TAIPALSAAREN KUNTA TALOUSARVIO 2014 TALOUSSUUNNITELMA KUNNANHALLITUS KUNNANVALTUUSTO

Transkriptio

1 TAIPALSAAREN KUNTA TALOUSARVIO 2014 TALOUSSUUNNITELMA KUNNANHALLITUS KUNNANVALTUUSTO

2 Sisällys TALOUSARVION YLEISPERUSTELUT... 3 Talousarvion ja -suunnitelman perusteet... 3 Suunnitelmien yleiset perusteet ja kehitysnäkymät... 4 Kuntastrategia... 5 TALOUSARVION RAKENNE, SITOVUUS JA SEURANTA... 6 Talousarvioasetelma... 6 Talousarvion sitovuus... 7 Tuloslaskelmaosa... 8 Rahoitusosa... 9 Käyttötalousosa... 9 Tavoiteosa Investointiosa Henkilöstöosa Konserniosa Talousarvion seuranta TULOSLASKELMAOSA Tuloslaskelma (ulkoiset ja sisäiset erät) Tuloslaskelmaosan tavoitteet ja tunnusluvut Tuloslaskelmaosan analysointi Tuloslaskelmaosassa budjetoidut valtuustoon nähden sitovat erät Verotulot Valtionosuudet Rahoitustuotot ja kulut Satunnaiset erät Tilinpäätössiirrot RAHOITUSOSA Rahoituslaskelma Rahoitusosan tavoitteet ja tunnusluvut Rahoitusosan analysointi Rahoitusosassa budjetoidut valtuustoon nähden sitovat erät Antolainauksen muutokset Lainakannan muutokset

3 Oman pääoman muutokset KÄYTTÖTALOUSOSA Toimintatuottojen ja -kulujen jakautuminen tehtäväalueittain Talousarvion sisäiset erät Käyttötalous: Vaalit Käyttötalous: Tarkastus ja arviointi Käyttötalous: Konsernihallinto Käyttötalous: Sivistyspalvelut Käyttötalous: Tekniset palvelut TAVOITEOSA HENKILÖSTÖOSA Henkilöstösuunnitelma Henkilöstön ammatillisen osaamisen kehittämistä koskeva toimintasuunnitelma INVESTOINTIOSA Investointiohjelma 2013 ja investointisuunnitelma Konsernihallinto Sivistyspalvelut Tekniset palvelut Investointiosa yhteensä KONSERNIOSA Kunnanvaltuuston asettamat kunnan konsernijohtoa ja kunnan edustajia eri yhteisöjen hallintoelimissä sitovat toiminnalliset tavoitteet vuodelle

4 TALOUSARVION YLEISPERUSTELUT Talousarvion ja -suunnitelman perusteet Kuntalain 65 :n mukaan Valtuuston on vuoden loppuun mennessä hyväksyttävä kunnalle seuraavaksi kalenterivuodeksi talousarvio. Sen hyväksymisen yhteydessä valtuuston on hyväksyttävä myös taloussuunnitelma kolmeksi tai useammaksi vuodeksi (suunnittelukausi). Talousarviovuosi on taloussuunnitelman ensimmäinen vuosi. Talousarviossa ja -suunnitelmassa hyväksytään kunnan toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet. Talousarvio ja -suunnitelma on laadittava siten, että edellytykset kunnan tehtävien hoitamiseen turvataan. Taloussuunnitelman on oltava tasapainossa tai ylijäämäinen enintään neljän vuoden pituisena suunnittelukautena, jos talousarvion laatimisvuoden taseeseen ei arvioida kertyvän ylijäämää. Jos taseen alijäämää ei saada katetuksi suunnittelukautena, taloussuunnitelman yhteydessä on päätettävä yksilöidyistä toimenpiteistä (toimenpideohjelma), joilla kattamaton alijäämä katetaan valtuuston erikseen päättämänä kattamiskautena (alijäämän kattamisvelvollisuus). Talousarvioon otetaan toiminnallisten tavoitteiden edellyttämät määrärahat ja tuloarviot sekä siinä osoitetaan, miten rahoitustarve katetaan. Määräraha ja tuloarvio voidaan ottaa brutto- tai nettomääräisenä. Talousarviossa on käyttötalous- ja tuloslaskelmaosa sekä investointi- ja rahoitusosa. Kunnan toiminnassa ja taloudenhoidossa on noudatettava talousarviota. Siihen tehtävistä muutoksista päättää valtuusto. 3

5 Suunnitelmien yleiset perusteet ja kehitysnäkymät Valtion vuoden 2014 budjettiesitys annettiin varsin epävarmassa kansainvälisen talouden ilmapiirissä ja huoli Suomen luottoluokituksesta reittaajien silmissä toi oman värinsä esitykseen. Budjettiesitys on olennaisilta osiltaan kestävän kehityksen mukainen. Erityisenä lisänä on budjettiesityksen yhteyteen laadittu ns. Rakennepoliittinen ohjelma, jossa on keskitytty kestävyysvajeen ratkaisemiseen. Osa näistä ohjelman ratkaisuista on pidemmällä aikavälillä toteutettavia ja osa lyhyemmällä. Sama piirre kuitenkin näissä ratkaisuissa on vahvasti läsnä kunnat. Kunnat ovat Rakennepoliittisen ohjelman ytimessä. Kuntien harteille on muodossa tai toisessa lastattu suuri osa talouden sopeuttamisista, veronkorotuksista, rakennemuutoksista ja tehokkuuden nostoista. Budjettiesityksen yleisperusteluihin sisältyvän peruspalvelubudjetin mukaan esitys kiristää kuntataloutta vuonna 2014 noin 257 milj. eurolla. Tähän lukuun sisältyy mm. peruspalvelujen valtionosuusleikkaus 362 milj. euroa ja opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuuksien jäädyttäminen vaikutukseltaan noin 36 miljoonaa euroa. Valtionosuuksien leikkaus vuodesta 2012 alkaen on kokonaisuudessaan 1,1 mrd. euroa vuonna Laskennallisesti se tarkoittaa keskimäärin noin 1,25 % kunnallisveroprosentin nostoa. Vuoden 2014 valtionosuudet pienenevät kokonaisuudessaan verrattuna vuoteen Esityksessä oli toisaalta myös myönteisiä asioita kuntien kannalta. Maan hallitus mm. kompensoi kunnille kaikki veroperusteiden muutosten aiheuttamat menetykset, kiinteistöveroa kehitetään niin että kuntien verotulot kasvavat noin 100 milj. eurolla ja jäteveron tuottoa vastaava euromäärä eli 70 milj. euroa siirretään kunnille. Kuntatalous näin ollen kiristyy entisestään. Kun tarkastellaan valtion peruspalvelubudjetin yhteydessä laadittua painelaskelmaa, vuoden 2013 kuntien kokonaistuloksesta on näkymä ollut noin -230 milj. euroa negatiivinen. Tulokseen on laskettu parantavina erinä verotulojen kertaerät noin +400 milj. euroa. Kunnat ovat jo nyt sopeuttaneet toimintojaan tänä vuonna mutta vuodesta 2014 tulee todennäköisesti erittäin voimallinen sopeuttamisen vuosi. peruspalvelubudjetin painelaskelma kuntien tulosnäkymistä vuodelle 2014 on 1,1 mrd. euroa negatiivinen. Tähän tulokseen tulevat toki vaikuttamaan mm. saavutettu maltillinen palkkaratkaisu sekä kuntien veronkorotukset. 4

6 Kuntastrategia Taipalsaaren kuntastrategian päivitys on kesken. Talousarvion laadinnassa on hyödynnetty valmisteltua strategialuonnosta. Strategia tuodaan valtuuston päätettäväksi keväällä

7 TALOUSARVION RAKENNE, SITOVUUS JA SEURANTA Talousarvioasetelma Kuva 1: Kuntaliiton suositukseen perustuva talousarvioasetelma (Suomen Kuntaliitto 2011). Rakenteellisesti talousarvio koostuu kuntalain 65 :n mukaan käyttötalousosasta, tuloslaskelmaosasta sekä investointi- ja rahoitusosasta. Käyttötalousosassa valtuusto asettaa toimielin- ja tehtäväkohtaisesti toiminnalliset tavoitteet sekä osoittaa tavoitteiden edellyttämät määrärahat ja tuloarviot. Tuloslaskelmaosa osoittaa, miten tulorahoitus riittää palvelutoiminnan menoihin, korko- ja muihin menoihin sekä poistoihin ja arvonalennuksiin. 6

8 Investointiosa osoittaa hankekohtaiset määrärahat ja tuloarviot. Rahoitusosassa osoitetaan, miten talousarvio vaikuttaa kunnan maksuvalmiuteen, kuinka paljon tarvitaan tulorahoituksen lisäksi pääomarahoitusta investointeihin ja lainalyhennyksiin sekä miten rahoitustarve katetaan ja kuinka suuri on rahoitusjäämä ja kuinka se katetaan. Talousarvion sitovuus Talousarvion sitovia eriä ovat kuntalain 65 :n mukaisesti valtuuston hyväksymät toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet, niiden edellyttämät määrärahat ja tuloarviot. Toiminnalliset tavoitteet ovat osa talousarviota, jota kunnan toiminnassa ja taloudenhoidossa on noudatettava. Toiminnan ja talouden yhteenkytkennän korostamisesta seuraa, että määrärahan tai tuloarvioiden muutosten vaikutukset toiminnallisiin tavoitteisiin selvitetään. Mikäli tavoitteet eivät ole saavutettavissa talouden perusteista tapahtuneista muutoksista johtuen, on valtuuston hyväksyttävä myös tavoitteita koskevat muutokset. Kuntalain mukaan talousarvioon otetaan toiminnallisten tavoitteiden edellyttämät määrärahat. Määräraha on valtuuston toimielimelle antama euromäärältään ja käyttötarkoitukseltaan rajattu valtuutus varojen käyttämiseen. Toimielin ei saa ylittää sille talousarviossa osoitettua määrärahaa. Jos määräraha osoittautuu riittämättömäksi, on talousarviota muutettava. Muutoksen yhteydessä on osoitettava, miten rahoitustarve katetaan. Toisaalta toimielin ei ole velvollinen käyttämään määrärahaa kokonaisuudessaan, jos toiminnalle asetetut tavoitteet muutoin saavutetaan tai määrärahan käyttötarkoitus muutoin toteutuu. Talousarviossa asetettujen tavoitteiden toteutumisesta ja siihen liittyvästä raportoinnista vastaavat seuraavat tehtäväalueiden toiminnasta ja taloudesta vastaavat viranhaltijat: Taulukko 1: Toimielimet, tehtäväalueet ja niiden toiminnasta ja taloudesta vastaavat viranhaltijat Toimielin Tehtäväalue Toiminnasta ja taloudesta vastaava viranhaltija Keskusvaalilautakunta Vaalit Hallintojohtaja 7

9 Tarkastuslautakunta Tarkastus ja arviointi ei nimetty, toimielin vastaa Kunnanhallitus Hallintopalvelut Hallintojohtaja Kunnanhallituksen hyvinvointijaosto Kunnanhallituksen kehittämisjaosto Tukipalvelut Sosiaali- ja terveyspalvelut Kehittämispalvelut Hallintojohtaja Kunnanjohtaja Kunnanjohtaja Sivistyslautakunta Sivistyspalveluiden hallinto Sivistysjohtaja Perusopetus Varhaiskasvatus Kulttuuri ja vapaa-aika Sivistysjohtaja Varhaiskasvatuspäällikkö Sivistysjohtaja Tekninen lautakunta Teknisten palveluiden hallinto Tekninen johtaja Teknisen lautakunnan tie- ja lupajaosto Kiinteistöhuolto ja yleiset alueet Kunnallistekniikka ja laitokset Rakennusvalvonta- ja lupapalvelut Liikenneväylät Tekninen johtaja Tekninen johtaja Tekninen johtaja Tekninen johtaja Tuloslaskelmaosa Tuloslaskelmaosassa budjetoidaan valtuustoon nähden sitovat tulosvaikutteiset tuloarviot ja määrärahat, joita ei ole budjetoitu tehtäväkohtaisissa käyttötalousosissa ja tulosbudjeteissa. Tuloslaskelmaosan sitovia eriä ovat: - verotulot (kunnan tulovero, osuus yhteisöveron tuotosta, kiinteistövero) - valtionosuudet - rahoitustulot ja -menot - satunnaiset erät 8

10 - tilinpäätössiirrot Tuloslaskelmaosan yhteydessä ilmoitetaan valtuustoon nähden sitovana tavoitteena ja tunnuslukuna toimintatuottojen osuus toimintakuluista. Rahoitusosa Talousarvion rahoitusosassa esitetään toiminnan, investointien ja rahoituksen rahavirrat. Rahoitusosan sitovia eriä ovat: - antolainauksen muutokset - lainakannan muutokset - oman pääoman muutokset Toiminnan, investointien ja rahoituksen rahavirtojen lisäksi rahoitusosassa ilmoitetaan valtuustoon nähden sitovina tavoitteina ja tunnuslukuina: - Investointien omarahoitustavoite (toiminnan ja investointien rahavirran kertymä) - Lainanhoitokykytavoite (lainanhoitokate) Käyttötalousosa Valtuustoon nähden sitovia eriä tehtäväaluekohtaisen tuloslaskelman sisäiset + ulkoiset toimintakulut määrärahoina ja vastaavasti ulkoiset + sisäiset toimintatuotot tuloarviona (bruttoperiaate). Toimielimet hyväksyvät talousarvioon perustuvat käyttösuunnitelmat. Toimielimet voivat siirtää käyttösuunnitelman hyväksymiseen liittyvää toimivaltaa edelleen alaisilleen viranhaltijoille. 9

11 Tavoiteosa Valtuustoon nähden sitovia ovat tavoiteosassa mainitut toiminnalliset tavoitteet. Investointiosa Investointiosassa esitetään investointeja koskevat tavoitteet, hankkeiden kustannusarviot, hankkeisiin saatavat rahoitusosuudet ja muut tulot, sekä niiden jaksottuminen tulevalle talousarviovuodelle 2014 sekä suunnitteluvuosille Investointien aktivointiraja on euroa. Valtuusto on hyväksynyt poistosuunnitelman Investointiosan sitovuustaso määräytyy toimialakohtaisesti hankkeittain. Valtuustoon nähden sitovana eränä huomioidaan yksittäisen hankkeen tulo- ja menoarviot bruttoperiaatteen mukaisesti. Henkilöstöosa Henkilöstöosassa esitetään kunnan henkilöstörakennetta koskeva henkilöstösuunnitelma ja henkilöstön ammatillista osaamista koskevat kehittämistavoitteet. Henkilöstöosassa esitetyt kehittämistavoitteet ovat sitovia, henkilöstösuunnitelma ei ole. Konserniosa Konserniosassa asetetut tavoitteet sitovat kunnan konsernijohtoa ja kunnan edustajia eri yhteisöissä. 10

12 Talousarvion seuranta Talousarvion toiminnallisten tavoitteiden, määrärahojen ja tuloarvioiden seuranta suoritetaan seuraavasti: Arvio taloudellisten tavoitteiden toteutumasta tehtäväaluetasolla ja olennaisista toiminnan ja talouden poikkeamista talousarvioon verrattuna raportoidaan valtuustolle 1-6 kuukausilta. Toimintakertomus 1-12 kuukausilta saatetaan valtuustokäsittelyyn viimeistään seuraavan vuoden kesäkuussa. Kunnanhallitukselle raportoidaan säännöllisesti: Käyttötalouden valtionosuudet tammikuussa. Taloudellisten tavoitteiden toteutuma tehtäväaluetasolla ja arvio olennaisista toiminnan ja talouden poikkeamista talousarvioon verrattuna raportoidaan 1-6 kuukausilta. Toimintakertomus 1-12 kuukausilta saatetaan kunnanhallituksen käsittelyyn viimeistään seuraavan vuoden maaliskuun loppuun mennessä. Maksuvalmiussuunnitelma neljän kuukauden välein. Muut kunnan talouteen vaikuttavat asiat tarpeen mukaan. Konsernin tytäryhtiöiden talouden seuranta järjestetään samojen periaatteiden mukaan, kuin edellä on mainittu kunnan talousarvion seurannasta, ellei konserniohjeessa ole muuta määrätty. 11

13 TULOSLASKELMAOSA Tuloslaskelma (ulkoiset ja sisäiset erät) Selite TA 2013 TA 2014 % TS 2015 TS 2016 TULOSLASKELMA TOIMINTATUOTOT Myyntituotot , Maksutuotot , Tuet ja avustukset , Muut toimintatuotot , , Valmistus omaan käyttöön TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot , Henkilösivukulut Eläkekulut , Muut henkilösivukulut , Palvelujen ostot , Aineet,tarvikkeet, tavarat Ostot tilikauden aikana , Varast. lis (+) tai väh(-) Avustukset , Muut toimintakulut , , TOIMINTAKATE , Verotulot , Valtionosuudet , Arvonlisäveron takaisinperintä Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot , Muut rahoitustuotot , Korkokulut , Muut rahoituskulut , VUOSIKATE , Poistot ja arvonalentumiset Suunn.mukaiset poistot , Kertaluontoiset poistot ,0 Arvonalentumiset Satunnaiset erät Satunnaiset tuotot ,0 Satunnaiset kulut TILIKAUDEN TULOS , Poistoeron lis.(-)tai väh.(+) , Varausten lis.(-)tai väh.(+) Rahastojen lis.(-) tai väh.(+) TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ (ALIJÄÄMÄ) ,

14 Tuloslaskelmaosan tavoitteet ja tunnusluvut Taulukko 2: Tuloslaskelmaosan tavoitteet ja tunnusluvut, valtuustoon nähden sitovana eränä: toimintatuotot, % toimintakuluista Tavoitteet ja tunnusluvut TP 2012 TA 2013 TA 2014 TS 2015 TS 2016 Toimintatuotot, % toimintakuluista 14,19 20,40 21,78 16,25 15,16 Verotulot, / asukas 3442, , , , ,04 Vuosikate, % poistonalaisista investoinneista 92,24 45,15 52,45 Vuosikate, / asukas 475,41 474,45 360,28 147,94 10,82 Kertynyt ylijäämä (alijäämä), / asukas Asukasmäärä vuoden lopussa *Lähde: Suomen kuntaliiton veroennustekehikko **Lähde: Suomen kuntaliiton veroennustekehikko, huomioitu Pappilanniemen vaikutus vuosittain Toimintatuotot, prosenttia toimintakuluista = 100 * Toimintatuotot / (Toimintakulut Valmistus omaan käyttöön) Kunnan koko, toimintojen yhtiöittäminen, liikelaitostaminen ja oppilaitosten ylläpitäminen vaikuttavat tunnusluvun arvoon ja selittävät kuntakohtaisia eroja. Tunnuslukua voidaan tulkita siten, että maksurahoituksen osuuden kasvu vahvistaa kunnan tulorahoitusta. Verotulot, euroa per asukas = (kunnallisvero + kiinteistövero + osuus yhteisöveron tuotosta) / asukasmäärä Mittari kertoo kunnan verotulojen määrän asukasta kohti. Vuosikate, prosenttia poistonalaisista investoinneista =100 * Vuosikate / Keskimääräinen poistonalaisten investointien omahankintameno 13

15 Vuosikate on keskeinen kateluku arvioitaessa tulorahoituksen riittävyyttä. Perusoletus on, että kunnan tulee kyetä rahoittamaan vuosikatteella keskimääräiset poistonalaisten tuotantovälineiden investoinnit. Keskimääräinen poistonalaisten investointien omahankintameno määräytyy talousarvion laadintavuotta edeltävän tilinpäätösvuoden, kuluvan talousarviovuoden ja laadittavan talousarvion ja -suunnitelman poistonalaisten investointien omahankintamenon keskimäärästä. Investoinnin omahankintamenolla tarkoitetaan investoinnin hankintamenon ja siihen saadun rahoitusosuuden (investointiavustus) erotusta. Poistonalaisia investointeja ovat pysyvien vastaavien muiden hyödykkeiden kuin maa- ja vesialueiden ja sijoitusten hankinta. Kun tunnusluvun arvo on 100 prosenttia tai sitä suurempi, voidaan kunnan tai kuntayhtymän tulorahoituksen katsoa olevan riittävä tai ylijäämäinen. Kunnan talous on heikkenevä ja kunta velkaantuu, kun vuosikate on keskimääräistä poistonalaista investointitasoa alempi. Jos vuosikate on negatiivinen, on kunnan tulorahoitus heikko. Vuosikate, euroa per asukas = Vuosikate / asukasmäärä Vuosikate asukasta kohden on yleisesti käytetty tunnusluku tulorahoituksen riittävyyden arvioinnissa. Kuntakohtainen tavoitearvo tunnusluvulle saadaan jakamalla edellä mainittu keskimääräinen vuotuinen investointitaso asukasmäärällä. Kuntayhtymissä ei lasketa tätä tunnuslukua. Keskimääräistä, kaikkia kuntia koskevaa tavoitearvoa ei voida asettaa. Kunnan koko, taajama-aste, tekniset verkostot ja toimintojen organisointi ovat tekijöitä, jotka vaikuttavat vuosikatetavoitteen määrittämiseen kunnassa. Asukasmääränä tunnusluvussa käytetään arvioitua asukaslukua suunnitteluvuoden lopussa. Erityisesti silloin, kun kunnan talouden tasapainoa ja liikkumavaraa verrataan muihin kuntiin, on otettava huomioon erot veroprosenteissa. Riittävä tulorahoitus voi kahdessa vertailukunnassa olla saavutettu erilaisella verorasitteella. Kertynyt ylijäämä (alijäämä), euroa per asukas 14

16 = [Edellisten tilikausien ylijäämä (alijäämä) + Tilikauden ylijäämä (alijäämä)] / Asukasmäärä Pitkän aikavälin tulorahoitustavoite voidaan asettaa taseen kertyneen yli-/alijäämän perusteella. Taseen kertyneeseen yli-/alijäämään on tiivistetty kunnan koko tuloshistoria. Kun kertynyt yli-/alijäämä jaetaan kunnan asukasmäärällä, saadaan vertailukelpoinen tunnusluku kuntien välisessä vertailussa. Vertailtavien kuntien tulee kuitenkin kuulua samaan kuntakokoluokkaan. Pitkän aikavälin tulorahoituksen tavoitearvon tulisi olla vähintään euroa asukas. 15

17 Tuloslaskelmaosan analysointi Tuloslaskelma osoittaa, riittääkö tulorahoitus palvelutoiminnan menoihin, korko- ja muihin rahoitusmenoihin ja pitkävaikutteisen omaisuuden jaksottamisesta aiheutuviin poistoihin. Vakaan talouden lähtökohtana on, että toiminnan menot sopeutetaan keskeisten tuloerien kehitykseen. Toimintatuotot Kunnan toimintatuotot muodostuvat myynti- ja maksutuotoista, tuista ja avustuksista, vuokratuotoista ja muista toimintatuotoista. Toimintatuottojen muutosprosentti vuoden 2013 talousarvioon verrattuna on + 10,1 %. Toimintatuottojen kasvu johtuu pääasiassa kunnan omaisuuden myyntiin budjetoidusta myyntivoittojen tuloarviosta. Toimintakulut Toimintakulut muodostuvat henkilöstökuluista, palvelujen ostoista, aineiden, tarvikkeiden ja tavaroiden ostoista, avustuksista, vuokrista ja muista kuluista. Palvelujen ostot muodostavat suurimman yksittäisen osan kunnan toimintakuluista. Palkkoja ja palkkioita talousarviossa on euroa, jossa on kasvua vuoteen 2013 verrattuna noin 0,7 %. Palvelujen ostoja talousarviossa on , josta Eksoten osuus on Eksoten maksuosuudessa on kasvua edelliseen vuoteen verrattuna noin 9 %. Kokonaisuutena palvelujen ostot kasvavat 7,3 %:lla verrattuna vuoteen Ostoihin tilikauden aikana on varattu Muutos vuoteen 2013 on -10,7 %. Avustuksiin on budjetoitu , mikä on noin 11,2 % vähemmän kuin vuonna Muihin toimintakuluihin on varattu , mikä on noin 20 % enemmän kuin vuonna

18 Toimintakate Toimintakate on tuloslaskelman ensimmäinen välitulos. Se kertoo kuinka paljon käyttötalouden kuluista jää katettavaksi verotuloilla ja valtionosuuksilla. Toimintakate on kunnan tuloslaskelmassa aina negatiivinen. Vuoden 2014 toimintakate on Vuosikate Vuosikate on kunnan rahoitustulos. Perusoletus on, että kunnan tulee kyetä rahoittamaan vuosikatteella keskimääräiset poistonalaiset investointinsa. Vuoden 2014 talousarvion vuosikate on euroa. Suunnitelman mukaiset poistot Poistot ovat kunnan käyttöomaisuuden jaksotettuja vuosikuluja. Poistot on laskettu valtuuston hyväksymän poistosuunnitelman mukaisesti. Poistonalaisten investointien aktivointirajaksi on vahvistettu Taulukko 3: Arvioitu poistojen määrän kehitys. TP2012 TA2013 TA2014 TS2015 TS ** ** ** *Huomioitu kertaluontoiset lisäpoistot Metsäpolun päiväkodin purkamisesta ** Poistojen määrä voi muuttua investointiohjelman toteutumisesta riippuen, vuosille on arvioitu lämpölaitoksen siirtyminen pois kunnan taseesta. 17

19 Tuloslaskelmaosassa budjetoidut valtuustoon nähden sitovat erät Verotulot Tuloslaskelmaosan verotulona on budjetoitu kunnan tulovero, osuus yhteisöveron tuotosta ja kiinteistövero. Verotulojen budjetoinnin perusteena on käytetty Suomen Kuntaliiton julkaisemaa kuntakohtaista veroennustekehikkoa lokakuulta Taulukko 4: Suomen Kuntaliiton veroennustekehikko TILIVUOSI ** 2014** 2015** 2016** Verolaji Kunnallisvero Muutos % 3,9 4,2 5,5-1,9 2,7 3,2 Yhteisövero Muutos % 6,0-35,8 24,8 8,7 3,5-16,8 Kiinteistövero Muutos % 5,6 3,5 3,0 38,3 0,0 0,0 VEROTULOKSI KIRJATTAVA Muutos % 4,1 2,5 5,9 1,1 2,5 2,2 Kuva 2: Veroennustekehikon arvio verotulokertymästä

20 Kunnanvaltuusto päätti kokouksessaan ( 70 71) veroprosentit vuodelle 2014 seuraavasti: Tuloveroprosentti 19,75 Kiinteistöveroprosentit: yleinen kiinteistövero 0,95 % vakituinen asuinrakennus 0,50 % muu kuin vakituinen asuinrakennus 1,10 % asuintarkoituksiin kaavoitetut rakentamattomat tontit 3,00 % yleishyödyllisen yhteisön kiinteistövero 0,00 % Valtionosuudet Laskennalliseen valtionosuusjärjestelmään kuuluvat seuraavat osat: yleisen osan määräytymisperusteet sosiaali- ja terveydenhuollon laskennalliset kustannukset esi- ja perusopetuksen sekä yleisten kirjastojen ja laskennalliset kustannukset taiteen perusopetuksen ja yleisen kulttuuritoimen määräytymisperusteet erityisen harvan asutuksen, saaristoisuuden ja saamelaisten kotiseutualueen kuntien lisäosien määräytymisperusteet valtionosuusjärjestelmämuutoksen tasaus valtionosuuteen tehtävät lisäykset ja vähennykset verotuloihin perustuva valtionosuuksien tasaus muut opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuudet harkinnanvarainen valtionosuuden korotus Valtionosuuksien tarkoituksena on taata kuntien vastuulla olevien julkisten palvelujen tuotanto koko maassa. Suomen valtionosuusjärjestelmä muodostuu kustannus- ja tarve-erojen kompensaatiosta ja tulopohjan tasauksesta. Merkittävin osa suomalaista valtionosuusjärjestelmää on kunnan peruspalvelujen 19

21 valtionosuus, joka kokoaa yhteen kunnallisten peruspalvelujen rahoituksen. Kunnan peruspalvelujen valtion-osuus on laskennallinen ja se perustuu kunnan asukkaiden palvelutarpeeseen ja palvelutoiminnan kustannuksia kasvattaviin olosuhdetekijöihin. Taipalsaaren kunnan valtionosuudeksi vuodelle 2014 on arvioitu 6,03 miljoonaa, mikä tarkoittaa valtionosuuksien vähennystä kuluvaan vuoteen verrattuna noin -8,2 %. ennakkotietojen perusteella tehtyyn laskelmaan. Arvio perustuu saatujen Rahoitustuotot ja kulut Rahoitustuottoina tuloslaskelmassa käsitellään arvioidut korkotuotot ja muut rahoitustuotot. Korkotulona on budjetoitu antolainoista, muista sijoituksista ja talletuksista sekä maksuliikennetileiltä talousarviovuonna saatavat tuloarviot (yht ). Muina rahoitustuottoina on budjetoitu mm. verotilityskorot, osingot ja osuuspääomien korot (yht. n ). Rahoitusmenoina on budjetoitu arvioidut korkomenot ja muut rahoitusmenot. Korkomenoja ovat pitkäaikaisista lainoista ja lyhytaikaisista lainoista talousarviovuodelta maksettavat korot (yht ). Muita rahoitusmenoja ovat mm. verotilityskorot, viivästyskorot ja sisäiset rahoitusmenot, kuten vesihuoltolaitoksen korvaukset peruspääomasta (yht. noin ). Satunnaiset erät Vuoden 2014 talousarvioon ei ole budjetoitu satunnaisia eriä. Tilinpäätössiirrot Budjetoitavia tilinpäätössiirtoja ovat erät, joiden toteutuminen on arvioitavissa talousarviota laadittaessa. Tällaisia eriä ovat muun muassa investointivarauksen purkaminen ja siihen liittyvä poistoeron muodostaminen koskien talousarviovuonna toteutettavia investointihankkeita. Myös aiemmin toteutuneisiin investointeihin liittyvä poistoeron purkaminen budjetoidaan tilinpäätössiirtoina. Rahastojen suunnitelmanmukaiseen käyttöön perustuva pääoman purkaminen rahastosiirtona budjetoidaan tilinpäätössiirtona. Vuoden 2014 talousarvioon on budjetoitu edelleen tilinpäätössiirtona poistoeron lisäystä euroa. 20

22 RAHOITUSOSA Rahoituslaskelma TP 2012 TA 2013 TA 2014 TS 2015 TS 2016 Toiminnan rahavirta Vuosikate +/ Satunnaiset erät +/ Tulorahoituksen korjauserät +/ Investointien rahavirta Investointimenot Rahoitusosuudet investointeihin Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot Toiminnan ja investointien rahavirta +/ Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset - Antolainasaamisten vähennykset Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys Lyhytaikaisten lainojen muutos +/- Oman pääoman muutokset +/ Muut maksuvalmiuden muutokset +/ Vaikutus maksuvalmiuteen +/ Rahavarat Rahavarat Tavoitteet ja tunnuslukujen tavoitearvot Toiminnan ja investointien rahavirran kertymä Lainanhoitokate 3, alle 1 Kassan riittävyys, pv

23 Rahoitusosan tavoitteet ja tunnusluvut Toiminnan ja investointien rahavirran kertymä Tavoitteena toiminnan ja investointien rahoituksessa tulee olla, että investoinnit rahoitetaan pitkällä aikavälillä omarahoituksella. Investoinnin omarahoitustavoitteen toteutuminen on osoitettavissa rahoitusosan Toiminnan ja investointien rahavirta välituloksen kertymän avulla. Kertymän kehitystä tarkastellaan vuosittain lähtien talousarvion laadintavuotta edeltävän tilinpäätösvuoden Toiminnan ja investointien rahavirrasta, johon lisätään tai josta vähennetään arvioidut vuosittaiset rahavirrat. Suunnittelukauden lopussa kertymän tulisi olla vähintään 0 tai positiivinen. Toiminnan ja investointien rahavirran kertymä ei saisi muodostua pysyvästi negatiiviseksi. Investointien omarahoitustavoite on valtuustoon nähden sitova tavoite. Lainanhoitokate = (Vuosikate + Korkokulut) / (Korkokulut + Lainanlyhennykset) Lainanhoitokate kertoo kunnan tulorahoituksen riittävyyden vieraan pääoman korkojen ja lyhennysten maksuun. Jos kunnan lainakannasta enemmän kuin 20 % on kertalyhenteisiä lainoja, otetaan lyhennyksen määräksi tunnuslukua laskettaessa laskennallinen vuosilyhennys, joka saadaan jakamalla kunnan lainakanta kunkin suunnitteluvuoden lopussa kahdeksalla. Kunnan lainanhoitokyky on hyvä, kun tunnusluvun arvo on yli 2, tyydyttävä, kun tunnusluku on 1 2 ja heikko, kun tunnusluvun arvo jää alle yhden. Kassan riittävyys (pv) = 365 pv x Rahavarat varainhoitovuoden lopussa / Kassasta maksut varainhoitovuonna. Kunnan maksuvalmiutta kuvataan kassan riittävyytenä päivissä. Tunnusluku ilmaisee, monenko päivän kassasta maksut voidaan kattaa kunnan rahavaroilla. Rahavaroihin lasketaan rahoitusarvopaperit sekä rahat ja pankkisaamiset. Kassasta maksut kootaan seuraavista varainhoitovuoden tuloslaskelmaosan ja rahoitusosan eristä: Tuloslaskelman osasta: Toimintamenot Valmistus omaan käyttöön Korkomenot 22

24 Muut rahoitusmenot Rahoituslaskelman osasta: Investointimenot Antolainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys (lyhennykset). Rahavarat varainhoitovuoden lopussa saadaan laskemalla yhteen etumerkit huomioon ottaen varainhoitovuoden alun rahavarat ja varainhoitovuoden rahoitusosan Vaikutus maksuvalmiuteen -erä. Talousarviovuoden alun rahavarat saadaan talousarvion laadintavuoden tasearvion mukaisista rahavaroista. Riittävänä tavoitearvona voidaan pitää päivän kassan riittävyyttä. Rahoitusosan analysointi Talousarvion rahoitusosassa esitetään toiminnan, investointien ja rahoituksen rahavirrat. Rahoitusosa esitetään vähennyslaskukaavan muodossa. Välisummana esitetään Toiminnan ja investointien rahavirta. Ylijäämäinen välisumma osoittaa, että investoinnit rahoitetaan kokonaisuudessaan tulorahoituksella, investointien rahoitusosuuksilla ja omaisuuden myynnillä. Negatiivinen välisumma osoittaa määrän, joka on rahoitettava pääomarahoituksella. Mainitun välisumman ja rahoituksen rahavirran yhteen laskettu määrä osoittaa budjetoitujen rahavirtojen kokonaisvaikutuksen kunnan maksuvalmiuteen. Vuoden 2014 talousarviossa toiminnan ja investointien rahavirtaa kuvaava välisumma on negatiivinen, eli kunta joutuu rahoittamaan investointeja pääomarahoituksella. Vuoden 2014 investointimenot ovat euroa, joten rahoitustarve on lainanlyhennykset huomioiden noin euroa. Taulukko 5: Lainakannan arvioitu kehitys. TP2012 TA2013 TA2014 TS2015 TS2016 Lainaa , /asukas Asukasmäärä * 4844** 4894** 4944** * Lähde: Suomen kuntaliiton veroennustekehikko **Lähde: Suomen kuntaliiton veroennustekehikko, huomioitu arviona muuttoliike 23

25 Rahoitusosassa budjetoidut valtuustoon nähden sitovat erät Antolainauksen muutokset Antolainauksen muutoksena budjetoidaan taseen pysyvien vastaavien Sijoituksiin kuuluvien lainasaamisten lisäykset ja vähennykset. Vaihtuvien vastaavien lainasaamisten muutokset budjetoidaan rahoitusosassa Vaikutus maksuvalmiuteen -erässä tai ne voidaan budjetoida sitä ennen omana Muut lainasaamisten muutokset -eränä. Antolainasaamisten lisäykseen budjetoidaan arvio suunnitelmakaudella myönnettävistä antolainoista. Antolainasaamisten vähennykseen budjetoidaan antolainojen suunnitelmakauden lyhennykset. Antolainauksen muutoksiin budjetoidaan myös sisäinen lainananto ja antolainan palautukset koskien kunnan liikelaitosta ja muuta taseyksikköä. Antolainauksen muutokset -erä on sitova valtuustoon nähden. Vuodelle 2014 on budjetoitu antolainauksen muutoksena KOY Taipalsaaren asuntojen tertiäärilainan takaisinmaksu. Lainakannan muutokset Lainakannan muutoksiin budjetoidaan pitkäaikaisten lainojen lisäys ja vähennys sekä lyhytaikaisten lainojen muutos. Pitkäaikaisten lainojen vähennyksenä budjetoidaan kunnan pitkäaikaisten lainojen lyhennykset talousarviovuoden aikana. Lyhytaikaisten lainojen lisäykset ja vähennykset budjetoidaan nettomääräisenä. Lainakannan muutokset -erä on sitova valtuustoon nähden kokonaiseränä. Vuodelle 2014 on budjetoitu pitkäaikaisten lainojen vähennyksenä euroa ja vastaavasti uutta vierasta pääomaa arvioidaan tarvittavan euroa. Näin ollen valtuustoon nähden sitovaksi eräksi muodostuu euroa. 24

26 Oman pääoman muutokset Kunnassa oman pääoman muutoksiin siirretään kunnan muun taseyksikön peruspääoman lisäys, joka oikaisee edellä investointimenoihin merkityn kunnan pääomasijoituksen muuhun taseyksikköön. Vastaavasti muun taseyksikön peruspääoman alentaminen merkitään oman pääoman vähentymisenä. Oman pääoman muutokset -erä on sitova valtuustoon nähden kokonaiseränä. Vuodelle 2014 ei ole budjetoitu eriä oman pääoman muutoksiin. 25

27 KÄYTTÖTALOUSOSA Toimintatuottojen ja -kulujen jakautuminen tehtäväalueittain Kuva 3: Sisäiset ja ulkoiset toimintatuotot, TA2014 Kuva 4: Sisäiset ja ulkoiset toimintakulut, TA