TERVEYSKASVATUSAINEISTOA KOULUTERVEYDENHOITAJALLE Nuorten tupakointi ja nuuskaaminen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TERVEYSKASVATUSAINEISTOA KOULUTERVEYDENHOITAJALLE Nuorten tupakointi ja nuuskaaminen"

Transkriptio

1 TERVEYSKASVATUSAINEISTOA KOULUTERVEYDENHOITAJALLE Nuorten tupakointi ja nuuskaaminen Tiina Peksiev Opinnäytetyö, kevät 2008 Diakonia-ammattikorkeakoulu, Diak Etelä, Helsinki Sosiaali- ja terveysalan koulutusohjelma Terveydenhoitaja (AMK)

2 TIIVISTELMÄ Peksiev, Tiina. Terveyskasvatusaineistoa kouluterveydenhoitajalle Nuorten tupakointi ja nuuskaaminen. Helsinki, kevät 2008, 44 s., 1 liite. Diakonia-ammattikorkeakoulu, Diak Etelä Helsinki. Sosiaali- ja terveysalan koulutusohjelma, terveydenhoitaja (AMK). Opinnäytetyön tavoite oli tuottaa Tuusulan kunnassa sijaitsevalle Hyökkälän ylä- ja alakoulun terveydenhoitajalle aineistoa jota voi käyttää nuorten tupakoinnin ehkäisemisessä ja lopettamisen tukemisessa. Tämä työ on toiminnallinen opinnäytetyö, jonka tarkoituksena oli tuottaa produktina tupakkakansio. Tupakkakansiota terveydenhoitaja voi käyttää apuna vastaanotolla tupakasta keskustelemiseen ja tupakoinnin lopettamisen tukemiseen. Tutkimusten mukaan tupakointi aloitetaan Suomessa useimmiten nuoruusiässä. Tupakoinnin lopettaminen on vaikeaa myös nuorille, eivätkä useimmat ole aloitettuaan pystyneet lopettamaan, joten tupakoivasta nuoresta tulee usein myös tupakoiva aikuinen. Kouluterveydenhuollolla on mahdollisuus vaikuttaa nuorten terveyskäyttäytymiseen sekä yksilö että ryhmätasolla, ja ennaltaehkäisyn rooli nousee suureksi. Kouluterveydenhuollon vaikutuspiirissä on lähes koko ikäluokka, joten toimenpiteiden kattavuus on hyvä. Työn kirjallinen osuus esittelee tutkittua tietoa nuorten tupakoinnista, nuuskaamisesta, riippuvuudesta ja tupakoinnin lopettamisesta. Ennaltaehkäisyssä tärkeäksi nousi tupakasta kieltäytymisen harjoittelu ja sosiaalisten taitojen kasvattaminen. Tupakoivilla nuorilla tupakointi ei välttämättä johdu tiedonpuutteesta, vaan sosiaalisista syistä. Nikotiiniriippuvuus saattaa syntyä jopa viikossa, joten myös nuorten osalla tupakoinnin lopettaminen vaatii tietoa vieroitusoireista ja niistä selviämisessä. Tämä opinnäyte valmistui keväällä 2008 vuoden kuluttua prosessin aloittamisesta. Opinnäyte on käytössä Hyökkälän ala-ja yläkoulun terveydenhoitajalla. Asiasanat: nuoret, tupakka, riippuvuus, produkti

3 ABSTRACT Tiina Peksiev. Smoking among youth Health education material for school nurses. 44 p., 1 appendix. Diaconia University of Applied Sciences. Degree Programme in Nursing, Option in health care. Degree: Public health nurse. The aim of the thesis was to produce material for the school public health nurse of primary and secondary schools situated in southern Finland. The purpose was to collect material which can be used when working with individual pupils. This thesis was a functional product and its aim was to provide a school public health nurse with a smoking folder to be used on the reception. Most often smoking is started in adolescence. Quitting of smoking is difficult also for young people and most of them are unable to stop. Hereby smoking often continues to adulthood. The school health care system has a chance to influence young people's behaviour towards a healthy way of life, both as individuals and as a group. In this case prevention is most important. Measures are comprehensive as almost the entire age group belongs to the orbit of school health care. The theoretical part of the thesis introduced studied facts about youth's smoking, snuffing, addiction and quitting of smoking. It was important to improve social skills and practise rejecting of smoking when prevention was concerned. Smoking among youth does not necessarily result from lack of information but rather of social reasons. As nicotine addiction can already develop within a week, young people as well as older require information on withdrawal symptoms and coping with them in order to quit smoking. The material includes information on how to prevent young people from smoking and how to support them in quitting of smoking. The Bachelor's thesis was finished in spring 2008, a year after the process was started. At the moment, the school public health nurse of the primary and secondary schools involved has both the folder and thesis in use. Keywords: youth, smoking, addiction, product

4 SISÄLLYS 1 JOHDANTO RIIPPUVUUS Tupakkariippuvuus Tupakoinnin aiheuttamat muut terveysongelmat Nuuskan aiheuttama riippuvuus Nuuskan aiheuttamat muut terveysongelmat NUORUUS ALTISTAA TUPAKKARIIPPUVUUDELLE TAI SITTEN EI Nuoruusiän fyysinen kehitys Nuoruusiän psyykkinen kehitys Nuoruusiän sosiaalinen kehitys TUPAKOINNIN LOPETTAMINEN Lopettamisen pääperiaatteet Tupakoinnin lopettamisen motivaatio Tupakkariippuvuuden tiedostaminen Tupakoinnin lopettamisen vaiheistus TERVEYDEN EDISTÄMINEN TUPAKOINNIN VÄLTTÄMISEKSI KOULUTERVEYDENHUOLLOSSA Terveydenhoitajan keinoja auttaa ja tukea Esimerkki koko kunnan toiminnasta nuorten tupakoimattomuuden tukemisessa Tupakkalainsäädäntö Tupakoinnista luopumisen lääketieteellisiä apukeinoja MATERIAALIKANSIO KOULUTERVEYDENHOITAJALLE Kansion sisältö Prosessi Palaute POHDINTA...38

5 7.1 Eettinen pohdinta...39 LÄHTEET...42 LIITE: Tupakkakansio

6 1 JOHDANTO Terveiden elämäntapojen opettaminen on osa koulujärjestelmää ja yksi kouluterveydenhoitajan tehtävistä. Tämän vuoksi tupakoinnin ehkäisyohjelmat ja muu tupakkaan liittyvä terveyskasvatus on suunnattu peruskouluihin. Tällöin se tavoittaa mahdollisimman tehokkaasti koko ikäluokan. On kuitenkin keskusteltu paljon siitä, kuinka suuri vaihtelu on terveyskasvatuksen laadulla ja määrällä eri kuntien ja koulujen välillä. Kun kyse on kunnan kustantamasta toiminnasta, ei aina ole kyse välttämättä terveydenhoitajan tai opettajien kiinnostuksen tai taidon puutteesta, vaan resurssit sanelevat mitä voidaan toteuttaa. (Vertio 2003, ) Terveyskasvatuksen resursseja vähennettiin 90-luvulla lamanjälkeisenä aikana luvulla huomattiin, että säästö kostautui muun muassa lisääntyneenä tupakointina ja alkoholin käyttönä. Peruskouluissa tehty terveydenedistämistyö on siis vaikuttavaa ja siihen kannattaa panostaa, jotta mahdollisimman moni lapsi ja nuori omaksuisi terveellisemmät elämäntavat ja osaisi tehdä oikeita valintoja kun päihteitä on tarjolla. (Vertio 2003, ) Valtioneuvosto hyväksyi toukokuussa 2001 periaatepäätöksen Terveys 2015 kansanterveysohjelmasta, joka linjaa Suomen terveyspolitiikkaa pitkällä aikavälillä. Yksi nuorten ikäryhmään kohdistuvista tavoitteista on, että nuorten tupakointi vähenisi siten, että vuotiaista alle 15% tupakoi. Vähennystä tupakoivien määrään toivotaan siten noin 5 7 prosenttiyksikön verran. (Sosiaali- ja terveysministeriö 2001, 15.) Suoritin kouluterveydenhuollon harjoittelun Hyökkälän koulussa Tuusulan Hyrylässä keväällä Hyökkälän koulussa on sekä ala- että yläkoulu, jotka molemmat kuuluvat yhden terveydenhoitajan piiriin. Harjoittelussa ollessani ilmeni tarve aineistolle, jota voisi käyttää tupakoinnin ennaltaehkäisyyn ja lopettamisen motivointiin. Tämän opinnäytteen tarkoituksena on tuottaa tilattu aineisto terveydenhoitajan käyttöön. Tämä opinnäytetyö on toiminnallinen opinnäytetyö, jonka tarkoituksena on tuottaa produkti sekä kirjallinen raportti produktin tietosisällöstä ja prosessista. Produkti on terveydenhoitajalle vastaanottokäyttöön tar-

7 7 koitettu opas, jonka avulla voidaan keskustella tupakasta sekä auttaa nuorta tupakoinnin lopettamisessa. (Vilkka & Airaksinen 2003, ) Aineisto on suunnattu ala- ja yläluokkien kanssa työtä tekevälle terveydenhoitajalle. Tavoitteena on saada mahdollisimman moni nuori tekemään henkilökohtainen päätös siitä, ettei hän aloita tupakointia tai että hän lopettaa sen. Myös se, että tupakoiva nuori havahtuu ajattelemaan lopettamisen mahdollisuutta, on yksi tavoite. Tärkeää on, että tupakoinnin aloittamista ehkäistään ja jo tupakoivia motivoidaan lopettamaan ja autetaan lopettamisessa. Tupakkaa koskeva aineisto tehdään Hyökkälän koulun terveydenhoitajan käyttöön. Terveydenhoitaja voi käyttää aineistona sekä itse kirjallista osiota että siitä luotua vastaanottokäyttöön tarkoitettua materiaalikansiota. Aineistoa voi käyttää terveystarkastuksien ja -tapaamisien yhteydessä, mutta myös lyhyempien kohtaamisten, esimerkiksi sairaskäyntien yhteydessä.

8 8 2 RIIPPUVUUS Yksilön ensimmäisten vuosien kehitystä leimaa täydellinen riippuvuus toisesta ihmisestä. Vauvaikäisen symbioottisten riippuvuustarpeiden tyydyttäminen on perusta yksilön riippuvuus- ja riippumattomuuskysymysten ratkeamiselle. Kouluiässä kehittyy lapsen ja nuoren kyky solmia molemminpuoliseen riippuvuuteen perustuvia ihmissuhteita. Nuoruusikää on sanottu uudeksi mahdollisuudeksi läpikäydä ja korjata mahdollisia varhaisen kehityksen puutteita ja luoda perusta aikuisuudelle. Yksi ihmisen olemassaolon vallitsevista ominaisuuksista on tavoitella mielihyvää ja toisaalta pyrkiä eroon mielipahasta. Yksilöllä on taipumus toistaa erilaisia elämänkulkunsa aikana oppimiaan keinoja, jotka hän on kokenut toimiviksi eri elämäntilanteissa. Tämän vuoksi tupakoinnista saattaa muodostua joillekin keino tyydyttää tarpeita, lääkitä syyllisyyttä, huonoutta tai masennusta silloin kun muut keinot eivät riitä vaikeuksien käsittelemiseen. (Inkinen, Partanen & Sutinen 2000, ) Omaa riippuvuuskäyttäytymistä on tärkeä tutkia ja tiedostaa sen merkitys, sillä se on lähtökohta riippuvuuden lopettamiseen. Muutostarpeen tiedostaminen voi syntyä ilman että kukaan muu havaitsee ongelmaa tai tietää siitä. Muutoksen lähtökohta on siis yksilö ja hänen voimavaransa ja kyky havainnoida omaa käyttäytymistä. Muutokseen tarvitaan voimavaroja, joita ovat: 1) Kehon voimavarat (ravinto, liikunta, lepo, seksuaalisuus) 2) Tunne-elämän voimavarat (tunteiden tunnistaminen ja ilmaiseminen) 3) Mielen voimavarat (mielikuvitus, tavoitteellisuus, avoimuus uusille ajatuksille, muiden kuunteleminen) 4) Hengen voimavarat (uskonto, maailmankatsomus, johonkin kuulumisen tunne, olemassaolon merkitys) 5) Ihmissuhteiden voimavarat (aktiivisuus ihmissuhteissa, tasapaino, itseilmaisu, avoimuus, rehellisyys) 6) Elämän valintoihin liittyvät voimavarat (suunnitelmallisuus, sitoutuminen, järjestelmällisyys, selkeys, riskinottokyky, vaihtoehtojen punnitseminen, puutteellisuuksien hyväksyminen)

9 9 Oman elämän tutkiminen auttaa muutostarpeen määrittelyssä. Muutosprosessissa vaikein vaihe on kielteisen riippuvuuskäyttäytymisen korvaaminen myönteisellä ja erityisesti myönteisen valinnan jatkaminen. Vaikka muutos olisi positiivinen ja haluttu, se voi alussa tuntua vaikealta. Ennen kaikkea muutos vaatii motivaation, halun muutokseen, tietoista työskentelyä ja aikaa ennen kuin muutos vakiintuu. (Inkinen, Partanen & Sutinen 2000, ) Riippuvuudesta ilmiönä on monia käsityksiä. Toisaalta se käsitetään sairautena joka vaatii hoitoa ja suunnitelmallisuutta ammattilaisten toteuttamana. Se käsitetään myös opittuna tapana, jota yksilö itse ei enää hallitse. Tavan opettelu ei välttämättä ole ollut tietoista. Kumpikaan näkemys ei syyllistä yksilöä, toisin sanoen luokittele häntä pahaksi tai hyväksi. Molemmissa näkemyksissä yhteistä on se, että riippuvuus nähdään osin hallittavissa olevaksi ja osin hallitsemattomaksi käyttäytymiseksi, minkä vuoksi riippuvuudesta eroon pääsemiseksi tarvitaan tietoa, apua ja tukea. (Thombs 1999, 6 9.) 2.1 Tupakkariippuvuus Nopeimmillaan tupakkariippuvuus voi syntyä viikossa. Osittain tupakkariippuvuus on psykososiaalista, mutta jopa 90 %:lle tupakoitsijoista nikotiini aiheuttaa pysyviä muutoksia keskushermoston nikotiinireseptoreihin, eli syntyy nikotiiniriippuvuus. Nikotiinireseptorit aiheuttavat aktivoiduttuaan tupakoinnin tarpeen. Nikotiinireseptoreita sijaitsee perifeerisessä lihaksistossa, keskushermostossa, aivojen palkitsemiskeskuksessa sekä kognitiivisista toiminnoista vastaavalla aivokuoren alueella. On yksilöllistä, kuinka vahvaksi nikotiiniriippuvuus kehittyy. Tupakkariippuvuus on perusta myös myöhemmin syntyville sairauksille, sillä ilman riippuvuutta suurin osa tupakoitsijoista olisi lopettanut tupakoinnin ennen sairauksien kehittymistä. (Pietinalho 2003.) Tupakalla oli alun perin seremoniallinen, uskonnollinen ja rituaalinen tehtävä (esimerkiksi intiaani- ja heimokulttuurit). Tupakalla haettiin vaikutuksia mieleen, mielihyvään ja tunteisiin. Tupakoinnin yleisyys ja siihen liittynyt sosiaalinen hy-

10 10 väksyttävyys ovat sivuuttaneet sen tosiasian, että kyseessä on useimmille voimakasta riippuvuutta aiheuttava, huumausaineen kaltainen aine. (Nieminen 2001, 68.) Kuten useisiin riippuvuutta aiheuttaviin aineisiin, myös nikotiiniin kehittyy toleranssi eli sietokyvyn kasvu. Aineen käytön jatkuessa ihminen tarvitsee saman vaikutuksen aikaansaamiseksi yhä suuremman annoksen. Tupakoitsijoille tunnusomaista on tupakkamäärien kasvu aikaa myöten ja stressaavissa tilanteissa. Fyysisellä tupakkariippuvuudella tarkoitetaan aineen aiheuttamaa fysiologista muutosta, joka vaatii aineen jatkuvaa käyttöä sen Tupakkariippuvuus syntyy, kun saadaan kokeilun antama kokemus. Kokeiluun vaikuttaa aineen saatavuus, kokeilijan uteliaisuus, asenne, pyrkimys uusien kokemusten etsimiseen, ystäväpiiri, aineen sosiaalinen hyväksyttävyys, kokeiluun liittyvät riskit sekä kokeilijan suhtautuminen auktoriteetteihin ja sosiaalisiin normeihin. (Nieminen 2001, ) Tupakka aiheuttaa myös sosiaalista riippuvuutta. Ihminen suosii käyttäytymistä, josta hän saa mielihyvää. Tupakointi antaa tupakoitsijalle mielihyväkokemuksen ja siten toimii perustana tupakoinnin psyykkiselle tapariippuvuudelle. Fyysinen riippuvuus ei ole ehto tapariippuvuudelle, vaikka silloinkin mielihyvä syntyy fysiologisesti. Tällöin tupakkariippuvuus on usein ryhmäsidonnaista halua tulla hyväksytyksi ryhmässä. Sosiaalisilla syillä on merkittävä vaikutus alkuvaiheessa ja kokeilun alullepanijana, ja ne ylläpitävät tupakoinnin jatkuvuutta. Sosiaalinen tupakkariippuvuus saa ihmisen tupakoimaan myös silloin, kun hän kokee tupakan pelkästään epämiellyttävänä. (Nieminen 2001, ) Lääkäri Antti Heikkilä (Heikkilä 2005) jakaa riippuvuuden karkeasti jaoteltuna aineriippuvuuteen ja systeemiriippuvuuteen. Aineriippuvuus on jonkin kemiallisen aineen aiheuttama fyysinen riippuvuus ja systeemiriippuvuus jonkin toiminnan aiheuttamaa riippuvuutta. Riippuvuutta ylläpitää tietynlainen luonteen lujuus tai jääräpäisyys. Heikkilä kirjoittaa, että terve ihminen ei kykene ymmärtämään riippuvaista ihmistä ja että riippuvuuden synnyttämää mekanismia ei tunneta. (Heikkilä 2005, 9 11.) Siten tupakkariippuvuuteen liittyy sekä aineellinen että

11 11 toiminnallinen riippuvuus. Voisi siis esittää kysymyksen onko tupakkariippuvuus kaksi eri riippuvuutta, joita tulisi käsitellä erillisinä ongelmina. Riippuvuudesta on tärkeä keskustella nuoren kanssa, sillä tupakkariippuvuuden nopean synnyn vuoksi se koskettaa myös nuorta. On hyvä tehdä tiettäväksi, että riippuvuus tupakkaan syntyy nopeasti ja että siitä on hyvin vaikea päästä irti. On oleellista kertoa mitä riippuvuus on, mitä tupakkariippuvuus on, mitkä ovat sen kriteerit ja ennen kaikkea miten siitä pääsee irti. Olisi hyvä että terveydenhoitajalla olisi valmius keskustella näistä aiheista vastaanotolla, joten ne löytyvät tupakkakansion luvusta Tupakoinnin aiheuttamat muut terveysongelmat Tupakkatuotannon raaka-aine tupakkakasvi (Nicotiana tabacum) kasvaa luonnonvaraisena Amerikassa, Meksikossa ja Länsi-Intiassa. Tupakan toi Euroopan mantereelle ranskalainen Jean Nicot vuonna Savukkeisiin ja muihin tupakkatuotteisiin käytetään myös useita muita aineita. Nikotiinin imeytymistä tehostamaan on lisätty ammoniakkia, joka vahvistaa riippuvuutta. Mausteita ja makeutusaineita käytetään maun tehostamisessa; mentoli auttaa savun hengittämisessä ja kaakao laajentaa hengitysteitä. (Hilden 2004, 7.) Tupakan sisältämät neljä tuhatta kemikaalia jaotellaan pääpiirteissään neljään luokkaan: syöpää aiheuttaviin aineisiin, ärsyttäviin aineisiin, riippuvuutta aiheuttaviin aineisiin sekä häkäkaasuun. Syöpää aiheuttavia eli karsinogeenisia aineita on tupakassa todettu olevan noin kuuttakymmentä erilaista. Ärsyttävät aineet itsessään eivät aiheuta syöpää, mutta avustavat karsinogeeneja ja ovat myötävaikuttamassa sairauden syntyyn lamaamalla keuhkojen värekarvatoimintaa ja lisäämällä limaneritystä. Riippuvuutta aiheuttavana aineena on nikotiini, jota on tupakansavussa terva-aineisiin yhdistyneenä. Tervahiukkaset kulkeutuvat keuhkojen sisäosiin ja keuhkorakkuloihin. Keuhkorakkuloista nikotiini imeytyy elimistöön ja saavuttaa aivot noin seitsemässä sekunnissa. Nikotiini aiheuttaa voimakasta riippuvuutta. Häkäkaasu eli hiilimonoksidi syntyy palamisen tuottee-

12 12 na. Se vaikeuttaa hapensaantia jo pieninä annoksina, ja aiheuttaa suorituskyvyn heikkenemistä, päänsärkyä ja väsymystä. (Hildén 2004, 9 11.) Tupakoinnin vaikutusta terveyteen voidaan arvioida sekä yksilön että yhteiskunnan näkökulmasta. Tupakointi lisää selkeästi ennenaikaista kuolleisuutta, ja lisää keuhkosyövän vaaraa arviolta kertaiseksi tupakoimattomaan verrattuna. Tupakointi myötävaikuttaa myös muiden syöpien, kuten suuontelon, kurkunpään, ruokatorven, mahalaukun, virtsarakon, munuaisten, haiman ja kohdunkaulan syöpien synnyssä. Näin ollen tupakan haitat koskettavat myös työikäistä väestöä ja näin ollen yhteiskuntaa myös muutoin kuin sairauden hoitokustannusten kautta. Tupakointi on yhtenä riskitekijänä sydän- ja verisuonitautien synnyssä. Verenpainepotilas hyötyy nopeasti tupakoinnin lopettamisesta. Tulevaisuudessa merkittäväksi tupakoinnin aiheuttamaksi sairaudeksi on kehittymässä keuhkoahtaumatauti eli COPD, jonka hoitokustannukset tulevat olemaan suuret. (Kauhanen 1998, 172.) Nopeasti näkyviä tupakoinnin haittoja ovat nikotiinin aiheuttama kalpeus, kylmähikisyys, pahoinvointi, sydämen tykytys, huimaus ja tasapainovaikeudet. Tupakan terva-aineet aiheuttavat limakalvojen ärsyyntymistä, paksuuntumista ja tulehtumista, josta vähitellen voi kehittyä keuhkoahtaumatauti tai keuhkosyöpä. On myös osoitettu, että jo yhden savukkeen määrä häkää verenkierrossa vaurioittaa verisuonten sisäseinämää. Näin ollen tupakointi luo pohjan verisuonten kalkkeuman kehittymiselle ja verisuonten ahtautumiselle, joka voi aiheuttaa sydäninfarktin kehittyessään angina pectorikseksi (sepelvaltimoiden ahtautuminen). Arviolta suomalaista kuolee vuosittain tupakan aiheuttamiin sairauksiin, ja kaikista tupakoitsijoista puolet menehtyvät tupakoinnin vuoksi. (Kauhanen 1998, ) Tupakoinnista on haittaa myös tupakoimattomille, sillä niin kutsuttu passiivinen tupakointi vastaa joissakin tilanteissa lähes aktiivista tupakointia. Tupakoivien vanhempien lapsen on todettu olevan infektioherkempi kuin tupakoimattomien vanhempien. Raskaudenaikainen tupakointi altistaa sikiökuolemille, kätkytkuolemille ja pienipainoisuudelle. (Kauhanen 1998, 172.)

13 13 Nuori ei välttämättä koe tupakkasairauksien koskettavan itseään, sillä ne syntyvät usein pitkän ajan kuluessa. Tämän vuoksi on hyvä sairauksien ohella painottaa tupakan ulkonäöllisiä haittoja ja suorituskykyyn vaikuttavia haittoja, jotka nuoren kehitysvaiheen vuoksi ovat korkeammalla arvoasteikolla. Näistä haitoista löytyy tietoa tupakkakansiosta luvusta 1, jotta terveydenhoitaja voi keskustella aiheesta nuoren kanssa. 2.3 Nuuskan aiheuttama riippuvuus Nuuska on suussa käytettävä tupakkajauheesta tehty tuote. Suunuuskaa on kahdenlaista. Sitä pakataan teepusseja muistuttaviin kerta-annospusseihin ja sitä myydään myös irtonaisena, kosteana jauheena. Irtonainen nuuska annostellaan sormin, leikatun kertakäyttöruiskun tai annostelijan avulla huulipoimuun. Irtonainen nuuska on vahingollisempaa suun limakalvoille kuin annospussiin pakattu nuuska. Pakatun nuuskan harsokangas estää tupakan suoran kosketuksen limakalvoon. Nikotiini ja muut syöpävaaralliset aineet kuten nitrosamiinit imeytyvät paremmin irtonuuskasta kuin kerta-annospussiin pakatusta nuuskasta. (Merne & Syrjänen 2001, 2 7.) Nuuskan sisältämällä nikotiinilla on samat vaikutukset kuten edellä on kuvattu tupakan nikotiinilla olevan. Nuuskan aiheuttama riippuvuus on siten samankaltainen kuin savukkeiden aiheuttama. Vaikka nuuskaaminen on yleisesti satunnaisempaa kuin tupakointi, on lopettaminen vaikeaa. Käytöstä pidättäytyminenkin aiheuttaa vieroitusoireita. Riippuvuus nuuskaan syntyy yhtä nopeasti kuin riippuvuus tupakointiin saattaa syntyä, eli jo muutamien käyttökertojen jälkeen. Samat psykososiaaliset tekijät selittävät tupakointia ja nuuskan käyttöä, joten tupakoinnin lopettamista tukevat mallit ja menetelmät sopivat myös nuuskan käytön lopettamiseen. (Merne & Syrjänen 2001, )

14 Nuuskan aiheuttamat muut terveysongelmat Nuuska sisältää yli 2500 kemikaalia, joista 28 karsinogeeneja eli syöpävaarallisia. Nuuska valmistetaan jauhetusta tummasta, voimakkaasta tupakasta, ja siihen käytetään erilaista tupakkalajia. Nuuskan sisältämä nikotiini on peräisin tupakkakasvista, ja se aiheuttaa riippuvuutta kuten tupakankin sisältämä nikotiini. Nuuskan maun parantamiseksi valmistajat makeuttavat sen sokerilla. Lisäksi tupakkakasvi sisältää aineita maaperästä, kuten kadmiumia, lyijyä ja arsenikkia jotka kulkeutuvat lopulliseen tupakkatuotteeseen. Nikotiini imeytyy nuuskasta hieman hitaammin kuin tupakan savusta, mutta sen pitoisuus veressä pysyy kauemmin koholla kuin tupakoinnin yhteydessä. (Merne & Syrjänen 2001, 6 9.) Tavallisin nuuskan käyttäjä on vuotias mies. Nuuskaa kokeilleiden ja nuuskaa säännöllisesti käyttävien osuus on tasaisesti lisääntynyt 90-luvulta lähtien, huolimatta vuonna 1995 voimaan astuneesta nuuskan myyntikiellosta. Vuonna vuotiaista pojista 45 % oli kokeillut nuuskaa ja 11 % käytti nuuskaa päivittäin tai silloin tällöin. Nuuskan käyttö on harvinaista tyttöjen keskuudessa, tytöistä alle 1 % käyttää nuuskaa lähinnä satunnaisesti kokeillen. Nuuskan käyttäjät ovat usein myös tupakoitsijoita. (Rimpelä ym. 1997, ) 2000-luvulla nuuskaaminen ja sen kokeilu on vähentynyt. Päivittäin nuuskaa käyttäviä 18-vuotiaita poikia oli enää noin 3%. Nuuskaa kokeilleita oli noin kolmasosa ikäluokasta. Nuuskan myyntikielto on ilmeisesti vaikuttanut nuuskan kokeiluun ja käyttöön. (Aalto-Setälä, Marttunen & Pelkonen 2003, 8.) Nuuskan käyttöalueen limakalvo vaurioituu nuuskan sisältämien haitallisten aineiden, emäksisyyden ja mekaanisen ärsytyksen takia. Nuuska aiheuttaa käyttöalueellaan limakalvon paksuuntumisen, mikä näkyy limakalvon pinnan epätasaisuutena ja vaaleana muutoksena. Tämä limakalvon muutos on kiinnittymisalusta suun bakteereille, ja näin ollen nuuskan käyttäjillä esiintyy pahanhajuista hengitystä. Nuuskan sisältämä nikotiini aiheuttaa hampaiden värjäytymistä, ja värjäytymät ovat yleensä pysyviä. Luonnosta tupakkakasvin mukana tulleet hiekanjyväset kuluttavat hampaita ja hammaspaikkoja, ja ne edesauttavat limakalvon pinnan rikkoutumista jolloin nikotiini ja muut haitta-aineet imeytyvät

15 15 tehokkaammin. Hampaan ien vetäytyy alueella, jossa nuuskaa käytetään. Ienmuutokset ovat pysyviä ja ulkonäöllisesti haittaavia, mutta ne myös altistavat hampaiden vihlonnalle ja reikiintymiselle. (Merne & Syrjänen 2001, ) Savuton tupakka mukaan lukien nuuska on suusyövän tärkeimpiä aiheuttajia. Syöpävaara kohdistuu lähinnä suuontelon ja nielun alueeseen. Limakalvomuutoksen ulkonäkö ei kerro solutason muutoksista. Suusyöpä etenee yleensä oireettomasti, minkä vuoksi potilaat hakeutuvat hoitoon usein vasta sairauden myöhäisvaiheessa. Suusyöpä etenee aggressiivisesti ja lähettää nopeasti etäpesäkkeitä. (Merne & Syrjänen 2001, 12.) Nuuskan sisältämällä nikotiinilla on samanlaiset haittavaikutukset elimistöön kuin savukkeiden sisältämällä nikotiinilla. Nuuskan vaikutus verenpaineeseen on hieman erilainen, sillä nuuskan käytön jälkeen nikotiinipitoisuus pysyy kauemmin korkealla. Näin ollen myös verenpaine pysyy kauemmin koholla. Nuuskan sisältämiä kemiallisia aineita imeytyy limakalvon läpi, ja niitä joutuu sylkeen jota niellään. Siten näitä kemiallisia aineita on löydetty myös verenkierrosta josta ne kulkeutuvat muualle elimistöön. (Merne & Syrjänen 2001, 13.) Vaikka nuuskan käyttö on onneksi 90-luvulta vähentynyt, on tärkeää tehdä sen haitat tiettäväksi nuorelle. Mahdollisesti vaikuttavin keino on jälleen painottaa ulkonäöllisiä seikkoja, eli hampaiden kuntoa ja nuuskan aiheuttamaan pahan hajuista hengitystä. Hyvä on tehdä tiettäväksi suusyöpäriski. Oleellisimmat haitat nuuskasta löytyvät tupakkakansiosta luvusta 1. 3 NUORUUS ALTISTAA TUPAKKARIIPPUVUUDELLE TAI SITTEN EI Ihmisen elämänkaari voidaan jakaa neljään eri vaiheeseen, lapsuuteen, nuoruuteen, aikuisuuteen ja vanhuuteen. Elämänkaari on jokaisella yksilöllinen, mutta siitä voidaan tunnistaa yhteisiä piirteitä, jotka liittyvät fyysisiin, psyykkisiin ja sosiaalisiin ilmiöihin. Myös eri kulttuureista ja ympäristöistä olevien ihmisten elä-

16 16 mänkaari on yhtenäistettävissä edellä mainituilta piirteiltä. Yksilön elämänkaaren eri vaiheiden pituus määräytyy sekä perimällisistä syistä että ympäristön vaikutuksesta. (Eronen, Kanninen, Katainen, Kauppinen, Lähdesmäki, Oksala & Penttilä 2001, ) Nuoruus määritellään elämänvaiheena, jolloin tapahtuu lapsen vähittäinen irrottautuminen lapsuudesta ja oman persoonallisen aikuisuuden löytäminen. Nuoruus on siis sekä yksilöitymis- että eriytymisprosessi, jolloin yksilö myös hakee paikkaansa yhteiskunnassa ja sosiaalisessa ympäristössä. Nuoruutta elämänvaiheena kuvaa voimakas muutos, joka tapahtuu yksilön elinpiirissä, ruumiissa ja mielessä. Nuoruudessa yksilö kehittyy psyko-fyysis-sosiaalisena kokonaisuutena omaa persoonallista aikuista minäänsä kohti. Rantanen jaottelee nuoruuden kolmeen eri ikäkauteen. Ensimmäinen eli varhaisnuoruus sijoittuu ikävuosiin 11 14, jolloin yksilö käsittelee muuttuvaa suhdetta omaan kehoonsa. Toinen ikäkausi on iässä vuotta, jolloin yksilö prosessoi muuttuvaa suhdetta omiin vanhempiinsa. Jälkivaihe sijoittuu ikävuosiin 19 22, jolloin muotoutuu lopullinen aikuinen ja ehyt persoonallisuus. (Rantanen 2000, ) Nuori hakee herkästi vaikutteita ja esimerkkejä ulkopuolelta ja lähipiiristä. Nuoruusiän kehitys näkyy ulospäin eri tavoin. Toiset nuoret ilmaisevat sitä käyttäytymisellään enemmän kuin toiset. Päivi Rantanen (Rantanen 2000) jaottelee nuorten kehitysreitit karkeasti viiteen eri malliin; 1 tasainen, 2 vaihtelevasti kuohuva ja tasainen, 3 kovasti kuohuva, 4 kehityksen välttäminen ja 5 hyppy suoraan aikuisuuteen. Etenkin kuohuva kehitys voi ilmetä käytöshäiriöinä, epäsosiaalisuutena ja päihteidenkäyttönä. (Rantanen 2000, ) 3.1 Nuoruusiän fyysinen kehitys Normaalin puberteetin kehityksen vaihtelurajojen mukaan ensimmäisten murrosiän merkkien tulisi ilmaantua tytöillä aikaisintaan 8-vuotiaana ja viimeistään 13-vuotiaana. Pojilla ensimmäisten puberteetin alkamisen merkkien tulisi näkyä aikaisintaan 9,5-vuotiaana ja viimeistään 13,5-vuotiaana. (Piippo 2000, )

17 17 Alkanut hormonituotanto aiheuttaa tunteiden ailahtelua ja niihin liittyviä käytösmuutoksia. Pojilla kiveksistä erittyvän miessukupuolihormonin eli testosteronin määrän on osoitettu vaikuttavan aggressiivisuuteen ja sukupuolikäyttäytymiseen. Myös tytöillä munasarjojen tuottama estrogeeni vaikuttaa käyttäytymiseen. Tunteiden nopea vaihtelu korreloi nopeasti muuttuviin hormonitasoihin. (Piippo 2000, 51.) Fyysisellä kehityksellä ei ole osoitettu olevan merkittävää vaikutusta tupakkariippuvuuden synnyssä, vaan sitä selittävät enemmän nuoruusajan psykososiaaliset tekijät. Näin ollen nuoruuden psykososiaalista kehitystä käsitellään tässä työssä laajemmin. 3.2 Nuoruusiän psyykkinen kehitys Psyykkisen elämän perusta on aivotoiminnot. Geneettinen perimä, joka ohjaa hedelmöittymisestä alkaen aivojenkin kehitystä ja toimintoja, muodostaa yli puolet kaikkien geenien kokonaisuudesta. Geenit vaikuttavat ihmisen käyttäytymiseen, ja siten myös hänen ympäristöönsä, joka reagoi hänen käyttäytymiseen. Toinen puoli persoonallisuuden piirteistä ja psyykkisistä ominaisuuksista pohjautuu ympäristötekijöihin. Näitä tekijöitä ovat lapsen ja vanhemman välinen suhde, elämänmuutokset ja traumaattiset kokemukset. Geneettisen ohjauksen lisäksi siis myös ympäristön biologiset, fyysiset, psyykkiset ja sosiaaliset tekijät muovaavat joko suoraan tai välillisesti aivojen kehitystä ja toimintaa ja näin ollen tunne-elämää ja käyttäytymistä. (Almqvist 2000, 37.) Puberteetin käynnistävä hormonitoiminta vaikuttaa yksilön käytökseen nuoruusiässä. Hormonituotannon taso on yksilöllinen, ja sen on todettu yksinäänkin vaikuttavan käytökseen. Yleisesti nuoruutta kuvataan elämänvaiheena, jolloin kehittyvä psyyke ja aivot hakevat uusia tunne- ja kokemuselämyksiä, ja jolloin haetaan omaa persoonallisuutta ja paikkaa ympäristössä. Lapsuudesta nuoruus eroaa siten, että nuorella on useita aikuiseen samastumisen kautta hankittuja taitoja. Aikuisuudesta nuoruuden erottaa siten, että nuori on kypsymätön ja häneltä puuttuu kokemuksen tuoma tietoisuus. Tärkeää on hyväksytyksi tulemisen kokemus. (Eronen ym. 2001, )

18 18 On ilmeistä, että tupakoivat ystävät lisäävät tupakoimattoman nuoren sosiaalisia paineita. Tupakointia ja alkoholin käyttöä ehkäisevän terveyskasvatusohjelman arviointitutkimuksessa tupakoinnin ehkäisyssä tärkeimmäksi seikaksi nousi tupakasta kieltäytymisen opettelu. Terveyskasvatusohjelmassa annettiin ohjeita kieltäytymiskeinoille, kun nuorelle tarjotaan tupakkaa. Tutkimuksessa todettiin myös, että nuorten tupakoinnissa ei ole kyse tiedon puutteesta, vaan sosiaalisten- ja kommunikaatiotaitojen heikkoudesta. (Tossavainen 1993, ) Voisi siis mahdollisesti ajatella, että nuoruus on herkkyyskausi tupakoinnin kokeilemiselle ja aloittamiselle. Tämän vuoksi nuoren mielipiteitä ja suhtautumista tupakkaan on hyvä seurata murrosikään tultaessa. Kouluterveydenhoitaja tavoittaa murrosikään tulevan ja murrosikäisen ikäluokan terveystarkastuksissa ja sairausvastaanotoilla, jolloin on hyvä kartoittaa nuoren suhtautumista tupakkaan ja tupakointiin. Tähän löytyy vinkkejä tupakkakansiosta luvusta Nuoruusiän sosiaalinen kehitys Hormonitoiminnan aktivoitumisen aiheuttamat ruumiinmuutokset aiheuttavat nuoressa hämmennystä, koska aiempi ruumiinkuva häviää. Varhaisnuori on korostuneen tietoinen kehostaan, ja on hyvin herkkä intimiteetistään. Nuori haluaa olla paljon omissa oloissaan. Toisaalta kehityksen eteneminen ja viettipaine saavat nuoren yhä tietoisemmaksi seksuaalisuudestaan. Kokeileva, raju kielenkäyttö ja seksuaalisuuteen viittaavat puheet kuuluvat heräävään seksuaalisuuteen. Tämänkin vuoksi nuoret usein hakeutuvat omanikäistensä seuraan jossa kokevat tulevansa ymmärretyksi. Nuoruuteen kuuluu normien vastainen käytös ja rajojen hakeminen. Vanhempien liika sallivuus ei tue nuoren kasvua. (Rantanen 2000, ) Keskinuoruudessa nuori etsii omaa itseään ja minuuttaan erilaisten roolikokeilujen ja harrastusten kautta. vanhemmat kuuluvat edelleen nuoren elämään tärkeimpinä aikuisina, mutta tunnesuhteen luonne muuttuu. Ero vanhemmista tapahtuu surutyön kautta, jolloin nuoren minä on herkkä ja haavoittuva ja nuori on altis kaikenlaisille erokokemuksille. Nuoren kehitystä edistää ja vanhemmista

19 19 irrottautumista edistää ikätovereiden kanssa oleminen. Ystävyyssuhteet saavat entistä merkittävämmän roolin, ja nuorelle harrastukset ja ystäväporukat tulevat hyvin tärkeiksi. Nuorten keskinäinen yhdessäolo tukee kehittyvän minuuden ja identiteetin tunnetta. Terveellä tavalla nuoruuden läpikäynyt nuori on valmis itsenäistymään ja konkreettisesti irtautumaan lapsuuden kodistaan. Minä lujittuu ja kokonaispersoonallisuus eheytyy, oma maailmankatsomus alkaa muotoutua. (Rantanen 2000, ) Nuori voi kokea tupakoinnin edellytyksenä ystäväporukkaan kuulumisena jos siinä on tupakoivia nuoria. Nuori kokee tupakoinnin aloittamisen pakkona, koska ystäväpiirin merkitys sosiaalisesti kehittyvälle nuorelle on suuri. Hyväksymisen osoitus ilmaistaan toveruudella ja yhdessä vietetyllä ajalla. Informatiivinen sosiaalinen paine ohjaa ryhmän jäseniä omaksumaan toveriryhmän mielipiteitä ja arvoja. Ryhmällä on todellisuudessa vähän tietoja yksilön todellisista mielipiteistä. (Tossavainen 1993, ) Jos nuori kokee tupakoinnin edellytyksenä ystäväporukkaan kuulumisena, on hyvin vaikea kieltäytyä tarjotusta tupakasta. Jotta kieltäytyminen onnistuu, taitoa on hyvä mielikuvaharjoitella etukäteen jotta osaa toimia oikeassa tilanteessa. Kieltäytymisen harjoitteluun löytyy apua tupakkakansiosta luvusta 5. 4 TUPAKOINNIN LOPETTAMINEN Suomessa päivittäin tupakoivia aikuisia on noin ja nuoria Vuosittain tästä joukosta lähes 40 % yrittää lopettaa tupakoinnin, mutta vain 5-10 % onnistuu pysyvästi. Tupakkavalistuksella ja vieroituksella on siis jatkuva haaste, sillä tupakointi on mittava terveysriski sekä yksilölle että kansanterveydellisesti. Terveyskasvatuksella pyritään antamaan oikeaa ja uskottavaa tietoa tupakoinnin vaaroista, sillä kellekään ei liene epäselvää tupakan epäterveellisyys. Vaikka haittavaikutukset tiedetään, ne on helppo työntää mielestä etenkin silloin kun juuri sillä hetkellä ei ole merkkejä tupakoinnin vaikutuksesta omaan

20 20 terveyteen. Tämä on otettava huomioon erityisesti nuorille suunnatussa valistuksessa, sillä heille hyvin harvoin on ehtinyt kehittyä vakavia, elämää haittaavia tupakoinnin terveyshaittoja. Näin ollen valistuksen on systemaattisesti ja jatkuvasti saavutettava aina uudet ikäluokat. (Nieminen 2001, 4.) Yli puolet päivittäin tupakoivista nuorista kärsii vieroitusoireita yrittäessään lopettaa tupakointia. Nuorten lopettamishalukkuus väestötasolla ei eroa koko työikäisestä väestöstä vuotiaista joka viides on yrittänyt lopettaa tupakoinnin edellisen vuoden aikana. Tutkimusten mukaan 15-vuotiaana tupakoineista 26 % oli lopettanut 26 ikävuoteen mennessä. Lopettaneita eniten oli siinä joukossa, joka jatkoi opintojaan ylempiin koulutusasteisiin. Tämä puhuu kohdennetun valistuksen puolesta, mikä tarkoittaisi tupakkavalistuksen kohdentamista heikommin koulussa pärjääville. (Pennanen 2006, 64.) Kun elimistö on tottunut saamaan säännöllisesti nikotiinia, se reagoi vieroitusoireilla jos riippuvuutta aiheuttavaa ainetta ei saakaan. Tupakan vieroitusoireiden vaihtelu on yksilöllistä, mihin ei vaikuta tupakointihistoria, eli tupakointimäärä tai aika. Tavallisimmat vieroitusoireet ovat tupakanhimo, ärtyisyys, kärsimättömyys, ahdistuneisuus, levottomuus ja keskittymisvaikeudet. Myös uneliaisuus, unihäiriöt, päänsärky ja lisääntynyt ruokahalu ovat tyypillisiä vieroitusoireita. Vieroitusoireet ilmaantuvat jo ensimmäisen savuttoman vuorokauden jälkeen, ja ovat huipussaan 1 3 vuorokautta lopettamisesta. (Inkinen, Partanen & Sutinen 2000, ) Vieroitusoireet häviävät vähitellen muutamassa viikossa. Positiivisia nopeita tupakoinnin lopettamisen vaikutuksia ovat sydämen sykkeen ja verenpaineen lasku, ihon lämpötilan ja perifeerisen lämpötilan nousu. Kohtalaisista vieroitusoireista kärsii arviolta noin 27 %, voimakkaista 14 % ja lievistä 41 % lopettamista yrittäneistä. 18 %:lla ei ole lainkaan vieroitusoireita. (Nieminen 2001, ). Tavallisimmat vieroitusoireet ja niiden kesto on esitelty tupakkakansiossa luvussa 3.2. Tieto kunkin vieroitusoireen kestosta saattaa olla auttava tekijä oireista selviämisessä.

Nikotiiniriippuvuus. Sakari Karjalainen, pääsihteeri Suomen Syöpäyhdistys ja Syöpäsäätiö

Nikotiiniriippuvuus. Sakari Karjalainen, pääsihteeri Suomen Syöpäyhdistys ja Syöpäsäätiö Nikotiiniriippuvuus Sakari Karjalainen, pääsihteeri Suomen Syöpäyhdistys ja Syöpäsäätiö 8.2.2016 1 Miksi nikotiiniriippuvuus on tärkeä asia? Tupakan nikotiini aiheuttaa fyysistä riippuvuutta. Tupakkariippuvuuteen

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

Vinkkejä vanhemmille. Nuoret ja päihteet

Vinkkejä vanhemmille. Nuoret ja päihteet Vinkkejä vanhemmille Nuoret ja päihteet Vinkkejä vanhemmille Päihteiden aiheuttamat terveysongelmat ovat vuosi vuodelta lisääntyneet. Mitä nuorempana päihteiden käyttö aloitetaan, sitä todennäköisemmin

Lisätiedot

Nuuska ja nuoret - Missä mennään? Minttu Mäkelä Vaasa

Nuuska ja nuoret - Missä mennään? Minttu Mäkelä Vaasa Nuuska ja nuoret - Missä mennään? Minttu Mäkelä Vaasa 14.4.2014 Nuuska Tupakkatuote, joka valmistetaan kosteasta raakatupakasta, johon sekoitetaan muut seosaineet vesiliuoksena. Arvio: 15 g päiväannos

Lisätiedot

SMOKEFREE- RASTIRATA OPETTAJAN OHJE. SmokeFree. SmokeFree. SmokeFree. SmokeFree. SmokeFree. SmokeFree

SMOKEFREE- RASTIRATA OPETTAJAN OHJE. SmokeFree. SmokeFree. SmokeFree. SmokeFree. SmokeFree. SmokeFree SMOKEFREE- RASTIRATA OPETTAJAN OHJE 1 Smokefree-rastirata on ensisijaisesti suunnattu 5. 6. luokkien opetukseen, mutta tehtävät soveltuvat myös yläkouluikäisille. Rastirata voidaan toteuttaa kokonaisuudessaan

Lisätiedot

Tupakointi vähenee koko ajan

Tupakointi vähenee koko ajan TOSITIETOA Tupakka Tupakointi vähenee koko ajan Ennen vanhaan tupakoitiin paljon. Tupakointi oli sallittua ravintoloissa, junissa, lentokoneissa ja työpaikoilla. Nykyään tupakointia sisätiloissa rajoittaa

Lisätiedot

Tupakoinnin lopettamisen tuki suun terveydenhuollossa

Tupakoinnin lopettamisen tuki suun terveydenhuollossa Tupakoinnin lopettamisen tuki suun terveydenhuollossa Tupakka ja terveys päivät 29.11.2016 EHL, HLT Anna Maria Heikkinen, yliopistonlehtori, HY, erikoishammaslääkäri, HUS Sidonnaisuudet: Pfizerin asiantuntijana

Lisätiedot

(Huom! Tämä dia taustatietona vanhempainillan vetäjälle. Tätä diaa ei näytetä vanhemmille.)

(Huom! Tämä dia taustatietona vanhempainillan vetäjälle. Tätä diaa ei näytetä vanhemmille.) 1 (Huom! Tämä dia taustatietona vanhempainillan vetäjälle. Tätä diaa ei näytetä vanhemmille.) 2 8.- ja 9.-luokkalaisista (14 16v) 5 % käyttää alkoholia kerran viikossa tai useammin ja 13 % käyttää alkoholia

Lisätiedot

Miten tuen potilasta pääsemään eroon tupakasta? Sairaanhoitajat Jaana Kainulainen ja Tiina Julin. Tupakkariippuvuus

Miten tuen potilasta pääsemään eroon tupakasta? Sairaanhoitajat Jaana Kainulainen ja Tiina Julin. Tupakkariippuvuus Miten tuen potilasta pääsemään eroon tupakasta? Sairaanhoitajat Jaana Kainulainen ja Tiina Julin Tupakkariippuvuus Fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista riippuvuutta sisältävä oireyhtymä (F17, ICD-10) Tarkoitetaan

Lisätiedot

Nuuskan myyminen on Suomessa laitonta

Nuuskan myyminen on Suomessa laitonta TOSITIETOA Nuuska Nuuskan myyminen on Suomessa laitonta Nuuska on haitallista. Tämän vuoksi nuuskan myyminen elinkeinotoiminnassa on laitonta Suomessa ja muualla Euroopan unionissa, Ruotsia lukuun ottamatta.

Lisätiedot

Motiivi-sarjan kurssien 2-5 alustavat sisältösuunnitelmat Luvuilla työnimet

Motiivi-sarjan kurssien 2-5 alustavat sisältösuunnitelmat Luvuilla työnimet Motiivi-sarjan kurssien 2-5 alustavat sisältösuunnitelmat Luvuilla työnimet Motiivi 2 Kehittyvä ihminen I Johdatus kehityspsykologiaan 1. Kehityspsykologian perusteet Mitä kehityspsykologia on? Kehitys

Lisätiedot

LUOKKAKILPAILU- LUOKKAKILP INFO INF

LUOKKAKILPAILU- LUOKKAKILP INFO INF LUOKKAKILPAILU- INFO Neljä viidestä ei polta. Suomi on maailman ensimmäinen maa, jossa on kirjattu lakiin tavoitteeksi tupakkatuotteiden käytön loppuminen. Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry on mukana Savuton

Lisätiedot

Tupakoinnin lopettamisen tuki ryhmässä. Muutos Motivaatio Vuorovaikutus 28 päivää ilman

Tupakoinnin lopettamisen tuki ryhmässä. Muutos Motivaatio Vuorovaikutus 28 päivää ilman Tupakoinnin lopettamisen tuki ryhmässä Muutos Motivaatio Vuorovaikutus 28 päivää ilman 1 Muutoksen vaiheet Esiharkintavaihe (haluttomuus) Harkintavaihe (ambivalentti)

Lisätiedot

MATERIAALIA VALO:N SAVUTON TYÖPAIKKA KAMPANJAN TUEKSI

MATERIAALIA VALO:N SAVUTON TYÖPAIKKA KAMPANJAN TUEKSI MATERIAALIA VALO:N SAVUTON TYÖPAIKKA KAMPANJAN TUEKSI YLEISTÄ TUPAKOINNISTA Tupakointi aiheuttaa yli 50 sairautta, joista 20 on kuolemaan johtavia. Tupakointi vaurioittaa lähes jokaista elintä elimistössä,

Lisätiedot

9.12 Terveystieto. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset VUOSILUOKAT 7-9. 7. lk

9.12 Terveystieto. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset VUOSILUOKAT 7-9. 7. lk 9.12 Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein: AK 1 = Ihmisenä kasvaminen AK 2 = Kulttuuri-identiteetti

Lisätiedot

Suurin osa suomalaisnuorista ei tupakoi

Suurin osa suomalaisnuorista ei tupakoi Nuoret ja tupakka Suurin osa suomalaisnuorista ei tupakoi 16-18-vuotiaista suomalaisnuorista tupakkatuotteita käyttää päivittäin 17%. Tytöt ja pojat tupakoivat lähes yhtä paljon. Nuorten tupakoinnin yleisyys

Lisätiedot

Päihdeilmiö-rastirata. Tehtävien purku

Päihdeilmiö-rastirata. Tehtävien purku Päihdeilmiö-rastirata Tehtävien purku Rasti 1. Totta vai tarua päihteistä 1. Yli 90 % tupakoivista aikuisista on aloittanut tupakoinnin alaikäisenä. Totta. Lähes kaikki nykyisin tupakoivat aikuiset ovat

Lisätiedot

Mielenterveys voimavarana

Mielenterveys voimavarana Mielenterveys voimavarana Mielenterveydestä on esitetty aikojen kuluessa useita erilaisia näkemyksiä. Moderni määritelmä mielenterveydestä on terveyslähtöinen eli salutogeeninen. Mielenterveys nähdään

Lisätiedot

Motoriset taidot ja oppiminen. Timo Jaakkola, LitT, psykologi Liikuntatieteiden laitos, JY

Motoriset taidot ja oppiminen. Timo Jaakkola, LitT, psykologi Liikuntatieteiden laitos, JY Motoriset taidot ja oppiminen Timo Jaakkola, LitT, psykologi Liikuntatieteiden laitos, JY Perusopetuslaki (21.8.1998/628, 2 ): Opetuksen tavoitteet Tässä laissa tarkoitetun opetuksen tavoitteena on tukea

Lisätiedot

LUOKKAKILPAILU- INFO

LUOKKAKILPAILU- INFO LUOKKAKILPAILU- INFO me emme polta. Suomi on maailman ensimmäinen maa, jossa on kirjattu lakiin tavoitteeksi tupakkatuotteiden käytön loppuminen. Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry on mukana Savuton Suomi 2040

Lisätiedot

Kouluterveyskysely 2013 Helsingin tuloksia

Kouluterveyskysely 2013 Helsingin tuloksia Kouluterveyskysely 2013 Helsingin tuloksia 8.11.-13 Harri Taponen 30.10.2013 Mikä on kouluterveyskysely? Kyselyllä selvitettiin helsinkiläisten nuorten hyvinvointia keväällä 2013 Hyvinvoinnin osa-alueita

Lisätiedot

Maakuntien väliset erot peruskoulun yläluokkalaisten hyvinvoinnissa

Maakuntien väliset erot peruskoulun yläluokkalaisten hyvinvoinnissa Maakuntien väliset erot peruskoulun yläluokkalaisten hyvinvoinnissa Kouluterveyskysely 2008 26.3.2009 1 Aineisto vuonna 2008 Kouluterveyskysely tehtiin Etelä- Suomen, Itä-Suomen ja Lapin lääneissä koko

Lisätiedot

LUOKKAKILPAILU- LUOKKAKILP INFO INF

LUOKKAKILPAILU- LUOKKAKILP INFO INF LUOKKAKILPAILU- INFO Neljä viidestä ei polta. Suomi on maailman ensimmäinen maa, jossa on kirjattu lakiin tavoitteeksi tupakkatuotteiden käytön loppuminen. Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry on mukana Savuton

Lisätiedot

Tunnistaminen ja kohtaaminen

Tunnistaminen ja kohtaaminen Ari Terävä 23.11.2016 Tunnistaminen ja kohtaaminen Päihdetyön asiantuntijakoulutus Point Collage Addiktio ja riippuvuus Pidetään usein synonyymeinä, mutta... Addiktio on mielle- ja motivaatiojärjestelmän

Lisätiedot

Tupakka, sähkösavuke ja nuuska - ajankohtaiskatsaus. Anne Pietinalho, LKT, dos, FCCP Johtava lääkäri, Raaseporin tk Asiantuntijalääkäri, Filha ry

Tupakka, sähkösavuke ja nuuska - ajankohtaiskatsaus. Anne Pietinalho, LKT, dos, FCCP Johtava lääkäri, Raaseporin tk Asiantuntijalääkäri, Filha ry Tupakka, sähkösavuke ja nuuska - ajankohtaiskatsaus Anne Pietinalho, LKT, dos, FCCP Johtava lääkäri, Raaseporin tk Asiantuntijalääkäri, Filha ry Suomalaisten tupakointi 1950-2014 (15-64v) 80 70 60 50 40

Lisätiedot

Miten nikotiinituotteista voi keskustella nuorten kanssa? Minttu Tavia

Miten nikotiinituotteista voi keskustella nuorten kanssa? Minttu Tavia Miten nikotiinituotteista voi keskustella nuorten kanssa? Minttu Tavia 29.11.2016 Tupakoinnin suosio on laskenut. Vanha tapa saa uusia muotoja sähkösavuke, vesipiippu, nuuska Yhteinen nimittäjä? Nikotiini

Lisätiedot

Kodin, koulun ja kouluterveydenhuollon yhteistyömallin kehittäminen. Marjaana Soininen Didaktiikan professori Turun yliopisto, Rauman OKL

Kodin, koulun ja kouluterveydenhuollon yhteistyömallin kehittäminen. Marjaana Soininen Didaktiikan professori Turun yliopisto, Rauman OKL Kodin, koulun ja kouluterveydenhuollon yhteistyömallin kehittäminen Marjaana Soininen Didaktiikan professori Turun yliopisto, Rauman OKL Hankkeen lähtökohtia Aiemmin tutkimus on painottunut vanhempiin

Lisätiedot

TUPAKAKKARIIPPUVUUDEN HOITO

TUPAKAKKARIIPPUVUUDEN HOITO TUPAKAKKARIIPPUVUUDEN HOITO Päivi Grönroos tupakastavieroitushoitaja Tyks, keuhkopoliklinikka 21.4.2016 paivi.gronroos@tyks.fi Kommentaattorina Lisa Salonen terveydenedistämisen yhdyshenkilö Turun hyvinvointitoimiala

Lisätiedot

TUPAKOINTI ENNEN JA NYT

TUPAKOINTI ENNEN JA NYT 1 TUPAKOINTI ENNEN JA NYT Alla näkyvät viivadiagrammit kertovat tupakkaa kokeilleiden ja päivittäin tupakoivien osuudet 12 18-vuotiaista nuorista vuosina 1981 2015. Vastatkaa viivadiagrammeja tulkitsemalla

Lisätiedot

AKTIIVINEN VANHENEMINEN. Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK)

AKTIIVINEN VANHENEMINEN. Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK) AKTIIVINEN VANHENEMINEN Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK) Luennon sisältö: Suomalaisten ikääntyminen Vanheneminen ja yhteiskunta Aktiivinen vanheneminen

Lisätiedot

EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA

EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA Yhteinen ote alkoholi-, huume- ja rahapelihaittojen sekä tupakoinnin vähentämiseen EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA Alkoholin aiheuttamia kuolemia on yli 40 %

Lisätiedot

Vieroitusohjelmissa käytetään yleisesti kognitiivisbehavioristista lähestymistapaa, toisin sanoen pyritään vaikuttamaan

Vieroitusohjelmissa käytetään yleisesti kognitiivisbehavioristista lähestymistapaa, toisin sanoen pyritään vaikuttamaan RYHMÄOHJAUKSEN KÄYTÄNNÖN TOTEUTUS Ryhmäohjaus on yleisesti käytetty menetelmä tupakasta vieroituksessa. Kirjallisuudesta löytyy yli sata kuvausta ryhmäterapiasta, jonka tavoitteet tiivistettynä ovat seuraavat:

Lisätiedot

H e l i I s o m ä k i N e u r o p s y k o l o g i a n e r i k o i s p s y k o l o g i P s y k o l o g i a n t o h t o r i L U D U S

H e l i I s o m ä k i N e u r o p s y k o l o g i a n e r i k o i s p s y k o l o g i P s y k o l o g i a n t o h t o r i L U D U S H e l i I s o m ä k i N e u r o p s y k o l o g i a n e r i k o i s p s y k o l o g i P s y k o l o g i a n t o h t o r i L U D U S LUDUS TUTKIMUS- JA KUNTOUTUSPALVELUT OY Mäkitorpantie 3B, HELSINKI Liesikuja

Lisätiedot

Info tupakoinnin lopettamisen kurssista Margita Strandberg-Heinonen

Info tupakoinnin lopettamisen kurssista Margita Strandberg-Heinonen Info tupakoinnin lopettamisen kurssista Margita Strandberg-Heinonen 1 LÄÄKKEET JOITA KÄYTETÄÄN TUPAKASTA VIEROITUKSEEN Nikotiinipurukumi Nikotiinipurukumi antaa aktiivista tukea ja auttaa lopettamaan tupakan

Lisätiedot

FYYSISET TYÖOLOT. Varppeen koulu, % 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% 100% Koulun fyysisissä työoloissa puutteita

FYYSISET TYÖOLOT. Varppeen koulu, % 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% 100% Koulun fyysisissä työoloissa puutteita FYYSISET TYÖOLOT Koulun fyysisissä työoloissa puutteita 36% Opiskelutilojen ahtaus haittaa opiskelua 8% Melu ja kaiku haittaavat opiskelua 24% Sopimaton valaistus haittaa opiskelua 12% Huono ilmanvaihto

Lisätiedot

OPAS TUPAKOINNIN LOPETTAMISKILPAILUN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTTAMISEEN

OPAS TUPAKOINNIN LOPETTAMISKILPAILUN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTTAMISEEN OPAS TUPAKOINNIN LOPETTAMISKILPAILUN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTTAMISEEN JOHDANTO Kouluista ja oppilaitoksista tukea nuorten tupakoinnin lopettamiseen Kouluissa ja oppilaitoksissa toteutetaan monenlaista terveyden

Lisätiedot

Kyky ja halu selviytyä erilaisista elämäntilanteista

Kyky ja halu selviytyä erilaisista elämäntilanteista Terveys Antakaa esimerkkejä a. terveyden eri ulottuvuuksista b. siitä, kuinka eri ulottuvuudet vaikuttavat toisiinsa. c. Minkälaisia kykyjä ja/tai taitoja yksilö tarvitsee terveyden ylläpitoon 1 Terveys

Lisätiedot

Savuton sairaala toimintaohjelma. 23.2.2015 Pirkanmaan sairaanhoitopiiri

Savuton sairaala toimintaohjelma. 23.2.2015 Pirkanmaan sairaanhoitopiiri Savuton sairaala toimintaohjelma 23.2.2015 Pirkanmaan sairaanhoitopiiri 1 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO... 2 SITOUTUMINEN... 2 TIEDOTTAMINEN... 3 KOULUTUS JA OHJAUS... 4 TUKI TUPAKOINNIN LOPETTAMISEKSI...

Lisätiedot

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma Esiopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Nurmijärven kunta Varhaiskasvatuspalvelut Sivistyslautakunta x.1.2016 x www.nurmijarvi.fi Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat

Lisätiedot

Vanhempien osallisuus oppilashuollon kehittämiseen

Vanhempien osallisuus oppilashuollon kehittämiseen Vanhempien osallisuus oppilashuollon kehittämiseen Tuija Metso Oppilaan parhaaksi yhteistä huolenpitoa Helsinki Vanhempien barometri 2007 Suomen Vanhempainliiton kysely vanhemmille kouluhyvinvoinnista

Lisätiedot

Valion savuttomuuspolku 2009-2015

Valion savuttomuuspolku 2009-2015 Valion savuttomuuspolku 2009-2015 Katja Hatakka, Työhyvinvointipäällikkö ETM, FT Valio Oy, Henkilöstötoiminnot VI Valtakunnalliset Tupakka ja Terveys päivät, Helsinki 3.12.2014 Miksi Valio panostaa savuttomuuteen?

Lisätiedot

Toisenkin tupakointi voi tappaa tupakointi ei ole vain tupakoijan oma asia

Toisenkin tupakointi voi tappaa tupakointi ei ole vain tupakoijan oma asia Toisenkin tupakointi voi tappaa tupakointi ei ole vain tupakoijan oma asia Kari Reijula, professori Helsingin yliopisto ja Työterveyslaitos 30.7.2014 1 Huonot uutiset: Tupakointi on yksi suurimmista kansanterveysongelmista

Lisätiedot

Nuuska ja nuoret käytön yleisyys ja haitat

Nuuska ja nuoret käytön yleisyys ja haitat Nuuska ja nuoret käytön yleisyys ja haitat Hanna Ollila, asiantuntija Tupakka-, päihde- ja rahapelihaitat -yksikkö, THL 4.12. Hanna Ollila / Nuuskaa taskussa -seminaari 3.12. 1 Nuuska Eri tuotteita eri

Lisätiedot

Kouluyhteisöön haastavasti liittyvä oppilas

Kouluyhteisöön haastavasti liittyvä oppilas Kouluyhteisöön haastavasti liittyvä oppilas Erityisopetuksen kansalliset kehittämispäivät 28.4.2011 Kristiina Laitinen Opetusneuvos Opetushallitus Lasten ja nuorten hyvinvointi Unicefin hyvinvointivertailu

Lisätiedot

Psyykkisten rakenteiden kehitys

Psyykkisten rakenteiden kehitys Psyykkisten rakenteiden kehitys Bio-psykososiaalinen näkemys: Ihmisen psyykkinen kasvu ja kehitys riippuu bioloogisista, psykoloogisista ja sosiaalisista tekijöistä Lapsen psyykkisen kehityksen kannalta

Lisätiedot

Nuorten tupakka- ja nikotiinituotteiden käyttö. Uusia tuloksia Kouluterveyskyselystä Hanna Ollila, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

Nuorten tupakka- ja nikotiinituotteiden käyttö. Uusia tuloksia Kouluterveyskyselystä Hanna Ollila, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Nuorten tupakka- ja nikotiinituotteiden käyttö Uusia tuloksia Kouluterveyskyselystä Hanna Ollila, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Mikä on kokonaiskuva nuorten tupakkatuotteiden käytöstä? Savukkeiden,

Lisätiedot

Kouluterveyskysely 2013, Itä-Suomi. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija

Kouluterveyskysely 2013, Itä-Suomi. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija Kouluterveyskysely 2013, Itä-Suomi Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely Yksilö kasvaa osana yhteisöjä 2 Kouluterveyskysely Valtakunnallisesti kattavin nuorten (14-20 v) elinoloja

Lisätiedot

Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu. Terveystieto

Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu. Terveystieto Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu Terveystieto OPPIAINEEN KUVAUS Terveystiedon opetuksen tarkoituksena on edistää oppilaiden terveyttä, hyvinvointia ja turvallisuutta tukevaa osaamista arkielämässä.

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

TERVEYSTIEDON OPETUS VUOSILUOKILLA 1-6 OSANA YMPÄRISTÖ- JA LUONNONTIETOA, BIOLOGIAA JA KEMIAA

TERVEYSTIEDON OPETUS VUOSILUOKILLA 1-6 OSANA YMPÄRISTÖ- JA LUONNONTIETOA, BIOLOGIAA JA KEMIAA Ylöjärven opetussuunnitelma 2004 Terveystieto 1 VUOSILUOKAT 1 9 Terveystiedon opetus perustuu monitieteiseen tietoperustaan. Terveystiedon opetuksen tarkoitus on edistää oppilaiden terveyttä, hyvinvointia

Lisätiedot

KOTOA KOTIIN. - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen. Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6.

KOTOA KOTIIN. - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen. Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6. KOTOA KOTIIN - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6.2015 Projektin taustat ja pilotti Tarkastelun kohteena ne asiakkaat, jotka

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto Oppilashuolto on oppilaiden fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtimista. Oppilashuolto kuuluu kaikille kouluyhteisössä

Lisätiedot

RIIPPUVUUDEN HOITO JA KUNTOUTUS RIIPPUVUUDESTA TOIPUMINEN JA HOITOON/KUNTOUTUKSEEN SITOUTUMINEN 10.9.2015 ARJA LIISA AHVENKOSKI

RIIPPUVUUDEN HOITO JA KUNTOUTUS RIIPPUVUUDESTA TOIPUMINEN JA HOITOON/KUNTOUTUKSEEN SITOUTUMINEN 10.9.2015 ARJA LIISA AHVENKOSKI RIIPPUVUUDEN HOITO JA KUNTOUTUS RIIPPUVUUDESTA TOIPUMINEN JA HOITOON/KUNTOUTUKSEEN SITOUTUMINEN 10.9.2015 ARJA LIISA AHVENKOSKI RIIPPUVUUDESTA TOIPUMISEN VAIHEET 1. ESIHARKINTA -> ONGELMAN KIELTÄMINEN,

Lisätiedot

Vireyttä vihreästä ja ulkoilun hyödyt! Ikäinstituutin verkostopäivä Dos. Erja Rappe

Vireyttä vihreästä ja ulkoilun hyödyt! Ikäinstituutin verkostopäivä Dos. Erja Rappe Vireyttä vihreästä ja ulkoilun hyödyt! Ikäinstituutin verkostopäivä 8.12.2016 Dos. Erja Rappe Al Esityksen sisältö Luonto, hyvinvointi ja terveys Ulkoiluun vaikuttavia tekijöitä Ulkoilun hyödyt Luonto

Lisätiedot

Mitä olet aina halunnut tietää tupakoinnin lopettamisesta. mutta et ole uskaltanut kysyä

Mitä olet aina halunnut tietää tupakoinnin lopettamisesta. mutta et ole uskaltanut kysyä Mitä olet aina halunnut tietää tupakoinnin lopettamisesta mutta et ole uskaltanut kysyä 1 2 Tuumasta toimeen Mielessäsi on ehkä käynyt tupakoinnin lopettaminen. Lopettamisprosessiin ja omiin tupakointitapoihisi

Lisätiedot

28 päivää ilman. Kaikille sopiva ohjelma tupakoinnin lopettamiseen

28 päivää ilman. Kaikille sopiva ohjelma tupakoinnin lopettamiseen 28 päivää ilman Kaikille sopiva ohjelma tupakoinnin lopettamiseen www.28paivaailman.fi www.28paivaailman.fi Kolme kokonaisuutta: www.28paivaailman.fi asiakkaalle, (ei vaadi kirjautumista): tapaamisten

Lisätiedot

Miten mielenterveyttä vahvistetaan?

Miten mielenterveyttä vahvistetaan? Miten mielenterveyttä vahvistetaan? Psyykkisestä, sosiaalisesta ja fyysisestä kunnosta ja hyvinvoinnista huolehtiminen. Arjen rytmitys. Kuormitus ei ohita voimavaroja. Rasitus vs. lepo. Monipuolinen ravinto

Lisätiedot

Kiusaamisen kipeät arvet LASTEN. vertaissuhdetaidot. Työkaluja kiusaamisen ehkäisemiseen. Vilja Laaksonen kehitysjohtaja, FT, YTM

Kiusaamisen kipeät arvet LASTEN. vertaissuhdetaidot. Työkaluja kiusaamisen ehkäisemiseen. Vilja Laaksonen kehitysjohtaja, FT, YTM Kiusaamisen kipeät arvet 8.3.2016 LASTEN vertaissuhdetaidot Työkaluja kiusaamisen ehkäisemiseen Vilja Laaksonen kehitysjohtaja, FT, YTM KIUSAAMINEN KOSKETTAA KOKO LAPSIRYHMÄÄ. Tässä puheenvuorossa keskitymme

Lisätiedot

Oikeudenmukaisuus terveyspolitiikassa ja terveydenhuollossa Suomen sosiaalifoorumi Tampere 18.5.2008

Oikeudenmukaisuus terveyspolitiikassa ja terveydenhuollossa Suomen sosiaalifoorumi Tampere 18.5.2008 Tiedosta hyvinvointia 1 Oikeudenmukaisuus terveyspolitiikassa ja terveydenhuollossa Suomen sosiaalifoorumi Tampere 18.5.2008 Marita Sihto Stakes Tiedosta hyvinvointia 2 Esityksen sisältö! Terveyspolitiikan

Lisätiedot

Nuorten seksuaaliterveyskartoitus

Nuorten seksuaaliterveyskartoitus Nuorten seksuaaliterveyskartoitus Nettikysely 12-22-vuotiaiden nuorten parissa Osaraportti Sini Pekkanen, Lääkärikeskus Nuorten Naisten Bulevardi Hannele Spring, Otavamedia, Suosikki 4.7.2011 Nuorten tutkimushanke

Lisätiedot

Nuorten hyvinvointi Päijät-Hämeessä vuosina Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden pojat (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely

Nuorten hyvinvointi Päijät-Hämeessä vuosina Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden pojat (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely Nuorten hyvinvointi Päijät-Hämeessä vuosina 2008-2013 Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden pojat (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely Perusindikaattorit ELINOLOT Ainakin yksi vanhemmista tupakoi

Lisätiedot

THL: Kouluterveyskysely 2015 Peruskoulun 8. ja 9. luokan oppilaat

THL: Kouluterveyskysely 2015 Peruskoulun 8. ja 9. luokan oppilaat 2015 Peruskoulun 8. ja 9. luokan oppilaat Vistan koulu selkeää kehittymistä selkeää heikkenemistä 2007 2009 2011 2013 2015 (N=248) (N=252) (N=225) (N=232) (N=303) FYYSISET TYÖOLOT Koulun fyysisissä työoloissa

Lisätiedot

Katsaus Lapin päihdetilanteeseen

Katsaus Lapin päihdetilanteeseen Katsaus Lapin päihdetilanteeseen Rundi 2013 Tupakka, päihteet- ja (raha)pelit, -varhaisen puuttumisen työvälineitä haittojen ehkäisyyn Ylitarkastaja Marika Pitkänen Lapin aluehallintovirasto Lapin aluehallintovirasto

Lisätiedot

Motivoiva, voimaannuttava työtapa omahoidon tukemisessa

Motivoiva, voimaannuttava työtapa omahoidon tukemisessa Motivoiva, voimaannuttava työtapa omahoidon tukemisessa Pilvikki Absetz, Dos. (terveyden edistäminen), PsT CollaborativeCareSystemsFinland 12.9.2012 1 Terveydenhuollossa lähtökohtana akuutit hoitomallit:

Lisätiedot

Nuorten hyvinvointi Lapissa vuosina Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden opiskelijat (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely

Nuorten hyvinvointi Lapissa vuosina Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden opiskelijat (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely Nuorten hyvinvointi Lapissa vuosina 2008-2013 (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely Perusindikaattorit ELINOLOT Ainakin yksi vanhemmista tupakoi Vähintään yksi vanhemmista työttömänä vuoden aikana Vanhemmat

Lisätiedot

LAPSEN OIKEUS OPETUKSEEN ERITYISEN TUEN TARPEEN NÄKÖKULMASTA

LAPSEN OIKEUS OPETUKSEEN ERITYISEN TUEN TARPEEN NÄKÖKULMASTA LAPSEN OIKEUS OPETUKSEEN ERITYISEN TUEN TARPEEN NÄKÖKULMASTA Pirjo Koivula ylitarkastaja OPETUSHALLITUS Osaamisen ja sivistyksen asialla Lasten hyvinvointi yhteiskunnassa Valtaosa suomalaislapsista voi

Lisätiedot

Tupakka- ja nikotiiniriippuvaisen Käypä hoito

Tupakka- ja nikotiiniriippuvaisen Käypä hoito Tupakka- ja nikotiiniriippuvaisen Käypä hoito Lääkärin rooli tupakka- ja nikotiiniriippuvuuden hoidossa Pfizer lounassymposium Lääkäripäivät 2015 Klas Winell LT, EL, Tupakkariippuvuus ja tupakasta vieroitus

Lisätiedot

Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä

Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä Lomake annetaan etukäteen huoltajille mietittäväksi. Lomakkeen lopussa on lapsen kehitystä suojaavia tekijöitä kotona ja koulussa, ja

Lisätiedot

Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen

Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen Annamari Tuulio-Henriksson Dosentti, johtava tutkija, Kelan tutkimusosasto Suomen epidemiologian seuran ja Kelan seminaari 27.10.2011 Nuoret ja työllistymisen

Lisätiedot

Esimiesopas varhaiseen tukeen. Elon työhyvinvointipalvelut 1

Esimiesopas varhaiseen tukeen. Elon työhyvinvointipalvelut 1 Esimiesopas varhaiseen tukeen Elon työhyvinvointipalvelut 1 Tavoitteena tukea työssäjaksamista Tahtotila Henkilöstön työssä jaksaminen ja jatkaminen on avainasia! Luodaan meidän tapa toimia pelisäännöt

Lisätiedot

Miten kirkon tehtävästä käsin tuetaan tyttöjen identiteettiä ja kasvua?

Miten kirkon tehtävästä käsin tuetaan tyttöjen identiteettiä ja kasvua? Miten kirkon tehtävästä käsin tuetaan tyttöjen identiteettiä ja kasvua? Ja miksi niin tulee tehdä? 15.10.2012 TT, pari- ja seksuaaliterapeutti Heli Pruuki Millaista sinulle on olla nainen? Mitä arvostat

Lisätiedot

TERVEYSHYÖTYMALLI SOSIAALITYÖN VIITEKEHYKSESSÄ (Hämäläinen Juha ja Väisänen Raija, 2011)

TERVEYSHYÖTYMALLI SOSIAALITYÖN VIITEKEHYKSESSÄ (Hämäläinen Juha ja Väisänen Raija, 2011) TERVEYSHYÖTYMALLI SOSIAALITYÖN VIITEKEHYKSESSÄ (Hämäläinen Juha ja Väisänen Raija, 2011) - Artikkelin esittely 5.10.2011 PaKaste-seminaari, Rovaniemi Terho Pekkala TERVEYSHYÖTYMALLI Chronic Care Model,

Lisätiedot

28 päivää ilman. Kaikille sopiva ohjelma tupakoinnin lopettamiseen

28 päivää ilman. Kaikille sopiva ohjelma tupakoinnin lopettamiseen 28 päivää ilman Kaikille sopiva ohjelma tupakoinnin lopettamiseen www.28paivaailman.fi www.28paivaailman.fi 28 + 1 -tukitapaamiset Ohjaajakoulutukset: 2x2 /v myös etäosallistumismahdollisuus ohjaajakoulutuksiin

Lisätiedot

Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 2010 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study).

Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 2010 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study). Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 1 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa 1994-1 WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study). Pääjohtaja Aulis Pitkälä Tiedotustilaisuus 8.8.12, Opetushallitus Osaamisen

Lisätiedot

Savuton työpaikka osa työhyvinvointia

Savuton työpaikka osa työhyvinvointia Savuton työpaikka osa työhyvinvointia Miksi savuton työpaikka? Kustannussäästöt Päivittäin tupakoiva aiheuttaa työnantajalle maltillisen arvion mukaan vuodessa keskimäärin 1 060 1 300 euron kustannukset

Lisätiedot

FYYSISET TYÖOLOT. Varppeen koulu 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Koulun fyysisissä työoloissa puutteita 36 %

FYYSISET TYÖOLOT. Varppeen koulu 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Koulun fyysisissä työoloissa puutteita 36 % FYYSISET TYÖOLOT Koulun fyysisissä työoloissa puutteita Opiskelutilojen ahtaus haittaa opiskelua Melu ja kaiku haittaavat opiskelua Sopimaton valaistus haittaa opiskelua Huono ilmanvaihto tai huoneilma

Lisätiedot

Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa

Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa Piirros Iita Ulmanen Oppilashuolto Oppilashuollolla tarkoitetaan huolenpitoa oppilaiden oppimisesta ja psyykkisestä, fyysisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista.

Lisätiedot

Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina

Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina Yhtä jalkaa - Ratsastuksen Reilu Peli Mitä on Reilu Peli? Jokaisen oikeus harrastaa iästä, sukupuolesta, asuinpaikasta, yhteiskunnallisesta asemasta,

Lisätiedot

0 6v. 7 12v. 13 15v. 16 19v. 20 24v. 25 29v. Yhteensä 2007 4469 3987 2394 3377 4684 4040 22951 2012 4800 3908 1989 3155 4780 4218 22850

0 6v. 7 12v. 13 15v. 16 19v. 20 24v. 25 29v. Yhteensä 2007 4469 3987 2394 3377 4684 4040 22951 2012 4800 3908 1989 3155 4780 4218 22850 TURVALLISUUSSUUNNITELMA NUORTEN SYRJÄYTYMISEN EHKÄISY 1. SYRJÄYTYMISEN TILANNEKUVA Tässä analyysivaiheen yhteenvedossa kuvataan lyhyesti syrjäytymiseen liittyvien tekijöiden nykytilaa. Aluksi määritellään

Lisätiedot

FSD2226 Terveyden edistämisen barometri 2005 : jäsenjärjestöt

FSD2226 Terveyden edistämisen barometri 2005 : jäsenjärjestöt KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2226 Terveyden edistämisen barometri 2005 : jäsenjärjestöt Kyselylomaketta hyödyntävien tulee

Lisätiedot

Sanallinen arviointi ja hyviä normien mukaisia arviointikäytänteitä. Pirjo Koivula Opetusneuvos

Sanallinen arviointi ja hyviä normien mukaisia arviointikäytänteitä. Pirjo Koivula Opetusneuvos Sanallinen arviointi ja hyviä normien mukaisia arviointikäytänteitä Pirjo Koivula Opetusneuvos 12 Sanallinen arviointi 2 Arviointi lukuvuoden päättyessä Opintojen aikainen arviointi sisältää myös oppimisprosessin

Lisätiedot

Opiskelukyky, stressinhallinta ja ajanhallinta

Opiskelukyky, stressinhallinta ja ajanhallinta Opiskelukyky, stressinhallinta ja ajanhallinta 7.9. ja 7.10. 2015 Timo Tapola Opintopsykologi Aalto-yliopisto LES Student services Yhteystieto: timo.tapola@aalto.fi Opiskelukyky http://www.opiskelukyky.fi/video-opiskelukyvysta/

Lisätiedot

EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN AMMATTILAISET PALVELUKSESSASI

EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN AMMATTILAISET PALVELUKSESSASI EHYT RY KOULUTYÖ EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN AMMATTILAISET PALVELUKSESSASI Mikä EHYT? Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry on vahva toimija, joka toimii koko maassa ja koko väestön parissa terveiden elämäntapojen edistämiseksi

Lisätiedot

Interventiomateriaali sisältää. 1. Ohje rastiradan järjestäjälle Materiaalin käyttötarkoitus ja sisältö

Interventiomateriaali sisältää. 1. Ohje rastiradan järjestäjälle Materiaalin käyttötarkoitus ja sisältö 1 INTERVENTIOMATERIAALI YLÄKOULUIKÄISTEN VANHEMPAINILTAAN Tavoitteena huoltajien tietoisuuden lisääminen nuorten päihteiden käytöstä ja siihen liittyvistä tekijöistä. Interventiomateriaali sisältää 1.

Lisätiedot

Ajanhallinta ja itsensä johtaminen

Ajanhallinta ja itsensä johtaminen Ajanhallinta ja itsensä johtaminen Tavoitteena on antaa pastoreille työvälineitä ja menetelmiä, joiden avulla he voivat arvioida ja kehittää omaa ajanhallintaansa ja itsensä johtamista. Henkilökohtainen

Lisätiedot

Yhdessä parempi. miksi yksinäisyydestä on niin vaikea päästä irti?

Yhdessä parempi. miksi yksinäisyydestä on niin vaikea päästä irti? Yhdessä parempi miksi yksinäisyydestä on niin vaikea päästä irti? PhD. Niina Junttila, Dosentti (kasvatuspsykologia, tilastomenetelmät) Oppimistutkimuksen keskus (OTUK), Opettajankoulutuslaitos & Lapsi-

Lisätiedot

Tiina Laatikainen Terveyden edistämisen professori. Kansallisten ehkäisyohjelmien toteutuminen paikallisesti

Tiina Laatikainen Terveyden edistämisen professori. Kansallisten ehkäisyohjelmien toteutuminen paikallisesti Tiina Laatikainen Terveyden edistämisen professori Kansallisten ehkäisyohjelmien toteutuminen paikallisesti T2D potilaiden ikävakioimaton ja ikävakioitu esiintyvyys kunnittain 11.10.2016 3 DEHKO kokemuksia

Lisätiedot

Odottavan tai imettävän äidin tupakointi mistä tukea ja apua? Terhi Koivumäki, th, TtM Yhteistyössä Yksi elämä ja Hengitysliitto

Odottavan tai imettävän äidin tupakointi mistä tukea ja apua? Terhi Koivumäki, th, TtM Yhteistyössä Yksi elämä ja Hengitysliitto Odottavan tai imettävän äidin tupakointi mistä tukea ja apua? Terhi Koivumäki, th, TtM Yhteistyössä Yksi elämä ja Hengitysliitto Odottavan tai imettävän äidin tupakointi Raskaana olevista naisista alkuraskaudessa

Lisätiedot

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta 15.11.2013 Kristiina Alppivuori Johdanto Valtakunnallinen sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE on julkaisussaan

Lisätiedot

Työvälineitä hyvän mielen koulun rakentamiseen Lasten ja nuorten mielenterveyden edistäminen

Työvälineitä hyvän mielen koulun rakentamiseen Lasten ja nuorten mielenterveyden edistäminen Valtakunnallinen nuorisotyön koulutus Tampereella 22.-23.4.2013 Työvälineitä hyvän mielen koulun rakentamiseen Lasten ja nuorten mielenterveyden edistäminen Kriisit ja selviytymisen tukeminen Psykologi,

Lisätiedot

Tiedon ja valtaistumisen kautta hyvinvoinnin ja toimintakyvyn kohentamiseen

Tiedon ja valtaistumisen kautta hyvinvoinnin ja toimintakyvyn kohentamiseen CP-vammaisten aikuisten hyvinvointi ja kuntoutus elämänkaarella projekti 2007-2010 Osaprojekti CP-vamma ja ikääntyminen Toimintakyvyn laaja-alainen tukeminen ikävuosien karttuessa Tiedon ja valtaistumisen

Lisätiedot

AJANHALLINNASTA LISÄÄ VOIMAVAROJA

AJANHALLINNASTA LISÄÄ VOIMAVAROJA AJANHALLINNASTA LISÄÄ VOIMAVAROJA Iina Lempinen Voimavaravalmentaja, kirjailija, kouluttaja Valmiina Coaching 24.11.2015 Tehy Terveydenhoitajien opintopäivät 1 VALMENNUKSEN TAVOITTEET Tulet tietoisemmaksi

Lisätiedot

Lapsen ja vanhempien tuen tarpeen arviointi

Lapsen ja vanhempien tuen tarpeen arviointi 1.4.2016 ja vanhempien tuen tarpeen arviointi Hyvä asiakas! Helsingin sosiaali- ja terveysvirastossa on käytössä yhdenmukainen arviointimalli, jonka avulla arvioidaan yhdessä lapsen ja vanhempien kanssa

Lisätiedot

T U I J A H E L L S T E N

T U I J A H E L L S T E N TRAUMAATTINEN KRIISI T U I J A H E L L S T E N 16.3.2016 1 ELÄMÄNTILANTEITA Stressi ristiriitaisia vaatimuksia reaktiot yksilöllisiä Kehityskriisi elämänkulkuun kuuluvia muutosvaiheita useimmiten sujuvat

Lisätiedot

Miten elämänhallintaa voi mitata?

Miten elämänhallintaa voi mitata? Miten elämänhallintaa voi mitata? Varsinais-Suomen XII Yleislääkäripäivä 11.5.2016 Päivi Korhonen Terveenä pysyy parhaiten, jos: Ei tupakoi Liikkuu 30 min 5 kertaa viikossa Syö terveellisesti Ei ole ylipainoinen

Lisätiedot

Hyvää mieltä perheen arkeen

Hyvää mieltä perheen arkeen Hyvää mieltä perheen arkeen Marja Snellman-, KM, LO, Sos.tt. Suomen Mielenterveysseura Maailman vanhin mielenterveysjärjestö Sitoutumaton kansanterveys- ja kansalaisjärjestö Mielenterveysseura pyrkii siirtämään

Lisätiedot

TerveysInfo. Hellitä hetkeksi punnitse voimavarasi Omien voimavarojen kartoitukseen ja hyvinvoinnin vahvistamiseen.

TerveysInfo. Hellitä hetkeksi punnitse voimavarasi Omien voimavarojen kartoitukseen ja hyvinvoinnin vahvistamiseen. TerveysInfo Arjen aapinen Julkaisu muistuttaa yksinkertaisista keinoista, joilla jokainen voi huolehtia mielensä hyvinvoinnista ja jaksamisestaan. 2005 maksuton, 17,6 x 17,6 cm : 24 s. :piirr. : 2 vär.

Lisätiedot

Asiakkaan kohtaaminen motivaatio ja vuorovaikutus

Asiakkaan kohtaaminen motivaatio ja vuorovaikutus Asiakkaan kohtaaminen motivaatio ja vuorovaikutus Margita Strandberg-Heinonen 22.1.2016 1 Margita Strandberg-Heinonen 22.1.2016 2 ASENTEET En osaa En tiedä Ole utelias, keskity siihen toiseen henkilöön.

Lisätiedot

Iloa, innostusta ja kannustusta lapsiperheiden elintapoihin

Iloa, innostusta ja kannustusta lapsiperheiden elintapoihin Iloa, innostusta ja kannustusta lapsiperheiden elintapoihin Neuvokas perhe -ideologia Neuvokas perhe haluaa tukea perheiden hyvinvointia korostamalla myönteistä ilmapiiriä ja yhdessä toimimista Neuvokas

Lisätiedot