TERVEYSKASVATUSAINEISTOA KOULUTERVEYDENHOITAJALLE Nuorten tupakointi ja nuuskaaminen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TERVEYSKASVATUSAINEISTOA KOULUTERVEYDENHOITAJALLE Nuorten tupakointi ja nuuskaaminen"

Transkriptio

1 TERVEYSKASVATUSAINEISTOA KOULUTERVEYDENHOITAJALLE Nuorten tupakointi ja nuuskaaminen Tiina Peksiev Opinnäytetyö, kevät 2008 Diakonia-ammattikorkeakoulu, Diak Etelä, Helsinki Sosiaali- ja terveysalan koulutusohjelma Terveydenhoitaja (AMK)

2 TIIVISTELMÄ Peksiev, Tiina. Terveyskasvatusaineistoa kouluterveydenhoitajalle Nuorten tupakointi ja nuuskaaminen. Helsinki, kevät 2008, 44 s., 1 liite. Diakonia-ammattikorkeakoulu, Diak Etelä Helsinki. Sosiaali- ja terveysalan koulutusohjelma, terveydenhoitaja (AMK). Opinnäytetyön tavoite oli tuottaa Tuusulan kunnassa sijaitsevalle Hyökkälän ylä- ja alakoulun terveydenhoitajalle aineistoa jota voi käyttää nuorten tupakoinnin ehkäisemisessä ja lopettamisen tukemisessa. Tämä työ on toiminnallinen opinnäytetyö, jonka tarkoituksena oli tuottaa produktina tupakkakansio. Tupakkakansiota terveydenhoitaja voi käyttää apuna vastaanotolla tupakasta keskustelemiseen ja tupakoinnin lopettamisen tukemiseen. Tutkimusten mukaan tupakointi aloitetaan Suomessa useimmiten nuoruusiässä. Tupakoinnin lopettaminen on vaikeaa myös nuorille, eivätkä useimmat ole aloitettuaan pystyneet lopettamaan, joten tupakoivasta nuoresta tulee usein myös tupakoiva aikuinen. Kouluterveydenhuollolla on mahdollisuus vaikuttaa nuorten terveyskäyttäytymiseen sekä yksilö että ryhmätasolla, ja ennaltaehkäisyn rooli nousee suureksi. Kouluterveydenhuollon vaikutuspiirissä on lähes koko ikäluokka, joten toimenpiteiden kattavuus on hyvä. Työn kirjallinen osuus esittelee tutkittua tietoa nuorten tupakoinnista, nuuskaamisesta, riippuvuudesta ja tupakoinnin lopettamisesta. Ennaltaehkäisyssä tärkeäksi nousi tupakasta kieltäytymisen harjoittelu ja sosiaalisten taitojen kasvattaminen. Tupakoivilla nuorilla tupakointi ei välttämättä johdu tiedonpuutteesta, vaan sosiaalisista syistä. Nikotiiniriippuvuus saattaa syntyä jopa viikossa, joten myös nuorten osalla tupakoinnin lopettaminen vaatii tietoa vieroitusoireista ja niistä selviämisessä. Tämä opinnäyte valmistui keväällä 2008 vuoden kuluttua prosessin aloittamisesta. Opinnäyte on käytössä Hyökkälän ala-ja yläkoulun terveydenhoitajalla. Asiasanat: nuoret, tupakka, riippuvuus, produkti

3 ABSTRACT Tiina Peksiev. Smoking among youth Health education material for school nurses. 44 p., 1 appendix. Diaconia University of Applied Sciences. Degree Programme in Nursing, Option in health care. Degree: Public health nurse. The aim of the thesis was to produce material for the school public health nurse of primary and secondary schools situated in southern Finland. The purpose was to collect material which can be used when working with individual pupils. This thesis was a functional product and its aim was to provide a school public health nurse with a smoking folder to be used on the reception. Most often smoking is started in adolescence. Quitting of smoking is difficult also for young people and most of them are unable to stop. Hereby smoking often continues to adulthood. The school health care system has a chance to influence young people's behaviour towards a healthy way of life, both as individuals and as a group. In this case prevention is most important. Measures are comprehensive as almost the entire age group belongs to the orbit of school health care. The theoretical part of the thesis introduced studied facts about youth's smoking, snuffing, addiction and quitting of smoking. It was important to improve social skills and practise rejecting of smoking when prevention was concerned. Smoking among youth does not necessarily result from lack of information but rather of social reasons. As nicotine addiction can already develop within a week, young people as well as older require information on withdrawal symptoms and coping with them in order to quit smoking. The material includes information on how to prevent young people from smoking and how to support them in quitting of smoking. The Bachelor's thesis was finished in spring 2008, a year after the process was started. At the moment, the school public health nurse of the primary and secondary schools involved has both the folder and thesis in use. Keywords: youth, smoking, addiction, product

4 SISÄLLYS 1 JOHDANTO RIIPPUVUUS Tupakkariippuvuus Tupakoinnin aiheuttamat muut terveysongelmat Nuuskan aiheuttama riippuvuus Nuuskan aiheuttamat muut terveysongelmat NUORUUS ALTISTAA TUPAKKARIIPPUVUUDELLE TAI SITTEN EI Nuoruusiän fyysinen kehitys Nuoruusiän psyykkinen kehitys Nuoruusiän sosiaalinen kehitys TUPAKOINNIN LOPETTAMINEN Lopettamisen pääperiaatteet Tupakoinnin lopettamisen motivaatio Tupakkariippuvuuden tiedostaminen Tupakoinnin lopettamisen vaiheistus TERVEYDEN EDISTÄMINEN TUPAKOINNIN VÄLTTÄMISEKSI KOULUTERVEYDENHUOLLOSSA Terveydenhoitajan keinoja auttaa ja tukea Esimerkki koko kunnan toiminnasta nuorten tupakoimattomuuden tukemisessa Tupakkalainsäädäntö Tupakoinnista luopumisen lääketieteellisiä apukeinoja MATERIAALIKANSIO KOULUTERVEYDENHOITAJALLE Kansion sisältö Prosessi Palaute POHDINTA...38

5 7.1 Eettinen pohdinta...39 LÄHTEET...42 LIITE: Tupakkakansio

6 1 JOHDANTO Terveiden elämäntapojen opettaminen on osa koulujärjestelmää ja yksi kouluterveydenhoitajan tehtävistä. Tämän vuoksi tupakoinnin ehkäisyohjelmat ja muu tupakkaan liittyvä terveyskasvatus on suunnattu peruskouluihin. Tällöin se tavoittaa mahdollisimman tehokkaasti koko ikäluokan. On kuitenkin keskusteltu paljon siitä, kuinka suuri vaihtelu on terveyskasvatuksen laadulla ja määrällä eri kuntien ja koulujen välillä. Kun kyse on kunnan kustantamasta toiminnasta, ei aina ole kyse välttämättä terveydenhoitajan tai opettajien kiinnostuksen tai taidon puutteesta, vaan resurssit sanelevat mitä voidaan toteuttaa. (Vertio 2003, ) Terveyskasvatuksen resursseja vähennettiin 90-luvulla lamanjälkeisenä aikana luvulla huomattiin, että säästö kostautui muun muassa lisääntyneenä tupakointina ja alkoholin käyttönä. Peruskouluissa tehty terveydenedistämistyö on siis vaikuttavaa ja siihen kannattaa panostaa, jotta mahdollisimman moni lapsi ja nuori omaksuisi terveellisemmät elämäntavat ja osaisi tehdä oikeita valintoja kun päihteitä on tarjolla. (Vertio 2003, ) Valtioneuvosto hyväksyi toukokuussa 2001 periaatepäätöksen Terveys 2015 kansanterveysohjelmasta, joka linjaa Suomen terveyspolitiikkaa pitkällä aikavälillä. Yksi nuorten ikäryhmään kohdistuvista tavoitteista on, että nuorten tupakointi vähenisi siten, että vuotiaista alle 15% tupakoi. Vähennystä tupakoivien määrään toivotaan siten noin 5 7 prosenttiyksikön verran. (Sosiaali- ja terveysministeriö 2001, 15.) Suoritin kouluterveydenhuollon harjoittelun Hyökkälän koulussa Tuusulan Hyrylässä keväällä Hyökkälän koulussa on sekä ala- että yläkoulu, jotka molemmat kuuluvat yhden terveydenhoitajan piiriin. Harjoittelussa ollessani ilmeni tarve aineistolle, jota voisi käyttää tupakoinnin ennaltaehkäisyyn ja lopettamisen motivointiin. Tämän opinnäytteen tarkoituksena on tuottaa tilattu aineisto terveydenhoitajan käyttöön. Tämä opinnäytetyö on toiminnallinen opinnäytetyö, jonka tarkoituksena on tuottaa produkti sekä kirjallinen raportti produktin tietosisällöstä ja prosessista. Produkti on terveydenhoitajalle vastaanottokäyttöön tar-

7 7 koitettu opas, jonka avulla voidaan keskustella tupakasta sekä auttaa nuorta tupakoinnin lopettamisessa. (Vilkka & Airaksinen 2003, ) Aineisto on suunnattu ala- ja yläluokkien kanssa työtä tekevälle terveydenhoitajalle. Tavoitteena on saada mahdollisimman moni nuori tekemään henkilökohtainen päätös siitä, ettei hän aloita tupakointia tai että hän lopettaa sen. Myös se, että tupakoiva nuori havahtuu ajattelemaan lopettamisen mahdollisuutta, on yksi tavoite. Tärkeää on, että tupakoinnin aloittamista ehkäistään ja jo tupakoivia motivoidaan lopettamaan ja autetaan lopettamisessa. Tupakkaa koskeva aineisto tehdään Hyökkälän koulun terveydenhoitajan käyttöön. Terveydenhoitaja voi käyttää aineistona sekä itse kirjallista osiota että siitä luotua vastaanottokäyttöön tarkoitettua materiaalikansiota. Aineistoa voi käyttää terveystarkastuksien ja -tapaamisien yhteydessä, mutta myös lyhyempien kohtaamisten, esimerkiksi sairaskäyntien yhteydessä.

8 8 2 RIIPPUVUUS Yksilön ensimmäisten vuosien kehitystä leimaa täydellinen riippuvuus toisesta ihmisestä. Vauvaikäisen symbioottisten riippuvuustarpeiden tyydyttäminen on perusta yksilön riippuvuus- ja riippumattomuuskysymysten ratkeamiselle. Kouluiässä kehittyy lapsen ja nuoren kyky solmia molemminpuoliseen riippuvuuteen perustuvia ihmissuhteita. Nuoruusikää on sanottu uudeksi mahdollisuudeksi läpikäydä ja korjata mahdollisia varhaisen kehityksen puutteita ja luoda perusta aikuisuudelle. Yksi ihmisen olemassaolon vallitsevista ominaisuuksista on tavoitella mielihyvää ja toisaalta pyrkiä eroon mielipahasta. Yksilöllä on taipumus toistaa erilaisia elämänkulkunsa aikana oppimiaan keinoja, jotka hän on kokenut toimiviksi eri elämäntilanteissa. Tämän vuoksi tupakoinnista saattaa muodostua joillekin keino tyydyttää tarpeita, lääkitä syyllisyyttä, huonoutta tai masennusta silloin kun muut keinot eivät riitä vaikeuksien käsittelemiseen. (Inkinen, Partanen & Sutinen 2000, ) Omaa riippuvuuskäyttäytymistä on tärkeä tutkia ja tiedostaa sen merkitys, sillä se on lähtökohta riippuvuuden lopettamiseen. Muutostarpeen tiedostaminen voi syntyä ilman että kukaan muu havaitsee ongelmaa tai tietää siitä. Muutoksen lähtökohta on siis yksilö ja hänen voimavaransa ja kyky havainnoida omaa käyttäytymistä. Muutokseen tarvitaan voimavaroja, joita ovat: 1) Kehon voimavarat (ravinto, liikunta, lepo, seksuaalisuus) 2) Tunne-elämän voimavarat (tunteiden tunnistaminen ja ilmaiseminen) 3) Mielen voimavarat (mielikuvitus, tavoitteellisuus, avoimuus uusille ajatuksille, muiden kuunteleminen) 4) Hengen voimavarat (uskonto, maailmankatsomus, johonkin kuulumisen tunne, olemassaolon merkitys) 5) Ihmissuhteiden voimavarat (aktiivisuus ihmissuhteissa, tasapaino, itseilmaisu, avoimuus, rehellisyys) 6) Elämän valintoihin liittyvät voimavarat (suunnitelmallisuus, sitoutuminen, järjestelmällisyys, selkeys, riskinottokyky, vaihtoehtojen punnitseminen, puutteellisuuksien hyväksyminen)

9 9 Oman elämän tutkiminen auttaa muutostarpeen määrittelyssä. Muutosprosessissa vaikein vaihe on kielteisen riippuvuuskäyttäytymisen korvaaminen myönteisellä ja erityisesti myönteisen valinnan jatkaminen. Vaikka muutos olisi positiivinen ja haluttu, se voi alussa tuntua vaikealta. Ennen kaikkea muutos vaatii motivaation, halun muutokseen, tietoista työskentelyä ja aikaa ennen kuin muutos vakiintuu. (Inkinen, Partanen & Sutinen 2000, ) Riippuvuudesta ilmiönä on monia käsityksiä. Toisaalta se käsitetään sairautena joka vaatii hoitoa ja suunnitelmallisuutta ammattilaisten toteuttamana. Se käsitetään myös opittuna tapana, jota yksilö itse ei enää hallitse. Tavan opettelu ei välttämättä ole ollut tietoista. Kumpikaan näkemys ei syyllistä yksilöä, toisin sanoen luokittele häntä pahaksi tai hyväksi. Molemmissa näkemyksissä yhteistä on se, että riippuvuus nähdään osin hallittavissa olevaksi ja osin hallitsemattomaksi käyttäytymiseksi, minkä vuoksi riippuvuudesta eroon pääsemiseksi tarvitaan tietoa, apua ja tukea. (Thombs 1999, 6 9.) 2.1 Tupakkariippuvuus Nopeimmillaan tupakkariippuvuus voi syntyä viikossa. Osittain tupakkariippuvuus on psykososiaalista, mutta jopa 90 %:lle tupakoitsijoista nikotiini aiheuttaa pysyviä muutoksia keskushermoston nikotiinireseptoreihin, eli syntyy nikotiiniriippuvuus. Nikotiinireseptorit aiheuttavat aktivoiduttuaan tupakoinnin tarpeen. Nikotiinireseptoreita sijaitsee perifeerisessä lihaksistossa, keskushermostossa, aivojen palkitsemiskeskuksessa sekä kognitiivisista toiminnoista vastaavalla aivokuoren alueella. On yksilöllistä, kuinka vahvaksi nikotiiniriippuvuus kehittyy. Tupakkariippuvuus on perusta myös myöhemmin syntyville sairauksille, sillä ilman riippuvuutta suurin osa tupakoitsijoista olisi lopettanut tupakoinnin ennen sairauksien kehittymistä. (Pietinalho 2003.) Tupakalla oli alun perin seremoniallinen, uskonnollinen ja rituaalinen tehtävä (esimerkiksi intiaani- ja heimokulttuurit). Tupakalla haettiin vaikutuksia mieleen, mielihyvään ja tunteisiin. Tupakoinnin yleisyys ja siihen liittynyt sosiaalinen hy-

10 10 väksyttävyys ovat sivuuttaneet sen tosiasian, että kyseessä on useimmille voimakasta riippuvuutta aiheuttava, huumausaineen kaltainen aine. (Nieminen 2001, 68.) Kuten useisiin riippuvuutta aiheuttaviin aineisiin, myös nikotiiniin kehittyy toleranssi eli sietokyvyn kasvu. Aineen käytön jatkuessa ihminen tarvitsee saman vaikutuksen aikaansaamiseksi yhä suuremman annoksen. Tupakoitsijoille tunnusomaista on tupakkamäärien kasvu aikaa myöten ja stressaavissa tilanteissa. Fyysisellä tupakkariippuvuudella tarkoitetaan aineen aiheuttamaa fysiologista muutosta, joka vaatii aineen jatkuvaa käyttöä sen Tupakkariippuvuus syntyy, kun saadaan kokeilun antama kokemus. Kokeiluun vaikuttaa aineen saatavuus, kokeilijan uteliaisuus, asenne, pyrkimys uusien kokemusten etsimiseen, ystäväpiiri, aineen sosiaalinen hyväksyttävyys, kokeiluun liittyvät riskit sekä kokeilijan suhtautuminen auktoriteetteihin ja sosiaalisiin normeihin. (Nieminen 2001, ) Tupakka aiheuttaa myös sosiaalista riippuvuutta. Ihminen suosii käyttäytymistä, josta hän saa mielihyvää. Tupakointi antaa tupakoitsijalle mielihyväkokemuksen ja siten toimii perustana tupakoinnin psyykkiselle tapariippuvuudelle. Fyysinen riippuvuus ei ole ehto tapariippuvuudelle, vaikka silloinkin mielihyvä syntyy fysiologisesti. Tällöin tupakkariippuvuus on usein ryhmäsidonnaista halua tulla hyväksytyksi ryhmässä. Sosiaalisilla syillä on merkittävä vaikutus alkuvaiheessa ja kokeilun alullepanijana, ja ne ylläpitävät tupakoinnin jatkuvuutta. Sosiaalinen tupakkariippuvuus saa ihmisen tupakoimaan myös silloin, kun hän kokee tupakan pelkästään epämiellyttävänä. (Nieminen 2001, ) Lääkäri Antti Heikkilä (Heikkilä 2005) jakaa riippuvuuden karkeasti jaoteltuna aineriippuvuuteen ja systeemiriippuvuuteen. Aineriippuvuus on jonkin kemiallisen aineen aiheuttama fyysinen riippuvuus ja systeemiriippuvuus jonkin toiminnan aiheuttamaa riippuvuutta. Riippuvuutta ylläpitää tietynlainen luonteen lujuus tai jääräpäisyys. Heikkilä kirjoittaa, että terve ihminen ei kykene ymmärtämään riippuvaista ihmistä ja että riippuvuuden synnyttämää mekanismia ei tunneta. (Heikkilä 2005, 9 11.) Siten tupakkariippuvuuteen liittyy sekä aineellinen että

11 11 toiminnallinen riippuvuus. Voisi siis esittää kysymyksen onko tupakkariippuvuus kaksi eri riippuvuutta, joita tulisi käsitellä erillisinä ongelmina. Riippuvuudesta on tärkeä keskustella nuoren kanssa, sillä tupakkariippuvuuden nopean synnyn vuoksi se koskettaa myös nuorta. On hyvä tehdä tiettäväksi, että riippuvuus tupakkaan syntyy nopeasti ja että siitä on hyvin vaikea päästä irti. On oleellista kertoa mitä riippuvuus on, mitä tupakkariippuvuus on, mitkä ovat sen kriteerit ja ennen kaikkea miten siitä pääsee irti. Olisi hyvä että terveydenhoitajalla olisi valmius keskustella näistä aiheista vastaanotolla, joten ne löytyvät tupakkakansion luvusta Tupakoinnin aiheuttamat muut terveysongelmat Tupakkatuotannon raaka-aine tupakkakasvi (Nicotiana tabacum) kasvaa luonnonvaraisena Amerikassa, Meksikossa ja Länsi-Intiassa. Tupakan toi Euroopan mantereelle ranskalainen Jean Nicot vuonna Savukkeisiin ja muihin tupakkatuotteisiin käytetään myös useita muita aineita. Nikotiinin imeytymistä tehostamaan on lisätty ammoniakkia, joka vahvistaa riippuvuutta. Mausteita ja makeutusaineita käytetään maun tehostamisessa; mentoli auttaa savun hengittämisessä ja kaakao laajentaa hengitysteitä. (Hilden 2004, 7.) Tupakan sisältämät neljä tuhatta kemikaalia jaotellaan pääpiirteissään neljään luokkaan: syöpää aiheuttaviin aineisiin, ärsyttäviin aineisiin, riippuvuutta aiheuttaviin aineisiin sekä häkäkaasuun. Syöpää aiheuttavia eli karsinogeenisia aineita on tupakassa todettu olevan noin kuuttakymmentä erilaista. Ärsyttävät aineet itsessään eivät aiheuta syöpää, mutta avustavat karsinogeeneja ja ovat myötävaikuttamassa sairauden syntyyn lamaamalla keuhkojen värekarvatoimintaa ja lisäämällä limaneritystä. Riippuvuutta aiheuttavana aineena on nikotiini, jota on tupakansavussa terva-aineisiin yhdistyneenä. Tervahiukkaset kulkeutuvat keuhkojen sisäosiin ja keuhkorakkuloihin. Keuhkorakkuloista nikotiini imeytyy elimistöön ja saavuttaa aivot noin seitsemässä sekunnissa. Nikotiini aiheuttaa voimakasta riippuvuutta. Häkäkaasu eli hiilimonoksidi syntyy palamisen tuottee-

12 12 na. Se vaikeuttaa hapensaantia jo pieninä annoksina, ja aiheuttaa suorituskyvyn heikkenemistä, päänsärkyä ja väsymystä. (Hildén 2004, 9 11.) Tupakoinnin vaikutusta terveyteen voidaan arvioida sekä yksilön että yhteiskunnan näkökulmasta. Tupakointi lisää selkeästi ennenaikaista kuolleisuutta, ja lisää keuhkosyövän vaaraa arviolta kertaiseksi tupakoimattomaan verrattuna. Tupakointi myötävaikuttaa myös muiden syöpien, kuten suuontelon, kurkunpään, ruokatorven, mahalaukun, virtsarakon, munuaisten, haiman ja kohdunkaulan syöpien synnyssä. Näin ollen tupakan haitat koskettavat myös työikäistä väestöä ja näin ollen yhteiskuntaa myös muutoin kuin sairauden hoitokustannusten kautta. Tupakointi on yhtenä riskitekijänä sydän- ja verisuonitautien synnyssä. Verenpainepotilas hyötyy nopeasti tupakoinnin lopettamisesta. Tulevaisuudessa merkittäväksi tupakoinnin aiheuttamaksi sairaudeksi on kehittymässä keuhkoahtaumatauti eli COPD, jonka hoitokustannukset tulevat olemaan suuret. (Kauhanen 1998, 172.) Nopeasti näkyviä tupakoinnin haittoja ovat nikotiinin aiheuttama kalpeus, kylmähikisyys, pahoinvointi, sydämen tykytys, huimaus ja tasapainovaikeudet. Tupakan terva-aineet aiheuttavat limakalvojen ärsyyntymistä, paksuuntumista ja tulehtumista, josta vähitellen voi kehittyä keuhkoahtaumatauti tai keuhkosyöpä. On myös osoitettu, että jo yhden savukkeen määrä häkää verenkierrossa vaurioittaa verisuonten sisäseinämää. Näin ollen tupakointi luo pohjan verisuonten kalkkeuman kehittymiselle ja verisuonten ahtautumiselle, joka voi aiheuttaa sydäninfarktin kehittyessään angina pectorikseksi (sepelvaltimoiden ahtautuminen). Arviolta suomalaista kuolee vuosittain tupakan aiheuttamiin sairauksiin, ja kaikista tupakoitsijoista puolet menehtyvät tupakoinnin vuoksi. (Kauhanen 1998, ) Tupakoinnista on haittaa myös tupakoimattomille, sillä niin kutsuttu passiivinen tupakointi vastaa joissakin tilanteissa lähes aktiivista tupakointia. Tupakoivien vanhempien lapsen on todettu olevan infektioherkempi kuin tupakoimattomien vanhempien. Raskaudenaikainen tupakointi altistaa sikiökuolemille, kätkytkuolemille ja pienipainoisuudelle. (Kauhanen 1998, 172.)

13 13 Nuori ei välttämättä koe tupakkasairauksien koskettavan itseään, sillä ne syntyvät usein pitkän ajan kuluessa. Tämän vuoksi on hyvä sairauksien ohella painottaa tupakan ulkonäöllisiä haittoja ja suorituskykyyn vaikuttavia haittoja, jotka nuoren kehitysvaiheen vuoksi ovat korkeammalla arvoasteikolla. Näistä haitoista löytyy tietoa tupakkakansiosta luvusta 1, jotta terveydenhoitaja voi keskustella aiheesta nuoren kanssa. 2.3 Nuuskan aiheuttama riippuvuus Nuuska on suussa käytettävä tupakkajauheesta tehty tuote. Suunuuskaa on kahdenlaista. Sitä pakataan teepusseja muistuttaviin kerta-annospusseihin ja sitä myydään myös irtonaisena, kosteana jauheena. Irtonainen nuuska annostellaan sormin, leikatun kertakäyttöruiskun tai annostelijan avulla huulipoimuun. Irtonainen nuuska on vahingollisempaa suun limakalvoille kuin annospussiin pakattu nuuska. Pakatun nuuskan harsokangas estää tupakan suoran kosketuksen limakalvoon. Nikotiini ja muut syöpävaaralliset aineet kuten nitrosamiinit imeytyvät paremmin irtonuuskasta kuin kerta-annospussiin pakatusta nuuskasta. (Merne & Syrjänen 2001, 2 7.) Nuuskan sisältämällä nikotiinilla on samat vaikutukset kuten edellä on kuvattu tupakan nikotiinilla olevan. Nuuskan aiheuttama riippuvuus on siten samankaltainen kuin savukkeiden aiheuttama. Vaikka nuuskaaminen on yleisesti satunnaisempaa kuin tupakointi, on lopettaminen vaikeaa. Käytöstä pidättäytyminenkin aiheuttaa vieroitusoireita. Riippuvuus nuuskaan syntyy yhtä nopeasti kuin riippuvuus tupakointiin saattaa syntyä, eli jo muutamien käyttökertojen jälkeen. Samat psykososiaaliset tekijät selittävät tupakointia ja nuuskan käyttöä, joten tupakoinnin lopettamista tukevat mallit ja menetelmät sopivat myös nuuskan käytön lopettamiseen. (Merne & Syrjänen 2001, )

14 Nuuskan aiheuttamat muut terveysongelmat Nuuska sisältää yli 2500 kemikaalia, joista 28 karsinogeeneja eli syöpävaarallisia. Nuuska valmistetaan jauhetusta tummasta, voimakkaasta tupakasta, ja siihen käytetään erilaista tupakkalajia. Nuuskan sisältämä nikotiini on peräisin tupakkakasvista, ja se aiheuttaa riippuvuutta kuten tupakankin sisältämä nikotiini. Nuuskan maun parantamiseksi valmistajat makeuttavat sen sokerilla. Lisäksi tupakkakasvi sisältää aineita maaperästä, kuten kadmiumia, lyijyä ja arsenikkia jotka kulkeutuvat lopulliseen tupakkatuotteeseen. Nikotiini imeytyy nuuskasta hieman hitaammin kuin tupakan savusta, mutta sen pitoisuus veressä pysyy kauemmin koholla kuin tupakoinnin yhteydessä. (Merne & Syrjänen 2001, 6 9.) Tavallisin nuuskan käyttäjä on vuotias mies. Nuuskaa kokeilleiden ja nuuskaa säännöllisesti käyttävien osuus on tasaisesti lisääntynyt 90-luvulta lähtien, huolimatta vuonna 1995 voimaan astuneesta nuuskan myyntikiellosta. Vuonna vuotiaista pojista 45 % oli kokeillut nuuskaa ja 11 % käytti nuuskaa päivittäin tai silloin tällöin. Nuuskan käyttö on harvinaista tyttöjen keskuudessa, tytöistä alle 1 % käyttää nuuskaa lähinnä satunnaisesti kokeillen. Nuuskan käyttäjät ovat usein myös tupakoitsijoita. (Rimpelä ym. 1997, ) 2000-luvulla nuuskaaminen ja sen kokeilu on vähentynyt. Päivittäin nuuskaa käyttäviä 18-vuotiaita poikia oli enää noin 3%. Nuuskaa kokeilleita oli noin kolmasosa ikäluokasta. Nuuskan myyntikielto on ilmeisesti vaikuttanut nuuskan kokeiluun ja käyttöön. (Aalto-Setälä, Marttunen & Pelkonen 2003, 8.) Nuuskan käyttöalueen limakalvo vaurioituu nuuskan sisältämien haitallisten aineiden, emäksisyyden ja mekaanisen ärsytyksen takia. Nuuska aiheuttaa käyttöalueellaan limakalvon paksuuntumisen, mikä näkyy limakalvon pinnan epätasaisuutena ja vaaleana muutoksena. Tämä limakalvon muutos on kiinnittymisalusta suun bakteereille, ja näin ollen nuuskan käyttäjillä esiintyy pahanhajuista hengitystä. Nuuskan sisältämä nikotiini aiheuttaa hampaiden värjäytymistä, ja värjäytymät ovat yleensä pysyviä. Luonnosta tupakkakasvin mukana tulleet hiekanjyväset kuluttavat hampaita ja hammaspaikkoja, ja ne edesauttavat limakalvon pinnan rikkoutumista jolloin nikotiini ja muut haitta-aineet imeytyvät

15 15 tehokkaammin. Hampaan ien vetäytyy alueella, jossa nuuskaa käytetään. Ienmuutokset ovat pysyviä ja ulkonäöllisesti haittaavia, mutta ne myös altistavat hampaiden vihlonnalle ja reikiintymiselle. (Merne & Syrjänen 2001, ) Savuton tupakka mukaan lukien nuuska on suusyövän tärkeimpiä aiheuttajia. Syöpävaara kohdistuu lähinnä suuontelon ja nielun alueeseen. Limakalvomuutoksen ulkonäkö ei kerro solutason muutoksista. Suusyöpä etenee yleensä oireettomasti, minkä vuoksi potilaat hakeutuvat hoitoon usein vasta sairauden myöhäisvaiheessa. Suusyöpä etenee aggressiivisesti ja lähettää nopeasti etäpesäkkeitä. (Merne & Syrjänen 2001, 12.) Nuuskan sisältämällä nikotiinilla on samanlaiset haittavaikutukset elimistöön kuin savukkeiden sisältämällä nikotiinilla. Nuuskan vaikutus verenpaineeseen on hieman erilainen, sillä nuuskan käytön jälkeen nikotiinipitoisuus pysyy kauemmin korkealla. Näin ollen myös verenpaine pysyy kauemmin koholla. Nuuskan sisältämiä kemiallisia aineita imeytyy limakalvon läpi, ja niitä joutuu sylkeen jota niellään. Siten näitä kemiallisia aineita on löydetty myös verenkierrosta josta ne kulkeutuvat muualle elimistöön. (Merne & Syrjänen 2001, 13.) Vaikka nuuskan käyttö on onneksi 90-luvulta vähentynyt, on tärkeää tehdä sen haitat tiettäväksi nuorelle. Mahdollisesti vaikuttavin keino on jälleen painottaa ulkonäöllisiä seikkoja, eli hampaiden kuntoa ja nuuskan aiheuttamaan pahan hajuista hengitystä. Hyvä on tehdä tiettäväksi suusyöpäriski. Oleellisimmat haitat nuuskasta löytyvät tupakkakansiosta luvusta 1. 3 NUORUUS ALTISTAA TUPAKKARIIPPUVUUDELLE TAI SITTEN EI Ihmisen elämänkaari voidaan jakaa neljään eri vaiheeseen, lapsuuteen, nuoruuteen, aikuisuuteen ja vanhuuteen. Elämänkaari on jokaisella yksilöllinen, mutta siitä voidaan tunnistaa yhteisiä piirteitä, jotka liittyvät fyysisiin, psyykkisiin ja sosiaalisiin ilmiöihin. Myös eri kulttuureista ja ympäristöistä olevien ihmisten elä-

16 16 mänkaari on yhtenäistettävissä edellä mainituilta piirteiltä. Yksilön elämänkaaren eri vaiheiden pituus määräytyy sekä perimällisistä syistä että ympäristön vaikutuksesta. (Eronen, Kanninen, Katainen, Kauppinen, Lähdesmäki, Oksala & Penttilä 2001, ) Nuoruus määritellään elämänvaiheena, jolloin tapahtuu lapsen vähittäinen irrottautuminen lapsuudesta ja oman persoonallisen aikuisuuden löytäminen. Nuoruus on siis sekä yksilöitymis- että eriytymisprosessi, jolloin yksilö myös hakee paikkaansa yhteiskunnassa ja sosiaalisessa ympäristössä. Nuoruutta elämänvaiheena kuvaa voimakas muutos, joka tapahtuu yksilön elinpiirissä, ruumiissa ja mielessä. Nuoruudessa yksilö kehittyy psyko-fyysis-sosiaalisena kokonaisuutena omaa persoonallista aikuista minäänsä kohti. Rantanen jaottelee nuoruuden kolmeen eri ikäkauteen. Ensimmäinen eli varhaisnuoruus sijoittuu ikävuosiin 11 14, jolloin yksilö käsittelee muuttuvaa suhdetta omaan kehoonsa. Toinen ikäkausi on iässä vuotta, jolloin yksilö prosessoi muuttuvaa suhdetta omiin vanhempiinsa. Jälkivaihe sijoittuu ikävuosiin 19 22, jolloin muotoutuu lopullinen aikuinen ja ehyt persoonallisuus. (Rantanen 2000, ) Nuori hakee herkästi vaikutteita ja esimerkkejä ulkopuolelta ja lähipiiristä. Nuoruusiän kehitys näkyy ulospäin eri tavoin. Toiset nuoret ilmaisevat sitä käyttäytymisellään enemmän kuin toiset. Päivi Rantanen (Rantanen 2000) jaottelee nuorten kehitysreitit karkeasti viiteen eri malliin; 1 tasainen, 2 vaihtelevasti kuohuva ja tasainen, 3 kovasti kuohuva, 4 kehityksen välttäminen ja 5 hyppy suoraan aikuisuuteen. Etenkin kuohuva kehitys voi ilmetä käytöshäiriöinä, epäsosiaalisuutena ja päihteidenkäyttönä. (Rantanen 2000, ) 3.1 Nuoruusiän fyysinen kehitys Normaalin puberteetin kehityksen vaihtelurajojen mukaan ensimmäisten murrosiän merkkien tulisi ilmaantua tytöillä aikaisintaan 8-vuotiaana ja viimeistään 13-vuotiaana. Pojilla ensimmäisten puberteetin alkamisen merkkien tulisi näkyä aikaisintaan 9,5-vuotiaana ja viimeistään 13,5-vuotiaana. (Piippo 2000, )

17 17 Alkanut hormonituotanto aiheuttaa tunteiden ailahtelua ja niihin liittyviä käytösmuutoksia. Pojilla kiveksistä erittyvän miessukupuolihormonin eli testosteronin määrän on osoitettu vaikuttavan aggressiivisuuteen ja sukupuolikäyttäytymiseen. Myös tytöillä munasarjojen tuottama estrogeeni vaikuttaa käyttäytymiseen. Tunteiden nopea vaihtelu korreloi nopeasti muuttuviin hormonitasoihin. (Piippo 2000, 51.) Fyysisellä kehityksellä ei ole osoitettu olevan merkittävää vaikutusta tupakkariippuvuuden synnyssä, vaan sitä selittävät enemmän nuoruusajan psykososiaaliset tekijät. Näin ollen nuoruuden psykososiaalista kehitystä käsitellään tässä työssä laajemmin. 3.2 Nuoruusiän psyykkinen kehitys Psyykkisen elämän perusta on aivotoiminnot. Geneettinen perimä, joka ohjaa hedelmöittymisestä alkaen aivojenkin kehitystä ja toimintoja, muodostaa yli puolet kaikkien geenien kokonaisuudesta. Geenit vaikuttavat ihmisen käyttäytymiseen, ja siten myös hänen ympäristöönsä, joka reagoi hänen käyttäytymiseen. Toinen puoli persoonallisuuden piirteistä ja psyykkisistä ominaisuuksista pohjautuu ympäristötekijöihin. Näitä tekijöitä ovat lapsen ja vanhemman välinen suhde, elämänmuutokset ja traumaattiset kokemukset. Geneettisen ohjauksen lisäksi siis myös ympäristön biologiset, fyysiset, psyykkiset ja sosiaaliset tekijät muovaavat joko suoraan tai välillisesti aivojen kehitystä ja toimintaa ja näin ollen tunne-elämää ja käyttäytymistä. (Almqvist 2000, 37.) Puberteetin käynnistävä hormonitoiminta vaikuttaa yksilön käytökseen nuoruusiässä. Hormonituotannon taso on yksilöllinen, ja sen on todettu yksinäänkin vaikuttavan käytökseen. Yleisesti nuoruutta kuvataan elämänvaiheena, jolloin kehittyvä psyyke ja aivot hakevat uusia tunne- ja kokemuselämyksiä, ja jolloin haetaan omaa persoonallisuutta ja paikkaa ympäristössä. Lapsuudesta nuoruus eroaa siten, että nuorella on useita aikuiseen samastumisen kautta hankittuja taitoja. Aikuisuudesta nuoruuden erottaa siten, että nuori on kypsymätön ja häneltä puuttuu kokemuksen tuoma tietoisuus. Tärkeää on hyväksytyksi tulemisen kokemus. (Eronen ym. 2001, )

18 18 On ilmeistä, että tupakoivat ystävät lisäävät tupakoimattoman nuoren sosiaalisia paineita. Tupakointia ja alkoholin käyttöä ehkäisevän terveyskasvatusohjelman arviointitutkimuksessa tupakoinnin ehkäisyssä tärkeimmäksi seikaksi nousi tupakasta kieltäytymisen opettelu. Terveyskasvatusohjelmassa annettiin ohjeita kieltäytymiskeinoille, kun nuorelle tarjotaan tupakkaa. Tutkimuksessa todettiin myös, että nuorten tupakoinnissa ei ole kyse tiedon puutteesta, vaan sosiaalisten- ja kommunikaatiotaitojen heikkoudesta. (Tossavainen 1993, ) Voisi siis mahdollisesti ajatella, että nuoruus on herkkyyskausi tupakoinnin kokeilemiselle ja aloittamiselle. Tämän vuoksi nuoren mielipiteitä ja suhtautumista tupakkaan on hyvä seurata murrosikään tultaessa. Kouluterveydenhoitaja tavoittaa murrosikään tulevan ja murrosikäisen ikäluokan terveystarkastuksissa ja sairausvastaanotoilla, jolloin on hyvä kartoittaa nuoren suhtautumista tupakkaan ja tupakointiin. Tähän löytyy vinkkejä tupakkakansiosta luvusta Nuoruusiän sosiaalinen kehitys Hormonitoiminnan aktivoitumisen aiheuttamat ruumiinmuutokset aiheuttavat nuoressa hämmennystä, koska aiempi ruumiinkuva häviää. Varhaisnuori on korostuneen tietoinen kehostaan, ja on hyvin herkkä intimiteetistään. Nuori haluaa olla paljon omissa oloissaan. Toisaalta kehityksen eteneminen ja viettipaine saavat nuoren yhä tietoisemmaksi seksuaalisuudestaan. Kokeileva, raju kielenkäyttö ja seksuaalisuuteen viittaavat puheet kuuluvat heräävään seksuaalisuuteen. Tämänkin vuoksi nuoret usein hakeutuvat omanikäistensä seuraan jossa kokevat tulevansa ymmärretyksi. Nuoruuteen kuuluu normien vastainen käytös ja rajojen hakeminen. Vanhempien liika sallivuus ei tue nuoren kasvua. (Rantanen 2000, ) Keskinuoruudessa nuori etsii omaa itseään ja minuuttaan erilaisten roolikokeilujen ja harrastusten kautta. vanhemmat kuuluvat edelleen nuoren elämään tärkeimpinä aikuisina, mutta tunnesuhteen luonne muuttuu. Ero vanhemmista tapahtuu surutyön kautta, jolloin nuoren minä on herkkä ja haavoittuva ja nuori on altis kaikenlaisille erokokemuksille. Nuoren kehitystä edistää ja vanhemmista

19 19 irrottautumista edistää ikätovereiden kanssa oleminen. Ystävyyssuhteet saavat entistä merkittävämmän roolin, ja nuorelle harrastukset ja ystäväporukat tulevat hyvin tärkeiksi. Nuorten keskinäinen yhdessäolo tukee kehittyvän minuuden ja identiteetin tunnetta. Terveellä tavalla nuoruuden läpikäynyt nuori on valmis itsenäistymään ja konkreettisesti irtautumaan lapsuuden kodistaan. Minä lujittuu ja kokonaispersoonallisuus eheytyy, oma maailmankatsomus alkaa muotoutua. (Rantanen 2000, ) Nuori voi kokea tupakoinnin edellytyksenä ystäväporukkaan kuulumisena jos siinä on tupakoivia nuoria. Nuori kokee tupakoinnin aloittamisen pakkona, koska ystäväpiirin merkitys sosiaalisesti kehittyvälle nuorelle on suuri. Hyväksymisen osoitus ilmaistaan toveruudella ja yhdessä vietetyllä ajalla. Informatiivinen sosiaalinen paine ohjaa ryhmän jäseniä omaksumaan toveriryhmän mielipiteitä ja arvoja. Ryhmällä on todellisuudessa vähän tietoja yksilön todellisista mielipiteistä. (Tossavainen 1993, ) Jos nuori kokee tupakoinnin edellytyksenä ystäväporukkaan kuulumisena, on hyvin vaikea kieltäytyä tarjotusta tupakasta. Jotta kieltäytyminen onnistuu, taitoa on hyvä mielikuvaharjoitella etukäteen jotta osaa toimia oikeassa tilanteessa. Kieltäytymisen harjoitteluun löytyy apua tupakkakansiosta luvusta 5. 4 TUPAKOINNIN LOPETTAMINEN Suomessa päivittäin tupakoivia aikuisia on noin ja nuoria Vuosittain tästä joukosta lähes 40 % yrittää lopettaa tupakoinnin, mutta vain 5-10 % onnistuu pysyvästi. Tupakkavalistuksella ja vieroituksella on siis jatkuva haaste, sillä tupakointi on mittava terveysriski sekä yksilölle että kansanterveydellisesti. Terveyskasvatuksella pyritään antamaan oikeaa ja uskottavaa tietoa tupakoinnin vaaroista, sillä kellekään ei liene epäselvää tupakan epäterveellisyys. Vaikka haittavaikutukset tiedetään, ne on helppo työntää mielestä etenkin silloin kun juuri sillä hetkellä ei ole merkkejä tupakoinnin vaikutuksesta omaan

20 20 terveyteen. Tämä on otettava huomioon erityisesti nuorille suunnatussa valistuksessa, sillä heille hyvin harvoin on ehtinyt kehittyä vakavia, elämää haittaavia tupakoinnin terveyshaittoja. Näin ollen valistuksen on systemaattisesti ja jatkuvasti saavutettava aina uudet ikäluokat. (Nieminen 2001, 4.) Yli puolet päivittäin tupakoivista nuorista kärsii vieroitusoireita yrittäessään lopettaa tupakointia. Nuorten lopettamishalukkuus väestötasolla ei eroa koko työikäisestä väestöstä vuotiaista joka viides on yrittänyt lopettaa tupakoinnin edellisen vuoden aikana. Tutkimusten mukaan 15-vuotiaana tupakoineista 26 % oli lopettanut 26 ikävuoteen mennessä. Lopettaneita eniten oli siinä joukossa, joka jatkoi opintojaan ylempiin koulutusasteisiin. Tämä puhuu kohdennetun valistuksen puolesta, mikä tarkoittaisi tupakkavalistuksen kohdentamista heikommin koulussa pärjääville. (Pennanen 2006, 64.) Kun elimistö on tottunut saamaan säännöllisesti nikotiinia, se reagoi vieroitusoireilla jos riippuvuutta aiheuttavaa ainetta ei saakaan. Tupakan vieroitusoireiden vaihtelu on yksilöllistä, mihin ei vaikuta tupakointihistoria, eli tupakointimäärä tai aika. Tavallisimmat vieroitusoireet ovat tupakanhimo, ärtyisyys, kärsimättömyys, ahdistuneisuus, levottomuus ja keskittymisvaikeudet. Myös uneliaisuus, unihäiriöt, päänsärky ja lisääntynyt ruokahalu ovat tyypillisiä vieroitusoireita. Vieroitusoireet ilmaantuvat jo ensimmäisen savuttoman vuorokauden jälkeen, ja ovat huipussaan 1 3 vuorokautta lopettamisesta. (Inkinen, Partanen & Sutinen 2000, ) Vieroitusoireet häviävät vähitellen muutamassa viikossa. Positiivisia nopeita tupakoinnin lopettamisen vaikutuksia ovat sydämen sykkeen ja verenpaineen lasku, ihon lämpötilan ja perifeerisen lämpötilan nousu. Kohtalaisista vieroitusoireista kärsii arviolta noin 27 %, voimakkaista 14 % ja lievistä 41 % lopettamista yrittäneistä. 18 %:lla ei ole lainkaan vieroitusoireita. (Nieminen 2001, ). Tavallisimmat vieroitusoireet ja niiden kesto on esitelty tupakkakansiossa luvussa 3.2. Tieto kunkin vieroitusoireen kestosta saattaa olla auttava tekijä oireista selviämisessä.

TUPAKOINNIN LOPETTAMINEN KANNATTAA AINA

TUPAKOINNIN LOPETTAMINEN KANNATTAA AINA TUPAKOINNIN LOPETTAMINEN KANNATTAA AINA Kaikki tietävät, että tupakointi on epäterveellistä. Mutta tiesitkö, että tupakoinnin lopettaminen kannattaa, vaikka olisit tupakoinut jo pitkään ja että lopettaminen

Lisätiedot

Tupakkariippuvuus fyysinen riippuvuus. 9.9.2015 Annamari Rouhos LT, keuhkosairauksien erikoislääkäri Sydän- ja keuhkokeskus HYKS

Tupakkariippuvuus fyysinen riippuvuus. 9.9.2015 Annamari Rouhos LT, keuhkosairauksien erikoislääkäri Sydän- ja keuhkokeskus HYKS Tupakkariippuvuus fyysinen riippuvuus 9.9.2015 Annamari Rouhos LT, keuhkosairauksien erikoislääkäri Sydän- ja keuhkokeskus HYKS Riippuvuuden tunnusmerkkejä voimakas halu tai pakonomainen tarve käyttää

Lisätiedot

Hyvinvointiin vaikuttavia lopettamisen hyötyjä ovat myös parempi suorituskyky, stressin väheneminen, parempi uni ja keskittymiskyky.

Hyvinvointiin vaikuttavia lopettamisen hyötyjä ovat myös parempi suorituskyky, stressin väheneminen, parempi uni ja keskittymiskyky. Tupakatta terveenä! 2 Lopettaminen kannattaa aina! Tupakkatuotteet lyhentävät käyttäjänsä elinikää keskimäärin 8 10 vuotta. Ilman tupakkaa on terveempi ja sairastumisriski pienenee. Elämänlaatu paranee

Lisätiedot

Tupakkatuotteet seurakunnan nuorisotoiminnassa Tietopaketti isosille

Tupakkatuotteet seurakunnan nuorisotoiminnassa Tietopaketti isosille Tupakkatuotteet seurakunnan nuorisotoiminnassa Tietopaketti isosille Faktoja tupakan vaarallisuudesta Tupakan savu sisältää noin 4000 kemikaalia, joista 50 aiheuttaa syöpää. 50% tupakoitsijoista kuolee

Lisätiedot

Lasten ja nuorten savuttomuuden tukeminen. Virpi Korhonen 30.11.2010

Lasten ja nuorten savuttomuuden tukeminen. Virpi Korhonen 30.11.2010 Lasten ja nuorten savuttomuuden tukeminen Virpi Korhonen 30.11.2010 Helpa Roihuvuori, 2010 Tupakoi päivittäin 47 % Tupakoi päivittäin oppilaitoksen alueella 37 % Tupakoi päivittäin oppilaitoksen läheisyydessä

Lisätiedot

HARKITSETKO TUPAKOINNIN LOPETTAMISTA? TÄSSÄ JOITAKIN ASIOITA, JOTKA SINUN TULISI TIETÄÄ

HARKITSETKO TUPAKOINNIN LOPETTAMISTA? TÄSSÄ JOITAKIN ASIOITA, JOTKA SINUN TULISI TIETÄÄ HARKITSETKO TUPAKOINNIN LOPETTAMISTA? TÄSSÄ JOITAKIN ASIOITA, JOTKA SINUN TULISI TIETÄÄ TUPAKOINTI JA NIKOTIINIRIIPPUVUUS: KYLMÄT TOSIASIAT tupakointi aiheuttaa maailmassa yli 5 miljoonaa kuolemaa vuosittain:

Lisätiedot

Savuton sairaala auditointitulokset 2012. Minna Pohjola, suunnittelija, VSSHP Piia Astila-Ketonen, suunnittelija ma, SATSHP

Savuton sairaala auditointitulokset 2012. Minna Pohjola, suunnittelija, VSSHP Piia Astila-Ketonen, suunnittelija ma, SATSHP Savuton sairaala auditointitulokset 2012 Minna Pohjola, suunnittelija, VSSHP Piia Astila-Ketonen, suunnittelija ma, SATSHP MIKSI Savuton sairaala -ohjelmaa tarvitaan? Tupakkateollisuus on hämmentänyt ihmisten

Lisätiedot

TUPAKOIMATTOMUUDEN EDISTÄMI

TUPAKOIMATTOMUUDEN EDISTÄMI TUPAKOIMATTOMUUDEN EDISTÄMI TUPAKOIMATTOMUUDEN EDISTÄMINEN Päivi Grönroos, tupakastavieroitushoitaja TYKS, keuhkopoliklinikka KÄYPÄ HOITO -SUOSITUS: Tupakointi, nikotiiniriippuvuus ja vieroitushoidot Tupakan

Lisätiedot

Tupakkariippuvuuden neurobiologia

Tupakkariippuvuuden neurobiologia Tupakkariippuvuuden neurobiologia Tiina Merivuori, keuhkosairauksien ja allergologian el Hämeenlinnan Terveyspalvelut Anne Pietinalho, LKT Asiantuntijalääkäri, Filha ry 7 s Nikotiinin valtimo- ja laskimoveripitoisuudet

Lisätiedot

PERHE JA PÄIHDEKASVATUS. meille myös!!!

PERHE JA PÄIHDEKASVATUS. meille myös!!! PERHE JA PÄIHDEKASVATUS meille myös!!! Pohdinnan pohjaksi päihteistä Lapsen kanssa on hyvä keskustella päihteiden vaikutuksista niissä tilanteissa, joissa asia tulee luontevasti puheeksi. Tällainen tilanne

Lisätiedot

nautinto. Tyyppi B: Tunnet olevasi riippuvainen tupakasta, olet Tyyppi D: Olet lopettanut tupakoinnin lähiaikoina.

nautinto. Tyyppi B: Tunnet olevasi riippuvainen tupakasta, olet Tyyppi D: Olet lopettanut tupakoinnin lähiaikoina. Tupakka-koukussako? Testaa, minkälainen tupakoitsija olet Tyyppi A: Et harkitse lopettamista, se on sinulle suuri nautinto. Tyyppi B: Tunnet olevasi riippuvainen tupakasta, olet kenties yrittänyt t kerran

Lisätiedot

Nikotiniriippuvuus. Anne Pietinalho, LKT, dos, FCCP Johtava lääkäri, Raaseporin tk Asiantuntijalääkäri, Filha ry

Nikotiniriippuvuus. Anne Pietinalho, LKT, dos, FCCP Johtava lääkäri, Raaseporin tk Asiantuntijalääkäri, Filha ry Nikotiniriippuvuus Anne Pietinalho, LKT, dos, FCCP Johtava lääkäri, Raaseporin tk Asiantuntijalääkäri, Filha ry Nikotiini On keskushermoston reseptoreita stimuloiva ja sen välittäjäaineita (asetylkoliini,

Lisätiedot

SMOKEFREE- RASTIRATA OPETTAJAN OHJE. SmokeFree. SmokeFree. SmokeFree. SmokeFree. SmokeFree. SmokeFree

SMOKEFREE- RASTIRATA OPETTAJAN OHJE. SmokeFree. SmokeFree. SmokeFree. SmokeFree. SmokeFree. SmokeFree SMOKEFREE- RASTIRATA OPETTAJAN OHJE 1 Smokefree-rastirata on ensisijaisesti suunnattu 5. 6. luokkien opetukseen, mutta tehtävät soveltuvat myös yläkouluikäisille. Rastirata voidaan toteuttaa kokonaisuudessaan

Lisätiedot

Vinkkejä vanhemmille. Nuoret ja päihteet

Vinkkejä vanhemmille. Nuoret ja päihteet Vinkkejä vanhemmille Nuoret ja päihteet Vinkkejä vanhemmille Päihteiden aiheuttamat terveysongelmat ovat vuosi vuodelta lisääntyneet. Mitä nuorempana päihteiden käyttö aloitetaan, sitä todennäköisemmin

Lisätiedot

Tupakka, nuuska ja suun terveys Su(u)n vuoro!

Tupakka, nuuska ja suun terveys Su(u)n vuoro! Su(u)n vuoro! Tupakka, nuuska ja suun terveys Su(u)n vuoro! Tupakkatuotteet vahingoittavat koko elimistöä. Tupakointi aiheuttaa useita sairauksia sekä vaikeuttaa monien sairauksien hoitoa ja heikentää

Lisätiedot

Tupakointi vähenee koko ajan

Tupakointi vähenee koko ajan TOSITIETOA Tupakka Tupakointi vähenee koko ajan Ennen vanhaan tupakoitiin paljon. Tupakointi oli sallittua ravintoloissa, junissa, lentokoneissa ja työpaikoilla. Nykyään tupakointia sisätiloissa rajoittaa

Lisätiedot

Nuorisotyön seminaari Kanneljärven opisto 28.4.2014 Mika Piipponen Kouluttaja, EHYT ry

Nuorisotyön seminaari Kanneljärven opisto 28.4.2014 Mika Piipponen Kouluttaja, EHYT ry Nuorisotyön seminaari Kanneljärven opisto 28.4.2014 Mika Piipponen Kouluttaja, EHYT ry Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry Yhdistys aloitti toimintansa 1.1.2012, kun Elämäntapaliitto, Elämä On Parasta Huumetta

Lisätiedot

Tupakoimattomuutta tukeva koulu

Tupakoimattomuutta tukeva koulu Tupakoimattomuutta tukeva koulu Pohja nuoruusiän ja aikuisuuden tupakoimattomuudelle luodaan jo alakouluiässä. Alakoululla on tärkeä rooli yhdessä vanhempien kanssa tukea lapsen tupakoimattomuutta. Tupakoinnin

Lisätiedot

Miten tuen potilasta pääsemään eroon tupakasta? Sairaanhoitajat Jaana Kainulainen ja Tiina Julin. Tupakkariippuvuus

Miten tuen potilasta pääsemään eroon tupakasta? Sairaanhoitajat Jaana Kainulainen ja Tiina Julin. Tupakkariippuvuus Miten tuen potilasta pääsemään eroon tupakasta? Sairaanhoitajat Jaana Kainulainen ja Tiina Julin Tupakkariippuvuus Fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista riippuvuutta sisältävä oireyhtymä (F17, ICD-10) Tarkoitetaan

Lisätiedot

Mielenterveys voimavarana. Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA

Mielenterveys voimavarana. Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA Mielenterveys voimavarana Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA Mitä mielenterveys tarkoittaa Mielen terveys vs. mielen sairaus? Mielen kokemus hyvinvoinnista ja tasapainosta Sisäisiä,

Lisätiedot

MATERIAALIA VALO:N SAVUTON TYÖPAIKKA KAMPANJAN TUEKSI

MATERIAALIA VALO:N SAVUTON TYÖPAIKKA KAMPANJAN TUEKSI MATERIAALIA VALO:N SAVUTON TYÖPAIKKA KAMPANJAN TUEKSI YLEISTÄ TUPAKOINNISTA Tupakointi aiheuttaa yli 50 sairautta, joista 20 on kuolemaan johtavia. Tupakointi vaurioittaa lähes jokaista elintä elimistössä,

Lisätiedot

Pedagoginen näkökulma koulujen ja järjestöjen yhteistyöhön ehkäisevässä päihdetyössä. Sami Teikko

Pedagoginen näkökulma koulujen ja järjestöjen yhteistyöhön ehkäisevässä päihdetyössä. Sami Teikko Pedagoginen näkökulma koulujen ja järjestöjen yhteistyöhön ehkäisevässä päihdetyössä Sami Teikko Koulutus Elämään terveyskasvatusohjelma Ohjelma Ikäryhmä Kesto Pidän huolta itsestäni 3-4 -vuotiaat 45 min

Lisätiedot

LUOKKAKILPAILU- LUOKKAKILP INFO INF

LUOKKAKILPAILU- LUOKKAKILP INFO INF LUOKKAKILPAILU- INFO Neljä viidestä ei polta. Suomi on maailman ensimmäinen maa, jossa on kirjattu lakiin tavoitteeksi tupakkatuotteiden käytön loppuminen. Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry on mukana Savuton

Lisätiedot

(Huom! Tämä dia taustatietona vanhempainillan vetäjälle. Tätä diaa ei näytetä vanhemmille.)

(Huom! Tämä dia taustatietona vanhempainillan vetäjälle. Tätä diaa ei näytetä vanhemmille.) 1 (Huom! Tämä dia taustatietona vanhempainillan vetäjälle. Tätä diaa ei näytetä vanhemmille.) 2 8.- ja 9.-luokkalaisista (14 16v) 5 % käyttää alkoholia kerran viikossa tai useammin ja 13 % käyttää alkoholia

Lisätiedot

Tupakoinnin lopettamisen tuki ryhmässä. Muutos Motivaatio Vuorovaikutus 28 päivää ilman

Tupakoinnin lopettamisen tuki ryhmässä. Muutos Motivaatio Vuorovaikutus 28 päivää ilman Tupakoinnin lopettamisen tuki ryhmässä Muutos Motivaatio Vuorovaikutus 28 päivää ilman 1 Muutoksen vaiheet Esiharkintavaihe (haluttomuus) Harkintavaihe (ambivalentti)

Lisätiedot

Tupakkariippuvuus. Oulu 20.5 2013 Filha / Kristiina Salovaara

Tupakkariippuvuus. Oulu 20.5 2013 Filha / Kristiina Salovaara Tupakkariippuvuus Oulu 20.5 2013 Filha / Kristiina Salovaara Tupakkariippuvuus Neurobiologia Psyyke- Kognitio-uskomukset Addiktio- nikotiinin säätely elimistössä Ehdollistunut mielihyväoppiminen Automatioitunut

Lisätiedot

Nuoret ja nuuska. Muoti-ilmiö nimeltä nuuska

Nuoret ja nuuska. Muoti-ilmiö nimeltä nuuska Nuoret ja nuuska Muoti-ilmiö nimeltä nuuska Nuuskan suosio on kasvanut viime aikoina huolestuttavasti erityisesti poikien keskuudessa. Nuuska mielletään usein tiettyjä urheilulajeja harrastavien poikien

Lisätiedot

Tupakka, sähkösavuke ja nuuska - ajankohtaiskatsaus

Tupakka, sähkösavuke ja nuuska - ajankohtaiskatsaus Tupakka, sähkösavuke ja nuuska - ajankohtaiskatsaus Anne Pietinalho, LKT, dos, FCCP Johtava lääkäri, Raaseporin tk Asiantuntijalääkäri, Filha ry Diat: Patrick Sandström, Erityisasiantuntija, Filha ry,

Lisätiedot

TUPAKKA. Terveystieto. Anne Partala

TUPAKKA. Terveystieto. Anne Partala TUPAKKA Terveystieto Anne Partala Miksi tupakoidaan? Mikä saa aloittamaan tupakoinnin? Aloittaminen ei yleensä ole harkittua vaan tupakointiin ajaudutaan satunnaisten kokeilujen kautta. Tupakkaan syntyykin

Lisätiedot

Puhe, liike ja toipuminen. Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT

Puhe, liike ja toipuminen. Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT Puhe, liike ja toipuminen Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT Puhe liike toipuminen? 2.9.2014 Hätönen H 2 Perinteitä ja uusia näkökulmia Perinteinen näkökulma: Mielenterveyden ongelmien hoidossa painotus

Lisätiedot

9.12 Terveystieto. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset VUOSILUOKAT 7-9. 7. lk

9.12 Terveystieto. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset VUOSILUOKAT 7-9. 7. lk 9.12 Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein: AK 1 = Ihmisenä kasvaminen AK 2 = Kulttuuri-identiteetti

Lisätiedot

Nuorten tupakointitilanne ja uudet haasteet

Nuorten tupakointitilanne ja uudet haasteet Nuorten tupakointitilanne ja uudet haasteet Hanna Ollila, asiantuntija Tupakka-, päihde- ja rahapelihaitat -yksikkö 2.12.2014 1 Nykytilanne Kouluterveyskyselyn valossa Uusia tuloksia: Aloittamisalttius

Lisätiedot

Laajat terveystarkastukset oppilaan ja perheen hyvinvoinnin tukena

Laajat terveystarkastukset oppilaan ja perheen hyvinvoinnin tukena Laajat terveystarkastukset oppilaan ja perheen hyvinvoinnin tukena Marke Hietanen-Peltola Ylilääkäri, Lapset, nuoret ja perheet yksikkö 19.3.2015 Kuntotestauspäivät 2015, Kisakallio Määräaikaiset terveystarkastukset

Lisätiedot

Auta minua onnistumaan. Miss sä oot? aikuisen läsnäolon merkitys lapselle seminaari 9.4.2014 Lahti

Auta minua onnistumaan. Miss sä oot? aikuisen läsnäolon merkitys lapselle seminaari 9.4.2014 Lahti Auta minua onnistumaan Miss sä oot? aikuisen läsnäolon merkitys lapselle seminaari 9.4.2014 Lahti Auta minua onnistumaan Vaikeuksien kasautumisen ja vakavampien käytösongelmien ennaltaehkäisy myönteisen

Lisätiedot

Erilaiset päihteet, niiden vaikutukset ja miten tunnistaa niiden käyttö. Anneli Raatikainen 3.2.2015

Erilaiset päihteet, niiden vaikutukset ja miten tunnistaa niiden käyttö. Anneli Raatikainen 3.2.2015 Erilaiset päihteet, niiden vaikutukset ja miten tunnistaa niiden käyttö Anneli Raatikainen 3.2.2015 AIHEITA: - Päihdeongelman kehittyminen - Eri päihteiden vaikutuksia - Päihteiden käytön tunnistaminen

Lisätiedot

Parisuhteen merkitys hyvinvoinnille. Henry ry 21.10.2014

Parisuhteen merkitys hyvinvoinnille. Henry ry 21.10.2014 Parisuhteen merkitys hyvinvoinnille Henry ry 21.10.2014 Kuka minä olen? Heikki Syrjämäki Tampereen perheasiain neuvottelukeskus http://www.tampereenseurakunnat.fi/perheneuvonta http://www.city.fi/blogit/suhdeklinikka

Lisätiedot

Tupakka, sähkösavuke ja nuuska - ajankohtaiskatsaus. Anne Pietinalho, LKT, dos, FCCP Johtava lääkäri, Raaseporin tk Asiantuntijalääkäri, Filha ry

Tupakka, sähkösavuke ja nuuska - ajankohtaiskatsaus. Anne Pietinalho, LKT, dos, FCCP Johtava lääkäri, Raaseporin tk Asiantuntijalääkäri, Filha ry Tupakka, sähkösavuke ja nuuska - ajankohtaiskatsaus Anne Pietinalho, LKT, dos, FCCP Johtava lääkäri, Raaseporin tk Asiantuntijalääkäri, Filha ry Suomalaisten tupakointi 1950-2014 (15-64v) 80 70 60 50 40

Lisätiedot

Murrosikäisen kehitys

Murrosikäisen kehitys Murrosikäisen kehitys EVÄITÄ VANHEMMUUTEN -ilta 1.10.2013 Luento- ja keskustelutilaisuus nuorten vanhemmille Psykologi Maija Karakorpi VSSHP/Raision nuorisopsykiatrian poliklinikka Nuori ei ole iso lapsi

Lisätiedot

Terveys, työhyvinvointi ja talous - jokaisen etu. Savuton Suomi 2040 11.5.2010 Harri Vainio

Terveys, työhyvinvointi ja talous - jokaisen etu. Savuton Suomi 2040 11.5.2010 Harri Vainio Terveys, työhyvinvointi ja talous - jokaisen etu Savuton Suomi 2040 11.5.2010 Harri Vainio Tupakka globaalisti riski nro 1 WHO 2009 Työterveyslaitos / Harri Vainio / 11.5.2010 2 Terveyshaitat kasvussa

Lisätiedot

OPS OPPIMISTAVOITTEET JA OPETUKSEN KESKEISET SISÄLLÖT TERVEYSTIETO

OPS OPPIMISTAVOITTEET JA OPETUKSEN KESKEISET SISÄLLÖT TERVEYSTIETO OPS OPPIMISTAVOITTEET JA OPETUKSEN KESKEISET SISÄLLÖT TERVEYSTIETO 2013 2014 TERVEYSTIETO Vuosiluokat 7-9 Yläasteelle tulevan nuoren elämä on täynnä muutoksia: oma keho muuttuu, seksuaalisuus herää, ystävät

Lisätiedot

TUPAKOINTI ENNEN JA NYT

TUPAKOINTI ENNEN JA NYT 1 TUPAKOINTI ENNEN JA NYT Alla näkyvät viivadiagrammit kertovat tupakkaa kokeilleiden ja päivittäin tupakoivien osuudet 12 18-vuotiaista nuorista vuosina 1981 2015. Vastatkaa viivadiagrammeja tulkitsemalla

Lisätiedot

Taustaa VANHEMPAINILTARUNKO

Taustaa VANHEMPAINILTARUNKO VANHEMPAINILTA Valintojen stoori -menetelmän läpi käyneiden oppilaiden huoltajille järjestetään Valintojen stoori - viikon aikana vanhempainilta, jossa heillä on mahdollisuus tutustua Valintojen stooriin

Lisätiedot

Uudet nikotiinituotteet koukuttavat. Minttu Tavia Asiantuntija, VTM Päihdetiedotusseminaari 3.6.2014

Uudet nikotiinituotteet koukuttavat. Minttu Tavia Asiantuntija, VTM Päihdetiedotusseminaari 3.6.2014 Uudet nikotiinituotteet koukuttavat Minttu Tavia Asiantuntija, VTM Päihdetiedotusseminaari 3.6.2014 Tupakoinnin suosio laskenut Miesten tupakointi on 1980-luvulta lähtien vähentynyt ja myös naisten tupakointi

Lisätiedot

Nuoret eivät ole lapsia eikä aikuisia

Nuoret eivät ole lapsia eikä aikuisia Nuoret eivät ole lapsia eikä aikuisia Tytöt ja pojat ovat erilaisia Integroitu tieto fyysisestä, psyykkisestä, seksuaalisesta ja sosiaalisesta kehityksestä auttaa ymmärtämään terveitä nuoria sekä ongelmissa

Lisätiedot

Leikki interventiona. Aikuisen kannustava puuttuminen vuorovaikutustaitojen harjaannuttamisessa. Eira Suhonen 6.6.06

Leikki interventiona. Aikuisen kannustava puuttuminen vuorovaikutustaitojen harjaannuttamisessa. Eira Suhonen 6.6.06 Leikki interventiona Aikuisen kannustava puuttuminen vuorovaikutustaitojen harjaannuttamisessa Eira Suhonen 6.6.06 Erityispedagogiikka Käyttäytymistieteellinen tiedekunta Interventio laaja-alainen systemaattinen

Lisätiedot

Psyykkinen toimintakyky

Psyykkinen toimintakyky Psyykkinen toimintakyky Toimintakyky = ihmisen ominaisuuksien ja ympäristön suhde : kun ympäristö vastaa yksilön ominaisuuksia, ihminen kykenee toimimaan jos ihmisellä ei ole fyysisiä tai psykososiaalisia

Lisätiedot

TUPAKASTA VIEROITUS. Päivi Grönroos tupakastavieroitushoitaja Tyks, keuhkopoliklinikka 16.10.2015 paivi.gronroos@tyks.fi

TUPAKASTA VIEROITUS. Päivi Grönroos tupakastavieroitushoitaja Tyks, keuhkopoliklinikka 16.10.2015 paivi.gronroos@tyks.fi TUPAKASTA VIEROITUS Päivi Grönroos tupakastavieroitushoitaja Tyks, keuhkopoliklinikka 16.10.2015 paivi.gronroos@tyks.fi Vieroittaja viekö tupakointiin puuttuminen liikaa aikaa? - kuuluuko minun puuttua

Lisätiedot

Seksuaaliterveys. Semppi-terveyspisteiden kehittämispäivä 28.4.2015 Maria Kurki-Hirvonen

Seksuaaliterveys. Semppi-terveyspisteiden kehittämispäivä 28.4.2015 Maria Kurki-Hirvonen Seksuaaliterveys Semppi-terveyspisteiden kehittämispäivä 28.4.2015 Maria Kurki-Hirvonen Terveydenhoitaja, sairaanhoitaja, seksuaalineuvoja Joensuun kaupunki Eeva Ruutiainen Terveyden edistämisen suunnittelija

Lisätiedot

Mielenterveys voimavarana

Mielenterveys voimavarana Hyvinvoiva oppilaitos - Tietoa ja hyviä käytänteitä opetukseen Mielenterveys voimavarana Psykologi Psykoterapeutti, YET Tiina Röning Yhteistyössä: Mielen hyvinvoinnin opettajakoulutukset, SMS Mielen terveys

Lisätiedot

Ikääntyvän työntekijän muotokuva TOKI-seminaari Oulussa 10.6.2011

Ikääntyvän työntekijän muotokuva TOKI-seminaari Oulussa 10.6.2011 Ikääntyvän työntekijän muotokuva TOKI-seminaari Oulussa 10.6.2011 Lähteenä: 65-vuotiaiden aikuisneuvolan tutkimustiedot & Sosioekonomiset terveyserot Pohjois-Pohjanmaalla 16.6.2011 geriatrian ylilääkäri

Lisätiedot

Hyvinvointia lukioihin tukea ehkäisevään päihdetyöhön ja päihdesuunnitelman laatimiseen

Hyvinvointia lukioihin tukea ehkäisevään päihdetyöhön ja päihdesuunnitelman laatimiseen Hyvinvointia lukioihin tukea ehkäisevään päihdetyöhön ja päihdesuunnitelman laatimiseen Mitä on ehkäisevä päihdetyö? Ehkäisevä päihdetyö edistää päihteettömiä elintapoja, vähentää ja ehkäisee päihdehaittoja

Lisätiedot

TUPAKAKKARIIPPUVUUDEN HOITO

TUPAKAKKARIIPPUVUUDEN HOITO TUPAKAKKARIIPPUVUUDEN HOITO Päivi Grönroos tupakastavieroitushoitaja Tyks, keuhkopoliklinikka 21.4.2016 paivi.gronroos@tyks.fi Kommentaattorina Lisa Salonen terveydenedistämisen yhdyshenkilö Turun hyvinvointitoimiala

Lisätiedot

Nuuska ja nuoret käytön yleisyys ja haitat

Nuuska ja nuoret käytön yleisyys ja haitat Nuuska ja nuoret käytön yleisyys ja haitat Hanna Ollila, asiantuntija Tupakka-, päihde- ja rahapelihaitat -yksikkö, THL 4.12. Hanna Ollila / Nuuskaa taskussa -seminaari 3.12. 1 Nuuska Eri tuotteita eri

Lisätiedot

NUUSKAN terveysriskit

NUUSKAN terveysriskit NUUSKAN terveysriskit Terveyden edistämisen keskus ry:n arvioima. Julkaisija:Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö Töölönkatu 37 A 00260 Helsinki Tilaukset: julkaisutilaukset@yths.fi Kirjoittanut: Susanna

Lisätiedot

Tupakoinnin vieroitus työterveyshuollossa

Tupakoinnin vieroitus työterveyshuollossa Preventio perusterveydenhuollossa, Hjelt Instituutti, Helsinki 21.10.2011 Tupakoinnin vieroitus työterveyshuollossa Kari Reijula professori Helsingin yliopisto Miten TTH toimii tupakoinnin vieroituksessa?

Lisätiedot

Dia-esitys vanhemmil e (esimerkiksi vanhempainiltaan) Yläkoulu Diojen sisällöt Dia 1: Dia 2:

Dia-esitys vanhemmil e (esimerkiksi vanhempainiltaan) Yläkoulu Diojen sisällöt Dia 1: Dia 2: Dia-esitys vanhemmille (esimerkiksi vanhempainiltaan) Yläkoulu Lasten ja nuorten tupakoimattomuuden edistäminen Vinkkejä vanhemmille Diojen sisällöt Dia 1: Pohja nuoren tupakoimattomuudelle luodaan jo

Lisätiedot

Lapin nuoret tilastoissa ja tutkimuksissa

Lapin nuoret tilastoissa ja tutkimuksissa Lapin nuoret tilastoissa ja tutkimuksissa Projektipäällikkö Heli Niemi heli.niemi@ely-keskus.fi p. 040-672 2330 Lapin ELY-keskus, Heli Niemi 10.11.2011 1 Esityksen tarkoitus Virittäytymistä yhteiseen työskentelyyn

Lisätiedot

Yleistä addiktioista

Yleistä addiktioista Yleistä addiktioista Addictio (lat.) = jättäminen/jättäytyminen jonkun valtaan Pakonomainen tarve harjoittaa jotakin toimintoa tai kokea tietynlainen tunnetila eli ei enää oma valinta riippuvuus Sana kärsinyt

Lisätiedot

Psyykkinen ja sosiaalinen riippuvuus. Vantaa 30.09.2015 Karin Iivonen vieroitusohjaaja

Psyykkinen ja sosiaalinen riippuvuus. Vantaa 30.09.2015 Karin Iivonen vieroitusohjaaja Psyykkinen ja sosiaalinen riippuvuus Vantaa 30.09.2015 Karin Iivonen vieroitusohjaaja Tupakkariippuvuus monitahoinen koukku Neurobiologinen - Nikotiinin suorat vaikutukset keskushermostoon Kognitiivinen

Lisätiedot

Hyvinvoiva kansalainen työelämässä

Hyvinvoiva kansalainen työelämässä Hyvinvoiva kansalainen työelämässä Tampereen yliopiston terveystieteen laitos Hyvinvoinnin tulkintoja 1. Ulkoisesti arvioitu vs. koettu Ulkoisesti (yhteisesti) arvioitu Tunnuslukuja: suhteellinen köyhyys

Lisätiedot

Kartoituksista uusiin terveysoppimateriaaleihin

Kartoituksista uusiin terveysoppimateriaaleihin Bykachev Kirsi, projektipäällikkö Itä-Suomen yliopisto, Kuopio Addressing challenging health inequalities of children and youth between two Karelias (AHIC), 2013 2014 Kartoituksista uusiin terveysoppimateriaaleihin

Lisätiedot

Motoriset taidot ja oppiminen. Timo Jaakkola, LitT, psykologi Liikuntatieteiden laitos, JY

Motoriset taidot ja oppiminen. Timo Jaakkola, LitT, psykologi Liikuntatieteiden laitos, JY Motoriset taidot ja oppiminen Timo Jaakkola, LitT, psykologi Liikuntatieteiden laitos, JY Perusopetuslaki (21.8.1998/628, 2 ): Opetuksen tavoitteet Tässä laissa tarkoitetun opetuksen tavoitteena on tukea

Lisätiedot

Miten nuoret oireilevat? Tiia Huhto

Miten nuoret oireilevat? Tiia Huhto Miten nuoret oireilevat? Tiia Huhto Nuorten psyykkiset häiriöt Mielialahäiriöt Ahdistuneisuushäiriöt Tarkkaavaisuushäiriöt Käytöshäiriöt Todellisuudentajun häiriöt Syömishäiriöt Päihdeongelmat Mielialahäiriöt

Lisätiedot

Perhekeskeinen kouluterveydenhuolto

Perhekeskeinen kouluterveydenhuolto Forssan seudun terveydenhuollon ky. Perhekeskeinen kouluterveydenhuolto Loppuraportti Liitteet 48 Hanke 041/ESLK/LK/2007 1.5.2007-31.10.2009 Marke Hietanen-Peltola Arto Honkala Marika Kivimäki-Sumrein

Lisätiedot

Lapsuus ja nuoruus. jatkuu. sairastumisen. jälkeenkin! Perhepsykoterapeutti,esh Outi Abrahamsson

Lapsuus ja nuoruus. jatkuu. sairastumisen. jälkeenkin! Perhepsykoterapeutti,esh Outi Abrahamsson Lapsuus ja nuoruus jatkuu sairastumisen Perhepsykoterapeutti,esh Outi Abrahamsson jälkeenkin! Vanhempana emme voi suojata kaikilta vastoinkäymisiltä, mutta voimme tukea heitä eri kehitysvaiheissa löytämään

Lisätiedot

Valion savuttomuuspolku 2009-2015

Valion savuttomuuspolku 2009-2015 Valion savuttomuuspolku 2009-2015 Katja Hatakka, Työhyvinvointipäällikkö ETM, FT Valio Oy, Henkilöstötoiminnot VI Valtakunnalliset Tupakka ja Terveys päivät, Helsinki 3.12.2014 Miksi Valio panostaa savuttomuuteen?

Lisätiedot

Mielenterveys voimavarana

Mielenterveys voimavarana Mielenterveys voimavarana Mielenterveydestä on esitetty aikojen kuluessa useita erilaisia näkemyksiä. Moderni määritelmä mielenterveydestä on terveyslähtöinen eli salutogeeninen. Mielenterveys nähdään

Lisätiedot

Kodin, koulun ja kouluterveydenhuollon yhteistyömallin kehittäminen. Marjaana Soininen Didaktiikan professori Turun yliopisto, Rauman OKL

Kodin, koulun ja kouluterveydenhuollon yhteistyömallin kehittäminen. Marjaana Soininen Didaktiikan professori Turun yliopisto, Rauman OKL Kodin, koulun ja kouluterveydenhuollon yhteistyömallin kehittäminen Marjaana Soininen Didaktiikan professori Turun yliopisto, Rauman OKL Hankkeen lähtökohtia Aiemmin tutkimus on painottunut vanhempiin

Lisätiedot

AKTIIVINEN VANHENEMINEN. Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK)

AKTIIVINEN VANHENEMINEN. Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK) AKTIIVINEN VANHENEMINEN Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK) Luennon sisältö: Suomalaisten ikääntyminen Vanheneminen ja yhteiskunta Aktiivinen vanheneminen

Lisätiedot

Päihteiden käyttö ja mielenterveys (kaksoisdiagnoosit) Psyk. sh Katriina Paavilainen

Päihteiden käyttö ja mielenterveys (kaksoisdiagnoosit) Psyk. sh Katriina Paavilainen Päihteiden käyttö ja mielenterveys (kaksoisdiagnoosit) Psyk. sh Katriina Paavilainen Päihderiippuvuuden synty Psyykkinen riippuvuus johtaa siihen ettei nuori koe tulevansa toimeen ilman ainetta. Sosiaalinen

Lisätiedot

ELÄMÄNTAPAMUUTOKSEN VAIHEET Muutosvaihemalli (Prochaska & DiClemente 1983)

ELÄMÄNTAPAMUUTOKSEN VAIHEET Muutosvaihemalli (Prochaska & DiClemente 1983) ELÄMÄNTAPAMUUTOKSEN VAIHEET Muutosvaihemalli (Prochaska & DiClemente 1983) 1. Esiharkinta ei aikomusta muuttaa käyttäytymistä ongelman kieltäminen ja vähätteleminen ei tiedosteta muutoksen tarpeellisuutta

Lisätiedot

Tupakka. Minna Virola, 2011 projektityöntekijä, sh, PPSHP

Tupakka. Minna Virola, 2011 projektityöntekijä, sh, PPSHP Tupakka Minna Virola, 2011 projektityöntekijä, sh, PPSHP Tupakan historiaa..1/2 Tupakka on Keski-Amerikasta kotoisin oleva yksivuotinen kasvi. Varhaisimmat tiedot sen käytöstä ja viljelystä ovat epätarkkoja,

Lisätiedot

Vinkkejä vanhemmille. PowerPoint-esitys esim. vanhempainiltaan: Lasten ja nuorten tupakoimattomuuden edistäminen. Diojen sisällöt.

Vinkkejä vanhemmille. PowerPoint-esitys esim. vanhempainiltaan: Lasten ja nuorten tupakoimattomuuden edistäminen. Diojen sisällöt. PowerPoint-esitys esim. vanhempainiltaan: Lasten ja nuorten tupakoimattomuuden edistäminen Vinkkejä vanhemmille Diojen sisällöt Dia 1: Pohja nuoren tupakoimattomuudelle luodaan jo alakouluiässä. On tärkeää,

Lisätiedot

Kasvuympäristö muuttuu nuoren paineet kasvavat? Muuttuva maailma Lasten ja nuorten haasteet To 23.9.2010 Kirsi Luomanperä

Kasvuympäristö muuttuu nuoren paineet kasvavat? Muuttuva maailma Lasten ja nuorten haasteet To 23.9.2010 Kirsi Luomanperä Kasvuympäristö muuttuu nuoren paineet kasvavat? Muuttuva maailma Lasten ja nuorten haasteet To 23.9.2010 Kirsi Luomanperä Nuoruus varhaisnuoruus 12-14 v. varsinainen nuoruus 15 v. 17 v. myöhäisnuoruus

Lisätiedot

MITÄ NIKOTIINIRIIPPUVUUS ON? Tellervo Korhonen, FT, Dosentti Yliopistonlehtori, Helsingin yliopisto, Hjelt instituutti

MITÄ NIKOTIINIRIIPPUVUUS ON? Tellervo Korhonen, FT, Dosentti Yliopistonlehtori, Helsingin yliopisto, Hjelt instituutti MITÄ NIKOTIINIRIIPPUVUUS ON? Tellervo Korhonen, FT, Dosentti Yliopistonlehtori, Helsingin yliopisto, Hjelt instituutti SIDONNAISUUDET: Asiantuntijalausuntoja nikotiiniriippuvuudesta lääkeyhtiölle vuosina

Lisätiedot

Nuorten tupakka- ja nikotiinituotteiden käyttö. Uusia tuloksia Kouluterveyskyselystä Hanna Ollila, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

Nuorten tupakka- ja nikotiinituotteiden käyttö. Uusia tuloksia Kouluterveyskyselystä Hanna Ollila, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Nuorten tupakka- ja nikotiinituotteiden käyttö Uusia tuloksia Kouluterveyskyselystä Hanna Ollila, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Mikä on kokonaiskuva nuorten tupakkatuotteiden käytöstä? Savukkeiden,

Lisätiedot

OPAS TUPAKOINNIN LOPETTAMISKILPAILUN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTTAMISEEN

OPAS TUPAKOINNIN LOPETTAMISKILPAILUN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTTAMISEEN OPAS TUPAKOINNIN LOPETTAMISKILPAILUN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTTAMISEEN JOHDANTO Kouluista ja oppilaitoksista tukea nuorten tupakoinnin lopettamiseen Kouluissa ja oppilaitoksissa toteutetaan monenlaista terveyden

Lisätiedot

Uutta Suomessa mielenterveyden ensiapu. Mikko Häikiö Pohjanmaa hanke Vaasa 11.5.2007

Uutta Suomessa mielenterveyden ensiapu. Mikko Häikiö Pohjanmaa hanke Vaasa 11.5.2007 Uutta Suomessa mielenterveyden ensiapu Mikko Häikiö Pohjanmaa hanke Vaasa 11.5.2007 Pohjanmaa hankkeen toiminta alue Vaasan sairaanhoitopiiri väestömäärä n. 174 300 pinta ala 7930 km 2 Etelä Pohjanmaan

Lisätiedot

Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu. Terveystieto

Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu. Terveystieto Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu Terveystieto OPPIAINEEN KUVAUS Terveystiedon opetuksen tarkoituksena on edistää oppilaiden terveyttä, hyvinvointia ja turvallisuutta tukevaa osaamista arkielämässä.

Lisätiedot

Savuton sairaala toimintaohjelma. 23.2.2015 Pirkanmaan sairaanhoitopiiri

Savuton sairaala toimintaohjelma. 23.2.2015 Pirkanmaan sairaanhoitopiiri Savuton sairaala toimintaohjelma 23.2.2015 Pirkanmaan sairaanhoitopiiri 1 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO... 2 SITOUTUMINEN... 2 TIEDOTTAMINEN... 3 KOULUTUS JA OHJAUS... 4 TUKI TUPAKOINNIN LOPETTAMISEKSI...

Lisätiedot

Itsesäätelykyvyn kehittämisestä tukea terveellisille ruokailutottumuksille

Itsesäätelykyvyn kehittämisestä tukea terveellisille ruokailutottumuksille Itsesäätelykyvyn kehittämisestä tukea terveellisille ruokailutottumuksille Hanna Ollila Pilvikki Absetz 21.10.2012 www.tempestproject.eu 1 Terveelliset ruokailutottumukset perustana hyvinvoinnille Lapsuuden

Lisätiedot

Tupakka- ja nikotiiniriippuvaisen Käypä hoito

Tupakka- ja nikotiiniriippuvaisen Käypä hoito Tupakka- ja nikotiiniriippuvaisen Käypä hoito Lääkärin rooli tupakka- ja nikotiiniriippuvuuden hoidossa Pfizer lounassymposium Lääkäripäivät 2015 Klas Winell LT, EL, Tupakkariippuvuus ja tupakasta vieroitus

Lisätiedot

TERVEYSTIEDON OPETUS VUOSILUOKILLA 1-6 OSANA YMPÄRISTÖ- JA LUONNONTIETOA, BIOLOGIAA JA KEMIAA

TERVEYSTIEDON OPETUS VUOSILUOKILLA 1-6 OSANA YMPÄRISTÖ- JA LUONNONTIETOA, BIOLOGIAA JA KEMIAA Ylöjärven opetussuunnitelma 2004 Terveystieto 1 VUOSILUOKAT 1 9 Terveystiedon opetus perustuu monitieteiseen tietoperustaan. Terveystiedon opetuksen tarkoitus on edistää oppilaiden terveyttä, hyvinvointia

Lisätiedot

Tupakoinnin ja lopettamisen tuen haasteelliset taustatekijät. Patrick Sandström Erityisasiantuntija, Filha ry Oulu 11.-12.2.2014

Tupakoinnin ja lopettamisen tuen haasteelliset taustatekijät. Patrick Sandström Erityisasiantuntija, Filha ry Oulu 11.-12.2.2014 Tupakoinnin ja lopettamisen tuen haasteelliset taustatekijät Patrick Sandström Erityisasiantuntija, Filha ry Oulu 11.-12.2.2014 Suomalaisten tupakointi 1950-2013 (15-64v) 80 70 60 50 40 30 20 10 0 1950

Lisätiedot

Liikunta lasten ja nuorten terveyden edistäjänä

Liikunta lasten ja nuorten terveyden edistäjänä Liikunta lasten ja nuorten terveyden edistäjänä V Valtakunnallinen kansanterveyspäivä 15.1.2009 Helsinki Tuija Tammelin Erikoistutkija, FT, LitM Työterveyslaitos, Oulu Lasten ja nuorten fyysinen aktiivisuus,

Lisätiedot

Info tupakoinnin lopettamisen kurssista Margita Strandberg-Heinonen

Info tupakoinnin lopettamisen kurssista Margita Strandberg-Heinonen Info tupakoinnin lopettamisen kurssista Margita Strandberg-Heinonen 1 LÄÄKKEET JOITA KÄYTETÄÄN TUPAKASTA VIEROITUKSEEN Nikotiinipurukumi Nikotiinipurukumi antaa aktiivista tukea ja auttaa lopettamaan tupakan

Lisätiedot

Tupakoinnin vähentämisen keinot

Tupakoinnin vähentämisen keinot Tupakoinnin vähentämisen keinot Anne Pietinalho, LKT, keuhkosairauksien dosentti Asiantuntijalääkäri, Filha ry Johtava lääkäri, Raaseporin tk Tupakoinnin ehkäisy/vähentäminen mikä vaikuttaa? Laki Aloittamisen

Lisätiedot

MIELEN HYVINVOINNIN TUKEMINEN JA EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ NUORISOALALLA - RAJAPINNOILLA. 24.9.2014 Ehkäisevän työn päivät, Lahti

MIELEN HYVINVOINNIN TUKEMINEN JA EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ NUORISOALALLA - RAJAPINNOILLA. 24.9.2014 Ehkäisevän työn päivät, Lahti MIELEN HYVINVOINNIN TUKEMINEN JA EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ NUORISOALALLA - RAJAPINNOILLA 24.9.2014 Ehkäisevän työn päivät, Lahti Preventiimi pähkinänkuoressa OKM:n rahoittama, Humakin hallinnoima, yksi valtakunnallisista

Lisätiedot

TEEMA I TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ ELÄMÄNTAPA

TEEMA I TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ ELÄMÄNTAPA TEEMA I TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ ELÄMÄNTAPA Professori Karin C. Ringsberg, Nordic School of Public Health NHV, pääasiassa vastannut teeman suunni@elusta yhteistyössä tutkijaopiskelija Hrafnhildur GunnarsdoFr

Lisätiedot

Tukea vanhemmuuteen. Kasvamme Yhdessä vanhempainillat 7 luokan vanhemmille Terveydenhoitaja Anna Maija Puukka 28.2.2014

Tukea vanhemmuuteen. Kasvamme Yhdessä vanhempainillat 7 luokan vanhemmille Terveydenhoitaja Anna Maija Puukka 28.2.2014 Tukea vanhemmuuteen Kasvamme Yhdessä vanhempainillat 7 luokan vanhemmille Terveydenhoitaja Anna Maija Puukka 28.2.2014 Miksi? Miksi? Turun sanomat 29.1.14: Tykkääköhän lapsi minusta, jos rajoitan? Vanhempien

Lisätiedot

Terveyden edistämisen hyvät käytännöt

Terveyden edistämisen hyvät käytännöt Terveyden edistämisen hyvät käytännöt Timo Leino, LT, dos. ylilääkäri Hyvä työterveyshuoltokäytäntö - mikä uutta? 26.9.2014, Helsinki Elintavat, terveys ja työkyky Naisista 57 % ja miehistä 51 % harrasti

Lisätiedot

Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute

Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute 28.5.2013 Minna Lappalainen, TtM, TRO, työnohjaaja minna.lappalainen@apropoo.fi Tavoitteena: Erilaisten näkökulmien ja työvälineiden löytäminen arjen vuorovaikutustilanteisiin:

Lisätiedot

Lasten ja nuorten tupakoimattomuuden edistäminen. Vinkkejä vanhemmille

Lasten ja nuorten tupakoimattomuuden edistäminen. Vinkkejä vanhemmille Lasten ja nuorten tupakoimattomuuden edistäminen Vinkkejä vanhemmille Tupakointi on erittäin vaarallista kasvaville ja kehittyville lapsille ja nuorille Lapsi altistuu tupakan myrkyille Passiivisen tupakoinnin

Lisätiedot

työseminaari 10.6.2010 Alice Pekkala Kartanonväkikoti

työseminaari 10.6.2010 Alice Pekkala Kartanonväkikoti Terveydenhuoltoalan l siirtoergonomian i asiantuntija ij ja työseminaari 10.6.2010 Kannattavaa kumppanuuttakuntouttavallakuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväkikoti Kartanonväki kodit kdit

Lisätiedot

Peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaiden hyvinvointi Lapissa 2002 2010

Peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaiden hyvinvointi Lapissa 2002 2010 Peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaiden hyvinvointi Lapissa 2002 2010 Kouluterveyskysely 2010 3.12.2010 1 ELINOLOT Ainakin yksi vanhemmista tupakoi Vähintään yksi vanhemmista työttömänä vuoden aikana

Lisätiedot

Muistot omasta lapsuudesta saattavat herätä Millaisia vanhempia sinun äitisi ja isäsi olivat?

Muistot omasta lapsuudesta saattavat herätä Millaisia vanhempia sinun äitisi ja isäsi olivat? Raskauden alussa mielen täyttävät raskauden fyysiset muutokset ja ajatukset itse raskaudesta tunteellisuus huoli lapsen menettämisestä stressaantuminen väsymys Muistot omasta lapsuudesta saattavat herätä

Lisätiedot

Sairaus vai paha tapa? Päivi Rautio 16.12.2011

Sairaus vai paha tapa? Päivi Rautio 16.12.2011 Sairaus vai paha tapa? Päivi Rautio 16.12.2011 Sairaus Paha tapa pystytään hoitamaan parantumaton; miten hoidetaan? pystytään muuttamaan muuttumaton; miten hoidetaan? Miten tietoinen olen 1. omista asenteistani?

Lisätiedot

Tupakka ja tapariippuvuus

Tupakka ja tapariippuvuus Tupakka ja tapariippuvuus Tupakointi aiheuttaa fyysisen riippuvuuden lisäksi myös psyykkistä ja sosiaalista riippuvuutta. Tupakointia pidetään tapariippuvuutena. Tupakan erilaiset vaikutukset toimivat

Lisätiedot

Hyvä elämä hyvä mieli Lasten ja nuorten henkinen hyvinvointi

Hyvä elämä hyvä mieli Lasten ja nuorten henkinen hyvinvointi Hyvä elämä hyvä mieli Lasten ja nuorten henkinen hyvinvointi Toiminnanjohtaja Marita Ruohonen Suomen Mielenterveysseura 5.2.2008 Marita Ruohonen 1 Lapset, nuoret ja perheet Hallituksen politiikkaohjelma

Lisätiedot