Nuorison energiajuomien käyttö ja kofeiiniin liittyvät oireet
|
|
- Riitta-Liisa Laaksonen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Terveydenhuoltotutkimus tieteessä Heini Huhtinen TtK, tutkija Tampereen yliopisto, terveystieteiden yksikkö Arja Rimpelä LT, M.Sc. (epidemiologia), hall. maist., kansanterveystieteen professori Tampereen yliopisto, terveystieteiden yksikkö TAYS, nuorisopsykiatrian yksikkö Nuorison energiajuomien käyttö ja kofeiiniin liittyvät oireet Lähtökohdat Nuorison energiajuomien käytöstä ja niiden mahdollisista haitoista on viime aikoina keskusteltu runsaasti. Tietoa haitoista on kuitenkin ollut vähän. Energiajuomat ovat uudehkoja tuotteita, jotka sisältävät runsaasti kofeiinia. Kofeiinin tiedetään aiheuttavan useita oireita, kuten päänsärkyä ja univaikeuksia. Puolen litran pullo energiajuomaa sisältää noin 165 mg kofeiinia, joka on yli puolet enemmän kuin isossa kahvikupillisessa. Tutkimme energiajuomien käytön yleisyyttä nuorilla ja sen yhteyttä kofeiiniin liittyviin oireisiin. Menetelmät Nuorten terveystapatutkimuksen posti- ja internetkyselyissä selvitettiin energiajuomien käyttöä ja stressioireiden esiintymistä vuotiaita edustavalla otoksella vuonna 2007 (n = 5 840, vastausprosentti 61) ja vuonna 2011 (4 566, 47 ). Aineistot yhdistettiin analyyseissä. Energiajuomien yhteyttä kofeiinin käyttöön liittyviin oireisiin (päänsärky, univaikeudet, ärtyneisyys, väsymys tai heikotus) tutkittiin logistisella regressiomallilla. Tulokset Nuorista lähes puolet (44 ) käytti energiajuomia ainakin joskus. Tytöistä 2 ja pojista 4 käytti niitä päivittäin, 0,5 useita kertoja päivässä. Päivittäinen käyttö oli voimakkaassa yhteydessä oireisiin. Useita kertoja päivässä energiajuomia käyttävien oireet olivat moninkertaiset verrattuna juomia käyttämättömiin: päänsärky (OR = 4,5; 95 :n LV = 2,0 10,1), univaikeudet (3,5; 1,7 7,1), ärtyneisyys (2,4; 5,4) ja väsymys tai heikotus (3,4; 1,7 7,0). Päätelmät Lähes puolet nuorista käyttää energiajuomia, mutta päivittäinen käyttö on odotettua vähäisempää. Päivittäinen käyttö lisää merkittävästi nuorten riskiä saada kofeiiniin liittyviä oireita. Vertaisarvioitu VV Energiajuomat ovat uudehkoja tuotteita, joiden myyntiä ja markkinointia alaikäisille ei ole lainsäädännössä rajoitettu. Kansalaisjärjestöt ovat kiinnittäneet huomiota niiden nuorille mahdollisesti aiheuttamiin haittoihin ja asia on noussut myös julkisessa keskustelussa useaan otteeseen esille. Mahdollisista haitoista on kuitenkin ollut vähän tietoa. Energiajuomien tärkein vaikuttava aine on kofeiini, mutta ne sisältävät myös muita aineita, kuten tauriinia. Euroopan elintarviketurvallisuusvirasto pitää kofeiinia energiajuomien haitallisimpana aineena (1). Kofeiini eli 1,3,7-trimetyyliksantiini on laillinen piriste, joka vaikuttaa muun muassa keskushermostoon (2,3). Kofeiinille ei ole saantisuositusrajaa. Yksi 0,33 litran tölkki energiajuomaa sisältää noin 105 mg kofeiinia ja 0,5 litran tölkki 165 mg (kuvio 1). Kofeiini vaikuttaa nuoriin vahvemmin kuin aikuisiin, sillä nuorilla kofeiinin määrä suhteessa kehon painoon on suurempi. Kofeiini vaikuttaa ihmisen vireystilaan adenosiinin avulla. Adenosiini on aivojen välittäjäaine, jonka on havaittu säätelevän unta ja valvetta (6). Kofeiini salpaa adenosiinireseptoreita ja vahvistaa näin valvetilaa eli virkistää, mutta toisaalta myös häiritsee unta (6,7). Illalla ennen nukkumista saatu kofeiini huonontaa unen laatua ja lisää heräilyä kesken unen (8). Paljon kofeiinia saavat nuoret ovat todennäköisemmin väsyneitä aamulla ja heillä on enemmän ongelmia nukkumisessa kuin vain vähän kofeiinia saavilla nuorilla (9). Säännöllisesti kofeiinipitoisia juomia nauttivat nuoret heräävät muita todennäköisemmin aikaisin kouluaamuina ja ovat väsyneitä päivällä (10). Kofeiini aiheuttaa riippuvuutta jo 100 mg:n päiväannoksena. Kofeiinin puutteesta seuraa 2451
2 Terveydenhuoltotutkimus Tulokset Energiajuomia käytti lähes puolet (44 ) vastanneista. Käyttäjien osuus pysyi samana vuokuvio 1. Kofeiinin määrä milligrammoina juoman ja annoskoon mukaan (4,5). Tee 0,2 l Kahvi 0,125 l Kolajuoma 0,5 l Energiajuoma 0,25 l Kahvi 0,2 l Energiajuoma 0,33 l Energiajuoma 0,5 l Kolajuoma 1,5 l Kirjallisuutta 1 EFSA. EFSA adopts opinion on two ingredients commonly used in some energy drinks (päivitetty ). en/press/news/ans htm 2 Hirvonen L. Kahvi ja terveys. Duodecim 1992;108: Temple JL. Caffeine use in children: what we know, what we have left to learn, and why we should worry. Neurosci Biobehav Rev 2009;33: Meltzer HM, Fotland TØ, Alexander J ym. Risk assessment of caffeine among children and adolescents in the Nordic countries. Nordic Council of Ministers, TemaNord 551, 2008; Evira. Energiajuomien piristävät yhdisteet (päivitetty ). elintarvikeryhmat/energiajuomat/ energiajuomien_piristavat_ yhdisteet/ 6 Porkka-Heiskanen T, Stenberg D. Adenosiini väsymyksen välittäjäaineena. Suom Lääkäril 1998;53: Phillis JW, Edstrom JP, Kostopoulos GK, Kirkpatrick JR. Effects of adenosine and adenine nucleotides on synaptic transmission in the cerebral cortex. Can J Physiol Pharmacol 1979;57: Drapeau C, Hamel-Hébert I, Robillard R, Selmaoui B, Filipini D, Carrier J. Challenging sleep in aging: the effects of 200 mg of caffeine during the evening in young and middle-aged moderate caffeine consumers. J Sleep Res 2006;15: Orbeta RL, Overpeck MD, Ramcharran D, Kogan MD, Ledsky R. High caffeine intake in adolescents: associations with difficulty sleeping and feeling tired in the morning. J Adolesc Health 2006;38: Milligrammaa vieroitusoireita, kuten päänsärky, hermostuneisuus, uneliaisuus ja uupumus (3,11). Tavanomaisin vieroitusoire on päänsärky (12). Kofeiininsaannin on raportoitu myös vaikuttavan negatiivisesti koulumenestykseen sekä olevan yhteydessä alkoholin käyttöön ja tupakointiin (13). Lisäksi kofeiinin on esitetty toimivan porttina tupakkaan, alkoholiin ja huumeisiin (3). Tässä tutkimuksessa selvitetään energiajuomien käytön yleisyyttä ja käytön yhteyttä kofeiiniin liittyviin oireisiin vuotiailla nuorilla. Aineisto ja menetelmät Nuorten terveystapatutkimuksen posti- ja internetkysely tehdään joka toinen vuosi Väestörekisterikeskuksesta saadulle edustavalle otokselle, joka koostuu 12-, 14-, 16- ja 18-vuotiaista nuorista. Kysely kartoittaa laajasti nuorten terveyttä ja terveystottumuksia. Aiheina ovat muun muassa liikunta, päihteet ja koettu terveys (14). Kysely lähetetään tammikuun lopussa ja 2 4 uusintakyselyä noin kuukauden välein. Tässä tutkimuksessa käytetään vuosien 2007 ja 2011 kyselyjä (vastanneita yhteensä ). Vuonna 2007 vastasi (vastausprosentti 61) ja vuonna 2011 vastaavasti nuorta (47 ). Analyyseissä aineistot yhdistettiin, koska molemmat antoivat samat tulokset. Pirkanmaan sairaanhoitopiirin eettinen toimikunta antoi myönteisen lausunnon tutkimukselle vuonna 2007 ja Tampereen alueen ihmistieteiden eettinen toimikunta vuonna Energiajuomien käyttöä kysyttiin: Kuinka usein juot energiajuomia? (Battery, Red Bull, TEHO, ED ym.). Vastausvaihtoehdot olivat: useita kertoja päivässä, noin kerran päivässä, noin 3 4 kertaa viikossa, noin kerran viikossa tai harvemmin ja en lainkaan. Vastaajien oireista kysyttiin: Onko sinulla viimeksi kuluneen puolen vuoden aikana ollut jotakin seuraavista oireista ja kuinka usein? Vastausvaihtoehdot olivat: harvoin tai ei lainkaan, noin kerran kuussa, noin kerran viikossa ja lähes joka päivä. Oireita oli kymmenen, joista päänsärky, ärtyneisyys, univaikeudet sekä väsymys tai heikotus valittiin tutkittavaksi, koska ne liittyivät aiempien kansainvälisten tutkimusten perusteella selkeimmin kofeiinin saantiin. Analyyseissa oiremuuttujat dikotomisoitiin päivittäin ja ei-päivittäin esiintyviin. Analyyseinä käytettiin ristiintaulukointia ja logistista regressiota. Tilastollista merkitsevyyttä testattiin Khiin neliö -testeillä. Tuloksissa käytettiin 95 :n luottamusväliä (LV). Analyysit tehtiin SPSS ohjelmistolla. Logistisella regressiomallilla analysoitiin energiajuomien käytön ja oireiden suhdetta. Ristitulosuhde (OR) laskettiin jokaiselle oireelle erikseen. Ensimmäinen malli oli vakioimaton. Toisessa mallissa vakioitiin ikä, sukupuoli, koulumenestys, perherakenne ja kahvin juominen. Näitä muuttujia käsiteltiin kovariaatteina, sillä aikaisemman tiedon perusteella ne ovat yhteyden mahdollisia sekoittavia tekijöitä. Kyselyssä vastaajat arvioivat koulumenestystään luokan keskitasoon nähden (parempi, keskitasoa vai huonompi). Perherakenne kuvattiin ydinperhe vs. muu. Päivittäisten kahvikupillisten määrä kysyttiin avoimella kysymyksellä, joka luokiteltiin kolmeen luokkaan (ei lainkaan, 1 2 kupillista, vähintään 3 kupillista päivässä). Vastaajien valikoitumista selvitettiin vertaamalla energiajuomien käyttöä ja oireita kolmessa ryhmässä sen mukaan, millä postituskerralla (1., 2. vai 3. 4.) vastaus oli saatu. Oletuksena oli, että mitä myöhemmin nuori vastasi kyselyyn, sitä enemmän hänen vastauksensa muistuttivat katoa. Vastaajien oireilu ja energiajuomien käyttö eivät eronneet systemaattisesti postituskertojen välillä, eli voidaan olettaa, että valikoitumista ei tapahtunut ja tulokset todella heijastavat vallitsevaa tilannetta. 2452
3 tieteessä Taulukko 1. Energiajuomien käytön useus () iän mukaan pojilla ja tytöillä. Pojat ikävuosittain, v Tytöt ikävuosittain, v Energiajuomien käyttö 12 n = n = n = n = n = n = n = n = Useita kertoja päivässä 0,2 0,5 1,0 0,5 0,2 0,6 0,3 0,4 Kerran päivässä 1,3 3,2 3,7 2,8 0,0 0,8 1,2 1,8 3 4 kertaa viikossa 3,6 9,2 12,8 10,2 1,4 3,4 2,6 3,3 Noin kerran viikossa tai harvemmin 33,7 48,1 50,2 51,6 17,0 28,3 30,7 27,6 Ei lainkaan 61,2 39,0 32,3 34,9 81,4 66,8 65,2 67,0 Yhteensä 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 10 Bryant Ludden A, Wolfson AR. Understanding adolescent caffeine use: connecting use patterns with expectancies, reasons, and sleep. Health Educ Behav 2010;37: Reissig CJ, Strain EC, Griffiths RR. Caffeinated energy drinks A growing problem. Drug Alcohol Depend 2009;99: Juliano LM, Griffiths RR. A critical review of caffeine withdrawal: empirical validation of symptoms and signs, incidence, severity, and associated features. Psychopharmacology (Berl) 2004;176: James JE, Kristjánsson ÁL, Sigfúsdóttir ID. Adolescent substance use, sleep, and academic achievement: Evidence of harm due to caffeine. J Adolesc 2011;34: Raisamo S, Pere L, Lindfors P, Tiirikainen M, Rimpelä A. Nuorten terveystapatutkimus Tupakkatuotteiden ja päihteiden käyttö Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja ja muistioita 2011: Seifert SM, Schaechter JL, Hershorin ER, Lipshultz SE. Health effects of energy drinks on children, adolescents, and young adults. Pediatrics 2011;127: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Kouluterveyskyselyn tulokset. vaestotutkimukset/kouluterveyskysely/tulokset 17 Dunwiddie TV, Masino SA. The role and regulation of adenosine in the central nervous system. Annu Rev Neurosci 2001;24: Sidonnaisuudet Kirjoittajat ovat ilmoittaneet sidonnaisuutensa seuraavasti (ICMJE:n lomake): ei sidonnaisuuksia. Taulukko 2. desta 2007 vuoteen Pojat käyttivät juomia selvästi tyttöjä useammin, ja 12-vuotiaat muita ikäryhmiä harvemmin (taulukko 1). Useita kertoja päivässä niitä joi vain noin 0,5. Tytöt oireilivat enemmän kuin pojat. Kukin neljästä tutkitusta oireesta (päänsärky, univaikeudet, ärtyneisyys, väsymys tai heikotus) yleistyi molemmilla sukupuolilla energiajuomien käyttökertojen kasvaessa (taulukko 2). Etenkin pojilla juomia useita kertoja päivässä käyttävät poikkesivat selvästi muista ryhmistä. Ristitulosuhde (OR) kertoo, kuinka paljon energiajuomien käyttäjien todennäköisyys oireilla eroaa juomia käyttämättömien todennäköisyydestä. Viimeksi mainittu on merkitty OR = 1,0. Taulukossa 3 esitetään vakioimattomat ja vakioidut ristitulosuhteet ja niiden 95 :n luottamusvälit. Useita kertoja ja kerran päivässä energiajuomia käyttävien oireilun todennäköisyydet erosivat tilastollisesti merkitsevästi juomia käyttämättömien todennäköisyydestä (p < 0,05). Harvemmin kuin kerran päivässä juomia käyttävien oireilun ero verrattuna niitä käyttämättömiin ei ollut tilastollisesti merkitsevä. Päivittäisiä oireita ilmoittaneiden osuus () energiajuomien käytön mukaan Päivittäiset oireet, Energiajuomien käyttö Päänsärkyä Univaikeuksia Ärtyneisyyttä Väsymystä tai heikotusta Pojat Useita kertoja päivässä, n = 24 12,5 29,2 16,7 29,2 Kerran päivässä, n = 124 5,6 7,3 8,1 8,1 3 4 kertaa viikossa, n = 399 2,0 6,8 5,5 5,3 Noin kerran viikossa tai harvemmin, n = ,9 5,4 4,5 4,9 Ei lainkaan, n = ,7 5,4 4,8 4,4 Tytöt Useita kertoja päivässä, n = 25 28,0 32,0 28,0 20,0 Kerran päivässä, n = 65 13,8 29,2 26,2 26,2 3 4 kertaa viikossa, n = ,7 18,1 16,9 16,9 Noin kerran viikossa tai harvemmin, n = ,1 12,9 11,7 14,2 Ei lainkaan, n = ,9 10,4 9,
4 terveydenhuoltotutkimus Taulukko 3. Energiajuomien käytön ja kofeiiniin liittyvien oireiden välinen yhteys. Logistisen regressiomallin ristitulosuhteet (OR) ja 95 :n luottamusvälit (LV) vakioimattomassa ja vakioidussa 1 mallissa. Energia juomien käyttö Oireet Päänsärky Univaikeudet Ärtyneisyys Väsymys tai heikotus Vakioimaton Vakioitu Vakioimaton Vakioitu Vakioimaton Vakioitu Vakioimaton Vakioitu OR OR OR OR OR OR OR OR (95 :n LV) (95 :n LV) (95 :n LV) (95 :n LV) (95 :n LV) (95 :n LV) (95 :n LV) (95 :n LV) Useita kertoja päivässä, n = 44 5,2 (2,6 10,6) 4,5 (2,0 10,1) 4,5 (2,4 8,3) 3,5 (1,7 7,1) 3,3 (1,7 6,4) 2,4 ( 5,4) 3,2 (1,7 6,2) 3,4 (1,7 7,0) Kerran päivässä, n = 178 1,9 ( 3,2) 2,4 (1,4 4,3) 1,8 (1,2 2,7) 1,8 ( 2,8) 1,9 (1,2 2,8) 1,8 ( 2,9) 1,7 ( 2,5) 2,0 (1,3 3,2) 3 4 kertaa viikossa, n = 535 (0,7 1,6) 1,4 (0,9 2,2) (0,9 1,5) 1,3 (1,0 1,8) (0,8 1,5) 1,3 (0,9 1,8) 0,9 (0,7 1,3) (0,8 1,5) Vähemmän kuin kerran viikossa, n = (0,9 1,4) 1,3 (1,0 1,6) 1,0 (0,9 ) (0,9 1,3) 0,9 (0,8 ) 1,0 (0,9 1,2) 1,0 (0,9 1,2) (1,0 1,3) Ei lainkaan, n = ,0 1,0 1,0 1,0 1,0 1,0 1,0 1,0 1 Vakioitu ikä, sukupuoli, koulumenestys, perherakenne ja päivittäisten kahvikupillisten määrä. Kofeiini on laillinen piriste, joka vaikuttaa mm. keskushermostoon. Pohdinta Nuorista vajaa puolet käytti energiajuomia ainakin joskus, mutta useita kertoja päivässä juovia oli vain noin puoli prosenttia. Runsas energiajuomien käyttö (kerran päivässä tai useammin) lisäsi selvästi kofeiiniin liittyvien oireiden esiintyvyyttä: kaikki tutkitut oireet (päänsärky, univaikeudet, ärtymys sekä väsymys tai heikotus) olivat 2 4 kertaa yleisempiä päivittäin käyttävillä verrattuna juomia käyttämättömiin. Suomalaisten nuorten energiajuomien käyttö näyttää olevan melko samalla tasolla kuin Yhdysvalloissa. Seifert ym. arvioivat katsausartikkelissaan vuonna 2011, että yhdysvaltalaisista nuorista käyttää energiajuomia (15). Myös muut suomalaiset tutkimukset antavat samansuuntaisia tuloksia: vuoden 2011 kouluterveyskyselyssä kouluaikana energiajuomia käytti 49 peruskoululaisista, 53 lukiolaisista ja 62 ammattikoululaisista (16). Kofeiiniin liittyvien oireiden ilmaantumisen kannalta tärkeäksi osoittautui energiajuomien käyttö vähintään kerran päivässä. Vaikka kyseessä olivat isot väestöaineistot, jäivät useita kertoja päivässä juomia käyttävien lukumäärät sen verran pieniksi, että kerran ja useita kertoja päivässä juovien välille ei annos-vastesuhdetta pystytty osoittamaan. Aiemman tutkimustiedon perusteella syysuhde on kuitenkin todennäköisin vaihtoehto; etenkin, kun kahvin juontiin liittyvä kofeiinin saanti pyrittiin malleissa sulkemaan pois. On myös mahdollista, että oireiden ja energiajuomien välinen yhteys ei ole lineaarinen, vaan nimenomaan päivittäinen käyttö voisi olla se kynnysarvo, jonka jälkeen kofeiiniin liittyvät oireet lisääntyvät. Toisaalta oma tutkimuksemme on poikkileikkaustutkimus, jonka perusteella ei voi tehdä päätelmiä oireiden ja energiajuomien välisestä syy-seuraussuhteesta. Energiajuomien käyttäjillä väsymys tai heikotus ja univaikeudet olivat yleisiä. Kofeiinin unta häiritsevä vaikutus on yleisesti tunnettu (ks. esim. 17). Juomien käytön taustalta löytyy useita tekijöitä. Kun sosiaalinen media ja internetissä pelaaminen valvottavat myöhään, pyritään energiajuomien avulla pysymään hereillä yli elimistön normaalin nukkumaanmenoajan. Tästä aiheutuva unen häiriintyminen voi näkyä sekä oirevastauksissa päänsärkynä, väsymyksenä tai ärtyneisyytenä että lisääntyneenä energiajuo mien käyttönä, jolla paikataan syntynyttä uni vajetta. 2454
5 tieteessä Tämä asiasta tiedettiin Kofeiini aiheuttaa vieroitusoireita jo 100 mg:n päiväannoksena. Vieroitusoireiden voimakkuus on yhteydessä saatuun kofeiinimäärään. Yleisimpiä kofeiinin käyttöön liittyviä oireita ovat päänsärky, univaikeudet, ärtymys, väsymys, aktiivisuustason lasku, alakuloisuus, keskittymishäiriöt ja sekavuus. Kofeiinia voi saada myös muista lähteistä, kuten kahvista ja kolajuomista. Kahvista saatavan kofeiinin vaikutus häivytettiin vakioimalla kahvin juonti analyyseissä. Tutkimuksessa ei kysytty kolajuomien käyttöä. Kuitenkin on epätodennäköistä, että nuoret käyttäisivät virvoitusjuomia energiajuomien lisäksi jo nestemääränkin vuoksi. Todennäköisempää on, että energiajuomat korvaavat muiden virvoitusjuomien käyttöä. Kyselytutkimuksiin liittyy aina virhelähteitä, kuten vastausten epätarkkuus kysyttäessä arvionvaraisia tosiasioita. Energiajuomien käyttö ja oireiden esiintyminen vaihtelevat todennäköisesti useimmilla ainakin jonkin verran ajassa. Tästä seuraa satunnaisvirhettä, joka useimmiten heikentää havaittuja yhteyksiä. Ei ole kuitenkaan syytä olettaa, että nuoret olisivat systemaattisesti antaneet virheellistä tietoa oireista tai energiajuomien käytöstä. Epäsuora katoanalyysi ei myöskään viitannut siihen, että vastaajat olisivat systemaattisesti valikoituneet juomien käytön tai oireisuuden suhteen. n Kiitokset Tutkimusta tukivat sosiaali- ja terveysministeriö terveyden edistämisen määrärahasta ja Pirkanmaan sairaanhoitopiiri valtion tutkimusrahasta (hanke 9M090). Kiitämme Lasse Pereä aineiston käsittelyyn liittyvästä avusta. Tämä tutkimus opetti Lähes puolet nuorista käyttää energiajuomia, mutta vain 2 4 päivittäin. Juomia käyttävillä on kofeiiniin liittyviä oireita enemmän kuin muilla nuorilla. Energiajuomien päivittäinen käyttö lisää kofeiiniin liittyviä oireita merkitsevästi. English summary > in english Energy drink consumption and caffeine-induced health complaints in adolescents 2455
6 english summary Heini Huhtinen B.H.Sc.(Public Health), Researcher University of Tampere, School of Health Sciences Arja Rimpelä Energy drink consumption and caffeineinduced health complaints in adolescents Background The use of energy drinks and its possible negative effects on children s and adolescents health and wellbeing have been discussed lately while little research has been available. Energy drinks are reasonably new products that contain large amounts of caffeine. Caffeine ingestion is known to cause a variety of health complaints such as headache and sleeping problems. A 0.5-litre bottle of energy drink contains approximately 165mg of caffeine which is more than 1.5 times the amount contained in a cup of coffee. We studied energy drink consumption among adolescents and its association to caffeine induced health complaints. Methods The Adolescent Health and Lifestyle Survey is a postal mail and internet survey which studied energy drink consumption and health complaints among a representative sample of Finns aged in 2007 (n = 5 840, response rate 61) and 2011 (4 566, 47). The data were pooled in the analysis. The association between energy drinks and caffeine induced health complaints (headache, sleeping problems, irritability, tiredness/fatigue) was analyzed by logistic regression. Results Nearly half (44) of the adolescents used energy drinks at least sometimes. Two percent of the girls and 4 of the boys used them daily, 0.5 several times a day. Daily use of energy drinks was strongly associated with the four health complaints. Health complaints among adolescents using energy drinks several times a day were considerably more frequent than in the non-users: headache (OR = 4.5, 95 CI = ), sleeping problems (3.5, ), irritability (2.4, ) and tiredness/fatigue (3.4, ). Conclusions Nearly half of the adolescents used energy drinks but their daily use was less common than expected. In adolescents, daily use of energy drinks significantly increases caffeine induced health complaints. 2455a
Energiajuomat, kofeiini ja nuorten terveys. Heini Huhtinen Tampereen yliopisto Terveystieteiden yksikkö
Energiajuomat, kofeiini ja nuorten terveys Heini Huhtinen Tampereen yliopisto Terveystieteiden yksikkö 14.2.2013 Energiajuomat mm. Teho, Battery, Red Bull hs.fi Myynti ja markkinointi On laillista myydä
LisätiedotNuorten kahvin ja energiajuomien käyttö sekä kofeiiniin liittyvät oireet
Nuorten kahvin ja energiajuomien käyttö sekä kofeiiniin liittyvät oireet Pro gradu Heini Kuoppamäki Kansanterveystiede Terveystieteiden yksikkö Tampereen yliopisto TIIVISTELMÄ TAMPEREEN YLIOPISTO Terveystieteiden
LisätiedotSeuraavassa esitetään vielä julkaisemattomat, päivitetyt tulokset kirjan artikkeliin:
Seuraavassa esitetään vielä julkaisemattomat, päivitetyt tulokset kirjan artikkeliin: Tynjälä, J. & Kannas, L. (2004). Koululaisten nukkumistottumukset, unen laatu ja väsyneisyys vuosina 1984-2002. Kirjassa:
LisätiedotSeuraavassa esitetään vielä julkaisemattomat, päivitetyt tulokset kirjan artikkeliin:
Seuraavassa esitetään vielä julkaisemattomat, päivitetyt tulokset kirjan artikkeliin: Tynjälä, J. & Kannas, L. (2004). Koululaisten nukkumistottumukset, unen laatu ja väsyneisyys vuosina 1984-2002. Kirjassa:
LisätiedotTILT vastuullisempi energiajuoma. Mediainfo
TILT vastuullisempi energiajuoma Mediainfo 21.10.2011 Sisällys Energiajuomat Suomessa Mikä on energiajuoma? Energiajuomia koskevat suositukset Suomessa Suomalaisten suhtautuminen energiajuomien kulutukseen
LisätiedotResults on the new polydrug use questions in the Finnish TDI data
Results on the new polydrug use questions in the Finnish TDI data Multi-drug use, polydrug use and problematic polydrug use Martta Forsell, Finnish Focal Point 28/09/2015 Martta Forsell 1 28/09/2015 Esityksen
LisätiedotNuorten tupakointi. Suomalaisnuorten tupakoinnin yleisyyden seuranta:
Nuorten tupakointi Suomalaisnuorten tupakoinnin yleisyyden seuranta: Nuorten terveystapatutkimus 12-18- Kouluterveyskysely Koulutyypin mukainen tarkastelu: Yläkoulun 8. ja 9. luokat sekä lukioiden ja ammatillisten
LisätiedotNuuska ja nuoret - Missä mennään? Minttu Mäkelä Vaasa
Nuuska ja nuoret - Missä mennään? Minttu Mäkelä Vaasa 14.4.2014 Nuuska Tupakkatuote, joka valmistetaan kosteasta raakatupakasta, johon sekoitetaan muut seosaineet vesiliuoksena. Arvio: 15 g päiväannos
LisätiedotNuorten tupakointitilanne ja uudet haasteet
Nuorten tupakointitilanne ja uudet haasteet Hanna Ollila, asiantuntija Tupakka-, päihde- ja rahapelihaitat -yksikkö 2.12.2014 1 Nykytilanne Kouluterveyskyselyn valossa Uusia tuloksia: Aloittamisalttius
LisätiedotVALTAKUNNASSA KAIKKI HYVIN? Nuorten hyvinvoinnin tilan tarkastelua
VALTAKUNNASSA KAIKKI HYVIN? Nuorten hyvinvoinnin tilan tarkastelua Lasten ja nuorten mahdollisuus hyvään kasvuun on perusta kansan hyvinvoinnille nyt ja tulevaisuudessa! THL: Lapsi kasvaa kunnassa 16.10.2012
LisätiedotSampsa Puttonen, vanhempi tutkijatkij. 10.11.2010 Hämeenlinna
Vireyden hallinnalla turvallisuutta Sampsa Puttonen, vanhempi tutkijatkij 10.11.2010 Hämeenlinna Kaksi prosessia, S&C, jotka säätelevät elämäämme (itsearvioitu uneliaisuus) (itsearvioitu uneliaisuus) uni
LisätiedotNuorten terveys ja hyvinvointi tutkimustuloksia - tulkintoja. Tuloksia seuraavista tutkimuksista. Mitä on hyvinvointi?
Nuorten terveys ja hyvinvointi tutkimustuloksia - tulkintoja TER.113, Luento 4, Raili Välimaa Tuloksia seuraavista tutkimuksista : 1984, 1986, 199, 1994, 1998 ja 22-11-, 13- ja pääosin Euroopan eri maista
LisätiedotTupakoinnin ja lopettamisen tuen haasteelliset taustatekijät. Patrick Sandström Erityisasiantuntija, Filha ry Oulu 11.-12.2.2014
Tupakoinnin ja lopettamisen tuen haasteelliset taustatekijät Patrick Sandström Erityisasiantuntija, Filha ry Oulu 11.-12.2.2014 Suomalaisten tupakointi 1950-2013 (15-64v) 80 70 60 50 40 30 20 10 0 1950
LisätiedotKouluterveyskysely Vantaan kaupungin tulokset
Kouluterveyskysely 2017 - Vantaan kaupungin tulokset 4. 5.-luokkalaisten tulokset HYVINVOINTI JA YSTÄVÄT Lähes kaikki (90 %) ovat tyytyväisiä elämäänsä, pojat useammin kuin tytöt. Suuri osa (86 %) kokee
LisätiedotKouluterveyskysely 2013 Helsingin tuloksia
Kouluterveyskysely 2013 Helsingin tuloksia 8.11.-13 Harri Taponen 30.10.2013 Mikä on kouluterveyskysely? Kyselyllä selvitettiin helsinkiläisten nuorten hyvinvointia keväällä 2013 Hyvinvoinnin osa-alueita
LisätiedotTupakkapoliittisten toimenpiteiden vaikutus. Satu Helakorpi Terveyden edistämisen ja kroonisten tautien ehkäisyn osasto Terveyden edistämisen yksikkö
Tupakkapoliittisten toimenpiteiden vaikutus Satu Helakorpi Terveyden edistämisen ja kroonisten tautien ehkäisyn osasto Terveyden edistämisen yksikkö Päivittäin tupakoivien osuus (%) 1978 2006 % 50 40 30
LisätiedotTupakointi ammatillisissa oppilaitoksissa tuloksia Kouluterveyskyselystä. Tutkija Riikka Puusniekka, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos
Tupakointi ammatillisissa oppilaitoksissa tuloksia Kouluterveyskyselystä Tutkija Riikka Puusniekka, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Aineisto Helsingin, Espoon ja Vantaan yhdistetty aineisto Vastaajina
LisätiedotNUORET, MIKSI ON NUKUTTAVA?
NUORET, MIKSI ON NUKUTTAVA? Unta palloon teemavuodet Kirkkonummi 19.11.2014 FM, mth Johannes Kajava HYKS nuorisopsykiatria www.uniresepti.fi SISÄLTÖ 1. Unen tehtävistä nuoruusiässä 2. Nuoruusikäisen unen
LisätiedotNuorisotyön seminaari Kanneljärven opisto 28.4.2014 Mika Piipponen Kouluttaja, EHYT ry
Nuorisotyön seminaari Kanneljärven opisto 28.4.2014 Mika Piipponen Kouluttaja, EHYT ry Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry Yhdistys aloitti toimintansa 1.1.2012, kun Elämäntapaliitto, Elämä On Parasta Huumetta
LisätiedotNuorten tupakointi. Suomalaisnuorten tupakoinnin yleisyyden seuranta:
Nuorten tupakointi Suomalaisnuorten tupakoinnin yleisyyden seuranta: Nuorten terveystapatutkimus (Tampereen yliopisto) 12- Kouluterveyskysely (THL) Koulutyypin mukainen tarkastelu: Yläkoulun 8. ja 9. luokat
LisätiedotJukka Halme Mielenterveys ja päihdepalvelut osasto (MIPO) Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) Lahti 14.09.2011
Jukka Halme Mielenterveys ja päihdepalvelut osasto (MIPO) Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) Lahti 14.09.2011 Rahapelaaminen ja terveys, mitä tekemistä niillä on keskenään? Kun katsotaan rahapelaamisen
LisätiedotSuomalaisnuorten elämäntaidot ja terveystottumukset Lasse Kannas Terveyskasvatuksen professori Jyväskylän yliopisto, Terveystieteen laitos
JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO Suomalaisnuorten elämäntaidot ja terveystottumukset Lasse Kannas Terveyskasvatuksen professori Jyväskylän yliopisto, Terveystieteen laitos Educa 2015, Helsinki Perusopetuksen opetussuunnitelman
LisätiedotKoululaisten terveys, liikunta, ja hyvinvointi.
Koululaisten terveys, liikunta, ja hyvinvointi. Sakari Suominen, LT, prof. (mvs) Turun yliopisto E L IN O L O T Länsi-Suom en lääni 0 1 0 2 0 3 0 4 0 5 0 6 0 7 0 8 0 9 0 1 0 0 % Vanhem m uuden puutetta*
LisätiedotNuorten tupakointi. Suomalaisnuorten tupakoinnin yleisyyden seuranta:
Nuorten tupakointi Suomalaisnuorten tupakoinnin yleisyyden seuranta: Nuorten terveystapatutkimus (Tampereen yliopisto) - Kouluterveyskysely (THL) Koulutyypin mukainen tarkastelu: Yläkoulun 8. ja 9. luokat
LisätiedotSISÄILMAAN LIITETTY OIREILU JA LÄÄKÄRISSÄKÄYNNIT SUOMESSA
SISÄILMAAN LIITETTY OIREILU JA LÄÄKÄRISSÄKÄYNNIT SUOMESSA Juha Pekkanen 1,2, Janne Viertävä 2, Katja Borodulin 2, Pekka Jousilahti 2, Tiina Laatikainen 2 1 Kansanterveystieteen osasto, Helsingin Yliopisto
Lisätiedot1. Energiajuomat. hyvinvointi -tutkimuksen (Kansanterveyslaitoksen julkaisuja B 30/2008) mukaan 2 % tytöistä
Tiivistelmä Riihimäen, Hausjärven ja Lopen lasten ja nuorten energiajuomien käyttö -selvitys toteutettiin Riihimäen nuorisoyksikön, Hausjärven nuorisotoimen, Lopen nuorisotoimen, Nuorten palvelupiste Nupin
LisätiedotVuoden 2013 kouluterveyskyselyn Kärsämäen lukion tuloksia
Vuoden 20 kouluterveyskyselyn Kärsämäen lukion tuloksia Nuoren hyvinvointiin ja opiskelun sujumiseen vaikuttavat keskeisesti kokemus elämänhallinnasta, omien voimien ja kykyjen riittävyydestä sekä sosiaalisesta
LisätiedotValintakoe klo Liikuntalääketiede/Itä-Suomen yliopisto
Valintakoe klo 13-16 12.5.2015 Liikuntalääketiede/Itä-Suomen yliopisto Mediteknia Nimi Henkilötunnus Tehtävä 1 (max 8 pistettä) Saatte oheisen artikkelin 1 Exercise blood pressure and the risk for future
LisätiedotSosioekonomiset erot nuorten alkoholinkäytössä
Sosioekonomiset erot nuorten alkoholinkäytössä Kirsimarja Raitasalo 9.5.2011 1 Sisältö Nuorten alkoholin käytön trendejä Sosioekonomiset erot juomisessa Polarisaatiohypoteesi Onko polarisaatiota tapahtunut?
LisätiedotVertaisryhmän merkitys lasten liikuttajana päivähoidossa. Satu Lehto Helsingin Yliopisto Järvenpäätalo
Vertaisryhmän merkitys lasten liikuttajana päivähoidossa Satu Lehto Helsingin Yliopisto 23.5.2012 Järvenpäätalo Aikaisempia tutkimuksia Ystävyyssuhteet (Efrat, 2009; Fitzerald, Fitzgerald and Aherne, 2012)
LisätiedotNuuska ja nuoret käytön yleisyys ja haitat
Nuuska ja nuoret käytön yleisyys ja haitat Hanna Ollila, asiantuntija Päihteet ja riippuvuudet -yksikkö, THL 4.4.2017 Hanna Ollila / Lahti 3.4.2017 1 Nuuska Eri tuotteita eri puolella maailmaa Suussa käytettävä
LisätiedotHirsitaloasukkaiden terveys ja
Hirsitaloasukkaiden terveys ja tyytyväisyys y Altti-tutkimukseen perustuva selvitys Fil. yo. Mira Anttila, FM Maria Pekkonen, Dos. Ulla Haverinen-Shaughnessy Asumisterveyden ja rakennusten terveellisyyden
LisätiedotMulti-drug use, polydrug use and problematic polydrug use in Finland in the light of the TDI data
Multi-drug use, polydrug use and problematic polydrug use in Finland in the light of the TDI data Martta Forsell, the Finnish Focal Point 26/11/2013 Martta Forsell 1 Primary drug (n= 2 688) Hypnotics,
LisätiedotNuoret ja nuuska. Muoti-ilmiö nimeltä nuuska
Nuoret ja nuuska Muoti-ilmiö nimeltä nuuska Nuuskan suosio on kasvanut viime aikoina huolestuttavasti erityisesti poikien keskuudessa. Nuuska mielletään usein tiettyjä urheilulajeja harrastavien poikien
LisätiedotHyvinvointia työstä. Mikael Sallinen. Työterveyslaitos
Hyvinvointia työstä 1 Vireänä ajossa 2 Taustatekijät Toissijaiset tekijät Ensisijaiset tekijät Muokkaavat tekijät 1 Muokkaavat tekijät 2 Pääsy terveydenhuoltoon Istumatyö Terveys Vähäinen uni Henkilökoht.
LisätiedotValaistuksen parantaminen tuotantotiloissa muutos työntekijöiden kokemana. 1.4.2008 Annu Haapakangas, Työterveyslaitos annu.haapakangas@ttl.
Valaistuksen parantaminen tuotantotiloissa muutos työntekijöiden kokemana 1.4.2008 Annu Haapakangas, Työterveyslaitos annu.haapakangas@ttl.fi Kyselyn toteutus Kyselymenetelmällä pyrittiin tutkimaan työntekijöiden
LisätiedotNUORET HELSINGISSÄ 2011 TUTKIMUS
NUORET HELSINGISSÄ 11 TUTKIMUS Nuoret Helsingissä 11 -tutkimus on Helsingin kaupungin tietokeskuksen, opetusviraston ja nuorisoasiainkeskuksen yhteishanke. Tutkimuksella tuotetaan tietoa nuorten vapaa-ajasta
LisätiedotNaisnäkökulma sijoittamiseen. 24.3.2007 Vesa Puttonen
Naisnäkökulma sijoittamiseen 24.3.2007 Vesa Puttonen Miten sukupuolella voi olla mitään tekemistä sijoittamisen kanssa??? Naiset elävät (keskimäärin) pidempään kuin miehet Naiset saavat (keskimäärin) vähemmän
Lisätiedot,6 % 44,6 % 0,0 % 20,0 % 40,0 % 60,0 % 80,0 % 100,0 % Kaikki (KA:3.18, Hajonta:2.43) (Vastauksia:606)
1 (6) KENELLÄ ON VASTUU NUORILLE ANNETTAVASTA PÄIHDEKASVATUKSESTA Selvitys yläkouluikäisten nuorten vanhempien ajatuksista koskien nuorille suunnattua päihdekasvatusta ja nuorten päihteidenkäyttöä Etelä-Karjalassa
LisätiedotMitä tehdä? Solja Niemelä. Työelämäprofessori (psykiatria ja päihdelääketiede) Oulun yliopisto
Kannabista käyttävä nuori Mitä tehdä? Solja Niemelä Työelämäprofessori (psykiatria ja päihdelääketiede) Oulun yliopisto Ylilääkäri Psykiatrian tulosalue, Lapin sairaanhoitopiiri Oletko koskaan käyttänyt
LisätiedotUni ja ikääntyminen. Timo Partonen psykiatrian dosentti (Helsingin yliopisto) tutkimusprofessori (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos)
Uni ja ikääntyminen Timo Partonen psykiatrian dosentti (Helsingin yliopisto) tutkimusprofessori (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos) Science 2013;342:373-7. Tältä näyttää uni. Unessa on monta vaihetta mutta
LisätiedotNäkökulmia Kouluterveyskyselystä
Näkökulmia Kouluterveyskyselystä Yhteiskuntatakuu työryhmän kokous 18.10.2011 18.10.2011 Riikka Puusniekka 1 Kouluterveyskysely 1995 2011 Toteutettu vuosittain, samat kunnat vastausvuorossa aina joka toinen
LisätiedotLasten ja nuorten päihteidenkäyttö Kouluterveyskyselyn 2017 tulosten valossa
Lasten ja nuorten päihteidenkäyttö Kouluterveyskyselyn 2017 tulosten valossa Päihdeasiain neuvottelukunnan kokous 11.4.2018 Katariina Lappalainen, erityissuunnittelija, Sivistystoimi Kouluterveyskyselystä
LisätiedotKouluterveyskysely Poimintoja Turun tuloksista
Kouluterveyskysely 2017 Poimintoja Turun tuloksista Sisältö 1. Kyselyn taustatietoja THL:n kansallinen Kouluterveyskysely Kouluterveyskyselyyn 2017 vastanneet 2. Kyselyn tuloksia 2.1 Hyvinvointi, osallisuus
Lisätiedot* lotta.laine@cancer.fi for more information. Sakari Nurmela
Finnish families and holidays in the Sun Views among parents of underaged children about sunprotection on holiday trips Lotta Laine*, Liisa Pylkkänen, and Tapani Koskela Cancer Society of Finland Finnish
LisätiedotNUORTEN TUPAKKATUOTTEIDEN JA PÄIHTEIDEN KÄYTTÖ 1977 2011
Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja ja muistiota 2011:10 Susanna Raisamo, Lasse Pere, Pirjo Lindfors, Mikko Tiirikainen ja Arja Rimpelä Nuorten terveystapatutkimus 2011 NUORTEN TUPAKKATUOTTEIDEN
LisätiedotDuodecimin ratkaisut terveyden ylläpitoon. Osmo Saarelma Päätoimittaja, yleislääketieteen erikoislääkäri
Duodecimin ratkaisut terveyden ylläpitoon Osmo Saarelma Päätoimittaja, yleislääketieteen erikoislääkäri Teknologiasta Terveyshyötyä 28.2.2013 Hyvän ja terveen elämän edellytykset Vihanneksia, marjoja tai
LisätiedotKokemuksia 5-6 -luokkalaisten terveyden edistämisestä. Ritva Hautala Outi Ahonen
Kokemuksia 5-6 -luokkalaisten terveyden edistämisestä Ritva Hautala Outi Ahonen Miksi? Terveelliset elämäntavat opitaan nuorena 11-vuotiaat vielä hyvin terveitä Lapsiin ja nuoriin kohdennetulla terveyden
LisätiedotOppilaiden sisäilmakyselyt mahdollisuudet ja haasteet
Oppilaiden sisäilmakyselyt mahdollisuudet ja haasteet Juha Pekkanen, prof Kansanterveystieteen osasto, Helsingin Yliopisto Asuinympäristö ja terveys yksikkö, Terveyden ja Hyvinvoinnin laitos Taustaa Työpaikoilla
LisätiedotLiikkuva koululainen investointi kansalliseen hyvinvointiin?
Pekka Puska Pääjohtaja THL Liikkuva koululainen investointi kansalliseen hyvinvointiin? FTS - Tiedotustilaisuus 17.3.2011 THL suojelee ja edistää suomalaisten terveyttä ja hyvinvointia Kansanterveys suomessa
LisätiedotMikkelin kouluterveys- ja 5. luokkalaisten hyvinvointikyselyjen tulokset 2013
Mikkelin kouluterveys- ja 5. luokkalaisten hyvinvointikyselyjen tulokset 2013 Terveys, hyvinvointi ja tuen tarve sekä avun saaminen ja palvelut kysely (THL) Ensimmäinen kysely 5. luokkalaisten kysely oppilaille
LisätiedotPORVOOLAISTEN NUORTEN ÄÄNESTYSAKTIIVISUUSKYSELY
PORVOON KAUPUNKI JA PORVOON NUORISOVALTUUSTO Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå PORVOOLAISTEN NUORTEN ÄÄNESTYSAKTIIVISUUSKYSELY KYSELY Internet-kysely toteutettiin lokakuussa 2010 yhteistyössä koulujen
Lisätiedot(Huom! Tämä dia taustatietona vanhempainillan vetäjälle. Tätä diaa ei näytetä vanhemmille.)
1 (Huom! Tämä dia taustatietona vanhempainillan vetäjälle. Tätä diaa ei näytetä vanhemmille.) 2 8.- ja 9.-luokkalaisista (14 16v) 5 % käyttää alkoholia kerran viikossa tai useammin ja 13 % käyttää alkoholia
LisätiedotSuomen Potilasturvallisuusyhdistys SPTY ry
Suomen Potilasturvallisuusyhdistys SPTY ry 24.10.2017 Suomen Potilasturvallisuusyhdistys ry Perustettu v. 2010 Perustehtävä: edistää potilasturvallisuutta ja potilasturvallisuuden tutkimusta Suomessa Toimintaa
LisätiedotSuomalaisten tupakointi 1950-2011 (15-64v)
Suomalaisten tupakointi 1950-2011 (15-64v) 80 70 60 50 40 30 Miehet Naiset 20 10 0 1950 1960 1970 1980 1990 2000 2005 2010 2011 Satu Helakorpi, Anna-Leena Holstila, Suvi Virtanen, Antti Uutela Suomalaisen
LisätiedotKieliryhmien väliset työkyvyttömyysriskin ja koetun terveyden erot. Sakari Suominen, LT, dosentti Turun Yliopisto Folkhälsanin tutkimuskeskus
Kieliryhmien väliset työkyvyttömyysriskin ja koetun terveyden erot Sakari Suominen, LT, dosentti Turun Yliopisto Folkhälsanin tutkimuskeskus Suomenruotsalaiset Suomessa asuvia henkilöitä, jotka puhuvat
LisätiedotTerveydenhuollon tasaarvotavoitteeseen
Terveydenhuollon tasaarvotavoitteeseen vielä matkaa Yksityisten ja työterveyshuollon lääkäripalvelujen käytössä suuret erot Tuoreen tutkimuksen mukaan avohoidon lääkäripalveluiden käytössä oli nähtävissä
LisätiedotKouluterveyskysely 2017 Poimintoja Turun tuloksista
Kouluterveyskysely 2017 Poimintoja Turun tuloksista Sisältö 1. Kyselyn taustatietoja THL:n kansallinen Kouluterveyskysely Kouluterveyskyselyyn 2017 vastanneet 2. Kyselyn tuloksia 2.1 Hyvinvointi, osallisuus
LisätiedotYksi elämä -hanke. Kuluttajakysely Yksi elämä -hankkeesta Marraskuu 2016
Yksi elämä -hanke Kuluttajakysely Yksi elämä -hankkeesta Marraskuu 2016 Johdanto Tämän kyselytutkimuksen Yksi elämä hankkeelle on toteuttanut YouGov Finland Tiedot kerättiin web-kyselynä 2.11. 6.11.2016
LisätiedotLähijohtajuus ja työntekijän työuupumusja depressio-oireet selittävätkö johtajuuden piirteet myöhempää oireilua?
Lähijohtajuus ja työntekijän työuupumusja depressio-oireet selittävätkö johtajuuden piirteet myöhempää oireilua? Kaisa Perko & Ulla Kinnunen Tampereen yliopisto Yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden yksikkö
LisätiedotNuorten lukemistapojen muuttuminen. Anna Alatalo
Nuorten lukemistapojen muuttuminen Anna Alatalo Nuorten vapaa-ajan harrastukset Kirjojen ja lehtien lukeminen sekä tietokoneenkäyttö kuuluvat suomalaisnuorten arkeen, ja osalle nuorista ne ovat myös harrastuksia.
LisätiedotYLI 50-VUOTIAAT VAPAA-AJAN KULUTTAJINA VAPAA-AJAN KULUTUS JA HYVINVOINTI
YLI 50-VUOTIAAT VAPAA-AJAN KULUTTAJINA VAPAA-AJAN KULUTUS JA HYVINVOINTI Tiia Kekäläinen Gerontologian tutkimuskeskus Terveystieteiden laitos DIGI 50+ -hankkeen tulosten julkistusseminaari 10.5.2016 Suomalaisten
LisätiedotOman elämänsä ekspertit
Oman elämänsä ekspertit Nuoret luupin alla - raportin tuloksia Leena Haanpää Turun yliopisto, Turun lapsi- ja nuorisotutkimuskeskus VALTAKUNNALLISET LASTENSUOJELUPÄIVÄT 12. 14.10.2010 Holiday Club Caribia
LisätiedotPaikkatiedon mahdollisuudet kouluterveyskyselyaineiston esittämisessä Case: Nuorten hyvinvointierot Helsingissä
Paikkatiedon mahdollisuudet kouluterveyskyselyaineiston esittämisessä Case: Nuorten hyvinvointierot Helsingissä Faris Alsuhail (@AlsuhailFaris) Helsingin kaupunki Tietokeskus faris.alsuhail@hel.fi 050
LisätiedotKoululaisten lepo ja uni
Koululaisten lepo ja uni Hyvinvoinnin kolmio tasapainoon ravinto lepo liikunta 1 Lepo ja rentoutuminen Mikä on lepoa ja rentoutumista, mikä taas ei? Jokaisella on oma tapansa levätä ja rentoutua. Kauhuelokuvan
Lisätiedot(b) Vedonlyöntikertoimet syytetyn ihonvärin eri luokissa
Oulun yliopiston matemaattisten tieteiden tutkimusyksikkö/tilastotiede 805306A JOHDATUS MONIMUUTTUJAMENETELMIIN, sl 2017 (Jari Päkkilä) Harjoitus 3, viikko 47 (19.20.11.): kotitehtävät Ratkaisuja 1. Floridan
LisätiedotNUKKUMISEN VAIKUTUS OPISKELUTULOKSIIN
NUKKUMISEN VAIKUTUS OPISKELUTULOKSIIN Tekijät: Miranda Grönlund Veera Hyytiäinen Elina Oja Psykologinen tutkimus Lohjan Yhteislyseon Lukio Toukokuu 2016 Opettaja: Simo Jouhi 1 Sisällysluettelo 1. Johdanto....
Lisätiedot2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 Hiljattain julkaistu Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n kouluterveyskysely 2009 kertoo aiempaa uupuneemmista nuorista. Lukiolaiset kärsivät niin päivittäisestä väsymyksestä
LisätiedotRANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla
TURUN YLIOPISTO Hoitotieteen laitos RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla Pro gradu -tutkielma, 34 sivua, 10 liitesivua
LisätiedotOppilaiden sisäilmakysely
Oppilaiden sisäilmakysely Kehittämisestä käyttöön 8.11.2017 Asiantuntijalääkäri Jussi Lampi/ Ei sidonnaisuuksia 1 Taustaa Työpaikoilla sisäilmakyselyjä käytetään paljon Suomessa Kunnissa paineita tehdä
LisätiedotAikuisten kokemuksia mopoilun riskeistä
Aikuisten kokemuksia mopoilun riskeistä Kysely vuonna 2010 Leena Pöysti Sisältö Johdanto... 3 Kokemuksia mopoilusta osana muuta liikennettä... 3 Mikä olisi mopolle sopiva huippunopeus liikenteessä... 3
LisätiedotENERGIAJUOMIEN KÄYT- TÖMÄÄRÄ LUOKKALAISTEN KESKUUDESSA
OPINNÄYTETYÖ - AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINTO SOSIAALI-, TERVEYS- JA LIIKUNTA-ALA ENERGIAJUOMIEN KÄYT- TÖMÄÄRÄ 7. - 9.- LUOKKALAISTEN KESKUUDESSA T E K I J Ä / T : Jari Kosti Kaisa Raatikainen Piia Rautamäki
LisätiedotNuorten mielenterveys ja mielenterveyspalvelujen saatavuus opiskeluhuollossa 2015
Nuorten mielenterveys ja mielenterveyspalvelujen saatavuus opiskeluhuollossa 2015 Ansa Sonninen, terveydenhuollon ylitarkastaja 13.12.2017 Itä-Suomen aluehallintovirasto, tekijän nimi ja osasto 18.12.2017
LisätiedotVIIDESLUOKKALAISTEN HYVINVOINTISELVITYS VUONNA 2014
VIIDESLUOKKALAISTEN HYVINVOINTISELVITYS VUONNA 2014 Sisältö Johdanto Terveys Aineisto ja sen analysointi Terveydentila Koulu Oireet Kouluviihtyvyys Huolet Kiusaaminen Yksinäisyys Sosiaaliset suhteet Huolet
LisätiedotHuumeiden käytön haitat muille ihmisille internetkyselyn haasteita ja tuloksia. Marke Jääskeläinen Alkoholitutkimussäätiö
Huumeiden käytön haitat muille ihmisille internetkyselyn haasteita ja tuloksia Marke Jääskeläinen Alkoholitutkimussäätiö 1 Johdanto Esitys perustuu artikkeleihin Hakkarainen, P & Jääskeläinen, M (2013).
LisätiedotSaako lasten seurassa juoda? Vanhempien alkoholinkäyttö ja siihen liittyvät asenteet Juomatapatutkimuksen valossa
Saako lasten seurassa juoda? Vanhempien alkoholinkäyttö ja siihen liittyvät asenteet Juomatapatutkimuksen valossa Kirsimarja Raitasalo THL, Alkoholi ja huumeet 11.11.2011 1 Taustaa Alkoholinkulutus on
LisätiedotCapacity Utilization
Capacity Utilization Tim Schöneberg 28th November Agenda Introduction Fixed and variable input ressources Technical capacity utilization Price based capacity utilization measure Long run and short run
LisätiedotKatsaus päihdetilanteeseen Länsi- ja Sisä-Suomen alueella
Katsaus päihdetilanteeseen Länsi- ja Sisä-Suomen alueella Päihteet, tupakka ja rahapelit -seminaari Jyväskylä 12.9.2013 Irmeli Tamminen Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto aluekoordinaattori Irmeli
LisätiedotMissä mennään Kouluterveyskyselyn valossa? Hanna Ollila THL
Missä mennään Kouluterveyskyselyn valossa? Hanna Ollila THL Tupakka ja terveys -päivä 3.1.19 1 Päivittäin tupakoivien osuudet () yläkouluissa ja toisen asteen oppilaitoksissa 00 1 Tytöt Pojat Yläkoulu
LisätiedotTavoitteet? Mitkä ovat voimassa olevat kunnan tavoitteet, jotka koskevat lapsia ja nuoria?
Tavoitteet? Mitkä ovat voimassa olevat kunnan tavoitteet, jotka koskevat lapsia ja nuoria? strategioissa ja ohjelmissa? kunnan toimintasuunnitelmassa? osastojen ja yksiköiden omissa suunnitelmissa? Talous
LisätiedotAktiivista ikääntymistä tukevat elinympäristöt Ikäystävällisten asuinalueiden kehittäminen- seminaari Tiina Laatikainen Tohtorikoulutettava
Aktiivista ikääntymistä tukevat elinympäristöt Ikäystävällisten asuinalueiden kehittäminen- seminaari 27.9.2018 Tiina Laatikainen Tohtorikoulutettava Aalto Yliopisto Tavoitteena on myötävaikuttaa ikääntyvien
Lisätiedot3 9-VUOTIAIDEN LASTEN SUORIUTUMINEN BOSTONIN NIMENTÄTESTISTÄ
Puhe ja kieli, 27:4, 141 147 (2007) 3 9-VUOTIAIDEN LASTEN SUORIUTUMINEN BOSTONIN NIMENTÄTESTISTÄ Soile Loukusa, Oulun yliopisto, suomen kielen, informaatiotutkimuksen ja logopedian laitos & University
LisätiedotNuorten tupakka- ja nikotiinituotteiden käyttö. Uusia tuloksia Kouluterveyskyselystä Hanna Ollila, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos
Nuorten tupakka- ja nikotiinituotteiden käyttö Uusia tuloksia Kouluterveyskyselystä Hanna Ollila, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Mikä on kokonaiskuva nuorten tupakkatuotteiden käytöstä? Savukkeiden,
LisätiedotDUODECIM. Pekka Mustonen
DUODECIM Duodecimin onnellisuustutkimuksen tuloksia Pekka Mustonen Lähdeaineistot: 1. 2100 :n keskivertosuomalaisen Internet-paneeli (04/2009) 2. Elämä Pelissä TV-ohjelman www-kyselyn täyttäneet n. 130
LisätiedotOther approaches to restrict multipliers
Other approaches to restrict multipliers Heikki Tikanmäki Optimointiopin seminaari 10.10.2007 Contents Short revision (6.2) Another Assurance Region Model (6.3) Cone-Ratio Method (6.4) An Application of
LisätiedotAktiivinen elämäntapa ja terveellinen ruokavalio oppimisen tukena
Aktiivinen elämäntapa ja terveellinen ruokavalio oppimisen tukena Liikunta ja oppiminen, Etelä-Suomen aluehallintovirasto, Helsinki Eero Haapala, FT Childhood Health & Active Living Reserach Group Biolääketieteen
LisätiedotTutkielman rakenne. Tellervo Korhonen. Tutki Hjelt-instituutti Kansanterveystieteen osasto
Tutkielman rakenne Hjelt-instituutti Kansanterveystieteen osasto Tutki 2 12.3.2014 1 Periaatteet tieteellisessä tekstissä Tieteellä omat traditionsa Esitystavassa Rakenteessa Perusajatus tieteellisen raportin
LisätiedotTerveys- ja hyvinvointivaikutukset. seurantatutkimuksen (2009 2012) valossa
Terveys- ja hyvinvointivaikutukset seurantatutkimuksen (29 212) valossa -kokeilun arviointitutkimuksen päätösseminaari 26.11.213 Seurantatutkimus 29 212: Tavoite: kokeilun vaikutukset terveyteen ja hyvinvointiin
LisätiedotKouluterveyskysely 2017
Kouluterveyskysely 2017 Otteita tuloksista Työryhmä Johtava hoitaja Hannele Nikander-Tuominen Johtava koulupsykologi Cecilia Forsman Terveydenhoitaja Nina Itälä Johtava rehtori Vesa Malin Lukion rehtori
LisätiedotKouluterveyskysely 2017
Kouluterveyskysely 2017 Otteita tuloksista 19.4.2018 Työryhmä Johtava hoitaja Hannele Nikander-Tuominen Johtava koulupsykologi Cecilia Forsman Terveydenhoitaja Nina Itälä Johtava rehtori Vesa Malin Lukion
LisätiedotOppilaitosten tupakointikieltojen toteutuminen
Oppilaitosten tupakointikieltojen toteutuminen Suomalaisnuorten tupakoinnin yleisyyden seuranta: Nuorten terveystapatutkimus 12-18-vuotiaat Kouluterveyskysely Koulutyypin mukainen tarkastelu: Yläkoulun
LisätiedotDigitaalisten pelit hyvinvoinnin edistämisessä
Digitaalisten pelit hyvinvoinnin edistämisessä Jukka Vahlo CCR / Up Your Game -pelitutkimusverkosto PELIT JA PELILLISYYS Digitaaliset pelit erotellaan viihdepeleihin sekä hyötypeleihin. Viihdepeleillä
LisätiedotRahapelaamisen riskirajoilla. Mirka Smolej, Salla Karjalainen, Tapio Jaakkola 5.11.2015
Rahapelaamisen riskirajoilla Mirka Smolej, Salla Karjalainen, Tapio Jaakkola 5.11.2015 Rahapelaamisen riskirajoilla Arpa-projekti Arpa-projekti tukee aikuisten rahapelaamisen hallintaa Tietoa ja välineitä
Lisätiedot9 Hyvinvoinnin kehitys seitsemänneltä yhdeksännelle luokalle
9 Hyvinvoinnin kehitys seitsemänneltä yhdeksännelle luokalle Jaana M. Kinnunen, Jaana Minkkinen, Lasse Pere, Pirjo Lindfors & Arja Rimpelä Ikäväli 14 16 vuotta, peruskoululuokat 7 9, on yksi elämänkulun
LisätiedotNuoret Pohjoisessa - nuorten miesten palveluskelpoisuuden edistäminen, syrjäytymisen ehkäisy ja viranomaisyhteistyön kehittäminen
Nuoret Pohjoisessa - nuorten miesten palveluskelpoisuuden edistäminen, syrjäytymisen ehkäisy ja viranomaisyhteistyön kehittäminen Terveystieteiden laitos, Oulun yliopisto Puolustusvoimat Hankkeelle myönnetty
LisätiedotNuoret ja rahapelaaminen - saatavuuden näkökulma
Nuoret ja rahapelaaminen - saatavuuden näkökulma Vantaa 4.11.2015 Suunnittelija Minna Kesänen Koske/THL Pakka toimintamalli Vaikuttavaksi todettu käytännönläheinen toimintamalli paikallisten alkoholi-,
LisätiedotKatsaus Lapin päihdetilanteeseen
Katsaus Lapin päihdetilanteeseen Rundi 2013 Tupakka, päihteet- ja (raha)pelit, -varhaisen puuttumisen työvälineitä haittojen ehkäisyyn Ylitarkastaja Marika Pitkänen Lapin aluehallintovirasto Lapin aluehallintovirasto
LisätiedotÖrebro vaikutteiset vanhempainillat
Terveempi Itä-Suomi -hanke Örebro vaikutteiset vanhempainillat Paula Kaukorinne hankekoordinaattori TtM Näin kehiteltiin Örebro vaikutteiset vanhempainillat! Tutkijat Hågan Stattin ja Nikolaus Koutakis
LisätiedotPricing policy: The Finnish experience
Pricing policy: The Finnish experience Esa Österberg Senior Researcher Alcohol and Drug Research, STAKES, Helsinki, Finland esa.osterberg@stakes.fi Three pillars of traditional Nordic alcohol control Strict
Lisätiedot