Yrityksiä kiinnostaa liikkuvien hyvinvointipalveluiden kehittäminen. Helena Rautiainen - Elina Tauriainen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Yrityksiä kiinnostaa liikkuvien hyvinvointipalveluiden kehittäminen. Helena Rautiainen - Elina Tauriainen"

Transkriptio

1 Yrityksiä kiinnostaa liikkuvien hyvinvointipalveluiden kehittäminen Helena Rautiainen - Elina Tauriainen Saimaan ammattikorkeakoulu Saimaa University of Applied Sciences 2012

2 Sisällys 1 Johdanto Hyvinvointipalvelut Hyvinvoinnin käsite Hyvinvointipalvelut Liikkuvat palvelut Hyvinvointipalveluyrityskysely Toteutus Yritystiedot Liikkuvien palveluiden mahdollisuudet ja esteet Johtopäätökset LÄHTEET LIITTEET Liite 1 Hyvinvointipalveluyrityskysely 2 (16)

3 1 Johdanto Saimaan ammattikorkeakoulu on mukana Metropolia ammattikorkeakoulun johtamassa ja yhdeksän yhteistyökumppanin toteuttamassa HEA- hankkeessa, Hyvinvointia ja energiatehokkuutta asumiseen: Innovaatioympäristön ja käyttäjätiedon hyödyntäminen hyvinvoinnissa ja energiansäästössä. Saimaan ammattikorkeakoulu koordinoi omaa osahanketta: Ikäihminen haja-asutusalueella, jonka tavoitteena on selvittää niitä hajaasutusalueilla asuvien ikäihmisten palvelutarpeita ja asumisympäristön muutostarpeita, jotka mahdollistavat asumisen kotona mahdollisimman pitkään. Osaprojektin toimenpiteet toteutetaan Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin (Eksote) toimintaalueella. Eksote on yhteistyökumppanina palvelutarvekartoituksessa ja palvelujen kehittämisessä. Yhteistyössä on mukana myös Lappeenrannan teknillinen yliopisto (LUT). Hankkeessa pyritään tavoittamaan alueen innovatiivisia hyvinvointialan yrittäjiä ja aktivoimaan heitä mukaan palvelujen tuotantoon. Hankkeen yhtenä toimenpiteenä on kehittää julkisen sektorin lisäksi erilaisia palvelukonsepteja. Erityisenä kiinnostuksen kohteena ovat liikkuvat palvelumallit. Tässä raportissa määritellään aluksi lyhyesti hyvinvoinnin, hyvinvointipalveluiden ja liikkuvien palveluiden käsitteitä, minkä jälkeen esitellään marraskuussa 2012 Etelä-Karjalan alueen hyvinvointipalveluyrityksille tehdyn kyselyn tuloksia. Kyselyssä kartoitettiin yritysten kiinnostusta laajentaa toimintaansa haja-asutusalueen ikäihmisten tarpeita vastaavaksi ja uusien palvelukonseptien kokeilemiseksi. 3 (16)

4 2. Hyvinvointipalvelut 2.1 Hyvinvoinnin käsite Hyvinvoinnin keskeisimpiä osia ovat terveyden ja toimintakyvyn ohella ihmissuhteet, mielekäs tekeminen, asuminen ja muu elinympäristö, toimeentulo ja turvallisuus. Hyvinvointiin kuuluu sekä objektiivisesti mitattavia asioita että subjektiivisia arvostuksia ja kokemuksia. Ulkoisesti havainnoitava ja mitattava hyvinvointi on yleensä yhteydessä koettuun hyvinvointiin, mutta ei aina eikä suoraviivaisesti. Huonoltakin vaikuttavissa aineellisissa olosuhteissa voi voida hyvin mieleltään, eivätkä aineellinen vauraus ja hyvä fyysinen terveys takaa elämäniloa ja mielen tasapainoa. Hyvinvoinnin osatekijät jaetaan yleensä kolmeen ulottuvuuteen: terveyteen, materiaaliseen hyvinvointiin ja koettuun hyvinvointiin tai elämänlaatuun. Hyvinvointi-käsite viittaa suomen kielessä sekä yksilölliseen hyvinvointiin että yhteisötason hyvinvointiin. Yhteisötason hyvinvoinnin ulottuvuuksia ovat muun muassa elinolot, työllisyys ja työolot sekä toimeentulo. Yksilöllisen hyvinvoinnin osatekijöiksi taas luetaan sosiaaliset suhteet, itsensä toteuttaminen, onnellisuus ja sosiaalinen pääoma. Jussi Simpura (2008) tiivistää hyvinvointitutkimuksen lähestymistavat ja yritykset asettaa päteviä hyvinvointi-indikaattoreita neljäksi näkökulmaksi: tuloilla, kulutuksella, osallisuudella ja hyvinvointipalveluilla tarkasteltava hyvinvointi. Hyvinvointi on ihmisen fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista hyvää oloa. Hyvinvointi syntyy ihmisen itsensä, hänen läheistensä, elinympäristönsä ja palvelujärjestelmän toiminnan sekä yhteiskuntapolitiikan tuloksena. Koettuun hyvinvointiin vaikuttavat aineellisten olosuhteiden lisäksi paljon kyvyt, taidot ja motivaatio vaalia ja ylläpitää omaa hyvinvointia eli mielen sisäiset ominaisuudet. 2.2 Hyvinvointipalvelut Hyvinvointipalveluiksi määritellään terveydenhoito-, sosiaali-, lääkäri- ja sairaanhoito-, ja kotipalvelut sekä erilaiset täydentävät ja vaihtoehtoiset palvelut. Aikaisemmin näistä palveluista käytettiin nimitystä peruspalvelut, mikä loi käsityksen, että ne ovat kaikkien kansalaisten 4 (16)

5 käytettävissä maksutta. Nykyisin puhutaan hyvinvointipalveluista, joissa laajimmillaan on kysymys kaikista sellaisista palvelusta, jotka kustannetaan julkisin varoin tai joissa on mukana merkittävää julkista subventiota, jota perustellaan kansalaisten hyvinvoinnilla. Kun hyvinvoinnin käsite muuttuu yhä kokonaisvaltaisemmin ihmisen elämää kuvaavaksi käsitteeksi, myös hyvinvointialan käsite laajenee. Hyvinvointialan palveluiksi katsotaan nykyään sosiaali- ja terveydenhuollon sekä Kansaneläkelaitoksen ja Työvoimahallinnon palvelut, mutta yhtä hyvin myös hius- ja kauneudenhoitoalan palvelut. Lisäksi hyvinvointialaan liitetään hyvinvointimatkailu ja ainakin osittain myös kulttuuri-, koulutus- ja ympäristöala. Alan ydin on julkisissa palveluissa ja toiminnoissa, mutta kaikilla hyvinvoinnin lohkoilla yritystoiminnan ja ns. kolmannen sektorin toimintojen osuus on nopeasti kasvamassa. (Suutari 2008) Ikäihmisten itsenäisen elämän mahdollistamiseksi 2000-luvulla tarvitaan perinteisten vanhuspalvelujen lisäksi myös palveluratkaisuja, jotka eivät kuulu julkisen sosiaali- ja terveydenhuollon piiriin. Palveluyritykset, kolmas sektori ja kunnat tuottavat sekä erilaisia arkipalveluja että sosiaali- ja terveyspalveluja. Matkatoimistot, kirjakaupat, kylpylät ja päivittäistavarakaupat ovat esimerkkejä ikäihmisten kannalta tärkeistä palveluista. Kolmas sektori ylläpitää järjestöjä, kerhoja, sekä järjestää matkoja. Kunnilla on kulttuuri- ja liikuntapalveluja. Eri sektorien kesken tarvitaan uudenlaista yhteistyötä ja erilaisia palvelutoreja sekä foorumeita, joissa asiakas ja palveluntuottaja kohtaavat. (Seniori 2000) 2.3 Liikkuvat palvelut Monet palvelurakenteeseen, väestön huoltosuhteeseen liittyvät tekijät sekä palveluiden laatuun liittyvät odotukset antavat yksityisten hyvinvointipalvelujen tuottajille ja järjestäjille uusia mahdollisuuksia kehittää kustannustehokkaita ja laadukkaita hyvinvointipalveluita asiakkaiden tarpeisiin. Liikkuvat eli mobiilipalvelut ovat arkea kunnan palvelumuodoissa. Myös monet muut eri toimijat vievät palveluita kotiin tai lähelle kotia. 5 (16)

6 Liikkuvat palvelut jakautuvat karkeasti kolmeen ryhmään: Kyyditys- ja asiointipalvelut, joissa perusajatus on viedä asiakas palvelun luo Yhden palvelukokonaisuuden autopalvelut, kuten kirjasto-, kauppa- tai poliisin lupahallintoauto Monipalveluautot, joista saa eri sektoreiden tai toimijoiden palveluita. (Kuntaliitto 2012) Palveluverkon osalta tarvitaan nykyistä kevyempiä palvelurakenteita, esimerkiksi liikkuvat palvelut (hyvinvointibussi) tai kansalaisten käyttämien peruspalveluiden yhteydessä olevat palvelut, kuten terveyskioskit ostoskeskusten yhteydessä. Palveluita tulee myös tuottaa koteihin nykyistä laajemmin, esimerkiksi sairauden- ja saattohoito. Palveluita tulee olla saatavilla vuorokauden eri aikoina ja niiden käyttöä tulee joustavoittaa ja tehostaa. Esimerkiksi pitkäaikaissairaat voisivat saada mobiililaitteeseen tiedon vapaista ja lähistöllä olevista hoitopaikoista akuuttitilanteissa. Samoin voidaan parantaa palveluiden käyttöastetta tuottamalla ajantasaista tietoa vapaista hoitopaikoista ja -ajoista. (Lunnas 2009) Hyvinvointipalvelujen kysyntä kasvaa, kun tulotaso nousee ja ostovoima kasvaa. Kuntalaisen, ihmisen oma panos on riippuvainen tulotasosta, ostotottumuksista ja kyvystä hankkia hyvinvointipalveluita joko itselle tai omaisille. Palvelun loppukäyttäjät: asiakkaat tulevat tietoisemmiksi valinnoistaan, kun valinnan mahdollisuudet lisääntyvät. On luotava uusia tapoja vastata kasvaviin tarpeisiin. Yksi keino on ns. tuottaja-tilaajamalli, jossa kunta ostaa tarvittavat palvelut yksityiseltä ja kolmannelta sektorilta palvelutuotantona. Jatkuvuus, luotettavuus ja hinta ovat tärkeitä kriteereitä. Tuottajalla ei ole niinkään väliä. Kattava ja laadukas palvelutarjonta edellyttää tulevaisuudessa entistä tiiviimpää yhteistyötä kuntien ja yritysten välillä. Kehitetään toimintamalleja, jotka parhaimmillaan tuottavat kustannussäästöjä. (Merilahti 2011) Palvelut, palveluliiketoiminta ja palveluinnovaatiot eivät ole yksiselitteisesti tai yhdenmukaisesti haltuun otettavissa oleva ilmiö. Palveluliiketoiminta tuo yrityksen aina lähemmäksi asiakasta. Palveluliiketoiminnan menestyksekäs toteuttaminen vaatii kykyä ymmärtää asiakasta ja luoda ratkaisuja, jotka tuovat lisäarvoa asiakkaalle. Palveluliiketoimintaan siirtyminen ravisuttaa yritystä monella tasolla ja haastaa sen kehittämään osaamistaan. 6 (16)

7 3. Hyvinvointipalveluyrityskysely 3.1 Toteutus Marraskuussa 2012 Webropol-kyselynä (Liite 1) tehdyn hyvinvointipalveluyrityskyselyn tarkoituksena oli kartoittaa Etelä-Karjalan alueen hyvinvointipalveluyrityksiä, jotka ovat kiinnostuneita laajentamaan toimintaansa haja-asutusalueen ikäihmisten tarpeita vastaavaksi ja kiinnostuneita uusien palvelukonseptien kokeilusta. Yritysten yhteystietoja kerättiin Fonectan Internet-palveluiden kautta, tai jos sähköpostiosoitetta ei sitä kautta löytynyt, sitä kysyttiin yrityksen edustajalta puhelimitse. Kysely lähetettiin eri alojen (hyvinvointi-, kauppa- ja kuljetuspalvelut) paikallisille toimijoille 342 yritykseen. Kyselyyn vastasivat määräajassa 76 yritystä. Vastausprosentti oli 22,22 %. Vastaajista 64 (84,2 %) edusti yksityisyrityksiä. Järjestöjä oli 8 (10,5 %), julkisen sektorin edustajia 2 (2,6 %) ja muita myös 2 (2,6 %). Muista toinen ilmoitti olevansa yhdistys ja toinen seurakunta. 3.2 Yritystiedot Vastaajien joukossa oli eniten fysioterapia- ja kuntoutuspalveluiden sekä hoivapalveluiden tarjoajia. Näitä kumpiakin palveluita tarjosi 23 (30,3%) yritystä. Kolmanneksi suurin palveluryhmä oli vapaa-ajan virkistystoiminta, jota tarjosivat 19 (25%) yritystä. Edustettuina olivat myös kolme eri palveluryhmää: asiantuntijapalvelut, sosiaalipalvelut ja terveyden- tai sairaanhoitopalvelut, joita kutakin tarjosivat 17 (22,4%) yritystä. Vähiten edustettuina vastaajien joukossa olivat kulttuuripalvelut, lääkäripalvelut, seurakunnan palvelut sekä turvapalvelut joita kutakin tarjosivat 2 (2,6%) vastannutta yritystä. Muita vastanneiden yritysten tarjoamia tuotteita ja palveluita olivat apteekkipalvelut, apuvälinepalvelut, asumisen tukipalvelut, asumispalvelut, kaupan palvelut, kiinteistöpalvelut, kodinhoitopalvelut, kuljetuspalvelut ja liikuntapalvelut. Valtaosa vastanneista yrityksistä (57,9%) työllisti 1-5 työntekijää. Enemmistöllä yrityksiä (39,5%) oli yli 500 asiakasta vuodessa. Suurin osa vastaajista (44,7%) toimi muutaman kunnan muodostamalla markkina-alueella. 7 (16)

8 Toiminnan kannattavuuden kehitystä viiden viimeisen vuoden aikana selvitettiin kysymyksellä, jossa pyydettiin kuvaamaan kyseistä tekijää. Vastausvaihtoehto 1 tarkoitti voimakasta nousua ja 5 voimakasta laskua. (Kuva 1). Yrityksistä 42,1 % piti toimintaa vakaana, ja 18,4 % näki toiminnan olevan hiipumassa lähitulevaisuudessa. Loput 39,5 % kokivat tulevaisuudennäkymät positiivisina ja odottivat kannattavuuden kasvavan seuraavien viiden vuoden aikana. Yritykset näkivät asiakkaansa uskollisina ja palvelunsa melko laajoina ja joustavina useampia asiakasryhmiä kiinnostavina. Kuva 1. Kannattavuuden kehitys Toimialan kilpailutilannetta selvitettiin väittämäkysymyksellä, jossa asteikolla (1-5) 1 tarkoitti ei pidä paikkaansa ja 5 pitää paikkansa. Suurimmat keskiarvot saivat väittämät: Kilpailu tulee kiristymään seuraavan kolmen vuoden aikana, Kilpailu on kiristynyt viime vuosina, Nykyinen kilpailu on erittäin voimakasta ja Nykyisten kilpailijoiden määrä on suuri. Väittämä Asiakkaiden vaikutus kilpailun tasoon on vähentynyt viime vuosien aikana sai pienimmän arvon. (Kuva 2). 8 (16)

9 Kuva 2. Toimialan kilpailutilanne Kilpailutilanteen nähtiin siis kiristyneen viime aikoina, olevan nykyiselläänkin voimakasta ja vielä kiristyvän lähitulevaisuudessa. Kilpailijoiden määrä koettiin suureksi. Paine kilpailun tasoon tulee jostain muualta yhteiskunnasta kuin asiakkailta, sillä asiakkaiden ei koettu vaikuttavan kilpailuun vahvasti. 9 (16)

10 Yritykset pitivät toimintatapaansa innovatiivisena ja olivat valmiita tekemään organisaatiomuutoksia sopeutuakseen ympäristön muutoksiin sekä suhtautuivat myönteisesti teknologisiin muutoksiin ja etsivät aktiivisesti uusia keinoja parantaa tehokkuuttaan. Yhteistyöstä eri toimijoiden kanssa oltiin kiinnostusneita kyselyyn vastanneiden yritysten keskuudessa, mutta siinä nähtiin myös haasteita esimerkiksi eri suuruusluokan yritysten välillä. (Kuva 3). 10 (16)

11 Kuva 3. Yhteistyö eri toimijoiden kanssa 3.3 Liikkuvien palveluiden mahdollisuudet ja esteet Ammatillinen osaaminen nähtiin tärkeimpänä edellytyksenä liikkuvissa palveluissa toimimiselle (34 vastaajaa, 45,3% vastaajista). Toiseksi vahvimpina nousivat esiin asiakaspalvelu ja asiakkaiden tunteminen (11 vastaajaa 14,7% vastaajista). Muina menestystekijöinä mainittiin 11 (16)

12 sopeutuminen ja joustavuus, moniammatillinen yhteistyö, monipuolisuus sekä markkinointi ja talousosaaminen (Kuva 4). Kuva 4. Yrityksen rooli liikkuvissa palveluissa edellyttää Suurimpana esteenä liikkuvien hyvinvointipalveluiden toteutumiselle yritykset (59,2%) pitivät yhteiskunnan tuen puutetta. Toiseksi suurimpana esteenä (51,9%) toteutumiselle nähtiin yrityksen omien resurssien puutteet. Muina menestystä heikentävinä tekijöinä mainittiin työvoimaresurssien puute, järjestölähtöiset toimintatavat, kouluttautuminen, suuret asiakassopimukset, asiakkaiden haluttomuus kotikäynteihin, vastaanottotilan puute sekä kunnan väkiluvun lasku. Pienimpinä esteinä liikkuvien hyvinvointipalveluiden toteutumiselle yrittäjät pitivät teknologian riittämättömyyttä sekä standardien puutetta. (Kuva 5). 12 (16)

13 Kuva 5. Suurimmat esteet liikkuvien palveluiden toteutumiselle Tärkeimpänä liikkuvien palveluiden toteutumisen edellytyksenä nähtiin yhteistyöverkosto ja moniammatillisuus. Yhteistyötä toivottiin sekä muiden toimijoiden että kolmannen sektorin kanssa. Keskenään ja julkisen sektorin kanssa yhteistyötä tekevät yritykset mainitsivat jo nykyisinä vahvuuksinaan verkostoitumisen ja moniammatillisen yhteistyön. Valtiolta ja kunnilta toivottiin rahoitusta toiminnalle. Osa koki sen jopa edellytyksenä toiminnan käynnistämiselle. Toisaalta yrittäjät ajattelivat asiakkaiden olevan myös valmiita maksamaan laadusta. Osalla yrityksistä oli jo nyt valikoimassaan liikkuvia palveluita. Palveluverkon johtajan rooliin sen sijaan oli melko vähän halukkuutta. Kaksi vastaajaa olvati täysin samaa mieltä siitä, että heillä olisivat jo nyt mahdollisuudet ottaa johtajan rooli tässä verkostossa. Kolme ajattelivat, että he pystyisivät ottamaan johtajan roolin lähitulevaisuudessa. Samoin kolme vastaajaa kertoivat olevansa todella kiinnostuneita ottamaan johtajan roolin verkostossa. (Kuva 6). 13 (16)

14 Kuva 6. Kiinnostus toimintaan liikkuvissa hyvinvointipalveluissa Liikkuvat hyvinvointipalvelut ovat todennäköinen palvelutuotannon muoto tulevaisuudessa. Yrityksistä reilu puolet (56,8 %) ajattelivat, että liikkuvat hyvinvointipalvelut ovat potentiaalinen ja tärkeä kehityskohde, jolla on hyvät tulevaisuudennäkymät. Vastaajista 16 ilmoitti olevansa täysin samaa mieltä siitä, että he todennäköisesti tulevat olemaan mukana liikkuvia 14 (16)

15 hyvinvointipalveluita järjestämässä, ja 22 vastaajaa oli täysin samaa mieltä siitä, että heillä on halukkuutta olla mukana. 4. Johtopäätökset Etelä-Karjalan alueen hyvinvointipalveluja tuottavat yritykset näkevät mahdollisuuden olla mukana liikkuvien palveluiden verkostossa, ja kuulla siitä lisää sekä olla kehittämässä liikkuvien hyvinvointipalveluiden konseptia. Samoin kolme vastaajaa kertoivat olevansa todella kiinnostuneita ottamaan johtajan roolin verkostossa. Väestön ikääntymisen ja taloudellisten resurssien niukkuuden yrittäjät ajattelivat vaikuttavan keskeisesti liikkuvien palveluiden toteutumismahdollisuuksiin. Palveluverkon organisointi, hallinnointi ja markkinointi nähtiin tärkeinä kysymyksinä, joihin olisi ensin saatava vastauksia. Järjestämistavoissa on huomioitava monituottajuus eli yksityisen ja kolmannen sektorin toiminta palveluntuottajana julkisen sektorin rinnalla. Esimerkiksi ikäihmisten osalta omaisten jaksamista ja toimintaedellytyksien turvaamista voitaisiin tukea joustavan palvelusetelin avulla. Omaiset voisivat sopia työnjaosta ammattilaisten kanssa siten, että heidän jaksamisensa ikäihmisen tuen tuottajana paranee. Lisäksi keskeistä on kehittää edelleen monipuolista palvelutarpeen arviointia ja palveluohjauksen käytäntöjä. Hyvinvointipalveluyritykset eivät siis yksinään kykene rakentamaan uudenlaista hyvinvointiympäristöä. Väestön ikääntyminen ja taloudellisten resurssien niukkuus vaikuttavat liikkuvien palveluiden toteutumismahdollisuuksiin. Verkostomallisessa palveluverkossa kunnan rooli voisi painottua koordinaattorina ja yhteystahona asiakkaaseen päin. Samalla yritykset erikoistuisivat verkostossa tuottamaan ydinosaamiseensa liittyviä palveluita, jotka koottaisiin asiakkaan tarpeen mukaisiksi kokonaisuuksiksi joko kunnan tai erillisen yrityksen organisoiman palvelukeskuksen kautta. Uudistuvan palvelumallin keskeisiä lähtökohtia ovat asiakas- ja tarvelähtöisyys, kuntalaisten omatoimisuuden vahvistaminen sekä valinnanvapaus. Kunnan tulee varmistaa kunnan ja yksityisen tuottajan sekä erilaisten tuottajien välinen yhteistyö sopimuskauden aikana. Myös kuntalaisille tiedottamisesta tulee huolehtia palvelutarjonnan monipuolistuessa. Järjestämisvelvollisuus säilyy kunnalla myös ulkoistetuissa palveluissa. 15 (16)

16 LÄHTEET Avaus tulevaisuuden hyvinvointipalvelut. https://wiki.innokyla.fi/innowiki/download/attachments/ /visio_tulevaisuudenhyvinvointipalvelut_tek sti.pdf?version=1&modificationdate= Luettu Luettu Luettu Luettu Immonen, M & Koivuniemi, K. Lappeenrannan teknillinen yliopisto & Laasonen, K., & Natunen, S. Saimaan ammattikorkeakoulu Liikkuvat palvelukonseptit hyvinvointipalvelujärjestelmässä: Ikäihmisten hyvinvointipalvelutarpeet Etelä-Karjalan haja-asutusalueella. Technology Business Research Center Working Papers 24. Jokinen, P Asiakaslähtöisten hyvinvointipalveluiden kehittäminen. Case: Kuntoutussäätiö. Opinnäytetyö. Kymenlaakson ammattikorkeakoulu liiketalous/ palveluyrittäjyys. Kuntaliitto Kettunen Elisa Luettu Lunnas H Yhteispalvelun laajentamishanke. Lähilogistiikkayrittäjyysprojektinselvitysraportti. Valtionvarainministeriö. Yhteispalvelu. Merilahti, A Hyvinvointipalveluista liiketoimintaa. Maakuntakorkeakoulufoorumi Tampereen ammattikorkeakoulu. Puhto, J. & Siltaloppi, J Kunnallisten hyvinvointipalvelujen nykytila ja tulevaisuuden näkymät Suomen kymmenessä suurimmassa kunnassa. Teknillinen korkeakoulu. Rakenne- ja rakennustuotantotekniikan laitoksen julkaisuja B 18. Espoo. Seniori Sonkin, L. & Petäkoski-Hult, T. & Rönkä, K. & Södergård, H. Yliopistopaino. Helsinki Simpura, J Teoksessa Moisio, P. & Karvonen, S. & Simpura, J. & Heikkilä, M. (toim.). Suomalaisten hyvinvointi. Helsinki: Stakes. Suutari, S Hyvinvoinnin perspektiivit. Esiselvitys hyvinvointialan tutkimus- ja kehittämistoiminnan käynnistämisestä Oulun Eteläisellä alueella. Oulun Eteläisen instituutti. Oulun yliopisto. Tilaaminen tuottaminen sosiaali- ja terveyspalveluissa. Palvelujen ulkoistus 2012.Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Tampere. 16 (16)

17 LIITE 1 Hyvinvointipalveluyrityskysely Saimaan ammattikorkeakoulu (amk) on mukana Metropolia ammattikorkeakoulun johtamassa ja yhdeksän yhteistyökumppanin toteuttamassa HEA- hankkeessa, Hyvinvointia ja energiatehokkuutta asumiseen; Innovaatioympäristön ja käyttäjätiedon hyödyntäminen hyvinvoinnissa ja energiansäästössä. Saimaan amk koordinoi omaa osahanketta, Ikäihminen haja-asutusalueella. Saimaan amk:n osaprojektin tavoitteena on selvittää niitä haja-asutusalueilla asuvien ikäihmisten palvelutarpeita ja asumisympäristön muutostarpeita, jotka mahdollistavat asumisen kotona mahdollisimman pitkään. Tämän kyselyn tavoitteena on kartoittaa Etelä-Karjalan alueen hyvinvointipalveluyrityksiä, jotka ovat kiinnostuneita laajentamaan toimintaansa haja-asutusalueen ikäihmisten tarpeita vastaavaksi, ja kiinnostuneita uusien palvelukonseptien kokeilusta. Hankkeessa pyritään tavoittamaan alueen innovatiivisia hyvinvointialan yrittäjiä ja aktivoimaan heitä mukaan palvelujen tuotantoon julkisen sektorin lisäksi kehittämällä erilaisia palvelukonsepteja. Erityisenä kiinnostuksen kohteena ovat liikkuvat palvelumallit. Osaprojektin toimenpiteet tehdään EKSOTE:n toiminta-alueella; Lappeenrannan, Lemin, Luumäen, Parikkalan, Rautjärven, Ruokolahden, Savitaipaleen ja Taipalsaaren kunnissa. EKSOTE on yhteistyökumppanina palvelutarvekartoituksessa ja palvelujen kehittämisessä. Yhteistyössä on mukana myös Lappeenrannan teknillinen yliopisto (LUT). Alueen ikäihmisille toteutettiin laaja hyvinvointitarpeiden postikysely viime keväänä. Olemme analysoineet yli tuhannen alueen ikäihmisen hyvinvointipalvelutarpeet ja tarkoitus auttaa yrityksiä laajentamaan omaa palvelutuotantoaan näitä tarpeita vastaaviksi. Vastauksenne on äärimmäisen tärkeä, jotta voimme jatkossakin kehittää asiakaslähtöisiä hyvinvointipalveluita alueellemme. Yhteenveto tuloksista tulee nähtäväksi ja käytettäväksi osoitteessa Yksittäisen yrityksen nimi tai vastaukset eivät tule esille tutkimuksen missään vaiheessa. Pyydämme vastauksenne mahdollisimman pian. Viimeistään ! Yhteistyöstä kiittäen, Sanna Natunen / terveysalan lehtori/projektipäällikkö gsm Kaisu Laasonen / Tutkimuspäällikkö gsm Hyvinvointia ja Energiatehokkuutta Asumiseen hea.metropolia.fi

18 LIITE 1 YRITYKSEN NYKYINEN TILANNE Vastaajan taustatiedot: Edustatteko? Yksityistä yritystä Julkista sektoria Järjestöä Muu, mikä Mitä tuotteita tai palveluita yrityksenne/järjestönne tarjoaa? Merkitkää kaikki palvelut joita toimintanne kattaa. Apteekkipalvelut Apuvälineet Asumisen tukipalvelut Asumispalvelut Hoivapalvelut Kiinteistöpalvelut Kodinhoitopalvelut Kuljetuspalvelut Kaupanpalvelut Terveyden- ja sairaanhoidonpalvelut Turvapalvelut Lääkäripalvelut Sosiaalipalvelut Fysioterapia- ja kuntoutuspalvelut Liikuntapalvelut Lääkkeet Vapaa-ajan virkistystoiminta Kulttuuripalvelut (kirjastot, teatterit tms.) Seurakunnan palvelut Asiantuntijapalvelut Mille asiakasryhmille yrityksesi/järjestösi tuottaa palveluja? Merkitkää kaikki ryhmät, joille tuotatte palveluita. Kunnat Yritykset Yksityiset Muu, mikä Mikä kuvaa yrityksenne/järjestönne asiakassuhteiden laatua? 1= Ei pidä paikkansa, 5=Pitää paikkansa Asiakasuskollisuus kuvaa hyvin asiakassuhteitamme. Tuotteemme / palvelumme kiinnostaa vain tiettyä asiakasryhmää. Meillä on laaja tuotevalikoima, josta voimme räätälöidä sopivan tarjooman. Tuotamme erikoistumattomia yleistuotteita kaikille asiakasryhmille. Mikä kuvaa asiakkuuden perustaa yrityksessänne/järjestössänne 1= Ei pidä paikkansa, 5=Pitää paikkansa Asiakkaamme ovat kiinnostuneet pääasiassa hinnasta. Asiakkaamme ovat kiinnostuneet pääasiassa laadusta. Asiakkaamme ovat kiinnostuneet pääasiassa tarjooman laajuudesta. Asiakkaamme ovat kiinnostuneet pääasiassa tuoteominaisuuksista Asiakkaiden vaikutus kilpailun tasoon on vähentynyt viime vuosien aikana. Nykyisin asiakkailla on suuri vaikutus kilpailun tasoon. Asiakkailla tulee olemaan kilpailun tasoa alentava vaikutus seuraavan kolmen vuoden aikana. Hyvinvointia ja Energiatehokkuutta Asumiseen hea.metropolia.fi

19 LIITE 1 Kuinka paljon teillä on asiakkaita vuodessa? 1-5 kpl 6-10 kpl kpl kpl kpl Yli 500 kpl Mikä on yrityksenne yritysmuoto? (vain yksi vaihtoehto ja jos on vastannut ensimmäiseen kysymykseen yritys) Oy Ay Ky Tmi Muu, mikä Kuinka monta työntekijää yrityksessänne/järjestössänne on? Yrityksen/järjestönne perustamisvuosi? Mikä on yrityksenne/järjestönne markkina-alue? Kunta Muutama kunta Maakunta Useita maakuntia Suomi Eurooppa Globaali Arvioikaa yrityksenne/järjestönne osaamista seuraavilla osa alueilla? 1 = Erittäin heikkoa 5 = Erittäin vahvaa Talousosaaminen Henkilöstöhallinto Asiakkaiden tunteminen Markkinoiden tunteminen Kilpailijoiden tunteminen Yhteistyö muiden yritysten kanssa Hankintatoimi (Ostotoiminta) Kannattavuuslaskenta Hinnoittelu Yrityskuvan (imagon) luonti Tuotemerkkien (brändien) luonti Tuote/palvelukehitys Onko toiminnan kannattavuus ollut viimeisen viiden vuoden aikana nousussa tai laskussa? 1= Voimakkaassa nousussa 5=Voimakkaassa laskussa Mikä on mielestänne yrityksenne/järjestönne elinkaarivaihe? 1 = Voimakkaan kasvun vaiheessa 2 = Yrityksen/järjestön toiminta on vakiintunut 3 = Yrityksen/ järjestön kasvu on tasaista 4 = Yrityksen /järjestön toiminta on hiipumassa 5 = Yritys /järjestö on lopettanut toimintansa tai lopettaa toimintansa lähiaikoina Hyvinvointia ja Energiatehokkuutta Asumiseen hea.metropolia.fi

20 LIITE 1 NYKYINEN TOIMIALATILANNE (Vain yksityisyrityksille?) Mikä on yrityksenne kilpailuetu markkinoilla muihin toimijoihin nähden? 1 = Ei pidä paikkaansa 5 = Pitää paikkaansa Tärkein kilpailullinen tekijämme on tuotteidemme/palvelujemme hinta. Tärkein kilpailullinen tekijämme on tuotteidemme/palvelujemme laatu. Tärkein kilpailullinen tekijämme on tuotteidemme/palvelujemme joustavuus. Miellä on käytössämme teknologiaa, jota ei kilpailijoilla ole. Tuotteemme / palvelumme ovat hyvin samankaltaisia kuin kilpailijoillamme. Saamme kilpailuetua tuotteiden / palveluiden toimittamisen tehokkuudesta. Asiakkaamme ovat valmiita maksamaan tuotteistamme enemmän kuin muiden vastaavista. Nykyisten kilpailijoiden määrä? 1-5 kpl 6-10 kpl kpl kpl Yli 100 kpl Jos yrityksesi menestyy paremmin kuin muut vastaavat yritykset, mistä arvioit sen johtuvan? (Avoin kenttä) Jos taas yrityksesi menestyy huonommin kuin muut vastaavat yritykset, mistä arvioit sen johtuvan? (Avoin kenttä) Toimialan kilpailutilanne 1 = Ei pidä paikkaansa 5 = Pitää paikkaansa Nykyinen kilpailu on erittäin voimakasta. Nykyisten kilpailijoiden määrä on suuri. Kilpailu on kiristynyt viime vuosina. n Kilpailu tulee kiristymään seuraavan kolmen vuoden aikana. Yrityksemme on johtavassa kilpailuasemassa muihin yrityksiin nähden. Yrityksemme menestyy huomattavasti paremmin suhteessa muihin vastaaviin yrityksiin. Alalla on tietyt päätoimijat, jotka ohjaavat markkinoita. Kilpailu ilmenee pienten toimijoiden välillä. Kilpailijoiden toiminta on helposti ennakoitavissa. Kysynnän ennustaminen toimialallamme on helppoa. Asiakkaiden vaikutus kilpailun tasoon on vähentynyt viime vuosien aikana. YHTEISTYÖ JA LIIKETOIMINNAN KEHITYS (kaikki vastaavat) Arvioi yhteistyötä eri toimijoiden kanssa 1 = Täysin eri mieltä 5 = Täysin samaa mieltä Pyrimme aktiivisesti löytämään uusia palvelukonsepteja yhteistyössä toisten yritysten/järjestöjen kanssa Oma osaaminen ja resurssit mahdollistavat laajojen yhteistyöverkostojen rakentamisen ja kehittämisen. Oma osaamisemme on niin kattavaa että emme tarvitse yhteistyöverkostoa. Yhteistyö pienten yritysten/järjestöjen kanssa ei tuo mitään hyötyä liiketoimintaamme. Yhteistyö suurten yritysten /järjestöjen kanssa ei tuo mitään hyötyä liiketoimintaamme. Yhdenvertaisuus yhteistyössä on mahdotonta eri suuruusluokan yritysten/järjestöjen kanssa. Hyvinvointia ja Energiatehokkuutta Asumiseen hea.metropolia.fi

21 LIITE 1 Miten hyvin seuraavat väittämät kuvaavat yritystänne/järjestöänne? 1 = Täysin eri mieltä 5 = Täysin samaa mieltä Yrityksemme/järjestömme pyrkii jatkuvasti kehittämään uusia tuotteita/palveluita. Yrityksemme/järjestömme etsii aktiivisesti uusia keinoa tehokkuuden parantamiseen. Yrityksessämme/järjestössämme suhtaudutaan myönteisesti teknologisiin muutoksiin. Yrityksemme/järjestömme on valmis tekemään muutoksia organisaatiossa sopeutuakseen ympäristön muutoksiin. Yrityksen/järjestön ilmapiiri on innovatiivinen. Yrityksemme/järjestömme on perinteisesti ollut toimialalla edelläkävijä uusien teknologioiden ja toimintamallien kokeilemisessa Yrityksemme/järjestömme osallistuu vain pieniä riskejä sisältäviin projekteihin. Yrityksemme/järjestömme on valmis tekemään investointeja tuote/palvelukehityksen tukemiseksi. TULEVAISUUSKUVA: LIIKKUVAT PALVELUT Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri (EKSOTE) on tuottanut liikkuvia sosiaali- ja terveyspalveluita alueen Etelä- Karjalan haja-asutusalueille (Mallu-auto). Liikkuvien palveluiden roolia tullaan kasvattamaan, jotta voidaan taata toimivat lähipalvelut myös alueemme haja-asutusalueella. Julkinen sektori, kolmas sektori ja yksityiset yritykset tulevat yhdistämään voimiaan näiden palveluiden tuottamisessa. Haja-asutusalueen hyvinvointipalvelut tullaan enenevissä määrin hoitamaan monialaisena yhteistoimijuutena ja liikkuvilla palveluilla on tässä suuri rooli. Mikä rooli teillä voisi olla tässä tulevaisuuskuvassa? Esimerkiksi tuotteen, palvelun tai aseman kautta. (Avoin kenttä) Mitä osaamista rooli edellyttää? (Avoin kenttä) Mitä muita rooleja tässä tarvitaan? Esimerkiksi kumppanuuksia, toimijoita, tms. (Avoin kenttä) Yrityksenne/järjestönne kiinnostus liiketoimintaan liikkuvissa hyvinvointipalveluissa? 1 = Ei lainkaan 5 = Ehdottomasti kyllä Haluaisimme olla yrityksenä/järjestönä osallisena kyseisessä tulevaisuudenkuvassa On todennäköistä, että yrityksemme/järjestömme on mukana kyseisessä tulevaisuudenkuvassa Olemme kiinnostuneita olemaan mukana kehittämässä liikkuvien hyvinvointipalveluidenkonseptia Olemme kiinnostuneita olemaan mukana rakentamassa vision palveluita Haluamme tulla mukaan liikkuvien palveluiden verkostoon ja kuulla siitä lisää Meillä olisi mahdollisuus ottaa johtajan rooli jo nyt tässä verkostossa Meillä on mahdollisuus ottaa johtajan rooli tässä verkostossa lähitulevaisuudessa Meillä on suuri kiinnostus ottaa johtajan rooli tässä verkostossa Näettekö esimerkin tulevaisuuskuvan toteutumiskelpoisena tällä hetkellä? 1= En lainkaan todennäköisenä 5= Erittäin todennäköisenä Mitkä ovat suurimmat esteet kuvatun tulevaisuusnäkymän toteutumiselle? Valitse kolme Yritysten/järjestön puutteelliset resurssit Asiakaskysynnän puute Muutosvastarinta yleensä Teknologian riittämättömyys Standardien puute Yhteiskunnan tuen puute Asiakkaiden osaamisen puute Toimialojen raja-aitojen kaatumattomuus Hyvinvointia ja Energiatehokkuutta Asumiseen hea.metropolia.fi

Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala

Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala 19.5.2009 1 Julkisen palvelutuotannon tehostaminen Resurssit Tarpeet, Vaateet, Odotukset Julkista kehittämällä johtaminen,

Lisätiedot

Koukkuniemi 2020- hanke. Palvelujärjestelmän uudistaminen osana Koukkuniemen vanhainkotialueen ja palveluiden kehittämistä

Koukkuniemi 2020- hanke. Palvelujärjestelmän uudistaminen osana Koukkuniemen vanhainkotialueen ja palveluiden kehittämistä Koukkuniemi 2020- hanke Palvelujärjestelmän uudistaminen osana Koukkuniemen vanhainkotialueen ja palveluiden kehittämistä Hankkeen tavoitteet 1. Yhteiskunnallisen yrityksen perustaminen vanhustenhuollon

Lisätiedot

POKAT Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma

POKAT Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2014 Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma 2011-2014 Toimintalinjat: 1. Kilpailukykyiset elinkeinot ja yritystoiminta 2. Menestys viriää osaamisesta 3. Hyvinvoiva ja turvallinen maakunta 4. Puitteet houkutteleviksi

Lisätiedot

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 Liitenro1 Kh250 Kv79 Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 2 Pieksämäen kaupungin strategia 2020 Johdanto Pieksämäen strategia vuoteen 2020 on kaupungin toiminnan punainen lanka. Strategia on työväline,

Lisätiedot

Siun sote tehdään NYT. Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä

Siun sote tehdään NYT. Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä Siun sote tehdään NYT Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä Sote-uudistus Pohjois-Karjalassa Siun sote yhdistää Pohjois-Karjalan kaikkien 14 kunnan sosiaali- ja terveyspalvelut sekä

Lisätiedot

Kuntien kokeilutoiminta älykkäiden kokonaisratkaisujen mahdollistajana

Kuntien kokeilutoiminta älykkäiden kokonaisratkaisujen mahdollistajana Kuntien kokeilutoiminta älykkäiden kokonaisratkaisujen mahdollistajana Työsuojelurahaston, Suomen Kuntaliiton ja kuntien rahoittama tutkimushanke Professori Petri Virtanen TaY JKK Kysely kuntien kokeilutoiminnasta

Lisätiedot

Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysministeriö PPSHP Tekes Sitra 17.9.2012 Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysministeriö Tekes PPSHP

Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysministeriö PPSHP Tekes Sitra 17.9.2012 Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysministeriö Tekes PPSHP 17.9.2012 Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysministeriö PPSHP Tekes Sitra 17.9.2012 Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysministeriö Tekes PPSHP Vuonna 2020 Oulussa on sosiaali- ja terveydenhuollon järjestelmä,

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Rahoitusta muutoksentekijöille Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelmalle on asetettu kolme päätavoitetta,

Lisätiedot

Palveluja ikäihmisille Vanhuspalvelulaki ja uudet mahdollisuudet?

Palveluja ikäihmisille Vanhuspalvelulaki ja uudet mahdollisuudet? Palveluja ikäihmisille Vanhuspalvelulaki ja uudet mahdollisuudet? Kotona kokonainen elämä, Hyvinkää6.9.2013 Sirpa Andersson, erikoistutkija VTT, THL, ikäihmisten palvelut -yksikkö 1 Esittelen: vanhuspalvelulakia

Lisätiedot

Sähköiseen palvelusetelijärjestelmään siirtyminen Rovaniemen kaupungissa. Markus Hemmilä, toimialajohtaja, Rovaniemen kaupunki

Sähköiseen palvelusetelijärjestelmään siirtyminen Rovaniemen kaupungissa. Markus Hemmilä, toimialajohtaja, Rovaniemen kaupunki Sähköiseen palvelusetelijärjestelmään siirtyminen Rovaniemen kaupungissa Markus Hemmilä, toimialajohtaja, Rovaniemen kaupunki Palvelusetelistä hyötyä Rovaniemelle Seteliä käytetty jo 10 v ajan vanhuspalveluissa

Lisätiedot

ja sote Liisa Heinämäki,STM Etunimi Sukunimi 21.5.2015

ja sote Liisa Heinämäki,STM Etunimi Sukunimi 21.5.2015 Paikalliset erityispiirteet ja sote Liisa Heinämäki,STM Etunimi Sukunimi 21.5.2015 Väestö 1970 Väestö 2007 Asukkaita neliökilometrillä Asukkaita neliökilometrillä Asuttamaton alue Asuttamaton alue 14.10.2014

Lisätiedot

KOHTI SOSIAALISESTI KESTÄVÄÄ HYVINVOINTIA Näkökulmia Pohjanmaalta. Pirkko Vartiainen & Maritta Vuorenmaa

KOHTI SOSIAALISESTI KESTÄVÄÄ HYVINVOINTIA Näkökulmia Pohjanmaalta. Pirkko Vartiainen & Maritta Vuorenmaa KOHTI SOSIAALISESTI KESTÄVÄÄ HYVINVOINTIA Näkökulmia Pohjanmaalta Pirkko Vartiainen & Maritta Vuorenmaa SOSIAALI- JA TERVEYS- HALLINTOTIEDE Yhdistää opetuksessa (kaikilla tasoilla) molemmat hyvinvoinnin

Lisätiedot

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Ikäihmisten sosiaaliturva Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Yleistä Ikäihmisten sosiaaliturva koostuu sosiaali- ja terveyspalveluista ja toimeentuloturvasta Kunnat järjestävät ikäihmisten

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyssektorin edunvalvonta Suomen Yrittäjissä

Sosiaali- ja terveyssektorin edunvalvonta Suomen Yrittäjissä Sosiaali- ja terveyssektorin edunvalvonta Suomen Yrittäjissä Edunvalvonta monipuolista mm. erilaisissa neuvottelukunnissa ja lainsäädäntöhankkeiden yhteydessä Vahvaa asiantuntemusta toimialajärjestöissä

Lisätiedot

Hoito- ja hoivapalvelualan tila ja tulevaisuudennäkymät OTE

Hoito- ja hoivapalvelualan tila ja tulevaisuudennäkymät OTE Hoito- ja hoivapalvelualan tila ja tulevaisuudennäkymät OTE Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja TEM raportteja 3/2015 26 4.5 Yksityisen sektorin asema Nykyisessä sosiaali- ja terveydenhuoltojärjestelmässä

Lisätiedot

Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa , Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru

Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa , Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa 13.9.2016, Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru Esityksen rakenne Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksesta

Lisätiedot

Sosiaaliset näkökulmat julkisissa hankinnoissa osallisuuden edistäjinä Etelä-Suomessa

Sosiaaliset näkökulmat julkisissa hankinnoissa osallisuuden edistäjinä Etelä-Suomessa 20.3.2012 Vantaa Riitta-Maija Hämäläinen riitta-maija.hamalainen@thl.fi Sosiaaliset näkökulmat julkisissa hankinnoissa osallisuuden edistäjinä Etelä-Suomessa TÄSTÄ ON PUHE Palvelujen ja tuotannon järjestämisestä

Lisätiedot

Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia?

Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia? Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia? Kuntamarkkinat 15.9.2016 Kehittämispäällikkö Erja Lindberg Pitkäaikaistyöttömyyden vuosihinta on 8 800 000 000 Laskelma vuoden 2014 kustannuksista

Lisätiedot

Sähköiseen maailmaan siirtyminen; Yritys-Suomi -palvelukokonaisuus ml. Yritys-Suomi visio 2020 Yritys-Suomi Innosta menestykseen - seminaari 10.9.

Sähköiseen maailmaan siirtyminen; Yritys-Suomi -palvelukokonaisuus ml. Yritys-Suomi visio 2020 Yritys-Suomi Innosta menestykseen - seminaari 10.9. Sähköiseen maailmaan siirtyminen; Yritys-Suomi -palvelukokonaisuus ml. Yritys-Suomi visio 2020 Yritys-Suomi Innosta menestykseen - seminaari 10.9.2014 Sirpa Alitalo & Jaana Lappi, TEM Yritys-Suomen visio

Lisätiedot

Osaaminen muutoksessa avain tulevassa Sotessa seminaari 15.4.2016

Osaaminen muutoksessa avain tulevassa Sotessa seminaari 15.4.2016 Osaaminen muutoksessa avain tulevassa Sotessa seminaari 15.4.2016 Työelämän laatu ja johtaminen muutoksessa TOIMINTAYMPÄRISTÖN KAAOS RESURSSIEN NIUKKUUS JA KUNTALAISTEN RAJOTTOMAT TARPEET OVAT JO HAASTANEET

Lisätiedot

Kolmas sektori hyvinvointipalvelujen tuottajana: haasteet ja uudet mahdollisuudet

Kolmas sektori hyvinvointipalvelujen tuottajana: haasteet ja uudet mahdollisuudet Kolmas sektori hyvinvointipalvelujen tuottajana: haasteet ja uudet mahdollisuudet Kolmas sektori: palveluita vai muita? Ylijohtaja Raimo Ikonen 12.4.2010 Julkisten ja yksityisten palveluntuottajien osuudet

Lisätiedot

Löydämme tiet huomiseen

Löydämme tiet huomiseen Saimaan amk 1(5) Saimaan ammattikorkeakoulun strategia 2016-2020 Löydämme tiet huomiseen Osakeyhtiön hallitus hyväksynyt 9.2.2016 Saimaan amk 2(5) Saimaan ammattikorkeakoulun visio 2025 Vuonna 2025 Saimaan

Lisätiedot

Hankekuvaus Hankkeen osa-alueet ympärivuorokautista Koordinoivan toiminnan

Hankekuvaus Hankkeen osa-alueet ympärivuorokautista Koordinoivan toiminnan Hankekuvaus Hanke Turvallisuus kotona vuorokauden ympäri alkoi elokuussa 2010. Kaksivuotinen hanke on Kristiinankaupungin oma ja sen osarahoittajana toimii Pohjanmaan liitto. Hankkeen pääasiallisena kohderyhmänä

Lisätiedot

Vaikuttavuusselvitys pk-yrityksille EcoStart-konsultointipalvelusta

Vaikuttavuusselvitys pk-yrityksille EcoStart-konsultointipalvelusta Etelä-Savo Vaikuttavuusselvitys pk-yrityksille EcoStart-konsultointipalvelusta Kesäkuu 2013 Anne Matilainen ja Tarinka Ringvall ETELÄ-SAVON ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS Kutsunumero 029 502

Lisätiedot

Valtaosa 67% viljelijöistä on jatkamassa ennallaan. Toiminnan laajentamista suunnittelee 16% viljelijöistä.

Valtaosa 67% viljelijöistä on jatkamassa ennallaan. Toiminnan laajentamista suunnittelee 16% viljelijöistä. MTK TERVO-VESANTO JÄSENKYSELY 2009 Yleistä kyselyn toteutuksesta MTK Tervo-Vesanto ry:n jäsenkysely toteutettiin 12.4.-5.5.2009 välisenä aikana. Kysely oli internet-kysely. Kyselystä tiedotettiin jäseniä

Lisätiedot

MITEN IKÄIHMISILLE TURVATAAN INHIMILLISET PALVELUT?

MITEN IKÄIHMISILLE TURVATAAN INHIMILLISET PALVELUT? MITEN IKÄIHMISILLE TURVATAAN INHIMILLISET PALVELUT? Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät 19.3.2010 Helsinki Jussi Merikallio johtaja, sosiaali- ja terveysasiat Sosiaali- ja terveyspalvelujen lähivuosien haasteet

Lisätiedot

NYKYTILA/TOIMINTA JA TOIMIJAT/AIKATAULU. PHSOTEY: tuottaa sosiaali- ja terveyspalvelut Nastolassa.

NYKYTILA/TOIMINTA JA TOIMIJAT/AIKATAULU. PHSOTEY: tuottaa sosiaali- ja terveyspalvelut Nastolassa. IKÄÄNTYVIEN HYVINVOINTIA EDISTÄVÄT PALVELUT/ KEHITTÄMISTARPEET Sosiaali- ja terveyspalvelut Nastolassa on lääkärin ja hoitajan vastaanottopalvelut, sekä suun terveydenhuollon vastaanottopalvelut. Kehittämiskohteet:

Lisätiedot

Turvallisuus osana ikäihmisten palveluiden kehittämistä. Kehitysjohtaja Merja Tepponen, TtT

Turvallisuus osana ikäihmisten palveluiden kehittämistä. Kehitysjohtaja Merja Tepponen, TtT Turvallisuus osana ikäihmisten palveluiden kehittämistä Kehitysjohtaja Merja Tepponen, TtT Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa - kärkihankkeen tavoitteet Kärkihanke

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalvelut mega-luokan muutoksessa avaimet onnistumiseen luodaan yhdessä

Sosiaali- ja terveyspalvelut mega-luokan muutoksessa avaimet onnistumiseen luodaan yhdessä Sosiaali- ja terveyspalvelut mega-luokan muutoksessa avaimet onnistumiseen luodaan yhdessä Sirkka-Liisa Olli, kehittämisjohtaja, hyvinvointipalvelut, Oulun kaupunki / Popsterhankkeen asiantuntija/ Pohjois-Pohjanmaan

Lisätiedot

Asiakkaan valinnanvapaus laajenee alkaen

Asiakkaan valinnanvapaus laajenee alkaen Asiakkaan valinnanvapaus laajenee 1.1.2019 alkaen Uudet maakunnat alkavat vastata sosiaali ja terveyspalvelujen järjestämisestä alueensa asukkaille 1.1.2019. Asiakas voi valita palvelun julkisen, yksityisen

Lisätiedot

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA 2007 2020 KÄRKÖLÄN KUNTA STRATEGIA 2007 2020 1 (4) JOHDANTO Kunnanvaltuusto hyväksyi Kärkölän kunnan strategian 2001 2010 22.10.2001. Kunnallinen toimintaympäristö

Lisätiedot

KÄYTTÄJÄLÄHTÖINEN NÄKÖKULMA HYVINVOINTIIN

KÄYTTÄJÄLÄHTÖINEN NÄKÖKULMA HYVINVOINTIIN PUMPPU-HANKE (A31860) pumppu-hanke.blogspot.com PUMPPU-HANKE KÄYTTÄJÄLÄHTÖINEN NÄKÖKULMA HYVINVOINTIIN Mika Anttila / Innopark Programmes Oy, Pumppu hankkeen koordinaatio Pumppu-hanke Pumppu-hanke on -

Lisätiedot

Asiakasohjaus Siiri -yhden luukun palvelupiste

Asiakasohjaus Siiri -yhden luukun palvelupiste Asiakasohjaus Siiri -yhden luukun palvelupiste Sosiaalityö Lähtötilanne Omaishoidon tuki T3 Veteraanipalvelut PTH Sairaala Klinikat Kotihoidon alue 1 SKY Kotihoidon alue 3 SAS Kotihoidon alue 4 Vammaispalvelut

Lisätiedot

Näkökulma Lapin uudistuksen etenemiseen. Kaisa Kostamo-Pääkkö Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus

Näkökulma Lapin uudistuksen etenemiseen. Kaisa Kostamo-Pääkkö Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Näkökulma Lapin uudistuksen etenemiseen Kaisa Kostamo-Pääkkö Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Sote-uudistuksesta Mikä uudessa sote-mallissa on sosiaalihuollon näkökulmasta hyvää? Järjestämisvastuu

Lisätiedot

Työllisyydenhoito kunnassa

Työllisyydenhoito kunnassa Työllisyydenhoito kunnassa Kuntamarkkinat 14.9.2016 Kehittämispäällikkö Erja Lindberg Pitkäaikaistyöttömyyden vuosihinta on 8 800 000 000 Laskelma vuoden 2014 kustannuksista Lähde: TEM/Heikki Räisänen,

Lisätiedot

Terveyspalvelujen tulevaisuus

Terveyspalvelujen tulevaisuus Terveyspalvelujen tulevaisuus Kansalaisten parissa toteutetun tutkimuksen tulokset Lasipalatsi 10.12.2014 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti kyselytutkimuksen kansalaisten parissa koskien terveyspalvelujen

Lisätiedot

Yrittäjien hyvinvointi, työkyky ja osallistuminen kuntoutukseen. Projektipäällikkö Kimmo Terävä, VTM 22.3.2012

Yrittäjien hyvinvointi, työkyky ja osallistuminen kuntoutukseen. Projektipäällikkö Kimmo Terävä, VTM 22.3.2012 Yrittäjien hyvinvointi, työkyky ja osallistuminen kuntoutukseen Projektipäällikkö Kimmo Terävä, VTM 22.3.2012 Pientyöpaikoilla uudistuminen (Punk) 2009-2012 1. Pientyöpaikkojen työkyvyn tukemisen ja työterveyshuoltoyhteistyön

Lisätiedot

Ajatuksia sote-integraatiosta Yhtymäjohtaja Juha Heino

Ajatuksia sote-integraatiosta Yhtymäjohtaja Juha Heino Ajatuksia sote-integraatiosta Yhtymäjohtaja Juha Heino 24.11.2015 Väittämiä Organisaation strategia on pragmaattinen kuvaus tulevien vuosien keskeisistä linjauksista Sote-integraatio tuottaa nopeasti konkreettisia

Lisätiedot

PRO SOS uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa

PRO SOS uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa PRO SOS uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa Kaakkois-Suomen osahanke Twitter #uudenlaista sosiaalityötä OSA I Valtakunnallinen hanke PRO SOS uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa 2

Lisätiedot

Toimintakykyisenä ikääntyminen KASTEhanke, Salon kuntapilotti 2010 2012

Toimintakykyisenä ikääntyminen KASTEhanke, Salon kuntapilotti 2010 2012 Toimintakykyisenä ikääntyminen KASTEhanke, Salon kuntapilotti 2010 2012 TERVEYTTÄ JA HYVINVOINTIA -seminaari, projektikoordinaattori, th TtM Salon kaupungin vanhuspalvelut Vanhuspalveluiden palvelurakenteen

Lisätiedot

Tutkimus tekstiiliteollisuusalan tilanteesta 2015. Pia Vilenius/Tekstiili, muoti ja kiertotalous?

Tutkimus tekstiiliteollisuusalan tilanteesta 2015. Pia Vilenius/Tekstiili, muoti ja kiertotalous? Tutkimus tekstiiliteollisuusalan tilanteesta 2015 Pia Vilenius/Tekstiili, muoti ja kiertotalous? 26.5.2015 YLEISTÄ TUTKIMUKSESTA Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää tekstiiliteollisuusalan tilannetta

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Arene ry 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Riitta Rissanen 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema organisaatiossa

Lisätiedot

Kotona kokonainen elämä Aloitusseminaari Johtajaylilääkäri Pirjo Laitinen-Parkkonen Hyvinkään kaupunki

Kotona kokonainen elämä Aloitusseminaari Johtajaylilääkäri Pirjo Laitinen-Parkkonen Hyvinkään kaupunki Kotona kokonainen elämä Aloitusseminaari 6.9.2013 Johtajaylilääkäri Pirjo Laitinen-Parkkonen Hyvinkään kaupunki ARVON TUOTTAMINEN ASIAKKAALLE Ikääntyvän mielekäs elämä ja hyvinvointi on laajempi kokonaisuus

Lisätiedot

Torstai Mikkeli

Torstai Mikkeli Torstai 14.2.2013 Mikkeli OSUVA (2012 2014) - Osallistuva innovaatiotoiminta ja sen johtamista edistävät tekijät sosiaali- ja terveydenhuollossa. hanke tutkii minkälaisilla innovaatiojohtamisen toimintatavoilla

Lisätiedot

Sote-yrittäjyyden asialla. Susanna Kallama elinkeinoasioiden päällikkö Joensuu

Sote-yrittäjyyden asialla. Susanna Kallama elinkeinoasioiden päällikkö Joensuu Sote-yrittäjyyden asialla Susanna Kallama elinkeinoasioiden päällikkö Joensuu 26.1.2017 Pk-yritykset pyörittävät yhteiskuntaa Yritysrakenne Suomessa 2014 0,2% Keskisuuret yritykset 0,2% Suuryritykset (250

Lisätiedot

Kuntoutus monialaisen verkoston yhteistyönä

Kuntoutus monialaisen verkoston yhteistyönä Kuntoutus monialaisen verkoston yhteistyönä Raija Kerätär 2.11.2015 www.oorninki.fi Kuntoutus Järvikoski 2013 Korjaavaa tai varhaiskuntoutuksellista toimintaa, joka käynnistyy Työ- ja toimintakykyisyyden

Lisätiedot

KUNTAYHTYMÄN PERUSSOPIMUS

KUNTAYHTYMÄN PERUSSOPIMUS KUNTAYHTYMÄN PERUSSOPIMUS Kuntayhtymän tehtävänä on järjestää jäsenkuntien puolesta niiden tarvitsemia päihdehuollon palveluja Tehtävänsä toteuttamiseksi kuntayhtymä ylläpitää Mainiemen kuntoutumiskeskusta

Lisätiedot

Asiakkaan kanssa ajoissa ja aktiivisesti!

Asiakkaan kanssa ajoissa ja aktiivisesti! Asiakkaan kanssa ajoissa ja aktiivisesti! Kelan syvennetyt asiakasprosessit Mats Enberg Vakuutuspiirin johtaja Länsi-Uudenmaan vakuutuspiiri 24.9.2014 2 Työkykyneuvonta Kelan tarjoaa uutta työhön paluuta

Lisätiedot

Kuntien työskentelyn purku Maarit Kairala esosiaalityön maisterikoulutus -hanke, projektipäällikkö/ yliopisto-opettaja

Kuntien työskentelyn purku Maarit Kairala esosiaalityön maisterikoulutus -hanke, projektipäällikkö/ yliopisto-opettaja Kuntien työskentelyn purku Maarit Kairala esosiaalityön maisterikoulutus -hanke, projektipäällikkö/ yliopisto-opettaja Maarit Kairala marit.kairala@ulapland.fi Miten kunnat varautuvat kansalliseen tietojärjestelmään?

Lisätiedot

HOITOA JA HUOLENPITOA KOTISOHVALLE TULEVAISUUDEN ETÄMAHDOLLISUUDET

HOITOA JA HUOLENPITOA KOTISOHVALLE TULEVAISUUDEN ETÄMAHDOLLISUUDET HOITOA JA HUOLENPITOA KOTISOHVALLE TULEVAISUUDEN ETÄMAHDOLLISUUDET Leila Mukkala projektipäällikkö / Ikäihminen toimijana hanke 6.11.2014 GERIATRIN ETÄKONSULTAATIOPALVELUT Tavoitteena Geriatrian erikoislääkärinpalvelut

Lisätiedot

Mitä voisi kansallinen koordinaatio moniammatillisen toiminnan edistämiseksi olla tulevissa sote-rakenteissa?

Mitä voisi kansallinen koordinaatio moniammatillisen toiminnan edistämiseksi olla tulevissa sote-rakenteissa? Mitä voisi kansallinen koordinaatio moniammatillisen toiminnan edistämiseksi olla tulevissa sote-rakenteissa? Ulla Närhi Neuvotteleva virkamies, FaT Sosiaali- ja terveysministeriö Aikataulu 2016 2017 2018

Lisätiedot

EP Ikä-sote 29.4.2016. Ikäihmisten hyvinvoinnin edistäminen

EP Ikä-sote 29.4.2016. Ikäihmisten hyvinvoinnin edistäminen EP Ikä-sote 29.4.2016 Ikäihmisten hyvinvoinnin edistäminen 2 -Onni asuu kotona VISIO Jokaisen vastuu omasta hyvinvoinnistaan, omaehtoinen toiminta ja omahoito, 3- sektori ja vapaaehtoistoiminta, sähköiset

Lisätiedot

Hoito- ja hoivapalvelujen vaihtoehdot ja järjestäminen kuntaorganisaation näkökulmasta

Hoito- ja hoivapalvelujen vaihtoehdot ja järjestäminen kuntaorganisaation näkökulmasta Hoito- ja hoivapalvelujen vaihtoehdot ja järjestäminen kuntaorganisaation näkökulmasta 10.2.2011 Markku Tervahauta palvelualuejohtaja Kuopion kaupunki ASIAKASVOLYYMI Potentiaaliset asiakkaat (yritykset,

Lisätiedot

Asukasluvultaan pienten kuntien erityisliikunta 2013 Saku Rikala Erityisliikunnan päivät

Asukasluvultaan pienten kuntien erityisliikunta 2013 Saku Rikala Erityisliikunnan päivät Asukasluvultaan pienten kuntien erityisliikunta 2013 Saku Rikala Erityisliikunnan päivät 26. 27.8.2014 Kyselyn kohderyhmän kunnat Erityisliikunnan verkoston ulkopuoliset 207 Manner- Suomen kuntaa: Reilu

Lisätiedot

Senioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi

Senioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi Senioribarometri 2006 Senioribarometrin tarkoitus Päätimme heti pilotoida myös Senioribarometrin, sillä vanhemman väestön tarpeet ja toiveet ovat meille tärkeitä sekä toiminnallisesti että taloudellisesti.

Lisätiedot

Terveyspalvelujen tulevaisuus Suomessa

Terveyspalvelujen tulevaisuus Suomessa Terveyspalvelujen tulevaisuus Suomessa Vaikuttajatutkimuksen tulokset LUOTTAMUKSELLINEN Lehdistötilaisuus Lasipalatsi 12.6.2014 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti terveyspolitiikan vaikuttajien

Lisätiedot

VALINNANVAPAUS. sosiaali- ja terveyspalveluissa mitä, miten ja miksi?

VALINNANVAPAUS. sosiaali- ja terveyspalveluissa mitä, miten ja miksi? VALINNANVAPAUS sosiaali- ja terveyspalveluissa mitä, miten ja miksi? 1 VALINNANVAPAUS enemmän terveyttä samalla rahalla Sote-uudistuksen tavoitteena on kaventaa ihmisten hyvinvointi- ja terveyseroja, parantaa

Lisätiedot

HÄMEENLINNAN KAUPUNKI, ASUKASTUTKIMUS: IKÄIHMISTEN PALVELUT. Tutkimusraportti 21.12.2011. Mikko Kesä Merja Lehtinen. Anssi Mäkelä

HÄMEENLINNAN KAUPUNKI, ASUKASTUTKIMUS: IKÄIHMISTEN PALVELUT. Tutkimusraportti 21.12.2011. Mikko Kesä Merja Lehtinen. Anssi Mäkelä HÄMEENLINNAN KAUPUNKI, ASUKASTUTKIMUS: IKÄIHMISTEN PALVELUT Tutkimusraportti 21.12.2011 Mikko Kesä Merja Lehtinen Juuso Heinisuo Anssi Mäkelä TUTKIMUKSESTA YLEENSÄ Tämä on Hämeenlinnan kaupungin strategisen

Lisätiedot

Terveydenhuoltolaki ja terveyden edistäminen - mitä muutoksia yhteistoiminta-alueilla?

Terveydenhuoltolaki ja terveyden edistäminen - mitä muutoksia yhteistoiminta-alueilla? Terveydenhuoltolaki ja terveyden edistäminen - mitä muutoksia yhteistoiminta-alueilla? YHTEISTOIMINTA-ALUEVERKOSTON XIV TAPAAMINEN 17.2.2011 Helsinki Neuvotteleva virkamies Kerttu Perttilä, STM 1 2.3.2011

Lisätiedot

Maaseutukunnan näkökulmia Eksotesta. Kunnanjohtaja Anne Ukkonen Luumäen kunta

Maaseutukunnan näkökulmia Eksotesta. Kunnanjohtaja Anne Ukkonen Luumäen kunta Maaseutukunnan näkökulmia Eksotesta Kunnanjohtaja Anne Ukkonen Luumäen kunta Tietoa Luumäen kunnasta Vajaa 5000 asukasta 3000 vapaa-ajan asuntoa Useita kyliä, 2 isompaa taajamaa, hallinnollinen keskus

Lisätiedot

Sote & muuta ajankohtaista iäkkäiden palveluissa

Sote & muuta ajankohtaista iäkkäiden palveluissa Sote & muuta ajankohtaista iäkkäiden palveluissa Vanhusneuvostojen seminaari Lahti 23.5.3016 Virva Juurikkala, erityisasiantuntija STM/Sosiaali- ja terveyspalveluosasto Kaikille yhdenvertaiset sosiaali-

Lisätiedot

KomPAssi VARSINAIS-SUOMEN KESKITETTY ASIAKAS- JA PALVELUOHJAUSHANKE

KomPAssi VARSINAIS-SUOMEN KESKITETTY ASIAKAS- JA PALVELUOHJAUSHANKE KomPAssi VARSINAIS-SUOMEN KESKITETTY ASIAKAS- JA PALVELUOHJAUSHANKE Osana Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa (I&O)- kärkihanketta 1 Helmikuu 2017 Kärkihanke Kehitetään

Lisätiedot

Länsi-Suomen aluetulokset

Länsi-Suomen aluetulokset Terveyspalvelujen tulevaisuus kunnissa Länsi-Suomen aluetulokset Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti kyselytutkimuksen kunnanvaltuutettujen, kunnanjohtajien ja ylimpien sote-virkamiesten parissa

Lisätiedot

EktakompusOy asukastupatoimijoiden muodostama yhteiskunnallinen yritys. Oulu 31.10.2013 Sirkka-Liisa Mikkonen

EktakompusOy asukastupatoimijoiden muodostama yhteiskunnallinen yritys. Oulu 31.10.2013 Sirkka-Liisa Mikkonen EktakompusOy asukastupatoimijoiden muodostama yhteiskunnallinen yritys Oulu 31.10.2013 Sirkka-Liisa Mikkonen Yhteiskunnallinen yritys Yhteiskunnallinen yritysyhdistää yksityissektorin liiketoimintataidot

Lisätiedot

Kulttuurin ja hyvinvoinnin välisten yhteyksien kehittäminen Turussa

Kulttuurin ja hyvinvoinnin välisten yhteyksien kehittäminen Turussa Kuva: Nina Tienhaara, Osaamispolku-hanke 2013 Kulttuurin ja hyvinvoinnin välisten yhteyksien kehittäminen Turussa Marja Susi, Turun AMK /Taideakatemia. Diat, Anna-Mari Rosenlöf Taustaa Turun Kulttuuripääkaupunkivuosi

Lisätiedot

RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET

RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET 1 RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET Asiakastyytyväisyyden keskeiset osatekijät ovat palvelun laatua koskevat odotukset, mielikuvat organisaatiosta ja henkilökohtaiset palvelukokemukset.

Lisätiedot

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Tuomo Melin & Eeva Päivärinta, Sitra

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Tuomo Melin & Eeva Päivärinta, Sitra Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Lähtökohtia Ikäihmiset ovat voimavara - mahdollisuus - Suomen eläkeläiset ovat maailman koulutetuimpia ja terveimpiä - Vapaaehtoistyöhön ja -toimintaan osallistumiseen

Lisätiedot

HOLLOLAN KUNTASTRATEGIA

HOLLOLAN KUNTASTRATEGIA HOLLOLAN KUNTASTRATEGIA SWOT-ANALYYSI VAHVUUDET Sijainti ja yhteydet Viihtyisä asuin- ja elinympäristö Asumisen ja asuinympäristön monipuoliset vaihtoehdot Vahva kulttuuriperintö Nopea reagointi Päätöksentekokyky

Lisätiedot

Toimintakyky ja arjen sujuvuus

Toimintakyky ja arjen sujuvuus Toimintakyky ja arjen sujuvuus palvelukokonaisuuden valmistelun ja muutoksen perusteita Sirkka Karhula selvityshenkilö Organisaatiotoimikunta 7.2.2011 Valmistelun lähtökohtia: tuetaan toimintakykyä ja

Lisätiedot

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa Kaikille oikeus terveelliseen ja turvalliseen elämään Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen lähtökohtana ovat

Lisätiedot

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia Liite 2 Kuntayhtymä Kaksineuvoinen Strategia 2010-2015 MISSIO / TOIMINTA-AJATUS Hyvinvoiva ja toimintakykyinen kuntalainen Missio = organisaation toiminta-ajatus, sen olemassaolon syy. Kuvaa sitä, mitä

Lisätiedot

(Suomen virallinen tilasto (SVT) 2010) 100 % 75 % 50 % 25 % 0 % kyllä ei Pääasialliset asiakkaat kansainvälisesti - julkinen sektori (34) Pääasialliset asiakkaat kansainvälisesti - kuluttajat (35) Pääasialliset

Lisätiedot

Monitoimijayhteistyöllä uusiin haasteisiin

Monitoimijayhteistyöllä uusiin haasteisiin 1 Monitoimijayhteistyöllä uusiin haasteisiin Pisara koordinaatio Oulun kaupunki Projektijohtaja Koordinaattori Minna Angeria Vastuullinen johtaja Keijo Koski 29.4 2010 Hymykin on herkässä kun on kumppani

Lisätiedot

Perusterveydenhuollon suunta 2011 kyselytutkimuksen tulokset. Nordic Healthcare Group Oy Suomen Lääkäriliitto 1.4.2011

Perusterveydenhuollon suunta 2011 kyselytutkimuksen tulokset. Nordic Healthcare Group Oy Suomen Lääkäriliitto 1.4.2011 Perusterveydenhuollon suunta 0 kyselytutkimuksen tulokset Nordic Healthcare Group Oy Suomen Lääkäriliitto..0 Johdanto Perusterveysbarometri 0 Nordic Healthcare Group Oy ja Suomen Lääkäriliitto ovat toteuttaneet

Lisätiedot

Omahoidon juurruttamisen polut. Ennakointi ja sosiotekninen muutos Ikääntymisen tulevaisuudet Hotelli Arthur Sirkku Kivisaari

Omahoidon juurruttamisen polut. Ennakointi ja sosiotekninen muutos Ikääntymisen tulevaisuudet Hotelli Arthur Sirkku Kivisaari Omahoidon juurruttamisen polut Ennakointi ja sosiotekninen muutos Ikääntymisen tulevaisuudet Hotelli Arthur 10.10.12 Sirkku Kivisaari 2 Jäsennys 1. Mitä on terveys? 2. Paradigman muutos terveyspalveluissa

Lisätiedot

Helsingin sosiaali- ja terveysvirasto yritysmyönteisenä yhteistyökumppanina

Helsingin sosiaali- ja terveysvirasto yritysmyönteisenä yhteistyökumppanina Helsingin sosiaali- ja terveysvirasto yritysmyönteisenä yhteistyökumppanina vs. apulaiskaupunginjohtaja Pia Sutinen 23.4.2015 Helsingin elinkeinopäivä Sosiaali- ja terveysviraston arvoverkko 2015 (tubu)

Lisätiedot

PALVELUOHJAUS POHJOIS-SATAKUNNAN HANKEKUNNAT HONKAJOKI, JÄMIJÄRVI, KANKAANPÄÄN, KARVIA

PALVELUOHJAUS POHJOIS-SATAKUNNAN HANKEKUNNAT HONKAJOKI, JÄMIJÄRVI, KANKAANPÄÄN, KARVIA POHJOIS-SATAKUNNAN HANKEKUNNAT HONKAJOKI, JÄMIJÄRVI, KANKAANPÄÄN, KARVIA 1 PALVELUOHJAUS - Asiakkaan etua korostava työmenetelmä, jolla kootaan palvelut asiakkaan tueksi ja lievennetään palvelujärjestelmän

Lisätiedot

Kauppakamarien yritysjohtajakysely digitalisaatiosta. Syyskuu 2014

Kauppakamarien yritysjohtajakysely digitalisaatiosta. Syyskuu 2014 Kauppakamarien yritysjohtajakysely digitalisaatiosta Syyskuu 2014 Kyselystä Kauppakamarien yritysjohtajakysely kartoitti digitalisaatioon liittyviä haasteita ja tavoitteita yrityksissä. Toteutettiin 8.9.

Lisätiedot

Länsi-Suomen Diakonialaitos. Diakonialaitoksen säätiö PDL Palvelut Oy 2016

Länsi-Suomen Diakonialaitos. Diakonialaitoksen säätiö PDL Palvelut Oy 2016 Länsi-Suomen Diakonialaitos Diakonialaitoksen säätiö PDL Palvelut Oy 2016 Diakonialaitoksen konserni Yhteiskunnallisen konsernin, Länsi- Suomen Diakonialaitoksen säätiön ja PDL Palvelut Oy:n esittely lyhyesti

Lisätiedot

Rajapinnat: Järjestöihin ja kuntiin. Antti Kuopila Erityisasiantuntija Kuntaliitto 2.5.2016

Rajapinnat: Järjestöihin ja kuntiin. Antti Kuopila Erityisasiantuntija Kuntaliitto 2.5.2016 Rajapinnat: Järjestöihin ja kuntiin Antti Kuopila Erityisasiantuntija Kuntaliitto 2.5.2016 Maakuntia ja tulevaisuuden kuntia tulee valmistella samanaikaisesti VALTIO Ohjaus ja resurssit Vuorovaikutus Ohjaus

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysryhmä

Sosiaali- ja terveysryhmä Porin seudun kuntarakenneuudistus TOIMEKSIANTO: Sosiaali- ja terveysryhmä Johtopäätökset sosiaali- ja terveyspalveluiden nykytilan arvioinnista Sosiaalipalvelujen visio ja tavoitteet uudessa kunnassa Sosiaali-

Lisätiedot

Järjestimme asiakastyytyväisyyskyselyn kesä-heinäkuussa Vastauksia kertyi yhteensä 37 kappaletta. Kiitos kaikille vastanneille!

Järjestimme asiakastyytyväisyyskyselyn kesä-heinäkuussa Vastauksia kertyi yhteensä 37 kappaletta. Kiitos kaikille vastanneille! Kesä 2016 ASIAKASTYYTYVÄISYYS Järjestimme asiakastyytyväisyyskyselyn kesä-heinäkuussa 2016. Vastauksia kertyi yhteensä 37 kappaletta. Kiitos kaikille vastanneille! Kokosimme tähän dokumenttiin yhteenvedon

Lisätiedot

Kohti maakunnallisia integroituja palvelukokonaisuuksia muutosagentin toimintamallia Eksotesta. Kehitysjohtaja Merja Tepponen, TtT

Kohti maakunnallisia integroituja palvelukokonaisuuksia muutosagentin toimintamallia Eksotesta. Kehitysjohtaja Merja Tepponen, TtT Kohti maakunnallisia integroituja palvelukokonaisuuksia muutosagentin toimintamallia Eksotesta Kehitysjohtaja Merja Tepponen, TtT Etelä Karjalan sosiaali ja terveydenhuollon ky, Eksote järjestää maakunnan

Lisätiedot

KOTIHOIDON ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ARJEN SUJUVUUDESTA, SAAMISTAAN PALVELUISTA SEKÄ OSALLISUUDESTAAN NIIDEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN

KOTIHOIDON ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ARJEN SUJUVUUDESTA, SAAMISTAAN PALVELUISTA SEKÄ OSALLISUUDESTAAN NIIDEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN KOTIHOIDON ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ARJEN SUJUVUUDESTA, SAAMISTAAN PALVELUISTA SEKÄ OSALLISUUDESTAAN NIIDEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN Kehittämiskoordinaattori Tuula Ekholm Liittyminen KKE -hankekokonaisuuteen

Lisätiedot

Webropol -kysely kotihoidon henkilöstölle kuntoutumissuunnitelmien laadinnasta ja toteutuksesta

Webropol -kysely kotihoidon henkilöstölle kuntoutumissuunnitelmien laadinnasta ja toteutuksesta Ikäihmisten arjen ja palvelujen parantamiseksi 2014-2016 Webropol -kysely kotihoidon henkilöstölle kuntoutumissuunnitelmien laadinnasta ja toteutuksesta WEBROPOL -KYSELY Kuntoutumissuunnitelmien laadinnasta

Lisätiedot

Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa

Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa Sn Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa 1 18.1.2017 Tavoitteet Asiakas keskiössä Vaikuttavat ja toimintakykyä ylläpitävät toimintatavat ovat käytössä ja asiakkaiden

Lisätiedot

Terveysasemien asiakasvastaava -toiminta

Terveysasemien asiakasvastaava -toiminta Terveysasemien asiakasvastaava -toiminta Palvelumuotoilulla parempia palveluita riskiryhmille II -hanke Halko-koulutus 12.11.2015 Tarve ja kohderyhmä Tarve kehittää terveysasemien työtä vastaamaan paremmin

Lisätiedot

Kansallinen muistiohjelma - Tavoitteena muistiystävällinen Suomi

Kansallinen muistiohjelma - Tavoitteena muistiystävällinen Suomi Kansallinen muistiohjelma - Tavoitteena muistiystävällinen Suomi AVI verkostopäivä 17.11.2015 Helsinki Anita Pohjanvuori Asiantuntija, Muistiliiton muistiohjelmatoiminta v v Muistisairaiden ihmisten ja

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelusuunnitelma

Ikäihmisten palvelusuunnitelma Kirjasto- ja kulttuuripalvelut Ikäihmisten palvelusuunnitelma 2016-2018 Kuva Sirkku Petäjä www.nurmijarvi.fi Palveluja ikäihmisille Kirjasto- ja kulttuuripalvelut laati ensimmäisen ikäihmisten palvelusuunnitelman

Lisätiedot

Inkoo 2020 18.6.2015

Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoon missio Inkoon kunta luo edellytyksiä inkoolaisten hyvälle elämälle sekä tarjoaa yritystoiminnalle kilpailukykyisen toimintaympäristön. Kunta järjestää inkoolaisten peruspalvelut

Lisätiedot

TERVEYSPALVELUIDEN YHTEENSOVITTAMINEN MUUTTUVASSA MAAILMASSA IX Terveydenhuollon laatupäivä 17.4.2012, Helsinki

TERVEYSPALVELUIDEN YHTEENSOVITTAMINEN MUUTTUVASSA MAAILMASSA IX Terveydenhuollon laatupäivä 17.4.2012, Helsinki POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI TERVEYSPALVELUIDEN YHTEENSOVITTAMINEN MUUTTUVASSA MAAILMASSA IX Terveydenhuollon laatupäivä 17.4.2012, Helsinki Aino-Liisa Oukka Dos., johtajaylilääkäri Pohjois-Pohjanmaan

Lisätiedot

Valinnanvapaus on kuntoutujan mahdollisuus

Valinnanvapaus on kuntoutujan mahdollisuus Valinnanvapaus on kuntoutujan mahdollisuus Kuntoutusverkosto KUVE Sitaatit Kuntoutussäätiön ja SOSTE Suomen sosiaali- ja terveys ry:n kyselystä toukokuu 2016 1. Ihmiskeskeinen kuntoutus rakennetaan yhdessä

Lisätiedot

Avoimen julkisen tiedon vaikutus suomalaisiin yrityksiin

Avoimen julkisen tiedon vaikutus suomalaisiin yrityksiin Avoimen julkisen tiedon vaikutus suomalaisiin yrityksiin Maankäyttötieteiden laitos Geoinformatiikan tutkimusyhmä Julkisen tiedon avaaminen - tutkimustietoa avaamispäätöksen tueksi Tarve Paikkatietojen

Lisätiedot

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita

Lisätiedot

Yrittäjien malli sote- ja maakuntauudistukseen. Suomen Yrittäjät

Yrittäjien malli sote- ja maakuntauudistukseen. Suomen Yrittäjät Yrittäjien malli sote- ja maakuntauudistukseen Suomen Yrittäjät 1. Maakunnan tehtävät Maakunnista vahvoja elinkeinotoimijoita 1. Palvelulupaus asiakaslähtöisyys, digitaalisuus ja kustannustehokkaat palveluratkaisut

Lisätiedot

Biotuli-kyselytutkimus

Biotuli-kyselytutkimus Biotuli-kyselytutkimus Toteutettiin keväällä 2012 Tavoitteena oli saada tietoa Kaakkois-Suomen yritysten näkemyksistä bioliiketoiminnasta sekä yhteistyösuhteista muiden yritysten kanssa. Vastaajina Etelä-Karjalaiset

Lisätiedot

Terveyspalvelujen tulevaisuus kunnissa. Lounais-Suomen aluetulokset

Terveyspalvelujen tulevaisuus kunnissa. Lounais-Suomen aluetulokset Terveyspalvelujen tulevaisuus kunnissa Lounais-Suomen aluetulokset Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti kyselytutkimuksen kunnanvaltuutettujen, kunnanjohtajien ja ylimpien sote-virkamiesten parissa

Lisätiedot

To Be or Well-Be seminaari Oulu 27.9.2011. Tulevaisuus ja hyvinvointiyrittäjyys

To Be or Well-Be seminaari Oulu 27.9.2011. Tulevaisuus ja hyvinvointiyrittäjyys To Be or Well-Be seminaari Oulu 27.9.2011 Tulevaisuus ja hyvinvointiyrittäjyys Sisältö Hyvinvointivaltion ja palveluiden ajurit missä mennään? Hyvinvointialan yrittäjyys missä ja minne mennään? Esimerkkejä

Lisätiedot

Mallu kylillä. Merja Tepponen 3.11.2011

Mallu kylillä. Merja Tepponen 3.11.2011 Mallu kylillä Merja Tepponen 3.11.2011 Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Lappeenrannassa sosiaali- ja terveystoimi yhdistettiin 1975 Kotipalvelu- ja kotisairaanhoito yhdistettiin 1992 Sairaanhoitopiiri

Lisätiedot

Mitä valinnanvapaus tarkoittaa minulle?

Mitä valinnanvapaus tarkoittaa minulle? Mitä valinnanvapaus tarkoittaa minulle? Valinnanvapauslain luonnoksen mukaisesti 21.12.2016 1 21.12.2016 Valinnanvapaus on osa soteuudistusta Soteuudistuksen tavoitteena on varmistaa ihmisille yhdenvertaiset

Lisätiedot