V U O S I K E R T O M U S

Transkriptio

1 V U O S I K E R T O M U S

2 SISÄLLYS Rehtorin sanat Rehtori Sirpa Jalkanen eläkkeelle Lukuvuoden tapahtumia Lehtori Aira Lähteenmäki eläkkeelle Koulusihteeri Kirsi Ollila eläkkeelle Suomi 100 -kansallispukunäyttely Suomi 100 -valokuvakilpailun satoa Kalevala my way - musiikkivuoden huipennus Suomi 100 Eesti 100 -kurssi Krakovan leirikoulu historiallisissa kohteissa Tiedeleirillä Kiinassa Islanti tulen ja jään maa Makupaloja kieliviikosta Jakutian UNESCO-koulusta vieraita Viipurin leirikoulu Debajo del sol malagueño Afrikka-päivä Turun Japani-päivillä School trip to London Ranska Suomi -vaihto Particle Physics in Cern Rehtori ja opinto-ohjaaja Cernissä Rauhaa yli rantojen Il mio anno con voi Liikkuva lukio -projekti laajentui Digitutorit liikuntatutoreiden jalanjäljissä Elektroninen urheilu uutta Kielilukiossa Tutortoiminta Yrittäjyyskasvatus parantaa oppimistuloksia Työelämänäkökulmia lukioon Opiskelijat kestävän kehityksen opettajina Shakkikerho Koulun vaiheita Opettajat ja henkilökunta Koulun johtokunta 2018 Opiskelijat Ylioppilaskirjoitukset Tietoja lukuvuodesta

3 REHTORIN SANAT R e h t o r i S a n n a M a n n e r Aloitin Helsingin kielilukion rehtorina Näin hakuilmoituksen sattumalta ja kiinnostuin lukion kieli- ja kansainvälisyyspainotuksesta oman taustani takia. Lähdin heti äidinkielen ja kirjallisuuden opettajaksi valmistuttuani ulkomaanlehtoriksi ensin opetusministeriön ja sitten CIMOn lähettämänä. Opetin suomen kieltä ja kulttuuria Romaniassa Clujin/Kolozsvárin yliopistossa ja Unkarissa Debrecenin yliopistossa. Palattuani Suomeen pääsin Vantaan kansainvälisen koulun suomi toisena kielenä opettajaksi. Muutaman opettajavuoden jälkeen minut valittiin ensin saman koulun virka-apulaisrehtoriksi ja sitten rehtoriksi. Kielten opetuksen arvostus, kansainvälisyys, monikulttuurisuus ja ympäristöarvot ovat asioita, jotka yhdistävät minut Helsingin kielilukioon ja olen äärimmäisen tyytyväinen ja ylpeä, että saan nyt olla johtamassa tätä hienoa lukiota ja jatkamassa Sirpa Jalkasen työtä. Olemme pitkin kevätlukukautta ottaneet vastaan vieraita eri puolilta Eurooppaa ja omat opiskelijamme ovat osallistuneet leirikouluihin ja vaihto-ohjelmiin. Viime lukuvuonna aloitettu arabian opetus on jatkunut ja vahvistunut ja kielilukiolla on tärkeä rooli sen kehittämisessä edelleen. Liikuntatutorit näkyvät koulun arjessa hienosti ja uudet digitutorit virittelevät toimintaansa. Olen kiitollisin mielin lopettelemassa lukuvuotta ja odotan jo uuden alkua. Lämmin kiitos kaikille opiskelijoille, apulaisrehtorille, opettajille, muulle henkilökunnalle, johtokunnalle, huoltajille ja yhteistyökumppaneille yhteistyöstä, työstänne ja tuestanne. Erityinen kiitos kuuluu vielä eläkkeelle jäävälle koulusihteerillemme Kirsi Ollilalle, joka on väsymättä jaksanut opastaa ja auttaa uutta rehtoria alkuun. Aurinkoista kesää! Sanna Manner, rehtori REHTORI SIRPA JALKANEN ELÄKKEELLE S a n n a M a n n e r & P ä i v i S i l t a l a - K e i n ä n e n Sirpa Jalkanen jäi eläkkeelle vuoden 2017 lopussa toimittuaan lukiomme rehtorina yli yhdeksän vuoden ajan. Aikaisemmin hän oli työskennellyt Suutarilan lukion rehtorina ja Helsingin medialukion virka-apulaisrehtorina. Koulun kehittäjänä tunnettu Jalkanen aloitti elokuussa 2008 määrätietoisen muutosprosessin lukiomme uudistamiseksi. 1 2 Rehtori Jalkasen johdolla lukiomme digitalisoitui, kansainvälistyi ja verkottui ripeässä tahdissa. Kemian ja matematiikan opettajan koulutuksen saaneen Jalkasen kiinnostuksen kohteena oli erityisesti tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön monipuolistaminen ja laajentaminen. Koko lukion toimintakulttuuri muuttuikin, kun kirjojen ja vihkojen tilalle tulivat läppärit, erilaiset digitaaliset materiaalit, digikirjat ja -kokeet. Koulun kansainvälistyminen sai uusia ulottuvuuksia syksyllä 2010, kun rehtori Jalkanen matkusti Kiinaan. Beijing Jingshan Schoolin kanssa allekirjoitettu yhteistyösopimus mahdollisti rehtorin ideoiman ympäristöaiheisen yhteistyön aloittamisen. Visiomme, Kotona maailmalla, näkyi pian tiedeleireinä kiinalaisten kanssa, lukuisina leirikouluina eri puolille Eurooppaa, kansainvälisinä vierailijoina oppitunneilla ja uusina kursseina. Sirpa Jalkasen aikana lukiossamme aloitettiin myös kiinan ja arabian kielen opetus. Kansainvälistymisen myötä koulun nimikin vaihtui Helsingin kielilukioksi elokuun 2014 alussa. Rehtori Jalkasen tukemana opiskelijoiden rooli koulun toiminnassa muuttui aktiivisemmaksi. Innovatiivinen rehtori kannusti rohkeisiin kokeiluihin niin koulun arjessa kuin oppitunneillakin. Ympäristöraatilaisten tempaukset, yrittäjyyskurssilaisten myyjäiset, shakkikerholaisten kilpailut ja liikuntatutoreiden vetämät kerhot ovat esimerkkejä kehityksestä opiskelijoiden hyvinvoinnin lisäämiseksi. Parhaimmat kiitoksemme rehtori Sirpa Jalkaselle erittäin ahkerasta työskentelystä lukiomme hyväksi. Toivotamme onnellisia ja antoisia eläkevuosia!

4 LUKUVUODEN TAPAHTUMIA Ykkösten iltapäivä Vihreä lippu salkoon Islannin leirikoulu (s ) Vanhempainilta uusien opiskelijoiden huoltajille Vieraita Japanista Showa-koulusta ja 1.9. Petri Kylmäsen päihdeluennot 1. ja 2. vuosikurssin opiskelijoille Syksyn ylioppilaskirjoitukset John Gaines Vanderbiltin yliopistosta USA:n opintoinfossa Leirikoulu Pohjois-Ranskassa (s. 23) Krakovan leirikoulu (s. 11) Syysloma Science Camp Kiinassa (s. 12) Vieraana Irene Haaranen komissiosta. Osiris-teatterin esitys Kieliviikko (s. 15) Malagan leirikoulu (s. 18) Vieraita Jakutiasta, Siperiasta (s. 16) Tallinnan leirikoulu (s. 10) Tutoreiden järjestämä Nenäpäivän tempaus (s. 32) Yrittäjyyskurssin Minimessuilla Sanni Kaikkonen Vanhempainilta abiturienttien vanhemmille Vieraita Valko-Venäjältä Adventtipäivänavaus Suomi 100 juhla ja syksyn lakkiaiset Suomi 100 -kansallispukunäyttely (s. 6) Viipurin leirikoulu (s. 17) Lucia-päivänavaus Joulujuhla, rehtori Sirpa Jalkasen läksiäiset ja NY-yritysten joulumyyjäiset Joulun sanoja ja säveliä Matteuksenkirkossa / Vierailu Ateneumiin 8.1. Uusi rehtori, Sanna Manner, esittäytyi koko koulun väelle Pressa-nuorisovaaliäänestys alle 18-vuotiaille 16.1., 22.1 ja Avoimet ovet hakijoille Talviliikuntapäivä 1. vuosikurssin opiskelijoille Avoimet ovet hakijoille ja vanhemmille Urapäivä 2. vuosikurssin opiskelijoille Ylioppilaskirjoitukset, äidinkielen tekstitaidon koe Ylioppilaskirjoitusten kuuntelukokeet Penkinpainajaiset Vanhat tanssit Talviloma Cernin tiedeleiri (s. 25) 2.3. Puolustusvoimien kutsuntainfo 2. vuosikurssin opiskelijoille 7.3. Afrikka-päivä (s ) Japanilaisia vieraita oppitunneilla 9.3. NY-yritykset Uskalla Yrittää semifinaalissa (s. 33) Opiskelijoita e-urheiluliigassa, League of Schools 2018 (s. 31) Ylioppilaskirjoitusten kirjalliset kokeet Alumnivieraita Poliisiammattikorkeakoulusta Turun Japani-päivät (s. 21) Kansainväliset NY-messut Riiassa Opiskelijoita ja opettajia vieraina Pohjois-Ranskasta (s. 24) Opettajavieraita Granadasta Lontoon leirikoulu (s. 22) Vanhempainilta 2. vuosikurssin opiskelijoiden vanhemmille Vieraita Tallinnan ystävyyskoulusta (s. 10) 19.4 Vieraita Viipurin ystävyyskoulusta Saksan leirikoulu Rehtori ja opinto-ohjaaja Kaija Kumpukallio Cernissä (s. 26) Vappurieha 7.5. Vieraana Egyptin suurlähettiläs, Sherif Yehia Refaat, ja ranskalaisia opiskelijoita Verkkopelitapahtuma Kielilukiossa (s. 31) Gdanskin leirikoulu (s. 27) Liikuntapäivä 2. vuosikurssin opiskelijoille 1.6. Opiskelijoiden kevätjuhla 2.6. Kevään lakkiaiset 3 4

5 LEHTORI AIRA LÄHTEENMÄKI ELÄKKEELLE M i n n a R a u t i a i n e n & S a r a F a v é n Marraskuussa 2017 jäi eläkkeelle koulumme pitkäaikainen venäjän ja saksan kielen lehtori Aira Lähteenmäki. Aina vuodesta 1984 samassa koulurakennuksessa työskennellyt Aira ehti työuransa aikana nähdä koulun monet muutokset yksityisestä yhteiskoulusta Helsingin kielilukioksi. Aira toi työyhteisöömme syvyyttä kertomalla tarinoita entisestä opettajayhteisöstä ja koulun pidosta sekä selittämällä taustoja koulun käytänteisiin. Varsinkin kieltenopettajille Aira välitti monenlaista hiljaista tietoa. Tunnollinen ja ahkera Aira osasi myös jakaa kanssamme hauskoja kokemuksiaan, pieni pilke silmäkulmassa. Hän myös vastasi yhteistyöstä Itäkeskuksen peruskoulun kanssa koulujen yhteisessä Itäkeskuksen kielikouluyhdistyksessä. Moni opiskelija sai korvaamatonta tukea Airalta. Lämmin kiitos yhteistyöstä, Aira, nauti eläkepäivistäsi! KOULUSIHTEERI KIRSI OLLILA ELÄKKEELLE S a r a F a v é n, L i i s a F r a n s s i l a - Y l i n e n & M a r j a - L i i s a L a i n e Keväällä 2018 jäi eläkkeelle pitkäaikainen koulusihteerimme Kirsi Ollila. Hän työskenteli koulussamme vuodesta 2003 lähtien ja toimi useita vuosia myös koulun johtokunnassa henkilökunnan edustajana. Itähelsinkiläisenä Kirsi tunsi seudun sekä asukkaat. Hän huolehti koulun asioista tarkasti ja kokeneesti. Jos joskus koulusihteeri ei ollutkaan huoneessaan, jo kaipasimme hänen apuaan. Kirsille suuri kiitos yhteistyöstä vuosien varrella. Mukavia eläkepäiviä rakkaiden harrastusten ja perheen parissa! SUOMI 100 -KANSALLISPUKUNÄYTTELY Suomi 100 juhlavuoden kunniaksi toteutimme kansallispukunäyttelyn. Tässä poimintoja pukujen esittelyistä. Eeva-Maria Muurman: Äitini oli kotoisin Lavansaaresta, Suomenlahden saarelta. Isoisäni kustansi minulle Lavansaaren puvun, ja se oli ylioppilasjuhlapukuni. Pukuun kuuluu villainen hame, aluspaita ja sukat. Kenkinä ovat nahkaiset supikkaat. Tiina Rostela: Kaukolan puku on Muinais-Karjalan puku. Se on nimetty Koverilan Kekomäestä tehtyjen hautalöytöjen perusteella. Mummoni osti minulle puvun ylioppilaslahjaksi. Olen käyttänyt sitä esiintymisasuna. Kaija Kumpukallio: Professori U.T. Sirelius ja kirjailija Elsa Heporauta suunnittelivat Keski-Suomen kansallispuvun vuonna Se valmistui Jyväskylässä vietettyyn Suomen Nuorisoseurojen 40-vuotisjuhlaan. Sain puvun lahjaksi tädiltäni. Olen pitänyt sitä muutamissa häissä. P ä i v i S i l t a l a - K e i n ä n e n 5 6 Liisa Franssila-Ylinen: Pohjanmaan ruotsinkielisen rannikkopitäjän Munsalan puku on yksi Suomen suosituimpia kansallispukuja. Pukuni kankaan on kutonut anoppini. Sain puvun ylioppilaslahjaksi. Päivi Siltala-Keinänen: Äitini osti Jurvan puvun keväällä 1945 lehti-ilmoituksen perusteella. Äitini on käyttänyt tätä juhlapukuna. Hän käytti pukua myös lukion penkinpainajaisissa, jossa kaikilla naispuolisilla abeilla oli ajan tavan mukaan yllään kansallispuku. Milja Mantere: Itä-Lapissa asuva isoäitini on tehnyt Peräpohjolan kansallispuvun minulle. Hän on itse kutonut mekkokankaan ja ommellut puvun, paidan ja siihen liittyvät muut osat. Olen käyttänyt pukua lapsena juhlatilaisuuksissa. Eeva Lukkala: Sodan aikainen Lotta Svärd -järjestön lottapuku on ollut isoäidilläni, joka kurssittautui lotaksi vuonna Hän toimi jatkosodan aikana lääkintälottana Karjalan Kannaksella.

6 S U O M I 100 -VA LO K U VA K I L PA I L U N S ATOA Marita Juntunen Osana Suomi 100 -juhlavuotta Helsingin kielilukiossa julistettiin opiskelijoillemme Mun Suomi -aiheinen valokuvakilpailu. Määräaikaan mennessä saapui parikymmentä valokuvaa, joissa kilpailun teemaa oli tutkittu ja tulkittu monin eri tavoin. Katrin toinen valokuva Kesäyö sai raadilta erikoismaininnan. Se on lempeän tunnelmallinen, muistoja herättävä sekä vahvan dokumentaarinen valokuva. Pitkät varjot luovat kuvaan syvyyttä. Kilpailukuvat arvioi raati, johon kuuluivat valokuvaaja Svante Gullichsen, kuvataideopettaja Maija Ihanainen, äidinkielen ja kirjallisuuden lehtori Marita Juntunen sekä kouluisäntä Seppo Korhonen. Raati ruoti kilpailun satoa pitkään ja hartaasti, ennen kuin valitsi voittajan ja muut palkitut valokuvat. Kuvista arvioitiin muun muassa teeman käsittelyä, valokuvateknistä onnistumista, luovuutta sekä kuvan puhuttelevuutta ja omaperäisyyttä. Voittajat julistettiin ja palkinnot jaettiin itsenäisyysjuhlassa. Santeri Lassilan valokuva Syysmaisema ylsi toiselle sijalle (75 :n palkinto). Raati perusteli valintaa näin: Valokuvassa on vahvat voimaviivat. Kuvan asetelma johdattelee miettimään symboliikkaa kuvan takana. Jännittävä tarkennus. Kiinnostavaa tässä valokuvassa on vahva kontrasti kuolleen ja elävän puun välillä. Santerin toinen valokuva Seitin kiilto sai raadilta erikoismaininnan. Siinä esiin nousevat valon ja varjon leikki sekä toistuvat pyöreät muodot. Sini-valkoinen värimaailma sopii kilpailun teemaan. Luonnon ja urbaanin miljöön kohtaaminen luo kuvaan mystisen tunnelman. Ensimmäisen sijan ja 100 :n palkinnon saavutti Katri Peuhkurinen valokuvallaan Katse. Raadin perustelut olivat seuraavat: Valokuva on teknisesti erittäin taidokas. Siinä on hallitut valot ja varjot. Pystyviivat jaksottavat kuvaa mielenkiintoisesti. Valokuva on voimakkuudellaan vahvasti esiin nouseva sekä ajatuksia ja tulkintoja herättävä. Kolmas sija ja 50 :n palkinto meni Tiina Sinkkosen valokuvalle Suomen sateinen kesä. Perustelut kuuluivat: Valokuva on rauhoittava ja arkisen asian kauniiksi luova. Pehmeiden pisaroiden ja terävien neulasten kontrasti on toimiva. Sommittelu on harmoninen ja tukee kuvan aistikasta tunnelmaa. 7 8 K I L PA I LU N TEEMA A OLI T U T K I T T U JA TULKITTU MONIN E R I TAVO I N

7 KALEVALA MY WAY MUSIIKKIVUODEN HUIPENNUS T i i n a R o s t e l a Lukuvuoden suurin musiikillinen projekti oli esitys Suomi 100- ja ylioppilasjuhlaan Opiskelijat suunnittelivat itse tarinan musiikkinäytelmään Kalevala my way, johon opiskelija Rei Moilanen teki käsikirjoituksen. Opiskelijat vastasivat myös musiikkivalinnoista. Suomi 100 -kurssi oli musiikin ja ilmaisutaidon yhteinen. Esityksessä oli mukana myös kuorolaisia ja muiden musiikkikurssien opiskelijoita. Syyslukukauden aikana valmistettiin musiikkia myös perinteisiin tapahtumiin. Kuorolaiset, solistit ja bändikurssilaiset esiintyivät muun muassa Lucia-kulkueessa ja Joulun sanoja ja sävelmiä -tilaisuudessa Itäkeskuksen kirkossa. Kuorolaiset osallistuivat työpajaan Liikettä lauluun Taideyliopiston Sibelius-Akatemian musiikkikasvatuksen juhlaviikolla. Tammikuussa 2018 musiikki 7-ryhmä esiintyi lukiomme Avoimet ovet -tapahtumissa. Valmistuneiden musiikkidiplomien konsertti oli Vierailimme huhtikuussa myös Musiikkitalolla kuuntelemassa Helsingin kaupunginorkesterin kenraaliharjoitusta. Keväällä musiikki 3-kurssilaisten pitämässä päivänavauksessa kuultiin maailmanmusiikkia. Kevätjuhlassa 1.6. kuultiin kuoron, bändikurssilaisten ja solistien musiikkiesityksiä. Lakkiaisissa esiintyivät perinteisesti sekä kuorolaiset että tuoreet ylioppilaat. SUOMI 100 EESTI 100 KURSSI M a r k o S ä r k i l a h t i & L i i s a F r a n s s i l a - Y l i n e n Yhteistyöprojekti Tallinnan ystävyyskoulumme Õismäe Gümnaasiumin kanssa oli: Suomen tasavalta 100 ja Viron tasavalta 100: naapurusten taival yhdessä ja erikseen. Toteutimme pitkäaikaisen ystävyyslukiomme Tallinnan Õismäe Gümnaasiumin kanssa tänä lukuvuonna yhteisen Suomi 100 Eesti 100 -kurssin, jossa tutustuimme Suomen ja Viron mediakuviin toisistaan. Opiskelijat suorittivat näin elämänkatsomustiedon tai uskonnon projektikurssin. Kielilukion opiskelijat olivat leirikoulussa Tallinnassa ja tallinnalaiset opiskelijat saapuivat leirikouluun Helsinkiin Tallinnassa työskentelimme yhdessä koululla ystävyyslukion opiskelijoiden kanssa, tutustuimme Tallinnaan ja vierailimme erilaisissa museoissa, kuten KGBvakoilumuseossa, KUMU-taidemuseossa ja Kelle usk on õige? -reformaationäyttelyssä. Helsingissä leirikoululaiset osallistuivat oppitunneille ja pitivät esitelmiään. Lisäksi tutustuimme keskustaan sähköisen kaupunkisuunnistuspelin avulla ja kävimme keilaamassa. Helsingissä mainion kokemuksen kruunasi idyllinen Meriharjun luontokeskus, jossa vietimme iltaa, majoituimme ja osa uskaltautui saunomaankin. Opiskelijat kertoivat uusia ystävyyssuhteita syntyneen projektin aikana. Yhteistyö jatkuu jälleen syksyllä 2018, jolloin tutustumme muun muassa Viron merkittävään opiskelu- ja kulttuurikaupunki Tarttoon. 9 10

8 K R A KOVA N L E I R I KO U L U H I S TO R I A L L I S I S S A KO H T E I S S A Lea Zurbuchen Lokakuun 10. päivän aamuna lensimme Krakovaan. Opettaja Liisa Franssila-Ylisen ja Marja Tuomiston mukana oli 17 opiskelijan ryhmä. Ensimmäisenä päivänä kiertelimme kaupungilla ja kuuntelimme toistemme tekemiä esitelmiä Krakovan keskustorista ja Verkahallista sekä Vanhankaupungin keskeisistä kirkoista. Keskiviikkona heräsimme aikaisin, koska bussimme Auschwitzin keskitysleirille lähti jo kello Meitä oli vastassa opas, joka kertoi englanniksi Auschwitzin historiasta. Hän näytti meille eri osia keskitysleiristä, kuten kaasukammiot ja valokuvanäyttelyn leirin uhreista, jotka oli määrätty tuhottaviksi. Tämä paikka toi esille paljon tunteita. Auschwitzin muistoa suojellaan hyvin tarkasti ja pidetään kiinni siitä, että sitä esitellään uhrien muistoa kunnioittaen. Tapahtumat pidetään mielessä, ettei vastaavanlaista tragediaa tapahtuisi uudelleen. Vielä pysäyttävämpi paikka oli parin kilometrin päässä sijaitseva Birkenaun tuhoamisleiri, jonka parakkeja ja aluetta sama taitava opas esitteli meille. Palattuamme Auschwtzistä takaisin Krakovan keskustaan, meillä oli vapaa-aikaa. Kävin ystäväni kanssa tutustumassa Krakovan vahamuseoon ja kiertelemässä kaupungilla. Seuraavana päivänä vierailimme Wavelin linnassa ja katedraalissa. Myöhemmin tutustuimme Kazimierzin juutalaiskaupunginosaan. Perjantaina kävimme Krakovan vanhassa yliopistossa. Kyseinen Jagellonica-yliopisto on Euroopan kolmanneksi vanhin. Sen perusti Puolan kuningas Kasimir III Suuri vuonna Näimme esimerkiksi Nikolaus Kopernikuksen työhuoneen ja tutkimusvälineitä. Palasimme Helsinkiin myöhään illalla. 11 TIEDELEIRILL Ä KIINASSA Sanni Tuominen Kiinan tiedeleirille lähti 12 opiskelijaa ja kaksi opettajaa lokakuun 24. päivänä. Me kaikki olimme hyvin innostuneita matkasta, vaikka ensimmäinen ja toinen päivä olivatkin aikaerosta johtuen uuvuttavia. Meille oli järjestetty jokaiselle päivälle erilaista ohjelmaa. Kävimme Beijing Urban Planning -museossa, joka oli hyvin kiinnostava kohde. Kiipesimme myös ylös Kiinan muurille. Se oli rankkaa, mutta näkymät ylhäältä olivat todella hienot. Viikonloppuna kävimme Kielletyssä kaupungissa ja eläintarhassa katsomassa pandoja. Pääsimme myös käymään ostoksilla kauppakeskuksissa. Viikonlopun jälkeen vierailimme Hanergy-nimisessä paikassa. Siellä kerrottiin siitä, miten uusiutuvien energianlähteiden käyttöä voisi hyödyntää paremmin tulevaisuudessa. Pääsimme myös käymään China Science and Technology Museumissa. Se oli interaktiivinen Heurekan kaltainen nelikerroksinen museo, jonka jokaisessa kerroksessa oli eriaiheisia näyttelyitä. Siellä oli esimerkiksi fysiikkaan, biologiaan ja kulkuvälineisiin liittyvät näyttelyt. Matka oli hyvin monipuolinen ja opettavainen kokemus. Meidän ryhmämme tuli hyvin toimeen keskenään. Kaiken kaikkiaan matka oli hyvin kulttuuririkas ja täynnä kulttuurishokkeja. Tälle tiedeleirille kannatti lähteä mukaan. 12

9 I S L A N T I T U L E N JA JÄ Ä N M A A Teksti Nikolas Linna Kuvat Jenny Fong T O2-K U R S S I N O P I N T O M AT K A Maanantai Tapasimme lentokentällä klo Lentomme Islantiin lähti klo Lento meni mukavasti ja monet tekivät läksyjä lentokoneessa. Islantiin saapuessamme sää oli viileä ja pilvinen. Bussimatka hostelliimme kesti vajaan tunnin. Hostelliin päästyämme aloitimme kaupunkisuunnistuksen, jossa pääsimme näkemään ja kokemaan Reykjavikin suosituimpia nähtävyyksiä. Ensimmäinen tehtävämme oli etsiä ruokapaikka. Kävimme myös musiikkitalo Harpassa, Hallgrimskirkja-nimisessä kirkossa ja viikinkimuseossa, johon kierros päättyi. Kaupunkikierroksen jälkeen kävelimme takaisin hostellille ja ostimme matkanvarrelta seuraavan päivän eväitä. Hostelliin saavuttuamme kaikki olivat jo todella väsyneitä. 13 Tiistai Toisena päivä meillä oli ohjelmassa kultainen kierros. Ojelma alkoi kasvihuoneesta, jossa viljeltiin tomaatteja. Kasvihuone sai lämpönsä suoraan Islannin kuumasta kallioperästä. Seuraava pysäkki oli geysirillä, joita esiintyy tuliperäisillä alueilla paljon. Kävimme myös Gullfoss vesiputouksella, joka on yksi Islannin suosituimmista nähtävyyksistä. Päivän viimeinen nähtävyys oli litosfäärilaattojen erkanemiskohta. Keskiviikko Ajoimme bussilla hostellilta satamaan, jossa nousimme laivaan. Taivas oli kirkas ja meri tyyni. Kun pääsimme kauemmas rannasta, näimme ensimmäisen valaan. Miekkavalas esitteli meille selkäeväänsä. Toinenkin valas ilmestyi paikalle. Oppaan mukaan ne olivat harvinaisen lähellä laivaa. Opas selitti, mistä huomaa valaan lähtevän pidemmälle sukellukselle - kaari on paljon jyrkempi loppua kohden. Seurattuamme muutamaa miekkavalasta, siirryimme eteenpäin. Vähän matkan päässä uiskenteli delfiinejä. Seitsemän yksilön lauma pyöri laivan ympärillä esitellen itseään. Meillä oli hyvä onni, kun näimme näin läheltä kauniita ja mahtavia eläimiä. Torstai Neljäs päivämme alkoi laaksosta, johon oli muodostunut ilmastonmuutoksen aiheuttamasta jäätikön sulamisesta johtuen järvi. Seuraavaksi menimme rannalle, jossa meri oli hionut kallioon erilaisia kuvioita. Rannalla oli mustaa hiekkaa, joka on tulivuoresta tullutta tuhkaa. Kävimme myös Vík-nimisessä kaupungissa. Kukkulan päältä sai hyviä valokuvia 300 asukkaan kaupungista. Kävimme myös kahdella vesiputouksella, jotka olivat mahtavan kokoisia. Perjantai Perjantaina oli viimeinen leirikoulupäivämme. Aamulla luovutimme huoneemme, söimme aamupalan ja sanoimme hyvästit hostellillemme. Saavuimme bussilla viimeiseen kohteeseemme, geotermiseen ulkoilmakylpylään. Blue Lagoonin vesi tuli syvältä maan uumenista geotermisen aktiivisuuden lämmittämänä viereisen geotermisen energialaitoksen kautta. Blue Lagoonin jälkeen nousimme lentokoneeseen Keflaviikin lentokentällä. Matkamme sinetöityi kauniin Islannin kadottua horisonttiin. 14

10 MAKUPALOJA KIELIVIIKOSTA En cours de français, Mlle Anna Heikkinen a parlé de ses séjours en France. Entre autres les élèves ont fait connaissance avec un sport rarement pratiqué par les femmes. Anna a participé aux courses hippiques françaises en tant que jockey du trot monté il y a quelques années. En las clases de español nuestra estudiante Sini Ohtonen nos contó sobre su año de intercambio en Costa Rica. Gracias Sini por tu video tan fantástico! Y también tuvimos una charla sobre España por Grisela Ruiz Martí. Hänt under Språkveckan på svensklektionerna: workshop i muntligt berättande med den prisbelönta scenberättaren Ida Juncker från Stockholm, besök av entreprenören Ahmed Hassan som talade om sina skolår i en finlandssvensk skola där han ansträngde sig att lära sig svenska, filmvisningen Aerobics A Love Story som trots namnet är en svensk kärleksberättelse samt morgonmusik med stretching och tänjningar. Во время Недели иностранных языков наши студенты, изучающие русский язык, имели возможность познакомиться с профессией переводчика. Возможно, кто-нибудь из них выберет в будущем именно эту профессию! K i e l t e n o p e t t a j a t ヘルシンキ国際高校では毎秋外国語に親しむことを目的として 外国語ウィーク という催しを全校を挙げて取り組んでいます 日本語 1 のクラスでは ここ数年はグループ会員ということもあり フィンランド日本協会から講師を派遣していただいています フィンランド日本協会からコステルマーご夫妻がフィンランドと日本の 100 年について (Suomen ja Japanin 100 vuotta) を熱意を持ってお話しくださいました 国交を結ぶ前からの歴史はもちろん 機知に富んだお話が続きました 生徒たちは真剣に耳を傾けたり コミカルなお話に笑い声をあげたりと 貴重な 7 5 分を過ごすことができました 講師の先生方 いつもありがとうございます One, two, three, hit. One, two, three, hit. No, we didn t do boxing, but rather something more sophisticated and at the same time very masculine, namely Morris Dancing. Tony Shaw took us to the dance floor and taught us the basics of the Morris and gave us a glimpse of the history of the dance. Kieliviikon ohjelmaa oli jo koulussamme vierailleen Osiris-teatterin englannin- ja arabiankielinen esitys Matkalla kotiin. Koulumme maantieteen kurssilaiset sekä aikuislukion peruskouluun valmistava ryhmä saivat kokea pöytäteatterin ja musiikin keinoin turvapaikanhakijoiden matkan halki Euroopan. JAKUTIAN UNESCO-KOULUSTA VIERAITA Marraskuussa 2017 kouluumme tupsahti kaukaisia vieraita Siperian takamailta. Matkalaiset - viisi opettajaa ja kaksi lukiolaista - olivat esimerkiksi kulkeneet jalan Lena-joen yli, kun kelirikon vuoksi ei päässyt enää veneellä. Jakutia eli Sahan tasavalta on kylmyysennätysten seutua. Kun Helsingissä oli marraskuussa vielä lämpöasteita, vieraiden kotiseudulla oli jo 40 astetta pakkasta. Yksi parhaista asioista Helsingin ankeanharmaassa syksyssä oli kuulema sää - oltiin kuin etelänlomalla. Kaikki on suhteellista. Yhteys Ytyk-Kyuyolista syntyi maailmanlaajuisen UNESCO-kouluverkoston kautta. Ytyk-Kyuelsky SOSh No. 1 of A. I. Sofronov on aktiivinen UNESCOkoulu. Myös oma lukiomme löytyy UNESCO-koulujen listalta, ja niinpä he E e v a - M a r i a M u u r m a n halusivat tulla tutustumaan. Suomi kiinnosti, koska Suomikin on arktinen maa, ja suomalainen koulu on tunnetusti maailman huipulla. Jakutian vieraat esiintyivät koko koululle päivänavauksessa, jossa Adelian laulu ja Viktorian soitto valloittivat kaikki. Johtajaopettaja Varvara Fedorova esitti tervehdyksensä. Videolta saimme ihailla upeaa siperialaista luontoa. Kiinnostuneet saivat lisää tietoa Jakutiasta parilla oppitunnilla, joilla käsiteltiin mm. ilmastonmuutoksen vaikutusta Jakutiaan. Ikiroudan sulaminen aiheuttaa eniten ongelmia ekosysteemille. Toivottavasti saamme vielä joskus tavata kaukaisia ystäviämme! Kutsu Jakutiaan on voimassa.

11 DEBAJO DEL SOL MALAGUEÑO L o t t a G r ö n h o l m, O o n a K e m p a s, V e r a K n u u t t i l a, E e r i k a L e p p ä n e n & M a r j a - L i i s a L a i n e VIIPURIN LEIRIKOULU F i o n a R o s e n b e r g & L i l y S y r j ä l ä Kävimme joulukuuta Viipurissa. Eeva Lukkalan ja Mervi Kannelniemen mukana Venäjällä oli kuusi opiskelijaa, joista valitettavasti yksi joutui sairaalaan kesken kaiken. Saavuimme Allegro-junalla Viipuriin. Matkamme jatkui kävellen kohti Vyborg-hotellia. Huoneet saatuamme lähdimme kiertelemään kaupungille. Pysähdyimme tutustumaan kohteisiin, jotka liittyivät opiskelijoiden ja opettajan sukuhistoriaan. Keskiviikkona menimme aamiaisen jälkeen yhteistyökouluumme, joka on Gymnasium numero 11. Pääsimme seuraamaan yhtä oppituntia. Ennen matkalle lähtöä me ja venäläiset opiskelijat olimme etsineet vastauksia Venäjän vallankumoukseen, Suomen itsenäistymiseen ja sisällissotaan liittyviin kysymyksiin. Keskustelimme saamistamme vastauksista. Suomalaisista kommunisteista tuli kertomaan nainen Viipurin Lenin-museosta. Oli kiinnostavaa kuulla, kuinka eri tavalla he näkevät Suomen sisällissodan. He pitivät punaisia hyvinä ja valkoisia pahoina. Tämän huomasimme siitä, että koululle oli pystytetty julisteita, jossa oli punaisten saavutuksia ja tärkeitä punaisten henkilöitä. Sitten saimme jokainen oman kortin, jonka koulun nuoret opiskelijat olivat tehneet Suomen itsenäisyyden kunniaksi. Illalla menimme muutaman ystävyyskoulumme opettajan ja opiskelijan kanssa syömään. Torstaina söimme aamupalan hotellilla ja pakkasimme tavarat. Päivä jatkui mielenkiintoisella kierroksella, jossa Eeva-opettajamme kertoi isoäitinsä viipurilaisista sukujuurista. Perehdyimme sota-aikaan, suomalaiseen Viipuriin ja suomalaisen arkkitehdin, Allan Shulmanin, suunnittelemiin rakennuksiin. Reissun päätteeksi kävimme kaupoissa ja perinteikkäässä kauppahallissa ostoksilla. Haimme laukut hotellilta ja suuntasimme kohti rautatieasemaa, josta junamme lähti Helsinkiin. A principios de noviembre seis estudiantes y dos profesoras hicieron una excursión a Málaga. Estuvimos allí cinco días. Aquí un poco de lo que hicimos durante nuestra visita. El lunes Llegamos a Málaga por la mañana. Caminamos todo el día por la ciudad y conocimos algunos lugares del viejo centro. Habíamos pensado en entrar en el Museo de Artes y Costumbres Populares pero por una corte de electricidad no nos dejaron entrar. Buen empiezo para nuestra visita! El martes Fuimos al instituto I.E.S Cánovas Del Castillo. Los estudiantes del Turismo nos habían organizado un paseo guiado por la ciudad y nos contaron sobre la historia de Málaga. Comimos churros en Casa Aranda, una de las churrerías más antiguas de la ciudad. El miércoles Por la mañana hicimos una excursión a las Cuevas de Nerja. Las cuevas eran magníficas. Pasamos el resto del día en Nerja. El jueves Visitamos el Gibralfano, Alcazaba de Málaga y el Museo Picasso. Son los mejores puntos turísticos de Málaga. Desgraciadamente el Museo Automovilístico de Málaga estaba cerrado. Por la noche festejamos nuestra excursión con una cena juntas. El viernes Regresamos a Finlandia cansadas pero contentas

12 Helsingin kielilukion some uutisoi 7. maaliskuuta: Ubuntu-käsitteen ulottuvuuksia, afrikkalaista tanssia, suurlähettilään työtä ja diplomatiaa, printtikuoseja, urbaania Afrikkaa siinä muutamia esimerkkejä tämänpäiväisten Afrikka-työpajojemme aiheista. Namibia oli vahvasti esillä koulumme Afrikka-päivässä, joka alkoi namibialaistaustaisen Olivia Amupalan musisoinnilla. Toisella tunnilla olleissa työpajoissa oli varaa mistä valita. Arvovieraina olivat Namibian suurlähetystöstä neuvonantaja Ingrid Tjizo ja ensimmäinen sihteeri Jacobine Ndalikokule. He antoivat rautaisannoksen tietoa Namibiasta ja innostivat nuoria kansainvälisen diplomatian alalle. Anna kertoo Olivia Amupalan työpajasta seuraavaan tapaan: Tässä pajassa tutustuimme afrikkalaiseen muotiin ja kuosiin. Olivia AFRIKKA-PÄIVÄ E e v a - M a r i a M u u r m a n esitteli meille mekon ja kaulahuivin, jotka olivat tosi värikkäitä niissä ei varmaan voisi kävellä huomaamatta Helsingin keskustassa! Hän näytti myös kuvia antaakseen meille inspiraatiota omia printtejä varten. Sitten piirsimme ja väritimme. Eräässä työpajassa luennoi Seppo Kalliokoski, Suomi-Namibia -seuran puheenjohtaja. Hän kertoi niin Suomen Lähetysseuran 150-vuotisesta historiasta kuin kouluista, sairaaloista, yhteiskunnasta ja erilaisista ihmisistä Namibiassa. Kiitollinen kuulija totesi: Opiskelijat istuivat koko 75 minuuttia hiirenhiljaa, joten asia oli todella eloisasti ja konkreettisesti esitetty. Afrikkalaisilta voisi ottaa oppia toisen ihmisen kunnioittamisesta. Puhutaan kasvokkain niin, että silmät ovat samalla tasolla, vaikka se vaatisi kyykistymistä tai toispolviseisontaa. Mukana oli myös erilaisia järjestöjä, jotka työskentelevät afrikkalaisten parissa tai tekevät Afrikkaa tunnetuksi suomalaisille. African Care toteutti työpajan nykyajan popkulttuuri-ilmiöistä ja kulttuurivaikuttajista Afrikassa. Suomen Pakolaisapu laittoi opiskelijat pakolaisen saappaisiin Ugandassa. Suomen Lähetysseura tutustutti Etiopiaan ja näytti, miten koulutus voi muuttaa elämän; samalla opittiin ripaus amharan kieltä. Koonono-matkat puolestaan esitteli suomalaisen yrittäjän arkea Afrikassa. Pieni matkatoimisto tekee Namibiaa tunnetuksi suomalaisille ja vie asiakkaita paikallisille yrityksille Namibiassa ja muualla eteläisessä Afrikassa. Päivän afrikkalaisia vieraita olivat kenialainen Joseph Oduor ja nigerialainen Yemi Czar, jotka esittelivät kumpikin oman maansa kulttuuria teemalla Experience Authentic Africa. Bashe Alin työpajassa osallistujat eläytyivät Somalian tilanteeseen poseeraamalla patsaina esimerkiksi teemoilla ihmisistä sodassa tai odottamassa vettä. Dora Puhakka sai myös jään sulamaan ubuntusta keskusteltaessa. Monessa työpajassa päästiin tekemään itse. Musiikkipajassa tutustuttiin afrikkalaisiin rytmeiihin, tanssipajassa koettiin liikunnan iloa ja kuvataiteen pajassa painettiin kangaskasseja pohtien kulttuurista appropriaatiota. Varmasti työpajat antoivat itse kullekin uusia näkökulmia Afrikkaan. Sandran sanoi: Päivä oli tosi kiinnostava. Toivon samankaltaisia tapahtumia järjestettävän myös tulevaisuudessa. Kiitos kaikille osallistujille! 19 20

13 T U R U N JA PA N I - PÄ I V I L L Ä Laura Kuha Matka Turun Japani-päiville alkoi maaliskuun 23. päivänä, kun ryhmämme lähti Helsingin rautatieasemalta junalla Turkuun. Pitkä matka sujui leppoisasti läksyjä tehden, sarjoja katsellen ja pelaten. Turussa aikaa ei ollut muutamaa tuntia enempää, sillä juna Helsinkiin lähti iltapäivällä. Ehdimme kuitenkin hyvissä ajoin kuuntelemaan esityksiä, joissa kerrottiin Ippo -hankkeesta sekä nuorten omista kokemuksista Japanissa. Yhteisen aloituksen jälkeen oli tarjolla useita vaihtoehtoja. Oli mahdollisuus mennä kuuntelemaan erilaisia luentoja, osallistua työpajoihin tai käydä katsomassa koulujen, yritysten ja hankkeiden ständejä. Itse menin kaverini kanssa kuuntelemaan luentoa japanilaisesta teekulttuurista ja sen historiasta. Teeluennon jälkeen suurin osa ryhmästämme osallistui lyhyelle kalligrafiakurssille, jossa opetettiin perinteistä japanilaista kalligrafiaa. En ollut itse kovin hyvä, mutta oli hauskaa oppia uutta. Toiset pärjäsivät todella hyvin. Kalligrafian jälkeen ei ollut enää paljoa aikaa jäljellä, joten söimme eväämme ja lähdimme takaisin rautatieasemalle. 21 S C H O O L T R I P TO LO N D O N Sara Laakkonen & Mervi Kannelniemi Our trip to London was one of the most surreal ones I ve ever taken. We have grown up surrounded by images and ideas of London from movies and books. And then, on a rainy Monday morning we actually were there. Our third day was one of the best: a trip to Oxford. Oxford is famed for one of the oldest universities in the UK. We visited e.g. Christ Church College, Radcliffe Camera and saw Einstein s blackboard! On our first day we first headed to the British Museum. We continued our walk to Covent Garden, Trafalgar Square, past Downing Street 10 to the Houses of Parliament and Westminster Abbey. Our teacher-guided tour finished at Buckingham Palace. On Thursday we visited Science Museum, National History Museum and Victoria and Albert Museum! We were impressed by the exhibitions. The rest of the day we relaxed in Hyde Park and Kensington Gardens. The last day we spent in Regent Park and the London Zoo. The next day we took the Tube to The Tower of London and crossed over to Southwark visiting the Globe and the Tate Modern. Some of us took a clipper to Greenwich. We took a double decker bus to Oxford Street and spent the afternoon shopping. When it was time to go home and to our daily routines, most of us were ready to see our families and friends again, but none of us had had enough of London for sure. 22

14 R A N S K A S U O M I -VA I H TO Sara Favén LEIRIKOULUMATKA POHJOIS-RANSKAAN LYCÉE PAUL HAZARD, ARMENTIÈRES, LE NORD Les élèves finlandais disent Told by the Finnish students La meilleure chose en France a été les monuments historiques The best thing in France was my family. La pire chose en France a été la nourriture malsaine. The worst thing in France was nothing. Si j habitais en France, je mangerais des croissants tous les jours. If I lived in France, I would learn to speak French. Comme élève-visiteuse j ai appris en France que l eau du robinet est la meilleure en Finlande As a student guest in France I learned that students in France are hardworking and energetic with their school work. VIERAITA RANSKASTA VISITEURS DU LYCÉE PAUL HAZARD, ARMENTIÈRES, LE NORD Told by the French students The best thing in Finland: sea landscapes, nature (forest) The worst thing in Finland: typical food I liked pesäpallo because it was very fun. If I lived in Finland, I would live near the sea. If I lived in Finland, I would miss from France the food, my family and the French language As a student guest I ve learnt that languages are very important. I would like to say to all the pupils and teachers thank you for welcome us so kindly! J aimerais dire à ma famille d accueil et à tout le monde au Lycée Paul Hazard que je les remercie de m avoir accueilli! I would say to my host family and everybody in Lycée Paul Hazard that I enjoyed my trip to France so much! 23 24

15 R E H TO R I JA O P I N TO - O H JA A JA C E R N I S S Ä PA R T I C L E P H YS I C S I N C E R N Oskari Antikainen, Jenny Fong, Nelli Liuke, Marlon Moor & Kristiina Valto Five physics students visited CERN in order to study particle physics. CERN, the European Organization for Nuclear Research, is located in Geneva at the border between Switzerland and France. CERN is one of the leading institutes of particle physics in the world. During our stay we attended several lectures given by scientists working at CERN. The lectures were fascinating! We learned about particle physics, dark matter and dark energy, antimatter, aerosol particles, the Large Hadron Collider. 25 We visited multiple institutions, which are currently running experiments at CERN. We visited for example the Alpha and CLOUD experiments and workshops at CERN. The most exciting place was the CMS! Located 100 meters underground, CMS is one of the detectors on the Large Hadron Collider. To see it in real was much more impressive than looking at pictures of it. All in all, we enjoyed our highly educational trip to CERN and we are grateful for having the opportunity to learn from the leading experts in physics. Kaija Kumpukallio & Sanna Manner CERN on Euroopan hiukkasfysiikan tutkimuskeskus Sveitsissä, Geneven lähellä. Keskuksessa eri maiden fyysikot tutkivat aineen perusolemusta ja voimia, jotka pitävät sen koossa. CERNissä on noin vakituista työntekijää, ja vuosittain siellä vierailee lähes tutkijaa. Keskustutkimus syntyi toisen maailmansodan jälkeen omalta osaltaan varmistamaan sitä, että atomitutkimus säilyy rauhanomaisena. CERN on myös suomalaisten lukiolaisten tiedeleirikohde, jonne pääsee määrätyin edellytyksin. Cernissä Ohjelmassa oli muun muassa ongelmalähtöinen fysiikan oppitunti, luentoja ja tutustumista konetekniikkaan, jolla laitosta rakennetaan ja kehitetään - eli samaa ohjelmaa kuin lukiolaistenkin tiedeleirillä. Tutuiksi tulivat Hicksin hiukkanen, antimateria ja 27 kilometriä pitkä, osittain Ranskan puolella sijaitseva kiihdytinputki, jossa hiukkasta törmäytetään. Seminaarin aikana tutustuimme Cernin Suomen toimiston toimintaan ja henkilökuntaan. Lisäksi keskustelimme tiedeleireistä Espoosta, Kirkkonummelta, Rehtori Sanna Manner ja opinto-ohjaaja Vantaalta ja Helsingistä seminaariin Kaija Kumpukallio osallistuivat Rehtulleiden rehtoreiden ja opinto-ohjaajien torien ja opintoohjaajien seminaariin kanssa. 26

16 R AU H A A Y L I R A N TO J E N Eeva-Maria Muurman Lukuvuoden viimeinen opintomatka tehtiin toukokuun puolivälissä Puolaan, Gdanskiin. Matka oli osa UNESCO-kouluverkoston Itämeri-projektia. taesiripun yli yhteyttä itä- ja länsiblokkien välille. Tämän taustan vuoksi Puolan matka painottui historiaan. Toinen maailmansota alkoi Gdanskin Westerplattelta ja kommunistihallinto Puolassa päättyi Solidaarisuus-liikkeen esiintuloon Gdanskin telakalla. PROJEK TIN PA I N O P I S T E O N I TÄ M E R E N LU O N N O S S A JA S E N SUOJELEMISESSA. Projektin historia juontaa juurensa kylmän sodan aikaan, jolloin etsittiin rau- 27 Projektin varsinainen painopiste on kuitenkin Itämeren luonnossa ja sen suojelemisessa. Syksyllä 2018 puolalaiset Ogólnokształcące Liceumista ovat tulossa vieraaksemme, ja silloin jatkamme yhteistyötä uusien tuttaviemme kanssa luonto-teemoilla. I L M I O A N N O C O N VO I Angelica Malfa Ciao! Mi chiamo Angelica, ho 17 anni e vengo dall Italia. Sono arrivata qui ad Agosto 2017 e adesso sono più di otto mesi che sono in Finlandia. Quando sono arrivata la prima cosa a cui ho pensato è stata che anche se Helsinki è una città, l aria è pulitissima, è piena di alberi e se vai in giro in centro non è piena di gente come per esempio è Roma. Mi sono sentita subito a casa con la mia famiglia ospitante e mi sono davvero affezionata tanto a loro, specialmente a mia sorella ospitante. Non mi hanno mai fatto mancare niente e quando andrò via mi mancheranno tantissimo. La mia esperienza qui è stata meravigliosa eccetto per alcuni periodi in cui mi sentivo sola perchè qui è davvero difficile fare amicizia con le persone. Ma sono contenta di essere venuta qui a fare questa esperienza perchè anche con alti e bassi, sono diventata molto più indipendente e autonoma e non la dimenticherò mai. Spero il meglio per tutti, in bocca al lupo per la vita! 28

17 LIIKKUVA LUKIO -PROJEKTI LAAJENTUI E s a M a n n i n e n & M i n n a R a u t i a i n e n Liikkuva lukio -projekti jatkoi toimintaansa entistä tarmokkaampana ja tehokkaampana lukuvuonna Tämä Sipilän hallituksen kärkihanke on myös yksi keskeisimmistä projekteista Kasvatuksen ja koulutuksen toimialan lukiokoulutuksen kehittämisessä. Helsingin pilottiprojektissa on mukana kolme lukiota ja kolme ammatillista koulutusyksikköä. Opetusministeriö myönsi rahaa Liikkuva lukio -toiminnan kehittämiseen yhteensä euroa. Toiminnan tavoitteena on opiskelijoiden ja opettajien fyysisen aktiivisuuden lisääminen koulupäivän aikana. Keskeisiä sisältöjä ovat istumisen vähentäminen, aktiiviset liikuntatauot oppituntien aikana, liikuntakerhojen aikaansaaminen lukioihin, aktiivinen ja liikunnallinen välituntitoiminta ja tiedon lisääminen liikunnan tärkeydestä. Koulumme aktiiviset liikuntatutorit ovat toimintamme keskeisimmät mahdollistajat. Tällä hetkellä liikuntatutoreita on noin 30. Ryhmän puheenjohtajana oli syyslukukaudella Kim West ja kevätlukukaudella Jesper Berg. Varapuheenjohtajana toimi Oliver Sainio. OLEMME SAANEET YHTEYDENOTTOJA ASIAN TIIMOILTA USEILTA KOULUILTA Lukuvuoden aikana olemme järjestäneet talvi- ja kevätliikuntapäivän sekä erilaisia liikuntatempauksia niin juhlissa kuin koulun arjessa. Liikuntatutoreiden vetämien liikuntakerhojen lajeina ovat olleet mm. jalka-, lento- ja koripallo. Kerhojen vetäjinä toimivat Jesper Berg, Sini Ohtonen, Marko Suomalainen, Benjamin Töyrylä ja Kim West. Aktiivinen opiskelijatoiminta on herättänyt kiinnostusta ympäri Suomea. Olemme saaneet yhteydenottoja asian tiimoilta useilta kouluilta. Esittelimme opiskelija-opettajaryhmänä toimintaamme valtakunnallisessa Liikkuva opiskelu -hankkeen seminaarissa lokakuussa DIGITUTORIT LIIKUNTA- TUTOREIDEN JALANJÄLJISSÄ Esa Manninen ja Minna Rautiainen ovat tehneet loistavaa työtä liikuntatutoreiden kanssa yhteishengen luomiseksi ja liikunnan lisäämiseksi opiskelijoiden arkeen. He ovat suunnitelleet ja ideoineet teemapäiviä, liikuntakerhoja ja muita opiskelijoita liikuttavia projekteja. Elektronisen urheilun asetuttua Kielilukioon sain inspiraation liikuntatutoreiden toiminnasta ja siitä, miten heidän toimintamallejaan voisi hyödyntää. Rehtori antoi luvan edetä asian suhteen, ja pian olinkin rekrytoinut ensimmäiset digitutorit, jotka auttavat sähköisiin ylioppilaskirjoituksiin harjoittelemisessa. Uudet ykköset tarvitsevat buuttausapua Abittiin digitutorit auttavat tässä ja muissa tietoteknisissä kysymyksissä. Vanha ATK-luokka tyhjennettiin, koska siitä on tarkoitus tehdä immersiivinen oppimisympäristö. Digitutorit toimivat opiskelijoiden edustajina huoneen suunnittelussa ja käytännön toteuttamisessa. Immersiivisyys tulee käytännössä ilmenemään virtuaalilasien opetuskäyttönä ja J u h a T o l o n e n mixed-reality -tyylisenä todellisuuden ja virtuaalimaailman yhdistelmänä. Virtuaalilasien ja siihen kuuluvien ohjelmistojen käytössä ja ylläpidossa digitutorit tulevat olemaan korvaamaton apu. Opettajat voivat keskittyä perustyöhönsä ja digitutorit pitävät huolen siitä, että ohjelmistot ovat aina uusimmassa versiossa. He myös etsivät uusia sovelluksia opetuskäyttöön. Digitutorit ovat apuna, kun opettajat haluavat tukea virtuaalilasien käyttöön. Elektroniseen urheiluun liittyvät tapahtumat ja välituntivirikkeet ovat luonnollinen lisä digitutoreiden repertuaariin. Verkkopelitapahtumat tuovat yhteen pelaamisesta kiinnostuneita opiskelijoita vahvistaen yhteisöllisyyttä ja luoden yhteisen kiinnostuksen kohteen kautta uusia ystävyyssuhteita. Digitutoreiden toimenkuvaan kuuluu tapahtumien suunnittelu, järjestäminen ja markkinoiminen. Osa voidaan tehdä yhteistyössä liikuntatutoreiden kanssa, kuten loppukevään kakkosten liikuntapäivän e-urheilurasti

18 ELEKTRONINEN URHEILU UUTTA KIELILUKIOSSA Helsingin kielilukio osallistui järjestettyyn pohjoismaiseen toisen asteen ja korkeakoulujen väliseen elektronisen urheilun liigaan nimeltä League of Schools Kyseessä oli ensimmäinen kerta, kun Kielilukiota oli edustamassa e-urheilujoukkueita. Liigassa koulujaan edustavat opiskelijajoukkueet ottivat mittaa toisistaan peleissä Counter-Strike: Global Offensive (CS: GO) ja League of Legends (LoL). Molempien pelien palkintopoteissa oli yhteensä euroa matkarahaa. Kielilukion opiskelijoista saatiin koottua yksi CS: GO ja kaksi LoL-joukkuetta. Joukkueet koostuivat viidestä pelaajasta ja kahdesta varapelaajasta. Alkukarsintaturnauksessa CS: GO -joukkue ylsi parhaimpaan suoritukseensa sijoittuen 16 parhaan joukkoon. Liigan aikana myös kaksi CS: GO -joukkueen ottelua esitettiin livenä twitch.tv - sivustolla. Tällaiset tapahtumat ovat omiaan tukemaan yhtenäistä kouluympäristöä, J u h a T o l o n e n koska ne sitouttavat kouluyhteisöön ja ehkäisevät yksinäisyyttä. Opiskelijat saivat edustuskokemuksen lisäksi aimo annoksen syväoppimiseen tähtääviä ydintaitoja. CS: GO ja LoL ovat joukkuepelejä, joissa tiimityö- ja vuorovaikutustaidot ovat menestymisen kannalta erittäin tärkeitä. Otteluita edeltävät taktiset ja otteluiden aikaiset teknis-taktiset vaatimukset tukevat pelaajien luovuuden ja kriittisen ajattelun kehittymistä. Kilpailemalla kansainvälisten vastustajien kanssa pelaajat pääsevät samalla tutustumaan muiden maiden edustajiin, soveltamaan kielitaitoaan käytännössä ja mahdollisesti jopa luomaan valtion rajat ylittäviä ystävyyssuhteita. Lukuvuoden viimeiset tapahtumat e-urheilun parissa toteutuivat toukokuussa kakkosten liikuntapäivän rastilla ja Kielilukion ensimmäisen virallisen verkkopelitapahtuman eli LANin muodossa. TUTORTOIMINTA M i n n a O l l i l a & M a r j a - L i i s a L a i n e Tutoropiskelijat aloittivat lukuvuoden ottamalla uudet ykköset vastaan koulun alkaessa elokuussa Tutorit olivat ryhmänohjaajien apuna tutustuttamassa uusia opiskelijoita lukioomme. Luokissa ykköset tutustuivat toisiinsa erilaisten leikkien avulla. Toisella kouluviikolla tutorit järjestivät ykkösten iltapäivän yhdessä liikuntatutoreiden, ympäristöraadin ja opiskelijakunnan hallituksen kanssa. Tutustumisiltapäivässä kierrettiin hauskoilla rasteilla. Päivä päättyi leppoisasti makkaranpaistoon kouluisännän johdolla. Marraskuussa oli vuorossa Nenäpäivä, jolloin tutorit järjestivät koulussamme Nenäpäivä-keräyksen ja ohjelmaa, esimerkiksi nenän etsintää. Koulun yhteistä joulujuhlaa vietimme syyslukukauden viimeisellä viikolla, jolloin tutorit yhdessä liikuntatutoreiden ja opiskelijakunnan hallituksen kanssa järjestivät jouluista ohjelma, kuten yhteislaulujen laulamista. Tammiskuussa oli Avoimet ovet, joissa tutoreilla oli tärkeä rooli. He kertoivat peruskoululaisille opiskelusta lukiossamme ja esittelivät koulua. Lukuvuoden tutoreille jaettiin todistukset Viidennessä jaksossa olikin aika aloittaa uusien tutoreiden ohjaaminen opinto-ohjaaja Salli Rantasen sekä opettajien Marja-Liisa Laineen ja Minna Ollilan johdolla. Uudet tutorit pääsivät heti tositoimiin järjestäessään vapunaattona hauskaa ohjelmaa yhdessä liikuntatutoreiden kanssa.

19 YRITTÄJYYSKASVATUS PARANTAA OPPIMISTULOKSIA P ä i v i S i l t a l a - K e i n ä n e n Helsingin kielilukio osallistui Euroopan komission rahoittamaan Innovation Cluster for Entrepreneurship Education hankkeeseen vuosina Erasmus+ -hankkeessa selvitettiin yrittäjyyskasvatuksen vaikutuksia nuoriin lukioissa ja ammattikouluissa vastaajaa Belgiasta, Italiasta, Virosta, Latviasta ja Suomesta koostuivat opiskelijoista, heidän vanhemmistaan, opettajista sekä liike-elämän edustajista. Suomesta vastaajia oli ICEE -tutkimuksen tulokset julkaistiin keväällä Yrittäjyyskasvatukseen osallistuneiden nuorten ja vertailuryhmän välillä ero monialaisessa osaamisessa, työelämävalmiuksissa ja opiskelumenestyksessä oli Suomessa selkeästi suurempi kuin muualla Euroopassa. Tutkimus paljastaa, että NY Vuosi yrittäjänä -ohjelmaan osallistuminen paransi nuorten oppimistuloksia Suomessa. Työelämätaitojen karttuminen lisäsi motivaatiota koulunkäyntiin ja edisti eri oppiaineiden välisen yhteyden ymmärtämistä, mikä puolestaan näkyi oppimistuloksien kohenemisena. Laaja-alaisen oppimisen seurauksena myös päätöksentekokyky vahvistui merkittävästi. Yrittäjyyskasvatuksen positiivinen kierre vahvisti elinikäisen oppimisen avaintaitoja. Opiskelijoiden ja opettajien välinen kanssakäyminen ja vuorovaikutus syvenivät. Suomalaisten opettajien vastauksista nousi vahvasti esiin myös se, että yrittäjyyskasvatus on helppo integroida useisiin oppiaineisiin. Se on myös käytännönläheinen ja moderni tapa opettaa. Tänä lukuvuonna Kielilukion yrittäjyyskurssilla tekemällä oppivat Korismi NY:n, Angelic NY:n ja GlueMasters NY:n jäsenet. Tervetuloa mukaan elokuussa alkavalle uudelle yrittäjyyskurssille! TYÖELÄMÄNÄKÖKULMIA LUKIOON M a r k o S ä r k i l a h t i Kielilukio on mukana Tunne työ suunnittele ura -ESR-hankkeessa vuosina Hankkeen tavoitteena on lisätä opiskelijoiden työelämävalmiuksia, tarjota kurkistuksia työelämään ja tukea urasuunnittelua. Lähtökohta hankkeelle on hyvä, sillä lukiossamme on jo pitkään tehty yhteistyötä työelämän eri toimijoiden ja jatko-opintopaikkojen kanssa. Esimerkiksi urapäivässämme toisen vuoden opiskelijat ovat hankkineet itselleen työpaikan, jossa he ovat päässeet seuraamaan itseään kiinnostavan ammattilaisen työtä. Olemme lisänneet tietoisesti työelämävierailujen ja vierailijoiden määrää. Opiskelijat ovat päässeet tutustumaan moniin kiinnostaviin uramahdollisuuksiin esimerkiksi käräjäoikeudessa, HSL:llä, suurlähetystössä, matkailualalla, seurakunnassa, valokuvauksessa ja psykologina. Järjestimme Nordean henkilöstöosaston kanssa 90 opiskelijalle työnhakuvalmennuksen työpajat. Koko opettajakunta puolestaan vieraili yhtenä iltapäivänä ABB:llä johtokuntamme varapuheenjohtaja Teija Aaltosen kutsumana. Käynnistimme uudet työelämätaitoihin liittyvät Myynti ja markkinointi- sekä Communications and Negotiation Skills-kurssit yhteistyössä Taloudellisen tiedotustoimiston kanssa. Niillä tutustuttiin esimerkiksi Elisaan ja Fazeriin sekä ratkaistiin tapahtumatuotantoyritys Tuottajien antamia case-tilanteita. Lukiomme alumneja vieraili kertomassa esimerkiksi EU:n virkamiehen ja johdon sihteerin työstä sekä poliisiksi opiskelusta. Jatkossa haluamme pitää yhteyttä entistä enemmän alumneihimme. Projektia ovat vetäneet opettajat Anne Isotalo, Marko Särkilahti ja Marja Tuomisto. Ensi lukuvuonna jatkamme samojen teemojen parissa. Jos sinulle opiskelijana herää idea siitä, miten työelämä voisi näkyä enemmän lukiomme arjessa, kerro se toki Markolle tai Annelle

20 OPISKELIJAT KESTÄVÄN KEHITYKSEN OPETTAJINA I i n a I m m o n e n Kestävän kehityksen tavoitteet koskettavat tavalla tai toisella meitä kaikkia. Jokainen hyvä valinta, pieninkin ekoteko, on askel kohti kestävämpää tulevaisuutta. Osallistuin Opiskelijat opettajina -projektikurssille. Se oli biologian ja kestävän kehityksen kasvatuksen tutkimusryhmän sekä WWF:n ympäristökasvattajien yhteinen kehittämishanke. Kielilukion lisäksi mukana hankkeessa olivat tänä lukuvuonna myös Sibelius-lukio ja Helsingin Suomalaisen Yhteiskoulun lukio. Kurssilla kaikki saivat joko ryhmissä tai itsekseen valita jonkin kestävän kehityksen teeman, josta valmisteltiin esitys muille kurssilaisille. Esitykset olivat keskenään todella erilaisia. Paljon keskustelua herättivät muun muassa ihmisoikeuksiin ja ympäristöön liittyvät kysymykset. Kurssilla vierailtiin myös Vantaan jätevoimalassa. Vierailu havainnollisti esimerkiksi sen, kuinka suuri vaikutus jätteiden lajittelulla ympäristönsuojelun kannalta on. Projektikurssimme huipentui Helsingin yliopistolla järjestettyyn loppugaalaan. Siellä meille esittäytyivät ja pitivät hienoja puheenvuoroja monet kestävän kehityksen rautaiset ammattilaiset. Myös nuoret pääsivät ääneen. Saimme kuulla, millaisia kestävän kehityksen aiheita muiden pilottikoulujen opiskelijat olivat ottaneet tarkasteluunsa. Sisälläni on aina asunut pieni maailmanparantaja, joten kurssi oli minulle enemmän kuin mieluinen. Koko kurssin ajan pienessä ryhmässämme vallitsi hyvä yhdessä tekemisen meininki. Projektikurssi mahdollisti myös täysin uudenlaisen tavan oppia opettamalla muita. Kurssin opettaja Eeva iloitsi monipuolisista töistä sekä opiskelijoiden hyvästä ja motivoituneesta asenteesta. Kielilukion shakkikerho jatkoi toimintaansa lukuvuonna Joka jaksossa pidettiin neljä kuusi kerhopäivää, minkä lisäksi välituntilaudat ovat olleet pelikäytössä. Tammikuussa Kielilukion joukkue osallistui shakin Uudenmaan koulujoukkuekilpailuihin Pitäjänmäen Shakkiareenalla. Joukkueessa pelasivat Miska SHAKKIKERHO I l p o I i s a k k a Suokas, Amit Sapkota ja Erkki Jokinen. Kielilukio sijoittui tänä vuonna pisteille. Toukokuussa järjestettiin myös Kielilukion oma perinteinen shakkikilpailu, jossa oli 12 osallistujaa. Kilpailun kolme parasta palkitaan koulun kevätjuhlassa. Shakkikerhon toiminta jatkuu tulevana lukuvuonna, tervetuloa mukaan! 35 36

21 KOULUN VAIHEITA Puotinharjun Oppikouluyhdistys perustettiin Koulu sai toimiluvan Koulun ensimmäiset oppilaat valittiin Koulurakennus valmistui Rakennuksen suunnitteli arkkitehti Heikki Korppi-Tommola. Koulurakennus vihittiin Iltalinja sai toimiluvan Koulu sai jatkuvan toimiluvan antaa sekä keskikoulun että lukion päättötodistuksia Koulu siirtyi kaupungin omistukseen ja jatkoi toimintaansa Itäkeskuksen ala- ja yläasteenkouluna, lukiona ja lukion iltalinjana. Itäkeskuksen lukion iltalinja muuttui erilliseksi iltalukioksi ja aikuislukioksi. Myllypuron ja Vartiokylän lukiot liitettiin Itäkeskuksen lukioon Koulurakennus saneerattiin kesällä Saneerauksen suunnitteli arkkitehti Heikki Korppi-Tommola. Vuonna 2006 valmistui koulurakennuksen hissi alkujaan suunnitellulle paikalle. Helsingin opetuslautakunnan suomenkielinen jaosto päätti koulun nimeksi Helsingin kielilukio. Uusi nimi otettiin käyttöön YLIOPPILASKIRJOITUKSET SYKSYN 2018 YLIOPPILASTUTKINTO Kirjalliset kokeet (alkavat klo 9.00): ma äidinkieli, lukutaidon koe (digikoe) ke vieras kieli, pitkä oppimäärä (digikoe) pe uskonto, elämänkatsomustieto, yhteiskuntaoppi, kemia, maantiede ja terveystieto (digikoe) ma vieras kieli, lyhyt oppimäärä (digikoe) ti äidinkieli, kirjoitustaidon koe / suomi toisena kielenä koe (digikoe) to toinen kotimainen kieli, pitkä ja keskipitkä oppimäärä (digikoe) pe psykologia, filosofia, historia, fysiikka ja biologia (digikoe) ma matematiikka, pitkä ja lyhyt oppimäärä (paperikoe) ke 3.10 saamen äidinkielen koe REHTORIT FL, opetusneuvos Timo Tenhola FM Irma Kuru FM Harri Savolainen viransijaisena ja väliaikaisena viranhoitajana FM Liisa Pennala FM Sirpa Jalkanen FM Sanna Manner

22 YLIOPPILASKIRJOITUKSET TIETOJA LUKUVUODESTA KEVÄÄN 2019 YLIOPPILASTUTKINTO Kirjalliset kokeet (alkavat klo 9.00): ti äidinkieli, lukutaidon koe / suomi toisena kielenä koe (digikoe) to vieras kieli, lyhyt oppimäärä (digikoe) pe psykologia, filosofia, historia, fysiikka ja biologia (digikoe) ma toinen kotimainen kieli, pitkä ja keskipitkä oppimäärä (digikoe) ke vieras kieli, pitkä oppimäärä (digikoe) pe äidinkieli, kirjoitustaidon koe (digikoe) ma saamen äidinkielen koe (digikoe) ti matematiikka, pitkä ja lyhyt oppimäärä (digikoe) to uskonto, elämänkatsomustieto, yhteiskuntaoppi, kemia, maantiede ja terveystieto (digikoe) KANSLIA Kesällä 2018 kanslia on varmimmin auki kello Kanslia on suljettu ma 2.7. ti UUSI LUKUVUOSI alkaa torstaina Uusilla opiskelijoilla koulu alkaa kello 9.00 ja muilla kello SYKSYN ENSIMMÄINEN UUSINTAKOE on maanantaina kello Siihen ilmoittaudutaan Wilmassa sähköisellä lomakkeella viimeistään keskiviikkona SYYSLUKUKAUSI to pe KEVÄTLUKUKAUSI ma la LOMAT Syysloma on ma pe Joululoma on ma su Talviloma on ma pe Pääsiäisloma on pe ma Lomapäivät Itsenäisyyspäivä Vapunpäivä Helatorstai LAUANTAITYÖPÄIVÄ Ylioppilasjuhla

23 H E K L U Helsingin kielilukio Kajaaninlinnantie 10, Helsinki. Vuosikertomus Painos Tekstitoimitus: Päivi Siltala-Keinänen Graafinen ilme: Maija Ihanainen Paino: Painotalo Plus Digital

24 Helsingin kielilukio helsinginkielilukio helsinginkielilukio stadinsatakieli stadinsatakieli stadinsatakieli.wordpress.com