Yrityksiä kiinnostaa liikkuvien hyvinvointipalveluiden kehittäminen. Helena Rautiainen - Elina Tauriainen

Transkriptio

1 Yrityksiä kiinnostaa liikkuvien hyvinvointipalveluiden kehittäminen Helena Rautiainen - Elina Tauriainen Saimaan ammattikorkeakoulu Saimaa University of Applied Sciences 2012

2 Sisällys 1 Johdanto Hyvinvointipalvelut Hyvinvoinnin käsite Hyvinvointipalvelut Liikkuvat palvelut Hyvinvointipalveluyrityskysely Toteutus Yritystiedot Liikkuvien palveluiden mahdollisuudet ja esteet Johtopäätökset LÄHTEET LIITTEET Liite 1 Hyvinvointipalveluyrityskysely 2 (16)

3 1 Johdanto Saimaan ammattikorkeakoulu on mukana Metropolia ammattikorkeakoulun johtamassa ja yhdeksän yhteistyökumppanin toteuttamassa HEA- hankkeessa, Hyvinvointia ja energiatehokkuutta asumiseen: Innovaatioympäristön ja käyttäjätiedon hyödyntäminen hyvinvoinnissa ja energiansäästössä. Saimaan ammattikorkeakoulu koordinoi omaa osahanketta: Ikäihminen haja-asutusalueella, jonka tavoitteena on selvittää niitä hajaasutusalueilla asuvien ikäihmisten palvelutarpeita ja asumisympäristön muutostarpeita, jotka mahdollistavat asumisen kotona mahdollisimman pitkään. Osaprojektin toimenpiteet toteutetaan Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin (Eksote) toimintaalueella. Eksote on yhteistyökumppanina palvelutarvekartoituksessa ja palvelujen kehittämisessä. Yhteistyössä on mukana myös Lappeenrannan teknillinen yliopisto (LUT). Hankkeessa pyritään tavoittamaan alueen innovatiivisia hyvinvointialan yrittäjiä ja aktivoimaan heitä mukaan palvelujen tuotantoon. Hankkeen yhtenä toimenpiteenä on kehittää julkisen sektorin lisäksi erilaisia palvelukonsepteja. Erityisenä kiinnostuksen kohteena ovat liikkuvat palvelumallit. Tässä raportissa määritellään aluksi lyhyesti hyvinvoinnin, hyvinvointipalveluiden ja liikkuvien palveluiden käsitteitä, minkä jälkeen esitellään marraskuussa 2012 Etelä-Karjalan alueen hyvinvointipalveluyrityksille tehdyn kyselyn tuloksia. Kyselyssä kartoitettiin yritysten kiinnostusta laajentaa toimintaansa haja-asutusalueen ikäihmisten tarpeita vastaavaksi ja uusien palvelukonseptien kokeilemiseksi. 3 (16)

4 2. Hyvinvointipalvelut 2.1 Hyvinvoinnin käsite Hyvinvoinnin keskeisimpiä osia ovat terveyden ja toimintakyvyn ohella ihmissuhteet, mielekäs tekeminen, asuminen ja muu elinympäristö, toimeentulo ja turvallisuus. Hyvinvointiin kuuluu sekä objektiivisesti mitattavia asioita että subjektiivisia arvostuksia ja kokemuksia. Ulkoisesti havainnoitava ja mitattava hyvinvointi on yleensä yhteydessä koettuun hyvinvointiin, mutta ei aina eikä suoraviivaisesti. Huonoltakin vaikuttavissa aineellisissa olosuhteissa voi voida hyvin mieleltään, eivätkä aineellinen vauraus ja hyvä fyysinen terveys takaa elämäniloa ja mielen tasapainoa. Hyvinvoinnin osatekijät jaetaan yleensä kolmeen ulottuvuuteen: terveyteen, materiaaliseen hyvinvointiin ja koettuun hyvinvointiin tai elämänlaatuun. Hyvinvointi-käsite viittaa suomen kielessä sekä yksilölliseen hyvinvointiin että yhteisötason hyvinvointiin. Yhteisötason hyvinvoinnin ulottuvuuksia ovat muun muassa elinolot, työllisyys ja työolot sekä toimeentulo. Yksilöllisen hyvinvoinnin osatekijöiksi taas luetaan sosiaaliset suhteet, itsensä toteuttaminen, onnellisuus ja sosiaalinen pääoma. Jussi Simpura (2008) tiivistää hyvinvointitutkimuksen lähestymistavat ja yritykset asettaa päteviä hyvinvointi-indikaattoreita neljäksi näkökulmaksi: tuloilla, kulutuksella, osallisuudella ja hyvinvointipalveluilla tarkasteltava hyvinvointi. Hyvinvointi on ihmisen fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista hyvää oloa. Hyvinvointi syntyy ihmisen itsensä, hänen läheistensä, elinympäristönsä ja palvelujärjestelmän toiminnan sekä yhteiskuntapolitiikan tuloksena. Koettuun hyvinvointiin vaikuttavat aineellisten olosuhteiden lisäksi paljon kyvyt, taidot ja motivaatio vaalia ja ylläpitää omaa hyvinvointia eli mielen sisäiset ominaisuudet. 2.2 Hyvinvointipalvelut Hyvinvointipalveluiksi määritellään terveydenhoito-, sosiaali-, lääkäri- ja sairaanhoito-, ja kotipalvelut sekä erilaiset täydentävät ja vaihtoehtoiset palvelut. Aikaisemmin näistä palveluista käytettiin nimitystä peruspalvelut, mikä loi käsityksen, että ne ovat kaikkien kansalaisten 4 (16)

5 käytettävissä maksutta. Nykyisin puhutaan hyvinvointipalveluista, joissa laajimmillaan on kysymys kaikista sellaisista palvelusta, jotka kustannetaan julkisin varoin tai joissa on mukana merkittävää julkista subventiota, jota perustellaan kansalaisten hyvinvoinnilla. Kun hyvinvoinnin käsite muuttuu yhä kokonaisvaltaisemmin ihmisen elämää kuvaavaksi käsitteeksi, myös hyvinvointialan käsite laajenee. Hyvinvointialan palveluiksi katsotaan nykyään sosiaali- ja terveydenhuollon sekä Kansaneläkelaitoksen ja Työvoimahallinnon palvelut, mutta yhtä hyvin myös hius- ja kauneudenhoitoalan palvelut. Lisäksi hyvinvointialaan liitetään hyvinvointimatkailu ja ainakin osittain myös kulttuuri-, koulutus- ja ympäristöala. Alan ydin on julkisissa palveluissa ja toiminnoissa, mutta kaikilla hyvinvoinnin lohkoilla yritystoiminnan ja ns. kolmannen sektorin toimintojen osuus on nopeasti kasvamassa. (Suutari 2008) Ikäihmisten itsenäisen elämän mahdollistamiseksi 2000-luvulla tarvitaan perinteisten vanhuspalvelujen lisäksi myös palveluratkaisuja, jotka eivät kuulu julkisen sosiaali- ja terveydenhuollon piiriin. Palveluyritykset, kolmas sektori ja kunnat tuottavat sekä erilaisia arkipalveluja että sosiaali- ja terveyspalveluja. Matkatoimistot, kirjakaupat, kylpylät ja päivittäistavarakaupat ovat esimerkkejä ikäihmisten kannalta tärkeistä palveluista. Kolmas sektori ylläpitää järjestöjä, kerhoja, sekä järjestää matkoja. Kunnilla on kulttuuri- ja liikuntapalveluja. Eri sektorien kesken tarvitaan uudenlaista yhteistyötä ja erilaisia palvelutoreja sekä foorumeita, joissa asiakas ja palveluntuottaja kohtaavat. (Seniori 2000) 2.3 Liikkuvat palvelut Monet palvelurakenteeseen, väestön huoltosuhteeseen liittyvät tekijät sekä palveluiden laatuun liittyvät odotukset antavat yksityisten hyvinvointipalvelujen tuottajille ja järjestäjille uusia mahdollisuuksia kehittää kustannustehokkaita ja laadukkaita hyvinvointipalveluita asiakkaiden tarpeisiin. Liikkuvat eli mobiilipalvelut ovat arkea kunnan palvelumuodoissa. Myös monet muut eri toimijat vievät palveluita kotiin tai lähelle kotia. 5 (16)

6 Liikkuvat palvelut jakautuvat karkeasti kolmeen ryhmään: Kyyditys- ja asiointipalvelut, joissa perusajatus on viedä asiakas palvelun luo Yhden palvelukokonaisuuden autopalvelut, kuten kirjasto-, kauppa- tai poliisin lupahallintoauto Monipalveluautot, joista saa eri sektoreiden tai toimijoiden palveluita. (Kuntaliitto 2012) Palveluverkon osalta tarvitaan nykyistä kevyempiä palvelurakenteita, esimerkiksi liikkuvat palvelut (hyvinvointibussi) tai kansalaisten käyttämien peruspalveluiden yhteydessä olevat palvelut, kuten terveyskioskit ostoskeskusten yhteydessä. Palveluita tulee myös tuottaa koteihin nykyistä laajemmin, esimerkiksi sairauden- ja saattohoito. Palveluita tulee olla saatavilla vuorokauden eri aikoina ja niiden käyttöä tulee joustavoittaa ja tehostaa. Esimerkiksi pitkäaikaissairaat voisivat saada mobiililaitteeseen tiedon vapaista ja lähistöllä olevista hoitopaikoista akuuttitilanteissa. Samoin voidaan parantaa palveluiden käyttöastetta tuottamalla ajantasaista tietoa vapaista hoitopaikoista ja -ajoista. (Lunnas 2009) Hyvinvointipalvelujen kysyntä kasvaa, kun tulotaso nousee ja ostovoima kasvaa. Kuntalaisen, ihmisen oma panos on riippuvainen tulotasosta, ostotottumuksista ja kyvystä hankkia hyvinvointipalveluita joko itselle tai omaisille. Palvelun loppukäyttäjät: asiakkaat tulevat tietoisemmiksi valinnoistaan, kun valinnan mahdollisuudet lisääntyvät. On luotava uusia tapoja vastata kasvaviin tarpeisiin. Yksi keino on ns. tuottaja-tilaajamalli, jossa kunta ostaa tarvittavat palvelut yksityiseltä ja kolmannelta sektorilta palvelutuotantona. Jatkuvuus, luotettavuus ja hinta ovat tärkeitä kriteereitä. Tuottajalla ei ole niinkään väliä. Kattava ja laadukas palvelutarjonta edellyttää tulevaisuudessa entistä tiiviimpää yhteistyötä kuntien ja yritysten välillä. Kehitetään toimintamalleja, jotka parhaimmillaan tuottavat kustannussäästöjä. (Merilahti 2011) Palvelut, palveluliiketoiminta ja palveluinnovaatiot eivät ole yksiselitteisesti tai yhdenmukaisesti haltuun otettavissa oleva ilmiö. Palveluliiketoiminta tuo yrityksen aina lähemmäksi asiakasta. Palveluliiketoiminnan menestyksekäs toteuttaminen vaatii kykyä ymmärtää asiakasta ja luoda ratkaisuja, jotka tuovat lisäarvoa asiakkaalle. Palveluliiketoimintaan siirtyminen ravisuttaa yritystä monella tasolla ja haastaa sen kehittämään osaamistaan. 6 (16)

7 3. Hyvinvointipalveluyrityskysely 3.1 Toteutus Marraskuussa 2012 Webropol-kyselynä (Liite 1) tehdyn hyvinvointipalveluyrityskyselyn tarkoituksena oli kartoittaa Etelä-Karjalan alueen hyvinvointipalveluyrityksiä, jotka ovat kiinnostuneita laajentamaan toimintaansa haja-asutusalueen ikäihmisten tarpeita vastaavaksi ja kiinnostuneita uusien palvelukonseptien kokeilusta. Yritysten yhteystietoja kerättiin Fonectan Internet-palveluiden kautta, tai jos sähköpostiosoitetta ei sitä kautta löytynyt, sitä kysyttiin yrityksen edustajalta puhelimitse. Kysely lähetettiin eri alojen (hyvinvointi-, kauppa- ja kuljetuspalvelut) paikallisille toimijoille 342 yritykseen. Kyselyyn vastasivat määräajassa 76 yritystä. Vastausprosentti oli 22,22 %. Vastaajista 64 (84,2 %) edusti yksityisyrityksiä. Järjestöjä oli 8 (10,5 %), julkisen sektorin edustajia 2 (2,6 %) ja muita myös 2 (2,6 %). Muista toinen ilmoitti olevansa yhdistys ja toinen seurakunta. 3.2 Yritystiedot Vastaajien joukossa oli eniten fysioterapia- ja kuntoutuspalveluiden sekä hoivapalveluiden tarjoajia. Näitä kumpiakin palveluita tarjosi 23 (30,3%) yritystä. Kolmanneksi suurin palveluryhmä oli vapaa-ajan virkistystoiminta, jota tarjosivat 19 (25%) yritystä. Edustettuina olivat myös kolme eri palveluryhmää: asiantuntijapalvelut, sosiaalipalvelut ja terveyden- tai sairaanhoitopalvelut, joita kutakin tarjosivat 17 (22,4%) yritystä. Vähiten edustettuina vastaajien joukossa olivat kulttuuripalvelut, lääkäripalvelut, seurakunnan palvelut sekä turvapalvelut joita kutakin tarjosivat 2 (2,6%) vastannutta yritystä. Muita vastanneiden yritysten tarjoamia tuotteita ja palveluita olivat apteekkipalvelut, apuvälinepalvelut, asumisen tukipalvelut, asumispalvelut, kaupan palvelut, kiinteistöpalvelut, kodinhoitopalvelut, kuljetuspalvelut ja liikuntapalvelut. Valtaosa vastanneista yrityksistä (57,9%) työllisti 1-5 työntekijää. Enemmistöllä yrityksiä (39,5%) oli yli 500 asiakasta vuodessa. Suurin osa vastaajista (44,7%) toimi muutaman kunnan muodostamalla markkina-alueella. 7 (16)

8 Toiminnan kannattavuuden kehitystä viiden viimeisen vuoden aikana selvitettiin kysymyksellä, jossa pyydettiin kuvaamaan kyseistä tekijää. Vastausvaihtoehto 1 tarkoitti voimakasta nousua ja 5 voimakasta laskua. (Kuva 1). Yrityksistä 42,1 % piti toimintaa vakaana, ja 18,4 % näki toiminnan olevan hiipumassa lähitulevaisuudessa. Loput 39,5 % kokivat tulevaisuudennäkymät positiivisina ja odottivat kannattavuuden kasvavan seuraavien viiden vuoden aikana. Yritykset näkivät asiakkaansa uskollisina ja palvelunsa melko laajoina ja joustavina useampia asiakasryhmiä kiinnostavina. Kuva 1. Kannattavuuden kehitys Toimialan kilpailutilannetta selvitettiin väittämäkysymyksellä, jossa asteikolla (1-5) 1 tarkoitti ei pidä paikkaansa ja 5 pitää paikkansa. Suurimmat keskiarvot saivat väittämät: Kilpailu tulee kiristymään seuraavan kolmen vuoden aikana, Kilpailu on kiristynyt viime vuosina, Nykyinen kilpailu on erittäin voimakasta ja Nykyisten kilpailijoiden määrä on suuri. Väittämä Asiakkaiden vaikutus kilpailun tasoon on vähentynyt viime vuosien aikana sai pienimmän arvon. (Kuva 2). 8 (16)

9 Kuva 2. Toimialan kilpailutilanne Kilpailutilanteen nähtiin siis kiristyneen viime aikoina, olevan nykyiselläänkin voimakasta ja vielä kiristyvän lähitulevaisuudessa. Kilpailijoiden määrä koettiin suureksi. Paine kilpailun tasoon tulee jostain muualta yhteiskunnasta kuin asiakkailta, sillä asiakkaiden ei koettu vaikuttavan kilpailuun vahvasti. 9 (16)

10 Yritykset pitivät toimintatapaansa innovatiivisena ja olivat valmiita tekemään organisaatiomuutoksia sopeutuakseen ympäristön muutoksiin sekä suhtautuivat myönteisesti teknologisiin muutoksiin ja etsivät aktiivisesti uusia keinoja parantaa tehokkuuttaan. Yhteistyöstä eri toimijoiden kanssa oltiin kiinnostusneita kyselyyn vastanneiden yritysten keskuudessa, mutta siinä nähtiin myös haasteita esimerkiksi eri suuruusluokan yritysten välillä. (Kuva 3). 10 (16)

11 Kuva 3. Yhteistyö eri toimijoiden kanssa 3.3 Liikkuvien palveluiden mahdollisuudet ja esteet Ammatillinen osaaminen nähtiin tärkeimpänä edellytyksenä liikkuvissa palveluissa toimimiselle (34 vastaajaa, 45,3% vastaajista). Toiseksi vahvimpina nousivat esiin asiakaspalvelu ja asiakkaiden tunteminen (11 vastaajaa 14,7% vastaajista). Muina menestystekijöinä mainittiin 11 (16)

12 sopeutuminen ja joustavuus, moniammatillinen yhteistyö, monipuolisuus sekä markkinointi ja talousosaaminen (Kuva 4). Kuva 4. Yrityksen rooli liikkuvissa palveluissa edellyttää Suurimpana esteenä liikkuvien hyvinvointipalveluiden toteutumiselle yritykset (59,2%) pitivät yhteiskunnan tuen puutetta. Toiseksi suurimpana esteenä (51,9%) toteutumiselle nähtiin yrityksen omien resurssien puutteet. Muina menestystä heikentävinä tekijöinä mainittiin työvoimaresurssien puute, järjestölähtöiset toimintatavat, kouluttautuminen, suuret asiakassopimukset, asiakkaiden haluttomuus kotikäynteihin, vastaanottotilan puute sekä kunnan väkiluvun lasku. Pienimpinä esteinä liikkuvien hyvinvointipalveluiden toteutumiselle yrittäjät pitivät teknologian riittämättömyyttä sekä standardien puutetta. (Kuva 5). 12 (16)

13 Kuva 5. Suurimmat esteet liikkuvien palveluiden toteutumiselle Tärkeimpänä liikkuvien palveluiden toteutumisen edellytyksenä nähtiin yhteistyöverkosto ja moniammatillisuus. Yhteistyötä toivottiin sekä muiden toimijoiden että kolmannen sektorin kanssa. Keskenään ja julkisen sektorin kanssa yhteistyötä tekevät yritykset mainitsivat jo nykyisinä vahvuuksinaan verkostoitumisen ja moniammatillisen yhteistyön. Valtiolta ja kunnilta toivottiin rahoitusta toiminnalle. Osa koki sen jopa edellytyksenä toiminnan käynnistämiselle. Toisaalta yrittäjät ajattelivat asiakkaiden olevan myös valmiita maksamaan laadusta. Osalla yrityksistä oli jo nyt valikoimassaan liikkuvia palveluita. Palveluverkon johtajan rooliin sen sijaan oli melko vähän halukkuutta. Kaksi vastaajaa olvati täysin samaa mieltä siitä, että heillä olisivat jo nyt mahdollisuudet ottaa johtajan rooli tässä verkostossa. Kolme ajattelivat, että he pystyisivät ottamaan johtajan roolin lähitulevaisuudessa. Samoin kolme vastaajaa kertoivat olevansa todella kiinnostuneita ottamaan johtajan roolin verkostossa. (Kuva 6). 13 (16)

14 Kuva 6. Kiinnostus toimintaan liikkuvissa hyvinvointipalveluissa Liikkuvat hyvinvointipalvelut ovat todennäköinen palvelutuotannon muoto tulevaisuudessa. Yrityksistä reilu puolet (56,8 %) ajattelivat, että liikkuvat hyvinvointipalvelut ovat potentiaalinen ja tärkeä kehityskohde, jolla on hyvät tulevaisuudennäkymät. Vastaajista 16 ilmoitti olevansa täysin samaa mieltä siitä, että he todennäköisesti tulevat olemaan mukana liikkuvia 14 (16)

15 hyvinvointipalveluita järjestämässä, ja 22 vastaajaa oli täysin samaa mieltä siitä, että heillä on halukkuutta olla mukana. 4. Johtopäätökset Etelä-Karjalan alueen hyvinvointipalveluja tuottavat yritykset näkevät mahdollisuuden olla mukana liikkuvien palveluiden verkostossa, ja kuulla siitä lisää sekä olla kehittämässä liikkuvien hyvinvointipalveluiden konseptia. Samoin kolme vastaajaa kertoivat olevansa todella kiinnostuneita ottamaan johtajan roolin verkostossa. Väestön ikääntymisen ja taloudellisten resurssien niukkuuden yrittäjät ajattelivat vaikuttavan keskeisesti liikkuvien palveluiden toteutumismahdollisuuksiin. Palveluverkon organisointi, hallinnointi ja markkinointi nähtiin tärkeinä kysymyksinä, joihin olisi ensin saatava vastauksia. Järjestämistavoissa on huomioitava monituottajuus eli yksityisen ja kolmannen sektorin toiminta palveluntuottajana julkisen sektorin rinnalla. Esimerkiksi ikäihmisten osalta omaisten jaksamista ja toimintaedellytyksien turvaamista voitaisiin tukea joustavan palvelusetelin avulla. Omaiset voisivat sopia työnjaosta ammattilaisten kanssa siten, että heidän jaksamisensa ikäihmisen tuen tuottajana paranee. Lisäksi keskeistä on kehittää edelleen monipuolista palvelutarpeen arviointia ja palveluohjauksen käytäntöjä. Hyvinvointipalveluyritykset eivät siis yksinään kykene rakentamaan uudenlaista hyvinvointiympäristöä. Väestön ikääntyminen ja taloudellisten resurssien niukkuus vaikuttavat liikkuvien palveluiden toteutumismahdollisuuksiin. Verkostomallisessa palveluverkossa kunnan rooli voisi painottua koordinaattorina ja yhteystahona asiakkaaseen päin. Samalla yritykset erikoistuisivat verkostossa tuottamaan ydinosaamiseensa liittyviä palveluita, jotka koottaisiin asiakkaan tarpeen mukaisiksi kokonaisuuksiksi joko kunnan tai erillisen yrityksen organisoiman palvelukeskuksen kautta. Uudistuvan palvelumallin keskeisiä lähtökohtia ovat asiakas- ja tarvelähtöisyys, kuntalaisten omatoimisuuden vahvistaminen sekä valinnanvapaus. Kunnan tulee varmistaa kunnan ja yksityisen tuottajan sekä erilaisten tuottajien välinen yhteistyö sopimuskauden aikana. Myös kuntalaisille tiedottamisesta tulee huolehtia palvelutarjonnan monipuolistuessa. Järjestämisvelvollisuus säilyy kunnalla myös ulkoistetuissa palveluissa. 15 (16)

16 LÄHTEET Avaus tulevaisuuden hyvinvointipalvelut. sti.pdf?version=1&modificationdate= Luettu Luettu Luettu Luettu Immonen, M & Koivuniemi, K. Lappeenrannan teknillinen yliopisto & Laasonen, K., & Natunen, S. Saimaan ammattikorkeakoulu Liikkuvat palvelukonseptit hyvinvointipalvelujärjestelmässä: Ikäihmisten hyvinvointipalvelutarpeet Etelä-Karjalan haja-asutusalueella. Technology Business Research Center Working Papers 24. Jokinen, P Asiakaslähtöisten hyvinvointipalveluiden kehittäminen. Case: Kuntoutussäätiö. Opinnäytetyö. Kymenlaakson ammattikorkeakoulu liiketalous/ palveluyrittäjyys. Kuntaliitto Kettunen Elisa Luettu Lunnas H Yhteispalvelun laajentamishanke. Lähilogistiikkayrittäjyysprojektinselvitysraportti. Valtionvarainministeriö. Yhteispalvelu. Merilahti, A Hyvinvointipalveluista liiketoimintaa. Maakuntakorkeakoulufoorumi Tampereen ammattikorkeakoulu. Puhto, J. & Siltaloppi, J Kunnallisten hyvinvointipalvelujen nykytila ja tulevaisuuden näkymät Suomen kymmenessä suurimmassa kunnassa. Teknillinen korkeakoulu. Rakenne- ja rakennustuotantotekniikan laitoksen julkaisuja B 18. Espoo. Seniori Sonkin, L. & Petäkoski-Hult, T. & Rönkä, K. & Södergård, H. Yliopistopaino. Helsinki Simpura, J Teoksessa Moisio, P. & Karvonen, S. & Simpura, J. & Heikkilä, M. (toim.). Suomalaisten hyvinvointi. Helsinki: Stakes. Suutari, S Hyvinvoinnin perspektiivit. Esiselvitys hyvinvointialan tutkimus- ja kehittämistoiminnan käynnistämisestä Oulun Eteläisellä alueella. Oulun Eteläisen instituutti. Oulun yliopisto. Tilaaminen tuottaminen sosiaali- ja terveyspalveluissa. Palvelujen ulkoistus 2012.Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Tampere. 16 (16)

17 LIITE 1 Hyvinvointipalveluyrityskysely Saimaan ammattikorkeakoulu (amk) on mukana Metropolia ammattikorkeakoulun johtamassa ja yhdeksän yhteistyökumppanin toteuttamassa HEA- hankkeessa, Hyvinvointia ja energiatehokkuutta asumiseen; Innovaatioympäristön ja käyttäjätiedon hyödyntäminen hyvinvoinnissa ja energiansäästössä. Saimaan amk koordinoi omaa osahanketta, Ikäihminen haja-asutusalueella. Saimaan amk:n osaprojektin tavoitteena on selvittää niitä haja-asutusalueilla asuvien ikäihmisten palvelutarpeita ja asumisympäristön muutostarpeita, jotka mahdollistavat asumisen kotona mahdollisimman pitkään. Tämän kyselyn tavoitteena on kartoittaa Etelä-Karjalan alueen hyvinvointipalveluyrityksiä, jotka ovat kiinnostuneita laajentamaan toimintaansa haja-asutusalueen ikäihmisten tarpeita vastaavaksi, ja kiinnostuneita uusien palvelukonseptien kokeilusta. Hankkeessa pyritään tavoittamaan alueen innovatiivisia hyvinvointialan yrittäjiä ja aktivoimaan heitä mukaan palvelujen tuotantoon julkisen sektorin lisäksi kehittämällä erilaisia palvelukonsepteja. Erityisenä kiinnostuksen kohteena ovat liikkuvat palvelumallit. Osaprojektin toimenpiteet tehdään EKSOTE:n toiminta-alueella; Lappeenrannan, Lemin, Luumäen, Parikkalan, Rautjärven, Ruokolahden, Savitaipaleen ja Taipalsaaren kunnissa. EKSOTE on yhteistyökumppanina palvelutarvekartoituksessa ja palvelujen kehittämisessä. Yhteistyössä on mukana myös Lappeenrannan teknillinen yliopisto (LUT). Alueen ikäihmisille toteutettiin laaja hyvinvointitarpeiden postikysely viime keväänä. Olemme analysoineet yli tuhannen alueen ikäihmisen hyvinvointipalvelutarpeet ja tarkoitus auttaa yrityksiä laajentamaan omaa palvelutuotantoaan näitä tarpeita vastaaviksi. Vastauksenne on äärimmäisen tärkeä, jotta voimme jatkossakin kehittää asiakaslähtöisiä hyvinvointipalveluita alueellemme. Yhteenveto tuloksista tulee nähtäväksi ja käytettäväksi osoitteessa Yksittäisen yrityksen nimi tai vastaukset eivät tule esille tutkimuksen missään vaiheessa. Pyydämme vastauksenne mahdollisimman pian. Viimeistään ! Yhteistyöstä kiittäen, Sanna Natunen / terveysalan lehtori/projektipäällikkö gsm sanna.natunen@saimia.fi Kaisu Laasonen / Tutkimuspäällikkö gsm kaisu.laasonen@saimia.fi Hyvinvointia ja Energiatehokkuutta Asumiseen hea.metropolia.fi

18 LIITE 1 YRITYKSEN NYKYINEN TILANNE Vastaajan taustatiedot: Edustatteko? Yksityistä yritystä Julkista sektoria Järjestöä Muu, mikä Mitä tuotteita tai palveluita yrityksenne/järjestönne tarjoaa? Merkitkää kaikki palvelut joita toimintanne kattaa. Apteekkipalvelut Apuvälineet Asumisen tukipalvelut Asumispalvelut Hoivapalvelut Kiinteistöpalvelut Kodinhoitopalvelut Kuljetuspalvelut Kaupanpalvelut Terveyden- ja sairaanhoidonpalvelut Turvapalvelut Lääkäripalvelut Sosiaalipalvelut Fysioterapia- ja kuntoutuspalvelut Liikuntapalvelut Lääkkeet Vapaa-ajan virkistystoiminta Kulttuuripalvelut (kirjastot, teatterit tms.) Seurakunnan palvelut Asiantuntijapalvelut Mille asiakasryhmille yrityksesi/järjestösi tuottaa palveluja? Merkitkää kaikki ryhmät, joille tuotatte palveluita. Kunnat Yritykset Yksityiset Muu, mikä Mikä kuvaa yrityksenne/järjestönne asiakassuhteiden laatua? 1= Ei pidä paikkansa, 5=Pitää paikkansa Asiakasuskollisuus kuvaa hyvin asiakassuhteitamme. Tuotteemme / palvelumme kiinnostaa vain tiettyä asiakasryhmää. Meillä on laaja tuotevalikoima, josta voimme räätälöidä sopivan tarjooman. Tuotamme erikoistumattomia yleistuotteita kaikille asiakasryhmille. Mikä kuvaa asiakkuuden perustaa yrityksessänne/järjestössänne 1= Ei pidä paikkansa, 5=Pitää paikkansa Asiakkaamme ovat kiinnostuneet pääasiassa hinnasta. Asiakkaamme ovat kiinnostuneet pääasiassa laadusta. Asiakkaamme ovat kiinnostuneet pääasiassa tarjooman laajuudesta. Asiakkaamme ovat kiinnostuneet pääasiassa tuoteominaisuuksista Asiakkaiden vaikutus kilpailun tasoon on vähentynyt viime vuosien aikana. Nykyisin asiakkailla on suuri vaikutus kilpailun tasoon. Asiakkailla tulee olemaan kilpailun tasoa alentava vaikutus seuraavan kolmen vuoden aikana. Hyvinvointia ja Energiatehokkuutta Asumiseen hea.metropolia.fi

19 LIITE 1 Kuinka paljon teillä on asiakkaita vuodessa? 1-5 kpl 6-10 kpl kpl kpl kpl Yli 500 kpl Mikä on yrityksenne yritysmuoto? (vain yksi vaihtoehto ja jos on vastannut ensimmäiseen kysymykseen yritys) Oy Ay Ky Tmi Muu, mikä Kuinka monta työntekijää yrityksessänne/järjestössänne on? Yrityksen/järjestönne perustamisvuosi? Mikä on yrityksenne/järjestönne markkina-alue? Kunta Muutama kunta Maakunta Useita maakuntia Suomi Eurooppa Globaali Arvioikaa yrityksenne/järjestönne osaamista seuraavilla osa alueilla? 1 = Erittäin heikkoa 5 = Erittäin vahvaa Talousosaaminen Henkilöstöhallinto Asiakkaiden tunteminen Markkinoiden tunteminen Kilpailijoiden tunteminen Yhteistyö muiden yritysten kanssa Hankintatoimi (Ostotoiminta) Kannattavuuslaskenta Hinnoittelu Yrityskuvan (imagon) luonti Tuotemerkkien (brändien) luonti Tuote/palvelukehitys Onko toiminnan kannattavuus ollut viimeisen viiden vuoden aikana nousussa tai laskussa? 1= Voimakkaassa nousussa 5=Voimakkaassa laskussa Mikä on mielestänne yrityksenne/järjestönne elinkaarivaihe? 1 = Voimakkaan kasvun vaiheessa 2 = Yrityksen/järjestön toiminta on vakiintunut 3 = Yrityksen/ järjestön kasvu on tasaista 4 = Yrityksen /järjestön toiminta on hiipumassa 5 = Yritys /järjestö on lopettanut toimintansa tai lopettaa toimintansa lähiaikoina Hyvinvointia ja Energiatehokkuutta Asumiseen hea.metropolia.fi

20 LIITE 1 NYKYINEN TOIMIALATILANNE (Vain yksityisyrityksille?) Mikä on yrityksenne kilpailuetu markkinoilla muihin toimijoihin nähden? 1 = Ei pidä paikkaansa 5 = Pitää paikkaansa Tärkein kilpailullinen tekijämme on tuotteidemme/palvelujemme hinta. Tärkein kilpailullinen tekijämme on tuotteidemme/palvelujemme laatu. Tärkein kilpailullinen tekijämme on tuotteidemme/palvelujemme joustavuus. Miellä on käytössämme teknologiaa, jota ei kilpailijoilla ole. Tuotteemme / palvelumme ovat hyvin samankaltaisia kuin kilpailijoillamme. Saamme kilpailuetua tuotteiden / palveluiden toimittamisen tehokkuudesta. Asiakkaamme ovat valmiita maksamaan tuotteistamme enemmän kuin muiden vastaavista. Nykyisten kilpailijoiden määrä? 1-5 kpl 6-10 kpl kpl kpl Yli 100 kpl Jos yrityksesi menestyy paremmin kuin muut vastaavat yritykset, mistä arvioit sen johtuvan? (Avoin kenttä) Jos taas yrityksesi menestyy huonommin kuin muut vastaavat yritykset, mistä arvioit sen johtuvan? (Avoin kenttä) Toimialan kilpailutilanne 1 = Ei pidä paikkaansa 5 = Pitää paikkaansa Nykyinen kilpailu on erittäin voimakasta. Nykyisten kilpailijoiden määrä on suuri. Kilpailu on kiristynyt viime vuosina. n Kilpailu tulee kiristymään seuraavan kolmen vuoden aikana. Yrityksemme on johtavassa kilpailuasemassa muihin yrityksiin nähden. Yrityksemme menestyy huomattavasti paremmin suhteessa muihin vastaaviin yrityksiin. Alalla on tietyt päätoimijat, jotka ohjaavat markkinoita. Kilpailu ilmenee pienten toimijoiden välillä. Kilpailijoiden toiminta on helposti ennakoitavissa. Kysynnän ennustaminen toimialallamme on helppoa. Asiakkaiden vaikutus kilpailun tasoon on vähentynyt viime vuosien aikana. YHTEISTYÖ JA LIIKETOIMINNAN KEHITYS (kaikki vastaavat) Arvioi yhteistyötä eri toimijoiden kanssa 1 = Täysin eri mieltä 5 = Täysin samaa mieltä Pyrimme aktiivisesti löytämään uusia palvelukonsepteja yhteistyössä toisten yritysten/järjestöjen kanssa Oma osaaminen ja resurssit mahdollistavat laajojen yhteistyöverkostojen rakentamisen ja kehittämisen. Oma osaamisemme on niin kattavaa että emme tarvitse yhteistyöverkostoa. Yhteistyö pienten yritysten/järjestöjen kanssa ei tuo mitään hyötyä liiketoimintaamme. Yhteistyö suurten yritysten /järjestöjen kanssa ei tuo mitään hyötyä liiketoimintaamme. Yhdenvertaisuus yhteistyössä on mahdotonta eri suuruusluokan yritysten/järjestöjen kanssa. Hyvinvointia ja Energiatehokkuutta Asumiseen hea.metropolia.fi

21 LIITE 1 Miten hyvin seuraavat väittämät kuvaavat yritystänne/järjestöänne? 1 = Täysin eri mieltä 5 = Täysin samaa mieltä Yrityksemme/järjestömme pyrkii jatkuvasti kehittämään uusia tuotteita/palveluita. Yrityksemme/järjestömme etsii aktiivisesti uusia keinoa tehokkuuden parantamiseen. Yrityksessämme/järjestössämme suhtaudutaan myönteisesti teknologisiin muutoksiin. Yrityksemme/järjestömme on valmis tekemään muutoksia organisaatiossa sopeutuakseen ympäristön muutoksiin. Yrityksen/järjestön ilmapiiri on innovatiivinen. Yrityksemme/järjestömme on perinteisesti ollut toimialalla edelläkävijä uusien teknologioiden ja toimintamallien kokeilemisessa Yrityksemme/järjestömme osallistuu vain pieniä riskejä sisältäviin projekteihin. Yrityksemme/järjestömme on valmis tekemään investointeja tuote/palvelukehityksen tukemiseksi. TULEVAISUUSKUVA: LIIKKUVAT PALVELUT Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri (EKSOTE) on tuottanut liikkuvia sosiaali- ja terveyspalveluita alueen Etelä- Karjalan haja-asutusalueille (Mallu-auto). Liikkuvien palveluiden roolia tullaan kasvattamaan, jotta voidaan taata toimivat lähipalvelut myös alueemme haja-asutusalueella. Julkinen sektori, kolmas sektori ja yksityiset yritykset tulevat yhdistämään voimiaan näiden palveluiden tuottamisessa. Haja-asutusalueen hyvinvointipalvelut tullaan enenevissä määrin hoitamaan monialaisena yhteistoimijuutena ja liikkuvilla palveluilla on tässä suuri rooli. Mikä rooli teillä voisi olla tässä tulevaisuuskuvassa? Esimerkiksi tuotteen, palvelun tai aseman kautta. (Avoin kenttä) Mitä osaamista rooli edellyttää? (Avoin kenttä) Mitä muita rooleja tässä tarvitaan? Esimerkiksi kumppanuuksia, toimijoita, tms. (Avoin kenttä) Yrityksenne/järjestönne kiinnostus liiketoimintaan liikkuvissa hyvinvointipalveluissa? 1 = Ei lainkaan 5 = Ehdottomasti kyllä Haluaisimme olla yrityksenä/järjestönä osallisena kyseisessä tulevaisuudenkuvassa On todennäköistä, että yrityksemme/järjestömme on mukana kyseisessä tulevaisuudenkuvassa Olemme kiinnostuneita olemaan mukana kehittämässä liikkuvien hyvinvointipalveluidenkonseptia Olemme kiinnostuneita olemaan mukana rakentamassa vision palveluita Haluamme tulla mukaan liikkuvien palveluiden verkostoon ja kuulla siitä lisää Meillä olisi mahdollisuus ottaa johtajan rooli jo nyt tässä verkostossa Meillä on mahdollisuus ottaa johtajan rooli tässä verkostossa lähitulevaisuudessa Meillä on suuri kiinnostus ottaa johtajan rooli tässä verkostossa Näettekö esimerkin tulevaisuuskuvan toteutumiskelpoisena tällä hetkellä? 1= En lainkaan todennäköisenä 5= Erittäin todennäköisenä Mitkä ovat suurimmat esteet kuvatun tulevaisuusnäkymän toteutumiselle? Valitse kolme Yritysten/järjestön puutteelliset resurssit Asiakaskysynnän puute Muutosvastarinta yleensä Teknologian riittämättömyys Standardien puute Yhteiskunnan tuen puute Asiakkaiden osaamisen puute Toimialojen raja-aitojen kaatumattomuus Hyvinvointia ja Energiatehokkuutta Asumiseen hea.metropolia.fi