Sisältö. Hallituksen toimintakertomus Tuloslaskelmat Taseet Rahoituslaskemat Liitetiedot

Transkriptio

1 Jyväskylän Energia Oy Tilinpäätös 2013

2 Sisältö Hallituksen toimintakertomus... 1 Tuloslaskelmat... 6 Taseet Rahoituslaskemat...10 Liitetiedot Muun sähköliiketoiminnan tuloslaskelma...25 Muun sähköliiketoiminnan tase Luettelo kirjanpitokirjoista...28 Allekirjoitukset...29 Tilintarkastuskertomus...30

3 HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS Tilikauden olennaiset tapahtumat Tilikausi oli järjestyksessään kolmas, jolloin konsernilla oli kaksi voimalaitosta koko vuoden käytössä. Voimalaitosten kapasiteettia ei päästy hyödyntämään täysimääräisesti, koska sähkön markkinahinta oli pitkiä jaksoja niin matalalla, että lauhdesähköä ei kannattanut tehdä. Lisäksi turvepula rajoitti lauhdesähkön tuotantoa ensimmäisellä vuosipuoliskolla. Ilmatieteen laitoksen vuoteen 1847 ulottuvissa tilastoissa vuoden 2013 keskilämpötila oli kuudenneksi korkein. Lämmin sää vähensi kaukolämmön myyntimäärää noin 6 % vuoteen 2012 verrattuna, vaikka kaukolämpöön liitetyt rakennuskuutiot kasvoivat. Käyttöastetta alentaneiden ulkoisten tekijöiden lisäksi alkuvuodesta Keljonlahden voimalaitoksen tuotantoa rajoitti savukaasuekonomaiserin vuoto. Turpeen huono saatavuus kesän 2012 runsaiden sateiden takia heikensi konsernin tulosta 2013 merkittävästi. Heikoin turvetilanteen johdosta sähkön tuotantoa jouduttiin rajoittamaan ja kaukolämmön tuotannossa käytettiin runsaasti kivihiiltä, jonka verotus on lämmöntuotannossa korkea. Vuoden 2013 alussa nousi myös turpeen verotus lämmöntuotannossa, mikä sekin lisäsi kaukolämmön tuotantokustannusta. Tärkein keino taistelussa nousevia polttoaineveroja ja -kustannuksia vastaan on ollut puun osuuden kasvattaminen. Puun osuus polttoainekäytöstä nousikin konsernissa jälleen uuteen ennätykseen 44,5 %:iin koko polttoainekäytöstä. Puun osuuden odotetaan kasvavan tulevina tilikausina. Puuta ei kuitenkaan voida polttaa JE:n nykyisissä kattiloissa yksin, vaan se tarvitsee tuekseen turvetta tai kivihiiltä. Turpeen epävarman saatavuuden takia konserni investoi Keljonlahdelle kivihiilen käytön mahdollistavan laitteiston. Laitteisto otettiin käyttöön loppuvuodesta 2013, joten sen vaikutus konsernin tulokseen näkyy vasta 2014-tilikaudesta eteenpäin. Vesiliiketoiminnassa otettiin tuotantokäyttöön Janakan saneerattu vedentuotantolaitos. Vesiliiketoiminnan investointien painopistettä on asteittain siirretty vanhojen verkostojen saneerauksiin, jotta saneerausvelka ei enää kasvaisi. Jätevesiverkostoon tehty kunnossapito- ja saneeraustyö näkyi mm. Korpilahdella ja Tikkakoskella vähentyneinä vuotovesinä ja pienempänä pumppaustarpeena. Konsernin rahoitusasemaa parannettiin tilikauden aikana usealla toimenpiteellä. Näkyvin muutos toteutui, kun yksi kaupunkiomistajan myöntämistä lainoista (53,82 Me) muutettiin sijoitukseksi Jyväskylän Energia Oy:hyn sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon. Lisäksi kaupunki myönsi takaukset Keljonlahden voimalaitoksen leasing-rahoitukselle. Tilikauden aikana nostettiin 45 Me pitkäaikaista lainaa, jonka avulla lyhytaikaisen velan määrää vähennettiin. Konserniin kuuluvien yhtiöiden hallituksissa tapahtui muutoksia. JE-Siirto Oy:n hallitukseen nimettiin konsernin toimivasta johdosta puheenjohtajaksi verkkojohtaja Kari Kautto, jäseneksi kehitys- ja viestintäjohtaja Satu Kuusinen sekä hallinnosta jäseneksi controller Juho Suikkanen. JE-Siirto Oy:n toimitusjohtajaksi nimettiin sähköverkkojen suunnittelupäällikkö Anmari Ala-Kolu, joka hoitaa toimitusjohtajuutta oman toimensa ohella. Jyväskylän Voima Oy:n hallitukseen valittiin uutena jäsenenä Markku Aarnos. Emoyhtiö Jyväskylän Energia Oy:n hallituksessa koko tilikauden ajan olivat seuraavat henkilöt: pj. Markku Aarnos (11), vpj. Veijo Koskinen (10), Anna-Leena Sahindal (10), Heidi Nieminen (8), Vesa Kupari (11), Marja Komppa (9), henkilöstön edustaja Risto Ryymin (11) ja henkilöstön varaedustaja Katja Hannikainen (11). Lisäksi saakka hallituksessa olivat Rita Marttinen (5) ja Raimo Sopo (5) ja alkaen Pirkko Selin (6), Pasi Hakkarainen (5) ja Petri Nyberg (6). Lisäksi hallituksessa oli saakka Timo Kalliola (1). Hallitus kokoontui tilikauden aikana 11 kertaa. Edellä henkilöiden nimien perässä mainitut luvut kertovat henkilön osallistumiskertojen määrän hallituksen kokouksiin. Hallituksen sihteerinä toimi talousjohtaja Pasi Jalonen. Kaupunkiomistajan asettamana controllerina hallituksessa oli huhtikuuhun 2013 saakka apulaiskaupunginjohtaja Timo Koivisto ja siitä eteenpäin kaupunginlakimies Tiina Mikkola. Konsernin johtoryhmä jatkoi kokoonpanolla: toimitusjohtaja Tuomo Kantola, asiakkuusjohtaja Tapo Lehtoranta, verkkojohtaja Kari Kautto, tuotantojohtaja Tero Saarno, kehitys- ja viestintäjohtaja Satu Kuusinen ja talousjohtaja Pasi Jalonen. 1

4 Strategian toteuttamisen kannalta tärkeää kehitysprojektien hallintaa parannettiin mm. yhtenäistämällä työvälineitä ja kouluttamalla projektipäälliköitä. Strategialähtöisiä asiakaspalvelun laatuun ja tehokkuuteen vaikuttavia uusia toteutuksia olivat mm. sähkön, lämmön ja veden kulutuksen raportointipalvelu ja häiriötiedottamisen laajennettu palvelu. Lisäksi puhelimitse tapahtuvan asiakaspalvelun tavoitettavuutta parannettiin: palveluajat laajenivat iltoihin ja viikonloppuihin. Henkilöstön kannalta tärkeä saavutus oli se, että työtapaturmia sattui ennätyksellisen vähän. Ensi kertaa Nolla tapaturmaa -forumiin liittymisen jälkeen JE pääsi tavoitteeseen alle viisi työtapaturmaa miljoonaa työtuntia kohti. Työhyvinvointiin panostettiin vuoden mittaisella terveysvalmennuksella, johon osallistui noin 110 työntekijää. Valmennus toi konkreettisia positiivisia tuloksia osallistuneiden terveydentilaan. Olennaiset tapahtumat tilikauden päättymisen jälkeen Tilikauden päättymisen jälkeen tehtiin päätös Rauhalahden voimalaitoksen savukaasujen puhdistuksen uusinnasta, jonka avulla voimalaitos täyttää IE-direktiivin vaatimukset. Samalla laitosta remontoidaan muiltakin osin. Tavoitteena on pitää voimalaitos tuotannossa vuoteen 2030 saakka. Arvio todennäköisestä tulevasta kehityksestä Puun osuuden lisääminen energiantuotannossa on edelleen yksi keskeisimmistä lähivuosien panostusalueista. Puu on tällä hetkellä edullisin polttoaine lämmöntuotannossa, mutta kivihiili on edullisin sähkön tuotannossa. Yhteistuotantolaitoksissa edullisuusjärjestys riippuu polttoaineen hinnan lisäksi mm. lämmön ja sähkön tuotannon suhteesta, polttoaineveroista, päästöoikeuksien hinnasta ja logistiikasta. Monesta muuttujasta johtuen edullisuusjärjestys voi muuttua nopeastikin, ja tavoitteena on myös säilyttää liikkumavara eri polttoainesuhteiden käytössä. Öljyn käytön väheneminen ja lisääntynyt sähkön ja lämmön yhteistuotantokapasiteetti ovat pienentäneet energiantuotannon muuttuvia kustannuksia. Kiinteiden polttoaineiden hintojen ja käytön kustannusten nousu oli kuitenkin voimakasta vuosina On oletettavissa, että nousu jatkuu edelleen pitkällä tähtäimellä, mutta ainakin tilapäisesti nousu näyttää hidastuneen. Kasvavia kustannuksia ei ole täysimääräisesti viety myyntihintoihin viime vuosina, koska kaukolämmön hintakilpailukyky halutaan turvata pitkällä aikavälillä. Katetaso onkin viime vuosina heikentynyt. Lähivuosina nykyinen katetaso pystyttäneen pitämään, mutta myyntihintojen noston varaan rakentuvaa katetason paranemista ei odoteta. Energiantuotannon kannattavuuden toinen olennainen tekijä katetason lisäksi on laitosten käyttöaste. Käyttöasteeseen vaikuttaa energian kysyntä, jonka kehitys riippuu lyhyellä aikavälillä eniten sähkön markkinahinnasta ja lämpötilasta. Sähkön markkinahintaa heiluttavat mm. päästöoikeuksien markkinahinta, pohjoismaiden vesitilanne, polttoaineiden hinnat, sähkön tuonti ja vienti sekä ydinvoimaloiden käyttötilanne. Lähivuosien sähkön hintaennusteet näyttävät varsin matalaa hintakehitystä. Pidemmällä aikavälillä laitosten käyttöasteeseen vaikuttavat mm. kaukolämpökuorman kehittyminen ja tuotantolaitoksiin tehtävät investoinnit. Kaukolämpökuorman kehittyminen riippuu kaukolämmön hintakilpailukyvystä suhteessa muihin lämmitystekniikoihin, rakennusten energiatehokkuuden noususta ja kaupungin kasvusta. Konsernin vaikutusmahdollisuuksien piirissä näistä muuttujista ovat lähinnä kaukolämmön hintakilpailukyky ja energiantuotantoon tehtävät investoinnit, joista huolehtimalla käyttöastetta pyritään jatkuvasti parantamaan. Vesiliiketoiminta ja konsernin kaikki verkkoliiketoiminnat ovat luonteeltaan vakaata, matalan tuottotason liiketoimintaa. Sähkö- ja kaukolämpöverkot ovat hyvässä kunnossa, ja niiden tuottotaso näyttää vakaalta. Sähköverkon sallitun tuottotason määrittelee Energiavirasto. JE:n omistaman sähköverkon sallittu tuottotaso on laskenut voimakkaasti viimeisen kahden vuoden aikana. Keskeiset syyt siihen ovat matala markkinakorkotaso ja JE:n sähköverkon arvon putoaminen Energiaviraston laskelmissa. Vesiverkkojen kuntoon sisältyy riskejä. Kunnossapito ja saneeraaminen vaativat mittavia investointeja vielä vuosia. Jäteveden käsittelyn ympäristövaatimukset tiukentuvat ja kustannukset nousevat, kun Jyväskylän Seudun Puhdistamo Oy:n pitää investoida mm. typenpoiston laitteisiin uuden ympäristöluvan mukaisesti. Vesiliiketoimintaan sisältyvät kustannusten nousut pyritään siirtämään veden myyntihintoihin. 2

5 Selvitys tutkimus- ja kehitystoiminnan laajuudesta Voimalaitostuhkien hyötykäytön selvittämistä jatkettiin. JE:n omassa Tekes-hankkeessa tavoitteena on tuottaa tutkimuksen ja mallinnuksen kautta riittävä perustieto teollisen mittakaavan prosessin suunnittelemiseksi voimalaitosten tuhkissa havaittujen ja hyödynnettävissä olevien arvokkaiden raaka-aineiden talteen ottamiseksi ja kierrättämiseksi teollisuuden tarpeisiin. Kehitetylle talteenottoprosessille saatiin suomalainen patentti (FI ), ja kansainvälinen patenttihakemus pantiin vireille. Edelleen yrityskonsortion osana osallistuttiin kahteen yhteishankkeeseen, joissa tavoitteena on pienentää kaatopaikoille sijoitettavan tuhkan määrää, vähentää neitseellisten raaka-aineiden käyttöä, kehittää uusia menetelmiä tuhkan ja kuonan käsittelyyn ja vahvistaa yritysten kansainvälistä kilpailukykyä. Konserni osallistui myös tuhkien REACH-rekisteröinnin suorittaneen seostuhkakonsortion ohjausryhmätyöskentelyyn. Jyväskylän Energia ja VTT:n Jyväskylän yksikkö yhdessä kolmen muun energiayhtiön ja kahden kattilavalmistajan kanssa toteuttivat puupolttoaineiden mahdollisimman suureen osuuteen tähtäävän tutkimushankkeen. Hankeen tuloksena saatujen tietojen valossa JE:n strateginen tavoite 70 %:n puuosuudesta polttoaineissa näyttäisi olevan saavutettavissa vuoteen 2020 mennessä. EU:n ilmasto- ja energiapaketin sekä energiapolitiikan muutosten vaikutusten analysointia konsernin liiketoimintaan jatkettiin ja syvennettiin osana konsernin strategiaprosessia ja strategian uudistamista. Energiateollisuus ry:n mandaatilla osallistuttiin Eurelectricin uusiutuviin energialähteisiin, hajautettuun energiantuotantoon ja biomassoihin liittyvään työryhmätyöskentelyyn sekä eurooppalaiseen edunvalvontaan. Yrityspartnerina osallistuttiin hankkeeseen, jonka tavoitteena on tutkia, saavutetaanko biomassan komposiittikonttikuljetuksiin perustuvalla logistiikkajärjestelmällä merkittäviä hyötyjä verrattuna nykyisiin järjestelmiin, ja kehittää järjestelmän toimivuutta käytännössä. Yhdessä 16 muun suomalaisen energiayhtiön kanssa selvitettiin edellytyksiä käynnistää valtakunnallinen sähköautojen latausoperaattoritoiminta. Selvitystyö huipentui Liikennevirta Oy:n perustamiseen ja toiminnan käynnistämiseen aivan vuoden 2013 lopussa. Aurinkoenergian tuotantomahdollisuuksia ja sen kannattavuutta selvitettiin osana Jyväskylän Kangas -hanketta. 3 Arvio merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä sekä muista liiketoiminnan kehittymiseen vaikuttavista seikoista Tilikauden aikana jatkettiin panostuksia konsernin kokonaisvaltaiseen, suunnitelmalliseen ja erityisesti ennakoitavien riskien hallintaan osana liiketoiminnan strategista ja operatiivista johtamista. Riskipolitiikka ja sisäinen tarkastus olivat erityisen huomion ja suunnittelun kohteina, ja sähkön myynnin riskikäsikirja päivitettiin. Riskienhallinta keskittyy erityisesti konsernin kriittisiin menestystekijöihin: energian hankinnan kilpailukyvyn turvaamiseen, polttoainehankinnoissa onnistumiseen, liiketoimintaprosessien tekniseen toimintavalmiuteen, työturvallisuuteen, kyberturvallisuuteen, kustannustehokkuuteen, osaamisen varmistamiseen sekä tehokkaaseen markkinointiin ja myyntiin. Vahinkoriskeihin on varauduttu vakuuttamalla tuotannon keskeytykset ja erilaiset onnettomuustilanteet. Konsernin merkittävimmät riskit kaukolämmön ja sähkön osalta ovat turpeen, kivihiilen ja puun hinta ja saatavuus sekä niiden poliittinen kohtelu, polttoainelogistiikka, tuotannon ennakoimattomat keskeytykset, päästöoikeuksien hintakehitys, sähkön markkinahinnan vaihtelu sekä kaukolämmön kilpailukyky. Veden suurimmat riskit ovat vesihuoltoverkoston huono kunto, vesijohtoverkoston saastumisriski, vedenjakelun keskeytyminen sekä viemäritulvat ja ylivuodot. Puupolttoaineiden hiilineutraalisuus tulee jatkossa todennäköisesti joltain osin loppumaan. EU on määrittelemässä biomassoille kestävyyskriteereitä, ja tämänhetkisen tiedon perusteella osa Suomessa energiantuotantoon käytettävästä puusta ei tulisi täyttämään kestävyyskriteereitä eikä siten olemaan päästöoikeuksista vapaata hiilineutraalia polttoainetta. Korkea velkaantumisaste ja siitä aiheutuvat korkokulut muodostavat rahoitus- ja maksuvalmiusriskin sekä rajoittavat yhtiön tuloksentekomahdollisuuksia ja taseen rakenteen vahvistamista. Korkotason nousuun on varauduttu konsernin rahoituksen riskikäsikirjan mukaisin toimenpitein.

6 Arvio taloudellisesta asemasta ja tuloksesta Konsernin tilikauden tappio oli 11,4 Me. Tulos huononi edelliseen tilikauteen verrattuna 6,75 Me. Tappiollisen tuloksen syitä olivat mm. turpeen huono saatavuus ja kohonnut hinta, sähkön alhainen markkinahinta, konsernin taseessa olevien päästöoikeuksien arvonalennuskirjaus sekä aikaisempien vuosien aikana tehdyt päästöoikeuskaupat, joista tehtiin alaskirjauksia. Konsernin viime vuosina tekemät merkittävät investoinnit energiantuotantokapasiteettiin ovat kasvattaneet poistoja, leasingkuluja ja korkokuluja, ja nämä rasittavat konsernin tulosta vielä vuosia. Konsernin kyky tehdä tulosta on vaatimaton seuraavat vuodet. Tuloksen odotetaan yltävän positiiviseksi aikaisintaan tilikaudella Myös kassavirran odotetaan jäävän negatiiviseksi mittavien investointien myötä vielä seuraavat 2 3 tilikautta. Konsernin omavaraisuusaste on parantunut omistajan sijoittaman SVOP:n ansiosta, mutta edelleen se on heikko. Huonolla tasolla on myös vieraan pääoman korkea määrä suhteessa liikevaihtoon ja kannattavuuteen. Tunnusluvut liiketoiminnasta sekä taloudellisesta asemasta ja tuloksesta Tunnuslukuja JE-konserni Liikevaihto t e Liikevoitto t e Liikevoitto % 3,2 8,0 6,4 Oman pääoman tuotto % neg neg neg Omavaraisuusaste % 8,4 1,1 3,0 Tunnuslukuja, emoyhtiö Liikevaihto t e Liikevoitto t e Liikevoitto % 2,4 7,4 6,2 Oman pääoman tuotto % neg neg neg Omavaraisuusaste % 16,2 7,4 7,8 4 Konsernin tunnuslukuja: Liikevaihto liiketoiminnoittain te Lämpö Sähkö Vesi Muut Investoinnit liiketoiminnoittain te Lämpö ja sähkö Vesi Muut Muut tunnusluvut liiketoiminnasta Energian myynti, konserni Lämpö (GWh) Sähkö (GWh) Vesiliiketoiminta Veden tuotanto m Veden talousmyynti m Veden tukkumyynti m Jäteveden laskutus m

7 Henkilöstö Keskimääräiset henkilöstömäärät Konserni Emoyhtiö Palkkasummat te Konserni Emoyhtiö Koko konsernin henkilöstö ja toimitusjohtaja ovat kannustinjärjestelmän piirissä. Kannustinjärjestelmän rakenteen ja kaikille yhteisen mittarin (konsernin käyttökate) on päättänyt hallitus. Toimintojen vetäjät asettavat toimintokohtaisesti muut kannustinjärjestelmän tavoitteet ja mittarit. Palkitsemisjärjestelmän mittarit liittyvät kannattavuuteen, tuottavuuteen ja esim. kehityshankkeissa onnistumiseen ja ne ovat erilaisia eri toiminnoille ja henkilöstöryhmille. Mittareiden toteuman hyväksyy toimitusjohtaja ja toimitusjohtajan osalta hallitus. Palkitsemisjärjestelmän perusteella konsernissa ja emoyhtiössä maksettiin kannustinpalkkioita tilikaudelta Konsernissa kannustinpalkkioiden kokonaismäärä oli e, josta emoyhtiön osuus e. Ympäristötekijät 5 JE-konsernin ympäristövastuut hoidetaan sertifioidun ISO ympäristöjärjestelmän mukaisesti. Ympäristöpolitiikkaamme ohjaavat hallituksen hyväksymät periaatteet: Vähennämme ja ehkäisemme toimintaamme liittyviä haitallisia ympäristövaikutuksia Edistämme järkevää energia- ja vesivarojen käyttöä Energian hankintamme perustuu kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti ensisijaisesti seudullisiin, uusiutuviin polttoaineisiin sekä lämmön ja sähkön yhteistuotantoon. JE-konserniin kuuluvilla yhtiöillä on kaikki energia- ja vesiliiketoimintaan liittyvät ympäristöluvat. Sertifioidun järjestelmämme mukaan noudatamme kaikkia voimassaolevia ympäristölainsäädännön ja viranomaismääräysten vaatimuksia. Toimintavuoden aikana ei tapahtunut merkittäviä poikkeamia ympäristöpolitiikan linjauksista. Konserni julkaisee erillisen yhteiskuntavastuuraportin yhtiön kotisivuilla. Osakeyhtiötä koskevat toimintakertomustiedot Yhtiön osakkeet Yhtiössä on 30 osaketta, joilla kaikilla on sama äänioikeus ja sama oikeus osinkoon ja yhtiön varoihin. Hallituksen esitys voittovarojen jakamiseksi Hallitus esittää yhtiökokoukselle, ettei osinkoa jaeta ja tilikauden voitto ,41 e siirretään edellisien kausien voitto- / tappiovarojen tilille.

8 TULOSLASKELMAT TULOSLASKELMA Liite Konserni Konserni Emoyhtiö Emoyhtiö LIIKEVAIHTO , , , ,95 Muut liiketoiminnan tuotot , , , ,92 Materiaalit ja palvelut Aineet ja tarvikkeet Ostot tilikauden aikana , , , ,45 Varastojen lisäys (-), vähennys (+) , , , ,39 Ulkopuoliset palvelut , , , ,40 Materiaalit ja palvelut yhteensä , , , ,24 Henkilöstökulut 3 Palkat ja palkkiot , , , ,47 Henkilösivukulut , , , ,43 Henkilöstökulut yhteensä , , , ,90 Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot , , , ,56 Arvonalentumiset , ,19 Liiketoiminnan muut kulut , , , ,99 6 LIIKEVOITTO , , , ,18 Rahoitustuotot- ja -kulut 6 Korko- ja rahoitustuotot 82917, , , ,80 Korko- ja rahoituskulut , , , ,32 Rahoitustuotot- ja -kulut yhteensä , , , ,52 VOITTO ENNEN SATUNNAISIA ERIÄ , , , ,34 Satunnaiset erät , , ,00 VOITTO ENNEN TILINPÄÄTÖS- SIIRTOJA JA VEROJA , , , ,34 Tilinpäätössiirrot Poistoeron lisäys (-), vähennys (+) , ,82 Tuloverot -2116, ,33 Laskennallisen verovelan muutos , ,79 TILIKAUDEN VOITTO/TAPPIO , , , ,48

9 TASEET Vastaavaa 1/2 Liite Konserni Konserni Emoyhtiö Emoyhtiö PYSYVÄT VASTAAVAT 8 Aineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet , , , ,17 Liikearvo , , , ,06 Muut pitkävaikutteiset menot , , , ,88 Aineettomat hyödykkeet yhteensä , , , ,11 Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet , , , ,49 Rakennukset ja rakennelmat , , , ,34 Verkostot , , , ,49 Koneet ja laitteet , , , ,11 Koneet ja kalusto , , , ,97 Muut aineelliset hyödykkeet , , , ,64 Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat , , , ,29 Aineelliset hyödykkeet yhteensä , , , ,33 7 Sijoitukset Osuudet saman konsernin yrityksissä , ,48 Osuudet omistusyhteysyrityksissä , , , ,40 Muut osakkeet ja osuudet , , , ,38 Sijoitukset yhteensä , , , ,26 Pysyvät vastaavat yhteensä , , , ,70 VAIHTUVAT VASTAAVAT 9 Vaihto-omaisuus Aineet ja tarvikkeet , , , ,39 Vaihto-omaisuus yhteensä , , , ,39

10 TASEET Vastaavaa 2/2 Liite Konserni Konserni Emoyhtiö Emoyhtiö Saamiset Pitkäaikaiset Saamiset saman konsernin yrityksiltä , ,40 Saamiset omistusyhteysyrityksiltä , , , ,80 Saamiset muilta , , , ,27 Pitkäaikaiset saamiset yhteensä , , , ,47 Lyhytaikaiset Myyntisaamiset , , , ,69 Saamiset saman konsernin yrityksiltä , , , ,37 Saamiset omistusyhteysyrityksiltä 5668, , , ,52 Muut saamiset , ,80 0, ,80 Siirtosaamiset , , , ,19 Lyhytaikaiset saamiset yhteensä , , , ,57 8 Rahat ja pankkisaamiset , , , ,59 Vaihtuvat vastaavat yhteensä , , , ,02 VASTAAVAA YHTEENSÄ , , , ,72

11 TASEET Vastattavaa Liite Konserni Konserni Emoyhtiö Emoyhtiö OMA PÄÄOMA 10 Osakepääoma , , , ,79 Ylikurssirahasto , , , ,18 SVOP-rahasto ,47 0, ,47 0,00 Edellisten tilikausien voitto/tappio , , , ,30 Tilikauden voitto/tappio , , , ,48 Oma pääoma yhteensä , , , ,75 VÄHEMMISTÖOSUUDET , ,00 KONSERNIRESERVI , ,20 9 TILINPÄÄTÖSSIIRTOJEN KERTYMÄ Poistoero , ,17 VIERAS PÄÄOMA 11 Liittymismaksut , , , ,47 Pitkäaikainen Joukkovelkakirjalainat , , , ,00 Heikomman etuoikeuden omaava laina , , , ,35 Lainat rahoituslaitoksilta , , , ,00 Laskennallinen verovelka , ,62 Muut velat , ,60 Pitkäaikainen vieraspääoma yhteensä , , , ,35 Lyhytaikainen Lainat rahoituslaitoksilta , , , ,00 Ostovelat , , , ,54 Velat saman konsernin yrityksille , , , ,65 Muut velat , , , ,22 Siirtovelat , , , ,57 Lyhytaikainen vieraspääoma yhteensä , , , ,98 VASTATTAVAA YHTEENSÄ , , , ,72

12 RAHOITUSLASKEMAT RAHOITUSLASKELMA Konserni Konserni Emoyhtiö Emoyhtiö Liiketoiminnan rahavirta: Voitto (tappio) ennen satunnaisia eriä , , , ,34 Oikaisut: Suunnitelman mukaiset poistot , , , ,56 Rahoitustuotot ja -kulut , , , ,52 Rahavirta ennen käyttöpääoman muutosta , , , ,74 Käyttöpääoman muutos Lyhytaik. liikesaamisten lisäys(-)/vähennys(+) , , , ,22 Vaihto-omaisuuden lisäys(-)/vähennys(+) , , , ,39 Lyhytaik. korottomien velkojen lisäys(+)/väh. (-) , , , ,65 Liiketoiminnan rahavirta ennen rahoituseriä ja veroja , , , ,56 Maksetut korot ja maksut liiketoim. rahoituskuluista , , , ,32 Saadut korot liiketoiminnasta , , , ,48 Maksetut välittömät verot , ,29 0, ,29 Rahavirta ennen satunnaisia eriä , , , ,43 Liiketoiminnan rahavirta (A) , , , ,43 10 Investointien rahavirta: Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin , , , ,72 Aineellisten ja aineettomien hyöd. luovutustulot 0, ,64 0, ,00 Investoinnit muihin sijoituksiin ,00 0, ,00 0,00 Luovutustulot muista sijoituksista 0, ,00 0,00 0,00 Myönnetyt lainat , ,00 Lainasaamisten takaisinmaksut 1997, , , ,95 Saadut korot investoinneista 0,00 0, , ,32 Investointien rahavirta (B) , , , ,45 Rahoituksen rahavirta: Pitkäaikaisten lainojen nostot ,00 0, ,00 0,00 Pitkäaikaisten lainojen takaisinmaksut , , , ,00 Maksetut ja saadut konserniavustukset , ,73 Liittymismaksujen lisäys 1320, , , ,00 Lyhytaikaisten lainojen nostot , , , ,00 Lyhytaikaisten lainojen takaisinmaksut , , ,00 0,00 Rahoituksen rahavirta (C) , , , ,73 Rahavarojen muutos lisäys(+)/vähennys(-) , , , ,71 Rahavarat , , , ,71 Rahavarat , , , ,42 Rahavarat sisältävät konsernitilin varat, jotka taseessa sisältyvät saamisiin saman konsernin yrityksiltä.

13 LIITETIEDOT Jyväskylän Energia Oy Jyväskylän Energia Oy on Jyväskylän kaupungin tytäryhtiö (100 %). Emoyhteisön tilinpäätös on saatavissa osoitteesta Jyväskylän kaupunki Talouskeskus Liikelaitos, Heikinkatu 3, JYVÄSKYLÄ. Tilinpäätöksen laadintaperiaatteet Konsernitilinpäätökseen sisältyvät emoyhtiö Jyväskylän Energia Oy sekä tytäryhtiöt (100 %) JE-Infra Oy, JE-Siirto Oy ja Jyväskylän Energiantuotanto Oy sekä Jyväskylän Voima Oy (79,7%). Vähemmistöosuudet on erotettu omasta pääomasta ja tuloksesta sekä esitetty omana eränään. Jyväskylän Energiantuotanto Oy:n osakkeiden ostosta v syntyneestä konserniliikearvosta kohdistettiin päästöoikeuksiin ,58 euroa ja liikearvoon ,10 euroa. Päästöoikeuksia poistetaan käytön mukaan. Vuonna 2013 päästöoikeuksista kirjattiin käytön mukaan poistoa ,64 euroa sekä arvonalennusta ,00 euroa, joka on vuoden 2014 arvioitua käyttöä vastaavan markkinhinnan ylittävä osa. Konserniliikearvon poistoaika on 12 vuotta. Vuotuinen poisto on ,06 euroa. Konsernin sisäiset liiketapahtumat, saamiset, velat ja sisäiset katteet on eliminoitu. Konsernitilinpäätöksessä poistoerot on jaettu omassa pääomassa esitettäväksi eräksi ja laskennalliseksi verovelaksi. Osakkuusyritykset ovat merkitty hankintamenon mukaisina taseeseen. 11 Oikaisu edellisen tilikauden tietoihin Tilikausille tehdyn verotarkastuksen seurauksena yhtiölle maksuunpantiin vuonna 2012 edellisille tilikausille kohdistuneita veroja ,29 euroa, jotka kirjattiin edellisten tilikausien voitto/tappio-tiliä rasittaen.

14 LIITETIEDOT 2/14 Käyttöomaisuus ja poistot Käyttöomaisuus on merkitty taseeseen hankintamenoon vähennettynä suunnitelman mukaisilla poistoilla. Suunnitelman mukaiset poistot on laskettu tasapoistoina käyttöomaisuuden taloudellisen pitoajan perusteella. Poistoajat ovat: Vuotta Aineettomat oikeudet 10 Aineettomiin oikeuksiin sisältyvät päästöoikeudet käytön mukaan Liikearvo Muut pitkävaikutteiset menot leasingomaisuuteen kohdistuvat menot 15 leasingsopimuksen ennakkokorot 10 muut pitkävaikutteiset menot 5 Rakennukset ja rakennelmat Aluerakennelmat 40 Tuotannon ja jakelun laitteet Verkostot 25 Höyryputki 6 Siirrettävät lämpökeskukset 10 Mittauslaitteet 5 10 Kaukokäyttölaitteet 5 Koneet ja kalusto 25 % menojäännöspoisto Vesiliiketoiminnan hankinnasta syntynyt liikearvo poistetaan 10 vuodessa, koska liikearvon tuloa tuottavan ajan katsotaan olevan vähintään 10 vuotta. Jyväskylän Energiantuotannon hankinnasta syntynyt konserniliikearvo poistetaan 12 vuoden aikana. Rauhalahden voimalaitoksen poistoaikaa on jatkettu vuoteen 2020 asti voimalaitoksen arvioidun taloudellisen käyttöajan perusteella ja näin ollen myös konserniliikearvon tuloa tuottava vaikutus on 12 vuotta. Jyväskylän Energia Oy hankki Jyväskylän Voima Oy:n osakkeita tilikaudella Hankinnasta syntyi konsernireserviä ,00 e. Hankinnalla saatiin suurempi osuus voimalaitoksen tuotantokapasiteetistä, joten konsernireservi tuloutetaan 10 seuraavan vuoden aikana. Jyväskylän Voima Oy:n pitkävaikutteisiin menoihin on aktivoitu voimalaitoksen valmistumisen yhteydessä vuosina 2010 ja 2011 yleiskuluja ,18 e, jotka kohdistuvat leasingomaisuuteen. Jyväskylän Voima Oy:n vuonna 2012 valmistuneen bioaseman ja vuonna 2013 valmistuneen hiililaitteiston rakennusaikaiset leasingsopimusten ennakkokorot on aktivoitu voimalaitoksen koneisiin ja laitteisiin. VAIHTO-OMAISUUS Polttoöljyvarastot on arvostettu FIFO-periaatteen mukaan. Puupolttoainevarasto on arvostettu hankintahinnalla. Kivihiilivarasto on arvostettu hankintahinnan keskihinnalla. Aine- ja tarvikevarastot on arvostettu muuttuvalla keskihinnalla. Keskeneräiset tilaustyöt on arvostettu hankintahinnalla. 12

15 LIITETIEDOT 3/14 TULOSLASKELMAN LIITETIEDOT Konserni Konserni Emoyhtiö Emoyhtiö LIIKEVAIHTO TOIMIALOITTAIN Sähkön myynti , , , ,18 Sähkön siirto , ,58 0,00 0,00 Lämmön ja höyryn myynti , , , ,34 Veden myynti , , , ,67 Polttoainemyynti ,81 0, , ,38 Liittymismaksut , , , ,68 Tilauspalvelujen myynti , , , ,09 Muut myyntiin liittyvät tulot , , , ,61 Liikevaihto yhteensä , , , ,95 13 LIIKEVAIHTO MARKKINA-ALUEITTAIN Suomi , , , ,95 2 LIIKETOIMINNAN MUUT TUOTOT Vuokratulot , , , ,48 Käyttöomaisuuden myyntivoitot 0, ,00 0, ,00 Tukipalveluiden myynti 0,00 0, , ,82 Päästöoikeuksien myynti 0, , , ,08 Avustukset / tuet ,21 0, ,64 0,00 Vakuutuskorvaus ,52 0, ,52 0,00 Muut tulot , , , ,54 Liiketoiminnan muut tuotot yhteensä , , , ,92 3 HENKILÖSTÖKULUT Palkat ja palkkiot , , , ,47 Henkilösivukulut Eläkekulut , , , ,07 Lakisääteiset henkilösivukulut , , , ,36 Henkilöstökulut tuloslaskelmassa , , , ,90 Aktivoidut palkat ja palkkiot , ,00 0,00 0,00 Aktivoidut henkilösivukulut 5 598, ,00 0,00 0,00 Henkilöstökulut yhteensä , , , ,90 Toimitusjohtajien ja hallitusten palkat ja palkkiot , , , ,36 Henkilöstön lukumäärä Työntekijät keskimäärin Toimihenkilöt keskimäärin Henkilöstö keskimäärin

16 LIITETIEDOT 4/14 Konserni Konserni Emoyhtiö Emoyhtiö SUUNNITELMAN MUKAISET POISTOT Liikearvo , , , ,02 Päästöoikeudet , ,85 0,00 0,00 Muut aineettomat oikeudet , , , ,71 Muut pitkävaikutteiset menot , , , ,57 Rakennukset ja rakennelmat , , , ,08 Koneet ja laitteet , , , ,35 Verkostot , , , ,89 Koneet ja kalusto , , , ,94 Suunnitelman mukaiset poistot yhteensä , , , ,56 Lisäpoisto, päästöoikeuksien arvonalentumisista , ,99 Konsernireservin tuloutus , ,80 5 MUUT LIIKETOIMINNAN KULUT Vapaaehtoiset henkilöstökulut , , , ,20 Vuokrat , , , ,22 Toimitilakulut , , , ,36 Hallintokulut , , , , , , , ,97 14 Tilintarkastajan palkkio Tilintarkastuspalkkiot , , , ,23 Muut palkkiot 0, ,52 0,00 995, , , , ,25 6 RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT Korkotuotot pitkäaikaisista sijoituksista Muilta , , , ,29 Muut korko- ja rahoitustuotot Saman konsernin yrityksiltä 0,00 0, , ,07 Emoyhteisöltä 0,00 499,86 0,00 387,86 Muilta , , , ,58 Korko- ja muut rahoitustuotot yhteensä , , , ,80 Korkokulut ja muut rahoituskulut Emoyhteisölle , , , ,29 Muille , , , ,03 Korkokulut ja muut rahoituskulut yhteensä , , , ,32 Satunnaiset erät Konserniavustus , ,00 Satunnaiset tulot, liiketoimintakauppa 0, ,00

17 LIITETIEDOT 5/14 Konserni Konserni Emoyhtiö Emoyhtiö TILINPÄÄTÖSSIIRROT Poistoeron muutos Aineettomat hyödykkeet -262,30 0,00 Rakennuksista , ,48 Verkot , ,23 Koneet ja laitteet , ,06 Koneet ja kalusto , ,13 Poistoeron muutos yhteensä , ,82 VÄLITTÖMÄT VEROT Tilikauden ja aikaisempien tilikausien verot 2 116, ,00 Laskennallisen verovelan muutos , ,79 Välittömät verot yhteensä , ,79 8 PYSYVÄT VASTAAVAT AINEETTOMAT HYÖDYKKEET Hankintameno , , , ,00 Lisäykset tilikauden aikana , , , ,94 Vähennykset tilikauden aikana 0, ,71 0,00 0,00 Hankintamenot , , , ,94 Kertyneet suunnitelman mukaiset poistot , , , ,53 Tilikauden suunnitelman mukaiset poistot , , , ,30 Arvonalennus , ,99 0,00 0,00 Kirjanpitoarvo , , , ,11 15 Aineettomat hyödykkeet yhteensä , , , ,11 Aineettomiin oikeuksiin sisältyy konsernissa päästöoikeusvarallisuutta ,20 euroa. AINEELLISET HYÖDYKKEET Maa- ja vesialueet Hankintameno , , , ,49 Lisäykset tilikauden aikana , , ,26 0,00 Kirjanpitoarvo , , , ,49 Rakennukset ja rakennelmat Hankintameno , , , ,53 Lisäykset tilikauden aikana , , , ,41 Vähennykset tilikauden aikana 0,00 0,00 0,00 0,00 Hankintamenot , , , ,94 Kertyneet suunnitelman mukaiset poistot , , , ,50 Tilikauden suunntelman mukaiset poistot , , , ,10 Kirjanpitoarvo , , , ,34

18 LIITETIEDOT 6/14 Konserni Konserni Emoyhtiö Emoyhtiö Koneet ja laitteet Hankintameno , , , ,61 Lisäykset tilikauden aikana , , , ,17 Vähennykset tilikauden aikana 0,00 0,00 0,00 0,00 Hankintamenot , , , ,78 Kertyneet suunnitelman mukaiset poistot , , , ,32 Tilikauden suunnitelman mukaiset poistot , , , ,35 Kirjanpitoarvo , , , ,11 Verkostot Hankintameno , , , ,96 Lisäykset tilikauden aikana , , , ,85 Hankintamenot , , , ,81 Kertyneet suunnitelman mukaiset poistot , , , ,92 Tilikauden suunnitelman mukaiset poistot , , , ,40 Kirjanpitoarvo , , , ,49 16 Koneet ja kalusto Hankintameno , , , ,67 Lisäykset tilikauden aikana , , , ,18 Vähennykset ja siirrot tilikauden aikana 0, ,93 0,00 0,00 Hankintamenot , , , ,85 Kertyneet suunnitelman mukaiset poistot , , , ,44 Tilikauden suunnitelman mukaiset poistot , , , ,44 Kirjanpitoarvo , , , ,97 Muut aineelliset hyödykkeet Hankintamenot , , , ,64 Hankintamenot , , , ,64 Kirjanpitoarvo , , , ,64 Ennakkomaksut ja keskeneräiset työt Hankintameno , , , ,11 Lisäykset tilikauden aikana , , , ,51 Vähennykset tilikauden aikana , , , ,33 Kirjanpitoarvo , , , ,29 AINEELLISET HYÖDYKKEET YHTEENSÄ , , , ,33

19 LIITETIEDOT 7/14 Konserni Konserni Emoyhtiö Emoyhtiö SIJOITUKSET Osuudet saman konsernin yrityksissä Hankintameno , ,48 Lisäykset tilikauden aikana 0, ,00 Kirjanpitoarvo , ,48 Osuudet omistusyhteysyrityksissä Hankintameno , , , ,40 Kirjanpitoarvo , , , ,40 Muut osakkkeet ja osuudet Hankintameno , , , ,36 Lisäykset tilikauden aikana , , , ,02 Vähennykset kauden aikana 0, ,00 0, ,00 Hankintameno , , , ,38 Sijoitukset yhteensä , , , ,26 17 Pysyvät vastaavat yhteensä , , , ,7 Osakkeet muissa yhtiöissä Osakkeiden lkm Nimellisarvo Kirjanpitoarvo Konserniyritykset JE-Infra Oy , ,85 JE-Siirto Oy , ,07 Jyväskylän Energiantuotanto Oy ,56 Jyväskylän Voima Oy , ,48 Osakkuusyritykset KS Energiavälitys Oy , ,40 C-Ella Oy , , ,40 Muut osakkeet Energiameklarit Oy , ,85 Jyväskylän Kongressikeskus Oy , ,86 Suomen Hyötytuuli Oy ,39 JyväsSeed Fund Oy , ,00 Kiint. Oy Kuusamon Lampitropiikki ,28 Liikennevirta Oy , ,38 Osakkeet muissa yhtiöissä yhteensä ,26

20 LIITETIEDOT 8/14 Konserni Konserni Emoyhtiö Emoyhtiö VAIHTUVAT VASTAAVAT VAIHTO-OMAISUUS Aineet ja tarvikkeet , , , ,39 Vaihto-omaisuus yhteensä , , , ,39 SAAMISET Pitkäaikaiset saamiset Saamiset saman konsernin yrityksiltä Saamiset , ,15 Vähennykset tilikauden aikana 0, ,75 Saamiset , ,40 Saamiset, jotka erääntyvät yhden vuoden tai sitä pidemmän ajan kuluessa , ,40 18 Saamiset omistusyhteysyrityksiltä Saamiset , , , ,80 Saamiset , , , ,80 Saamiset, jotka erääntyvät yhden vuoden tai sitä pidemmän ajan kuluttua , , , ,80 Saamiset muilta Myyntisaamiset pitkäaikaiset Saamiset , ,25 0, ,57 Lisäykset tilikauden aikana 0, ,06 0,00 0,00 Vähennykset tilikauden aikana -141, ,57 0, ,57 Saamiset , ,74 0,00 0,00 Pääomalaina, Energiameklarit Oy , , , ,93 Vähennykset tilikauden aikana , , , , , , , ,27 Saamiset muilta yhteensä , , , ,27 Pääomalainalle maksetaan korkoa 5 % / vuosi vain, jos yhtiön vapaa pääoma täyttää pääomalainan koron maksamiselle asetetut ehdot ( asti voimassa olleen OYL 5 luku). Lainan antaja voi halutessaan muuttaa lainan joko osittain tai kokonaan osakepääomaksi. Sitä osaa lainasta, mitä ei ole muutettu osakepääomaksi, maksetaan takaisin pääomalainojen suhteessa siltä osin kun yhtiön oma pääoma täyttää pääomalainan takaisinmaksun ehdot.