Toteutuksen hankesuunnitelma

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Toteutuksen hankesuunnitelma"

Transkriptio

1 Tampereen Seudun Keskuspuhdistamo Oy Toteutuksen hankesuunnitelma Tampereen seudun kuntien merkittävin ympäristöinvestointi! / TSKPHall

2 Sisällys 1. Hankehistoriaa Keskuspuhdistamo-hankkeen tavoitteet Prosessikuvaus Sulkavuoren keskuspuhdistamo Puhdistamon mitoituskuormitus Jäteveden puhdistusprosessi Jäteveden mekaaninen esikäsittely Jäteveden kemiallis - biologinen käsittely Jäteveden jälkikäsittely Lietteen käsittely Lietteen terminen kuivaus ja poltto Laitosalueen rakennukset Siirtoviemärit Ympäristövaikutukset Rakentamisen aikaiset ympäristövaikutukset Rakentamisen aikaiset liikennejärjestelyt Käytön aikaiset ympäristövaikutukset ja liikennejärjestelyt Kaavoitus ja lupamenettelyt YVA Maakuntakaava Yleiskaava Asemakaava Ympäristölupa Hankkeen suunniteltu toteutustapa ja yleisaikataulu Rakennusluvat Kustannusarvio Rahoitus Toiminnan aikainen tulorahoitus Riskit Rakentamisen aikaiset riskit Käytön aikaiset riskit Tiedottaminen

3 1. Hankehistoriaa Tampereen jätevedenpuhdistamoilla käsitellään Tampereen jätevesien lisäksi Kangasalan, Pirkkalan, ja Ylöjärven kantakaupungin jätevedet. Lempäälän jätevedenpuhdistamolla käsitellään Lempäälän jätevesien lisäksi Vesilahden viemäröityjen alueiden jätevedet. Nykyiset kolme jätevedenpuhdistamoa ovat käyttöikänsä loppuvaiheessa ja edellyttäisivät laajaa saneerausta. Tampereen puhdistamolla ei ole kokonaistypen poistoprosessia, jonka toteuttaminen olisi nykyisille puhdistamoille kallista ja tilanpuutteesta johtuen hankalaa. Kaikki puhdistamot ovat kaupunkirakenteellisesti tonteilla, jotka soveltuisivat hyvin myös muuhun maankäyttöön. Muun muassa yllä mainittujen seikkojen johdosta ajatus usean kunnan keskuspuhdistamoksi Pirkanmaalla on kehittynyt viimeisen yli 20 vuoden aikana. Alustava selvitys keskuspuhdistamon sijoituspaikaksi valmistui 1997, mutta tämän jälkeen valmistellussa maakuntakaavassa ( ) puhdistamolle ei vielä osoitettu paikkaa. Vuonna 2006 Pirkanmaan vesihuollon kehittämissuunnitelmassa esitettiin keskuspuhdistamolle neljä vaihtoehtoista sijoituspaikkaa, samana vuonna valmistui vaihtoehtojen vertailu. Tällöin sijoituspaikkana mielenkiintoisimmiksi osoittautuivat Koukkujärvi (Nokia), Lentokenttä pohjoinen (Pirkkala). Melo ja Saukonvuori todettiin edellisiä heikommiksi vaihtoehdoiksi. Nokian ja Pirkkalan vaihtoehdot olivat esillä myös laaditussa Pirkanmaan keskuspuhdistamon yleissuunnitelmassa. Syksyllä 2007 käynnistettiin YVA menettely, jossa tarkasteltiin vaihtoehtoja VE1: keskuspuhdistamon sijaintipaikka lentokentän pohjoispuoli (Pirkkala), VE2: keskuspuhdistamon sijoituspaikka Koukkujärvi (Nokia) sekä VE0: nykyisten puhdistamoiden kehittäminen. Mitoitusvuotena oli 2040 ja mitoitus perustui laajaan osallistumiseen hankkeeseen; Akaa, Hämeenkyrö, Ikaalinen, Juupajoki, Kangasala, Kuhmalahti, Lempäälä, Nokia, Orivesi, Pirkkala, Tampere, Valkeakoski ja Ylöjärvi. Samaan aikaan valmisteltiin myös Pirkanmaan keskuspuhdistamon yleissuunnitelmaa ja käynnistettiin mm. Pirkanmaan keskuspuhdistamon liiketoiminnan ja talouden selvitys. YVA päättyi yhteysviranomaisen antamaan lausuntoon. Loppuvuodesta 2009 tehtiin toteutettavuusselvitys uusista sijoituspaikkavaihtoehdoista; uutena otettiin mukaan tarkasteluun Sulkavuoren ja Lahdesjärven kalliotilat. Molemmat todettiin käyttökelpoisiksi, jatkosuunnitteluun valikoitui Sulkavuoren vaihtoehto. Suunnittelua jatkettiin selvästi pienemmillä jätevesi- ja kuormitusmäärillä kuin aiempi useamman kunnan kokonaisuus oli edellyttänyt. Hankkeessa olivat tässä vaiheessa mukana nykyisen kuntajaon mukaan: Kangasala, Lempäälä, Pirkkala, Tampere, Vesilahti ja Ylöjärvi, joiden kuntien jätevesistä jo nykyisellään noin 96 % käsitellään Tampereen puhdistamoilla. Sulkavuoren soveltuvuutta tähän tarkoitukseen kuvaa mm. se, että Pirkkalan vaihtoehtoon verrattuna kokonaisinvestointi on noin 40 M edullisempi (2012 kustannustasossa), koska tarvittavat siirto- ja purkulinjapituudet ovat oleellisesti lyhempiä. Tampereen kaupunginvaltuusto valitsi keskusjätevedenpuhdistamon sijaintipaikaksi Sulkavuoren Nykyisen hankkeen YVA - menettely käynnistetiin Tässä tarkasteltiin vaihtoehtoja, joissa puhdistamo sijoittuu Sulkavuoreen ja lietteenkäsittelyn vaihtoehdot olivat poltto tai mädätys. Lisäksi tutkittiin nykyisten puhdistamoiden ajantasaistaminen. YVA hanke päättyi marraskuussa 2011 yhteysviranomaisen hylkäävään lausuntoon selostuksessa olevien puutteiden johdosta. YVA käynnistettiin uudelleen ja tarkasteltavina vaihtoehtoina olivat NYKY+, eli nykyisten puhdistamoiden (Viinikanlahti, Rahola, Lempäälä) kehittäminen ja Sulkavuori-vaihtoehto. Viimeksi mainittu piti sisällään mahdollisuuden lietteen poltolle tai mädättämiselle paikan päällä. Yhteysviranomaisen lausunto valmistui ja siinä todetaan mm. että arviointiselostuksessa on tunnistettu hankkeen aiheuttamat olennaiset ympäristövaikutukset riittävällä tasolla. Selostus antaa hyvät puitteet jatkotyöhön. Puhdistamon yksityiskohtainen suunnittelu käynnistettiin maaliskuussa 2015 neljällä osatehtävällä; Sulkavuoren keskuspuhdistamon prosessitekninen-, konetekninen-, rakennetekninen-, sähkötekninen-, lvi-tekninen- yms. laitossuunnittelu - osatehtävä 1 (OT1) Siirtoviemärien, joiden avulla jätevedet johdetaan Sulkavuoren keskuspuhdistamolle, suunnittelu. Siirtoviemärit tarkoittavat tässä sekä kalliotunneleita, pystykuiluja, paineviemäreitä, pumppaamoita ja 2

4 viettoviemäreitä siltä osin, kun ne kuuluvat Yhtiön toteutuslaajuuteen - osatehtävä 2 (OT2). Myös jätevesien purkuviemärin suunnittelu kuuluu tähän osatehtävään. Sulkavuoren keskuspuhdistamoon liittyvä kalliotekninen suunnittelu - osatehtävä 3 (OT3) Pääsuunnittelijan tehtävät, yhteistietomalli - osatehtävä 4 (OT4) Suunnittelulaajuuteen kuuluva yleissuunnitelman tarkistus valmistui syksyllä 2015 ja yksityiskohtaisen suunnittelun vaihe päättyi muutamaa täydennys- / lisäsuunnittelutehtävää lukuun ottamatta kesäkuussa Keskuspuhdistamo-hanketta hoitamaan perustettiin Tampereen Seudun Keskuspuhdistamo Oy, joka aloitti toimintansa syksyllä Yhtiön hallituksessa on Vesilahden kuntaa lukuun ottamatta kaikkien omistajien edustus. Hankkeessa tarvittavat ympäristö- ja vesiluvat haettiin pääosin helmikuussa 2017, pohjavedenpinnan alentamiseen liittyvät luvat saman vuoden kesäkuussa. Maakuntavaltuusto hyväksyi pidetyssä kokouksessaan Pirkanmaan maakuntakaavan Maakuntakaavan jätevesien käsittelyratkaisu pitää sisällään Tampereen seudun keskuspuhdistamon toteuttamisen Tampereen Sulkavuoreen. Hankkeeseen liittyvä asemakaavoitus käynnistettiin joulukuussa Tampereen kaupunki kuulutti voimaan hankkeen edellyttämät 4 asemakaavaa: Sulkavuoren keskuspuhdistamon rakentamisen mahdollistava asemakaava (Sulkavuori) Puhdistamon purku- ja tulojärjestelyiden rakentamiseen liittyvä Vihilahden asemakaava Purkutunnelin välillä Sulkavuori-Vihilahti rakentamisen mahdollistava maanalainen asemakaava Jätevesien siirron välillä Viinikanlahti-Vihilahti kalliotunnelissa rakentamisen mahdollistava maanalainen asemakaava 2. Keskuspuhdistamo-hankkeen tavoitteet Pirkanmaalle ennustetun väestömäärän kasvun painopiste on Tampereen kaupunkiseudulla, jossa myös jätevesimäärien kasvu on suurin. Jätevesikuormituksen kasvun myötä jäteveden käsittelykapasiteettia tarvitaan lisää. Jäteveden käsittelylle asetetut puhdistusvaatimukset saattavat tulevaisuudessa kiristyä. Jätevesien käsittelyssä on viimeisen 10 vuoden aikana tapahtunut voimakasta toiminnan keskittymistä myös Pirkanmaalla - 11 puhdistamoa on tänä aikana suljettu ja jätevedet on niistä johdettu suurempaan laitokseen käsiteltäviksi Keskuspuhdistamo-hankkeen toteutuksella Yhtiön omistajakunnat turvaavat alueillaan viemäröityjen jätevesien käsittelyn laadukkaasti ja taloudellisesti pitkälle tulevaisuuteen. Hankkeen mitoitusvuosi on 2040, jolloin seutukunnan asukasluvuksi arvioidaan jopa asukasta (Pirkanmaan vesihuollon kehittämissuunnitelman päivitys 2015). Puhdistamolla on varauduttu asutuksen lisäksi käsittelemään mm. teollisuudesta ja palveluelinkeinoista tulevat jätevedet. Sulkavuoren keskuspuhdistamon laajennettavuus on poikkeuksellisen hyvä; ensimmäisessä vaiheessa toteutettavan neljän käsittelylinjan lisäksi voidaan puhdistamo tarvittaessa tulevaisuudessa laajentaa kahdella lisälinjalla. Näiden linjojen linjakohtainen jätevedenkäsittelykapasiteetti voi olla jopa suurempi kuin ensimmäisessä vaiheessa louhittavien linjojen jos niissä toteutetaan tilaa säästäviä jäteveden käsittelyprosesseja. Tilavarauksia voidaan käyttää tarvittaessa muutenkin; jos esimerkiksi orgaanisilla haittaaineille tai lääkejäämille tulee konkreettisia käsittelyvaatimuksia, yhtenä vaihtoehtona voi olla osan tilavarauksista käyttäminen näiden haitta-aineiden poiston edellyttämien puhdistusprosessien kalustamiseen. 3

5 Kuva 2.1/1. Käytöstä poistuvien puhdistamoiden purkupisteet ja valuma-alueiden rajat. (Taustakartta: MML Paikkatietoikkuna). Keskitetyllä puhdistusratkaisulla tavoitellaan uusimpien tekniikoiden hyödyntämistä. Hankkeella vähennetään Pyhäjärveen ja sen alapuoliseen vesistöön kohdistuvaa jätevesikuormaa huolimatta asutuksen kasvamisesta. Uuden jätevedenpuhdistamon rakentaminen edistää myös osaltaan Pirkanmaan vesienhoidon vuosien toimenpideohjelman tavoitteita. Puhdistamolle on haettu ympäristölupaa taulukon 2.1/1 mukaisesti. Taulukko 2.1/1. Ympäristölupahakemuksessa esiintyvien lupaehdoiksi ehdotettujen kuormitustekijöiden vertailua. Kuormitustekijä Haetun ympäristöluvan mukainen arvo Yhtiön itselleen asettama tavoitetarvo HELCOM (Helsinki Comission) 1) neljännesvuosi keskiarvona vuosikeskiarvona suositus, Itämeri BOD 7ATU 8 mg/l (reduktio 96 %) 3,8 mg/l mg/l 15 (reduktio 90 %) COD Cr 70 mg/l (reduktio 85 %) P KOK 0,3 mg/l (reduktio 96 %) 0,16 mg/l 0,5 mg/l (reduktio 90 %) N KOK reduktio 70 % 12 mg/l 10 mg/l (reduktio %) NH-4-N 4 1) HELCOM:in suositukset on esitetty tässä lähinnä vertailun vuoksi. Ne on laadittu etenkin Itämeren suojelun lähtökohdista. Pyhäjärven ja sen alapuolisten vesialueiden suojelussa fosforin poistolla on typpeä keskeisempi merkitys. Ainoastaan pieni osa puhdistetun jäteveden typestä päätyy Tampereelta Itämereen. 4

6 Suuret puhdistamot toimivat yleensä selvästi lupaehtoja tehokkaammin. Haettavien lupaehtojen lisäksi yhtiön hallitus on asettanut puhdistustulokseen liittyväksi tavoitteeksi mm. saavuttaa vuositasolla kokonaisfosforin taso 0,16 mg/l, mikä edellyttää nyt toteuttavaa jäteveden viimeistelevää käsittelyä hiekkasuodattamalla. Fosfori on Pyhäjärven ja sen alapuolisen vesistön kannalta kasvua rajoittava ravinne, joten sen poistaminen on ensisijaisen tärkeää. Etenkin Itämeren suojelun kannalta on nähty tärkeäksi hyvä käsittelytulos myös typen poiston suhteen; kokonaistypen osalta puhdistamon käyttöönotto tulee merkittävästi vähentämään alapuolisen vesistön kuormitusta, koska Tampereen nykyisillä puhdistamoilla ei ole erityistä kokonaistypenpoistoon suunniteltua käsittelyprosessia. Pyhäjärven ja alapuolisen vesistön typpikuormitus alenee vuositasolla tonnista noin 400 tonniin. Vaikutus Lempäälän puhdistamon alapuolisiin vesiin ei ole tässä suhteessa yhtä dramaattinen, koska Lempäälän puhdistamolla on jo toimiva kokonaistypenpoisto. Nykyisillä jätevedenpuhdistamoilla puhdistustehot ovat olleet Viinikanlahden, Raholan ja Lempäälän jätevedenpuhdistamoiden osalta (tarkkailutulokset ) hyvät biohajoavan orgaanisen aineen (BOD7ATU, poistoteho lähes 98 %), orgaanisen aineen (CODCr, poistoteho yli 93 %), kiintoaineen (SS, poistoteho lähes 97 %) ja fosforin (PKOK, poistoteho noin 96 %) osalta. Typen osalta poistoteho on jäänyt alle 30 % Viininkanlahden ja Raholan puhdistamoilla. Lempäälässä typen poistoteho on ollut välillä %. Kyseisillä laitoksilla ei ole mahdollisuutta parantaa kokonaistypenpoistoastetta nykyisillä prosesseilla. Poistotehot täyttävät kunkin puhdistamon nykyiset ympäristöluvan ehdot vuositasolla tarkasteltuna. Pirkanmaan jätevedenpuhdistamoilla puhdistetun jäteveden typestä ainoastaan pieni osa kulkeutuu Itämereen asti, koska se poistuu luonnon omissa prosesseissa tätä ennen. Hankkeen avulla parannetaan Tampereella Pyhäjärven ja Lempäälässä Hiidenvuolteen alapuolisen vesistön hygieenistä tilaa. Tällä on etenkin suuri mielikuvamerkitys, koska rantojen hygieeninen tila jo nykyisellään on jätevesien aiheuttaman kuormituksen osalta hyvä. Tilanne paranee entisestään, koska puhdistamo varustetaan mikrobeja pidättävällä hiekkasuodatuksella ja lopputulos varmistetaan desinfioimalla Pyhäjärveen johdettava vesi ultraviolettivaloon perustuvalla tekniikalla. Sulkavuoren keskuspuhdistamo ei kuormita purkuvesistöä mikrobiologisesti. Korkeatasoinen puhdistustulos edellyttää toimintavarmuudeltaan hyvää jätevedenpuhdistamoa. Toimintavarmuuteen kiinnitetään erityistä huomiota mm. usean rinnakkaisen käsittelylinjan rakentamisella ja koneiden ja laitteiden kahdentamisella. Energian saannin varmistaminen on keskeinen osa toimintavarmuutta. Tähän Sulkavuori puhdistamon sijoituspaikkana tarjoaa erinomaiset mahdollisuudet; sähkön syöttö voidaan toteuttaa kahdelta sähköasemalta (Rautaharkko ja Multisilta). Puhdistamon sijoitus kalliotilaan tarkoittaa vakio-olosuhteita eikä esimerkiksi talven pakkaset jäähdytä tarpeettomasti jätevesiä ja hidasta kemiallisia ja biologisia prosesseja. Puhdistamon investointi- ja käyttötalous pyritään pitämään kohtuullisella tasolla. Tämä tapahtuu kokonaistalouden kannalta tarkoituksenmukaisia suunnitteluratkaisuja etsimällä ja laajennettavuuteen varautumisena paremminkin kuin alkuvaiheessa tarpeettoman suurta kapasiteettia rakentamalla. Vesihuoltolaitoksilla ja kuntien hulevesiyksiköillä on tässä oma roolinsa; viemäriin tarpeettomasti pääsevän sadeperäisen veden määrää on pystyttävä vähentämään jatkuvasti jotta laitoksen nyt toteutettavalla hydraulisella kapasiteetilla selvitään mahdollisimman pitkään. Laajennettavuus toteutetaan aikaan niin, että sen rakentaminen ei häiritse merkittävästi puhdistamon toimintaa. Tämä on otettava huomioon etenkin ensimmäisen vaiheen louhinnoissa ja luolaston joidenkin betonirakenteiden riittävällä mitoituksella niin että vuoden 2040 jälkeen käyttöön otettavien linjojen 5 ja 6 louhinta ja louheen pois ajo puhdistamon käytön aikana onnistuu. Puhdistamon käyttötalous huomioidaan suunnittelu- ja rakentamisvaiheessa mm. siten, että laitos suunnitellaan toimivaksi normaalina työaikana korkeintaan viikonloppuisin tehtävin lyhytkestoisin tarkastuskäynnein. Tämä asettaa haasteita etenkin lietteenkäsittelyn suunnittelulle. Myös Keskuspuhdistamon rahoitusratkaisuilla tulee olemaan merkittävä vaikutus tuleviin jätevesimaksuihin. 5

7 Puhdistamon suunnittelussa laajennettavuudella ja vaiheittaisella toteutuksella on tärkeä merkitys. Puhdistamo ja sinne johtavat siirtoviemärit suunnitellaan ja toteutetaan korkeatasoisesti parasta mahdollista tekniikkaan hyödyntäen. Tätä viestittämällä turvataan myös ympäristövastuullisen teollisuuden ja liiketoiminnan toimintaedellytyksiä, kun jätevesien käsittelyn voidaan katsoa olevan korkealla tasolla. Ympäristövastuullinen liiketoiminta arvostaa tätä harkitessaan uusien tuotantolaitosten sijoituspaikkoja. Viinikanlahden ja Raholan puhdistamo Tampereella ja Lempäälän jätevedenpuhdistamo voidaan ottaa käytöstä pois ja niiden korvaus- ja laajennusinvestoinneilta vältytään. Kaikki kolme puhdistamoa sijaitsevat arvokkailla ranta-alueilla keskellä olevaa yhdyskuntarakennetta. Vapautuvat maa-alueet mahdollistavat merkittävän täydennyskaavoituksen sekä Tampereella että Lempäälässä, mikä katsotaan kestäväksi olevien yhdyskunnallisten resurssien hyötykäytöksi. Tämä edellyttää suunnitteluvaiheessa tulevan maankäytön ennakoimista; kaikkien kolmen puhdistamon tonteille päättyvät nyt pääviemärit, joiden kääntö Sulkavuoren keskuspuhdistamolle edellyttää jäteveden pumppaamoita paineviemäreineen. Hankkeessa huomioidaan omistajatahojen ja etenkin puhdistamon sijaintikaupungin Tampereen tekemät strategiset tavoitteet, erityisesti ympäristöön liittyvät. Tampereen kaupunkistrategia tavoitteen mukaisesti; Hiilidioksidipäästöjen määrä on vähentynyt 40 % vuoden 1990 tasosta vuoteen 2025 mennessä. Tampereen kaupunkiseudun ilmastostrategia 2030 puolestaan määrittää: Keskitetyillä ja saneeratuilla viemärijärjestelmillä vähennetään jätevedenkäsittelyn metaanipäästöjä ja hyödynnetään jäteveden energiasisältö päästöjen vähentämiseksi. 3. Prosessikuvaus 3.1 Sulkavuoren keskuspuhdistamo Sulkavuoren keskuspuhdistamolla hyödynnetään uusimpia puhdistustekniikoita ja tavoitteena on, että purkuvesistöön päätyvä kuormitus pienenee vaikka käsiteltävän jätevedenmäärä kasvaa. Keskuspuhdistamossa otetaan käyttöön tehostettu aktiivilieteprosessi täydennettynä hiekkasuodatuksella ja UV-desinfioinnilla. Suurin osa Sulkavuoren jätevedenpuhdistamolla käsiteltävästä jätevesimäärästä muodostuu asumajätevesistä, kuten nykyisilläkin puhdistamoilla. Tämän jälkeen jätevesiä muodostuu eniten sadeperäisistä jätevesiviemäriin päätyvistä vesistä, joiden on arvioitu pysyvän suunnilleen nykyisellä tasolla ( m3/d) Puhdistamon mitoituskuormitus Jätevedenpuhdistamon kapasiteetti on mitoitettu riittämään ainakin vuoteen 2040 asti. Vuoden 2040 arvioitu asukasvastineluku, (mitoitustekninen termi jolla muutetaan puhdistamon orgaaninen kokonaiskuormitus vastaamaan asukaslukua joka keskimäärin aiheuttaisi saman suuruisen kuormituksen) on Puhdistamon yleissuunnitelman kuormitusennusteessa arvioidaan, että vuonna 2040 keskimääräinen jätevesivirtaama on m3/d ja maksimivirtaama m3/d. Jätevesien puhdistus, keskimäärin m3 vuorokaudessa, hoidetaan neljällä puhdistuslinjalla. Tilavarauksina huomioidaan kuitenkin mm. kaksi lisälinjaa, jolloin vähintään asukasvastineluku on mahdollinen. Puhdistamon hydraulinen kapasiteetti on mitoitettu riittämään ainakin 100 vuodeksi. 6

8 Taulukko 3.1.1/1 Mitoitusvirtaamat vuoteen 2040 Puhdistamon mitoituskuormituksessa on huomioitu laitokselle johdettavat teollisuusjätevedet perustuen nykyiseen kuormitukseen sekä lisäksi varauduttu niiden määrän kasvuun tulevaisuudessa. Mitoituksessa on huomioitu myös nykyisten määrien mukainen sakokaivolietteiden vastaanotto. Taulukko 3.1.1/2 Mitoituskuormitukset vuoteen 2040 Taulukko 3.1.1/3 Lietemääräennusteet vuoteen 2040 Puhdistamon mitoitusperusteet löytyvät kokonaisuudessaan: kohdasta Keskuspuhdistamon yleissuunnitelman tarkistus. 7

9 3.1.2 Jäteveden puhdistusprosessi Puhdistamo tulee olemaan rinnakkaissaostusperiaatteella toimiva aktiivilietelaitos, jossa jätevedet puhdistetaan mekaanisesti, kemiallisesti ja biologisesti. Jätevesien käsittelyprosessi sisältää seuraavat vaiheet: välppäys, ilmastettu hiekanerotus, esiselkeytys, kokonaistypenpoistoon mitoitettu aktiivilieteprosessi, jälkiselkeytys ja jälkikäsittelynä hiekkasuodatus. Puhdistettu jätevesi desinfioidaan UVkäsittelyllä. Desinfiointi Kuva 3.1.2/1 Puhdistus2prosessi Jäteveden mekaaninen esikäsittely Sulkavuoren keskuspuhdistamolle tuleva jätevesi johdetaan tuloviemäreitä ja tulotunnelia pitkin tulopumppaamoon, josta se pumpataan esikäsittelyyn. Staattinen nostokorkeus on noin 32 metriä. Esikäsittelytoimintoja ovat tulopumppauksen lisäksi välppäys, hiekanerotus, esiselkeytys, hiekka- ja välpepesurit sekä -lavat, hiekanerotuksen kompressorit sekä laitoksen ulkopuolella muodostuvien lietteiden(esim. sako- ja umpikaivolietteet, pienpuhdistamoiden lietteet) vastaanottoyksiköt. Tulopumppaus tapahtuu puhdistamon tulotunnelin kaksiosaisesta imualtaasta. Tulopumpuilta jätevesi johdetaan kaksiosaiseen tulokanavaan, jossa on tulevan jäteveden näytteenotto sekä ylivuotomahdollisuus takaisin tulopumppaamon imualtaisiin. Tulokanavista jätevesi johdetaan 4-linjaiseen levynauhavälppäykseen, jossa jätevedestä poistetaan jäteveden karkeat jakeet. Välppäyksen jälkeen jätevesi johdetaan hiekan- ja rasvanerotukseen, jossa saostuskemikaalia (ferrosulfaatti) annostellaan hiekanerotukseen menevään jäteveteen. Vedestä erotettu välpe (roskat, kuidut yms.) siirretään välpiltä välpekouruilla kyytiveden avulla välppeen pesupuristimille, joissa välppeestä erotetaan orgaanista ja hienoa kiintoainetta. Pesulla välppeen määrä voi vähentyä puoleen ja välppeen loppusijoitushaitat pienenevät. Pesuvesi palautetaan rejektialtaaseen ja pesty välpe siirretään kuivaavilla välpepuristimilla välpelavoille, joilla välpejäte kuljetetaan loppusijoitettavaksi. Vastaavasti hiekanerotuksessa erotettu hiekka pestään ja siirretään hiekkalavoille joilla hiekka kuljetetaan loppusijoitettavaksi. 8

10 Jätevesi johdetaan esiselkeytykseen jakoaltaasta. Esiselkeytyksessä laskeutuva liete kaavitaan lietesyvennyksiin, joissa se sakeutetaan. Myös biologisen käsittely-yksikön ylijäämälietteet pumpataan jakoaltaan kautta esiselkeytykseen ja sakeutukseen. Biologisenprosessin maksimivirtaaman ylittyessä johdetaan osa esiselkeytetystä jätevedestä ohituskanavaan ja edelleen ohitusvesien käsittelyyn. Ohitusvesien käsittelynä on ensin normaali saostus esiselkeytyksessä, minkä jälkeen ohitusvedet johdetaan kemikaloinnin kautta jälkikäsittelynä toimivaan hiekkasuodatukseen. Esiselkeytetty vesi johdetaan ylivuotokourujen kautta kokoojakanavaan ja sekoitusaltaaseen, jossa jäteveteen sekoitetaan palautuslietettä ja tarvittaessa kalkkia, metanolia ja saostuskemikaalia (ferrosulfaatti). Sekoitusaltaasta jätevesiliete johdetaan virtaamanjakokanavan kautta ilmastusaltaisiin. Esikäsittelyllä poistetaan puhdistamolle tulevasta kuormituksesta BOD7:n osalta noin puolet, kokonaisfosforin osalta noin 60 %, kokonaistypen osalta noin 10 % ja kiintoaineen osalta kaksi kolmasosaa. Esikäsittely ja esiselkeytys ovat kustannustehokkaita jäteveden käsittely-yksikköjä Jäteveden kemiallis - biologinen käsittely Esiselkeytyksen jälkeen vedet yhdistetään ja jaetaan jakoaltaalla ilmastusaltaisiin johtaviin kanaviin. Biologiseen prosessiin johdetaan jätevettä maksimissaan m 3 /h ja sen ylittävä vesimäärä johdetaan ylivuodon kautta jälkiselkeytyksen lähtökanavaan ja ohitusvesien käsittelyyn hiekkasuodattimissa. Vesi johdetaan linjakohtaisia kanavia pitkin ilmastuslinjojen alkuun. Ilmastusaltaissa tapahtuu jäteveden biologinen puhdistus aktiivilietemenetelmällä. Biologiseen käsittelyyn tulevan jäteveden (esiselkeytetty ja esiselkeytyksen ohi johdettu) ja aktiivilietteen (palautusliete- ja nitraattikierrätysliete) sekoitus tapahtuu sekoitusaltaassa. Biologisia ilmastusaltaita rakennetaan 4 kappaletta, jotka osastoidaan kuuteen osastoon, jolloin ilmastusaltaissa on typenpoiston edellyttämiä hapettomia ja hapellisia vyöhykkeitä. Hapellisissa eli aerobisissa vyöhykkeissä hapetetaan jäteveden orgaaninen hiili hiilidioksidiksi ja biomassaksi ja ammoniumtyppi nitraattitypeksi (nitrifikaatio). Nitraattityppi pelkistyy typpikaasuksi hapettomissa eli anoksisissa lohkoissa (denitrifikaatio). Kukin ilmastuslinja on jaettu kuuteen lohkoon. Lohkoja 1 ja 2 ajetaan aina ilmastamattomina, osastoja 3 ja 4 voidaan ajaa joko ilmastettuna tai ilmastamattomana ja osastoja 5 ja 6 aina ilmastettuina. Ilmastuslinjat ovat keskenään saman kokoisia. Kahtena ensimmäisenä lohkona on kaksi anoksista denitrifikaatiolohkoa, joissa jätevedestä poistuu typpeä ja siihen vapautuu alkaliteettia. Anoksisessa osassa myös kuluu suuri osa orgaanisesta BOD7-kuormasta. Jälkiselkeytyksestä pumpataan palautuslietettä sekoitusaltaaseen ja edelleen biologisen prosessin alkuun. Lietteen laskeutuminen anoksisessa osassa estetään pystyakselisilla potkurisekoittimilla. Seuraavaksi virtaussuunnassa on kaksi variolohkoa, joita voidaan ajaa joko anoksisina denitrifikaatiolohkoina tai kylmän veden aikaan aerobisina nitrifikaatiolohkoina. Variolohkoihin asennetaan potkurisekoittimet sekä pohjailmastimet. Viimeiset kaksi lohkoa ovat aina ilmastettuja nitrifikaatio/ilmastus-lohkoja, joihin asennetaan vain pohjailmastimet. Jäteveden sisältämä ammoniumtyppi hapetetaan nitraattitypeksi ilmastetuissa osastoissa. Aikaisempien denitrifikaatiolohkojen typenpoisto vaatii toimiakseen ilmastuksessa muodostunutta nitraattia, joka kierrätetään ilmastuksen jälkeisestä matalammasta kaasunpoisto-osasta biologisen prosessin (denitrifikaation) alkuun putkeen asennettavilla potkuripumpuilla Jäteveden jälkikäsittely Biologis-kemiallisen käsittelyn jälkeen jätevesi ohjataan jälkiselkeytykseen, jossa siitä poistetaan aktiivilietettä. Jälkiselkeytysaltaissa on myös pintalietteen poistojärjestelyt. Jälkiselkeytysaltaissa on lietetaskut altaiden keskellä, veden tulo jälkiselkeytysaltaan alkuosassa ja poisto lopussa. Palautusliete pumpataan jälkiselkeytysaltaiden lietetaskuista palautuslietekanavaan ja johdetaan ilmastusta edeltävään sekoitusaltaaseen. Jälkiselkeytysaltaat toteutetaan siten, että ne koostuvat neljästä linjasta, joissa on jokaisessa linjassa kaksi jälkiselkeytysallasta rinnan eli yhteensä 8 allasta. Jokaisen linjan allaspari voidaan tyhjentää siten, että muut kolme allasparia jatkaa toimintaansa. Yhdellä tyhjennyskerralla tyhjennetään kerralla parialtaan molemmat altaat. Jälkiselkeytyksen jälkeen jätevesi ohjataan jälkikäsittelyyn hiekkasuodattimille. Vesi virtaa painovoimaisesti hiekkapatjojen läpi, jolloin veden kiintoainehiukkaset tarttuvat hiekkapartikkeleiden pinnalle ja puhdistettu vesi poistuu suodattimen pohjan kautta. Näin vedestä voidaan erottaa hieno kiintoaines ja muut jälkiselkeytyksestä läpi päässeet ainekset. 9

11 Jälkikäsittelyssä liukoisen fosforin poistoa tehostetaan tarvittaessa saostuskemikaalin (polyalumiinikloridi) avulla. Ennen purkua Pyhäjärveen puhdistettu jätevesi käsitellään UV-desinfiointilaitteistolla. Laitteisto hankitaan kahden vuoden kuluttua puhdistamon käyttöönotosta, jolloin on käytettävissä riittävä tieto UV-käsiteltävän veden todellisesta laadusta laitteiston mitoitusta varten. UV-laitteet (2 kpl) asennetaan avokanaviin, joiden päälle voidaan toteuttaa esim. ritilätaso huoltoa ja hoitoa varten. Kolmannelle laitteistolle tehdään tilavaraus puhdistamon mahdollista myöhempää laajentamista varten. Korkeatasoisella jälkikäsittelyllä viimeistellään ja varmennetaan puhdistustulos ja turvataan puhdistetun jäteveden mikrobiologinen laatu Lietteen käsittely Puhdistusprosessissa syntyvä raakaliete ja biologisen prosessin ylijäämäliete poistetaan vesiprosessista esiselkeytysaltaista ja johdetaan lietteen käsittelyyn. Lietteenkäsittelyprosessiin kuuluu tiivistys (esiselkeytysaltaiden lietetaskuissa), mekaaninen kuivaus sekä jatkokäsittelynä terminen kuivaus ja poltto. Liete tiivistetään esiselkeytyksen lietetaskuissa ja kuivataan mekaanisesti lingoilla. Esiselkeytysaltaiden lietetaskuista liete imetään epäkeskoruuvipumpuilla ja pumpataan kaksiosaiseen välipumppausaltaaseen. Välipumppausaltaasta liete pumpataan omilla pumpuillaan kolmelle lietelingoille kuivattavaksi, neljännelle lingolle on tilavaraus. Mitoituslietemäärä pystytään tarvittaessa käsittelemään kahdella lingolla. Lingot ovat vuorottelukäytössä niiden toimintakunnon varmistamiseksi. Mekaanisesti kuivatun lietteen kiintoainepitoisuustavoite on %. Lietteen kuivaus on käynnissä arviolta 22 h vuorokaudessa. Mekaanisesti kuivattu liete varastoidaan neljään 300 m 3 :n lietesiiloon, joista liete siirretään jatkokäsittelyyn, joko viereiseen termiseen polttolaitokseen tai tämän yksikön huoltoseisokkien aikana kuormaautokuljetuksena muualle jatkokäsiteltäväksi Lietteen terminen kuivaus ja poltto Laitos tuottaa lietettä asteittaisen käyttöönoton alkuvaiheista alkaen loppuvuonna Lietteen loppukäsittelyn suhteen Keskuspuhdistamo tekee päätökset Tässä vaiheessa tarkastellaan lieteen polton ohella vielä muitakin lietteen loppukäsittelyvaihtoehtoja. Ympäristölupaa on haettu tarkistetun yleissuunnitelman mukaisella lietteen loppukäsittelyratkaisulla; termisellä kuivauksella ja poltolla. Lietteenpolttolaitoksella käsitellään, kuivataan ja poltetaan lingoilla mekaanisesti kuivattua puhdistamon lietettä. Liete siirretään polttolaitokselle puhdistamon linkorakennuksen lietesiiloista ruuvikuljettimilla. Kuivaamolle toteutetaan tulevan lietteen tasausvarasto, josta johdetaan tasainen lietevirta kuivaimiin. Kuivaimia on vähintään kaksi ja ne ovat tyypiltään esim. nauhakuivaimia. Liete kuivataan termisesti ennen polttoa kuiva-ainepitoisuuteen, mikä mahdollistaa sen polttamisen ilman tukipolttoainetta. Kuivaus voidaan tehdä joko täyskuivauksena tai osittaiskuivauksena. Käytettäessä täyskuivausta osa lietteestä johdetaan kuivaimen ohi ja sekoitetaan kuivaimen jälkeen kuivattuun lietteeseen. Lietteestä haihtunut vesi ja kuivausilma poistetaan kuivaimelta jatkokäsittelyyn. Kuivattu liete siirretään kuljettimilla kattilan syöttösiiloon. Kuivainta lämmitetään lietteenpolttokattilalla tuotettavalla kuumalla vedellä. Kuuman veden vaihtoehtona lämmönsiirtoon voidaan käyttää myös höyryä tai muuta lämmönsiirtonestettä. Kuivauksessa lietteestä haihtuneen veden, hajukaasujen ja kuivausilman muodostama hönkäkaasu käsitellään lauhduttavassa lämmön talteenottolaitteistossa ja johdetaan sen jälkeen lietteenpolttokattilan palamisilman mukana kattilan tulipesään. Lietteiden käsittelyssä muodostuvat hajukaasut johdetaan palamisilman mukana kattilaan tai erilliseen hajukaasujen käsittely-yksikköön. Lietteenpolttolaitos (terminen kuivaamo ja poltto kaikkine laitteineen) sijaitsevat sisätiloissa omassa rakennuksessaan. Sammutusvesien talteenoton allas sijoitetaan maan alle. Polttolaitteisto mitoitetaan niin, että jätteenpolttoasetuksen edellyttämä savukaasun viipymäaika, yli 2 s yli 850 C lämpötilassa polttoilman viimeisen syöttökohdan, jälkeen täyttyy. Tulipesän yläosaan johdetaan 10

12 ammoniakin tai urean vesiliuosta typen oksidien pelkistämiseksi (SNCR). Laitteiston kattilaosassa tuotetaan savukaasujen lämmöllä paineistettua kuumaa vettä, jota käytetään kuivaimen kuivausilman lämmittämiseen ja kaukolämmön tuotantoon. Mikäli SNCR-järjestelmässä käytetään reagenssina ammoniakkivettä, se voidaan mahdollisesti tuottaa kuivaamon hönkäkaasun sisältämästä ammoniakista. Savukaasu johdetaan kattilalta puhdistuslaitteistoille. Lietteenpolttokattila tuottaa lämpöä paineistettuun veteen, josta osa johdetaan lietekuivaimien lämmitykseen. Laitos tuottaa kaukolämpöä esilämmittämällä viileää kaukolämmön paluuvettä hönkäkaasupesurin ja savukaasupesurin lauhteilla ja lämmittämällä näin esilämmitetty kaukolämpövesi haluttuun toimituslämpötilaan lietekuivaamon lämmönkäytön yli jääneellä kattilan kuumalla kiertovedellä. Laitoksella muodostuvat hajukaasut, joita ei voida lietteenpolttokattilan seisokkien aikana tai muusta syystä johtaa kattilaan käsitellään hajuttomiksi ja vaarattomiksi laitokselle toteutettavassa hajukaasujen puhdistusyksikössä, minkä jälkeen ne johdetaan puhdistamon yli 60 metriä korkean poistoilmapiipun kautta ulos. Lietteen poltossa muodostuva savukaasu puhdistetaan sähkösuotimesta, kuivasta absorberista ja letkusuotimesta koostuvassa puhdistusprosessissa. Puhdistusprosessi mitoitetaan niin, että jätteenpolttoasetuksen ja jätteenpolton parhaan käytettävissä olevan tekniikan (BAT) vaatimukset täyttyvät. Pudistusprosessin jälkeen savukaasu johdetaan lämmön talteenottopesuriin. Savukaasun puhdistuksen ensimmäisessä vaiheessa savukaasusta erotetaan pääosa sen sisältämästä lentotuhkasta sähkösuotimella. Pääosa lentotuhkasta saadaan näin erotetuksi ilman apuaineita ja sitä voidaan läjittää tai varastoida mahdollista myöhemmin tehtävää fosforin talteenottoa varten. Puhdistusprosessin toinen vaihe koostuu kuivasta absorberista ja letkusuotimesta. Absorberissa savukaasuvirtaan sekoitetaan hienojakoista kalsiumhydroksidin, aktiivihiilen ja kierrätetyn lentotuhkan / absorbtioaineiden seosta. Seokseen sidotaan kemiallisten reaktioiden ja aktiivihiilen avulla kiinteään muotoon savukaasun happamia yhdisteitä (SOx, HCl, HF), orgaanisia yhdisteitä ja elohopeaa. Tämän jälkeen hiukkaset suodatetaan savukaasusta letkusuotimella. Apuaineiden käyttötalouden tehostamiseksi osa letkusuotimella erotetusta pölystä kierrätetään uudelleen absorberiin. Puhdistuksen jälkeen savukaasu johdetaan lämmöntalteenottopesuriin, jossa otetaan talteen savukaasussa vielä tässä vaiheessa oleva hyödyntämiskelpoinen lämpö. Pesurin kiertoveden ph:ta säädetään tarpeen mukaan lipeällä (NaOH). Pesurinpoistovesi johdetaan jätevedenpuhdistamolle. Puhdistettu savukaasu johdetaan lietteenpolttolaitoksen piippuun Laitosalueen rakennukset Sulkavuoren alueella maan pinnalle sijoittuvia rakennuksia ja rakenteita ovat hallinto- ja sosiaalirakennus, varavoimakoneet, lietteenkäsittely (mekaaninen kuivaus sekä terminen kuivaus) ja lietteen varastointitilat, polttolaitos, metanolin vastaanottopiste, poistoilmapiippu ja poistumiskuilujen maanpäälliset osat sekä ajotunnelin suuaukko. Maanpäälliset rakenteet sijoitetaan käytöstä poistuvan aluepelastuslaitoksen harjoitusalueena toimivan entisen kaatopaikka-alueen länsipuolelle. Valvomo- ja hallintorakennus on kaksikerroksinen ja se sijoittuu Sulkavuoren etelärinteeseen. Rakennuksen ensimmäiseen, osin maanalle sijoittuvaan kerrokseen, tulee luolaston suuaukko sekä henkilökunnan sosiaalitilat ja ulkopuolisten urakoitsijoiden toimisto- ja sosiaalitilat. Rakennuksen toinen kerros käsittää valvomon, taukotilan, neuvottelu- ja toimistotilat sekä vierailijoiden sisäänkäynnin, auditorion, aula- ja näyttelytilat. Lietteenkäsittely- ja lietteenvarastointirakennus sijoittuvat Sulkavuoren etelärinteeseen hallintorakennuksen tuntumaan. Rakennuksen ensimmäiseen kerrokseen tulee lietteenkuormaustila, polymerointilinjat sekä kemikaalisiilot. Rakennuksen toiseen kerrokseen sijoitetaan liete- ja kemikaalisiilot sekä IV-konehuone. Kolmanteen kerrokseen tulee lietelinkojen lisäksi valvomo sekä sähkökeskus. Jätevedenpuhdistamolle tulee varavoimalaitos, jonka varavoimakone on teholtaan noin 1 MW. Tästä varataan lietteen termisen kuivauksen ja polttolaitoksen turva- ja varojärjestelmien ylläpitämiseksi noin 100 kw. Varavoimaan kytketään mm. puhdistamon turva- ja ilmastointijärjestelmiä. Varavoiman kytkemisestä puhdistusprosessiosiin luovuttiin, kun selvisi, että sähkönsyöttö voidaan toteuttaa kahdelta erilliseltä Sähköasemalta (Rautaharkko ja Multisilta) ja sähkönsaannin varmuus on näin toteutettuna korkealla tasolla. 11

13 Lietteen terminen kuivaus ja polttolaitos, takana varaukset biokaasureaktoreille Lietteen kuivauslaitos, sako- ja umpikaivolietteiden vastaanotto Varavoima- ja muuntamorakennus, luolaan ajot Poistoilmapiippu, sosiaalitilat ja hallintorakennus Kuva 3.1.8/1 Laitosalueen rakennuksia, metanoliasema ei näy havainnekuvassa. Tarkempaa tietoa prosesseista ja siitä miten valittuihin ratkaisuihin on päädytty löytyy: kohdasta Keskuspuhdistamon yleissuunnitelman tarkistus 3.2 Siirtoviemärit Viinikanlahden-, Raholan- ja Lempäälän jätevedenpuhdistamot poistuvat käytöstä. Näiden puhdistamoiden alueille nyt päättyvät pääviemärit käännetään Sulkavuoreen osin Vihilahden alueen kautta. Puhdistamojen alueille rakennetaan uudet jätevedenpumppaamot. Keskuspuhdistamo-hanke toteuttaa Viinikanlahden ja Raholan pumppaamot parhaalla käytettävissä olevalla tekniikalla, Lempäälän Vesi liikelaitos toteuttaa pumppaamon Lempäälän jätevedenpuhdistamon jätevesien kääntämiseksi. Jätevesien johtaminen Lempäälän nykyiseltä puhdistamolta Multisiltaan ja edelleen Tampereen Veden viemäriverkkoa pitkin Sulkavuoren keskuspuhdistamon tuloviemäritunneliin edellyttää lisäksi joitakin linjapumppaamoita. Lempäälän nykyinen puhdistamo-multisilta-sulkavuori viemäriosuus ei myöskään kuulu Keskuspuhdistamon rahoitus-/ toteutusosuuteen. 12

14 Kuva 3.2/1 Keskuspuhdistamo - hankkeen toteutuksessa olevat jäteveden siirtojärjestelyt. Puhdistetut jätevedet johdetaan kalliotunnelia käyttäen Sulkavuoresta Vihilahden alueelle ja edelleen purkuputkea pitkin Pyhäjärveen. Purkulinja muuttuu kalliotunnelista veteen asennettavaksi putkilinjaksi Vihilahdessa kalliopinnan syvenemisen takia. Putkilinja asennetaan järven pohjaan osittain kaivamalla ja osittain laskemalla. Kuva 3.2/2 Tunnelien poikkileikkauksia; Vihilahden ajotunneli ja puhdistetun jäteveden purkutunneli Sulkavuori-Vihilahti. 13

15 Raholan, Pirkkalan ja Lempäälän suunnalta tulevat siirtoviemärilinjat on lähes kokonaan suunniteltu katu- ja tiealueille sekä vesistöihin. Maaosuuksilla kaivantojen ja kanaalienrakentaminen vastaa normaalia kunnallistekniikan rakentamista. Vesistöosuuksilla putket lasketaan järven pohjaan välttäen mahdollisuuksien mukaan kaivamista, mutta vesistöosuuksilla joudutaan kaivutöitä tekemään rantojen läheisyydessä riittävän peitesyvyyden saamiseksi. 4 Ympäristövaikutukset 4.1 Rakentamisen aikaiset ympäristövaikutukset Rakennustyön aikaisia negatiivisa ympäristövaikutuksia aiheutuu kallionlouhinnasta ja liikenteestä. Louhintavaiheessa ympäristövaikutukset liittyvät tärinään, äänivaikutuksiin ja pölyyn. Louhinnasta aiheutuvat louhintavesipäästöt selkeytetään kiintoaineesta ja johdetaan käsiteltäväksi Viinikanlahden jätevedenpuhdistamolle. Louhinnasta aiheutuvat vaikutukset ovat maantieteellisesti paikallisia ja rajoittuvat Sulkavuoren ja viemäritunnelien alueille. Puhdistamon rakentamisen aikainen liikenne kohdistuu pääosin suurille liikenneväylille (ks. 4.2). Myös Sulkavuoren pilaantuneiden maa-ainesten vaikutukset ovat paikallisia. Hankkeessa louhittava määrä on puhdistamon osalta kiintokuutioina 0,79 milj. m 3 ja viemäritunnelien osalta 0,13 milj. m 3 (yhteensä 0,92 milj.m 3 mikä vastaa n. 1,6 milj. m 3 irtokuutiota). Louhinta kohdistuu alueille, joilla maa- ja kallioperällä ei ole todettu erityistä arvoa. Vuositasolla louhitaan noin m 3 irtokuutiota kiviainesta. Kalliorakentamisen (viemäritunnelit) vaikutusalueella sijaitsee maalämpökaivoja, joita tullaan seuraamaan rakentamisen aikana. Kalliorakentamiskohteiden kohdalle on varattu suojavyöhyke, jolle ei voi rakentaa uusia kallioporakaivoja. Tutkimustulosten perusteella Sulkavuoren alueen kallioperän arseenipitoisuus on alhainen, eikä aiheuta lisätoimenpiteitä esim. pölyltä suojautuessa. Näytteiden perusteella louhinta ei aiheuta merkittävää arseenin kulkeutumista pintavesiin. Louheen arseenipitoisuutta tulee seurata rakennustöiden aikana ja louheen käytössä tulee huomioida kiviaineksen ympäristökelpoisuus. Tehtyjen tutkimusten mukaan louhittu kiviaines soveltuu esim. vesistötäyttöön (Hiedanranta etc.) Osa louheesta on tarkoitus jalostaa paikan päällä käytettäväksi rakennusmateriaaliksi. Tämä edellyttää noin kahden kuukauden pituista murskaus ja seulontavaihetta ja sopivaa oman käytön kiviaineksen välivarastointipaikkaa. Murskaus ja seulonta on suunniteltu toteutettavaksi kalliotiloissa, mikä vähentää mm. näiden toimintojen meluhaittoja. Keskuspuhdistamon rakentamisen aikana syntyy hiukkaspäästöjä louhinnasta ja liikenteestä sekä vähäisiä ilmastovaikutuksia rakentamisen energiankäytöstä. Sulkavuoressa rakentamisen aikaiset ilmanlaatuvaikutukset ovat suurimmat puhdistamon päätyömaa-alueella, jonka välittömässä läheisyydessä ei ole asutusta. Työmaaliikenne voi nostaa arkivuorokausina Sulkavuorta lähimpänä olevan asuinalueen hiukkaspitoisuuksia. Räjäytysten ilmanlaatuvaikutukset jäävät lyhytaikaisiksi ja kohdistuvat pääosin hyvin suppealle alueelle. Suurin osa hiukkasista on epäorgaanista mineraalipölyä ja pienempi osa ajoneuvojen polttoaineperäisiä hiukkasia. Vihilahden työmaan aiheuttamat hiukkaspitoisuudet lähiympäristössä ovat alhaisempia kuin Sulkavuoressa, koska siirtoliikennettä on siellä vähemmän. Alueen taustapitoisuus voi kuitenkin aiheuttaa ohjearvon ylityksiä ilman rakentamistakin. Alueen välittömässä läheisyydessä on asutusta sekä koulu, minkä vuoksi rakentamisen aikana tulee kiinnittää huomioita tiealueiden pölyntorjuntaan. Rakentamisaikainen liikenne painottuu iltaan, jolloin kouluissa ja päiväkodeissa ei ole toimintaa. Rakentamisen ilmanlaatuvaikutukset jäävät kokonaisuutena vähäisiksi. Kalliorakentamisella ja kalliotilojen kuivana pidolla saattaa olla vaikutusta pohjaveden pinnan tilapäisiin tai pysyviin muutoksiin Sulkavuoren lähiympäristössä. Purku- ja siirtotunnelien dimensiot ovat suhteelliset pienet ja ne sijaitsevat syvällä peruskalliossa, joten rakentamisen aikainen vaikutusalue on niiden osalta noin 100 metriä. Louhintaa edeltävällä ja sen jälkeisellä tiivistämisellä (esi- ja jälki-injektointi) kalliotilat saadaan yleensä niin tiiviiksi, ettei vuodoilla ole haitallisia ympäristövaikutuksia alueen pohjaveden tasoon. Ympäristövaikutusten arviointiselostuksen mukaan painuman suuruus vaihtelee välillä 0-10 mm. 14

16 Painumaherkät alueet sijoittuvat kalliotunnelien alueilla. Pohjaveden ennakoitu alenema ei aiheuta vaikutuksia rautatiehen tai moottoritiehen. Päivitetyn yleissuunnitelman (2015) mukaan kalliopuhdistamon louhinnan vaikutukset pohjaveden tasoon pyritään pitämään kalliotilojen tiivistystoimenpitein alueellisesti hyvin rajallisina. Riskinä kuitenkin on, että kalliotilaan tulevien vuotovesien mukana tiloihin tulee kaatopaikalta peräisin olevia haitallisia aineita ja/tai vuotovesimäärä aiheuttaa pohjaveden alenemista ja virtaussuunnan muutoksia maa- tai kallioperässä. Tämän vuoksi alueen pohjavesiseuranta on käynnistetty jo vuoden 2015 aikana. Seurantaa tihennetään rakentamisen aikana ja sitä jatketaan vielä puhdistamon käytönkin aikana. Lisäksi haitallisten aineiden pääsy louhittaviin kalliotiloihin rajataan Sulkavuoren alueurakan yhteydessä toteutettavin pohjavettä pidättävin suojaverho injektoinnein. Molempiin kohteisiin haetaan lupaa pohjavedenpinnan mahdolliselle alentamiselle. Sulkavuoren kaatopaikan suotovedet on tarkoitus ottaa haltuun maanomistajan (Tampereen kaupunki) toimesta. Suotovedet esikäsitellään tätä tarkoitusta varten parhaiten soveltuvalla tekniikalla ja käsitellyt suotovedet johdetaan Tampereen Veden jätevesiviemäriin. Kaatopaikan suotovesien haltuun ottamisella vähennetään merkittävästi pohjavesiin kohdistuvaa riskiä. Matalaan asennettavien putkilinjojen rakentamisella ei arvioida olevan huomioitavaa vaikutusta alueen pohjavesiin. Sulkavuoren asemakaava-alueelle laaditun luontoselvityksen (Ramboll 8/2016, mukaan Sulkavuoren alueella ei ole valtakunnallisesti arvokkaista kohteista uhanalaisia lajeja, eikä maakunnallisesti merkittäviä luontokohteita kuten maakuntakaavan suojelualueita. Erityisesti suojelluista lajeista alueella esiintyy lepakoita. Vihilahden asemakaava-alueelle laaditun luontoselvityksen (Ramboll 8/2016, valtakunnallisesti arvokkaista kohteista uhanalaisten lajien esiintymisalueiksi on luokiteltu osittain Vihilahden kaava-alueelle sijoittuva 1. Rantaperkiö, Härmälän rantapuisto, jonka arvoluokka on valtakunnallisesti arvokas ja jonka perustelu on vaarantuneen lajin (liito-orava) elinympäristö. Alueella kasvavat kynä- ja vuorijalavat ovat alueellisesti uhanalaisia. Erityisesti suojelluista lajeista alueella esiintyy lepakoita. Alueella ei ole maakunnallisesti merkittäviä luontokohteita kuten maakuntakaavan suojelualueita. Vihilahden asemakaava-alueelle laaditun luontoselvityksen (Ramboll ) mukaan alueelle suunniteltujen toimintojen rakentamisesta ei aiheudu pysyvää haittaa lepakoille, liito-oraville tai kasvilajistolle. Mikäli luokan I lepakkoalueelta joudutaan poistamaan puita, se voi vaikuttaa kuitenkin haitallisesti lepakoihin. Kaavan toteuttamisella ei ole merkitystä vesisiipoille, koska rakennustoimenpiteet kohdistuvat pääosin etelärannalle. Lepakoiden kannalta merkittävät alueet on huomioitu asemakaavassa merkinnöillä, jotta lepakoiden esiintyminen alueella tulee huomioiduksi. Työmaatien vuoksi muutama kynäjalava joudutaan poistamaan, mutta suurimmat kynä- ja vuorijalavaryhmät jäävät toimintojen ulkopuolelle. Asemakaavojen suunnittelualueilla tai niiden välittymässä läheisyydessä ei ole Natura-2000 alueita tai luonnonsuojelualueita. 4.2 Rakentamisen aikaiset liikennejärjestelyt Sulkavuoren keskuspuhdistamon kalliolouhinnan aikana suuria määriä louhetta (ks. edellinen kohta) ajetaan pois varsinaisestakeskuspuhdistamotilasta Sulkavuoresta. Lisäksi alueelle rakennetaan hätäuloskäyntien ( exit ) suuaukoille reitit pelastusajoneuvoja varten. Keskuspuhdistamon rakentamistyön aikana louhekuljetusten määrän on arvioitu olevan ajoneuvoa/vrk. Särkijärvenkadulla työmaakuljetukset ohjataan puhdistamolta Särkijärvenkadun ja Automiehenkadun kautta valtatielle 9. Lempääläntien työmaaliittymästä kuljetukset ohjataan etelään tai pohjoiseen. Kaikki reitit soveltuvat hyvin raskaan liikenteen reitiksi. Esitetyillä työmaareiteillä ei ole erityisen vaarallisia liittymiä. Särkijärvenkadun ja Automiehenkadun liittymä tulee kuitenkin huomioida kuljettajien perehdytyksessä, sillä liittymä on valo-ohjaamaton ja siinä on sekä Särkijärvenkadulla että Automiehenkadulla suojatie ja pyörätien jatke. Reitin liittymät eivät ruuhkaudu nykyliikennemäärillä, mikäli arvioitu työmaaliikenne ( ajoneuvoa/vrk) jakautuu 70/30 suhteessa työmaaliittymien kesken (eli ajon./vrk Särkijärvenkadulle ja ajon./vrk Lempääläntielle). 15

17 Kuva 4.2/1. Louheenajo reittejä Sulkavuoresta pääväylille. Särkijärvenkadulle rakennetaan ajoyhteys puhdistamolle nykyistä väylää ja liittymää hyödyntäen. Särkijärvenkadun liittymää parannetaan parantamalla näkemiä ja suurentamalla liittymäaluetta raskaille ajoneuvoille soveltuvaksi. Liittymän sijaintia siirretään nykyistä liittymää pohjoisemmaksi riittävien näkemien varmistamiseksi. Lempääläntiellä työmaaliikenteen turvallisuusriskit ja haitat rakennusvaiheessa pyritään minimoimaan kaventamalla Lempääläntie laitoksen rakentamisen ajaksi 2+2-kaistaisesta 1+1-kaistaiseksi työmaan kohdalla. Kavennus toteutetaan maantie 3495:n ylittävän sillan ja Ekankulman liikennevalo-ohjatun liittymän välillä. Koko nykyinen itäinen ajorata osoitetaan työn ajaksi työmaan käyttöön noin 200 metrin matkalta. Tällöin työmaalle saadaan mm. tilaa odottavia ajoneuvoja varten. Liittyminen Lempääläntiehen toteutetaan suljettujen kaistojen kautta, jolloin liittyminen on turvallista. Lempääläntien kapasiteetti on kaksikaistaisena riittävä välittämään liikennemäärän puhdistamon rakentamisen aikana. Rakentamisajan jälkeen puhdistamon aiheuttama liikenne on hyvin vähäistä, keskimäärin 1 ajoneuvo vuorokaudessa. Vihilahteen rakennetaan ajoyhteys keskuspuhdistamon purkuputken kuilulle. Vihilahden työmaan liikennejärjestelyiden tavoitteena tulee olemaan minimoida työmaaliikenteen vaikutukset liikenteellisesti kuormittuneen alueen toimivuuteen ja turvallisuuteen. Tärkeänä tavoitteena on turvata alueen jalankulun ja pyöräliikenteen riittävät kulkuyhteydet ja turvallisuus koko työmaan ajan. Tehdyssä selvityksessä (Keskuspuhdistamon-hankkeen liikennetarkastelut Vihilahti, Ramboll Oy, 2016) tutkittiin työmaan maakuljetusten reittivaihtoehtoja esimerkkikohteeseen Hiedanrantaan. Vaihtoehdossa VE1 työmaaliikenteen ohjataan Tampereen kehätielle ja vaihtoehdossave2 Ratapihankadun kautta Rantaväylälle. Reittien arvioitu ajoaika on vaihtoehdossa VE1 noin 19 minuuttia ja vaihtoehdossa VE2 noin 16 minuuttia. Vaihtoehdossa VE1 matka-aika on kuitenkin paremmin ennakoitavissa ja reitti on liikenneympäristöltään huomattavasti paremmin soveltuva maanajoon kuin keskustan katujen kautta kulkeva VE2. Vaihtoehdon VE2 osalta huomioitavaa on Ratapihankadun tuntumaan suunniteltu kansi ja areena - hanke, joka saattaa ainakin osittain katkaista reitiltä liikenteen. 16

18 Kuva 4.2/2. Louheenajo reittejä Vihilahdesta pääväylille. Kuva 4.2/3 Pääreittejä (Vihilahdesta) kun louhetta ajetaan Hiedanrantaan. 17

19 Vertailun perusteella suositeltava työmaakuljetusten reitti on VE1. Siinä työmaalta lähtevä liikenne ohjataan aina etelän suuntaan kohti Sarankulmaa reittiä Sarankulmankatu Patamäenkatu Nuutisarankatu - kehätie. Reitin pituus kehätielle on noin 4 km ja ajoaika kestää noin 7 minuuttia. Reitillä on yksi liikennevaloliittymä, kulkee teollisuusalueella ja soveltuu hyvin raskaalle liikenteelle. 4.3 Käytön aikaiset ympäristövaikutukset ja liikennejärjestelyt Käytönaikaisia ilmasto- ja ilmanlaatuvaikutuksia syntyy jäteveden puhdistuksesta, lietteen käsittelystä, energiankäytön päästöistä ja kuljetuksista. Keskuspuhdistamolta ilmaan johdettavien päästöjen osalta määräykset päästöistä, päästöraja-arvoista ja päästöjen ehkäisemisestä määriteltäneen haettavassa ympäristönsuojelulain mukaisessa luvassa. Jäteveden puhdistuksesta aiheutuvat ilmastovaikutukset ovat vähäisiä, mutta osa globaalia ilmastokehitystä. Vaikutuksia voidaan pienentää prosesseihin liittyvällä parhaimmalla mahdollisella tekniikalla (BAT), energiatehokkuuden lisäämisellä ja lietteen energianhyödyntämistä tehostamalla. Keskuspuhdistamon jätevedenkäsittelyn kasvihuonekaasupäästöjen vuonna 2040 on YVA-vaiheessa arvioitu olevan t CO2-ekv. vuodessa, puhdistettuun veteen jääneestä typestä aiheutuneet kasvihuonekaasupäästöt t CO2-ekv. vuodessa ja lietteenpolton kasvihuonekaasupäästöt t CO2- ekv. vuodessa. Jätevedenpuhdistuksen suhteellinen osuus kasvanee tulevaisuudessa mm. muiden sektoreiden suhteellisten päästöjen vähentyessä. Suhteutettuna jäteveden puhdistuksen merkitykseen ja puhdistuksella vältettyihin kasvihuonekaasupäästöihin puhdistamopäästöillä ja rakentamisvaiheen päästöillä on vähäinen merkitys. Puhdistamon hajuhaittojen ehkäisyyn on kiinnitetty suunnitteluvaiheessa erityistä huomiota ja tältä osin haitat ovat pienet. Poistoilmaa varten on yli 60 m korkea poistoilmapiippu, ja sinne johdettavat haisevat ilmajakeet kohdepoistetaan ja johdetaan ennen poistoilmapiippua hajukaasujen käsittely-yksikköön. Viinikanlahden ja Raholan pumppaamot varustetaan myös hajunpoistoyksiköin. Keskuspuhdistamon purkulinjalle suunnitellaan kallioon sijoitettavaa lämmöntalteenottolaitosta, jonka avulla voidaan hyödyntää puhdistettuun jäteveteen sitoutunutta lämpöenergiaa. Lämpöpumppulaitoksen tuottama lämpöenergialla voidaan korvata fossiilisilla polttoaineilla tuotettavaa kaukolämpöä ja vähentää osaltaan Tampereen energiantuotannon kasvihuonekaasupäästöjä. Liikenne Sulkavuoren keskuspuhdistamon alueelle ja alueelta pois pienenee rakentamisvaiheen jälkeen oleellisesti. Keskuspuhdistamon molemmat liittymät Lempääläntielle sekä Särkijärvenkadulle jäävät rakentamisen jälkeen käyttöön, mutta toiminnan aikana puhdistamon aiheuttaman liikenteen määrä on vähäinen (noin 2 kuorma-autoa/vrk) sekä laitoksen henkilökunnan työmatkaliikenne, joka kulkee Särkijärvenkadun liittymän kautta. Särkijärvenkadun ajoyhteys ja liittymä (Sulkavuoren kuja) jäävät puhdistamon huoltoyhteydeksi /tonttikaduksi. Rakentamisen jälkeen liikenne on vähäistä, ajon./vrk. Lempääläntielle rakennettava työmaaliittymä tulee palvelemaan puhdistamon valmistumisen jälkeen puhdistamon huoltotunnelin yhteytenä jota ei käytetä päivittäisessä kunnossapidossa. Puhdistamon vaikutuksia vesistöön on käsitelty ympäristölupahakemuksessa; 18

20 5 Kaavoitus ja lupamenettelyt 5.1 YVA YVA vaiheen yhteysviranomaisen lausunto valmistui ja siinä todetaan mm. että arviointiselostuksessa on tunnistettu hankkeen aiheuttamat olennaiset ympäristövaikutukset riittävällä tasolla. Selostus antaa hyvät puitteet jatkotyöhön. YVA:aa ei enää tässä asiakirjassa käsitellä erikseen, se löytyy kokonaisuudessaan: Maakuntakaava Maakuntavaltuusto hyväksyi Pirkanmaan maakuntakaavan 2040 ehdotuksen, jossa hankkeen suunnittelualue on osoitettu taajamatoimintojen (A) alueeksi. Muita suunnittelualuetta koskevia kaavamerkintöjä ja -määräyksiä ovat mm. kaupunkiseudun keskusakselin kehittämisvyöhyke (kk1), tiivistettävä asemanseutu, ulkoilureitti, moottori-väylä ja eritasoliittymä, voimalinja (z) ja voimalinjan yhteystarve (Rautaharkko - Multisilta) ja maakaasuputki (k). Maakuntakaavassa on esitetty jätevedenpuhdistuksen keskittäminen Sulkavuoren alueelle sijoittuvaan keskuspuhdistamoon (kaavamerkintä ET/j, Yhdyskuntateknisen huollon alue, jätteenpoltto ja jätevesien käsittely). Kaavan suunnittelumääräyksen mukaan merkittävät ympäristöhaitat on estettävä teknisin ratkaisuin. Sulkavuoren alue on varattu maanalaista jätevedenpuhdistamoa varten. Sulkavuoren alueella tulee ottaa huomioon mahdollisuus lietteiden käsittelyyn ja puhdistamon suunnittelussa tulee maanpinnalla turvata virkistyskäytön edellytysten jatkuminen. Maakuntakaavaehdotukseen on merkitty lisäksi nykyiset ja tarvittavat uudet siirtoviemärit (j): Kuva 5.2/1. Ote Pirkanmaan maakuntakaavan 2040 ehdotuksesta (mkv hyv ). 5.3 Yleiskaava Sulkavuoren keskuspuhdistamon suunnittelualueella on voimassa kaksi yleiskaavaa: kaupunginvaltuuston hyväksymä ja lainvoiman saanut Tampereen kantakaupungin 19

21 oikeusvaikutteinen yleiskaava, sekä hyväksytty ja lainvoiman saanut Lahdesjärven oikeusvaikutteinen osayleiskaava. Valmisteilla oleva, ei vielä lainvoimaisen (tämän dokumentin päivämääränä), Tampereen kantakaupungin yleiskaavaehdotus käsiteltiin yhdyskuntalautakunnassa ja kuulutettiin julkisesti nähtäville väliseksi ajaksi päivätty yleiskaavaehdotus on esitetty neljällä kartalla, joissa suunnittelualueelle ja sen lähiympäristöön on esitetty mm. seuraavia kaavamerkintöjä ja -määräyksiä; mm. kartalla 1 (yhdyskuntarakenne) uusi jätevedenpuhdistamo (E-jv). Kuva 5.3/1. Ote Tampereen kantakaupungin yleiskaavan 2040 ehdotuksen kartasta 1 ( ). 5.4 Asemakaava Hankkeen toteuttamiseen liittyen valmisteltiin ja toteutettiin neljä asemakaavaa samassa asemakaavahankkeessa. Asemakaavojen nro vireille tulosta ilmoitettiin kuulutuksella Aloitusvaiheessa saatiin palautetta, joka pyrittiin ottamaan asemakaavojen ja hankkeen jatko-suunnittelussa huomioon mm. seuraavin tavoin: - kaavasuunnittelun yhteydessä laadittiin luonnonympäristöä, kulttuuriperintöä, hulevesien hallintaa, liikenteen järjestämistä ja Lakalaivan kaatopaikan tilaa koskevia selvityksiä - hankesuunnittelun yhteydessä tehtiin täydentäviä kallio- ja pohjavesitutkimuksia, selvitettiin puhdistamon rakentamisen ja käytön aikaisia riskejä ja niiden hallintakeinoja kartoitettiin Sulkavuoreen sijoittuvien maanpäällisten rakennusten alustavia arkkitehtisuunnitelmia käsiteltiin ensimmäisen kerran kaupunkikuvatoimikunnassa Saadun palautteen perusteella tehdyin muutoksin muokattuja suunnitelmia käsiteltiin toisen kerran jolloin suunnitteluratkaisut hyväksyttiin. Asemakaavojen valmisteluaineisto kuulutettiin nähtäville väliseksi ajaksi ja avoin yleisötilaisuus järjestettiin Asemakaavojen valmisteluvaiheessa saatu palaute otettiin huomioon mm. seuraavasti: - Suunnittelun lähtötietoja ja vaikutusten arviointia täydennettiin mm. ulkoilu- ja viheryhteyksien, kulttuuriympäristön ja maiseman sekä uuden Rautaharkon-Lakalaivan aluekeskuksen osalta. 20

22 - Kaavaan lisättiin yleismääräys, joka edellyttää lausunnon pyytämistä Gasumilta rakennuslupavaiheessa. Rakentamistapaa ohjavia kaavamääräyksiä täsmennettiin siten, että niiden ymmärretään yksiselitteisesti tarkoittavan muitakin toimen-piteitä kuin varsinaisten rakennusten toteuttamista. - Alueesta laadittiin uusi kulttuuriperintöinventointi, jossa keskityttiin sotahistoriallisten jäännösten kartoittamiseen. - Vihilahden kaavan (8611) osalta As Oy Haapakuja 4 piti taloyhtiölle aiheutuvaa haittaa kohtuuttomana (vaurioitumisriski, tärinä, melu, pöly), rakentaminen estää maalämpöhankkeen tontilla, lämpöpumppulaitosta ja purkutunnelia tulisi siirtää Haapakuja 5:n suuntaan. Tämä huomioitiin siirtämällä osin rakennuksen alla oleva lämpöpumppulaitos Rautaharkon sähköaseman tontille, joka sijoittuu suoraan tulo- ja purkutunneleiden linjalle ja on jo vanhastaan Tampereen Sähkölaitoksen hallinnassa. Kaavaehdotukset esiteltiin yhdyskuntalautakunnalle ja hyväksyttiin yleisesti nähtäville asetettavaksi. Kaavaehdotuksesta saatu palaute otettiin huomioon mm. seuraavasti: - TeliaSoneran palautteen johdosta kaavakartalle lisättiin ohjeellinen merkintä, joka osoittaa tukiaseman nykyisen sijainnin. Tukiasema pyritään huomioimaan aluetta koskevissa uusissa sopimuksissa ja puhdistamohankkeen toteutussuunnittelussa mahdollisimman hyvin, mutta uutta laitepaikkaa ei ole palautteessa ehdotettuihin sijainteihin mahdollista osoittaa. (Nykyisen tukiaseman sijoituslupa perustuu TeliaSoneran ja tienpitäjän, nyk. Pirkan-maan ELY-keskus) väliseen sopimukseen. Sopimuksen ehtona on, että tieoikeuden lakkautuessa laitteiden omistajan tulee siirtää rakennelmat pois viipymättä). - Kokonaisvaikutusten arviointia ja kaavaselostusta sekä ET-alueen kaavamääräystä täydennettiin ELY-keskuksen ja Pirkanmaan liiton lausunnoissa esitetyllä tavalla. Lisäksi hulevesien viivyttämistä koskevaa kaavamääräystä tarkastettiin siten, että viivytysrakenteen tyhjenemiselle on määritelty vähimmäiskesto. - Yleisötilaisuudessa saadun palautteen pohjalta asemakaavojen kokonaisvaikutusten arviointia täydennettiin ja selkeytettiin mm. raportissa käytettyjen kaupunginosien nimien, hankkeen ilmanlaatu- ja vesistövaikutusten kuvauksen sekä puhdistetun veden purkupisteen sijaintia osoittavan kuvan osalta. Ohjeellisen ajoyhteyden kaavamerkintää tarkastettiin siten, että kaavassa tulee riittävällä tavalla huomioiduksi ko. yhteyden merkitys osana alueen yleisen jalankulun verkostoa. ELY-keskuksen lausunnossa mainitut selvitystarpeet ja jatkosuunnitteluohjeet tulevat huomioiduiksi myös kaatopaikan kunnostamista koskevissa suunnitelmissa, jotka laaditaan 2017 yhdessä ELY-keskuksen kanssa. Lisäksi: - Kokonaisvaikutusten arviointia täydennettiin vesistövaikutusten osalta ja raporttiin liitettiin kartta, johon on merkitty alustavat purkuputken ja -pisteen sekä varapurkuputken sijainnit. - Kaavaan liittyviä havainne aineistoja täydennettiin mm. Sulkavuoren maanpäällisten rakennusten uusimpien suunnitelmien sekä alueleikkauksissa esitettyjen korkeusasemien ja mittojen osalta. - Valmisteluvaiheessa suunnitelmaan tehtiin useita viranomaisilta saatuun palautteeseen perustuneita muutoksia. Pirkanmaan ELY-keskuksen luvalla suojaviheralueeseen liitettiin osa maantien alueesta. Lisäksi suojaviheralueet jaettiin kahteen osaan ja niiden pääkäyttötarkoitusmerkinnät vaihdettiin paremmin aluekohtaisia erityisominaisuuksia vastaaviksi. - Rakennusvalvonnan, kiinteistötoimen ja kaupunkimittauksen kanssa käytyjen neuvotteluiden tuloksena todettiin, että kaupungin omistamat alueet on (katualueita lukuun ottamatta) tarkoituksenmukaista yhdistää yhdeksi tilaksi niille kaavassa osoitettavasta käyttötarkoituksesta riippumatta. Tavoitteena on ensisijaisesti kiinteistönmuodostuksen ja rakennuslupamenettelyn selkeyttäminen: koska kolmiulotteinen kiinteistönmuodostus ei ole vielä Suomessa mahdollista, maanalaisten tilojen rakennuslupa on haettava maanpäällisille kiinteistöille - kaavaluonnoksessa esitetty maanpäällisen rakentamisen korttelialue muutettiin erityisalueeksi, ja maanalaisen rakennusoikeuden osoittamisesta lukuna luovuttiin. 21

23 - Käyttötarkoitusmerkintään ET tehtiin E-v- alueen määräystä vastaava lisäys, jonka mukaan alueen käyttöä koskevat suunnitelmat ja toimenpiteet alueella edellyttävät ympäristöviranomaisen hyväksyntää ennen rakennustöiden tai muiden toimenpiteiden aloittamista. Taulukko 5.4/1 Sulkavuoren keskuspuhdistamon asemakaavan 8610 perusteella muodostuvaa maankäyttöä Opetustoiminta (TAKK) Lähivirkistysalue Yhdyskuntatekninen huolto Suojaviheralue (TAKK) Erityisalue, rajattu virkistyskäyttö Suojaviheralue, arvokas ekolog. yhteys Maantie (vt 3 ja 9) Särkijärvenkatu, Lempääläntie Kuva 5.4/1 Sulkavuoren alueen maankäytön havainnekuva. 22

24 Vihilahden asemakaavassa (8611) muodostui: Yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten korttelialuetta, jolle saa rakentaa kerrosalaltaan enintään 30 m 2 :n suuruisen muuntamorakennuksen (ET-3, korttelin 776 tontti 4). Alueen pinta-ala on noin 370 m2 ja sille sijoittuu olemassa oleva muuntamo. Rantapuisto (VP-2). Alue on osa Vihilahdenpuistoa ja sen pinta-ala on noin 3300 m2. - Lähivirkistysalue (VL). Alue on osa Härmälän rantapuistoa ja sen pinta-ala on noin 1,5 ha. - Suojaviheraluetta, jolla sijaitsee alueellinen virkistysyhteys (EVV). Suojaviheralueeksi on osoitettu viheralueen osa, joilla päiväaikainen melutaso ylittää taajamien virkistysalueilla sovellettavan ohjearvon 55 db. Alueen pinta-ala on noin 1,18 ha. - Yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevan maanalaisen rakentamisen aluetta suojavyöhykkeineen (ma/sv-et). Alueen pinta-ala on noin 2,7 ha ja sille voidaan sijoittaa maanalaisia yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevia laitoksia sekä niihin liittyviä työtiloja ja ajoyhteyksiä (ma/et) ja maanalaisia jätevesitunneleita (ma/tu-j). Maanalaiset tilat saadaan rakentaa maanpäälliselle alueelle osoitetun käyttötarkoituksen, rakennusoikeuden tai kerrosluvun estämättä. Aluetta koskevan toimenpiderajoituksen mukaan alueen merkittävä maanpäällinen kuormittaminen sekä maa- tai kallioperään kajoavat toimenpiteet edellyttävät maanalaisiin tiloihin, rakenteisiin tai laitteisiin kohdistuvien vaikutusten selvittämistä sekä näiden omistajan/haltijan kuulemista. Kaavassa on osoitettu maanalaisten tilojen ohjeellinen sijoittuminen sekä suojavyöhykkeiden likimääräinen ylin korkeusasema ma/sv-et-alueen eri osissa. - Vesialuetta (W). Alueen pinta-ala on noin 4,7 ha. - Katualuetta (Hatanpään valtatie, Lahdenperänkatu). Alueen pinta-ala on noin 0,6 ha. Kuva 5.4/2 Vihilahden alueen maankäytön havainnekuva. 23

25 Kalliotunneleita käsittävissä asemakaavoissa (8612, 8613) muodostui: - Yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevat maanalaisen rakentamisen alueet suojavyöhykkeineen (ma/sv-et). Alueita koskevan toimenpiderajoituksen mukaan alueiden merkittävä maanpäällinen kuormittaminen sekä maa- tai kallioperään kajoavat toimenpiteet edellyttävät maanalaisiin tiloihin, rakenteisiin tai laitteisiin kohdistuvien vaikutusten selvittämistä sekä näiden omistajan/haltijan kuulemista. - Maanalaisen rakentamisen alueille on osoitettu suojavyöhykkeiden likimääräinen ylin korkeusasema alueiden eri osissa ja maanalaista maakaasuputkea varten varattu alueen osa (mk) sekä ohjeelliset alueen osat, joille voidaan sijoittaa maanalaisia jätevesitunneleita (ma/tu-j). Kaavoissa on annettu lisäksi yleismääräyksiä, jotka koskevat maanalaisen rakentamisen suojavyöhykkeitä, kiinteistönmuodostusta, hulevesien hallintaa ja kaasuputken huomioon ottamista. Kuva 5.4/3 Kallioon louhittavien viemäritunnelien sijoittumista kuvaava havainnekuva. Kaavamateriaali löytyy Tampereen kaupungin sivuilta: Ympäristölupa Hankkeeseen liittyvät ympäristönsuojelulain ja vesilain mukaiset luvat haettiin helmi-kesäkuussa Lupahakemuksia ei käsitellä enempää tässä asiakirjassa, lupahakemukset löytyvät: 24

26 7 Hankkeen suunniteltu toteutustapa ja yleisaikataulu Hanke on suunniteltu toteutettavaksi alla esitetyn urakkajaon mukaisesti: Taulukko 7/1 Urakat Hankinta Lyhenne Hierarkia Alistussuhde Sulkavuoren alueurakka ALU Pääurakka Kalliotilojen rakennusurakka RU1 Pääurakka Maanpäällisten tilojen rakennusurakka RU2 Alistettu sivu-urakka RU1 Poistoilmapiipun rakennusurakka RU3 Alistettu sivu-urakka RU1 LVI-urakka LVI1 Alistettu sivu-urakka RU1 Sähköurakka SU1 Alistettu sivu-urakka RU1 Koneistourakka KU1 Alistettu sivu-urakka RU1 Sammutusjärjestelmäurakka VSU Alistettu sivu-urakka RU1 Kiinteistöautomaatiourakka RAU Alistettu sivu-urakka RU1 Instrumentointi- ja prosessiautomaatiourakka IAU1 Sivu-urakka Lietteenpolttolaitoksen KVR-urakka PLU KVR-urakka Viemäritunneleiden louhintaurakka LU3 Pääurakka Viinikanlahden ja Raholan pumppaamoiden rakennusurakka RU4 Pääurakka Viinikanlahden ja Raholan pumppaamoiden LVI-urakka LVI2 Alistettu sivu-urakka RU4 Viinikanlahden ja Raholan pumppaamoiden sähköurakka SU2 Alistettu sivu-urakka RU4 Viinikanlahden ja Raholan pumppaamoiden koneistourakka KU2 Alistettu sivu-urakka RU4 Viinikanlahden ja Raholan pumppaamoiden instrumentointi- ja automaatioau2 Sivu-urakka Siirtoviemärin Rahola-Satamakatu urakka SV1 Pääurakka Siirtoviemärin Satamakatu-Leirintäkatu urakka SV2 Pääurakka Siirtoviemärin Leirintäkatu- Rantaperkiönkatu urakka SV3 Pääurakka Siirtoviemärin Viinikanlahti-Vihilahti urakka SV4 Pääurakka Purkulinjan Vihilahti-Pyhäjärvi urakka PV Pääurakka Ajotunnelien louhintaurakka LU1 Pääurakka Puhdistamotilojen louhintaurakka LU2 Pääurakka Tilaajahankinnat Tulopumput Lietelingot Ilmastuskompressorit Viemäriputket >=800 mm Painot vesistöjohdoille TH1 TH2 TH3 TH4 TH5 Pääurakka ALU - Sulkavuoren alueurakka Urakka toteutetaan ns. valmistelevana urakkana ennen ajotunneleiden louhintaa. Alueurakassa tasataan piha-alue lopulliseen tasoon, tehdään tarvittavat avolouhinnat ja toteutetaan tarvittavassa laajuudessa Sulkavuoren kuja joka on tontille johtava tie. Tässä vaiheessa toteutetaan myös tarvittavat Tampereen Veden alueella kulkevien päävesijohtojen siirrot ja asennetaan maahan kaikki johdot ja kaapelit (suojaputket) jotta piha-alue palvelee keskeytyksettä urakointitarpeita. Urakka toteutetaan yhteistoiminnassa Tampereen kaupungin kanssa joka tekee tässä yhteydessä tarvittavat pilaantuneiden maiden kunnostustoimenpiteet. 25

27 Pääurakka LU1 - Ajotunnelien louhintaurakka Sulkavuoren alueurakan jälkeen käynnistyy ajotunnelien louhintaurakka. Urakassa louhitaan Sulkavuoren sisään- ja ulosajotunnelit tasolle, josta alkaa puhdistamotilojen kattoperien louhinta. Mikäli aikatauluseikat antavat aihetta, tämä urakka laajennetaan käsittämään myös kalliotilojen sisäisten yhteyksien louhinnan aina Prisman suuaukkoon asti. Pääurakka LU2 - Puhdistamotilojen louhintaurakka Pääosa kiviaineksesta (n k-m 3, sisältää LU1 urakan louheen) louhitaan kattoperä - pengerlouhintana puhdistamotilojen louhinta-urakassa. Lisäksi louhitaan 9 kuilua joista 7 ulottuu maan pinnalle. Urakkaan kuuluu louhinnan edellyttämät betonirakenteet ja mm. yhteiskannakkeiden ja nostimien tartunta-osat (terästangot), pystykuilujen yläosien teräsbetonirakenteita sekä poistoilmapiipun perustukset Urakka toteutetaan niin, että rakennustekninen urakka ei ala ennen tämän louhintaurakan valmistumista. Urakkaan sisältyy louheen lastaus ja kuljetus 1 km Sulkavuoresta jossa louhe luovutetaan auton lavalla Tampereen kaupungille jatkokäyttöä varten. Louhe soveltuu laatunsa puolesta vesistöpengertämiseen, ja Hiedanrannan täyttö lienee yksi louheen loppusijoituspaikoista. Keskuspuhdistamo varaa mahdollisuuden murskata ja seuloa osan kiviaineksesta omaan käyttöön (luovutetaan rakennusurakalle mm. pohjatäyttöjä varten). Pääurakka RU1 Kalliotilojen rakennustekninen urakka Kalliotilojen rakennusteknisessä urakassa (RU1) toteutetaan maanalaisten tilojen rakenteet. Urakka sisältää merkittävän määrän erilaisia betonitöitä ja se on pääurakka jolle on alistettu Instrumentti - ja prosessiautomaatiourakkaa lukuun ottamatta muut samanaikaiset urakat. Pääurakoitsijan suoritusvelvollisuus sisältää koko rakennushankkeen johtovelvollisuuden, hankkeen maanalaiset rakennustekniset työt hankintoineen ja asennuksineen sekä urakan vastaanottoon, käyttöönottoon ja käyttökoulutukseen liittyvät velvollisuudet. Suoritusvelvollisuuteen kuuluu lisäksi työmaapalvelut, jotka koskevat sivu-urakoita sekä tilaajan erillishankintaurakoita. Suoritusvelvollisuuteen kuuluu myös urakoitsijan oman suorituksen osalta YSE :n mukaisesti kaikki toimenpiteet ja velvollisuudet, joita sopimusasiakirjoissa ei ole osoitettu kuuluviksi rakennuttajan velvoitteisiin. Maanpäällisten tilojen rakennustekninen urakka (RU2) maanpäällisten rakennusten (hallintorakennus, lietteenkäsittelyrakennus, muuntamo- ja varavoimarakennus, metanoliasema, exit-kuilujen maanpäälliset rakennukset) ja -rakenteiden rakennustekniset työt Poistoilmapiipun rakennusurakka (RU3) poistoilmapiipun rakennustekniset (liukuvalu) työt LVI-urakka (LVI1) rakennuskohteen lämpö-, vesi-, viemäri-, ilmanvaihtotekniset työt Sähköurakka(SU1) rakennuskohteen sähkötekniset työt mukaan lukien kaikki eri tekniikkalajien tarvitsemat kaapelivedot (instrumentointi, kiinteistöautomaatio etc.) Koneistourakka (KU1) rakennuskohteen koneistojen ja putkistojen sekä niihin liittyvien laitteiden hankinta ja asennus Sammutusjärjestelmäurakka (VSU) rakennuskohteen sammutusjärjestelmän (vesisumu) koneistojen ja putkistojen sekä niihin liittyvien laitteiden hankinta ja asennus 26

28 Kiinteistöautomaatiourakka (RAU) rakennuskohteen kiinteistöautomaation koneistojen ja laitteiden hankinta ja asennus mukaan lukien turvallisuus-, kulun- ja kameravalvontajärjestelmät sekä VIRVE-verkko laitehankintoineen ja asennuksineen. Instrumentointi- ja prosessiautomaatiourakka (IAU1, pääurakkaan alistamattomana sivu-urakkana) rakennuskohteen instrumentointi- ja prosessiautomaation koneistojen ja laitteiden hankinta, asennus ja viritykset Lietteenpolttolaitosurakka (PLU): KVR urakka, jonka suoritusvelvollisuuteen kuuluu lietteen terminen kuivaus ja polttolaitos. PLU:n käyttöön varataan työmaasuunnitelmassa esitetty urakka-alue. PLU toimii päätoteuttajana ja pääurakoitsijana omalla urakka-alueellaan, joten urakkaa ei alisteta RU1:lle. Viemäritunnelien louhintaurakka (LU3) Urakassa louhitaan Vihilahden ja Sulkavuoren väliset viemäritunnelit (jätevesitunneli ja purkutunneli) pystykuiluineen Pääurakka - Viinikanlahden ja Raholan pumppaamoiden rakennustekninen urakka (RU4) toteutetaan yhdessä urakassa molempien pumppaamoiden perustukset ja rakennustekniset työt urakalle alistetaan pumppaamoiden LVI-urakka (LVI2), sähköurakka (SU2) ja koneistourakka (KU2), pumppaamoiden instrumentointi- ja automaatiourakka toteutetaan alistamattomana sivu-urakkana Sulkavuoren tapaan Pääurakka - Siirtoviemäri Rahola-Satamakatu urakka (SV1) pääosin vesistöön (Pyhäjärvi) asennettavan 2 x DN800 PEH paineviemärin asennustyö painotuksineen, johto-osuuden pituus on metriä Pääurakka - Siirtoviemäri Satamakatu - Leirintäkatu urakka (SV2) pääosin kevyenliikenteen väylään ja katualueelle asennetta edellä olevan paineviemärin jatko 2 x 800 PEH, pituus metriä osa tästä viemäriosuudesta toteutettaneen etukäteen muiden hankkeiden yhteydessä (esim. Pereentien liittymähanke) Pääurakka - Siirtoviemäri Leirintäkatu - Rantaperkiönkatu urakka (SV3) edellä olevan paineviemärin jatko viettoviemäri osuudella. Urakassa asennetaan DN1000 mm viettoviemäriä metriä. Johto päättyy Rantaperkiönkadun pystykuiluun mistä jätevesi johdetaan alapuoliseen kalliotunneliin ja edelleen Sulkavuoren keskuspuhdistamolle Pääurakka - Siirtoviemäri Viinikanlahti - Vihilahti urakka (SV4) Viinikanlahden nykyisen jätevedenpuhdistamon alueelle kootut jätevedet pumpataan Viinikanlahden pumppaamoa käyttäen 3 x 800 PEH johdolla Vihilahteen, josta edelleen ajotunnelia käyttäen viemäritunneliin, johto-osuuden pituus on n m + ajotunnelin osuus urakkaan kuuluu myös Hatanpään valtatiellä kulkevan pääviemärin kääntäminen Vihilahden kohdalla viemäritunneliin ja järjestelyitä Viinikanlahden puhdistamon tuloviemärien osalta Pääurakka - Purkulinjan Vihilahti-Pyhäjärvi urakka Sulkavuoren keskuspuhdistamolta tuleva purkutunneli päättyy Vihilahdessa, josta eteenpäin puhdistettu vesi johdetaan DN 2000 viemärillä Pyhäjärvessä sijaitsevalle purkualueelle. Johtoosuuden pituus on metriä ja se päättyy Pyhäjärven pohjaan sijoitettavaan vettä jakavaan diffuusoriin 27

29 Kaikkiin urakoihin liittyy mm. käyttöönotot. Urakkarakennetta tullaan täsmentämään / uudelleen arvioimaan hankkeen edetessä. Urakoitsijoiden rahoitustarpeen keventämiseksi ja tätä kautta riittävän urakkakilpailun turvaamiseksi Keskuspuhdistamo tekee joitakin omia hankkeeseen liittyviä tilaajahankintoja, ainakin: Sulkavuoren keskuspuhdistamon tulopumput 6+1 kpl (TH1) Sulkavuoren keskuspuhdistamon lietelingot 4 kpl (TH2) Sulkavuoren keskuspuhdistamon ilmastuskompressorit, lukumäärä riippuu tyypistä, (TH3) 800 mm tai yli olevat paine- ja viettoviemärit (TH4) vesistöön asennettavien johtojen betonipainot (TH5) Hankkeen toteuttamista varten Keskuspuhdistamo perustaa hankintaryhmän, jossa erityisosaamista edustavat hankintajuristi ja urakointisopimuksiin erikoistunut asiantuntija. Hankintaryhmä kilpailuttaa hankkeen rakennuttamisesta pääosin vastaavan rakennuttaja organisaation joka vastaa myös työmaavalvonnasta. Keskuspuhdistamo hoitaa osan rakennuttamis- ja valvontatehtävistä itse resurssiensa puitteissa. VERSIO Rakennuslupa Ympäristö- ja vesiluvat Rasitteet Viinikanlahden pumppaamon suunnittelu Sulkavuoren alueurakka Sulkavuoren ajotunnelien louhintaurakka Puhdistamotilojen louhintaurakka Viemäritunnelien louhintaurakka I II III IV I II III IV I II III IV I II III IV I II III IV I II III IV I II III IV I II III IV Mahdolliset valitukset ml. porakuilut Kalliotilojen rakennusurakka Maanpäällisten tilojen rakennusurakka Poistoilmapiipun rakennusurakka LVI-urakka Sähköurakka Koneistourakka Sammutusjärjestelmäurakka Kiinteistöautomaatiourakka Instrumentointi- ja prosessiautomaatiourakka Lietteenpolttolaitoksen KVR-urakka V:lahden ja Raholan pumppaamoiden rakennusurakka Siirtoviemärin Rahola-Satamakatu urakka Siirtoviemärin Satamakatu-Leirintäkatu urakka Partola Satamakatu-Partola, Partola-Leirintäkatu Siirtoviemärin Leirintäkatu- Rantaperkiönkatu urakka Siirtoviemärin Viinikanlahti-Vihilahti urakka Hatanpäänkatu Vihilahti Viinikanlahti Purkulinjan Vihilahti-Pyhäjärvi urakka Tilaajahankinnat Tulopumput Lietelingot Ilmastuskompressorit Paineviemäriputket (800 mm) Viettoviemäriputket ( mm) Vesistöön asennettava purkuputki (2000 mm) Painot vesistöjohdoille Kuva 7/1. Toteutuksen yleisaikataulu (versio elokuu 2017). 8 Rakennusluvat Rakennuslupamateriaalit on pääosin tuotettu ja lupien haku (Sulkavuori) on tarkoitus aloittaa syyskaudella

30 9 Kustannusarvio Hankkeen tarkennettu yksityiskohtaiseen suunnitteluun perustuva kustannusarvio on käytettävissä syyskaudella Rahoitus Tampereen Seudun Keskuspuhdistamo Oy:n hallituksen järjestäytymiskokous pidettiin Keskuspuhdistamolle siirtyi jonkin verran käyttövaroja yhtiön aiemmasta toiminnasta (Tampere Technology Oy). Ylimääräisessä yhtiökokouksessa yhtiön omaa pääomaa järjesteltiin ja päätetiin suunnatusta osakeannista ja svop sijoituksista. Näiden tultua toteutetuiksi, yhtiön omistus ja omistajien sijoitukset yhtiöön ovat seuraavat (heinäkuu 2017): Taulukko 10/1. Yhtiön omistus ja sijoitukset yhtiöön. Osakkeita (kpl) Omistus % Osakepääoma SVOP Sijoitukset yhtiöön Tampereen kaupunki ,2 % , ,96 Ylöjärven Vesi Oy ,5 % Kangasalan kunta ,7 % Lempäälän kunta ,1 % Pirkkalan kunta ,1 % Vesilahden kunta ,5 % Yhteensä ,0 % , ,96 Rahoitus on kulunut hankkeen suunnitteluvaiheen aikana seuraaviin kohteisiin: suunnittelutoimistojen laskutukseen muuhun suunnitteluun ja hankkeeseen kuuluvien maastotöiden ja -tutkimusten toteuttamiseen suunnittelun valvontaan ja ohjaukseen yhtiön käyttökustannuksiin ja juokseviin menoihin Lähiaikoina osakeannissa päätettyä omaa pääomaa kuluu lähinnä: joidenkin suunnitteluun liittyvien lisätöiden tilaamiseen / maksamiseen suunnittelun kehityshankkeeseen, jossa arvioidaan uudelleen joitakin toteutusratkaisuja ja haetaan niille vaihtoehtoja Omarahoituksen lisäämiseksi suunnitellaan sijoitetun vapaan oman pääoman (svop) korottamista seuraavin periaattein: omarahoituksesta tulee riittävä huomioiden varsinaisen toiminnan palvelulaskutuksen kohtuullisuus ja vaikutukset osakaskuntien vesihuoltolaitosten jätevesimaksuihin 29

31 omarahoitus on järkevällä tasolla huomioiden hankkeen lopulliset toteutuskustannukset ja sillä tuetaan mahdollisuuksia minimoida rakennusaikaisen ulkoisen rahoituksen kustannuksia omarahoituksella katetaan hankkeen valmistelu- ja alkuvaiheen muita kustannuksia, tarkoituksena on siirtää korollisen vieraan pääoman hankintaa mahdollisimman myöhäiseen vaiheeseen: o Sulkavuoren alueurakka (ALU) o ajotunnelien louhintaurakka (LU1) o siirtoviemärien katutöiden yhteydessä etukäteen tehtävät osuudet (ns. kytkeytyvä urakat) o rakennusaikaisen ulkoisen pääoman korot o yhtiön käyttökustannukset siihen asti kun jätevedenpuhdistus alkaa Päätökset oman rahoituksen kartuttamiseksi tehtäneen syyskaudella Ulkoisen rahoituksen hankintaan liittyvät neuvottelut käynnistetään syksyllä Rahoitus kilpailutetaan syksyllä 2018 ja tässä vaiheessa lainotukseen tulee olla osakassopimuksen mukaiset vakuudet. Ulkoisen rahoituksen hankkiminen etenee seuraavalla aikataululla: - neuvottelut rahoittajien kanssa syksyllä rahoittajien hanke-evaluaatiot alkaen syksyllä kuntatakaukset käytettävissä syksyllä 2018 jolloin aloitetaan lainojen kilpailutus - lainapäätökset / sopimukset valmiina maaliskuussa Toiminnan aikainen tulorahoitus Investointihankkeen valmistuttua ja kun Sulkavuoren keskuspuhdistamo aloittaa toimintansa, yhtiö alkaa rahoittamaan toimintaansa keräämällä osakaskuntiensa vesihuoltolaitoksilta perus- ja käyttömaksua vastikkeeksi jäteveden käsittelypalveluistaan. Lisäksi yhtiölle tulee jonkin verran muita tuloja. Vuosi 2024 on puhdistamon käyttöönottovuosi. Investointihankkeen lopputyöt kestänevät kuitenkin vuoden 2024 puolelle, jolloin tulorahoituksen suhteen tarkastellaan ensimmäistä täyttä toimintavuotta Vuoden 2025 käyttömenojen on arvioitu tässä vaiheessa muodostuvan seuraavasti: Sukavuoren keskuspuhdistamon käyttökustannukset /v Siirtoviemärien ja pumppaamoiden käyttökustannukset /v Ylläolevista käyttökustannuksista jätevesimäärästä riippumatonta on noin 50 % (kiinteä) Lainojen lyhennykset Korot Rahoitustarve yhteensä , josta kohdistetaan jätevesimaksuihin Käytön aikaisen jätevesimaksun rakenteesta on tarkoitus neuvotella vesihuoltolaitosten kanssa syksyllä 2017 jossa yhteydessä asiasta tehdään laskelmat. 30

32 12 Riskit 12.1 Rakentamisen aikaiset riskit Hankkeen riskienhallintaa toteutetaan riskienhallintastandardin (SFS-IEC ) mukaisesti. Keskuspuhdistamo-hankkeen riskienhallinnassa käytetään useita riskienhallintamenettelyitä, jotta standardin mukaiset riskienhallinnan edellytykset täyttyvät. Hankkeen riskejä on käyty suunnitteluvaiheessa läpi jokaisen osatehtävän, laitos-, linja-, kalliorakennus- ja pääsuunnittelu, osalta erikseen ja niitä on käsitelty riskienhallintakokouksissa noin 3 kuukauden välein. Lisäksi prosessiriskejä on suunnitteluvaiheessa alustavasti kartoitettu HAZOP-menetelmällä, jossa tavoitteena on löytää prosessin häiriöistä aiheutuvat vaarat. Hankkeessa on lisäksi laadittu erillinen purkutunnelin riskienarviointi ja hankkeen kustannuksista on laadittu herkkyystarkastelu käyttämällä Monte Carlo -simulointia. Hankkeen edetessä riskienhallintaa viedään eteenpäin ja sitä täydennetään tarvittaessa varsinaisella HAZOP:lla ja toimintovirheanalyyseillä (TVA) ennen laitoksen käyttöönottoa. Työstä on laadittu myös kohdekohtainen rakennuttajan turvallisuusasiakirja sisältäen riskienhallintasuunnitelman rakentamiseen sekä liitteenä Vna 205/2009 mukaiset Turvallisuussäännöt ja menettelyohjeet. Riskienhallintaan ovat osallistuneet Keskuspuhdistamon henkilökunnan lisäksi Tampereen Vesi, pääsuunnittelu (Pöyry Finland Oy, FCG Oy), laitossuunnittelu (Ramboll Finland Oy), linjasuunnittelu (Ramboll Finland Oy, Saanio & Riekkola Oy), kalliorakennussuunnittelu (Rockplan) ja riskienhallinnan asiantuntijat (Ramboll Finland Oy ja Ramboll CM Oy). Suunnitteluvaiheen lopussa oli suurten / erittäin suurten ja erittäin yleisten riskien sekä yleisten ja erittäin suurten riskien määrä saatu nollattua (kuva 14.1/1). Kuva 12.1/1 Rakentamisen aikaisten tunnistettujen riskien jakauma arvioitujen esiintymistiheyksien ja vaikutusten osalta. 31

Pirkanmaan keskuspuhdistamohankkeen

Pirkanmaan keskuspuhdistamohankkeen Pirkanmaan keskuspuhdistamohankkeen tilanne Keskuspuhdistamoseminaari 17.11.2011 Tj Pekka Pesonen Tampereen Vesi HANKKEEN KEHITYSVAIHEET 2005: Pirkanmaan vesihuollon alueellinen yleissuunnitelma: Idea

Lisätiedot

Keskuspuhdistamo Tampereen seudun kuntien merkittävin ympäristöinvestointi!

Keskuspuhdistamo Tampereen seudun kuntien merkittävin ympäristöinvestointi! Keskuspuhdistamo Tampereen seudun kuntien merkittävin ympäristöinvestointi! 100 vuoden ratkaisu! Kuuden kunnan yhteinen seudullinen kalliojätevedenpuhdistamo Tampereen Sulkavuoreen siirto ja purkutunneleineen.

Lisätiedot

Keskuspuhdistamo. Tampereen seudun kuntien merkittävin ympäristöinvestointi!

Keskuspuhdistamo. Tampereen seudun kuntien merkittävin ympäristöinvestointi! Keskuspuhdistamo Tampereen seudun kuntien merkittävin ympäristöinvestointi! Timo Heinonen marraskuu 2018 100 vuoden ratkaisu! Keskuspuhdistamo hanke: Sulkavuoren keskuspuhdistamo siirtoviemärit (paine

Lisätiedot

PIRKANMAAN KESKUSPUHDISTAMO SULKAVUORI ASUKASTILAISUUS 19.8.2015

PIRKANMAAN KESKUSPUHDISTAMO SULKAVUORI ASUKASTILAISUUS 19.8.2015 PIRKANMAAN KESKUSPUHDISTAMO SULKAVUORI PIRKANMAAN KESKUSPUHDISTAMO SISÄLTÖ 1. Luolapuhdistamo 1. Aikataulu 2. Mitoitus ja puhdistusarvot 3. Valitut prosessit ja lay-out luonnokset 4. Kustannusarvio 2.

Lisätiedot

Tampereen Vesi Pirkanmaan keskuspuhdistamon yleissuunnitelma sijoituspaikkana Sulkavuori

Tampereen Vesi Pirkanmaan keskuspuhdistamon yleissuunnitelma sijoituspaikkana Sulkavuori Liite 1: Mitoitusperusteet Tampereen Vesi Pirkanmaan keskuspuhdistamon yleissuunnitelma sijoituspaikkana Sulkavuori Mitoitusperusteet Sisältö Liite 1 - Mitoitusperusteet 1 1 JOHDANTO 2 2 LÄHTÖTIEDOT 2

Lisätiedot

Keskuspuhdistamo. Tampereen seudun kuntien merkittävin ympäristöinvestointi!

Keskuspuhdistamo. Tampereen seudun kuntien merkittävin ympäristöinvestointi! Keskuspuhdistamo Tampereen seudun kuntien merkittävin ympäristöinvestointi! 100 vuoden ratkaisu! Pirkanmaan historian merkittävin ympäristöhanke, toteuttajana Tampereen Seudun Keskuspuhdistamo Oy Yhtiön

Lisätiedot

PIRKANMAAN KESKUSPUHDISTAMOHANKE

PIRKANMAAN KESKUSPUHDISTAMOHANKE PIRKANMAAN KESKUSPUHDISTAMOHANKE Yleisötilaisuus Tampereen seudun keskuspuhdistamohankkeesta Pirkkala 10.11.2009 Suunn.pääll, DI Heidi Rauhamäki Tampereen Vesi 1 HANKKEEN KÄYNNISTYMINEN - 2005: Pirkanmaan

Lisätiedot

Keskuspuhdistamo. Tampereen seudun kuntien merkittävin ympäristöinvestointi!

Keskuspuhdistamo. Tampereen seudun kuntien merkittävin ympäristöinvestointi! Keskuspuhdistamo Tampereen seudun kuntien merkittävin ympäristöinvestointi! Raholasta 4 kg/d Tammerkoskesta48 kg/d Keskuspuhdistamolta 15 kg/d (2024) Jätevedenpuhdistus tehostuu entisestään keskuspuhdistamon

Lisätiedot

ULKOILMATAPAHTUMA SULKAVUOREN JA VIHILAHDEN ALUEILLA

ULKOILMATAPAHTUMA SULKAVUOREN JA VIHILAHDEN ALUEILLA KUTSU ULKOILMATAPAHTUMA SULKAVUOREN JA VIHILAHDEN ALUEILLA 17.5.2016 Tampereen kaupungin maankäyttö ja Tampereen keskuspuhdistamo Oy järjestävät yhteistyössä ulkoilmatapahtuman tulevan keskuspuhdistamon

Lisätiedot

Mäkikylän jätevedenpuhdistamon saneeraus ja laajennus

Mäkikylän jätevedenpuhdistamon saneeraus ja laajennus Mäkikylän jätevedenpuhdistamon saneeraus ja laajennus Vesihuoltopäivät 19.3.2015 Kouvola Jussi Lindholm jussi.lindholm@fcg.fi FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 3.3.2015 Page 1 Mäkikylän jätevedenpuhdistamo

Lisätiedot

KUHASALON JÄTEVEDENPUHDISTAMO Neljännesvuosiraportti 4/2017

KUHASALON JÄTEVEDENPUHDISTAMO Neljännesvuosiraportti 4/2017 1 KUHASALON JÄTEVEDENPUHDISTAMO Neljännesvuosiraportti 4/217 1. YLEISTÄ Loka-joulukuun välisenä aikana puhdistamon kuormitusta ja toimintaa on seurattu vähintään kaksi kertaa kuussa 24 h:n kokoomanäytteistä.

Lisätiedot

KERTARAPORTTI 25.8.2014

KERTARAPORTTI 25.8.2014 s. 1 (2) UUDENKAUPUNGIN HÄPÖNNIEMEN KESKUSPUHDISTAMO Tutkimus: 8/2014, 6.8.2014 (uki8). Puhdistamo toimi tarkkailun aikana melko hyvin. Mereen lähtevän veden BOD7ATU- ja CODCr-arvot sekä fosfori- ja kiintoainepitoisuudet

Lisätiedot

Pirkanmaan keskuspuhdistamo - Suunnittelutilanne, Nokian mukaantulo, toiminnallinen yhteistyö ja sopimukset Info kuntien johdolle 30.1.

Pirkanmaan keskuspuhdistamo - Suunnittelutilanne, Nokian mukaantulo, toiminnallinen yhteistyö ja sopimukset Info kuntien johdolle 30.1. Pirkanmaan keskuspuhdistamo - Suunnittelutilanne, Nokian mukaantulo, toiminnallinen yhteistyö ja sopimukset Info kuntien johdolle 30.1.2015 Tj Pekka Pesonen Tampereen Vesi PIRKANMAAN KESKUSPUHDISTAMO 6

Lisätiedot

ENON JÄTEVEDENPUHDISTAMON VELVOITETARKKAILUJEN YHTEENVETO 2018

ENON JÄTEVEDENPUHDISTAMON VELVOITETARKKAILUJEN YHTEENVETO 2018 ENON JÄTEVEDENPUHDISTAMON VELVOITETARKKAILUJEN YHTEENVETO 218 1 JOENSUUN VESI Enon jätevedenpuhdistamo VELVOITETARKKAILUJEN YHTEENVETO 218 1. YLEISTÄ Enon taajaman jätevedenpuhdistamo on tyypiltään biologis-kemiallinen

Lisätiedot

JÄTEVEDENPUHDISTAMOJEN EDELLÄKÄVIJÄ METSÄ-SAIRILAAN

JÄTEVEDENPUHDISTAMOJEN EDELLÄKÄVIJÄ METSÄ-SAIRILAAN JÄTEVEDENPUHDISTAMOJEN EDELLÄKÄVIJÄ METSÄ-SAIRILAAN 1 PUHTAAMPI SAIMAA SYDÄMEN ASIANA Mikkelin Metsä-Sairilan alueelle kallion sisään rakennetaan uusi jätevedenpuhdistamo. Puhdistamon rakentaminen on osa

Lisätiedot

Itä-Suomen Aluehallintovirasto kirjaamo.ita@avi.fi. Kirjeenne 10.06.2015, Dnro ISSAVI/1600/2015.

Itä-Suomen Aluehallintovirasto kirjaamo.ita@avi.fi. Kirjeenne 10.06.2015, Dnro ISSAVI/1600/2015. Itä-Suomen Aluehallintovirasto kirjaamo.ita@avi.fi Viite: Asia: Kirjeenne 10.06.2015, Dnro ISSAVI/1600/2015. Elintarvikelaitoksen (Puljonki Oy) ympäristöluvan muuttaminen Juuan kunnan lausunto hakemuksen

Lisätiedot

LAPPEENRANNAN LÄMPÖVOIMA OY Toikansuon jätevedenpuhdistamon toiminnan lopettaminen

LAPPEENRANNAN LÄMPÖVOIMA OY Toikansuon jätevedenpuhdistamon toiminnan lopettaminen SULKEMISSUUNNITELMA 16UEC0192 25.3.2015 LAPPEENRANNAN LÄMPÖVOIMA OY Toikansuon jätevedenpuhdistamon toiminnan lopettaminen 16UEC0192 1 Kaikki oikeudet pidätetään Tätä asiakirjaa tai osaa siitä ei saa kopioida

Lisätiedot

HAMMASLAHDEN JÄTEVEDENPUHDISTAMON

HAMMASLAHDEN JÄTEVEDENPUHDISTAMON HAMMASLAHDEN JÄTEVEDENPUHDISTAMON VELVOITETARKKAILUJEN YHTEENVETO 2014 1 JOENSUUN VESI Hammaslahden jätevedenpuhdistamo VELVOITETARKKAILUJEN YHTEENVETO 2014 1. YLEISTÄ Hammaslahden jätevedenpuhdistamo

Lisätiedot

Viemäröinti ja jätevedenpuhdistus Anna Mikola TkT D Sc (Tech)

Viemäröinti ja jätevedenpuhdistus Anna Mikola TkT D Sc (Tech) Viemäröinti ja jätevedenpuhdistus Anna Mikola TkT D Sc (Tech) Kytkeytyminen oppimistavoitteisiin Pystyy kuvailemaan yhdyskuntien vesi- ja jätehuollon kokonaisuuden sekä niiden järjestämisen perusperiaatteet

Lisätiedot

2.2.1. Viemäröinti ja puhdistamo

2.2.1. Viemäröinti ja puhdistamo 2.2. JALASJÄRVEN KUNTA 2.2.1. Viemäröinti ja puhdistamo Jalasjärven kunnan 8 281 asukkaasta 3 5 on liittynyt kunnallisen viemäriverkoston piiriin. Viemäriverkostoon piiriin kuuluu lisäksi juustola, kenkätehdas,

Lisätiedot

Vesihuolto. Pirkanmaan vesihuollon kehittämissuunnitelman päivitystyö valmistui Tavoitevuosi 2040 Lähtökohtana mm. vesienhoitolaki Tavoitteet

Vesihuolto. Pirkanmaan vesihuollon kehittämissuunnitelman päivitystyö valmistui Tavoitevuosi 2040 Lähtökohtana mm. vesienhoitolaki Tavoitteet Vesihuolto Pirkanmaan vesihuollon kehittämissuunnitelman päivitystyö valmistui Tavoitevuosi 2040 Lähtökohtana mm. vesienhoitolaki Tavoitteet Pirkanmaan vesihuollon kehittämissuunnitelma jatkossa huomioitavaa

Lisätiedot

Helsingin seudun ympäristöpalvelut Helsingforsregionens miljötjänster. Uusi jätevedenpuhdistamo. Blominmäkeen

Helsingin seudun ympäristöpalvelut Helsingforsregionens miljötjänster. Uusi jätevedenpuhdistamo. Blominmäkeen Helsingin seudun ympäristöpalvelut Helsingforsregionens miljötjänster Uusi jätevedenpuhdistamo Blominmäkeen Espoon Blominmäen uusi jätevedenpuhdistamo rakennetaan maan alle louhittavaan luolastoon, jonne

Lisätiedot

Helsingin seudun ympäristöpalvelut Helsingforsregionens miljötjänster. Suomenojan. jätevedenpuhdistamo

Helsingin seudun ympäristöpalvelut Helsingforsregionens miljötjänster. Suomenojan. jätevedenpuhdistamo Helsingin seudun ympäristöpalvelut Helsingforsregionens miljötjänster Suomenojan jätevedenpuhdistamo 10 kilometriä Viemäröintialueen raja Paineviemäri Viemäritunneli Sekaviemäröity alue Suomenojan jätevedenpuhdistamo

Lisätiedot

Kuva 210 x 205 mm (+ leikkuuvarat)

Kuva 210 x 205 mm (+ leikkuuvarat) Helsingin seudun ympäristöpalvelut Helsingforsregionens miljötjänster Viikinmäen jätevedenpuhdistamo Kuva 210 x 205 mm (+ leikkuuvarat) Viikinmäen jätevedenpuhdistamo 10 kilometriä Helsingin Viikinmäen

Lisätiedot

Vesikolmio Oy. Yleisesittely 27.10.2014. www.vesikolmio.fi. Toimitusjohtaja Risto Bergbacka POHJOIS SUOMEN VESIHUOLTOPÄIVÄT 19. 20.11.

Vesikolmio Oy. Yleisesittely 27.10.2014. www.vesikolmio.fi. Toimitusjohtaja Risto Bergbacka POHJOIS SUOMEN VESIHUOLTOPÄIVÄT 19. 20.11. Vesikolmio Oy Toimitusjohtaja Risto Bergbacka POHJOIS SUOMEN VESIHUOLTOPÄIVÄT 19. 20.11.2014 OULU Yleisesittely Vesikolmio Oy on Kalajokilaaksossa toimiva tukkuvesilaitos. Osakkaina ovat Kalajoen, Ylivieskan,

Lisätiedot

Mädätys HSY:n jätevedenpuhdistamoilla. Mädätyksen rakenne- ja laitetekniikka seminaari 15.10.2013

Mädätys HSY:n jätevedenpuhdistamoilla. Mädätyksen rakenne- ja laitetekniikka seminaari 15.10.2013 Mädätys HSY:n jätevedenpuhdistamoilla Mädätyksen rakenne- ja laitetekniikka seminaari 15.10.2013 HSY - Helsingin seudun ympäristöpalvelut kuntayhtymä HSY tuottaa jäte- ja vesihuoltopalveluita yli miljoonalle

Lisätiedot

TUUPOVAARAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON VELVOITETARKKAILUJEN YHTEENVETO 2018

TUUPOVAARAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON VELVOITETARKKAILUJEN YHTEENVETO 2018 TUUPOVAARAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON VELVOITETARKKAILUJEN YHTEENVETO 218 JOENSUUN VESI Tuupovaaran jätevedenpuhdistamo 1 VELVOITETARKKAILUJEN YHTEENVETO 218 1. YLEISTÄ Tuupovaaran taajaman jätevedet puhdistetaan

Lisätiedot

ENON TAAJAMAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON

ENON TAAJAMAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON ENON TAAJAMAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON VELVOITETARKKAILUJEN YHTEENVETO 2014 1 JOENSUUN VESI Enon taajaman jätevedenpuhdistamo VELVOITETARKKAILUJEN YHTEENVETO 2014 1. YLEISTÄ Enon taajaman jätevedenpuhdistamo

Lisätiedot

Pirkanmaan keskuspuhdistamon asukastilaisuus 20.4.2015

Pirkanmaan keskuspuhdistamon asukastilaisuus 20.4.2015 Pirkanmaan keskuspuhdistamon asukastilaisuus 20.4.2015 17.30-18.00 18.05 18.20 19.00 20.00 Kahvitarjoilu Tilaisuuden avaus (Tampereen Vesi) Historiakatsaus (Tampereen Vesi) Suunnittelutilanne ja lisätutkimukset

Lisätiedot

Jätevedet ja hygienia iltaseminaari Kemira 14.1.2010. Jätevesien hygienian parantaminen Jyväskylän Nenäinniemen jätevedenpuhdistamolla

Jätevedet ja hygienia iltaseminaari Kemira 14.1.2010. Jätevesien hygienian parantaminen Jyväskylän Nenäinniemen jätevedenpuhdistamolla Jätevedet ja hygienia iltaseminaari Kemira 14.1.2010 Jätevesien hygienian parantaminen Jyväskylän Nenäinniemen jätevedenpuhdistamolla Jyväskylän Seudun Puhdistamo Oy - Yhtiö perustettu 1971 - Omistajina

Lisätiedot

Kolmen suuren jätevedenpuhdistamon rakentaminen käynnistymässä

Kolmen suuren jätevedenpuhdistamon rakentaminen käynnistymässä Kolmen suuren jätevedenpuhdistamon rakentaminen käynnistymässä Vesihuolto 2015 Jukka Yli-Kuivila, projektijohtaja HSY Pekka Pesonen, toimitusjohtaja Tampereen Vesi Petri Tuominen, toimitusjohtaja JS-Puhdistamo

Lisätiedot

VIRTAIN KAUPUNKI VESIHUOLTOLAITOS

VIRTAIN KAUPUNKI VESIHUOLTOLAITOS VIRTAIN KAUPUNKI VESIHUOLTOLAITOS TOIMINTAKERTOMUS 2015 VESIHUOLTOLAITOKSEN HOITAJAN KATSAUS Virtain nykyinen keskuspuhdistamo rakennettiin vuosina 1982-1983 ja käyttöönotto tapahtui huhtikuussa 1983,

Lisätiedot

asuinrakennuksen pinta-ala on alle 150 m2 käyttäjiä normaalisti 5 hlöä tai vähemmän kiinteistöllä

asuinrakennuksen pinta-ala on alle 150 m2 käyttäjiä normaalisti 5 hlöä tai vähemmän kiinteistöllä 1.6.2018 Vantaa JÄTEVESILASKELMA BIOBOX M Kohdetiedot: Loma-asunto vesistön läheisyydessä (alle 100 m tai pidemmällä). Kohteen wc ratkaisuna on ympäristöwc, eli virtsaa tai jätevettä ei johdeta jätevesiin,

Lisätiedot

BIOLOGINEN FOSFORIN- JA TYPENPOISTO

BIOLOGINEN FOSFORIN- JA TYPENPOISTO BIOLOGINEN FOSFORIN- JA TYPENPOISTO ORIMATTILA Vääräkosken jätevedenpuhdistamo VÄÄRÄKOSKEN PUHDISTAMO Puhdistamon allastilavuuksia: tulevan veden tasausallas V= 300 m 3 sakokaivolieteallas V= 50 m 3 ilmastusallas

Lisätiedot

PORIN KAUPUNGIN LUOTSINMÄEN KESKUSPUHDISTAMON KUORMITUSTARKKAILUN VUOSIYHTEENVETO

PORIN KAUPUNGIN LUOTSINMÄEN KESKUSPUHDISTAMON KUORMITUSTARKKAILUN VUOSIYHTEENVETO PORIN KAUPUNGIN LUOTSINMÄEN KESKUSPUHDISTAMON KUORMITUSTARKKAILUN VUOSIYHTEENVETO 2018 SISÄLLYS 1 YLEISTÄ... 3 2 VIEMÄRÖINTIALUE... 4 3 TULOKUORMITUS... 4 4 PUHDISTUSTULOS JA VESISTÖN KUORMITUS... 5 4.1

Lisätiedot

sade sade 2016 lämpötila lämpötila 2016

sade sade 2016 lämpötila lämpötila 2016 18 25 15 2 Sade, mm 12 9 6 15 1 5 Keskilämpötila, o C 3-5 sade 2-215 sade 216 lämpötila 2-215 lämpötila 216 Liite 1 Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry JAKSORAPORTTI Yhdistelmätaulukko

Lisätiedot

HUITTISTEN PUHDISTAMO OY RAVINTEIDEN POISTON OPTIMOINTI HUITTISTEN KESKUSPUHDISTAMOLLA LOUNAIS-SUOMEN VESIHUOLTOPÄIVÄ RAUMA

HUITTISTEN PUHDISTAMO OY RAVINTEIDEN POISTON OPTIMOINTI HUITTISTEN KESKUSPUHDISTAMOLLA LOUNAIS-SUOMEN VESIHUOLTOPÄIVÄ RAUMA HUITTISTEN PUHDISTAMO OY RAVINTEIDEN POISTON OPTIMOINTI HUITTISTEN KESKUSPUHDISTAMOLLA LOUNAIS-SUOMEN VESIHUOLTOPÄIVÄ 16.11. RAUMA SISÄLTÖ Hankkeen taustaa Hankkeen tavoitteet Toteutus tarkemmin Alustavia

Lisätiedot

Jätevedenpuhdistamoiden ympäristöluvan muuttaminen

Jätevedenpuhdistamoiden ympäristöluvan muuttaminen Jätevedenpuhdistamoiden ympäristöluvan muuttaminen Yhdyskuntajätevedenpuhdistamoiden neuvottelupäivät, Kuopio 3.-4.2019 28.3.2019 YSL 29 Luvanvaraisen toiminnan olennainen muuttaminen "Ympäristöluvanvaraisen

Lisätiedot

PIRKANMAAN KESKUSPUHDISTAMON YLEISSUUNNITELMA JA YVA

PIRKANMAAN KESKUSPUHDISTAMON YLEISSUUNNITELMA JA YVA Tiivistelmä Pöyry Environment Oy PL 50 (Jaakonkatu 3) 01621 Vantaa Kotipaikka Helsinki Y-tunnus 0196118-8 Puh. 010 3311 Faksi 010 33 26600 E-mail: environment.fi@poyry.com www.environment.poyry.fi Päiväys

Lisätiedot

3-Kulman puuterminaali vaikutusten arviointi ja terminaalin jatkosuunnittelun ohjeistus kaavaehdotuksessa

3-Kulman puuterminaali vaikutusten arviointi ja terminaalin jatkosuunnittelun ohjeistus kaavaehdotuksessa 3-Kulman puuterminaali 20.6.2018 vaikutusten arviointi ja terminaalin jatkosuunnittelun ohjeistus kaavaehdotuksessa Maakuntakaavaa varten tehdyn selvityksen mukaan: Tampereen kaupunkiseudun lämpölaitokset

Lisätiedot

KERTARAPORTTI 20.11.2015

KERTARAPORTTI 20.11.2015 s. 1 (2) UUDENKAUPUNGIN HÄPÖNNIEMEN JÄTEVEDENPUHDISTAMO Tutkimus: 11/2015, 3.11.2015 (uki8). Puhdistamo toimi tarkkailun aikana kohtalaisesti. Puhdistustulos täytti ympäristöluvan mukaiset puhdistusvaatimukset

Lisätiedot

PIRKANMAAN KESKUSPUHDISTAMO, SULKAVUOREN VAIHTOEHTO. Ympäristövaikutusten arviointiohjelma

PIRKANMAAN KESKUSPUHDISTAMO, SULKAVUOREN VAIHTOEHTO. Ympäristövaikutusten arviointiohjelma FCG Finnish Consulting Group Oy Tampereen Vesi PIRKANMAAN KESKUSPUHDISTAMO, SULKAVUOREN VAIHTOEHTO Ympäristövaikutusten arviointiohjelma FCG Finnish Consulting Group Oy Ympäristövaikutusten arviointiohjelma

Lisätiedot

7.6.2010 JÄTEVESIENKÄSITTELYJÄRJESTELMÄN TOIMIVUUS BIOLAN KAIVOPUHDISTAMOLLA

7.6.2010 JÄTEVESIENKÄSITTELYJÄRJESTELMÄN TOIMIVUUS BIOLAN KAIVOPUHDISTAMOLLA 7.6.2010 JÄTEVESIENKÄSITTELYJÄRJESTELMÄN TOIMIVUUS BIOLAN KAIVOPUHDISTAMOLLA 1 / 3 YLEISTÄ Valtioneuvoston asetus jätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolella annettiin 11.6.2003

Lisätiedot

Talvivaara Projekti Oy

Talvivaara Projekti Oy 16.3.2009 Talvivaara Projekti Oy Talvivaaran kaivoksen tarkkailu v. 2008 Osa III Päästötarkkailu Talvivaaran kaivoksen tarkkailu v. 2008, Osa III Päästötarkkailu 1 Sisältö 1 JOHDANTO 1 2 PROSESSIN YLIJÄÄMÄVEDET

Lisätiedot

Tampereen seudun kuntien merkittävin ympäristöinvestointi! Keskuspuhdistamo. Suunnitteluprosessi ja päätöksenteko suuressa siirtoviemärihankkeessa

Tampereen seudun kuntien merkittävin ympäristöinvestointi! Keskuspuhdistamo. Suunnitteluprosessi ja päätöksenteko suuressa siirtoviemärihankkeessa Tampereen seudun kuntien merkittävin ympäristöinvestointi! Keskuspuhdistamo Suunnitteluprosessi ja päätöksenteko suuressa siirtoviemärihankkeessa Keskuspuhdistamohanke kuuden kunnan yhteinen seudullinen

Lisätiedot

Jätevesilietteet tuhkaksi ja hyötykäyttöön

Jätevesilietteet tuhkaksi ja hyötykäyttöön Jätevesilietteet tuhkaksi ja hyötykäyttöön päivitys esityksen 1.2.2017 tilanteeseen REPA hankkeen loppuseminaari 1.11.2017 Toimitusjohtaja Pekka Pesonen Tampereen Vesi 1 Jätevesilietteen maatalouskäyttö

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 107. Ympäristölautakunta Sivu 1 / Suomenojan ja Viikinmäen jätevedenpuhdistamoiden toiminta vuonna 2015

Espoon kaupunki Pöytäkirja 107. Ympäristölautakunta Sivu 1 / Suomenojan ja Viikinmäen jätevedenpuhdistamoiden toiminta vuonna 2015 Ympäristölautakunta 08.12.2016 Sivu 1 / 1 77/2013 11.01.03 107 Suomenojan ja Viikinmäen jätevedenpuhdistamoiden toiminta vuonna 2015 Valmistelijat / lisätiedot: Ilppo Kajaste, puh. 043 826 5220 etunimi.sukunimi@espoo.fi

Lisätiedot

Helsingin seudun ympäristöpalvelut Helsingforsregionens miljötjänster. Uusi jätevedenpuhdistamo. Blominmäkeen

Helsingin seudun ympäristöpalvelut Helsingforsregionens miljötjänster. Uusi jätevedenpuhdistamo. Blominmäkeen Helsingin seudun ympäristöpalvelut Helsingforsregionens miljötjänster Uusi jätevedenpuhdistamo Blominmäkeen 2 Espoon Blominmäen uusi jätevedenpuhdistamo rakennetaan maan alle louhittavaan luolastoon, jonne

Lisätiedot

Yhteiskäsittely pienlaitoksessa Case Laihia

Yhteiskäsittely pienlaitoksessa Case Laihia Yhteiskäsittely pienlaitoksessa Case Laihia! Laihia pähkinänkuoressa Laihia on suomalaisittain keskisuuri kunta Pohjanmaalla Vaasan naapurina. Kunnan pinta-ala 508 neliökilometriä. Asukkaita oli 7500 vuonna

Lisätiedot

KERTARAPORTTI

KERTARAPORTTI s. 1 (1) FORSSAN VESIHUOLTOLIIKELAITOS, JVP Tutkimus: 11/2018, 5.6.2018 (5FORSS). Tarkkailuajankohtana puhdistustulos täytti ympäristöluvan tason lukuun ottamatta lievästi luparajan ylittänyttä orgaanisen

Lisätiedot

KERTARAPORTTI

KERTARAPORTTI s. 1 (1) JANAKKALAN KUNTA, TURENGIN JVP Tutkimus: 3/2017, 7.3.2017 (5jatur). Puhdistamolle tuleva kuormitus oli orgaanisen aineen osalta keskimääräisellä tasollaan (noin 2000 kg/d), mutta ravinnekuormitukset

Lisätiedot

Taskilan MBR-yksikkö kokemuksia ja tuloksia

Taskilan MBR-yksikkö kokemuksia ja tuloksia Taskilan MBR-yksikkö kokemuksia ja tuloksia Sofia Risteelä Prosessi-insinööri Oulun Vesi Vesihuolto 2019 15.5.2019, Jyväskylä 1 Oulun alueen jätevedenpuhdistus on keskittynyt Taskilaan Lupaehdot puhdistetulle

Lisätiedot

KERTARAPORTTI 25.8.2015

KERTARAPORTTI 25.8.2015 s. 1 (2) UUDENKAUPUNGIN HÄPÖNNIEMEN JÄTEVEDENPUHDISTAMO Tutkimus: 8/2015, 11.8.2015 (uki8). Etelä-Suomen aluehallintovirasto on tarkistanut 21.11.2012 päätöksellä nro 186/2012/1 (Dnro ESAVI/15/04.08/2010)

Lisätiedot

Typenpoiston tehostaminen vesistön mikrobeilla

Typenpoiston tehostaminen vesistön mikrobeilla 2013-2017 Typenpoiston tehostaminen vesistön mikrobeilla Sanni Aalto 9.6.2016 Demonstraatiot 2014-16 Ulkopuoliset rahoittajat & Seurantaryhmä: MTK HS Vesi Metsähallitus Ympäristöministeriö Hämeen ELY Viron

Lisätiedot

KERTARAPORTTI

KERTARAPORTTI s. 1 (2) UUDENKAUPUNGIN HÄPÖNNIEMEN JÄTEVEDENPUHDISTAMO Tutkimus: 10/2016, 10.10.2016 (uki8). Puhdistamo toimi tarkkailun aikana melko hyvin. Puhdistustulos täytti ympäristöluvan mukaiset puhdistusvaatimukset

Lisätiedot

Kaupunginhallitus 114 25.02.2013

Kaupunginhallitus 114 25.02.2013 Kaupunginhallitus 114 25.02.2013 Vastine Etelä-Suomen aluehallintovirastolle Konnunsuon vankilan jätevedenpuhdistamon ympäristölupamääräysten tarkistamispäätöksestä Vaasan hallinto-oikeudelle jätettyihin

Lisätiedot

Kohteessa on käymäläratkaisuna ympäristöystävällinen tai umpisäiliö, eli jätevesiä ei kuormiteta wc:n jätevesillä.

Kohteessa on käymäläratkaisuna ympäristöystävällinen tai umpisäiliö, eli jätevesiä ei kuormiteta wc:n jätevesillä. Ohjeellinen malli: Jätevesilaskelmasta Valintaperusteista RAITA SK1300 + BioBox XL harmaavesi -puhdistamolla: Kohdetiedot: Loma-asunnot Pientalot Kohteessa on käymäläratkaisuna ympäristöystävällinen tai

Lisätiedot

Haapajärven kyläyhdistyksen asukastilaisuus 26.11.2014

Haapajärven kyläyhdistyksen asukastilaisuus 26.11.2014 Haapajärven kyläyhdistyksen asukastilaisuus 26.11.2014 Lappeenrannan jätevesiratkaisu YVA 2006 > lupahakemus ISY:lle 12/2006: Hyväristönmäki-Rakkolanjoki > ISY 11/2007 > VHO 11/2009 > KHO 1/2011 > lupahakemus

Lisätiedot

CASE: HSY Viikinmäki ENERGIATEHOKAS LIETTEEN KUIVAUS. Energiatehokas vesihuoltolaitos 10/2018

CASE: HSY Viikinmäki ENERGIATEHOKAS LIETTEEN KUIVAUS. Energiatehokas vesihuoltolaitos 10/2018 CASE: HSY Viikinmäki ENERGIATEHOKAS LIETTEEN KUIVAUS Energiatehokas vesihuoltolaitos 10/2018 1 CASE HSY: Energiatehokas lietteen kuivaus Lietteen kuivauslinkojen uusiminen Viikinmäen jätevedenpuhdistamon

Lisätiedot

Talvivaara Sotkamo Oy

Talvivaara Sotkamo Oy 9M6090005 24.3.2010 Talvivaara Sotkamo Oy Talvivaaran kaivoksen tarkkailu v. 2009 Osa III Päästötarkkailu Talvivaaran kaivoksen tarkkailu v. 2009 Osa III Päästötarkkailu 1 Sisältö 1 JOHDANTO 1 2 PROSESSIN

Lisätiedot

Jäteveden- ja lieteenkäsittelyn tekniikat, riskienhallinta ja toteutukset

Jäteveden- ja lieteenkäsittelyn tekniikat, riskienhallinta ja toteutukset Jäteveden- ja lieteenkäsittelyn tekniikat, riskienhallinta ja toteutukset Lappeenrannan jätevesien käsittelyn YVA Hanhijärven asukastilaisuus 25.5.2015 Suunnittelupäällikkö Kristian Sahlstedt UUDEN JÄTEVEDENPUHDISTAMON

Lisätiedot

JVE 1 Sulkavuori + hajautettu JVE 2 Sulkavuori (Nokia mukana) + hajautettu

JVE 1 Sulkavuori + hajautettu JVE 2 Sulkavuori (Nokia mukana) + hajautettu Pirkanmaa, raporttiosa 2 / LIITE 4 Vesihuollon kehittämisvaihtoehtoehtojen vertailu ja vaikutusten arviointi Jätevedenkäsittelyn ja johtamisen vaihtoehdot JVE 0+ Hajautettu käsittely JVE 1 Sulkavuori +

Lisätiedot

Saukkolan jätevedenpuhdistamon elinkaaritarkastelu

Saukkolan jätevedenpuhdistamon elinkaaritarkastelu Ramboll Finland Oy Knowledge taking people further --- Nummi-Pusulan kunta Saukkolan jätevedenpuhdistamon elinkaaritarkastelu Luonnos 82125149 12.5.2009 Nummi-Pusulan kunta Saukkolan jätevedenpuhdistamon

Lisätiedot

Kohteessa on käymäläratkaisuna ympäristöystävällinen tai umpisäiliö, eli jätevesiä ei kuormiteta wc:n jätevesillä.

Kohteessa on käymäläratkaisuna ympäristöystävällinen tai umpisäiliö, eli jätevesiä ei kuormiteta wc:n jätevesillä. Ohjeellinen malli: Jätevesilaskelmasta Valintaperusteista RAITA BioBox XL harmaavesi -puhdistamolla: Kohdetiedot: Loma-asunnot Pientalot Kohteessa on käymäläratkaisuna ympäristöystävällinen tai umpisäiliö,

Lisätiedot

Pirkanmaan vesihuollon suurhankkeet ja lainsäädäntö

Pirkanmaan vesihuollon suurhankkeet ja lainsäädäntö Pirkanmaan vesihuollon suurhankkeet ja lainsäädäntö RIL: Vesi- ja ympäristöalan lainsäädännön ajankohtaiskatsaus Kuparisali 22.5.2008 Reijo Kuivamäki aluejohtaja Pöyry Environment Oy Tampereen seudun strategiset

Lisätiedot

KERTARAPORTTI

KERTARAPORTTI s. 1 (1) KANKAANPÄÄN KAUPUNKI, JVP Tutkimus: 4/2016, 20.4.2016 (5kanka). Kankaanpään jätevedenpuhdistamolle tuli tarkkailuajankohtana lähes yhtä suuri jätevesivirtaama kuin maaliskuun tarkkailun (31.3.2016)

Lisätiedot

NOKIANVIRRAN ENERGIA OY

NOKIANVIRRAN ENERGIA OY 1 26.2.2019 FINAL NOKIANVIRRAN ENERGIA OY SELVITYS RINNAKKAISPOLTTOLAITOKSEN TOIMINNASTA 2018 Copyright Nokianvirran Energia Oy Kaikki oikeudet pidätetään Tätä asiakirjaa tai osaa siitä ei saa kopioida

Lisätiedot

LASKUTTAMATTOMAN JÄTEVEDEN OSUUS VIEMÄRIVERKOSTON KOKONAISVIRTAAMASTA % 80 70 60 50 40 30 Kymen Vesi Oy 20 Kotka Anjalankoski Pyhtää 10 0 2003 2004 2005 2006 2007 Jätevesiyksikkö Jätevesiyksikössä huolehditaan

Lisätiedot

TURUN SEUDUN JÄTEHUOLTO OY JÄTTEEN ENERGIAHYÖTYKÄYTÖN YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTI

TURUN SEUDUN JÄTEHUOLTO OY JÄTTEEN ENERGIAHYÖTYKÄYTÖN YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTI TURUN SEUDUN JÄTEHUOLTO OY JÄTTEEN ENERGIAHYÖTYKÄYTÖN YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTI TYÖPAJA 2, HANKEKUVAUS VE1 HANKEKUVAUS VE2 HANKEKUVAUS VE0A JA VE0B ARVIOINTIMENETELMÄT Herkkyys Alhainen Keskisuuri

Lisätiedot

LIEVESTUOREEEN JÄ- TEVEDENPUHDISTAMO JÄTEVESIEN KÄSITTE- LYN TEHOSTAMISEN VAIHTOEHTOVERTAILU

LIEVESTUOREEEN JÄ- TEVEDENPUHDISTAMO JÄTEVESIEN KÄSITTE- LYN TEHOSTAMISEN VAIHTOEHTOVERTAILU Vastaanottaja Laukaan kunta Asiakirjatyyppi Vertailu Päivämäärä 6.11.2013 Viite 1510005863 LIEVESTUOREEEN JÄ- TEVEDENPUHDISTAMO JÄTEVESIEN KÄSITTE- LYN TEHOSTAMISEN VAIHTOEHTOVERTAILU LIEVESTUOREEEN JÄTEVEDENPUHDISTAMO

Lisätiedot

Hygienisoinnin määritelmä

Hygienisoinnin määritelmä Alueellinen vesihuoltopäivä, Kouvola 19.3.2015 Jätevesien hygienisointi Saijariina Toivikko 12.3.2015 1 Saijariina Toivikko Hygienisoinnin määritelmä Hygienisointi = Jäteveden ja lietteen patogeenien määrän

Lisätiedot

Tampereen seudun keskuspuhdistamo Asemakaavat nro Asemakaavojen kokonaisvaikutusten arviointi. EHDOTUS (tark

Tampereen seudun keskuspuhdistamo Asemakaavat nro Asemakaavojen kokonaisvaikutusten arviointi. EHDOTUS (tark Tampereen seudun keskuspuhdistamo EHDOTUS 28.11.2016 (tark. 10.4.2017) RAUTAHARKKO, TAATALA, RANTAPERKIÖ, LAKALAIVA, XXII (HATANPÄÄ), TAMPE- REEN SEUDUN KESKUSPUHDISTAMO, ASEMAKAAVAT NRO 8610-8611 JA MAAN-

Lisätiedot

ENERGIATEHOKAS LIETTEEN KUIVAUS Energiatehokas vesihuoltolaitos 1/2018

ENERGIATEHOKAS LIETTEEN KUIVAUS Energiatehokas vesihuoltolaitos 1/2018 ENERGIATEHOKAS LIETTEEN KUIVAUS Energiatehokas vesihuoltolaitos 1/2018 ENERGIATEHOKAS LIETTEEN KUIVAUS Suodatus 8 % Muu 6 % Lietteen kuivauksen energiankulutus muodostuu kuivauslaitteiston pumppausjärjestelmän

Lisätiedot

HSY:n uusi Blominmäen jätevedenpuhdistamo

HSY:n uusi Blominmäen jätevedenpuhdistamo HSY:n uusi Blominmäen jätevedenpuhdistamo Maanalainen rakentaminen seminaari 11.5.2015 RIL Pohja-, maa- ja kalliorakentamisen tekniikkaryhmä Jukka Yli-Kuivila, projektijohtaja HSY 11.5.2015 Blominmäen

Lisätiedot

Jätevesienkäsittely kuntoon

Jätevesienkäsittely kuntoon Jätevesienkäsittely kuntoon Eija Säger Hämeen ammattikorkeakoulu Jätevesihuollon kehittäminen Tammelan kunnan hajaasutusalueilla hanke JärviSunnuntai 12.6.2011 Hämeen luontokeskus, Tammela Säädösmuutokset

Lisätiedot

AJANKOHTAISTA TAMPEREEN SEUDUN VESIHUOLLOSTA. Tekpan seutuseminaari 23.3.2011. Tj Pekka Pesonen Tampereen Vesi

AJANKOHTAISTA TAMPEREEN SEUDUN VESIHUOLLOSTA. Tekpan seutuseminaari 23.3.2011. Tj Pekka Pesonen Tampereen Vesi AJANKOHTAISTA TAMPEREEN SEUDUN VESIHUOLLOSTA Tekpan seutuseminaari 23.3.2011 Tj Pekka Pesonen Tampereen Vesi 1 KÄYNNISSÄ OLEVIA SEUDULLISIA HANKKEITA Sako ja umpikaivolietteiden keräystyön järjestäminen

Lisätiedot

Jätevesilietteet tuhkaksi ja hyötykäyttöön

Jätevesilietteet tuhkaksi ja hyötykäyttöön Jätevesilietteet tuhkaksi ja hyötykäyttöön Tekes Inka Teolliset Symbioosit Liete work shop 18.1.2017 Toimitusjohtaja Pekka Pesonen Tampereen Vesi 1 Jätevesilietteen maatalouskäyttö vaihteeksi vastatuulessa?

Lisätiedot

Asemakaavojen kokonaisvaikutusten arviointi

Asemakaavojen kokonaisvaikutusten arviointi Tampereen seudun keskuspuhdistamo EHDOTUS 28.11.2016 RAUTAHARKKO, TAATALA, RANTAPERKIÖ, LAKALAIVA, XXII (HATANPÄÄ), TAMPE- REEN SEUDUN KESKUSPUHDISTAMO, ASEMAKAAVAT NRO 8610-8611 JA MAAN- ALAISET ASEMAKAAVAT

Lisätiedot

Dnro:592/14.05.01.00/2013 Kunnanhallituksen päätös 22.9.2014 Kirkkonummen kunnan lausunto Uudenmaan Ely-keskukselle Vihdin jätevesihuollon vaihtoehdot hankkeen ympäristövaikutusten arvioinnista (YVA-selostus)

Lisätiedot

Valvomorakennus - valvomorakennus 70 m2 1 500 /m2 105 000

Valvomorakennus - valvomorakennus 70 m2 1 500 /m2 105 000 KUSTANNUSARVIO Ramboll Finland Oy PARIKKALAN KUNTA SÄRKISALMEN JÄTEVEDENPUHDISTAMON ESISUUNNITELMA 2014 VAIHTOEHTO 1A: Uusi aktiivilieteprosessi ja jälkiselkeytysaltaat sekä vanhat hiekkasuodattimet Allassyvyys

Lisätiedot

Forssan jätevedenpuhdistamon puhdistustulokset olivat hyvät ja selvästi ympäristöluvan vaatimustason mukaiset.

Forssan jätevedenpuhdistamon puhdistustulokset olivat hyvät ja selvästi ympäristöluvan vaatimustason mukaiset. s. 1 (1) FORSSAN VESIHUOLTOLIIKELAITOS, JVP Tutkimus: 20/2017, 25.10.2017 (5FORSS). Forssan jätevedenpuhdistamon puhdistustulokset olivat hyvät ja selvästi ympäristöluvan vaatimustason mukaiset. Ville

Lisätiedot

TERVETULOA MR PIPE SERVICE FINLAND OY 1

TERVETULOA MR PIPE SERVICE FINLAND OY 1 TERVETULOA MR PIPE SERVICE FINLAND OY 1 JÄTEVEDEN KÄSITTELY Tiivistelmä: Asetus talousjätevesien käsittely vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla MR PIPE SERVICE FINLAND OY 2 1.

Lisätiedot

Ei ole olemassa jätteitä, on vain helposti ja hieman hankalammin uudelleen käytettäviä materiaaleja

Ei ole olemassa jätteitä, on vain helposti ja hieman hankalammin uudelleen käytettäviä materiaaleja Jätehuolto Ei ole olemassa jätteitä, on vain helposti ja hieman hankalammin uudelleen käytettäviä materiaaleja Jätteiden käyttötapoja: Kierrätettävät materiaalit (pullot, paperi ja metalli kiertävät jo

Lisätiedot

LUOSTARINKYLÄN ERITASOLIITTYMÄ, RAUMA. TIESUUNNITELMA. YLEISÖTILAISUUS 24.2.2014 24.2.2014 YLEISÖTILAISUUS, LUOSTARINKYLÄ

LUOSTARINKYLÄN ERITASOLIITTYMÄ, RAUMA. TIESUUNNITELMA. YLEISÖTILAISUUS 24.2.2014 24.2.2014 YLEISÖTILAISUUS, LUOSTARINKYLÄ LUOSTARINKYLÄN ERITASOLIITTYMÄ, RAUMA. TIESUUNNITELMA. YLEISÖTILAISUUS TIESUUNNITELMAN LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET Tiesuunnitelma liittyy osana Lakarin teollisuus- ja logistiikkaalueen kehittämiseen. Uusi

Lisätiedot

Mikkelin uusi jätevedenpuhdistamo. Vaihtoehtoisten sijoituspaikkojen rakennettavuusselvitys

Mikkelin uusi jätevedenpuhdistamo. Vaihtoehtoisten sijoituspaikkojen rakennettavuusselvitys Knowledge taking people further --- MIKKELIN VESILAITOS Mikkelin uusi jätevedenpuhdistamo Vaihtoehtoisten sijoituspaikkojen rakennettavuusselvitys Yhteenveto 16.2.2009 Viite 82122478 Versio 1 Pvm 16.2.2009

Lisätiedot

JÄTEVESIENKÄSITTELYN TOIMIVUUSSELVITYS VEVI-6 JÄTEVEDENPUHDISTAMOLLA, LAPINJÄRVELLÄ

JÄTEVESIENKÄSITTELYN TOIMIVUUSSELVITYS VEVI-6 JÄTEVEDENPUHDISTAMOLLA, LAPINJÄRVELLÄ JÄTEVESIENKÄSITTELYN TOIMIVUUSSELVITYS VEVI-6 JÄTEVEDENPUHDISTAMOLLA, LAPINJÄRVELLÄ Jarmo Kosunen Ilkka Juva 15.1.2010 Valtioneuvoston asetus jätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen

Lisätiedot

Jätevedenpuhdistamon ohitusvesien fosforikuorman pienentäminen kiekkosuodatuksella

Jätevedenpuhdistamon ohitusvesien fosforikuorman pienentäminen kiekkosuodatuksella Jätevedenpuhdistamon ohitusvesien fosforikuorman pienentäminen kiekkosuodatuksella Kiekkosuodatuskoeajot Hermanninsaaren jätevedenpuhdistamolla Iida Sormanen 10.5.2017 Sisältö Ohitusvedet Kiekkosuodatus

Lisätiedot

KERTARAPORTTI

KERTARAPORTTI s. 1 (2) UUDENKAUPUNGIN HÄPÖNNIEMEN JÄTEVEDENPUHDISTAMO Tutkimus: 1/2017, 17.1.2017 (uki8). Puhdistamo toimi tarkkailun aikana kohtalaisesti. Puhdistustulos täytti ympäristöluvan mukaiset puhdistusvaatimukset

Lisätiedot

KERTARAPORTTI

KERTARAPORTTI s. 1 (1) JANAKKALAN JÄTEVEDENPUHDISTAMO Tutkimus: 10/2018, 11.10.2018 (5JATUR). Tarkkailuajankohtana Janakkalan jätevedenpuhdistamon prosessissa todetiin joitain poikkeamia. Tulopumppaamossa todettiin

Lisätiedot

HYVÄ-HANKKEEN YLEISSUUNNITTELU LAPPEENRANNAN LÄMPÖVOIMA OY

HYVÄ-HANKKEEN YLEISSUUNNITTELU LAPPEENRANNAN LÄMPÖVOIMA OY HYVÄ-HANKKEEN YLEISSUUNNITTELU LAPPEENRANNAN LÄMPÖVOIMA OY 29.8.2016 Suunnittelutilanne Riitta Moisio, Lappeenrannan Lämpövoima Oy Kristian Sahlstedt, Pöyry Finland Oy SUUNNITTELUTILANNE Siirtolinjasuunnittelu

Lisätiedot

hjelma, tiivistelmä

hjelma, tiivistelmä Vihdin jäteves sihuollon vaihtoehdot Ympäristövaikutusten arviointioha hjelma, tiivistelmä 23.9.20133 Ympäristövaikutusten arviointiohjelma, tiivistelmä 23.9.2013 1 Tiivistelmä Vihdin jätevedenpuhdistamisen

Lisätiedot

ASIKKALAN KUNTA URAJÄRVEN VESIHUOLLON YLEIS- SUUNNITELMA

ASIKKALAN KUNTA URAJÄRVEN VESIHUOLLON YLEIS- SUUNNITELMA Vastaanottaja Asikkalan kunta Asiakirjatyyppi Vesihuollon yleissuunnitelma Päivämäärä [Month, year] Viite LUONNOS 10.1.2012 ASIKKALAN KUNTA URAJÄRVEN VESIHUOLLON YLEIS- SUUNNITELMA LUONNOS ASIKKALAN KUNTA

Lisätiedot

Tampereen Vesi Pirkanmaan keskuspuhdistamon yleissuunnitelma sijoituspaikkana Sulkavuori

Tampereen Vesi Pirkanmaan keskuspuhdistamon yleissuunnitelma sijoituspaikkana Sulkavuori Liite 7: Kustannusjako () Tampereen Vesi Pirkanmaan keskuspuhdistamon yleissuunnitelma sijoituspaikkana Sulkavuori Kustannusjako Sisältö 1 1 JOHDANTO 2 2 LÄHTÖTIEDOT 2 3 KUSTANNUSTEN JAKOPERUSTEET 2 3.1

Lisätiedot

MBR kalvosuodatus käyttöön Taskilassa

MBR kalvosuodatus käyttöön Taskilassa MBR kalvosuodatus käyttöön Taskilassa Sofia Risteelä Diplomityöntekijä, Oulun Vesi Pohjois Suomen vesihuoltopäivät 15.11.2018, Ruka Jätevedenpuhdistus on keskittynyt Ouluun, Taskilaan Lupaehdot puhdistetulle

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 14/ (5) Ympäristölautakunta Ysp/

Helsingin kaupunki Esityslista 14/ (5) Ympäristölautakunta Ysp/ Helsingin kaupunki Esityslista 14/2016 1 (5) 15 Vantaanjoen jätevedenpuhdistamoiden toiminta vuonna 2015 HEL 2016-009468 T 11 00 02 Päätösehdotus Tiivistelmä Riihimäen puhdistamo päättää merkitä tiedoksi

Lisätiedot

LOIMAAN KAUPUNGIN TALOUSARVIO LOIMAAN KAUPUNGIN VESIHUOLTOLIIKELAITOKSEN KÄYTTÖSUUNNITELMA VUODELLE 2010

LOIMAAN KAUPUNGIN TALOUSARVIO LOIMAAN KAUPUNGIN VESIHUOLTOLIIKELAITOKSEN KÄYTTÖSUUNNITELMA VUODELLE 2010 LOIMAAN KAUPUNGIN TALOUSARVIO 2010 1 LOIMAAN KAUPUNGIN VESIHUOLTOLIIKELAITOKSEN KÄYTTÖSUUNNITELMA VUODELLE 2010 Toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet 2010 Kaupunginvaltuuston hyväksymät Loimaan kaupungin

Lisätiedot

SAVON SELLU OY:N TEKNIS-TALOUDELLINEN SELVITYS HAJUPÄÄSTÖJEN VÄHENTÄMISMAHDOLLISUUKSISTA JOHDANTO

SAVON SELLU OY:N TEKNIS-TALOUDELLINEN SELVITYS HAJUPÄÄSTÖJEN VÄHENTÄMISMAHDOLLISUUKSISTA JOHDANTO SELVITYS Kari Koistinen 1(5) Savon Sellu Oy PL 57 70101 Kuopio Puh 010 660 6999 Fax 010 660 6212 SAVON SELLU OY:N TEKNIS-TALOUDELLINEN SELVITYS HAJUPÄÄSTÖJEN VÄHENTÄMISMAHDOLLISUUKSISTA JOHDANTO Savon

Lisätiedot

KERTARAPORTTI

KERTARAPORTTI s. 1 (1) JANAKKALAN JÄTEVEDENPUHDISTAMO Tutkimus: 4/2017, 26.4.2017 (5JATUR). Tulokuormitus oli orgaanisen aineen osalta noin 20 % pienempi kuin vuoden 2016 keskimääräinen tulokuorma, mutta ravinnekuormitukset

Lisätiedot

JÄTEVEDENPUHDISTAMOIDEN YHTEISTARKKAILU

JÄTEVEDENPUHDISTAMOIDEN YHTEISTARKKAILU JÄTEVEDENPUHDISTAMOIDEN YHTEISTARKKAILU HYVINKÄÄ, KALTEVAN PUHDISTAMO KÄYTTÖ- JA PÄÄSTÖTARKKAILUN VUOSIYHTEENVETO 2011 JA RAPORTTI 4/2011 (1.10. - 31.12.2011) 1. Yleistä Kaltevan puhdistamo on mekaanis-kemiallis-biologisesti

Lisätiedot

HYVÄ-HANKKEEN YLEISSUUNNITTELU LAPPEENRANNAN LÄMPÖVOIMA OY

HYVÄ-HANKKEEN YLEISSUUNNITTELU LAPPEENRANNAN LÄMPÖVOIMA OY HYVÄ-HANKKEEN YLEISSUUNNITTELU LAPPEENRANNAN LÄMPÖVOIMA OY 22.11.2016 Suunnittelutilanne Kristian Sahlstedt, Pöyry Finland Oy SUUNNITTELUTILANNE Siirtolinjasuunnittelu Yleissuunnittelu pääosin valmis Pumppaamon

Lisätiedot