Nuorison energiajuomien käyttö ja kofeiiniin liittyvät oireet

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Nuorison energiajuomien käyttö ja kofeiiniin liittyvät oireet"

Transkriptio

1 Terveydenhuoltotutkimus tieteessä Heini Huhtinen TtK, tutkija Tampereen yliopisto, terveystieteiden yksikkö Arja Rimpelä LT, M.Sc. (epidemiologia), hall. maist., kansanterveystieteen professori Tampereen yliopisto, terveystieteiden yksikkö TAYS, nuorisopsykiatrian yksikkö Nuorison energiajuomien käyttö ja kofeiiniin liittyvät oireet Lähtökohdat Nuorison energiajuomien käytöstä ja niiden mahdollisista haitoista on viime aikoina keskusteltu runsaasti. Tietoa haitoista on kuitenkin ollut vähän. Energiajuomat ovat uudehkoja tuotteita, jotka sisältävät runsaasti kofeiinia. Kofeiinin tiedetään aiheuttavan useita oireita, kuten päänsärkyä ja univaikeuksia. Puolen litran pullo energiajuomaa sisältää noin 165 mg kofeiinia, joka on yli puolet enemmän kuin isossa kahvikupillisessa. Tutkimme energiajuomien käytön yleisyyttä nuorilla ja sen yhteyttä kofeiiniin liittyviin oireisiin. Menetelmät Nuorten terveystapatutkimuksen posti- ja internetkyselyissä selvitettiin energiajuomien käyttöä ja stressioireiden esiintymistä vuotiaita edustavalla otoksella vuonna 2007 (n = 5 840, vastausprosentti 61) ja vuonna 2011 (4 566, 47 ). Aineistot yhdistettiin analyyseissä. Energiajuomien yhteyttä kofeiinin käyttöön liittyviin oireisiin (päänsärky, univaikeudet, ärtyneisyys, väsymys tai heikotus) tutkittiin logistisella regressiomallilla. Tulokset Nuorista lähes puolet (44 ) käytti energiajuomia ainakin joskus. Tytöistä 2 ja pojista 4 käytti niitä päivittäin, 0,5 useita kertoja päivässä. Päivittäinen käyttö oli voimakkaassa yhteydessä oireisiin. Useita kertoja päivässä energiajuomia käyttävien oireet olivat moninkertaiset verrattuna juomia käyttämättömiin: päänsärky (OR = 4,5; 95 :n LV = 2,0 10,1), univaikeudet (3,5; 1,7 7,1), ärtyneisyys (2,4; 5,4) ja väsymys tai heikotus (3,4; 1,7 7,0). Päätelmät Lähes puolet nuorista käyttää energiajuomia, mutta päivittäinen käyttö on odotettua vähäisempää. Päivittäinen käyttö lisää merkittävästi nuorten riskiä saada kofeiiniin liittyviä oireita. Vertaisarvioitu VV Energiajuomat ovat uudehkoja tuotteita, joiden myyntiä ja markkinointia alaikäisille ei ole lainsäädännössä rajoitettu. Kansalaisjärjestöt ovat kiinnittäneet huomiota niiden nuorille mahdollisesti aiheuttamiin haittoihin ja asia on noussut myös julkisessa keskustelussa useaan otteeseen esille. Mahdollisista haitoista on kuitenkin ollut vähän tietoa. Energiajuomien tärkein vaikuttava aine on kofeiini, mutta ne sisältävät myös muita aineita, kuten tauriinia. Euroopan elintarviketurvallisuusvirasto pitää kofeiinia energiajuomien haitallisimpana aineena (1). Kofeiini eli 1,3,7-trimetyyliksantiini on laillinen piriste, joka vaikuttaa muun muassa keskushermostoon (2,3). Kofeiinille ei ole saantisuositusrajaa. Yksi 0,33 litran tölkki energiajuomaa sisältää noin 105 mg kofeiinia ja 0,5 litran tölkki 165 mg (kuvio 1). Kofeiini vaikuttaa nuoriin vahvemmin kuin aikuisiin, sillä nuorilla kofeiinin määrä suhteessa kehon painoon on suurempi. Kofeiini vaikuttaa ihmisen vireystilaan adenosiinin avulla. Adenosiini on aivojen välittäjäaine, jonka on havaittu säätelevän unta ja valvetta (6). Kofeiini salpaa adenosiinireseptoreita ja vahvistaa näin valvetilaa eli virkistää, mutta toisaalta myös häiritsee unta (6,7). Illalla ennen nukkumista saatu kofeiini huonontaa unen laatua ja lisää heräilyä kesken unen (8). Paljon kofeiinia saavat nuoret ovat todennäköisemmin väsyneitä aamulla ja heillä on enemmän ongelmia nukkumisessa kuin vain vähän kofeiinia saavilla nuorilla (9). Säännöllisesti kofeiinipitoisia juomia nauttivat nuoret heräävät muita todennäköisemmin aikaisin kouluaamuina ja ovat väsyneitä päivällä (10). Kofeiini aiheuttaa riippuvuutta jo 100 mg:n päiväannoksena. Kofeiinin puutteesta seuraa 2451

2 Terveydenhuoltotutkimus Tulokset Energiajuomia käytti lähes puolet (44 ) vastanneista. Käyttäjien osuus pysyi samana vuokuvio 1. Kofeiinin määrä milligrammoina juoman ja annoskoon mukaan (4,5). Tee 0,2 l Kahvi 0,125 l Kolajuoma 0,5 l Energiajuoma 0,25 l Kahvi 0,2 l Energiajuoma 0,33 l Energiajuoma 0,5 l Kolajuoma 1,5 l Kirjallisuutta 1 EFSA. EFSA adopts opinion on two ingredients commonly used in some energy drinks (päivitetty ). en/press/news/ans htm 2 Hirvonen L. Kahvi ja terveys. Duodecim 1992;108: Temple JL. Caffeine use in children: what we know, what we have left to learn, and why we should worry. Neurosci Biobehav Rev 2009;33: Meltzer HM, Fotland TØ, Alexander J ym. Risk assessment of caffeine among children and adolescents in the Nordic countries. Nordic Council of Ministers, TemaNord 551, 2008; Evira. Energiajuomien piristävät yhdisteet (päivitetty ). elintarvikeryhmat/energiajuomat/ energiajuomien_piristavat_ yhdisteet/ 6 Porkka-Heiskanen T, Stenberg D. Adenosiini väsymyksen välittäjäaineena. Suom Lääkäril 1998;53: Phillis JW, Edstrom JP, Kostopoulos GK, Kirkpatrick JR. Effects of adenosine and adenine nucleotides on synaptic transmission in the cerebral cortex. Can J Physiol Pharmacol 1979;57: Drapeau C, Hamel-Hébert I, Robillard R, Selmaoui B, Filipini D, Carrier J. Challenging sleep in aging: the effects of 200 mg of caffeine during the evening in young and middle-aged moderate caffeine consumers. J Sleep Res 2006;15: Orbeta RL, Overpeck MD, Ramcharran D, Kogan MD, Ledsky R. High caffeine intake in adolescents: associations with difficulty sleeping and feeling tired in the morning. J Adolesc Health 2006;38: Milligrammaa vieroitusoireita, kuten päänsärky, hermostuneisuus, uneliaisuus ja uupumus (3,11). Tavanomaisin vieroitusoire on päänsärky (12). Kofeiininsaannin on raportoitu myös vaikuttavan negatiivisesti koulumenestykseen sekä olevan yhteydessä alkoholin käyttöön ja tupakointiin (13). Lisäksi kofeiinin on esitetty toimivan porttina tupakkaan, alkoholiin ja huumeisiin (3). Tässä tutkimuksessa selvitetään energiajuomien käytön yleisyyttä ja käytön yhteyttä kofeiiniin liittyviin oireisiin vuotiailla nuorilla. Aineisto ja menetelmät Nuorten terveystapatutkimuksen posti- ja internetkysely tehdään joka toinen vuosi Väestörekisterikeskuksesta saadulle edustavalle otokselle, joka koostuu 12-, 14-, 16- ja 18-vuotiaista nuorista. Kysely kartoittaa laajasti nuorten terveyttä ja terveystottumuksia. Aiheina ovat muun muassa liikunta, päihteet ja koettu terveys (14). Kysely lähetetään tammikuun lopussa ja 2 4 uusintakyselyä noin kuukauden välein. Tässä tutkimuksessa käytetään vuosien 2007 ja 2011 kyselyjä (vastanneita yhteensä ). Vuonna 2007 vastasi (vastausprosentti 61) ja vuonna 2011 vastaavasti nuorta (47 ). Analyyseissä aineistot yhdistettiin, koska molemmat antoivat samat tulokset. Pirkanmaan sairaanhoitopiirin eettinen toimikunta antoi myönteisen lausunnon tutkimukselle vuonna 2007 ja Tampereen alueen ihmistieteiden eettinen toimikunta vuonna Energiajuomien käyttöä kysyttiin: Kuinka usein juot energiajuomia? (Battery, Red Bull, TEHO, ED ym.). Vastausvaihtoehdot olivat: useita kertoja päivässä, noin kerran päivässä, noin 3 4 kertaa viikossa, noin kerran viikossa tai harvemmin ja en lainkaan. Vastaajien oireista kysyttiin: Onko sinulla viimeksi kuluneen puolen vuoden aikana ollut jotakin seuraavista oireista ja kuinka usein? Vastausvaihtoehdot olivat: harvoin tai ei lainkaan, noin kerran kuussa, noin kerran viikossa ja lähes joka päivä. Oireita oli kymmenen, joista päänsärky, ärtyneisyys, univaikeudet sekä väsymys tai heikotus valittiin tutkittavaksi, koska ne liittyivät aiempien kansainvälisten tutkimusten perusteella selkeimmin kofeiinin saantiin. Analyyseissa oiremuuttujat dikotomisoitiin päivittäin ja ei-päivittäin esiintyviin. Analyyseinä käytettiin ristiintaulukointia ja logistista regressiota. Tilastollista merkitsevyyttä testattiin Khiin neliö -testeillä. Tuloksissa käytettiin 95 :n luottamusväliä (LV). Analyysit tehtiin SPSS ohjelmistolla. Logistisella regressiomallilla analysoitiin energiajuomien käytön ja oireiden suhdetta. Ristitulosuhde (OR) laskettiin jokaiselle oireelle erikseen. Ensimmäinen malli oli vakioimaton. Toisessa mallissa vakioitiin ikä, sukupuoli, koulumenestys, perherakenne ja kahvin juominen. Näitä muuttujia käsiteltiin kovariaatteina, sillä aikaisemman tiedon perusteella ne ovat yhteyden mahdollisia sekoittavia tekijöitä. Kyselyssä vastaajat arvioivat koulumenestystään luokan keskitasoon nähden (parempi, keskitasoa vai huonompi). Perherakenne kuvattiin ydinperhe vs. muu. Päivittäisten kahvikupillisten määrä kysyttiin avoimella kysymyksellä, joka luokiteltiin kolmeen luokkaan (ei lainkaan, 1 2 kupillista, vähintään 3 kupillista päivässä). Vastaajien valikoitumista selvitettiin vertaamalla energiajuomien käyttöä ja oireita kolmessa ryhmässä sen mukaan, millä postituskerralla (1., 2. vai 3. 4.) vastaus oli saatu. Oletuksena oli, että mitä myöhemmin nuori vastasi kyselyyn, sitä enemmän hänen vastauksensa muistuttivat katoa. Vastaajien oireilu ja energiajuomien käyttö eivät eronneet systemaattisesti postituskertojen välillä, eli voidaan olettaa, että valikoitumista ei tapahtunut ja tulokset todella heijastavat vallitsevaa tilannetta. 2452

3 tieteessä Taulukko 1. Energiajuomien käytön useus () iän mukaan pojilla ja tytöillä. Pojat ikävuosittain, v Tytöt ikävuosittain, v Energiajuomien käyttö 12 n = n = n = n = n = n = n = n = Useita kertoja päivässä 0,2 0,5 1,0 0,5 0,2 0,6 0,3 0,4 Kerran päivässä 1,3 3,2 3,7 2,8 0,0 0,8 1,2 1,8 3 4 kertaa viikossa 3,6 9,2 12,8 10,2 1,4 3,4 2,6 3,3 Noin kerran viikossa tai harvemmin 33,7 48,1 50,2 51,6 17,0 28,3 30,7 27,6 Ei lainkaan 61,2 39,0 32,3 34,9 81,4 66,8 65,2 67,0 Yhteensä 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 10 Bryant Ludden A, Wolfson AR. Understanding adolescent caffeine use: connecting use patterns with expectancies, reasons, and sleep. Health Educ Behav 2010;37: Reissig CJ, Strain EC, Griffiths RR. Caffeinated energy drinks A growing problem. Drug Alcohol Depend 2009;99: Juliano LM, Griffiths RR. A critical review of caffeine withdrawal: empirical validation of symptoms and signs, incidence, severity, and associated features. Psychopharmacology (Berl) 2004;176: James JE, Kristjánsson ÁL, Sigfúsdóttir ID. Adolescent substance use, sleep, and academic achievement: Evidence of harm due to caffeine. J Adolesc 2011;34: Raisamo S, Pere L, Lindfors P, Tiirikainen M, Rimpelä A. Nuorten terveystapatutkimus Tupakkatuotteiden ja päihteiden käyttö Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja ja muistioita 2011: Seifert SM, Schaechter JL, Hershorin ER, Lipshultz SE. Health effects of energy drinks on children, adolescents, and young adults. Pediatrics 2011;127: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Kouluterveyskyselyn tulokset. vaestotutkimukset/kouluterveyskysely/tulokset 17 Dunwiddie TV, Masino SA. The role and regulation of adenosine in the central nervous system. Annu Rev Neurosci 2001;24: Sidonnaisuudet Kirjoittajat ovat ilmoittaneet sidonnaisuutensa seuraavasti (ICMJE:n lomake): ei sidonnaisuuksia. Taulukko 2. desta 2007 vuoteen Pojat käyttivät juomia selvästi tyttöjä useammin, ja 12-vuotiaat muita ikäryhmiä harvemmin (taulukko 1). Useita kertoja päivässä niitä joi vain noin 0,5. Tytöt oireilivat enemmän kuin pojat. Kukin neljästä tutkitusta oireesta (päänsärky, univaikeudet, ärtyneisyys, väsymys tai heikotus) yleistyi molemmilla sukupuolilla energiajuomien käyttökertojen kasvaessa (taulukko 2). Etenkin pojilla juomia useita kertoja päivässä käyttävät poikkesivat selvästi muista ryhmistä. Ristitulosuhde (OR) kertoo, kuinka paljon energiajuomien käyttäjien todennäköisyys oireilla eroaa juomia käyttämättömien todennäköisyydestä. Viimeksi mainittu on merkitty OR = 1,0. Taulukossa 3 esitetään vakioimattomat ja vakioidut ristitulosuhteet ja niiden 95 :n luottamusvälit. Useita kertoja ja kerran päivässä energiajuomia käyttävien oireilun todennäköisyydet erosivat tilastollisesti merkitsevästi juomia käyttämättömien todennäköisyydestä (p < 0,05). Harvemmin kuin kerran päivässä juomia käyttävien oireilun ero verrattuna niitä käyttämättömiin ei ollut tilastollisesti merkitsevä. Päivittäisiä oireita ilmoittaneiden osuus () energiajuomien käytön mukaan Päivittäiset oireet, Energiajuomien käyttö Päänsärkyä Univaikeuksia Ärtyneisyyttä Väsymystä tai heikotusta Pojat Useita kertoja päivässä, n = 24 12,5 29,2 16,7 29,2 Kerran päivässä, n = 124 5,6 7,3 8,1 8,1 3 4 kertaa viikossa, n = 399 2,0 6,8 5,5 5,3 Noin kerran viikossa tai harvemmin, n = ,9 5,4 4,5 4,9 Ei lainkaan, n = ,7 5,4 4,8 4,4 Tytöt Useita kertoja päivässä, n = 25 28,0 32,0 28,0 20,0 Kerran päivässä, n = 65 13,8 29,2 26,2 26,2 3 4 kertaa viikossa, n = ,7 18,1 16,9 16,9 Noin kerran viikossa tai harvemmin, n = ,1 12,9 11,7 14,2 Ei lainkaan, n = ,9 10,4 9,

4 terveydenhuoltotutkimus Taulukko 3. Energiajuomien käytön ja kofeiiniin liittyvien oireiden välinen yhteys. Logistisen regressiomallin ristitulosuhteet (OR) ja 95 :n luottamusvälit (LV) vakioimattomassa ja vakioidussa 1 mallissa. Energia juomien käyttö Oireet Päänsärky Univaikeudet Ärtyneisyys Väsymys tai heikotus Vakioimaton Vakioitu Vakioimaton Vakioitu Vakioimaton Vakioitu Vakioimaton Vakioitu OR OR OR OR OR OR OR OR (95 :n LV) (95 :n LV) (95 :n LV) (95 :n LV) (95 :n LV) (95 :n LV) (95 :n LV) (95 :n LV) Useita kertoja päivässä, n = 44 5,2 (2,6 10,6) 4,5 (2,0 10,1) 4,5 (2,4 8,3) 3,5 (1,7 7,1) 3,3 (1,7 6,4) 2,4 ( 5,4) 3,2 (1,7 6,2) 3,4 (1,7 7,0) Kerran päivässä, n = 178 1,9 ( 3,2) 2,4 (1,4 4,3) 1,8 (1,2 2,7) 1,8 ( 2,8) 1,9 (1,2 2,8) 1,8 ( 2,9) 1,7 ( 2,5) 2,0 (1,3 3,2) 3 4 kertaa viikossa, n = 535 (0,7 1,6) 1,4 (0,9 2,2) (0,9 1,5) 1,3 (1,0 1,8) (0,8 1,5) 1,3 (0,9 1,8) 0,9 (0,7 1,3) (0,8 1,5) Vähemmän kuin kerran viikossa, n = (0,9 1,4) 1,3 (1,0 1,6) 1,0 (0,9 ) (0,9 1,3) 0,9 (0,8 ) 1,0 (0,9 1,2) 1,0 (0,9 1,2) (1,0 1,3) Ei lainkaan, n = ,0 1,0 1,0 1,0 1,0 1,0 1,0 1,0 1 Vakioitu ikä, sukupuoli, koulumenestys, perherakenne ja päivittäisten kahvikupillisten määrä. Kofeiini on laillinen piriste, joka vaikuttaa mm. keskushermostoon. Pohdinta Nuorista vajaa puolet käytti energiajuomia ainakin joskus, mutta useita kertoja päivässä juovia oli vain noin puoli prosenttia. Runsas energiajuomien käyttö (kerran päivässä tai useammin) lisäsi selvästi kofeiiniin liittyvien oireiden esiintyvyyttä: kaikki tutkitut oireet (päänsärky, univaikeudet, ärtymys sekä väsymys tai heikotus) olivat 2 4 kertaa yleisempiä päivittäin käyttävillä verrattuna juomia käyttämättömiin. Suomalaisten nuorten energiajuomien käyttö näyttää olevan melko samalla tasolla kuin Yhdysvalloissa. Seifert ym. arvioivat katsausartikkelissaan vuonna 2011, että yhdysvaltalaisista nuorista käyttää energiajuomia (15). Myös muut suomalaiset tutkimukset antavat samansuuntaisia tuloksia: vuoden 2011 kouluterveyskyselyssä kouluaikana energiajuomia käytti 49 peruskoululaisista, 53 lukiolaisista ja 62 ammattikoululaisista (16). Kofeiiniin liittyvien oireiden ilmaantumisen kannalta tärkeäksi osoittautui energiajuomien käyttö vähintään kerran päivässä. Vaikka kyseessä olivat isot väestöaineistot, jäivät useita kertoja päivässä juomia käyttävien lukumäärät sen verran pieniksi, että kerran ja useita kertoja päivässä juovien välille ei annos-vastesuhdetta pystytty osoittamaan. Aiemman tutkimustiedon perusteella syysuhde on kuitenkin todennäköisin vaihtoehto; etenkin, kun kahvin juontiin liittyvä kofeiinin saanti pyrittiin malleissa sulkemaan pois. On myös mahdollista, että oireiden ja energiajuomien välinen yhteys ei ole lineaarinen, vaan nimenomaan päivittäinen käyttö voisi olla se kynnysarvo, jonka jälkeen kofeiiniin liittyvät oireet lisääntyvät. Toisaalta oma tutkimuksemme on poikkileikkaustutkimus, jonka perusteella ei voi tehdä päätelmiä oireiden ja energiajuomien välisestä syy-seuraussuhteesta. Energiajuomien käyttäjillä väsymys tai heikotus ja univaikeudet olivat yleisiä. Kofeiinin unta häiritsevä vaikutus on yleisesti tunnettu (ks. esim. 17). Juomien käytön taustalta löytyy useita tekijöitä. Kun sosiaalinen media ja internetissä pelaaminen valvottavat myöhään, pyritään energiajuomien avulla pysymään hereillä yli elimistön normaalin nukkumaanmenoajan. Tästä aiheutuva unen häiriintyminen voi näkyä sekä oirevastauksissa päänsärkynä, väsymyksenä tai ärtyneisyytenä että lisääntyneenä energiajuo mien käyttönä, jolla paikataan syntynyttä uni vajetta. 2454

5 tieteessä Tämä asiasta tiedettiin Kofeiini aiheuttaa vieroitusoireita jo 100 mg:n päiväannoksena. Vieroitusoireiden voimakkuus on yhteydessä saatuun kofeiinimäärään. Yleisimpiä kofeiinin käyttöön liittyviä oireita ovat päänsärky, univaikeudet, ärtymys, väsymys, aktiivisuustason lasku, alakuloisuus, keskittymishäiriöt ja sekavuus. Kofeiinia voi saada myös muista lähteistä, kuten kahvista ja kolajuomista. Kahvista saatavan kofeiinin vaikutus häivytettiin vakioimalla kahvin juonti analyyseissä. Tutkimuksessa ei kysytty kolajuomien käyttöä. Kuitenkin on epätodennäköistä, että nuoret käyttäisivät virvoitusjuomia energiajuomien lisäksi jo nestemääränkin vuoksi. Todennäköisempää on, että energiajuomat korvaavat muiden virvoitusjuomien käyttöä. Kyselytutkimuksiin liittyy aina virhelähteitä, kuten vastausten epätarkkuus kysyttäessä arvionvaraisia tosiasioita. Energiajuomien käyttö ja oireiden esiintyminen vaihtelevat todennäköisesti useimmilla ainakin jonkin verran ajassa. Tästä seuraa satunnaisvirhettä, joka useimmiten heikentää havaittuja yhteyksiä. Ei ole kuitenkaan syytä olettaa, että nuoret olisivat systemaattisesti antaneet virheellistä tietoa oireista tai energiajuomien käytöstä. Epäsuora katoanalyysi ei myöskään viitannut siihen, että vastaajat olisivat systemaattisesti valikoituneet juomien käytön tai oireisuuden suhteen. n Kiitokset Tutkimusta tukivat sosiaali- ja terveysministeriö terveyden edistämisen määrärahasta ja Pirkanmaan sairaanhoitopiiri valtion tutkimusrahasta (hanke 9M090). Kiitämme Lasse Pereä aineiston käsittelyyn liittyvästä avusta. Tämä tutkimus opetti Lähes puolet nuorista käyttää energiajuomia, mutta vain 2 4 päivittäin. Juomia käyttävillä on kofeiiniin liittyviä oireita enemmän kuin muilla nuorilla. Energiajuomien päivittäinen käyttö lisää kofeiiniin liittyviä oireita merkitsevästi. English summary > in english Energy drink consumption and caffeine-induced health complaints in adolescents 2455

6 english summary Heini Huhtinen B.H.Sc.(Public Health), Researcher University of Tampere, School of Health Sciences Arja Rimpelä Energy drink consumption and caffeineinduced health complaints in adolescents Background The use of energy drinks and its possible negative effects on children s and adolescents health and wellbeing have been discussed lately while little research has been available. Energy drinks are reasonably new products that contain large amounts of caffeine. Caffeine ingestion is known to cause a variety of health complaints such as headache and sleeping problems. A 0.5-litre bottle of energy drink contains approximately 165mg of caffeine which is more than 1.5 times the amount contained in a cup of coffee. We studied energy drink consumption among adolescents and its association to caffeine induced health complaints. Methods The Adolescent Health and Lifestyle Survey is a postal mail and internet survey which studied energy drink consumption and health complaints among a representative sample of Finns aged in 2007 (n = 5 840, response rate 61) and 2011 (4 566, 47). The data were pooled in the analysis. The association between energy drinks and caffeine induced health complaints (headache, sleeping problems, irritability, tiredness/fatigue) was analyzed by logistic regression. Results Nearly half (44) of the adolescents used energy drinks at least sometimes. Two percent of the girls and 4 of the boys used them daily, 0.5 several times a day. Daily use of energy drinks was strongly associated with the four health complaints. Health complaints among adolescents using energy drinks several times a day were considerably more frequent than in the non-users: headache (OR = 4.5, 95 CI = ), sleeping problems (3.5, ), irritability (2.4, ) and tiredness/fatigue (3.4, ). Conclusions Nearly half of the adolescents used energy drinks but their daily use was less common than expected. In adolescents, daily use of energy drinks significantly increases caffeine induced health complaints. 2455a

Nuorten kahvin ja energiajuomien käyttö sekä kofeiiniin liittyvät oireet

Nuorten kahvin ja energiajuomien käyttö sekä kofeiiniin liittyvät oireet Nuorten kahvin ja energiajuomien käyttö sekä kofeiiniin liittyvät oireet Pro gradu Heini Kuoppamäki Kansanterveystiede Terveystieteiden yksikkö Tampereen yliopisto TIIVISTELMÄ TAMPEREEN YLIOPISTO Terveystieteiden

Lisätiedot

VALTAKUNNASSA KAIKKI HYVIN? Nuorten hyvinvoinnin tilan tarkastelua

VALTAKUNNASSA KAIKKI HYVIN? Nuorten hyvinvoinnin tilan tarkastelua VALTAKUNNASSA KAIKKI HYVIN? Nuorten hyvinvoinnin tilan tarkastelua Lasten ja nuorten mahdollisuus hyvään kasvuun on perusta kansan hyvinvoinnille nyt ja tulevaisuudessa! THL: Lapsi kasvaa kunnassa 16.10.2012

Lisätiedot

Nuorten tupakointitilanne ja uudet haasteet

Nuorten tupakointitilanne ja uudet haasteet Nuorten tupakointitilanne ja uudet haasteet Hanna Ollila, asiantuntija Tupakka-, päihde- ja rahapelihaitat -yksikkö 2.12.2014 1 Nykytilanne Kouluterveyskyselyn valossa Uusia tuloksia: Aloittamisalttius

Lisätiedot

Sampsa Puttonen, vanhempi tutkijatkij. 10.11.2010 Hämeenlinna

Sampsa Puttonen, vanhempi tutkijatkij. 10.11.2010 Hämeenlinna Vireyden hallinnalla turvallisuutta Sampsa Puttonen, vanhempi tutkijatkij 10.11.2010 Hämeenlinna Kaksi prosessia, S&C, jotka säätelevät elämäämme (itsearvioitu uneliaisuus) (itsearvioitu uneliaisuus) uni

Lisätiedot

Nuorten terveys ja hyvinvointi tutkimustuloksia - tulkintoja. Tuloksia seuraavista tutkimuksista. Mitä on hyvinvointi?

Nuorten terveys ja hyvinvointi tutkimustuloksia - tulkintoja. Tuloksia seuraavista tutkimuksista. Mitä on hyvinvointi? Nuorten terveys ja hyvinvointi tutkimustuloksia - tulkintoja TER.113, Luento 4, Raili Välimaa Tuloksia seuraavista tutkimuksista : 1984, 1986, 199, 1994, 1998 ja 22-11-, 13- ja pääosin Euroopan eri maista

Lisätiedot

Tupakoinnin ja lopettamisen tuen haasteelliset taustatekijät. Patrick Sandström Erityisasiantuntija, Filha ry Oulu 11.-12.2.2014

Tupakoinnin ja lopettamisen tuen haasteelliset taustatekijät. Patrick Sandström Erityisasiantuntija, Filha ry Oulu 11.-12.2.2014 Tupakoinnin ja lopettamisen tuen haasteelliset taustatekijät Patrick Sandström Erityisasiantuntija, Filha ry Oulu 11.-12.2.2014 Suomalaisten tupakointi 1950-2013 (15-64v) 80 70 60 50 40 30 20 10 0 1950

Lisätiedot

NUORET, MIKSI ON NUKUTTAVA?

NUORET, MIKSI ON NUKUTTAVA? NUORET, MIKSI ON NUKUTTAVA? Unta palloon teemavuodet Kirkkonummi 19.11.2014 FM, mth Johannes Kajava HYKS nuorisopsykiatria www.uniresepti.fi SISÄLTÖ 1. Unen tehtävistä nuoruusiässä 2. Nuoruusikäisen unen

Lisätiedot

Suomalaisnuorten elämäntaidot ja terveystottumukset Lasse Kannas Terveyskasvatuksen professori Jyväskylän yliopisto, Terveystieteen laitos

Suomalaisnuorten elämäntaidot ja terveystottumukset Lasse Kannas Terveyskasvatuksen professori Jyväskylän yliopisto, Terveystieteen laitos JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO Suomalaisnuorten elämäntaidot ja terveystottumukset Lasse Kannas Terveyskasvatuksen professori Jyväskylän yliopisto, Terveystieteen laitos Educa 2015, Helsinki Perusopetuksen opetussuunnitelman

Lisätiedot

1. Energiajuomat. hyvinvointi -tutkimuksen (Kansanterveyslaitoksen julkaisuja B 30/2008) mukaan 2 % tytöistä

1. Energiajuomat. hyvinvointi -tutkimuksen (Kansanterveyslaitoksen julkaisuja B 30/2008) mukaan 2 % tytöistä Tiivistelmä Riihimäen, Hausjärven ja Lopen lasten ja nuorten energiajuomien käyttö -selvitys toteutettiin Riihimäen nuorisoyksikön, Hausjärven nuorisotoimen, Lopen nuorisotoimen, Nuorten palvelupiste Nupin

Lisätiedot

Koululaisten terveys, liikunta, ja hyvinvointi.

Koululaisten terveys, liikunta, ja hyvinvointi. Koululaisten terveys, liikunta, ja hyvinvointi. Sakari Suominen, LT, prof. (mvs) Turun yliopisto E L IN O L O T Länsi-Suom en lääni 0 1 0 2 0 3 0 4 0 5 0 6 0 7 0 8 0 9 0 1 0 0 % Vanhem m uuden puutetta*

Lisätiedot

Tupakkapoliittisten toimenpiteiden vaikutus. Satu Helakorpi Terveyden edistämisen ja kroonisten tautien ehkäisyn osasto Terveyden edistämisen yksikkö

Tupakkapoliittisten toimenpiteiden vaikutus. Satu Helakorpi Terveyden edistämisen ja kroonisten tautien ehkäisyn osasto Terveyden edistämisen yksikkö Tupakkapoliittisten toimenpiteiden vaikutus Satu Helakorpi Terveyden edistämisen ja kroonisten tautien ehkäisyn osasto Terveyden edistämisen yksikkö Päivittäin tupakoivien osuus (%) 1978 2006 % 50 40 30

Lisätiedot

Nuorisotyön seminaari Kanneljärven opisto 28.4.2014 Mika Piipponen Kouluttaja, EHYT ry

Nuorisotyön seminaari Kanneljärven opisto 28.4.2014 Mika Piipponen Kouluttaja, EHYT ry Nuorisotyön seminaari Kanneljärven opisto 28.4.2014 Mika Piipponen Kouluttaja, EHYT ry Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry Yhdistys aloitti toimintansa 1.1.2012, kun Elämäntapaliitto, Elämä On Parasta Huumetta

Lisätiedot

Mikkelin kouluterveys- ja 5. luokkalaisten hyvinvointikyselyjen tulokset 2013

Mikkelin kouluterveys- ja 5. luokkalaisten hyvinvointikyselyjen tulokset 2013 Mikkelin kouluterveys- ja 5. luokkalaisten hyvinvointikyselyjen tulokset 2013 Terveys, hyvinvointi ja tuen tarve sekä avun saaminen ja palvelut kysely (THL) Ensimmäinen kysely 5. luokkalaisten kysely oppilaille

Lisätiedot

Tupakointi ammatillisissa oppilaitoksissa tuloksia Kouluterveyskyselystä. Tutkija Riikka Puusniekka, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

Tupakointi ammatillisissa oppilaitoksissa tuloksia Kouluterveyskyselystä. Tutkija Riikka Puusniekka, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Tupakointi ammatillisissa oppilaitoksissa tuloksia Kouluterveyskyselystä Tutkija Riikka Puusniekka, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Aineisto Helsingin, Espoon ja Vantaan yhdistetty aineisto Vastaajina

Lisätiedot

NUORET HELSINGISSÄ 2011 TUTKIMUS

NUORET HELSINGISSÄ 2011 TUTKIMUS NUORET HELSINGISSÄ 11 TUTKIMUS Nuoret Helsingissä 11 -tutkimus on Helsingin kaupungin tietokeskuksen, opetusviraston ja nuorisoasiainkeskuksen yhteishanke. Tutkimuksella tuotetaan tietoa nuorten vapaa-ajasta

Lisätiedot

Nuoret ja nuuska. Muoti-ilmiö nimeltä nuuska

Nuoret ja nuuska. Muoti-ilmiö nimeltä nuuska Nuoret ja nuuska Muoti-ilmiö nimeltä nuuska Nuuskan suosio on kasvanut viime aikoina huolestuttavasti erityisesti poikien keskuudessa. Nuuska mielletään usein tiettyjä urheilulajeja harrastavien poikien

Lisätiedot

Naisnäkökulma sijoittamiseen. 24.3.2007 Vesa Puttonen

Naisnäkökulma sijoittamiseen. 24.3.2007 Vesa Puttonen Naisnäkökulma sijoittamiseen 24.3.2007 Vesa Puttonen Miten sukupuolella voi olla mitään tekemistä sijoittamisen kanssa??? Naiset elävät (keskimäärin) pidempään kuin miehet Naiset saavat (keskimäärin) vähemmän

Lisätiedot

Vuoden 2013 kouluterveyskyselyn Kärsämäen lukion tuloksia

Vuoden 2013 kouluterveyskyselyn Kärsämäen lukion tuloksia Vuoden 20 kouluterveyskyselyn Kärsämäen lukion tuloksia Nuoren hyvinvointiin ja opiskelun sujumiseen vaikuttavat keskeisesti kokemus elämänhallinnasta, omien voimien ja kykyjen riittävyydestä sekä sosiaalisesta

Lisätiedot

Rahapelaamisen riskirajoilla. Mirka Smolej, Salla Karjalainen, Tapio Jaakkola 5.11.2015

Rahapelaamisen riskirajoilla. Mirka Smolej, Salla Karjalainen, Tapio Jaakkola 5.11.2015 Rahapelaamisen riskirajoilla Mirka Smolej, Salla Karjalainen, Tapio Jaakkola 5.11.2015 Rahapelaamisen riskirajoilla Arpa-projekti Arpa-projekti tukee aikuisten rahapelaamisen hallintaa Tietoa ja välineitä

Lisätiedot

NUORTEN TUPAKKATUOTTEIDEN JA PÄIHTEIDEN KÄYTTÖ 1977 2011

NUORTEN TUPAKKATUOTTEIDEN JA PÄIHTEIDEN KÄYTTÖ 1977 2011 Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja ja muistiota 2011:10 Susanna Raisamo, Lasse Pere, Pirjo Lindfors, Mikko Tiirikainen ja Arja Rimpelä Nuorten terveystapatutkimus 2011 NUORTEN TUPAKKATUOTTEIDEN

Lisätiedot

* lotta.laine@cancer.fi for more information. Sakari Nurmela

* lotta.laine@cancer.fi for more information. Sakari Nurmela Finnish families and holidays in the Sun Views among parents of underaged children about sunprotection on holiday trips Lotta Laine*, Liisa Pylkkänen, and Tapani Koskela Cancer Society of Finland Finnish

Lisätiedot

Duodecimin ratkaisut terveyden ylläpitoon. Osmo Saarelma Päätoimittaja, yleislääketieteen erikoislääkäri

Duodecimin ratkaisut terveyden ylläpitoon. Osmo Saarelma Päätoimittaja, yleislääketieteen erikoislääkäri Duodecimin ratkaisut terveyden ylläpitoon Osmo Saarelma Päätoimittaja, yleislääketieteen erikoislääkäri Teknologiasta Terveyshyötyä 28.2.2013 Hyvän ja terveen elämän edellytykset Vihanneksia, marjoja tai

Lisätiedot

PORVOOLAISTEN NUORTEN ÄÄNESTYSAKTIIVISUUSKYSELY

PORVOOLAISTEN NUORTEN ÄÄNESTYSAKTIIVISUUSKYSELY PORVOON KAUPUNKI JA PORVOON NUORISOVALTUUSTO Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå PORVOOLAISTEN NUORTEN ÄÄNESTYSAKTIIVISUUSKYSELY KYSELY Internet-kysely toteutettiin lokakuussa 2010 yhteistyössä koulujen

Lisätiedot

Jukka Halme Mielenterveys ja päihdepalvelut osasto (MIPO) Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) Lahti 14.09.2011

Jukka Halme Mielenterveys ja päihdepalvelut osasto (MIPO) Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) Lahti 14.09.2011 Jukka Halme Mielenterveys ja päihdepalvelut osasto (MIPO) Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) Lahti 14.09.2011 Rahapelaaminen ja terveys, mitä tekemistä niillä on keskenään? Kun katsotaan rahapelaamisen

Lisätiedot

Valaistuksen parantaminen tuotantotiloissa muutos työntekijöiden kokemana. 1.4.2008 Annu Haapakangas, Työterveyslaitos annu.haapakangas@ttl.

Valaistuksen parantaminen tuotantotiloissa muutos työntekijöiden kokemana. 1.4.2008 Annu Haapakangas, Työterveyslaitos annu.haapakangas@ttl. Valaistuksen parantaminen tuotantotiloissa muutos työntekijöiden kokemana 1.4.2008 Annu Haapakangas, Työterveyslaitos annu.haapakangas@ttl.fi Kyselyn toteutus Kyselymenetelmällä pyrittiin tutkimaan työntekijöiden

Lisätiedot

Suomalaisten tupakointi 1950-2011 (15-64v)

Suomalaisten tupakointi 1950-2011 (15-64v) Suomalaisten tupakointi 1950-2011 (15-64v) 80 70 60 50 40 30 Miehet Naiset 20 10 0 1950 1960 1970 1980 1990 2000 2005 2010 2011 Satu Helakorpi, Anna-Leena Holstila, Suvi Virtanen, Antti Uutela Suomalaisen

Lisätiedot

3 9-VUOTIAIDEN LASTEN SUORIUTUMINEN BOSTONIN NIMENTÄTESTISTÄ

3 9-VUOTIAIDEN LASTEN SUORIUTUMINEN BOSTONIN NIMENTÄTESTISTÄ Puhe ja kieli, 27:4, 141 147 (2007) 3 9-VUOTIAIDEN LASTEN SUORIUTUMINEN BOSTONIN NIMENTÄTESTISTÄ Soile Loukusa, Oulun yliopisto, suomen kielen, informaatiotutkimuksen ja logopedian laitos & University

Lisätiedot

VIIDESLUOKKALAISTEN HYVINVOINTISELVITYS VUONNA 2014

VIIDESLUOKKALAISTEN HYVINVOINTISELVITYS VUONNA 2014 VIIDESLUOKKALAISTEN HYVINVOINTISELVITYS VUONNA 2014 Sisältö Johdanto Terveys Aineisto ja sen analysointi Terveydentila Koulu Oireet Kouluviihtyvyys Huolet Kiusaaminen Yksinäisyys Sosiaaliset suhteet Huolet

Lisätiedot

Terveys- ja hyvinvointivaikutukset. seurantatutkimuksen (2009 2012) valossa

Terveys- ja hyvinvointivaikutukset. seurantatutkimuksen (2009 2012) valossa Terveys- ja hyvinvointivaikutukset seurantatutkimuksen (29 212) valossa -kokeilun arviointitutkimuksen päätösseminaari 26.11.213 Seurantatutkimus 29 212: Tavoite: kokeilun vaikutukset terveyteen ja hyvinvointiin

Lisätiedot

Näkökulmia Kouluterveyskyselystä

Näkökulmia Kouluterveyskyselystä Näkökulmia Kouluterveyskyselystä Yhteiskuntatakuu työryhmän kokous 18.10.2011 18.10.2011 Riikka Puusniekka 1 Kouluterveyskysely 1995 2011 Toteutettu vuosittain, samat kunnat vastausvuorossa aina joka toinen

Lisätiedot

Koululaisten lepo ja uni

Koululaisten lepo ja uni Koululaisten lepo ja uni Hyvinvoinnin kolmio tasapainoon ravinto lepo liikunta 1 Lepo ja rentoutuminen Mikä on lepoa ja rentoutumista, mikä taas ei? Jokaisella on oma tapansa levätä ja rentoutua. Kauhuelokuvan

Lisätiedot

Tupakaton nuoruus - mission possible

Tupakaton nuoruus - mission possible Tupakaton nuoruus - mission possible Tupakkahaittojen ehkäisyn tiimi, THL Haittojen ehkäisemisen ryhmä, STM 19.9.12 www.thl.fi/tupakka 1 Tässä esityksessä saat vastaukset seuraaviin kysymyksiin: Miten

Lisätiedot

YLI 50-VUOTIAAT VAPAA-AJAN KULUTTAJINA VAPAA-AJAN KULUTUS JA HYVINVOINTI

YLI 50-VUOTIAAT VAPAA-AJAN KULUTTAJINA VAPAA-AJAN KULUTUS JA HYVINVOINTI YLI 50-VUOTIAAT VAPAA-AJAN KULUTTAJINA VAPAA-AJAN KULUTUS JA HYVINVOINTI Tiia Kekäläinen Gerontologian tutkimuskeskus Terveystieteiden laitos DIGI 50+ -hankkeen tulosten julkistusseminaari 10.5.2016 Suomalaisten

Lisätiedot

National Public Health Institute, Finland SOKERIT JA TERVEYS. Antti Reunanen Kansanterveyslaitos

National Public Health Institute, Finland SOKERIT JA TERVEYS. Antti Reunanen Kansanterveyslaitos SOKERIT JA TERVEYS Antti Reunanen Kansanterveyslaitos RAVINNON SOKERIT Monosakkaridit Glukoosi Fruktoosi Maltoosi Disakkaridit Sakkaroosi Laktoosi Oligosakkaridit Raffinoosi Stakyoosi RAVINNON SOKEREIDEN

Lisätiedot

VAIKUTTAVUUTTA VALTAKUNNALLISESTA YHTEISTYÖSTÄ, TERVEYDEN EDISTÄMISEN VERKKO-OPETUSHANKE

VAIKUTTAVUUTTA VALTAKUNNALLISESTA YHTEISTYÖSTÄ, TERVEYDEN EDISTÄMISEN VERKKO-OPETUSHANKE Tiedosta hyvinvointia Kuntien hyvinvointistrategiat 1 VAIKUTTAVUUTTA VALTAKUNNALLISESTA YHTEISTYÖSTÄ, TERVEYDEN EDISTÄMISEN VERKKO-OPETUSHANKE VirtuaaliAMK-seminaari 29.10.2003 Projektipäällikkö Kristiina

Lisätiedot

Oman elämänsä ekspertit

Oman elämänsä ekspertit Oman elämänsä ekspertit Nuoret luupin alla - raportin tuloksia Leena Haanpää Turun yliopisto, Turun lapsi- ja nuorisotutkimuskeskus VALTAKUNNALLISET LASTENSUOJELUPÄIVÄT 12. 14.10.2010 Holiday Club Caribia

Lisätiedot

Paikkatiedon mahdollisuudet kouluterveyskyselyaineiston esittämisessä Case: Nuorten hyvinvointierot Helsingissä

Paikkatiedon mahdollisuudet kouluterveyskyselyaineiston esittämisessä Case: Nuorten hyvinvointierot Helsingissä Paikkatiedon mahdollisuudet kouluterveyskyselyaineiston esittämisessä Case: Nuorten hyvinvointierot Helsingissä Faris Alsuhail (@AlsuhailFaris) Helsingin kaupunki Tietokeskus faris.alsuhail@hel.fi 050

Lisätiedot

(Huom! Tämä dia taustatietona vanhempainillan vetäjälle. Tätä diaa ei näytetä vanhemmille.)

(Huom! Tämä dia taustatietona vanhempainillan vetäjälle. Tätä diaa ei näytetä vanhemmille.) 1 (Huom! Tämä dia taustatietona vanhempainillan vetäjälle. Tätä diaa ei näytetä vanhemmille.) 2 8.- ja 9.-luokkalaisista (14 16v) 5 % käyttää alkoholia kerran viikossa tai useammin ja 13 % käyttää alkoholia

Lisätiedot

Kokemuksia 5-6 -luokkalaisten terveyden edistämisestä. Ritva Hautala Outi Ahonen

Kokemuksia 5-6 -luokkalaisten terveyden edistämisestä. Ritva Hautala Outi Ahonen Kokemuksia 5-6 -luokkalaisten terveyden edistämisestä Ritva Hautala Outi Ahonen Miksi? Terveelliset elämäntavat opitaan nuorena 11-vuotiaat vielä hyvin terveitä Lapsiin ja nuoriin kohdennetulla terveyden

Lisätiedot

Liikkuva koululainen investointi kansalliseen hyvinvointiin?

Liikkuva koululainen investointi kansalliseen hyvinvointiin? Pekka Puska Pääjohtaja THL Liikkuva koululainen investointi kansalliseen hyvinvointiin? FTS - Tiedotustilaisuus 17.3.2011 THL suojelee ja edistää suomalaisten terveyttä ja hyvinvointia Kansanterveys suomessa

Lisätiedot

CP-vammaisten lasten elämänlaatu. Lasten ja huoltajien näkökulmasta Sanna Böling, KM, ft sanna.boling@utu.fi

CP-vammaisten lasten elämänlaatu. Lasten ja huoltajien näkökulmasta Sanna Böling, KM, ft sanna.boling@utu.fi CP-vammaisten lasten elämänlaatu Lasten ja huoltajien näkökulmasta Sanna Böling, KM, ft sanna.boling@utu.fi Elämänlaatu WHO ja elämänlaatu WHO:n määritelmän mukaan elämänlaatuun liittyvät fyysinen terveys

Lisätiedot

Henkilötunnus: Pituus: cm Paino nyt kg, 10 v. sitten kg Ammatti (nykyinen tai entinen): / Eläke v. Millaista työtä teette?

Henkilötunnus: Pituus: cm Paino nyt kg, 10 v. sitten kg Ammatti (nykyinen tai entinen): / Eläke v. Millaista työtä teette? Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri UNIKYSELYLOMAKE 2 sivu 1/7 Ohjeet vastaajalle: Rengastakaa / alleviivatkaa kysymyksen kohdalta parhaiten sopiva vaihtoehto tai kirjoittakaa tieto sille varattuun tilaan.

Lisätiedot

Ikäjakauma 3 % 1 % alle 20 20-29 30-39 40-49 50-59 60-69 70 -> ikävuodet

Ikäjakauma 3 % 1 % alle 20 20-29 30-39 40-49 50-59 60-69 70 -> ikävuodet Kysely SKAL:n jäsenille 5.1.26/MV Toukokuussa SKAL:n jäsenlehdessä (nro 4/6) olleen kyselyn avulla pyrittiin selvittämään liikenteen ammattilaisten työnaikaisia ravitsemus- ja liikuntatottumuksista sekä

Lisätiedot

DUODECIM. Pekka Mustonen

DUODECIM. Pekka Mustonen DUODECIM Duodecimin onnellisuustutkimuksen tuloksia Pekka Mustonen Lähdeaineistot: 1. 2100 :n keskivertosuomalaisen Internet-paneeli (04/2009) 2. Elämä Pelissä TV-ohjelman www-kyselyn täyttäneet n. 130

Lisätiedot

Suomalaisnuorten kouluaikainen ateriointi Ruokapalveluiden seurantaraportti 5

Suomalaisnuorten kouluaikainen ateriointi Ruokapalveluiden seurantaraportti 5 Tiina Vikstedt Susanna Raulio Riikka Puusniekka Ritva Prättälä Suomalaisnuorten kouluaikainen ateriointi Ruokapalveluiden seurantaraportti 5 RAPORTTI 22 2012 RAPORTTI 22/2012 Tiina Vikstedt, Susanna Raulio,

Lisätiedot

STUK. Sirpa Heinävaara TUTKIMUSHANKKEET - KÄYNNISSÄ OLEVAT KANSAINVÄLISET HANKKEET. tutkija/tilastotieteilijä

STUK. Sirpa Heinävaara TUTKIMUSHANKKEET - KÄYNNISSÄ OLEVAT KANSAINVÄLISET HANKKEET. tutkija/tilastotieteilijä KÄYNNISSÄ OLEVAT TUTKIMUSHANKKEET - KANSAINVÄLISET HANKKEET Sirpa Heinävaara tutkija/tilastotieteilijä STUK RADIATION AND NUCLEAR SAFETY AUTHORITY Tutkimusten lähtökohtia Matkapuhelinsäteilyn ja aivokasvainten

Lisätiedot

Alkoholi. Tämä esite auttaa sinua arvioimaan, miten käytät alkoholia.

Alkoholi. Tämä esite auttaa sinua arvioimaan, miten käytät alkoholia. Alkoholi Tämä esite auttaa sinua arvioimaan, miten käytät alkoholia. 1 Sisältö 3 4 8 9 11 12 14 Lukijalle Mitä alkoholi on? Alkoholi vaikuttaa ihmisiin eri tavalla Erilaisia tapoja käyttää alkoholia Alkoholi

Lisätiedot

NUORTEN TUPAKKATUOTTEIDEN JA PÄIHTEIDEN KÄYTTÖ 1977 2015

NUORTEN TUPAKKATUOTTEIDEN JA PÄIHTEIDEN KÄYTTÖ 1977 2015 Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja ja muistiota 2015:31 Jaana M Kinnunen, Lasse Pere, Pirjo Lindfors, Hanna Ollila, Arja Rimpelä Nuorten terveystapatutkimus 2015 NUORTEN TUPAKKATUOTTEIDEN JA PÄIHTEIDEN

Lisätiedot

Digitaalisten pelit hyvinvoinnin edistämisessä

Digitaalisten pelit hyvinvoinnin edistämisessä Digitaalisten pelit hyvinvoinnin edistämisessä Jukka Vahlo CCR / Up Your Game -pelitutkimusverkosto PELIT JA PELILLISYYS Digitaaliset pelit erotellaan viihdepeleihin sekä hyötypeleihin. Viihdepeleillä

Lisätiedot

Liikunta edistää keski-ikäisten terveyttä

Liikunta edistää keski-ikäisten terveyttä Liikunta edistää keski-ikäisten terveyttä Hyvinvoiva kunta arkiliikunnan olosuhdeseminaari Helsinki 6.11.2014 Jouni Lahti Hjelt-instituutti, Kansanterveystieteen osasto Helsingin kaupungin henkilöstön

Lisätiedot

Uni ja lepo töissä sallittua vai kiellettyä?

Uni ja lepo töissä sallittua vai kiellettyä? Uni ja lepo töissä sallittua vai kiellettyä? 21.8.2014 Professori, KTT, Anu Valtonen Lapin yliopisto, Yhteiskuntatieteiden tiedekunta Tausta Tutkimusprojekti New Sleep Order Mitä on tapahtumassa unen ja

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Hallitse työmatkat työntekijän hyvinvoinnin näkökulmasta 2 Tutkimus: Kansainvälisten työmatkojen kuormittavuus sekä terveys- ja hyvinvointivaikutukset Tutkimusryhmä Barbara Bergbom,

Lisätiedot

Energiajuomaprojekti 2012

Energiajuomaprojekti 2012 Sivu 1(5) Energiajuomaprojekti 2012 Energiajuomaprojektiin osallistuivat Helsingin kaupungin, Keski-Uudenmaan ja Vantaan kaupungin ympäristökeskukset. Projektin näytteenotto toteutettiin 1.4. - 31.6.2012

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi. Sampsa Puttonen & Mikael Sallinen 1 18.2.2013

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi. Sampsa Puttonen & Mikael Sallinen 1 18.2.2013 Hyvinvointia työstä Sampsa Puttonen & Mikael Sallinen 1 Uni, aivot stressi Sampsa Puttonen Sampsa Puttonen & Mikael Sallinen 2 Sisällys 1. Uni ja aivot - unen merkitys aivoille - miten huolehtia unesta

Lisätiedot

IMETYSOHJAUS ÄITIYSHUOLLOSSA

IMETYSOHJAUS ÄITIYSHUOLLOSSA IMETYSOHJAUS ÄITIYSHUOLLOSSA Tutkimusryhmä Sari Laanterä, TtT, Itä-Suomen yliopisto, hoitotieteen laitos Anna-Maija Pietilä, professori, THT, Itä- Suomen yliopisto, hoitotieteen laitos Tarja Pölkki, TtT,

Lisätiedot

Nuorten päihteiden käyttö ja huolen aiheet kouluterveyskyselyn tulosten valossa

Nuorten päihteiden käyttö ja huolen aiheet kouluterveyskyselyn tulosten valossa Nuorten päihteiden käyttö ja huolen aiheet kouluterveyskyselyn tulosten valossa Turun sosiaali- ja terveystoimi Terveyden edistämisen yksikkö suunnittelija Niina Jalo Esityksen rakenne Mikä on kouluterveyskysely

Lisätiedot

Nuuska ja nuoret käytön yleisyys ja haitat

Nuuska ja nuoret käytön yleisyys ja haitat Nuuska ja nuoret käytön yleisyys ja haitat Hanna Ollila, asiantuntija Tupakka-, päihde- ja rahapelihaitat -yksikkö, THL 4.12. Hanna Ollila / Nuuskaa taskussa -seminaari 3.12. 1 Nuuska Eri tuotteita eri

Lisätiedot

Kyselytutkimus elintavoista ja elämänlaadusta. Sanni Helander

Kyselytutkimus elintavoista ja elämänlaadusta. Sanni Helander Kyselytutkimus elintavoista ja elämänlaadusta 29.09.2011 Miksi? Tausta: seulonnalla voi olla ei-toivottuja vaikutuksia elintapoihin Norja: seulontaan osallistuneiden ja negatiivisen seulontavastauksen

Lisätiedot

Nuorten tupakka- ja nikotiinituotteiden käyttö. Uusia tuloksia Kouluterveyskyselystä Hanna Ollila, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

Nuorten tupakka- ja nikotiinituotteiden käyttö. Uusia tuloksia Kouluterveyskyselystä Hanna Ollila, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Nuorten tupakka- ja nikotiinituotteiden käyttö Uusia tuloksia Kouluterveyskyselystä Hanna Ollila, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Mikä on kokonaiskuva nuorten tupakkatuotteiden käytöstä? Savukkeiden,

Lisätiedot

Matemaatikot ja tilastotieteilijät

Matemaatikot ja tilastotieteilijät Matemaatikot ja tilastotieteilijät Matematiikka/tilastotiede ammattina Tilastotiede on matematiikan osa-alue, lähinnä todennäköisyyslaskentaa, mutta se on myös itsenäinen tieteenala. Tilastotieteen tutkijat

Lisätiedot

Kouluterveyskysely 2008

Kouluterveyskysely 2008 Tiedosta hyvinvointia Kouluterveyskysely 1 Kouluterveyskysely 2008 Etelä-Suomen, Itä-Suomen ja Lapin läänit peruskoulun 8. ja 9. luokan oppilaat muutokset 2000 2008 sukupuolten väliset erot vuonna 2008

Lisätiedot

MASENNUKSEN EPIDEMIOLOGIA. Jouko Miettunen, Professori, Akatemiatutkija Terveystieteiden tutkimusyksikkö Oulun yliopisto

MASENNUKSEN EPIDEMIOLOGIA. Jouko Miettunen, Professori, Akatemiatutkija Terveystieteiden tutkimusyksikkö Oulun yliopisto MASENNUKSEN EPIDEMIOLOGIA Jouko Miettunen, Professori, Akatemiatutkija Terveystieteiden tutkimusyksikkö Oulun yliopisto 1 Yleisyys Sisältö Maailmalla Suomessa Riskitekijät Sosiaaliluokka, siviilisääty

Lisätiedot

Miten koulut voivat? Peruskoulujen eriytyminen ja tuki Helsingin metropolialueella

Miten koulut voivat? Peruskoulujen eriytyminen ja tuki Helsingin metropolialueella Miten koulut voivat? Peruskoulujen eriytyminen ja tuki Helsingin metropolialueella 26.4.2012 1 "There is often a property bubble around catchment areas. If a school makes a house more saleable or desirable,

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Ammattikuljettajan työhyvinvointi turvallinen ja ergonominen työpäivä Virkeä ja terve kuljettaja 1 Virkeä ja terve kuljettaja Ammattikuljettajalla riittävä uni ja lepo, säännöllinen

Lisätiedot

1. Laitoksen tutkimusstrategia: mitä painotetaan (luettelo, ei yli viisi eri asiaa)

1. Laitoksen tutkimusstrategia: mitä painotetaan (luettelo, ei yli viisi eri asiaa) Tutkimuksen laadunvarmistus laitostasolla: Itsearviointi Tutkimuksen laadunvarmistukseen ja laadun arviointiin liittyvä kysely on tarkoitettu vastattavaksi perusyksiköittäin (laitokset, osastot / laboratoriot,

Lisätiedot

Ikääntyminen ja alkoholi

Ikääntyminen ja alkoholi Ikääntyminen ja alkoholi Mauri Aalto dos, psyk el Järvenpään sosiaalisairaala ja Kansanterveyslaitos Katsaus on laadittu osana Rahaautomaattiyhdistyksen rahoittamaa Liika on aina liikaa - ikääntyminen

Lisätiedot

Tietoisuustaidot uusi keino hyvinvoinnin ja fyysisen aktiivisuuden edistämiseksi

Tietoisuustaidot uusi keino hyvinvoinnin ja fyysisen aktiivisuuden edistämiseksi Tietoisuustaidot uusi keino hyvinvoinnin ja fyysisen aktiivisuuden edistämiseksi Kangasniemi Anu 1,2,3 1 LIKES - tutkimuskeskus, Jyväskylä ; 2 Lääkärikeskus Dextra, Jyväskylä; 3 Liikunta- ja hyvinvointiakatemia

Lisätiedot

Time out! Aikalisä ja Nuorten Aikalisä miksi? Nuorten Aikalisä pilottien työkokous, Kemijärvi 18.9.2009 Minna Savolainen, THL

Time out! Aikalisä ja Nuorten Aikalisä miksi? Nuorten Aikalisä pilottien työkokous, Kemijärvi 18.9.2009 Minna Savolainen, THL Time out! Aikalisä ja Nuorten Aikalisä miksi? Nuorten Aikalisä pilottien työkokous, Kemijärvi 18.9.2009 Minna Savolainen, THL Nuorten miesten hyvinvoinnin edistäminen on ajankohtainen haaste Huoli suomalaisten

Lisätiedot

Mitä lasten ja nuorten liikkumisesta tiedetään?

Mitä lasten ja nuorten liikkumisesta tiedetään? Liikuntatutkimuksen suuntaviivat 27.5.2009 Helsinki Mitä lasten ja nuorten liikkumisesta tiedetään? Tuija Tammelin Erikoistutkija, FT, LitM Työterveyslaitos, Oulu Esityksen sisältöä Mitä lasten ja nuorten

Lisätiedot

Miten maailman paras koulu selviää tulevaisuuden haasteista?

Miten maailman paras koulu selviää tulevaisuuden haasteista? Miten maailman paras koulu selviää tulevaisuuden haasteista? Kari Sajavaara muistoluento Jyväskylän yliopisto 15.1.2016 @pasi_sahlberg Along with especially Canadian "applied language studies (Kari koined

Lisätiedot

Kartoituksista uusiin terveysoppimateriaaleihin

Kartoituksista uusiin terveysoppimateriaaleihin Bykachev Kirsi, projektipäällikkö Itä-Suomen yliopisto, Kuopio Addressing challenging health inequalities of children and youth between two Karelias (AHIC), 2013 2014 Kartoituksista uusiin terveysoppimateriaaleihin

Lisätiedot

Alkoholimainonnan rajoittaminen hallituksen esityksessä HE 70/2013. Hallitusneuvos Ismo Tuominen 11.9.2013

Alkoholimainonnan rajoittaminen hallituksen esityksessä HE 70/2013. Hallitusneuvos Ismo Tuominen 11.9.2013 Alkoholimainonnan rajoittaminen hallituksen esityksessä HE 70/2013 Hallitusneuvos Ismo Tuominen 11.9.2013 1. Alkoholijuomien mainonta kiellettiin 1977 2. Mietojen alkoholijuomien mainonta sallittiin uudessa

Lisätiedot

Uudesta lainsäädännöstä uusia eväitä päihdehaittojen ehkäisyyn?

Uudesta lainsäädännöstä uusia eväitä päihdehaittojen ehkäisyyn? Uudesta lainsäädännöstä uusia eväitä päihdehaittojen ehkäisyyn? - Johdanto: Alkoholin ja tupakan merkitys kansanterveydelle - Vireillä olevat lakiuudistukset ovat suuri mahdollisuus - Tavoitteena on, että

Lisätiedot

HMG-CoA Reductase Inhibitors and safety the risk of new onset diabetes/impaired glucose metabolism

HMG-CoA Reductase Inhibitors and safety the risk of new onset diabetes/impaired glucose metabolism HMG-CoA Reductase Inhibitors and safety the risk of new onset diabetes/impaired glucose metabolism Final SmPC and PL wording agreed by PhVWP December 2011 SUMMARY OF PRODUCT CHARACTERISTICS New Class Warnings

Lisätiedot

Aikuisten kokemuksia mopoilun riskeistä

Aikuisten kokemuksia mopoilun riskeistä Aikuisten kokemuksia mopoilun riskeistä Kysely vuonna 2010 Leena Pöysti Sisältö Johdanto... 3 Kokemuksia mopoilusta osana muuta liikennettä... 3 Mikä olisi mopolle sopiva huippunopeus liikenteessä... 3

Lisätiedot

2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 Hiljattain julkaistu Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n kouluterveyskysely 2009 kertoo aiempaa uupuneemmista nuorista. Lukiolaiset kärsivät niin päivittäisestä väsymyksestä

Lisätiedot

Mitä uu'a menopaussin hormonihoidosta?

Mitä uu'a menopaussin hormonihoidosta? Mitä uu'a menopaussin hormonihoidosta? Tomi Mikkola! Helsinki University Central Hospital! Department of Obstetrics and Gynecology! Helsinki, Finland!! Hormonihoito - Heilurin liike Government Labels Estrogen

Lisätiedot

Constructive Alignment in Specialisation Studies in Industrial Pharmacy in Finland

Constructive Alignment in Specialisation Studies in Industrial Pharmacy in Finland Constructive Alignment in Specialisation Studies in Industrial Pharmacy in Finland Anne Mari Juppo, Nina Katajavuori University of Helsinki Faculty of Pharmacy 23.7.2012 1 Background Pedagogic research

Lisätiedot

Oppilaiden sisäilmakysely - Tutkimusseloste

Oppilaiden sisäilmakysely - Tutkimusseloste Tutkimusseloste 1(10) Oppilaiden sisäilmakysely - Tutkimusseloste Kohde: Ivalon yläaste ja Ivalon lukio sekä vertailukouluna toiminut Inarin koulu Kuopio 29.01.2016 Jussi Lampi Asiantuntijalääkäri jussi.lampi@thl.fi

Lisätiedot

Erkki Vartiainen, ylijohtaja, professori

Erkki Vartiainen, ylijohtaja, professori Lihavuus Suomessa Erkki Vartiainen, ylijohtaja, professori 28.12.2011 Esityksen nimi / Tekijä 1 Lihavuus 70-80 % ylimääräisestä energiasta varastoituu rasvana. Loput varastoituu proteiineina ja niihin

Lisätiedot

Liikunta lasten ja nuorten terveyden edistäjänä

Liikunta lasten ja nuorten terveyden edistäjänä Liikunta lasten ja nuorten terveyden edistäjänä V Valtakunnallinen kansanterveyspäivä 15.1.2009 Helsinki Tuija Tammelin Erikoistutkija, FT, LitM Työterveyslaitos, Oulu Lasten ja nuorten fyysinen aktiivisuus,

Lisätiedot

Keskittymisharjoitus. Sinikka Hiltunen/Muistikoulutus 2.10.2009 1/6. Lue teksti, jota ei ole lihavoitu

Keskittymisharjoitus. Sinikka Hiltunen/Muistikoulutus 2.10.2009 1/6. Lue teksti, jota ei ole lihavoitu Sinikka Hiltunen/Muistikoulutus 2.10.2009 1/6 Keskittymisharjoitus Lue teksti, jota ei ole lihavoitu Ikääntymisen myötä hermojärjestelmän kyky ylläpitää Säännöllinen alkoholin nauttiminen nuoruudessa muuttaa

Lisätiedot

MIKÄ SAA NUORET LIIKKUMAAN? LIIKUNTAMOTIVAATION YHTEYS LIIKUNNAN HARRASTAMISEEN KUUDEN LIIKKUVA KOULU -HANKKEEN KOULUN 7. JA 8.

MIKÄ SAA NUORET LIIKKUMAAN? LIIKUNTAMOTIVAATION YHTEYS LIIKUNNAN HARRASTAMISEEN KUUDEN LIIKKUVA KOULU -HANKKEEN KOULUN 7. JA 8. MIKÄ SAA NUORET LIIKKUMAAN? LIIKUNTAMOTIVAATION YHTEYS LIIKUNNAN HARRASTAMISEEN KUUDEN LIIKKUVA KOULU -HANKKEEN KOULUN 7. JA 8. LUOKKALAISILLA Anna Rautarae ja Jenni Salo Jyväskylän Yliopisto, Lauri Laakso

Lisätiedot

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot

Nuorten lukemistapojen muuttuminen. Anna Alatalo

Nuorten lukemistapojen muuttuminen. Anna Alatalo Nuorten lukemistapojen muuttuminen Anna Alatalo Nuorten vapaa-ajan harrastukset Kirjojen ja lehtien lukeminen sekä tietokoneenkäyttö kuuluvat suomalaisnuorten arkeen, ja osalle nuorista ne ovat myös harrastuksia.

Lisätiedot

Esityksen sisältö. (c) Professori Solja Niemelä OY, LSHP solja.niemela@lshp.fi. KaksoisdiagnoosipoMlaan laadukas hoito

Esityksen sisältö. (c) Professori Solja Niemelä OY, LSHP solja.niemela@lshp.fi. KaksoisdiagnoosipoMlaan laadukas hoito KaksoisdiagnoosipoMlaan laadukas hoito Tervey&ä Lapista 2015 Solja Niemelä Psykiatrian professori, ylilääkäri Oulun yliopisto Lapin sairaanhoitopiiri Kaksoisdiagnoosi? Määritelmä Esiintyvyys Kliininen

Lisätiedot

Kohonnut verenpaine merkitys ja hoito. Suomen Sydänliitto 2016

Kohonnut verenpaine merkitys ja hoito. Suomen Sydänliitto 2016 Kohonnut verenpaine merkitys ja hoito Mikä on verenpaine? Ellei painetta, ei virtausta Sydän supistuu sykkivä paineaalto Paineaallon kohdalla systolinen (yläpaine) Lepovaiheen aikana diastolinen (alapaine)

Lisätiedot

NOPS 2010-2012- Hanke, Nuoren työ- ja toimintakyvyn

NOPS 2010-2012- Hanke, Nuoren työ- ja toimintakyvyn NOPS 2010-2012- Hanke, Nuoren työ- ja toimintakyvyn edistäminen ammattiopistoissa Selvitys nuorten unitottumuksista ja energiajuomien käytöstä Mäntsälän ammattiopisto Keudassa Enström Elina 2012 Hyvinkää

Lisätiedot

DEPRESSIO JA ITSETUHOISUUS - kansantauteja jo nuoruudessa Jouko Lönnqvist Konsensuskokous 01.02.2010. 19.2.2010 Sosiaali- ja terveyspalvelut 1

DEPRESSIO JA ITSETUHOISUUS - kansantauteja jo nuoruudessa Jouko Lönnqvist Konsensuskokous 01.02.2010. 19.2.2010 Sosiaali- ja terveyspalvelut 1 DEPRESSIO JA ITSETUHOISUUS - kansantauteja jo nuoruudessa Jouko Lönnqvist Konsensuskokous 01.02.2010 19.2.2010 Sosiaali- ja terveyspalvelut 1 Depressio ja itsetuhoisuus kansantauteja jo nuoruusiässä? Terveyskirjasto

Lisätiedot

The relationship between leisuretime physical activity and work stress with special reference to heart rate variability analyses

The relationship between leisuretime physical activity and work stress with special reference to heart rate variability analyses The relationship between leisuretime physical activity and work stress with special reference to heart rate variability analyses Teisala Tiina, TtM, tohtorikoulutettava Jyväskylän yliopisto Terveystieteiden

Lisätiedot

KYSELY TERVEYSTOTTUMUKSISTA JA ELÄMÄNTAVOISTA

KYSELY TERVEYSTOTTUMUKSISTA JA ELÄMÄNTAVOISTA KYSELY TERVEYSTOTTUMUKSISTA JA ELÄMÄNTAVOISTA Hyvinkään sairaanhoitoalueen Psykiatria 1 FYYSINEN AKTIIVISUUS 1.1 Kuinka paljon liikut ja rasitat itseäsi ruumiillisesti vapaa-aikana? Jos rasitus vaihtelee

Lisätiedot

Ammattiin opiskelevien nuorten hyvinvointi Kouluterveyskyselyn mukaan

Ammattiin opiskelevien nuorten hyvinvointi Kouluterveyskyselyn mukaan Tiedosta hyvinvointia 1 Ammattiin opiskelevien nuorten hyvinvointi Kouluterveyskyselyn mukaan Minna Pietikäinen, Stakes Hoito-kasvatus-kuntoutus Toiminnallinen verkosto lasten ja nuorten parhaaksi 29.10.2008

Lisätiedot

Guidebook for Multicultural TUT Users

Guidebook for Multicultural TUT Users 1 Guidebook for Multicultural TUT Users WORKPLACE PIRKANMAA-hankkeen KESKUSTELUTILAISUUS 16.12.2010 Hyvää käytäntöä kehittämässä - vuorovaikutusopas kansainvälisille opiskelijoille TTY Teknis-taloudellinen

Lisätiedot

suhteessa suosituksiin?

suhteessa suosituksiin? Nuori Suomi liikunnasta syrjäytyneet asiantuntijaryhmä tij - työkokous k 1.12.200912 2009 Vantaa Miten lapset ja nuoret liikkuvat suhteessa suosituksiin? Tuija Tammelin tutkimusjohtaja LIKES-tutkimuskeskus

Lisätiedot

ASIANTUNTIJALAUSUNTO 1638/210/2007 17.4.2007. Elintarviketurvallisuusvirasto Evira

ASIANTUNTIJALAUSUNTO 1638/210/2007 17.4.2007. Elintarviketurvallisuusvirasto Evira Elintarviketurvallisuusvirasto Evira Elintarvikkeiden ja eläinlääkinnän valvontaosasto Tuoteturvallisuuden ja tuotemarkkinoinnin yksikkö ALTISTUMINEN KUMARIINILLE Kysely elintarviketeollisuudelle Kartottaakseen

Lisätiedot

Mennään ajoissa nukkumaan! Tietoa ja tehtäviä unesta ja levosta sekä mediasta 5.- ja 6.-luokkalaisille

Mennään ajoissa nukkumaan! Tietoa ja tehtäviä unesta ja levosta sekä mediasta 5.- ja 6.-luokkalaisille Mennään ajoissa nukkumaan! Tietoa ja tehtäviä unesta ja levosta sekä mediasta 5.- ja 6.-luokkalaisille 1 Hei koululainen! Tässä tehtävävihkossa käsitellään mediaan liittyviä asioita ja riittävän unen merkitystä.

Lisätiedot

Yöunen pituuden yhteys suomalaisnuorten lihavuuteen

Yöunen pituuden yhteys suomalaisnuorten lihavuuteen SOSIAALILÄÄKETIETEELLINEN AIKAKAUSLEHTI 2013: 50 38 50 A r t i k k e l i Yöunen pituuden yhteys suomalaisnuorten lihavuuteen Lihavuus on merkittävä kansanterveydellinen ongelma, jonka ehkäisemiseen joudutaan

Lisätiedot

Tutkimusta on toteutettu vuodesta 1982 lähtien 3-4 neljän vuoden välein. 2000-luvulla tutkimus on toteutettu vuosina 2001, 2004 ja 2007.

Tutkimusta on toteutettu vuodesta 1982 lähtien 3-4 neljän vuoden välein. 2000-luvulla tutkimus on toteutettu vuosina 2001, 2004 ja 2007. Nuorison mediankäyttötutkimus 2007 Tutkimustiivistelmä Taloustutkimus Oy on tehnyt tämän tutkimuksen Sanomalehtien Liiton toimeksiannosta. Sanomalehtien Liitto on vuodesta 1982 lähtien säännöllisin väliajoin

Lisätiedot

Nuoret ja rahapelaaminen - saatavuuden näkökulma

Nuoret ja rahapelaaminen - saatavuuden näkökulma Nuoret ja rahapelaaminen - saatavuuden näkökulma Vantaa 4.11.2015 Suunnittelija Minna Kesänen Koske/THL Pakka toimintamalli Vaikuttavaksi todettu käytännönläheinen toimintamalli paikallisten alkoholi-,

Lisätiedot