Talousarvio 2012 Taloussuunnitelma

Transkriptio

1 Talousarvio 2012 Taloussuunnitelma Hyväksytty valtuustossa

2 1 KUNNAN STRATEGIA Muutokset ympäröivässä maailmassa Kemiönsaaren strategia Vahva ja tasapainoinen talous Kunnan hallinto ja siinä tapahtuvat muutokset Kunnan toiminnassa tapahtuvat olennaiset muutokset Tärkeimpien toiminnan kehittymiseen vaikuttavien riskien ja epävarmuustekijöiden arviointi Ympäristötekijöitä TALOUDELLISET LÄHTÖKOHDAT Yleinen taloudellinen tilanne Kuntatalous Kemiönsaaren kunnan talous ja sen muutokset Kemiönsaaren kunnan talousstrategia vuosille TALOUSARVIO 2012 JA TALOUSSUUNNITELMA Toimintatavoitteet Tuloperusteet Henkilöstö Toimintatalousosa Tuloslaskelma Investoinnit Toiminnan rahoitus Talousarviovalmistelut ja talouden tasapainottaminen TALOUSARVION RAKENNE, SITOVA LUONNE JA SEURANTA Netto- ja bruttobudjetointi Talousarvion ja talousarvioperusteiden sitovuus Toiminnallisten ja taloudellisen tuloksen seuranta KUNTAKONSERNI Kuntakonsernin tavoitteet ja ohje KÄYTTÖTALOUSOSA TULOSLASKELMAOSA INVESTOINTIOSA Hallinto-osasto Sivistysosasto Peruspalveluosasto Ympäristö ja tekniikka osasto RAHOITUSOSA Liikelaitoksen vaikutus kunnan talouteen Liikelaitoksen vaikutus kunnan tuloksen muodostumiseen Liikelaitoksen vaikutus toiminnan rahoitukseen LIITE Kemiönsaaren vesiliikelaitos

3 1 KUNNAN STRATEGIA 1.1 Muutokset ympäröivässä maailmassa Laadittaessa talousarviota vuodelle 2012 kunnat elävät monella tavalla epävarmoja aikoja. Hallitusohjelma sisältää mittavia kuntauudistustavoitteita, joiden perustana ovat vahvat peruskunnat. Hallitusohjelman mukaan vahva peruskunta muodostuu luonnollisista työssäkäyntialueista ja on riittävän suuri pystyäkseen itsenäisesti vastaamaan peruspalveluista lukuun ottamatta vaativaa erikoissairaanhoitoa ja vaativia sosiaalihuollon palveluja. Rakennelain suuntaviivojen tulee olla selvät vuoden 2011 aikana, ja lakivalmistelu toteutuu vuonna 2012 siten, että hallituksen esitys annetaan syksyllä 2012 ja laki astuu voimaan vuonna Kunnat tekevät omat vuonna , ja rakenneuudistus astuu voimaan Samalla aikataululla valmistellaan myös kuntalain ja valtionosuusjärjestelmän kokonaisuudistusta. Samaan aikaan kun kuntauudistus Suomessa liikahti eteenpäin, maailmantalous heilahtelee. Maailmantalouden kehitystä leimaava epävarmuus on jo pitkään ollut hallitseva piirre. Julkisen sektorin kasvava budjettialijäämä muutamissa eurovaltioissa ja nopeasti kasvavat velat ovat osaltaan lisänneet epävarmuutta entisestään. Verokehitys vuonna 2011 on ollut hyvä, mutta sen odotetaan heikentyvän vuoden 2012 aikana. 1.2 Kemiönsaaren strategia VISIO Kemiönsaari on itsenäinen, aktiivinen ja rohkea rannikkokunta, joka tietää mitä haluaa ja työskentelee määrätietoisesti sen saavuttamiseksi. ARVOSTUKSET Avoimuus Haluamme, että kaikki tuntevat olonsa tervetulleiksi ja haluavat jäädä Kemiönsaarelle. Tiedotamme ja kommunikoimme suoraan ja avoimesti oikeaan aikaan kahdella kielellä sekä sisäisesti että ulkoisesti. Avoimesti kahdella kielellä Aktiivisuus Työskentelemme innokkaasti elääksemme aktiivisessa ja eteenpäin pyrkivässä kunnassa. Kuntalaisia ja henkilökuntaa inspiroidaan näkemään Kemiönsaaren parhaat puolet. Näin meistä kaikista tulee Kemiönsaarilähettiläitä ja vahvistamme positiivista imagoamme yhdessä. Eteenpäin joka päivä. Uudistumiskykyisyys Löydämme tehokkaampia ratkaisuja ja keinoja arvioimalla ja muuttamalla palvelutuotantoa jatkuvasti sekä hakeutumalla yhteistyöhön muiden toimijoiden kanssa. Muutos osa arkeamme 3

4 KUNNAN STRATEGIAN KÄYTTÖ KUNNAN ARKIPÄIVÄSSÄ Strategia Kemiönsaaren strategia Ohjelma Kultuuri Kestävä kehitys Elinkeinoelämä Talousarviovuoden painopistealueet Painopiste Painopiste Painopiste Painopiste Painopiste Aikatalu, Budjetti, Resurssit, Vastuuhenkilö, Ohjaus TALOUSARVIOVUODEN PAINOPISTEALUEET Talousarviovuoden painopistealueita ovat muutamat suuret kokonaispanostukset, jotka koskettavat kuntaa toimialoista riippumatta. Painopistealueet syntyvät strategian pohjalta ja saavat tukea strategian kokonaistavoitteista. Painopisteillä on aikataulu, resurssikuvaus sekä talousarvio ja vastuuhenkilö. Talousarviovuoden 2012 aikana 1. Lasten saari Mikä: Näkökulma ja kokonaisvaikutus kaikista kunnan toimenpiteistä, jotka asettavat lapset etusijalle. Aikataulu: Suunnittelu syksyllä 2011, näkyvyys alkaen 2012 Resurssit: Kaikki osastot, toiminnoista riippumaton työryhmä on jo olemassa Vastuuhenkilö: Kehitysjohtaja Arvioitu kustannus: Ei suoranaisia kustannuksia, vaan osana normaalia toimintaa. 2. Lapsikylä Mikä: Aikataulu: Resurssit: Vastuuhenkilö: Arvioitu kustannus: 3. Tilankäyttö Mikä: Uusia toimitiloja esikoululle, päivähoidolle sekä aamu- ja iltapäivätoiminnalle rakennetaan Kemiön Amospuistoon. Suunnittelu aloitetaan 2011, rakentaminen käynnistyy 2012, valmistuminen syksyksi Työryhmä, jonka jäsenet edustavat päivähoitoa, koulua ja kiinteistöyksikköä, laativat hankkeen sisältöä koskevan suunnitelman, jonka lähtökohtana ovat päiväkodin eri toiminnot. Sivistystoimenjohtaja, päivähoidonpäällikkö, kiinteistöpäällikkö 4,2 milj euroa. Kriittinen tarkastelu toiminnan tilantarpeista. Kunnan toiminnan kannalta tarpeettomien kiinteistöjen myynti. 4

5 Aikataulu: Vastuuhenkilö: Arvioitu kustannus: Jatkuva Osastonjohtajat, yksikönjohtajat yhteistyössä kiinteistöpäällikön kanssa Toimenpide merkitsee säästöjä 4. Selvitystyö koskien Kemiönsaaren Veden ja Kemiönsaaren Lämmön uudelleenjärjestämistä Mikä: Aikataulu: 2012 Vastuuhenkilö: Kunnanjohtaja 5. Kirjastoa kehitetään tietokeskuksen suuntaan Mikä: Aikataulu: 2012 Vastuuhenkilö: Kirjastopäällikkö Selvitys, jossa tarkastellaan liikelaitos Kemiönsaaren Veden toimintamuotoja ja -edellytyksiä ja otetaan kantaa siihen, onko fuusio Kemiönsaaren Lämmön kanssa tarkoituksenmukainen. Kemiön kirjasto muuttaa Villa Landeen muuttuen avoimeksi, nykyaikaiseksi tietokeskukseksi, joka toimii kuntalaisten julkisena olohuoneena. 1.3 Vahva ja tasapainoinen talous Talousarvioesitykseen liittyvät veroperustemuutokset alentavat kuntien verotuottoa 309 miljoonalla eurolla, mutta hallitusohjelman mukaisesti tämä kompensoidaan kunnille täysimääräisesti: yhteisöverokannan alentaminen kompensoidaan korottamalla kuntien osuutta yhteisöveron tuotosta ja muu kompensoidaan valtionosuusjärjestelmän kautta. Yhteisöveron jako-osuuden 10 prosenttiyksikön määräaikainen korotus päättyy vuonna 2011, mutta korotusta jatketaan puolet pienempänä vielä vuosina 2012 ja Valtio rahoittaa kuntien peruspalveluja valtionapujen kautta yhteensä 10,5 miljardilla eurolla vuonna 2012, mikä on noin 370 miljoonaa euroa vuotta 2011 enemmän. Kuntien valtionavut määräytyvät pääosin laskennallisin perustein ja ovat kunnan tuloina yleiskatteisia, eli kunta voi harkintansa mukaan päättää niiden käytöstä. Valtionosuuksia alentavat hallitusohjelman mukainen peruspalvelujen valtionosuuksien 631 miljoonan euron leikkaus sekä mm. oppilaitosten perustamiskustannuksiin ja vapaaseen sivistystyöhön kohdistuvat säästöt. Toisaalta valtionosuuksia kasvattavat mm. kustannustenjaon tarkistus (412 miljoona euroa), veromenetysten kompensaatiot (263 miljoona euroa) sekä lisäykset koulutuksen laadun kehittämiseen, nuorten yhteiskuntatakuun toimeenpanoon, työllistämistukeen ja maahanmuuttajakorvauksiin. Lisäksi indeksikorotus nostaa kuntien ja kuntayhtymien valtionosuuksia 341 miljoonalla eurolla ja ikärakenteen ja väestön määrän muutos 68 miljoonalla eurolla. Kuntien tehtävien ja velvoitteiden rahoituksen tasapainoa tarkastellaan peruspalveluohjelmassa ja siihen liittyvässä vuosittaisessa peruspalvelubudjetissa, joka on osa valtion kehys- ja talousarviomenettelyä. Talousarvioesitykseen sisältyvien toimenpiteiden arvioidaan kokonaisuudessaan heikentävän kuntien rahoitusasemaa vuoteen 2011 verrattuna nettomääräisesti 448 miljoonalla eurolla. Kuntatalouden kehitys vuonna 2010 oli ennakoitua myönteisempi, mikä johtui lähinnä kuntien verotulojen odotettua nopeammasta kasvusta. Vuonna 2011 kuntien verotulojen arvioidaan edelleen kehittyvän suotuisasti ja vuosikatteen arvioidaan edelleen paranevan hieman kattaen selvästi käyttöomaisuuden poistot. Hyvästä kehityksestä huolimatta kuntien lainakanta kasvaa, sillä nettoinvestointien ennakoidaan pysyvän korkealla tasolla. Vuonna 2012 kuntatalouden arvioidaan heikkenevän. Kuntien verotulojen kasvu alenee johtuen sekä hallitusohjelman verolinjauksista että veropohjien kasvun hidastumisesta. Kuntien menopaineet ovat suuret, ja investointien on arvioitu pysyvän korkealla tasolla myös vuonna Vuosikatteen arvioidaan jäävän lähivuosina selvästi nettoinvestointeja alhaisemmaksi, mikä tarkoittaisi kuntatalouden velkaantumisen jatkumista ja kunnallisveroprosenttien korotuspainetta. Kuntatalouden vakauden turvaaminen ja tarvittavien investointien toteuttaminen ilman velan jatkuvaa kasvua edellyttää sitä, että toimintamenojen kasvu pysyy tulokehityksen asettamissa rajoissa. Keskeistä on palkkamenojen kasvun hillitseminen ja tuottavuutta parantavien toimien läpivieminen. (lähde: Hallituksen talousarviokatsaus 2012) 5

6 1.4 Kunnan hallinto ja siinä tapahtuvat muutokset Edellistä kuntarakenneuudistusta koskeva puitelaki lakkaa olemasta voimassa vuoden 2012 lopussa. Hallitus on jo aloittanut uuden rakennelain valmistelun, joka korvaa edellisen puitelain. Tällä hetkellä tulevan rakenneuudistuksen sisällöstä on olemassa ainoastaan olettamuksia ja ensisijaista tietoa. Hallitusohjelmassa on jo mainittu, että valmistelussa on huomioitava eri alueiden eroavaisuudet, kuten haja-asutus, pitkät välimatkat, saaristoympäristö sekä kieliolosuhteet. Rakenneuudistusta koskevassa lainsäädännössä otetaan käyttöön kuntauudistusta edistäviä toimenpiteitä. Tavoitteena on mm. lainsäädännössä ja kuntatalouden rahoitusjärjestelmissä poistaa kuntaliitoksia vaikeuttavia tekijöitä. Hallituksen odotetaan ilmoittavan uudistuksen tarkemmat suuntaviivat suunnilleen vuodenvaihteessa Kunnan toiminnassa tapahtuvat olennaiset muutokset Peruspalveluita koskeva toiminnan ja johtamisfunktioiden uudelleenjärjestäminen toteutetaan vuoden 2012 aikana alkaen kunnan maaseutuhallinto siirtyy Paimion kaupungille, joka toimii maaseutuhallinnon yhteistyöalueen isäntäkuntana. 1.6 Tärkeimpien toiminnan kehittymiseen vaikuttavien riskien ja epävarmuustekijöiden arviointi Kemiönsaaren väestökehitys on pidemmän aikaa ollut laskeva mennessä vuonna 2011 väestö on vähentynyt 5 henkilöillä (vastaava luku viime vuonna oli 98 ja edellisenä vuonna 10 henkilöä). Syntyvyysalijäämä on -20, ts. kunnassa useampi henkilö on kuollut kuin mitä uusia on syntynyt. Nettomuutto on positiivista + 15 henkilö, josta +14 on nettomaahanmuuttoa. Syntyvyysalijäämä on haastavaa ja vaatii aktiivisia toimenpiteitä. Verotulot ja niiden perusta muodostavat myös epävarmuustekijän kunnalle. Teollisuustyöpaikat ovat viime vuosina vähentyneet ja maailmantalouden epävarmuus heijastuu myös Kemiönsaareen. Työpaikkojen lukumäärä on tärkeä tekijä ei vain verotulojen kannalta, mutta myös uuden työvoiman rekrytoinnin kannalta ja myös jotta kuntaan saadaan uusia asukkaita. Päivittäiset toiminnot sisältävät joukon riskitekijöitä, joita kunta pyrkii päämäärätietoisilla panostuksillaan ennakoimaan ja ennaltaehkäisemään. Vuoden 2011 aikana laadittiin valmiussuunnitelma, jossa riskien arviointi on keskeisessä asemassa. Vuosina vakuutusturva käydään läpi kokonaisvaltaisesti, ja sen yhteydessä tehdään myös riskien arviointi, jonka lähtökohtana on kunnan hallussa oleva kiinteistömassa. Työsuojelu ja työterveyshuolto työstävät myös riskien kartoittamista ja taloussuunnittelukauden aikana asteittain myös eri työpaikkojen kartoittamista. Syksyllä 2011 järjestetään ensimmäinen koulutus työsuojelun piiriin kuuluvien riskien kartoituksesta. 1.7 Ympäristötekijöitä Kunta on vuoden 2010 aikana laatinut kestävän kehityksen Eko-looginen ohjelman. Talousarviokirjaan jokainen osasto on kirjannut 1-2 ympäristötavoitetta, jotka sitovissa tavoitteissa on merkitty omena-merkillä. Ympäristötavoitteita arvioidaan sittemmin tilinpäätöksessä värijärjestelmällä. 6

7 2 TALOUDELLISET LÄHTÖKOHDAT 2.1 Yleinen taloudellinen tilanne Suomen kansantalous kasvoi alkuvuonna 2011 ripeästi. Ensimmäisellä neljänneksellä kasvu oli lähes viisi prosenttia ja toisellakin neljänneksellä noin kolme prosenttia. Maailmantalouden näkymät ovat kuluneen kesän jälkeen heikentyneet merkittävästi. Tämän seurauksena myös Suomen viennin näkymät ovat muuttuneet keväällä vallinneista optimistisista tunnelmista huonompaan suuntaan. Toimialoittain vientinäkymät toki vaihtelevat, mutta kokonaisuutena tavaroiden ja palvelusten viennin määrä voi jäädä tänä vuonna viime vuoden tasolle. Epävarmuus maailmantalouden kehityksestä on ollut vallitsevana piirteenä jo pitkään, mitä on lisännyt vielä eräiden euromaiden julkisen sektorin talousarvioalijäämien kasvaminen sekä velkakannan nopea lisääntyminen. Ratkaisut velkakriisien hoitamiseksi olisi tehtävä pikaisesti, mikä osaltaan rauhoittaisi rahoitusmarkkinoita. Kotimainen kysyntä on ollut voimakkaassa kasvussa vilkkaan investointitoiminnan johdosta. Vuonna 2011 yksityinen kulutus lisääntynee kolmisen prosenttia. Vuonna 2012 kulutuksen kasvun arvioidaan hidastuvan. Investointien ennustetaan jäävän kuluvan vuoden tasolle tai parhaimmillaankin kasvavan vain vähän. Suomen kokonaistuotannon kehityksestä tehdyt arviot kuluvalle vuodelle olivat vielä keväällä varsin toiveikkaita. Ennustelaitosten arviot liikkuivat tuolloin 3-4 prosentin haarukassa. Kesän jälkeen vuotta 2011 koskevat kokonaistaloudelliset ennusteet tuotannon kasvusta ovat alentuneet. Elo-syyskuussa laadituissa ennusteissa on varsin yleisesti arvioitu, että kokonaistuotannon kasvuvauhti hidastuu vuonna 2012 tämänvuotisesta. Taantumakin voi olla mahdollinen kehityskulku, jos maailmantalouden epävarmuuden jatkuminen heijastuu vientikysyntään ja kotimainen kysyntä pysyy vaimeana. Vuonna 2011 kuluttajahintaindeksin arvioidaan kohoavan vuositasolla keskimäärin 3,3 prosenttia. Inflaation kiihtymisen kotimaassa on arvioitu vaikuttavan siinä määrin heikentävästi kotitalouksien ostovoimaan, että paineet ensi vuoden palkantarkistuksiin ovat kasvaneet. Euroopan tasolla inflaation kiihtyminen keväällä johti siihen, Euroopan Keskuspankki nosti korkotasoa. Nyttemmin euroalueen talouskasvun heiveröisyys on merkinnyt pidättyvyyttä korkotason nostamisessa. Suomessa kuluttajahintojen nousuvauhdin arvioidaan hidastuvan vuonna Valtiovarainministeriö on arvioinut palkansaajien yleisen ansiotasoindeksin kohoavan tänä vuonna 2,6 prosenttia eli saman verran kuin viime vuonna. Vuodelle 2012 tehtävät sopimukset sekä kuluvan vuoden palkkaperimä vaikuttavat arvioihin ansiotasoindeksin kehityksestä. Valtiovarainministeriö on arvioinut valtion talousarvioesityksessä ensi vuoden muutokseksi 3,2 prosenttia. Tätä arviota on pidettävä lähinnä laskentaoletuksena ensi vuoden kehityksestä. 7

8 Työllisyys säilyi korkealla tasolla vuoden 2008 loppuun saakka. Selkeä käänne huonompaan tapahtui vuosien 2008 ja 2009 vaihteessa, minkä jälkeen työllisyystilanne heikkeni merkittävästi ja työttömyysaste nousi parisen prosenttia ja oli vuonna 2009 keskimäärin 8,2 prosenttia. Työllisyystilanne heikkeni edelleen vuonna 2010, mutta odotettua vähemmän. Työttömyysaste alenee tänä vuonna noin kahdeksaan prosenttiin. Työttömänä on siten tänä vuonna keskimäärin vähän yli kaksi sataa tuhatta henkilöä. Pitkäaikaistyöttömien määrä pysynee kuitenkin suurena. Työllisyysaste alkaa ennusteiden mukaan nousta nopeasti väestörakenteen muutosten johdosta. Työvoiman kysyntä kasvaa tänä ja ensi vuonna, jos kokonaistuotannon kasvu pysyy valtiovarainministeriön ennustamissa kasvuluvuissa. Keskimääräiseksi työttömyysasteeksi vuonna 2012 valtiovarainministeriö arvioi noin 7,5 prosenttia. (lähde: Kuntatalous 3/2011) 2.2 Kuntatalous Tilastokeskuksen julkaisemien kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2010 tilinpäätösten mukaan toimintamenojen kasvu hidastui edelleen ja oli 4 prosenttia. Palkkausmenot eli palkat ja muut henkilöstömenot lisääntyivät 2,8 prosenttia. Tavaroiden ja palvelujen ostot lisääntyivät edelleen nopeasti eli noin seitsemän prosenttia. Tänä vuonna toimintamenojen kasvu nopeutunee runsaaseen neljään prosenttiin. Toimintamenojen kasvu lienee ensi vuonna samaa luokkaa, joskin kustannustason arvioitua nopeampi kohoaminen voi johtaa myös toimintamenojen ennakoitua nopeampaan kasvuun. Keskeistä olisikin nyt kohdistaa toimenpiteitä kustannuskehityksen hallintaan. Kunta-alalla saavutettiin vuoden 2010 helmikuussa neuvottelutulos virka- ja työehtosopimuksista vuosille Sopimukset tulivat voimaan helmikuun alusta ja sopimuskausi päättyy Kaikilla sopimusaloilla maksettiin yleiskorotus 1,2 prosenttia sekä paikallinen järjestelyerä 0,8 prosenttia. Nämä yhdessä nostivat sopimuspalkkoja 2 prosenttia ja vaikuttavat vuonna 2011 henkilöstömenoihin vuositasolla 1,3 prosenttia. Kuluvana vuonna kaikilla sopimusaloilla maksettiin tietyt työssäoloehdot täyttäville kertaerä, jonka suuruus vaihteli 100 ja 250 euron välillä sopimusalasta riippuen. Kertaerän kustannusvaikutus vuositasolla on keskimäärin 0,3 prosenttia palkkasummasta. Ansiotasoindeksissä Tilastokeskus tasoittaa nykyään kertaerät koko kalenterivuodelle. Kunta-alan ansiotasoindeksin arvioidaan kohoavan tänä vuonna 2,5 prosenttia. Tämä sisältää viime vuodelta siirtyvän palkkaperinnön ja kuluvan vuoden sopimuskorotukset sekä liukuma-arvion. Kunta-alan palkkasumma on kasvanut tammi-elokuussa nopeammin kuin ansiotasoindeksin kehityksen perusteella voitaisiin päätellä. Syinä ovat henkilökunnan määrän ja rakenteen kehitys sekä eräät muut palkkasumman kehitykseen vaikuttavat tekijät. Kuntien ja kuntayhtymien niin sanottu KuEL-palkkasumma on lisääntynyt tämän vuoden tammielokuussa 4,3 prosenttia verrattuna vastaavaan ajanjaksoon viime vuonna. Koska kunta-alan nykyinen sopimuskausi päättyy kuluvan vuoden lopussa, niin ensi vuotta koskeva kunta-alan ansiotasoindeksin arviointi perustuu lähinnä laskentatekniseen oletukseen yleisen ansiotason kehityksestä vuonna Tämän hetkisenä arviona voidaan lähteä siitä, että kunta-alan ansiotasoindeksi nousee ensi vuonna kolmisen prosenttia eli hieman hitaammin kuin yleinen ansiotasoindeksi, jonka valtiovarainministeriö ennustaa kohoavan 3,2 prosenttia. Koska kunta-alan henkilöstömäärän arvioidaan säilyvän lukumäärältään ensi vuonna nykyisellä tasollaan, niin palkkasummakin kasvanee jokseenkin saman verran kuin kunta-alan ansiotaso. Kuntien verotulojen vastikään päivitetyssä ennustekehikossa on lähdetty siitä, että kunnallisveropohja kasvaa 4,6 prosenttia vuonna Kansantalouden palkkasumman arvioidaan kasvavan tänä vuonna hieman enemmän. Myös eläketulot sekä muut ansiotulot (pl. työttömyysturvaetuudet) lisääntyvät. Kunnallisverotuksen tulosta tehtävien vähennysten lisäys jää vähän pienemmäksi kuin ansiotulojen muutos, joten vähennysaste koko maan tasolla alenee vuoden 2010 tasosta ja on noin 20,5 prosenttina suhteessa ansiotuloihin. Kunnallisveron tilitykset ovat kasvaneet tämän vuoden tammi-syyskuussa noin seitsemän prosenttia edellisvuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna. Kasvuvauhti hiipunee loppuvuotta kohden taloudellisen toimeliaisuuden hidastumisen johdosta ja viime vuoden lopun korkean vertailutason vuoksi, mikä aiheutui kuntaryhmän jako-osuuden korottamisesta. Kunnallisveron tilityksiä lisää kuntien tuloveroprosenttien nousu keskimäärin noin 0,2 prosenttiyksiköllä, mikä kasvattaa kunnallisveron tuottoa tänä vuonna lähes 180 miljoonaa euroa. Vuonna 2009 käyttöön otetun työtulovähennyksen kasvattaminen supistaa kunnallisveron 8

9 tilityksiä. Kokonaisuutena verosta tehtävät vähennykset pienentävät kunnallisveron tuottoa noin 800 miljoonaa euroa. Kuntien tuloveron tilitykset ovat arvion mukaan tänä vuonna yhteensä noin 16,3 miljardia euroa, jolloin kasvua edelliseen vuoteen olisi siten noin 3,6 prosenttia. Vuonna 2012 kunnallisveron tilitysten arvioidaan kasvavan noin puolitoista prosenttia. Arvio perustuu tämän hetkiseen näkemykseen kokonaistaloudellisesta kehityksestä, jonka mukaan palkkasumma lisääntyy nimellisesti vajaan 4 prosenttia. Valtion talousarvioesityksessä kuntien tuloverotukseen ehdotetaan veroperustemuutoksia, jotka vähentävät kunnallisveron tuottoa yhteensä (nettomääräisesti) noin 263 miljoonaa euroa. Menetykset kompensoidaan täysimääräisesti valtionosuusjärjestelmän kautta valtionosuuksia lisäämällä. Kunnallisveron tilityksiin vaikuttavat myös niiden ajoitukseen liittyvät seikat sekä mahdolliset muutokset kuntaryhmän jako-osuudessa. Vuonna 2012 kunnallisveron tilitysten arvioidaan olevan 16,6 miljardia euroa. Talouskehityksen paraneminen viime vuonna ja kuluvan vuoden alkupuolella on heijastunut myös yhteisöveron tuottoon. Yhteisövero supistui vuonna 2009 merkittävästi, mutta vuoden 2010 kehitys palautti tuoton lähes notkahdusta edeltäneelle tasolle. Kunta-ryhmän osuutta yhteisöverosta korotettiin väliaikaisesti kymmenellä prosenttiyksiköllä vuosiksi Tämän hetkisessä arviossa on päädytty siihen, että vuonna 2011 yhteisöveroa tilitetään kokonaisuudessaan 15 prosenttia enemmän kuin viime vuonna eli noin 1,6 miljardia euroa. Ensi vuonna yhteisöveron tilitykset supistunevat jonkin verran ja ovat noin 1,5 miljardia euroa. Kuntien jako-osuutta jatketaan vuosina viidellä prosenttiyksiköllä korotettuna. Hallitus esittää yhteisverokannan alentamista yhdellä prosenttiyksiköllä 25 prosenttiin. Aleneminen kompensoidaan kunnille kuntaryhmän jako-osuutta korottamalla. (lähde: Kuntatalous 3/2011) 2.3 Kemiönsaaren kunnan talous ja sen muutokset Budjettivuosi 2012 on Kemiön kunnassa ensimmäinen vuosi ilman yhdistysmisavustusta. Se merkitsee 1,7 miljoonaa euroa vähemmän tuloja aiempaan vuoteen verrattuna. Valtion soveltamat muutokset verotuksessa ja valtionosuuksissa suosivat Kemiönsaarta vuonna Kiinteistöverot jäävät tasauksen ulkopuolelle, mikä tekee Kemiönsaaresta voittajan verrattuna maan keskitasoon (86 lisää euroa asukasta kohden tai euroa). Yhteensä veroperusteiden ja valtionosuuksien muutokset tuovat Kemiönsaarelle 141 enemmän asukasta kohden, tai yhteensä noin 1 miljoonaa euroa enemmän kuin vuonna Hyvästä vero- ja valtionosuuksien kehityksestä huolimatta budjetti on haasteellinen. Yhdistymisavustus on antanut pelitilaa toiminnan rahoituksen osalta, mikä ei enää ole mahdollista. Ainoa keino toiminnan mukauttamiseksi on löytää sellaisia pysyviä ratkaisuja, jotka vähentävät toiminnasta aiheutuvia kuluja. Yhdistymiskunnassa tämä merkitsee usein myös kasvavaa investointitarvetta. Vuoden 2011 aikana velkataakka on pienentynyt ollen vuoden 2011 lopussa 18,32 miljoonaa euroa. Talousarvioehdotus sisältää investointeja noin 5,77 miljoona euron edestä. Tästä seurauksena on 4,5 miljoona euroa uutta lainaa, josta 2 miljoona euroa lisää velkataakkaa, sillä lyhennämme lainaa samanaikaisesti noin 2 miljoona euroa vuodessa. Investointeihin varattu summa on suuri, mutta pitää sisällään vain osan välttämättömistä toimenpiteistä, joiden avulla voidaan yltää kustannustehokkuuteen mitattuna pitkällä aikavälillä. Rakennusten ylläpito ja tilankäyttö ovat käyttökustannusten terveen kehityksen kannalta tärkeitä avainseikkoja. Näiden kahden tekijän välinen balanssi; toisaalta käyttökustannusten ja toisaalta velkataakan kehitys, muodostaa yhden kuntien suurimmista tulevaisuuden haasteista. 2.4 Kemiönsaaren kunnan talousstrategia vuosille Kemiönsaaren kunnan talous on tasapainossa vielä vuonna 2011, ja ennusteen mukaan selvästi ylijäämäinen. Tämä johtuu kunnan saamasta yhdistymisavustuksesta, joka myönnetään nyt kolmantena ja viimeisenä vuotena peräkkäin. Kustannukset vuodelle 2011 ovat lähestulkoon budjetoidun mukaiset. Katsoessamme eteenpäin meidän on selkeästi todettava, että kustannuskehitys pakottaa meidät tekemään asioita uudella tavalla. Kunnan budjetti koostuu menoeristä, joista osaan voimme vaikuttaa ja osaan taas emme suoranaisesti pysty vaikuttamaan. Esimerkkejä viimeksi mainitusta ovat suuremmat kuntayhtymät tai yhteistyöalueet, joissa kunta on jäsenenä. 9

10 Kunta on olemassaolonsa kolmen vuoden aikana aktiivisesti sopeuttanut kulujaan, ja tämän työn on jatkuttava. Tarvitaan aktiivisia sopeutumistoimia kunnan talouden ylläpitämiseksi tasapainossa myös tulevaisuudessa. Käytännössä se tarkoittaa koko toiminnan tarkastelua, mukaan lukien henkilöstömäärät, tilakysymykset jne. Lapset ovat tulevina vuosina huomion keskipisteenä, mikä näkyy myös ensi vuoden investointibudjetissa. Lisäksi kunnalla on taloussuunnittelukaudella tarve toteuttaa mittavia kunnostustöitä useissa kiinteistöissä. Kaikkien korjaustarpeiden toteuttamiseksi ei ole olemassa taloudellisia edellytyksiä, ja siksi kunnan on jatkettava aktiivista toiminnan keskittämistä ja rakennusten myyntiä. Kunta määrittää seuraavat kuntatalouden suuntaviivat vuosille : 1) Kunnan strategiassa vahvistetut taloustavoitteet tarkistetaan vuoden 2012 aikana ja valtuusto asettaa uudet tavoitteet. Erityistä huomiota tulee kiinnittää vuosikatteen riittävyyteen ja investointitasoon. 2) Kunta laatii toimintasuunnitelman, jonka tavoitteena on toimintamenojen pysyvä alentaminen pitkällä aikavälillä. Valtuusto vahvistaa suunnitelman vuoden 2012 ensimmäisen puolen vuoden aikana. Suunnitelma muodostaa perustan tulevina vuosina tehtävien panostusten priorisoinnille. Suunnitelma on välttämätön kustannusten sopeuttamisen kannalta, koska viidesosa kunnan henkilöstöstä eläköityy seuraavan neljän vuoden kuluessa. 3) Toimintaa keskitetään aina kun se on mahdollista ja tarjoaa selkeän taloudellisen ja/tai toiminnallisen hyödyn. Jossain tapauksessa saattaa olla perusteltua rakentaa tai vuokrata lisätiloja jos halutaan strukturoida toimintaa uudelleen ja alentaa kustannuksia pidemmällä aikavälillä. Kriittisiä menestystekijöitä Arviointikriteerit Taso/tavoite Investoinnit Velkataakka Ylijäämä/alijäämä Vuosikate Kassan riittävyys Kiinteistömassa Vuosittain korkeintaan Vähennetään Kertynyt ylijäämä Kattaa poistot Päivien määrä Kiinteistöjen myyminen Puolet poistoista (enintään 1,5 milj.) Maan keskiarvo Ei alijäämää - 18 päivää Selvä linjaus ja aikataulu (lähde: Kemiönsaaren strategia ) 3 TALOUSARVIO 2012 JA TALOUSSUUNNITELMA Toimintatavoitteet Talousarviossa ja taloussuunnitelmassa hyväksytään kunnan toiminnan ja talouden toimintatavoitteet. Tavoitteet ovat sitovia kunnan elimille ja muodostavat osan siitä talousarviosta, jota kunnan tulee toiminnassaan ja taloudenpidossaan seurata. Kun valtuutetut päättävät talousarviosta, tulee siitä selvästi ilmetä mitkä toimintatavoitteet valtuusto on hyväksynyt sitoviksi tavoitteiksi. 10

11 Toimintatavoitteiden määrittelemiseen yksiköt ja osastot käyttävät määrällisiä, laadullisia, taloudellisia ja tuottavuuteen perustuvia tavoitteita. Tavoitteet pohjautuvat tulosajatteluun ja esitetään sanallisesti avainlukujen ja tulosmittausten avulla. Jokaiselle tavoitteelle on lisäksi ilmoitettava tavoiteltava taso ja seurantamenetelmät. 3.2 Tuloperusteet Yhteiskunnan epävarma taloudellinen tilanne vaikuttaa myös Kemiönsaaren kuntaan. Vaikka viimeiset vuodet ovat olleet taloudellisesti erittäin epävarmoja niin verokehitys on kuitenkin ollut jonkin verran positiivinen. Ennusteiden mukaan verotulot vuodelle 2012 ovat suunnilleen vuoden 2011 tasolla. Tulevien vuosien epävarmuus ja yhteiskuntataloudellinen tilanne vaikuttavat siihen, että veroja on vaikea arvioida taloussuunnittelu-ajanjaksolle. Yleinen ennuste osoittaa pientä lisäystä kuntaverotuksen osalta. Talousarvio ja taloussuunnitelma on laskettu 19,75 prosentin tuloveroprosentin mukaan. Kunnallisveron arvioidaan vuonna 2012 tuovan 17,58 miljoonaa euroa, mikä on euron lisäys vuoden 2011 talousarvioon. Yhteisöveron arvioidaan laskevan 2011 talousarviosta eurolla euroon. Kunnat ovat vuosina saaneet korotettua yhteisöveroa 31,99 prosenttia. Hallitusehdotuksen mukaan kuntien osuus yhteisöverosta laskee vuodesta 2012 lähtien 5 prosenttiyksiköllä 26,99 prosenttiin. Kiinteistövero talousarviossa ja taloussuunnitelmissa on laadittu prosenttiluvulla 1,1 yleiskiinteistöille ja 0,32 vakituiselle asumiselle. Kiinteistöverotulojen arvioidaan nousevan 2,20 miljoonaan euroon, pieni kasvu vuodesta Koko taloussuunnitelma-ajanjaksolle odotetaan pientä lisäystä kunnallisveroon. Kiinteistöveron ja yhteisöveron odotetaan jäävän samalle tasolle kuin Verolaji TP 2007 TP 2008 TP 2009 TP 2010 TA 2011 TA 2012 TS 2013 TS 2014 Kunnallisvero Yhteisövero Kiinteistövero Yhteensä

12 Verotulot TP 2009 TP 2010 TA 2011 TA 2012 TS 2013 TS 2014 Kunnallisvero Kiinteistövero Yhteisövero Kuntien valtionosuusjärjestelmää muutettiin vuoden 2010 alusta. Valtionosuus kunnalliseen peruspalveluun (valtionosuus yhtenä rahavirtana) koostuu nyt seuraavista perusteista ja kustannuksista: - Yleisen osan määräytymisperusteet (nykyinen yleinen valtionosuus) - Sosiaali- ja terveydenhoidon laskennalliset kustannukset - Esikouluopetuksen, perusopetuksen sekä kirjaston hoidon laskennalliset kustannukset - Erityisen harvan asutuksen, saariston suuren osuuden sekä saamelaisten osuuden mukaan lisätyn valtionosuuden määräytymisperusteet. Järjestelmään kuuluu myös verotuloihin perustuva valtionosuuksien tasaus, jolla valtionosuutta lisätään tai vähennetään. Järjestelmänmuutoksen yksittäisille kunnille aiheuttamat muutokset korjataan tasoituksella. Ne kunnat, jotka järjestelmänmuutoksen takia menettävät tulevat toistaiseksi saamaan valtionosuuslisää joka vuosi, kun taas muutoksessa voittaneiden kuntien osuutta vähennetään. Tiedot vuoden 2012 valtionosuuksista perustuu teknisiin päätöksiin koskien valtionrahoitusta vuosille ja peruspalveluohjelmaan vuosille Hallitusohjelman neuvottelutulos saavutettiin ja ennakkotuloksen mukaan kuntien valtionosuuksia leikataan 631 miljoonalla eurolla. Valtionosuusprosentti koskien kunnallista peruspalvelua laskee 2,71 prosenttiyksikköä 34,11 prosentista 31,40 prosenttiin. Yhteinen rahoitusosuus asukasta kohden on ilman leikkausta 2 881,96 euroa ja leikkaus mukaan lukien 2 999,96 euroa. Vuonna 2012 arvioidaan valtionosuuksien tuovan 19 miljoonaa euroa. Lukuun sisältyy noin euron saaristolisä, koska Kemiönsaarella on saaristostatus ja kuuluu kategoriaan muut saaristokunnat. Lisä on osa valtionosuutta ja lasketaan kunnan kokonaisasukasmäärän mukaan. Saaristolisän perusosuus on vuonna ,99 euroa per asukas. 12

13 Valtionosuudet tilinpäätös Toiminnan tuotot laskevat 6 prosenttia verrattuna vuoteen Muutos johtuu yhdistymisavustuksesta joka poistuu vuodesta 2012 lähtien. Tuloihin kuuluu sisäinen vuokra joka talousarviovuodesta 2011 lähtien lasketaan uudella menetelmällä. Sisäinen vuokra sisältää vuodesta 2011 lähtien mm kunnan rakennusten pääomakustannukset. Samalla on perustettu euron kunnossapitoerä johon varataan rahaa tuleviin kunnostuksiin ja korjauksiin. Sisäinen vuokra tuloutetaan kiinteistöyksikön tuloihin koska kiinteistöyksiköllä on kaikki kiinteistökulut. Kiinteistöyksikkö ei saa käyttää vuokratuloja toimintamenoihin vaan tulot tulee varata mm poistoihin. Tapa ja järjestelmä laskea sisäisiä vuokria tulee arvioida taloussuunnitelmakauden aikana. Ulkoiset tulot laskevat melkein 14 prosenttia. Taloussuunnitelmakaudelle odotetaan 3,5 prosentin laskua. Rahoitustuotot pysyvät melkein samalla tasolla kuin vuosina 2010 ja Alhaiset markkinakorot vaikuttavat myös peruspääoman korkotuloihin kuntayhtymiltä. Kunnan puolella rahoitustuottoihin kirjataan vesiliikelaitoksen korvaus peruspääomasta. Korvaus peruspääomasta lasketaan edeltävän vuoden 1. syyskuun 12 euribor noteerauksen mukaan. Korvaus vuonna 2012 olisi noteerauksen mukaan euroa mutta järjestelytoimikunnan päätöksen vuodelta 2008 mukaan korvaus saa olla enintään euroa. 3.3 Menoperusteet Toimintakate laskee 8 prosenttia. Henkilöstökulut, palvelujen ostot ja aineet ja tarvikkeet nousevat. Vuokrakulut nousevat samaa tahtia kuin vuokratulot. Vuokrakulut sisältävät paitsi käyttöosan myös pääomaosan joka on noin 1,3 miljoonaa euroa. Markkinakorot ovat vieläkin alhaisella tasolla miksi korkokulut odotetaan vuonna 2012 olevan alhaisella tasolla. Korkokulut ennustetaan vuonna 2012 olevan euroa. Kunnan velkataakka on suhteellisen korkea ja siksi korkotasolla on suuri merkitys vuosikatteen kehitykselle. Vuosikate ei kata poistoja. Vuosikate on noin 1,89 miljoona euroa. Vuosikate ei riitä rahoittamaan lainojen lyhennyksiä 2,03 miljoona euroa eikä nettoinvestointeja 5,77 miljoona euroa. Tämä tarkoittaa että kunnan tulee nostaa lainaa 4,50 miljoona euroa. Velkataakka lasketaan vuoden 2012 lopussa olevan 20,79 miljoona euroa tai euroa/asukas. Lainamäärä sisältää Kemiönsaaren veden jolla on vuoden lopussa 7,13 miljoonaa lainaa. 13

14 Lainaus Lainaus Lainakanta 0 TP 2007 TP MUU 2008 TA 2009 TP 2009 TP 2010 MUU TA 2011 TA 2012 TS 2013 TS 2014 Kemiönsaaren kunnalla lasketaan olevan kertynyttä ylijäämää noin 8 miljoonaa euroa. Vuoden 2012 talousarvio vähentää ylijämä noin eurolla. 3.4 Henkilöstö Henkilöstöstrategia Kemiönsaaren kunnan henkilöstöstrategia on hyväksytty valtuustossa Henkilöstöstrategia on voimassa vuosina ja toimintasuunnitelman mukaan panoksia tehdään tasaisesti vuoden aikana. Panokset tehdään kehittääkseen mahdollisuuksia onnistuneeseen rekrytointiin, kehittääkseen hyvää johtamisja yhteistyötapaa, sekä työhyvinvointia, kehittääkseen oikeudenmukaista ja kannustavaa palkkaamis- ja palkintojärjestelmää sekä kehittääkseen henkilöstön ammattiosaamista. Henkilöstöstrategia päivitetään vuoden 2012 aikana. Työterveyshuolto Suurin yksittäinen panostus henkilökuntaan on työterveyshuolto joka ostetaan Dalmed Ab Oy:lta. Sopimus työterveyshuollon ostamisesta on voimassa saakka. Palvelut kattavat laillisen työterveyshuollon lisäksi myös terveydenhuollon terveyshoitaja- ja yleislääkäritasolla, laboratorio- ja röntgentutkimukset, fysioterapia sekä erikoislääkärikonsultaatiot. Työterveyshuolto on tärkeä yhteistyökumppani mm. työturvallisuuskysymyksissä ja työyhteisön kehittämisessä. Osana työterveyshuoltoa tullaan laatimaan varhaisen tukemisen ja välittämisen malli, jossa käydään läpi kunnan tarjoamia työkaluja työterveyden hyväksi. Henkilöstömäärän kehitys Henkilöstöllä on viisi vuotta kuntayhdistymisen jälkeen työllistämisturva, eli kunta ei voi irtisanoa henkilökuntaa taloudellisista tai tuottavuus syistä. Henkilöstön määrää voidaan joksikin määrin vähentää eläkkeiden ja vähentämällä uusien palkkaamisen kautta mutta tehostaakseen toimintaa tarvitaan huomattavia rakenteellisia muutoksia. 14

15 Tulevien viiden vuoden aikana, vuoteen 2016 asti, noin 80 henkilöä, noin 20 prosenttia kunnan henkilöstöstä siirtyy eläkkeelle. Kymmenen vuotta eteenpäin, vuoteen 2020 asti, useampi kuin joka kolmannes kuntatyöntekijöistä tulee siirtymään eläkkeelle. Eläkepoistuma asettaa suuria vaatimuksia rekrytoinnin suhteen mutta antaa toisaalta mahdollisuuksia muuttaa toimintaa löytääkseen uusia toimintamuotoja. 15

16 3.5 Toimintatalousosa Ympäristö ja tekniikka 19 % Toiminnan menot Kehitys 2 % Hallinto 4 % Sivistys 26 % Peruspalvelu 48 % Toiminnan tulot Hallinto 3 % Kehitys 3 % Sivistys 5 % Peruspalvelu 18 % Ympäristö ja tekniikka 70 % 16

17 25 Toiminnan menot milj Hallinto Kehitys Sivistys Peruspalvelu Ympäristö ja tekniikka (sis vesi) TP 2009 TP 2010 TA 2011 TA 2012 Toimintatalousosa kuvaa viiden toiminta-alueen toimintatuloja ja toimintakuluja. Toimintatulot ovat vuoteen 2011 asti kasvaneet mutta vuonna 2012 tulot laskevat huomattavasti. Lasku johtuu yhdistymisavustuksen poisjäännistä. Vuonna 2012 toimintakulujen lisäys on 8,5 prosenttia verrattuna tilinpäätökseen 2010 ja noin 4 prosenttia verrattuna muutettuun talousarvioon Toimintakulut ovat vuoden 2012 talousarviossa 51,87 miljoonaa euroa ja toimintatulot 14,59 miljoona euroa. Toimintakate on -37,28 miljoona euroa, mikä on euroa/asukas. Vuonna 2010 toimintakate oli, jos huomioidaan yhdistymisavustus euroa/asukas ja ilman yhdistymisavustusta euroa/asukas. 17

18 TOIMINTATALOUS 2012 TP 2012 TA 2011 TA 2012 TS 2013 TS 2014 HALINTOYKSIKKÖ TOIMINTATUOTOT TOIMINTAMENOT TOIMINTAKATE HENKILÖSTÖYKSIKKÖ TOIMINTATUOTOT TOIMINTAMENOT TOIMINTAKATE TALOUSYKSIKKÖ TOIMINTATUOTOT TOIMINTAMENOT TOIMINTAKATE IKT-YKSIKKÖ TOIMINTATUOTOT TOIMINTAMENOT TOIMINTAKATE HALLINTO-OSASTO TOIMINTATUOTOT TOIMINTAMENOT TOIMINTAKATE KEHITYSOSASTON HALLINTO TOIMINTATUOTOT TOIMINTAMENOT TOIMINTAKATE SAARISTO TOIMINTAKMENOT TOIMINTAKATE MATKAILU TOIMINTATUOTOT TOIMINTAMENOT TOIMINTAKATE MAASEUTU TOIMINTATUOTOT TOIMINATAMENOT TOIMINTAKATE MARKKINOINTI TOIMINTATUOTOT TOIMINTAMENOT TOIMINTAKATE ELINKEINOELÄMÄ TOIMINTATUOTOT TOIMINTAMENOT TOIMINTAKATE PROJEKTITOIMINTA TOIMINTATUOTOT TOIMINTAMENOT TOIMINTAKATE

19 BS 2010 BG 2011 BG 2012 EP 2013 EP 2014 KEHITYSOSASTO TOIMINTATUOTOT TOIMINTAMENOT TOIMINTAKATE SIVISTYSOSASTON HALLINTO TOIMINTATUOTOT TOIMINTAMENOT TOIMINTAKATE LASTENHUOLTOYKSSIKKÖ TOIMINTATUOTOT TOIMINTAMENOT TOIMINTAKATE OPETUSYKSIKKÖ TOIMINTATUOTOT TOIMINTAMENOT TOIMINTAKATE AIKUISOPISTOYKSIKKÖ TOIMINTATUOTOT TOIMINTAMENOT TOIMINTAKATE KIRJASTOYKSIKKÖ TOIMINTATUOTOT TOIMINTAMENOT TOIMINTAKATE VAPAA-AJAN YKSIKKÖ TOIMINTATUOTOT TOIMINTAMENOT TOIMINTAKATE KULTTUURIYKSIKKÖ TOIMINTATUOTOT TOIMINTAMENOT TOIMINTAKATE SIVISTYSOSASTO TOIMINTATUOTOT TOIMINTAMENOT TOIMINTAKATE PERUSPALVELU HALLINTO TOIMINTATUOTOT TOIMINTAMENOT TOIMINTAKATE SOSIAALIYKSIKKÖ TOIMINTATUOTOT TOIMINTAMENOT TOIMINTAKATE

20 BS 2010 BG 2011 BG 2012 EP 2013 EP 2014 VANHUSTENHUOLTOYKSIKKÖ TOIMINTATUOTOT TOIMINTAMENOT TOIMINTAKATE TERVEYDENHUOLTOYKSIKKÖ TOIMINTATUOTOT TOIMINTAMENOT TOIMINTAKATE ERIKOISSAIRAANHOITO VERKSAMHETENS KOSTNADER VERKSAMHETSBIDRAG PERUSPALVELUOSASTO TOIMINTATUOTOT TOIMINTAMENOT TOIMINTAKATE YMPÄRISTÖ JA TEKNIIKKA HALLINTO TOIMINTATUOTOT TOIMINTAMENOT TOIMINTAKATE VALVONTAYKSIKKÖ TOIMINTATUOTOT TOIMINTAMENOT TOIMINTAKATE KIINTEISTÖYKSIKKÖ TOIMINTATUOTOT TOIMINTAMENOT TOIMINTAKATE YHDYSKUNTATEKNIIKKAYKSIKKÖ TOIMINTATUOTOT TOIMINTAMENOT TOIMINTAKATE KAAVOITUSYKSIKKÖ TOIMINTATUOTOT TOIMINTAMENOT TOIMINTAKATE KEMIÖNSAAREN VESI TOIMINTATUOTOT TOIMINTAMENOT TOIMINTAKATE YMPÄRISTÖÄ JA TEKNIIKKA OSASTO TOIMINTATUOTOT TOIMINTAMENOT TOIMINTAKATE KEMIÖNSAAREN KUNTA TOIMINTATUOTOT TOIMINTAMENOT TOIMINTAKATE

21 Tuloslaskelma TULOSLASKELMA TP 2010 TA 2011 MUU TA 2011 TA 2012 TS 2013 TS 2014 Toimintatuotot Valmistus omaan käyttöön Toimintakulut Toimintakate Verotulot Valtionosuudet Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot Muut rahoitustuotot Korkokulut Muut rahoituskulut Vuosikate Poistot ja arvonalentumiset Satunnaiset tulot Satunnaiset kulut Tilikauden tulos Tilinpäästös siirrot Tilikauden ylijäämä (alijäämä) Virallinen tuloslaskelma osoittaa vuosikatteeksi 1,89 miljoonaa euroa. Suunnitelmanmukaiset poistot ovat 2,5 miljoonaa euroa. Talousarviovuoden 2012 alijäämäksi odotetaan euroa. Vuosikate on talouden pelivaran paras mittari. Vuosikatteen tulee kattaa poistot. Seuraavasta kuvasta näkyy vuosikatteen kehitys viimeisten vuosien aikana. ÅRSBIDRAG / AVSKRIVNINGAR VUOSIKATE / POISTOT Årsbidrag / Vuosikate Avskrivningar / Poistot ÅR/VUOSI 21

22 3.7 Investoinnit Kemiönsaaren kunnan investointitahti on viime vuosina ollut kova, mikä tarkoittaa sitä, että kunnan velkataakka on kasvanut samassa tahdissa. Vuonna 2010 investoinnit olivat melkein 3,18 miljoona euroa ja vuonna 2011 investoinnit tulvat olemaan melkein 2,75 miljoona euroa. Vuoden 2011 alhainen investointitaso on toimenpide laskea velkataakkaa. Vuoden 2011 investoinnit kustannetaan kassavaroilla. Investointiehdotus vuodelle 2012 on 5,765 miljoonaa euroa. Investoinnit kaudella jakautuvat seuraavasti: TP 2007 TP 2008 TP 2009 TP 2010 TA 2011 TA ,631 miljoonaa euroa 9,871 miljoonaa euroa 5,935 miljoonaa euroa 3,179 miljoonaa euroa 1,784 miljoonaa euroa 5,765 miljoonaa euroa Esitetyt summat ovat nettosummia, ts. mahdolliset avustukset on huomioitu. Summat sisältävät myös vesiliikelaitoksen investoinnit. Suurin yksittäinen investointi vuonna 2012 on päiväkotiprojekti Lapsikylä Kemiössä joka vuonna 2010 kustantaa 2,45 miljoonaa euroa ja vuonna ,76 miljoonaa euroa. Lapsikylä valmistunee vuonna Kiinteistöpuolella investoidaan yhteensä 4,14 miljoonalla eurolla. Paitsi Lapsikylä-projektia suunnitellaan projekteja kuten suihku- ja pukuhuonetiloja Amospuistoon eurolla, ministadion ja toimenpiteitä Dalsbruk skolanin koulupihalla eurolla sekä Kemiön koulukeskuksen ilmastointi eurolla. Yhdyskuntatekniikan investoinnit nousevat euroon, peruspalveluosaston euroon ja sivistyksen euroon. ATK-laitteisiin ja investointeihin varataan euroa. Vuonna 2013 Kemiönsaaren vesi suunnittelee investoivansa 1,16 miljoonaa euroa ja kunta 4,06 miljoonaa euroa, yhteensä 5,22 miljoonaa euroa. Vuodelle 2014 suunnitellaan 2,89 miljoonan euron kokonaisinvestointeja, joista euroa vedelle ja 1,94 miljoonaa muulle kunnalle. Björkbodan ja Kemiön välillä rakennettava vesi- ja jätevesiverkko otetaan talousarvioon lisäeränä jos projektille myönnetään avustusta. Investointi ei sisälly kokonaisinvestointi määrään 5,77 miljoonaan euroon. Määrä on huomioitu liikelaitoksen talousarviossa jonka vesiliikelaitoksen johtokunta on hyväksynyt. Johtokunnan hyväksymä summa on: brutto euro, avustus euro, nettoinvestointi euro. 22

23 3.8 Toiminnan rahoitus RAHOITUSLASKELMA TP 2010 TA 2011 MUU TA 2011 TA 2012 TS 2013 TS 2014 Toiminnan rahavirta Vuosikate Satunnaiset erät, netto Tulorahoituksen korjauserät Investointien rahavirta Investointimenot Rahoitusosuudet investointeihin Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot Toiminnan ja investointien rahavirta Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisen lisäykset Antolainasaamisten vähennykset Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys Päitkäaikaisten lainojen vähennykste Lyhytaikaisten lainojen muutos Oman pääoman muutokset Muut maksuvalmiuden muutokset Rahoituksen rahavirta Rahavarojen muutos Vuosikatteen, sen jälkeen kun toiminnasta saatavat tulot ja aiheutuvat menot sekä sijoitustoiminnan tulot ja menot on otettu huomioon, tulisi riittää sekä nettoinvestointien rahoitukseen että lainojen lyhentämiseen. Talousarviossa vuodelle 2012 vuosikate on 1,89 miljoonaa euroa. Vuosikate on 5,9 miljoonaa euroa liian pieni kattaakseen investoinnit ja lainojen lyhennykset. Erotus tullaan rahoittamaan lainalla ja vähennetyillä kassavaroilla. Korjausvienteinä sisäisesti tuotettujen varojen myyntivoitot viedään kirjanpidossa käyttöomaisuuteen. Myyntivoittojen arvioidaan vuonna 2012 olevan euroa. Kunnan kokonaisinvestointimenot tulevat vuonna 2012 olemaan 5,77 miljoonaa euroa, jaettuna kunnan 5,04 miljoonaan euroon ja vesiliikelaitoksen euroon. Vuoden aikana tehtävät lainalyhennykset nousevat 2 miljoonaan euroon. Taloussuunnitelmakauden aikana kunnan on pakko lisätä velkataakkaansa toiminnan ja investointien rahoittamiseksi. Vuonna 2013 kunnan tulee nostaa lisää lainaa 5 miljoonaa euroa ja vuonna ,8 miljoona euroa. Lyhennykset vuosina 2013 ja 2014 ovat reilut 2 miljoonaa euroa joten vuoden 2014 lopulla kunnan lainataakka on 23,72 miljoonaa euroa. Kassa vähenee talousarviovuoden aikana noin 1,40 miljoonalla eurolla ja on ,42 miljoonaa euroa. Kassan riittävyys on 22 päivää. Valtuuston taloudellisten tavoitteiden ja kunnan strategian mukaan kassan riittävyyden pitää olla vähintään 18 päivää. 23

24 3.9 Talousarviovalmistelut ja talouden tasapainottaminen Kunnanhallitus käsitteli jo kesäkuussa alustavan talousarviokehyksen vuodelle Aikainen aikataulu johtui enimmäkseen siitä että vuonna 2012 Kemiönsaaren kunta ei enää saa yhdistymisavustusta. Osastojen oli aikaisemmin aloitettava talousarviotyö jotta löydettäisiin mahdollisia ratkaisuja kompensoimaan yhdistymisavustuksen, 1,73 miljoona euron poisjäänti. Elokuussa osastot saivat talousarviokehyksen joka sisälsi määritetyt euromäärät vuodelle Kehyksen vuosikate oli 2,67 miljoonaa euroa ja ylijäämä oli noin euroa. Lautakuntien talousarvio-esitykset olivat noin 1,69 miljoonaa euroa suuremmat kuin talousarviokehys. Tasapainoisen talousarvion aikaansaamiseksi kaikkien osastojen kanssa on keskusteltu mahdollisista talousarvioesitysten supistuksista. Kunnanjohtajan vaatimus supistuksille oli yhteensä euroa, jaettuna osastoille seuraavasti: hallinto euroa, kehitys euroa, sivistys euroa, peruspalvelut euroa ja ympäristö ja tekniikka euroa. Osastot toteuttivat supistusvaatimukset seuraavasti: hallinto euroa, kehitys euroa, sivistys euroa, peruspalvelut euroa ja ympäristö ja tekniikka euroa Kuntalain mom. mukaisesti: Talousarviossa ja taloussuunnitelmassa hyväksytään kunnan toiminta ja talous. Talousarvio ja taloussuunnitelma tulee laatia siten, että kunnan tehtävien hoidon edellytykset turvataan. Taloussuunnitelman tulee olla tasapainoinen tai osoittaa ylijäämää korkeintaan neljän vuoden suunnitelmakauden aikana, ellei arvioida ylijäämää syntyvän taselaskelmassa siltä vuodelta, jolloin talousarvio tehdään. Jos alijäämää taseessa ei voida kattaa suunnitelmakauden aikana, tulee taloussuunnitelman yhteydessä päättää eritellyistä toimenpiteistä, joilla katteeton alijäämä katetaan ajanjaksolla, jonka valtuusto erikseen vahvistaa. Kunnan taselaskelma vuodelta 2010 näyttää kertynyttä ylijäämää 6,4 miljoonaa euroa. Ennustettu tulos vuodelle 2011 arvioidaan positiiviseksi, minkä seurauksena ylijäämä käynnissä olevalla laskentakaudella kasvaa edelleen. Talousarvio vuodelle 2012 osoittaa yli euron alijäämää. Kiitos aikaisempien vuosien kertyneestä ylijäämästä kunnalla ei ole mitään velvollisuutta kattaa edellisten vuosien alijäämää. 4 TALOUSARVION RAKENNE, SITOVA LUONNE JA SEURANTA Kunnan talouden hoitoa ohjataan kahdelta taholta. Kuntalaki sisältää määräykset talousarvion ja taloussuunnitelman laatimisesta. Kirjanpitolaki sisältää määräykset kirjanpidon ja tilinpäätöksen laatimisesta. Kuntalain 65 mukaan valtuuston tulee ennen vuoden vaihdetta hyväksyä kunnan tulevan vuoden talousarvio. Samassa yhteydessä valtuusto hyväksyy taloussuunnitelman kolmelle tai useammalle vuodelle. Talousarviovuosi on taloussuunnitelman ensimmäinen vuosi. Talousarviossa ja taloussuunnitelmassa hyväksytään kunnan toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet. Talousarvio on laadittava siten, että kunnan tehtävien hoitamisen edellytykset turvataan ja että kunnalla on edellytykset saavuttaa toimintatavoitteet. Talousarvio ja taloussuunnitelma koostuvat toiminta-, tuloslaskenta-, investointi- ja rahoitusosasta. Talousarvio esitetään näin sekä tuloslaskelman että rahoituksen näkökulmasta. Käyttötalousosan avulla ohjataan kunnan toimintaa. Siinä valtuusto esittää eri vastuualueiden toimintatavoitteet, osoittavat tarvittavat määrärahat näiden tavoitteiden saavuttamiseen sekä tekee tuloarviot valtuuston päättämien kokonaisuuksien hoitamiseksi. Toimintaosuus on jaettu viiteen vastuualueeseen; hallinto-osasto, kehitysosasto, sivistysosasto, peruspalvelu-osasto sekä ympäristö- ja tekniikkaosasto. Tuloslaskelma osoittaa kuinka kunnan tilikaudelle tarkoitettu tulorahoitus riittää palvelutoiminnan menoihin, korkoihin ja omaisuuden kulumisen edellyttämiin, suunnitelmien mukaisiin, poistoihin. Investointiosassa selvitetään investoinnit sekä talousarviovuodelle että suunnitelmakausille. Investointiosan määrärahat sekä tuloarviot kunnanvaltuusto hyväksyy joko hankeryhmittäin tai hankkeittain. 24

25 Rahoitusanalyysissä selvitetään paljonko pääomarahoitusta tarvitaan sisäisten siirtojen lisäksi investointeihin ja lainanlyhennyksiin sekä se, miten rahoitustarve katetaan tai kuinka suuri rahoitusylijäämä on ja miten se tullaan käyttämään. 4.1 Netto- ja bruttobudjetointi Käyttötalousosan viiden vastuualueen (hallinto-osasto, kehitysosasto, sivistysosasto, peruspalvelu-osasto ja ympäristö- ja tekniikkaosasto) toiminta-avustukset ovat sitovia valtuustoa kohden nk. nettokäytännön mukaan. Bruttobudjetointia sovelletaan kiinteistömyynnin voittoon/tappioon. Investointiosan määrärahat on sidottu hankkeittain valtuustoon nettokäytännön mukaan. 4.2 Talousarvion ja talousarvioperusteiden sitovuus Valtuusto päättää siitä, miten talousarvio perusteineen sitoo kunnanhallitusta ja muita kunnan elimiä. Talousarvio koostuu toiminta-alueen määrärahoista, rahoitustuloista ja toimintatavoitteista, talousarvion yleisistä perusteista, avainluvuista ja tuloslaskennasta. Kuntalain mukaan toimintatavoitteet ovat kunnanvaltuustoa sitovia. Tulosyksiköt velvoitetaan hankkimaan talousarvioon merkityt tulot. Mahdolliset poikkeamat tulee selvittää viimeistään tilinpäätöksen yhteydessä tai tarvittaessa talousarviomuutoksen kautta, mikäli poikkeamat ovat huomattavia. Yksiköt voivat ilman erillistä päätöstä luopua tarpeettomasta irtaimesta. Myyntitulot voidaan käyttää yksikön menojen kattamiseen. Investointiosan määrärahat on sidottu projekteittain valtuustoon. Talousarvion yleiset perusteet ovat tietoa, jonka ei katsota olevan sitova osa talousarviota. Vastuualueiden tulee seurata perusteissa ja niihin kirjatuissa pääpainopistealueissa esitettyjä toimintalinjoja. Talousarviossa on esitetty erilaisia avainlukuja, jotka eivät ole sitovia mutta suuntaa antavia. 4.3 Toiminnallisten ja taloudellisen tuloksen seuranta Talousarvion toiminnan ja talouden toteutumista seurataan lähtökohtana hyväksytty talousarvio ja siihen mahdollisesti tehtävät muutokset. Toiminnan tuloksen seurannalla tarkoitetaan sitä, että tulosyksiköt seuraavat esitettyjä toimintatavoitteita ja niiden toteutumista ja talouden seurannalla sitä, että tulosyksiköt seuraavat kustannuksia ja tuloja. 25

26 5 KUNTAKONSERNI 5.1 Kuntakonsernin tavoitteet ja ohje Valtuusto tulee vielä vuoden 2011 aikana käsittelemään konserniohje ehdotuksen. Kemiönsaaren kuntakonsernin konserniohjeen tavoite on edistää yhteisen näkemyksen muodostamista sekä sitoutumista yhteisiin tavoitteisiin. Konserniohjeella pyritään yhteisöjen ohjauksen yhtenäistämiseen, toiminnan läpinäkyvyyden lisäämiseen, kunnan yhteisöltä saaman tiedon laadun parantamiseen ja tiedonkulun tehostamiseen. Konsernijohdon muodostaa kunnanhallitus ja kunnanjohtaja. Konsernijohto johtaa Kemiönsaaren kunnan kuntakonsernia, vastaa siitä, että yhteisöjen valvonta on kunnossa, antaa tarvittaessa yksityiskohtaisia ohjeita konserniohjeen lisäksi tai siirtää ohjeidenantovaltuuden, valitsee kunnan edustajat kunnan kokonaan tai osittain omistamien yhtiöiden yhtiökokouksiin (yhtiöiden, joista kunta omistaa 50 % tai vähemmän), antaa lausunnon yhteisöjen talousarvioista ja taloussuunnitelmista sekä muista tulevaisuutta koskevista suunnitelmista, antaa kuntalain 23 :n mukaisesti ohjeita kunnan kannan ottamisesta käsiteltäviin asioihin, tiedottaa valtuustolle toimintakertomuksen yhteydessä yhteisöjen toiminnasta sekä seuraa yhteisöjen toimintaa ja antaa tarvittaessa toimenpide-ehdotuksia havaittujen puutteiden korjaamiseksi. Tytäryhteisöjen tulee toiminnassaan edistää kunnan strategian toteuttamista. 26

27 6 KÄYTTÖTALOUSOSA 27

28 6.1 HALLINTO-OSASTO Hallintoyksikkö Henkilöstöyksikkö Talousyksikkö IKT-yksikkö 28

29 HALLINTO-OSASTO TP 2010 TA 2011 TA 2012 TS 2013 TS 2014 TOIMINTATUOTOT Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Vuokratuotot Muut toimintatuotot TOIMINTATUOTOT muutos % 1% -442% -5% 0% TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot Henkilöstösivukulut Eläkekulut Muut henkilöstösivukulut Henkilöstösivukulut Henkilöstökulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Vuokrakulut Muut toimintakulut TOIMINTAKULUT muutos % 3% 4% -1% 0% TOMINTAKATE SUUNNITELMAPOISTOT ARVONALENTUMISET TILIKAUDEN TULOS Kunnanjohtaja: Osaston ehdotuksesta on supistettu euroa. 29

30 HALLINTO-OSASTO Yksikkö: Hallinto Vastuuhenkilö: Hallintojohtaja TOIMINTA Hallintoyksikköön kuuluvat valtuusto, kunnanhallitus, tilintarkastuslautakunta, keskusvaalilautakunta, palveluneuvonta sekä hallinto. Hallintoon kuuluu valtuuston ja kunnanhallituksen päätösten valmistelu ja täytäntöönpano, kunnan operatiivisen toiminnan johtaminen, kunnan arkistotoimi sekä yleiset hallinnolliset asiat. TOIMINTAYMPÄRISTÖN KESKEISET MUUTOKSET VUOSINA Yhä useammat asiat hoidetaan sähköisesti, myös kokousasiakirjojen käsittely. Kunnissa pyritään muuttamaan myös arkistointi enenevässä määrin sähköiseen muotoon. Kuntaliitto käynnisti vuoden 2011 aikana hankkeen Arkivbildningsplanen i förändring, jonka tavoitteena on luoda hankkeeseen osallistuville kunnille yhteinen tehtäväluokitus ja arkistonmuodostussuunnitelma. Hankeaika on vuosina ja Kemiönsaari osallistuu hankkeeseen. Tällä kaudella tullaan toteuttamaan presidentinvaalit tammi-helmikuussa 2012, kunnallisvaalit lokakuussa 2012 ja Europarlamenttivaalit kesäkuussa TALOUSSUUNNITELMA Budjettivuoden aikana asioita valmistellaan siten, että vuonna 2013 alkavalla uudella toimikaudella kunnanhallitus saa kokousasiakirjat ainoastaan sähköisessä muodossa. Tämän aikaansaamiseksi kunnanhallituksen jäsenille hankitaan kannettavat tietokoneet. SITOVAT TAVOITTEET 2012 Tavoitteet Tavoitetaso / seuranta Selkeämpi ja helpompi kielenkäyttö valmisteluissa, Kunta osallistuu Rakt på sak-selväkielisyyshankkeeseen sopimusteksteissä ja muissa teksteissä. työstäen parempia malleja ja kielenkäyttöä. Selkeä ja johdonmukainen arkistointikäytäntö sähköinen arkistointi mukaan lukien. Sähköistä asiakirjahallintoa kehitetään Luodaan arkistonmuodostussuunnitelma Kunnanhallitus siirtyy käyttämään sähköisiä kokousasiakirjoja vuodesta 2013 alkaen. 30

31 HALLINTO-OSASTO Yksikkö: Hallinto Vastuuhenkilö: Hallintojohtaja AVAINLUVUT Suoritteet BS 10 BG 11 BG 12 EP 13 EP 14 Kokousten lukumäärä Valtuusto Kunnanhallitus Tilintarkastuslautakunta Keskusvaalilautakunta Iltakoulut / seminaarit Mittarit BS 10 BG 11 BG 12 EP 13 EP 14 Asioiden lukumäärä/kokous Valtuusto Kunnanhallitus Tilintarkastuslautakunta Keskusvaalilautakunta HENKILÖSTÖBUDJETTI Henkilötyövuosien määrä BS 10 BG 11 BG 12 EP 13 EP 14 Kunnanjohtaja Hallintojohtaja Johdon sihteeri Toimistosihteeri Kielenkääntäjä 0,6 0, Palveluneuvoja 2,5 2,5 2,5 2,5 2,5 Yhteensä 7,1 7,1 7,5 7,5 7,5 31

32 HALLINTO-OSASTO Yksikkö: Hallinto Vastuuhenkilö: Hallintojohtaja HALLINTOYKSIKKÖ BS 2010 BG 2011 BG 2012 EP 2013 EP 2014 TP 2010 TA 2011 TA 2012 TS 2013 TS 2014 TOIMINTATUOTOT Henkilöstökulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Muut toimintakulut TOIMINTAKULUT TOIMINTAKATE MUUTOKSET TA11 TA12: Lisääntyneet kustannukset, kielenkääntäjä, jonka työaika on ollut 60%, siirtyy eläkkeelle. Uusi kielenkääntäjä 100 % Lisääntyneet kustannukset, presidentti- ja kunnallisvaalit Vähentyneet kustannukset, kunnanhallituksen avustus (käyttämättä 2010 ja 2011) Vähentyneet kustannukset, velka- ja talousneuvonta siirretty Turkuun Vähentyneet kustannukset, materiaalit, ostopalvelut

33 HALLINTO-OSASTO Yksikkö: Henkilöstöhallinto Vastuuhenkilö: Hallintojohtaja TOIMINTA Henkilöstöhallintoyksikköön kuuluvat palkanlaskenta, kunnan henkilöstöasioiden koordinointi, yhteistyö ammattijärjestöjen edustajien kanssa, työterveyshuolto, henkilöstön työkyvyn ylläpitäminen sekä kesätyöntekijöiden ja työllistettyjen koordinointityö. TOIMINTAYMPÄRISTÖN KESKEISET MUUTOKSET Henkilöstön saanti vaikeutuu tietyilla aloilla yhä enemmän. Uuden henkilöstön saanti edellyttää suunnattuja panostuksia ja hyvin suunniteltua rekrytointiprosessia. Kuntasektorin nykyiset työehtosopimukset ovat voimassa vuoden loppuun 2011 saakka. Kunnallinen työmarkkinalaitos on asettanut tavoitteeksi, että tuloksellisuuteen perustuva palkan määritys jatkuu vielä seuraavallakin sopimuskaudella. TALOUSSUUNNITELMA Manuaalisia työvaiheita vähennetään jatkuvasti ja sähköisen tiedonannon osuutta lisätään. Kunnan käyttämän henkilöstöhallinto-ohjelman ylläpito tullaan lakkauttamaan tulevina vuosina. Kunnalle on hankittava uusi ohjelma, joka mahdollistaa sähköiset lomakkeet ja työaikaan liittyvien asiakirjojen sähköisen käsittelyn. Työn vaativuuden arvioinnin läpikäynti tulee toteuttaa kunnissa yhtämittaisesti. Kemiönsaaren kunta toteuttaa arvioinnin vuoden 2012 kuluessa. Mikäli tulevakin sopimuskausi sisältää tuottavuustekijöitä, suunnitellaan paikalliseen käyttöön tuottavuutta mittaava järjestelmä. SITOVAT TAVOITTEET 2012 Tavoitteet Tavoitetaso/ seuranta Oikeudenmukainen palkkaus, joka huomioi Työtehtävien vaativuuden arvioinnin läpikäynti työn vastuun ja laajuuden. toteutetaan vuonna Vireä intranet toimimaan kunnan eri työpisteiden tiedotuskanavana. Vähemmän manuaalisia työvaiheita palkanlaskussa Intranet-työ on jatkuvaa. Uusia käyttäjiä opastetaan uutisten ja päivitysten teossa jotta intranetin käyttö olisi mahdollisimman kattava. Palkkatiedot lähtetetään s-postitse valtaosalle henkilöstöä Työaikalistat syötetään sähköisesti palkkaohjelmaan Sähköiset lomakkeet otetaan käyttöön. AVAINLUVUT Suoritteet TP 10 TA 11 TA 12 TS 13 TS 14 Sisäisiä palkkauksia Ulkoisia palkkauksia Yhteistyökomitean kokouksia Työllistettyjä, henkilöstötyövuosia 2,5 2,

34 HALLINTO-OSASTO Yksikkö: Henkilöstöhallinto Vastuuhenkilö: Hallintojohtaja HENKILÖSTÖBUDJETTI Henkilötyövuosien määrä BS 10 BG 11 BG 12 EP 13 EP 14 Henkilöstöpäällikkö 0,3 Toimistosihteeri 0,3 Palkanlaskija Yhteensä 0, Pääluottamusmiesten työajat: JUKO ry 0,25 0,25 0,25 0,25 0,25 JHL 0,35 0,35 0,35 0,35 0,35 Tehy ry 0,1 0,1 0,1 0,1 0,1 SuPer ry 0,08 0,08 0,08 0,08 0,08 Yhteensä 0,78 0,78 0,78 0,78 0,78 34

35 HALLINTO-OSASTO Yksikkö: Henkilöstöhallinto Vastuuhenkilö: Hallintojohtaja HENKILÖSTÖYKSIKKÖ BS 2010 BG 2011 BG 2012 EP 2013 EP 2014 TP 2010 TA 2011 TA 2012 TS 2013 TS 2014 TOIMINTATUOTOT Henkilöstökulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Muut toimintakulut TOIMINTAKULUT TOIMINTAKATE MUUTOKSET TA11 TA12: Työllistämistuki, nettolisäys Vähentyneet kustannukset, sisäinen vuokra

36 HALLINTO-OSASTO Yksikkö: Talous Vastuuhenkilö: Hallintojohtaja TOIMINTA Talousyksikkö vastaa budjetin laadinnasta ja tilinpäätöksestä, juoksevasta kirjanpidosta, laskujen käsittelystä ja ostoreskontrasta sekä suurimmasta osasta kunnan laskutusta ja myyntireskontraa. Tämän lisäksi talousyksikkö avustaa Kemiönsaaren vesiliikelaitosta asiantuntijapalveluin. TOIMINTAYMPÄRISTÖN KESKEISET MUUTOKSET Talousprosesseja ohjaavat lait ja ohjeistukset muuttuvat jatkuvasti. Kirjanpitolakiin tehtyjen muutosten lisäksi tulevat myös eurooppalaiset maksuliikennettä ohjaavat standardit. Taloussuunnittelujakson aikana perinteiset suoraveloitukset tulevat Sepan myötä poistumaan ja suoraveloitusasiakkaiden ainoaksi vaihtoehdoksi jää sähköiset laskut. TALOUSSUUNNITELMA Sähköisten prosessien käyttöönotto-, kehitys-, ja implementointityö jatkuu. SITOVAT TAVOITTEET 2012 Tavoitteet Tavoitteet Täsmällinen tilitys, hyvä raportointi ja informatiiviset tilinpäätökset Paperilaskujen määrää vähennetään Tavoitetaso / seuranta Tavoitetaso / seuranta Kuukausittainen budjettiseuranta yksiköille Lautakunnille seuranta neljännesvuosittain Jatkuva seuranta markkinatilanteen vaikutuksista kunnan talouteen ja rahoitukseen. Yli puolet ostolaskuista tulee sähköisessä muodossa Sähköisiä myyntilaskuja tarjotaan asiakkaille aktiivisesti AVAINLUVUT Suoritteet BS 10 BG 11 BG 12 EP 13 EP 14 Myyntilaskuja Ostolaskuja Sähköisten ostolaskujen osuus 15 % 50 % 50 % 60 % 70 % HENKILÖSTÖBUDJETTI Henkilötyövuosien määrä BS 10 BG 11 BG 12 EP 13 EP 14 Controller Taloussihteeri Kirjanpitäjä 1, Reskontranhoitaja 2,6 2,6 2,6 2,6 2,6 Yhteensä 6,1 5,6 5,6 5,6 5,6 36

37 HALLINTO-OSASTO Yksikkö: Talous Vastuuhenkilö: Hallintojohtaja TALOUSYKSIKKÖ BS 2010 BG 2011 BG 2012 EP 2013 EP 2014 TP 2010 TA 2011 TA 2012 TS 2013 TS 2014 TOIMINTATUOTOT Henkilöstökulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Muut toimintakulut TOIMINTAKULUT TOIMINTAKATE MUUTOKSET TA11 TA12: Vähentyneet tulot, talousyksikön sisäinen talouspalvelu lakkautettu Lisääntyneet kulut, eläkevastuut entisille työntekijöille Lisääntyneet kulut, sisäinen vuokra

38 HALLINTO-OSASTO Yksikkö: IKT Vastuuhenkilö: Hallintojohtaja TOIMINTA IKT-yksikön vastuulla on kunnan yhteisen tietoverkon, IKT-laitteiden ja ohjelmien ylläpito ja kehittäminen. IKTyksikön tehtäviin kuuluu mm. suunnitella, ylläpitää ja kehittää tietoverkkoa koordinoida puhelin- ja tietokonejärjestelmien yhteensopivuutta varmistaa tietoturvallisuus kehittää verkossa tapahtuvaa yhteydenpitoa hallinnoida käyttöoikeuksia valmistella tietokone- ja telelaitteistojen ostoja sekä ohjelmistohankintoja yhteistyössä osastojen kanssa tarjota käyttäjätukea kehittää IT-hallintoa ja osallistua kehittämisprojekteihin Käyttäjätuki ja huoltotyö on jaettu siten, että hallinnollinen verkko hoidetaan omilla resursseilla kun taas koulujen ja terveyskeskusten tuki ja huolto hoidetaan ostopalveluin. TOIMINTAYMPÄRISTÖN KESKEISET MUUTOKSET VUOSINA Tietojenkäsittelyjärjestelmien käyttö kunnan eri osastoilla ja yksiköissä kasvaa jatkuvasti. Tietokoneiden lukumäärä kasvaa samassa suhteessa. Kaikki tämä johtaa tietotekniikkatuen ja -huollon tarpeen lisääntymiseen ja yhdessä IP-pohjaisen puhelinkäytön kanssa lopputuloksena on dataverkkoon kohdistuvien vaatimuksien jatkuva lisääntyminen kunnan kaikissa yksiköissä. Myös kansallisten projektien, kuten ereseptin, käyttöönotto asettaa merkittäviä vaatimuksia dokumentoiduille prosesseille, tietoturvallisuudelle ja tiettyjen dataliikenteen standardien täyttämiselle. TALOUSSUUNNITELMA IKT-yksikkö tukee asetettuja strategisia päämääriä aktiivisesti. Taloussuunnitelmakaudella tämä tarkoittaa m.m. sähköisten kokousasiakirjojen käyttöönottoa, terveydenhoitoyksikön tukemista kansallisen e- reseptin käyttöönotossa ja KanTa-järjestelmän sekä Ekologisessa ohjelmassa määritellyt ympäristötavoitteet. Tavoitteet Operatiivisen järjestelmän päivitys Kunnan atk-ohjelmistojen läpikäynti Konekannan uudistaminen Sähköisten palvelujen kehittäminen kunnan asiakkaille ja asukkaille Tavoitetaso / seuranta Operatiivinen järjestelmä Windows Xp päivitetään asteittain Windows 7 operatiiviseksi järjestelmäksi Kattava ohjelmistojen läpikäynti ja turhien kaupallisten ohjelmien poistaminen Konekanta uudistetaan asteittain, ja samalla vanhat ja puutteellisesti toimivat koneet vaihdetaan Suoritetaan kartoitus ja laaditaan aikataulu sähköisten palvelujen kehittämiseksi asiakkaille ja asukkaille 38

39 HALLINTO-OSASTO Yksikkö: IKT Vastuuhenkilö: Hallintojohtaja AVAINLUVUT Suoritteet BS 10 BG 11 BG 12 EP 13 EP 14 Tietokoneiden lukumäärä Käyttäjänimien lukumäärä Oma henkilöstö 2,8 2,8 2,5 3 3 Mittarit Kustannus/tietokone Hallintoverkko Peruspalvelut Koulut HENKILÖSTÖBUDJETTI Henkilötyövuodet BS 10 BG 11 BG 12 EP 13 EP 14 IT-päällikkö 1 0, Järjestelmävastaava IT-koordinaattori 0,8 0,8 0,9 0,9 0,9 IT-tukihenkilö (peruspalvelut) 0,5 1 1 Yhteensä 2,8 2,7 2,4 2,9 2,9 39

40 HALLINTO-OSASTO Yksikkö: IKT Vastuuhenkilö: Hallintojohtaja IKT-YKSIKKÖ BS 2010 BG 2011 BG 2012 EP 2013 EP 2014 TP 2010 TA 2011 TA 2012 TS 2013 TS 2014 TOIMINTATUOTOT Henkilöstökulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Muut toimintakulut TOIMINTAKULUT TOIMINTAKATE MUUTOKSET TA11 TA12: Vähentyneet kulut, it-päällikön ja järjestelmävastaavan toimet muutetaan yhdeksi toimeksi Lisääntyneet kulut, it-tukihenkilö terveyskeskuksille palkataan kokopäiväisesti

41 6.2 KEHITYSOSASTO Kehitysosaston hallinto Saaristo Matkailu Maaseutu Markkinointi Elinkeinoelämä Projektitoiminta 41

42 KEHITYSOSASTO TP 2010 TA 2011 TA 2012 TS 2013 TS 2014 TOIMINTATUOTOT Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Vuokratuotot Muut toimintatuotot TOIMINTATUOTOT muutos % -36% -1% -280% 0% TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot Henkilöstösivukulut Eläkekulut Muut henkilöstösivukulut Henkilöstösivukulut Henkilöstökulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Vuokrakulut Muut toimintakulut TOIMINTAKULUT muutos % -4% -1% -44% 0% TOMINTAKATE SUUNNITELMAPOISTOT TILIKAUDEN TULOS Kunnanjohtaja: Osaston ehdotuksesta on supistettu euroa. 42

43 KEHITYSOSASTO Yksikkö: Kehitysosaston hallinto Vastuuhenkilö: Kehitysjohtaja TOIMINTA Kehitysosasto vastaa asioiden valmistelemisesta saaristolauta-kunnalle, maaseutulautakunnalle ja kunnanhallitukselle. Osastolla on myös henkilöstö-, talousarvio- ja tilinpäätösvastuu. Kehitysosasto hoitaa elinkeinokysymyksiä, matkailua, markkinointia, saaristokysymyksiä, projekteja, strategiaa, KOKO-ohjelmaa, edunvalvontaa, ystävyyspaikkakuntakontakteja, maaseutukysymyksiä, Luckania, kylä-yhdistystoimintaa sekä erilaisten tapahtumien koordinointia. Osasto tekee yhteistyötä Länsi-Turunmaan kaupungin kanssa Turunmaan Seutu ry:tä koskevissa kysymyksissä, tietyissä projekteissa sekä osit-tain myös matkailun puolella. Pääpainopistealueita ovat elinkeino-elämä, markkinointi ja profilointi sekä saaristo. Osastolla toimii eri tiimejä kuten elinkeinotiimi, markkinointi ja matkailutiimi, projektitiimi ja kehitysosasto on mukana myös kaavoitustiimin toiminnassa. KOMI-projektin ansiosta kehitysosasto pystyy avustamaan kunnan muita osastoja mm. ulkoisen tiedottamisen ja projektihallinnan kanssa. Osasto seuraa kunnan strategian suuntaviivoja. Strategian jalkauttaminen kunnan eri osastoille aloitettiin syksyllä 2011 ja se jat-kuu ensi kevääseen. Vuonna 2012 strategia tarkastetaan ja käsitel-lään uudelleen valtuustossa. Osasto on ensimmäisten vuosien aikana toteuttanut useita erilaisia tutkimuksia kuten Kemiönsaaren ulkoisen imagon kartoittaminen, matkailu- ja elinkeinoalojen tutkimukset, visiot Taalintehtaan tule-vaisuuden kehityksestä, jne. Meillä on hyvä pohja, mistä voimme jatkaa Kemiönsaaren tarkoituksenmukaista kehittämistä tulevai-suudessa niin imagollisesti kuin elinkeinoelämän puolellakin. YMPÄRÖIVÄN MAAILMAN MUUTOKSET Hallitusohjelma ja uusi hallitus puhuvat painokkaasti sen puolesta, että kuntien määrä tulevaisuuden Suomessa olisi huomattavasti pienempi. Kemiönsaari kuuluu keskitason yläpuolelle kaikkien kuntien joukossa asukasmäärällä mitattuna. Kunnan visio on pystyä jatkamaan itsenäisenä, rohkeana saaristokuntana. Tämän vision toteutumiseksi pitäisi kuntaan muuttavien asukkaiden määrä saada nousuun. Jatkuvan positiviisen, kekseliään ja mukaansatempaavan markkinoinnin kautta osasto voi edistää positiivisen, muuttoystävällisen kuvan luomista Kemiönsaaresta. Kilpailu uusista asukkaista on erittäin kovaa ja siksi Kemiönsaaren painopisteeksi on valittu lapset. Haluamme panostaa lapsiin, otamme lapsen huomioon. Lapsiystävällisyyden työstäminen aloitettiin syksyllä 2011 ja se jatkuu ainakin vielä kolme vuotta. Tähän valittu työryhmä koostuu eri osastojen avainhenkilöistä. Huolimatta koko maassa vallitsevista yritystoimintaa ja elinkeinoelämää koskevista taloudellisista uhkakuvista, ne eivät toistaiseksi vielä kosketa Kemiönsaarta. Mikäli taloudellinen kriisi jatkuu, tulee se mahdollisesti näkymään myös yritystoiminnassa Kemiönsaarella. Jotta pystyisimme hieman ennustamaan mitä tulevaisuudessa tapahtuu, olemme aktiivisesti mukana alueen eri organisaatioissa, joissa markkinointianalyytikot yhdessä eri alueiden virkamiesten kanssa analysoivat elinkeinoelämän trendejä ja ilmiöitä. TALOUSSUUNNITELMA Toteutetaan laadittua viestintä- ja markkinointisuunnitelmaa. Kemiönsaaren näkyvyys kaksinkertaistetaan pienillä panostuksilla. Elinkeinoelämää tuetaan ja aktiivisia kontakteja yrittäjiin ylläpidetään useilla eri tavoilla kuten seminaareilla, yritysvierailuilla, yritysneuvonnalla ja tarkoituksenmukaisilla infraratkaisuilla. Turunmaan Seutu ry:n toiminta lopetetaan. Talousarviossa ei ole otettu huomioon mahdollisia kustannuksia, jotka voivat syntyä Turunmaan seutu ry nimisen yhdistyksen 43

44 KEHITYSOSASTO Yksikkö: Kehitysosaston hallinto Vastuuhenkilö: Kehitysjohtaja SITOVAT TAVOITTEET 2012 Tavoite Saavutettava taso / seuranta Saarelle muuttajien seuranta Ympäristötavoitteet Kehityskeskustelut henkilökunnan kanssa Koordinointi kokousten kautta Uudet asukkaat toivotetaan terve-tulleiksi infokirjeellä Seurataan muuttajie lukumäärää ja mihin muutetaan Vähennetään paperikopioiden määrää 1/vuosi/henkilö Osastokokous joka toinen viikko osaston henkilökunnalle Tiimikokoukset pidetään kerran kuukaudessa AVAINLUVUT Suoritukset TP 10 TA 11 TA 12 TS 13 TS 14 Käsitellyt pykälät, KH Päätökset, kehitysjohtaja Edunvalvontatoimeksiannot HENKILÖSTÖTALOUSARVIO Henkilötyövuosien määrä TP 10 TA 11 TA 12 TS 13 TS 14 Kehitysjohtaja Toimistosihteeri Yhteensä KEHITYSOSASTON HALLINTO BS 2010 BG 2011 BG 2012 EP 2013 EP 2014 TP 2010 TA 2011 TA 2012 TS 2013 TS 2014 TOIMINTATUOTOT Henkilöstökulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Muut toimintakulut TOIMINTAKULUT TOIMINTAKATE

45 KEHITYSOSASTO Yksikkö: Saaristolautakunta Vastuuhenkilö: Elinkeinojohtaja TOIMINTA Kunnan saaristolautakunnan tehtävä on vastata saaristoasioista kunnallisella tasolla, kehittää elinkeinot, liikenteen ja asumisen saaristossa sekä edesauttaa että saaristo kehittyy tasapuolisesti sekä elinolosuhteiden että saariston elintilan osalta. Lautakunta vastaa myös saariston asukkaiden edunvalvonnasta. Kunta on sen lisäksi osallisena Turunmaan ulkosaariston neuvottelukunnassa Länsi-Turunmaan kanssa. Saaristolautakunta vastaa kunnan saaristo-ohjelman laadinnasta, nykyinen on vuodelta TOIMINTAYMPÄRISTÖN KESKEISET MUUTOKSET VUOSINA Perinteisten saaristoelinkeinojen merkitys vähenee jatkuvasti. Tilalle luodaan edellytyksiä uusille elinkeinohaaroille jotka sopivat saariston olosuhteille. Erityisesti lisääntyvän osa-aikaväestön ja matkailuvirtojen luomat mahdollisuudet on käytettävä hyväksi työpaikkojen ja toimentulomahdollisuuksien luomiseksi saaristossa, jotta saaristo myös tulevaisuudessa olisi elinkelpoinen. TALOUSSUUNNITELMA Kunnan saaristo-ohjemassa luetellaan de toimenpiteet ja projektit jotka ovat ajankohtaisia suunnittelujaksolla. Tärkeimmät satsaukset tapahtuvat liikenteen, elinkeinoelämän, työpaikkojen ja asumisen osa-alueilla. Isoimmissa saaristokylissä pyritään perustamaan osuuskuntia vesi- ja viemäritoimintaa varten, edistämään kaavoitusta ja asuntotuotanto sekä panostamaan luontoon ja ympäristöön. SITOVAT TAVOITTEET 2012 Tavoite Saaristo-ohjelmassa mainittujen päämäärien toteuttaminen Parempien liikenneyhteyksein luominen Jätevesiongelman ratkaisu Vuokra-asuntojen rakentaminen Parempi sosiaali-,terveys- ja sairaanhoito Saavutettava taso / seuranta Jokaisella kylällä on päivittäinen kulkuyhteys, muut saaret riittävän tiheät yhteydet Osuuskuntia perustetaan Rosalan rivitalohanke alkaa Vähimmäistavoite että palvelut pysyvyvät nykyisellä tasolla AVAINLUVUT Suoritukset TP 10 TA 11 TA 12 TS 13 TS 14 Kokousten lukumäärä Nettokustannus/kokous HENKILÖSTÖBUDJETTI Henkilötyövuosien määrä TP 10 TA 11 TA 12 TS 13 TS

46 KEHITYSOSASTO Yksikkö: Saaristolautakunta Vastuuhenkilö: Elinkeinojohtaja SAARISTO BS 2010 BG 2011 BG 2012 EP 2013 EP 2014 TP 2010 TA 2011 TA 2012 TS 2013 TS 2014 TOIMINTATUOTOT Henkilöstökulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat -35 Avustukset Muut toimintakulut TOIMINTAKULUT TOIMINTAKATE

47 KEHITYSOSASTO Yksikkö: Matkailu Vastuuhenkilö: Kehitysjohtaja TOIMINTA Matkailusta vastaa markkinointi- ja matkailutiimi. Tiimi huolehtii mm. saaren matkailun kehittämisestä ja koordinoinnista yhteistyössä paikallisten yrittäjien ja muiden paikallisten ja ulkopuolisten toimijoiden kanssa, yhteydenpidosta alan toimijoihin ja myös muihin yhteistyökumppaneihin, matkailuneuvonnan ja palveluneuvontapisteiden matkailuasiakaspalvelusta, matkailun websivujen ylläpidosta ja kehittämisestä, esitteiden ja muun matkailumateriaalin hankinnasta, messuosallistumisista, Villa Landen kokoustilavarauksista sekä Luckanin toiminnasta. YMPÄRÖIVÄN MAAILMAN MUUTOKSET Matkailun katsotaan olevan kansallisesti kasvava elinkeino. Matkailu on muuttumassa entistä enemmän kansainväliseksi Suomen kansallisten panostuksien ansiosta ja ulkomaisten matkailijoiden määrä on kasvussa. Vaatimukset matkailupalveluiden laadun, sisällön ja saatavuuden suhteen kasvavat koko ajan ja Suomessa panostetaan alaan vahvasti rakentamalla uutta, kehittämällä verkkopalveluja sekä eri tapahtumien kautta. Matkailu suuntautuu entistä enemmän elämystuotantoon ja asiakkaalle helppoihin valmiisiin paketteihin. TALOUSSUUNNITELMA Kemiönsaari on matkailualalla suhteellisen pieni toimija. Olemme melko tuntemattomia niin kansallisesti kuin kansainvälisestikin ja meidät nähdään yleisesti osana saaristoa. Lisäksi talous asettaa tiettyjä rajoitteita esimerkiksi yhteistyölle suurempien toimijoiden kanssa. Kemiönsaaren matkailun kapasiteetti ja tahtotila kartoitettiin vuonna 2011 ja tältä pohjalta lähdetään kehittämään matkailumarkkinointia ja yhteistyötä alan yrittäjien kanssa. Keskustellaan uusista yhteistyötavoista sekä saarella että ulkopuolisten toimijoiden kanssa. Tärkeää on, että pystymme uudistumaan pysyäksemme mukana kehityksessä. Kunnan markkinointipanostukset tukevat myös matkailun kehitystä. Yhteistyötä ja näkyvyyttä lisätään mm. järjestämällä kaikille avoin Axel-gaala alkuvuodesta ja koordinoimalla Senioritempaus syksyllä. Lisäksi Kemiönsaari on mukana Turun ja Varsinais-Suomen yhteismarkkinointihankkeessa sekä Scandinavian Islands projektissa. Luckanin päämiesasia selvitetään vuoden aikana. SITOVAT TAVOITTEET 2012 Tavoite Saavutettava taso / seuranta Uusia matkailureittejä saarelle Matkailusivujen kehittäminen Kehityshanke matkailuyritysten yhteistyön kehittämiseksi Merkitään pyöräilyreitit maastoon Yhteistyössä matkailualan toimijoiden kanssa Yhteistyön ja näkyvyyden lisääntyminen Valitaan eri kanavat, joissa näytään tulevaisuudessa Osallistutaan Matka messuihin Kehitetään yhteistyötä valittujen yhteistyökumppaneiden kanssa Osallistutaan alueen matkailukokouksiin Koordinoidaan Senioritempaus Kemiönsaarella syksyllä

48 KEHITYSOSASTO Yksikkö: Matkailu Vastuuhenkilö: Kehitysjohtaja AVAINLUVUT Suoritukset TP10 TA11 TA12 TS13 TS14 Matkailuyrittäjätapaamisten osanottajamäärä Kutsuttujen vierailijoiden määrä Osallistuminen messuihin Mittari Matkailu euro/asukas Henkilöstö TP 2010 TA 2011 TA 2012 TS 2013 TS 2014 Matkailun kehittäjä 0, Matkailutiedottaja 1 0,5 0,5 1 1 Markkinointipäällikkö 0, Luckanin tiedottaja 0,5 0,5 MATKAILU BS 2010 BG 2011 BG 2012 EP 2013 EP 2014 TP 2010 TA 2011 TA 2012 TS 2013 TS 2014 TOIMINTATUOTOT Henkilöstökulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Muut toimintakulut TOIMINTAKULUT TOIMINTAKATE MUUTOKSET TA11 TA12: Sisäiset vuokrat alenevat 48

49 KEHITYSOSASTO Yksikkö: Maaseutu Vastuuhenkilö: Maaseutusihteeri TOIMINTA Maaseutuyksikkö vastaa maaseutuhallinnosta. Maaseutulautakunnan tehtäviin kuuluu muun muuassa hoitaa kunnan omia peltoja ja metsätalousmaita sekä kylien kehitystyötä. TOIMINTAYMPÄRISTÖN KESKEISET MUUTOKSET VUOSINA Laki maaseutuhallinnon järjestämisestä kunnissa velvoittaa kunnat perustamaan yhteistoiminta-alueita, joiden alueella toimii vähintään 800 maatalouden tukihakemuksen tehnyttä maatalousyrittäjää. Kemiönsaaren kunta on solminut Kaarinan kaupungin, Paimion kaupungin, Sauvon kunnan ja Länsi-Turunmaan kaupungin kanssa sopimuksen yhteistoiminta-alueesta, jossa Paimion kaupunki vastaa palveluiden järjestämisestä. Yhteistoiminta-alue aloittaa toimintansa ja kunnan maaseutusihteeri siirtyy Paimion kaupungin palvelukseen. TALOUSSUUNNITELMA Maaseutuyksikkö valmistautuu maaseutuhallinnon siirtämiseen yhteistoiminta-alueelle. SITOVAT TAVOITTEET 2012 Tavoite Järjestetään kokous kylätoimikunnille Tavoitetaso / seuranta Vähintään 1 kokous. TUNNUSLUVUT Suoritteet TP10 TA11 TA12 TS13 TS14 Tilojen määrä Maataloustukihakemukset Henkilöstötalousarvio Henkilötyövuosien määrä TP10 TA11 TA12 TS13 TS14 Maaseutusihteeri

50 KEHITYSOSASTO Yksikkö: Maaseutu Vastuuhenkilö: Maaseutusihteeri MAASEUTU BS 2010 BG 2011 BG 2012 EP 2013 EP 2014 TP 2010 TA 2011 TA 2012 TS 2013 TS 2014 TOIMINTATUOTOT Henkilöstökulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Muut toimintakulut TOIMINTAKULUT TOIMINTAKATE MUUTOKSET TA11 TA12: Vuodelle 2012 ei ole suunniteltu metsänhakkuita, mikä tarkoittaa sitä, että tulot pienenevät eurolla verrattuna vuoteen Metsänhoitokustannukset vähenevät noin euroa verrattuna vuoteen

51 KEHITYSOSASTO Yksikkö: Markkinointi Vastuuhenkilö: Kehitysjohtaja TOIMINTA Markkinointia hoitaa markkinointi- ja matkailutiimi ja markkinoinnissa keskitytään koko saaren markkinointiin. Tiimi vastaa mm. markkinoinnin koordinoinnista yhteistyössä saaren yrittäjien ja muiden toimijoiden kanssa sekä saaren ulkopuolisten yhteistyökumppaneiden kanssa, aktiivisesta kontaktista eri toimijoihin, markkinointimateriaalin tuottamisesta, websivujen kehittämisestä ja päivittämisestä, osallistumisesta messuihin, PR- toiminnasta, kunnan lehden julkaisusta kerran vuodessa sekä eri tapahtumien ja tilaisuuksien koordinoinnista. Tiimin matkailutiedottaja työskentelee Villa Landessa. YMPÄRÖIVÄN MAAILMAN MUUTOKSET Kunnat kilpailevat entistä kovemmin asukkaista ja matkailijoista. Myös ulkomaisten matkailijoiden ja asukkaiden määrä kasvaa. Tämän päivän asiakkaille ei enää riitä, että tarjotaan pelkkää tuotetta he haluavat elämyksiä ja henkilökohtaista, korkealaatuista palvelua. Markkinointitoimenpiteiden tulee olla linjassa tarjonnan kanssa. Positiivinen imago on erittäin tärkeä, jotta pärjätään tämän päivän kovassa kilpailussa. Osallisuus tulee mukaan entistä enemmän ja se vaikuttaa myös Kemiönsaaren markkinointiin. Parhaita markkinoijia ovat omat asukkaamme ja tyytyväiset asiakkaat, jotka kertovat positiivista viestiä eteenpäin. TALOUSSUUNNITELMA Tulevaisuudessa Kemiönsaari haluaa olla kunta, jossa lapset otetaan huomioon. Tämä tulee näkymään niin toiminnassa kuin markkinoinnissa, tuotetussa materiaalissa, tapahtumissa, ym. Kemiönsaari jatkaa KIMI - markkinointihankettaan, jonka tavoitteena on saada Kemiönsaari kartalle ja tuplata näkyvyys. Kunta hyödyntää markkinoinnissaan Rörliga Bilder projektin kautta tuotettuja mainosfilmejä (kunnan oma sekä 15 yritysfilmiä). Kunta menee mukaan Facebookiin ja käyttää sitä apunaan niin viestinnässä kuin markkinoinnissa. Saarelle kutsutaan eri kohderyhmiä markkinointimielessä ja kunta näkyy myös sponsoroinnin kautta mm. eri tapahtumissa. Lisäksi järjestetään säännöllisesti yrittäjätapaamisia ja benchmarking-matkoja yrittäjille sekä saarella että saaren ulkopuolelle ja näin tehostetaan ja kehitetään yhteistyötä yrittäjien kanssa. SITOVAT TAVOITTEET 2012 Tavoite Saavutettava taso / seuranta Yhtenäisempi markkinointi Näkyvyys lisääntyy Lapsiystävällisyys näkyy tuotetussa materiaalissa, tapahtumissa, ym. Osallistutaan 2-3 messuille (mm. lapsimessut) Julkaistaan yksi lehti keväällä sekä 4 tiedotuslehteä yhteistyössä tiedottajan kanssa Liitytään Facebookiin ja toteutetaan interaktiivista viestintää asukkaiden, ym. toimijoiden kanssa Järjestetään Axel gaala keväällä Yritysyhteistyö lisääntyy Kutsutaan saarelle 2-3 eri kohderyhmää Vähintään 2 yrittäjätapaamista vuodessa Benchmarkning-matkoja yrittäjille Messuosallistumiset yhteistyössä yrittäjien kanssa 51

52 KEHITYSOSASTO Yksikkö: Markkinointi Vastuuhenkilö: Kehitysjohtaja AVAINLUVUT Suoritukset TP10 TA11 TA12 TS13 TS14 Yrittäjätapaamisten osanottajamäärä Kutsuttujen vierailijoiden määrä Osallistuminen messuihin Mittari Markkinointi euro/asukas Saarelle muuttaneiden määrä Henkilöstö TP 2010 TA 2011 TA 2012 TS 2013 TS 2014 Markkinoija MARKKINOINTI BS 2010 BG 2011 BG 2012 EP 2013 EP 2014 TP 2010 TA 2011 TA 2012 TS 2013 TS 2014 TOIMINTATUOTOT Henkilöstökulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Muut toimintakulut TOIMINTAKULUT TOIMINTAKATE MUUTOKSET BG11 BG12: Sisäiset vuokrat alenevat 52

53 KEHITYSOSASTO Yksikkö: Elinkeinoelämä Vastuuhenkilö: Elinkeinojohtaja TOIMINTA Kunnan elinkeinotoiminnasta vastaa, kunnanjohtajan johdolla, elinkeinojohtaja ja kehitysosasto yhdessä. Elinkeinotoimintaa tukee elinkeinotiimi joka koostuu keskeisista toimijoista kunnan organisaatiossa. Kunnan kehitysyhtiöllä on myös keskeinen osa elinkeinotoiminnassa. Toimintaan sisällytetään kaikki kunnan elinkeinotoiminnan osat, mutta keskittyy erityisesti infrastruktuuriin kuten elinkeinotoiminnan yleisiin fyysisiin edellytyksiin, eli fyysineen suunnitteluun, yritystonttien ja tilojen tarjontaan, yritysneuvontaan, rahoituskysymyksiin, tiedotukseen, koulutukseen, projektitoimintaan, yritysverkostojen luomiseen, päämääränä sekä olemassa olevan yritystoiminnan kehittäminen että uusien yritysten luominen. TOIMINTAYMPÄRISTÖN KESKEISET MUUTOKSET VUOSINA Kunnan elinkeinoelämää on muuttunut viimeisten vuosien aikana ja tämä muutos tulee jatkumaan. Teknologiateollisuuden merkitys ja painoarvo on vähentynyt, mutta on nykytilanteessa vakiintunut. Kemiönsaaren kunnassa toimiva vientiin keskittyvän teknologiateollisuus on hyvin haavoittuvainen. Perinteiset maatalous- ja saaristoelinkeinojen merkitys on myös pienentynyt, tilalle tulee palveluelinkeinot, erityisesti matkailun ja kaupan osalta. Mökki- ja veneilyalan palvelut omaavat suuren kehityspotentiaalin kunnassa. Projekti Dalsbruk Waterfront, eli Taalintehtaan keskustan kehittäimisellä ja kehitysyhtiö Faxell 2.0 Oy Ab:n tominnan vakiintumisella tulee muodostumaan keskeiseksi painopistealueeksi lähitulevaisuudessa. TALOUSSUUNNITELMA Kemiönsaari keskittyy moneen projektiin elinkeinotoiminnan piirissä, sekä enemmän yleisluotoisia että hyvin erikoistuneita. Kunnalla on jatkuva valmius uusien projektien käynnistämiseen hyvin lyhyellä varoitusajalla heti kun tarve vaatii. Projekti Dalsbruk Waterfront, eli Taalintehtaan keskustan kehittäimisellä ja kehitysyhtiö Faxell 2.0 Oy Ab:n tominnan vakiintumisella tulee muodostumaan keskeiseksi painopistealueeksi lähitulevaisuudessa Kemiön keskustassa suunnitellaan yksityisellä sektorilla huomattavia investointeja. Kunnan tulee aktiivisesti tukea näitä kehittämällä alueen infrastruktuuria. 53

54 KEHITYSOSASTO Yksikkö: Elinkeinoelämä Vastuuhenkilö: Elinkeinojohtaja SITOVAT TAVOITTEET Tavoite Yritystapaamisia/seminaareja Saavutettava taso / seuranta Vähintään 10 eri tilaisuutta Perustetaan uusia yrityksiä Nettolisäys väh. 18 Toimitilojen tarjonta Järjestetään elinkeinofoorumi Yhdelle uudelle yritykselle on aina tarjottavana yritystilaa lyhyellä varoitusajalla kerran vuodessa Elinkeinostrategia/ohjelma valmistuu 2012 AVAINLUVUT Suoritukset TP 10 TA 11 TA 12 TS 13 TS 14 Yritysten määrä Uusia yrityksiä Lakkautetut yritykset Muutos Nettokustannus/elinkeinoelämä/uusi yritys HENKILÖSTÖTALOUSARVIO Henkilötyövuosien määrä TP 10 TA 11 TA 12 TS 13 TS 14 Elinkeinojohtaja 0,2 0,2 0,2 0,2 0,2 ELINKEINOELÄMÄ BS 2010 BG 2011 BG 2012 EP 2013 EP 2014 TP 2010 TA 2011 TA 2012 TS 2013 TS 2014 TOIMINTATUOTOT Henkilöstökulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Muut toimintakulut TOIMINTAKULUT TOIMINTAKATE

55 KEHITYSOSASTO Yksikkö: Projektitoiminta Vastuuhenkilö: Kehitysjohtaja TOIMINTA Projektit, joissa kunta on mukana samoin kuin kunnan maksamat osuudet on nyt kartoitettu. Kemiönsaaren kunta näkee mahdollisuutena sen, että projektien kautta kunnan eri osia voidaan yhä jatkossakin kehittää. Ei ole kuitenkaan mielekästä pitää käynnissä liian monta erilaista projektia samanaikaisesti. Linjanvetona on, että kunta lähtee jatkossa mukaan ainoastaan sellaisiin projektikokonaisuuksiin, jotka hyödyttävät kuntaa, sen kehittymistä ja asukkaita tavalla tai toisella. Kunnan pääprojekteihin (kehitysosastolla käynnissä neljä pääprojektia vuonna 2012) maksamien osuuksien lisäksi projektiyksikön määrärahoihin sisältyvät kunnan maksamat osuudet 20 muuhun projektiin, joissa kunta on mukana. Projektiyksikön määrärahoihin sisältyvät myös Turunmaan seutu ry:n jäsenmaksu (1euro/henkilö) sekä Samassa veneessä yhdistyksen (leader toiminta) jäsenmaksu (5 euroa/henkilö). Kemiönsaaren neljä pääprojektia ovat: KIMI Kemiönsaari kartalle Komi Viestintä ja osallistaminen painopisteenä kunnallinen vuorovaikutus Energiaomavarainen Kemiönsaari Masva - yritysneuvonta YMPÄRÖIVÄN MAAILMAN MUUTOKSET Rakennemuutosvaihe päättyy Hallitus tulee pienentämään kunnan kehitysmäärärahoja vuodelle TALOUSSUUNNITELMA Kunta hoitaa ainoastaan sellaisia projekteja, jotka hyödyttävät kuntaa ja sen kehittymistä tavalla tai toisella. SITOVAT TAVOITTEET 2012 Tavoite Selkeämpi projektinhallinta Saavutettava taso / seuranta Vuoden aikana laaditaan projektinhallintakäsikirja AVAINLUVUT Suoritukset TP10 TA11 TA12 TS13 TS14 Käsiteltyjen projektien lukumäärä Mittari Omien pääprojektien lukumäärä Ulkoiset varat euro/asukas (pääproj.) Projektien lukumäärä, joissa osasto on mukana Henkilöstö TP 2010 TA 2011 TA 2012 TS 2013 TS 2014 Projektipäälliköt

56 KEHITYSOSASTO Yksikkö: Projektitoiminta Vastuuhenkilö: Kehitysjohtaja PROJEKTITOIMINTA BS 2010 BG 2011 BG 2012 EP 2013 EP 2014 TP 2010 TA 2011 TA 2012 TS 2013 TS 2014 TOIMINTATUOTOT Henkilöstökulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Muut toimintakulut TOIMINTAKULUT TOIMINTAKATE

57 6.3 SIVISTYSOSASTO Sivistysosaston hallinto Päivähoidon yksikkö Opetusyksikkö Aikuisopisto Kirjastoyksikkö Vapaa-ajan yksikkö Kulttuuriyksikkö 57

58 SIVISTYSOSASTO TP 2010 TA 2011 TA 2012 TS 2013 TS 2014 TOIMINTATUOTOT Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Vuokratuotot Muut toimintatuotot TOIMINTATUOTOT muutos % -23% 14% -5% 0% TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot Henkilöstösivukulut Eläkekulut Muut henkilöstösivukulut Henkilöstösivukulut Henkilöstökulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Vuokrakulut Muut toimintakulut TOIMINTAKULUT muutos % 6% 2% 0% 0% TOMINTAKATE SUUNNITELMAPOISTOT TILIKAUDEN TULOS Kunnanjohtaja: Osaston ehdotuksesta on supistettu euroa. 58

59 SIVISTYSOSASTO Yksikkö: Sivistysosaston hallinto Vastuuhenkilö: Sivistysjohtaja TOIMINTA Sivistystoimisto vastaa osaston hallinnosta, kehittämisestä ja suunnittelusta. Sivistystoimistoon kuuluvat koko sivistystoimen hallintohenkilöstö: sivistysjohtaja, sivistysosaston hallintojohtaja, toimistosihteeri kulttuurisihteeri ja aikuisopiston, lasten päivähoidon ja vapaa-aikatoimen henkilöstö, yhteensä 13 henkilöä. MUUTOKSET TOIMINTAYMPÄRISTÖSSÄ Kuntien sivistystoimella on jatkuvasti suuria haasteita. Perusopetuksen opetussuunnitelmaa on uusittu vuoden 2011 aikana. Muutoksia koskevia alueita eli oppilashuoltoa ja oppilaan oppimimisen tukea tulisi kehittää. Valtion toimesta kannustetaan vapaan sivistystyön yksiköitä muodostamaan nykyistä suurempia yhteistyöalueita. Ns. piempien lukioiden olemassaoloa tarkistetaan ja tämä asettaa kunnallemme suuria haasteita. TALOUSSUUNNITELMA Sivistystoimiston hallinnon tavoite on yhteistyön lisääminen eri yksiköiden välillä. Tarkoituksena on saada koko osaston toimistotehtävät sujumaan laadukkaasti ja tehokkaasti. SITOVAT TAVOITTEET 2012 Tavoite Sivistysosaston toimistosta muodostuu hyvin toimiva kokonaisuus Henkilökunnan hyvinvointiin panostetaan Kehitämme lapsiystävällistä asennettamme Saavutettava taso / seuranta Yhteistyötä eri yksiköiden välillä jotta työ sujuu mahdollisimman tehokkaasti ilman päällekkäistyötä. Laaditaan hyvinvointiohjelma henkilöstöstrategian mukaan Lapset (eli asiakkaamme) ovat keskipisteenä kun tuotamme palveluita AVAINLUVUT Suoritukset TP 10 TA 11 TA 12 TS 13 TS 14 Kokousten lukumäärä Sivistyslautakunta Suomenkielinen koulujaosto Ruotsinkielinen koulujaosto HENKILÖSTÖBUDJETTI Henkilötyövuosien määrä TP 10 TA 11 TA 12 TS 13 TS 14 Sivistysjohtaja Hallintojohtaja 0,5 0,5 0,5 0,5 0,5 Toimistosihteeri

60 SIVISTYSOSASTO Yksikkö: Sivistysosaston hallinto Vastuuhenkilö: Sivistysjohtaja SIVISTYSOSASTON HALLINTO BS 2010 BG 2011 BG 2012 EP 2013 EP 2014 TP 2010 TA 2011 TA 2012 TS 2013 TS 2014 TOIMINTATUOTOT Henkilöstökulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Muut toimintakulut TOIMINTAKULUT TOIMINTAKATE

61 SIVISTYSOSASTO Yksikkö: Lastenhuoltoyksikkö Vastuuhenkilö: Lastenhuoltopäällikkö TOIMINTA Päivähoitoyksikön perustehtävänä on tarjota päivähoitoa kun perhe sitä tarvitsee. Lapsella on oikeus päivähoitoon siitä ajankohdasta, kun äidin äityisvapaa loppuu kunnes koulu alkaa. Tarjottu päivähoitopaikka perustuu lapsen päivähoito- ja kasvatustarpeeseen. Päivähoito edistää yhteistyössä perheen kanssa lapsen henkilökohtaista kehitystä. Päivähoito järjestetään seuraavissa päiväkodeissa: Hulta, Sofia, Furubo ja Pjonkis. Ryhmäperhepäiväkodit ovat Kottebo, Karusellen, Bullerbyn ja LillSaga. Kotonaan hoitavia perhepäivähoitajia on 17. Päivähoidon toiminta seuraa varhaiskasvatuksen (0 5 v.) suunnitelmaa. Kemiön päivähoidon piiriin kuuluu vuonna 2012 noin 270 lasta, joista n. 50:llä on esikoulua aamupäivisin. Koitohoidon tukea maksetaan noin euroa. YHTEISKUNNAN MUUTOKSET Joustavimpia aukioloaikoja vaaditaan kaikissa hoitomuodoissa. Pjonkis-päiväkodilla ja ryhmäperhepäiväkodeilla Bullerbyn, Karusellen ja LillSagalla on edessään suuria muutoksia toiminnassaan Muutto Lapsikylään vaatii entistä suurempaa yhteistyötä osastojen välillä ja uutta ajatusamallia. Ulkopaikkakuntalaisilla lapsilla on mahdollisuus saada päivähoitopaikka Kemiönsaaren kunnasta mikäli vapaita paikkoja löytyy. TALOUSSUUNNITELMA Pidemmät aukioloajat eri päivähoitoyksiköissä. Ilta-, viikonloppu- ja yöhoitoa. Ryhmärakenteiden uudistaminen nykyisessä päivähoidossa. Yhteistyömuotojen lisääminen. Kaikille Kemiönsaarella päivähoitoa tarvitseville voidaan tarjota päivähoitopaikka nykyisessä päivähoidossa. Ulkopaikkakuntalaisille voidaan tarjota hoitopaikka mikäli vapaita paikkoja löytyy. 61

62 SIVISTYSOSASTO Yksikkö: Lastenhuoltoyksikkö Vastuuhenkilö: Lastenhuoltopäällikkö SITOVAT TAVOITTEET 2012 Tavoite Panostaminen henkilökunnan täydennyskoulutukseen Lapsikylän rakentaminen aloitetaan Lapsikylän toiminta nähdään uusilla silmillä ja luodaan uusia ideoita Saavutettava taso / seuranta Yhteinen täydennyskoulutuspäivä koko henkilöstölle Toiminnan kehitys ja tulevaisuusmyönteisen ajattelutavan implementointi Profilointi eri osa-alueilla Vihreä lippu-päiväkoti Henkilöstön koulutus 2012 AVAINLUVUT Suoritukset TP 10 TA 11 TA 12 TS 13 TS 14 Lapsia yhteensä : Päiväkodit Ryhmäperhepäiväkodit Perhepäiväkodit Henkilöstö yhteensä: Päiväkodit Ryhmäperhepäiväkodit Perhepäiväkodit Mittarit Nettokustannus / lapsi Päiväkodit Ryhmäperhepäiväkodit Perhepäiväkodit HENKILÖSTÖBUDJETTI TP 10 TA 11 TA 12 TS 13 TS 14 Henkilötyövuosien määrä Päivähoidon johtaja Pedagoginen ohjaaja 1,25 1,25 1,25 1,25 1,25 Lastentarhanopettaja 10, Erityislastentarhanopettaja 0,78 0,78 0,78 0,78 0,78 Barnskötare / närvårdare 18, Perhepäivähoitaja, ryhmä Perhepäivähoitaja, kotona 17, Iltapäivähoidon ohjaaja 5,25 4,5 4,5 4,5 4,5 Koulunkäyntiavustaja 1,5 1,5 1,5 1,5 1,5 Avustaja Toimistosihteeri 1,75 1,75 1,75 1,75 1,75 62

63 SIVISTYSOSASTO Yksikkö: Lastenhuoltoyksikkö Vastuuhenkilö: Lastenhuoltopäällikkö LASTENHUOLTOYKSIKKÖ BS 2010 BG 2011 BG 2012 EP 2013 EP 2014 TP 2010 TA 2011 TA 2012 TS 2013 TS 2014 TOIMINTATUOTOT Henkilöstökulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Muut toimintakulut TOIMINTAKULUT TOIMINTAKATE MUUTOKSET BG11 BG12: Henkilöstökustannus ilta-, viikonloppu ja yöhoito Perhepäivähoitajien ylityökorvaus

64 SIVISTYSOSASTO Yksikkö: Opetusyksikkö Vastuuhenkilö: Sivistysjohtaja TOIMINTA Opetusyksikkö vastaa perusopetuksesta, jota annetaan seitsemässä koulussa. Ruotsinkieliset koulut ovat Amosparkens skola (vl 1-6), Västanfjärds skola (vl 1-6), Hitis-Rosala skola (vl 0-6), Dalsbruks skola (åk 1-9) ja Kimitonejdens skola (åk 7-9). Suomenkieliset koulut ovat Taalintehtaan koulu (vl 1-6) ja Kemiönsaaren keskuskoulu (vl 1-9). Opetusyksikkö vastaa myös Kimitoöns gymnasiumista ja yhteistyöstä toisen asteen oppilaitosten ja muiden opetusyksiköiden kanssa. MUUTOKSET TOIMINTAYMPÄRISTÖSSÄ Yhä useampi lapsi ja nuori tarvitsee fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista tukea ja apua. Perusopetuslakia on muutettu, jotta voitaisiin entistä aikaisemmin tukea oppimista lapsen omien tarpeiden mukaan. Oppilashuoltoa tehostetaan maanlaajuisesti parantamaan oppilaiden hyvinvointia ja estämään syrjäytymistä. Uutta tuntikehystä suunnitellaan TALOUSSUUNNITELMA Työmenetelmiä oppimisen tukitoimiin kehitetään. Oppilashuoltoa kehitetään ja vuoden 2012 aikana luodaan suunnitelma sen toteuttamisesta. Koulut jatkavat uusien työtapojen luomisessa jotta uuden kouluverkon arki sujuu hyvin. Toimintaa suunnitellaan ja kehitetään lapsikeskeisesti. 64

65 SIVISTYSOSASTO Yksikkö: Opetusyksikkö Vastuuhenkilö: Sivistysjohtaja SITOVAT TAVOITTEET 2012 Tavoite Kouluista tulee oppilasmyönteisiä yksiköitä (lapsiystävällinen kunta) Saavutettava taso / seuranta Koulun toimintaa suunnitellaan oppilaskeskeisesti Henkilökunnan hyvinvointiin panostetaan Laaditaan hyvinvointiohjelma henkilöstöstrategian mukaan. Aloitetaan arviointiohjelma, sisältää Ensimmäinen arvointi tehdään talousarviovuonna myös opetuksen arvioinnin. 1. Opetuksen laatu arvioidaan Arvioidaan kaksi lukuainetta 2. Koulun hyvinvointiprofiili Kouluolosuhteet, arvioidaan sosiaaliset suhteet ja mahdollisuudet toteuttaa itseään. Lisääntyvä yhteistyötä yli kielirajojen ruotsin- ja suomenkielisten koulujen välillä Äidinkieleen suuntautuvaa suomenkieltä ruotsinkielisissä kouluissa Äidinkieleen suuntautuvaa ruotsinkieltä suomenkielisessä kouluissa äppelsymbolalla Vihreä skolor lippu blir kaikkiin Grön Flagg-skolor kouluihin Yksi tai muutama koulu saa vihreän lipun TUNNUSLUVUT Oppilastilasto TP 10 TA 11 TA 12 TS 13 TS 14 Oppilaita yhteensä , ,5 oppilaita yhteensä TP 10 TA 11 TA 12 TS 13 TS 14 keskiarvo/vuosi Amosparkens skola , ,5 137 Dalsbruk skola ,5 211, Hitis-Rosala skola 10 9,5 9,5 10 9,5 Västanfjärd skola 49 50, ,5 Kimitonejdens skola ,5 92,5 Ruotsinkieliset oppilaat yhteensä ,5 Oppilastilasto TP 10 TA 11 TA 12 TS 13 TS 14 Kemiönsaaren keskuskoulu ,5 121,5 118,5 118 Taalintehtaan koulu 35 32, ,5 33 Suomenkieliset oppilaat yhteensä ,

66 SIVISTYSOSASTO Yksikkö: Opetusyksikkö Vastuuhenkilö: Sivistysjohtaja Erityisopetus TP 10 TA 11 TA 12 TS 13 TS 14 yksilöllisissä pienryhmissä integroituna yleisopetukseen Erityisopetus muutettu Päästötodistuksen saaneet/saavat DBS,KNS,KSKK vuosiluokka 9 Oppilaita yhteensä TP 10 TA 11 TA 12 TS 13 TS Kuljetusoppilaat TP 10 TA 11 TA 12 TS 13 TS 14 Ruotsinkieliset Suomenkieliset Tuntikehys lv 9-10 lv lv lv lv Ruotsinkielinen opetus 1391, Suomenkielinen opetus KUSTANNUS / OPPILAS TP 10 TA 11 TA 12 TS 13 TS 14 Ruotsinkielinen opetus Amosparkens skola Dalsbruk skola Hitis-Rosala skola Västanfjärd skola Kimitonejdens skola Erityisopetus Suomenkielinen opetus Kemiönsaaren keskuskoulu Taalintehtaan koulu Erityisopetus * Kustannus/oppilas: pääomakustannukset sisältyvät kiinteistöjen vuokriin alkaen TA11 VALTION OPPILASYKSIKKÖHINTA KUSTANNUS / KULJETUSOPPILAS

67 SIVISTYSOSASTO Yksikkö: Lastenhuoltoyksikkö / esikoulutoiminta Vastuuhenkilö: Lastenhuoltopäällikkö TOIMINTA Esikouluopetusta tarjotaan kuusivuotiaille lapsille vuotta ennen oppivelvollisuuden alkamista. Ruotsinkieliset esikoulut ovat Hulta, Sofia, Pjånkis, Furubo ja Rosala. Suomenkieliset esikoulut ovat Hulta ja Pjonkis. Esikoululapsilla on oikeus koulukuljetukseen mikäli koulumatkan pituus on 3 km tai enemmän. YHTEISKUNNAN MUUTOKSET Esikouluopetuksen tarkoitus on kehittää lapsen oppimiskykyä ja lisätä oppilaiden valmiuksia perusopetukseen siirtymisessä. Kunta tarjoaa esikouluopetusta kaikille 6-vuotiaille sekä ruotsin että suomen kielellä. Esikoulutoiminta seuraa esiopetuksen opetussuunnitelmaa. Kemiösaaren esikouluissa on vuonna 2012 noin 70 lasta. Lisääntyvä maahanmuutto Virosta lisää oppilaiden tarvitsemaa tukea ja apua suomen kielessä. TALOUSSUUNNITELMA Lisääntyvä maahanmuutto Virosta lisää oppilaiden tarvitsemaa tukea ja apua suomen kielessä. SITOVAT TAVOITTEET 2012 Tavoite Panostaminen henkilökunnan täydennyskoulutukseen Saavutettava taso / seuranta Yhteinen täydennyskoulutuspäivä koko henkilöstölle Lapsikylän rakentaminen aloitetaan Pjonkis-esikoulu muuttaa Lapsikylään Vihreä lippu-päiväkoti Henkilöstön koulutus 2012 AVAINLUVUT Suoritukset TP 10 TA 11 TA 12 TS 13 TS 14 Lapsia yhteensä: Mittari Nettokustannus / lapsi

68 SIVISTYSOSASTO Yksikkö: Lastenhuoltoyksikkö / aamu- ja iltapäivätoiminta Vastuuhenkilö: Lastenhuoltopäällikkö TOIMINTA Aamu- ja iltapäivähoitoa järjestetään 1 ja 2. luokan koululaisille. Hoito tarjotaan oppilaille joiden vanhemmat käyvät töissä tai opiskelevat klo Kemiönsaaren kunnassa on Dalsin, Västanfjärdin ja Kemiöns aamu-ja iltapäivätoimintapaikat. Kaikissa aamu- ja iltapäivätoimintapaikoissa on yksi työntekijä joka vastaa toiminnasta. Tämän lisäksi löytyy myös muuta henkilökuntaa avuksi erityisapua tarvitseville lapsille, sekä suurissa ryhmissä. Aamu- ja iltapäivähoidolla on toimintasuunnitelma ja toiminta on valtionavun piirissä. Kemiönsaaren aamu- ja iltapäivähoidossa on vuonna 2012 noin 86 lasta. YHTEISKUNNAN MUUTOKSET Kemiön lapsilukumäärä vuosina tulee olemaan TALOUSSUUNNITELMA Kemiön aamu- ja iltapäivähoito muuttaa Lapsikylään sen valmistuessa vuonna Aamuhoidossa toiminta tulee tekemään yhteistyötä päivähoidon kanssa. SITOVAT TAVOITTEET 2012 Tavoite Saavutettava taso / seuranta Panostaminen henkilökunnan täydennyskoulutukseen Yhteinen täydennyskoulutuspäivä koko henkilöstölle Lapsikylän rakentaminen aloitetaan Kemiön iltapäivätoiminta muuttaa Lapsikylään Vihreä lippu-päiväkoti Henkilöstön koulutus 2012 AVAINLUVUT Suoritukset TP 10 TA 11 TA 12 TS 13 TS 14 Lapsia yhteensä: : Mittari Nettokustannus/lapsi HENKILÖSTÖBUDJETTI Henkilötyövuosien määrä TP 10 TA 11 TA 12 TS 13 TS 14 5,25 4,5 4,5 4,5 4,5 68

69 SIVISTYSOSASTO Yksikkö: Opetusyksikkö Vastuuhenkilö: Sivistysjohtaja TOISEN ASTEEN KOULUTUS TOIMINTA Kimitoöns gymnasium on yleissivistävä, ylioppilastutkintoon johtava lukio, joka antaa oppilaillensa valmiudet jatko-opintoihin. Lukiolla on myös oikeus toimia aikuislukiona. MUUTOKSET TOIMINTAYMPÄRISTÖSSÄ Toisen asteen koulutuksen järjestäjille asetetaan yhä suurempia vaatimuksia, kehitys on jatkuvaa ja nopeaa, ja yhä enemmän teknisiä apuvälineitä tulee mukaan opetukseen. Suurilla lukioilla on enemmän resursseja tarjota valintamahdollisuuksia. Ammattiin johtavista oppilaitoksista tulee yhä suositumpia ja ne ovat entistä merkittävämpiä kilpailijoita perinteisille lukioille. Valtio tulee tarkistamaan ns. pienempien lukioiden rahoitusta. TALOUSSUUNNITELMA Kimitoöns gymnasium pyrkii edelleenkin antamaan korkeatasoista koulutusta viihtyisässä oppimisympäristössä. Panostus kannettaviin tietokoneisiin jatkuu. Turun alueen ja Länsi-Uudenmaan lukioiden kanssa tehtävä yhteistyö jatkuu, yhteistyön muoto on keskinäinen verkkopohjaisten kurssien tarjonta. Yhteistyötä Axell Brusabyn kanssa lisätään. Koulu tulee aktiivisesti markkinoimaan itseään vaihtoehtona oppilaille muista ruotsinkielisistä kunnista. Tavoitteena on kehittää uutta kurssitarjontaa joka vastaa nykyistä hevoshoitolinjaa. 69

70 SIVISTYSOSASTO Yksikkö: Opetusyksikkö Vastuuhenkilö: Sivistysjohtaja SITOVAT TAVOITTEET 2012 Tavoite Kouluista tulee oppilasmyönteisiä yksiköitä (lapsiystävällinen kunta) Saavutettava taso / seuranta Koulun toimintaa suunnitellaan oppilaskeskeisesti Henkilökunnan hyvinvointiin panostetaan Laaditaan hyvinvointiohjelma henkilöstöstrategian mukaan Aloitetaan arviointiohjelma, sisältää Ensimmäinen arvointi tehdään talousarviovuonna myös opetuksen arvioinnin. 1. Opetuksen laatu arvioidaan Arvioidaan kaksi lukuainetta 2. Koulun hyvinvointiprofiili Kouluolosuhteet, arvioidaan sosiaaliset suhteet ja mahdollisuudet toteuttaa i Vaihtoehtoisten kurssien lisääminen Uusi kurssitarjonta joka vastaa hevoshoitolinjaa Lukion markkinoinnin lisääminen [äppelsyvihreä lippu kaikkiin kouluhin Oppilaita ja opettajia käyvät eri ruotsinkielisillä paikkakunnilla markkinoimassa Kimitoöns gymnasiumia varteenotettavana vaihtoehtona Yksi tai muutama koulu saa vihreän lipun TUNNUSLUVUT Oppilastilasto TP 10 TA 11 TA 12 TS 13 TS 14 Kimitoöns gymnasium Brusaby oppilaita KÖG:ssa Tuntikehys kehys / oppilas 2,34 2,35 2,52 2,32 2,53 KUSTANNUS / OPPILAS * Kustannus/oppilas: pääomakustannukset sisältyvät kiinteistöjen vuokriin alkaen TA11 VALTION OPPILASYKSIKKÖHINTA

71 SIVISTYSOSASTO Yksikkö: Opetusyksikkö Vastuuhenkilö: Sivistysjohtaja HENKILÖSTÖBUDJETTI, opetustoimi Henkilötyövuosien määrä Opetus TP 10 TA 11 TA 12 TS 13 TS 14 Rehtori Ruotsinkieliset opettajat Suomenkieliset opettajat 15, Koulunkäyntiavustajat 16,9 16,3 16,5 15,5 15 koulusihteeri 1,5 1,5 1,5 1,5 1,5 Kuraattori, ped.ohj./psyk 3 3 2,25 2,25 2,25 Esikouluopettajat Koulunkäyntiavustajat, esikoulu 3,1 3,1 3,1 3,1 3,1 Yhteensä 114,6 102,9 101,35 98,35 96,85 OPETUSYKSIKKÖ BS 2010 BG 2011 BG 2012 EP 2013 EP 2014 TP 2010 TA 2011 TA 2012 TS 2013 TS 2014 TOIMINTATUOTOT Henkilöstökulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Muut toimintakulut TOIMINTAKULUT TOIMINTAKATE

72 SIVISTYSOSASTO Yksikkö: Aikuisopisto Vastuuhenkilö: Rehtori TOIMINTA Kemiönsaaren aikuisopiston tehtävä on antaa kuntalaisille mahdollisuuksia opiskeluun ja vapaa-ajan toimintaan erilaisilla kursseilla ja esitelmillä (käytännöllisillä ja teoreettisilla). Kurssitoiminnan pitää olla niin lähellä kuntalaista kuin on mahdollista. Kuvataiteen perusopetusta järjestetään lapsille (7-12 vuoden ikäisille) ja jatkokoulutusta eri henkilöstöryhmille sekä yhteistyötä tehdään muitten projektien kanssa. Opisto tekee läheistä yhteistyötä muitten vapaata sivistystyötä antavien opistojen kanssa Turunmaalla. TOIMINTAYMPÄRISTÖN KESKEISET MUUTOKSET VUOSINA Opisto seuraa aktiivisesti muutoksia maailmassa ja voi nopeasti toimia ja järjestää kuntalaisten tarvitsevia ja toivomia kursseja ja luentoja. TALOUSSUUNNITELMA Kursseja järjestetään tuntia vuodessa. Opisto tarvitsee muutamia kannettavia tietokoneita kurssitoimintaa varten henkilöille(senioreille), jotka eivät vielä ole hankkineet oman tietokoneen. SITOVAT TAVOITTEET 2012 Tavoite Saavutettava taso / seuranta Yhteistyö Turunmaan vapaansivistystyön kanssa Lisätään ja selvitetään 2012 Yhteistyö lukion ja muiden kanssa Selvitetään 2012 Arviointia järjestelmällisesti Arviointia aineittain Henkilökunnan hyvinvointi ja koulutus Koulutusta lisätään AVAINLUVUT Suoritukset TP 10 TA 11 TA 12 TS 13 TS 14 Kurssilaiset Tunnit Kurssilaiset Nettokustannukset/tunti 67,45 68,37 70,91 67,51 67,51 HENKILÖSTÖBUDJETTI Henkilötyövuosien määrä TP 10 TA 11 TA 12 TS 13 TS 14 Rehtori Kurssisihteeri 0,5 0,5 0,5 0,5 0,5 Toimistosihteeri 0,85 0,85 0,5 0,85 0,85 Yhteensä 2,35 2,35 2 2,35 2,35 72

73 SIVISTYSOSASTO Yksikkö: Aikuisopisto Vastuuhenkilö: Rehtori AIKUISOPETUSYKSIKKÖ BS 2010 BG 2011 BG 2012 EP 2013 EP 2014 TP 2010 TA 2011 TA 2012 TS 2013 TS 2014 TOIMINTATUOTOT Henkilöstökulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Muut toimintakulut TOIMINTAKULUT TOIMINTAKATE MUUTOKSET TA11 TA12: Henkilökustannukset Palvelujen ostot Vuokrat

74 SIVISTYSOSASTO Yksikkö: Kirjastoyksikkö Vastuuhenkilö: Kirjastotoimenjohtaja TOIMINTA Kirjastotoimintaa säätelee kirjastolaki (904/1998) ja -asetus (1078/1998). Yleisten kirjastojen kirjasto- ja tietopalvelujen tavoitteena on edistää väestön yhtäläisiä mahdollisuuksia sivistykseen, kirjallisuuden ja taiteen harrastukseen, jatkuvaan tietojen, taitojen ja kansalaisvalmiuksien kehittämiseen, kansainvälistymiseen sekä elinikäiseen oppimiseen. Kirjastotoiminnassa tavoitteena on edistää myös virtuaalisen ja vuorovaikutteisten verkkopalvelujen ja niiden sivistyksellisten sisältöjen kehittymistä. TOIMINTAYMPÄRISTÖN KESKEISET MUUTOKSET VUOSINA Oppimisprosessit sekä tavat etsiä tietoa ja käyttää kirjastopalveluja ovat muuttuneet. Kirjasto tilana on yhä enemmän kaikille avoin kohtaamis- ja ei-muodollinen oppimispaikka. Sukupolvien tiedolliset tarpeet ovat erilaisia, mutta kaikki tarvitsevat apua tasokkaan, itselle tärkeän tiedon löytämisessä infotulvasta. TALOUSSUUNNITELMA Jatkaa toiminnan sopeuttamista kuntien yhdistymiseen jälkeen. Kehittää kirjaston virtuaalisia palveluja osallistumalla kansallisiin projekteihin, kehittää kirjaston tietoverkkopalveluja ja hankkia enemmän e- materiaalia. Jatkaa yhteistyötä Länsi-Turunmaan kaupungin kanssa (Blanka-yhteistyö). SITOAVAT TAVOITTEET 2012 Tavoite Kartoitetaan kunnan kirjastopalvelut Kehitetään verkko- ja digitaalisia palveluja Luodaan asiakasystävällinen kirjasto sekä tavoitettavuuden että palvelujen kannalta. Tavoitetaso / seuranta Palvelupisteiden määrän ja palvelutason tarkastelu Otetaan käyttöön teksti- ja sähköpostiviestien lähettäminen asiakkaille kirjastojärjestelmän kautta. Viedään päätökseen projekti asiakasläheinen kirjasto Kirjastoa kehitetään tietokeskuksen suuntaan Kemiön kirjasto muuttaa Vila Landeen TUNNUSLUVUT Suoritteet TP10 TA11 TA12 TS13 TS14 Kirjastojen lkm 5, Aukiolotunteja Fyysiset käynnit Kokonaislainaus Lainaajia Kokoelmat Hankinnat

75 SIVISTYSOSASTO Yksikkö: Kirjastoyksikkö Vastuuhenkilö: Kirjastotoimenjohtaja Mittari Fyysiset käynnit/as. 6,78 7,05 6,95 7,23 7,23 Lainaus/as. 10,41 10,9 11,1 11,2 11,2 Lainaajia/as 38 % 39 % 39 % 40 % 40 % Kokoelmat /as 11,98 12,3 11,8 11,8 11,8 Hankinnat /as 0,52 0,5 0,52 0,51 0,51 Toimintakulut/as 79,69 73,25 90,13 91,08 92,33 Kirjastoaineisto- 11,22 10,3 11,04 11,04 11,04 kulut/as. HENKILÖSTÖTALOUSARVIO TP 10 TA 11 TA 12 TS 13 TS 14 Henkilötyövuosien määrä 7,92 7,92 7,92 7,92 7,92 KIRJASTOYKSIKKÖ BS 2010 BG 2011 BG 2012 EP 2013 EP 2014 TP 2010 TA 2011 TA 2012 TS 2013 TS 2014 TOIMINTATUOTOT Henkilöstökulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Muut toimintakulut TOIMINTAKULUT TOIMINTAKATE MUUTOKSET TA11 TA12: - sisäiset kulut aineistokuljetus henkilöstökulut

76 SISVISTYSOSASTO Yksikkö: Vapaa-ajanyksikkö Vastuuhenkilö: Vapaa-aikatoimenjohtaja TOIMINTA Vapaa-aikayksikön tehtävä on tukea, ohjata, kehittää sekä luoda mahdollisuuksia liikunta- ja nuorisotoiminnalle. Tämän lisäksi yksikköön kuuluu yhteistyön edistäminen eri seurojen ja yhdistysten välillä. Yksikkö tukee paikallisia seuroja jotka järjestävät vapaa-ajantoimintaa. Yksiköllä on seuraavat virat: yksi Vapaaaikatoimenjohtaja, kaksi liikunnanohjaajaa, yksi nuorisotyön koordinaattori, yksi nuoriso-ohjaaja, yksi hallivalvoja/siivooja sekä vuodesta 2012 yksi kentänhoitaja. Yksikköön kuuluu kunnan nuorisotilat ja liikuntapaikat. TOIMINTAYMPÄRISTÖN KESKEISET MUUTOKSET VUOSINA Lasten ja nuorten ruutuaika lisääntyy ja fyysinen aktiivisuus vähentyy. Ihmisten fyysinen kunto laskee ja sairaudet jotka liittyvät huonoon kuntoon lisääntyy. Vapaa-ajanyksikkö rohkaisevat lapsia ja nuoria liikkumaan uusilla mielenkiintoisilla toimintamuodoilla. Tupakkaa ja alkoholia käytetään nuoremmissa iässä kuin aikaisemmin. Lisääntynyt alkoholinkäyttö on vaara terveydelle ja liikenteelle. Pahimmassa tapauksessa alkoholinkäyttö aiheuttaa liikenneonnettomuuksia tai syrjäytymistä. Vapaa-ajanyksikkö perustaa yhdessä muiden virastojen kanssa moniammatillisen verkoston, missä lisääntyneellä yhteistyöllä ennaltaehkäistään nuorten päihteiden käyttöä sekä vahvistetaan etsivä nuorisotyötä. TALOUSSUUNNITELMA Liikunta Liikuntasektorin tärkein tehtävä on suunnitella ja kehittää paikkakunnan liikuntatoimintaa sekä toimia liikuntatoimintaa harjoittavien yhdistysten tukena. Liikuntasektori tarjoaa mahdollisuuksia liikuntaan ja kuntoiluun ylläpitämällä kunnan liikuntapaikkoja, kehittämällä liikuntapaikkaverkostoa, tukemalla taloudellisesti urheiluseuroja, järjestämällä yhdessä urheiluseurojen kanssa tapahtumia sekä järjestämällä eri ikäryhmille terveyttä edistävää liikuntaa joka täydentää yhdistysten toimintaa. Nuoriso Nuorisosektorin tärkein tehtävä on luoda hyvät edellytykset kunnan nuorisotoiminnalle ja toimia nuorisotoimintaa harjoittavien yhdistysten ja yhteisöjen tukevana elimenä. Tämä tapahtuu etupäässä tukemalla yhdistyksiä ja yhteisöjä taloudellisesti, tarjoamalla palveluita, järjestämällä omaa toimintaa sekä kehittämällä toimintaa nuorisotaloissa vaihtoehtona alkoholille ja huumeille. SITOVAT TAVOITTEET 2012 Tavoite Enemmän leikkejä ja liikettä alle kouluikäsille lapsille Välituntiliikuntaa lisääntyy kouluissa Tehostaa tietoa liikunnan tärkeydestä Lapsiystävällinen kunta Ympäristötavoite (hyötyliikunta) Saavutettava taso / seuranta Motorinen havainto 3- ja 5-vuotiaille lapsille Järjestämme motorisia oppimistunteja päivähoidon lapsille Koulupihojen välineistö parannetaan ja kehitetään liikuntapaikka strategian mukaan. rakennetaan liikuntaneuvolaverkostoa Parannetaan lasten ja nuorten osallisuuden mahdollisuuksia Toiminnan tiedostamisen vahvistaminen lapsille ja nuorille iltapäiväkerhotoiminnan kehittäminen lapsille ja nuorille rohkaisemme asukkaat kävelemään tai pyöräilemään töihin/ kouluun vuoden aikana. (kampanja) 76

77 SISVISTYSOSASTO Yksikkö: Vapaa-ajanyksikkö Vastuuhenkilö: Vapaa-aikatoimenjohtaja AVAINLUVUT Suoritukset TP 10 TA 11 TA 12 TS 13 TS 14 Baana kävijämäära nettotalousarvio kustanus/käynti 5,65 4,83 5,75 5,75 5,75 Slaggis kävijämäära nettotalousarvio kustanus/käynti 5,16 11, Lammis kävijämäära nettotalousarvio kustanus/käynti 12,60 16, Ekniemen nuorisoleirialue Yöpymisvuorokausia nettotalousarvio kustannus/yöpymisvrk 2,08 1, Amospuisto käyttäjämäärä nettotalousarvio nettokustannus/käyttäjä 0,30 0,40 1,05 0,75 0,62 Koulukeskuksen liikuntapaikka Kemiössä käyttäjämäärä nettotalousarvio nettokustannus/käyttäjä 0,45 0,5 0,80 0,80 0,80 Taalintehtaan liikuntapuisto käyttäjämäärä nettotalousarvio nettokustannus/käyttäjä 1,92 1,00 2,20 2,05 1,88 Ruukkihalli (kouluajan ulkopuolella) käyttäjämäärä nettotalousarvio nettokustannus/käyttäjä 2,64 5,52 3,91 3,91 3,91 Björkbodan jalkapallokenttä käyttäjämäärä nettotalousarvio nettokustannus/käyttäjä 6,73 5,53 6,66 6,66 6,66 77

78 SISVISTYSOSASTO Yksikkö: Vapaa-ajanyksikkö Vastuuhenkilö: Vapaa-aikatoimenjohtaja HENKILÖSTÖLUVUT TP 10 TA 11 TA 12 TS 13 TS 14 vapaa-aikatoimenjohtaja liikunnanohjaaja nuorisotyön koordinaattori nuorisoohjaaja hallivalvoja/siivoja/kentänhoitaja kentänhoitaja VAPAA-AJANYKSIKKÖ BS 2010 BG 2011 BG 2012 EP 2013 EP 2014 TP 2010 TA 2011 TA 2012 TS 2013 TS 2014 TOIMINTATUOTOT Henkilöstökulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Muut toimintakulut TOIMINTAKULUT TOIMINTAKATE MUUTOKSET TA11 TA12: Ekniemen nuorisoleirialueen sulkeminen Nuorisotoiminnan muuttaminen pois Slaggiksesta ostopalvelut (1 jääkenttä, valvonta sekä ulkoalueiden hoito) leasingsopimus (kiinteistötraktori lumilingolla, etukauhalla, leikkuulaitteella sekä ilmastin) kenttähoitaja Frisbeegolfradan viimeistely Amospuistossa Porakaivo kasteluun Amospuistossa 78

79 SIVISTYSOSASTO Yksikkö: Kulttuuriyksikkö Vastuuhenkilö: Kulttuurisihteeri TOIMINTA Kulttuuri- ja vapaa-ajanlautakunta on vastuussa siitä kulttuuritoiminnasta, jota kulttuuriyksikkö toteuttaa. Kulttuurilla laajassa merkityksessä on kuitenkin laveampi sisältö ja läheinen yhteys moniin kunnan toimintaalueisiin, kuten kulttuuriympäristöön ja suunnitteluun, kulttuuriyrittäjyyteen, lapsi- nuorisokulttuuriin, jne. Kulttuuria tarvitaan ja sitä on päivähoidossa, kouluissa ja vanhustenhoidossa. Kulttuurikysymykset ovat siksi luonteeltaan sellaisia, että yhteistyö eri toimintojen ja kunnan muiden yksiköiden kanssa on välttämätöntä. Kulttuuriyksikön tehtävä on edistää taiteen ja kulttuurin integroimista kunnan muihin palveluihin, osaksi kunnan muuta kehitystä. Sen lisäksi Kemiönsaaren kulttuurielämän selkäranka muodostuu yhdistysten, järjestöjen ja yksityishenkilöiden järjestämästä toiminnasta. Vaikka tämä toiminta on kunnallisen toiminta-alueen ulkopuolella, kunnan on tuettava ja kannustettava sitä. TOIMINTAYMPÄRISTÖN KESKEISET MUUTOKSET VUOSINA Kulttuurin merkitys yhteiskunnassa ja tieto kulttuurin myönteisistä vaikutuksista hyvinvointiin kasvaa. Kulttuuri on erityisen tärkeää lapsen kehitykselle ja oppimiselle. Lastenkulttuuri asetetaan siksi kulttuurisektorilla etusijalle. Kulttuuri koetaan myös voimavarana, resurssina, joka lisää paikkakunnan vetovoimaa muuttajien ja matkailijoiden näkökulmasta katsottuna. Monien tutkimusten mukaan, luovat alat kasvavat eniten tänä päivänä. Kemiönsaaressa luovien alojen ammattien harjoittajien osuus suuri, ja heitä muuttaakin paikkakunnalle jatkuvasti. Luova yrittäjyys tulee olemaan tulevaisuudessa entistäkin tärkeämpää osa Kemiönsaaren elinkeinoelämää. TALOUSSUUNNITELMA Kulttuurin, taiteen ja luovuuden strategiaohjelma otetaan käyttöön. Laaditaan toimeenpano-ohjelma ja seurantajärjestelmä. Lastenkulttuuri asetetaan etusijalle ja kulttuuria koulussa -järjestelmä otetaan asteittain käyttöön syksyllä Kulturum Bio Pony-hankkeen avulla kehitetään uusia toimintamuotoja Bio Ponyssa. 79

80 SIVISTYSOSASTO Yksikkö: Kulttuuriyksikkö Vastuuhenkilö: Kulttuurisihteeri SITOVAT TAVOITTEET 2012 Tavoite Kulttuuritarjonnan kehittäminen Kulttuuritilojen hyödyntäminen Ammattimainen kulttuuri avainasemassa Lastenkulttuuri asetetaan etusijalle Kulttuuriperinnön ja kulttuuriympäristön vaaliminen Tavoitetaso / seuranta Avustukset, kriteerien kehittäminen, seurantajärjestelmät Uudet tapahtumat, mm. Lastenkulttuuritapahtumat Kulttuuritilojen kartoitus, markkinointi ja hyödyntäminen Bio Ponyn kehittäminen erillisellä hankkeella Luovan yrittäjyyden kartoitus Yhteiset tapaamiset luovien alojen harjoittajille Osallistuminen Produforum ja AiA-hankkeisiin "Kulttuuria koulussa"-järjestelmän käyttöönottaminen Koulumusiikkitapahtuman järjestäminen yhteistyössä Lastenkulttuuritapahtuminen järjestäminen yhteistyössä Kulttuuriympäristöinventointi-hanke yhteistyössä Prosenttitaide ja ympäristötaide järjestelmän kehittäminen TUNNUSLUVUT Suoritteet TP10 TA11 TA12 TS13 TS14 Tapahtumat omia/yhteistyössä Elokuvaesitykset, määrä Elokuvaesitykset, kävijämäärä Lastenkulttuuritapahtumat Osallistujamäärä Bio Pony; elokuvat & tapahtumat, määrä Bio Pony; elokuvat & tapahtumat, kävijämäärä HENKILÖSTÖ Kulttuurisihteeri BS 10 BG 11 BG 12 EP 13 EP 14 0,5 0,5 1 0,5 0,5 KULTTUURIYKSIKKÖ BS 2010 BG 2011 BG 2012 EP 2013 EP 2014 TP 2010 TA 2011 TA 2012 TS 2013 TS 2014 TOIMINTATUOTOT Henkilöstökulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Muut toimintakulut TOIMINTAKULUT TOIMINTAKATE MUUTOKSET TA11 TAG12: LIsäavustus Sagalundin museolle historiikin kirjoittamiseen, vuodet 2012 ja euro 80

81 6.4 PERUSPALVELUOSASTO Peruspalveluosaston hallinto Sosiaaliyksikkö Vanhustenhuoltoyksikkö Terveydenhuoltoyksikkö Erikoissairaanhoito 81

82 PERUSPALVELUOSASTO TP 2010 TA 2011 TA 2012 TS 2013 TS 2014 TOIMINTATUOTOT Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Vuokratuotot Muut toimintatuotot TOIMINTATUOTOT muutos % -10% 9% 0% 0% TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot Henkilöstösivukulut Eläkekulut Muut henkilöstösivukulut Henkilöstösivukulut Henkilöstökulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Vuokrakulut Muut toimintakulut TOIMINTAKULUT muutos % 2% 5% 0% 0% TOMINTAKATE SUUNNITELMAPOISTOT TILIKAUDEN TULOS Kunnanjohtaja: Osaston ehdotuksesta on supistettu euroa. 82

83 PERUSPALVELUOSASTO Yksikkö: Peruspalvelu hallinto Vastuuhenkilö: Peruspalvelujohtaja TOIMINTA Peruspalveluosaston hallintoon kuuluu peruspalvelulautakunta, peruspalvelun hallinto ja keskusvarasto. Hallinto sijaitsee Kemiössä. Peruspalvelulautakunta kokoontuu säännöllisesti. Lautakunta ottaa kantaa osaston kehittämislinjoihin käyttäen apunaan osaston talousarviota. Peruspalvelun hallinnon henkilökuntaan kuuluvat peruspalveluosaston hallintopäällikkö, toimistosihteeri ja peruspalvelujohtaja. Peruspalvelun hallinto johtaa peruspalveluosaston toimintaa. Osaston toiminnan muodostavat sosiaaliyksikkö, joka vastaa lastensuojelusta, lasten- ja perhehuollosta, vammaishuollosta ja päihdehuollosta, vanhustenhuoltoyksikkö, joka vastaa mm. vanhusten laitoshoidosta, avohoidosta ja asumispalveluista, sekä terveydenhuoltoyksikkö, joka vastaa mm. vuodeosastojen, lääkärinvastaanottojen ja hammashuollon toiminnasta. Keskusvarasto hoitaa hoitotarvikkeiden ja materiaalin hankinnan ja jakelun kaikkiin osaston yksiköihin. Peruspalvelulautakunta nimittää vanhusneuvoston ja budjetoi toiminnan kulut. TOIMINTAYMPÄRISTÖN KESKEISET MUUTOKSET VUOSINA Terveydenhuollon lainsäädäntö on uudistettu Uusi laki astuu voimaan asteittain. Asukkaiden mahdollisuudet hakeutua hoitoon oman kotikunnan ulkopuolelle tulee lisääntymään vuonna Vuonna 2011 lakeihin Laki kotikunnasta ja Sosiaalihuoltolakiin tehtyjen muutosten myötä myös laitoshoidon asiakkaat voivat vaihtaa kotikuntaansa. Asiakkaat voivat myös hakea hoitopaikkaa oman kotikuntansa ulkopuolelta. Myös meidän kuntamme on vuoden 2011 aikana saanut hoitopaikkahakemuksia henkilöiltä, joiden kotikunta ei ole Kemiönsaari. Olettavasti tulevaisuudessakin on henkilöitä, jotka hakevat hoitopaikkaa kunnastamme ja oletettavasti myös Kemiönsaarelaiset tulevat hakemaan hoitopaikkoja muista kunnista. On vielä liian aikaista arvioida onko kysyntä kuntamme hoitopaikkoja kohtaan suurempi kuin kuntalaistemme kiinnostus toisten kuntien hoitopaikkoja kohtaan. TALOUSSUUNNITELMA Toimintaa johdetaan siten, että suunnitellut suuret muutokset sosiaali- ja terveydenhuollossa huomioidaan jo nyt. - Peruspalveluosaston työtapojen kehittäminen jatkuu. Organisaatiota käydään läpi ja muutokset voivat olla ajankohtaisia. - Palkataan hoitokoordinaattori järjestelemään sosiaali- ja terveydenhuollon potilas- ja asiakasvirtoja. - Vanhustenhuollon ohjelma viedään päätökseen vanhustenhuollon, terveydenhuollon, peruspalvelun hallinnon ja valtuutettujen toimesta. - Uusi hyvinvointisuunnitelma, Turunmaan hyvinvointisuunnitelma, huomioidaan lapsi- ja nuorisotyössä. Hyvinvointisuunnitelma tarkastetaan seuraavalla valtuustokaudella. - Laaditaan peruspalveluosastoa koskeva visio ja ohjelma. Ohjelma perustuu kunnan strategiaan vuosille Laaditaan terveyden edistämisohjelma. 83

84 PERUSPALVELUOSASTO Yksikkö: Peruspalvelu hallinto Vastuuhenkilö: Peruspalvelujohtaja SITOVAT TAVOITTEET 2012 Tavoitteet Laaditaan vanhusohjelma Tavoitetaso / seuranta Ohjelmaa käsittelevät elimet hyväksyvät ohjelman Peruspalveluosaston osuus kunnan valmiussuunnitelmasta viedään päätökseen Organisaatiomuutos ja sen aikataulu tehdään Laaditaan peruspalvelua koskeva visio ja strategia Kaikki peruspalvelun toimintayksiköt ponnistelevat jätteiden määrän vähenemisen hyväksi. Organisaatiomalli uusitaan Johtavat virkamiehet suorittavat tehtävän Kukin toimintayksikkö lajittelee jätteensä ja ponnistelee jätteiden määrän vähenemisen hyväksi. AVAINLUVUT Suoritteet TP 10 TA 11 TA 12 TS 13 TS 14 Peruspalvelulautakunta, kokoukset Vanhusneuvosto, kokoukset Mittari Kemiönsaaren peruspalvelu yhteensä Nettokustannus /asukas 2856,7 2927, , , ,73 HENKILÖSTÖBUDJETTI Työvuosien määrä TP 10 TA 11 TA 12 TS 13 TS 14 Peruspalvelujohtaja Hallintopäällikkö Toimistosihteeri 0,6 0,6 0,6 0,6 0,6 Varastonhoitaja Hoitokoordinaattori 0,5 0,5 0,5 Yhteensä 4,1 4,1 4,1 4,1 4,1 84

85 PERUSPALVELUOSASTO Yksikkö: Peruspalvelu hallinto Vastuuhenkilö: Peruspalvelujohtaja PERUSPALVELUOSASTON HALLINTO BS 2010 BG 2011 BG 2012 EP 2013 EP 2014 TP 2010 TA 2011 TA 2012 TS 2013 TS 2014 TOIMINTATUOTOT Henkilöstökulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Muut toimintakulut TOIMINTAKULUT TOIMINTAKATE MUUTOKSET TA11-TA12 Puolipäivähoitokoordinaattori palkataan

86 PERUSPALVELUOSASTO Yksikkö: Sosiaaliyksikkö Vastuuhenkilö: Sosiaalipäällikkö TOIMINTA Sosiaaliyksikkö vastaa sosiaalihuollosta, johon sisältyy lastensuojelu, perhetyö, lastenvalvonta, aikuissosiaalityö, päihdehuolto ja vammaishuolto. Sosiaaliyksikön pääasiallinen toimipiste sijaitsee Kemiön kunnankanslian toimipisteessä, mutta asiakkaita palvellaan myös kolmena päivänä viikossa Taalintehtaalla ja tarvittaessa myös Lammalan Silverbackenissa. TOIMINTAYMPÄRISTÖN KESKEISET MUUTOKSET VUOSINA Yhä useammat lapset ja nuoret tarvitsevat tukea ja apua, mikä näkyy muun muassa lastensuojelutoimintaan kohdistuvien paineiden kasvuna. Tämän myötä yhteistyö muiden lasten ja nuorten parissa työskentelevien instanssien kanssa tulee yhä tärkeämmäksi. Asiaa käsitellään myös valmisteilla olevassa lasten ja nuorten Hyvinvointisuunnitelmassa. Yhteiskunnan suhdanteet vaikuttavat suuressa määrin aikuissosiaalityöhön, maailmantalouden taantuma näkyy nopeasti aikuissosiaalityöhön kohdistuvien vaatimusten lisääntymisenä. Vammaishuoltoon vaikuttaa lähivuosina valtioneuvoston periaatepäätös ja ohjelma tammikuulta 2010, jonka mukaan kehitysvammaisten laitoshoitoa selvitetään ja muita asumismahdollisuuksia kehitetään vuosien aikana. TALOUSSUUNNITELMA Vuoden 2011 aikana on käyty keskusteluja perhekeskuksen perustamisesta. Perhetyöntekijä osallistuu perhekeskuksen suunnitteluun ja toteuttamiseen. Jotta lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma tuottaisi lisäarvoa, se tulee viedä konkreettiselle tasolle yhteistyössä muiden tahojen kanssa. SITOVAT TAVOITTEET 2012 Tavoite Perhekeskustoiminta aloitetaan Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma konkretisoidaan Tavoiteltu taso / seuranta Perhetyöntekijä osallistuu perhekeskustoimintaan Yhteistyötä lisätään lasten ja nuorten parissa työskentelevien, sekä kunnan sisäisten, että ulkopuolisten tahojen välillä TUNNUSLUVUT Suoritteet TS 10 TA 11 TA 12 TS 13 TS 14 Lastensuojeluilmoitukset Huotaanotetut lapset Lapset jälkihoidosa Kuljetuspalvelumatkat Toimeentulotukea saavat taloudet HENKILÖSTÖBUDJETTI Henkilötyövuosien määrä TP 10 TA 11 TA 12 TS 13 TS 14 Sosiaalipäällikkö 1 1 0, Kanslisti/etuuskäsittelijä Sosiaalityöntekijä Lastenvalvoja 1 1 0, Perhetyöntekijä Sosiaaliohjaaja 0,8 1 1 Yhteensä 6 6 6,

87 PERUSPALVELUOSASTO Yksikkö: Sosiaaliyksikkö Vastuuhenkilö: Sosiaalipäällikkö SOSIAALIYKSIKKÖ BS 2010 BG 2011 BG 2012 EP 2013 EP 2014 TP 2010 TA 2011 TA 2012 TS 2013 TS 2014 TOIMINTATUOTOT Henkilöstökulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Muut toimintakulut TOIMINTAKULUT TOIMINTAKATE MUUTOKSET BG11 BG12: Lisääntyneet henkilöstökustannukset: 0,33 sosiaaliohjaaja elokuu-joulukuu Lisääntyneet henkilöstösivukulut Perhehoitajien palkkiot ja kulukorvaukset Lastensuojelutoimenpiteet, palvelujen ostot Kehitysvammaisten hoito, suurimmaksi osaksi työllistäminen

88 PERUSPALVELUOSASTO Yksikkö: Vanhustenhuolto Vastuuhenkilö: Vanhustenhuollon päällikkö TOIMINTA Vanhustenhuollon yksikkö vastaa ikääntyneiden asukkaiden hoidosta. Toiminta on jaettu kolmeen alueeseen. Alueet keskittyvät pääasiassa kunnan vanhainkoteihin/palveluasumisyksiköihin, missä myös kanslia- ja henkilöstötilat sijaitsevat. Vanhainkodit ovat Almakoti (37 hoitopaikkaa tehostettu palveluasuminen mukaan lettuna), Hannakoti (49 hoitopaikkaa) ja palveluasumisyksikkö Silverbacken (16 asumispaikkaa, tehostettu palveluasuminen). Hannakodin yhteydessä järjestetään myös tuettua palveluasumista; Fridhem (9 asumispaikkaa). Kotihoitotiimit toimivat pääasiassa yksikkölähtöisesti paitsi Taalintehtaan ja ulkosaariston tiimit joilla on omat kansliatilat. TOIMINTAYMPÄRISTÖN KESKEISET MUUTOKSET VUOSINA Suomen ikääntyvä väestö vaatii uusia toimintamuotoja. Niin kutsutun vanhuspalvelulain, jonka sosiaali- ja terveysministeriö on valmistellut, tavoitteena on kehittää hyvinvointia ja turvata vanhusten palvelut. Lakiehdotus sisältää päätöksiä eräänlaisesta vanhusten (75 vuotta täyttäneille ja erityisistä syistä myös nuoremmille henkilöille) subjektiivisesta oikeudesta riittäviin sosiaalipalveluihin ja kuntoutukseen. Kuntaliitto on karkeasti arvioinut lakiehdotuksen nostavan kuntien kustannuksia vuosittain satoja miljoonia. Kotona mahdollisimman pitkään asumista tukeva työ jatkuu. Kunnassamme on käyty keskusteluja, että tietty määrä laitospaikkoja muuttettaisiin tehostetuksi palveluasumiseksi Almakodissa, vastaamaan paremmin kansallisia suosituksia. Henkilöstön rekrytointiin täytyy panostaa, esim. oppisopimuksen muodossa. TALOUSSUUNNITELMA Henkilökunnan ammattitaitoa kohotetaan eläkkeelle jäämisen yhteydessä vapautuvien virkojen/toimien pätevyysvaatimustason nostamisen kautta. Kaikissa palveluyksiköissä painotetaan vanhusten hoidon ja palvelujen laatuvaatimusten noudattamista. SITOVAT TAVOITTEET 2012 Tavoite Jokainen kotihoitotiimi toimii käytännössä rinnakkain Panostaminen henkilökunnan hyvinvointiin Osaava ja motivoitunut henkilökunta joka on myönteisesti suhtautunut kehitykseen Arviointitoiminta otetaan käyttöön Saavutettava taso / seuranta Arvioidaan/tarkistetaan sekä asiakkaiden että henkilökunnan jakautuminen Työnohjaus ryhmissä jatkuu Almakodissa. Arvioinnit syksyllä ja keväällä. Jatkuva jatkokoulutus, kehityskeskustelut Kyselyt lähetetään asiakkaille/omaisille vuoden alussa 88

89 PERUSPALVELUOSASTO Yksikkö: Vanhustenhuolto Vastuuhenkilö: Vanhustenhuollon päällikkö AVAINLUVUT Suoritukset TP 10 TA 11 TA 12 TS 13 TS 14 Kotihoitokäynnit Päiväkeskus käynnit Omaishoidontuki asiakkaat/vuosi Kevyt palveluasuminen, hoitovuorok Tehostettu asuminen, hoitovuorok Laitoshoito, hoitovuorok Mittari Kotihoito /käynti 25,15 30,4 32,06 32,10 32,14 Kevyt palveluasuminen 11,14 20,73 21,02 21,22 21,43 /asumispäivä Tehostettu asuminen Alma 39,54 69,79 73,61 73,87 74,14 /asumispäivä Teh. as. Silverbacken /asumispäivä 93,70* 111,04* 111,49* 111,93* 112,37* Laitoshoito Almakoti 109,3 122,33 121,38 121,36 121,62 /hoitovuorokausi Laitoshoito Hannakoti 70,54 85,88 91,10 91,13 91,40 /hoitovuorokausi * sisältää n kotikäynnin kustannukset Västanfjärdissä sekä päiväkeskuskulut HENKILÖSTÖBUDJETTI Henkilötyövuosien määrä TP 10 TA 11 TA 12 TS 13 TS 14 93, , , , ,2074 Vanhustenhuollon päällikkö Kanslisti 0,75 0,75 0,75 0,75 0,75 Esimiehiä Vastaava sairaanhoitaja / esimies Vastaava sairaanhoitaja Tiiminvetäjä Sairaanhoitaja / Terveydenhoitaja Lähihoitaja / Perushoitaja 33,8 34,8 35,8 36,8 37,8 Mielenterveyshoitaja Kuntohoitaja Kotihoitaja 19,5 19,5 19,5 19,5 19,5 Kotiapulainen 2,75 2,75 1,75 2,75 2,75 Hoitoapulainen Laitoshoitaja Askarruttaja 1,78 1,78 1,78 1,78 1,78 Tekstiilihuoltaja 1,6274 1,6274 1,6274 1,6274 1,6274 Resurssihenkilö

90 PERUSPALVELUOSASTO Yksikkö: Vanhustenhuolto Vastuuhenkilö: Vanhustenhuollon päällikkö VANHUSTENHUOLTOYKSIKKÖ BS 2010 BG 2011 BG 2012 EP 2013 EP 2014 TP 2010 TA 2011 TA 2012 TS 2013 TS 2014 TOIMINTATUOTOT Henkilöstökulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Muut toimintakulut TOIMINTAKULUT TOIMINTAKATE MUUTOKSET TA11 TA 12: Lisääntyneet kustannukset sisäisistä vuokrista Lisääntyneet kustannukset sisäisestä ruokapalvelusta Lisääntyneet henkilöstökulut mm. korotetuista sijaispalkoista Lisääntyneet kustannukset ostetuista palveluista (ambulanssi + ATK) Lisääntyneet vuokrakustannukset (potilashälytys + autot ) Lisääntyneet tulot mm. korotetuista maksuista ja vuokrista

91 PERUSPALVELUOSASTO Yksikkö: Terveydenhuoltoyksikkö Vastuuhenkilö: Johtava lääkäri TOIMINTA Terveydenhuoltoyksikkö tuottaa perusterveydenhuollon palveluita avohoitona, vuodeosastohoitona ja hammashuoltona. Toiminnan tukipalveluihin kuuluvat laboratorio- ja röntgentoiminta, fysioterapia ja ensihoito. Taalintehtaalla ja Kemiössä asukkaita palvelevat terveysasemat, Hiittisissä ja Lammalassa neuvolat. Molemmissa terveysasemissa toimivat lääkärin- ja hammaslääkärivastaanottojen lisäksi myös neuvola ja vuodeosasto. Taalintehtaan vuodeosasto on 23-paikkainen kuntouttava osasto ja Kemiön vuodeosasto 27- paikkainen akuuttiin hoitoon suuntautuva osasto. TOIMINTAYMPÄRISTÖN KESKEISET MUUTOKSET VUOSINA Uuden voimaan tulleen terveydenhuoltolain lähtökohtana on asiakkaiden aseman, palvelujen ja hoidon parantaminen. Potilas saa vapaammin valita hoitopaikkaa ja mahdollisuuksien mukaan häntä hoitavan terveydenhuollon ammattilaisen. Perusterveydenhuollon tänään tuottamista palveluista, ensihoito siirtyy kunnilta sairaanhoitopiireille. Sairaanhoitopiirin alueella muodostetaan kunnallisten terveydenhuollon yksiköiden yhteinen potilasrekisteri, joka parantaa tietojen siirtymistä sairaanhoitopiirin ja terveyskeskusten välillä. Myös kuntoutuksen palveluketjua erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon kesken sujuvoitetaan. Sairaanhoitopiireihin perustetaan moniammatilliset perusterveydenhuollon yksiköt, jotka tukevat sairaanhoitopiirin alueen kuntia perusterveydenhuollon järjestämissuunnitelman laatimisessa. Suunnitelmassa sovitaan muun muassa kuntien yhteistyöstä. Terveydenhuollon toimintayksiköiden on laadittava suunnitelma laadunhallinnasta ja potilasturvallisuuden täytäntöönpanosta. Kunnan perusterveydenhuolto vastaa potilaan hoidon kokonaisuuden yhteensovittamisesta. Kunnan on strategisessa suunnittelussaan ja päätöksen-teossaan asetettava paikallisiin olosuhteisiin ja tarpeisiin perustuvat terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen tavoitteet ja määriteltävä niitä tukevat toimenpiteet. Kunnan on järjestettävä terveysneuvontaa joka edesauttaa terveyden ja hyvinvoinnin edistämistä ja ehkäisee sairauksia kuntalaisten piirissä. Terveystarkastuksia ja -neuvontaa on järjestettävä myös nuorille ja työikäisille nuorille jotka eivät kuulu opiskelija- tai työterveyshuollon piiriin. Kunnan on myös järjestettävä neuvolapalveluita ikäihmisille. TALOUSSUUNNITELMA Toimenpiteistä liittyen tietoturvaan ja -suojaan, jotka edeltävät valtakunnallisen ereseptipalvelun käyttöönottoa, on tehtävä suunnitelmallisia ja ne pitää saada juurrutettua varsinaiseen toimintaan. Seuraava askel on aloittaa valmistelut toista KanTa-palveluna varten, nimittäin earkisto-palvelua. Kemiönsaaren on pian päätettävä, liitytäänkö uuteen Turussa toimintaansa aloittavaan yhteispäivystykseen. On myös olemassa alueellisia, hyvin alustavia, suunnitelmia hammashuollon iltapäivystyksen aloittamisesta. Hammashuollon osalta pitää päättää jatketaanko toimintaa nykymuodossa tai kilpailutetaanko toiminta kokonaisuudessaan. Rekrytointiongelmat varjostavat parhaillaan kunnan hammashuoltoa. Henkilökunnan rekrytointi tulee myös muuten olemaan kunnan terveydenhuollon suurimpia haasteita. Avohoidossa suunnitellaan aikuisvastaanottojen siirtämistä lääkärinvastaanottojen toiminnaksi sekä puhelinneuvonnan resurssien lisäämistä. 91

92 PERUSPALVELUOSASTO Yksikkö: Terveydenhuoltoyksikkö Vastuuhenkilö: Johtava lääkäri SITOVAT TAVOITTEET 2012 Tavoite Saavutettava taso / seuranta ereseptien käyttöönotto terveydenhuollossa. ereseptipalvelu otetaan käyttöön v alussa (01-03/2012). Lääkärinvastaanottojen toiminnan kehittäminen. Kemiön lääk.vastaanotosta kehitetään astettain akuuttivastaanotto. Potilasneuvontaa kehitetään. Sairaanhoitajalta voi virka-aikana saada hoitoarvion. Terveydenhoitolain vaatimusten täyttäminen Laajennettujen terveystarkastusten käyttöönotto. ja päivittäminen. Tehdään suunnitelma ja päätös siitä miten Eri vaihtoehdot selvitetään ja mahdollinen kilpailutus hammashuoltoa jatkossa toteutetaan. järjestetään. Suuhygienistin toimi vakinaistetaan. Hammashuollossa kohdistetaan enemmän resurssseja terveyttä edistävään ja ennaltaehkäisevään toimintaan. Laaditaan ohjelma. Edelleen satsataan kuntouttavaan hoitoon Henkilökuntaa koulutetaan ja hankitaan jalkaprässi vuodeosastoilla. laite Taalintehtaan vuodeosastolle. Potilasturvallisuutta kehitetään. Potilasturvallisuuslain pohjalta laaditaan ohjeet vuodeosastojen hoitolaitteiden turvalliseen käyttöön. AVAINLUVUT Suoritukset TP 10 TA 11 TA 12 TS 13 TS 14 Käynnit, perusterveydenhuolto Käynnit, tukipalvelut Käynnit, hammashuolto Hoitovuorokaudet, TVO Hoitovuorokaudet, KVO Mittarit TP 10 TA 11 TA 12 TS 13 TS 14 Käynntit/hoitohenkilökunta, avohoito Käynnit/hoitohenkilökunta, tukipalvelut Paikkaluku, Taalintehtaan vuodeos. (TVO) Paikkaluku, Kemiön vuodeos. (KVO) Hoitaja/potilas, Taalintehtaan vuodeos. 0,59 0,59 0,59 0,59 0,59 Hoitaja/potilas, Kemiön vuodeos. 0,61 0,61 0,61 0,61 0,61 Avohoito, /käynti 40,33 45,22 47,15 47,15 47,15 Hammashuolto, /käynti 74,67 87,04 90,21 90,21 90,21 Hoitovuorokausi TVO, /vrk 185,76 174,46 195,18 195,18 195,18 Hoitovuorokausi KVO, /vrk 157,51 174,79 184,48 184,48 184,48 Hintoihin on sisällytetty 40 % peruspalveluhallinnon kustannuksista. Hinnat eivät sisällä käyttöomaisuuden poistoista aiheutuvia kuluja. 92

93 PERUSPALVELUOSASTO Yksikkö: Terveydenhuoltoyksikkö Vastuuhenkilö: Johtava lääkäri HENKILÖSTÖBUDJETTI Henkilötyövuosien määrä TP 10 TA 11 TA 12 TS 13 TS 14 Johtava lääkäri Johtava hoitaja avohoito Johtava hoitaja vuodeos Toimistosihteeri 0,4 0,4 0,4 0,4 0,4 Laitosapulainen 10,423 10,284 10,284 10,284 10,284 Lääkäri Osastonhoitaja Apul. osastonhoitaja Sairaanhoitaja 14,9 15,5 16,5 16,5 16,5 Perushoitaja/Lähihoitaja Vastaanottoapulainen Välinehuoltaja Terveydenhoitaja 8 7, Psykologi 1 1 1,75 1,75 1,75 Laboratoriohoitaja Röntgenhoitaja Fysioterapeutti 2,5 2,5 2,5 2,5 2,5 Hammaslääkäri 3,5 3, Suuhygienisti Hammashoitaja Osastosihteeri 1,307 1,307 1,307 1,307 1,307 Askarruttaja 0,784 0,784 0,784 0,784 0,784 Yhteensä 82,814 82,858 83,525 83,525 83,525 Kunnanhallitus pyytää viimeistään kirjallista selvitystä peruspalvelun henkilöstötarpeesta, erityisesti koskien terveydenhoitajien lukumäärää ja hammashoidon henkilöstöä. 93

94 PERUSPALVELUOSASTO Yksikkö: Terveydenhuoltoyksikkö Vastuuhenkilö: Johtava lääkäri TERVEYDENHUOLTOYKSIKKÖ BS 2010 BG 2011 BG 2012 EP 2013 EP 2014 TP 2010 TA 2011 TA 2012 TS 2013 TS 2014 TOIMINTATUOTOT Henkilöstökulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset -5 Muut toimintakulut TOIMINTAKULUT TOIMINTAKATE MUUTOKSET TA11 TA12: Lisääntyneet asiakastulot lääkärinvastaanotoilla, hammashuollossa, vuodeosastoilla Lisääntyneet kustannukset johtuen eläkemakssuitsa (varhaiseläkemenoperusteinen ja eläkemenoperusteinen maksu) Lisääntyneet kustannukset johtoen palveluiden ostosta: Potilasasiamiespalvelut Ensivaste (Ensivastelähtöjä vuosittain n. 150 kpl á 130 /lähtö) Ambulanssin valmiuskorvaus Erikoishammaslääkäripalvelut ja vuokrattu työvoima Vuodeosastojen potilaskuljetukset ja ambulanssin x-lähdöt Jaettavat hoitotarvikkeet

95 PERUSPALVELUOSASTO Yksikkö: Erikoissairaanhoito Vastuuhenkilö: Johtava lääkäri TOIMINTA Erikoissairaanhoito ostetaan pääasiallisesti Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri kuntayhtymältä. Sairaanhoitopiirin tehtävänä on järjestää alueensa erikoissairaanhoito. Sairaanhoitopiiri tuottaa väestön tarpeisiin perustuvia erikoissairaanhoidon palveluja, jotka täydentävät terveyskeskusten perussairaanhoidon palveluja. vastaa terveyskeskusten laboratorio- ja röntgenpalvelujen ja muiden vastaavien erityispalvelujen kehittämisestä ja laadun valvonnasta. huolehtii tehtäväalueensa tutkimus-, kehittämis- ja koulutustoiminnasta yhteistyössä terveyskeskusten kanssa. Vuodesta 2008 lähtien kunta on ostanut suurimman osan lastenpsykiatrisista erikoissairaanhoitopalveluista yksityiseltä palveluntuottajalta. TOIMINTAYMPÄRISTÖN KESKEISET MUUTOKSET VUOSINA Sairaanhoitopiirit ovat muuttuneet ja lisää muutoksia on odotettavissa. Eräät sairaanhoitopiirit tuottavat osan palveluista yhteisin organisaatioin ja ostaen naapureiltaan. Omavaraisuus on vähentynyt. Palveluja on organisoitu liikelaitoksiin ja osakeyhtiöihin. Osa näistä palvelee kahta tai useampaa sairaanhoitopiiriä. Tulevaisuudessa erikoissairaanhoidon palveluja organisoidaan tähänastista enemmän yliopistosairaaloiden erityisvastuualueiden eli ns. miljoonapiirin pohjalta. Näiden myötä väestömäärä on riittävä myös lääkäri- ja erikoislääkärikoulutuksen tarpeisiin. Perussairaanhoidon ja erikoissairaanhoidon hallinnollisia esteitä madalletaan ja poistetaan. Tietoverkot, yhteiset arkistot ja liikkuvat palvelut mahdollistavat uusia konsepteja tulevaisuudessa. Kunnan ja sairaanhoitopiirin rajat muodostavat vastedes nykyistä pienemmän esteen asiakkaiden palvelujen käytölle alkaen tulee Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri hoitamaan kiireellisen hoidon, eli vuosi 2012 on viimeinen vuosi, jolloin kunta vastaa kiireellisen hoidon järjestämisestä toisin sanoen kunnan sairaankuljetustoiminnasta. Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri suunnittelee yhteispäivystyksen aloittamista TYKSissä vuonna 2013, tästä johtuen tulee alueemme päivystystoiminta keskittymään TYKSiin. TALOUSSUUNNITELMA Kunnan osalta erikoissairaanhoidon kustannusten nousu on pidettävä kohtuullisena siten, että perusterveydenhuolto hoitaa oman osuutensa terveydenhuollosta ja sairaanhoidosta tyydyttävällä tavalla. Potilaille annetaan oikeanlaista hoitoa oikealla hoitotasolla. Kunta osallistuu aktiivisesti mahdollista päivystysyhteistyötä koskevaan keskusteluun, kuten myös keskusteluihin jotka liittyvät yhteistyöhön terveyskeskuksen eri tukipalveluiden osalta ja myös liittyen tietotekniikkaan. 95

96 PERUSPALVELUOSASTO Yksikkö: Erikoissairaanhoito Vastuuhenkilö: Johtava lääkäri SITOVAT TAVOITTEET 2012 Tavoite Ei erikoissairaanhoidon sakkomaksuja. Saavutettava taso / seuranta Potilaita voidaan vastaanottaa erikoissairaanhoidosta niin, ettei sakkomaksuja synny. AVAINLUVUT Suoritukset TP 10 TA 11 TA 12 TS 13 TS 14 Avohoitokäynnit (VSSHP) Hoitojaksojen määrä (VSSHP) Mittari Nettokustannus /asukas 1 073, ERIKOISSAIRAANHOITO BS 2010 BG 2011 BG 2012 EP 2013 EP 2014 TP 2010 TA 2011 TA 2012 TS 2013 TS 2014 TOIMINTATUOTOT Henkilöstökulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Muut toimintakulut TOIMINTAKULUT TOIMINTAKATE

97 6.5 YMPÄRISTÖ JA TEKNIIKKA OSASTO Ympäristö ja tekniikka hallinto Valvontayksikkö Kiinteistöyksikkö Yhdyskuntatekniikka hallinto Kaavoitusyksikkö Ympäristö- ja tekniikka osasto toimintakate yksiköttäin (ilman sisäisen vuokran pääoma-osuus) 5% 13% 15% 5% YjT hallinto Valvontayksikkö Kiinteistöyksikkö 62% Yhdyskuntatekniikka Kaavoitusyksikkö 97