Parman jännepalkkisilta

Transkriptio

1 Käyttöseloste Toivakainen Ritva

2 2 (24) Parman jännepalkkisilta SISÄLTÖ 1 JOHDANTO Siltatyypin esittely Parman toimituslaajuus Suunnittelu- ja hankintaprosessi LiVi:n käyttölupa ja mitä se merkitsee Laadunvarmistus ja CE-merkinnät RAKENNE JA RAKENNEJÄRJESTELMÄ Yleistä Suunnitteluperusteet SILLAN GEOMETRIA Sillan päämitat Rajoitteet geometrialle RAKENNEOSAT Elementit Jännepalkkielementit Välielementit Reunauloke-elementit Päätypalkkielementit Siipimuurielementit Päätyelementit Törmäyskuorman välittävät rakenteet Päällysrakenteen paikallavaluosat Kannen pintarakenteet Sillan alusrakenteet KÄYTTÖIKÄSUUNNITTELU Rasitusluokat Betonipintojen laatuluokat VARUSTEET Laakerit Liikuntasaumat Kaiteet Kuivatuslaitteet Kontaktitapit Tarkkailutapit Muut kiinnitykset ja läpiviennit RAKENTAMINEN, ASENNUS- JA RAKENTAMISOHJE Yleiset ohjeet Elementtien nostot ja tukeminen Elementtien asennusjärjestys ja työmaalla tehtävät kiinnitykset TYYPPIPIIRUSTUSLUETTELO LIITTEET... 24

3 (24) 1 Johdanto 1.1 Siltatyypin esittely Parman jännepalkkisilta on ajoneuvoliikenteisille teille ja kaduille mitoitettu tyyppiratkaisu sillan päällysrakenteelle. Tyyppiratkaisu sisältää siltapaikkakohtaista suunnittelua vaille valmiit ratkaisut yksiaukkoisen jännemitaltaan metrisen sillan suunnitelmien tuottamiseen. Tyyppisilta on puskupalkillinen ja liikuntasaumaton. Päällysrakenne on suurelta osin elementtirakenteinen. Sillan kantavan liittorakenteen muodostavat esijännitetyt jännepalkkielementit yhdessä paikallavaluosan kanssa. Jännepalkki- ja muut elementit muodostavat rakenteen, jonka varaan tehdään yhtenäinen paikallavaluosa siltapaikalla. Työmaalla tehtävää muotti- ja telinetyötä on vähän verrattuna normaaliin teräsbetonisiltaan. Esivalmistettujen elementtien ja vähäisen muottityön ansiosta sillan päällysrakenteen rakentaminen on nopeaa. Tyyppisiltaratkaisua voidaan soveltaa myös maatuellisiin kohteisiin, joissa siipimuurit eivät liity sillan päällysrakenteeseen ja puskupalkkirakennetta ei tarvita. Reunapalkit toteutetaan joko paikallavaluna tai käyttäen reunauloke-elementtejä. Reunauloke-elementit toimivat osaltaan muottina reunapalkin paikallavaluosalle. Reunapalkkilinja noudattaa tien reunalinjaa. Sillan päällysrakenne voidaan toteuttaa poikkisuunnassa yhteen suuntaan kallistettuna tai harjakaltevana. Poikkisuuntainen kaltevuus voi olla korkeintaan 3,5 %. Pituuskaltevuus noudattaa tien pituuskaltevuutta. Jännepalkkielementit on esijännitetty tartuntajänteillä. Rakenne on suunniteltu siten, että kannen alapinta on tarkastettavissa. Elementtipalkit on laakeroitu kumilevylaakerein alusrakenteeseen. Alusrakenteet voidaan toteuttaa joko paalutuksilla tai maanvaraisesti. Alusrakenteen on suunniteltava erikseen hankekohtaisesti. Tyyppiratkaisussa annetaan tarvittavat lähtötiedot alusrakenteiden suunnitteluun. Silta on suunniteltu Eurokoodien ja Liikenneviraston soveltamisohjeiden mukaisesti 100 vuoden käyttöiälle. Tyyppisilta on suunniteltu seuraamusluokan 2 mukaisesti. Tyyppisillalla on Liikenneviraston käyttölupa. Parman tyyppiratkaisun suunnitelmia vodaan soveltaa myös korjauskohteisiin, kun on kyseessä sillan kansirakenteen vaihtaminen. 1.2 Parman toimituslaajuus Tyyppisillan toimitus sisältää kohteesta riippuen seuraavat rakenneosat, suunnitelmat ja asiakirjat: tyyppisillan päällysrakenteen mitoituksen ajoneuvoliikenteelle (ks. suunnitteluperusteet tarkemmin); laskelmia ei toimiteta tilaajalle, elementtitoimituksen elementtisuunnitelmineen, johon sisältyvät sillan kantavan rakenteen muodostavat jännepalkkielementit sekä kannen reunaulokkeet elementteinä tai vaihtoehtoisesti tyyppiratkaisu reunaulokkeen muotista. Siltapaikan mukaan toimitukseen sisältyy edellisten lisäksi siipimuuri-, päätypalkkija pääty- ja välielementit,

4 4 (24) Parman jännepalkkisilta tarvittavat tiedot järjestelmään kuuluvien päällysrakenteen paikallavaluosuuksien raudoitussuunnitelmien laatimiseksi, rakennedetaljit ja työtapapiirustukset tyyppiratkaisun mukaisina, tyyppilaakerointipiirustuksen, tarvittavat lähtötiedot alusrakenteiden mitoittamiseksi sekä tarvittaessa elementtien nostot ja asennuksen 1.3 Suunnittelu- ja hankintaprosessi Siltapaikalle tulee aina tehdä kohdekohtaiset rakennussuunnitelmat sillan suunnittelijan toimesta. Rakennussuunnitelmavaiheessa Parma tarjoaa suunnittelijan käyttöön liikennekuormitukselle mitoitetut tyyppisuunnitelmat päällysrakenteesta. Piirustukset toimitetaan sähköisenä AutoCAD-muodossa. Luettelo piirustuksista on esitetty tämän käyttöselosteen liitteissä. Mitoituslaskelmia ei toimiteta. Tämän käyttöselosteen reunaehdot täyttävissä siltakohteissa mitoitus on tarkastettu ja Liikennevirasto on antanut ratkaisulle käyttöluvan. Sillan suunnittelija laatii siltapaikkakohtaiset suunnitelmat tyyppipiirustusaineistoa hyödyntäen. Sillan alusrakenteet on suunniteltava kohdekohtaisesti. Siltasuunnittelija saa päällysrakenteelta tulevat laakeri- ja tukikohtaiset kuormat Parmalta alusrakenteiden mitoitusta varten. Tyyppiratkaisua sovellettaessa on suunnitelma-aineistossa mainittava, että kyseessä on Parman jännepalkkisilta. Kun hankkeessa on tehty päätös käyttää Parman jännepalkkisiltaa ja elementit tilattu Parmalta, Parman tuotesuunnittelu laatii elementtien valmistuskuvat sillan suunnittelijan toimittamien elementtien mittapiirustusten ja muiden tietojen sekä tyyppisillan käyttöluvan mukaisen mitoituksen perusteella. Samassa yhteydessä Parma toimittaa sillan suunnittelijalle tarvittavat tiedot paikallavalukannen raudoituspiirustusten laatimiseksi. Sillan suunnittelijan vastuulla on noudattaa tätä käyttöselostetta, kun siltapaikalla halutaan soveltaa tyyppiratkaisua. Parman tuotesuunnittelun vastuulla on laatia kohdekohtaiset elementtien valmistuskuvat kohteen tietojen perusteella noudattaen käyttöluvan mukaista mitoitusta. Suunnittelutehtävät ja vastuut esitetään kuvassa Kuva 1.1Jännepalkkisillan vastuut ja tehtävät. Poikettaessa tyyppisillan reunaehdoista ei tyyppiratkaisua voida soveltaa sellaisenaan. Tällöin kohteen siltasuunnittelijan on laadittava tarvittavat laskelmat ja suunnitelmat, joilla osoitetaan rakenteen täyttävän tilaajan edellyttämä vaatimustaso.

5 (24) Kuva 1.1 Jännepalkkisillan vastuut ja tehtävät 1.4 LiVi:n käyttölupa ja mitä se merkitsee Parman jännepalkkisilta -ratkaisulla on Liikenneviraston käyttölupa. Rakennelaskelmat ja -mitoitus on tarkastettu ulkopuolisen riippumattoman tarkastajan toimesta. Tämän käyttöselosteen mukaisesti valitut rakenteet täyttävät ajantasaiset sillansuunnittelua ohjaavat määräykset ja ohjeet (ks. kohta suunnitteluperusteet tarkemmin) eikä kohdekohtaista mitoitusta päällysrakenteen osalta tarvitse tehdä. Tilaajan ollessa jokin sellainen taho, jonka vaatimukset poikkeavat Liikenneviraston vaatimuksista, on suunnitteluohjeen valinnat tarkistettava ja määritettävä yhdessä tilaajan kanssa. 1.5 Laadunvarmistus ja CE-merkinnät Parman siltaelementit täyttävät tuotestandardin EN 15050:2007+A1:2012 menettelyn 3 mukaiset vaatimukset. Parman laadunvalvonnassa elementtien vaatimustenmukaisuutta valvotaan tarkasti. Osaltaan jatkuvan laadun takaa Parman tehtailla käytettävä ulkopuolisen tahon tekemä laadunvarmennus. Parman tehdaskohtaiset todistukset tehtaan laadunvalvonnasta ja Parman valmistamien CE-merkittyjen elementtien varmennuspäätökset löytyvät osoitteista:

6 6 (24) ja Parma Oy:n elementtien suoritustasoilmoitukset löytyvät osoitteesta: Kohdekohtaiset dokumentit liitetään projektien sopimusaineistoon.

7 2 Rakenne ja rakennejärjestelmä 2.1 Yleistä (24) Sillan päällysrakenne koostuu betonielementeistä ja paikallavaluosuudesta. Betonielementit tehdään Parman toimesta sillan mittojen mukaisesti. Esivalmistetut betonielementit muodostavat pääasiallisen muotin rakennuspaikalla tehtävälle paikallavaluosuudelle. Valmiissa sillassa elementit ja paikallavalu muodostavat yhtenäisen päällysrakenteen. Tyyppisillan reunapalkit ovat 400 mm leveät ja tyypiltään korkeat. Päätypalkkielementteihin tukeutuvat siirtymälaatat tehdään siltapaikalla paikallavalettuina. Lähtökohtaisesti käytetään Liikenneviraston tyyppipiirustusten mukaisia 5 metrin siirtymälaattoja. Sillan päällysrakenne tuetaan kumilevylaakerein jännepalkkielementtien kohdilta alusrakenteeseen. Sillan alusrakenne suunnitellaan tapauskohtaisten perustamisolosuhteiden mukaan. Silta tukeutuu päistään puskullisesti sillan taustan täyttöihin. Sillan pituus- ja poikkisuuntaiset kuormat viedään tyyppiratkaisussa pääty- ja siipimuurirakenteiden kautta päädyn täytöille. Alusrakenteille vaakakuormia siirtyy kumilevylaakereiden muodonmuutosten mukaisesti. Mikäli tyyppisillasta poiketen ei käytetä puskullista päätyrakennetta eikä näin ollen siipimuureja, on sillan päällysrakenteeseen kohdistuvat vaakakuormat vietävä sillan alusrakenteille. Alusrakenteiden suunnitteluun tarvittavat voimasuureet päällysrakenteelta saadaan sillan mittojen mukaan Parmalta. 2.2 Suunnitteluperusteet Sillan päällysrakenteen kuormat ovat Liikenneviraston sovellusohjeen NCCI 1 ( ) mukaiset. Liikennekuormakaavioina on käytetty kuormakaavioita LM1, LM2 ja LM3. Kuormien yhdistely on tehty NCCI 1:n mukaisesti. Mitoitus on suoritettu NCCI 2:n (31/2017) ja eurokoodien mukaisesti. Tyyppisillan suunnitteluperusteista on tehty oma dokumentti.

8 8 (24) Sillan geometria 3.1 Sillan päämitat Parman jännepalkkisilta Sillan jännemitta-alue on m. Hyödyllinen leveys voi olla välillä 8,0 13,4 m. Jännemitta voi vaihdella portaattomasti. Hyödyllinen leveys voi vaihdella 0,20 m tai 0,40 m portain riippuen jännepalkkielementtien määrästä. Sillan leveyttä pystytään varioimaan jännepalkkielementtien ja näiden välillä käytettävien välielementtien määrällä ja leveydellä. Alla olevassa Kuva 3.1 esitetään tyyppisillan poikkileikkaus tuelta sekä sillassa käytettävät rakenneosat. Kuva 3.1 Kannen poikkileikkaus Sillan pääty- ja reunaulokkeet ovat vakiomittaisia. Päätyulokkeen pituus on 1450 mm tukilinjasta. Reunaulokkeen pituus on 1430 mm. Sillan päätyrakenne ja reunauloke esitetään seuraavissa kuvissa Kuva 3.2Kuva 3.3.

9 (24) Kuva 3.2 Päätyrakenne Kuva 3.3 Reunauloke

10 10 (24) Parman jännepalkkisilta Sillan jännepalkkielementtien ja päällysrakenteen rakennekorkeus ovat seuraavan taulukon Taulukko 3.1 mukaiset. Paikallavalulaatan paksuus vaihtelee poikkikallistuksen ja tarkasteltavan kohdan mukaan. Paikallavalulaatan paksuus jännepalkkielementtien päällä on pienimmillään 200 mm. Jm (m) Jännepalkkielementin korkeus (mm) Päällysrakenteen rakennekorkeus (mm) Taulukko 3.1 Jännepalkkielementtien ja päällysrakenteen rakennekorkeus. 3.2 Rajoitteet geometrialle Parman ajoneuvoliikenteen silta soveltuu sellaisenaan yleisille teille, joissa täyttyvät seuraavat reunaehdot: Sillan jännemitta on välillä metriä. Sillan hyödyllinen leveys välillä 8,0 13,4 metriä. Silta on suora. Siipimuurien pituus sillan tukilinjalta siipimuurin päähän on korkeintaan 5,0 m. 5,0 metrin siipimuurin korkeus saa olla korkeintaan 3,6 m. Siipimuurien mittojen sopivuus elementtiratkaisulle ja tarvittaessa mitoitus tarkistetaan kohdekohtaisesti. Kuva 3.4 esitetään tyypillisen siipimuurin mitat. Silta on poikki- tai harjakalteva ja kallistus on korkeintaan 3,5 %. Sillan pituuskaltevuus on vakio, tai silta on vaakatasossa. Sillan pintarakenteiden kokonaispaksuus ei ole suurempi kuin 250 mm. Sillan pään vinous on korkeintaan 5. Sillassa käytettävän kaiteen oman painon ominaisarvo on korkeintaan 1 kn/m.

11 (24) Kuva 3.4. Tyypillisen siipimuurin mitat Sillan pystygeometria määräytyy ylittävän väylän geometrian mukaan. Mikäli sillan pystygeometria ei ole vaakatasossa tai tasaisen kalteva koko sillan matkalla, kasvattaa tämä sillan paikallavalun paksuutta tyyppiratkaisuihin nähden. Paksumman paikallavalun aiheuttaman kuorman vaikutukset on arvioitava tapauskohtaisesti. Elementtisillassa ei käytetä esikohotusta. Tyyppiratkaisujen soveltuvuus kaareville silloille on tarkasteltava tapauskohtaisesti sillan pääsuunnittelijan toimesta. Pieni vaakakaarevuus on mahdollista toteuttaa. Reunaulokkeen pituus saa kuitenkin olla korkeintaan tyyppisillan mukainen.

12 12 (24) Rakenneosat 4.1 Elementit Parman jännepalkkisilta Sillan päällysrakenteen elementtirakenteet ovat: jännepalkkielementit, välielementit, päätyelementit, siipimuurielementit, reunauloke-elementit ja päätypalkkielementit. Elementit on esitetty Kuva 3.1 Kannen poikkileikkaus Kuva 3.2. Sillan täyttäessä kohdassa 3.2 annetut rajoitteet geometrialle, laatii sillan suunnittelija tyyppiaineiston pohjalta siltapaikkakohtaiset suunnitelmat. Näiden avulla saadaan tarvittavat lähtötiedot lopullisten elementtisuunnitelmien laatimiselle. Tarvittavat lähtötiedot ovat: sillan yleispiirustus, kannen mittapiirustukset, laakerointipiirustus, elementtien sijainti- sekä mittapiirustukset sekä näille valitut sillan osan tunnus ja rasitusluokkaryhmä (valitaan Taulukko 5.1). Edellä esitetyt piirustukset tulee tehdä tyyppiratkaisun mukaisina. Sillan suunnittelijan on esitettävä elementtien suunnittelua varten edellä mainituissa suunnitelmissa siltakohtaiset varustelut ja muut erityistiedot. Näitä voivat olla mm: kolhaisusuojien paikat ja pituudet valaisimiin liittyvät tiedot sekä varaukset päätyrakenteista läpivietäville putkille ja näiden kannatukselle Jännepalkkielementit Välielementit Sillan jännepalkkielementtien korkeus valitaan sillan jännemitan mukaan. Palkkien jännemäärä valitaan jännemitan ja jännepalkin poikkisuuntaisen sijainnin mukaan; Reunimmaisilla palkeilla käytetään suurempaa jännemäärää kuin lähempänä sillan keskilinjaa olevilla palkeilla. Palkkien kokonaismäärä saadaan hyödyllisen leveyden mukaan. Mikäli alittavana väylänä on ajoneuvoille tarkoitettu katu tai tie, varustetaan reunimmaiset jännepalkkielementit tarvittavilta kohdin kolhaisusuojilla ja palkkien välillä käytetään alittavan liikenteen törmäyskuorman palkilta toiselle välittäviä rakenteita. Sillan oikea hyödyllinen leveys saadaan aikaan käyttämällä jännepalkkielementtien välillä sopivan levyisiä välielementtejä. Välielementtejä tarvitaan, kun sillan hyödyllinen leveys vähennettynä reunaulokkeiden pituudella ei ole jännepalkkielementtien leveyden kerrannainen saumanleveydet huomioon ottaen. Välielementtien leveyden vaihteluväli on mm Reunauloke-elementit Reunauloke-elementit muodostavat tyyppisillan reunaulokkeen ja reunapalkin yhdessä paikallavaluosan kanssa. Reunauloke-elementit toimiva osaltaan muottina kannen paikallavaluosalle. Elementit koostuvat teräsbetonisesta elementtiosasta ja tähän

13 (24) kiinnitettävästä kuumasinkitystä teräksisestä I-palkista, joka kantaa valunaikaiset kuormat Päätypalkkielementit Päätypalkkielementit asennetaan siltapaikalla siipimuurielementtien jälkeen tiivistetyn murskekerroksen päälle. Päätypalkkielementit kiinnitetään siipimuurielementteihin ja ne toimivat osana valmiin rakenteen puskurakennetta. Puskurakenteen avulla sillan pituussuuntaiset vaakakuormat viedään sillan taustan täytöille. Paikallavalettavat siirtymälaatat tukeutuvat sillan puoleisesta reunastaan päätypalkkielementteihin Siipimuurielementit Päätyelementit Siipimuurielementit toimivat nimensä mukaisesti tyyppisillan siipimuureina. Siipimuurielementit asennetaan ensimmäisinä päällysrakenteen osina siltapaikalla tiivistetyn murskekerroksen päälle väliaikaisesti tukien. Siipimuurielementit kiinnitettään päätypalkkielementtiin. Siipimuurielementtien reunapalkkien osuudet tehdään siltapaikalla paikallavaluna. Päätyelementit toimivat valumuotteina jännepalkkielementtien väleissä. Päätyelementit asennetaan jännepalkkielementtien väliin puskupalkkielementin päälle Törmäyskuorman välittävät rakenteet Törmäyskuorman välittäviä rakenteita käytetään reunimmaisten pääpalkkien välissä silloin, kun alittava väylä on ajoneuvoliikenteelle tarkoitettu tie tai katu ja sillan päällysrakenteen etäisyys alittavan väylän pinnasta on alle Liikenneviraston eurokoodin soveltamisohjeen NCCI 1 taulukossa F.5 esitetyn alarajakorkeuden (h 0 ) lisättynä yhdellä metrillä. Törmäysrakenteilla voidaan korvat valutilanteessa reunimmaisten jännepalkkielementtien välissä tarvittavat valunaikaiset tuet. 4.2 Päällysrakenteen paikallavaluosat Sillan päällysrakenteen paikallavalu muodostuu kannen sekä reunapalkkien paikallavalusta. Paikallavalun raudoitus asennetaan siltapaikalla. Käyttöselosteen mukaisen tyyppisillan toimitukseen kuuluu kannen raudoituspiirustukset tyyppisillan mukaisina. 4.3 Kannen pintarakenteet Sillan suunnittelija määrittää kannen pintarakenteet sillalle. Pintarakennekerrosten kokonaispaksuudella on vaikutusta jännepalkkielementtien mitoitukseen. Tyyppisillan jännepalkit on mitoitettu kahdelle tapaukselle: Pintarakennekerrosten kokonaispaksuus on korkeintaan 110 mm tai korkeintaan 250 mm. Pintarakennekerrosten kokonaispaksuuden vaihdellessa sillan poikkileikkauksessa, käytetään kunkin palkin mitoituksessa palkin osalle tulevan pintarakennekerrosten kokonaispaksuuden keskiarvoa. Mikäli jännepalkin kohdalle tuleva pintarakennekerrosten kokonaispaksuus on suurempi kuin 250 mm, ei tyyppiratkaisua voida sellaisenaan soveltaa. Tällöin tarvitaan jännepalkkien mitoituksen kohdekohtainen tarkistus. 4.4 Sillan alusrakenteet Tyyppisuunnitelma on tehty sillan päällysrakenteelle. Alusrakenne on suunniteltava kohdekohtaisesti. Siltapaikan perustamisolosuhteet vaikuttavat perustamisratkaisuun. Alusrakenteen on oletettu pysyvän paikoillaan ilman päällysrakennetta.

14 14 (24) Parman jännepalkkisilta Taulukko 4.1 esitetään alusrakenteiden alustavaa mitoitusta varten kuormat murtorajatilassa (mrt) yhdelle tuelle 16 m 24 m jännevälin tyyppiratkaisuille (puskupalkit ja siipimuurit ovat osa päällysrakennetta). Väliarvot voitaan interpoloida lineaarisesti. Alle 16 m jännemitan sillassa sillan suunnittelijan tulee olla yhteydessä Parmaan tarvittavien arvojen saamiseksi. Arvot on laskettu pintakerrosten paksuudella 110 mm. Lopullista mitoitusta varten suunnittelija saa kumilevylaakeroidulta päällysrakenteelta tulevat kuormat laakereiden alapintaan sekä tukikohtaiset kokonaiskuormat kuormitustapauksittain Parmalta, kun hankkeessa on tehty päätös käyttää Parman jännepalkkisiltaa. Jm HL 8,0 m HL 13,4 m (m) Nd.maks (kn) Nd.min (kn) Md (knm) Fd (kn) ed (mm) Nd.maks (kn) Nd.min (kn) Md (knm) Fd (kn) ed (mm) Taulukko 4.1. Voimasuureet alusrakenteiden alustavaa mitoitusta varten murtorajatilassa Selitteet taulukon suureille (mrt): N d.maks = suurin pystyvoima N d.min = pienin pystyvoima M d = suurin momentti sillan poikkisuunnassa (keskilinjan ympäri) F d = suurin vaakavoima sillan pituussuunnassa e d = suurin siirtymä sillan pituussuunnassa Seuraavassa Kuva 4.1 esitetään voimasuureiden merkinnät sillan keskilinjan ja tukilinjan risteyspisteessä.

15 (24) Kuva 4.1. Sillan alusrakenteiden alustavaan mitoitukseen tarvittavien voimasuureiden suunnat ja merkinnät Sillan rakentamistavasta johtuen sillan päätypalkkirakenteen ja siipimuurien on oletettu voivan tukeutua maahan. Tämä on otettu huomioon minimipystyvoimassa. Poikkisuuntaista momenttia sillan keskilinjan ympäri aiheutuu mitoituksellisesti merkittävästi vain liikennekuormista. Suurin poikittainen momentti saadaan täydellä liikennekuormalla määräävimpien liikennekuormakaistojen ollessa sillan reunalla. Merkittävää poikittaista momenttia ei esiinny yhdessä pystykuorman minimin kanssa. Sillan päällysrakenteeseen kohdistuvat vaakavoimat viedään sillan päätyjen puskupalkeille ja siipimuureille. Alusrakenteille vaakakuormia siirtyy kumilevylaakereiden siirtymän mukaisesti. Taulukossa annettu vaakavoima voi vaikuttaa sekä sillan aukkoon että aukosta poispäin. Poikkisuunnassa vaakavoimat tyyppiratkaisun mukaisella sillalla, jossa siipimuurit ovat osa päällysrakennetta, jäävät pieniksi. Määräävät voimasuureyhdistelmät murtorajatilassa tyyppisillan päällysrakenteelta alusrakenteiden alustavaa mitoitusta varten saadaan seuraavista voimasuureyhdistelyistä: 1. N d.maks ± M d ± F d 2. N d.min ± F d Taulukko 4.1 mukainen pystykuorman epäkeskisyys tulee ottaa huomioon mitoituksessa.

16 16 (24) Parman jännepalkkisilta Työnaikaisesti alusrakenteiden suunnittelussa tulee ottaa huomioon sillan aukkoon suuntautuva vaakavoima (Kuva 4.2). Vaakavoima syntyy tukivoimasta, joka tarvitaan päätypalkkielementin ja siipimuurien tukemiseen täytettäessä sillan taustoja ennen kannen paikallavalua. Tarvittava suunnittelutukivoima on hyödyllisellä leveydellä 8,0 m 80 kn ja hyödyllisellä leveydellä 13,4 m 175 kn, kun kitkan vaikutus otetaan huomioon. Väliarvot voidaan interpoloida lineaarisesti. Vaakavoima vaikuttaa laakeripalkin yläpinnan tasolla ja siinä on mukana tiivistyslisä. Vaakavoiman kanssa samaan aikaan päätytukeen vaikuttaa maanpaine päätypalkkielementin alapinnan tasosta alaspäin. Jännepalkkielementtien nostossa käytettävän ajoneuvonosturin tassukuorman vaikutukset on tutkittava tapauskohtaisesti. Kuva 4.2 Päätypalkki- ja siipimuurielementtien väliaikainen tuenta

17 (24) 5 Käyttöikäsuunnittelu 5.1 Rasitusluokat Sillan käyttöikäsuunnittelu tehdään Liikenneviraston sovellusohjeen NCCI 2 kohdan 4 mukaisesti. Sillan suunniteltu käyttöikä on 100 vuotta. Sillan suunnittelijan määrittää siltapaikan rasitusolosuhteiden perusteella paikallavalurakenteiden rasitusluokkaryhmät ja tätä kautta määräytyvät pakkasenkestävyysvaatimuksen ja betonipeitteen nimellisarvon sekä mahdollisesti tarvittavat betonipintojen suojaukset. Paikallavalurakenteiden lujuusluokka on C35/45 tai C45/55. Paikallavalukannen lujuusluokka määräytyy sillan jännemitan, hyötyleveyden ja sen mukaan, käytetäänkö puskupalkkirakennetta vai ei. Betonielementtien osalta sillan suunnittelija määrittää siltapaikan ympäristöolosuhteiden perusteella tarvittavan rasitusluokkaryhmän sekä sillan osan tunnuksen Liikenneviraston ohjeen NCCI 2 mukaisesti. Muut arvot määräytyvät alla esitetyn Taulukko 5.1 mukaisesti. Betonipintojen suojauksista suunnittelijan töhrynsuoja-ainekäsittelyjen tarpeen. Siipimuuri- ja päätyelementtien maan vastaiset pinnat käsitellään lähtökohtaisesti kaksinkertaisella kumibitusivelyllä (InfraRYL ), ellei sillan suunnittelija halua esittää toisin. Muuten kloridirasitettujen pintojen suunnittelukäyttöiän edellyttämä suojaus betonielementtien osalta saadaan aikaan käyttämällä vähintään lujuusluokan C55/67 ja P-luvun P50 betonia. Betonielementeille ei tehdä impregnointia tai käytetä muottikangasta betonin korkean lujuuden ja P-luvun sekä reunauloke- ja välielementeissä käytettävän ruostumattoman betoniteräksen B600XA johdosta.

18 18 (24) Parman jännepalkkisilta Elementti Sillan osan tunnus Rasitusluokkaryhmä Rasitusluokat Lujuusluokka P-luku Betonipeitteen nimellisarvo [mm] Ro20 R1, R2, R4 XC3,XC4,XF2 C60/75 P30 50 Jännepalkkielementit Ro21 R1, R2 XC3,XC4,XD1,XF2 C60/75 P50 50 R3 XC3,XC4,XS1,XD1, XF2 C60/75 P50 50 Välielementit (B600XA) Ro20 R4 XC3,XC4,XF2 C35/45 P20 35 Ro21 R3 XC3,XC4,XS1,XD1, XF2 C35/45 P30 35 Päätyelementit Ro10 R1, R2 R4 XC3,XC4,XF2 C35/45 P30 50 Ro11 R1, R2 XC3,XC4,XD3,XF4 C55/67 P50 50 R3 XC3,XC4,XS1,XF2 C35/45 P30 50 Päätypalkkielementit Ro10 R4 XC3,XC4,XF2 C35/45 P20 50 Ro12 R1, R2 XC3,XC4,XD2,XF2 C35/45 P30 50 Reunaulokeelementit (B600XA) Ro22 R1, R2 XC4,XD3,XF4 C55/67 P50 35 R3 XC4,XS1,XD3,XF4 C55/67 P50 35 R4 XC4,XF2 C55/67 P30 35 Siipimuurielementit Ro10 R4 XC3,XC4,XF2 C35/45 P20 50 Ro11 R1, R2 XC3,XC4,XD3,XF4 C55/67 P50 50 R3 XC3,XC4,XS1,XF2 C35/45 P30 50 Taulukko 5.1. Betonielementtien sillan osan tunnus ja rasitusluokkaryhmä valitaan siltapaikan ympäristöolosuhteiden mukaan. Betonielementtien betonipeitteen nimellisarvoa on kasvatettu rasitusluokkaryhmästä riippuen 5 tai 10 milliä verrattuna NCCI 2 kohdan 4 mukaisiin rasitusluokkaryhmien vaatimuksiin. Samalla betonipeitteen toleranssivaatimusta on kasvatettu 5 millistä 10 milliin. 5.2 Betonipintojen laatuluokat Betonielementtien ja paikallavalujen laatuluokat ovat InfraRYL:n vaatimuksien mukaiset.

19 (24) 6 Varusteet 6.1 Laakerit Tyyppisuunnitelmat on tehty kumilevylaakereille. Taulukko 6.1 on määritetty jännemitan mukaan valittavat kumilevylaakerit. Kumilevylaakereiden mitoitus on tehty standardin SFS-EN mukaan. Kumilevylaakerit ovat kyseisen standardin kohdan tyypin B mukaisia standardikokoisia laakereita. Laakerin koon mukaan määräytyvät laakerin muut mitat esitetään standardin SFS-EN kohdan kuvassa 2 ja taulukossa 3. Käytettävän kumin liukumoduuli G=0,9 MPa. Laakereiden kohdalla alapuolisen alusrakenteen betonin lujuus- ja rakenneluokan tulee olla vähintään C30/37-3. Kumilevylaakereille tulee tehdä esimerkkilaakeripiirustuksen mukainen varaus laakereiden alapuoliseen alustavaluun. Menettelyllä varmistetaan laakereiden liikkumattomuustila. Vastaavanlaista menettelyä käytetään myös jännepalkeilla liikkumattomuustilan varmistamiseksi suhteessa yläpuoliseen rakenteeseen. JM [m] Kumilevylaakeri, leveys x pituus (sillan suunnassa) x laakerin kokonaiskorkeus [mm] 6.2 Liikuntasaumat 6.3 Kaiteet 6.4 Kuivatuslaitteet 6.5 Kontaktitapit x 250 x x 250 x 74 Taulukko 6.1. Kumilevylaakereiden valintataulukko Tyyppisillassa ei tarvita liikuntasaumalaitteita. Sillan päädyssä, siltakannen ja penkereen väliin, tehdään ohjeen Täydentäviä ohjeita siltojen suunnitteluun kohdan ja kuvan 13 mukainen kumibituminen sauma, ellei tilaajan kanssa ole erikseen muusta sovittu. Vastaavasti tehdään reunapalkin ja asfaltin välinen sauma kuvan kohdan ja kuvan 10 tai 12 mukaisena. Sillan reunapalkki- ja uloke on mitoitettu törmäysluokan H2 teräskaiteelle. Poikettaessa tyyppisuunnitelmien ratkaisusta on tämän vaikutukset tarkistettava ja vietävä suunnitelmiin. Vedenohjauslaitteina käytetään Liikenneviraston tyyppipiirustusten mukaisia laitteita suunnitelmapiirustuksissa esitetyin tarkennuksin. Sillan suunnittelija esittää vedenohjauslaitteiden paikat. Tarvittavat rei itykset elementteihin pintavesiputkia varten tehdään elementtitehtaalla. Rei itykset tippuputkille tehdään reunauloke-elementteihin joko elementtitehtaalla tai siltapaikalla mekaanisesti. Tyyppisiltaan sijoitetaan kontaktitapit Liikenneviraston eurokoodin soveltamisohjeen NCCI 2 mukaisesti. Jokainen jännepalkkielementti varustetaan neljällä kontaktitapilla. Kontaktitapit sijoitetaan palkin molempiin päihin, ylälaipan alapintaan palkkien mo-

20 20 (24) Tarkkailutapit Parman jännepalkkisilta lemmille puolille. Siipimuurielementteihin asennetaan kuhunkin kaksi kontaktitappia ohjeen mukaisesti. Elementeissä käytetään kontaktitappeina Liikenneviraston tyyppiratkaisusta poiketen kuumasinkittyä valuankkuria ja kierretankoa M12. Valuankkurit kiinnitetään betoniraudoitukseen hitsaamalla kontaktitapin tyyppiratkaisun tapaan. Tyyppisiltaan asennetaan tarkkailutapit reunapalkkeihin InfraRYL:n kohdan kohdan mukaisesti. 6.7 Muut kiinnitykset ja läpiviennit Kaapelihyllyjä, kolhaisusuojia, valaisimia ja muita varusteita voidaan kiinnittää tyyppisillan rakenteisiin. Kiinnityksissä on käytettävä kuumasinkittyjä tai ruostumattomia kiinnikkeitä. Mikäli tarvitaan läpivientejä päätyrakenteissa kaapeleille ja vastaaville osille, täytyy sillan suunnittelijan esittää näille varaukset päätypalkki- ja päätyelementtien suunnittelua varten.

21 7 Rakentaminen, asennus- ja rakentamisohje 7.1 Yleiset ohjeet (24) Sillan pääurakoitsija laatii työsuunnitelmat, mukaan lukien elementtien nosto- ja asennussuunnitelmat, jotka tilaaja hyväksyy. Tyyppisiltaratkaisun suunnittelussa on huomioitu turvallinen työskentely. Tätä käyttöselostetta sekä työtapapiirustuksen työvaiheita ja -järjestystä tulee noudattaa. Päätypalkkielementtien ja siipimuurielementtien asennuspetien tiivistämisen osalta noudatetaan InfraRYL:ten ohjeita (Sillan taustojen täytöt). Päätypalkki- ja siipimuurielementtien kohdalla käytetty murske / sora tiivistetään ja tasataan huolellisesti vaateriin, jotta elementit saadaan asennettua oikeaan korkoon ja asentoon. Elementtien asennustoleransseissa noudatetaan InfraRYL:ten siltoja koskevia vaatimuksia. Ellei InfraRYL:ssa ole muuta mainittu, saa elementtien sijaintipoikkeama olla korkeintaan ± 5 mm. Virheelliseksi havaittuja elementtejä ei saa asentaa. Reunapalkkien paikallavaluosuuden muotti tuetaan reunauloke-elementteihin. Muotin tyyppisuunnitelmat ja sallitut kuormat toimittaa Parma. Kannen valu tulee tehdä yhtenä valuna. 7.2 Elementtien nostot ja tukeminen Elementtien painot ja suunnitteluohjeen mukaiset nostokohdat esitetään sillan suunnittelijan laatimissa tai sillan urakoitsijan laatimissa ja sillan suunnittelijan hyväksymissä siltapaikkakohtaisissa suunnitelmissa. Mikäli elementtejä on tarvetta välivarastoida työmaalla, ne tulee sijoittaa siten, ettei elementteihin synny muodonmuutoksia eivätkä ne pääse kaatumaan. Jännepalkkielementit tuetaan työmaalla tukilinjojen kohdilta. Siipimuurielementit on tuettavat väliaikaisin tukirakentein, kunnes kannen paikallavalu on tehty ja saavuttanut 50 % lopullisesta lujuudestaan. Urakoitsijan nostosuunnitelmassa tulee huomioida nosturin ja elementtien paino sekä maaperäolosuhteet ja nosturin etäisyys asennuspaikasta kohteessa. Nostokohtia suunniteltaessa on otettava huomioon erityisesti nosturin tassukuormien aiheuttama maanpaine sillan päätyrakenteille ja tätä kautta alusrakenteille. Jännepalkkielementtien nostot on tehtävä siten, ettei palkkeja nosteta ja liikuteta sivusuunnassa saman aikaisesti. 7.3 Elementtien asennusjärjestys ja työmaalla tehtävät kiinnitykset Jännepalkkielementit asennetaan siten, että sillan keskilinjan suhteen keskimmäinen (keskimmäiset) jännepalkkielementit asennetaan ensin. Tämän jälkeen asennetaan molemmin puolin vuoron perään palkki kerrallaan. Reunimmaiset jännepalkkielementit asennetaan viimeisenä. Jännepalkkielementtien asennus voi jatkua seuraavalla palkilla, kun edelliset palkit on yhdistetty toisiinsa kolmella työtapapiirustus 2/2:den mukaisella hitsauskiinnikkeellä.

22 22 (24) Parman jännepalkkisilta Mahdolliset välielementit asennetaan heti jännepalkkielementtien viereisten jännepalkkien asennuksen jälkeen. Välielementit hitsataan kiinni kaikista kiinnityskohdista työtapapiirustus 2/2:den mukaisesti ennen seuraavien jännepalkkien asennuksia. Jännepalkkielementtien jälkeen asennetaan sillan päätyihin välielementit. Ennen reunauloke-elementtien asennusta on jännepalkkielementit kiinnitettävä toisiinsa kaikista kiinnityskohdista ja reunimmaisten jännepalkkielementtien väliin on asennettava sillasta riippuen törmäyskuorman siirtävät rakenteet tai väliaikaiset valutuet. Reunauloke-elementit asennetaan lähtien liikkeelle sillan toiselta tuelta edeten elementti kerrallaan kohti toista tukea. Elementit asennetaan puskulle, tiukasti kiinni toisiinsa.

23 (24) 8 Tyyppipiirustusluettelo Piir.nro Piirustuksen sisältö Huom. Parma/JPS r1 Esimerkkiyleispiirustus JM=16,0; HL=9,3 m Parma/JPS r2 Työtapapiirustus 1/2 - Parma/JPS r3 Työtapapiirustus 2/2 - Parma/JPS r4 Parma/JPS r5 Parma/JPS r6 Päällysrakenteen esimerkkimittapiirustus 1/2 Päällysrakenteen esimerkkimittapiirustus 2/2 Kannen esimerkkiraudoituspiirustus JM=16,0; HL=9,3 m JM=16,0; HL=9,3 m JM=16,0; HL=9,3 m Parma/JPS r7 Esimerkkilaakerointipiirustus JM=16,0; HL=9,3 m Parma/JPS e1 Elementtien sijoituspiirustus JM=16,0; HL=9,3 m Parma/JPS e2 Parma/JPS e3 Parma/JPS e4 Parma/JPS e5 Parma/JPS e6 Parma/JPS e7 Jännepalkkielementin esimerkkimittapiirustus, JM=24 Siipimuurielementin esimerkkimittapiirustus Päätypalkkielementin esimerkkimittapiirustus Päätyelementtien esimerkkimittapiirustus Reunauloke-elementin esimerkkimittapiirustus Välielementin esimerkkimittapiirustus JM=24 Toinen tukilinja

24 24 (24) Liitteet Parman jännepalkkisilta