtaisia. PaluumuuTin joitakin vuosia sitten lapsuusmaisemiini, jotka sijaitsevat itäisellä Uudellamaalla. Halusin elää lasten kanssa ympäristössä, jossa he voivat liikkua turvallisesti omin päin. Terveyskeskuksesta olin ylpeä, sillä sinne pääsi ja sieltä sai apua. Kuudessa vuodessa tunnelma laski kuin työmatkani varrella laiduntavan lehmän häntä. Koska kunta sijaitsi liian lähellä Helsinkiä, sen kalleimmat osat jouduttiin Tehyläisten työt eivät katoa mihinkään rajojen siirron myötä. liittämään pääkaupunkiin. Päätös muuten tehtiin pakolla. Tulevassa uudistuksessakin näin saattaa tapahtua, vaikka nyt pakkoliitoksia vastustavat samat poliitikot, jotka taannoin sitä puolsivat. Entinen vahva kunta joutui talousvaikeuksiin. Ongelmia on ollut peruspalvelujen, kuten lasten kouluruokailun järjestämisessä, ja kunta velkaantuu. Terveyskeskuspäivystykseen pääsevät iltaisin ne, joilla on oma auto, tukevat eväät, makuupussi ja riittävän hyvä kunto. Tässä numerossa haastattelemme kuntaministeri Henna Virkkusta (s. 36), joka vannoo elinvoimaisten kuntien nimiin lukua leimaavat muutos ja hidas kasvu VUOTTA SITTEN Tulevaa tutkailtaessa Hannu Salo toteaa, että ollaan astumassa uusiin asetelmiin. Yleisten ennusteiden mukaan taloudellinen kehitys etenee tällä vuosikymmenellä 70-lukua hitaammin, rakennemuutos sen sijaan jatkuu. Työttömyys on suurin ongelma niin työmarkkinoilla kuin yhteiskuntapolitiikassa yleensä. Staattinen perusturva on poistumassa. Itsestään selvää ei enää ole julkisella sektorillakaan, että toimitaan samassa tehtävässä eläkeikään, hän sanoo. TVK-V:N UUDEN NEUVOTTELUPÄÄLLIKÖN HANNU SALON HAASTATTELU, TEHY 2/1982. TEHY t

6 Itse asiassa Virallinen feministi Tasa-arvoasiain neuvottelukunnan (Tane) puheenjohtajana aloittava Jukka Relander ajaa lasten oikeuksia. TeksTi Vesa Turunen kuva Liisa Huima 1 Tane on neuvoa-antava parlamentaarinen elin. Mitä neuvoja se antaa lähiaikoina? Yksi iso kysymys on lasten huoltajuus. Mielestäni lapsella on luovuttamaton subjektiivinen oikeus ihmisiin, jotka ovat läsnä lapsen syntymästä lähtien on perhemuoto mikä tahansa. 2 Mihin miesliikettä tarvitaan? Se tuo miesten ääntä tasa-arvokeskusteluun. Tasa-arvopolitiikka ei ole vain naisten aseman kohentamista vaan kaikkien tasa-arvon ajamista. 3 Oletko feministi? Jos feminismillä tarkoitetaan yksinomaan sukupuolten välisen tasaarvon edistämistä, niin olen. Vastustan ajattelua, jossa sukupuolet mielletään intressiryhmiksi. 4 Onko keskustelu kotitöiden jakamisesta poliittista? Kotitöissä valta on tekijällä. Jos miehet passivoituvat ja luovuttavat vallan kodeissa, he eivät voita sillä mitään. Siinä mielessä tämä ei ole poliittinen kysymys, että eduskunta ei voi tehdä asiasta päätöstä. 5 Mistä palkkaerot johtuvat? Julkisen sektorin alat ovat naisvaltaisia ja yksityisen miesvaltaisia. Jostain syystä julkinen keskustelu määrittää yksityisen sektorin työt enemmän tuottaviksi kuin julkisen. Mutta julkinen sektori kouluttaa työvoimaa ja pitää sen terveenä. Jos se ei ole tuottavaa, niin mikä on? 6 Mitä merkitystä on eri alojen sukupuolisegregaatiolla? Naisvaltaisilla aloilla on naisia ja miesvaltaisilla miehiä, jotka tuntevat kutsumusta alalleen. Sukupuolikiintiöt eivät ole välttämättä ratkaisu. Alojen arvostuksen kriteerit ja rahoitusjärjestelmät pitäisi miettiä uudestaan. Koska rapautuva kuntasektori on lähes mahdottoman tehtävän edessä yrittäessään ylläpitää sosiaali- ja terveydenhoitoa, sen töistä tulee väkisin alipalkattuja. 7 Miksi perhevapaat pitäisi jakaa vanhempien kesken? Itse koen saaneeni perhevapaasta valtavasti. Naisella on oikeus luoda uraa ja käydä töissä, mutta ennen kaikkea mieskin voi olla tasavertainen ja pätevä lastenhoitaja. Lasten kanssa olemisessa kysymys ei ole laadusta vaan määrästä. Julkinen sektori kouluttaa työvoimaa ja pitää sen terveenä. Jos se ei ole tuottavaa, niin mikä on? 8 Mitä jokaisen tulisi tietää historiasta? Paljon. Kulttuurihistorioitsija Egon Friedell on sanonut: Jos emme pysty tekemään selkoa kuluneesta kahdestasadasta vuodesta, elämme vain kädestä suuhun. 9 Miksi hyvinvointivaltiota pitäisi muuttaa? Hyvinvointivaltion periaatteiden mukainen toiminta ei tuota enää tuloksia. Kysymys on työelämän rakenteista. Työttömyysturva on rakennettu niin, että ihmiset keskimäärin ovat elinikäisissä työsuhteissa, mutta enää näin ei ole. Miten rakenteita voisi kehittää? 10 Globaali kapitalismi tuottaa työt Kiinassa, markkinoinnin Yhdysvalloissa ja kulutuksen Euroopassa. Tähän rakenteeseen on vaikea puuttua, mutta silti pitäisi luoda uusia turvajärjestelmiä. Yksi vaihtoehto olisi kokeilla kansalaispalkkaa esimerkiksi Etelä-Savossa, jossa tehdään paljon pätkätöitä. Missä olet mielestäsi onnistunut? 11 Koen itseni onnistuneeksi kirjoittajana, kun pystyn antamaan sanoja sellaisten asioiden käsittelyyn, joihin ihmiset eivät ole niitä itse löytäneet. Mitä lupasit uutena vuotena? 12 Itseeni liittyvänä lupauksena on lisätä liikuntaa ja vähentää paheita. Syömisessä ratkaisee määrä. 6 TEHY t

7 Määrä ratkaisee. Jukka Relanderin mielestä lasten kanssa olemisessa ei ole kysymys laadusta vaan määrästä. Jukka Relander, 44 Tasa-arvoasiain neuvottelukunnan puheenjohtaja. Kolumnisti, radiohenkilö. Suomen kirjastoseuran puheenjohtaja. Opiskellut historiaa Helsingin ja Sussexin yliopistossa. Perheeseen kuuluu puoliso sekä ekaluokkalainen ja leikki-ikäinen lapsi. Harrastaa perhokalastusta, kalastuksen filosofiaa, musiikkia, lukemista, kävelyä ja sählyä. TEHY t

8 Lähihoitajapäivät Messukeskus, Helsinki Aamupäivän teema Lähihoitaja työelämän osaajana 8.00 Ilmoittautuminen 9.00 Päivien avaus Jaana Laitinen-Pesola, puheenjohtaja, Tehy ry 9.15 Vetovoimainen perusterveydenhuolto mahdoton tehtävä vai mahdollisuus? Anna Kukka, asiamies, Tehy ry Lähihoitaja elvytystilanteessa: Osaanko toimia? Aila Mäkisalo, elvytyskouluttaja, Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä Lounas ja näyttelyyn tutustuminen Iltapäivän teema Hyvinvoiva lähihoitaja Mikä on Suomen Lähihoitajat ry? Marko Tanhula, puheenjohtaja, Suomen Lähihoitajat ry Vakuuttava terveydenhoitoalan viestijä kehonkieli ja äänenkäyttö asiantuntemuksen tukena Essi Aulanko, teatteripedagogi, Bene Oy Energisen elämän eväät Hanna Partanen, ravitsemusterapeutti, Nutrifilia Päivien päätös Suomen Lähihoitajat ry:n yhdistyksen kokous Tilaisuus on tarkoitettu kaikille lähihoitajatutkinnon (tai sitä vastaavan tutkinnon) suorittaneille tai sitä opiskeleville. Koulutuspäivä on Tehyn jäsenille maksuton ja ei-jäseneltä koulutuspäivä maksaa 30 e (sis. koulutuksen ja ohjelmaan merkityt ruokailut). Ilmoittautumiset mennessä Jäsen: ilmoittaudu omien jäsentietojen kautta kurssit kurssitarjonta ilmoittautuminen Ei-jäsen: Ilmoita nimesi ja henkilötunnus, yhteystietosi (osoite, sähköposti ja puhelin) ja mahdolliset ruoka-aineallergiat. Osanotto voidaan peruuttaa mennessä kuluitta. Sen jälkeen veloitamme 70 peruutusmaksun. Mukaan mahtuu 400 ensiksi ilmoittautunutta. Tervetuloa! 8 TEHY t

9 Puheenjohtajalta Tällaisina aikoina Puheenjohtaja Jaana laitinen-pesola Eräässä radion keskusteluohjelmassa käytiin läpi kuluvan vuoden näkymiä ja kaikkea sitä epävarmuutta, mitä maailmassa tällä hetkellä on. Eräs keskustelijoista totesi, että näinä epävarmoina aikoina on viisasta investoida ihmisiin. Keskustelua toisella korvalla kuunnellessani tuli mieleeni Mikko Karjalaisen Yöyhtyeelle sanoittaman Tällaisina aikoina -kappaleen kertosäe. Osa siitä kuuluu näin: Tällaisina aikoina, kun maailma alkaa hajota. Tällaisina aikoina, kun täällä on jo kaikkea. Nyt enemmän kuin milloinkaan me tarvitaan rakkautta. Mitä ihmisiin investoiminen voisi käytännössä tarkoittaa? Yhteiskunnan tasolla haluaisin tämän tarkoittavan viimeinkin vaikkapa panostusta vanhustenhuollon kuntoon saattamiseen. Vanhustenhoitomme vaatii nimittäin kiistatta uudistuksia hoidon laadun varmistamiseksi. Lukuisissa kansalaisille tehdyissä kyselyissä juuri vanhustenhuollon tila on noussut kärkeen suomalaisten huolenaiheissa. Kiireessä on mahdollista tehdä vain välttämättömin. Se ei riitä. VanhEnEminEn on maailmanlaajuinen megatrendi. Pidentyvässä eliniässä on paljon hyvää, mutta haasteet ovat suuria. Vanhenemisen mahdollisuudet ja haasteet nähdään myös Euroopan unionissa. EU:n vuoden 2012 teemavuosi on Aktiivinen ikääntyminen ja sukupolvien välinen solidaarisuus. Tavoitteena on ei enempää eikä vähempää kuin sosiaalisesti kestävä yhteiskunta, jossa jokaista kohdellaan reilusti, vahvistetaan sukupolvien välistä yhteenkuuluvuutta ja tasa-arvoa sekä tuetaan vanhenevien terveyttä ja toimintakykyä. Olen iloinen, että nämä asiat nousevat keskiöön juuri kuntavaalivuonna. Tulevat päättäjät joutuvat joka tapauksessa tekemään päätöksiä juuri ikääntymiseen ja ikäihmisten palveluihin liittyvistä ratkaisuista. meillä tehyläisillä on paljon asiantuntemusta vanhustenhuollon kuntoon saattamisessa. Palaute, jota työpaikoilta tulee, kertoo aivan liian usein henkilöstön riittämättömyydestä ja kiireestä. Tällöin on mahdollista tehdä vain välttämättömin, ja se ei riitä. Pelkkä henkilöstön määrä ei kuitenkaan ratkaise palveluiden tulevaisuutta, vaan henkilöstön pitää olla koulutettua ja osaavaa. Kaiken kaikkiaan kysymys on myös asenteistamme ja arvostuksistamme. Uskon, että me kaikki haluamme turvallista vanhuutta, välittämistä ja läsnäoloa sitä, että emme ole yksin. KESKUSTOIMISTO Helsinki, Itä-Pasila Avoinna ma pe klo Tehy ry, PL 10, Tehy Asemamiehenkatu 4, Helsinki Puh. (09) Sähköpostit: PALVELUT Edunvalvonta (09) ma ti ja to pe 9 15 Jäsenyysasiat (09) ma ti ja to pe 9 15 Jäsentietomuutokset > Jäsensivut Työttömyyskassa (09) ma ti ja to pe 9 15 ALUETOIMISTOT Helsinki, Joensuu, Jyväskylä, Kajaani, Kouvola, Kuopio, Lappeenranta, Oulu, Pori, Rovaniemi, Seinäjoki, Tampere, Turku ja Svenskfinland (Seinäjoki) > Yhteystiedot TEHY t

10 ajankohtaista Terveysliikuntaa ministeriöiden yhteistyönä Meneillään olevan hallituskauden ajaksi on perustettu terveyttä edistävän liikunnan ohjausryhmä. Ryhmä on opetus- ja kulttuuriministeriön ja sosiaali- ja terveysministeriön yhteinen. Ohjausryhmä laatii uudet linjaukset terveyttä edistävän liikunnan edistämiseksi. Se tekee myös toimenpideohjelman, johon sisältyy suunnitelma resurssien käytöstä ja yhteisrahoitteisesta toiminnasta. VT Osaavaa johtamista työpaikoille TyöTerVeyslaiTos ja sosiaalija terveysministeriö käynnistävät johtamisen kehittämisverkoston. Sen tehtävänä on luoda, koota ja levittää hyvän johtamisen käytäntöjä ja esimiestaitoja työpaikoille. Ammattimainen ja oikeudenmukainen johtaminen lisää työhyvinvointia ja työn hallintaa, mikä motivoi jaksamaan työssä. Hyvä johtaja opastaa, innostaa ja antaa tukea silloinkin, kun kaikki ei mene aivan putkeen, sanoo sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikko, joka toimii verkoston johtoryhmän puheenjohtajana. Johtamisen kehittämisverkosto perustuu hallitusohjelmaan, johon hyvä johtaminen on kirjattu. Verkostoon voivat liittyä kaikki, jotka vaikuttavat työpaikkojen johtamiseen ja esimiestyöhön. Verkoston oma sivusto avataan tammikuussa. VT lasku kunnille Yli miljardi euroa kuluu VuosiTTain kunta-alan TyönTekijöiden sairauspoissaoloihin. LÄHDE: KT KUNTATYÖNANTAJAT kankkulan kaivoon. Osa it-hankkeisiin käytetyistä rahoista on mennyt täysin hukkaan. Tyyristä tietoteknologiaa suunnittelu ja ohjelmat ovat käyneet kalliiksi sosiaali- ja terveydenhuollon tietoteknologiahankinnoissa. Valtiontalouden tarkastusviraston (VTV) selvityksen mukaan hankkeilla ei ole saatu aikaan valtakunnallisesti vaikuttavia tuloksia. Esimerkiksi valtionavustuksia ei ole valvottu riittävästi ja niitä on ohjattu suurille it-yrityksille. Tarkastuksissa löytyi jopa lainvastaisuuksia. Nyt selvitetään, pitääkö avustuksia periä takaisin, sanoo VTV:n johtava tuloksellisuustarkastaja Tomi Voutilainen. Hankkeita rahoitettiin vuosina valtion ja Euroopan unionin varoista yhteensä noin 180 miljoonalla eurolla. Tästä kunnille ja sairaanhoitopiireille myönnettyä rahaa oli vajaat 60 miljoonaa. Niistä vähintään miljoonaa on mennyt täysin hukkaan. Lisäksi summa pitäisi kertoa kahdella, koska kunnat ovat pistäneet hankkeisiin saman verran omasta pussistaan. Osassa hankkeita ei ole saatu aikaan mitään tuloksia. Kun ohjelmisto on valmis, siitä on maksettu vielä uudestaan. Ohjelmisto on myös saattanut jäädä kokonaan valmistumatta. Voutilaisen mukaan erilaiset järjestelmät eivät toimi yhdessä, vaikka valtionhallinnon tavoitteena on ollut saada kattavat palvelut e-reseptin, kansallisen sähköisen terveyskirjaston ja arkistoinnin avulla. Sosiaali- ja terveysministeriö ja Tekes ovat tyrmänneet kritiikin. VT ANNIKA RAUHALA 10 TEHY t

11 neljä viidestä pääkaupunkiseudun asukkaasta kannattaa kotikaupunkinsa savuttomuutta. Tämä käy ilmi Savuton pääkaupunkiseutu -hankkeen ja Suomen ASH ry:n kyselystä. Tutkimukseen vastasivat Helsingin, Espoon, Kauniaisten ja Vantaan asukkaat. Savuttomien kaupunkien näin laaja tukeminen on hämmästyttävää, etenkin kun pääkaupunkiseudun asukkaista hieman yli viidennes polttaa. Tupakoivistakin noin puolet kannattaa asuinkaupunkinsa savuttomuutta, sanoo hankkeen projektipäällikkö Corinne Björkenheim. ajankohtaista Savuttomuus suosiossa pääkaupunkiseudulla Yksi taideteos töihin Hankkeen tavoitteena on edistää pääkaupunkiseudun savuttomuutta ja tukea erityisesti lasten ja nuorten tupakoimattomuutta. Pääkaupunkiseudun kunnilla on myös omat savuttomuusohjelmansa. Kaikki kunnat ovat jo julistautuneet savuttomiksi. Suomen ASH (Action on Smoking and Health) on vuonna 1989 tupakkapolitiikan kehittämiseen perustettu kansanterveysjärjestö. Toiminnassa painottuu tupakkatuotteiden käytön lopettaminen ja aloittamisen ehkäisy. Tavoitteena on Savuton Suomi vt Suomen Sairaaloihin halutaan lisää taidetta tarkalleen ottaen uutta teosta. Vuosi sitten Sairaala Ortonin taideseminaarissa ideoitu kampanja on polkaistu nyt täyteen vauhtiin. Seminaarin alustuksista on julkaistu pieni kirja, jossa kerrotaan esimerkein, miten monin eri tavoin taide voi löytää tiensä sairaalaympäristöön. Sairaala on oiva paikka järjestää näyttelyitä tai esitellä museoiden kellareiden aarteita. Taiteilijat ja taiteen keräilijät voivat tallettaa kokoelmansa sairaalan tiloihin kaikkien nähtäväksi. Taidetta voi pyytää lahjaksi, sitä voi lainata ja kierrättää. Kampanja vetoaa myös hoitolaitosten henkilökuntaan: hankkikaa, ostakaa ja tuokaa kotoanne kukin yksi taideteos omalle työpaikalle. taiteen puolesta. Kirsi Tervon You ve always been my sweethearth kuuluu Galleria Ortonin kokoelmaan taideteosta sairaaloihin -kampanjaa tukevat muun muassa Galleria Orton, Tehy, Lääkärin sosiaalinen vastuu ja Psykiatrian yhteistyö. SS Mediatähystys Ainakin leikkauksia tekevissä sairaaloissa on otettu hyvin varavoiman tarve huomioon. Sen sijaan jo terveyskeskustasolla alkaa olla hankaluuksia. VALTIONEUVOSTON TURVALLISUUSJOHTAJA TIMO HÄRKÖNEN, POHJALAINEN Vastuu omasta terveydestä on olemassa, mutta se ei tarkoita, että ihminen olisi vastuussa omista sairauksistaan. LÄÄKETIETEELLISEN ETIIKAN PROFES- SORI VEIKKO LAUNIS, OLIVIA 2/12 Onko kehitys mennyt oikeaan suuntaan, kun kansainväliset yritykset käyvät kunnan palkkapotilla kuokkimassa? KUNTALIITON HALLINTOYLI- LÄÄKÄRI PÄIVI KOIVURANTA-VAARA, YLEN TV-UUTISET Minusta ruumis ei ole tarkoitettu olemaan yksin. Se tuottaa eniten iloa silloin, kun sen voi jakaa jonkun kanssa. Elokuvaohjaaja Aku Louhimies, Helsingin Sanomien Kuukausiliite 1/2012 SIRPA VILJANEN TEHY t

12 Parempaa asumista vanhuksille YmpäristöministEriö on asettanut työryhmän parantamaan vanhusten asumista. Työryhmä laatii ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman vuosille Tarkoitus on lisätä hissejä ja korjata asuntoja sekä parantaa esteettömyyttä ja turvallisuutta. Lisäksi ohjelma turvaa vanhusten ja vammaisten asuntojen korjausavustusten riittävyyttä sekä järjestää asumisen vaihtoehtoja. rh Pulisemalla paras suomen mielenterveysseuran viisivuotinen Pulinapaja-hanke paransi koulujen työskentelyilmapiiriä ja vahvisti nuorten elämänhallintataitoja. Seuran kriisikeskukset neljällä paikkakunnalla lähettivät sosiaali- ja terveysalan ammattilaisia kouluihin oppilastyön tueksi. Näin syntyi matalankynnyksen pulinapaikkoja, joissa nuoret pystyivät puhumaan elämänsä tärkeistä asioista. ss Terveystoimittajat palkitsi Tytti Solantauksen HYvän tiedon omena -tunnustuspalkinto on myönnetty Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimusprofessori Tytti Solantaukselle. Lastenpsykiatrina työskennellyt Solantaus on erikoistunut lasten ja nuorten aseman parantamiseen. Hän on kehittänyt ennaltaehkäiseviä mielenterveyspalveluita sekä keinoja, joilla puuttua ongelmien kanssa painivien perheiden tilanteeseen mahdollisimman varhain. Palkinnon myöntää Terveystoimittajat-yhdistys. vt ajankohtaista Kotityöt jakaantuvat aiempaa tasaisemmin Ero naisten ja miesten kotitöihin käyttämässä ajassa on kaventunut 2000-luvulla: naiset ovat vähentäneet kotitöiden tekemistä ja miehet lisänneet. Tieto ilmenee Tilastokeskuksen vuoden 2009 ajankäyttötutkimuksesta. Ansio- ja kotityön muodostama kokonaistyöpanos on pienentynyt, koska ansiotyöhön käytetty aika on vähentynyt etenkin miehillä. Naisten kokonaistyöaika on suurempi kuin miesten. Ansiotyöhön käytettiin taloudellisen taantuman vuoksi vähemmän aikaa kuin ja 1990-lukujen lopulla, jolloin tutkimus tehtiin edellisen kerran. Miehet tekivät enemmän ansiotyötä kuin naiset. Miesten ja naisten ero ansiotyön määrässä pieneni palkansaajilla mutta kasvoi yrittäjillä. Miesten ja naisten tekemien kotitöiden sisällössä on tapahtunut lähentymistä. Naiset tekevät kuitenkin edelleen valtaosan kotitaloustöistä ja miehet vastaavasti pääosan huoltotöistä. rh i Naisten ja miesten eri tyyppisiin kotitöihin käyttämä aika Kulkuneuvojen korjaus ja huolto Korjaus- ja rakennustyöt Lämmitys ja vesihuolto Toisen kotitalouden auttaminen Astianpesu Vaatehuolto Pihan ja eläinten hoito Lastenhoito Siivous Ostokset ja asiointi Ruoan valmistaminen naiset, minuuttia/vrk miehet, minuuttia/vrk LÄHDE: TILASTOKESKUKSEN AJANKÄYTTÖTUTKIMUS 2009 huoltosuhde vuonna 2010 sataa työssäkäyvää kohden oli 131 Ei-tYössäkäYvää. lähde: tilastokeskus äidit työssä 1 Lähes 90 prosenttia 7 17-vuotiaiden lasten äideistä käy ansiotyössä. Isien osuus on yhtä suuri. 2 Runsas 80 prosenttia 3 6-vuotiaiden äideistä käy ansiotyössä. 3 Noin puolet alle 3-vuotiaiden äideistä käy ansiotyössä. Monet hyödyntävät pienten lasten vanhemmille tarjolla olevaa mahdollisuutta jäädä hoitovapaalle. 12 TEHY t

13 ajankohtaista Naiset vaarassa Kunta-alan työtapaturmat ja ammattitaudit ovat lisääntyneet eniten terveydenhuollossa. teksti Sinikka Sajama korvauksiin johtaneiden työtapaturmien ja ammattitautien kokonaismäärä on pysynyt kunta-alalla kutakuinkin ennallaan vuosina Suurin muutos on tapahtunut terveyden- ja sairaanhoidossa, missä sekä työtapaturmat että ammattitautitapaukset ovat hieman lisääntyneet. Tämä selviää tuoreesta Työturvallisuuskeskuksen kuntaryhmän raportista. Naisten osuus työtapaturmista ja ammattitaudeista on kasvanut koko kuntaalalla. Terveysalalla suurin muutos on naisten ammattitautitapausten ja -epäilyjen lisääntyminen 18 prosentilla. Miehillä vastaavaa kehitystä ei havaittu. Selvitys nosti esiin biologisten altistustekijöiden yleistymisen. Niiden aiheuttamat ammattitautitapaukset lisääntyivät neljän vuoden aikana yli 40 prosenttia. Käytännössä kyse on joko bakteeri-, home-, sieni- tai virusaltistuksesta. Ovatko taustalla taudinaiheuttajat vai sisäilmaongelmat? Ilmiö kaipaisi jatkoselvittelyä, julkaisun koonnut Tampereen teknillisen yliopiston tutkija Noora Nenonen pohtii. Kokonaisuudessaan kunta-alan työtapaturmat olivat suurelta osin samoja kuin muillakin aloilla. Eniten oli putoamisia, hyppäämisiä ja kaatumisia. Erojakin löytyi. Kunta-alalla ja terveydenhuollossa työkyvyttömyyden aiheuttaja on muita aloja useammin äkillinen fyysinen rasitus, väkivalta tai järkyttävä tilanne. tuoreet tilastot nostavat esiin myös ikänäkökulman työtapaturmien ja ammattitautien ehkäisyssä. Määrällisesti suurin osa työkyvyttömyysjaksoista osuu kunta-alan suurimpaan ikäluokkaan, vuotiaisiin. TEHY t Toisaalta alle 25-vuotiaiden työtapaturman riski on ikäluokan kokoon suhteutettuna selvästi muita suurempi. Heillä on vähemmän työkokemusta, ja he työskentelevät usein määräaikaisissa vaihtuvissa työsuhteissa. Ensimmäinen askel nuorten työtapaturmien torjunnassa on kunnollinen perehdyttäminen myös määräaikaisissa ja lyhyissä työsuhteissa, Nenonen sanoo. Vaikka työtapaturmien ja ammattitautien määrä ei kuntatöissä laskenut, myönteistäkin kehitystä tapahtui. Tapaturmat aiheuttivat vuonna 2009 aikaisempaa lyhyempiä sairauslomia päivän työkyvyttömyysjaksojen määrä väheni, ja lievempien alle neljän päivän jaksojen määrä lisääntyi. i Ammattitaudit ja -tautiepäilyt altistustekijöittäin 47 % 9 % 44 % Myönteinen kehitys ei ulottunut vakavampien tapaturmien ja ammattitautien aiheuttamien yli kuukauden työkyvyttömyysjaksojen määrään, joka pysyi ennallaan. Kuitenkin juuri niiden ehkäisy vähentäisi tehokkaasti inhimillistä kärsimystä ja toisi myös suurimmat säästöt niin yhteiskunnalle, työnantajalle kuin työntekijälle itselleen. Tämä julkaisu luo yleiskuvan työtapaturmien ja ammattitautien kehityksestä. Se on hyvä vertailupohja, kun kunnat lähtevät tutkimaan omaa tilannettaan, selvitystä laatineen kuntatyöryhmän tehyläinen jäsen Irmeli Vuoriluoto sanoo. Raportin tiedot perustuvat Tapaturmavakuutuslaitosten liiton valtakunnalliseen tietokantaan, johon on kirjattu kaikki lakisääteisen tapaturmavakuutuksen korvaamat työtapaturmat, ammattitaudit ja ammattitautiepäilyt. Tilastot tarkentuisivat, jos työntekijät ilmoittaisivat pienetkin tapaturmat. Se edesauttaisi tapaturmia ennaltaehkäisevää työtä. Ilmoittaminen on myös työntekijän oma etu. Jos oireet ilmaantuvat viiveellä, on vaikea todistaa, että syntynyt vamma tai sairaus on ilmoittamatta jääneen työtapaturman aiheuttama. NeNoNeN, N KuNta-alaN työtapaturmat sekä ammattitaudit ja ammattitautiepäilyt vuonna työturvallisuuskeskus. kemiallinen biologinen fysikaalinen 13

14 Lepäämään. Katkolle tullut Mikko haluaa ennen kaikkea nukkua ja saada elämänrytmistä kiinni. 14 TEHY t

15 Päihteet Katkolla Katkaisuhoidon tehtävä ei ole raitistaa vaan tarttua ihmisen hätään. Motivoimalla, tukemalla ja neuvomalla. TeksTi Tiina Suomalainen kuvat Elina Orpana Mikko, 43, istuu väsyneenä sairaanhoitaja Minna Puustinen- Niemen edessä. Mikolla on takana kuukauden ryyppyputki ja valvottuja öitä. Syöminenkin on jäänyt vähiin. Silmäkulma on musta ja turvoksissa, koska mies on kaatunut kotonaan. Alkometriin Mikko puhaltaa nollat, sillä ennen Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin (Eksote) päihdekuntoutumisyksikköön tuloa hän on ollut kolme päivää juomatta. Reppuun hän on pakannut kaksi puhdasta paitaa, tupakkaa, reseptit, lääkkeet ja voiteet psoriaasia varten. Isä varasi paikan ja kuskasi. En olisi varmasti muuten tullutkaan, Mikko kertoo. Edellisen kerran Mikko on ollut katkolla vuonna Sen jälkeen on mennyt ihan hyvin. 17-vuotias tytär on asunut välillä hänen luonaan, ja eläkepäivien lomassa Mikko on käynyt tekemässä vähän metsätöitä. Juomatta on mennyt pitkiä aikoja. Mutta kun otan yhdenkin kaljan, homma lähtee lapasesta. Juon aivan älyttömiä määriä, vuorokaudessa voi mennä kaksi ja puoli litraa viinaa ja laatikko kaljaa. Asun itärajan tuntumassa, ja viinaa saa helposti. Vaikka eihän se mikään selitys ole. Minkä asettaisit hoitojakson tavoitteeksi? Minna kysyy. Haluan nukkua ja päästä taas elämänrytmiin kiinni. Juomisen suhteen on joko tai. Ei tällaisia juomakuureja kestä kukaan hengissä. Mikko miettii, että kolme päivää katkolla riittäisi, koska hän ei ole kovin huonossa kunnossa, ja tulijoita varmasti on. TEHY t

16 Päihteet TuKea ja TieToa. Minnan vetämään aamuryhmään on tullut myös raitistumista toivova Petri. Siitä voidaan keskustella myöhemmin, Minna vastaa. Tulohaastattelun jälkeen Minna antaa Mikolle B1-vitamiinipiikin alkoholin kuluttamien tiamiinivarastojen täydentämiseksi. Sen jälkeen Mikko pääsee asettumaan huoneeseensa. Lappeenrannan pajarilassa sijaitsevaan päihdeyksikköön riittää tulokkaita tasaisesti läpi vuoden. Tavallisena talvisena keskiviikkona katkon 12 paikasta vapaana on vain muutama. Tällä kertaa kaikki asiakkaat ovat sattumalta alkoholiongelmaisia, vaikka suuntaus on toinen: alkoholistien määrä vähenee ja sekakäyttäjien määrä lisääntyy. Asiakkaista enemmistö on miehiä. Naisten osuus on pysynyt jo pitkään samana eli prosentissa. Olen ottanut viinaa 50 vuotta, jospa minun mittani olisi nyt täynnä. Katkolla käy vuosittain noin 300 asiakasta. Viime vuonna ensikertalaisia oli peräti 30 prosenttia, ja noin 10 prosenttia oli alle 25-vuotiaita. Joskus joudutaan hoitamaan myös alaikäisiä. Pajarilassa ollaan yhä enemmän tekemisissä nuorten huumeidenkäyttäjien kanssa. Yksi asiakasryhmä on korvaushoidon aikana retkahtaneet opiaattiriippuvaiset. Huumeidenkäyttäjien myötä henkilökunnan haasteet kasvavat. Nuorten aineidenkäyttäjien kanssa meno on usein aikamoista sirkusta ja rajojen asettamista. Pajarilassa on avoimet ovet, emmekä me pysty kontrolloimaan kaikkea, mitä sisään tulee, Minna kertoo. Katkon tehtävä on katkaista asiakkaan päihdekierre ja hoitaa vieroitusta. Hoitojaksot ovat yleensä kolmesta päivästä viikkoon. Pajarilan yläkerrassa toimivat kuntoutumis- ja hoito-osastot, joilla hoitojaksot ovat pidempiä kuntoutumisosastolla viikosta kuukauteen ja hoitoosastolla kolmesta kuukaudesta jopa puoleen vuoteen. Hoito on kokonaisvaltaista, ei ongelmalähtöistä. Siksi esimerkiksi päihdepsykiatrisen osaston nimi on muutettu hoito-osastoksi. Meillä samat asiakkaat voivat kulkea eri osastojen läpi. Ihminen on psykofyysinen kokonaisuus, emmekä käytä kaksois- tai kolmoisdiagnoosi-termejä. Useimmilla psyykkiset ongelmat ja päihderiippuvuus kulkevat käsi kädessä ja siinä sivussa on vielä yksi tai useampia somaattisia sairauksia, osastonhoitaja Helena Talonpoika huomauttaa. KeLLo yhdeksän Minna lähtee pitämään aamuviritystä. Paikalle saa- 16 TEHY t

17 rauhoitusta. Korva-akupunktio rentouttaa, lievittää jännitystä ja helpottaa vieroitusoireita. i Pajarilan päihdeyksikkö Katkaisuhoito-osasto, yhteensä 12 paikkaa. Märkäkatkolle tullaan promilleissa tai positiivisella huumeseulalla, kuivakatkolle nollilla ilman vieroitusoireita. Kuntoutumis- ja hoito-osastot, yhteensä 12 paikkaa. Henkilökuntaa yhteensä 20, joista hoitohenkilökuntaa katkolla 6. Hoitomuotoja mm. omahoitajien antama yksilöhoito, yhteisöhoito, erilaiset toiminnalliset ja informatiiviset ryhmät, korva-akupunktio, sosiaalinen kuntoutus ja lääkehoito. Katkaisuhoitoon tullaan oman tai läheisen yhteydenoton kautta tai esimerkiksi työpaikan, sosiaalitoimiston, päihdeklinikan tai terveyskeskuksen ohjaamana. TEHY t puu hiljaisia ja hauraanoloisia miehiä verkkareissa ja crocseissa. Aamun ryhmässä käydään läpi päivän ohjelma ja kotiutumiset. Minna puhuu myös jatkohoitomahdollisuuksista. Tarkoitus on, että kukaan ei lähde Pajarilasta tyhjän päälle vaan jatkohoitosuunnitelma olisi sovittuna. Minna esittelee lyhyesti päihdeklinikan, mielenterveyspäivystyksen ja arviointipoliklinikan, AA:n, A-killan sekä yläkerran kuntoutumis- ja hoito-osastot. AA herättää keskustelua. Minä kokeilin ensin ryhmää raitistuneen velipojan kanssa. Ei se napannut, kun toisen mieliksi lähti. Mutta nyt olen käynyt omasta halusta ja aion jatkaa. Olen ottanut viinaa 50 vuotta, jospa minun mittani olisi nyt täynnä, vanhempi mies pohtii. 38-vuotias Petri ei innostu AA:sta lainkaan. Ei ole minua varten. Ryhmiin on kotoa pitkä matka, enkä muutenkaan jaksa kuunnella toisten valituksia. Joku yrittää virittää keskustelua alakerran eli katkon toiminnasta. Täällä ei tapahdu mitään. Aika käy pitkäksi, ja tupakkaa kuluu hirveästi. Ei mulla käy aika pitkäksi. Eikös täällä ole tarkoitus saada itsensä taas toimintakuntoon, toinen toteaa. Minna ei ota kantaa vaan vie keskustelun takaisin päivän ohjelmaan. Ketä kiinnostaa korva-akupunktio vieroitusoireiden helpottamiseksi? Kaksi kättä nousee. Ennen lounasta pidetään myös päivän toinen ryhmä. Tänään on aiheena alkoholin vaikutukset terveyteen. Minna käy läpi listaa: keskushermosto, masentuneisuus ja uni, sydän ja verenkierto, maksa, haima ja muut sisäelimet. Pitkäaikaisen ja runsaan alkoholinkäytön seurauksena isot ja pikkuaivot alkavat rappeutua ja aivovaurion ja dementian riskit kasvavat. Liikehäiriöt varmasti tunnettekin. Liikehäiriöt saattavat korjautua, jos juomisen lopettaa mutta jossakin vaiheessa vaurio jää pysyväksi. Puhutaan myös epileptisistä krampeista, Wernicken taudista, jonka taustalla on tiamiinipuutos sekä depressiosta, diabeteksesta, rasvamaksasta ja maksakirroosista. Miehet kuuntelevat kiltisti ja heittävät väliin kysymyksiä: Saako katkolla magnesiumia kramppien ehkäisyyn? Voiko psykoosista sairastua skitsofreniaan? Tekeekö sammuminen tuhoja aivoissa? Paraneeko rasvamaksa? Olen tullut siihen tulokseen, että turha enää juoda, kun ei tule humalaan. Nuorena kun otti, se oli kuin taivas. Nyt tulee vain apea olo, pohtii vanhempi mies. Pajarilan yksikkö toimii osana laitospalvelujen vastuuyksikköä, mutta talossa työskennellään hyvin itsenäisesti. Työ asettaa isoja haasteita hoitajille, sillä 17

18 Päihteet Selvin päin olo tuntuu yhtä hyvältä kuin ensimmäiset kännit teinipoikana. asiakkaat ovat usein monisairaita, eikä talossa ole läsnä täysipäiväistä lääkäriä. Etelä-Karjalan keskussairaalan psykiatrisen osaston lääkäri käy Pajarilassa kerran viikossa ja on muulloin tavoitettavissa osastolla. Tarvittaessa käytetään myös terveyskeskuslääkärien ja työterveyslääkärien palveluja. Hoitajilla on iso vastuu arvioida asiakkaan terveydentilaa ja antaa lääkitystä lääkärin antaman ohjeistuksen mukaisesti. Lääkärin puuttuminen on myös eettinen ongelma asiakkaan kannalta, Minna huomauttaa. Katkolla annettava lääkehoito on melko vähäistä. Lääkäri on kirjoittanut aaneloselle listan lääkkeistä, joita voi ilman eri määräystä antaa alkoholin ja huumeiden vieroitusoireisiin ja muihin vaivoihin, kuten vapinaan, sydämentykytyksiin, rauhattomuuteen, ahdistuneisuuteen, kramppeihin, pahoinvointiin, unihäiriöihin ja B-vitamiinipuutoksiin. Deliriumiin joutunutta asiakasta ei hoideta Pajarilassa vaan hänet toimitetaan jatkohoitoon keskussairaalaan. Erillisellä katkaisuhoito-osastolla on myös puolensa. Pajarila sijaitsee rauhallisella paikalla noin kuusi kilometriä kaupungin keskustasta, ja ympäristö itsessään on jo tervehdyttävä. Pajarilassa on puutarha ja kasvimaa, joita asiakkaat voivat hoitaa, sekä liikunta- ja rentoutumismahdollisuudet luvulla katkaisuhoitoon tuli myös toiminnallisuus. Kovin puuhakkaita päivät eivät kuitenkaan voi olla, sillä verrattuna kuntoutumis- ja hoito-osastojen asiakkaisiin katkon asiakkaat ovat usein hyvin huonossa kunnossa. Nyt katkolla pyörii aamuryhmän lisäksi kaksi tiedollista tai toiminnallista ryhmää päivittäin. Talossa työskentelee myös toimintaterapeutti, ja alakerran asiakkaat voivat osallistua yläkerran asiakkaiden kanssa erilaisiin toimintoihin, kuten sählyyn, keilailuun, uintiin ja luontoretkiin. Yritämme tutustuttaa asiakkaita eri harrastuksiin, jospa niistä löytyisi tekemistä päihteiden tilalle, Helena sanoo. LounastauoLLa pienessä keittokomerossa käy sutina, kun työntekijät aukovat kaappien ovia ja lämmittävät mikrossa aterioitaan. Pajarilassa on yhteensä 20 työtekijää. Moniammatilliseen tiimiin kuuluu osastonhoitajan, apulaisosastonhoitajan ja sairaanhoitajien lisäksi lähihoitajia, erityissosiaalityöntekijä, sosiaaliohjaaja ja toimintaterapeutti. Tänään mukana pyörivät myös työharjoittelussa olevat terveydenhoitajaopiskelija ja toimintaterapeuttiopiskelija. Terveydenhoitajaopiskelija Minna Söderholm halusi työharjoitteluun nimenomaan Pajarilaan, koska hänellä ei ole päihdealasta vielä kokemusta. Minna on innostunut näkemästään ja kokemastaan. Työ vaikuttaa todella mielenkiintoiselta ja työyhteisö mukavalta. Huomasin heti, että täällä ei ole kuppikuntia. Annoin nimeni jo keikkalistalle. Työyhteisö saa kiitosta myös talon vakituiselta väeltä. Jotakin kertoo se, että työntekijöiden vaihtuvuus Pajarilassa on hyvin vähäistä. Meillä on tosi ihania ihmisiä töissä. Porukka on motivoitunutta ja puhaltaa yhteen hiileen. Se auttaa jaksamaan, toteaa sairaanhoitaja Minna, joka on ollut katkolla töissä jo toistakymmentä vuotta. Miksei täysipäiväistä lääkäriä? Mielenterveys- ja päihdepalvelut integroitiin yhdeksi kokonaisuudeksi Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiriä perustettaessa. Tavoitteena oli, että asiakkaan tarvitsee liikkua mahdollisimman vähän. Sloganimme on Päihdetyö kuuluu kaikille. Esimerkiksi katkaisuhoito pyritään toteuttamaan siellä, minne asiakas ensin saapuu. Se voi olla terveysasema, psykiatriset vastaanotot, päihdeklinikka tai Pajarila, kertoo mielenterveyspalvelujen johtaja Timo Salmisaari. Päihdehuollon erityisyksikkö Pajarilassa ei ole täysipäiväistä lääkäriä, koska sitä ei ole katsottu tarpeelliseksi resurssiksi. On tarkoituksenmukaista, että potilaat tulevat mahdollisimman paljon vastuulääkäreidensä kautta. Näin somatiikka tulee arvioitua ja omalääkärisuhde ylläpidettyä. Täysipäiväisen lääkärin puuttuminen asettaa enemmän vastuuta hoitajille, mutta Salmisaari ei pidä sitä ongelmana. Päihdetyö on luonteeltaan haastavaa, ja henkilökunta joutuu ottamaan kantaa moniin asioihin. Pajarila palvelee sekä perusterveydenhuoltoa, erikoissairaanhoitoa että sosiaalitoimea. Pajarilaan hakeutuvat ne, jotka ovat kokeneet saaneensa siellä hyvää hoitoa aiemmin. Asiakkaita tulee myös muun muassa terveyskeskus- ja työterveyslääkäreiden ohjaamana.t 18 TEHY t

19 ISBN Ruokolahtelainen PetRi saa Minnalta korviinsa akupunktioneuloja. Miehen tavoitteena on päästä kokonaan eroon viinasta. Tällä kertaa hän on tullut märkäkatkolle sairaalasta, jossa hoidettiin rankan juomaputken aiheuttamaa nestehukkaa. Katkon jälkeen hänelle on varattu Pajarilasta avohoitoa tukeva intervallijakso. Toissa vuonna vietin yhteensä kahdeksan kuukautta yläkerran hoito-osastolla. Olin seitsemän kuukautta juomatta ja siitä se taas lähti pikkuhiljaa. Jos kaveri tulee kaljojen kanssa kylään, en pysty kieltäytymään. Petri kertoo tulleensa toukokuussa uskoon. Muutos on lisännyt elämänhalua ja taittanut masennuksen terän. Petrillä on sekä ensihoitajan että polttoleikkaajan koulutukset, mutta nyt hän haaveilee päihdetyöntekijän ammatista. Raittiuden Petri aikoo saavuttaa uskon, uusien uskonystävien ja Pajarilan avulla. Henkilökunta on ihanaa, ja täältä saa myös vertaistukea. Helena korostaa, että asiakkaiden raitistaminen ei ole päihdekuntoutumisyksikön tehtävä vaan tehtävänä on tarttua ihmisen hätään motivoida, neuvoa, tukea ja auttaa. Paineet raitistamiseen tulevat ulkopuolelta, kuten omaisilta. Vastuu raitistumisesta on kuitenkin jokaisella itsellään. Jotkut tavoittelevat raittiutta mutta tavoitteena voi olla myös putken katkaisu tai kohtuullinen päihteidenkäyttö. Asiakas laatii omahoitajan kanssa hoito- ja kuntoutumissuunnitelman, johon tavoitteet kirjataan. Kaikki eivät halua tehdä suunnitelmaa ja sitäkin kunnioitetaan. Verenpainelääkettä ja antabusta yläkerran kuntoutumisosalta hakemaan tullut Ari Ruohio, 50, puhkuu positiivista energiaa. Selvin päin olo tuntuu yhtä hyvältä kuin ensimmäiset kännit teinipoikana. Tai oikeastaan paljon paremmalta. Raittiudessa on se hyvä puoli, että pystyy tekemään suunnitelmia. Ei tällaiselle ontuvalle erikssonille varmasti töitä enää löydy, mutta kirjoittamista olen ajatellut. Alan kaivella pöytälaatikoita. Jospa sinne olisi 30 vuoden ajalta tallentunut muutakin kuin tyhjiä pulloja. Henkilökunnalle hienoja hetkiä ovat ne, kun asiakas onnistuu tavoitteissaan. Aamun kahvitauolla henkilökuntaa puhutti entiseltä asiakkaalta tullut viesti: 1073 päivää raittiina ja kutsu taidenäyttelyyn.t Luotettavaa lääketietoa osaaville ammattilaisille PHARMACA FENNICA 2012 PHARMACA PLUS sisältää Pharmaca Fennica kirjan I-osan (tiivistelmä) sekä Pharmaca.fi-verkkopalvelun 79,20 PHARMACA FENNICA kirjapaketti (ovh 88 ) kodin LÄÄKEOPAS Luotettava tietolähde Suomessa myytävistä lääkkeistä ja niiden oikeasta käytöstä Pitääkö autoilua välttää lääkkeen käytön aikana? Voiko tabletin jakaa? Kodin Lääkeopas on joka kodin luotettava apu. Teos on räätälöity vastaamaan entistäkin paremmin käyttäjien tarpeita. Voit tarkistaa helposti ja vaivattomasti mihin lääkettä käytetään ja miten se vaikuttaa mikä on lääkkeen annostus ja miten sitä annostellaan onko lääkkeellä haittavaikutuksia Löydät myös tietoa lääkkeen käytöstä raskauden ja imetyksen aikana sekä lääkkeiden oikeasta säilytyksestä. Uutuutena on kuvaus lääkkeen ulkonäöstä sekä tieto siitä, sisältääkö lääke laktoosia, voiko tabletin jakaa ja pitääkö autoilua välttää lääkkeen käytön aikana. Lisäksi kirjassa on tietoa laboratoriokokeista, rokotteista, lääkeväärennöksistä sekä internetin luotettavista lääketiedon lähteistä. PHARMACA.FI-verkkopalvelu 70,20 TIEDOT PERUSTUVAT PHARMACA FENNICA -TEOKSEEN (ovh 78 ) 97,20 (ovh 108 ) Tiedot k a i k i lääkkeistä s t a kodin LÄÄKEOPAS kodin LÄÄKEOPAS erikoistarjous! 15 (ovh 39,30 ) Alennettu hinta -10 % kampanjakoodilla tehy2012 TILAUKSET Hinnat ovat arvonlisäverollisia. Toimituskulut lisätään hintoihin. + lisää vaihtoehtoja löydät nettisivuiltamme Kaikki lääkkeistä

20 AmmAtissA TEHYLÄISIÄ TYÖSSÄÄN: RÖNTGENHOITAJA. sädehoitoa. Röntgenhoitajat Pirkko Annunen ja Teemu Kukko valmistautuvat seuraavan potilaan hoitoon. Aralla alueella Röntgenhoitaja Pirkko Annunen hankki seksuaalineuvojan pätevyyden, jotta voi opastaa syöpäpotilaita aralla elämänalueella. teksti Irma Heiskanen-Haarala kuvat Pasi Leino Syöpä ja syöpätautien vaatimat hoidot ravistelevat kehoa, seksuaalista itsetuntoa ja minäkuvaa. Ihmisen seksuaalisuus, tunteet ja tarpeet eivät katoa minnekään, vaikka seksuaalinen haluttomuus on hyvin tavallinen sairastumisen seuraus ja hoitojen sivuvaikutus. Moni kokee, ettei tarvitse seksuaalineuvontaa, mutta voikin sitten vastaanotolla puhua hyvin avoimesti. Usein seksuaalisuuteen ja seksiin liittyviä ongelmia pallotellaan ja pallotellaan, eikä kukaan oikein ota vastuuta neuvonnasta. Kun pulmat on puhuttu pois päiväjärjestyksestä, potilas voi keskittyä muihin asioihin, Pirkko Annunen pohtii. 20 TEHY t

Opas sädehoitoon tulevalle

Opas sädehoitoon tulevalle Opas sädehoitoon tulevalle Satakunnan keskussairaala Syöpätautien yksikkö / sädehoito 2014 Teksti ja kuvitus: Riitta Kaartinen Pekka Kilpinen Taru Koskinen Syöpätautien yksikkö / sädehoito Satakunnan keskussairaala

Lisätiedot

Terveyden edistämisen hyvät käytännöt

Terveyden edistämisen hyvät käytännöt Terveyden edistämisen hyvät käytännöt Timo Leino, LT, dos. ylilääkäri Hyvä työterveyshuoltokäytäntö - mikä uutta? 26.9.2014, Helsinki Elintavat, terveys ja työkyky Naisista 57 % ja miehistä 51 % harrasti

Lisätiedot

Rakastatko minua tänäänkin?

Rakastatko minua tänäänkin? Rakastatko minua tänäänkin? Aivoverenkiertohäiriöt ja seksuaalisuus Aivoverenkiertohäiriöt ja seksuaalisuus Lukijalle 3 Aivoverenkiertohäiriöt 4 Seksuaalisuuden monet ulottuvuudet 5 Aivoverenkiertohäiriön

Lisätiedot

SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS

SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS Sydäntukihoitajien alueellinen koulutuspäivä 11.01.2016 Silvennoinen Tiina Seksuaaliterapeutti- ja neuvoja SEKSUAALISUUS - Mitä se on? * Seksuaalisuus liittyy kiinteästi ihmisen

Lisätiedot

Etelä-Karjalan keskussairaala Syöpähoitoyksikkö

Etelä-Karjalan keskussairaala Syöpähoitoyksikkö Etelä-Karjalan keskussairaala Syöpähoitoyksikkö www.eksote.fi Syöpähoitoyksikkö Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri eli Eksote yhdistää koko alueen erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon, vanhustenpalvelut

Lisätiedot

Savuton sairaala auditointitulokset 2012. Minna Pohjola, suunnittelija, VSSHP Piia Astila-Ketonen, suunnittelija ma, SATSHP

Savuton sairaala auditointitulokset 2012. Minna Pohjola, suunnittelija, VSSHP Piia Astila-Ketonen, suunnittelija ma, SATSHP Savuton sairaala auditointitulokset 2012 Minna Pohjola, suunnittelija, VSSHP Piia Astila-Ketonen, suunnittelija ma, SATSHP MIKSI Savuton sairaala -ohjelmaa tarvitaan? Tupakkateollisuus on hämmentänyt ihmisten

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

ARVIOI ALKOHOLIN KÄYTTÖÄSI 90

ARVIOI ALKOHOLIN KÄYTTÖÄSI 90 1 Yli 65-vuotias ARVIOI ALKOHOLIN KÄYTTÖÄSI 90 85 80 Mittari alkoholin käytön itsearviointiin 75 70 65 2 Tämän mittarin tarkoituksena on auttaa Sinua arvioimaan alkoholin käyttöäsi. Alkoholin käyttöä olisi

Lisätiedot

Alkoholi. Tämä esite auttaa sinua arvioimaan, miten käytät alkoholia.

Alkoholi. Tämä esite auttaa sinua arvioimaan, miten käytät alkoholia. Alkoholi Tämä esite auttaa sinua arvioimaan, miten käytät alkoholia. 1 Sisältö 3 4 8 9 11 12 14 Lukijalle Mitä alkoholi on? Alkoholi vaikuttaa ihmisiin eri tavalla Erilaisia tapoja käyttää alkoholia Alkoholi

Lisätiedot

Sädehoitoon tulevalle

Sädehoitoon tulevalle Sädehoitoon tulevalle Satakunnan sairaanhoitopiiri Sädehoitoyksikkö Päivitys 10//2015 Päivittäjä MM, mi Tämä opas on selkokielinen. Saat siitä tietoa helposti ja nopeasti. Ohjeen laatinut: Satakunnan sairaanhoitopiiri,

Lisätiedot

Oikeat palvelut oikeaan aikaan

Oikeat palvelut oikeaan aikaan Kotipalvelut kuntoon Olemme Suomessa onnistuneet yhteisessä tavoitteessamme, mahdollisuudesta nauttia terveistä ja laadukkaista elinvuosista yhä pidempään. Toisaalta olemme Euroopan nopeimmin ikääntyvä

Lisätiedot

AKTIIVINEN VANHENEMINEN. Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK)

AKTIIVINEN VANHENEMINEN. Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK) AKTIIVINEN VANHENEMINEN Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK) Luennon sisältö: Suomalaisten ikääntyminen Vanheneminen ja yhteiskunta Aktiivinen vanheneminen

Lisätiedot

Sovitut seuranta-ajat

Sovitut seuranta-ajat KUNTOKIRJA Sovitut seuranta-ajat Pvm/ klo paikka Huomioitavaa/ sovitut asiat Henkilötiedot Nimi: Osoite: Puhelin: Yhteystietoja Lääkäri KYS Puhelin Sairaanhoitaja, Sydänpoliklinikka Puhelin Fysioterapeutti

Lisätiedot

Osaamisen tunnistamista tehdään koko tutkintoihin valmentavan koulutuksen ajan sekä tietopuolisessa opetuksessa että työssäoppimassa.

Osaamisen tunnistamista tehdään koko tutkintoihin valmentavan koulutuksen ajan sekä tietopuolisessa opetuksessa että työssäoppimassa. 1 Sosiaali- ja terveysalan tutkintoihin valmentava koulutus maahanmuuttajille OSAAMISEN TUNNISTAMINEN LÄHIHOITAJAN AMMATTITAITO - perustuu Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, lähihoitaja 2010 ammatillisen

Lisätiedot

Kankaanpään A-koti tarjoaa laadukasta yksilö- ja perhekuntoutusta valtakunnallisesti.

Kankaanpään A-koti tarjoaa laadukasta yksilö- ja perhekuntoutusta valtakunnallisesti. Kankaanpään A-koti tarjoaa laadukasta yksilö- ja perhekuntoutusta valtakunnallisesti. Kankaanpään A-koti sijaitsee maaseudulla Karvianjoen rannalla seitsemän kilometrin päässä Kankaanpään keskustasta.

Lisätiedot

Työnantaja. Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen?

Työnantaja. Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen? Työnantaja Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen? Jos vastasit kyllä, niin tule mukaan hankkeeseen, josta saat työkaluja toimivan henkilöstöpolitiikan

Lisätiedot

Opiskelijan parempaa terveyttä

Opiskelijan parempaa terveyttä Opiskelijan parempaa terveyttä FAKTA YTHS toimii aktiivisesti opiskelijoiden hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi. YTHS on opiskeluterveydenhuollon asiantuntija Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö (YTHS)

Lisätiedot

Terveyden edistämisen johtaminen sairaalassa

Terveyden edistämisen johtaminen sairaalassa Annukka Pukkila Terveyden edistämisen johtaminen sairaalassa - Työvälineitä hoitotyön johtajille Hankkeen tausta Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin hallinnoiman Terveyttä ja hyvinvointia hoitotyön johtamisella

Lisätiedot

YRITTÄJIEN HYVINVOINTI

YRITTÄJIEN HYVINVOINTI YRITTÄJIEN HYVINVOINTI Yrittäjien työhyvinvointikysely 2013 tulokset 4.9.2013 Kati Huoponen, Mari Merilampi ja Jouni Vatanen TAUSTAA Kysely lähetettiin yli 10 000:lle Ilmarisen yrittäjäasiakkaalle Kyselyyn

Lisätiedot

Kotitöiden tasa-arvoon on vielä matkaa. Anneli Miettinen Väestöliitto Väestöntutkimuslaitos

Kotitöiden tasa-arvoon on vielä matkaa. Anneli Miettinen Väestöliitto Väestöntutkimuslaitos Kotitöiden tasa-arvoon on vielä matkaa Anneli Miettinen Väestöliitto Väestöntutkimuslaitos Luennon aiheita Miksi työnjako perheessä ei muutu vai muuttuuko? Isän työt, äidin työt Onko tasa-arvolla väliä:

Lisätiedot

Väkivallan esiintyminen työssä

Väkivallan esiintyminen työssä Väkivallan esiintyminen työssä Väkivalta pois palvelutyöstä -aamuteematilaisuus 17.11.2008, Helsinki asiantuntija Timo Suurnäkki, TTK Työväkivaltatapaturmat vuonna 2003 TVL:n tapaturmapakki työtapaturmatiedon

Lisätiedot

SUOMEN LÄHI- JA PERUSHOITAJALIITTO SUPER. Työtä lähellä ihmistä

SUOMEN LÄHI- JA PERUSHOITAJALIITTO SUPER. Työtä lähellä ihmistä SUOMEN LÄHI- JA PERUSHOITAJALIITTO SUPER Työtä lähellä ihmistä SuPer Lähi- ja perushoitajan oma liitto Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer on Suomen suurin sosiaali- ja terveydenhuoltoalan toisen

Lisätiedot

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus VASSO MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Mies Suomessa, Suomi miehessä-luentosarja Helsinki 26.11.2008 MERJA

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Terveyserot Helsingissä ja toimenpiteitä niiden vähentämiseksi. Pikkuparlamentti 22.11.2010 Riitta Simoila Kehittämisjohtaja Helsingin terveyskeskus

Terveyserot Helsingissä ja toimenpiteitä niiden vähentämiseksi. Pikkuparlamentti 22.11.2010 Riitta Simoila Kehittämisjohtaja Helsingin terveyskeskus Terveyserot Helsingissä ja toimenpiteitä niiden vähentämiseksi Pikkuparlamentti 22.11.2010 Riitta Simoila Kehittämisjohtaja Helsingin terveyskeskus Helsinkiläisten terveyseroista (1) Helsinkiläisten miesten

Lisätiedot

Viranomaisen näkökulma: Järkevän lääkehoidon hyvät käytännöt valtakunnalliseksi toiminnaksi. Miten tästä yhdessä eteenpäin?

Viranomaisen näkökulma: Järkevän lääkehoidon hyvät käytännöt valtakunnalliseksi toiminnaksi. Miten tästä yhdessä eteenpäin? Viranomaisen näkökulma: Järkevän lääkehoidon hyvät käytännöt valtakunnalliseksi toiminnaksi. Miten tästä yhdessä eteenpäin? Antti Mäntylä, kehittämispäällikkö 19.3.2015 Järkevän lääkehoidon toteutumisen

Lisätiedot

Voimaa Vanhuuteen toimintaohjelma JIK :kyssä. ENSIO-projekti, Ensiote ikääntymiseen Hanna Leskelä, fysioterapeutti Reetta Kananoja, avopalveluohjaaja

Voimaa Vanhuuteen toimintaohjelma JIK :kyssä. ENSIO-projekti, Ensiote ikääntymiseen Hanna Leskelä, fysioterapeutti Reetta Kananoja, avopalveluohjaaja Voimaa Vanhuuteen toimintaohjelma JIK :kyssä ENSIO-projekti, Ensiote ikääntymiseen Hanna Leskelä, fysioterapeutti Reetta Kananoja, avopalveluohjaaja Keskeisimmät toimintamuodot Hyvinvointi -75 päivät Kunnon

Lisätiedot

Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014)

Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014) Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014) Tuula Partanen Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen koordinaattori Vanhuspalvelulain toteuttamiseen haettu hanke Rahoitus tulee

Lisätiedot

Vinkkejä vanhemmille. Nuoret ja päihteet

Vinkkejä vanhemmille. Nuoret ja päihteet Vinkkejä vanhemmille Nuoret ja päihteet Vinkkejä vanhemmille Päihteiden aiheuttamat terveysongelmat ovat vuosi vuodelta lisääntyneet. Mitä nuorempana päihteiden käyttö aloitetaan, sitä todennäköisemmin

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Ennaltaehkäisyn edistämisen priorisointi - miksi se on niin vaikeaa? Jorma Mäkitalo, Osaamiskeskuksen johtaja Oma ammattihistoria lääket lis Oulun yliopisto 1986 työterveyshuollon erikoislääkäri

Lisätiedot

YHTEISTYÖ LASTENSUOJELUN ASIOISSA THL & lastensuojelun alueelliset kehittäjäryhmät

YHTEISTYÖ LASTENSUOJELUN ASIOISSA THL & lastensuojelun alueelliset kehittäjäryhmät YHTEISTYÖ LASTENSUOJELUN ASIOISSA THL & lastensuojelun alueelliset kehittäjäryhmät FSKC:n lastensuojelun kehittämisverkosto 11.2.2015 26-02-15 Esityksen nimi / Tiina Muukkonen 1 Asialista 1. Ajankohtaista

Lisätiedot

Syöpätautien poliklinikalle tulevan opas

Syöpätautien poliklinikalle tulevan opas Syöpätautien poliklinikalle tulevan opas Satakunnan keskussairaala Syöpätautien yksikkö Päivitys 4/2015 Syöpätautien poliklinikka Sisällys Syöpätautien vastuualue... 3 Potilaana syöpätautien poliklinikalla...

Lisätiedot

50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari

50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari 50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari 22.4.2015 Vantaa Kirsi Rasinaho koulutus- ja työvoimapoliittinen asiantuntija SAK ry 22.4.2015 SAK 1 IKÄÄNTYNEIDEN JAKSAMINEN SAK:LAISILLA TYÖPAIKOILLA 22.4.2015

Lisätiedot

Masennuksesta voi parantua ja päihteistä pääsee eroon.

Masennuksesta voi parantua ja päihteistä pääsee eroon. Masennuksesta voi parantua ja päihteistä pääsee eroon. Tässä tilaa tekstille! POHJAN MA A-HAN KE ÖSTERBOTTEN-PROJEKTET 2005-2014 Etelä-Pohjanmaan Sairaanhoitopiiri Keski-Pohjanmaan Sairaanhoitopiiri Vaasan

Lisätiedot

METADON KORVAUSHOITOLÄÄKKEENÄ

METADON KORVAUSHOITOLÄÄKKEENÄ Oulun kaupungin päihdeklinikka Kiviharjuntie 5 90230 Oulu METADON KORVAUSHOITOLÄÄKKEENÄ Oulun seudun ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma Niskasaari Anne Näppä Marja Olet vapaa, jos elät niin kuin

Lisätiedot

KUN MINI-INTERVENTIO EI RIITÄ

KUN MINI-INTERVENTIO EI RIITÄ KUN MINI-INTERVENTIO EI RIITÄ Helena Haimakainen; sairaanhoitaja 30.01.2013 PÄIHDETYÖ PERUSPALVELUISSA TAVOITEENA Ehkäistä ja vähentää päihteiden ongelmakäyttöä Sosiaalisten ja terveydellisten haittojen

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita

Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita Sosiaali- ja terveyspalveluita tuottavat sekä julkiset että yksityiset palveluntuottajat Kunta voi järjestää palvelut tuottamalla ne itse

Lisätiedot

3.6.2011. Lääkityksen ja huumeseulojen seuranta, ajokorttiarviot. Opiaattikorvaushoitopotilaiden valvottu lääkitys (huhtikuu -11: 31 potilasta)

3.6.2011. Lääkityksen ja huumeseulojen seuranta, ajokorttiarviot. Opiaattikorvaushoitopotilaiden valvottu lääkitys (huhtikuu -11: 31 potilasta) Perustason palvelut vastaavat ensisijaisesti päihderiippuvuuksien varhaisesta toteamisesta, hoidosta ja kuntoutuksesta Sosiaali- ja terveyskeskuksen lääkärien ja hoitajien vastaanotoilla hoidetaan välittömiä

Lisätiedot

Hemodialyysihoitoon tulevalle

Hemodialyysihoitoon tulevalle Hemodialyysihoitoon tulevalle Potilasohje Olet aloittamassa hemodialyysihoidon eli keinomunuaishoidon. Tästä ohjeesta saat lisää tietoa hoidosta. Satakunnan sairaanhoitopiiri Dialyysi Päivitys 01/2016

Lisätiedot

Yleissairaalapsykiatrian päivät Oulussa

Yleissairaalapsykiatrian päivät Oulussa Yleissairaalapsykiatrian päivät Oulussa 10. 11.5.2012 Yleissairaalapsykiatrian päivien ohjelma Torstai 10.5.2012 8.15 9.15 Ilmoittautuminen, aamukahvi 9.15 9.30 Yleissairaalapsykiatrian päivien avaus;

Lisätiedot

Otos 1. Otoksen sisältö:

Otos 1. Otoksen sisältö: Tekijät: Hanne Cojoc, Projektipäällikkö, Hyvinvointiteknologia Taneli Kaalikoski, Projektityöntekijä, Apuvälinetekniikka Laura Kosonen, Projektityöntekijä, Vanhustyö Eija Tapionlinna, Kontaktivastaava,

Lisätiedot

Neuvokas-projekti 1996-2000 * hallinnoi Lakeuden Mielenterveysseura ry * mukana 23 sosiaali- ja terveysjärjestöä * rahoitti RAY

Neuvokas-projekti 1996-2000 * hallinnoi Lakeuden Mielenterveysseura ry * mukana 23 sosiaali- ja terveysjärjestöä * rahoitti RAY Neuvokas-projekti 1996-2000 * hallinnoi Lakeuden Mielenterveysseura ry * mukana 23 sosiaali- ja terveysjärjestöä * rahoitti RAY Järjestötalo-hanke 1999-2000 * hallinnoi Lakeuden Mielenterveysseura ry *

Lisätiedot

HOITO- JA HOIVAPALVELUT MUUTOKSESSA - missä ollaan - mitä tulossa - HYVÄ 2011-2015. Ulla-Maija Laiho, kehitysjohtaja, TEM Mustasaari 4.9.

HOITO- JA HOIVAPALVELUT MUUTOKSESSA - missä ollaan - mitä tulossa - HYVÄ 2011-2015. Ulla-Maija Laiho, kehitysjohtaja, TEM Mustasaari 4.9. HOITO- JA HOIVAPALVELUT MUUTOKSESSA - missä ollaan - mitä tulossa - HYVÄ 2011-2015 Ulla-Maija Laiho, kehitysjohtaja, TEM Mustasaari 4.9.2012 Missä ollaan? 65 vuotta täyttäneiden henkilöiden määrä ylitti

Lisätiedot

15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ. Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.2015

15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ. Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.2015 15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.215 1 VAI 2 VUOTTA? 2 KYSELY 8-VUOTIAILLE VASTAUKSIA 5 Teetimme 5 puhelinhaastattelua vuonna 1935 syntyneille suomalaisille eläkeläisille

Lisätiedot

Vanhuksia on moneksi. Ympärivuorokautisessa hoidossa olevat. Henkilöt, joilla on useita sairauksia ja toiminnanvajeita

Vanhuksia on moneksi. Ympärivuorokautisessa hoidossa olevat. Henkilöt, joilla on useita sairauksia ja toiminnanvajeita Vanhuksia on moneksi Ympärivuorokautisessa hoidossa olevat Henkilöt, joilla on useita sairauksia ja toiminnanvajeita Itsenäisesti kotona asuvat, mutta jotka ovat haurastumisen riskissä Hyväkuntoiset eläkeläiset

Lisätiedot

Potilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa: -----------------------------------------

Potilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa: ----------------------------------------- 1(16) Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä Potilaan käsikirja Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa Tämän kirjan omistaa: ----------------------------------------- Meritullinkatu 8, Helsinki

Lisätiedot

Mitä toimintakyky on ja miten sitä tutkitaan?

Mitä toimintakyky on ja miten sitä tutkitaan? Mitä toimintakyky on ja miten sitä tutkitaan? Raija Kerätär 06.10.2015 www.oorninki.fi Mikä ihmeen toimintakyky? Minulle ei ole tärkeää se, miten asiakkaalla diagnosoidaan joku sairaus, vaan se, millaiset"merkit"antavat

Lisätiedot

Terveysliikunnan suositus Liikuntapiirakka

Terveysliikunnan suositus Liikuntapiirakka TAPAAMINEN Tehtävä Tutki liikuntapiirakkaa ja suunnittele itsellesi oma piirakka. Terveysliikunnan suositus Liikuntapiirakka Liikuntapiirakka: UKK-instituutti 34 TAPAAMINEN Oma liikuntapiirakkani 35 TAPAAMINEN

Lisätiedot

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1 Kim Polamo Työnohjauksen voima Lue, kuinka työnohjaus auttaa työssäsi. 1 Työnohjauksen tulos näkyy taseessa.* * Vähentyneinä poissaoloina, parempana työilmapiirinä ja hyvinä asiakassuhteina... kokemuksen

Lisätiedot

Etelä-Karjalan sosiaali-ja terveyspiirin strategiaseminaari 18.3.2010 Joutsenossa Marja-Liisa Vesterinen sote-piirin valtuuston pj.

Etelä-Karjalan sosiaali-ja terveyspiirin strategiaseminaari 18.3.2010 Joutsenossa Marja-Liisa Vesterinen sote-piirin valtuuston pj. Etelä-Karjalan sosiaali-ja terveyspiirin strategiaseminaari 18.3.2010 Joutsenossa Marja-Liisa Vesterinen sote-piirin valtuuston pj. YKSITYISEN JA JULKISEN SEKTORIN EROJA AJATTELUSSA JA TOIMINNASSA SOTE-ALALLA

Lisätiedot

POTILAIDEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SAIRAALASSA - Kysely kirurgian klinikan hoitohenkilökunnalle. Taustatiedot. 1) Sukupuolesi?

POTILAIDEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SAIRAALASSA - Kysely kirurgian klinikan hoitohenkilökunnalle. Taustatiedot. 1) Sukupuolesi? POTILAIDEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SAIRAALASSA - Kysely kirurgian klinikan hoitohenkilökunnalle Taustatiedot 1) Sukupuolesi? Nainen Mies 2) Mikä on ikäsi? vuotta 3) Mikä on nykyinen tehtävänimikkeesi? apulaisosastonhoitaja

Lisätiedot

Seinäjoen terveyskeskus etsii terveydenhuollon osaajia. Oletko se sinä?

Seinäjoen terveyskeskus etsii terveydenhuollon osaajia. Oletko se sinä? Seinäjoen terveyskeskus etsii terveydenhuollon osaajia Oletko se sinä? Meillä on töitä! Hyvä terveydenhuollon ammattilainen, me haluaisimme juuri sinut töihin osaavaan joukkoomme Seinäjoen terveyskeskukseen.

Lisätiedot

Kohonnut verenpaine (verenpainetauti)

Kohonnut verenpaine (verenpainetauti) Kohonnut verenpaine (verenpainetauti) Lääkärikirja Duodecim Pertti Mustajoki, sisätautien erikoislääkäri Verenpaine on koholla, kun yläarvo on 140 tai ala-arvo yli 90 tai kumpikin luku on korkeampi. Kohonnut

Lisätiedot

Terveyden edistämisen kuntakokous muistio

Terveyden edistämisen kuntakokous muistio Terveyden edistämisen kuntakokous muistio Kemi 22.3.2010 1.Terveyden edistämisen rakenteet ja päätöksenteko: Kaupunkistrategia jäsentää myös terveyden edistämiseen liittyvää toimintaa. Strategisista päämääristä

Lisätiedot

Mika Vuori. Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen

Mika Vuori. Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen Mika Vuori Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen KKI-päivät/ Laatua liikunnan palveluketjuun 18.3.2015 Terveyden ja toimintakyvyn edistämisen ydinprosessin palvelutilaukset (Tilinpäätösennuste 2014) ennaltaehkäisevät

Lisätiedot

Kainuun maakunta -kuntayhtymä, Kauppakatu 1, neuvotteluhuone 2. krs, Kajaani. Kainuun ikäihmisten neuvottelukunta Sosiaali- ja terveyslautakunta

Kainuun maakunta -kuntayhtymä, Kauppakatu 1, neuvotteluhuone 2. krs, Kajaani. Kainuun ikäihmisten neuvottelukunta Sosiaali- ja terveyslautakunta Ikääntymispoliittinen strategia -esiselvityshanke 1.5. 31.10.2010 PL 400 87070 Kainuu OHJAUSRYHMÄN 2. KOKOUS Aika: tiistai 3.8.2010 kello 9.06 11.07 Paikka:, Kauppakatu 1, neuvotteluhuone 2. krs, Kajaani

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään 8.5.2014 MARJUKKA LAINE, TYÖTERVEYSLAITOS 0 Verkoston lähtökohta ja tehtävät Hallitusohjelma 2011: Perustetaan Työterveyslaitoksen

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

Tunne ja asiakasymmärrys voimavarana palvelunkehi4ämisessä. Satu Mie8nen, taiteen tohtori, taideteollisen muotoilun professori, Lapin yliopisto

Tunne ja asiakasymmärrys voimavarana palvelunkehi4ämisessä. Satu Mie8nen, taiteen tohtori, taideteollisen muotoilun professori, Lapin yliopisto Tunne ja asiakasymmärrys voimavarana palvelunkehi4ämisessä Satu Mie8nen, taiteen tohtori, taideteollisen muotoilun professori, Lapin yliopisto Työpajan tavoite Tunnistetaan palvelukokemukseen lii4yvien

Lisätiedot

JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS / JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI

JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS / JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS / JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI Vimpelin kunnan omistamassa, Järvi-Pohjanmaan terveyskeskuksen ylläpitämässä Järviseudun sairaalassa toimii 16-paikkainen psykiatrinen

Lisätiedot

Terveyspalvelut. Yhteiskunnalliset l uennot Momentti /sk

Terveyspalvelut. Yhteiskunnalliset l uennot Momentti /sk Terveyspalvelut Yhteiskunnalliset l uennot Momentti /sk Sisältö 1. Suomen terveydenhuolto 2. Terveys 3. Terveyskeskus 4. Keskussairaala 5. Eksote (Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri) 6. Hoitoon hakeutuminen

Lisätiedot

Lohjan Mielenterveys- ja Päihdepalvelut

Lohjan Mielenterveys- ja Päihdepalvelut Lohjan Mielenterveys- ja Päihdepalvelut Päivä Mielen hyvinvoinnille -tietoa mielenterveys- ja päihdepalveluista 23.3.2011 Seija Iltanen Palvelupäällikkö Lohjan Mielenterveys- ja Päihdepalvelut Lohjan Päihdeklinikka

Lisätiedot

Hoitajan urapolku. Sairaanhoitaja Noora, 28v. Allergia- ja astmahoitaja. Perioperatiivinen hoitaja Petri, 39v. Vastaava hoitaja Kristiina, 42v

Hoitajan urapolku. Sairaanhoitaja Noora, 28v. Allergia- ja astmahoitaja. Perioperatiivinen hoitaja Petri, 39v. Vastaava hoitaja Kristiina, 42v Sairaanhoitajaopiskelija Terhi, 21v Sairaanhoitaja Noora, 28v Allergia- ja astmahoitaja Kirsi, 34v Perioperatiivinen hoitaja Petri, 39v Vastaava hoitaja Kristiina, 42v Laatupäällikkö Teija, 50v Yksikönjohtaja

Lisätiedot

Minkälaisessa kunnassa sinä haluaisit asua?

Minkälaisessa kunnassa sinä haluaisit asua? Minkälaisessa kunnassa sinä haluaisit asua? STTK:N TULEVAISUUSLUOTAIN Tavoitteena on hakea tuoreita näkemyksiä vuoden 2012 kunnallisvaalien ohjelmatyötä varten sekä omaan edunvalvontaan. Luotaus oli avoinna

Lisätiedot

Oppilaitos: Luokka: Vastaava opettaja:

Oppilaitos: Luokka: Vastaava opettaja: TERVEYSKYSELY Oppilaitos: Luokka: Vastaava opettaja: Opiskelutyö edellyttää hyvää fyysistä ja psyykkistä kuntoa. Terveydentilasta ja kunnosta huolehtiminen on yksi elämän perusedellytyksistä. Pysähdy hetkeksi

Lisätiedot

Opiskelijan parempaa terveyttä

Opiskelijan parempaa terveyttä Opiskelijan parempaa terveyttä FAKTA YTHS toimii aktiivisesti opiskelijoiden hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi. YTHS on opiskeluterveydenhuollon asiantuntija Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö (YTHS)

Lisätiedot

Kuva- ja äänivälitteinen palvelu ikääntyneiden kotona asumisen tukena Helsingin sosiaali- ja terveysvirastossa - Pieni piiri-hanke

Kuva- ja äänivälitteinen palvelu ikääntyneiden kotona asumisen tukena Helsingin sosiaali- ja terveysvirastossa - Pieni piiri-hanke Kuva- ja äänivälitteinen palvelu ikääntyneiden kotona asumisen tukena Helsingin sosiaali- ja terveysvirastossa - Pieni piiri-hanke Anna-Liisa Niemelä Erityissuunnittelija, FT Kehittämisen ja toiminnan

Lisätiedot

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minun elämäni Mari Vehmanen, Laura Vesa Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minulla on kehitysvamma Meitä kehitysvammaisia suomalaisia on iso joukko. Meidän on tavanomaista vaikeampi oppia ja ymmärtää asioita,

Lisätiedot

Kätevästi netissä KÄYTTÖOHJE. www.nettirassi.fi

Kätevästi netissä KÄYTTÖOHJE. www.nettirassi.fi Kätevästi netissä KÄYTTÖOHJE www.nettirassi.fi Sisällysluettelo 1. Kirjautuminen ja rekisteröityminen... 4 2. Omat jutut kansio... 8 2.1. Omat tiedostot:... 8 2.2. Omat seurannat... 9 3. Omat terveystiedot...

Lisätiedot

TEHYN NELJÄ POINTTIA UUDELLE HALLITUKSELLE

TEHYN NELJÄ POINTTIA UUDELLE HALLITUKSELLE TEHYN NELJÄ POINTTIA UUDELLE HALLITUKSELLE Tehyn neljä pointtia Saavatko ihmiset tarvitsemaansa hoitoa? Onko meillä tulevaisuudessa tarpeeksi hoitajia? Riittävätkö rahat? 1. 2. 3. 4. Hyvinvointiyhteiskunnan

Lisätiedot

Oletteko osallistunut oman hoito- ja palvelusuunnitelmanne tekemiseen? riittävästi liian vähän en lainkaan, miksi

Oletteko osallistunut oman hoito- ja palvelusuunnitelmanne tekemiseen? riittävästi liian vähän en lainkaan, miksi OSALLISUUS OMAN ARJEN SUUNNITTELUUN Oletteko osallistunut oman hoito- ja palvelusuunnitelmanne tekemiseen?, miksi Onko hoito- ja palvelusuunnitelmanne tavoitteet määritelty yhdessä teidän kanssanne? lainkaan

Lisätiedot

Omaishoitajuus erikoissairaanhoidossa

Omaishoitajuus erikoissairaanhoidossa Omaishoitajuus erikoissairaanhoidossa Kokemuksia omaishoitajien tukemisesta ja tunnistamisesta syöpätautien poliklinikalla ja sydäntautien vuodeosastolla A32 Näkökulmia omaishoitajuuteen Erikoissairaanhoidossa

Lisätiedot

KYSELY TERVEYSTOTTUMUKSISTA JA ELÄMÄNTAVOISTA

KYSELY TERVEYSTOTTUMUKSISTA JA ELÄMÄNTAVOISTA KYSELY TERVEYSTOTTUMUKSISTA JA ELÄMÄNTAVOISTA Hyvinkään sairaanhoitoalueen Psykiatria 1 FYYSINEN AKTIIVISUUS 1.1 Kuinka paljon liikut ja rasitat itseäsi ruumiillisesti vapaa-aikana? Jos rasitus vaihtelee

Lisätiedot

Alle kouluikäisten lasten ja heidän vanhempiensa hyvinvointi

Alle kouluikäisten lasten ja heidän vanhempiensa hyvinvointi Alle kouluikäisten lasten ja heidän vanhempiensa hyvinvointi Valtakunnalliset neuvolapäivät, Helsinki 21..214 Johanna Lammi-Taskula 3..214 Esityksen nimi / Tekijä 1 Lammi-Taskula Johanna, Karvonen Sakari

Lisätiedot

1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn?

1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? o 3 kertaa viikossa tai useammin o 1 3 kertaa viikossa o 1 3 kertaa kuukaudessa o Harvemmin

Lisätiedot

Kouvolan perusturvan ja Carean potilasturvallisuuspäivä 14.9.2011. Annikki Niiranen 1

Kouvolan perusturvan ja Carean potilasturvallisuuspäivä 14.9.2011. Annikki Niiranen 1 Kouvolan perusturvan ja Carean potilasturvallisuuspäivä 14.9.2011 Annikki Niiranen 1 Potilasturvallisuus ja laadunhallinta kehittämistyön keskiössä Johtaminen korostuu Johdon vastuu toiminnasta Henkilöstön

Lisätiedot

Aito HSO ry. Hyvä sijoitus osaamiseen

Aito HSO ry. Hyvä sijoitus osaamiseen Aito HSO ry Hyvä sijoitus osaamiseen Aidossa elämässä tarvitaan oikeaa kumppania Työelämä on iso osa elämäämme. Se kulkee aivan samoin periaattein kuin muukin meitä ympäröivä maailma. Siellä on haasteita,

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. KP Martimo: Työhyvinvoinnista. www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. KP Martimo: Työhyvinvoinnista. www.ttl.fi Hyvinvointia työstä KP Martimo: Työhyvinvoinnista 12.2.2014 Hyvinvointi työssä vai siitä huolimatta? Kari-Pekka Martimo, LT Johtava ylilääkäri Vaikuttava työterveyshuolto teemajohtaja KP Martimo: Työhyvinvoinnista

Lisätiedot

SISÄLTÖ. Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen

SISÄLTÖ. Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen Seksuaalisuus SISÄLTÖ Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen Lapsen kysymykset Lapsen häiritty seksuaalisuus Suojele lasta ja nuorta

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRI 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn?

RAY TUKEE BAROMETRI 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? RAY TUKEE BAROMETRI 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? 1 3 kertaa viikossa tai useammin 2 1-3 kertaa viikossa 3 1-3 kertaa kuukaudessa

Lisätiedot

Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä. Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus. Kysy hoidostasi vastaanotolla!

Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä. Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus. Kysy hoidostasi vastaanotolla! Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus on osa hyvää hoitoa kattaa tutkimuksen, hoidon ja laitteiden turvallisuuden tarkoittaa myös sitä, ettei hoidosta aiheutuisi potilaalle haittaa

Lisätiedot

Pyydämme sinua jakamaan ajatuksesi ja kokemuksesi. Laita ruksi sopivimpaan vaihtoehtoon tai täytä puuttuva tieto.

Pyydämme sinua jakamaan ajatuksesi ja kokemuksesi. Laita ruksi sopivimpaan vaihtoehtoon tai täytä puuttuva tieto. Kyselylomakkeen palautus 2.6.2003 mennessä osoitteeseen: OAMK/ Hoitotyön osasto/ Salla Seppänen Kuntotie 2 86300 Oulainen TIETOA KOHTI AKTIIVISTA VANHUUTTA KYSELYLOMAKKEESTA Kohti aktiivista vanhuutta

Lisätiedot

Hietaniemenkadun palvelukeskus

Hietaniemenkadun palvelukeskus Hietaniemenkadun palvelukeskus 1.12.2010 Katri Joutselainen (ohj./sos.ohj.) Pia Mielonen (sh) Kuvat: Leif Mäkelä Hietaniemenkadun palvelukeskus 8.6.2009 yhdistyivät Herttoniemen asuntolan ja Pääskylänrinteen

Lisätiedot

Ohjeistus lääkäreille Helsingin SAPja SAS-toiminnasta. 10.09.2012 Merja Iso-Aho, kotihoidon ylilääkäri & Riina Lilja, SAS-prosessin omistaja

Ohjeistus lääkäreille Helsingin SAPja SAS-toiminnasta. 10.09.2012 Merja Iso-Aho, kotihoidon ylilääkäri & Riina Lilja, SAS-prosessin omistaja Ohjeistus lääkäreille Helsingin SAPja SAS-toiminnasta 10.09.2012 Merja Iso-Aho, kotihoidon ylilääkäri & Riina Lilja, SAS-prosessin omistaja 1 SAP-SAS, mitä se on? SAP (Selvitys, Arviointi, Palveluohjaus)

Lisätiedot

Työsuhdesairaanhoitotyönantajan. vai mahdollisuus? Jan Schugk Johtava työterveyslääkäri Nokia Oyj

Työsuhdesairaanhoitotyönantajan. vai mahdollisuus? Jan Schugk Johtava työterveyslääkäri Nokia Oyj Työsuhdesairaanhoitotyönantajan velvollisuus vai mahdollisuus? Jan Schugk Johtava työterveyslääkäri Nokia Oyj 1 2005 Nokia Työsuhdesairaanhoito.ppt / 2005-09-29 / JS Käsitteen määrittely Työsuhdesairaanhoito

Lisätiedot

HYVINVOINTIIN JOHTAMINEN. - mitä hyvinvointi on ja miten siihen johdetaan? Erika Sauer Psycon Oy Seniorikonsultti, KTT, FM

HYVINVOINTIIN JOHTAMINEN. - mitä hyvinvointi on ja miten siihen johdetaan? Erika Sauer Psycon Oy Seniorikonsultti, KTT, FM HYVINVOINTIIN JOHTAMINEN - mitä hyvinvointi on ja miten siihen johdetaan? To be or Wellbe 11.2.2010 Oulu Erika Sauer Psycon Oy Seniorikonsultti, KTT, FM Nuoret työntekijät muuttavat työelämää: MEGATRENDIT

Lisätiedot

Kati Myllymäki. 04.10.2009 Kati Myllymäki

Kati Myllymäki. 04.10.2009 Kati Myllymäki Kati Myllymäki Kati Myllymäki 3.11.2008 1 Selvä pää kirkas mieli Viinan kirot! Kuusankoski 7.11.2009 Kati Myllymäki Johtava ylilääkäri Kati Myllymäki 2 MIESTEN KUOLLEISUUS LÄNNESSÄ PIENI, IDÄSSÄ JA POHJOISESSA

Lisätiedot

Apua, tukea ja toimintaa

Apua, tukea ja toimintaa Soita meille numeroon 050 4440 199 tai lähetä sähköpostia osoitteeseen asiakaspalvelu@mereo.fi. Tavataan ja keskustellaan yhdessä tilanteestasi. Teemme sinulle henkilökohtaisen, hyvin vointiasi tukevan

Lisätiedot

Lapsellanne synt. on varattu aika neuvolan

Lapsellanne synt. on varattu aika neuvolan Janakkala- Hattulan perusterveydenhuollon yhteistoiminta-alue Janakkalan neuvola Lapsi 4 vuotta Arvoisat vanhemmat Lapsellanne synt. on varattu aika neuvolan terveydenhoitajalle / 201 klo. Käynti on osa

Lisätiedot

Työtä eri elämänvaiheissa ja ajankäyttö Äidit ja ikääntyvät

Työtä eri elämänvaiheissa ja ajankäyttö Äidit ja ikääntyvät Lehdistötiedote Julkaistavissa 8.1.07 klo.00 Työtä eri elämänvaiheissa ja ajankäyttö Äidit ja ikääntyvät Eurooppalaisten ajankäyttö on samankaltaistumassa, mutta Suomessa pienten lasten vanhemmilla ja

Lisätiedot

Psykiatrisen potilaan fyysisen hyvinvoinnin edistäminen Kellokosken sairaalalla ja Hyvinkään sairaanhoitoalueenpoliklinikoilla

Psykiatrisen potilaan fyysisen hyvinvoinnin edistäminen Kellokosken sairaalalla ja Hyvinkään sairaanhoitoalueenpoliklinikoilla Psykiatrisen potilaan fyysisen hyvinvoinnin edistäminen Kellokosken sairaalalla ja Hyvinkään sairaanhoitoalueenpoliklinikoilla liikunnanohjaaja, Miska Arminen lääkäri, Saana Eskelinen mielenterveyshoitaja,

Lisätiedot

Terveysasemien asiakasvastaava -toiminta

Terveysasemien asiakasvastaava -toiminta Terveysasemien asiakasvastaava -toiminta Palvelumuotoilulla parempia palveluita riskiryhmille II -hanke Halko-koulutus 12.11.2015 Tarve ja kohderyhmä Tarve kehittää terveysasemien työtä vastaamaan paremmin

Lisätiedot

Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma. Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM

Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma. Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM Sosiaalisesti kestävä Suomi 2020 - Sosiaali- ja terveyspolitiikan strategia 1. Hyvinvoinnille vahva perusta Terveys

Lisätiedot

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia.

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. LAUSEEN KIRJOITTAMINEN Peruslause aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. minä - täti - ja - setä - asua Kemi Valtakatu Minun täti ja setä asuvat

Lisätiedot

A. VAKINAISET TOIMET:

A. VAKINAISET TOIMET: Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymässä (Isojoki, Karijoki, Kauhajoki, Teuva) on hoidon ja hoivan palvelualueella haettavana 18.3.2013 klo 15.00 mennessä seuraavat vakinaiset ja määräaikaiset toimet:

Lisätiedot

Syöpäyhdistyksestä tukea rintasyöpäpotilaille

Syöpäyhdistyksestä tukea rintasyöpäpotilaille Syöpäyhdistyksestä tukea rintasyöpäpotilaille Pirkanmaan Syöpäyhdistys ry. V.1951 perustettu kansanterveysjärjestö ja Suomen Syöpäyhdistyksen jäsenjärjestö Toimialue Pirkanmaan sairaanhoitopiiri Yhdistyksen

Lisätiedot

KOKEMUSASIANTUNTIJA TERVEYSASEMALLA

KOKEMUSASIANTUNTIJA TERVEYSASEMALLA KOKEMUSASIANTUNTIJA TERVEYSASEMALLA Yksi tapa auttaa päihde- ja mielenterveysongelmissa Kokemusasiantuntija Hannu Ylönen Helsinki 23.4.2015 Kuka on päihdetyön kokemusasiantuntija? Kokemusasiantuntijalla

Lisätiedot

Työympäristön ja työhyvinvoinnin linjaukset vuoteen 2020

Työympäristön ja työhyvinvoinnin linjaukset vuoteen 2020 Työympäristön ja työhyvinvoinnin linjaukset vuoteen 2020 Ikäjohtamisen seminaari Tampereen yliopisto, 20.3.2012 Lars-Mikael Bjurström 21.3.2012 Taustaa linjausten valmistelulle Työsuojelustrategia 1998

Lisätiedot