Tekstin mukautus Kaisa Halme

Transkriptio

1 KUN ON TUNTEET Tekstin mukautus Kaisa Halme

2 Maria Jotuni KUN ON TUNTEET Tekstin mukautus Kaisa Halme 2018 Artemira Publishing

3 C FINNISH EASY READING HELPPOA LUETTAVAA SUOMEKSI Finnish Easy Reading -teokset on kirjoitettu selkeällä kielellä alkuperäistekstin tyyliä ja tunnelmaa kunnioittaen. Lukija saa avukseen selkokieliset selitykset vaikeista ja harvinaisista sanoista. Finnish Easy Reading soveltuu oppimateriaaliksi, itsenäiseen opiskeluun tai kenelle tahansa innokkaalle lukijalle, joka on kiinnostunut suomalaisesta kirjallisuudesta. A - Helppo, noin 800 sanaa B - Keskitaso, noin 1200 sanaa C - Vaativa, noin 1800 sanaa Descrierea CIP a Bibliotecii Naţionale a României JOTUNI, MARIA Kun on tunteet / Maria Jotuni ; adapt.: Kaisa Halme. - Satu Mare : Artemira Publishing, 2018 ISBN I. Halme, Kaisa (adapt.) Artemira Publishing Alkuperäisteos: Maria Jotuni: Kun on tunteet Kirja 1913 Tekstin mukautus: Kaisa Halme Toimitus: Florin Dimulescu, Tiina Saarelainen ISBN: Paino: AMD Media and Business Printed in Romania

4 Maria Jotuni Maria Jotuni ( ) oli suomalainen kirjailija ja näytelmäkirjailija. Hänen tunnetuin teoksensa on romaani Huojuva talo (1963), joka julkaistiin vasta kaksikymmentä vuotta kirjailijan kuoleman jälkeen. Jotuni käsitteli teoksissaan usein naisen ja miehen välistä suhdetta ja toi esiin naisen heikon aseman yhteiskunnassa. Hän otti kantaa myös muihin yhteiskunnan epäkohtiin ja käsitteli niitä usein satiirin keinoin. Jotuni oli erityisen taitava lyhyiden tekstien kirjoittaja ja käytti dialogia nokkelasti. Hänen ensimmäinen julkaistu teoksensa oli novellikokoelma Suhteita (1905). Kun on tunteet -novellikokoelma ilmestyi vuonna 1913.

5 SISÄLTÖ Vasten mieltä 7 Untako lienee 10 Kansantapa 16 Kyökin puolelta 21 Hilda Husso 26 Kaksoiskasvettuma 32 Veripäivinä 35 Elämän sisältö 37 Tahvo Tuomainen 42 Kuolema 52 Kun on tunteet 57 Aappo 62 Jussi Petterin naiminen 71 Naapurukset 79

6 KUN ON TUNTEET Minäkö onnellinen? Ei, miksi minä olisin onnellinen? En minä ole onnellinen? Siksi, koska olet juuri mennyt naimisiin. Se on totta. Mutta menin naimisiin vastoin tahtoani. Miksi? Kun on köyhä, joutuu tekemään asioita vastoin tahtoaan. Pakottivatko vanhempasi? En minä vanhemmista välitä. Ei minulla niitä edes ole. Äiti on ollut. Isästä en tiedä mitään. Kuka sinut sitten pakotti? Pakko pakotti. Kun on köyhä, tekee tyhmyyksiä, vaikka tietää, että se on tyhmää. Niin se on. Niin se on. * * * Minun elämäkertani oli tällainen: Maalla kotona oli eräs Antti. Hän puhui minulle tunteistaan ja sanoi niitä rakkaudeksi. Minäkin puhuin hänelle rakkaudesta. Nuorena sitä puhuu kaikenlaista ja laskee leikkiä. No, Antti toi minulle markkinoilta rinkeleitä, ja minä olin häntä kohtaan kohtelias ja rakas. Ei siinä ollut mitään väärää, minä pidän ihmisistä ja olen heidän kanssaan samaa mieltä. 57

7 No, minä olisin voinut unohtaa koko Antin, mutta syksyllä hän tuli kaupunkiin, aivan niin kuin oli luvannut. Olin kotona hellan ääressä ja muussasin perunoita, kun hän tuli meille. Meillä oli silloin jo oma sika. Antti tuli siihen ja sanoi: Tulin hakemaan sinut Viia, jotta pitäisin sanani. Mutta toiset ovat jo tainneet sinut viedä? Sydäntäni vihlaisi1 pahasti, sillä Antti niin minä aina tunsin oli ikään kuin minua varten luotu. Pyyhin kuitenkin käteni puhtaaksi ja löimme Antin kanssa kättä.2 Juodaan kahvit. Ei kanneta vihaa, sanoin. Ei, se on turhaa, Antti sanoi ja istuutui. Joimme kahvia, mutta se ei maistunut miltään. Luulin keittäneeni hyvää kahvia, panin paljon jauhoja ja sokeriakin. Mutta ei se maistunut. Missähän oli vika? Olikohan syy siinä, että tuntui pahalta. Kun luulee olevansa rakastunut, kun sanoo rakastavansa, turhaan, muuten vaan, jos etsii jotakin, kun on nuori, kun on tunteet Kysymyksiä 1. Kuka sanoo novellin alussa, että ei ole onnellinen? 2. Minne Viia oli matkalla, kun Matti tuli juttelemaan hänelle ja vei ostamaan kihlasormuksia? 3. Miksi Viia itkee omissa häissään? 4. Miksi Antti tuli käymään Viian luona syksyllä? vihlaista sydäntä: (tässä) tulla kovin surulliseksi, murehtia, katua lyödä kättä jonkun kanssa: sopia riita 61

8 Sanastoharjoitukset Harjoitus 1. Yhdistä samaa tarkoittavat. 1. laskea leikkiä a) tappaa 2. vastoin tahtoaan b) yrittää sopia riita 3. Olkoon menneeksi. h) kadota täysin 4. hoitaa pois päiviltä d) Hyvä on. 5. keventää sydäntään e) hylätä / torjua kosinta (usein) 6. jaella rukkasia f) kertoa vitsejä 7. hieroa sovintoa g) kertoa huolistaan 8. hävitä jäljettömiin c) haluttomasti Harjoitus 2. Valitse sopivin sana. 1. Hän lähteä kotoaan, vaikka ei olisi halunnut. a) hennoi, b) tahtoi, c) innostui 2. Hildan mielestä naisella on hyvä olla mies. a) perustavanlaatuinen b) vakituinen c) säännöllinen 3. Vaimo ei koskaan Kolehmaista mistään. a) katunut b) perinyt c) moittinut 4. Annaa olla Aapon kanssa. a) esitti b) kutitti c) ujostutti 5. Serahviina oli Esaiaksen ja Petterin perheen riitaan. a) syypää b) lautamies c) syyttäjä 88

9 Harjoitus 3. Täydennä sopivalla adjektiivilla. ryhdikäs, voimakas, varakas, tarmokas, arvokas, varaton, äänetön, valheeton, naimaton, virheetön 1. Rovastin rouva miettii, onko hän 1) (täydellinen). 2. Kesäyönä luonto on 2) (hiljainen). 3. Juhani oli kaunis ja 3) (hyväryhtinen). 4. Hänen ihanteensa oli 4) (todenmukainen) elämä. 5. Akka Pärsky on aina ollut 5) (työteliäs). 6. Eriikka oli 40-vuotias ja 6) (ei avioliitossa). 7. Sinulla on paljon voimaa. Olet 7) (vahva). 8. Miesvainajani oli 8) (arvostettu ja tärkeä). 9. Lois-Kaisa on 9) (köyhä). 10. Hildan miesystävä on 10) (rikas). Kielioppiharjoitukset Harjoitus 1. Muuta -ma-infinitiivirakenteet sivulauseiksi. Leenakaisa ei voinut katsoa näytelmää nauramatta. Leenakaisa ei voinut katsoa näytelmää ilman, että nauroi. 1. Kolehmainen oli ollut kotonaan pitkiäkin aikoja syömättä. 2. Akka Pärsky meinaa polttaa sukan avaamatta sitä. 89

10 3. Aappo tiesi kysymättäkin, että Anna menee naimisiin hänen kanssaan. 4. Pekka Ratisen oli parempi maata pellolla tekemättä mitään. 5. Tahvo Tuomainen pärjää hyvin käymättä töissä. Harjoitus 2. Muuta sivulauseet -ma-infinitiivirakenteiksi. Rovasti oli kolmekymmentä vuotta naimisissa ilman, että näki paljasta käsivartta. Rovasti oli kolmekymmentä vuotta naimisissa näkemättä paljasta käsivartta. 1. Juhani teki töitä renkinä ilman, että meni naimisiin. 2. Jussi Petter otti Leenakaisan vaimokseen ilman, että puhui siitä isälleen. 3. Hän ei voi elää ilman, että rakastaa ja kärsii. 4. Esaias kynti peltoa ilman, että katsoi veljensä pihaan. 5. Sofia-neiti oli tyytyväinen elämäänsä myös ilman, että sai lapsia. Harjoitus 3. Imperatiivi. Mene! Menköön! Menkää! Menkäämme! Älä mene! Älköön menkö! Älkää menkö! Älkäämme menkö! A. Täydennä lauseeseen verbi imperatiivissa taivutettuna yksikön toisessa persoonassa. Emäntä sanoi piialle: 1) (leipoa) leipää! 2) (viedä) naapuriin perunoita. 3) (ei tehdä) liikaa töitä! 4) (laiskotella)! 5) (nukkua) hyvin! 90

11 C VAATIVA KUN ON TUNTEET Maria Jotuni Kun on tunteet kertoo neljätoista erilaista tarinaa elämästä ja ihmissuhteista. Novellikokoelmassa rakkaus on usein pelkkää kauppatavaraa ja avioliitto järjen asia. Nuoret naiset joutuvat naimisiin vastoin tahtoaan, avioliitto on kilpailua vallasta ja veljekset riitelevät keskenään. Maria Jotunin kuvailemassa maailmassa elämä on rankkaa eikä tunteille ole sijaa, mutta kaikkea tätä kuvataan huumorin keinoin. Jotuni muistaa kertoa myös elämän hyvistä puolista. Kaunis luonto, ystävät, lapsen syntymä ja turvallinen koti tuovat ihmisille iloa ja lohtua. Ja joskus onnellisuuteen riittää pelkkä kupillinen kuumaa kahvia. FINNISH EASY READING HELPPOA LUETTAVAA SUOMEKSI A B C HELPPO, noin 800 sanaa KESKITASO, noin 1200 sanaa VAATIVA, noin 1800 sanaa FINNISH EASY READING -teokset on kirjoitettu selkeällä kielellä alkuperäistekstin tyyliä ja tunnelmaa kunnioittaen. Lukija saa avukseen selkokieliset selitykset vaikeista ja harvinaisista sanoista. Finnish Easy Reading soveltuu oppimateriaaliksi, itsenäiseen opiskeluun tai kenelle tahansa innokkaalle lukijalle, joka on kiinnostunut suomalaisesta kirjallisuudesta.