KÄYTTÖTALOUS Strategiset tavoitteet vuodelle

Transkriptio

1

2 Talousarvio 2009 Taloussuunnitelma Kaupunginvaltuuston hyväksymä

3 Sivu 1(2) SISÄLLYSLUETTELO YLEISPERUSTELUT Kaupunkistrategia taloussuunnitelman ja talousarvion perustana Strategian kytkentä talousarvioon ja taloussuunnitelmaan Kotkan kehityksen puitteet Taloudelliset mahdollisuudet Kotkan kaupungin tuloperusteet Kotka-konserni Toimielinten menokehykset ja talousarvioehdotus Kotkan kaupungin talouden tasapainottaminen suunnitelmakaudella Talousarvion rakenne ja sitovuus Talouden ja toiminnan seuranta sekä raportointi KÄYTTÖTALOUS Strategiset tavoitteet vuodelle KONSERNIHALLINTO Keskusvaalilautakunta Tarkastuslautakunta Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto Kaupunginhallitus Kaupungin yhteiset Hallinnon vastuualue Talouden ja controllertoimintojen vastuualue Strategian ja rahoituksen vastuualue Kaupunkisuunnittelulautakunta HYVINVOINTIPALVELUT Sosiaali- ja terveyslautakunta Terveydenhuollon vastuualue Vanhustenhuollon vastuualue Sosiaalihuollon vastuualue Liikuntayksikkö Lasten ja nuorten lautakunta Lautakunnan avustukset Opetustoimen palvelualue Päivähoidon palvelualue Hyvinvointineuvolan palvelualue Nuorisotoimen palvelualue

4 Sivu 2(2 Kulttuurilautakunta Kulttuuriasiainkeskus Kaupunginkirjasto Kymenlaakson museo Kotkan opisto ELINKEINO- JA LIIKETOIMINTA Tekninen lautakunta Kotkan osuus pelastuslaitokselle Tilapalvelun vastuualue Kuntatekniikan vastuualue Ympäristölautakunta Ympäristökeskus Rakennusvalvonta LIIKELAITOKSET Kymenlaakson pelastuslaitos Kymijoen Työterveys INVESTOINNIT LASKELMAT Tuloslaskelma toimielimittäin Tuloslaskelma Rahoituslaskelma Tuloslaskelma ja rahoituslaskelma liikelaitokset eriteltyinä

5 1 1. Kaupunkistrategia taloussuunnitelman ja talousarvion perustana Kaupunginvaltuusto hyväksyi päivitetyn kaupunkistrategian, jonka mukaan Kotkan kaupungin visio vuoteen 2012 on: KOTKAN VISIO 2016 Merikaupunki Kotka on maailmanlaajuisesti verkostoitunut Suomenlahden vetovoimainen kasvukeskus. Kotkalaisuus on rohkeaa luovuutta, aktiivista osallistumista ja yrittäjyyttä, vahvaa yhteishenkeä sekä persoonallista ja omaleimaista kulttuurielämää. Kotkassa arvostetaan sosiaalista huolenpitoa, elinikäistä oppimista ja viihtyisää ympäristöä. Strategiset päämäärät ovat 1. Kotka on 15 suurimman kaupungin joukossa Suomessa 2. Aktiivinen elinkeinoelämä ja vetovoimainen satama 3. Talous tasapainossa 4. Toimivat ja laadukkaat palvelut 5. Puhdas ja turvallinen elinympäristö Kaikkien Kotka-kaupunkistrategia vahvistaa jo aikaisemmin valittua linjaa Kotkan strategisesta kehittämisestä, talouden suuntaviivoista ja palvelujen tuottamisesta. Valtuuston esille nostamat kriittiset menestystekijät ja arviointikriteerit tukevat päämäärien saavuttamista. Vuosittain päivitettävä mittaristo konkretisoi ja ohjaa toiminnan kehittymistä kohti haluttua suuntaa.

6 2 2. Strategian kytkentä talousarvioon ja taloussuunnitelmaan KRIITTISET MENESTYSTEKIJÄT VAIKUTTAVUUS JA PALVELUKYKY - Yritysten sijoittuminen ja työpaikkojen määrä lisääntyy - Elinkeinoelämän ja kaupan toiminta on aktiivista - Liikunta- ja kulttuurielämä näkyvää ja omaleimaista - Asuin- ja elinympäristö viihtyisä ja asukkaiden hyvinvoinnin laatu korkea - Kestävän kehityksen periaatteita noudatetaan - Logistiikka, meriturvallisuus ja ammattikorkeakoulu muodostavat huippuosaamisen keskittymän - Ilmastonmuutoksen ehkäisy RESURSSIT - Käyttötalouden kantokyky on hallinnassa ja tulopohja perustuu enintään vertailukaupunkien keskitasoa olevaan veroprosenttiin - Väkiluvun jatkettava kasvuaan - Organisaatiouudistuksen tavoitteet 2012 on saavutettu OSAAMINEN JA UUDISTUMINEN - Kaupungin oltava kilpailukykyinen osaavan henkilöstön työnantajana ja työkyvyn ylläpitäjänä - Palvelutoiminnan tukeuduttava ammattitaitoiseen johtajuuteen PROSESSIT JA RAKENTEET - Kilpailukykyiset palvelut toimivat laaja-alaisesti, laadukkaasti ja kustannustehokkaasti - Kaupungin päämääriä tukevat liikennehankkeet toteutuvat - Ekologinen kaupunkisuunnittelu Kriittiset menestystekijät on johdettu valtuuston hyväksymästä visiosta. Ne vastaavat kysymykseen, missä asioissa Kotkan kaupungin on ehdottomasti onnistuttava, jotta se etenee visionsa suuntaan. Kotkan kaupungin strategiassa on neljä näkökulmaa ja 15 kriittistä menestystekijää. Menestystekijöille kaupungin toimielimet asettavat arviointikriteerit, joita valtuusto on jo pääkohdiltaan määritellyt strategia-asiakirjassa. Arviointikriteerien määrittelyn tavoitteena on etsiä mittari, väline tai keino, joka kuvaa parhaiten kaupungin tai sen yksikön onnistumista kriittisessä menestystekijässä. Arviointikriteerille asetettu tavoite voi olla määrällinen tai laadullinen kuvaus tarkasteltavan asian ominaisuuksista, joiden perusteella voidaan erottaa onnistuminen epäonnistumisesta. Yhdellä menestystekijällä voi olla useampi (1-5) arviointikriteeri, jolla onnistumista kuvataan. Arviointikriteerin tehtävänä on osoittaa, eteneekö kaupunki strategian mukaisesti. Palvelustrategia Kaupunginvaltuuston hyväksymässä kaupungin palvelustrategiassa linjataan, miten kuntalaisten palvelutuotanto järjestetään tarkoituksenmukaisella tavalla. Palvelustrategian perusteella määritellään millaista osaamista kaupungin organisaatiossa pitkällä tähtäyksellä tarvitaan. Palvelujen kehittämisen lähtökohtana on kuntalaisten ja asiakkaiden todelliset tarpeet, väestön ikärakenne ja sosiaalisen oikeudenmukaisuuden periaate.

7 3. Kotkan kehityksen puitteet Väestö ja työpaikat 3 Kotkan kaupungin tavoitteena on asukasluvun kasvu. Kotkan viime vuosien väestökehitys on ollut seuraava (tilanne ): Kaupungin väestömäärässä on pientä kasvua, väkiluku oli , jossa vuoden alun tilanteeseen on nousua 16 henkilöä. Maahanmuuton nettolisäys viime vuonna oli ennakkotietojen mukaan 227 henkilöä, joka pitää väestömuutoksen positiivisena syntyneiden vähemmyydestä ja Kotkasta muuttaneiden enemmyydestä huolimatta. Väestökehitys ikäryhmittäin on ollut seuraava (tilanne ): Ikäryhmä % % % , , , , , , , , ,3 Tilastokeskuksen ennusteen mukaan Kotkan väestön ikärakenne muuttuu seuraavasti: Ikäryhmä % % % , , , , , , , , ,9 Työpaikkakehitys on ollut seuraava: (Cursorin arvio) (Cursorin arvio) Vuonna 2007 työttömien määrä Kotkassa oli keskimäärin 2875 henkilöä (3 324 henkilöä vuonna 2006) ja työttömien osuus työvoimasta 11,2 % (12,9 %). Pitkäaikaistyöttömien määrä oli 893 henkilöä (1 074) ja alle 25-vuotiaiden työttömien 269 henkilöä (329). Elokuun lopussa 2008 Kotkan työttömyysaste oli 10,7 %.

8 4. Taloudelliset mahdollisuudet 4 Yleinen taloudellinen kehitys Talouden kasvu oli vielä viime vuonna nopeaa, ennakkotietojen mukaan 4,5 %. Korkeasuhdanne on taittunut ja talouskasvu on tänä vuonna nopeasti hidastumassa. Ennustelaitosten elo-syyskuussa julkaistut arviot kuluvan vuoden tuotannon kasvusta ovat 2 3 %. Vuodelle 2009 ennustetaan yleisesti alle kahden prosentin tuotannon kasvua. Kansainväliseen talouteen liittyvien riskien toteutuminen voi johtaa viennin hidastumisen ja rahoitusmarkkinoiden häiriöiden johdosta kansantaloutemme ennustettua heikompaankin kehitykseen. Vuonna 2008 kuluttajahintojen arvioidaan kohoavan yli neljä prosenttia. Etenkin ruuan ja polttoaineiden hinnat ovat nousseet nopeasti. Myös kotimaiset kustannuspaineet ovat purkautuneet, mihin osaltaan ovat vaikuttaneet aiempia vuosia suuremmat palkkojen korotukset. Ensi vuonna inflaation arvioidaan hidastuvan muun muassa tuontihintojen nousun vaimentumisen sekä elintarvikkeiden arvonlisäveron alentamisen johdosta. Palkkojen sopimuskorotukset ovat ensi vuonna maltillisemmat kuin tänä vuonna ja myös palkkaliukumat jäänevät vähäisemmiksi suhdannetilanteen johdosta. Työllisyyden kehitys on ollut suotuisaa. Tänä vuonna työllisten lukumäärän arvioidaan lisääntyvän noin henkilöllä viime vuoden keskimääräisestä tasosta ja työllisyysaste kohoaa tänä vuonna 70,5 %:iin. Vuonna 2009 työvoiman kysynnän kasvu pysähtyy ja työllisyysaste pysynee kuluvan vuoden tasolla. Työttömyysaste alenee tänä vuonna viime vuoden keskimääräisestä tasosta ja on 6,2 prosenttia. Valtiovarainministeriö arvioi keskimääräisen työttömyysasteen alenevan ensi vuonna hieman tämän vuoden tasosta. Kunnallistalouden kehitys Kuntien talouden neljännesvuositilaston mukaan kuntien toimintamenot kasvoivat kuluvan vuoden ensimmäisellä vuosipuoliskolla peräti 8 % verrattuna edellisen vuoden vastaavaan ajanjaksoon. Kunta-alalla viime vuoden loppupuolella saavutetut neuvottelutulokset virka- ja työehtosopimuksista ovat nopeuttaneet merkittävästi kunta-alan palkkasumman kasvua vuoden 2007 viimeisestä neljänneksestä alkaen. Vuonna 2007 kunta-alan palkkasumma kasvoi ennakkotietojen mukaan 4,2 %. Kuntien ja kuntayhtymien palkkasumma on lisääntynyt alkuvuonna lähes seitsemän prosentin vuosivauhtia. Koko vuonna palkkasumma kasvanee yli kuusi prosenttia. Kunta-alan ansiotasoindeksi kohoaa tänä vuonna keskimäärin 5,3 %. Ensi vuonna palkkasumman kasvuvauhti hidastuu sopimuskorotusten johdosta. Ansiotasoindeksi kohonnee kuitenkin 3,7 prosenttia ensi vuonna. Kunta-alan palkkasumman arvioidaan kasvavan myös henkilöstön lukumäärän lisäyksen sekä rakennemuutosten johdosta. Kunta-alan kustannustaso kohoaa tänä vuonna melko nopeasti verrattuna viime vuosien kehitykseen. Esimerkiksi peruspalvelujen hintaindeksillä mitattuna keskimääräinen vuotuinen kohoaminen on ollut vuosina noin kolmen prosentin luokkaa. Tänä vuonna kustannustason arvioidaan nousevan 4,7 %. Ensi vuonna peruspalvelujen hintaindeksin ennustetaan kohoavan 3,2 %. Ensi vuoden valtion talousarvioesityksessä kuntien valtionosuudet nousevat runsaasti, arviolta 684 miljoonaa euroa. Kuntien rahoitusasema ei tästä johtuen kuitenkaan käytännössä parane, koska kyse on kustannustason nousun ja tuloverotuksen keventämiseen liittyvien veromenetysten kompensoimisesta. Erityisesti sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuudet kasvavat sen vuoksi, että kuntien veromenetykset kompensoidaan nostamalla sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuuksia. Talousennusteita on aivan viime viikkoina tarkistettu edelleen alaspäin ja taantumaan ajautumista pidetään laajalti todennäköisenä. Talouden käänne saattaa myös olla varsin jyrkkä maailmanlaajuisen luottolaman ja finanssikriisin rantautuessa Suomeenkin. Suhdannekäänteen syvyys ja kesto ovat monelta vielä epävarmojen arvioiden varassa.

9 5 Tässä tilanteessa on syytä erityiseen malttiin ja varovaisuuteen. Ottaen huomioon voimassa oleva korkea palkkasopimus ja ikääntymisen aiheuttamat menopaineet, on kuntien nyt pyrittävä välttämään kaikin keinoin kaikkia menoja lisääviä toimenpiteitä. Valtiovarainministeriön ennusteen mukaan kuntien tulojen ja menojen ristiriita on kärjistymässä talouskehityksen hidastuessa ennakoitua voimakkaammin, tilanne uhkaa vain vaikeutua. Oman alueen talouden kehitys Kymenlaakson toimialakatsauksen 2/2008 mukaan kaupan myynti on seurannut Kymenlaaksossa koko maan vähittäiskaupan trendiä, muta viime vuosina maakunnan kasvu on ollut hieman voimakkaampaa kuin valtakunnallisesti. Maakunnassa 5-19 henkilön yrityksillä on keskeinen rooli työllisyyskasvussa. Suuremmat yritykset, jotka pääsääntöisesti vientiyrityksiä, ovat suhdanneherkimpiä. Viiden vuoden tarkasteluajanjaksolla myöskään mikroyritysten työllisyysvaikutus on jäänyt marginaaliseksi. Kotkan-Haminan seudun teollisuuden liikavaihto laski 6 % vuoden 2008 alkupuolella. Tähän vaikutti osaltaan Summan tehtaan lakkauttaminen. Sen sijaan rakennusalalla liikevaihto kasvoi peräti 20 %. Liike-elämän ja kotitalouksien palvelut kääntyivät uudelleen nousuun, mutta kasvu on muuta maata hitaampaa. Kaupan ja liikenteen liikevaihdot kasvoivat, joten seudulla on suhdannevaihtelua tasapainottavia tekijöitä. Erityisesti liikennepalvelujen (satamat ja huolinta ym.) kasvu oli nopeaa, ne muodostavat 44 % koko liikennealan työpaikoista. Metsäteollisuuden rakennemuutos on vaikuttanut myös muihin teollisuudenaloihin, kuten metalli- ja kemianteollisuuteen, vaikka muualla maassa niiden kasvu jatkuu. Seudun kehityksen riskitekijät liittyvät teollisuuden rakennemuutokseen ja sen vaikutukseen koko yritystoimintaan, julkiseen sektoriin ja työmarkkinoihin. Kuntien verotulojen kehitys Ensi vuonna kunnallisveron tilitykset lisääntyvät n. 3,2 %. Ansiotulojen kasvu säilynee suhteellisen ripeänä, mutta kunnallisverotuksessa toteutettavat veronkevennykset vähentävät kunnallisveron tuottoa n. 374 milj. euroa.

10 6 Kuntien yhteisöveron tilitykset ovat arvion mukaan n. 1,6 miljardia euroa tänä ja ensi vuonna. Suhdanteiden muutos painanee kehityksen jopa miinusmerkkiseksi. Kiinteistöveron tilitykset kasvavat arviolta 3,3 %. Kuntien verotulojen tilitykset ovat tänä vuonna yhteensä 16,3 miljardia euroa. Ensi vuonna tilitykset kasvanevat n. puoli miljardia euroa eli vajaat 3 %. KUNTIEN VEROTULOT YHTEENSÄ TILIVUOSI ** 2009** 2010** 2011** Verolaji Kunnallisvero Muutos % 6,2 6,4 7,0 3,2 5,4 4,6 Yhteisövero Muutos % 7,5 18,0 9,9-1,2 3,1 4,2 Kiinteistövero Muutos % 8,3 8,9 6,4 3,3 3,2 3,1 VEROTULOKSI KIRJATTAVA Muutos % 6,4 7,5 7,2 2,8 5,1 4,5 milj. euroa Lähde: Kuntaliitto, Verotulojen ennusteet, päivitetty ** Ennuste 5. Kotkan kaupungin tuloperusteet Valtionosuudet ja verotulotasaus Yleisen valtionosuuden vuoden 2009 yleisen valtionosuuden perusosa on talousarvioesityksen ( ) mukaan 29,68 /asukas. Määräytymisessä on otettu huomioon täysimääräinen indeksikorotus 3,9 % (indeksikorotus leikkaamattomaan osaan). Perusosan perusteella lasketusta yleisen valtionosuuden koko määrästä vähennetään edelleen voimassa oleva valtionosuusleikkaus 10,75 euroa/asukas. Kaikkien kuntien valtionosuuteen vaikuttaa vähentävästi eräiden valtiolle siirrettävien tehtävien (kuluttajaneuvonta, holhoustoimen edunvalvonta ja elatustuki hallinnon kustannusten osalta) kustannusten huomioon ottaminen valtionosuuden vähennyksenä, työmarkkinatuen rahoitusratkaisu vuonna 2006 sekä eräiden väliaikaisten tehtävien rahoitus (Kunta-IT, viranomaisradioverkko). Valtionosuuden määrään on vuonna 2006 lisätty tai siitä on vähennetty työmarkkinatuen kuntakohtainen ns. kompensaatioerä (nettolisäys yleiseen valtionosuuteen oli noin 30 miljoonaa euroa). Aktiivitoimenpiteiden menoja vähentävä vaikutus yhteensä 5,80 euroa/asukas on kuitenkin otettu valtionosuusleikkauksena huomioon. Kotkan kaupungin valtionosuusleikkaukset ovat miltei samansuuruiset kuin kompensaatioerän vaikutus. Sosiaali- ja terveydenhuollon kuntakohtaiset laskelmat ovat käytettävissä. Laskelmat ovat alustavia sen vuoksi, että päivähoitokerroin, lastensuojelukerroin, vammais- ja sairastavuuskerroin ovat vuoden 2008 valtionosuusperusteiden mukaiset. Lopulliset kuntakohtaiset laskelmat valmistuvat marras-joulukuussa. Kuntakohtaisissa laskelmissa on otettu huomioon 3,9 % indeksikorotus ja muut edellä mainitut valtionosuuden määrään vaikuttavat tekijät. Valtionosuusprosentiksi muodostuu 34,64 %, jolloin nousu on 1,90 %-yksikköä vuoteen 2008 verrattuna.

11 7 Sosiaali- ja terveydenhuollon vuoden 2009 valtionosuuden määrään vaikuttavina tekijöinä on otettu huomioon mm: asukasluvun määrän muutokset, vuoden 2009 indeksitarkistus 3,9 %, valtiollistettavien tehtävien valtionosuutta vähentävä vaikutus, maksutulojen korotusten vähennys, talousarvioesityksessä toteutetut eräät valtionosuuden lisäykset ja verokompensaatio Opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuuksissa vuosi 2009 on valtionosuusjärjestelmässä ns. kustannuspohjavuosi, jolta vuoden 2012 yksikköhinnat tullaan laskemaan. Sen vuoksi on tärkeätä, että vuodelta 2009 annettavat tiedot valtionosuuteen oikeuttavista kustannuksista annetaan aikanaan mahdollisimman oikeanmääräisinä. On mahdollista, että vuoden 2010 valtionosuusjärjestelmän uudistus aiheuttaa tähän muutoksia, mutta koska muutoksista ei ole vielä tietoja, on tietojen keruuseen syytä varautua nykyisen järjestelmän pohjalta. Yksikköhinnat Vuoden 2009 valtionosuuden perusteena olevat keskimääräiset yksikköhinnat perustuvat syyskuun lopussa annettavaan asetukseen ja muut yksikköhinnat annettuun valtion talousarvioesitykseen. Pääosaan yksikköhinnoista tehdään täysimääräinen indeksikorotus, joka on valtion talousarvioesityksen mukaan 3,9 %. Osa yksikköhinnoista perustuu vain talousarvioesitykseen, jossa on esitetty korotukset mm. liikunnan ja nuorisotyön asukasperusteisiin yksikköhintoihin, liikunta 12,00 euroa/asukas (korotus 1,10 euroa) ja nuorisotyö 14,00 euroa/asukas (korotus 0,50 euroa). Laitosten (teatterit, orkesterit ja museot) henkilötyövuosien hintoihin tehdään indeksikorotuksenlisäksi tasokorotus, jossa yksikköhintoja korotetaan lähemmäksi todellista pohjaa kolmen vuoden aikana. Korotukset perustuvat vuoden 2006 alusta voimaan tulleeseen lainsäädäntöön. Korotus toteutetaan vuosina Vuonna 2009 yksikköhintoihin tulee korotuksena 33 prosenttia alkuperäisen hinnan ja todellisen valtionosuuspohjan erotuksesta. Kunnan asukaskohtaiseksi rahoitusosuudeksi on laskettu 803 euroa/asukas talousarvioesitykseen liittyvän peruspalvelubudjetin laskennallisten kustannusten perusteella. Arviossa on otettu huomioon indeksikorotus, perusopetuksen ja lukiokoulutuksen oppilaiden vähentyminen ja toisaalta ammatillisen koulutuksen oppilasmäärän kasvu. Nykyinen asukaskohtainen rahoitusosuus (ennakko) on 772,89 euroa/asukas, joten nousu olisi noin 3,9 %. Rahoitusosuus kohdistuu valtionosuutta vähentävänä tekijänä ainoastaan peruskuntiin. Kun toiminnan ylläpitäjänä on muu kuin kunta, kuten Kotkan kaupungin tapauksessa yhtiöitetyt teatteri ja orkesteri ja toisen asteen ammatillisen koulutuksen kuntayhtymä, ne saavat lyhentämättömänä yksikköhintarahoituksen ja em. laitosten henkilötyövuosien hintaan liittyvän tasokorotuksen valtionosuusrahoitukseensa. Verotulotasauksen laskentaperusteina ovat tiedot laskennallisesta kunnallisverosta ja laskennallisesta kiinteistöverosta keskimääräisillä veroprosenteilla laskettuina. Yhteisöveroosuutena on suoraan arvio maksettavasta kunnan yhteisövero-osuudesta. Vuoden 2009 valtionosuuksien tasaus määräytyy vuodelta 2007 valmistuvan verotuksen perusteella. Verohallituksesta saatujen ennakkotietojen perusteella on laskettu kuntakohtaiset tasauslisät ja - vähennykset (Verohallitus ). Koska kyseessä on ennakkotieto kesken olevasta verotuksesta, muutokset ovat mahdollisia. Verotus valmistuu , jonka jälkeen tasaus tarkistetaan. Valtionosuuksia tasattaessa tasauslisän määrä on 100 % tasausrajaan saakka. Tasausvähennyksen määrä on 37 % tasausrajan ylittävistä laskennallisista verotuloista. Maksatuksessa verotulotasaus jaetaan siten, että yleiseen valtionosuuteen kohdistetaan 6 %, sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuuteen 57 % sekä opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuuteen 37 %. Laskennallinen verotulo on 3156,43 euroa/asukas ja tasausraja (91,86 %) 2899,49 euroa/ asukas. Kotkan laskennallinen verotulo on 3033 euroa/asukas, joten Kotka tasaus vuonna 2009, joka toteutetaan maksettavien valtionosuuksien vähennyksenä, on 49 euroa/asukas, yhteensä 2,7 milj. euroa.

12 8 Verotulot Vuoden 2009 talousarvio on laadittu käyttäen 19,50 % suuruista tuloveroprosenttia. Vuoden 2009 verotuloarvioita tehtäessä on ollut käytettävissä verohallinnon ilmoittama ennakkotieto vuoden 2007 valmistuvasta verotuksesta. Ennakkotiedon mukaan kunnallisverotuksessa verotettavien tulojen kasvu Kotkassa vuonna 2007 oli 6,2 prosenttia ja koko maassa 7,5 prosenttia. Vuonna 2008 kunnallisveron tilitysten kasvu vuoden 2007 samaan ajankohtaan verrattuna on syyskuun tilityksen jälkeen 8,3 % prosenttia, n. 11,3 milj. euroa, josta veroprosentin korotuksen vaikutusta n. 3,9 milj. euroa. Marraskuussa tehtävä vuoden 2007 verotuksen maksuunpanotilitys ja joulukuussa tehtävät kuntaryhmän jako-osuuksien tarkistus ja yksittäisten kuntien jako-osuuksien muutos vuoden 2008 perusteisiin muuttavat kuitenkin tilannetta. Verohallinnon antamien tietojen mukaan Kotkan kaupungin maksuunpanotilityksessä vähennetään 12,0 milj. euroa. Kunnallisverokertymäksi vuonna 2009 arvioidaan noin 168,7 milj. euroa, mikä vastaa 3,4 %:n kasvua tilityksissä. Vuonna 2008 yhteisöveron tilitykset ovat kasvaneet vauhdilla (+23,7 %) ja talousarvioon merkitty tuloarvio ylittynee. Vuoden 2009 yhteisöveron tilitysten arvioidaan koko maassa laskevan 1,2 % suhdanteiden heikentyessä. Kotkan jako-osuus laskee hiukan ja arvio lähtee siitä, että tilitysmäärä ei käytännössä kasva tämän vuoden ennusteesta. Erityisenä riskitekijänä yhteisöveron osalta on koko maakunnan kokonaistuotannon lasku teollisuudessa, jota palvelujen ja liikenteen suotuisa kehitys kuitenkin kompensoi. Kuntakohtaiset jako-osuudet vahvistetaan vasta tammikuussa Kuntaryhmän jako-osuus säilyy 22,03 % suuruisena. Kiinteistöveroprosentteihin ei esitetä muutoksia vuonna 2009, mutta veropohjan kasvun myötä kiinteistöveron tuloarvio kasvaa n. 0,3 milj. euroa vuoteen 2008 verrattuna. Rahoitustuotot ja -kulut Korkomenojen arvioidaan kasvavan 9,5 milj. euroon lisääntyvän lainanottotarpeen ja korkotason nousun vuoksi. Pitkäaikaisen lainanoton lisäksi varaudutaan vuoden mittaan tarvittavan kuntatodistusrahoituksen korkoihin. Korkomenoarviota kasvattaa lisäksi lainasalkun suojaus, joka on toteutettu koronvaihtosopimuksella syyskuussa Vastaavasti korkotuloarvio kasvaa ja nettohyödyn kaupungille arvioidaan ensi vuonna olevan 0,5 milj. euroa. Osinkovirran arvioidaan kokonaisuudessaan olevan 4,0 milj. euroa. Rahoitustuottoihin sisältyvät arviot kaupungin saamista takausmaksuista. Lyhytaikaisten sijoitusten tuottoarvio on säilytetty kuluvan vuoden tasossa. Toteutumaan vaikuttavat korkotason muutokset ja maksuvalmiustilanne vuoden aikana.

13 9 6. Kotka-konserni Kuntakonserni tarkoittaa kunnan sekä yhden tai useamman juridisesti itsenäisen yhteisön muodostamaa taloudellista kokonaisuutta, jossa kunnalla yksin (emoyhteisöllä) tai yhdessä muiden kuntakonserniin kuuluvien yhteisöjen kanssa on määräysvalta yhdessä tai useammassa yhteisössä (tytäryhteisö). Kaupunginvaltuusto hyväksyy konsernille tavoitteet ja seuraa tavoitteiden toteuttamista voimaantulleen kuntalain muutoksen myötä valtuusto voi asettaa tavoitteita ja määritellä periaatteita kunnan konsernijohdolle koskien tytäryhteisöjen toiminnan ohjausta ja valvontaa. Valtuusto voi lisäksi asettaa tavoitteita, jotka ohjaavat kunnan edustajia tytäryhteisön toimielimissä. Tytäryhteisöjen tulee noudattaa kaupunginvaltuuston hyväksymiä konserniohjeita ja strategiaa sekä valtuuston yhtiöille hyväksymiä omistajapoliittisia linjauksia. Konserniohjauksen tavoitteena on liittää konserniin kuuluvat tytäryhteisöt ja soveltuvasti myös osakkuusyhteisöt osaksi kaupungin johtamista. Tavoitteena on toteuttaa Kotkan konsernistrategiassa määriteltyä toiminta-ajatusta sekä parantaa konserniin kuuluvien yhteisöjen ohjattavuutta ja antaa tytäryhteisöille yksilöidyt tavoitteet. Konsernitilinpäätös on osa kaupungin tilinpäätöstä. Kaupunginhallitus johtaa kuntakonsernia. Kaupunginhallituksen konsernijaosto käyttää omistajan ohjausvaltaa. Konsernin operatiivinen johtaminen on kaupunginjohtajan vastuulla. Liiketoimintajohtajan tehtäväalueeseen kuuluvat kaupungin tytär- ja osakkuusyhteisöjen omistajaohjausta koskevat asiat kaupunginjohtajan määräämällä tavalla. Kotka-konsernin johtamisen tukena on tytäryhtiöportfolio, jossa arvioidaan tytäryhteisöjen strategista merkitystä ja markkinalähtöisyyttä. Siinä tarkastellaan jokaisen yhtiön kohdalla, miltä osin yhtiö toiminnassaan toteuttaa valtuuston hyväksymää kaupunkistrategiaa sekä määritellään seurantaa varten yhtiökohtaiset tunnusluvut. Portfolio on perusta kaupungin talousarviossa tapahtuvalle vuosittaiselle tavoitteiden asettamiselle tytäryhtiöille. Kotka-konserniin kuuluvat tytäryhteisöt on jaettu kolmeen ryhmään: yksiköille, jotka harjoittavat liiketoimintaa, asetetaan tuottovaatimus (liiketoimintayhtiöt) yksiköille, joiden omistaminen perustuu kunnan jonkun perustehtävän ylläpitoon tai joiden ylläpito ja omistaminen pohjautuu sosiaalisiin tai sivistyksellisiin perusteisiin, ja joille ei aseteta taloudellisen voiton tuottovaatimusta (nollatuottoyhtiöt) edellisessä kohdassa mainituin perustein omistettavat yhtiöt, joiden toimintaan voidaan antaa avustusta. Toiminnallinen ja riskienhallinnan vaatimus asetetaan (avustettavat yhtiöt). Alla olevassa tekstissä valtuustoon nähden sitovat tavoitteet on esitetty tummennetulla pohjalla. Muu teksti- ja numeraalinen esittely on informatiivista.

14 Kotkan Energia Oy Liiketoimintayhtiö Omistus: Kotkan kaupunki 100 %. Toiminta-ajatus: Kotkan Energia Oy:n tarkoituksena on myydä kaukolämpöä hyödyntäen uusiutuvia energiamuotoja yhdistetyssä sähkön- ja lämmöntuotannossa yhteistyössä paikallisen teollisuuden kanssa. Kotkan Energia Oy varautuu energiamarkkinoiden nopeaan muutokseen ja oman pääoman lisäämiseen. Merkittäviä kehittämistoimia: Kotkan Energian Korkeakoskelle rakenteilla oleva Hyötyvoimalaitos otetaan kaupalliseen käyttöön helmi-maaliskuussa Tavoitteet vuodelle 2009: Osinkotuloutus emolle 1,1 M Kaukolämmön hinta maan keskiarvossa. Suhteet Kotkan kaupungin kanssa TP 2007 Ennuste 2008 Arvio 2009 Myynti emolle Myynti konsernille Osakepääoma emolta Takaukset emolta Maksuvalmiuslainat Korot emolle Tilikauden tulos Jakokelpoinen oma pääoma Osingot emolle Muut tuloutukset emolle - lainatakausten provisiot kaukolämpöverkon maaaluevuokra Yhteisön omat tunnusluvut TP 2007 Ennuste 2008 Arvio 2009 Sijoitetun pääoman tuottoaste (%) 2,6 1,5 2,5 Uusiutuvan energiatuotannon osuus omasta energiatuotannosta, % Kotkan Satama Oy Liiketoimintayhtiö Omistus: Kotkan kaupunki 100 %. Toiminta-ajatus: Yhtiön toimintapolitiikan mukaisesti yhtiön perustehtävä ja toiminnan tarkoitus on kehittää ja ylläpitää toimintaedellytyksiä merikuljetuksille ja niitä palveleville yrityksille. Yhtiö huolehtii sataman infrastruktuurista, alusliikenteestä ja nosturipalvelujen tarjoamisesta. Merkittäviä kehittämistoimia: Palaslahden logistiikka-alue 150 ha valmistuu. Konttialueiden käytön tehostaminen. Autokenttäalueiden lisääminen. Liiketoiminnan käynnistäminen Haminassa. Tavoitteet vuodelle 2009: Resurssiluovutuskorvauksia saadaan 7 M. Suomen suurin yleissatama kokonaisvolyymilla mitattuna. Suhteet Kotkan kaupungin kanssa TP 2007 Ennuste 2008 Arvio 2009 Oman pääoman sijoitus emolta Takaukset emolta Muut tuloutukset emolle Yhteisön omat tunnusluvut TP 2007 Ennuste 2008 Arvio 2009 Liikevaihdon kasvu Sijoitetun pääoman tuotto% 7,7 8 7 Käyttökate % Tuottavuus/tonnia/henkilö

15 11 Kymenlaakson Ammattikorkeakoulu Oy Omistus: Kotkan kaupunki 51 % ja Kouvolan seudun kuntayhtymä 49 %. Toiminta-ajatus: Nollatuottoyhtiö KyAMK:n perustehtävänä on yksilöiden, yritysten, elinkeinoelämän ja toiminta-alueen osaamisen suunnitelmallinen ja määrätietoinen vahvistaminen. Merkittäviä kehittämistoimia: KyAMK hakee vielä vuoden 2009 aikana omistajilta takauksia noin 9-10 M :n lainoille (Kotkan osuus 51 %) Kasarminmäen (Kouvola) kampuksen rakentamiseen. Tavoitteet vuodelle 2009: Tutkintojen määrä vähintään 700. Aseman säilyttäminen valtakunnallisessa kouluverkostossa. Emon avustus 6 tutkimusjohtajan palkkaukseen Suhteet Kotkan kaupungin kanssa TP 2007 Ennuste 2008 Arvio 2009 Myynti emolle Myynti konsernille Avustus emolta Oman pääoman sijoitus emolta Takaukset emolta Yhteisön omat tunnusluvut TP 2007 Ennuste 2008 Arvio 2009 Liikevaihto yhteensä Tulokseen liittyvät - liikevoitto tilikauden tulos Vaikuttavuuteen liittyvät - tutkintojen määrä Koulutuspalveluiden laajuus 2,1 M 2,0 M 2,0 M - Työllistyneet tutkinnon suorittaneista, % 85,9 86 Kotkan Toriparkki Oy Omistus: Kotkan kaupunki 100 %. Toiminta-ajatus: Nollatuottoyhtiö Yhtiö omistaa autopaikoituskiinteistön sekä harjoittaa autopaikkojen vuokraustoimintaa ja muuta kauppakeskukseen liittyvää toimintaa. Tavoitteet vuodelle 2009: Pysäköintien määrä kpl. Suhteet Kotkan kaupungin kanssa TP 2007 Ennuste 2008 Arvio 2009 Myynti emolle Myynti konsernille Oman pääoman sijoitus emolta Pääomalainat emolta Takaukset emolta Korot emolle Yli-/alijäämäkertymä Yhteisön omat tunnusluvut TP 2007 Ennuste 2008 Arvio 2009 Liikevaihto Pysäköintejä kpl

16 12 Kymen Vesi Oy Omistus: Kotkan kaupunki omistaa A-osakkeista 79,25 %. Toiminta-ajatus: Nollatuottoyhtiö Asiakkaille tuotetaan hyvälaatuista talousvettä luotettavasti, turvallisesti ja taloudellisesti. Jätevedet käsitellään parasta käyttökelpoista tekniikkaa hyödyntäen ja ympäristöarvoja kunnioittaen. Merkittäviä kehittämistoimia: Yhtiö laajentaa puhdistamoa ja rakentaa siirtoviemärin. Rakentamiskustannuksia varten nostettaville lainoille haetaan kaupungin takausta. Tavoitteet vuodelle 2009: Veden ja jäteveden hinnan muutos noudattelee valtakunnan keskitasoa. Veden laatu säilyy hyvänä. Jäteveden aiheuttamat ympäristöhäiriöt hallinnassa. Suhteet Kotkan kaupungin kanssa TP 2007 Ennuste 2008 Arvio 2009 Myynti emolle Myynti konsernille Osakepääoma emolta Lainat emolta Takaukset emolta Korot emolle Yli-/alijäämäkertymä Muut tuloutukset emolle (tak.proviisio) Yhteisön omat tunnusluvut TP 2007 Ennuste 2008 Arvio 2009 Liikevaihto Liikevoitto Kymenlaakson Vesi Oy Nollatuottoyhtiö Omistus: Kotkan kaupunki 70 %, Anjalankoski 12 % ja Hamina 18 %. Toiminta-ajatus: Yhtiön tehtävänä on hankkia hyvälaatuista vettä osakkailleen omakustannusperiaatteella. Suhteet Kotkan kaupungin kanssa TP 2007 Ennuste 2008 Arvio 2009 Myynti konsernille Osakepääoma emolta Takaukset emolta Muut tuloutukset emolle Yhteisön omat tunnusluvut TP 2007 Ennuste 2008 Arvio 2009 Liikevaihto Tulos

17 Kymijoen Ravintopalvelut Oy 13 Nollatuottoyhtiö Omistus: Kotkan kaupunki 66,5 % ja Kymenlaakson sairaanhoitopiiri 33,5 %. Toiminta-ajatus: Yhtiön tavoitteena on lisätä hyvinvointia tarjoamalla laadullisesti ja hinnallisesti kilpailukykyisiä ruokailupalveluita, jotka täyttävät valtakunnalliset ravitsemissuositukset. Merkittäviä kehittämistoimia: Keskuskeittiön rakentaminen Jylpylle Takojantie 3. Tavoitehinta-arvio on 12,5 M. Tavoitteet vuodelle 2009: Tuotteistaminen valmistuu. Emolle tuotetun aterian kustannuslaskenta tehdään. Keskuskeittiöpäätös tehdään. Päätös mahdollisesta rakentamisesta on hyväksytettävä kaupunginhallituksella ja takaus valtuustolla. Suhteet Kotkan kaupungin kanssa TP 2007 Ennuste 2008 Arvio 2009 Myynti emolle Myynti konsernille Lainat emolta Takaukset emolta Korot emolle Yhteisön omat tunnusluvut TP 2007 Ennuste 2008 Arvio 2009 Liikevaihto, Liikevaihto/henkilö, Seutulaskenta Oy Nollatuottoyhtiö Omistus: Kotkan kaupunki 59 %, Kymenlaakson sairaanhoitopiiri 30 %, Hamina 6 % ja Kotkan-Haminan seudun koulutuskuntayhtymä 2 %. Lisäksi omistajina ovat Pyhtään, Virolahden ja Miehikkälän kunnat ja Kotka Kymin seurakuntayhtymä. Toiminta-ajatus: Seutulaskenta Oy on Etelä-Kymenlaakson kuntien ja kuntayhtymien yhteinen julkisten tukipalvelujen palvelukeskus. Yhtiön tarkoituksena on toimia omistajiensa ja niiden konsernin jäsenten sekä muiden julkisten organisaatioiden hallintopalvelujen tuottajana. Yhtiö tuottaa asiakkaan tarpeesta lähtevät talousja palkkahallinnon, yhteishankintayksikön ja rekrytoinnin palvelut. Tavoitteet vuodelle 2009: Tuotteistus. Konsernin asiakkuuksien määrä lisääntyy. Suhteet Kotkan kaupungin kanssa TP 2007 Ennuste 2008 Arvio 2009 Myynti emolle Myynti konsernille Oman pääoman sijoitus emolta Yli-/alijäämäkertymä Yhteisön omat tunnusluvut TP 2007 Ennuste 2008 Arvio 2009 Liikevaihto, Henkilöstö Liikevaihto/henkilö

18 Cursor Oy 14 Nollatuottoyhtiö Omistus: Kotkan kaupunki 86,4 %, Hamina 4,5 %, Miehikkälä 2,4 %, Pyhtää 0,9 %, Virolahti 0,5 % ja eri yritykset yhteensä 4,46 % ja pankit 0,91 %. Toiminta-ajatus: Yhtiön tehtävänä on Kotkan-Haminan elinvoimaisuuden vahvistaminen synnyttämällä ja kehittämällä menestyvää yritystoimintaa. Kaupunki osallistuu asukaslukunsa mukaisessa suhteessa strategisiin kehityshankkeisiin Etelä-Kymenlaakson kuntien kanssa. Tavoitteet vuodelle 2009: Kaupungin t &k rahoitus projekteihin säilyy enintään nykytasolla (0,2 M ) Uudisrakennusten vuokrausaste 90 %. Uusia työpaikkoja seudulle 762. Suhteet Kotkan kaupungin kanssa TP 2007 Ennuste 2008 Arvio 2009 Myynti emolle Myynti konsernille Oman pääoman sijoitus emolta Lainat emolta Takaukset emolta Muut tuloutukset emolle Yhteisön omat tunnusluvut TP 2007 Ennuste 2008 Arvio 2009 Seudulle syntyvät uudet yritykset Seudulle syntyvät työpaikat Seud. sijoittuvien yritysten lkm Kotkan Asunnot Oy Nollatuottoyhtiö Omistus: Kotkan kaupunki 100 % Toiminta-ajatus: Yhtiön tehtävänä on toimivan, monipuolisen ja kohtuuhintaisen vuokra-asuntokannan tuottaminen ja ylläpitäminen. Merkittäviä kehittämistoimia: Mikäli yhtiö konvertoi tämän hetken korkotasoon nähden korkeakorkoiset 4,7 M :n aravalainat (yhtenäislainat), tulee se hakemaan lainalle kaupungin takauksen. Mikäli suunniteltu kaupungin omistamien asunto-osakkeiden ostaminen toteutuu, tarvitsee yhtiö kauppahinnan maksuun otettavalle lainalle kaupungin takauksen. Tavoite 2009: Asuntojen käyttöaste 98 %. Erillisten asunto-osakkeiden (40 kpl) ostaminen kaupungilta Suhteet Kotkan kaupungin kanssa TP 2007 Ennuste 2008 Arvio 2009 Myynti emolle Oman pääoman sijoitus emolta Lainat emolta Takaukset emolta Korot emolle Ylijäämäkertymä Yhteisön omat tunnusluvut TP 2007 Ennuste 2008 Arvio 2009 Käyttöaste, % 98, Vaihtuvuus, % Keskivuokra (budj. neliövuokra) 6,89 /asm²/kk 7,18 /asm²/kk 7,82 /asm²/kk

19 15 Kotkan Kaupunginteatteri Oy Omistus: Kotkan kaupunki 100 %. Toiminta-ajatus: Avustettava Kaupunginteatteri tarjoaa korkeatasoisia teatterielämyksiä, vahvistaa paikallisidentiteettiä, kasvattaa uutta teatteriyleisöä ja tukee Kotkan asemaa vireänä ja kiinnostavana kulttuurikaupunkina. Tavoitteet vuodelle 2009: Vähintään 7 ensi-iltaa ja vähintään katsojaa. Suhteet Kotkan kaupungin kanssa TP 2007 Ennuste 2008 Arvio 2009 Myynti emolle Myynti konsernille Avustus emolta Oman pääoman sijoitus emolta Yli-/alijäämäkertymä Muut tuloutukset emolle -toimitilavuokrat Yhteisön omat tunnusluvut TP 2007 Ennuste 2008 Arvio 2009 Katsojaluku Ensi-iltojen määrä Vakinaisen henkilökunnan määrä Henkilötyövuodet Avustus emolta, /katsoja Kotka Maretarium Oy Omistus: Kotkan kaupunki 97,17 %, Helsingin yliopisto 2,83 %. Toiminta-ajatus: Avustettava Yhtiön tehtävänä on tukea Kotkan asemaa kiinnostavana ympärivuotisena matkailukaupunkina sekä akvaariotoiminnan ylläpitäminen ja kalantutkimustoiminnan edistäminen ja kehittäminen sekä näihin liittyvä liiketoiminta. Merkittäviä kehittämistoimia: Yhtiö esittää 2,5 M :n hyljeosaston rakentamisinvestointia talousarvio sisältää :n suunnittelumäärärahan, minkä ehtona on hyväksytty tarveselvitys. Tavoitteet vuodelle 2009: Kävijämäärä Yhteislippu Vellamon kanssa. Suhteet Kotkan kaupungin kanssa TP 2007 Ennuste 2008 Arvio 2009 Myynti emolle Myynti konsernille Avustus emolta Oman pääoman sijoitus emolta Yli-/alijäämäkertymä Yhteisön omat tunnusluvut TP 2007 Ennuste 2008 Arvio 2009 Liikevaihto / kävijä, 10,3 10,5 10,5 Kävijämäärä Avustus emolta, /kävijä 3 3,1 2,8

20 16 Kymenlaakson Orkesteri Oy Omistus: Kotkan kaupunki 66,5 % ja Kouvola 33,5 %. Toiminta-ajatus: Avustettava Yhtiön tehtävänä on ylläpitää KymiSinfonietta-nimistä maakunnallista orkesteria ja järjestää korkeatasoisia konsertteja sekä toimia koko Kymenlaakson alueen taidelaitosten ja muiden yhteisöjen kanssa yhdessä musiikkikulttuurin ja -kasvatuksen edistämiseksi. Tavoitteet 2009: Yleisömäärä Suhteet Kotkan kaupungin kanssa TP 2007 Ennuste 2008 Arvio 2009 Avustus emolta Vuokra-avustus emolta Oman pääoman sijoitus emolta Yhteisön omat tunnusluvut TP 2007 Ennuste 2008 Arvio 2009 Liikevaihto, Yleisömäärä Avustus emolta, /kuulija Toimielinten menokehykset ja talousarvioehdotus Talousarvion valmistelu aloitettiin voimassa olevan taloussuunnitelman mukaisesta vuosikatetavoitteesta, joka vuodelle 2009 oli 19,4 milj. euroa. Taloussuunnitelman mukaisesti tilinpäätöksen alijäämä katettaisiin vuoden 2010 loppuun mennessä ja veroprosentti pidettäisiin ennallaan koko suunnitelmakauden ajan. Kaupunginhallitus antoi talousarvion laadintaohjeen Laadintaohjeen mukainen koko kaupungin toimintakate yhteensä oli - 230,2 milj. euroa. Koko kaupungin tasolla toimintakatekehykseen sisältyivät seuraavat valmistelua ohjaavat tekijät: ulkoisia toimintatuloja on mahdollisuuksien mukaan kasvatettava kustannustason nousua vastaavasti palkankorotusten kustannusvaikutus on 4 %:n mukaisina, kun lähtötasona olivat toukokuun 2008 palkat toimintakatteen nousu voi olla enintään 2,7 % Kaupungin johdon budjettineuvottelujen pohjalta kaupunginhallitus antoi toimielinkohtaisen kehyksen, jossa oli otettu huomioon toiminnalliset muutokset, henkilöstömenojen vähentämistavoitteet, sairaanhoitopiirin laskutuksen muita ostopalveluja suurempi kasvu ja esimerkiksi tilamuutosten aiheuttamat sisäisten vuokrien kasvut. Valtion talousarvioesitys annettiin eduskunnalle ja siihen sisältyvät valtionosuus- ja verotusperusteet päivitettiin kaupungin laskelmiin. Toimielimet antoivat talousarvioehdotuksensa mennessä.