SAARIJÄRVEN KAUPUNKI Talouden vakauttamistyöryhmä

Transkriptio

1 1 SAARIJÄRVEN KAUPUNKI Talouden vakauttamistyöryhmä SAARIJÄRVEN KAUPUNGIN TALOUDEN VAKAUTTAMISOHJELMA VÄLIRAPORTTI KAUPUNGINHALLITUKSELLE

2 2 SISÄLLYSLUETTELO: 1. Talouden vakauttamistyöryhmä Talouden vakauttamistyöryhmän perustaminen Työryhmän kokoukset... 3 Työryhmän kokousten sisältö pääpiirteittäin Kaupungin taloudellinen asema Saarijärven kaupungin taloudennäkymät Kunta- ja palvelurakenneuudistus Talousarvion yleisperustelut Investoinnit Rahoitus Verotuotot Valtionosuudet Korkotuotot - ja muut rahoitustuotot sekä rahoituskulut Vuositulos Tilinpäätöstietoja ja tunnuslukuja Valtioneuvoston asetuksen mukaisten kriisikunnan kriteerien täyttyminen Saarijärven kaupungissa Saarikan taloustilanne Keski-Suomen keskussairaala Toimenpiteiden säästövaikutus valtuustokaudella Taulukko säästötoimenpiteiden vaikutuksesta valtuustokaudella Säästötoimenpiteet valtuustokaudella Jatkotoimenpiteet Liitteet ja kokouksissa käytössä ollut lähdeaineisto Kansikuvassa Karajoen myllyuoma

3 3 1. Talouden vakauttamistyöryhmä 1.1 Talouden vakauttamistyöryhmän perustaminen Saarijärven kaupungin talouden vakauttamistyöryhmä on perustettu kaupunginhallituksen päätöksellä Työryhmän perustamisen taustalla on vuoden 2012 aikana tapahtunut käänne kaupungin taloudessa heikompaan suuntaan. Yksityiskohtaiset tiedot kaupungin talouden asemasta ilmenevät kaupungin talousarvioista 2013 ja taloussuunnitelmasta Työryhmän puheenjohtajana on toiminut kaupunginhallituksen pj. Olavi Vuori. Muut työryhmän jäsenet ovat Arja Koskenlahti, Sami Tuominen, Nina Marjoniemen varalla Harri Lehtinen, Pentti Tuomi, viranhaltijoista Janne Kinnunen, Arja Siikström, Vesa Ronkainen ja Satu Autiosalo sekä henkilöstön edustajana johtoryhmän jäsen Jouko Salo. 1.2 Työryhmän kokoukset Talouden vakauttamistyöryhmä on kokoontunut kevään 2013 aikana 5 kertaa: , , , , sekä Työryhmän kokousten sisältö pääpiirteittäin Helmikuussa pidetyssä kokouksessa vakauttamistyöryhmä asetti tavoitteeksi työlleen kaupungin taloudellisia haasteita silmälläpitäen seuraavat säästöt: vuodelle ,5 milj. vuodelle ,0 milj. vuodelle ,0 milj. vuodelle ,0 milj.. Työryhmä tutustui kaupungin talouden nykytilaan sekä muutamiin muissa kunnissa tehtyihin talouden vakauttamisohjelmiin. Kokouksessa sovittiin tarvittavista talouden vertailuaineistojen laatimisista. Esille keskusteluissa nousi mm. sosiaali- ja terveystoimen palvelujen järjestäminen, Pylkönmäen kirjastoa koskevat suunnitelmat, eläköitymisen hyödyntäminen sekä toimitilastrategiaan liittyvät asiat. Kokouksessa keskusteltiin myös energiansäästötoimenpiteistä sekä päätettiin listata kaupungin omistaman tarpeettoman omaisuuden myyntimahdollisuuksia. Työryhmä totesi, että olisi tärkeää sitouttaa koko kaupunkiorganisaatio vakauttamisohjelman läpiviemiseen.

4 4 Maaliskuussa pidetyssä kokouksessa käytiin tarkemmin läpi kuntien vertailutietoja verrokkikunnissa Jouko Salon esittämänä. Verrokkikuntina olivat Karstula, Keuruu, Viitasaari ja Äänekoski. Esittelystä tehtiin mm. seuraavia johtopäätöksiä: - kaupungin henkilöstömäärä on pienempi kuin vertailukunnissa - vertailukuntiin suhteutettuna Saarijärvellä oli toiseksi pienimmät verotulot per. asukas. - SoTe menoissa kaupungin kulut olivat 200 korkeammat / asukas kuin esim. Äänekoskella - lasten päivähoidon nettokustannukset vaikuttivat suurilta verrattuna vertailukuntiin. - vanhusten laitospalveluiden nettokustannukset ovat suuret verrattuna vertailukuntiin. - opetustoimen nettokustannukset olivat pienimmät suhteessa vertailukuntiin. Lukiokoulutus on edullista kaupungin järjestämänä. - liikenneväylien nettokustannukset ovat edulliset verrattuna vertailukuntiin. - kaupungilla on metsäomaisuutta paljon verrattuna vertailukuntiin - lomapalkkavelkaa on kertynyt kaupungin taseeseen Kokouksessa käytiin läpi sivistystoimen toimialaan liittyviä asioita mm. Pylkönmäen kirjaston uudelleen järjestelyä, kouluverkkoasiassa etenemistä, lukuvuoden opetuksen tuntikertymää, kuljetusten optimointityön käynnistämistä, varhaiskasvatuksen rakennetta sekä vapaa-aikapalveluiden järjestämistä. SoTe kuntayhtymän johtaja Mikael Palola sekä talousjohtaja Aino Rajapolvi esittivät SoTe kuntayhtymän talouteen liittyviä asioita. SoTe kuntayhtymässä on aloitettu myös talouden vakauttamisohjelma. Todettiin että SoTe palveluissa on talouden vakauttamisen kannalta syytä paneutua isoihin taloudellisiin menoeriin kuten mm. ikäihmisten asumispalveluiden järjestämiseen. Lopuksi käytiin läpi työllisyyden hoitoon liittyviä asioita Kirsti Penttilän esittelemänä. Jatkotoimenpiteinä päätettiin pyytää tarkempaa selvitystä metsäomaisuuden myyntiin liittyvistä asioista. Huhtikuussa pidetyssä kokouksessa kuultiin useita toimialojen esittelyjä: - vapaa-aikasihteeri Esko Pekkanen esitteli mm. Paavonrinteiden toiminnan kehittämistä kaupungin tai ulkopuolisen toimijan toimesta. - kirjastonjohtaja Ronimus esitteli kirjastopalveluiden järjestämiseen liittyviä asioita. - Arja Siikström esitteli kouluverkkotyöryhmän esitystä uudesta kouluverkosta. - tekninen johtaja Vesa Ronkainen esitteli alustavaa tilastrategiaa ja ko. työn etenemistä. - toimitusjohtaja Arja Iso-Ahola esitteli SSYP Kehitys Oy:n toimintaa elinkeinoelämän ja kaupungin elinvoiman lisäämisen näkökulmasta Huhtikuussa pidetyssä kokouksessa Satu Autiosalo kävi läpi kaupungin henkilöstökertomuksen Vuoteen 2020 mennessä kaupungilta eläköityy 140 työntekijää. Eläköitymiset sisältävät n säästöpotentiaalin. On kuitenkin huomattava, että osa viroista tulee täytettäväksi. Ravitsemuspalveluissa siirrytään yhden keittiön malliin, mikä mahdollistaa henkilöstömäärän vähenemisen.

5 5 Tarmo Heinänen esitteli maa- ja metsäomaisuuden myyntimahdollisuuksia. Kaupungin metsissä kiinni oleva omaisuusarvo on noin 6,9 milj.. Viimeisen 5 vuoden tuotto on ollut keskimäärin vuodessa. Kokouksessa päätettiin esittää puuhametsäpalstojen asettamista myyntiin. Toukokuussa pidetyssä kokouksessa keskusteltiin henkilöstömenoista ja keinovalikoimana henkilöstömenojen vähentämiseksi keskusteltiin mm. lomautuksista. Talouden vakauttamistyöryhmä päätyi kuitenkin suosittelemaan henkilöstölle palkattomien säästökeinovapaiden pitämistä yhtenä talouden tasapainottamistoimenpiteenä. Hallinto- ja henkilöstöjohtaja välitti toimenpiteen henkilöstölle tiedoksi. Vakauttamistyöryhmä päätti koostaa viimeiseen kokoukseen yhteisesti esille tulleet vakauttamistoimenpiteet sekä päätti jalkauttaa toimialajohtajien kautta toimialoille tehtäväksi syyskuun loppuun mennessä seuraavan palveluluokittelun: Kukin palvelu tuotteistetaan ja luokitellaan eri tasoihin: 1. lakisääteinen 2. välttämätön kaupungin ydintoiminnan kannalta 3. tuotetaan, mutta ei ole pakollinen - on vetovoimaisuuteen tai imagoon vaikuttava 4. tuotetaan, mutta ei ole pakollinen - lopettamisen vaikutus koskee vain tiettyä käyttäjäryhmää - vähäinen julkinen vaikutus Kustakin palvelusta määritellään: 1. nykytaso 2. esitetään uusi tavoitetaso tai lopetus 3. toimenpiteet tavoitteen saavuttamiseksi tai vaikutus 4. säästömahdollisuus euroina Laitetaan palvelut koreihin ja muutoksille hintalappu. Toukokuussa pidetyssä kokouksessa varhaiskasvatusjohtaja Maija Jääskeläinen esitteli varhaiskasvatuksen kustannuksia sekä eri hoitomuotojen kustannusvertailuja. Mietittiin yhteisesti varhaiskasvatuspuolen säätökeinoja. Tekninen johtaja esitteli laaditun tilastrategian sekä sen mukanaan tuomat hyödyt. Talouden vakauttamistyöryhmä päätti toimittaa väliraportin vakauttamisohjelmasta kaupunginhallitukselle ja jatkaa työtään elokuussa. 2. Kaupungin taloudellinen asema 2.1. Saarijärven kaupungin taloudennäkymät Vuoden 2012 aikana ovat kaupungin talouden näkymät oleellisesti heikentyneet verrattuna 2010 ja 2011 ylijäämäisiin tilinpäätöksiin. Valtion vuoden 2013 budjettiratkaisut eivät vielä näy vähentävän kaupungin saamia valtionosuuksia vuonna Kaupungin tuloveroprosentin nostaminen vuodelle 2013 kasvattaa tuloveroja noin 1,3 miljoonaa euroa.

6 6 Yleiset talouden ja työllisyyden näkymät ovat merkittävästi heikentyneet ja synkentyneet loppuvuoden 2012 aikana. Vuodelle 2013 on ennustettu valtion toimesta synkeitä aikoja. Valtuuston hyväksymä taloussuunnitelmaennuste on suunnittelukaudelle : - toimintakate: 55,471 milj. euroa, vuosi ,5 milj. euroa, vuosi ,7 milj. euroa, vuosi Vuosikate tulee muuttumaan merkittävästi suunnitelmakaudella: 2,549 milj. euroa, vuosi ,3 milj. euroa, vuosi ,288 milj. euroa, vuosi Tilikauden alijäämä tulee kasvamaan: 2,451 milj. eurosta, vuonna ,1 milj. euroon, vuonna ,2 milj. euroon, vuonna Kunta- ja palvelurakenneuudistus Saarijärven kaupunki ostaa sosiaali- ja terveystoimen palvelut SoTe - kuntayhtymältä. Kunta- ja palvelurakenteessa on tälle suunnittelukaudella odotettavissa suuria muutoksia valtiovallan toimenpitein. Kaupunki on päätöksillään varautunut ympäristöterveydenhuollon sekä maaseutuhallinnon ylikunnallisiin järjestämisratkaisuihin vuodesta 2013 alkaen Talousarvion yleisperustelut Kaupunginvaltuuston talouden tasapainottamiseen tähtäävän talouslinjan mukaisesti vuosikatteen tulee kattaa poistot ja lainamäärä ei saa kasvaa. Kaupunginhallituksen antamissa suunnitteluohjeissa talousarviokehys määriteltiin valtuuston talouslinjan mukaisesti ja hallintokunnilta pyydettiin kehyksen mukaiset esitykset. Toimintakatteen kehys perustui elokuun 2012 valtionosuus- ja verotuloennusteisiin. Asetettu kehys ylittyi lopulta 0,466 milj. euroa. Ylitykset johtuivat perusopetuksen ja lukion menoista sekä SoTe kuntayhtymän maksuosuuksista. Menoja ei pystytty sopeuttamaan tulokehykseen. Poistosuunnitelman uudistuksesta johtuen talousarvio jää vahvasti alijäämäiseksi. - Vuoden 2013 toimintakate on 55,471 milj. euroa ja vuosikate 2,549 milj. euroa. - Tilikauden tulos on negatiivinen milj. euroa. - Investointien omahankintameno vuonna 2013 on 2,928 milj. euroa ja alittaa poistot 2,072 milj. euroa. - Vuosikatteen ylittävät investoinnit rahoitetaan lainarahalla, täten lainakanta kasvaa 2,0 milj. euroa vuonna 2013.

7 7 Taloussuunnitelman vuosille on huomioitu seuraavat käyttötalouden tuottojen ja kulujen muutokset vuoteen 2012: - Poistosuunnitelma on muutettu vuodesta 2013 alkaen. Poistosuunnitelmassa on huomioitu: vuodelle 2012 aiheutuva 0,576 miljoonan euron kertapoisto. vuodelle 2013 poistot ovat 5,0 milj. euroa vuosille 2014 ja 2015 poistot 5,5 milj. euroa huomioiden kyseisten vuosien mahdolliset investoinnit; - Muut toimintatulot kasvavat vuodesta 2013 alkaen noin 2,4 miljoonalla eurolla So- Te:n pääomavuokrien johdosta, tulojenkasvu on sisäistä laskutusta. Pääomavuokra on laskettu SoTe:n maksuosuuteen. - Metsät ja muut kiinteistöt tulot ovat 0,150 miljoona euroa pienemmät vuodelle 2013 kuin vuonna Vuosille tulee tehostaa tonttien ja turhien kiinteistöjen / käyttötarkoitukseltaan tyhjiksi jäävien myyntiä; - Yhteisöverotuotto pienenee 0,400 miljoonaa euroa (ennustettuun) vuoteen 2012 verrattuna säilyen koko suunnitelmakauden vuoden 2013 tasolla (1,8 milj. euroa) Investoinnit Saarijärven kaupungin investoinnit vuosille : vuoden 2013 investoinnit (omarahoitus) 2,928 milj. euroa, vuoden 2014 ennustetut investoinnit 8,010 milj. euroa sekä vuoden 2015 investoinnit 5,262 milj. euroa. Vuosille investointiohjelmaan yksittäisistä merkittävimmistä kohteista on huomioitu: - uusi päiväkoti 3,1 miljoonaa euroa (kokonaiskustannus on 5,1 milj. toukokuussa 2013 valmistuneen hankesuunnitelman mukaisesti) - jätevedenpuhdistamo 1,125 miljoonaa euroa - laajakaista 2015 haja-asutusalueille 1,1 miljoonaa euroa - terveysaseman 2-vaihe, 3,3 miljoonaa euroa. Seuraavia tiedossa olevia hankkeita ei ole huomioitu vuosien investointivarauksissa: - ympärivuorokautisen hoivan yksikkö

8 8 Taulukko 1. Kaupungin nettoinvestoinnit aiempien tilinpäätösten ja talousarvion mukaan Rahoitus Verotuotot Kunnallinen tuloveroaste nostettiin 21,00 prosenttiin vuodelle Vuodelle 2014 on tehty ennuste olemassa olevan ennusteen pohjalta, jota on käytetty myös vuodelle Ennusteet kyseisille vuosille eivät sisällä veronkorotuksia. Verotulokertymä on arvioitu seuraavaksi: TP 2010 TP 2011 TA 2012 TA 2013 TS 2014 TS 2014 VEROTULOT Verotieto Verotieto Ennuste Ennuste Ennuste Ennuste Tulovero Kiinteistövero Yhteisövero Yhteensä Taulukko 2: Verotulokertymä

9 9 Kiinteistöveroaste vuodelle 2013 pidetään ennallaan vuoden 2012 arvoilla. Kiinteistövero prosentit Yleinen kiinteistöveroprosentti 1,00 % Vakituisten asuinrakennusten 0,45 % Muiden asuinrakennusten kiinteistöveroprosentti 1,05 % Voimalaitosten kiinteistöveroprosentti 2,85 % Rakentamattoman rakennuspaikan kiinteistöverop. 2,40 % Yleishyödyllisten yhdistysten käytössä olevien rakennusten ja maapohjan kiinteistöveroprosentti 0,00 % Taulukko 3. : Kiinteistöveroprosentti Yhteisöveron tuoton kehityksessä on huomioitu toteutunut verotus vuoteen 2010 sekä ennakoitu tulevien vuosien verokertymien Saarijärvellä toteutuvan pitkäaikaisten keskiarvojen mukaisesti. Kuntien väliaikaisen yhteisöveroosuuden korotus maksetaan 5 prosenttiyksiköllä korotettuna vuosille Valtionosuudet Valtionosuus vuodelle 2013 on arvioitu 30,040 miljoona euroa sisältäen verotulojen tasauksesta tulevan osuuden. Ennusteessa on laskettu toteutuvan, voimakkaan ikärakenteen muutoksesta peruspalvelujen valtionosuutta noin 0,300 miljoonalla eurolla vuosittain, tästä huolimatta valtionosuudet voivat pienentyä valtionsäästöohjelman johdosta noin 0,600 miljoona euroa kaudella Verotulojen tasauksen määrän vuosittainen vaihtelu on pidetty suunnitelmakaudella ennallaan ollen noin 7,0 miljoonaa euroa / vuosi TP 2010 TP 2011 TA 2012 TA 2013 TS 2014 TS 2014 Valtionosuudet Peruspalvelut sisältäen verotulojen tasauksen Taulukko 4: Valtionosuudet Korkotuotot - ja muut rahoitustuotot sekä rahoituskulut Vuoden 2013 korkotuotot on arvioitu 0,257 miljoonaan euroon ja korkokulut 0,800 miljoonan. euron suuruisiksi. Korkotuotot antolainoista vähenevät lainakannan pienetessä. Korkokuluissa tulee varautua kasvaviin korkokuluihin, mikäli investoinnit vuosille joudutaan rahoittamaan kokonaisuudessaan lainarahalla tai aiotaan toteuttaa investointisuunnitelman mukaisina.

10 10 Korkokulut kasvavat voimakkaasti, mikäli ottolainakanta kasvaa sekä korkokannan muutokset aiheuttavat nousupaineita. Uutta lainaa joudutaan ottamaan suunnitelmakaudella vuosittain 3-5 miljoonaa euroa, jolloin lainakanta kasvaa vuoden 2011 lopun 27,805 miljoonasta eurosta noin 39,0 miljoonaan euroon eli lähes euroon asukasta kohti Vuositulos Poistojen määrä kasvaa uuden poistosuunnitelman sekä mahdollisten lähivuosien huomattavien investointien johdosta vuoden ,6 miljoonasta eurosta suunnitelmakauden 2015 loppuun vähintään 5,5 miljoonaan euroon. Kumulatiivinen ylijäämä taseessa pienenee taloussuunnitelman ennusteen mukaan vuoden 2011 tilinpäätöstilanteesta 9,175 milj. eurosta kumulatiiviseksi alijäämäksi noin - 4,0 miljoonaan euroon vuonna 2015 alla olevan taulukon 6. mukaisesti. TP 2011 LTA TA 2013 TS 2014 TS 2015 VUOSIKATE Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot Arvonalentumiset Satunnaiset erät Satunnaiset tulot Satunnaiset menot TILIKAUDEN TULOS Poistoeron lis. (-) tai väh. (+) Varausten lis.(-) tai väh.(+) Rahastojen lis.(-) tai väh.(+) -28 Tilikauden ylijäämä (alijäämä) Kumulatiivinen taseen yli-/alijäämä Taulukko 5: Vuosikate, poistot ja tilikauden tulos sekä kumulatiivinen ylijäämä (alijäämä) Taulukko 6. Tilikauden ali- ja ylijäämät taloussuunnitelman mukaan.

11 Tilinpäätöstietoja ja tunnuslukuja Emo Emo Konserni Konserni Tilikauden ylijäämä (alijäämä) Toimintatuotot/Toimintakulut, % 17,6 15,6 50,6 49,8 Vuosikate/Poistot, % Investointien tulorahoitus, % 54,2 56,5 56,7 87,6 Pääomamenojen tulorahoitus, % 35,7 20,8 35,8 23,9 Lainanhoitokate 1,17 0,43 1,06 0,40 Kassan riittävyys, pv 5,0 8,2 23,5 27,4 Omavaraisuusaste 54, ,5 42,9 Suhteellinen velkaantuneisuus, % 50,7 52,8 57,3 57,4 Kertynyt yli-/alijäämä, Lainakanta , Lainasaamiset, Velat, joiden vakuudeksi annettu kiinnityksiä kiinteistöihin Leasingvastuut Takaukset saman konserniin kuuluvien yhteisöjen puolesta. Jäljellä oleva pääoma Takaukset muiden puolesta. Jäljellä oleva pääoma Vastuu Kuntien takauskeskuksen takausvastuista Vastuu Kuntien takauskeskuksen rahastoista Muut vastuut: Hissilaina-avustukset Muut vastuut: Arvonlisäveron palautusvastuu Muut vastuut: Vuokravastuu ja velvoitevarasto Muut vastuut: Hankkeiden valtionosuuden palautusvastuu Muut vastuut: SoTe Kuntayhtymän alijäämästä Taulukko 7. Lainanhoitokate on alle 1 (heikko) ja lainanhoitoon joudutaan ottamaan lisälainaa tai realisoimaan omaisuutta. Omavaraisuusasteen hyvänä tavoitetasona voidaan pitää kunnissa 70 %. 50 % tai sitä alempi merkitsee merkittävän suurta velkarasitetta. Emon luku on 52 ja konsernin 42,9 %. Mitä pienempi suhteellinen velkaantuneisuus tunnusluku on, sitä paremmat mahdollisuudet kunnalla on selviytyä velan takaisinmaksusta tulorahoituksella. Keskimäärin se on kuntasektorilla noin 30 %. Saarijärven kaupungin luku on 52,8 % ja konsernin 57,4 %. Saarijärven kaupunki on antanut vuoden 2012 aikana kaksi omavelkaista takausta yhteensä 2,155 miljoonaa euroa kahdelle tytäryhtiölle.

12 2.8. Valtioneuvoston asetuksen mukaisten kriisikunnan kriteerien täyttyminen Saarijärven kaupungissa Kuntien valtionosuudesta annetun lain (1405/ 2010) 63 a :n mukaan jos kunnan rahoituksen riittävyyttä tai vakavaraisuutta kuvaavat kunnan talouden tunnusluvut ovat kahtena vuonna peräkkäin alittaneet valtioneuvoston asetuksella säädetyt raja-arvot, kunnan ja valtion tulee yhdessä selvittää kunnan mahdollisuudet turvata asukkailleen lainsäädännön edellyttämät palvelut sekä ryhtyä toimiin palvelujen edellytysten turvaamiseksi. Tällä hetkellä Saarijärven kaupunki täyttää alla olevasta taulukosta nro 9 ilmenevät kriisikunnankriteerit tuloveroprosentin ja suhteellisen velkaantuneisuuden osalta. Taulukko 9. Kriisikuntakriteerit ja raja-arvot 12

13 Saarikan taloustilanne Kaupungin osuus on n. 1,3 milj. SoTe kuntayhtymän alijäämästä. Alijäämä on suunniteltu maksettavan pois kaupungin maksuosuuksissa seuraavan suunnitelman mukaisesti: - Vuoden 2010 alijäämästä jäljellä oleva saldo (2/3) maksetaan takaisin vuosina 2013 ja 2014 ( /vuosi). - Vuoden 2011 alijäämä maksetaan takaisin vuosina 2013, 2014 ja 2015 ( /vuosi). - Vuoden 2012 alijäämä maksetaan takaisin vuosina 2014, 2015 ja 2016 ( /vuosi) Keski-Suomen keskussairaala Keski-Suomen sairaanhoitopiiri on käynnistänyt Uusi sairaala hankkeen. Kyseisen hankkeen rakennuskustannukset yhteensä on arvioitu n Saarijärven kaupungin omistusosuus sairaanhoitopiiristä on 4,20 %. Tavalla tai toisella kaupungin vastuu uudesta sairaalasta olisi omistusosuuden suhteessa n. 10,4 M.

14 14 3. Toimenpiteiden säästövaikutus valtuustokaudella Taulukko säästötoimenpiteiden vaikutuksesta valtuustokaudella Talouden vakauttamistyöryhmän kokouksissa esiintuodut toimenpiteet ja niiden säästövaikutukset on koottu alla olevaan taulukkoon. Säästötoimenpiteet valtuustokaudella Täydennetään myöhemmin, kun säästötaulukko on valmis kokonaisuudessaan.

15 15 4. Jatkotoimenpiteet Talouden vakauttamistyöryhmä päätti kokouksessaan esittää kaupunginhallitukselle työryhmän väliraportin. Toimialoille jäi edelleen tehtäväksi syyskuun 2013 loppuun mennessä toimialojen palveluiden tuotteistaminen ja luokittelu, jonka perusteella uusia talouden vakauttamiskohteita toivotaan löytyvän runsaasti lisää. 5. Liitteet ja kokouksissa käytössä ollut lähdeaineisto 5.1 Kokouksissa käytössä ollut lähdeaineisto Talouden vakauttamisohjelman laadinnassa on huomioitu mm. seuraavat aineistot: Kuntatalouden sopeutusohjelma Jouko Salon kokoama kuntien taloudellisten tunnuslukujen vertailu (verrokkikunnat) Kouluverkkoselvitys 2012 kirjastonjohtaja Ronimuksen esittelyaineisto kirjastotoiminnan kustannuksista MHY Keski-Suomen arvio kaupungin metsäomaisuudesta Keski-Suomen liiton kuntatalousryhmän tilinpäätösvertailuja Riskityöryhmän raportti 2013 Varhaiskasvatuksen kustannuksista tehty yhteenveto Saarijärven kaupungin tilastrategia Saarijärven kaupungin talousarvio 2013 Saarijärven kaupungin taloussuunnitelma listaus täydennetään lopulliseen raporttiin