TALOUSARVIO vuodelle 2019 ja taloussuunnitelma vuosille

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TALOUSARVIO vuodelle 2019 ja taloussuunnitelma vuosille"

Transkriptio

1 TALOUSARVIO vuodelle 2019 ja taloussuunnitelma vuosille Kaupunginhallitus Kaupunginjohtajan ehdotus

2 KAUPUNGINJOHTAJAN KATSAUS 4 1 YLEINEN OSA KAJAANIN KAUPUNGIN ORGANISAATIORAKENNE TOIMINTAYMPÄRISTÖ Yleinen taloudellinen tilanne Kainuun alueen tilanne Kuntatalouden tilanne Väestö, työllisyys, asuminen ja hyvinvointi KAUPUNKISTRATEGIA 18 3 ARVIO KAJAANI-KONSERNIN MERKITTÄVIMMISTÄ RISKEISTÄ JA EPÄVARMUUSTEKIJÖISTÄ STRATEGISET RISKIT RAHOITUSRISKIT TOIMINNALLISET RISKIT VAHINKORISKIT TALOUSSUUNNITTELU TALOUSARVION JA -SUUNNITELMAN RAKENNE JA SISÄLTÖ TALOUSARVION JA -SUUNNITELMAN SITOVUUS TALOUSARVION KÄYTTÖSUUNNITELMA TILIVELVOLLISUUS KAJAANIN KAUPUNGIN TALOUS KAJAANIN KAUPUNGIN TALOUS KAJAANIN KAUPUNGIN TULOSLASKELMA PERUSKAUPUNGIN TULOSLASKELMA LIIKELAITOSTEN TULOSLASKELMAYHDISTELMÄ KAJAANIN KAUPUNGIN (SIS. LIIKELAITOKSET) RAHOITUSLASKELMA PERUSKAUPUNGIN RAHOITUSLASKELMA KAJAANIN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖ 38 7 KÄYTTÖTALOUSOSA KONSERNIHALLINTO VUOLIJOEN ALUELAUTAKUNTA SIVISTYSTOIMIALA YMPÄRISTÖTEKNINEN TOIMIALA KAINUUN PELASTUSLAITOS -TOIMIALA INVESTOINTIOSA PERUSTELUT KAJAANIN KAUPUNGIN INVESTOINTISUUNNITELMA , LIIKELAITOSTEN YHTEENVETO LIIKELAITOKSET KAJAANIN KAUPUNGINTEATTERI -LIIKELAITOS KAJAANIN KAUPUNGIN KOULUTUSLIIKELAITOS KAJAANIN MAMSELLI -LIIKELAITOS KAJAANIN VESI -LIIKELAITOS VIMPELINLAAKSON KEHITTÄMISLIIKELAITOS TYTÄRYHTIÖT KAJAANIN ELOKUVAKESKUS OY KAJAANIN TEKNOLOGIAKESKUS OY LOISTE OY

3 10.4 LOISTE LÄMPÖ OY KIINTEISTÖ OY KAJAANIN LOHTAJAN PALVELUKESKUS KIINTEISTÖ OY KAJAANIN PIETARI KAJAANIN AMMATTIKORKEAKOULU OY EDUKAI OY

4 4 KAUPUNGINJOHTAJAN KATSAUS Maailmantalous on jo vuosikausia ollut kasvusuhdanteessa. Tutkimuslaitokset ja muut talouden ennustajat ovat aika yksimielisiä kasvutrendin jatkumisesta ainakin vuoden 2020 lopulle saakka. Suomen talouskasvu nojaa perinteisesti vahvaan vientiteollisuuteen ja vielä erityisesti investointihyödykkeiden tuotantoon. Maailmanlaajuinen kasvu on vetänyt myös Suomen talouden hyvään vauhtiin. Kajaanin kaupungin talousarviota vuodelle 2019 ollaan laatimassa kaupungin oman toiminnan osalta varsin vakaassa tilanteessa. Tulopohjan kasvun ja menojen kasvun osalta ollaan melko lähellä tasapainoa. Verotulojen kasvu kattaa valtionosuuksien leikkaukset. Suunnitelmavuosien osalta valopilkkuna on valtionosuuksien määräaikaisen leikkaamisen loppuminen vuodesta 2020 alkaen. Tämä tulee tarkoittamaan jopa noin 4 miljoona euron kasvua valtionosuuksiin. Investointien kokonaismäärään vaikuttavat hallitsevasti jo päätetyt isot investoinnit; Lyseon korjaus- ja uudisrakentaminen sekä jäähalli-investoinnit. Näiden mainittujen kohteiden osuus vuoden 2019 kaikista investoinneista on noin puolet. Vuonna 2019 nettoinvestoinnit ovat 29,7 miljoonaa euroa yhdessä liikelaitosten kanssa. Peruskaupungin osuus on 23,5 miljoonaa euroa. Ensi vuoden investoinnit ovat miltei 90- prosenttisesti peruskorjaus- ja ylläpitoinvestointeja. Kaupungin vuosikate on 13,2 miljoonaa euroa, eikä riitä aivan kattamaan poistoja, jotka ovat 15,3 miljoonaa euroa. Kainuun sote -kuntayhtymän kustannusten kehitys on perinteisesti vaikuttanut vahvasti kaupungin talousarvion menoihin. Niin on nytkin. Vuoden 2019 osalta näiden menojen kasvu pyrittiin linjaamaan kuntaneuvottelussa kuntien arvioitua tulopohjaa vastaavaksi. Kuntien rahoitusosuus (276 miljoonaa euroa) määriteltiin noin puoliväliin Kainuun soten esittämästä kasvutasosta. Soten kustannuskasvuihin on monia sinällään perusteltuja syitä, mutta nykymenolla kustannukset ovat selvästi karkaamassa Kainuun kuntien kantokyvystä. Tämän vaikutus näkyy myös käsillä olevassa kaupungin talousarviossa. Kaupungin talousarvio vuodelle 2019 on tulokseltaan -2,8 miljoonaa euroa ilman liikelaitoksia ja liikelaitosten kanssa -1,8 miljoonaa euroa. Liikelaitokset ovat tehneet talousarvionsa perinteisen varovaiseen tyyliin ja pyrkivät tuloksissaan nollatulokseen. Ainoastaan Kajaanin Vesi on laatinut merkittävästi ylijäämäisen talousarvion. Kokonaisuutena alijäämä ei ole kovin suuri, koska kaupungin oman toiminnan osalta talousarvio on lähes tasapainossa. Talouden hallintaan on kiinnitettävä erityistä huomiota varsinkin ensi vuoden aikana. Tilapäisratkaisuihin, esimerkiksi lomautuksilla ei kannata ryhtyä, vaan tarvitaan jatkuvia rakenteisiin pureutuvia muutoksia. Veronkorotuksilla ei olla paikkaamassa alijäämäistä talousarviota, vaan kunnallis- ja kiinteistöveroprosentit ollaan pitämässä entisellä tasollaan. Toimialojen palvelurakenteen tarkastelun lisäksi aloitetaan kaupunkikonserniin kuuluvien yksiköiden kanssa tehtävän yhteistyön tiivistäminen. Tätä työtä tukevat uudet konserniohjeet ja omistajapoliittiset linjaukset. Taloushallinnon ja muiden tukipalveluiden osalta pyritään mahdollisimman keskitettyyn malliin ja rekrytoinneissa muutetaan työnkuvia tukemaan tätä tavoitetta. Elinvoimaisuuden kehittäminen on entistä enemmän kaupunkien ja kaupunkiseutujen vastuulla. Liian usein tuijotetaan pelkästään erilaisiin kehittämistoimenpiteisiin käytettyjä rahamääriä. Nykyistä enemmän olisi syytä painottaa yleistä ilmapiiriä ja tahtotilaa kehittämisen osalta. Lähtökohtana tulee olla elinvoimaisuuden kehittämisen kytkeminen osaksi kaikkea päätöksentekoa. Vuoden 2019 talousarviossa kehittämiseen osoitetut rahat säilyvät kutakuinkin ennallaan, mutta niillä tavoitellaan nykyistä parempia tuloksia ja vaikuttavuutta. Merkittävä uusi avaus on Oulun yliopiston kanssa toteutettava biotalouden mittaustekniikan lahjoitusprofessuuri, joka oleellisesti parantaa biotalouden ja mittausosaamisen vaikuttavuutta ja pysyvyyttä alueellamme. Uutta on myös yritysten kanssa tehtävään käytännön yhteistyöhön palkattava yritysasiamies.

5 Kaupungin elinvoimaohjelman toteuttamisessa keskeisiä tavoitteita ovat yritysyhteistyö ja osaavan työvoiman saannin varmistaminen. Työllisyystilanne on parantunut merkittävästi vuoden 2018 aikana. Tarjolla olevien työpaikkojen määrän lisääntyminen on myös varmin tae asukasluvun kääntämiseksi kasvusuuntaan. Eräillä sektoreilla, erityisesti metallialalla, on havaittavissa suurta osaajapulaa. Terrafamen Oy:n ja Skoda Transtech Oy:n tulevaisuudennäkymillä on iso vaikutus Kajaanin työllisyyteen. Terrafame Oy on saanut tuotantonsa kuntoon ja alkaa vähitellen lunastaa lupauksiaan uskottavana toimijana. Tampereen raitiotiekalustohankinnan ja VR:n vaunutilausten ansiosta Skoda Transtechin tehtaan käyttöaste ja työllisyys pysyvät hyvällä tasolla lähivuosina. Myönteisestä vireestä kertoo myös se, että esimerkiksi Teknologiakeskus Oy:n toimitilat ovat miltei täynnä. Tietotekniikan alalle sekä erityisesti peli- ja virtuaalialalle syntyy jatkuvasti uusia yrityksiä. Tätä edistämään on perustettu yrityspotkimo ammattikorkeakoulun tiloihin auttamaan alkuvaiheen yritystoimintaa eteenpäin. Kajaanin kaupungilla on hyvät mahdollisuudet parantaa imagoaan ja rooliaan maakuntakeskuksena. Pienen maakuntakeskuskaupungin on mahdollista profiloitua asuin- ja yritysympäristön vetovoimaisuudella, ketteryydellä ja erikoistuneella osaamisella. Kaupungin palvelut toimivat hyvin ja kunnallisinfraan, erityisesti koulutiloihin, on investoitu määrätietoisesti viime vuosina. Vuosille hyväksytyn kaupunkistrategian linjausten toteuttaminen on aivan ratkaisevassa roolissa tulevaisuuden osalta. Uusi kaupunkistrategia on rakennettu paljolti sille ajatukselle, että kaupungin kehittämisen pitää saada mukaan kaikki kaupunkilaiset. Kaupunkilaisten tahtotila on kehityksen moottori, joka tarvitsee polttoaineekseen luontaisten vahvuuksien lisäksi hyvää osaamista ja kehitykselle suotuisan toimintaympäristön. Jari Tolonen kaupunginjohtaja 5

6 6 1 YLEINEN OSA 1.1 Kajaanin kaupungin organisaatiorakenne Päätösvaltaa kaupungissa käyttävät kuntalaisten vaaleilla neljäksi vuodeksi kerrallaan valitsema valtuusto sekä sen valitsemat kaupunginhallitus ja lautakunnat. Kaupungin päätöksentekojärjestelmän määrittävät kuntalaki ja hallintosääntö. Kajaanin kaupungissa on kaupunginhallituksen lisäksi neljä lautakuntaa ja viisi liikelaitosta. Lautakunnat ovat sivistyslautakunta, ympäristötekninen lautakunta, pelastuslautakunta ja Vuolijoen aluelautakunta. Liikelaitoksia ovat Kajaanin Kaupunginteatteri, Kajaanin kaupungin koulutusliikelaitos, Kajaanin Mamselli, Kajaanin Vesi ja Vimpelinlaakson kehittämisliikelaitos. Valtuusto on lisäksi asettanut toimikaudekseen tarkastuslautakunnan hallinnon ja talouden tarkastuksen sekä arvioinnin järjestämistä varten. Vaalien järjestämisestä vastaa keskusvaalilautakunta. Kaupunginvaltuuston jäsenmäärä määräytyy kuntalain tai kunnan oman päätöksen mukaisesti. Kajaanissa valtuustossa on 51 valtuutettua. Kaupunginvaltuusto on nimittänyt kaupunginhallituksen, jonka toimikausi on kaksi vuotta. Kaupunginhallituksessa on 11 jäsentä. Kaupunginhallituksen alaisena toimivat työllisyysjaosto ja elinkeinojaosto. Kaupungin ylintä päätösvaltaa käyttää valtuusto, joka päättää muun muassa: kuntastrategiasta, hallintosäännöstä, talousarviosta ja taloussuunnitelmasta, omistajaohjauksen periaatteista ja konserniohjeista, konserniyhtiöille asetettavista toiminnan ja talouden tavoitteista, varallisuuden hoidon ja sijoitustoiminnan perusteista, sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteista sekä muista valtuuston päätettäväksi määrätyistä asioista. Valtuusto käsittelee asiat kaupunginhallituksen valmistelun pohjalta. Valtuusto voi siirtää päätösvaltaansa edelleen muille kaupungin toimielimille. Kajaanin kaupungin hallintosäännössä määrätään kaupungin eri viranomaisten toimivallan jaosta ja tehtävistä.

7 7 Kajaani-konserni Kajaani-konsernin emoyhteisönä toimii Kajaanin kaupunki. Kajaani-konserniin kuuluvat kirjanpitolain mukaisesti kaupungin määräysvallassa olevat osakeyhtiöt (tytäryhtiöt), joita on kahdeksan. Kajaanin kaupungilla on viisi osakkuusyhteisöä, joissa kaupungin omistusosuus on prosenttia. Lisäksi kaupunki on mukana kuntayhtymissä, joissa omistusosuus on 42,8 47,5 prosenttia.

8 8 1.2 Toimintaympäristö Yleinen taloudellinen tilanne Valtionvarainministeriön (VM) mukaan vuodesta 2018 on tulossa nykyisen suhdannevaiheen paras vuosi. Suomen talouden kasvu hidastuu selvästi noin 1,5 prosentin vuosikasvuihin tulevina vuosina. Keskipitkällä aikavälillä vuosina talouskasvu arvioidaan olevan noin prosentin luokkaa. Hyvä talous- ja työllisyyskehitys tasapainottavat julkista taloutta lähivuosina. Julkisen talouden rahoitusasema kääntyy ylijäämäiseksi vuosikymmenen taitteessa ja velka suhteessa bruttokansantuotteeseen laskee. Vuonna 2018 Suomen BKT:n ennustetaan kasvavan 3,0 prosenttia. Yritysten odotukset ovat myönteiset, rakennusinvestointien suurkohteiden rakentaminen jatkuu yhä ja palvelualojen myyntiodotukset ovat kohentuneet. Työllisyysaste on nyt 71,8 prosenttia. Vahvana jatkuva talouskasvu nostaa vuonna 2018 työllisten määrän 2,6 prosenttia edellisvuotta korkeammaksi. Työllisyyden kasvu jatkuu nopeana koko ennustejakson ajan ja työllisyysaste arvioidaan nousevan 73 prosenttiin vuonna Vuonna 2019 talouskasvun arvioidaan hidastuvan 1,7 prosenttiin. Kovin investointivaihe on ohitettu. Merkittävin yksittäinen talouskasvua hidastava tekijä on rakennusinvestointien supistuminen. Yksityisten investointien kasvu jatkuu mittavien investointihankkeiden tukemana. Yksityisen kulutuksen kasvua tukee ansiotason nousun lisäksi työllisyyden koheneminen. Metsäteollisuuden investoinnit näkyvät viennissä. Metsäteollisuuden suhteellisesti alhainen tuontipanosten osuus kohentaa nettoviennin kasvuvaikutusta. Tuontia kasvattaa tuotantopanosten kysynnän lisäksi myös kotimainen investointi- ja kulutuskysyntä. Vuonna 2020 BKT kasvaa 1,6 prosenttia. Yksityisen kulutuksen kasvu hidastuu edelleen, vaikka palkkasumman kasvu jatkuu, kun ansiotason nousu kiihtyy. Inflaation nopeutuessa reaalitulojen kasvu kuitenkin hidastuu. Vuonna 2020 vienti kasvaa vientikysynnän mukaan, mutta kasvu jää maailmankaupan kasvua hitaammaksi. Ansiotason nousu kiihtyy 2,6 prosenttiin vuonna 2019 sopimuskorotusten ajoitustekijöiden seurauksena. Vuonna 2020 ansiotason nousua 3,0 prosenttiin kiihdyttää edelleen hyvä talouskasvu ja julkisen sektorin lomarahojen palautuminen. 4 3 Valtiovarainministeriön kestävyysvajearvio suhteessa BKT:een, % Julkisyhteisöjen rakenteellinen rahoitusjäämä Kestävyyden turvaava ylijäämä Lähde: Tilastokeskus, VM Kestävyysvaje noin 3 % suhteessa BKT:een VM34098 Julkisen talouden rahoitus ei kohenemisesta huolimatta lepää kestävällä pohjalla. Väestön ikääntyminen kasvattaa julkisia menoja, vähentää työikäisen väestön määrää ja heikentää talouden kasvumahdollisuuksia. Talouskasvun ennakoidaan asettuvan pitkällä aikavälillä 1 1,5 prosentin haarukkaan, eivätkä talouskasvusta julkiseen talouteen syntyvät tulot riitä nykyrakentein rahoittamaan julkisia palveluja ja etuuksia.

9 Suurin riski talouskasvulle on tällä hetkellä kauppasodan kärjistyminen. Keskeisten talouksien väliset kaupan esteet vaikuttavat ensisilmäystä laajemmin. Yksittäisen valtion asettamat tullit voivat haitata myös maan omaa teollisuutta. Kauppasodan yltyminen hidastaisi maailmankaupan ja siten myös maailmantalouden kasvua. Myös Kiinan velkaantuneisuus alenevan talouskasvun oloissa kärjistyessään vaikuttaisi maailmantalouden kasvunäkymiä heikentävästi Julkisyhteisöjen velka Mrd. euroa (vasen asteikko) Suhteessa BKT:een, % (oikea asteikko) 0 Lähde: Tilastokeskus, VM VM34098 Julkisyhteisöjen velka kasvoi 1,1 miljardia euroa vuonna Velan suhde BKT:hen kuitenkin supistui 1,7 prosenttiyksikköä 61,3 prosenttiin. Velkasuhde supistui toista vuotta peräkkäin. Velan määrä kasvaa edelleen lähivuosina, mutta talouskasvun ansiosta velkasuhde supistuu. Velkasuhteen odotetaan painuvan hieman alle 60 prosentin jo tänä vuonna. Lähde: VM Taloudellinen katsaus syksy Kainuun alueen tilanne Kainuu tarjoaa asukkailleen turvallisen ympäristön ja toimivan arjen. Maakunnassa on hyvät palvelut, vilkas kulttuurielämä tapahtumineen ja paljon erilaisia harrastusmahdollisuuksia. Kainuun vetovoimatekijä on puhdas luonto, joka tarjoaa potentiaalia niin matkailuelinkeinon laajentumiseen kuin luonnontuotteiden ja niistä saatavien raaka-aineiden jatkojalostamiseen sekä vesiekosysteemien ja metsien monipuoliseen hyödyntämiseen sekä laajemminkin biotalouteen. Toimivat tietoverkot mahdollistavat työn siirtämisen Kainuuseen ja etätyöskentely on huomioitava toimintaympäristön kehittämisessä. Kaavoituksella tuetaan viihtyisän elinympäristön, elinkeinoelämän toimintaedellytysten ja uusiutuvan energian tuotannon kehittymistä. Kainuussa on väestöpohjaan nähden monialaista ja menestyksekästä tutkimustoimintaa. Venäjän rajan läheisyys tarjoaa mahdollisuuksia maakunnan elinkeinoelämälle. Kainuun talouden positiivinen kehitys näyttää jatkuvan lähitulevaisuudessa. Myönteisen kehityksen jatkumiseksi jo suunnitteilla olevien hankkeiden lisäksi uusien investointien saaminen maakuntaan on tärkeää. Työvoiman kysyntä jatkuu niin ikään vilkkaana. Vaikka hyvä taloudellinen tilanne on luonut edellytyksiä saada Kainuuseen paluumuuttajia ja edistää työvoiman liikkuvuutta alueelle, työvoiman riittävyys on keskeinen kysymys Kainuun tulevaisuuden kannalta. Rekrytointiongelmat ovat maan pahimmat ja työvoiman osaaminen ei vastaa työmarkkinoiden tarpeita. Sekä työssä olevan että työttömän työvoiman osaamisen kehittäminen ja ratkaisujen etsiminen rekrytointiongelmiin ovat maakunnan elinvoiman kannalta elintärkeitä toimia. Maahanmuutto, erityisesti työperäinen maahanmuutto on yksi keino lieventää väestön vähenemistä. Pahimmillaan työvoiman niukkuus muodostuu esteeksi yritysten kasvulle ja kehittymiselle. Sen myötä investoinnit voivat hidastua tai jopa vähentyä. Pahimmillaan työvoiman saatavuusongelmat saattavat johtaa yritystoiminnan siirtymiseen pois Kainuusta.

10 Näin ollen olemassa olevan koulutuksen, erityisesti korkea-asteen koulutuksen turvaaminen sekä alueen saavutettavuuden ja toimivan infrastruktuurin säilyttäminen on olennaista. Liikenneyhteyksien toimivuus sekä nopeiden tietoliikenneyhteyksien ylläpito ja kehittäminen vaikuttavat merkittävästi maakunnan kilpailukykyyn. Sähköiset palvelut ja digitaalisuutta hyödyntävät ratkaisut ovat tärkeitä etätyömahdollisuuksien lisäämiseksi ja kansalaisten palvelujen järjestämiseksi harvaan asutussa maakunnassa. Kainuun vähenevään väestökehitykseen ja vanhenevaan ikärakenteeseen on vaikea löytää ratkaisuja. Ilman suurta määrää uusia nuoria ja työikäisiä asukkaita negatiivinen väestökehitys jatkuu ja vanhushuoltosuhde vaikeutuu. Tilannetta pahentaa suhteellisen suuri työikäisten eläkeläisten osuus väestöstä. Ikääntyvien työttömien työnhakijoiden osaaminen ja/tai työkyky eivät välttämättä vastaa työelämän tarpeita. Myös yrittäjät ikääntyvät, joten omistajan- ja sukupolvenvaihdoksien tai uusien yritysten määrän tulisi lisääntyä merkittävästi nykyisestä yrityskannan säilyttämiseksi ennallaan. Viljelijöiden ikääntyminen ja sukupolvenvaihdosten alhainen määrä muodostavat ongelman Kainuun maataloudessa. Viime vuonna rahoitettujen maatilan omistajan vaihdosten määrä jäi kahteen tapaukseen. Kainuun maatalouden tuotantopotentiaalin ylläpitämiseksi välttämättömän tilamäärän säilyttäminen edellyttää rahoitettujen sukupolvenvaihdosten määrän säilymistä vähintään viisinkertaisena viime vuonna toteutuneesta määrästä. Työttömyyden laskun lisäksi myös työllisyysasteessa on merkkejä myönteisestä kehityksestä. Vuoden 2018 toisen kolmanneksen työllisyysaste 66,2 prosenttia on peräti 4,2 prosenttiyksikköä korkeampi kuin vuonna 2017 samaan aikaan. Ero miesten (61,9 %) ja naisten (71,1 %) välillä on edelleen suuri. Pelkkä työllisyysasteen nousu ei riitä turvaamaan riittävää huoltosuhdetta, koska koko ajan eläkkeelle siirtyy enemmän ihmisiä kuin tulee työikäiseksi. Absoluuttinen työllisten määrä on työllisyysasteen noususta huolimatta pysynyt viime vuosien tasolla tai jopa hieman alle niiden. Huoltosuhteen turvaaminen edellyttäisi työllisyysasteen nousevan 75 prosentin tasolle ja ylikin sen. Seutukuntien välinen eriytyminen jatkuu edelleen elinkeinoelämän kasvun ja työpaikkojen keskittyessä Kajaanin seutukuntaan. Viimeisen viiden vuoden ajan 82 prosenttia TE-toimistoon ilmoitetuista uusista avoimista työpaikoista on keskittynyt Kajaanin seutukuntaan ja erityisesti Kajaaniin. Tilastokeskuksen aluetilinpidon mukaan ( ) talous kasvoi maassamme parhaiten Kainuussa ja Pohjois-Pohjanmaalla vuonna Alueellinen arvonlisäys kasvoi kiintein hinnoin mitattuna vuonna 2016 koko maassa ja suurimmassa osassa maakuntia. Maakunnista parhaiten pärjäsivät Kainuu, Pohjois-Pohjanmaa ja Varsinais-Suomi. Tiedot perustuvat Tilastokeskuksen aluetilinpidon uusiin tietoihin vuosilta Laskelmissa on käytetty heinäkuun 2017 kansantalouden tilinpidon lukuja. Vuoden 2016 tiedot ovat ennakollisia ja tarkentuvat tulevissa julkistuksissa. Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan kasvu pohjautui vahvasti jalostustoimialoihin. Varsinais-Suomessa sekä jalostus- että palvelutoimialat kehittyivät verrattain hyvin. Heikoiten vuonna 2016 arvonlisäys kehittyi Etelä-Karjalassa, Satakunnassa ja Kymenlaaksossa. Kokonaisuutena jalostustoimialojen bruttoarvonlisäyksen kasvu oli hieman palvelutoimialoja suurempaa, palvelutoimialat tuottavat kuitenkin selvästi suurimman osan Suomen bruttoarvonlisäyksestä. Jalostus koostuu muun muassa kaivostoiminnasta, teollisuudesta ja rakentamisesta. Palvelutoimialoja ovat esimerkiksi vähittäiskauppa, majoitus- ja ravitsemistoiminta, rahoitus- ja vakuutustoiminta, julkishallinto sekä terveydenhuolto. Työllisyyskehitys oli niin maakunnissa kuin koko maassa tuotannon kehitystä hitaampaa. Työllisten määrä kasvoi selkeästi kahdeksassa maakunnassa, voimakkainta kasvu oli Kainuussa ja Uudellamaalla. Työllisyyskehitys oli selvästi negatiivista kolmessa maakunnassa: Keski-Pohjanmaalla, Pohjanmaalla ja Pohjois- Karjalassa. 10

11 11 Lähteet: Työ- ja elinkeinoministeriö: Alueelliset kehitysnäkymät syksyllä Tilastokeskus: Aluetilinpito Kuntatalouden tilanne Paikallishallinnon taloudellinen tilanne on kohentunut merkittävästi viime vuosina. Alijäämä pieneni kolmatta vuotta perättäin vuonna 2017 ja oli vain 0,1 prosenttia suhteessa BKT:hen. Paikallishallinnon rahoitusasema kuitenkin heikkenee kuluvana vuonna viime vuodesta. Kulutusmenoja lisäävät mm. väestön ikääntymisestä johtuva hoito- ja hoivamenojen kasvu, pieni- ja keskituloisten päivähoitomaksujen alentaminen ja siihen liittyvä päivähoidon kysynnän kasvu, maakunta- ja sote-uudistuksen valmistelu sekä ansiotason nousu kunta-alalla. Ansiotasoa nostavat vuonna 2018 mm. toukokuussa maksettu yleiskorotus sekä vuoden 2019 tammikuussa maksettava tuloksellisuuteen perustuva kertaerä, joka kirjataan suoriteperusteisesti jo vuodelle Paikallishallinnon tulot kasvavat kuluvana vuonna hyvin vaatimattomasti. Hyvästä talouden suhdannetilanteesta huolimatta kuntien tuloverot jopa laskevat hieman viime vuodesta, mikä johtuu mm. poikkeuksellisen suurista ennakonpalautuksista, kuntien jako-osuuden tarkistuksesta alaspäin ja yhteisöveroon vuonna 2017 kohdistuneesta suuresta kertaerästä. Paikallishallinnon kehitysarvio vuosille sisältää vain jo päätetyt menoihin ja tuloihin vaikuttavat toimet. Kuntien ja kuntayhtymien omat toimet huomioidaan ennusteessa talousarvioiden valmistumisen jälkeen. Paikallishallinnon alijäämä pienenee hiljalleen vuosina Vuonna 2019 menoja kasvattavat sosiaali- ja terveydenhuollon palvelutarpeen kasvun lisäksi kunta-alan palkankorotukset ja kilpailukykysopimuksen lomarahaleikkauksen päättyminen, jonka vaikutus näkyy suurimmaksi osaksi jo vuonna Myös investointimenot pysyvät korkealla tasolla vilkkaan sairaalarakentamisen vuoksi. Paikallishallinnon tulot kasvavat kuitenkin menoja nopeammin, kun verotulojen kasvu piristyy vuonna Kuntien saamien verotulojen kasvua kiihdyttävät mm. poikkeuksellisen matalat verotulokertymät vuonna 2018 ja kertaluonteinen verotulojen lisäys vuonna Valtionavut laskevat kuluvasta vuodesta, mikä johtuu mm. valtion ja kuntien välisestä kustannustenjaon tarkistuksesta. Valtion ja kuntien välinen kustannustenjaon tarkistus vuoden 2016 toteutuneiden kustannusten perusteella vähentää kuntien peruspalvelujen valtionosuutta yli 200 miljoonaa euroa. Hallitusohjelman mukaisesti kuntien valtionosuuksiin ei tehdä indeksikorotusta myöskään vuonna Paikallishallinnon rahoitusasema kohenee hieman vuonna Etenkin valtionapujen arvioidaan kasvavan reippaasti, sillä kunnille kompensoidaan kilpailukykysopimuksen lomarahaleikkaukseen liittyen noin 240

12 miljoonaa euroa, jotta lomarahaleikkaus ei tulisi huomioiduksi kahteen kertaan valtionosuuksissa. Lisäksi valtionapuja kasvattavat kilpailukykysopimukseen liittyvien leikkausten osittainen poistuminen ja valtionosuuksiin tehtävä indeksikorotus. Väestön ikärakenteen muutos on lisännyt hoito- ja hoivapalvelujen tarvetta ja siten kuntatalouden menopaineita jo pitkään. Paikallishallinnon kulutusmenojen kasvupaine kuitenkin helpottuu sote-uudistuksen myötä vuodesta 2021 alkaen. Uudistuksen jälkeen paikallishallinnon tehtävät painottuvat entistä vahvemmin nuorien ikäluokkien palveluihin kuten varhaiskasvatukseen ja koulutukseen, joihin ei väestön ikärakenteen muutoksen vuoksi kohdistu vastaavia menopaineita. Paikallishallinnon rahoitusasema on kuitenkin vielä hieman alijäämäinen vuosina Paikallishallinnon nimellinen velka kasvaa vuosina , mutta vuonna 2021 velan määrä laskee, kun noin 4,1 miljardia euroa sairaanhoitopiirien velkaa siirtyy maakuntahallinnolle. Lähde: Taloudellinen katsaus, syksy 2018 Kuntaliiton arvio kuntasektorin vuosikatteen, pistojen sekä investointien kehityksestä: 12 Kuntaliiton arvion ( ) mukaan kuntasektorin vuosikate, poistot ja ivestoinnit kehittyvät vuosina yllä olevan painelaskelman mukaisesti. Vuosikate paranee vuonna 2021 mm. siksi, että veroprosenttien ja yhteisöveron leikkauksista huolimatta kunnille tilitetään aiempien verovuosien veroja aiempien korkeampien veroprosenttien ja jako-osuuksien perusteella. 1) Investoinnit, netto = Käyttöomaisuusinvestoinnit rahoitusosuudet käyttöomaisuuden myyntitulot. Vuoden 2014 nettoinvestointien tasoon vaikuttaa kunnallisten liikelaitosten yhtiöittäminen Lähde: Vuodet Tilastokeskus. Vuosien arviot VM Maakuntauudistus Maakunta- ja sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksessa perustetaan uudet maakunnat, uudistetaan sosiaali- ja terveydenhuollon rakenne, palvelut ja rahoitus sekä siirretään maakunnille uusia tehtäviä. Uudistuksen on tarkoitus tulla voimaan alkaen. Toteutuessaan uudistus siirtäisi sosiaali- ja terveyspalvelujen, pelastustoimen ja kasvupalvelujen järjestämisvastuun kunnilta maakunnille.

13 Uudistuksen toiminnallisesti ja taloudellisesti merkittävin muutos tapahtuu sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisessä ja tuottamisessa. Tavoitteena on kuroa umpeen iso osa julkisen talouden kestävyysvajeesta. Hallituksen 10 miljardin euron säästötavoitteesta noin 3 miljardia euroa on tarkoitus saada sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksista vuoteen 2029 mennessä. Kolmen miljardin euron säästötavoitteen saavuttaminen edellyttää, että menot saavat jatkossa kasvaa vain 0,9 prosenttia vuodessa, kun nyt ne kasvavat 2,4 prosenttia vuosittain. Kunnan palvelutuotanto ja käyttötalous painottuvat uudistuksen jälkeen entistä vahvemmin varhaiskasvatukseen, esi- ja perusopetukseen sekä kulttuurin, liikunnan ja nuorisotyön toimialoille. Myös kuntien elinvoimaan liittyvä toiminta korostuu. Maakuntauudistus vaikuttaa kuntien verorahoitukseen. Siirtyvien tehtävien rahoitusvastuun poistuessa kunnilta vähennetään tuloja siirtyvän rahoitusvastuun verran ja valtion tuloja vastaavasti lisätään. Valtion verotuloja kasvatetaan kiristämällä valtion ansiotuloverotusta ja korottamalla osuutta yhteisöveron tuotosta. Jotta kokonaisveroaste ei kasvaisi, kunnallisveroprosentteja alennetaan kaikissa kunnissa yhtä suurella prosenttiyksiköllä uudistuksen voimaantulovuonna. Kuntien valtionosuuksia vähennetään siirtyviä valtionosuustehtäviä vastaavalta osalta. Kajaanin kaupungin kunnallisverotuotto on arvioitu vuonna 2021 laskevan 130 miljoonasta 63 miljoonaan ja yhteisöveron tuotto vähenee noin 2 miljoonalla. Kaupungin saama valtionosuus vähenee 104 miljoonasta noin 41 miljoonaan. Verorahoitus vähenee uudistuksesta johtuen vuonna 2021 kaiken kaikkiaan noin 130 miljoonalla. Kuntien talous on kokonaisuus, joka muuttuu maakunta- ja sote-uudistuksen myötä merkittävästi. Kuntien suhteellinen velkaantuneisuus nousee uudistuksen seurauksena, mutta kuntien asema velallisena ja varainhankinnassa perustuu kuitenkin lähtökohtaisesti aina kunnan verotusoikeuteen. Kuntien yksikkökustannukset saattavat nousta, jos kunnat eivät kykene sopeuttamaan esimerkiksi hallintokustannuksia yhtä paljon kuin toimintaa siirtyy maakunnille. Kaikkia uudistuksen taloudellisia vaikutuksia tai dynaamisia muutoksia kunnan talouteen ja toimintaympäristöön ei ole mahdollista ennakoida. Hallitus on esittänyt, että ensimmäiset maakuntavaalit pidettäisiin samaan aikaan europarlamenttivaalien kanssa toukokuussa Uudistusta koskeva lainsäädäntö on eduskuntakäsittelyssä syysistuntokaudella Talousarviossa 2019 ja -suunnitelmassa ei huomioida maakunta- ja sote-uudistusta, koska siihen liittyvää lainsäädäntöä ei ole hyväksytty eduskunnassa. Lähde: Valtiovarainministeriö, kuntatalousohjelma Väestö, työllisyys, asuminen ja hyvinvointi Kajaanissa asui vuoden 2017 lopussa asukasta. Ennakkotietojen mukaan elokuussa 2018 asukkaita oli Kaupungin väkiluku on laskenut 2010-luvulla noin 2,5 prosenttia. Jos kehitys jatkuu nykyisellään, väkiluku jää alle :n jo vuonna 2018 tai Vielä 2010-luvun alussa syntyi Kajaaniin noin 450 lasta vuodessa. Vuonna 2017 syntyi enää 319 lasta. Kuolleisuus on puolestaan lisääntynyt. Kajaanista muuttaa muualle maahan keskimäärin 300 ihmistä enemmän kuin tänne muuttaa muualta Suomesta. Ulkomailta Kajaaniin muuttaa vuosittain noin 250 ihmistä enemmän kuin täältä muuttaa ulkomaille. Maahanmuutto on siis ainoa väestön vähenemistä tasoittava tekijä. Samanaikaisesti väestön ikärakenne vanhenee ja huoltosuhde vaikeutuu. Myös sukupuolirakenne vinoutuu, erityisesti vuotiaita miehiä ja yli 70-vuotiaita naisia on toista sukupuolta enemmän. 13

14 Vapaita työpaikkoja on runsaasti ja työvoiman kysyntä on vilkasta. Työvoiman riittävyys on keskeinen kysymys, rekrytointiongelmat ovat maan pahimmat eikä työvoiman osaaminen vastaa työmarkkinoiden tarpeita. Työttömien työnhakijoiden osuus työvoimasta on laskenut jo useamman vuoden. Elokuussa 2018 Kajaanin työttömyysprosentti oli 10,0. Alle 25-vuotiaiden työttömien työnhakijoiden osuus alle 25- vuotiaasta työvoimasta on laskenut, mutta elokuussa 2018 se oli kuitenkin vielä 16,4 prosenttia. Kajaanissa on 70 prosenttia koko maakunnan nuorista työttömistä. Eniten työttöminä ovat vuotiaat ja yli 50- vuotiaat. Rakenteellinen työttömyys ei ole laskenut aivan yhtä nopeasti kuin kokonaistyöttömyys. Lähteet: Alueelliset kehitysnäkymät, syksy TEM. Kainuun työllisyyskatsaus, elokuu ELY ja TE-palvelut Kajaanissa oli asuntokuntaa vuonna Asuntokuntien pinta-ala oli vuonna 2017 keskimäärin 40,6 m 2. Ahtaasti asuminen on vähentynyt ja tilavasti asuminen on lisääntynyt hiljalleen. Vuonna 2017 asuntokunnista 12 prosenttia asui ahtaasti ja 10 prosenttia tilavasti. Puutteellisesti varustetuissa asunnoissa asui 5 prosenttia asuntokunnista. Puutteellisesti varustettujen asuntojen määrä on laskenut kymmenessä vuodessa 400:lla. Asuntokunnista 32,6 prosenttia asuu vuokralla. Kajaanissa oli neljä asunnotonta vuonna Määrä on vaihdellut viime vuosina 0 4 henkilöön. Vuonna 2017 Kajaanissa oli asuinrakennusta. Niistä pientaloja oli 7 368, rivitaloja 647 ja kerrostaloja 522. Asuntoja oli yhteensä Kesämökkejä oli Vuokra-asuntoja oli vuonna Keskimääräinen vuokra oli 11,45 euroa/m 2. Vapaarahoitteisten asuntojen keskimääräinen vuokra oli 11,73 ja ARA-rahoitteisten 11,19 euroa/m 2. Vanhojen osakeasuntojen kauppoja tehtiin 464 ja niiden keskimääräinen neliöhinta oli euroa. Kaupunginjohtajan ehdotus

15 15 Asuntojen huoneluku % 1 huone 10,7 2 huonetta 13,6 3 huonetta 21,4 4 huonetta 22,3 5 tai useampi huone 31,8 Tuntematon 0,2 Lähde: Tilastokeskus Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) ikävakioidun sairastavuusindeksin ( ) mukaan Kajaani kuuluu kuntien keskijoukkoon, vaikka Kainuu maakuntana kuuluukin huonoimpaan kymmenekseen sairastavuudessa. Ikävakioitu sairastavuusindeksi Lähde: THL

16 Kajaanin hyvinvointisuunnitelman mukaiset tulosindikaattorit kertovat kajaanilaisten terveydessä ja hyvinvoinnissa tapahtuneista muutoksista. Pylväissä on kuvattu punaisellä värillä negatiivista kehitystä ja sinisellä myönteistä kehitystä. 16

17 Lähde: Sotkanet 17

18 2 KAUPUNKISTRATEGIA Kaupunginvaltuusto hyväksyi uuden Luontokaupunki kasvun kärjessä -strategian vuosille Perustehtävänsä mukaisesti Kajaanin kaupunki luo asukkaille, yrityksille ja yhteisöille hyvinvointia, turvallisuutta, sujuvaa arkea sekä menestymisen mahdollisuuksia. Arvojamme ovat oikeudenmukaisuus, suvaitsevaisuus, turvallisuus ja luottamus tulevaisuuteen. Arvojemme mukaisesti edistämme hyvinvointia tekemällä päätöksiä oikeudenmukaisesti. Toimimme avoimesti ja läpinäkyvästi. Kunnioitamme ja edistämme yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa. Arvostamme yksilöllisyyttä ja koemme erilaisuuden voimavarana. Suhtaudumme toisiimme ennakkoluulottomasti ja arvostaen. Panostamme turvalliseen ja terveelliseen ympäristöön. Haluamme tehdä jokaisesta päivästä turvallisen. Tahdomme mahdollistaa sujuvan arjen. Edistämme kaupungin elinvoimaa myös tulevaisuudessa. Visiomme on, että luontokaupunki Kajaani on vuonna 2022 kasvun kärjessä väestön hyvinvoinnissa, kaupungin vetovoimaisuudessa ja innovatiivisuudessa. Suuntaamme tulevaisuuteen neljällä kasvuteemalla: Kasvuteema 1. Asukkaiden tyytyväisyys Hyvää elämää älykkäässä kaupungissa Päämääränä on, että vuonna 2022 kajaanilaisten tyytyväisyys palveluihin ja osallistumisen ja vaikuttamisen mahdollisuuksiin on lisääntynyt. Kehitämme Kajaania yhteistyössä asukkaiden, yhteisöjen ja yritysten kanssa. Luomme foorumeja ja tilaisuuksia osallistumiseen ja vaikuttamiseen. Osallistamisen päämääränä on kaupunkilaisten hyvinvointi. Parannamme ja uudistamme palveluja ja toimintaympäristöä yhteistyöllä, jossa kaupunki toimii avoimena kehitysalustana palveluratkaisuille. Tämä tarkoittaa uusia kumppanuuksia ja kokeilukulttuuria. Hyödynnämme innovaatioita ja digitalisaatiota palvelujen kehittämisessä ja avaamme dataamme hyötykäyttöön. Kaupunginjohtajan ehdotus Tavoite Päämäärä Mittari Palveluindeksi: kajaanilaisten tyytyväisyys palveluihin (asteikko 0 10).. 7,12 7,37 8,12 Osallistumisindeksi: kajaanilaisten tyytyväisyys osallistumisen ja vaikuttamisen mahdollisuuksiin (asteikko 0 10).. 5,78 6,03 6,78 Kasvuteema 2. Luonto ja ympäristö Resurssiviisautta luontokaupungissa Päämääränä on, että vuonna 2022 olemme pienillä ja isoilla teoilla kantaneet vastuutamme tulevaisuudesta. Kasvihuonekaasupäästöt ovat vähentyneet. Puhtaat metsämme ja järvemme ovat lähellä. Taajamametsämme ja lähivirkistysalueemme ovat helposti saavutettavissa. Meillä on neljä vuodenaikaa. Pidämme yhdessä huolta luonnostamme ja ympäristöstämme. Käytämme resurssejamme harkitusti, hyvinvointia ja kestävää kehitystä edistävästi. Tiivis kaupunkirakenne, tilojen tehokas käyttö, energiatehokkuus ja vastuulliset hankinnat vähentävät päästöjämme ja hillitsevät ilmastonmuutosta. Suosimalla kävelyä, pyöräilyä ja joukkoliikenteen käyttöä huolehdimme itsestämme ja luonnostamme. Terveessä ja puhtaassa Kajaanissa on hyvä asua tulevaisuudessakin. Tavoite Päämäärä Mittari Kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen, % vuoden 2009 tasosta 1-18, ,5-27,7 1 Tavoitteena on vähentää kasvihuonekaasupäästöjä -40 % vuosina Vuoden 2017 tieto osittain ennakkotietoa.

19 19 Kasvuteema 3. Nuoret keskiössä Tulevaisuus on nuorissa Päämääränä vuonna 2022 on, että nuorilla on mielekästä tekemistä. He opiskelevat tai ovat töissä. Nuorten hyvinvointi on tulevaisuuden kannalta tärkeää. Lisäämme opiskelijamyönteisyyttämme. Haluamme, että kajaanilaisnuoret opiskelevat oppimista, terveyttä, turvallisuutta ja hyvinvointia edistävissä oppimisympäristöissä. Kiinnitämme huomiotamme nuorten osallisuuteen. Luomme edellytyksiä kulttuurille ja nuorten tapahtumille, kohtaamispaikoille ja harrastusmahdollisuuksille. Tarjoamme nuorille mahdollisuuksia oman elämän rakentamiseen. Haluamme, ettei yksikään nuori syrjäydy. Kajaani on kaupunki, jossa nuorten on hyvä kasvaa. Meille on tärkeää, että nuorille rakentuu myönteinen suhde kotikaupunkiinsa. Tänne on viimeistään perheen perustamisen myötä hyvä palata asumaan ja tekemään töitä. Kotikaupunkiin, joka tarjoaa turvallisen kasvuympäristön uudelle sukupolvelle. Tavoite Päämäärä Mittari Alle 25-vuotiaiden työttömien työhakijoiden osuus alle 25-vuotiaasta työvoimasta, % 1 21,0 17,8 14,0 12,0 1 Vuoden 2018 tieto 9/2018 tilanteesta Kasvuteema 4. Elinvoima ja osaaminen Osaajista elinvoimaa Vuonna 2022 Kajaanissa asuu vähintään ihmistä. Työllisyystilanne on hyvä. Kajaani houkuttelee yhä enemmän opiskelijoita myös maakunnan ulkopuolelta. Panostamme uudistavaan elinvoimapolitiikkaan ja tuemme yritystoiminnan kasvua. Haemme kestävää kasvua mittaustekniikasta, pelialalta, luonnonvarojen jalostuksesta ja matkailusta. Rakennamme uutta osaamista tiedon hyödyntämisestä ja digitaalisten palvelujen kehittämisestä. Tarvitsemme kaupunkiin nuoria tulevaisuuden tekijöitä. Kajaani on vetovoimainen ja haluttu kaupunki opiskelijoille, nuorille pariskunnille ja nuorille perheille. Haluamme nuorten naisten aktiivisuutta ja energiaa kaupungin elinvoiman rakentajiksi. Teemme Kajaanista laajassa yhteistyössä houkuttelevaa paikkakuntaa muuttamiselle, asumiselle ja yritystoiminnalle. Olemme vetovoimainen muuttokohde ulkomaalaisille. Tavoite Päämäärä Mittari Väestö Työttömien työnhakijoiden osuus työvoimasta, % 1 12,2 11,0 10,0 7,0 KAMK:n ensisijaiset hakijat maakunnan ulkopuolelta opiskelijapaikkaa kohti, % 86,3 79,5 80,0 80,0 1 Vuoden 2018 tieto 9/2018 tilanteesta Kaupunkistrategiaa toteuttavat keskeiset suunnitelmat ja ohjelmat Omistajapoliittiset linjaukset Kaupunginvaltuusto hyväksyi Kajaanin kaupungin omistajapoliittiset linjaukset. Linjaukset ohjaavat kaupungin pääoman käyttöä ja eri omaisuuseriä koskevaa päätöksentekoa. Ne ovat ohje kaupungin luottamushenkilöille ja henkilöstölle sekä tytär- ja osakkuusyhteisöille tulevien yksittäisten päätösten pohjaksi. Linjaukset turvaavat päätöksenteon systemaattisuuden ja pitkäjänteisyyden sekä pääomien käytön tehokkuuden. Kaupunginhallituksen hyväksymä Kajaanin kaupungin omistajapoliittinen ohjelma varmistaa linjausten toimeenpanon. Ohjelma sisältää linjauksiin liittyvät keskeiset tavoitteet, toimenpiteet, vastuut ja aikataulut.

20 20 Elinvoimaohjelma Kaupunginhallitus hyväksyi Kajaanin kaupungin elinvoimaohjelman. Elinvoimaohjelma kattaa laajasti sen kaupunkikonsernin toiminnan, jolla on merkittävä vaikutus yritystoiminnan edellytyksiin. Toteutus on suoraa ja käytännönläheistä yhteistyötä kumppanien kanssa liiketoiminnan kehittämiseksi ja yritystyöpaikkojen luomiseksi. Ohjelma toteuttaa kaupunkistrategiaa panostamalla osaamiseen ja sen kärkialoihin varmistamalla osaavan työvoiman saatavuus positiivisuudella ja yritysmyönteisyydellä toiminnassa ja palveluissa tukemalla yritystoiminnan lisääntymistä, kasvua ja kansainvälistymistä edistämällä luonnonvarojen jalostusta kasvattamalla seudun matkailua kehittämällä kaupunkikeskustaa ja kaupunkiympäristöä markkinoimalla vahvuuksia vahvemmin ja parantamalla liikenneyhteyksiä Hyvinvointisuunnitelma Kaupunginvaltuusto hyväksyy talvella Kajaanin kaupungin hyvinvointikertomuksen ja hyvinvointisuunnitelman Hyvinvointikertomukseen on kerätty tietoa asukkaiden terveydestä ja hyvinvoinnista, niihin vaikuttavista tekijöistä ja toimenpiteistä, joilla kuntalaisten hyvinvointitarpeisiin on vastattu. Hyvinvointisuunnitelmassa on asetettu terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen tavoitteet ja niitä tukevat toimenpiteet. Vuosien tavoitteet: kuntalaisten osallisuus lisääntyy työikäinen väestö on työssä tai koulutuksen piirissä varhaiskasvatus ja kouluympäristö ovat terveelliset, turvalliset ja lasten ja koululaisten terveyttä, hyvinvointia ja terveellisiä elämäntapoja edistäviä lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistäminen vuotiaiden nuorten aikuisten rikos- ja häiriökäyttäytymisen ennaltaehkäisy ja varhainen tuki nuorten mielenterveyden edistäminen ikäihmisten turvallinen kotona asuminen mahdollisimman pitkään ikäihmisten ja ikääntyvien liikuntaharrastaminen lisääntyy kuntalaisten hyvinvoinnin ja terveydentilaa seurataan ja raportoidaan luottamushenkilöjohdossa kuntalaisten liikunta-aktiivisuus lisääntyy liikunta, kulttuuri ja taide ovat tärkeitä hyvinvoinnin taustatekijöitä Maankäyttöpoliittinen ohjelma Kaupunginvaltuusto määrittelee maankäyttöpolitiikan tavoitteet ja keinot valtuustokausittain hyväksyttävässä maankäyttöpoliittisessa ohjelmassa. Ohjelma toimii ohjeena maanhankinnassa ja luovutuksessa, kaavoituksessa, sopimuspolitiikassa ja rakennus- ja poikkeamisluvista päätettäessä. Kaupunginvaltuusto hyväksyy uuden maankäyttöpoliittisen ohjelman vuonna Henkilöstöohjelma Henkilöstöohjelmalla tuetaan kaupungin strategian toteuttamista. Siinä määritellään kaupungin henkilöstöjohtamisen visio, tavoitteet, toimenpiteet ja vastuutahot. Kaupunginhallitus hyväksyy uuden henkilöstöohjelman vuonna 2019.

21 21 3 ARVIO KAJAANI-KONSERNIN MERKITTÄVIMMISTÄ RISKEISTÄ JA EPÄVARMUUSTEKIJÖISTÄ Kajaanin kaupungin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan ohje on hyväksytty kaupunginvaltuustossa Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan tavoitteena on varmistaa, että kaupungille ja kaupunkikonsernille asetetut tavoitteet saavutetaan ja että toiminta on tuloksellista. Sisäistä valvontaa ja riskienhallintaa ei eriytetä muusta tavoitteiden saavuttamiseen tähtäävästä toiminnasta, vaan se on jatkuva osa päivittäistä johtamista, ohjaamista ja työn toteuttamista. Sisäisellä valvonnalla tarkoitetaan yleisesti kaikkia niitä toiminta- ja menettelytapoja, joilla tilivelvolliset viranhaltijat ja esimiehet pyrkivät varmistamaan, että kaupungin toiminta on taloudellista ja tuloksellista, päätösten perusteena oleva tieto on riittävää ja luotettavaa, lain säännöksiä, viranomaisohjeita ja toimielinten päätöksiä noudatetaan sekä omaisuus ja voimavarat turvataan Sisäisen valvonnan osatekijät jaotellaan Kajaanin kaupungissa seuraavasti: 1) päätöksentekoprosessin sisäinen valvonta, 2) henkilöstöasioiden sisäinen valvonta, 3) taloussuunnittelun sisäinen valvonta, 4) kirjanpidon ja maksuliikenteen sisäinen valvonta, 5) talousraportointi, 6) omaisuuden hallinnoinnin sisäinen valvonta, 7) tietohallinnon ja tietoturvan sisäinen valvonta, 8) avustusten, takausten ja vakuuksien myöntäminen, 9) sopimushallinta sekä 10) hankkeiden (projektien) hallinnointi Riskillä tarkoitetaan epävarmuuden vaikutusta Kajaanin kaupunkikonsernin tavoitteisiin. Epävarmuuden vaikutukset voivat olla joko negatiivisia tai positiivia suhteissa tavoitteisiin. Riski on siis joko mahdollisuus, uhka tai niiden yhdistelmä. Riskin merkittävyyttä arvioidaan tapahtuman todennäköisyyden ja seurausten yhdistelmänä. Kajaanin kaupunkikonsernin riskit jaotellaan neljään riskialueeseen: 1) strategiset riskit, 2) rahoitusriskit, 3) toiminnalliset riskit sekä 4) vahinkoriskit. 3.1 Strategiset riskit Strategiset riskit ovat riskejä, jotka liittyvät Kajaanin kaupungin pitkän aikavälin tavoitteisiin, menestystekijöihin sekä niihin kohdistuviin sisäisiin tai ulkoisiin epävarmuustekijöihin. Strategiset riskit liittyvät tyypillisesti (liike-)toimintapäätösten tekemiseen, resurssien allokointiin, johtamisjärjestelmiin ja kykyyn reagoida toimintaympäristössä tapahtuviin muutoksiin.

22 22 Kaupungin toimintaan liittyviä strategisia riskejä ovat esimerkiksi strategisten tavoitteiden toteutumista uhkaavat riskit kuten väestö- ja työpaikkamuutokset, toimintaympäristön muutoksista aiheutuvat riskit, palvelujen järjestämistapoihin liittyvät riskit, lainsäädäntömuutokset sekä laajavaikutteiset ilmasto- ja ympäristömuutokset. Keskeinen strateginen riski Kainuun menestyksen kannalta liittyy väestökehitykseen. Kehityksen suunnan muuttaminen on alueen menestymisen kannalta keskeistä. Elinkeinoelämän kehitys ja alueen elinkeinorakenne vaikuttavat työllisyyteen, muuttoliikkeeseen, investointeihin, rakentamiseen ja väestön hyvinvointiin. Elinkeinoelämässä tapahtuvat muutokset voivat vaikuttaa muun muassa verotulojen kehitykseen ja työllisyyteen ja siitä aiheutuviin kustannuksiin. Kaavaillun sote- ja maakuntauudistuksen on määrä tulla voimaan vuoden 2021 alussa. Uudistus muuttaa toteutuessaan merkittävästi kuntien tehtäviä ja vastuita. Jatkossa kunnan rooli alueen elinvoiman ylläpitämisessä ja asukkaiden terveyden ja hyvinvoinnin edistämistyössä kasvaa. Uudistusta koskeva lainsäädäntö ei ole voimassa, joten uudistuksen toiminnallisia ja taloudellisia vaikutuksia on vaikea arvioida tarkasti. Sote- ja maakuntauudistukseen liittyviä muutoksia arvioitaessa on hyvä tiedostaa, että uudistuksen vaikutukset voivat vaikuttaa myös kaupungin strategisiin tavoitteisiin ja toimenpiteisiin. Riskien pienentämiseksi Kajaanin kaupunki vaikuttaa omalta osaltaan elinkeinopolitiikallaan, kehittämishankkeillaan ja investoinneillaan sekä kansallisella ja kansainvälisellä verkostomaisella toimintatavalla alueen elinvoiman vahvistumiseen. Kaupungin toimialat ja liikelaitokset sekä kaupunkikonsernin yhtiöt toteuttavat kaupungin elinvoimaohjelmaa kukin osaltaan. Tavoitteena on edelleen monipuolistaa alueen elinkeinorakennetta ja lisätä työpaikkoja sekä erityisesti vetovoimaa ja pitovoimaa nuorten aikuisten ikä-luokan keskuudessa. 3.2 Rahoitusriskit Rahoitusriskit liittyvät markkinahintojen muutoksiin, rahoitusvarojen riittävyyteen lyhyellä tai keskipitkällä aikavälillä sekä vastapuolien kykyyn täyttää taloudelliset velvoitteensa. Kaupungin toimintaan liittyviä rahoitusriskejä ovat muun muassa verotulojen ja valtionosuuksien muutokset, rahoitus- ja korkoriskit, investointiriskit, takaus- ja vakuutusriskit, hyödykehintariskit, hinnoittelu- sekä maksuvalmiusriskit. Rahoitusta hankitaan investointien rahoittamiseen ja maksuvalmiuden turvaamiseen. Toteutuessaan soteja maakuntauudistus kasvattaa kaupungin suhteellista velkaantuneisuutta ja sen seurauksena korkoriski kasvaa entisestään. Korkoriskin lisäksi merkittävä riski on maksuvalmiusriski. Korkoriskin hallinta toteutetaan valtuuston päättämiä varainhankinnan ja sijoitustoiminnan periaatteita noudattamalla. Korkoriskiä hallitaan muun muassa pitkäaikaisilla korkosuojauksilla. Korko- ja rahoitusriskin hallintaa kehitetään edelleen käytössä olevien lainojen, suojausten ja takausten hallinnan järjestelmää hyödyntämällä arvioinnissa, seurannassa ja raportoinnissa (Apollo). Maksuvalmiuden varmistamiseksi kassan riittävyyttä ja rahoituksen tarvetta seurataan säännöllisesti, jotta pystytään hyödyntämään tarkoituksenmukaisia rahoitusratkaisuja riskien minimoimiseksi ja kilpailukyisten rahoitusvaihtoehtojen hyödyntämiseksi. Investointi tarpeet tuleville vuosille ovat mittavat. Alustavien arvioiden mukaan investointitarve on uusien kohteiden myötä liki 30 miljoonaa euroa vuosittain. Normaalitasoinen korvausinvestointien määrä on miljoonaa euroa vuodessa. Suunnitelmakautena on tehtävä päätös mm. teatterin toimitiloista, Kajaanihallin saneerauksesta, terveysaseman alueen saneerauksesta ja Kruununpuodinmäen sillasta. Investoinnit, jotka lisäävät kaupungin elinvoimaa tai tuovat kaupungille uusia tuloja tai säästävät käyttötalouden menoja, on järkevää toteuttaa mahdollisimman pian. Edellisten vuosien investoinnit ovat olleet mittavat ja lainamäärä on kasvanut viime vuosina. Vuosina investointimenot olivat yhteensä noin 84 miljoonaa euroa ja kuluvana vuonna on talousarvioon varattu investointeja varten yhteensä 23 miljoonaa euroa. Korollinen lainamäärä sisältäen lyhytaikaisen rahoi-

23 23 tuksen oli vuoden 2017 lopussa 110 miljoonaa euroa ja lainamäärä kasvaa vuoden 2018 lopussa noin 121 miljoonaan euroon. Kaupungin ja koko konsernin pienenevät taloudelliset kokonaisresurssit vähentävät mahdollisuuksia rakennusten korjausinvestointeihin sekä kiinteistöjen hoitoon ja kunnossapitoon. Korjausvelan kasvu ja sen myötä kiinteistöjen kunnon rapistuminen ilmenee muun muassa sisäilmaongelmina. Infraan liittyvien riskien hallitsemiseksi korvausinvestointeihin on varattava riittävät resurssit. Nykyisten tilojen käyttöä tulee tehostaa ja tarpeettomista tiloista luopua kiinteistöjä kehittämällä omistajapoliittisen toimintaohjelman mukaisesti. Tavoitteena suunnittelukaudelle on talouden tasapainon saavuttaminen vuoteen 2021 mennessä. Suuria rakenteellisia palvelurakenteeseen kohdistuvia saneerauksia ei ole järkevää tehdä ennen kuin tiedot maakuntauudistuksesta ja sen vaikutuksista kaupungin talouteen ovat selvillä. Talouden hallintaan liittyviä keinoja ovat muun muassa rakenteellisten muutosten suunnittelu ja toimeenpano, toiminnan ja talouden kriittinen tarkastelu ja kustannustietoisuuden lisääminen. 3.3 Toiminnalliset riskit Toiminnallisilla riskeillä tarkoitetaan kaupungin päivittäistä toimintaa, johtamista, prosesseja ja järjestelmiä uhkaavia riskejä. Henkilöstö on kaupungin toiminnan kannalta keskeinen resurssi ja useat merkittävistä toiminnallisista riskeistä ovatkin luonteeltaan henkilöstöriskejä. Keskeinen tunnistettu toiminnallinen riski liittyy kaupungin avainhenkilöihin. Useissa kaupungin yksikössä on vaikea varahenkilöjärjestelmällä täysin korvata avainhenkilöiden erikoisosaamista ja varmistaa kaikissa tilanteissa toiminnan häiriötön jatkuvuus. Kaupungin henkilöstön ikärakenne huomioon ottaen avainhenkilöiden tunnistamiseen sekä osaamisen ja tehtävien jakamiseen tulee kiinnittää erityistä huomiota suunnitelmavuosina Henkilöstön saatavuuteen liittyvät riskit ovat kasvaneet ja tulevalla suunnittelukaudella osaavan henkilöstön saatavuudessa voi ilmetä haasteita, varsinkin tietyissä ammattiryhmissä. Henkilöstön ikääntyminen ja työssä jaksaminen ovat keskeisiä haasteita suunnitelmakaudella. Tietoturvallisuutta koskevat riskit ovat toiminnallisia riskejä ja niiden hallinta on osa organisaation riskienhallintaa. Tietoturvallisuudella tarkoitetaan tietojen, palvelujen, järjestelmien ja tietoliikenteen suojaamista ja varmistamista niihin kohdistuvien riskien hallitsemiseksi sekä normaali- että poikkeusoloissa hallinnollisilla, teknisillä ja muilla toimenpiteillä. Valmisteilla oleva tiedonhallintolaki tulee uudistamaan julkisen hallinnon tietoturvallisuutta koskevia velvoitteita ja siihen sisältyvät tietoturvasäännökset ulotetaan kattamaan laintasoisena myös kuntia. Lain edellyttämien tietoturvallisuusvaatimusten toteuttaminen tulee aiheutumaan sekä kertaluontoisia, että pysyviä taloudellisia kustannuksia Kajaanin kaupungille. Taloudellisten kustannuksien lisäksi laki tulee aiheuttamaan muutoksia kaupungin nykyisissä toimintatavoissa ja prosesseissa. Tietoriskien hallinnan näkökulmasta tiedonhallintalaki tuo merkittäviä parannuksia nykytilaan. Merkittävän osan kaupungin ICT-palveluista tuottaa Kainuun sote kuntayhtymä saakka. Keskeisinä tavoitteina suunnitelmakaudella on kaupungin tietohallinto-organisaation vahvistaminen sekä palvelujen tuottamisvaihtoehtojen kartoitus. Edellä mainituilla toimenpiteillä pyritään osaltaan myös hallitsemaan tietoturvallisuuteen liittyviä riskejä ja varautumaan digitalisaation asettamiin haasteisiin.

24 Vahinkoriskit Vahinkoriskit ovat Kajaanin kaupunkikonsernin sisällä tai toimintaympäristössä tapahtuvia virheitä, toimintahäiriöitä ja onnettomuuksia, jotka aiheuttavat vahinkoa tai menetyksiä. Vahinkoriskit kohdistuvat usein tiettyyn kohteeseen. Vahingon mahdollisuus sekä seuraukset ovat etukäteen tiedossa, mutta vahingon todennäköisyyttä ei tiedetä. Vahinkoriskit kohdistuvat yleensä asiakkaiden, henkilöstön tai ympäristön turvallisuuteen sekä omaisuuteen. Vahinkoriskien hallinnassa keskeisiä ovat kaupungin vakuutukset, joiden on oltava riittävän kattavalla tasolla. Poikkeukselliset luonnonolosuhteet voivat vaikuttaa kaupungin toimintaan monella tavalla. Erilaiset sään ääri-ilmiöt voivat aiheuttaa kiinteistö- ja omaisuusvahinkoja tai niistä voi seurata muita ylimääräisiä kustannuksia. Kovat pakkasjaksot, varsinkin pitkittyessään, voivat aiheuttaa lämmityskustannusten nousua. Lisäksi esimerkiksi vesihuoltojärjestelmät ovat alttiita poikkeuksellisille luonnonolosuhteille. Riskienhallinnassa keskeistä onkin varautuminen mahdollisiin häiriötilanteisiin. Varautuminen häiriötilanteisiin ohjeistetaan kaupungin varautumissuunnitelmassa.

25 25 4 TALOUSSUUNNITTELU 4.1 Talousarvion ja -suunnitelman rakenne ja sisältö Talousarviossa ja -suunnitelmassa hyväksytään kaupungin toiminnan ja talouden tavoitteet sekä kuntakonsernin taloustavoitteet. Talousarvion valmistelusta vastaa hallitus sekä kukin toimielin omalla tehtäväalueellaan. Liikelaitoksessa valmistelusta vastaa johtokunta. Kajaanin kaupungin tytäryhteisöille on asetettu omistajapoliittisissa linjauksissa (kv ) ja omistajapoliittisessa ohjelmassa toimintaa ohjaavia tavoitteita. Talousarvio ja -suunnitelma on laadittava siten, että ne toteuttavat kaupunkistrategiaa, ja että edellytykset tehtävien hoitamiseen turvataan. Talousarvioon otetaan tehtävien ja toiminnan tavoitteiden edellyttämät määrärahat ja tuloarviot sekä talousarviossa osoitetaan, miten rahoitustarve katetaan. Taloussuunnitelman on oltava tasapainossa tai ylijäämäinen. Kuntalaki velvoittaa kuntaa huolehtimaan tulorahoituksen riittävyydestä ja maksuvalmiuden säilyttämisestä. Muodollista tulojen ja menojen tasapainottamista vuositasolla ei kuitenkaan edellytetä. Taseeseen kertynyt alijäämä tulee kattaa enintään neljän vuoden kuluessa tilinpäätöksen vahvistamista seuraavan vuoden alusta lukien. Taloussuunnitelmassa tulee päättää yksilöidyistä toimenpiteistä, joilla alijäämä mainittuna ajanjaksona katetaan. Talouden tasapaino sisältää myös sen, etteivät kunnan sitoumukset ja niihin liittyvät riskit saa ylittää sen voimavaroja. Tämä edellyttää kuntakonsernin riskienhallinnan toimivuutta ja huomioon on otettava kuntakonsernin talouden vastuut ja velvoitteet. Kuntalain mukaan voidaan käynnistää ns. kriisikuntamenettely, jos asukasta kohden laskettu kertynyt alijäämä on kuntakonsernin viimeisessä tilinpäätöksessä vähintään 1000 euroa ja sitä edeltäneessä tilinpäätöksessä vähintään 500 euroa, tai kunnan rahoituksen riittävyyttä tai vakavaraisuutta kuvaavat kunnan ja kuntakonsernin tunnusluvut kahtena vuonna peräkkäin ovat täyttäneet seuraavat raja-arvot: 1. Kuntakonsernin vuosikate on ilman kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain (1704/2009) 30 :n mukaan myönnettyä harkinnanvaraisen valtionosuuden korotusta negatiivinen 2. Kunnan tuloveroprosentti on vähintään 1,0 prosenttiyksikköä korkeampi kuin kaikkien kuntien painotettu keskimääräinen tuloveroprosentti 3. Asukasta kohden laskettu kuntakonsernin lainamäärä ylittää kaikkien kuntakonsernien keskimääräisen lainamäärän vähintään 50 prosentilla 4. Kuntakonsernin suhteellinen velkaantuminen on vähintään 50 prosenttia. Talousarvio muodostuu käyttötalous- ja tuloslaskelmaosasta sekä investointi- ja rahoitusosasta. Samaa rakennetta noudatetaan taloussuunnitelmassa ja tilinpäätökseen sisältyvässä talousarvion toteutumavertailussa. Talousarvion ja -suunnitelman eri osien keskinäistä yhteyttä kuvaa alla oleva kaavio. Toimintaa ja taloutta suunnitellaan ja seurataan käyttötalouden, investointien, tuloslaskennan ja rahoituksen näkökulmasta. Käyttötalousosassa asetetaan taloudelliset ja toiminnalliset tavoitteet ja budjetoidaan niiden järjestämisen vaatimat menot ja tulot. Investointiosassa budjetoidaan pitkävaikutteisten tuotantovälineiden kuten rakennusten, kiinteiden rakenteiden ja kaluston hankinta, rahoitusosuudet ja omaisuuden myynti. Tuloslaskelmaosassa osoitetaan tulorahoituksen riittävyys käyttömenoihin ja poistoihin. Rahoitusosassa osoitetaan yhteenvetona rahan lähteet ja käyttö.

26 26 Talousarvion ja -suunnitelman rakenne 4.2 Talousarvion ja -suunnitelman sitovuus Valtuustoon nähden sitovat tavoitteet 1) Käyttötalousosan talousarvio on valtuustoon nähden sitova toimialatasolla seuraavasti: - tuloskorteissa esitetyt toiminnalliset tavoitteet - käyttötalouden osalta toimialan toimintakate 2) Tuloslaskelmaosan seuraavat erät ovat sitovia valtuuston nähden: - verotulot - valtionosuudet - rahoitustuottojen ja -kulujen erotus - poistoeron muutos - varausten muutos - rahastojen muutos

27 27 3) Rahoituslaskelmaosan seuraavat erät ovat sitovia valtuustoon nähden: - antolainauksen muutokset - lainakannan muutokset - talousjohtajalla on lyhytaikaisen rahoituksen otto-oikeus 30 miljoonaa euroa saakka. 4) Investointiosa on sitova hankeryhmittäin tai hankkeittain seuraavasti: - maa- ja vesialueet: nettomenot - talonrakennus (yli 1 milj. euron kohteet): hankekohtaiset nettomenot - talonrakennus (alle 1 milj. euron kohteet): hankeryhmän nettomenot - muut rakennushankkeet: hankeryhmän nettomenot - kiinteät rakenteet ja laitteet: hankeryhmän nettomenot - irtain omaisuus: toimialakohtaiset nettomenot Hankkeissa, joiden sitovuustaso on hankeryhmäkohtainen, lautakunta voi päätöksellään siirtää määrärahaa kohteelta toiselle. Alle euron hankinnat kirjataan pääsääntöisesti käyttötalouteen. 5) Liikelaitosten sitovat tavoitteet 2019 on esitetty liikelaitosten tuloskorteissa. Liikelaitosten investoinnit ovat sitovia nettomenojen osalta. 6) Tytäryhteisöjen yleistavoitteena on pyrkimys mahdollisimman hyvään taloudelliseen tulokseen. Tytäryhteisöjen tavoitteet on esitetty tuloskorteissa. 7) Kuntayhtymien ja niiden liikelaitosten sitovat tavoitteet: Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä - osuuksia vastaava peruspääoman korko ja - kuntarahoitusosuus euroa. Kainuun liitto - osuuksia vastaava peruspääoman korko ja - kuntarahoitusosuus euroa. Kainuun jätehuollon kuntayhtymä - osuuksia vastaava peruspääoman korko. Talousarviossa 2019 ja -suunnitelmassa ei huomioida maakunta- ja sote-uudistusta, koska siihen liittyvää lainsäädäntöä ei ole hyväksytty eduskunnassa. Taloussuunnitelmavuosien määrärahat, tuloarviot ja tavoitteet ovat ohjeellisia. Vaikka talousarvion sitovuus on vahvempi kuin taloussuunnitelman, on myös taloussuunnitelma kaupungin viranomaisia ja viranhaltijoita velvoittava asiakirja.

28 Talousarvion käyttösuunnitelma Valtuuston hyväksyttyä talousarvion kaupunginhallitus saattaa sen täytäntöönpanomääräyksin toimielimien noudatettavaksi. Kaupunginhallitus, toimielimet ja liikelaitosten johtokunnat päättävät sen jälkeen käyttösuunnitelmista, joilla tarkistetaan kunkin toimielimen ja johtokunnan talousarvioehdotukseen sisältynyt alustava käyttösuunnitelma valtuuston päätöksiä vastaavaksi. Lisäksi kaupunginhallitus, toimielimet ja johtokunnat omalta osaltaan päättävät tehtävien toteuttamisesta ja määrärahojen käytöstä. Käyttösuunnitelmissa toimielimet ja johtokunnat asettavat valtuuston määrittelemien tavoitteiden kanssa yhdenmukaiset tavoitteet sekä jakavat määrärahat ja tuloarviot seuraavan tason yksiköille. 4.4 Tilivelvollisuus Johtavien ja tilivelvollisten viranhaltijoiden velvollisuutena on seurata ja valvoa talousarvion toteutumista. Tilivelvollisuutta ei voi, päinvastoin kuin toimivaltaa, delegoida edelleen. Johtavien ja tilivelvollisten viranhaltijoiden velvollisuutena on siten ohjata ja seurata alaistaan toimintaa ja henkilöstöä asetettujen tavoitteiden mukaisesti. Kuntalain mukaan tilivelvollisia ovat kaupungin toimielinten jäsenet sekä asianomaisen toimielimen tulosalueen johtavat viranhaltijat (esittelijät sekä toimielinten tehtäväalueella itsenäisestä tulos-/vastuualueesta vastaavat viranhaltijat). Tilivelvollisten määrittäminen kuuluu Kajaanin kaupungin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan ohjeen mukaan tarkastuslautakunnalle. Tarkastuslautakunta pyytää vakiintuneen käytännön mukaan asiasta tilintarkastajan ja kaupunginhallituksen lausunnot, ennen kuin asia viedään tiedoksi kaupunginvaltuustolle. Vuoden 2018 tilivelvolliset on määrätty tarkastuslautakunnan kokouksessa Valtuutetut eivät ole tilivelvollisia, mutta kunnan muiden toimielinten jäsenet ovat. Tilivelvollisuus ei tuo viranhaltijalle mitään sellaista vastuuta, joka ei kuuluisi hänelle asemansa perusteella muutoinkin: esimiehenä, laskujen hyväksyjänä tai määrärahojen käytöstä vastaavana viranhaltijana. Tilivelvollisuus merkitsee sitä, että - viranhaltijan toiminta tulee valtuuston arvioitavaksi - viranhaltijaan voidaan kohdistaa tilintarkastuskertomuksessa muistutus - viranhaltijalle voidaan myöntää vastuuvapaus Tilivelvolliseen voidaan kohdistaa muistutus ja häneltä voidaan evätä vastuuvapaus sekä omasta että alaisensa tekemisestä tai tekemättä jättämisestä. Viime kädessä tilintarkastajalla on harkintavalta, ketkä ovat tilivelvollisia. Tilivelvolliset viranhaltijat, tilanne 10/2018 Kaupunginhallituksen toimiala Kaupunginjohtaja Hallintojohtaja, kaupunginlakimies Va. talousjohtaja Talousjohtaja Henkilöstöpäällikkö Henkilöstöpäällikkö Henkilöstösihteeri Kehitysjohtaja Tietohallintopäällikkö Tolonen Jari Aarnio Tuija Niittyviita Erja ( ) Asta Tolonen ( alkaen) Sivonen Pekka ( saakka) Komulainen Jyrki ( alkaen) Tokkonen Paula Hämäläinen Risto Hyvönen Heikki

29 29 Maahanmuuttopalvelujen johtaja Kaupunginteatterin johtaja Kaupunginteatterin talouspäällikkö Kajaanin Mamsellin johtaja Kajaanin Veden johtaja Vimpelinlaakson kehittämisliikelaitoksen johtaja Kajaanin kaupungin koulutusliikelaitoksen johtaja Kajaanin kaupungin koulutusliikelaitoksen taloussihteeri Kainuun ammattiopiston rehtori Kajaanin lukion va. rehtori Sivistystoimiala Sivistysjohtaja Vs. talouspäällikkö Varhaiskasvatuksen tulosalueen johtaja Perusopetuksen ja nuorisopalvelujen tulosalueen johtaja Museonjohtaja Vuolijoen aluelautakunta Rehtori, aluelautakunnan esittelijä Ympäristötekninen toimiala Tekninen johtaja Tekninen johtaja Toimitilapäällikkö Suunnittelupäällikkö Liikuntapäällikkö Ympäristönsuojelutarkastaja Kaupungininsinööri Kainuun pelastuslaitos Pelastusjohtaja Komulainen Asta Kinnunen Helka-Maria Kovalainen Anne Vuorinen Tuija Nurminen Juha Haverinen Markku Tuominen Anssi Pitkänen Anneli Sivonen Raimo Nissinen Markku Saari Mikko Orenius Mirja Kemppainen Sirpa Rissanen Päivi Mäkinen Antti Tervonen Kalevi Soininen Timo ( saakka) Heikkinen Jussi ( alkaen) Haverinen Markku Kauppinen Jari Kinnunen Jarmo Malinen Paula Nousiainen Matti Parviainen Anssi

30 30 5 KAJAANIN KAUPUNGIN TALOUS 5.1 Kajaanin kaupungin talous Kajaanin kaupungin (sis. liikelaitokset) vuoden 2017 tilinpäätös oli alijäämäinen -1 miljoonaa euroa. Vuoden 2018 talousarvio on alijäämäinen -2,2 miljoonaa euroa (sis. liikelaitokset). Tilinpäätösennusteen 2018 mukainen alijäämä (ei sisällä liikelaitoksia) on noin -7 miljoonaa euroa. Tilikauden tulokseen vaikuttavia tekijöitä ovat erityisesti loppuvuoden verotulojen kertymä sekä sosiaali- ja terveydenhuollon menojen lopullinen toteuma. Asukaskohtainen lainamäärä oli vuoden 2017 lopussa euroa/asukas (2016: euroa/asukas). Lainamäärä on korkean investointitason johdosta kasvanut viime vuosina. Arvion mukaan investointitaso pysyy korkeana koko suunnitelmakauden ja velkamäärän ennustetaan kasvavan. Kaupungin taloustilanne on vakaa ja taseessa oli kertynyttä ylijäämää vuoden 2017 lopussa 69,6 miljoonaa euroa. Suunnitelmakauden haasteina ovat erityisesti talouden tasapainon saavuttaminen (tulot kattavat menot), korkea investointitaso ja siitä johtuva lainamäärän kasvu. Verotulot Kajaanin kaupungin vuoden 2019 talousarvio perustuu 21,00 tuloveroprosenttiin. Verotuloja arvioidaan saatavan yhteensä 143,2 miljoonaa euroa, josta tuloverojen osuuden arvioidaan olevan noin 127,3 miljoonaa euroa. Yhteisöveroja arvioidaan kertyvän 5,8 miljoonaa euroa. Kiinteistöverotuottoja arvioidaan kertyvän noin 10,0 miljoonaa euroa vuonna Kiinteistöveroprosentit pysyvät samalla tasolla kuin vuonna Kiinteistöverotuottojen arvioidaan pysyvän vuoden 2019 tasolla suunnitelmavuosina. Kiinteistöveroprosentit vuonna 2019 ovat seuraavat: - yleinen kiinteistöveroprosentti 1,10 - vakituisen asuinrakennuksen veroprosentti 0,55 - muiden asuinrakennusten veroprosentti 1,55 - rakentamaton rakennuspaikka 4,10 - voimalaitosten veroprosentti 3,10. - yleishyödyllisille yhteisöille ei ole määrätty kiinteistöveroprosenttia. Arvion mukaan verotulot kasvavat vuosina Tämänhetkisen arvion mukaan verotuloja saadaan 146,7 milj. euroa vuonna 2020 ja 151,2 milj. euroa vuonna Valtionosuudet Vuoden 2019 arviot valtionosuuksista perustuvat Kuntaliiton ja Valtiovarainministeriön ennakkotietoihin. Valtionosuuksia arvioidaan saatavan noin 100,6 miljoonaa euroa (TA 2018: 102,0 miljoonaa euroa). Valtionosuudet kohdistuvat siten, että peruskaupungille kohdistuu arviolta 73,0 miljoonaa euroa, koulutusliikelaitokselle 26,8 miljoonaa euroa ja teatterille 0,8 miljoonaa euroa. Toimintatuotot Toimintatuottoja arvioidaan kertyvän noin 72,2 miljoonaa euroa (TA 2018: 74,3 miljoonaa euroa). Toimintatuottojen vähenemiseen vaikuttaa mm. maahanmuuttajapalveluiden toiminnan supistuminen. Vuosien osalta toimintatuottojen arvioidaan pysyvän vuoden 2019 tasossa.

31 31 Toimintakulut Toimintakulut ovat noin 308,9 miljoonaa euroa (TA 2018: 308,5 miljoonaa euroa). Toimintakulut ovat samalla tasolla kuin vuonna Talouden tasapainon saavuttaminen vuosina edellyttää, että toimintakulut kaupungin oman toiminnan osalta eivät kasva vuoden 2018 tasosta ja Kainuun sote-menojen kasvu on maltillista. Henkilöstökulut Henkilöstökulut ovat noin 88,2 miljoonaa euroa (TA 2018: 87,5 miljoonaa euroa). Konsernihallinnon toimialalta on siirretty henkilöstöä sivistys- ja ympäristötekniselle toimialalle. Kun huomioidaan siirtyvien henkilöiden vaikutus niin, henkilöstökulujen todellista kasvua on tapahtunut sivistystoimialalla noin 0,6 miljoonaa euroa. Kajaanin Mamsellissa kasvua on noin 0,2 miljoonaa euroa. Peruskaupungin henkilöstömenoissa on huomioitu työehtosopimusten mukaiset palkankorotukset ja lomarahaleikkausten loppuminen. Lisäksi on varauduttu noin eurolla työnvaativuuden arvioinnin korjausten kustannusvaikutuksiin. Palvelujen ostot Palvelujen ostot ovat noin 166,3 miljoonaa euroa (TA 2018: 165,4 miljoonaa euroa). Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän maksuosuusarvio vuodelle 2019 on 130,0 miljoonaa euroa (TA 2018: 126,7 miljoonaa euroa). Kainuun soten maksuosuuden arvioidaan edelleen kasvavan vuosina 2020 ja miljoonaan euroon. Toimintakate Toimintakate on noin -235,9 miljoonaa euroa (TA 2018: -233,4 miljoonaa euroa). Rahoitustuotot ja kulut Rahoitustuotot ja kulut ovat yhteensä noin 5,3 miljoonaa euroa (TA 2018: 4,4 miljoonaa euroa). Vuoden 2018 talousarviossa oli 1,1 miljoonan euron rahoitusosuus Kainuun Voiman turbiinirevision korvaamiseen. Vuonna 2019 ko. erää ei enää makseta. Vuosikate sekä poistot ja arvonalentumiset Vuosikate (sis. liikelaitokset) on 13,2 miljoonaa euroa (TA 2018: 11,2 miljoonaa euroa). Poistot ovat 15,3 miljoonaa euroa (2018: 14,7 miljoonaa euroa). Vuosikatteen arvioidaan parantuvan vuosina 2020 ja 2021 valtion toimenpiteiden johdosta. Vuosikate riittää tuolloin kattamaan poistot myös peruskaupungin osalta kokonaan. Tilikauden alijäämä Vuoden 2019 talousarvio on alijäämäinen -1,8 miljoonaa euroa (TA 2018: -2,2 miljoonaa euroa). Peruskaupungin osalta alijäämä on -2,8 miljoonaa euroa. Arvion mukaan suunnitelmakauden talous on tasapainossa ja alijäämää ei enää synny.

32 32 Investoinnit Nettoinvestoinnit vuodelle 2019 ovat yhteensä 29,7 miljoonaa euroa. Peruskaupungin osuus investoinneista on noin 23,5 miljoonaa euroa ja liikelaitosten osuus noin 6,2 miljoonaa euroa. Vuonna 2019 jatkuu Kajaanin Lyseon peruskorjaus- ja laajennusosan korvaava uudisrakennushanke, jonka rakentamiskustannusarvio vuosille on 20,5 miljoonaa euroa. Investointisuunnitelmaan on myös varattu määräraha 5,0 miljoonaa euroa vuosille uuden harjoitusjäähallin rakentamiseen sekä vanhan jäähallin korjaamiseen ja toiminnallisuuden parantamiseen. Uuden jäähallin rakentamiseen on arvioitu saatavan valtioavustusta noin 0,6 miljoonaa euroa. Nettoinvestoinnit ovat 28,0 miljoonaa euroa vuonna 2020 ja 21,7 milj. euroa vuonna Lainat Kajaanin kaupungin (sis. liikelaitokset) lainamäärä oli 119,0 miljoonaa euroa, erään sisältyy konsernin sisäistä velkaa 9 miljoonaa euroa. Vuoden 2018 talousarviossa lainamäärän on arvioitu kasvavan 11,2 miljoonaa euroa. Mikäli arvio toteutuu, on lainamäärä vuoden 2018 lopussa noin 121,2 miljoonaa euroa (rahoituslaitoksista otetut lainat). Lainamäärä on noin euroa/asukas. Vuonna 2019 lainamäärän on arvioitu kasvavan noin 16,5 miljoonaa euroa, jolloin arvioitu lainamäärä vuoden 2019 lopussa olisi noin 137,7 miljoonaa euroa. Mikäli lainakanta kasvaa arvioidusti, on lainamäärän kasvu vuosina noin 15,7 prosenttia. Tämä tarkoittaisi sitä, että asukaskohtainen lainamäärä olisi vuoden 2019 lopussa noin euroa/asukas (2017: euroa/asukas, ei huomioitu konsernin sisäistä lainaa). Mikäli investointitaso toteutuu suunnitelman mukaisesti, kasvaa kaupungin lainamäärä vuonna 2020 noin 11,3 miljoonaa euroa ja vuonna 2021 noin 3,8 miljoonaa euroa. Asukaskohtaisen lainamäärän kehitys investointisuunnitelman mukaisella investointitasolla: Lainanottoon liittyvä ratkaisuvalta Kaupunginhallitus päättää kaupunginvaltuuston talousarviossa hyväksymissä rajoissa talousarviolainojen (pitkäaikaisten lainojen) ottamisesta. Talousarviolainan ottamiseen liittyvät rajat on esitetty talousarvion rahoituslaskelmassa. Talousjohtajalla on oikeus ottaa tarvittaessa lyhytaikaista lainaa, jonka ottovaltuus vuonna 2019 on 30,0 miljoonaa euroa.

33 Kajaanin kaupungin tuloslaskelma 2019 Kajaanin kaupungin (sis. liikelaitokset) tuloslaskelma 2019 TALOUS Yhteensä Kajaani peruskaupunki Vimpelinlaakson kehittämisliikelaitos Kajaanin Vesi liikelaitos Kajaanin Mamselli liikelaitos Kajaanin Teatteri liikelaitos Kajaanin kaupungin koulutusliikelaitos TOIMINTATUOTOT Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot Vuokratuotot Muut toimintatuotot Valmistus omaan käyttöön TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot Henkilöstösivukulut josta Sote -kuntayhtymältä Palvelujen ostot josta Sote -kuntayhtymältä Kainuun Liitto Aineet, tarvikkeet ja Avustukset Muut toimintakulut Vuokrat Muut toimintakulut TOIMINTAKATE Verotulot Valtionosuudet Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot Muut rahoitustuotot Korkokulut Muut rahoituskulut VUOSIKATE Poistot ja arvonalentumiset Tilikauden tulos Tuloksenkäsittelyerät Tilikauden yli-/ alijäämä TUNNUSLUVUT Toimintatuotot/Toimintakulut 23,4 Vuosikate / poistot % 85,9 Vuosikate /asukas 355 Kertynyt yli-/alijäämä /asukas Asukasluku vuoden lopussa

34 Peruskaupungin tuloslaskelma TALOUS 1000 TP 2017 TA 2018 LTK 2019 TA_KJ 2019 TS 2020 TS 2021 TOIMINTATUOTOT Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot Vuokratuotot Muut toimintatuotot Valmistus omaan käyttöön TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot Henkilöstösivukulut josta Sote -kuntayhtymältä Palvelujen ostot josta Sote -kuntayhtymältä Kainuun liitto Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Muut toimintakulut Vuokrat Muut toimintakulut TOIMINTAKATE Verotulot Valtionosuudet Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot Muut rahoitustuotot Korkokulut Muut rahoituskulut VUOSIKATE Poistot ja arvonalentumiset Tilikauden tulos Tuloksenkäsittelyerät Varausten ja rahastojen muutokset Tilikauden yli-/alijäämä Liikelaitosten tuloslaskelmayhdistelmä 2019 TALOUS 1000 Liikelaitokset yht. Vimpelinlaakson kehittämisliikelaitos Kajaanin Vesi liikelaitos Kajaanin Mamselli liikelaitos Kajaanin Teatteri liikelaitos Kajaanin kaupungin koulutusliikelaitos Liikevaihto Liiketoiminnan muut tuotot Tuet ja avustukset Materiaalit ja palvelut Henkilöstökulut Poistot ja arvonalentumiset Liiketoiminnan muut kulut Liikeyli- /alijäämä Rahoitustuotot ja -kulut Varausten ja rahastojen muutokset Tilikauden yli-/alijäämä

35 35 Tunnusluvut Toimintatulot % toimintakuluista = 100 x toimintatulot / (toimintakulut valmistus omaan käyttöön) Tunnusluku osoittaa maksurahoituksen osuuden toimintamenojen kattamisesta. Tunnuslukua voidaan tulkita siten, että maksurahoituksen osuuden kasvu vahvistaa kunnan tulorahoitusta. Vuosikate on keskeinen kateluku arvioitaessa tulorahoituksen riittävyyttä. Perusoletus on, että kunnan tulee kyetä rahoittamaan vuosikatteella keskimääräiset poistonalaisten tuotantovälineiden investoinnit. Vuosikate prosenttia poistonalaisista investoinneista = 100 x vuosikate / keskimääräinen poistonalaisten investointien omahankintameno Keskimääräinen poistonalaisten investointien omahankintameno määräytyy talousarvion laadintavuotta edeltävän tilipäätösvuoden, kuluvan talousarviovuoden ja laadittavan talousarvion ja suunnitelman poistonalaisten investointien omahankintamenon keskimäärästä. Omahankintameno on investoinnin hankintamenon ja siihen saadun rahoitusosuuden erotus. Kun tunnusluvun arvo on 100 prosenttia tai sitä suurempi, voidaan kunnan tulorahoituksen katsoa olevan riittävä tai ylijäämäinen. Kunnan talous on heikkenevä ja kunta velkaantuu, kun vuosikate on keskimääräistä poistonalaista investointitasoa heikompi. Vuosikate euroa/asukas = tuloslaskelman vuosikate / asukasmäärä Vuosikate asukasta kohden on yleisesti käytetty tunnusluku tulorahoituksen riittävyyden arvioinnissa. Keskimääräistä, kaikkia kuntia koskevaa tavoitearvoa ei voida asettaa. Kunnan koko, taajama-aste, tekniset verkostot ja toimintojen organisointi ovat tekijöitä, jotka vaikuttavat vuosikatetavoitteen määrittämiseen kunnassa. Taseen kertynyt yli-/alijäämä, kertynyt yli-/alijäämä/asukas Kertyneeseen yli-/alijäämään tiivistyy kunnan koko tuloshistoria. Jakamalla se asukasmäärällä saadaan vertailukelpoinen tunnusluku saman kokoluokan kuntien väliseen vertailuun. Pitkän aikavälin tulorahoituksen tavoitearvon tulisi olla vähintään euroa/asukas.

36 Kajaanin kaupungin (sis. liikelaitokset) rahoituslaskelma 2019 Kaupungin ja liikelaitosten rahoituslaskelmien yhdistelmä 2019 RAHOITUSOSA 1000 Yhteensä Kajaanin kaupunki Liikelaitokset Toiminnan rahavirta Vuosikate Tulorahoituksen korjauserät Investointien rahavirta Investointimenot Rahoitusosuudet investointimenoihin Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot Toiminnan ja investointien rahavirta Rahoituksen rahavirta Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys Vaikutus maksuvalmiuteen TUNNUSLUVUT Toiminnan ja investointien rahavirran kertymä Lainanhoitokate 0,8 Kassan riittävyys, pv 1,7 5.6 Peruskaupungin rahoituslaskelma Kajaanin kaupungin rahoituslaskelma RAHOITUSOSA 1000 TP 2017 TA 2018 TA 2019 TS 2020 TS 2021 Toiminnan rahavirta Vuosikate Tulorahoituksen korjauserät Investointien rahavirta Investointimenot Rahoitusosuudet investointimenoihin Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot 315 Toiminnan ja investointien rahavirta Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset Antolainasaamisten vähennykset 252 Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys Lyhytaikaisten lainojen muutos Muut maksuvalmiuden muutokset Vaikutus maksuvalmiuteen Toiminnan ja investointien rahavirran kertymä Lainanhoitokate 0,6 0,6 0,5 0,9 0,9 Kassan riittävyys, pv

37 37 Tunnusluvut Toiminnan ja investointien rahavirran kertymä = edellisen vuoden tilinpäätöksen toiminnan ja investointien rahavirta + arvioidut vuosittaiset rahavirrat Tunnusluku kertoo, pystytäänkö investoinnit rahoittamaan pitkällä aikavälillä omarahoituksella. Kertymä ei saisi muodostua pysyvästi negatiiviseksi. Lainanhoitokate = (vuosikate + korkokulut) / (korkokulut + lainanlyhennykset) Tunnusluku kertoo kunnan tulorahoituksen riittävyyden vieraan pääoman korkojen ja lyhennysten maksuun. Lainanhoitokyky on hyvä, kun arvo on yli 2, tyydyttävä, kun se on 1 2 ja heikko, kun arvo on alle yhden. Kassan riittävyys (pv) = 365 pv x rahavarat varainhoitovuoden lopussa / kassasta maksut varainhoitovuonna Kunnan maksuvalmiutta kuvataan kassan riittävyytenä päivissä. Tunnusluku ilmaisee, monenko päivän kassasta maksut voidaan kattaa kunnan rahavaroilla. Tunnusluku ilmaisee, monenko päivän kassasta maksut voidaan kattaa kunnan rahavaroilla. Riittävänä voidaan pitää päivän kassan riittävyyttä.

38 38 6 KAJAANIN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖ Kajaanin kaupungin työpaikkojen vahvuuksina ovat työpaikkojen pysyvyys ja monet työhyvinvointiin liittyvät tekijät kuten työviihtyvyys ja työilmapiiri. Työsuojeluun kiinnitetään huomiota. Naisten ja miesten palkkaerot ovat kunta-alalla pienet. Työ- ja virkaehtosopimukset Kunnalliset virka- ja työehtosopimukset takaavat tasa-arvoiset ja oikeudenmukaiset palvelussuhteen ehdot. Nykyinen Kunnallinen yleinen virka- ja työehtosopimus (KVTES) on voimassa Myös muut sopimusalat noudattavat samantyyppistä ajoitusta. Sopimuksen voimassaolo jatkuu jälkeen vuoden kerrallaan, jollei sitä irtisanota viimeistään kuusi viikkoa ennen sopimuskauden päättymistä. Kunnallisen neuvottelujärjestelmän piirissä ovat kaikki mannersuomen kunnat ja kuntayhtymät ja niiden palveluksessa olevat palkansaajat. Valtakunnallisilla virka- ja työehtosopimuksilla sovitaan mm. palkkojen, työaikojen perusteista. Sopimuksilla turvataan työrauhaa. Asiaa täydentävät paikalliset työ- ja virkaehtosopimukset ja valtakunnallisten sopimusten soveltamisohjeet. Kunta-alan sopimuksia Kunnallinen yleinen virka- ja työehtosopimus KVTES Kunnallinen opetushenkilöstön virka- ja työehtosopimus OVTES Kunnallinen teknisen henkilöstön virka- ja työehtosopimus TS Kunnallisen tuntipalkkaisten virka- ja työehtosopimus TTTS Kunnallinen näyttelijöiden työehtosopimus Kajaani-sopimus Kajaanin kaupungin työnantajan edustajat ja henkilöstöä edustavat pääsopijajärjestöt ovat kirjanneet henkilöstöjohtamisen yhteisen tahtotilan Kajaani-sopimukseen. Sopimusosapuolilla on ollut yhteinen näkemys ja sitoumus rakenteellisten muutosten toteuttamiseen. Kajaanin kaupungin toiminta, talous ja henkilöstö mitoitetaan niin, että kaupungin strateginen näkökulma, palvelujen vaikuttavuus ja laatu, asiakastyytyväisyys, prosessien sujuvuus, taloudellisuus sekä henkilöstön tuloksellisuus ovat tasapainossa keskenään. Talousarviotasolla tehtävien rakenteellisten muutosten henkilöstövaikutukset selvitetään erikseen. Työyhteisöissä, työtavoissa, työn organisoinnissa ja organisaatiossa tapahtuu koko ajan muutoksia. Sitoutumisen kannalta on välttämätöntä, että asiat käsitellään yhteistoiminnallisesti. Työntekijöillä ja viranhaltijoilla on oikeus ja velvollisuus osallistua prosesseihin, joilla haetaan uusia tapoja ja menetelmiä sekä uudenlaista työn organisointia. Henkilöstöohjelma Uuden kaupunkistrategian mukainen henkilöstöohjelma päivitetään vuosille Henkilöstöohjelman kantava teema on myönteinen työpäiväkokemus. Henkilöstöohjelma antaa perusteet toimialoille ja liikelaitoksille (sekä kaupungin omistamille osakeyhtiöille) rakentaa omat henkilöstöohjelmansa räätälöitynä juuri niille painotuksille, jotka kulloinkin ovat ajankohtaisia.

39 39 Kajaanin kaupungin ja liikelaitosten henkilöstön osaamisen kehittämisen tarpeet kartoitetaan syksyisin vuosisuunnittelun yhteydessä ja tarpeet käsitellään kootusti henkilöstö- ja koulutussuunnitelmassa. Toimialueja tulosyksikkökohtaiset toiminnallisia ja taloudellisia tavoitteita vastaavat osaamisen kehittämissuunnitelmat jalkautetaan kehityskeskustelun yhteydessä henkilö- ja/tai ryhmäkohtaisiksi kehityssuunnitelmiksi. Henkilöstösuunnittelu Henkilöstön määrän ja osaamisen tarvetta ennakoidaan järjestelmällisellä henkilöstösuunnittelulla. Henkilöstösuunnittelu kytkeytyy kiinteästi palvelutuotannon suunnitteluun. Henkilöstösuunnittelulla määritellään rekrytointitarve. Henkilöstön eläköitymistä ja muuta poistumaa hyödynnetään säästökeinoina lähivuosina. Kun työntekijä jää eläkkeelle tai lähtee pois kaupungin palveluksesta, jokaisen auki tulevan paikan kohdalla harkitaan, voidaanko tehtävä jättää täyttämättä ja voidaanko työtehtävät hoitaa toisin. Kajaanin kaupungin hyvinvoiva, osaava ja oikein mitoitettu henkilöstö tuottaa kaupunkilaisille hyvinvointia ja alueen kilpailukykyisyyttä lisääviä asiakaslähtöisiä palveluita. Kajaanin kaupungin palveluohjelmassa määritellään, mitä palveluja kaupunki järjestää, miten ne järjestetään ja millaisella henkilöstömäärällä palvelut tuotetaan. Vuosittainen henkilöstösuunnitelma konkretisoituu talousarviossa. Henkilöstösuunnittelussa ja työntekijöiden uudelleen sijoituksissa toimii henkilöstösuunnittelutyöryhmä, jonka tavoite on koordinoida henkilöstön uudelleen sijoittamista ja rekrytointia yli toimiala- ja liikelaitosrajojen. Varsinainen henkilöstösuunnittelu toteutetaan toimialoilla ja liikelaitoksissa. Henkilöstösuunnittelutyöryhmään kuuluu hallintojohtaja, sivistysjohtaja, tekninen johtaja, henkilöstöjohtaja, kehityspäällikkö, henkilöstönkehittäjä ja henkilöstösihteeri. Työyhteisön toimivuus on koko työyhteisön asia Henkilöstövoimavarojen johtamisen tavoitteena on organisaation hyvä suorituskyky. Toimintaympäristö edellyttää uudistumiskykyisyyttä, vuorovaikutusta sekä ajanmukaisia työ- ja toimintatapoja. Työntekijöiltä ja viranhaltijoilta edellytetään kehittymis- ja muutoskykyä. Tavoitteena on sujuva arkityö, ja digitalisaatiossa otetaan huomioon jo suunnitteluvaiheessa henkilöstövaikutukset. Työyhteisön jokaisella jäsenellä tulee olla riittävän selkeä kuva ja ymmärrys työnkuvansa merkityksestä kokonaisuudelle. Työntekijän työkykyä heikentäviin tekijöihin puututaan varhaisessa vaiheessa. Vastuu on jokaisella työyhteisöllä, työntekijällä itsellään ja työkavereilla, mutta erityinen huolehtimisvelvollisuus on työnantajalla eli esimiehillä. Tämä tarkoittaa sitä, että esimiesten pitää pystyä tunnistamaan työhyvinvointia ja työkykyä heikentävät tekijät riittävän ajoissa ja ottamaan ne puheeksi sekä toimimaan jämäkästi tilanteen korjaamiseksi. Asiassa hyödynnetään työsuojelun toimintaohjelmaa riskienhallintasuunnitelman mukaisesti. Työyhteisön toimivuutta seurataan joka toinen vuosi tehtävällä työyhteisön toimivuuskyselyllä. Henkilöstöraportti Henkilöstötietoihin ja sen tunnuslukuihin perustuvan strategian ja toimintalähtöisen arvioinnin tavoitteena on saada aikaan kokonaiskuva henkilöstön tilasta ja kehityksestä sekä tunnistaa vastuut ja parannettavat alueet. Tämä tapahtuu normaalin seurannan yhteydessä ja vuosittain tehtävässä henkilöstöraportissa sekä siitä tehtävissä johtopäätöksissä ja toimenpiteissä.

40 40 Eläköityminen Eläkeuudistus tuli voimaan Alin vanhuuseläkeikä 63 vuotta säilyy vuonna 1954 ja sitä ennen syntyneillä. Vanhuuseläkkeen alaikäraja nousee vuosittain vuonna 1955 ja sen jälkeen syntyneillä. Seuraavassa taulukossa oleva arvio ei sisällä varhennetulle varhaiseläkkeelle eikä työkyvyttömyyseläkkeelle jääviä. Työkyvyttömyyseläkkeelle jäävien osuus on noin 30 prosenttia kaikista eläkkeelle jäävistä. Arvio eläköitymisen hyödyntämisestä Eläkkeelle jäävät Ei täytetä Säästö, % Kaupunginhallitus ja keskushallinto ,3 Varhaiskasvatus ,7 Perusopetus ja nuorisopalvelut ,0 Kulttuurilaitokset ,0 Maankäyttö-, suunnittelu- ja viranomaistoiminnat ,0 Kunnallistekniikka ja liikunta ,0 Tilakeskus ,3 Kainuun pelastuslaitos 3 0 0,0 Kajaanin kaupunginteatteri -liikelaitos 6 0 0,0 Kajaanin Mamselli -liikelaitos ,0 Kajaanin Vesi -liikelaitos ,3 Kajaanin kaupungin koulutusliikelaitos ,4 Yhteensä ,6 Rekrytointi Taulukko auttaa hahmottamaan rekrytointitarvetta sekä säästömahdollisuuksia poistuman hyödyntämisessä. Kajaanin maine työnantajana ja vaivattoman arjen kaupunkina on keskeinen tekijä rekrytoinneissa. Myönteinen työnantajakuva syntyy hyvistä teoista, houkuttelee ja sitoo osaavia työntekijöitä. Työnantajakuva on osa Kajaanin kaupungin kaupunkikuvaa. Uusien työntekijöiden/viranhaltijoiden palkkaamiseen on haettava lupa kirjallisesti toimialajohtajalta. Henkilöstöjohtamista koskevia kaupungin ohjeita Kehityskeskusteluohjeistus Perehdyttämislomake Lähtökeskustelulomake Työsuojelun toimintaohjelma Epäasiallisen kohtelun ehkäisy Aktiivisen tuen toimintamalli Päihdeohjelma Henkilöstö- ja koulutussuunnitelma Tasa-arvo ja yhdenvertaisuussuunnitelma

41 41 Henkilötyövuodet , htv2 Sis. vakinaiset, määräaikaiset, harjoittelijat ja oppisopimukset TA 2019 TA 2019 HR 2017 TA TS 2020 TS 2021 työnjohto kustannukset Kaupunginhallitus ja keskushallinto 78,9 75,0 77,5 75,5 65,5 64,1 59,1 Sivistyslautakunta 0,0 1,0 1,8 2,0 3,0 3,0 3,0 Varhaiskasvatus 315,0 339,0 325,5 345,0 345,0 345,0 342,0 Perusopetus 364,5 362,0 370,6 372,0 379,0 379,0 379,0 Nuorisopalvelut 19,7 17,0 20,1 18,0 18,0 18,0 18,0 Kulttuurilaitokset 46,1 47,0 45,4 46,0 46,0 46,0 46,0 Kaukametsä 98,6 113,0 85,3 105,0 105,0 105,0 105,0 Ympäristötekninen lautakunta 0,0 0,7 3,1 1,0 3,0 3,0 3,0 Maankäyttö-, suunnittelu- ja viranomaistoiminnat 35,7 33,0 31,6 33,0 33,0 33,0 29,0 Kunnallistekniikka- ja liikunta 69,3 77,0 68,3 77,0 77,0 76,0 75,0 Tilakeskus 52,6 52,5 50,2 52,0 52,0 52,0 50,0 Kainuun pelastuslaitos 67,6 66,0 72,1 66,0 66,0 66,0 66,0 Kajaanin kaupunginteatteri -liikelaitos 58,3 47,0 60,2 47,0 47,0 47,0 47,0 Kajaanin Mamselli -liikelaitos 233,4 220,0 240,8 235,0 235,0 170,0 163,0 Kajaanin Vesi -liikelaitos 20,0 19,6 20,7 21,0 21,0 20,0 19,0 Kajaanin kaupungin koulutusliikelaitos *) 308,8 300,0 278,4 310,0 310,0 305,0 298,0 Tukityöllistäminen 42,5 40,0 50,6 45,0 45,0 45,0 45,0 Yhteensä 1 811, , , , , , ,1 Taulukossa henkilötyövuodet on kohdistettu toimialoille työnjohdon mukaan. Kustannukset henkilöstökuluista kohdennetaan toimialoille tehtävien mukaan.

42 42 7 KÄYTTÖTALOUSOSA 7.1 Konsernihallinto Perustehtävät Keskusvaalilautakunta järjestää kunnallisvaalit ja valtiollisten vaalien ennakkoäänestyksen, vaalipäivän äänestyksen ja alustavan vaalipäivän ääntenlaskennan. Kaupunginvaltuusto vastaa kaupungin toiminnasta ja taloudesta ja käyttää kaupungin päätösvaltaa. Tarkastuslautakunta valmistelee valtuuston päätettävät hallinnon ja talouden tarkastusta koskevat asiat sekä arvioi, ovatko valtuuston asettamat toiminnan ja talouden tavoitteet toteutuneet ja onko toiminta järjestetty tuloksellisella ja tarkoituksenmukaisella tavalla. Kaupunginhallitus vastaa valtuuston päätösten valmistelusta, täytäntöönpanosta ja laillisuuden valvonnasta ja johtaa kaupungin toimintaa, hallintoa ja taloutta. Se vastaa toiminnan yhteensovittamisesta, omistajaohjauksesta ja henkilöstöpolitiikasta sekä huolehtii kaupungin sisäisestä valvonnasta ja riskienhallinnan järjestämisestä. Kaupunginjohtaja johtaa kaupunginhallituksen alaisena kaupungin hallintoa, taloudenhoitoa ja muuta toimintaa. Kaupunginjohtaja vastaa asioiden valmistelusta kaupunginhallituksen käsiteltäväksi. Keskushallinto vastaa kaupungin strategiaprosessista, taloushallinnosta, henkilöstöhallinnosta ja tietohallinnosta. Keskushallinto järjestää konserniohjauksen sekä ohjaa riskienhallintaa, varautumista ja hankintatoimea, kehittää kaupunkitason asiakaspalvelua, edistää kuntalaisten osallisuutta ja vastaa viestinnästä ja markkinoinnista. Keskushallinto vastaa myös joukkoliikenteen kehittämisestä, pysäköinnin valvonnasta sekä maataloushallinnosta. Keskushallinto järjestää myös seuraavat keskitetyt hallinnon tukipalvelut: asianhallinta, henkilöstö, painatus, tietohallinto, hankinta, talous, markkinointi, viestintä ja Kajaanin Infon asiakaspalvelu. Maahanmuuttajapalvelut tuottaa vastaanottolain edellyttämät palvelut turvapaikanhakijoille turvapaikkaprosessin vaatiman ajan ja kotoutumislain mukaiset palvelut pakolaisperusteisesti kuntaan muuttaneille. Palvelujen nykytilan kuvaus Palvelut tuotetaan itse, yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa tai ostetaan ulkoa. Tilivuosien tilintarkastusta hoitaa KMPG Julkishallinnon Palvelut Oy. Taloushallinto- ja palkanlaskentapalveluita ostetaan Kunnan Taitoa Oy:ltä ja tietojärjestelmäpalveluita Kuntien Tiera Oy:ltä. Sisäinen tarkastus vuosille ostetaan KPMG Oy Ab:ltä. Toimintaympäristön muutokset Toimintaympäristön analyysissä on tunnistettu mm. seuraavia asioita: Muuttoliike on tappiollinen ja nuoret muuttavat pois, syntyvyys laskee ja väestö ikääntyy, osa nuorista uhkaa syrjäytyä. On työvoimapulaa ja työvoiman kohtaanto-ongelmaa. Työelämä ja työmarkkinat muuttuvat. Alueet erilaistuvat ja kaupungistuminen kiihtyy. Kaupunkien innovatiivisuuden kehitys ja älykkään teknologian murros on nopeaa. Infrastruktuurin korjausvelasta ja kriittisen infrastruktuurin toimintavarmuudesta on pystyttävä huolehtimaan. Ihmisten arvoissa tapahtuu isoja muutoksia. Asukkaat ja yhteisöt nähdään yhä enemmän voimavarana ja kumppanina. Mahdollinen maakunta- ja sote-uudistus vaikuttaa kaupungin tehtäviin ja rahoitukseen.

43 43 Palvelulinjaukset Luottamustoimielimet Kaupunki järjestää itse vaalien ennakkoäänestyksen, koska posti on siirtynyt kokonaan asiamiespostien käyttöön. Vuonna 2019 järjestetään eduskuntavaalit, europarlamenttivaalit ja mahdollisesti maakuntavaalit järjestetään kuntavaalit. Tilintarkastusta koskevan sopimuksen mukaisesti lakisääteisen tilintarkastuksen suorittamiseen käytetään Kajaanin kaupungilla arviolta 65 päivää vuodessa. Lisäksi tehdään hankkeiden ja kaupungin tytäryhteisöjen tilintarkastukset. Kaupunginhallituksen hyväksymällä omistajapoliittisella ohjelmalla toteutetaan valtuuston päättämiä omistajapoliittisia linjauksia. Kaupunginhallitus päättää tietohallintopalvelujen järjestämistavasta vuoden 2020 jälkeen. Kaupunginhallitus päättää ateria- ja puhtaanapitopalvelujen järjestämisestä vuoden 2020 jälkeen. Kaupunginhallitus teettää keväällä 2019 ulkoinen arviointi Vuolijoen aluelautakuntakokeilusta. Arvioinnin perusteella päätetään, vakinaistetaanko kokeilu. Kaupunginhallituksen myöntämiin harkinnanvaraisiin avustuksiin varataan 0,2 miljoonaa euroa. Avustusten kohdentamisesta päätetään käyttösuunnitelman hyväksymisen yhteydessä. Kaupunginjohtaja Kajaanin kaupunginteatterin toiminta-avustus on 1,241 miljoonaa euroa vuonna Kaupunkikehitys ja elinkeinopalvelut Elinvoimaohjelmaa toteutetaan yhteistyökumppanien kanssa kaupungin toimivaksi osoittautuneella verkostomaisella toimintatavalla, jossa kehittämisorganisaatiot ovat merkittävässä asemassa. Kaupungin toimialat ja liikelaitokset sekä kaupunkikonsernin yhtiöt toteuttavat ohjelmaa kukin osaltaan. Uusi toimintaympäristön haaste on yritystoiminnan kasvun esteeksi noussut osaavan työvoiman saatavuus. Kaupungin koulutusorganisaatiot ovat sen ratkaisemisessa keskeisessä roolissa. Lisäksi tarvitaan vaikuttavaa rekrytointiyhteistyötä ja alueen tarpeisiin vastaavia uusia koulutusavauksia. Kaupungin yrityspalveluja parannetaan palvelupiloteilla: kaksivuotisella yritysneuvontapilotilla sekä yksivuotisella yrityspalvelusetelikokeilulla, johon varataan euroa vuonna Palvelujen mahdollisesta vakinaistamisesta päätetään pilottien kokemusten perusteella. Kajaanilaisen yritystoiminnan kasvua ja kansainvälistymistä tukevaan sekä Kajaaniin uusia työmahdollisuuksia luovaan toimintaan ja hankkeisiin varataan kaupunginhallituksen käyttöön euron määräraha (Kajaanin kehittämisraha), joka kohdennetaan erikseen tehtävillä päätöksillä. Määrärahasta enintään euroa voidaan kohdentaa kaupunkistrategian mukaisiin yhteiskehittämisen nopeisiin avauksiin. Tuetaan Oulun yliopiston biojalostuksen lahjoitusprofessuuria ja tutkimusryhmää kohdennettuna puupohjaisten massojen mittauksiin sekä CSC:n tutkimustoimintaa data-analytiikassa. Elinvoimaohjelman toimenpiteitä vetovoiman ja pitovoiman parantamiseksi toteutetaan yhteistyössä mm. ammattikorkeakoulun opiskelijakunnan ja nuorkauppakamarin kanssa erityisenä kohderyhmänä nuoret aikuiset ja opiskelijat Kuntayhtymät Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän maksuosuus 130,0 miljoonaa euroa vuonna 2019 Kainuun liiton maksuosuus 1,2 miljoonaa euroa vuonna 2019

44 44 Työllisyyden hoito Kehitetään työllistymistä edistävän monialaisen yhteispalvelun eli TYPin toimintaa pitkäaikaistyöttömyyden vähentämiseksi. Yhdistysten työllistämismahdollisuuksien parantamiseksi ja vaikuttavuuden lisäämiseksi jatketaan sopimusperusteista yhteistyötä. Kumppanuudessa painotetaan mm. nuorten syrjäytymisen ehkäisyä. Tuetaan osatyökykyisten ja pitkään työttömänä olleiden henkilöiden työllistymistä tukevaa ja työllistymistä edistävää toimintaa mm. yhdistysten kehittämishankkeiden avulla. Kajaanilaisille yrityksille ja yhdistyksille myönnetään työllistämisen kuntalisää mm. nuorten työllistämiseksi. Kaupungille osoitetut velvoitetyöllistetyt työllistetään. Muita työttömiä työllistetään noin 25 htv huomioimalla kaupungin maksettavaksi tuleva työmarkkinatuen kuntaosuus. Lisäksi kaupunki tarjoaa työttömille työkokeilupaikkoja ja kuntouttavaa työtoimintaa huomioiden etenkin nuoret. Ostetaan yksityiseltä sektorilta lääkäripalveluja työttömien työkyvyn arviointia varten. Työttömien palvelutarpeen sekä työ- ja toimintakyvyn arviointia tehdään yhteistyössä myös Kumppaniksi ry:n kanssa. Työhönvalmentajan palveluja tarjotaan kaupungin palkkatukitöissä oleville sekä muille työttömille tarpeen ja resurssien mukaan. Pilotoidaan hankinnoilla työllistämistä (kohderyhmänä nuoret) yhdessä hankinnoista vastaavien sekä toimialojen kanssa hankintojen sosiaalisia kriteereitä hyödyntäen. Opiskelijoiden ja koululaisten kesätöiden saamista tuetaan. Kesätyösetelejä myönnetään 620 kajaanilaiselle nuorelle. Kesätyösetelin arvo nostetaan 350 euroon. Keskushallinto ja tukipalvelut Keskushallinnon organisaatiota rakennetaan tukemaan sujuvien konsernitason prosessien toteutumista. Kaupunki irrottautuu Kainuun soten tietohallinnon palveluista mennessä. Kaupungin tietohallinto organisoidaan uudelleen ja palvelut laajennetaan koskemaan kaupungin kaikkia toimialoja ja liikelaitoksia. Selvitetään vuoden 2019 aikana mahdollisuus tuottaa tietohallintopalveluja muille Kainuun kunnille. Luodaan Kajaanin kaupungin tiedonhallintamalli, joka sisältää prosessit, tietojärjestelmät, tietovirrat, tietosuojan ja tietoturvan. Työn kokonaisohjauksesta vastaa keskushallinto. Kaupungin asiakaspalvelua kehitetään. Tavoitteena on palvelujen joustava käyttö ja parempi saavutettavuus (24/7). Kilpailutuksella haetaan uusia viestintäjärjestelmien ratkaisumalleja asiakaspalveluun. Kaupunkikonsernin viestinnän ja markkinoinnin kehittämistä sekä yhteismarkkinointia jatketaan. Muodostetaan viestintä- ja markkinointitiimi ja uudistetaan viestintä- ja markkinointikäytänteitä. Valtakunnallinen kuntatieto-ohjelma edellyttää kunnilta ajantasaista, yhdenmukaista ja luotettavaa talouden raportointia. Tähän liittyvät kustannustenjakoperusteet valmistellaan vuoden 2019 toukokuun loppuun mennessä. Valmistaudutaan hallituksen Digitalisoidaan julkiset palvelut -kärkihankkeen toteuttamiseen. Velvoitteena on vuonna 2022 digitaalisten palveluiden ensisijaisuus. Maahanmuuttajapalvelut Selvitetään maakunta- ja sote-uudistuksen vaikutus maahanmuuttajapalveluiden toimintaan ja rakenteeseen. Kajaaniin halutaan lisätä vuosittain otettavien kiintiöpakolaisten määrää, mikäli valtakunnallista kiintiötä kasvatetaan.

45 45 Valtuustoon nähden sitovat toiminnalliset tavoitteet Raportointivastuussa kaupunginjohtaja Kasvuteema 1. Asukkaiden tyytyväisyys Hyvää elämää älykkäässä kaupungissa Toiminnallinen tavoite Asukkaat, yritykset ja yhteisöt osallistuvat kaupungin kehittämiseen Asiointimahdollisuudet kohti 24/7 Mittari Kuvaus Tavoite 2019 Päämäärä 2022 Osallisuussuunnitelma Osallisuussuunnitelma Osallisuussuunnitelman on tehty tavoitteet ovat toteutuneet Sähköisten asiointipalvelujen määrä Resurssivarausjärjestelmä ja verkkomaksaminen on otettu käyttöön Kaikissa asiointipalveluissa on mahdollisuus sähköiseen asiointiin Kasvuteema 2. Luonto ja ympäristö Resurssiviisautta luontokaupungissa Toiminnallinen tavoite Resurssiviisautta tukeva hankintaohjelma Mittari Kuvaus Tavoite 2019 Päämäärä 2022 Sosiaaliset kriteerit otetaan Pilotoidaan Käytössä laajasti käyttöön hankinnoissa Kasvuteema 3. Nuoret keskiössä Tulevaisuus nuorissa Toiminnallinen tavoite Nuorille mahdollisuuksia työkokeiluun sekä kuntouttavaan työtoimintaan Kuntalisän käytön lisääntyminen Mittari Kuvaus Tavoite 2019 Päämäärä 2022 Kaupungilla työkokeilussa ja kuntouttavassa työtoiminnassa olevien nuorten määrä Kuntalisällä työllistettyjen nuorten määrä Toimintamallin luominen ja käynnistäminen määrien seuraamiseksi ja lisäämiseksi Volyymin kasvattaminen edellisiin vuosiin verrattuna Kaupungilla on vahva oma rooli nuorten työllistymisen edistämisessä Kuntalisä tunnetaan ja sitä osataan hyödyntää yrityksissä laajasti Kasvuteema 4. Elinvoima ja osaaminen Osaajista elinvoimaa Toiminnallinen tavoite KAMKiin Kainuun ulkopuolelta hakeutumiselle tuki vetovoimatekijöillä ja markkinoinnilla KAMK:sta valmistuneiden alueelle työllistymiselle tuki pitovoimatekijöillä, harjoitteluilla, päättötöillä ja kesätyöpaikoilla Mittari Kuvaus Tavoite 2019 Päämäärä 2022 KAMKiin Kainuun ulkopuolelta Yli 80 % KAMK:n hakuvetovoi- hakeneiden osuus ma on säilynyt ja tuo nuoria maakunnan ulkopuolelta KAMK:sta valmistuneiden työllistyminen Kainuuseen Valmistuneista Kainuuseen työllistyy yli 60 % KAMK:n aluevaikutus valmistuneiden sijoittumisessa alueelle on edelleen hyvällä tasolla

46 46 Kaupunkiorganisaatio avoimena kehitysalustana ja aktiivisena yhteiskehittäjänä Vetovoiman ja pitovoiman parantaminen nuorten aikuisten ikäluokan keskuudessa Kehitysalusta- ja yhteiskehittämisen pilotit ja nopeat avaukset, lkm Nuorten aikuisten Kajaani - hankkeen toimenpiteet yhteistyössä Nuorkauppakamarin, KAMK:n, KAOn, Kaukametsän opiston kanssa Uusia nopeita avauksia on toteutettu ja rahoitettu vähintään 5 kpl Käynnistetään hanke, pilotoidaan popup/start up -tilaa, ideakilpailua, Kajaani sovellusta, yhteisöllisyyden tukimuotoja Kehitysalustan ja yhteiskehittämisen toimintatapa on vakiintunut osaksi toimintaa Kajaanin vetovoima ja pitovoima nuorten aikuisten keskuudessa on parantunut Riskit Strategiset riskit Rahoitusriskit Toiminnalliset riskit Vahinkoriskit Kuvaus Kehitysprojektien onnistuminen, toiminnan organisointi ja prosessien kehittäminen sekä tehostaminen Verotulot, talousarviolainoihin liittyvä korkoriski, Kainuun soten maksuosuus Henkilöstön saatavuus, yhteistyösopimusten toimivuus, osaamisvaje, tietojärjestelmien toimintahäiriöt Tapaturmat, pitkäaikaiset poissaolot, koneiden ja laitteiden toimintahäiriöt, vahingonkorvaukset Sisäisen valvonnan suunnitelma Päätöksentekoprosessi Henkilöstöasiat Taloussuunnittelu Suunnitellut toimenpiteet ja painopistealueet Delegoinnin toimivuus Kehityskeskustelujen ja työpaikkakokousten toimivuus Työyhteisön toimivuuskysely 2019 Taloussuunnitteluohjelmiston toimivuuden varmistaminen Kirjanpito ja maksuliikenne Laskujen ja tositteiden käsittely; asiatarkastus ja hyväksyntä Yhteistoiminnan varmistaminen palveluntuottajien kanssa Talousraportointi Tilivelvollisten seurantavastuu kirjanpidon tapahtumista toimialoittain Omaisuuden hallinnointi Vakuutusten ajantasaisuuden varmistaminen Hankintaohjeiden noudattaminen Käyttöomaisuuden vuosittainen kartoitus (epäkuranttius) Tietohallinto ja tietoturva Sisäisen tarkastuksen kohde 2019 Avustusten, takausten ja Avustusten jakamisen koordinointi vakuuksien myöntäminen Takausten ja vakuuksien vakuusarvon säilyminen Sopimushallinta Tutkitaan sopimusten hallinnan toimivuus ja päivitetään ohjeet. Hankkeiden (projektien) Hankkeiden ja projektien ohjeistuksen uusiminen ja niiden toimivuus hallinnointi

47 47 Henkilöstö, htv2 TP 2017 TA 2018 TA 2019 TS 2020 TS 2021 Kaupunginjohto 3,0 2,0 2,5 2,5 2,5 Työllisyyden hoito 2,0 2,0 2,0 2,0 2,0 Keskushallinto 57,9 55,0 45,0 43,6 38,6 Maahanmuuttajapalvelut 15,9 16,0 16,0 16,0 16,0 Yhteensä 78,8 75,0 65,5 64,1 59,1 HTV:t on ilmoitettu kustannustenjaon mukaisina. 10 HTV:n kustannusten siirto toimialoille vuodesta 2019 lukien. Konsernihallinto toimiala TALOUS 1000 TP 2017 TA 2018 LTK 2019 TA_KJ 2019 TS 2020 TS 2021 Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Vuokratuotot Muut toimintatuotot Valmistevarastojen muutos 0 TOIMINTATUOTOT Valmistus omaan käyttöön Palkat ja palkkiot Henkilöstösivukulut Henkilöstökulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Vuokrat Muut toimintakulut Muut toimintakulut TOIMINTAKULUT KATE Luottamustoimielimet TALOUS 1000 TP 2017 TA 2018 LTK 2019 TA_KJ 2019 TS 2020 TS 2021 Myyntituotot Maksutuotot 0 Tuet ja avustukset 0 Vuokratuotot 2 0 Muut toimintatuotot 1 0 Valmistevarastojen muutos 0 TOIMINTATUOTOT Valmistus omaan käyttöön 0 Palkat ja palkkiot Henkilöstösivukulut Henkilöstökulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Vuokrat Muut toimintakulut Muut toimintakulut TOIMINTAKULUT KATE

48 48 Kaupunginjohtaja TALOUS 1000 TP 2017 TA 2018 LTK 2019 TA_KJ 2019 TS 2020 TS 2021 Myyntituotot 3 0 Maksutuotot 0 Tuet ja avustukset 3 0 Vuokratuotot Muut toimintatuotot 2 0 Valmistevarastojen muutos 0 TOIMINTATUOTOT Valmistus omaan käyttöön 0 Palkat ja palkkiot Henkilöstösivukulut Henkilöstökulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Vuokrat Muut toimintakulut Muut toimintakulut TOIMINTAKULUT KATE Kaupunkikehitys ja elinkeinopalvelut TALOUS 1000 TP 2017 TA 2018 LTK 2019 TA_KJ 2019 TS 2020 TS 2021 Myyntituotot 0 Maksutuotot 0 Tuet ja avustukset 0 Vuokratuotot 0 Muut toimintatuotot 0 Valmistevarastojen muutos 0 TOIMINTATUOTOT Valmistus omaan käyttöön 0 Palkat ja palkkiot Henkilöstösivukulut Henkilöstökulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat 0 0 Avustukset Vuokrat Muut toimintakulut Muut toimintakulut TOIMINTAKULUT KATE

49 49 Kuntayhtymät (Kainuun Sote ja Kainuun liitto) TALOUS 1000 TP 2017 TA 2018 LTK 2019 TA_KJ 2019 TS 2020 TS 2021 Myyntituotot 0 Maksutuotot 0 Tuet ja avustukset 0 Vuokratuotot 0 Muut toimintatuotot 0 Valmistevarastojen muutos 0 TOIMINTATUOTOT Valmistus omaan käyttöön 0 Palkat ja palkkiot 0 Henkilöstösivukulut Henkilöstökulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat 0 Avustukset 0 Vuokrat 0 Muut toimintakulut 0 Muut toimintakulut 0 TOIMINTAKULUT KATE Työllisyyden hoito TALOUS 1000 TP 2017 TA 2018 LTK 2019 TA_KJ 2019 TS 2020 TS 2021 Myyntituotot 1 0 Maksutuotot 0 Tuet ja avustukset Vuokratuotot 0 Muut toimintatuotot 0 Valmistevarastojen muutos 0 TOIMINTATUOTOT Valmistus omaan käyttöön 0 Palkat ja palkkiot Henkilöstösivukulut Henkilöstökulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Vuokrat Muut toimintakulut 8 0 Muut toimintakulut TOIMINTAKULUT KATE

50 50 Keskushallinto TALOUS 1000 TP 2017 TA 2018 LTK 2019 TA_KJ 2019 TS 2020 TS 2021 Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Vuokratuotot 0 0 Muut toimintatuotot Valmistevarastojen muutos 0 TOIMINTATUOTOT Valmistus omaan käyttöön 0 Palkat ja palkkiot Henkilöstösivukulut Henkilöstökulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Vuokrat Muut toimintakulut Muut toimintakulut TOIMINTAKULUT KATE Maahanmuuttajapalvelut TALOUS 1000 TP 2017 TA 2018 LTK 2019 TA_KJ 2019 TS 2020 TS 2021 Myyntituotot Maksutuotot 0 Tuet ja avustukset 0 Vuokratuotot 0 Muut toimintatuotot 3 0 Valmistevarastojen muutos 0 TOIMINTATUOTOT Valmistus omaan käyttöön 0 Palkat ja palkkiot Henkilöstösivukulut Henkilöstökulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Vuokrat Muut toimintakulut Muut toimintakulut TOIMINTAKULUT KATE

51 Hallinnon tukipalvelut TALOUS 1000 TP 2017 TA 2018 LTK 2019 TA_KJ 2019 TS 2020 TS 2021 Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Vuokratuotot 0 0 Muut toimintatuotot Valmistevarastojen muutos 0 TOIMINTATUOTOT Valmistus omaan käyttöön Palkat ja palkkiot Henkilöstösivukulut Henkilöstökulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Vuokrat Muut toimintakulut Muut toimintakulut TOIMINTAKULUT KATE

52 Vuolijoen aluelautakunta Perustehtävä Aluelautakunta kehittää Vuolijoen aluetta ja vaikuttaa Kajaanin kaupungin päätöksentekoon. Toimialueena on entisen Vuolijoen kunnan alue. Aluelautakunta toimii kokeiluna vuoden 2019 loppuun saakka, toiminta voi jatkua sen jälkeen. Palvelujen nykytilan kuvaus Aluelautakunnalla on lausunto-oikeus kuntastrategiaan ja talousarviovalmisteluun sekä asioihin, joiden ratkaisulla on huomattava vaikutus sen toimialueen asukkaiden elinympäristöön, työntekoon tai muihin oloihin. Aluelautakunta antaa lausunnon toimialueensa yleis- ja asemakaavoista ja niiden muutoksista. Aluelautakunta edistää toimialueensa kylien, kansalaisjärjestöjen ja muiden toimijoiden keskinäistä yhteistyötä sekä toimialueensa asukkaiden osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia. Aluelautakunta edistää toimialueensa asukkaiden terveyttä ja hyvinvointia sekä lähipalveluiden kehittymistä. Siinä tarkoituksessa aluelautakunta tekee yhteistyötä Kajaanin kaupungin alueen sosiaali- ja terveydenhuollon ja hyvinvoinnin palvelujen järjestäjä- ja kehittäjätahojen kanssa. Lautakunta vastaa valaistujen latujen ja kaukaloiden kunnossapidosta Vuolijoen alueella. Lautakunta on mm. käynnistänyt Önkkörin kanavahankkeen ja avustanut Vuolijoen metsästysseuraa Honkamäen toimintakeskushankkeen rahoituksessa. TALOUS 1000 TP 2017 TA 2018 LTK 2019 TA_KJ 2019 TS 2020 TS 2021 Tuet ja avustukset TOIMINTATUOTOT Palkat ja palkkiot Henkilöstösivukulut 4 2 Henkilöstökulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat 1 0 Avustukset Vuokrat 1 0 Muut toimintakulut Muut toimintakulut TOIMINTAKULUT KATE

53 Sivistystoimiala Perustehtävä Sivistystoimiala vastaa varhaiskasvatuksen, perusopetuksen ja nuorisopalvelujen, kansalais- ja musiikkiopisto-opetuksen sekä kirjasto- ja kulttuuripalvelujen toteuttamisesta ja kehittämisestä. Toimiala tukee kajaanilaisten tasapainoista kasvua, kehitystä, terveyttä ja hyvinvointia sekä elinikäistä oppimista ja luovaa itsensä toteuttamista. Palvelujen nykytilan kuvaus Varhaiskasvatus järjestetään pääosin omana toimintana päiväkodeissa ja perhepäivähoidossa. Yksityisiä palvelun järjestäjiä tuetaan palvelusetelillä. Varhaiskasvatus järjestää perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan yhteistyössä perusopetuksen tulosalueen ja eri yhdistysten ja seurakunnan kanssa. 18 kunnallista ja 13 yksityistä päiväkotia. Päiväkodeissa (9/2018) ja perhepäivähoidossa 82 lasta. Aamu- ja iltapäivätoiminnassa reilut 400 lasta. Perusopetus järjestetään omana toimintana. Kajaanin perusopetuksessa toimii myös joustavan perusopetuksen ja aikuisten perusopetuksen ryhmät. Maahanmuuttajien perusopetukseen valmistavassa opetuksessa on kaksi ryhmää. Yleisopetuksen ryhmäkoko on keskimäärin 19 oppilasta. Uusi opetussuunnitelma on käytössä jo vuosiluokilla 1 8. Koko perusopetuksessa on käytössä luokkien oppilaiden tunne-, vuorovaikutus- ja itsesäätelytaitojen kehittäminen. Kajaanin omassa SoPu Koulussa -toimintamallissa selvitetään oppilaiden konflikteja ja edistetään hyvää yhteistä toimintaa. 13 koulua 17 kiinteistössä. Oppilaita 3 723, joista erityisluokilla 271. Nuorisopalveluja järjestetään omana toimintana ja yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa. Liikennepuiston toiminnasta vastaa yhteispalvelusopimuksella Kajaanin Spartak ry. NUPPA Nuorten kynnyksetön palvelupaikka -hanke päättyy vuoden 2018 lopussa, mutta toiminta jatkuu. Etsivään nuorisotyöhön, starttipajaan ja kerhotoimintaan saadaan rahoitusta Pohjois-Suomen aluehallintovirastosta ja kansainväliseen toimintaan CIMOlta. 7 toimipistettä. Kainuun Museo järjestää vuosittain neljä suurta vaihtuvaa näyttelyä ja lisäksi pienoisnäyttelyitä. Pääsymaksuttomuus on lisännyt kävijöitä, joista iso osa on päiväkoti- ja kouluryhmiä. Taidemuseo esittelee, tutkii ja tallentaa taidetta ja visuaalista kulttuuria. Keskeiset palvelut ovat näyttelyt ja yleisötyö. Museo toimii säännöllisesti oppimisympäristönä kouluille, päiväkodeille ja erilaisille opiskelijaryhmille. Kirjasto toimii pääkirjaston lisäksi kolmessa lähikirjastossa (Lehtikangas, Lohtaja, Otanmäki). Lehtikankaan monitoimitalossa ja Otanmäessä toimii myös omatoimikirjasto. Kirjastoauto palvelee niin haja-asutusalueilla kuin taajamien kouluissa ja päiväkodeissa. Kainuun Museo: 1 rakennus, kokoelmien säilytystä 2 muussa kiinteistössä, kävijöitä vuodessa. Taidemuseo: 1 toimitila, 1 varasto, kävijöitä vuodessa. Kirjasto: fyysistä kirjastokäyntiä, verkkoasiointia ja lainauksia vajaa vuodessa. Kainuun musiikkiopisto järjestää musiikin ja tanssin laajan oppimäärän mukaista taiteen perusopetusta pääsääntöisesti lapsille ja nuorille. Opetuspaikat ovat Kajaanin lisäksi Hyrynsalmella, Paltamossa, Puolangalla, Ristijärvellä, Suomussalmella ja Vaalassa. Opinnot tähtäävät elinikäiseen musiikin ja tanssin harrastamiseen ja mahdollistavat etenemisen jatko-opintoihin. Kaukametsän opiston opetus järjestetään Kaukametsän lisäksi kouluilla, Vienankadun kiinteistössä ja useilla kylillä (mm. Vuolijoella). Toiminnalla edistetään elinikäisen oppimisen periaatteella ihmisten henkistä ja fyysistä hyvinvointia, kehittymistä sekä kansanvaltaisuuden, moniarvoisuuden, kestävän kehityksen, monikulttuurisuuden ja kansainvälisyyden toteutumista. Musiikkiopisto: 30 oppiainetta, oppilasta, opetustuntia ja 100 esiintymistapahtumaa vuodessa. Kaukametsän opisto: opetustuntia, kurssilaisia ja opiskelijaa vuodessa. Kulttuuri- ja kongressipalvelut vastaa yleisten kulttuuritilaisuuksien sekä kokous- ja kongressitilaisuuksien järjestämisestä Kaukametsässä. Päiväkotilapsille ja koululaisille järjestetään maksuttomia konsertteja ja

54 54 elokuvaesityksiä. Valtakunnallisesti tunnettuja tapahtumia ovat Runoviikko ja Kajaani tanssii -festivaali, joita tukee Taiteen edistämiskeskus. Ateriapalveluista vastaa Kajaanin Mamselli -liikelaitos ja naulakkopalvelut tuottaa kolmas sektori. 400 tilaisuutta ja kävijää vuodessa. Toimintaympäristön muutokset voimaan tulleessa uudessa varhaiskasvatuslaissa korostuu henkilöstön pedagoginen osaaminen. Vuonna 2030 täytyy jokaisessa päiväkodissa 2/3 henkilöstöstä olla varhaiskasvatuksen opettajan tai varhaiskasvatuksen sosionomin kelpoisuus. Muutos aiheuttaa haasteita henkilöstön rekrytoinnissa. Oppimisen ja kasvun erityisen tuen tarve on lisääntynyt voimakkaasti, uusia ryhmiä on perustettu ja joudutaan perustamaan vielä vuoden 2019 aikana. Vuolijoen alueella oppilasmäärä vähenee ja koulutilaa on paljon. Muissa kouluissa on tilan ahtautta. Opetus- ja kulttuuriministeriön uudessa museopoliittisessa ohjelmassa museot nostetaan esiin asiantuntijoina, kumppaneina ja mahdollistajina. Myös museolaki ja valtionosuusjärjestelmä uudistuvat mahdollisesti vuoden 2020 alussa. Vapaan sivistystyön tehtäväksi vuonna 2018 tullut luku- ja kirjoitustaidottomien maahanmuuttajien opetuksen on kuuluttava opiskelijoiden kotouttamissuunnitelmaan, joita laatii Kainuun TE-toimisto. Yhteistyötä on kehitettävä paikallisesti mm. maahanmuuttajapalveluiden ja ELY-keskuksen kanssa. Digitaalistuminen ja mobiilisovellusten yleistyminen tuo haasteita kansalaisopiston markkinointiin ja opiston tarjoamiin maksullisiin palveluihin, koska palveluja on tarjolla ilmaiseksi tai kansalaisopistoa edullisemmin. Palvelulinjaukset Sivistyslautakunta Lautakunta kehittää kaupungin liikunta- ja kulttuuripolitiikkaa ja tukee kuntalaisten omaehtoista hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä yhteistyössä liikunta- ja kulttuuriasioiden neuvoston ja ympäristöteknisen toimialan kanssa. Kulttuuri, taide ja liikunta ovat tässä työssä tärkeitä hyvinvoinnin taustatekijöitä. Seurataan ja arvioidaan hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden (HYTETU) edistymistä yhteistyössä toimialojen kanssa. Otetaan käyttöön terveyttä ja hyvinvointia edistäviä palveluja ja toimintamalleja matalan kynnyksen palvelutarjotin ( euroa) lasten ja nuorten harrastetakuu ( euroa) koululaisten loma-ajan toimintamalli keskustassa ja Lehtikankaalla (8 000 euroa) kulttuuriavustusten pitäminen nykyisellä tasolla ( euroa) perheliikuntamallin jatkaminen yhteistyössä KAMK:n kanssa (6 000 euroa) osallistuminen YES-Kainuun yrittäjyyskasvatukseen ( euroa) jäsenyys lasten kulttuurikeskus Kulturassa ( euroa) nuorten kulttuuritapahtumien järjestäminen yhteistyössä nuorten ja järjestöjen kanssa (6 000 euroa) Hallinnon tukipalvelujen uudelleen järjestely jatkuu yhteistyössä keskushallinnon kanssa. Sivistystoimen alaisuuteen sijoittuu keskushallinnon nykyistä toimistohenkilöstöä. Tavoitteena ovat entistä sujuvammat tukipalvelut. Varhaiskasvatus Painopistealueena on lasten ja vanhempien osallisuus. Perustetaan varhaiskasvatuksen asiakasraati, joka osallistuu palveluiden suunnitteluun ja kehittämiseen. Varhaiskasvatus osallistuu RekryKainuun tilaisuuksiin eri oppilaitoksissa. Opiskelijoiden ohjaamiseen sitoudutaan kokonaisvaltaisesti.

55 55 Varhaiskasvatuspalvelut tukevat huoltajien työssäkäyntiä ja yrittäjyyttä tarjoamalla laadukkaan varhaiskasvatuspalvelun perheille. OPH:n Laaja-alaista oppimista leikkien -hankkeella haetaan kiinnostuneita pilotteja oppimisympäristöjen kehittämiseen ja järjestetään aiheeseen liittyvää koulutusta. Hanke jatkuu saakka. Hyviä tapoja, yhteisvastuullisuutta ja ympäristön kunnioittamista painotetaan. Tavoitteena on hyvän huomaaminen ja positiivinen pedagogiikka. Varhaiskasvatuksen digitalisaatiota kehitetään ja päiväkotien langattomia verkkoyhteyksiä parannetaan. Kielistä kivaa kipinää -hankkeessa kaikki esioppilaat tutustuvat tunnin viikossa englannin kieleen. Toiminnan kehittämistä tukevaa hankerahoitusta haetaan aktiivisesti (OPH, OKM, AVI). Sitoudutaan valtakunnalliseen Ilo kasvaa liikkuen -liikunta- ja hyvinvointiohjelmaan, jossa noudatetaan uusia alle 8-vuotiaiden lasten fyysisen aktiivisuuden suosituksia. Osallistutaan Lastenkulttuurikeskuksen toimintaan Perusopetus ja nuorisopalvelut Uudistettu Kajaanin lyseo otetaan käyttöön elokuussa Uusi Sairaalakoulu valmistuu osana Kainuun uusi sairaala -hanketta vuonna Osallistutaan Lastenkulttuurikeskuksen toimintaan Vahvistetaan yrittäjyyskasvatusta osallistumalla YES-keskustoimintaan ja Yrityskylä-toimintaan. Sitoudutaan Yrityskylä-toimintaan euron määrärahalla/vuosi. Opetuksen digitaalisia oppimisympäristöjä ja koulujen toimintakulttuuria uudistetaan uuden opetussuunnitelman mukaisesti. Kehittämistyössä tehdään yhteistyötä KamIT:n, koulutusliikelaitoksen ja ammattikorkeakoulun kanssa. Jatketaan digimentoritoimintaa. Laitekantaa vahvistetaan leasingpainotteisesti. Osallistutaan OPH:n Innovatiiviset kokeilut -hanketoimintaan 3D-pelimoottorihankkeella, jossa oppilaille ja opettajille opetetaan mallintamista. Liikkuva koulu -toiminta vakiinnutetaan. Toiminnan kehittämistä tukevaa hankerahoitusta haetaan aktiivisesti (OPH, OKM, AVI). Oppilaiden tukemisen muotoja kehitetään ja monipuolistetaan vastaamaan kasvaneeseen tarpeeseen. Perinteisten tukimuotojen rinnalle kehitetään varhaisen tukemisen keinoja yhdessä varhaiskasvatuksen, nuorisopalveluiden ja Kainuun soten kanssa. Joustavan alkuopetuksen työryhmässä arvioidaan, kuinka uutta ammatillista osaamista voidaan hyödyntää tukitoimissa. Nuorisopalvelujen ja koulujen yhteistyötä sekä toimintaa kouluilla lisätään. Kulttuuripassi, VIP-9 passi ja harrastepassisovellus otetaan käyttöön ja osallistutaan OKM:n harrastetakuu-selvityksiin Kulttuurilaitokset Siirretään Kajaanin kaupunginteatteri alueteatteri kulttuurin tulosalueelle tulosyksiköksi alkaen omistajapoliittisen ohjelman mukaisesti. Toteutetaan Kajaanin kaupungin kulttuuriohjelma Kansalaisopiston opetustarjontaa kehitetään kysyntää vastaavaksi. Omaehtoinen oppiminen, yhteisöllisyys ja osallisuus korostuvat. Luku- ja kirjoitustaidottomille maahanmuuttajille järjestetään opetusta OKM:n rahoituksen mukaan. Lasten ja nuorten taiteen perusopetusta järjestetään visuaalisten taiteiden koulussa. Lasten ja nuorten kurssien tarjontaa lisätään strategian mukaisesti. Kainuun musiikkiopistossa otetaan käyttöön uusi lasten ja nuorten taiteen perusopetuksen laajan oppimäärän mukainen opetussuunnitelma. Kulttuuri- ja tapahtumamarkkinointia ja tilojen myyntiä kehitetään. Uudet kokouspaketit julkistetaan vuoden 2019 alussa. Tavoitteena on yhden yhteisen markkinointi- ja viestintätiimin perustaminen kaupunkiin yhteistyössä muiden hallintokuntien kanssa.

56 56 Museolain uudistuessa Kainuun Museo hakee alueellisen vastuumuseon nimitystä, jolloin museon tehtävät säilyvät ennallaan. Taidemuseo jatkaa saavutettavuussuunnitelman mukaista toimintaa ja aloittaa mm. asiakasraatityöskentelyn. Museoiden pääsymaksuttomuutta jatketaan. Pääsymaksuttomuus on lisännyt selkeästi kävijämääriä, myönteiset vaikutukset ovat pääsylipputuloja merkittävämpiä. Museot vaihtavat kokoelmienhallintaohjelmansa. Kaikukortti-toiminnalla edistetään kuntalaisten osallisuutta ja parannetaan kulttuuripalvelujen saatavuutta. Kirjaston omatoimikäytänteitä laajennetaan laajennetaan omatointa Otanmäen lähikirjastossa ja aloitetaan toiminta pääkirjaston lehtisalissa. Kainet-kirjastokimppa uusii verkkokirjastonsa Huomioidaan tilojen käytössä ja palvelujen suunnittelussa mahdollisen uuden teatterin pääsalin rakentamisen vaihtoehto Kaukametsän alueelle. Järjestelyjä arvioidaan kaupungin kokonaisedun näkökulmasta. Valtuustoon nähden sitovat toiminnalliset tavoitteet Raportointivastuussa sivistysjohtaja Kasvuteema 1. Asukkaiden tyytyväisyys Hyvää elämää älykkäässä kaupungissa Toiminnallinen tavoite Asiakastiedon säännöllinen kerääminen ja tiedon hyödyntäminen palvelujen järjestämisessä Kuntalaisten osallisuuden lisääminen Kulttuuripalvelujen saatavuuden sekä saavutettavuuden edistäminen kaikissa ikäryhmissä Mittari Kuvaus Tavoite 2019 Päämäärä 2022 Asiakastyytyväisyyskyselyt Säännöllinen asiakaspalaute Palveluja edistetään muodostettu ja niitä ryhdytään (vähintään arviointitietoon ja toteuttamaan. kerran vuodessa) asiakastyytyväisyystietoon perustuen. Osallistutaan kansallisiin arviointitiedon keruisiin ja hyödynnetään saatua tietoa palvelujen kehittämisessä. Tarjotaan kuntalaisille ja järjestöille ilmaisia tiloja pääkirjastolla. Digitalisoinnin tavoitteet määritelty Kulttuurilaitosten kävijämäärät Kulttuuripalvelujen asiakastyytyväisyys (asteikko 1 4) KAIKU-korttitoiminta ja museoiden pääsymaksuttomuus Kansalliset arvioinnit (mm. Kouluikkuna, Tea-viisari, kouluterveyskysely, Karvin arviointi) Digitaalisten ratkaisujen hyödyntäminen palvelujen järjestämisessä Verkkoilmoittautumisen ja verkkomaksamisen lisääminen palvelukokemuksen parantamiseksi Kasvaneet vuodesta 2017 > 3 > 3 Käytössä edelleen Arviointitieto on täysimääräisessä käytössä varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen palvelujen kehittämisessä Kirjasto on tapahtumapainotteinen kuntalaisten olohuone. Palvelut saatavissa myös sähköisesti (verkkokauppa, virtuaaliesittelyt, etäyhteydet) Pysyneet 2019 tasolla tai kasvaneet Käytössä edelleen

57 57 Kasvuteema 2. Luonto ja ympäristö Resurssiviisautta luontokaupungissa Toiminnallinen tavoite Kestävän kehityksen ja ekologisuuden edistäminen varhaiskasvatuksessa ja perusopetuksessa Kasvuteema 3. Nuoret keskiössä Tulevaisuus nuorissa Mittari Kuvaus Tavoite 2019 Päämäärä 2022 Kansalaisopisto sekä perusopetuksen On muodostettu pai- Toimintaa laajennetuksen ja varhaiskasvakallinen toimintamalli taan muihin varhais- pilottikoulut osallistuvat ja määritetty pilottikasvatuksen ja perus- Vihreä lippu - koulu ja -päiväkodit opetuksen yksiköihin hankkeeseen. Tilojen käytön tehostaminen Käytössä olevat tilaneliöt Tilaneliöiden tiivistäminen ja/tai tilojen yhteiskäyttö eri toimijoiden kanssa Tiloja on vähennetty neliötä. Toiminnallinen tavoite Lasten ja nuorten tapahtumien järjestäminen yhteistyössä eri toimijoiden ja nuorten kesken Lasten ja nuorten harrastuneisuuden ja osallisuuden edistäminen Mittari Kuvaus Tavoite 2019 Päämäärä 2022 Kokee, että alueella järjestetään kiinnostavaa toimintaa (kouluterveyskysely) Harrastaa vähintään kerran viikossa (kouluterveyskysely) Kokee olevansa tärkeä osa lähityöyhteisöä (kouluterveyskysely) luokkalaiset 24,9 % Lukion luokat 23,9 % Ammatillinen oppilaitos 28,3 % luokkalaiset 79,3 % luokkalaiset 87,3 % luokkalaiset 87,5 % luokkalaiset 85,9 % luokkalaiset > 24,9 % Lukion luokat > 23,9 % Ammatillinen oppilaitos > 28,3 % luokkalaiset > 79,3 % luokkalaiset > 87,3 % luokkalaiset > 87,5 % luokkalaiset > 85,9 % Kasvuteema 4. Elinvoima ja osaaminen Osaajista elinvoimaa Toiminnallinen tavoite Lasten ja nuorten yritteliäisyyden ja yrittäjämäisen asenteen kasvun tukeminen Mittari Kuvaus Tavoite 2019 Päämäärä 2022 Ei opintosuunnitelmia 9,3 % < 9,3 % peruskoulun jälkeen (kouluterveyskysely) Opintojen merkityksen 15,8 % < 15,8 % vähentyminen (kouluterveyskysely) Riskit Strategiset riskit Kuvaus Suunnitellut tavoitteet eivät ole riittävän vaikuttavia. Yksiköt eivät sitoudu tai ymmärrä kaupunkistrategiaa ja sen edellyttämää palvelujen ja palvelukulttuurin muutosta. Toimitaan jatkossakin samalla tavalla ja samoissa tiloissa kuin tähän saakka on totuttu toimimaan. Kelpoisten opettajien ja lastentarhanopettajien saatavuus heikkenee.

58 58 Rahoitusriskit Toiminnalliset riskit Vahinkoriskit Valtionosuudet heikkenevät entisestään ja nakertavat palvelujen järjestämisen perustaa. Emme osaa uudistua ja muuntua tilojen käytön osalta riittävästi ja palvelujen kustannustasoa alentavasti. Budjettiin arvioidut tulot eivät toteudu suunnitellusti. Erityisen tuen ja perheiden tuen tarve kasvavat. Erityisen tuen ryhmien ja tarvittavien yksilöavustajien henkilöstömenot kasvavat budjetoitua suuremmiksi. Emme tee riittävästi ja vaikuttavasti yhteistyötä Kainuun soten, järjestöjen ja muiden toimijoiden kanssa kuntalaisten ja erityisesti lapsiperheiden hyvinvoinnin edistämiseksi. Emme osaa uudistaa palveluja talouden realiteetteja sekä kuntalaisten tarpeita ja mielenkiintoa vastaaviksi. Henkilöstön sairastavuus ja poissaolot kasvavat. Kiinteistöjen kunto heikkenee vesivaurioiden tai sisäilmaongelmien vuoksi. Museoiden kokoelmavarastot tuhoutuvat veden tai tulipalon vuoksi. Sisäisen valvonnan suunnitelma Suunnitellut toimenpiteet ja painopistealueet Päätöksentekoprosessi Sivistystoimialan ja tulosalueiden johtoryhmät toimivat säännöllisesti. Vuoropuhelu johdon kesken sekä henkilöstön suuntaan on sujuvaa ja ongelmiin tartutaan välittömästi, kun niitä havaitaan. Henkilöstöasiat Esimiehet tuntevat vastuunsa henkilöstöasioiden sujuvassa ja rakentavassa ohjaamisessa. Asioihin puututaan riittävän varhain. Vuorovaikutus on toisia arvostavaa ja tätä edellytetään jokaiselta organisaatiossa. Esimiehiä ja henkilöstöä ohjeistetaan yhteisten sääntöjen noudattamiseen ja kaupunki järjestää säännöllisesti koulutusmahdollisuuksia henkilöstöasioiden hoitamiseen. Taloussuunnittelu Sivistystoimialan johtoryhmä ja tulosalueiden johtajat arvioivat säännöllisesti toiminnan ja talouden toteutumista. Toteutumasta raportoidaan kerran kuukaudessa lautakunnalle, sekä hallitukselle ja valtuustolle osavuosiraporttien yhteydessä. Esimiehet ovat velvollisia ilmoittamaan välittömästi toiminnassa / taloudessa havaitsemistaan puutteista tai virheistä. Kirjanpito ja maksuliikenne Määritetyt sijaisuudet ovat selkeät ja toimivat. Raportointi on ohjeistettua. Hankkeiden toteutumista kirjataan hankekortille ja toimitaan hankekortin ohjeistusten mukaisesti. Talousraportointi Talouden ja toiminnan toteutumasta raportoidaan kerran kuukaudessa lautakunnalle, sekä hallitukselle ja valtuustolle osavuosiraporttien yhteydessä. Omaisuuden hallinnointi Yksiköissä oleva kaupungin omaisuus on kirjattu ylös ja mahdolliset siirrot / vuokraamiset tapahtuvat kirjallisesti. Omaisuuden poistossa noudatetaan hallintosäännön ohjeistuksia ja lautakunta päättää isommat omaisuutta koskevat ratkaisut. Tietohallinto ja tietoturva Tehdään tiivistä yhteistyötä tietohallinnon ja KamIT:n kanssa. Ohjeistetaan yksiköiden johtoa sekä henkilöstöä tarpeen vaatiessa. Järjestetään tarvittaessa koulutusta. Avustusten, takausten ja vakuuksien myöntäminen Sopimushallinta Hankkeiden (projektien) hallinnointi Sivistyslautakunta myöntää nuorisoavustuksia. Talousarvion yhteydessä on määritetty erilliset määrärahat mm. ennaltaehkäisevien toimintamallien toteuttamiseksi. Sivistystoimialalla ei myönnetä takauksia tai vakuuksia. Sopimushallintaa tehdään tulosalueilla keskitetysti. Talouspäällikölle toimitetaan kaikki toimialaa koskevat sopimukset, jolloin hänellä on yleiskuva toimialaa koskevista sopimuksista. Sopimusten laadinnassa noudatetaan hallintosäännön ohjeistuksia. Erilaiset yhteistyösopimukset päättää lautakunta. Hankkeiden hallinnointia voidaan ostaa ulkopuolelta, kuten AIKOPAsta. Sivistystoimelle on muodostettu hankekortit, jotka sisältävät hankkeeseen liittyvien ostojen ja muiden menojen kirjaamisen tarkat ohjeet sekä hankkeen säännöllisen raportoinnin ohjeet. Hankkeissa käytetään hankekorttia.

59 59 Henkilöstö, htv2 TP 2017 TA 2018 TA 2019 TS 2020 TS 2021 Sivistyslautakunta 0,0 1,0 3,0 3,0 3,0 Varhaiskasvatus 315,0 339,0 345,0 345,0 342,0 Perusopetus 364,5 362,0 379,0 379,0 379,0 Nuorisopalvelut 19,7 17,0 18,0 18,0 18,0 Kulttuurilaitokset 46,1 47,0 46,0 46,0 46,0 Kaukametsä 98,6 113,0 105,0 105,0 105,0 Yhteensä 843,9 879,0 896,0 896,0 893,0 HTV:t on ilmoitettu kustannustenjaon mukaisina Sivistystoimiala TALOUS 1000 TP 2017 TA 2018 LTK 2019 TA_KJ 2019 TS 2020 TS 2021 Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Vuokratuotot Muut toimintatuotot Valmistevarastojen muutos 0 TOIMINTATUOTOT Valmistus omaan käyttöön 1 0 Palkat ja palkkiot Henkilöstösivukulut Henkilöstökulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Vuokrat Muut toimintakulut Muut toimintakulut TOIMINTAKULUT KATE Sivistyslautakunta TALOUS 1000 TP 2017 TA 2018 LTK 2019 TA_KJ 2019 TS 2020 TS 2021 Myyntituotot TOIMINTATUOTOT Valmistus omaan käyttöön 0 Palkat ja palkkiot Henkilöstösivukulut Henkilöstökulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Vuokrat Muut toimintakulut Muut toimintakulut TOIMINTAKULUT KATE

60 60 Varhaiskasvatus TALOUS 1000 TP 2017 TA 2018 LTK 2019 TA_KJ 2019 TS 2020 TS 2021 Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Vuokratuotot Muut toimintatuotot 2 0 TOIMINTATUOTOT Valmistus omaan käyttöön 0 Palkat ja palkkiot Henkilöstösivukulut Henkilöstökulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Vuokrat Muut toimintakulut Muut toimintakulut TOIMINTAKULUT KATE Perusopetus ja nuorisopalvelut TALOUS 1000 TP 2017 TA 2018 LTK 2019 TA_KJ 2019 TS 2020 TS 2021 Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Vuokratuotot Muut toimintatuotot TOIMINTATUOTOT Valmistus omaan käyttöön 1 0 Palkat ja palkkiot Henkilöstösivukulut Henkilöstökulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Vuokrat Muut toimintakulut Muut toimintakulut TOIMINTAKULUT KATE Kulttuurilaitokset TALOUS 1000 TP 2017 TA 2018 LTK 2019 TA_KJ 2019 TS 2020 TS 2021 Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Vuokratuotot Muut toimintatuotot TOIMINTATUOTOT Valmistus omaan käyttöön 0 0 Palkat ja palkkiot Henkilöstösivukulut Henkilöstökulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Vuokrat Muut toimintakulut Muut toimintakulut TOIMINTAKULUT KATE

61 Ympäristötekninen toimiala Perustehtävä Ympäristötekninen toimiala vastaa yhdyskuntasuunnittelulla ja viranomaistoiminnalla osaltaan kaupungin kehittämisestä kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti. Liikuntatiloja, -paikkoja ja palveluita järjestämällä luo olosuhteita kansalaisten omatoimisen hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen. Huolehtii katujen ja muiden yleisten alueiden sekä rakennusten ja muun yhteisen omaisuuden ylläpidosta. Vastaa omaisuuden taloudellisten ja kulttuurihistoriallisten arvojen säilymisestä. Palvelujen nykytilan kuvaus Viranomaistoiminnat tehdään omana työnä. Muut palvelut tuotetaan omana työnä, yhteistyössä yksityisen ja kolmannen sektorin kanssa sekä hankkimalla palveluita kilpailuttamalla. Toimintaympäristön muutokset Infrastruktuurin korjausvelasta ja kriittisen infrastruktuurin toimintavarmuudesta on pystyttävä huolehtimaan. Kaupunkien innovatiivinen kehitys ja älykkäät kaupungit tuovat lisää haastetta. Ilmaston muutos ja luonnon varojen kestävä kehitys nousevat entistä tärkeämmiksi. Ihmisten arvoissa elämän tapojen muutokset, hyvinvoinnista huolehtiminen ja kestävä kulutus korostuvat. Ympäristöteknisen lautakunnan lupajaosto on toiminut kunnan tielautakuntana ja hoitanut lakisääteiset tehtävät. Laki yksityisistä teistä on kumottu yksityistielailla, joka on voimassa alkaen. Suurin muutos on, että kuntien tielautakunnat lakkaavat ja uusia asioita ei oteta tielautakunnan käsittelyyn jälkeen. Auki olevat asiat käsitellään ja mahdolliset valitukset ohjautuvat 2019 alusta käräjäoikeuksiin. Palvelulinjaukset Ympäristötekninen lautakunta Tehdään tiivistä yhteistyötä sivistystoimialan ja kansalaissektorin kanssa tavoitteena kaupunkilaisten hyvinvointi ja terveys. Kaupunkikonsernin sisällä tehdään tiivistä ja tuloksellista yhteistyötä Kajaanin kaupungin koulutusliikelaitoksen, Kajaanin Ammattikorkeakoulun Oy:n ja Loiste-konsernin kanssa. Tavoitteena on palvelutuotannon turvaaminen ja oppilaitosten menestymisen tukeminen. Varmistetaan huoltovarmuuskriittisten tietojärjestelmien toiminta kaupungin tietojärjestelmäarkkitehtuuriin yhteensopivalla riittävän suojatulla tietoverkolla sekä suojatuilla ja varmistetuilla palvelimilla. Suunnittelu tehdään yhteistyössä kaupungin tietohallinnon, KamIT:n ja Loiste-konsernin kanssa. Yhteistyössä Loiste-konsernin kanssa turvataan kaupungin katuvaloverkon ylläpito ja kehittäminen ja etsitään uusia energiahallinnan ratkaisuja. Lautakunnan vuoden 2019 talousarvion investointiosaan esittämä talonrakennushankkeiden ja kiinteiden rakenteiden ja laitteiden investointiohjelma perustuu siihen, että julkisen omaisuuden korjausvelka ei kasva. Rakennusten rakennemuutosohjelman ylläpitoa ja toteutusta jatketaan, sekä käydään tarvittavat neuvottelut sidosryhmien kanssa. Uudis- ja korjausrakentamisessa pyritään mahdollistamaan ja edistämään puurakentamista. Päivitetään yhteistyössä Kajaanin Veden ja muiden vesihuoltolaitosten kanssa vesihuollon kehittämissuunnitelma, jossa linjataan vesihuollon yleisen kehittämisen suuntaviivat vuosille

62 62 Vuoto- ja hulevesien pääsyä jätevesiviemäriin rajoitetaan yhteistyössä Kajaanin Vesi -liikelaitoksen kanssa. Toimenpiteet toteutetaan vuosittain tärkeysjärjestyksessä ja ne jatkuvat 5 10 vuotta. Vesihuoltoavustusten maksaminen vesi- ja viemäriosuuskunnille lopetetaan Silloin tällöin päättyy jätevesiasetuksen siirtymäaika ja Kajaanin kaupungin haja-asutusalueen tärkeimmille osille on perustettu viemäriosuuskunnat. Harkinnanvaraisia yksityisten teiden kunnossapitoavustuksia ja peruskorjausavustuksia sekä viemäriosuuskuntien suunnittelu- ja rakentamisavustuksia maksetaan vuonna Muita harkinnanvaraisia hankkeita avustetaan vasta sen jälkeen, kun edellä mainitut yksityistie- ja vesihuoltoavustukset on maksettu. Palautejärjestelmän seurantaa tehostetaan ja kehitetään pääasialliseksi palautekanavaksi yhdessä keskushallinnon kanssa. Toimintaa tehostetaan ja työhyvinvointia parannetaan mm. tietojärjestelmien kehittämisen kautta. Työn vaarojen arviointi jatkuu. Liikunta- ja kulttuuriasioiden neuvosto Kehitetään kaupungin liikunta- ja kulttuuripolitiikkaa väestön hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi. Kulttuuri ja taide ymmärretään yhtenä tärkeänä hyvinvoinnin taustatekijänä. Tuetaan kuntalaisten omaehtoista hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä erilaisin toimenpitein mm. urheiluseuroille, kulttuuritoimijoille ja tapahtumajärjestäjille myönnettävillä avustuksilla ja palkinnoilla sekä eri ikäryhmille suunnatuilla tukimuodoilla. Seurataan ja arvioidaan hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden (HYTETU) edistymistä ja tehdään liikuntaan, kulttuuriin ja hyvinvointityöhön liittyviä aloitteita. Maankäyttö-, suunnittelu- ja viranomaistoiminnat Keskustaajaman osayleiskaava valmistellaan hyväksyttäväksi. Paltaniemen osayleiskaavan 1. vaiheen laatiminen käynnistetään. Jatketaan selvitystä rakennusten kiinteistöveron kattavuudesta. Rakennusvalvonnan arkiston sähköistäminen jatkuu, rakennuslupadokumenttien sähköinen myynti käynnistetään. Toimitustuotantoasiakirjojen ja uusien vuokrasopimusten sähköistä arkistointia valmistellaan. Paikkatietojärjestelmää kehitetään 3D-mallinnuksen hyödyntämiseen. Maankäyttöpoliittinen ohjelma valmistellaan valtuuston hyväksyttäväksi vuoden 2019 alkupuolella. Älykäs elinkaarikortteli -suunnitteluhanketta jatketaan. Kunnallistekniikka ja liikunta Kaupungin omistaman katu-, puisto- ja muun julkisen käyttöomaisuuden korjausvelka pidetään hallinnassa peruskorjausinvestoinneilla, joiden suuruusluokka on noin 3 miljoonaa euroa. Tehdään tiivistä yhteistyötä sivistystoimialan, KAMK:n, KAO:n, Kainuun soten sekä urheiluseurojen, järjestöjen, yhteisöjen, liikunta-alan yritysten ja tapahtumajärjestäjien kanssa ja kehitetään yhteistyössä toimintaa kaupunkilaisten terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseksi. Toteutetaan kaupungin liikuntapoliittista ohjelmaa ja myös sen mukaista liikuntapaikkarakentamisen suunnitelmaa. Toteutetaan kaupungin järjestämät perinteiset ulkotapahtumat ja ollaan aktiivisesti luomassa hyviä puitteita tapahtumien järjestämiseksi. Ulkovalaistuksen energiatehokkuutta parannetaan LED-valaisimien vaihdoilla. Puistojen ja viheralueiden hoitoon panostetaan viihtyisyyden lisäämiseksi. Toiminnassa ja kalustohankinnoissa vähennetään päästöjä. Sähköisten palvelujen käyttöä lisätään (venepaikat, toripaikat, tilavaraukset). Luontoliikuntaan panostetaan alueen reitistöjä kehittämällä (maastopyöräily tms.).

63 63 Retkeily- ja ulkoilualueita kehitetään helpommin saavutettaviksi ja käyttäjäystävällisiksi kohteiksi (Rehjansaari, Iso-Ruuhijärvi). Toteutetaan Kajaanin kaupungin omistajapoliittisen ohjelman mukaiset selvitykset ja toimenpiteet. Tilakeskus Kaupungin omistama rakennuskanta sopeutetaan palvelutarpeen tasolle. Lakisääteisten palvelujen tuottamiseen tarvittavat tilat pidetään hyvässä kunnossa. Toimitilojen kokonaismäärää vähennetään noin yhdellä prosentilla vuosittain purkamalla ja korvaamalla huonokuntoisia tiloja uusilla pienemmillä tiloilla. Palvelutuotannossa välttämättä tarvittava rakennuskanta pidetään kunnossa. Korjausvelan hallitsemiseksi peruskorjauksiin investoidaan vähintään 5,0 miljoonaa euroa vuosittain. Uudisrakennushankkeet rahoitetaan erikseen. Kaupungin tilaohjelmaa toteutetaan ja kehitetään edelleen. Keskeisimmät asiat ovat rakennusten korjausvelka ja -tarve, viiden vuoden investointisuunnitelma sekä rakennusten salkutus. Rakennusten arvo-, investointitarve- ja korjausvelkaselvitystä päivitetään joka toinen vuosi. Vuotuisissa energiakustannuksissa säästetään 1 2 prosenttia seuraamalla ja tehostamalla energian käyttöä. Tilakeskus hoitaa Vimpelinlaakson kehittämisliikelaitoksen (Vilake) noin m²:n valtiolta luovutuksena tulleen rakennuskannan rakennuttamis- ja asiantuntijatehtävät, kiinteistönhoidon ja kunnossapidon. Osallistutaan Kajaanin kaupungin omistajapoliittisen ohjelman mukaisiin selvityksiin ja toimenpiteisiin. Valtuustoon nähden sitovat toiminnalliset tavoitteet Raportointivastuussa tekninen johtaja Kasvuteema 1. Asukkaiden tyytyväisyys Hyvää elämää älykkäässä kaupungissa Toiminnallinen tavoite Yleiset alueet, kadut ja puistot hyvässä kunnossa ympäri vuoden Mittari Kuvaus Tavoite 2019 Päämäärä 2022 Järjestetään kuntatekniikan 2018 keskiarvo + 0,5 parempi kuin palvelukysely joka toinen 2,75 3,25 tai hyvä 2018 keskiarvo tai vuosi (2018, 2020, 2022) pysynyt hyvänä Kasvuteema 2. Luonto ja ympäristö Resurssiviisautta luontokaupungissa Toiminnallinen tavoite Kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen energiankulutuksen hallinnan avulla Mittari Kuvaus Tavoite 2019 Päämäärä 2022 Rakennusten ja rakennuksissa Sähköenergian kulutus Sähköenergian kulutus toimivien prosessien on 1 2 % pienempi on 4 6 % pienempi yhteenlaskettu sähköenergian vuoden 2018 tasoon vuoden 2018 tasoon kulutus pienenee verrattuna verrattuna Kasvuteema 3. Nuoret keskiössä Tulevaisuus nuorissa Toiminnallinen tavoite Liikuntapaikat tarjoavat nuorille harrastusmahdollisuuksia ja kohtaamispaikkoja. Mittari Kuvaus Tavoite 2019 Päämäärä 2022 Valittuihin liikuntapaikkoihin 2018 keskiarvo + 0,5 parempi kuin ja -alueisiin tehdään palvelukyselyt. 2,75 3, keskiarvo Kysely toteute- taan vuosittain.

64 64 Kasvuteema 4. Elinvoima ja osaaminen Osaajista elinvoimaa Toiminnallinen tavoite Oppilaitosyhteistyön avulla tarjotaan Kajaanissa opiskeleville harjoittelumahdollisuuksia ja lopputyöpaikkoja Mittari Kuvaus Tavoite 2019 Päämäärä 2022 Toimiala tarjoaa opiskelijoille Toimiala pystyy tar- Toimiala pystyy tarsia, harjoittelumahdollisuukjoamaan mahdollijoamaan mahdolli- näyttötutkintomahdollisuuksia suuksia vähintään suuksia enemmälle ja lopputyöpaikkoja. kahdelle eri koulutus- kuin kahdelle eri kousuuksia alalle lutusalalle Sisäisen valvonnan suunnitelma Päätöksentekoprosessi Henkilöstöasiat Taloussuunnittelu Kirjanpito ja maksuliikenne Talousraportointi Omaisuuden hallinnointi Tietohallinto ja tietoturva Avustusten, takausten ja vakuuksien myöntäminen Sopimushallinta Hankkeiden (projektien) hallinnointi Suunnitellut toimenpiteet ja painopistealueet Sisäisiä kokous- ja palaverikäytänteitä kehitetään paremman tiedonkulun ja päätöksenteon tueksi. Esimiestyön kehittämiseen panostetaan koulutuksen avulla. Toimialan sisäinen talousprosessien kehittämisen suunnittelu käynnistetään yhdessä taloushallinnon kanssa. Määritellään sijaisuuksia tarkemmin lomakausien ajaksi varmistamaan asioiden eteneminen läpi vuoden. Talousraportoinnin tietojärjestelmissä on kehitettävää. Pyydetään perehdytystä ja opastusta talousarvion laadintaan ja toteutuman seurantaan kuukausittain. Kaupungin käyttöomaisuus omistuksessa olevien rakennusten osalta on tutkittava ja varmistettava, että tietojärjestelmässä olevat tiedot ovat oikein ja ajan tasalla. Tarve yhtenäisemmälle tietojärjestelmäinfrastruktuurille selvitetään varsikin tietoturvan ja riskienhallinnan näkökulmasta. Vuosittain jaettavien avustusten käsittely sisällytetään vuosikelloon. CaseM käyttöä sopimuksenhallinnassa kehitettävä edelleen. Riskit Strategiset riskit Rahoitusriskit Toiminnalliset riskit Vahinkoriskit Kuvaus Kajaanin kaupungin pitkän aikavälin tavoite on saada väestömäärä pysymään vähintään nykyisellä tasolla. Mikäli tässä tavoitteessa ei onnistuta, voi käytöstä poistuvien rakennusten ylläpitokustannukset muodostua huomattavasti ennakoitua korkeammiksi. Verotulojen äkilliset ennalta arvaamattomat muutokset voivat aiheuttaa palvelutason alenemisen. Korjausvelka pidetään hallinnassa riittävillä peruskorjausinvestoinneilla, jotka perustuvat pitkän tähtäimen suunnitelmiin. Mikäli suunnitelmia ei seurata ja toteuteta tai ne eivät ole ajan tasalla, voi seurata äkillisiä esimerkiksi rakennuksiin kohdistuvia toiminnallisia ongelmia, jotka voivat estää päivittäisen käytön ja toiminnan. Rankkasateet aiheuttavat tulvia, kiinteistövahinkoja ja liukkautta. Kovat pakkaset lisäävät lämmityskuluja. Tällöin luvatun palvelutason ylläpitäminen vaikeutuu. Riskin realisoituessa menot kasvavat yli talousarvion.

65 65 Henkilöstö, htv2 TP 2017 TA 2018 TA 2019 TS 2020 TS 2021 Ympäristötekninen lautakunta 0,0 0,7 3,0 3,0 3,0 Maankäyttö, suunnittelu ja viranomaistoiminnat 35,7 33,0 33,0 33,0 29,0 Kunnallistekniikka ja liikunta 69,3 77,0 77,0 76,0 75,0 Tilakeskus 52,6 52,5 52,0 52,0 50,0 Yhteensä 157,6 163,2 165,0 164,0 157,0 HTV:t on ilmoitettu kustannustenjaon mukaisina. Ympäristötekninen toimiala TALOUS 1000 TP 2017 TA 2018 LTK 2019 TA_KJ 2019 TS 2020 TS 2021 Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Vuokratuotot Muut toimintatuotot TOIMINTATUOTOT Valmistus omaan käyttöön Palkat ja palkkiot Henkilöstösivukulut Henkilöstökulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Vuokrat Muut toimintakulut Muut toimintakulut TOIMINTAKULUT KATE Tekninen hallinto TALOUS 1000 TP 2017 TA 2018 LTK 2019 TA_KJ 2019 TS 2020 TS 2021 Myyntituotot TOIMINTATUOTOT Palkat ja palkkiot Henkilöstösivukulut Henkilöstökulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Vuokrat Muut toimintakulut Muut toimintakulut TOIMINTAKULUT KATE

66 66 Maankäyttö-, suunnittelu ja viranomaistoiminnat TALOUS 1000 TP 2017 TA 2018 LTK 2019 TA_KJ 2019 TS 2020 TS 2021 Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset 0 Vuokratuotot Muut toimintatuotot TOIMINTATUOTOT Valmistus omaan käyttöön Palkat ja palkkiot Henkilöstösivukulut Henkilöstökulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset 0 Vuokrat Muut toimintakulut Muut toimintakulut TOIMINTAKULUT KATE Kunnallistekniikka ja liikunta TALOUS 1000 TP 2017 TA 2018 LTK 2019 TA_KJ 2019 TS 2020 TS 2021 Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Vuokratuotot Muut toimintatuotot Valmistevarastojen muutos 0 TOIMINTATUOTOT Valmistus omaan käyttöön Palkat ja palkkiot Henkilöstösivukulut Henkilöstökulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Vuokrat Muut toimintakulut Muut toimintakulut TOIMINTAKULUT KATE

67 Tilakeskus TALOUS 1000 TP 2017 TA 2018 LTK 2019 TA_KJ 2019 TS 2020 TS 2021 Myyntituotot Maksutuotot 0 Tuet ja avustukset Vuokratuotot Muut toimintatuotot Valmistevarastojen muutos 0 TOIMINTATUOTOT Valmistus omaan käyttöön Palkat ja palkkiot Henkilöstösivukulut Henkilöstökulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset 0 Vuokrat Muut toimintakulut Muut toimintakulut TOIMINTAKULUT KATE

68 Kainuun Pelastuslaitos -toimiala Perustehtävä Onnettomuusriskien hallinta, ihmisten turvallisuuden parantaminen sekä onnettomuuksien vähentäminen Kainuussa Palvelujen nykytilan kuvaus Kainuun pelastuslaitos vastaa pelastustoimen palvelutasosta, pelastuslaitoksen toiminnan ja nuohouspalvelujen järjestämisestä sekä muista sille pelastuslaissa säädetyistä tehtävistä. Kainuun kunnat vastaavat pelastustoimen järjestämisestä alueellaan yhteistoimintasopimuksen mukaisesti. Alueen pelastusviranomaisia ovat pelastusjohtaja ja pelastuslautakunta. Alueen pelastustoimi päättää palvelutasosta kuntia kuultuaan. Nykyinen palvelutasopäätös on voimassa vuoden 2019 loppuun saakka. Maakunta- ja sote-uudistuksen nykyinen aikataulu on siirtynyt tämän hetkisen tiedon mukaan vuodella eteenpäin. Tämän vuoksi palvelutasopäätöstä tullaan muokkaamaan, jotta se palvelee tulevaan uudistukseen saakka. Tämä on tärkein asiakirja pelastustoimen suunnittelulle, siinä selvitetään alueella olevat uhat, arvioidaan niistä aiheutuvat riskit, määritellään toiminnan tavoitteet ja käytettävät voimavarat sekä palvelut ja niiden taso. Tämän lisäksi Kainuussa on käynnistetty alueellinen riskiarvioprosessi, jota päivitetään jatkossa vuosittain. Toimintaympäristön muutokset Kainuussa väestönmäärän kehitys jatkuu edelleenkin negatiivisena. Maakunnan sisäinen muuttoliike keskittyy edelleenkin Kajaanin ja Sotkamon alueille. Samalla harvaan asutuilla alueilla väestö ikääntyy, joka aiheuttaa haasteita niin sopimushenkilöstön saatavuuteen kuin myös vakinaisen henkilöstön rekrytointeihin. Haasteisiin pyritään vastaamaan toimintatapojen kehittämisellä, omavalvonnan lisäämisellä, yhteistyön kehittämisellä viranomaisten ja kolmannen sektorin toimijoiden kanssa sekä suunnitelmallisen viestinnän ja markkinoinnin turvin. Sään ääri-ilmiöiden myötä pelastuslaitoksen tehtävämäärät ovat lisääntyneet ja nostaneet oman toimialan varautumisen merkitystä. Palvelulinjaukset Pelastustoiminta Pelastustoiminnan tulosalue osallistuu pelastustoimen uudistushankkeeseen alueellisten työryhmien kautta. Pelastuslaitoksen omaa varautumisen tasoa kohotetaan vastaamaan uusia haasteita. Palveluverkoston rakenne pyritään pitämään kattavana. Sopimushenkilöstön määrää pyritään kasvattamaan ja yhteistyötä eri alueiden toimijoiden kanssa. Riskienhallinta Riskienhallinnan tulosalue osallistuu pelastustoimen uudistamishankkeeseen alueellisten työryhmien kautta. Valvonnan ja turvallisuusviestinnän kohdentaminen toteutuu riskiperusteisesti. Riskienhallinnan tulosalueella on riittävästi ammattitaitoista ja sitoutunutta henkilöstöä, jonka erityisosaaminen on kunnossa. Riskienhallinnan tulosalue pyrkii osaltaan parantamaan asumisen turvallisuutta ja ehkäisemään tapaturmia.

69 69 Valtuustoon nähden sitovat toiminnalliset tavoitteet Raportointivastuussa pelastusjohtaja Kasvuteema 1. Asukkaiden tyytyväisyys Hyvää elämää älykkäässä kaupungissa Toiminnallinen tavoite Pelastustoimen palvelujen kehittäminen Kajaanissa Mittari Kuvaus Tavoite 2019 Päämäärä 2022 Pelastustoimen palvelujen Käynnistetään alueellinen Vesipelastustoiminta saatavuus vesipelastuskurs- on tehostunut si Pohjois-Suomen naapuripelastuslaitosten kanssa Kasvuteema 2. Luonto ja ympäristö Resurssiviisautta luontokaupungissa Toiminnallinen tavoite Toimintatapojen ja -tilojen tehokas käyttö Mittari Kuvaus Tavoite 2019 Päämäärä 2022 Työskentelytapojen kuvaus Laaditaan omavalvontasuunnitelma Uusi paloasemahanke ja omavalvontasuunnitelma käynnistynyt ja toimin- ja toimitilojen tehokas käytttatavat uudistuneet Kasvuteema 3. Nuoret keskiössä Tulevaisuus nuorissa Toiminnallinen tavoite Turvallisuustietoiset lapset ja nuoret Mittari Kuvaus Tavoite 2019 Päämäärä 2022 Antaa laadukasta turvallisuuskoulutusta Käynnistetään kouluil- Turvallisuuskummile kajaanilaisille ja päiväkodeille toiminnan jatkuvuus lapsille ja nuorille läpi turvallisuuskummitoiminta leikkaavin teemoin Kasvuteema 4. Elinvoima ja osaaminen Osaajista elinvoimaa Toiminnallinen tavoite Osaava henkilöstö ja vetovoimainen työyhteisö Mittari Kuvaus Tavoite 2019 Päämäärä 2022 Kajaanin paloasemat ovat Koulutussuunnitelman Alueelle pysyvästi haluttuja työpaikkoja, joissa laatiminen. sijoittuneiden rekrytointien työskentelee ammattitaitoinen Rekrytointien helptön lukumäärä on henkilöstö pous. kasvanut ja henkilös- ammattitaito lisääntynyt.

70 70 Riskit Strategiset riskit Rahoitusriskit Toiminnalliset riskit Vahinkoriskit Kuvaus Muuttuvat ja vaihtelevat sääolosuhteet. Toimenpiteinä riskien mukainen toimintavalmiuden porrastus. Rahoitukseen ei tällä hetkellä kohdistu riskiä. Toteutetaan jatkuvaa talouden seurantaa. Sopimushenkilöstön ja rekrytoinnin haasteet lisääntyneet ja myös tehtävien määrät kasvaneet. Toimenpiteinä jatkuva rekrytointi ja uusien toimintatapojen etsiminen. Ei ole. Sisäisen valvonnan suunnitelma Päätöksentekoprosessi Henkilöstöasiat Taloussuunnittelu Kirjanpito ja maksuliikenne Talousraportointi Omaisuuden hallinnointi Tietohallinto ja tietoturva Avustusten, takausten ja vakuuksien myöntäminen Sopimushallinta Hankkeiden (projektien) hallinnointi Suunnitellut toimenpiteet ja painopistealueet Tulosalueiden ja tulosyksiköiden toiminnan ja vastuiden kehittäminen Organisaation uudistaminen ja vastuiden jalkauttaminen Jatkuva talouden seuranta tulosalueittain ja määrärahan riittävyyden arviointi suoritteiden mukaisesti Toimenpiteet tehdään suunnitellun sisäisen prosessin kautta. Toiminnan, talouden ja palvelutasopäätöksen tasapaino Investointi ja kaluston kierrätyssuunnitelma Tietoturvatentit, tilaluokitukset (TUVE) Kainuun järvipelastajat Selvitetään yt-sopimukset tulevaan maakuntaan liityttäessä. Ei tällä hetkellä hankkeita Henkilöstö, htv2 TP 2017 TA 2018 TA 2019 TS 2020 TS 2021 Kainuun Pelastuslaitos 67,6 66,0 66,0 66,0 66,0 Kainuun Pelastuslaitos -toimiala TALOUS 1000 TP 2017 TA 2018 LTK 2019 TA_KJ 2019 TS 2020 TS 2021 Myyntituotot Maksutuotot TOIMINTATUOTOT Palkat ja palkkiot Henkilöstösivukulut Henkilöstökulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset 0 Vuokrat Muut toimintakulut Muut toimintakulut TOIMINTAKULUT KATE

71 71 8 INVESTOINTIOSA 8.1 Perustelut Maa- ja vesialueet Hankitaan asemakaava-alueen ulkopuolelta erityismaata lähinnä suojelua ja virkistystä varten sekä asemakaavoitetulla alueella maata siten, että kaupunki rakenne tiivistyy ja valmiin kunnallistekniikan käyttöaste kasvaa. Myydään valmiita tontteja rakentajille ja nykyisille tontin vuokraajille. Myydään sellaista muuta maaomaisuutta, jota ei tarvita kaupungin perustehtävän toteuttamiseen. Kun kaupunkirakenne tiivistyy, saavutetaan pitkäaikaisia kestävän kehityksen mukaisia säästöjä. Kun myydään vuokrattuja tontteja, vuokratulot käyttötaloudessa pienenevät. Toimivaltadelegointi: Alle euron maanhankintapäätökset tekee tekninen johtaja. Muut maanhankintapäätökset tekee kaupunginhallitus. Talonrakennus Talorakennusinvestointien painopiste on koulujen ja päiväkotien peruskorjauksissa sekä osin tilojen korvaamisessa uusilla tiloilla. Kajaanin Lyseon peruskorjauksen lisäksi pyritään pienemmillä kohdennetuilla kiinteistöjen peruskorjauksilla varmistamaan turvallinen ja terveellinen toimintaympäristö sekä korjausvelan hallinta. Uudisrakentamishankkeet painottuvat liikuntapaikkarakentamiseen ja näille hankkeille on haettu liikuntapaikkarakentamisen valtionavustusta. Kiinteät rakenteet ja laitteet Kiinteät rakenteet ja laitteet -investointiosan painopiste on katujen peruskorjauksessa. Tällä pyritään pitämään katuihin kohdistuvaa korjausvelkaa hallinnassa. Katusaneeraukset tehdään yhteistyössä Kajaanin Vesi -liikelaitoksen kanssa, mikäli kohteen vesihuolto vaatii korjausta. Asuntokatujen uudisrakentamista tehdään Kangasmaaston alueelle tonttitarjonnan turvaamiseksi. Kehittämiskohteista toteuttavaksi tulevat Matkakeskuksen rakentaminen ja Kauppakadun kävelypainotteisuuden rakentaminen. Irtain omaisuus Sivistystoimiala Uusitaan päiväkotien ja koulujen kalustoa. Lisäksi perusopetuksen tulosalueella varataan määräraha Kätönlahden Areenan kalustamiseen ja AV-hankintoihin sekä Lehtikankaan monitoimitalon taidehankintaan. Nuorisopalvelut: uusitaan tilojen kalustoa ja varataan määräraha monitoimityöskentelytilan muutokselle. Kulttuurin tulosalueella kunnostetaan ja/tai uusitaan kansalaisopiston, kirjaston ja Kaukametsän salin tilojen kalustoa sekä musiikkiopiston soittimia. Varataan määräraha omatoimikirjaston toiminnan laajentamiseen, museoiden kokoelmienhallintaohjelman uusimiseen ja Taidemuseon varastotilan suurille maalauksille tarvittaville verkkoseinille. Maankäyttö-, suunnittelu- ja viranomaistulosalue Paikkatietoyksikköön hankitaan mittauskalustoa vanhenevan tekniikan tilalle. Kunnallistekniikka ja liikunta Katu- ja puistoyksikköön hankitaan uusi aura, monitoimiauto ja moottorikäyttöinen lumilinko. Liikuntayksikköön varataan määräraha myöhemmin nimettäviä kohteita varten.

72 72 Tilakeskus Hankitaan ulkoalueiden hoitokalustoa. Kainuun Pelastuslaitos Hankitaan vuosittain uutta kalustoa sekä Kajaanin että muiden kuntien alueella sijaitseville paloasemille, hankinnat rahoitetaan leasingrahoituksella.

73 Kajaanin kaupungin investointisuunnitelma , liikelaitosten yhteenveto Investointiosan sitovuustaso on määritelty kohdasssa 4.2 Talousarvion- ja suunnitelman sitovuus Hankeryhmä/hanke TP 2017 TA 2018 LTK 2019 TA_KJ 2019 TS 2020 TS 2021 MAA- JA VESIALUEET Tulot Menot Nettomenot Talonrakennus > 1 000, sitovuustaso hankekohtainen Peruskorjaus ja uudisrakentaminen Hauhola - Lehtikangas-monitoimikeskus valtionavut 0 Nakertajan koulun laajennus Kätönlahden koulu erillinen liikuntasali Kajaanin Lyseon peruskorjaus Harjoitusjäähalli valtionosuus harjoitusjäähalliin Vanhan jäähallin peruskorjaus Ratamon päiväkoti, peruskorjaus Pikku-Ketun päiväkoti, peruskorjaus Vanamon päiväkoti, peruskorjaus Nettomenot Talonrakennus, peruskorjaus < t Kainuun SoTe-kuntayhtymä Vuosille ei osoiteta hankkeita Hankkeet käynnistetään mahdollisen hankesuunnittelun perusteella Peruskoulut, lukio Lukio Lohtajan koulu Nakertajan koulu Kuluntalahden koulu Kätönlahden koulu Lehtikankaan monitoimitalon keittiö Varhaiskasvatus Päiväkoti Karuselli Mäntylän päiväkoti, suunnittelu 2020 Kulttuurilaitokset Ympäristötekninen toimiala Kaupungintalo Vimpelin urheilukeskus Nettomenot, sitovuustaso hankeryhmittäin

74 74 Hankeryhmä/hanke TP 2017 TA 2018 LTK 2019 TA_KJ 2019 TS 2020 TS 2021 MUUT RAKENNUSHANKKEET Investointihankkeiden suunnittelu Pihatyöt ja pintavesitekniikka Sisäilma- ja vesikattokorjaukset Kiinteistöjen sähkölaitteet ja energiatalous Käyttötarkoituksen muutokset Keittiölaitteiden uusiminen Rakennusautomaatio Nettomenot, sitovuustaso hankeryhmittäin TULOT Valtionavut Myynnit RAKENNUKSET YHTEENSÄ Tulot Menot Nettomenot KIINTEÄT RAKENTEET JA LAITTEET Suunnittelu ja tutkimus myyntituotot Kunnallistekniikan rakentaminen -tulot Urheilu- ja ulkoilualueet, satamat -valtionavut Sillat Parempi kaupunkikeskusta Kunnallistekniikan rakentaminen, kooste Uudisrakentaminen Korjausvelkakohteet Urheilu- ja ulkoilualueet Kaupunkikeskusta ja muut kehittämiskohteet Muut kohteet Kunnallistekniikan rakentaminen, kohteittain Asfaltoinnit Kangasmaasto: Männiköntie, Verkatie, Kretonkitie Vuoreslahdentien kev.liik. Väylä Heinisuontien kev.liik.väylä

75 75 Peruskorjaukset Varsitie, Varsipolku Puomitie Lehtokuja Kuusitie Lehtikankaantie Maahisentie Karjalankatu Maastontie Lukkarinpolku Kuurnantie Sotkamontie-Vienankatu Matkakeskus Kauppakatu Koivukoskenkatu Liikuntapuiston pesäpallokenttä Liikuntapuiston tekojää putkitus Vimpelin urheilukenttä Liikenneturvallisuushankkeet Pienet katumuutostyöt Pienet puistomuutostyöt Hulevesijärjestelyt Kevyen liikenteen verkon kehittäminen Liikennevalot Katuvalaistuksen uusiminen Leikkipuistot Muut hankkeet KIINTEÄT RAKENTEET JA LAITTEET YHTEENSÄ Tulot Menot Nettomenot, sitovuustaso hankeryhmittäin IRTAIN OMAISUUS Maankäyttö-, suunnittelu- ja viranomaist Kunnallistekniikka ja liikunta Tilakeskus Irtain omaisuus yhteensä YMPÄRISTÖTEKNINEN LAUTAKUNTA YHT. Tulot Menot Nettomenot, sitovuustaso toimialakohtainen

76 76 IRTAIN OMAISUUS Konsernihallinto -556 KONSERNIHALLINTO YHT Osakkeet -15 IRTAIN OMAISUUS Sivistystoimiala Varhaiskasvatus Perusopetus josta Lyseon kalustaminen, sitovuustaso Nuorisopalvelut Kulttuurilaitokset SIVISTYSTOIMIALA YHT., sitovuustaso toimialakohtainen IRTAIN OMAISUUS Kainuun pelastuslaitos -toimiala Tulot 39 KAINUUN PELASTUSLAITOS -TOIMIALA YHT. sitovuustaso toimialakohtainen INVESTOINNIT YHTEENSÄ Tulot Menot Nettomenot

77 77 9 LIIKELAITOKSET 9.1 Kajaanin Kaupunginteatteri -liikelaitos Perustehtävä Kajaanin kaupunginteatteri alueteatteri -liikelaitos tuottaa laadukkaita teatteriesityksiä ja kulttuuritapahtumia kajaanilaisille, kainuulaisille ja alueteatterin kautta Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan, rajakuntien ja muun Suomen asukkaille. Esitysten kautta teatteri parantaa kajaanilaisten elämänlaatua ja henkistä hyvinvointia, lisää yhteisöllisyyden tunnetta sekä vahvistaa alueellista identiteettiä. Teatteri tukee myös kaupungin matkailuelinkeinoja, toimii vetovoimatekijänä koulutettujen osaajien saamiseksi Kajaaniin sekä rakentaa Kajaanin imagoa kulttuurikaupunkina. Palvelujen nykytilan kuvaus Teatterin toimintaan kuuluvat omat esitykset Kajaanissa ja alueteatterin esitykset Kainuun ja Pohjois- Pohjanmaan alueilla, rajakunnissa sekä muualla Suomessa sekä muut toimintamuodot, esimerkiksi nuorten teatterityöpajat ja -kerhot. Toimintaympäristön muutokset Teatterin tekemän yleisötutkimuksen perusteella internetin käytön lisääntymisestä huolimatta lippujen ostamisessa henkilökohtainen kontakti koetaan tärkeäksi, lippuja ostetaan eniten henkilökohtaisesti Kajaani Infosta ja teatterin lippukassasta. Yleisötutkimuksen perusteella suosituimmiksi tyylilajeiksi nousivat komedia, tositapahtumiin perustuvat aiheet, musikaalit ja draama sekä kotimainen näytelmä. Haasteena on saada uudet katsojat pysymään ja houkutella uutta yleisöä, varsinkin nuoria teatteriin. Palvelulinjaukset Siirretään Kajaanin kaupunginteatteri alueteatteri kulttuurin tulosalueelle tulosyksiköksi alkaen omistajapoliittisen ohjelman mukaisesti. Kajaanin kaupunginteatteri on identiteetiltään vahvasti alueteatteri, joka takaa tasa-arvoisen ja monipuolisen teatteripalvelujen saavutettavuuden kaikille kohderyhmille Kajaanin kaupungissa ja alueteatterin kautta koko alueen asukkaille. Ohjelmistosuunnittelussa otetaan huomioon erilaiset yleisöryhmät. Alueteatterin ohjelmistossa huomioidaan erityisesti lapset, nuoret, mutta tarjotaan myös esityksiä aikuisille, ikääntyville ja erityisryhmille. Teatteritalon puolella pääpaino on aikuiskatsojissa, kaupunkilaisissa, yrityksissä ja matkailijoissa. Teatteri pyrkii lisäämään omien tulojensa ja katsojien määrää laajentamalla esitystensä yleisöpohjaa. Ensi-iltoja on yleensä viisi vuodessa, joista kolme on teatteritalon esityksiä ja kaksi alueteatterin esityksiä. Lisäksi omilla kevytrakenteisilla esityksillä pyritään varmistamaan lipputulotavoitteiden saavuttaminen. Esitysten lisäksi teatteri tekee teatterikasvatus- ja yleisötyötä, toimii asiantuntijana ja verkostojen luojana. Yhteistyötä tehdään kaupungin muiden kulttuurilaitosten ja toimijoiden sekä muiden teattereiden ja kulttuuritoimijoiden kanssa tiiviisti. Teatteri on kysytty ja haluttu yhteistyökumppani myös erilaisissa hankkeissa. Markkinoinnissa pyritään näkyvyyden lisäämiseen uusien katsojien tavoittamiseksi mm. vahvistamalla uusien medioiden käytön osaamista ja yhteismarkkinointia kaupungin kanssa. Teatterin tekemisessä tärkeimmässä roolissa ovat ihmiset. Kaikista työpaikoista teatterissa eniten laatuun ja tuloksellisuuteen vaikuttaa työntekijöiden osaaminen, hyvinvointi, terveys ja työilmapiiri Teatteri ohjaa työntekijöitään aktiivisesti täydentämään osaamistaan ja järjestää henkilöstölle räätälöityä koulutusta. Työhyvinvoinnista huolehtiminen ja riittävien resurssien kohdentaminen työhy-

78 78 vinvointiin vaikuttaa suoraan teatterin mahdollisuuksiin toimia tuloksellisesti. Tavoitteena on, että kaikissa teatterin ammattiryhmissä toimivat koulutetut työntekijät. Nykyinen henkilöstömäärä säilytetään tulevina vuosina. Päätöksenteossa korostetaan teatterin johtoryhmän toimintaa ja muita vakiintuneita kokous- ja seminaarikäytänteitä, jotta päätöksiä tehtäessä kuultaisiin kaikkien henkilöstöryhmien edustajia. Teatterin tuloksellinen toiminta edellyttää, että teatterin toimitilakysymykset saadaan ratkaistua mahdollisimman nopeasti. Kysymyksen ratkaisemiseksi tarvitaan toteutussuunnitelma siitä, missä toimitiloissa teatteri tulee toimimaan suunnitelmavuosien loppupuolella. Teatterin akuuttiin tilaongelmaan helpotusta tuo lokakuussa 2018 saatava lisätila kaupungintalolta. Valtuustoon nähden sitovat tavoitteet Raportointivastuussa liikelaitoksen johtaja Tavoite 2019 Tuottovaatimus Peruspääoman korko Toiminta-avustus Tilikauden ylijäämä > 0 Johtokuntaan nähden sitovat toiminnalliset tavoitteet Raportointivastuussa liikelaitoksen johtaja Kasvuteema 1. Asukkaiden tyytyväisyys Hyvää elämää älykkäässä kaupungissa Toiminnallinen tavoite Yleisön tyytyväisyys lisääntyy Monipuolinen ohjelmisto kaikille kohderyhmille Teatteri ja taide lisäävät kuntalaisten henkistä hyvinvointia Teatteriin pääsyn helpottamiseksi kaikille kansalaisille Mittari Kuvaus Tavoite 2019 Päämäärä 2022 Yleisön tyytyväisyys (Yleisötutkimus tehty Yleisötyytyväisyys > (yleisötutkimus) 2018, uusi yleisötutkimus ) Kohderyhmien lukumäärä Lapset, nuoret, aikuiset, vanhukset, erityisryhmät Lapset, nuoret, aikuiset, vanhukset, erityisryhmät Kävijämäärä Yleisötyöhön osallistuneet Kaikukortin käyttäjät Teatterireseptin käyttäjät Olosuhteet kunnossa Induktiosilmukka, Terveellinen sisäilma invaluiskat, inva-wc Kasvuteema 3. Nuoret keskiössä Tulevaisuus nuorissa Toiminnallinen tavoite Lasten ja nuorten osallistaminen Mittari Kuvaus Tavoite 2019 Päämäärä 2022 Yleisötyö osaksi taiteellisia prosesseja Jokaisen lasten ja nuorten näytelmän yhteydessä Jokaisen lasten ja nuorten näytelmän yhteydessä

79 79 Kasvuteema 4. Elinvoima ja osaaminen Osaajista elinvoimaa Toiminnallinen tavoite Valtakunnallisesti arvostettu teatteri lisää kaupungin positiivista imagoa Teatteri toimii vetovoimatekijänä koulutettujen osaajien saamiseksi Kajaaniin Yhteistyö matkailuyritysten kanssa Mittari Kuvaus Tavoite 2019 Päämäärä 2022 Tiedotusvälineiden huomio 2 3 juttua/lehdistö/ 2 3 juttua/lehdistö/ TV/radio/netti TV/radio/netti kuukaudessa kuukaudessa Teatterin vetovoimaisuus (Yleisötutkimus tehty Vetovoimaisuus on (yleisötutkimus) 2018, uusi 2020) kasvanut Sidosryhmäyhteydet 4 4 Matkailukonseptien lukumäärä Hotelli- ja tapahtumapaketit Hotelli- ja tapahtumapaketit sekä yhteistyö Vuokatin Matkailun kanssa Riskit Strategiset riskit Rahoitusriskit Toiminnalliset riskit Vahinkoriskit Kuvaus Tilat Rahoituksen riittävyys riippuu vuosittaisista tukipäätöksistä ja katsojamääristä Teatterin toimitilakysymyksen ratkaiseminen, henkilöstön riittävyys ja jaksaminen talouden niukkuuden vuoksi ja kuormittuminen toimitilojen vuoksi Henkilöstön terveys ja työhyvinvointi, työtilojen, työvälineiden ja asiakastilojen toimivuus Sisäisen valvonnan suunnitelma Päätöksentekoprosessi Henkilöstöasiat Taloussuunnittelu Kirjanpito ja maksuliikenne Talousraportointi Omaisuuden hallinnointi Tietohallinto ja tietoturva Avustusten, takausten ja vakuuksien myöntäminen Sopimushallinta Hankkeiden (projektien) hallinnointi Suunnitellut toimenpiteet ja painopistealueet Säännölliset kokouskäytännöt, teatterin sisäisen vastuunjaon täsmentäminen Sairauspoissaolojen seuranta, työhyvinvoinnin jatkuva tuki Talousarvion sitovuuden noudattaminen. Talousarvion toteutumista seurataan ja mahdollisiin poikkeamiin reagoidaan ensisijaisesti esitystoiminta turvaten. Kirjanpidon sisäistä valvontaa hoitaa teatterin hallintopäällikkö-tuottaja ja Taitoa. Maksuliikenteen valvonnan hoitaa Taitoa. Talousraportointi teatterinjohtajalle, johtokunnalle ja kaupunginhallitukselle Teatteri toimii kaupungin omistamissa tiloissa. Teatterin käyttöpäällikkö on teatterin puolelta kaupungin yhteyshenkilö ja teatterin omistaman irtaimiston päävalvoja. Tietosuojaselosteiden ajan tasalla pitäminen. Nimetyt vastuuhenkilöt hallintopäällikkö-tuottaja ja markkinointipäällikkö Teatteriin ja alueteatteriin tulevien ryhmien kuljetustukikäytäntö Sopimukset tehdään CaseM-työkalulla Osallistava ja liikunnallinen teatteri -ESR-hanke viedään loppuun maaliskuussa Yhteistyötuotantojen hallinnoinnin vastaavana hallintopäällikkö-tuottaja Henkilöstö, htv2 TP 2017 TA 2018 TA 2019 TS 2020 TS 2021 Kajaanin Kaupunginteatteri 58,3 47,0 47,0 47,0 47,0

80 80 Kajaanin Kaupunginteatteri -liikelaitos TULOSLASKELMAOSA 1000 TP 2017 TA 2018 TA 2019 TS 2020 TS 2021 Liikevaihto Liiketoiminnan muut tuotot Tuet ja avustukset Materiaalit ja palvelut Henkilöstökulut Poistot ja arvonalentumiset Liiketoiminnan muut kulut Liikeylijäämä Rahoitustuotot ja kulut Rahoitustuotot Korvaus peruspääomasta Tilikauden yli-/alijäämä Kajaanin Kaupunginteatteri -liikelaitos INVESTOINTIOSA 1000 TP 2017 TA 2018 TA 2019 TS 2020 TS 2021 Investointimenot yhteensä Nettoinvestoinnit Irtain omaisuus Kajaanin Kaupunginteatteri liikelaitos RAHOITUSOSA 1000 TP 2017 TA 2018 TA 2019 TS 2020 TS 2021 Toiminnan rahavirta Liikeyli- /alijäämä Poistot ja arvonalentumiset Rahoitustuotot ja -kulut Investointien rahavirta -2 Investointimenot Toiminnan ja investointien rahavirta Rahoituksen rahavirta Muut maksuvalmiuden muutokset Vaikutus maksuvalmiuteen

81 Kajaanin kaupungin koulutusliikelaitos Perustehtävä Kajaanin kaupungin koulutusliikelaitos kouluttaa opiskelijat ammattiin ja jatko-opintoihin. Ammatillisen koulutuksen tulosalue vastaa tutkintotavoitteisista ammatillisista perustutkinto-, ammatti- ja erikoisammattitutkintokoulutuksista, työelämälle tarjottavista koulutus- ja asiantuntijapalveluista, oppisopimuskoulutuksesta, ammatilliseen koulutukseen valmentavasta koulutuksesta sekä omien palvelujensa kehittämisestä. Lukiokoulutuksen tulosalue vastaa lukiokoulutuksesta, etä- ja aikuislukiopalveluista ja palvelujensa kehittämisestä. Palvelujen nykytilan kuvaus Koulutusliikelaitos vastaa toisen asteen koulutuksen järjestämisestä. Liikelaitoksen ammatillinen koulutus toimii liiketoimintaperiaatteella ja tulosvastuullisesti. Lukiokoulutus toimii tulosvastuullisesti. Liikelaitos kilpailee menestyksellisesti sekä kustannustehokkaasti Kainuussa ja Koillismaalla, ja on valtakunnallisesti kilpailukykyinen koulutuspalveluiden järjestäjä. Toimintaympäristön muutokset Toisen asteen koulutus uudistuu ja muuttuu yhteiskunnan jatkuvan muutoksen mukana. Lukiolaki ja -asetus tulevat voimaan Jatkossakin lukio on lähtökohtaisesti kolmivuotinen eikä muutoksia tule oppiainejakoon. Uudistuksen myötä siirrytään kursseista opintopisteisiin. Lukiouudistuksen tavoitteena on lisätä lukiokoulutuksen vetovoimaa, vahvistaa koulutuksen laatua ja oppimistuloksia sekä mahdollisuuksia kehittää kansainvälisyyttä tukevaa osaamista ja sujuvoittaa siirtymistä toisen asteen opinnoista korkea-asteelle. Tavoitteisiin pyritään joustavammilla opintopoluilla, ohjauksen ja tuen lisäämisellä, oppiainerajat ylittävillä opinnoilla sekä työelämä- ja korkeakouluyhteistyöllä. Lukiokoulutuksen opetussuunnitelman perusteet uudistetaan vuosien aikana ja niiden mukaan laaditut opetussuunnitelmat otetaan käyttöön syksyllä 2021 alkavassa lukiokoulutuksessa. Kajaanin lukiokoulutuksessa jatketaan kehitystä digitalisaation vaatimassa toimintaympäristössä, johon kuuluu esimerkiksi sähköisten yo-kirjoitusten eteenpäin vieminen ja kehittäminen. Lisäksi seuraamme tiiviisti lukiokoulutuksen kehitystä muualla Suomessa. Ammatillisen koulutuksen reformissa uudistuu koko ammatillinen koulutus. Lait on yhdistetty uudeksi sekä nuoria että aikuisia koskevaksi lainsäädännöksi. Lisäksi on uudistettu koulutuksen rahoitus, ohjaus, tutkintorakenne, koulutuksen toteuttamismuodot sekä järjestäjärakenne. Reformin tavoitteena on, että ammatillinen koulutus pystyy vastaamaan nykyistä nopeammin työelämän muutoksiin ja tulevaisuuden osaamistarpeisiin. Sekä nuorille että jo työelämässä oleville aikuisille rakennetaan yksilöllisiä opintopolkuja. Työpaikoilla tapahtuvaa oppimista lisätään, käyttöön on otettu koulutussopimusmalli ja oppisopimuskoulutusta pyritään lisäämään. Uudella rahoitusmallilla kannustetaan vähentämään koulutuksen keskeyttämistä ja parantamaan koulutuksen vaikuttavuutta. Vuoden 2018 alusta lähtien ammatillisessa koulutuksessa on ollut yksi yhtenäinen rahoitusjärjestelmä. Rahoitus jaetaan laskennalliseen perus-, suoritus- ja vaikuttavuusrahoitukseen sekä strategiarahoitukseen. Siirtymäkauden jälkeen vuoden 2022 alusta laskennallisesta rahoituksesta 50 prosenttia on opiskelijavuosien mukaan maksettavaa perusrahoitusta ja 35 prosenttia tutkinnoista ja tutkinnon osista maksettavaa suoritusrahoitusta. 15 prosentin vaikuttavuusrahoitus maksetaan opiskelijoiden työllistymisen, jatkoopintoihin siirtymisen ja opiskelija- ja työelämäpalautteen perusteella. Rahoitusjärjestelmässä otetaan huomioon koulutuksen järjestämiseen liittyvät kustannuserot, kuten tutkinto- tai alakohtaiset kustannuserot, erityisen tuen järjestäminen ja työvoimakoulutus.

82 82 Palvelulinjaukset Visio: Koulutusliikelaitos kasvun ja innostuksen veturi Palvelulupauksemme on, että kaikki opiskelijamme työllistyvät ja menestyvät elämässä. Arvolupauksemme asiakkaillemme: Innostus, rohkeus, avoimuus; valintasi joustavuus; arvostaen ohjaamme, tulevan polkusi turvaamme; ahkeran tekijän takaamme; yhdessä huomisen rakennamme. Päämäärämme: tunnemme asiakkaamme ja tarjoamme aktiivisesti ratkaisuja osaamistarpeisiin asiakasta arvostaen, henkilöstömme on sitoutunut huolehtimaan kysyntää vastaavasta osaamisensa ajantasaisuudesta, esimiestyömme on vastuullista, avointa ja uudistavaa, olemme globaali toimija, vahva taloutemme aktivoi kehittämistä ja kasvua, hyödynnämme käyttäjälähtöistä teknologiaa. Positiivinen mielikuva viihtyisästä ja sujuvien palvelujen Kajaanista sisältyy visioomme Kajaanin kaupungin koulutusliikelaitoksesta kasvun ja innostuksen veturina. Arvolupauksemme, jonka tulee läpäistä kaikki toimintamme, sisältää jo itsessään positiivisen mielikuvan ja vahvistaa vetovoimaisuuttamme. Palvelulupauksessamme kiteytyy olemassaolomme oikeutus ja tehtävämme varmistaa osaltamme osaavan työvoiman saatavuus ja sitä kautta auttaa yritysten kasvua. Sitä tukee oman osaamisen ylläpitoon sitoutunut henkilöstömme. Taloutemme on vahva ja sijoitamme asiakaslähtöisten palvelujen järjestämiseen ja palvelujen tuotannon kehittämiseen. Koulutuksen saavutettavuutta parannamme esimiesten uudistumista tukevalla työtavalla pyrkien olemaan osa globaalia toimintaympäristöä. Käytämme sekä ulkoisen että sisäisen asiakkaan näkökulmasta nykyaikaisinta, käyttöön soveltuvinta ja käytettävyydeltään parasta teknologiaa, tarvittaessa asiakkaan omia laitteita. Valtuustoon nähden sitovat tavoitteet Raportointivastuussa liikelaitoksen johtaja Tavoite 2019 Tuottovaatimus Peruspääoman korko Tilikauden ylijäämä Johtokuntaan nähden sitovat tavoitteet Raportointivastuussa liikelaitoksen johtaja Kasvuteema 1. Asukkaiden tyytyväisyys Hyvää elämää älykkäässä kaupungissa Toiminnallinen tavoite Koulutusliikelaitos on vahva toisen asteen toimija Kajaanissa Kainuussa ja Koillismaalla. Koulutusliikelaitoksen koulutustarjonta on monipuolista ja vetovoimaista ja sillä vastataan alueen tarpeisiin. Koulutusliikelaitos on aktiivisesti mukana aluekehittämisessä. Mittari Kuvaus Tavoite 2019 Päämäärä 2022 Oppilaitoksen hakijamäärä Yhteishaun tavoite: Yhteishaku: 550 (yhteishaun 1. sijaiset hakijat 550 ja jatkuvan haun hakija- 529 (2018) määrä vuosittain) Jatkuvahaku (ensimmäiset luvut saadaan 2018 aikana) Lukion hakijamäärä (2018) Alueellisten ESR-hankkeiden määrä Kainuun maakunnassa (eurot) 1,2 milj. euroa 1,5 milj. euroa

83 83 Koulutusliikelaitos hyödyntää käyttäjälähtöistä teknologiaa. Teknologiaa käytetään ja hyödynnetään aktiivisesti koulutusliikelaitoksen toiminnassa (mm. opetus- ja ohjaustyössä, kehittämishankkeissa) Amis-opiskelijakyselyn päättökysely kohta 6. Opetustilat, välineet, työpaikat, digitaaliset ja muut oppimisympäristöt edistävät oppimistani Työolobarometrikysymykset henkilöstölle (suhteessa teknologian käyttöön) > 4 > 4,5 > 4 > 4,5 Kasvuteema 2. Luonto ja ympäristö Resurssiviisautta luontokaupungissa Toiminnallinen tavoite Koulutusliikelaitos toimii kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti. Olemme kestävän kehityksen sertifioitu koulutusliikelaitos (OKKA-säätiö). Mittari Kuvaus Tavoite 2019 Päämäärä 2022 Kaikkien yksiköiden Vuosittainen itsearviointi Säilyttää vähintään sertifiointi ja niiden ja lukiolle on 2018 taso päivittäminen saatu OKKAsertifikaatti Koulutusliikelaitos käyttää tiloja tarkoituksenmukaisesti ja tehokkaasti. Kaikki tilamme ovat tehokkaassa käytössä. Opetuksen porrastaminen tarvittaessa eri vuoroihin ja ilta-, viikonloppu ja kesäajan hyödyntäminen entistä paremmin Tilojen määrä ja käyttöaste Timperin toimitiloista luopuminen m 2 (KLL tilat 2018: m 2 ) Tilojen vähentäminen/sopeuttaminen suhteessa opiskelijamäärään ja pedagogiikan muutoksiin (ammatillisen koulutuksen reformi) Kasvuteema 3. Nuoret keskiössä Tulevaisuus nuorissa Toiminnallinen tavoite Koulutusliikelaitos on opiskelijamyöteinen oppilaitos. Opiskelijamme viihtyvät oppilaitoksessa ja ovat tyytyväisiä opiskeluunsa. Koulutusliikelaitoksen oppimisympäristöt edistävät oppimista, terveyttä, turvallisuutta ja hyvinvointia. Mittari Kuvaus Tavoite 2019 Päämäärä 2022 Amis-opiskelijakysely, > 9 10 kohdat 19. ja 30. Suosittelisitko oppilaitosta? (1 10) Lukion opiskelijakysely > 4,2 > 4,5 (tulo- ja päättökysely) 4,1 (2018) Voin suositella Kajaanin lukiota muille Opintojen keskeyttäminen < 7 % < 6 % KAOssa Opintojen keskeyttäminen 2,0 % < 2,0 % lukiossa Amis-opiskelijakysely, > 4,0 > 4,5 kohdat 14, 15, 23 ja 24. Turvallisuus, yhdenvertaisuus ja tasa-arvo ja kiusaa-

84 84 Opiskeluilmapiiri on turvallinen ja oppimista edistävä. Opiskelijoiden terveyttä ja hyvinvointia edistetään liikkuvan opiskelun toimintamallilla. minen Lukion opiskelijakyselyt (tulo- ja päättökysely) Kaikki yksiköt ovat mukana liikkuva opiskelu ohjelmassa 4,5 ka 4,5 (2018) Yksiköiden toiminta on aktiivista > 4,5 Yksiköiden toiminta on aktiivista ja sitä kehitetään jatkuvasti Kasvuteema 4. Elinvoima ja osaaminen Osaajista elinvoimaa Toiminnallinen tavoite Koulutusliikelaitos edistää alueen elinvoimaa ja osaamisen kehittämistä. Koulutustarjontamme on laajaalaista ja se palvelee aluetta ja yksittäistä asiakasta Koulutusliikelaitoksessa opiskelijat työllistyvät tai menestyvät elämässä Toimintamme tähtää siihen, että opiskelijat työllistyvät opintojen päätyttyä tai jatkavat opintojaan Mittari Kuvaus Tavoite 2019 Päämäärä 2022 Suoritettujen tutkintojen ja tutkintoa tutkinnon osien määrä (lukumäärä) tutkintoa (2017 Ulkopuolisten oppisopimusten määrä Amis-opiskelijakysely, päättökysely kohta 6. Arvio tulevasta tilanteesta koulutuksen jälkeen, töissä, opiskelija, työtön jne. Lukion opiskelijoiden töihin, jatko-opintoihin tai armeijaan sijoittuminen (tilastokeskuksen tiedot) > 2018 Yhteistyöyrityksiä 188 (2017) Töissä, jatko-opinnoissa tai armeijassa 80 % 90 % 82 % (2016) Yhteistyöyritykset % 90 % Riskit Strategiset riskit Rahoitusriskit Kuvaus Henkilöriskit ovat kasvaneet (opettajat: osaajien saatavuus) Osaaminen yksittäisten ihmisten varassa Henkilöstön ja esimiesten jaksaminen Ammatillisten opettajien siirtyminen vuosityöaikaan (v alusta) Uusi opettajuus (opettaja pedagogina ja ohjaajana, toiminta siirtyy enemmän työpaikoille, jaettu asiantuntijuus/yhteistyön lisääntyminen) Ammatillisen koulutuksen rahoitus ja vaikuttavuus Opiskelijamääräkehitys (opiskelijamäärien lasku) Opiskelijoiden suoritukset ja työllistyminen Toiminnalliset riskit Vahinkoriskit Lukion uusi rahoitusmalli (lukiouudistuksen myötä muuttumassa saman suuntaiseksi kuin ammatillisen koulutuksen rahoitus) Ammatillisen koulutuksen reformin haltuunotto (henkilökohtaistaminen ja yksilöllis opintopolut, työelämäyhteistyön lisääminen, uusi tutkintorakenne / laaja-alaisuus) KAOn ja lukion vetovoimaisuus Kilpailutilanne ammatillisen peruskoulutuksen osalta muuttuu reformin myötä eikä pa ole enää maantieteellinen suoja. Toimitilat (tiloja liikaa tulopohjaan nähden) Asuntoloiden tilanne (opiskelija-asuntolainvestointitarpeita tulevaisuudessa) Digitalisaation haltuunotto/digiloikka Perusopetuksesta tulevien opiskelijoiden tarpeisiin vastaaminen digitalisaation avu Työturvallisuus (vastuiden selkiyttäminen ja prossien tukeminen) Yleinen oppilaitosturvallisuus (opiskeluympäristön viihtyisyyden ja turvallisuuden lisääminen)

85 85 Sisäisen valvonnan suunnitelma Päätöksentekoprosessi Henkilöstöasiat Taloussuunnittelu Kirjanpito ja maksuliikenne Talousraportointi Omaisuuden hallinnointi Tietohallinto ja tietoturva Avustusten, takausten ja vakuuksien myöntäminen Sopimushallinta Hankkeiden (projektien) hallinnointi Suunnitellut toimenpiteet ja painopistealueet Koulutusliikelaitokseen tehty uusi delegointipäätös ja johtamisen periaatteet -asiakirja (2017) Talousarviossa 2018 on määritelty henkilöstöön liittyvät riskit (henkilöstön jaksaminen ja osaaminen keskittynyt yksittäisille henkilöille) Vuosittain käytävät tuloskeskustelut tulosyksiköiden kanssa Sisäinen valvonta taloustoimiston ja esimiesten vastuulla Taloustilannetta seurataan kuukausitasolla. Talouden toteutumista käsitellään koulutusliikelaitoksen johtoryhmässä ja johtokunnassa. Tehty tiivistä yhteistyötä KamIT:n kanssa ja tehty ohjeistus tietosuojan mukaisista toimenpiteistä (mm. tietoturvakoulutus, rekisteriselosteet) Voimassa olevat sopimukset ja niiden hallinta hallintosihteerillä Hankkeiden avulla kehitetään toimintaa strategian mukaisesti ja niitä koordinoidaan koulutusliikelaitoksen kehittämis- ja kv- tiimissä. Henkilöstö, htv2 TP 2017 TA 2018 TA 2019 TS 2020 TS 2021 Yhteensä Kajaanin kaupungin koulutusliikelaitos TULOSLASKELMAOSA 1000 TP 2017 TA 2018 TA 2019 TS 2020 TS 2021 Liikevaihto Liiketoiminnan muut tuotot Tuet ja avustukset Materiaalit ja palvelut Henkilöstökulut Poistot ja arvonalentumiset Liiketoiminnan muut kulut Liikeylijäämä Rahoitustuotot ja kulut Rahoitustuotot Korvaus peruspääomasta Varausten ja rahastojen muutos 374 Tilikauden yli-/alijäämä Kajaanin kaupungin koulutusliikelaitos INVESTOINTIOSA 1000 TP 2017 TA 2018 TA 2019 TS 2020 TS 2021 Investointimenot yhteensä Nettoinvestoinnit Irtain omaisuus

86 86 Kajaanin kaupungin koulutusliikelaitos RAHOITUSOSA 1000 TP 2017 TA 2018 TA 2019 TS 2020 TS 2021 Toiminnan rahavirta Liikeyli- /alijäämä Poistot ja arvonalentumiset Rahoitustuotot ja -kulut Tulorahoituksen korjauserät -14 Investointien rahavirta Investointimenot Toiminnan ja investointien rahavirta Rahoituksen rahavirta Muut maksuvalmiuden muutokset Vaikutus maksuvalmiuteen

87 Kajaanin Mamselli -liikelaitos Perustehtävä Kajaanin Mamselli -liikelaitos tuottaa laadukkaita ja kilpailukykyisiä ateria- ja puhtaanapitopalveluja kestävän kehityksen mukaisesti, yhteistyössä kumppaneiden kanssa. Vastaa asiakkaiden ateria- ja puhtaanapitopalveluiden tuottamisesta myös poikkeusoloissa. Kajaanin Mamsellin visio on Yhdessä, rohkeasti ja resurssiviisaasti innovoiden. Palvelujen nykytilan kuvaus Kajaanin Mamselli tuottaa ateria- ja puhtaanapitopalveluja yhteistoiminta- ja palvelusopimusten mukaisesti Kajaanin kaupungille, Kainuun sotelle ja muille asiakasryhmille. Kajaanin Mamselli -liikelaitos tuottaa palvelunsa yrittäjämallin mukaisesti ja toimii liiketoimintaperiaatteella tulosvastuullisesti. Toimintaympäristön muutokset Kajaanin kaupungin omistajapoliittisen linjauksen mukaan Kajaanin Mamselli -liikelaitos tuottaa pelkästään kaupungin omat ateria- ja puhtaanapitopalvelut liikelaitoksena. Kaupungin omistajapoliittisessa ohjelmassa päätetään tarkempi aikataulu Kainuun sotelle tuotettavien ateria- ja puhtaanapitopalveluiden päättymisestä. Muutoksen myötä Mamsellin liikevaihto laskee noin 36 % ja muutos koskettaa noin 65 työntekijää. Keskeisimmät Mamsellissa tunnistetut muutosvoimat, jotka vaikuttavat lähitulevaisuudessa Mamsellin toimintaan, ovat asiakkaiden ympäristötietoisuuden lisääntyminen, työvoiman saatavuuden vaikeutuminen sekä opetusmenetelmien muuttuminen. Ympäristötietoisuuden lisääntymiseen Mamselli pyrkii vastaamaan parantamalla materiaali- ja energiatehokkuutta, vahvistamalla henkilöstön ympäristötietoisuutta sekä jatkamalla toiminnan näkyväksi tekemistä. Ammattitaitoisten työntekijöiden saatavuuden turvaamiseksi Mamselli pyrkii tarjoamaan aktiivisesti työssäoppimis- ja harjoittelupaikkoja sekä kouluttaa työntekijöitä oppisopimuskoulutuksella. Mamsellin henkilöstösuunnittelua ohjaa strategialähtöinen osaamisen kehittämissuunnitelma. Opetusmenetelmien muuttuminen näkyy oppilaitoksissa, paikan päällä tapahtuvan opetuksen vähentymisenä, mikä tuo haasteita ruokatuotannon suunnittelulle ja hävikin hallinnalle. Ruokatuotannon suunnittelun haasteisiin pyritään vastaamaan tiivistämällä yhteistyötä oppilaitosten kanssa sekä kehittämällä tuotevalikoimaa ja tuotantotapoja. Palvelulinjaukset Mission mukaisesti Kajaanin Mamselli tuottaa laadukkaita ja kilpailukykyisiä ateria- ja puhtaanapitopalveluita kestävän kehityksen mukaisesti, yhteistyössä kumppaneiden kanssa. Kajaanin kaupungin omistajapoliittiset linjaukset ja omistajapoliittinen ohjelma ohjaavat Mamsellin toimintaa. Kajaanin Mamsellin toimintastrategia tukee Kajaanin kaupunkistrategian toteutumista. Keskittyminen ydintoimintaan. Mamsellissa on aktiivisessa käytössä laadunhallinnan toimintamallit ja työkalut. Valtuustoon nähden sitovat tavoitteet Raportointivastuussa liikelaitoksen johtaja Tuottovaatimus Tilikauden ylijäämä Tavoite 2019 Peruspääoman korko euroa vuodessa 0 euroa

88 88 Johtokuntaan nähden sitovat tavoitteet Raportointivastuussa liikelaitoksen johtaja Kasvuteema 1. Asukkaiden tyytyväisyys Hyvää elämää älykkäässä kaupungissa Toiminnallinen tavoite Uusien reaaliaikaisten palautekanavien käyttöönotto Mittari Kuvaus Tavoite 2019 Päämäärä 2022 Mahdollisimman nopeasti Suunnitelma palautekanavan Kanava käytössä ja saatu asiakaspalaute auttaa toteuttami- palaute ohjaa Mamsel- Mamsellia kehittämään sesta ja testaamisesta lin toiminnan kehittämistä tuotteita ja palveluita entistä tehty yhdessä KAMK:n asiakaslähtöisemmäksi. kanssa Kasvuteema 2. Luonto ja ympäristö Resurssiviisautta luontokaupungissa Toiminnallinen tavoite Tuotanto- ja tarjoiluhävikin vähentäminen Mittari Kuvaus Tavoite 2019 Päämäärä 2022 Sallittavan tuotanto- ja tarjoiluhävikin Tarjoiluhävikki < 10 % Tarjoiluhävikki < 9 % määrän määrit- Lautashävikki < 8 % Lautashävikki < 6 % täminen. Kasvuteema 3. Nuoret keskiössä Tulevaisuus nuorissa Toiminnallinen tavoite Erityisesti ammattiin valmistuvien nuorten terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen Mamselli haluaa olla haluttu työssäoppimis-, harjoittelu- ja työpaikka. Mittari Kuvaus Tavoite 2019 Päämäärä 2022 Ruokailusuositusten mukainen 40 % opiskelijoista syö 48 % opiskelijoista syö ateriointi tukee terveyt- kouluaterioilla salaat- kouluaterioilla salaat- tä ja hyvinvointia. tia tia Tarjoamme harjoittelu-/ työssäoppimispaikkoja 100 harjoittelijaa/ työssäoppijaa / vuosi 100 harjoittelijaa/ työssäoppijaa / vuosi Kasvuteema 4. Elinvoima ja osaaminen Osaajista elinvoimaa Toiminnallinen tavoite Mamsellissa on oikeanlaista osaamista, oikeaan aikaan ja oikeassa paikassa. Mittari Kuvaus Tavoite 2019 Päämäärä 2022 Strategialähtöinen osaamisen Suunnitelma laadittu Tavoitteet kehittämissuunnitelma vuosille toteutuneet 80 %

89 89 Riskit Strategiset riskit Rahoitusriskit Toiminnalliset riskit Vahinkoriskit Kuvaus Toimintaympäristö: Lainsäädännön muutokset voivat rajoittaa Mamsellin toimintamahdollisuuksia. Varautuminen: Asioiden aktiivinen seuraaminen ja muutostarpeiden viestiminen virkamiehille ja poliittisille päättäjille (omistajapolitiikan ajantasaisuus) Tulevaisuuden kaupungin talous: Kaupungin talous ei ole tasapainossa pitkällä aikavälillä ja joudutaan toteuttamaan merkittäviä sopeuttamistoimia, joilla on vaikutusta Mamsellin toimintaan. Varautuminen: keskitytään ydintoimintaan ja osallistutaan tarvittaessa talouden tasapainottamiseen. Henkilöstö: Ammattitaitoisen henkilöstön saatavuus ja vaihtuvuus, sairauspoissaolojen kasvu Varautuminen: Osaamistarpeet huomioidaan Mamsellin osaamisen kehittämissuunnitelmassa. Sairauspoissaolojen vähentämiseksi esimiehiä aktivoidaan käytössä olevien aktiivisen tuen työkalujen ja menetelmien käyttöönottamisessa. Työterveyshuollon toimintasuunnitelmassa painotetaan oikein kohdennettavia ennaltaehkäiseviä toimia. Koneet ja kalusto: Keittiön kriittisten tuotantolaitteiden rikkoutuminen Varautuminen: Mamsellin valmiussuunnitelmassa avataan kriittisten yksiköiden riskit ja laaditaan näille riskienhallintasuunnitelmat. Riskienhallintasuunnitelman mukaiset tarpeet huomioidaan tarvittaessa myös talousarviossa. Sisäisen valvonnan suunnitelma Päätöksentekoprosessi Henkilöstöasiat Taloussuunnittelu Kirjanpito ja maksuliikenne Talousraportointi Omaisuuden hallinnointi Tietohallinto ja tietoturva Avustusten, takausten ja vakuuksien myöntäminen Sopimushallinta Hankkeiden (projektien) hallinnointi Suunnitellut toimenpiteet ja painopistealueet Mamsellissa on selkeät vastuumäärittelyt Mamsellissa on käytössä kaupungin henkilöstöohjelman mukaiset strategiset tavoitteet. Strategialähtöinen osaamisen kehittämissuunnitelma kolmelle vuodelle Ajantasaiset perehdyttämisohjeet Tyhy-suunnitelma ja sen toteutumisen seuranta Talousarvion sitovuuden noudattaminen Strategiset tavoitteet ohjaavat toimintaa. Kirjanpito on ajantasainen ja luotettava. Ostolaskut käsitellään asianmukaisesti ja ajantasaisesti. Kassojen tarkistukset Taloustilanne käsitellään Mamsellin johtoryhmässä ja talousraportti lähetetään kuukausittain johtokunnan jäsenille. Tuloskeskustelut asiakkaiden kanssa Mamsellin hankintojen ohjaus ja johtaminen on vastuutettu. Mamsellissa on ajantasaiset toimintaan liittyvät tietosuojaselosteet. Mamsellin henkilöstöä on koulutettu kaupungin tietosuojaohjeista. Mamselli ei myönnä avustuksia tai takauksia Mamsellissa on määritelty sopimusvastuut. Mamsellissa ei ole hanketoimintaa. Henkilöstö, htv2 TP 2017 TA 2018 TA 2019 TS 2020* TS 2021* Kajaanin Mamselli *TS eivät sisällä Kainuun sotelle tuotettavien ateria- ja puhtaanapitopalveluiden osuutta.

90 90 TULOSLASKELMAOSA 1000 TP 2017 TA 2018 TA 2019 TS 2020* TS 2021* Liikevaihto Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot Henkilöstökulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Muut toimintakulut Poistot ja arvonalentumiset Liikeyli- /alijäämä Rahoitustuotot ja -kulut Rahoitustuotot Liikelaitoksen korvaus peruspääomasta (k Tilikauden yli-/alijäämä *TS eivät sisällä Kainuun sotelle tuotettavien ateria ja puhtaanapitopalveluiden osuutta INVESTOINTIOSA 1000 TP 2017 TA 2018 TA2019 TS2020 TS2021 Investointimenot yhteensä Nettoinvestoinnit Irtain omaisuus -69 RAHOITUSOSA 1000 TP 2017 TA 2018 TA 2019 TS 2020 TS 2021 Toiminnan rahavirta Liikeyli- /alijäämä Poistot ja arvonalentumiset Rahoitustuotot ja -kulut Investointien rahavirta Investointimenot Toiminnan ja investointien rahavirta Rahoituksen rahavirta Muut maksuvalmiuden muutokset Vaikutus maksuvalmiuteen

91 Kajaanin Vesi -liikelaitos Perustehtävä Kajaanin Vesi liikelaitos vastaa toiminta-alueellaan vesihuoltolain mukaisesta vesihuoltolaitostoiminnasta taloudellisesti ja kilpailukykyisesti yhdyskuntakehityksen tarpeita vastaavasti. Huolehtii toiminta-alueellaan asutuksen ja siihen rinnastuvan elinkeino- ja vapaa-ajan toimintojen veden hankinnasta, käsittelystä ja jakelusta sekä jäteveden viemäröinnistä ja käsittelystä kaikissa olosuhteissa. Huolehtii tarvitsemiensa laitosten laitteiden ja johtojen suunnittelusta, rakentamisesta, huollosta ja ylläpidosta sekä toimintansa kehittämisestä. Palvelujen nykytilan kuvaus Perustehtävät hoidetaan pääosin omajohtoisena työnä, jossa käytetään merkittävästi alihankintaa ulkopuolisilta palveluntuottajilta ja kaupungilta. Lietejätehuolto hoidetaan ostopalveluna. Oma henkilöstö on mitoitettu siten, että se on täystyöllistetty läpi vuoden ja kausityöt sekä erityistehtävät hoidetaan ostopalveluin. Rakennuttamisesta vastataan itse tai yhteistyössä ympäristöteknisen toimialan kanssa, muuten investoinnit ostetaan ulkopuolisilta tai kaupungilta. Toimintaympäristön muutokset Vesihuollon maksuja ja hintoja koskeva ohjeistus (VVY) on muuttunut aiempaa selkeämmin aiheuttamisperiaatetta toteuttavaksi niin alueellisesti kuin asiakasryhmittäin. Veden ominaiskulutus vähenee, mikä pienentää käyttömaksutuloja. Vesihuoltoverkoston ja prosessilasitteiden ikääntyminen ylläpitää merkittävää saneeraustarvetta. Kajaanin Veden hallinnon ja kaupungin keskushallinnon tehtävien rajapinnat selkiytetään ja Kajaanin Vedelle hankitaan tehtäviä vastaavat resurssit. Palvelulinjaukset Keskitytään perustehtävään, toimintavarmuuteen ja pohjaveden laadun turvaamiseen. Muita tehtäviä otetaan vastattavaksi harkiten, mikäli niistä saatava kate on vähintään ydintehtävien tasolla ja resursseja tai kapasiteettia on niihin käytettävissä. Korjausvelkaa alentavia investointeja toteutetaan valtuustokausittain päivitettävän korjausvelkaselvityksen mukaisella määrällä, kun luotettava laskentamenetelmä sen laskemiseksi on käytössä. Muita tarpeellisia investointeja toteutetaan näiden lisäksi taloudellisen kestokyvyn rajoissa. Vuoto- ja hulevesien pääsyä jätevesiviemäriin rajoitetaan yhteistyössä ympäristöteknisen toimialan kanssa. Toimenpiteet toteutetaan vuosittain tärkeysjärjestyksessä ja ne jatkuvat 5 10 vuotta. Ryhdytään valmistelemaan Peuraniemen jätevedenpuhdistamon uusintaa teknisen käyttöiän täyttyessä noin 10 vuoden sisällä. Osallistutaan ympäristöteknisen toimialan johdolla päivitettävän vesihuollon kehittämissuunnitelman laadintaan. Suunnitelmassa linjataan vesihuollon yleisen kehittämisen suuntaviivat vuosille Taksamallia uudistetaan Vesilaitosyhdistyksen ohjeen linjan mukaisesti nykyistä selkeämmin aiheuttamisperiaatetta toteuttavaksi niin alueellisesti kuin asiakasryhmittäin. Liittymis-, laskutus- ja mittarointiprosessien sujuvuutta ja suoraviivaistamista sekä itsepalveluominaisuuksia tehostetaan asiakastieto- ja laskutusjärjestelmän käyttöönotolla 2019 ja vesimittareiden etäluennan toteutuksella 2019 alkaen. Toteutetaan varautumissuunnitelman päivityksen yhteydessä ajankohtaiseksi tulevat kriittiset toimenpiteet kuten lukitusten ajanmukaistaminen.

92 92 Valtuustoon nähden sitovat tavoitteet Raportointivastuussa liikelaitoksen johtaja Tuottovaatimus Tilikauden ylijäämä Tavoite euroa > euroa (ei sitova) Johtokuntaan nähden sitovat tavoitteet Raportointivastuussa liikelaitoksen johtaja Kasvuteema 1. Asukkaiden tyytyväisyys Hyvää elämää älykkäässä kaupungissa Toiminnallinen tavoite Mittari Kuvaus Tavoite 2019 Päämäärä 2022 Asiakastyytyväisyys Kuntatekniikan palvelukyselyn - 4,40 vesihuollon osuuden keskiarvo parillisina vuosina, 0 5 Vesihuollon toimitusvarmuus Vedenjakelun suunnittelemattomat 0,15 0,10 käyttökatkokset, tuntia/asukas/vuosi Sähköisen palvelun lisääminen Vesimittarien etäluku Toteutus aloitettu 40 % vesimittareista etäluennassa Kasvuteema 2. Luonto ja ympäristö Resurssiviisautta luontokaupungissa Toiminnallinen tavoite Energiatehokkuus Ympäristöystävällinen viemäröinti & jätevedenpuhdistus Mittari Kuvaus Tavoite 2019 Päämäärä 2022 Jätevesipumppaamojen 54 % 67 % energiatehokkuus optimoitu, % pumppaamoista Jätevedenpuhdistamon 87,5 % (21/24 kpl) > 90 % kuukausinäytteistä lupaehtojen ympäristöluvan mukaisesti mukaisia, % (kpl) Kasvuteema 4. Elinvoima ja osaaminen Osaajista elinvoimaa Toiminnallinen tavoite Harjoittelupaikkojen tarjoaminen tuleville osaajille Mittari Kuvaus Tavoite 2019 Päämäärä 2022 Harjoittelu- ja työssäoppimispaikkoja, 1,0 1,5 1,0 1,5 htv/vuosi Riskit Strategiset riskit Kuvaus Vesiosuuskuntien liittämisen tai kunta-/vesihuoltolaitosfuusioiden vaikutukset vastuiden kasvuun, tehokkuuden (m 3 /km) heikkenemiseen ja edelleen resurssitarpeisiin ja hinnoitteluun. Toimintakyvyn/palvelutason heikkeneminen korjausvelan kasvun/puutteellisen omaisuudenhallinnan vuoksi. Tulopohjaan nähden liian laaja toiminta-alue ja/tai palvelurepertuaari tai -taso

93 93 Rahoitusriskit Toiminnalliset riskit Vahinkoriskit Tulojen vähentyminen laskutettavan talous- ja/tai jäteveden määrän vähentyessä Vesihuollon häiriötilanne sähkö- tai tietoliikennejärjestelmien keskeytyksen, verkosto- tai laitteistorikkojen, poikkeuksellisten sääilmiöiden tai laatuvian vuoksi Korvausvastuu vastuuvakuutuksen piiriin kuulumattomasta vesihuollon virheestä aiheutuneesta vahingosta Korvausvastuu ympäristölupaehdot ylittävästä toiminnasta tai ympäristövahingosta (esim. jätevedenpuhdistamon toimintahäiriö) Työntekijöiden henkilövahinkoriskit Sisäisen valvonnan suunnitelma Päätöksentekoprosessi Henkilöstöasiat Taloussuunnittelu Kirjanpito ja maksuliikenne Talousraportointi Omaisuuden hallinnointi Tietohallinto ja tietoturva Avustusten, takausten ja vakuuksien myöntäminen Sopimushallinta Hankkeiden (projektien) hallinnointi Suunnitellut toimenpiteet ja painopistealueet Vastuut selkeästi määritelty. Kaupungin henkilöstöohjelma ja sen seuranta käytössä Työyhteisötaitojen kehittämiseen panostetaan. Talousarvion toteutumista seurataan kuukausittain. Tehtäväkokonaisuuksien ja tehtävänjaon tarkentaminen Kajaanin Veden ja taloushallinnon kesken Laskutukseen ja maksuliikenteeseen liittyvän riskienhallinnan (työnjaon) huomiointi Menojen kohdistaminen oikeille tileille ja tilikausille Talousraportointi johtokunnan jäsenille kuukausittain, käsittely johtoryhmässä Vesihuollon omaisuudenhallinnan perustiedon lisääminen verkostoomaisuuden korjausvelan määrittämismenetelmän kehityshankkeessa -> omaisuuden hallinnan perustuminen entistä systemaattisempaan tietoon Tietosuojaselosteet ajan tasalla Tietohallinto- ja tietoturvaosaamisen lisääminen tietohallintoa hyödyntäen tai osaamista rekrytoimalla Kajaanin Vesi ei myönnä avustuksia, takauksia tai vakuuksia. Sopimusvastuut määritetty Sähköisen sopimushallinnan kaikkien mahdollisuuksien selvittäminen ja hyödyntäminen Ei omaa hanketoimintaa Henkilöstö, htv2 TP 2017 TA 2018 TA 2019 TS 2020 TS 2021 Kajaanin Vesi 20,0 19,6 21,0 20,0 19,0 Kajaanin Vesi liikelaitos TULOSLASKELMAOSA 1000 TP 2017 TA 2018 TA 2019 TS 2020 TS 2021 Liikevaihto Liiketoiminnan muut tuotot 55 Muut tuet ja avustukset 6 Materiaalit ja palvelut Henkilöstökulut Poistot ja arvonalentumiset Liiketoiminnan muut kulut Liikeylijäämä Rahoituskulut Rahoitustuotot 11 Tilikauden yli-/alijäämä

94 94 Kajaanin Vesi -liikelaitos INVESTOINTIOSA 1000 TP 2017 TA 2018 TA 2019 TS 2020 TS 2021 Investointimenot yhteensä Rahoitusosuudet Nettoinvestoinnit Rakennukset Kiinteät rakenteet ja laitteet Rahoitusosuudet Suunnittelu Rakentaminen Rahoitusosuudet Hulevesi- omaisuuden luovutus kaup. Vedenottamot ja pohjavesialueet Vedenkäsittelylaitokset, vesisäiliöt ja paineenkorotusasema Jätevedenpumppaamot ja -puhdistamot Koneet ja kalusto Aineettomat oikeudet Kajaanin Vesi -liikelaitos RAHOITUSOSA 1000 TP 2017 TA 2018 TA 2019 TS 2020 TS 2021 Toiminnan rahavirta Liikeyli- /alijäämä Poistot ja arvonalentumiset Rahoitustuotot ja -kulut Investointien rahavirta Investointimenot Rahoitusosuudet investointimenoihin Toiminnan ja investointien rahavirta Rahoituksen rahavirta Muut maksuvalmiuden muutokset 506 Liittymismaksut Vaikutus maksuvalmiuteen

95 Vimpelinlaakson kehittämisliikelaitos Perustehtävä Vimpelinlaakson kehittämisliikelaitos (Vilake) kehittää, ylläpitää, peruskorjaa ja tarpeen mukaan vähentää hallinnassaan olevia valtiolta luovutuksena siirtyneitä Vimpelinlaakson ja Seppälän oppilaitoskiinteistöjä sekä tarvittaessa rakentaa uusia tiloja. Kiinteistöjen luovutusehtojen mukaan ne on säilytettävä opetustoimen valtionosuutta saavan toiminnan käytössä. Palvelujen nykytilan kuvaus Liikelaitoksella ei ole palkattua henkilöstöä, vaan se hankkii kaikki hallinto-, talous-, kiinteistönhoito-, kunnossapito-, rakennuttamis- yms. palvelut pääasiassa kaupungin tilakeskukselta ja keskitetyiltä tukipalveluilta sekä osin ostopalveluina. Vilake kilpailuttaa investointien suunnittelun, rakentamisen kaikki urakat ja osan ylläpito- ja kunnossapitopalveluista. Liikelaitoksen talousarvio laaditaan siten, että kaikki rakennukset ovat omina tulosyksikköinään, jolloin käyttäjille kohdistetaan todelliset rakennuskohtaiset ylläpito- ja pääomavuokrat. Investoinnit toteutetaan pääomavuokrien poistoilla, vieraalla pääomalla tai rahoitusosuuksilla. Isot kehittämis- ja rakentamishankkeet on nyt toteutettu (mm. Seppälän logistiikkakeskus ja lämpöalueinfra, Impilinnan peruskorjaus, Oppi 7 peruskorjaus ja laajennus sekä Opintien infra- ja aluemuutokset), jatkossa keskitytään tarpeellisiin perus- ja muutoskorjauksiin, investointitaso alenee rakennusten kulumista vastaavalle tasolle tai sen alle. Toimintaympäristön muutokset Erittäin matala markkinakorkotaso jatkunee edelleen, tarpeellisia investointeja on kannattanut ja kannattaa tehdä ja rahoituskulut ovat pysyneet maltillisena. Vimpelinlaakson ja Seppälän opetustoiminnan muutokset, tilajärjestelyt ja tilojen käytön tehostaminen vaikuttavat Vilakkeen toimintaan. Pieni osa tiloista jää lyhytaikaisesti tai pysyvästi tyhjilleen eikä kaupungin palvelutuotanto tarvitse niitä. Seppälän alueen peruskorjaustarvetta, tulevaa tilojen käyttöä ja tarvetta sekä Oppi-alueen asuntolatoiminnan tarvetta selvitetään. Palvelulinjaukset Toteutetaan investointiosan hankkeet. Vuonna 2019 ei ole isoja investointihankkeita vaan pienehköjä osakorjauksia ja muutostöitä. Suurimpina investointikohteina ovat keittiö-ravintola Foxin peruskorjaus ja Tieto 4 -rakennushallin korjaukset. Kaupungin tilaohjelman toteuttaminen ja kehittäminen jatkuu. Keskeisimmät asiat ovat rakennusten korjausvelka ja -tarve, viiden vuoden investointisuunnitelma sekä rakennusten salkutus. Rakennusten arvo-, kunto-, investointitarve- ja korjausvelkaselvitystä päivitetään joka toinen vuosi. Tyhjäksi tai vajaakäytölle jääneiden tai jäävien tilojen kokonaismäärää vähennetään ja ne huomioidaan kaupungin rakennusten rakennemuutosohjelmassa. Energian seurannassa ja käytön tehostamisessa tavoitteena on energiansäästötyöhön panostaminen ja 1 2 prosentin säästö vuotuisiin energiakustannuksiin. Kaupungin tilakeskus hoitaa edelleen Vilakkeen noin m²:n rakennusomaisuuden rakennuttamis- ja asiantuntijatehtävät, kiinteistönhoidon ja kunnossapidon sekä kaupungin tilaohjelman valmistelun ja toteuttamisen. Vilake on osaltaan mukana Kajaanin kaupungin omistajapoliittisen ohjelman selvityksissä ja toimenpiteissä.

96 96 Valtuustoon nähden sitovat tavoitteet Raportointivastuussa liikelaitoksen johtaja Tavoite 2019 Tuottovaatimus Peruspääoman korko Tilikauden tavoite Tilikauden ylijäämä > 0 Johtokuntaan nähden sitovat tavoitteet Raportointivastuussa liikelaitoksen johtaja Kasvuteema 2. Luonto ja ympäristö Resurssiviisautta luontokaupungissa Toiminnallinen tavoite Kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen, energiankulutuksen hallinta Mittari Kuvaus Tavoite 2019 Päämäärä 2022 Rakennusten ja rakennuksissa Sähköenergian kulutus Sähköenergian kulutus toimivien prosessien on 1 2 % pienempi on 4 6 % pienempi yhteenlaskettu sähköenergian vuoden 2018 tasoon vuoden 2018 tasoon kulutus pienenee. verrattuna. verrattuna. Kasvuteema 3. Nuoret keskiössä Tulevaisuus nuorissa Toiminnallinen tavoite Vimpelinlaakson toisen ja korkea-asteen kampus ja oppimisympäristö on tiivis ja viihtyisä Mittari Kuvaus Tavoite 2019 Päämäärä 2022 Tilojen käytön tehokkuus Tyhjiä tiloja < m² Tyhjiä tiloja < 500 m² Tilojen kunto Peruskorjaamattomia tiloja m² Peruskorjaamattomia tiloja m² Riskit Strategiset riskit Rahoitusriskit Toiminnalliset riskit Vahinkoriskit Kuvaus Jos peruskorjausinvestoinnit ovat pienemmät kuin rakennusten peruskorjaustarve-kuluminen niin korjausvelka kasvaa, rakennusten kunto heikkenee ja mm. sisäilmaongelmia voi ilmaantua. Rakennusten kuluminen on tällä hetkellä noin 2,1 milj. euroa/vuodessa ja korjausvelka noin 3,4 milj. euroa. Omaisuuteen kohdistetut toimenpiteet ovat olleet oikeita ja riittäviä. Markkinakorkojen ja korkokustannusten nousu. Pyritään lainojen lyhyisiin takaisinmaksuaikoihin ja tarvittaessa tehdään markkinakorkojen nousuennusteiden mukaiset suojaustoimenpiteet. Lähivuosina voi tulla vuokratappioita tyhjistä tiloista. Rankkasateet, vuotovahingot, tulipalot tms. aiheuttavat tulvia ja kiinteistövahinkoja. Kovat pakkaset lisäävät energiakustannuksia sekä muut sään ääri-ilmiöt aiheuttavat vahinkoja tai ylimääräisiä kustannuksia. Kaikki rakennukset on vakuutettu omaisuusriskivakuutuksella ja kaupungilla on vastuuvakuutus mm. henkilövahinkojen varalta.

97 97 Sisäisen valvonnan suunnitelma Päätöksentekoprosessi Henkilöstöasiat Taloussuunnittelu Kirjanpito ja maksuliikenne Talousraportointi Omaisuuden hallinnointi Tietohallinto ja tietoturva Avustusten, takausten ja vakuuksien myöntäminen Sopimushallinta Hankkeiden (projektien) hallinnointi Suunnitellut toimenpiteet ja painopistealueet Selkeät vastuu- ja sijaismäärittelyt noudattaen kaupungin keskeistä ohjeistusta kuten hallintosääntö jne. Liikelaitoksella ei omaa henkilöstöä Talousarvion sitovuuden ja tavoitteiden noudattaminen Investointiosan toteuttaminen Kirjanpito on ajantasainen ja luotettava. Osto- ja myyntilaskut käsitellään asianmukaisesti ja ajantasaisesti. Taloustilanne käsitellään aina johtokunnan kokouksissa. Talousarvion toteutumista seurataan kuukausittain ja mahdollisiin poikkeamiin reagoidaan. Kaupungin osavuosiraportointi ohjeistuksen mukaisesti Käyttöomaisuus, poistot/investoinnit ja varaukset oikein sekä ajan tasalla. Tyhjien ja vajaakäyttöisten tilojen toimenpiteet kuten myynti tai purku Toimintaan liittyvät tietosuojaselosteet on laadittu. Ei kuulu liikelaitoksen toimintaan Sopimusvastuut on määritetty ja sopimukset ajan tasalla. Sopimukset viedään CaseM-asianhallintajärjestelmään. Ei omaa hanketoimintaa Vimpelinlaakson kehittämisliikelaitos TULOSLASKELMAOSA 1000 TP 2017 TA 2018 TA 2019 TS 2020 TS 2021 Liikevaihto Liiketoiminnan muut tuotot 1 Avustukset Materiaalit ja palvelut Henkilöstökulut Poistot ja arvonalentumiset Liiketoiminnan muut kulut -5 Liikeylijäämä Rahoitustuotot ja kulut Rahoitustuotot 0 Korvaus peruspääomasta -7-1 Varausten ja rahastojen muutos Tilikauden yli-/alijäämä

98 98 Vimpelinlaakson kehittämisliikelaitos INVESTOINTIOSA 1000 TP 2017 TA 2018 TA 2019 TS 2020 TS 2021 Investointimenot yhteensä Rahoittusosuudet 0 0 Nettoinvestoinnit Tieto 1 / muut tilat Tieto 1 yhteensä Tieto Tieto 2 / Fox Tieto 2/entinen Kisälli Tieto 2 yhteensä Tieto 3 / ent. hallintorakennus Tieto 3 yhteensä Tieto 4 / rakennushalli Tieto 4 yhteensä AMMATTIKORKEAKOULU Taito Taito Taito-rakennukset yhteensä KAINUUN AMMATTIOPISTO Oppi 3 / asuntola Oppi 4 / päärakennus Oppi 5 / autoala -100 Oppi 6 / sähköala -260 Oppi / Oppi rakennusten inframuutokset Oppi-rakennukset yhteensä Seppälän oppilaitoksen rakennukset Sisäilma- ja vesikattokorjaukset ja muut ennalta-arvaamattomat korjaus/muutostyöt

99 99 Vimpelinlaakson kehittämisliikelaitos RAHOITUSOSA 1000 TP 2017 TA 2018 TA 2019 TS 2020 TS 2021 Toiminnan rahavirta Liikeyli- /alijäämä Poistot ja arvonalentumiset Rahoitustuotot ja -kulut Investointien rahavirta Investointimenot Rahoitusosuudet investointimenoihin Toiminnan ja investointien rahavirta Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäys Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys muilta Pitkäaikaisten lainojen vähennys muilta Lyhytaikaisten lainojen muutos 148 Muut maksuvalmiuden muutokset Vaikutus maksuvalmiuteen

100 TYTÄRYHTIÖT 10.1 Kajaanin Elokuvakeskus Oy Toiminta-ajatus Hallitsee vuokraoikeuden perusteella tonttia ja omistaa tällä tontilla olevaa rakennusta. Palvelujen nykytilan kuvaus Kajaanin kaupunki omistaa Kajaanin Elokuvakeskus Oy:n, joka omistaa tontin vuokraoikeuden ja tontilla olevan elokuvakeskuksen rakennuksen. Yhtiö on vuokrannut tästä rakennuksesta tilat mm. elokuvateatterille allekirjoitettu elokuvateatteritiloja koskeva vuokrasopimus on voimassa saakka. Vuokralaisella tämän lisäksi oikeus jatkaa sopimusta viisi vuotta alkaen ja päättyen Vuokraajana toimivan yhtiön vuokrasopimuksen mukainen perusvuokra on saakka voimassa olevan vuokrasopimuksen mukainen kuukausivuokra eli euroa. Vuokran määrää tarkistetaan sopimusjaksolla vuosittain 3 prosenttia. Muista liiketiloista Kajaanin Elokuvakeskus Oy saa käyvän hintatason mukaisen vuokran. Toimitiloista saatavat vuokratulot eivät riitä Kajaanin Elokuvakeskus Oy:n lainojen lyhentämiseen. Kajaanin kaupunki on avustanut Kajaanin Elokuvakeskus Oy:tä noin eurolla vuosittain. Tuki on noin yksi euro myytyä elokuvalippua kohti. Koska kyseessä on osakeyhtiö, Kajaanin Elokuvakeskus Oy maksaa vuonna 2018 tontinvuokraa ja kiinteistöveroa yhteensä euroa. Kaupungin suoraan omistamat muut kulttuurilaitokset eivät maksa näitä maksuja. Valtuustoon nähden sitovat tavoitteet Raportointivastuussa toimitusjohtaja Tavoite 2019 Tilojen vuokrausaste on 100 %. Tilat pidetään vuokrattuina ja varmistetaan vuokrien saanti aikataulussa. Yhtiö maksaa Kajaanin kaupungille lainan korot.

101 Kajaanin Teknologiakeskus Oy Toiminta-ajatus Kajaanin kaupungin omistama Kajaanin Teknologiakeskus Oy pääsääntöisesti vuokraa, rakennuttaa, kunnostaa ja tarvittaessa myy tiloja yritystoiminnalle. Yhtiö toimii terveen yhtiön tavoin. Yhtiö maksaa vuositasolla kiinteistöveroa euroa. Lisäksi yhtiö maksaa lainojen takausprovisiot kaupungille ja tuloksestaan lakisääteiset verot. Palvelujen nykytilan kuvaus Tänä päivänä Teknologiakeskus omistaa tiloja m 2. Tilojen käyttöaste on 98 prosenttia. Tyhjät tilat ovat lähinnä toimistotilaa. Teknologiakeskus rakennutti korjaamorakennuksen Kainuun prikaatin alueelle Millogin käyttöön. Korjaamo otettiin käyttöön Toimintaympäristön muutokset Teknologiakeskuksen liikevaihto syntyy pääasiassa vuokratuloista. Vuokraustilanne vaihtelee koko ajan. Pitemmälle vuokrausasteen ennustaminen on vaikeata. Budjetti on laadittu oletuksella, että vuokrausaste säilyy viimeaikaisella tasolla. Valtuustoon nähden sitovat tavoitteet Raportointivastuussa toimitusjohtaja Tavoite 2019 Tavoitteena on pitää vuokrausaste noin 95 prosentissa. Vuoden 2019 liikevaihtotavoite on euroa ja tulostavoite euroa. Henkilöstö, htv2 TP 2017 TA 2018 TA 2019 TS 2020 TS 2021 Kajaanin Teknologiakeskus Oy

102 Loiste Oy Toiminta-ajatus Loiste-konserni myy ja toimittaa asiakkailleen energiaa ja niihin liittyviä palveluita. Asiakaslupauksemme ja missiomme on Enemmän kuin energiaa ja visiomme Tarjoamme asiakkaillemme parempaa arkea. Toimintamme kannalta merkittävimpiä menestystekijöitä ovat asiakkaiden tyytyväisyys toimintaamme ja hyvä liiketoiminnan kannattavuus. Palvelujen nykytilan kuvaus Palvelumme tuotetaan ostopalveluina sekä omana työnä. Palvelumme järjestetään kustannus- ja resurssitehokkaasti tavoitteena aina haluttu lopputulos. Huomioon otetaan mm. yhtiön strategia, asiakkaiden tarpeet, markkinatilanne ja lainsäädännön muutokset. Toimintaympäristön muutokset Sähkön markkinahintataso on kuluvan vuoden aikana noussut Pohjolan kevään ja kesän kuivuuden vuoksi. Tuulivoimatuotannon lisäys ja kulutuksen painottuminen yhä enemmän tietyille tunneille aiheuttaa tukkusähkön hinnan merkittävää vaihtelua vuorokauden sisällä, jolloin on syntynyt yhä enemmän palveluita sähkön kulutuksen ohjaamiseen. Ilmastonmuutos ja siitä johtuva uusiutuvan energian tuotannon lisääminen ovat energiatoimialaa ohjaavia tekijöitä. Asiakkaiden energian käyttöä tehostavat ilmalämpöpumput, lisääntyvä automaatio ja hajautettu sähkön pientuotanto (mm. aurinkopaneelit). Palvelulinjaukset Loiste -konserni jatkaa sähkön toimitusvarmuuden kehittämistä. Uudistamme ja kehitämme sähköverkkojamme pitääksemme ne luotettavina ja toimintavarmoina. Tarjoamme asiakkaillemme sähkön- ja lämmönmyynnin ohella energiaa säästäviä ja tuottavia tuotteita ja palveluita, kuten mm. sähkön ja lämmön kulutuksen ohjausratkaisuja, aurinkopaneeli- ja sähköautonlatausjärjestelmiä. Valtuustoon nähden sitovat tavoitteet Raportointivastuussa toimitusjohtaja Rahoitus Tulos Arvo Tavoite 2019 Pystyy selviytymään sitoumuksistaan: Rahoittajien asettamat kovenantit (rahoitusehdot) täytetään, lainasopimusten mukainen korkotuotto omistajille. Konsernin liikevoitto 13,9 milj. euroa. Yhtiön arvon jatkuva parantaminen

103 103 Kaupunkistrategiaa toteuttavat tuloskortit Raportointivastuussa toimitusjohtaja Kasvuteema 1. Asukkaiden tyytyväisyys Hyvää elämää älykkäässä kaupungissa Toiminnallinen tavoite Toimiva kaupunki-infrastruktuuri Älykortteli Mittari Kuvaus Tavoite 2019 Päämäärä 2022 Yhteistyö kaupungin ja sen Kartoitetaan yhteistyöpotentiaali Toimiva ja kustannus- liikelaitosten kanssa kaupunki-infrastruktuurin kautehokas yhteistyö ja sitä punki-infran ja huoltovarmuuskriittisen kaupunki-infran ja tukevan huoltovarmuuskriittisen ICTn huoltovarmuuskriitti- ICTn kehittämisessä ja osalta. sen ICTn kehittämisessä ylläpidossa ja ylläpidossa Yhteistyö kaupungin ja sen liikelaitosten kanssa ns. linja-autoaseman korttelin kiinteistöjen suunnittelussa Yhteinen kehitysprojekti käynnistynyt ja resursoitu sekä sen tavoitteet määritelty Kehitysprojekti päättynyt ja älykorttelin rakentaminen käynnistynyt Kasvuteema 2. Luonto ja ympäristö Resurssiviisautta luontokaupungissa Toiminnallinen tavoite Riittävät ja toimivat sähköautojen latauspisteet kaupungissa Hajautettujen uusiutuvan energian tuotantomuotojen hallittu lisääminen Energian käytön ja jakelun optimoinnin ratkaisujen kehittäminen ja käyttöönotto Mittari Kuvaus Tavoite 2019 Päämäärä 2022 Yhteistyössä kaupungin ja Ensimmäiset latauspisteet Sähkö- ja hybridiauto- alueen yrittäjien kanssa rakennettu kriittijen määrään suhteu- luotu tarpeen mukaiset simpiin paikkoihin tettu riittävä latausverkosto sähköautojen latauspisteet valmis Yhteistyö kaupungin, alueen yritysten ja asukkaiden kanssa uusiutuvan energian tuotannon osalta toimii. Kaupunkialueen energian tuotannon, jakelun ja kulutuksen optimointi ja uusiutuvan energian osuuden lisääminen Ensimmäiset uusiutuvan energian tuotantokohteet valmiit Kajaanin kaupungin ja Loiste Lämmön kanssa tehtävä energianhallinnan kehitys- ja toimenpidesuunnitelma valmis Potentiaalisimmat hajautetun uusiutuvan energian tuotantokohteet valmiit Kaupungin ja alueen yritysten isojen kiinteistöjen energian hallinnan ja jakelun ohjaus modernisoitu ja ohjaukset toiminnassa Kasvuteema 3. Nuoret keskiössä Tulevaisuus nuorissa Toiminnallinen tavoite Toimiva yhteistyö Kajaanin ammattikorkeakoulun kanssa Mittari Kuvaus Tavoite 2019 Päämäärä 2022 Yhteistyö tunnistetuilla osaalueilla Tunnistaa yhteistyö- Yhteistyö toimii ja luo toimii ja opiskelevat alueet nuorille positiivisten nuoret saavat hyvän kuvan mielikuvan Loisteesta Loisteesta ja Kajaanista.

104 104 Kasvuteema 4. Elinvoima ja osaaminen Osaajista elinvoimaa Toiminnallinen tavoite Osaavaa henkilöstöä saadaan Loisteeseen Mittari Kuvaus Tavoite 2019 Päämäärä 2022 Loisteen osaamisen kehittäminen ja rekrytointi toimii Suunnitelma osaamisen kehittämisen ja rekrytoinnin varmistamiseksi Loisteen osaamisen kehittäminen ja rekrytointi toimivat. Riskit Strategiset riskit Rahoitusriskit Toiminnalliset riskit Vahinkoriskit Kuvaus Konsernin tuloksen kannalta olennaisimmat tekijät ovat sähkön tukkumarkkinahinta, säätilan aiheuttamat häiriöt sähköverkkotoiminnalle sekä vallitseva korkotaso. Rahoituksellisesti konsernin toimintaan sisältyy korko- sekä likviditeettiriski. Lyhyellä aikavälillä hintapiikit fyysisen sähkön tukkumarkkinoilla voivat aiheuttaa rahantarpeen voimakasta kasvua. Tuotetun ja myydyn energian hintariski on rajattu johdannaissopimuksilla. Rahoitusriskiä hallitaan korkojohdannaisilla. Johdannaisten käyttöä ohjataan konsernin riskienhallintapolitiikalla. Sähkön jakeluun liittyy vastuuriskejä, joita on pienennetty vakuutuksilla. Myös energian tuottamiseen ja siirtämiseen liittyvää omaisuus- ja keskeytysriskiä on pienennetty vakuutuksin. Lumi- ja jääkuormat sekä myrskyt aiheuttavat suurimmat riskit sähköverkkotoiminnalle. Niiden aiheuttamista suurhäiriöistä voi aiheutua viankorjauskustannuksia sekä sähkömarkkinalain mukaisia vakiokorvauksia. Suurhäiriöt aiheuttavat verkostolle lisäksi ylimääräistä rasitusta ja vähentävät sen jäljellä olevaa taloudellista pitoaikaa. Verkoston säävarmoilla rakenteilla sekä ennakoivalla kunnossapidolla pyritään vähentämään vikoja ja pienentämään verkosta aiheutuvaa turvallisuusriskiä. Henkilöstö, htv2 TP 2017 TA 2018 TA 2019 TS 2020 TS 2021 Loiste Oy

105 Loiste Lämpö Oy Toiminta-ajatus Toimittaa ympäristöystävällistä, laadukasta ja kilpailukykyistä lämpöä Kajaanin kaupungin alueella. Palvelujen nykytilan kuvaus Palvelut tuotetaan ostopalveluina ja järjestetään resurssi- ja kustannustehokkaasti tavoitteena aina haluttu lopputulos. Huomioon otetaan mm. yhtiön strategia, asiakkaiden tarpeet ja lainsäädännön muutokset. Toimintaympäristön muutokset Asiakkaiden valintoja ohjaa entistä voimakkaammin energiatehokkuus ja ympäristöarvot. Maa- ja ilmalämpöpumppujen ja muiden vaihtoehtoisten lämmitystapojen oletetaan lisääntyvän. Palvelulinjaukset Pyrimme edullisen hintatason säilyttämiseen verkostohäviöitä pienentämällä ja panostamalla kestäviin tuotanto- ja jakeluratkaisuihin. Pyrimme luopumaan öljyllä tuotetusta lämmöstä ja lisäämään hukkalämmön hyödyntämistä. Kehitämme asiakkaillemme oheistuotteita ja joustavaa hinnoittelua. Valtuustoon nähden sitovat tavoitteet Raportointivastuussa toimitusjohtaja Tulos Tavoite 2019 Osingonmaksu omistajille vähintään edellisten vuosien tasolla (2 milj. euroa vuodessa) Kaupunkistrategiaa toteuttavat tuloskortit Raportointivastuussa toimitusjohtaja Kasvuteema 1. Asukkaiden tyytyväisyys Hyvää elämää älykkäässä kaupungissa Toiminnallinen tavoite Toimiva kaupunki-infrastruktuuri Älykortteli Mittari Kuvaus Tavoite 2019 Päämäärä 2022 Yhteistyö kaupungin ja sen Kartoitetaan yhteistyöpotentiaali Toimiva ja kustannus- liikelaitosten kanssa kaupunki-infrastruktuurin kautehokas yhteistyö ja sitä punki-infran ja huoltovarmuuskriittisen kaupunki-infran ja tukevan huoltovarmuuskriittisen ICTn huoltovarmuuskriitti- ICTn kehittämisessä ja osalta. sen ICTn kehittämisessä ylläpidossa ja ylläpidossa. Yhteistyö kaupungin ja sen liikelaitosten kanssa ns. linja-autoaseman korttelin kiinteistöjen suunnittelussa Yhteinen kehitysprojekti käynnistynyt ja resursoitu sekä sen tavoitteet määritelty Kehitysprojekti päättynyt ja älykorttelin rakentaminen käynnistynyt

106 106 Kasvuteema 2. Luonto ja ympäristö Resurssiviisautta luontokaupungissa Toiminnallinen tavoite Hajautettujen uusiutuvan energian tuotantomuotojen hallittu lisääminen Energian käytön ja jakelun optimoinnin ratkaisujen kehittäminen ja käyttöönotto Mittari Kuvaus Tavoite 2019 Päämäärä 2022 Yhteistyö kaupungin, alueen Ensimmäiset uusiutuvan Potentiaalisimmat yritysten ja asukkaiden energian tuotan- hajautetun uusiutuvan kanssa uusiutuvan energian tokohteet valmiit energian tuotantokohteet tuotannon osalta toimii. valmiit Kaupunkialueen energian tuotannon, jakelun ja kulutuksen optimointi ja uusiutuvan energian osuuden lisääminen Kajaanin kaupungin ja Loisteen kanssa tehtävä energianhallinnan kehitys- ja toimenpidesuunnitelma valmis Kaupungin ja alueen yritysten isojen kiinteistöjen energian hallinnan ja jakelun ohjaus modernisoitu ja ohjaukset toiminnassa Kasvuteema 3. Nuoret keskiössä Tulevaisuus nuorissa Toiminnallinen tavoite Toimiva yhteistyö Kajaanin ammattikorkeakoulun kanssa Mittari Kuvaus Tavoite 2019 Päämäärä 2022 Yhteistyö tunnistetuilla osaalueilla Tunnistaa yhteistyö- Yhteistyö toimii ja luo toimii ja opiskelevat alueet nuorille positiivisten nuoret saavat hyvän kuvan mielikuvan Loiste Loiste Lämmöstä. Lämmöstä ja Kajaanista. Riskit Strategiset riskit Rahoitusriskit Toiminnalliset riskit Vahinkoriskit Kuvaus Kaukolämmön kilpailukyvyn suhteellinen heikentyminen ja liikevaihdon lasku muiden lämmitysmuotojen kehittyessä Investointien rahoituksen varmistaminen Ympäristöuhkatekijöistä suurin on öljyvuoto öljysäiliöistä tai -putkistoista. Lämpökeskuksia käynnistettäessä ja öljypolttimien käyntihäiriöiden tapahtuessa voi tulla nokeavia savukaasupäästöjä. Lämmöntuotantohäiriöiden aikana joudutaan käyttämään hiilidioksidipäästöiltään suurempia polttoaineita, jolloin kuluu päästöoikeuksia ja aiheutuu lisäkustannuksia. Pääkattilalaitosten tuotantohäiriötilanteessa pienien useissa paikoissa olevien lämpölaitosten tuotannon yhteensovittaminen tuo riskin. Tuotantohäiriöissä voidaan joutua käyttämään hiilidioksidipäästöjä lisääviä polttoaineita, mikä kuluttaa päästöoikeuksia ja lisää kustannuksia. Lämmöntuotantolaitoksissa tai kaukolämpöverkossa voi olla vaurioita, joista seuraa tuotannon ja lämmönjakelun keskeytyksiä sekä mahdollisesti vahinkoja ja vahingonkorvauksia ulkopuolisille. Tulipalo lämpökeskuksilla voi aiheuttaa huomattavia taloudellisia menetyksiä. Iso kaukolämpövesi- tai öljyvuoto voi aiheuttaa huomattavat vahingot ja vahingonkorvaukset. Henkilöstö, htv2 TP 2017 TA 2018 TA 2019 TS 2020 TS 2021 Loiste Lämpö Oy

107 107

108 Kiinteistö Oy Kajaanin Lohtajan palvelukeskus Toiminta-ajatus Ylläpitää palvelukeskuskiinteistöä Kajaanin Lohtajan kaupunginosassa. Palvelujen nykytilan kuvaus Kiinteistö Oy Kajaanin Pietari hoitaa yhtiön isännöinnin ja huollon. Yhtiössä on neljä osakkeenomistajaa, kaksi rakennusta sekä viisi huoneistoa. Yhtiö on ostanut vuonna 2018 ns. ravintolatilan osakkeet itselleen. Vielä ei ole päätetty, mitä tilan osalta tehdään. Grillikioski tila on edelleen tyhjillään, yhtiö ei ole saanut siitä vastikkeita muuta kuin osasuorituksia ulosoton kautta.

109 Kiinteistö Oy Kajaanin Pietari Toiminta-ajatus Pitää yllä kohtuuhintaisia ja laadukkaita vuokra-asuntoja Kajaanissa asuville ja opiskelijoille. Palvelujen nykytilan kuvaus Yhtiön hallintotehtävät tehdään täysin omana työnä ja samoin suurin osa kiinteistöjen huoltotyöstä. Ulkopuolisilta palveluntuottajilta ostetaan asuntojen remonttityöt, LVI- ja sähkökorjaukset sekä kesä- ja talviaikaiset konetyöt. Kiinteistöjen yhteistilojen siivoukset ostetaan pääosin ulkoa. Muutamiin kohteisiin ostetaan myös huoltopalvelut ulkopuolelta. Toimintaympäristön muutokset Tekemämme kiinteistöstrategian mukaisesti sopeutamme kiinteistökantaamme markkinatilannetta vastaavaksi. Palvelulinjaukset Kiinteistöihin tehdään osakorjauksia tulorahoituksella. Suuria peruskorjauksia ei tehdä kiinteistöihin. Lainaehtojen mukaisesti maksetaan nykyisiä lainoja vähemmäksi. Valtuustoon nähden sitovat tavoitteet Raportointivastuussa toimitusjohtaja Asuntojen käyttöaste Vuokrasaatavat Tavoite 2019 Mahdollisimman korkea, tavoite yli 90 % käyttöaste Alle 2,3 % vuokratuotoista Kaupunkistrategiaa toteuttavat tavoitteet Raportointivastuussa toimitusjohtaja Kasvuteema 1. Asukkaiden tyytyväisyys Hyvää elämää älykkäässä kaupungissa Toiminnallinen tavoite Pidetään huolta asuntokannasta ja asunnoista ydin-kajaanissa Mittari Kuvaus Tavoite 2019 Päämäärä 2022 Tehty vuodesta 1988 Tehdään osakorjauksia Päämääränä lisätä korjauksiin vuoteen 2018 isoja perusparannuksia talousarvion puitteissa menevää raha- kiinteistöihin. kiinteistöihin. määrää vuoden 2019 Kiinteistön ylläpitoa jatketaan tasosta ja pitää kiinteistöt osakorjauksilla ja tulo- kunnossa. rahoituksella.

110 110 Kasvuteema 2. Luonto ja ympäristö Resurssiviisautta luontokaupungissa Toiminnallinen tavoite Energian käytön minimointi vaikuttamalla asukkaisiin Mittari Kuvaus Tavoite 2019 Päämäärä 2022 Tiedotuskampanjat Osallistutaan valtakunnalliseen Kiinteistöt käyttävät aiansäästö-viikkoon Ennergikaisempaa vähemmän energiaa. (vko 41). Tehdään energiansäästöön liittyviä korjauksia. Kasvuteema 4. Elinvoima ja osaaminen Osaajista elinvoimaa Toiminnallinen tavoite Kansainvälisten opiskelijoiden asumisen tason parantaminen Mittari Kuvaus Tavoite 2019 Päämäärä 2022 Yhteistyö KAMK:n kanssa Käydään tiivistä vuoropuhelua Entistä sujuvampi yhteisopiskelijoiden kvtyö kv-opiskelijoiden asumiseen asuntoasioissa. liittyvissä asioissa KAMK:n kanssa. Riskit Toiminnalliset riskit Kuvaus Työ- ja koulutuspaikkojen määrä ja asukasmäärän kehitys Kajaanissa vaikuttavat yhtiön käyttöasteeseen. Henkilöstö, htv2 TP 2017 TA 2018 TA 2019 TS 2020 TS

Perustehtävä ja arvot. Arvot toimintatapoina

Perustehtävä ja arvot. Arvot toimintatapoina Perustehtävä ja arvot Kajaani luo asukkaille, yrityksille ja yhteisöille hyvinvointia, turvallisuutta, sujuvaa arkea sekä menestymisen edellytyksiä. Arvojamme ovat oikeudenmukaisuus, suvaitsevaisuus, turvallisuus,

Lisätiedot

Perustehtävä ja arvot

Perustehtävä ja arvot Perustehtävä ja arvot Kajaani luo asukkaille, yrityksille ja yhteisöille hyvinvointia, turvallisuutta, sujuvaa arkea sekä menestymisen edellytyksiä. Arvojamme ovat oikeudenmukaisuus, suvaitsevaisuus, turvallisuus,

Lisätiedot

Perustehtävä ja arvot. Arvot toimintatapoina

Perustehtävä ja arvot. Arvot toimintatapoina Perustehtävä ja arvot Kajaani luo asukkaille, yrityksille ja yhteisöille hyvinvointia, turvallisuutta, sujuvaa arkea sekä menestymisen edellytyksiä. Arvojamme ovat oikeudenmukaisuus, suvaitsevaisuus, turvallisuus,

Lisätiedot

Taloudellinen katsaus

Taloudellinen katsaus Taloudellinen katsaus Syksy 2018 Tiedotustilaisuus 14.9.2018 Talousnäkymät Reaalitalouden ennuste 14.9.2018 Jukka Railavo, finanssineuvos Talousnäkymät Talous on nyt suhdanteen huipulla. Työllisyys on

Lisätiedot

Kuntatalousohjelma vuosille , Kevät Kunta- ja aluehallinto-osasto

Kuntatalousohjelma vuosille , Kevät Kunta- ja aluehallinto-osasto Kuntatalousohjelma vuosille 2020-2023, Kevät 2019 Kunta- ja aluehallinto-osasto Vaalikauden viimeinen kuntatalousohjelma on tekninen Vaalikauden lopussa laadittava kuntatalousohjelma on julkisen talouden

Lisätiedot

Pääekonomistin katsaus

Pääekonomistin katsaus Pääekonomistin katsaus Kuntamarkkinat 12.-13.9.2018 Minna Punakallio Pääekonomisti Twitter: @MinnaPunakallio Maailmantalous kasvaa yhä vahvasti, mutta edessä hallittu alamäki Kuntamarkkinat 12.-13.9.2018

Lisätiedot

Julkisen talouden suunnitelma vuosille Budjettineuvos Petri Syrjänen / budjettiosasto Puolustusvaliokunnan kuuleminen 17.5.

Julkisen talouden suunnitelma vuosille Budjettineuvos Petri Syrjänen / budjettiosasto Puolustusvaliokunnan kuuleminen 17.5. Julkisen talouden suunnitelma vuosille 2018 2021 Budjettineuvos Petri Syrjänen / budjettiosasto Puolustusvaliokunnan kuuleminen 17.5.2017 Keskeiset taloutta kuvaavat indikaattorit 2015 2016 2017 2018 2019

Lisätiedot

Vuoden 2018 talousarvioesitys, kuntatalous

Vuoden 2018 talousarvioesitys, kuntatalous 1 (5) Kunta- ja aluehallinto-osasto 6.11.2017 Vuoden 2018 talousarvioesitys, kuntatalous Kuntatalouden kehitystä on arvioitu talousarvioesityksen yhteydessä valmistellussa kuntatalousohjelmassa vuodelle

Lisätiedot

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2023

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2023 Kuntatalouden kehitys vuoteen 2023 Päivitetty 4.4.2019 Lähde: Kuntaliiton laskelmat, Kevään 2019 kuntatalousohjelma (4.4.2019) Mikko Mehtonen 4.4.2019 Kokonaistaloudelliset ennusteet ja taustaoletukset

Lisätiedot

Taloudellinen katsaus

Taloudellinen katsaus Taloudellinen katsaus Kevät 2018 Tiedotustilaisuus 13.4.2018 Talousnäkymät Reaalitalouden ennuste 13.4.2018 Jukka Railavo, finanssineuvos Talousnäkymät Kasvu jatkuu yli 2 prosentin vuosivauhdilla. Maailmantaloudessa

Lisätiedot

TALOUSTILANNE Eeva Suomalainen Talousjohtaja

TALOUSTILANNE Eeva Suomalainen Talousjohtaja TALOUSTILANNE 2017-2018 Eeva Suomalainen Talousjohtaja Kajaani on Kainuun maakuntakeskus, jonka aseman arvioidaan vahvistuvan maakuntauudistuksen myötä. Kainuun ja Kajaanin haasteena tulevaisuudessa on

Lisätiedot

Kuntamarkkina-tietoisku: Pääekonomistin katsaus. 9.9.2015 Pääekonomisti Minna Punakallio

Kuntamarkkina-tietoisku: Pääekonomistin katsaus. 9.9.2015 Pääekonomisti Minna Punakallio Kuntamarkkina-tietoisku: Pääekonomistin katsaus 9.9.2015 Pääekonomisti Minna Punakallio 9.9.2015 Minna Punakallio Bruttokansantuotteen volyymin muutos ed. neljänneksestä, % 9.9.2015 Minna Punakallio Työmarkkinoiden

Lisätiedot

Kuntatalouden tilannekatsaus

Kuntatalouden tilannekatsaus Kuntatalouden tilannekatsaus 8.9.17 Helsinki Taloustorstai Minna Punakallio Pääekonomisti Kuntaliitto Twitter @MinnaPunakallio Kokonaistaloudelliset ennusteet ja taustaoletukset Lähde: Vuodet 15-1 Tilastokeskus,

Lisätiedot

Vuoden 2018 talousarvioesitys, kuntatalous ja peruspalvelujen valtionosuus

Vuoden 2018 talousarvioesitys, kuntatalous ja peruspalvelujen valtionosuus 1 (5) Kunta- ja aluehallinto-osasto 25.9.2017 Vuoden 2018 talousarvioesitys, kuntatalous ja peruspalvelujen valtionosuus Kuntatalous Kuntatalouden kehitystä on arvioitu talousarvioesityksen yhteydessä

Lisätiedot

Kuntatalouden tila ja näkymät

Kuntatalouden tila ja näkymät Kuntatalouden tila ja näkymät Taloustorstai 20.9.2018 Minna Punakallio Pääekonomisti @MinnaPunakallio Kansantalouden ennustelukuja vuodelle 2019 Julkaisu- BKT, Työttö- Ansiotasoajankohta muutos myys- indeksin

Lisätiedot

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2021 Lähde: Kuntatalousohjelma sekä Kuntaliiton laskelmat

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2021 Lähde: Kuntatalousohjelma sekä Kuntaliiton laskelmat Kuntatalouden kehitys vuoteen 2021 Lähde: Kuntatalousohjelma 19.9.2017 sekä Kuntaliiton laskelmat Kehitysarviossa on pyritty huomioimaan sote- ja maakuntauudistuksen vaikutukset kuntatalouteen vuonna 2020

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien talous, mrd. (painelaskelman mukaan)

Kuntien ja kuntayhtymien talous, mrd. (painelaskelman mukaan) Kuntien ja kuntayhtymien talous, mrd. (painelaskelman mukaan) 2016 2017 2018 2019 2020 2021 2022 1) Toimintakate -27,78-27,51-28,05-29,03-11,77-12,06-12,39 Verotulot 22,10 22,54 23,17 24,22 13,65 13,27

Lisätiedot

Kuntien talouden tila ja näkymät eteenpäin

Kuntien talouden tila ja näkymät eteenpäin Kuntien talouden tila ja näkymät eteenpäin Minna Punakallio Pääekonomisti Seuraa minua Twitterissä: @MinnaPunakallio 13.2.2018 Missä mennään? Lähde: OP Suhdanne-ennuste, tammikuu 2018 2 13.2.2018 Kuntatalouden

Lisätiedot

Taloudellinen katsaus

Taloudellinen katsaus Taloudellinen katsaus Talvi 2017 Tiedotustilaisuus 19.12.2017 Talousnäkymät Reaalitalouden ennuste 19.12.2017 Jukka Railavo, finanssineuvos Talousnäkymät Noususuhdanne jatkuu tulevina vuosina. Maailmantaloudessa

Lisätiedot

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2022

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2022 Kuntatalouden kehitys vuoteen 2022 Lähde: Kuntatalousohjelma 13.4.2018 sekä Kuntaliiton laskelmat Kehitysarviossa on pyritty huomioimaan sote- ja maakuntauudistuksen vaikutukset kuntatalouteen Kokonaistaloudelliset

Lisätiedot

Taloudellinen katsaus

Taloudellinen katsaus Taloudellinen katsaus Kevät 2017 28.4.2017 Talousnäkymät Reaalitalouden ennuste 28.4.2017 Jukka Railavo Talousnäkymät Suomen talouskasvu jatkuu vakaana. Maailmantalouden kasvu nopeutumassa. Kasvun perusta

Lisätiedot

Taloudellinen katsaus

Taloudellinen katsaus Taloudellinen katsaus Kevät 2019 Tiedotustilaisuus 4.4.2019 Talousnäkymät Reaalitalouden ennuste 4.4.2019 Jukka Railavo, finanssineuvos Talousnäkymät Nousukauden lopulla: Työllisyys on korkealla ja työttömyys

Lisätiedot

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2023

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2023 Kuntatalouden kehitys vuoteen 2023 Päivitetty 7.10.2019 Lähde: Kuntaliiton laskelmat, Syksyn 2019 kuntatalousohjelma (7.10.2019) Mikko Mehtonen 7.10.2019 Kokonaistaloudelliset ennusteet ja taustaoletukset

Lisätiedot

Sisäisen valvonnan ja Riskienhallinnan perusteet

Sisäisen valvonnan ja Riskienhallinnan perusteet Sisäisen valvonnan ja Riskienhallinnan perusteet 9.5.2018 Sisällys 1. Lainsäädäntöperusta ja soveltamisala... 2 2. Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan tavoite ja tarkoitus... 2 3. Sisäisen valvonnan

Lisätiedot

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2021

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2021 Kuntatalouden kehitys vuoteen 2021 Lähde: Kuntatalousohjelma 28.4.2017 sekä Kuntaliiton laskelmat Kehitysarviossa on pyritty huomioimaan sote- ja maakuntauudistuksen vaikutukset kuntatalouteen Kokonaistaloudelliset

Lisätiedot

Kunnan ja maakunnan talous ja rahoitus

Kunnan ja maakunnan talous ja rahoitus Kunnan ja maakunnan talous ja rahoitus Kymenlaakson kuntapäivä 25.5.2018 Minna Punakallio, pääekonomisti Kuntaliitto, kuntatalousyksikkö 2 23.5.2018 Julkisyhteisöjen rahoitusjäämä suhteessa bruttokansantuotteeseen,

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien toimintamenojen kasvuprosentit

Kuntien ja kuntayhtymien toimintamenojen kasvuprosentit % 10 9 8 7 6 5 4 3 2 1 0-1 -2 8,6 Kuntien ja kuntayhtymien toimintamenojen kasvuprosentit 1991-2022 -0,5 5,6 2,9 2,8 5,2 7,2 5,1 5,2 5,2-3 -4-4,4-5,1-5 -6 1) 2) 2) 3) 4) 91 92 93 94 95 96 97 98 99 00 01

Lisätiedot

Taloudellinen katsaus Syyskuu 2016

Taloudellinen katsaus Syyskuu 2016 Taloudellinen katsaus Syyskuu 2016 15.9.2016 Mikko Spolander Talousnäkymät Keskeiset taloutta kuvaavat indikaattorit lähivuosina ja keskipitkällä aikavälillä 2013 2014 2015 2016 e 2017 e 2018 e 2019 e

Lisätiedot

Kuntatalousohjelma vuodelle 2019, syksy Kunta- ja aluehallinto-osasto

Kuntatalousohjelma vuodelle 2019, syksy Kunta- ja aluehallinto-osasto Kuntatalousohjelma vuodelle 2019, syksy 2018 Kunta- ja aluehallinto-osasto Yleistä kuntatalousohjelmasta Syksyn kuntatalousohjelma syventää valtion talousarvioesityksen kuntatalousvaikutusten tarkastelua.

Lisätiedot

Kuntien ja maakuntien talouden kehitys sekä Kuntien Jakoavain työkalu

Kuntien ja maakuntien talouden kehitys sekä Kuntien Jakoavain työkalu Kuntien ja maakuntien talouden kehitys sekä Kuntien Jakoavain työkalu 24.11.2017 Ilari Soosalu, hankejohtaja rahoitus Sisältö Talousympäristö Kuntien talouden tilanne ja näkymiä Maakuntien talouden näkymiä

Lisätiedot

Kuntien ja maakuntien talousnäkymät

Kuntien ja maakuntien talousnäkymät Onnistuva Suomi tehdään lähellä Kuntien ja maakuntien talousnäkymät Kuntapäivät Minna Punakallio Pääekonomisti Kuntaliitto Sanna Lehtonen Kehittämispäällikkö Kuntaliitto Talouskasvu piristynyt vihdoinkin

Lisätiedot

Pääekonomisti vinkkaa

Pääekonomisti vinkkaa Pääekonomisti vinkkaa Vinkki 2:Kuntatalouden tila 2018 Tilastokeskuksen otospohjainen kuntataloustilasto vuoden 2018 alkupuolelta kertoo, että kuntatalous kehittyi odotuksiin nähden varsin heikosti. Kuntien

Lisätiedot

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2020

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2020 Kuntatalouden kehitys vuoteen 2020 Lähde: Kuntatalousohjelma 15.9.2016 sekä Kuntaliiton laskelmat Kehitysarviossa on huomioitu kiky-sopimus, mutta ei maakuntauudistusta Kokonaistaloudelliset ennusteet

Lisätiedot

Valtiovarainministerin budjettiehdotus

Valtiovarainministerin budjettiehdotus Valtiovarainministerin budjettiehdotus 9.8.2017 Petteri Orpo Tiedotustilaisuus Talouspolitiikka Talouden tilanne Vientinäkymät hyvät ja vienti päässyt kasvu-uralle Vientimarkkinat kasvavat aiemmin ennustettua

Lisätiedot

SISÄISEN VALVONNAN PERUSTEET

SISÄISEN VALVONNAN PERUSTEET P A I M I O N K A U P U N K I SISÄISEN VALVONNAN PERUSTEET Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 12.2.2015 11 Voimaan 1.3.2015 alkaen 1 Sisällysluettelo Lainsäädäntöperusta ja soveltamisala... 3 Sisäisen valvonnan

Lisätiedot

Suunnittelukehysten perusteet

Suunnittelukehysten perusteet Kaupunginhallitus 344 19.06.2017 Vuoden 2018 talousarvion ja vuosien 2018-2020 taloussuunnitelman suunnittelukehykset ja ohjeet liikelaitoksille 2875/02.02.00/2017 KHALL 19.06.2017 344 Talouden tasapaino

Lisätiedot

Pääekonomistin katsaus

Pääekonomistin katsaus Pääekonomistin katsaus Kuntamarkkinat 13.-14.9.2017 Minna Punakallio Pääekonomisti Twitter: @MinnaPunakallio Maailmantalouden kasvu on ollut vakaata, työttömyys vähentynyt pikku hiljaa. Euroalue yllättänyt

Lisätiedot

Kuntatalouden tila. Hailitusohjelmaneuvottelut kevät Minna s

Kuntatalouden tila. Hailitusohjelmaneuvottelut kevät Minna s Kuntatalouden tila Hailitusohjelmaneuvottelut kevät 2019 Minna Karhunen @MinnaKarhunen 14.5.2019s Kuntatalousohjelman nostot keväällä 2019 Kuntatalous heikkeni selvästi vuonna 2018 Viime vuosina veroprosenttien

Lisätiedot

Kuntatalouden kehitys vuoteen Lähde: Peruspalveluohjelma sekä Kuntaliiton laskelmat

Kuntatalouden kehitys vuoteen Lähde: Peruspalveluohjelma sekä Kuntaliiton laskelmat Kuntatalouden kehitys vuoteen 2018 Lähde: Peruspalveluohjelma 3.4.2014 sekä Kuntaliiton laskelmat Kokonaistaloudelliset ennusteet ja taustaoletukset Lähde: Vuodet 2012-2013 Tilastokeskus, vuosien 2014-2018

Lisätiedot

Valtiovarainvaliokunta Sote maakuntauudistus, valtiontalous, kuntatalous

Valtiovarainvaliokunta Sote maakuntauudistus, valtiontalous, kuntatalous Liite 1. Onnistuva Suomi tehdään lähellä Finlands framgång skapas lokalt Valtiovarainvaliokunta 5.6.2018 Sote maakuntauudistus, valtiontalous, kuntatalous Suomen Kuntaliitto, kuntatalousyksikkö 5,0 4,5

Lisätiedot

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2022

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2022 Kuntatalouden kehitys vuoteen 2022 Päivitetty 27.11.2018 Lähde: Kuntaliiton laskelmat & Kuntatalousohjelma 14.9.2018 Kehitysarviossa on huomioitu sote- ja maakuntauudistuksen vaikutukset kuntatalouteen

Lisätiedot

VM:n ehdotus valtion talousarvioksi 2019

VM:n ehdotus valtion talousarvioksi 2019 VM:n ehdotus valtion talousarvioksi 2019 Taloustorstai 16.8.2018 Minna Punakallio Pääekonomisti Kuntaliitto Talouden tilannekuva budjettiesityksen taustalla on varsin hyvä BKT on vihdoinkin saavuttanut

Lisätiedot

Kunnan ja maakunnan talous ja rahoitus

Kunnan ja maakunnan talous ja rahoitus Onnistuva Suomi tehdään lähellä Kunnan ja maakunnan talous ja rahoitus Pirkanmaan maakuntatilaisuus 9.5.2018 Sanna Lehtonen, kehittämispäällikkö Kuntaliitto, kuntatalousyksikkö Julkisyhteisöjen rahoitusjäämä

Lisätiedot

Kunnan ja maakunnan talous ja rahoitus

Kunnan ja maakunnan talous ja rahoitus Kunnan ja maakunnan talous ja rahoitus Päijät-Hämeen maakuntatilaisuus 3.5.2018 Henrik Rainio, vs. johtaja Kuntaliitto, kuntatalousyksikkö Julkisyhteisöjen rahoitusjäämä suhteessa bruttokansantuotteeseen,

Lisätiedot

Kaupunginvaltuusto

Kaupunginvaltuusto Kaupunginvaltuusto 13.11.2014 108 1 Kemijärvi 2020 Vedenvälkettä ja vihreää kultaa Kemijärven kaupunki on vuonna 2020 Itä-Lapin elinvoimainen palvelu- ja seutukuntakeskus, joka hyödyntää maantieteellistä

Lisätiedot

3 (3) Kuntatalouden näkymät

3 (3) Kuntatalouden näkymät 3 (3) Kilpailukykysopimus ei saa asettaa yksittäistä kuntaa kohtuuttomaan asemaan, eikä sopimus saa vaarantaa kuntataloudelle asetetun rahoitusasematavoitteen saavuttamista. Kuntatalouden näkymät Kuntatalouden

Lisätiedot

Kunnan ja maakunnan talous ja rahoitus

Kunnan ja maakunnan talous ja rahoitus Kunnan ja maakunnan talous ja rahoitus Etelä-Karjalan maakuntatilaisuus 21.5.2018 Henrik Rainio, vs. johtaja Kuntaliitto, kuntatalousyksikkö Julkisyhteisöjen rahoitusjäämä suhteessa bruttokansantuotteeseen,

Lisätiedot

SISÄISEN TARKASTUKSEN TOIMINNAN PAINOPISTEET

SISÄISEN TARKASTUKSEN TOIMINNAN PAINOPISTEET SISÄISEN TARKASTUKSEN TOIMINNAN PAINOPISTEET 2019-2022 Tarkastustoimikunta 3.12.2018 1 SISÄLLYS SISÄLLYS... 2 YLEISTÄ... 3 MISSIO... 4 VISIO... 4 ARVOT... 4 TOIMINTAYMPÄRISTÖ... 5 STRATEGISET PAINOPISTEET

Lisätiedot

Sisäinen tarkastus, sisäinen valvonta ja riskienhallinta. Valtuustoseminaari

Sisäinen tarkastus, sisäinen valvonta ja riskienhallinta. Valtuustoseminaari Sisäinen tarkastus, sisäinen valvonta ja riskienhallinta Valtuustoseminaari 23.5.2017 Miksi? Asetettujen tavoitteiden saavuttaminen Toiminnan kehittäminen ja parantaminen Toiminnan taloudellisuus ja tuloksellisuus

Lisätiedot

Kajaanin kaupungin talouden kehitys ja raamit Kaupunginvaltuusto

Kajaanin kaupungin talouden kehitys ja raamit Kaupunginvaltuusto Kajaanin kaupungin talouden kehitys ja raamit 2020-2022 Kaupunginvaltuusto 21.5.2019 2 3 4 5 6 ? 8 10 11 Kajaani 1 000 S Yhteenveto TILIVUOSI 2017 2018 2019** 2020** 2021** 2022** Verolaji Kunnallisvero

Lisätiedot

Kuntatalousohjelma vuosille , Kevät Kunta- ja aluehallinto-osasto

Kuntatalousohjelma vuosille , Kevät Kunta- ja aluehallinto-osasto Kuntatalousohjelma vuosille 2020-2023, Kevät 2019 Kunta- ja aluehallinto-osasto Vaalikauden viimeinen kuntatalousohjelma on tekninen Vaalikauden lopussa laadittava kuntatalousohjelma on julkisen talouden

Lisätiedot

Hallituksen budjettiriihi valtion talousarvioesityksestä

Hallituksen budjettiriihi valtion talousarvioesityksestä Hallituksen budjettiriihi valtion talousarvioesityksestä 2019 Lähde: Valtioneuvoston tiedote, valtion talousarvioesitys julkaistaan 17.9.2018 Minna Punakallio Pääekonomisti Kuntaliitto Talouden tilannekuva

Lisätiedot

Maakuntakierrosten koko maan talousdiat. Kevät 2013

Maakuntakierrosten koko maan talousdiat. Kevät 2013 Maakuntakierrosten koko maan talousdiat Kevät 2013 Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2012 tilinpäätökset Lähde: Tilastokeskus Tietoja kuntien taloudesta vuosilta 2006 2012 Pl. Ahvenanmaa. Sisältää liikelaitokset.

Lisätiedot

Sonkajärven kunnan talousarvio vuodelle 2017 sekä taloussuunnitelma vuosille

Sonkajärven kunnan talousarvio vuodelle 2017 sekä taloussuunnitelma vuosille Kunnanhallitus 140 19.09.2016 Kunnanhallitus 169 31.10.2016 Kunnanhallitus 211 28.11.2016 Sonkajärven kunnan talousarvio vuodelle 2017 sekä taloussuunnitelma vuosille 2018-2019 240/02.02.00/2016 Kunnanhallitus

Lisätiedot

KUNTIIN KOHDISTUVAT TALOUDELLISET VAIKUTUKSET SOTE- JA MAAKUNTAUUDISTUKSEN YHTEYDESSÄ KOKKOLA / KEVÄT 2017

KUNTIIN KOHDISTUVAT TALOUDELLISET VAIKUTUKSET SOTE- JA MAAKUNTAUUDISTUKSEN YHTEYDESSÄ KOKKOLA / KEVÄT 2017 KUNTIIN KOHDISTUVAT TALOUDELLISET VAIKUTUKSET SOTE- JA MAAKUNTAUUDISTUKSEN YHTEYDESSÄ KOKKOLA / KEVÄT 2017 1. KUNNILTA MAAKUNNILLE SIIRTYVIEN TEHTÄVIEN JA NIIDEN RAHOITUKSEN SIIRTO MAAKUNNILLE SIIRTYVIEN

Lisätiedot

Pääekonomistin katsaus

Pääekonomistin katsaus Pääekonomistin katsaus Kuntamarkkinat 14.-15.9.2016 Minna Punakallio Pääekonomisti Suomen Kuntaliitto Yleiset talousnäkymät ovat pysyneet vaimeina jo pitkään Kansainväliseen talouteen liittyviä epävarmuuksia:»

Lisätiedot

Maakunnan talous ja rahoitus

Maakunnan talous ja rahoitus Maakunnan talous ja rahoitus Maakuntatilaisuus Kajaani 24.4.2018 Mikko Mehtonen, kehityspäällikkö Kuntaliitto, kuntatalousyksikkö Kuntatalousohjelman nostot keväällä 2018 Kuntatalous vahvistui 2017 edelleen,

Lisätiedot

Yleinen taloustilanne ja kuntatalous

Yleinen taloustilanne ja kuntatalous Onnistuva Suomi tehdään lähellä Yleinen taloustilanne ja kuntatalous 28.11.2017 Helsinki Minna Punakallio Pääekonomisti Kuntaliitto Twitter @MinnaPunakallio Kansainvälinen talous kasvupyrähdyksessä Euroalue

Lisätiedot

Vieremän kunnan Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet

Vieremän kunnan Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet 1 Vieremän kunnan Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Valtuusto 23.3.2015 16 2 Vieremän kunnan sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Lainsäädäntöperusta ja soveltamisala Kuntalain

Lisätiedot

Kunnan ja maakunnan talous ja rahoitus

Kunnan ja maakunnan talous ja rahoitus Kunnan ja maakunnan talous ja rahoitus Etelä-Pohjanmaan maakuntatilaisuus 27.4.2018 Henrik Rainio, vs. johtaja Kuntaliitto, kuntatalousyksikkö Julkisyhteisöjen rahoitusjäämä suhteessa bruttokansantuotteeseen,

Lisätiedot

Kuntatalouden kehitysnäkymät kuntatalousohjelmassa Hannele Savioja

Kuntatalouden kehitysnäkymät kuntatalousohjelmassa Hannele Savioja Kuntatalouden kehitysnäkymät kuntatalousohjelmassa 16.10.2015 Hannele Savioja Rahoitusasematavoitteet Hallitus on päättänyt seuraavista sitovista vaalikauden nimellisistä rahoitusasematavoitteistaan: valtiontalouden

Lisätiedot

Pyhäjoella virtaa Pyhäjoen kuntastrategia

Pyhäjoella virtaa Pyhäjoen kuntastrategia Pyhäjoella virtaa 2030 Pyhäjoen kuntastrategia Toimintaympäristömme VAHVUUDET 1. Hanhikivi 1-investoinnit alueelle ja liikenneyhteyksiin 2. Kunnan talous on vakaa 3. Hyvät ja toimivat peruspalvelut 4.

Lisätiedot

Tampereen strategian lähtökohdat - koko kaupungin näkökulma

Tampereen strategian lähtökohdat - koko kaupungin näkökulma Tampereen strategian lähtökohdat - koko kaupungin näkökulma Tampereen kaupungin johdon yhteinen strategiastartti 25.4.2017 konsernijohtaja Juha Yli-Rajala 1 Kaupunkistrategian onnistuminen koko kaupungin

Lisätiedot

Lähtökohdat talousarvion valmisteluun talouden liikkumavara

Lähtökohdat talousarvion valmisteluun talouden liikkumavara Lähtökohdat talousarvion valmisteluun talouden liikkumavara Talousjohtaja Jukka Männikkö 1 4.5.2015 Hallinto- ja talousryhmä 2 - Kuntapuolueelle kävi erinomaisen hyvin näissäkin vaaleissa. Kunnanvaltuustoissa

Lisätiedot

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2020

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2020 Kuntatalouden kehitys vuoteen 2020 Lähde: VM 5.9.2016 sekä Kuntaliiton laskelmat Kehitysarviossa on huomioitu kiky-sopimus, mutta ei maakuntauudistusta Kuntien ja kuntayhtymien bruttomenot, mrd. 2014 2015*

Lisätiedot

LOIMAAN JUTTU Strategian uudistaminen / päivitys Kh oheismateriaali Loimaan kaupunki Jari Rantala 1

LOIMAAN JUTTU Strategian uudistaminen / päivitys Kh oheismateriaali Loimaan kaupunki Jari Rantala 1 LOIMAAN JUTTU 2020 + Strategian uudistaminen / päivitys 2017- Kh 14.8.2017 oheismateriaali Loimaan kaupunki Jari Rantala 1 Strategia-uudistaminen/päivitys 2017- Uusi valtuustokausi 1.6.2017 2020 Sote-uudistus

Lisätiedot

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 Liitenro1 Kh250 Kv79 Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 2 Pieksämäen kaupungin strategia 2020 Johdanto Pieksämäen strategia vuoteen 2020 on kaupungin toiminnan punainen lanka. Strategia on työväline,

Lisätiedot

Hallinto uudistuu uudistuuko johtaminen

Hallinto uudistuu uudistuuko johtaminen Onnistuva Suomi tehdään lähellä Finlands framgång skapas lokalt Hallinto uudistuu uudistuuko johtaminen Tulevaisuuden johtajat 24.11.2017 Jari Koskinen MUUTOSTEN MAAILMANPYÖRÄ: Kuntien ja alueiden muutosajurit

Lisätiedot

Kasvun haasteet Helsingin taloudelle. Tuula Saxholm

Kasvun haasteet Helsingin taloudelle. Tuula Saxholm Kasvun haasteet Helsingin taloudelle Tuula Saxholm Helsingin talous nyt Helsinki sote- ja maakuntauudistuksen jälkeen talouden näkökulmasta Helsingin kasvu ja investoinnit Helsingin tulopohja Helsingin

Lisätiedot

Taloudellinen katsaus

Taloudellinen katsaus Taloudellinen katsaus Syksy 2017 Tiedotustilaisuus 19.9.2017 Talousnäkymät Reaalitalouden ennuste 19.9.2017 Jukka Railavo, finanssineuvos Talousnäkymät Talous on nopeassa kasvuvaiheessa. Maailmantaloudessa

Lisätiedot

maakuntakartalla kuntatalouden

maakuntakartalla kuntatalouden Kymenlaakso Pohjoisella kasvukäytävällä seminaari Eduskunta 7.11.2013 Kymenlaakson asemointi maakuntakartalla kuntatalouden tila ja kehitysmahdollisuudet Timo Kietäväinen Timo Kietäväinen varatoimitusjohtaja

Lisätiedot

ELINVOIMAOHJELMA Hämeen ripein ja elinvoimaisin kunta 2030

ELINVOIMAOHJELMA Hämeen ripein ja elinvoimaisin kunta 2030 ELINVOIMAOHJELMA 2018-2021 Hämeen ripein ja elinvoimaisin kunta 2030 Elinvoimaisen kunnan teesit Hausjärven elinvoimaohjelma on laadittu elinympäristön ja alueen elinvoiman kehittämiseksi yhdessä yrittäjien

Lisätiedot

Ristijärven kuntastrategia

Ristijärven kuntastrategia Ristijärven kuntastrategia 2018-2030 Johdanto Kuntastrategiassa esitetään Ristijärven kunnan tavoitteet kaudelle 2018-2030. Kuntastrategian tavoitteet tarkennetaan vuosittain arvioitaviksi toimenpiteiksi

Lisätiedot

Vuoden 2017 talousarvion ja vuosien taloussuunnitelman suunnittelukehykset ja ohjeet liikelaitoksille

Vuoden 2017 talousarvion ja vuosien taloussuunnitelman suunnittelukehykset ja ohjeet liikelaitoksille Kaupunginhallitus 241 20.06.2016 Vuoden 2017 talousarvion ja vuosien 2017-2019 taloussuunnitelman suunnittelukehykset ja ohjeet liikelaitoksille 2247/02.02.00/2016 KHALL 20.06.2016 241 Talouden tasapaino

Lisätiedot

Julkisen talouden suunnitelma ja kuntatalous

Julkisen talouden suunnitelma ja kuntatalous Liite 1 Hallintovaliokunta 19.5.2017 Julkisen talouden suunnitelma 2018-2021 ja kuntatalous Apulaisjohtaja Reijo Vuorento Suomen Kuntaliitto Kuntien ja kuntayhtymien talous nyt ja tulevaisuudessa Tulos-

Lisätiedot

Maakuntafoorumi: Väki vähenee karkaavatko toisen asteen koulutuspalvelut? Faktat pöytään. Minna Punakallio

Maakuntafoorumi: Väki vähenee karkaavatko toisen asteen koulutuspalvelut? Faktat pöytään. Minna Punakallio Maakuntafoorumi: Väki vähenee karkaavatko toisen asteen koulutuspalvelut? Faktat pöytään Minna Punakallio Suomen tie köyhästä ja sairaasta rikkaaksi ja terveeksi voidaan ymmärtää vain tarkastelemalla pitkän

Lisätiedot

Mitä voi tulevaisuudelta odottaa, kun väestö vanhenee? Jukka Pekkarinen Ylijohtaja Valtiovarainministeriö

Mitä voi tulevaisuudelta odottaa, kun väestö vanhenee? Jukka Pekkarinen Ylijohtaja Valtiovarainministeriö Mitä voi tulevaisuudelta odottaa, kun väestö vanhenee? Jukka Pekkarinen Ylijohtaja Valtiovarainministeriö Työeläkepäivä 15.11.2011 Tulevaisuudessa... väestöllinen kehitys on epäsuotuisampi ja o huoltosuhde

Lisätiedot

Pohjois-Savon kuntien tilinpäätökset Lähde: Kysely kunnilta, huhtikuu 2018

Pohjois-Savon kuntien tilinpäätökset Lähde: Kysely kunnilta, huhtikuu 2018 Pohjois-Savon kuntien tilinpäätökset 2017 Lähde: Kysely kunnilta, huhtikuu 2018 Vuosi 2017 Kuntien toimintakulut laskivat -1,3% (+1,5% v. 2016) Toimintakate parani +0,7% (-1,6% v. 2016) Verotulot kasvoivat

Lisätiedot

Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma Esko Lotvonen

Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma Esko Lotvonen Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2017-18 Esko Lotvonen 19.10.2015 Tavoitteet 2016-18 Ei alijäämäisiä vuosia Talouden aito tasapaino 2018 Tuloveroprosenttia ei koroteta Lainamäärän katto 2200 /asukas

Lisätiedot

KEMIJÄRVEN KAUPUNGIN JA KAUPUNKIKONSERNIN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET

KEMIJÄRVEN KAUPUNGIN JA KAUPUNKIKONSERNIN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET KEMIJÄRVEN KAUPUNGIN JA KAUPUNKIKONSERNIN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET Kaupunginvaltuusto 4.3.2014 16 Voimaantulo 1.4.2014 2 1. LAINSÄÄDÄNTÖPERUSTA JA SOVELTAMISALA Kuntalain 13 :n

Lisätiedot

Liite/Kvalt , 29 ISONKYRÖN KUNNAN JA KUNTAKONSERNIN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET. Isonkyrön kunta

Liite/Kvalt , 29 ISONKYRÖN KUNNAN JA KUNTAKONSERNIN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET. Isonkyrön kunta Öo Liite/Kvalt 13.10.2014, 29 ISONKYRÖN KUNNAN JA KUNTAKONSERNIN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET Isonkyrön kunta Isonkyrön kunnan ja kuntakonsernin 1 (5) Sisällys 1 Lainsäädäntöperusta

Lisätiedot

Talous ja omistajaohjaus

Talous ja omistajaohjaus Talous ja omistajaohjaus Kaupunginvaltuuston perehdytyskoulutus 30.5.2017 Jukka Weisell Talouden kolme tasoa Oulun kaupunki: Liikelaitokset Rahastot Oulu-konserni: Tytäryhteisöt om. >50 % Osakkuusyhtiöt

Lisätiedot

Taloudellinen katsaus

Taloudellinen katsaus Taloudellinen katsaus Talvi 2018 Tiedotustilaisuus 17.12.2018 Talousnäkymät Reaalitalouden ennuste 17.12.2018 Jukka Railavo, finanssineuvos Talousnäkymät Talouden korkeasuhdanne on taittumassa. Työllisyys

Lisätiedot

TALOUSKATSAUS JA TALOUSARVION 2018 VALMISTELUTILANNE. Eeva Suomalainen Talousjohtaja

TALOUSKATSAUS JA TALOUSARVION 2018 VALMISTELUTILANNE. Eeva Suomalainen Talousjohtaja TALOUSKATSAUS JA TALOUSARVION 2018 VALMISTELUTILANNE Eeva Suomalainen Talousjohtaja TALOUSKATSAUS Valtionvarainministeriön (VM) mukaan Suomen talous on selvässä nousussa. Ennusteen mukaan Suomen talous

Lisätiedot

KAUPUNKISTRATEGIA

KAUPUNKISTRATEGIA KAUPUNKISTRATEGIA 2017-2025 VISIO 2025 - Hulluna Huittisiin! Huittinen on turvallinen ja kehittyvä lapsiystävällinen kaupunki, jossa on yhteisöllisyyden ja hyvän ilmapiirin myötä hyvä elää ja yrittää.

Lisätiedot

Kuntalaki ja kunnan talous

Kuntalaki ja kunnan talous Kaupungin talous Kuntalaki ja kunnan talous Kuntalain 65 Valtuuston on hyväksyttävä kunnalle talousarvio ja taloussuunnitelma kolmeksi tai useammaksi vuodeksi Talousarviossa hyväksytään toiminnalliset

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017 Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017 Tiedotustilaisuus 11.2.2015 Toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma 8,0 Kuntasektorin

Lisätiedot

Vuoden 2020 budjetointi alkaa, ole valmis!

Vuoden 2020 budjetointi alkaa, ole valmis! Vuoden 2020 budjetointi alkaa, ole valmis! 7.3.2019 Minna Punakallio @MinnaPunakallio Talousennusteita Suomen kansantalous nyt ja ennusteet https://www.kuntaliitto.fi/asiantuntijapalvelut/talous/paaekonomis

Lisätiedot

Nopein talouskasvun vaihe on ohitettu

Nopein talouskasvun vaihe on ohitettu Meri Obstbaum Suomen Pankki Nopein talouskasvun vaihe on ohitettu Euro ja talous 5/2018 18.12.2018 1 Euro ja talous 5/2018 Pääkirjoitus Ennuste 2018-2021 Kehikot Julkisen talouden arvio Työn tuottavuuden

Lisätiedot

SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET 1.1.2014

SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET 1.1.2014 1 Parikkalan kunta SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET 1.1.2014 1. Lainsäädäntöperusta ja soveltamisala Kuntalain 13 :n mukaan valtuuston tulee päättää kunnan ja kuntakonsernin sisäisen valvonnan

Lisätiedot

Pääekonomistin katsaus

Pääekonomistin katsaus Pääekonomistin katsaus Kuntamarkkinat 11.-12.9.2019 Minna Punakallio @MinnaPunakallio 10.9.2019 Maailmantalouden kasvupyrähdys ohi. Kasvu kuitenkin jatkuu USA:ssa ja Kiinassa Lähde: Osuuspankki, suhdanne-ennuste

Lisätiedot

Maakunnan talous ja omaisuus

Maakunnan talous ja omaisuus Maakunnan talous ja omaisuus Sote ja maakuntauudistus 1 3Kunnan järjestämän perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon, sosiaalitoimen ja pelastustoimen käytössä olevat tilat maakunta vuokraa vähintään

Lisätiedot

KUNTASTRATEGIA HONKAJOKI / VALT.SEMINAARIT ,

KUNTASTRATEGIA HONKAJOKI / VALT.SEMINAARIT , KUNTASTRATEGIA HONKAJOKI 2017-2025 / VALT.SEMINAARIT 24.8.17, 5.9.17 MISSIO (MIKÄ ON KUNNAN TEHTÄVÄ? MIKSI OLEMME TÄÄLLÄ?) Kuntalaki 410/2015 Kuntalain mukaan kunta edistää asukkaidensa hyvinvointia ja

Lisätiedot

Maakuntakierrosten koko maan talousdiat. Syksy 2013

Maakuntakierrosten koko maan talousdiat. Syksy 2013 Maakuntakierrosten koko maan talousdiat Syksy 2013 Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2012 tilinpäätökset Lähde: Tilastokeskus Vuosikate: Tietoja kuntien taloudesta vuosilta 2006 2012 Sisältää liikelaitokset.

Lisätiedot

Inarin kunta SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET

Inarin kunta SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET 0 Inarin kunta SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET Valtuusto / /2017 1 Sisällysluettelo 1. Lainsäädäntöperusta ja soveltamisala...2 2. Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan tavoite ja tarkoitus;

Lisätiedot

Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia?

Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia? Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia? Kuntamarkkinat 15.9.2016 Kehittämispäällikkö Erja Lindberg Pitkäaikaistyöttömyyden vuosihinta on 8 800 000 000 Laskelma vuoden 2014 kustannuksista

Lisätiedot

Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Hyväksytty: kaupunginvaltuusto xx.xx.2014 xx

Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Hyväksytty: kaupunginvaltuusto xx.xx.2014 xx Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Hyväksytty: kaupunginvaltuusto xx.xx.2014 xx 2 1. Lainsäädäntöperusta ja soveltamisala Kuntalain 13 :n mukaan valtuuston tulee päättää kunnan ja kuntakonsernin

Lisätiedot

Taloudellinen katsaus

Taloudellinen katsaus Taloudellinen katsaus Kesä 2019 Tiedotustilaisuus 17.6.2019 Talousnäkymät Reaalitalouden ennuste 17.6.2019 Jukka Railavo, finanssineuvos Talousnäkymät Talouden kasvu jää viime vuosia maltillisemmaksi.

Lisätiedot

Vuoden 2009 talousarvion toteutuma Kaupunginjohtaja Mauri Gardin

Vuoden 2009 talousarvion toteutuma Kaupunginjohtaja Mauri Gardin Vuoden 2009 talousarvion toteutuma 31.8.2009 Kaupunginjohtaja Mauri Gardin Budjettivertailua vuoteen 2008 25.9.2009 Ulkoinen laskelma 2008 2009 Muutos % Tilanne 31.8.2009 8kk 8kk Toimintatuotot 36 536

Lisätiedot

Me teemme yhdessä Uutta Tuusulaa! Hyvinvointiseminaari Arto Lindberg

Me teemme yhdessä Uutta Tuusulaa! Hyvinvointiseminaari Arto Lindberg Me teemme yhdessä Uutta Tuusulaa! Hyvinvointiseminaari Arto Lindberg 3.10.2017 3. Tulevaisuuden kunnan kysymystä: Mistä tulemme? Missä olemme? Mihin haluamme mennä? Hallitus päätti neuvottelussaan 5.7.2017,

Lisätiedot