Yrityksiä kiinnostaa liikkuvien hyvinvointipalveluiden kehittäminen. Helena Rautiainen - Elina Tauriainen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Yrityksiä kiinnostaa liikkuvien hyvinvointipalveluiden kehittäminen. Helena Rautiainen - Elina Tauriainen"

Transkriptio

1 Yrityksiä kiinnostaa liikkuvien hyvinvointipalveluiden kehittäminen Helena Rautiainen - Elina Tauriainen Saimaan ammattikorkeakoulu Saimaa University of Applied Sciences 2012

2 Sisällys 1 Johdanto Hyvinvointipalvelut Hyvinvoinnin käsite Hyvinvointipalvelut Liikkuvat palvelut Hyvinvointipalveluyrityskysely Toteutus Yritystiedot Liikkuvien palveluiden mahdollisuudet ja esteet Johtopäätökset LÄHTEET LIITTEET Liite 1 Hyvinvointipalveluyrityskysely 2 (16)

3 1 Johdanto Saimaan ammattikorkeakoulu on mukana Metropolia ammattikorkeakoulun johtamassa ja yhdeksän yhteistyökumppanin toteuttamassa HEA- hankkeessa, Hyvinvointia ja energiatehokkuutta asumiseen: Innovaatioympäristön ja käyttäjätiedon hyödyntäminen hyvinvoinnissa ja energiansäästössä. Saimaan ammattikorkeakoulu koordinoi omaa osahanketta: Ikäihminen haja-asutusalueella, jonka tavoitteena on selvittää niitä hajaasutusalueilla asuvien ikäihmisten palvelutarpeita ja asumisympäristön muutostarpeita, jotka mahdollistavat asumisen kotona mahdollisimman pitkään. Osaprojektin toimenpiteet toteutetaan Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin (Eksote) toimintaalueella. Eksote on yhteistyökumppanina palvelutarvekartoituksessa ja palvelujen kehittämisessä. Yhteistyössä on mukana myös Lappeenrannan teknillinen yliopisto (LUT). Hankkeessa pyritään tavoittamaan alueen innovatiivisia hyvinvointialan yrittäjiä ja aktivoimaan heitä mukaan palvelujen tuotantoon. Hankkeen yhtenä toimenpiteenä on kehittää julkisen sektorin lisäksi erilaisia palvelukonsepteja. Erityisenä kiinnostuksen kohteena ovat liikkuvat palvelumallit. Tässä raportissa määritellään aluksi lyhyesti hyvinvoinnin, hyvinvointipalveluiden ja liikkuvien palveluiden käsitteitä, minkä jälkeen esitellään marraskuussa 2012 Etelä-Karjalan alueen hyvinvointipalveluyrityksille tehdyn kyselyn tuloksia. Kyselyssä kartoitettiin yritysten kiinnostusta laajentaa toimintaansa haja-asutusalueen ikäihmisten tarpeita vastaavaksi ja uusien palvelukonseptien kokeilemiseksi. 3 (16)

4 2. Hyvinvointipalvelut 2.1 Hyvinvoinnin käsite Hyvinvoinnin keskeisimpiä osia ovat terveyden ja toimintakyvyn ohella ihmissuhteet, mielekäs tekeminen, asuminen ja muu elinympäristö, toimeentulo ja turvallisuus. Hyvinvointiin kuuluu sekä objektiivisesti mitattavia asioita että subjektiivisia arvostuksia ja kokemuksia. Ulkoisesti havainnoitava ja mitattava hyvinvointi on yleensä yhteydessä koettuun hyvinvointiin, mutta ei aina eikä suoraviivaisesti. Huonoltakin vaikuttavissa aineellisissa olosuhteissa voi voida hyvin mieleltään, eivätkä aineellinen vauraus ja hyvä fyysinen terveys takaa elämäniloa ja mielen tasapainoa. Hyvinvoinnin osatekijät jaetaan yleensä kolmeen ulottuvuuteen: terveyteen, materiaaliseen hyvinvointiin ja koettuun hyvinvointiin tai elämänlaatuun. Hyvinvointi-käsite viittaa suomen kielessä sekä yksilölliseen hyvinvointiin että yhteisötason hyvinvointiin. Yhteisötason hyvinvoinnin ulottuvuuksia ovat muun muassa elinolot, työllisyys ja työolot sekä toimeentulo. Yksilöllisen hyvinvoinnin osatekijöiksi taas luetaan sosiaaliset suhteet, itsensä toteuttaminen, onnellisuus ja sosiaalinen pääoma. Jussi Simpura (2008) tiivistää hyvinvointitutkimuksen lähestymistavat ja yritykset asettaa päteviä hyvinvointi-indikaattoreita neljäksi näkökulmaksi: tuloilla, kulutuksella, osallisuudella ja hyvinvointipalveluilla tarkasteltava hyvinvointi. Hyvinvointi on ihmisen fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista hyvää oloa. Hyvinvointi syntyy ihmisen itsensä, hänen läheistensä, elinympäristönsä ja palvelujärjestelmän toiminnan sekä yhteiskuntapolitiikan tuloksena. Koettuun hyvinvointiin vaikuttavat aineellisten olosuhteiden lisäksi paljon kyvyt, taidot ja motivaatio vaalia ja ylläpitää omaa hyvinvointia eli mielen sisäiset ominaisuudet. 2.2 Hyvinvointipalvelut Hyvinvointipalveluiksi määritellään terveydenhoito-, sosiaali-, lääkäri- ja sairaanhoito-, ja kotipalvelut sekä erilaiset täydentävät ja vaihtoehtoiset palvelut. Aikaisemmin näistä palveluista käytettiin nimitystä peruspalvelut, mikä loi käsityksen, että ne ovat kaikkien kansalaisten 4 (16)

5 käytettävissä maksutta. Nykyisin puhutaan hyvinvointipalveluista, joissa laajimmillaan on kysymys kaikista sellaisista palvelusta, jotka kustannetaan julkisin varoin tai joissa on mukana merkittävää julkista subventiota, jota perustellaan kansalaisten hyvinvoinnilla. Kun hyvinvoinnin käsite muuttuu yhä kokonaisvaltaisemmin ihmisen elämää kuvaavaksi käsitteeksi, myös hyvinvointialan käsite laajenee. Hyvinvointialan palveluiksi katsotaan nykyään sosiaali- ja terveydenhuollon sekä Kansaneläkelaitoksen ja Työvoimahallinnon palvelut, mutta yhtä hyvin myös hius- ja kauneudenhoitoalan palvelut. Lisäksi hyvinvointialaan liitetään hyvinvointimatkailu ja ainakin osittain myös kulttuuri-, koulutus- ja ympäristöala. Alan ydin on julkisissa palveluissa ja toiminnoissa, mutta kaikilla hyvinvoinnin lohkoilla yritystoiminnan ja ns. kolmannen sektorin toimintojen osuus on nopeasti kasvamassa. (Suutari 2008) Ikäihmisten itsenäisen elämän mahdollistamiseksi 2000-luvulla tarvitaan perinteisten vanhuspalvelujen lisäksi myös palveluratkaisuja, jotka eivät kuulu julkisen sosiaali- ja terveydenhuollon piiriin. Palveluyritykset, kolmas sektori ja kunnat tuottavat sekä erilaisia arkipalveluja että sosiaali- ja terveyspalveluja. Matkatoimistot, kirjakaupat, kylpylät ja päivittäistavarakaupat ovat esimerkkejä ikäihmisten kannalta tärkeistä palveluista. Kolmas sektori ylläpitää järjestöjä, kerhoja, sekä järjestää matkoja. Kunnilla on kulttuuri- ja liikuntapalveluja. Eri sektorien kesken tarvitaan uudenlaista yhteistyötä ja erilaisia palvelutoreja sekä foorumeita, joissa asiakas ja palveluntuottaja kohtaavat. (Seniori 2000) 2.3 Liikkuvat palvelut Monet palvelurakenteeseen, väestön huoltosuhteeseen liittyvät tekijät sekä palveluiden laatuun liittyvät odotukset antavat yksityisten hyvinvointipalvelujen tuottajille ja järjestäjille uusia mahdollisuuksia kehittää kustannustehokkaita ja laadukkaita hyvinvointipalveluita asiakkaiden tarpeisiin. Liikkuvat eli mobiilipalvelut ovat arkea kunnan palvelumuodoissa. Myös monet muut eri toimijat vievät palveluita kotiin tai lähelle kotia. 5 (16)

6 Liikkuvat palvelut jakautuvat karkeasti kolmeen ryhmään: Kyyditys- ja asiointipalvelut, joissa perusajatus on viedä asiakas palvelun luo Yhden palvelukokonaisuuden autopalvelut, kuten kirjasto-, kauppa- tai poliisin lupahallintoauto Monipalveluautot, joista saa eri sektoreiden tai toimijoiden palveluita. (Kuntaliitto 2012) Palveluverkon osalta tarvitaan nykyistä kevyempiä palvelurakenteita, esimerkiksi liikkuvat palvelut (hyvinvointibussi) tai kansalaisten käyttämien peruspalveluiden yhteydessä olevat palvelut, kuten terveyskioskit ostoskeskusten yhteydessä. Palveluita tulee myös tuottaa koteihin nykyistä laajemmin, esimerkiksi sairauden- ja saattohoito. Palveluita tulee olla saatavilla vuorokauden eri aikoina ja niiden käyttöä tulee joustavoittaa ja tehostaa. Esimerkiksi pitkäaikaissairaat voisivat saada mobiililaitteeseen tiedon vapaista ja lähistöllä olevista hoitopaikoista akuuttitilanteissa. Samoin voidaan parantaa palveluiden käyttöastetta tuottamalla ajantasaista tietoa vapaista hoitopaikoista ja -ajoista. (Lunnas 2009) Hyvinvointipalvelujen kysyntä kasvaa, kun tulotaso nousee ja ostovoima kasvaa. Kuntalaisen, ihmisen oma panos on riippuvainen tulotasosta, ostotottumuksista ja kyvystä hankkia hyvinvointipalveluita joko itselle tai omaisille. Palvelun loppukäyttäjät: asiakkaat tulevat tietoisemmiksi valinnoistaan, kun valinnan mahdollisuudet lisääntyvät. On luotava uusia tapoja vastata kasvaviin tarpeisiin. Yksi keino on ns. tuottaja-tilaajamalli, jossa kunta ostaa tarvittavat palvelut yksityiseltä ja kolmannelta sektorilta palvelutuotantona. Jatkuvuus, luotettavuus ja hinta ovat tärkeitä kriteereitä. Tuottajalla ei ole niinkään väliä. Kattava ja laadukas palvelutarjonta edellyttää tulevaisuudessa entistä tiiviimpää yhteistyötä kuntien ja yritysten välillä. Kehitetään toimintamalleja, jotka parhaimmillaan tuottavat kustannussäästöjä. (Merilahti 2011) Palvelut, palveluliiketoiminta ja palveluinnovaatiot eivät ole yksiselitteisesti tai yhdenmukaisesti haltuun otettavissa oleva ilmiö. Palveluliiketoiminta tuo yrityksen aina lähemmäksi asiakasta. Palveluliiketoiminnan menestyksekäs toteuttaminen vaatii kykyä ymmärtää asiakasta ja luoda ratkaisuja, jotka tuovat lisäarvoa asiakkaalle. Palveluliiketoimintaan siirtyminen ravisuttaa yritystä monella tasolla ja haastaa sen kehittämään osaamistaan. 6 (16)

7 3. Hyvinvointipalveluyrityskysely 3.1 Toteutus Marraskuussa 2012 Webropol-kyselynä (Liite 1) tehdyn hyvinvointipalveluyrityskyselyn tarkoituksena oli kartoittaa Etelä-Karjalan alueen hyvinvointipalveluyrityksiä, jotka ovat kiinnostuneita laajentamaan toimintaansa haja-asutusalueen ikäihmisten tarpeita vastaavaksi ja kiinnostuneita uusien palvelukonseptien kokeilusta. Yritysten yhteystietoja kerättiin Fonectan Internet-palveluiden kautta, tai jos sähköpostiosoitetta ei sitä kautta löytynyt, sitä kysyttiin yrityksen edustajalta puhelimitse. Kysely lähetettiin eri alojen (hyvinvointi-, kauppa- ja kuljetuspalvelut) paikallisille toimijoille 342 yritykseen. Kyselyyn vastasivat määräajassa 76 yritystä. Vastausprosentti oli 22,22 %. Vastaajista 64 (84,2 %) edusti yksityisyrityksiä. Järjestöjä oli 8 (10,5 %), julkisen sektorin edustajia 2 (2,6 %) ja muita myös 2 (2,6 %). Muista toinen ilmoitti olevansa yhdistys ja toinen seurakunta. 3.2 Yritystiedot Vastaajien joukossa oli eniten fysioterapia- ja kuntoutuspalveluiden sekä hoivapalveluiden tarjoajia. Näitä kumpiakin palveluita tarjosi 23 (30,3%) yritystä. Kolmanneksi suurin palveluryhmä oli vapaa-ajan virkistystoiminta, jota tarjosivat 19 (25%) yritystä. Edustettuina olivat myös kolme eri palveluryhmää: asiantuntijapalvelut, sosiaalipalvelut ja terveyden- tai sairaanhoitopalvelut, joita kutakin tarjosivat 17 (22,4%) yritystä. Vähiten edustettuina vastaajien joukossa olivat kulttuuripalvelut, lääkäripalvelut, seurakunnan palvelut sekä turvapalvelut joita kutakin tarjosivat 2 (2,6%) vastannutta yritystä. Muita vastanneiden yritysten tarjoamia tuotteita ja palveluita olivat apteekkipalvelut, apuvälinepalvelut, asumisen tukipalvelut, asumispalvelut, kaupan palvelut, kiinteistöpalvelut, kodinhoitopalvelut, kuljetuspalvelut ja liikuntapalvelut. Valtaosa vastanneista yrityksistä (57,9%) työllisti 1-5 työntekijää. Enemmistöllä yrityksiä (39,5%) oli yli 500 asiakasta vuodessa. Suurin osa vastaajista (44,7%) toimi muutaman kunnan muodostamalla markkina-alueella. 7 (16)

8 Toiminnan kannattavuuden kehitystä viiden viimeisen vuoden aikana selvitettiin kysymyksellä, jossa pyydettiin kuvaamaan kyseistä tekijää. Vastausvaihtoehto 1 tarkoitti voimakasta nousua ja 5 voimakasta laskua. (Kuva 1). Yrityksistä 42,1 % piti toimintaa vakaana, ja 18,4 % näki toiminnan olevan hiipumassa lähitulevaisuudessa. Loput 39,5 % kokivat tulevaisuudennäkymät positiivisina ja odottivat kannattavuuden kasvavan seuraavien viiden vuoden aikana. Yritykset näkivät asiakkaansa uskollisina ja palvelunsa melko laajoina ja joustavina useampia asiakasryhmiä kiinnostavina. Kuva 1. Kannattavuuden kehitys Toimialan kilpailutilannetta selvitettiin väittämäkysymyksellä, jossa asteikolla (1-5) 1 tarkoitti ei pidä paikkaansa ja 5 pitää paikkansa. Suurimmat keskiarvot saivat väittämät: Kilpailu tulee kiristymään seuraavan kolmen vuoden aikana, Kilpailu on kiristynyt viime vuosina, Nykyinen kilpailu on erittäin voimakasta ja Nykyisten kilpailijoiden määrä on suuri. Väittämä Asiakkaiden vaikutus kilpailun tasoon on vähentynyt viime vuosien aikana sai pienimmän arvon. (Kuva 2). 8 (16)

9 Kuva 2. Toimialan kilpailutilanne Kilpailutilanteen nähtiin siis kiristyneen viime aikoina, olevan nykyiselläänkin voimakasta ja vielä kiristyvän lähitulevaisuudessa. Kilpailijoiden määrä koettiin suureksi. Paine kilpailun tasoon tulee jostain muualta yhteiskunnasta kuin asiakkailta, sillä asiakkaiden ei koettu vaikuttavan kilpailuun vahvasti. 9 (16)

10 Yritykset pitivät toimintatapaansa innovatiivisena ja olivat valmiita tekemään organisaatiomuutoksia sopeutuakseen ympäristön muutoksiin sekä suhtautuivat myönteisesti teknologisiin muutoksiin ja etsivät aktiivisesti uusia keinoja parantaa tehokkuuttaan. Yhteistyöstä eri toimijoiden kanssa oltiin kiinnostusneita kyselyyn vastanneiden yritysten keskuudessa, mutta siinä nähtiin myös haasteita esimerkiksi eri suuruusluokan yritysten välillä. (Kuva 3). 10 (16)

11 Kuva 3. Yhteistyö eri toimijoiden kanssa 3.3 Liikkuvien palveluiden mahdollisuudet ja esteet Ammatillinen osaaminen nähtiin tärkeimpänä edellytyksenä liikkuvissa palveluissa toimimiselle (34 vastaajaa, 45,3% vastaajista). Toiseksi vahvimpina nousivat esiin asiakaspalvelu ja asiakkaiden tunteminen (11 vastaajaa 14,7% vastaajista). Muina menestystekijöinä mainittiin 11 (16)

12 sopeutuminen ja joustavuus, moniammatillinen yhteistyö, monipuolisuus sekä markkinointi ja talousosaaminen (Kuva 4). Kuva 4. Yrityksen rooli liikkuvissa palveluissa edellyttää Suurimpana esteenä liikkuvien hyvinvointipalveluiden toteutumiselle yritykset (59,2%) pitivät yhteiskunnan tuen puutetta. Toiseksi suurimpana esteenä (51,9%) toteutumiselle nähtiin yrityksen omien resurssien puutteet. Muina menestystä heikentävinä tekijöinä mainittiin työvoimaresurssien puute, järjestölähtöiset toimintatavat, kouluttautuminen, suuret asiakassopimukset, asiakkaiden haluttomuus kotikäynteihin, vastaanottotilan puute sekä kunnan väkiluvun lasku. Pienimpinä esteinä liikkuvien hyvinvointipalveluiden toteutumiselle yrittäjät pitivät teknologian riittämättömyyttä sekä standardien puutetta. (Kuva 5). 12 (16)

13 Kuva 5. Suurimmat esteet liikkuvien palveluiden toteutumiselle Tärkeimpänä liikkuvien palveluiden toteutumisen edellytyksenä nähtiin yhteistyöverkosto ja moniammatillisuus. Yhteistyötä toivottiin sekä muiden toimijoiden että kolmannen sektorin kanssa. Keskenään ja julkisen sektorin kanssa yhteistyötä tekevät yritykset mainitsivat jo nykyisinä vahvuuksinaan verkostoitumisen ja moniammatillisen yhteistyön. Valtiolta ja kunnilta toivottiin rahoitusta toiminnalle. Osa koki sen jopa edellytyksenä toiminnan käynnistämiselle. Toisaalta yrittäjät ajattelivat asiakkaiden olevan myös valmiita maksamaan laadusta. Osalla yrityksistä oli jo nyt valikoimassaan liikkuvia palveluita. Palveluverkon johtajan rooliin sen sijaan oli melko vähän halukkuutta. Kaksi vastaajaa olvati täysin samaa mieltä siitä, että heillä olisivat jo nyt mahdollisuudet ottaa johtajan rooli tässä verkostossa. Kolme ajattelivat, että he pystyisivät ottamaan johtajan roolin lähitulevaisuudessa. Samoin kolme vastaajaa kertoivat olevansa todella kiinnostuneita ottamaan johtajan roolin verkostossa. (Kuva 6). 13 (16)

14 Kuva 6. Kiinnostus toimintaan liikkuvissa hyvinvointipalveluissa Liikkuvat hyvinvointipalvelut ovat todennäköinen palvelutuotannon muoto tulevaisuudessa. Yrityksistä reilu puolet (56,8 %) ajattelivat, että liikkuvat hyvinvointipalvelut ovat potentiaalinen ja tärkeä kehityskohde, jolla on hyvät tulevaisuudennäkymät. Vastaajista 16 ilmoitti olevansa täysin samaa mieltä siitä, että he todennäköisesti tulevat olemaan mukana liikkuvia 14 (16)

15 hyvinvointipalveluita järjestämässä, ja 22 vastaajaa oli täysin samaa mieltä siitä, että heillä on halukkuutta olla mukana. 4. Johtopäätökset Etelä-Karjalan alueen hyvinvointipalveluja tuottavat yritykset näkevät mahdollisuuden olla mukana liikkuvien palveluiden verkostossa, ja kuulla siitä lisää sekä olla kehittämässä liikkuvien hyvinvointipalveluiden konseptia. Samoin kolme vastaajaa kertoivat olevansa todella kiinnostuneita ottamaan johtajan roolin verkostossa. Väestön ikääntymisen ja taloudellisten resurssien niukkuuden yrittäjät ajattelivat vaikuttavan keskeisesti liikkuvien palveluiden toteutumismahdollisuuksiin. Palveluverkon organisointi, hallinnointi ja markkinointi nähtiin tärkeinä kysymyksinä, joihin olisi ensin saatava vastauksia. Järjestämistavoissa on huomioitava monituottajuus eli yksityisen ja kolmannen sektorin toiminta palveluntuottajana julkisen sektorin rinnalla. Esimerkiksi ikäihmisten osalta omaisten jaksamista ja toimintaedellytyksien turvaamista voitaisiin tukea joustavan palvelusetelin avulla. Omaiset voisivat sopia työnjaosta ammattilaisten kanssa siten, että heidän jaksamisensa ikäihmisen tuen tuottajana paranee. Lisäksi keskeistä on kehittää edelleen monipuolista palvelutarpeen arviointia ja palveluohjauksen käytäntöjä. Hyvinvointipalveluyritykset eivät siis yksinään kykene rakentamaan uudenlaista hyvinvointiympäristöä. Väestön ikääntyminen ja taloudellisten resurssien niukkuus vaikuttavat liikkuvien palveluiden toteutumismahdollisuuksiin. Verkostomallisessa palveluverkossa kunnan rooli voisi painottua koordinaattorina ja yhteystahona asiakkaaseen päin. Samalla yritykset erikoistuisivat verkostossa tuottamaan ydinosaamiseensa liittyviä palveluita, jotka koottaisiin asiakkaan tarpeen mukaisiksi kokonaisuuksiksi joko kunnan tai erillisen yrityksen organisoiman palvelukeskuksen kautta. Uudistuvan palvelumallin keskeisiä lähtökohtia ovat asiakas- ja tarvelähtöisyys, kuntalaisten omatoimisuuden vahvistaminen sekä valinnanvapaus. Kunnan tulee varmistaa kunnan ja yksityisen tuottajan sekä erilaisten tuottajien välinen yhteistyö sopimuskauden aikana. Myös kuntalaisille tiedottamisesta tulee huolehtia palvelutarjonnan monipuolistuessa. Järjestämisvelvollisuus säilyy kunnalla myös ulkoistetuissa palveluissa. 15 (16)

16 LÄHTEET Avaus tulevaisuuden hyvinvointipalvelut. https://wiki.innokyla.fi/innowiki/download/attachments/ /visio_tulevaisuudenhyvinvointipalvelut_tek sti.pdf?version=1&modificationdate= Luettu Luettu Luettu Luettu Immonen, M & Koivuniemi, K. Lappeenrannan teknillinen yliopisto & Laasonen, K., & Natunen, S. Saimaan ammattikorkeakoulu Liikkuvat palvelukonseptit hyvinvointipalvelujärjestelmässä: Ikäihmisten hyvinvointipalvelutarpeet Etelä-Karjalan haja-asutusalueella. Technology Business Research Center Working Papers 24. Jokinen, P Asiakaslähtöisten hyvinvointipalveluiden kehittäminen. Case: Kuntoutussäätiö. Opinnäytetyö. Kymenlaakson ammattikorkeakoulu liiketalous/ palveluyrittäjyys. Kuntaliitto Kettunen Elisa Luettu Lunnas H Yhteispalvelun laajentamishanke. Lähilogistiikkayrittäjyysprojektinselvitysraportti. Valtionvarainministeriö. Yhteispalvelu. Merilahti, A Hyvinvointipalveluista liiketoimintaa. Maakuntakorkeakoulufoorumi Tampereen ammattikorkeakoulu. Puhto, J. & Siltaloppi, J Kunnallisten hyvinvointipalvelujen nykytila ja tulevaisuuden näkymät Suomen kymmenessä suurimmassa kunnassa. Teknillinen korkeakoulu. Rakenne- ja rakennustuotantotekniikan laitoksen julkaisuja B 18. Espoo. Seniori Sonkin, L. & Petäkoski-Hult, T. & Rönkä, K. & Södergård, H. Yliopistopaino. Helsinki Simpura, J Teoksessa Moisio, P. & Karvonen, S. & Simpura, J. & Heikkilä, M. (toim.). Suomalaisten hyvinvointi. Helsinki: Stakes. Suutari, S Hyvinvoinnin perspektiivit. Esiselvitys hyvinvointialan tutkimus- ja kehittämistoiminnan käynnistämisestä Oulun Eteläisellä alueella. Oulun Eteläisen instituutti. Oulun yliopisto. Tilaaminen tuottaminen sosiaali- ja terveyspalveluissa. Palvelujen ulkoistus 2012.Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Tampere. 16 (16)

17 LIITE 1 Hyvinvointipalveluyrityskysely Saimaan ammattikorkeakoulu (amk) on mukana Metropolia ammattikorkeakoulun johtamassa ja yhdeksän yhteistyökumppanin toteuttamassa HEA- hankkeessa, Hyvinvointia ja energiatehokkuutta asumiseen; Innovaatioympäristön ja käyttäjätiedon hyödyntäminen hyvinvoinnissa ja energiansäästössä. Saimaan amk koordinoi omaa osahanketta, Ikäihminen haja-asutusalueella. Saimaan amk:n osaprojektin tavoitteena on selvittää niitä haja-asutusalueilla asuvien ikäihmisten palvelutarpeita ja asumisympäristön muutostarpeita, jotka mahdollistavat asumisen kotona mahdollisimman pitkään. Tämän kyselyn tavoitteena on kartoittaa Etelä-Karjalan alueen hyvinvointipalveluyrityksiä, jotka ovat kiinnostuneita laajentamaan toimintaansa haja-asutusalueen ikäihmisten tarpeita vastaavaksi, ja kiinnostuneita uusien palvelukonseptien kokeilusta. Hankkeessa pyritään tavoittamaan alueen innovatiivisia hyvinvointialan yrittäjiä ja aktivoimaan heitä mukaan palvelujen tuotantoon julkisen sektorin lisäksi kehittämällä erilaisia palvelukonsepteja. Erityisenä kiinnostuksen kohteena ovat liikkuvat palvelumallit. Osaprojektin toimenpiteet tehdään EKSOTE:n toiminta-alueella; Lappeenrannan, Lemin, Luumäen, Parikkalan, Rautjärven, Ruokolahden, Savitaipaleen ja Taipalsaaren kunnissa. EKSOTE on yhteistyökumppanina palvelutarvekartoituksessa ja palvelujen kehittämisessä. Yhteistyössä on mukana myös Lappeenrannan teknillinen yliopisto (LUT). Alueen ikäihmisille toteutettiin laaja hyvinvointitarpeiden postikysely viime keväänä. Olemme analysoineet yli tuhannen alueen ikäihmisen hyvinvointipalvelutarpeet ja tarkoitus auttaa yrityksiä laajentamaan omaa palvelutuotantoaan näitä tarpeita vastaaviksi. Vastauksenne on äärimmäisen tärkeä, jotta voimme jatkossakin kehittää asiakaslähtöisiä hyvinvointipalveluita alueellemme. Yhteenveto tuloksista tulee nähtäväksi ja käytettäväksi osoitteessa Yksittäisen yrityksen nimi tai vastaukset eivät tule esille tutkimuksen missään vaiheessa. Pyydämme vastauksenne mahdollisimman pian. Viimeistään ! Yhteistyöstä kiittäen, Sanna Natunen / terveysalan lehtori/projektipäällikkö gsm Kaisu Laasonen / Tutkimuspäällikkö gsm Hyvinvointia ja Energiatehokkuutta Asumiseen hea.metropolia.fi

18 LIITE 1 YRITYKSEN NYKYINEN TILANNE Vastaajan taustatiedot: Edustatteko? Yksityistä yritystä Julkista sektoria Järjestöä Muu, mikä Mitä tuotteita tai palveluita yrityksenne/järjestönne tarjoaa? Merkitkää kaikki palvelut joita toimintanne kattaa. Apteekkipalvelut Apuvälineet Asumisen tukipalvelut Asumispalvelut Hoivapalvelut Kiinteistöpalvelut Kodinhoitopalvelut Kuljetuspalvelut Kaupanpalvelut Terveyden- ja sairaanhoidonpalvelut Turvapalvelut Lääkäripalvelut Sosiaalipalvelut Fysioterapia- ja kuntoutuspalvelut Liikuntapalvelut Lääkkeet Vapaa-ajan virkistystoiminta Kulttuuripalvelut (kirjastot, teatterit tms.) Seurakunnan palvelut Asiantuntijapalvelut Mille asiakasryhmille yrityksesi/järjestösi tuottaa palveluja? Merkitkää kaikki ryhmät, joille tuotatte palveluita. Kunnat Yritykset Yksityiset Muu, mikä Mikä kuvaa yrityksenne/järjestönne asiakassuhteiden laatua? 1= Ei pidä paikkansa, 5=Pitää paikkansa Asiakasuskollisuus kuvaa hyvin asiakassuhteitamme. Tuotteemme / palvelumme kiinnostaa vain tiettyä asiakasryhmää. Meillä on laaja tuotevalikoima, josta voimme räätälöidä sopivan tarjooman. Tuotamme erikoistumattomia yleistuotteita kaikille asiakasryhmille. Mikä kuvaa asiakkuuden perustaa yrityksessänne/järjestössänne 1= Ei pidä paikkansa, 5=Pitää paikkansa Asiakkaamme ovat kiinnostuneet pääasiassa hinnasta. Asiakkaamme ovat kiinnostuneet pääasiassa laadusta. Asiakkaamme ovat kiinnostuneet pääasiassa tarjooman laajuudesta. Asiakkaamme ovat kiinnostuneet pääasiassa tuoteominaisuuksista Asiakkaiden vaikutus kilpailun tasoon on vähentynyt viime vuosien aikana. Nykyisin asiakkailla on suuri vaikutus kilpailun tasoon. Asiakkailla tulee olemaan kilpailun tasoa alentava vaikutus seuraavan kolmen vuoden aikana. Hyvinvointia ja Energiatehokkuutta Asumiseen hea.metropolia.fi

19 LIITE 1 Kuinka paljon teillä on asiakkaita vuodessa? 1-5 kpl 6-10 kpl kpl kpl kpl Yli 500 kpl Mikä on yrityksenne yritysmuoto? (vain yksi vaihtoehto ja jos on vastannut ensimmäiseen kysymykseen yritys) Oy Ay Ky Tmi Muu, mikä Kuinka monta työntekijää yrityksessänne/järjestössänne on? Yrityksen/järjestönne perustamisvuosi? Mikä on yrityksenne/järjestönne markkina-alue? Kunta Muutama kunta Maakunta Useita maakuntia Suomi Eurooppa Globaali Arvioikaa yrityksenne/järjestönne osaamista seuraavilla osa alueilla? 1 = Erittäin heikkoa 5 = Erittäin vahvaa Talousosaaminen Henkilöstöhallinto Asiakkaiden tunteminen Markkinoiden tunteminen Kilpailijoiden tunteminen Yhteistyö muiden yritysten kanssa Hankintatoimi (Ostotoiminta) Kannattavuuslaskenta Hinnoittelu Yrityskuvan (imagon) luonti Tuotemerkkien (brändien) luonti Tuote/palvelukehitys Onko toiminnan kannattavuus ollut viimeisen viiden vuoden aikana nousussa tai laskussa? 1= Voimakkaassa nousussa 5=Voimakkaassa laskussa Mikä on mielestänne yrityksenne/järjestönne elinkaarivaihe? 1 = Voimakkaan kasvun vaiheessa 2 = Yrityksen/järjestön toiminta on vakiintunut 3 = Yrityksen/ järjestön kasvu on tasaista 4 = Yrityksen /järjestön toiminta on hiipumassa 5 = Yritys /järjestö on lopettanut toimintansa tai lopettaa toimintansa lähiaikoina Hyvinvointia ja Energiatehokkuutta Asumiseen hea.metropolia.fi

20 LIITE 1 NYKYINEN TOIMIALATILANNE (Vain yksityisyrityksille?) Mikä on yrityksenne kilpailuetu markkinoilla muihin toimijoihin nähden? 1 = Ei pidä paikkaansa 5 = Pitää paikkaansa Tärkein kilpailullinen tekijämme on tuotteidemme/palvelujemme hinta. Tärkein kilpailullinen tekijämme on tuotteidemme/palvelujemme laatu. Tärkein kilpailullinen tekijämme on tuotteidemme/palvelujemme joustavuus. Miellä on käytössämme teknologiaa, jota ei kilpailijoilla ole. Tuotteemme / palvelumme ovat hyvin samankaltaisia kuin kilpailijoillamme. Saamme kilpailuetua tuotteiden / palveluiden toimittamisen tehokkuudesta. Asiakkaamme ovat valmiita maksamaan tuotteistamme enemmän kuin muiden vastaavista. Nykyisten kilpailijoiden määrä? 1-5 kpl 6-10 kpl kpl kpl Yli 100 kpl Jos yrityksesi menestyy paremmin kuin muut vastaavat yritykset, mistä arvioit sen johtuvan? (Avoin kenttä) Jos taas yrityksesi menestyy huonommin kuin muut vastaavat yritykset, mistä arvioit sen johtuvan? (Avoin kenttä) Toimialan kilpailutilanne 1 = Ei pidä paikkaansa 5 = Pitää paikkaansa Nykyinen kilpailu on erittäin voimakasta. Nykyisten kilpailijoiden määrä on suuri. Kilpailu on kiristynyt viime vuosina. n Kilpailu tulee kiristymään seuraavan kolmen vuoden aikana. Yrityksemme on johtavassa kilpailuasemassa muihin yrityksiin nähden. Yrityksemme menestyy huomattavasti paremmin suhteessa muihin vastaaviin yrityksiin. Alalla on tietyt päätoimijat, jotka ohjaavat markkinoita. Kilpailu ilmenee pienten toimijoiden välillä. Kilpailijoiden toiminta on helposti ennakoitavissa. Kysynnän ennustaminen toimialallamme on helppoa. Asiakkaiden vaikutus kilpailun tasoon on vähentynyt viime vuosien aikana. YHTEISTYÖ JA LIIKETOIMINNAN KEHITYS (kaikki vastaavat) Arvioi yhteistyötä eri toimijoiden kanssa 1 = Täysin eri mieltä 5 = Täysin samaa mieltä Pyrimme aktiivisesti löytämään uusia palvelukonsepteja yhteistyössä toisten yritysten/järjestöjen kanssa Oma osaaminen ja resurssit mahdollistavat laajojen yhteistyöverkostojen rakentamisen ja kehittämisen. Oma osaamisemme on niin kattavaa että emme tarvitse yhteistyöverkostoa. Yhteistyö pienten yritysten/järjestöjen kanssa ei tuo mitään hyötyä liiketoimintaamme. Yhteistyö suurten yritysten /järjestöjen kanssa ei tuo mitään hyötyä liiketoimintaamme. Yhdenvertaisuus yhteistyössä on mahdotonta eri suuruusluokan yritysten/järjestöjen kanssa. Hyvinvointia ja Energiatehokkuutta Asumiseen hea.metropolia.fi

21 LIITE 1 Miten hyvin seuraavat väittämät kuvaavat yritystänne/järjestöänne? 1 = Täysin eri mieltä 5 = Täysin samaa mieltä Yrityksemme/järjestömme pyrkii jatkuvasti kehittämään uusia tuotteita/palveluita. Yrityksemme/järjestömme etsii aktiivisesti uusia keinoa tehokkuuden parantamiseen. Yrityksessämme/järjestössämme suhtaudutaan myönteisesti teknologisiin muutoksiin. Yrityksemme/järjestömme on valmis tekemään muutoksia organisaatiossa sopeutuakseen ympäristön muutoksiin. Yrityksen/järjestön ilmapiiri on innovatiivinen. Yrityksemme/järjestömme on perinteisesti ollut toimialalla edelläkävijä uusien teknologioiden ja toimintamallien kokeilemisessa Yrityksemme/järjestömme osallistuu vain pieniä riskejä sisältäviin projekteihin. Yrityksemme/järjestömme on valmis tekemään investointeja tuote/palvelukehityksen tukemiseksi. TULEVAISUUSKUVA: LIIKKUVAT PALVELUT Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri (EKSOTE) on tuottanut liikkuvia sosiaali- ja terveyspalveluita alueen Etelä- Karjalan haja-asutusalueille (Mallu-auto). Liikkuvien palveluiden roolia tullaan kasvattamaan, jotta voidaan taata toimivat lähipalvelut myös alueemme haja-asutusalueella. Julkinen sektori, kolmas sektori ja yksityiset yritykset tulevat yhdistämään voimiaan näiden palveluiden tuottamisessa. Haja-asutusalueen hyvinvointipalvelut tullaan enenevissä määrin hoitamaan monialaisena yhteistoimijuutena ja liikkuvilla palveluilla on tässä suuri rooli. Mikä rooli teillä voisi olla tässä tulevaisuuskuvassa? Esimerkiksi tuotteen, palvelun tai aseman kautta. (Avoin kenttä) Mitä osaamista rooli edellyttää? (Avoin kenttä) Mitä muita rooleja tässä tarvitaan? Esimerkiksi kumppanuuksia, toimijoita, tms. (Avoin kenttä) Yrityksenne/järjestönne kiinnostus liiketoimintaan liikkuvissa hyvinvointipalveluissa? 1 = Ei lainkaan 5 = Ehdottomasti kyllä Haluaisimme olla yrityksenä/järjestönä osallisena kyseisessä tulevaisuudenkuvassa On todennäköistä, että yrityksemme/järjestömme on mukana kyseisessä tulevaisuudenkuvassa Olemme kiinnostuneita olemaan mukana kehittämässä liikkuvien hyvinvointipalveluidenkonseptia Olemme kiinnostuneita olemaan mukana rakentamassa vision palveluita Haluamme tulla mukaan liikkuvien palveluiden verkostoon ja kuulla siitä lisää Meillä olisi mahdollisuus ottaa johtajan rooli jo nyt tässä verkostossa Meillä on mahdollisuus ottaa johtajan rooli tässä verkostossa lähitulevaisuudessa Meillä on suuri kiinnostus ottaa johtajan rooli tässä verkostossa Näettekö esimerkin tulevaisuuskuvan toteutumiskelpoisena tällä hetkellä? 1= En lainkaan todennäköisenä 5= Erittäin todennäköisenä Mitkä ovat suurimmat esteet kuvatun tulevaisuusnäkymän toteutumiselle? Valitse kolme Yritysten/järjestön puutteelliset resurssit Asiakaskysynnän puute Muutosvastarinta yleensä Teknologian riittämättömyys Standardien puute Yhteiskunnan tuen puute Asiakkaiden osaamisen puute Toimialojen raja-aitojen kaatumattomuus Hyvinvointia ja Energiatehokkuutta Asumiseen hea.metropolia.fi

HEA Hyvinvointia ja energiatehokkuutta asumiseen - Päätösseminaari

HEA Hyvinvointia ja energiatehokkuutta asumiseen - Päätösseminaari HEA Hyvinvointia ja energiatehokkuutta asumiseen - Päätösseminaari 9/2011-2/2014 (Etelä-Suomen EAKR) Asko Kilpeläinen, Saimaan amk 19.11.2013 1 Seminaariohjelma 12.00-12.20 Tervetulosanat ja HEA-hankkeen

Lisätiedot

Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala

Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala 19.5.2009 1 Julkisen palvelutuotannon tehostaminen Resurssit Tarpeet, Vaateet, Odotukset Julkista kehittämällä johtaminen,

Lisätiedot

HYVINVOINTIALAN YKSITYINEN PALVELUJÄRJESTELMÄ SATAKUNNASSA

HYVINVOINTIALAN YKSITYINEN PALVELUJÄRJESTELMÄ SATAKUNNASSA HYVINVOINTIALAN YKSITYINEN PALVELUJÄRJESTELMÄ SATAKUNNASSA Sosiaali- ja terveyspalvelualan toimijoiden liiketoimintaosaamisen tutkimus- ja kehittämistarpeita kartoittava selvitys Tutkija Eevaleena Mattila

Lisätiedot

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma (2008) 2012 2015 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Ohjelman tavoitteena on uudistaa sosiaali- ja terveyspalveluita innovaatiotoiminnan

Lisätiedot

Green Care vihreä hoiva maaseudulla (VIVA) Taustaselvitys. 1.2.2011 Anne Korhonen

Green Care vihreä hoiva maaseudulla (VIVA) Taustaselvitys. 1.2.2011 Anne Korhonen Green Care vihreä hoiva maaseudulla (VIVA) Taustaselvitys 1.2.2011 Anne Korhonen Toteutus etsittiin viitteitä Green Care -malliin soveltuvista palvelutarpeista palvelustrategiat, palvelutarve- ja väestöselvitykset,

Lisätiedot

KOKO Kainuun hyvinvoinnin työpajat - yhteenveto

KOKO Kainuun hyvinvoinnin työpajat - yhteenveto KOKO Kainuun hyvinvoinnin työpajat - yhteenveto Sari Salmela, Welliving-hanke Anitta Juntunen, Kajaanin ammattikorkeakoulu 9.6.2010 Työpajojen idea KOKO Kainuun tavoitteina 1) Parantaa hyvinvointialan

Lisätiedot

Koukkuniemi 2020- hanke. Palvelujärjestelmän uudistaminen osana Koukkuniemen vanhainkotialueen ja palveluiden kehittämistä

Koukkuniemi 2020- hanke. Palvelujärjestelmän uudistaminen osana Koukkuniemen vanhainkotialueen ja palveluiden kehittämistä Koukkuniemi 2020- hanke Palvelujärjestelmän uudistaminen osana Koukkuniemen vanhainkotialueen ja palveluiden kehittämistä Hankkeen tavoitteet 1. Yhteiskunnallisen yrityksen perustaminen vanhustenhuollon

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Julkiset hankinnat uudistamisen välineeksi Haluamme edistää uutta toimintakulttuuria, jossa palveluhankinnoissa

Lisätiedot

- ALMA - Asumisen ja hyvinvoinnin alueelliset palvelumallit bes.tkk.fi

- ALMA - Asumisen ja hyvinvoinnin alueelliset palvelumallit bes.tkk.fi - ALMA - Asumisen ja hyvinvoinnin alueelliset palvelumallit Tieteiden talo 18.5.2010 Arto Huuskonen, DI TUTKIMUKSEN TAUSTATEKIJÄT Väestö ikääntyy ja palvelutarpeet muuttuvat Ikääntyvä väestö viettää enemmän

Lisätiedot

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi VAHVAT VANHUSNEUVOSTO ääni kuuluviin ja osaaminen näkyväksi Tampere projektijohtaja Mari Patronen Tampereen hankkeet 1. Asiakas- ja palveluohjaus 2. Henkilökohtainen

Lisätiedot

Asumisen palveluiden konseptit - kehämalli

Asumisen palveluiden konseptit - kehämalli Asumisen palveluiden konseptit - kehämalli Tulevaisuuden senioriasuminen Tampereella - Omassa kodissa palveluiden turvin 14.12.2005 Markku Riihimäki TULEVAISUUDEN SENIORIASUMINEN - Omassa kodissa asumisen

Lisätiedot

Mallu kylillä ja rajalla Mallu liikkuva hyvinvointiasema

Mallu kylillä ja rajalla Mallu liikkuva hyvinvointiasema Mallu kylillä ja rajalla Mallu liikkuva hyvinvointiasema 6.2.14 Satu Simolin Palvelupäällikkö Etelä-Karjalan sosiaali-ja terveyspiiri, terveysasemien vastaanotot Me olemme Eksote! Vastaamme alueemme sosiaali-

Lisätiedot

Yhteiskunnallinen yritys hyvinvointipalveluissa. 13.5.2011 Sinikka Salo Apulaiskaupunginjohtaja

Yhteiskunnallinen yritys hyvinvointipalveluissa. 13.5.2011 Sinikka Salo Apulaiskaupunginjohtaja 1 Yhteiskunnallinen yritys hyvinvointipalveluissa 13.5.2011 Sinikka Salo Apulaiskaupunginjohtaja 2 Hyvinvointipalvelut murroksessa Kansantalouden ja yleisen varallisuuden kasvu ovat keskeisiä hyvinvointipalvelujen

Lisätiedot

Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysministeriö PPSHP Tekes Sitra 17.9.2012 Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysministeriö Tekes PPSHP

Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysministeriö PPSHP Tekes Sitra 17.9.2012 Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysministeriö Tekes PPSHP 17.9.2012 Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysministeriö PPSHP Tekes Sitra 17.9.2012 Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysministeriö Tekes PPSHP Vuonna 2020 Oulussa on sosiaali- ja terveydenhuollon järjestelmä,

Lisätiedot

Oikeat palvelut oikeaan aikaan

Oikeat palvelut oikeaan aikaan Kotipalvelut kuntoon Olemme Suomessa onnistuneet yhteisessä tavoitteessamme, mahdollisuudesta nauttia terveistä ja laadukkaista elinvuosista yhä pidempään. Toisaalta olemme Euroopan nopeimmin ikääntyvä

Lisätiedot

JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN

JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN ITÄ-SUOMESSA Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija Pohjois-Karjalan jos ajaa maakuntaliitto a 6.2.2015 Maarita Mannelin Pohjois-Karjalan

Lisätiedot

Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy

Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy Palvelustrategia Miksi palvelustrategiaa tarvitaan? Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy Kuntatalous => tuloksellisuuden ja kustannustehokkuuden lisääminen

Lisätiedot

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Hyvinvoinnin palvelutuotannon tulevaisuus. 5.11.2014 Avainalueen vetäjä Tuomo Melin, Sitra

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Hyvinvoinnin palvelutuotannon tulevaisuus. 5.11.2014 Avainalueen vetäjä Tuomo Melin, Sitra Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Hyvinvoinnin palvelutuotannon tulevaisuus Palvelutorin tavoitteet aktiivinen ikäihminen Tavoitteet Ikäihmisten aktivointi ottamalla vastuuta omasta ja läheisten hyvinvoinnista

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen

Lisätiedot

Suomalaista, turvallista, erilaistettua ja vastuullisesti tuotettua

Suomalaista, turvallista, erilaistettua ja vastuullisesti tuotettua Liite 15.12.2008 65. vuosikerta Numero 4 Sivu 6 Suomalaista, turvallista, erilaistettua ja vastuullisesti tuotettua siinä kuluttajien odotuksia tulevaisuuden broilerituotteilta Sari Forsman-Hugg, MTT,

Lisätiedot

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 Liitenro1 Kh250 Kv79 Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 2 Pieksämäen kaupungin strategia 2020 Johdanto Pieksämäen strategia vuoteen 2020 on kaupungin toiminnan punainen lanka. Strategia on työväline,

Lisätiedot

BtoB-markkinoinnin tutkimus

BtoB-markkinoinnin tutkimus BtoB-markkinoinnin tutkimus Tiivistelmä tutkimustuloksista Anna-Mari West 19.6.2008 Tutkimuksen tavoitteet ja toteutus Tutkimuksen tavoitteet Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää markkinointipäättäjien

Lisätiedot

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot

Yksityinen palvelutuotanto sosiaali- ja terveydenhuollossa verkkokirja www.thl.fi/yksityinenpalvelutuotanto

Yksityinen palvelutuotanto sosiaali- ja terveydenhuollossa verkkokirja www.thl.fi/yksityinenpalvelutuotanto Yksityinen palvelutuotanto sosiaali- ja terveydenhuollossa verkkokirja Julkistamistilaisuus 3.4.2009 1 Kustannukset 2006, miljardia euroa Kustannukset ja henkilöstö eri sektoreilla 2006 julkiset palveluntuottajat

Lisätiedot

HEA Hyvinvointia ja energiatehokkuutta asumiseen (Etelä-Suomen EAKR)

HEA Hyvinvointia ja energiatehokkuutta asumiseen (Etelä-Suomen EAKR) HEA Hyvinvointia ja energiatehokkuutta asumiseen (Etelä-Suomen EAKR) Metropolia, Hyto Tuula Mikkola Projektipäällikkö 28.2..2013 1 HEA pähkinän kuoressa Kesto 2.5 vuotta: 9/11 2/14 hankekokonaisuus, jossa

Lisätiedot

PALVELUTARPEEN MONIPUOLINEN ARVIOINTI

PALVELUTARPEEN MONIPUOLINEN ARVIOINTI PALVELUTARPEEN MONIPUOLINEN ARVIOINTI Asiakasohjauspäällikkö Kaisa Taimi Ikäihmisten hyvinvoinnin ylläpitäminen/ Tilaajaryhmä/ Tampereen kaupunki LAKI IKÄÄNTYNEEN VÄESTÖN TOIMINTAKYVYN TUKEMISESTA SEKÄ

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyssektorin edunvalvonta Suomen Yrittäjissä

Sosiaali- ja terveyssektorin edunvalvonta Suomen Yrittäjissä Sosiaali- ja terveyssektorin edunvalvonta Suomen Yrittäjissä Edunvalvonta monipuolista mm. erilaisissa neuvottelukunnissa ja lainsäädäntöhankkeiden yhteydessä Vahvaa asiantuntemusta toimialajärjestöissä

Lisätiedot

Mahdollisten Green Care - toimijoiden lähtökohdat ja kiinnostus toimialan kehittämiseen Etelä- Pohjanmaalla

Mahdollisten Green Care - toimijoiden lähtökohdat ja kiinnostus toimialan kehittämiseen Etelä- Pohjanmaalla Mahdollisten Green Care - toimijoiden lähtökohdat ja kiinnostus toimialan kehittämiseen Etelä- Pohjanmaalla MMM Maria Suomela, Seinäjoen ammattikorkeakoulu Green Care-toiminnasta terveyttä, hyvinvointia

Lisätiedot

Turun kaupunki kehittää ja luo uusia toimintamalleja osallisuuden ja osallistumisen lisäämiseksi yhdessä kuntalaisten kanssa Projektijohtaja Päivi Penkkala Aktiivinen kuntalainen - ja Palvelutori Turussa

Lisätiedot

Hoivakodin kannustinmalli Kaupunginjohtajan innovaatiokilpailun vuoden 2014 potentiaalinen innovaatio. 17.2.2015/Mona Hägglund

Hoivakodin kannustinmalli Kaupunginjohtajan innovaatiokilpailun vuoden 2014 potentiaalinen innovaatio. 17.2.2015/Mona Hägglund Hoivakodin kannustinmalli Kaupunginjohtajan innovaatiokilpailun vuoden 2014 potentiaalinen innovaatio 17.2.2015/Mona Hägglund Vanhusten palvelujen ympärivuorokautisten asumispalvelujen kilpailutus 2014

Lisätiedot

ja sote Liisa Heinämäki,STM Etunimi Sukunimi 21.5.2015

ja sote Liisa Heinämäki,STM Etunimi Sukunimi 21.5.2015 Paikalliset erityispiirteet ja sote Liisa Heinämäki,STM Etunimi Sukunimi 21.5.2015 Väestö 1970 Väestö 2007 Asukkaita neliökilometrillä Asukkaita neliökilometrillä Asuttamaton alue Asuttamaton alue 14.10.2014

Lisätiedot

Hoito- ja hoivapalvelualan tila ja tulevaisuudennäkymät OTE

Hoito- ja hoivapalvelualan tila ja tulevaisuudennäkymät OTE Hoito- ja hoivapalvelualan tila ja tulevaisuudennäkymät OTE Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja TEM raportteja 3/2015 26 4.5 Yksityisen sektorin asema Nykyisessä sosiaali- ja terveydenhuoltojärjestelmässä

Lisätiedot

Mistä vauhtia ja tehoa ikäihmisten palveluihin? Johtava asiantuntija Tuomo Melin 3.6.2015

Mistä vauhtia ja tehoa ikäihmisten palveluihin? Johtava asiantuntija Tuomo Melin 3.6.2015 Mistä vauhtia ja tehoa ikäihmisten palveluihin? Johtava asiantuntija Tuomo Melin 3.6.2015 Avainalueen tavoitteet Strategiset tavoitteet Aktiivinen ja hyvinvoiva kansalainen - kansalaiset osallistuvat yhteisen

Lisätiedot

Kotona asumista tukeva hankekokonaisuus. Oma tupa, oma lupa Henkilökohtaisen budjetoinnin seminaari Jyväskylä 20.11.2013

Kotona asumista tukeva hankekokonaisuus. Oma tupa, oma lupa Henkilökohtaisen budjetoinnin seminaari Jyväskylä 20.11.2013 Kotona asumista tukeva hankekokonaisuus Oma tupa, oma lupa Henkilökohtaisen budjetoinnin seminaari Jyväskylä 20.11.2013 Tampereen osahankkeet 1. Asiakas- ja palveluohjauksen toimintamalli 2. Henkilökohtaisen

Lisätiedot

Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016

Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016 Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016 Ikäihmisten palveluiden tulevaisuuden visio Osallistava ja turvallinen Osallistava ja turvallinen kunta, joka tarjoaa ikäihmisille

Lisätiedot

Osaaminen muutoksessa avain tulevassa Sotessa seminaari 15.4.2016

Osaaminen muutoksessa avain tulevassa Sotessa seminaari 15.4.2016 Osaaminen muutoksessa avain tulevassa Sotessa seminaari 15.4.2016 Työelämän laatu ja johtaminen muutoksessa TOIMINTAYMPÄRISTÖN KAAOS RESURSSIEN NIUKKUUS JA KUNTALAISTEN RAJOTTOMAT TARPEET OVAT JO HAASTANEET

Lisätiedot

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Ikäihmisten sosiaaliturva Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Yleistä Ikäihmisten sosiaaliturva koostuu sosiaali- ja terveyspalveluista ja toimeentuloturvasta Kunnat järjestävät ikäihmisten

Lisätiedot

Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014)

Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014) Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014) Tuula Partanen Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen koordinaattori Vanhuspalvelulain toteuttamiseen haettu hanke Rahoitus tulee

Lisätiedot

KÄYTTÄJÄLÄHTÖINEN NÄKÖKULMA HYVINVOINTIIN

KÄYTTÄJÄLÄHTÖINEN NÄKÖKULMA HYVINVOINTIIN PUMPPU-HANKE (A31860) pumppu-hanke.blogspot.com PUMPPU-HANKE KÄYTTÄJÄLÄHTÖINEN NÄKÖKULMA HYVINVOINTIIN Mika Anttila / Innopark Programmes Oy, Pumppu hankkeen koordinaatio Pumppu-hanke Pumppu-hanke on -

Lisätiedot

Suunnitelma ikääntyneen väestön hyvinvoinnin edistämiseksi ja tukemiseksi Sotesin toiminta-alueella

Suunnitelma ikääntyneen väestön hyvinvoinnin edistämiseksi ja tukemiseksi Sotesin toiminta-alueella Suunnitelma ikääntyneen väestön hyvinvoinnin edistämiseksi ja tukemiseksi Sotesin toiminta-alueella Suunnitelma perustuu ns. Vanhuspalvelulain 5 : Kunnan on laadittava suunnitelma ja se on osa kaupungin/kunnan

Lisätiedot

Innovatiiviset hankinnat uusien hyvinvointiratkaisujen kehittämisessä ja käyttöönotossa?

Innovatiiviset hankinnat uusien hyvinvointiratkaisujen kehittämisessä ja käyttöönotossa? Innovatiiviset hankinnat uusien hyvinvointiratkaisujen kehittämisessä ja käyttöönotossa? HELSINGIN ELINKEINOPÄIVÄ 23.4.2015 ----------------------------------- Kari Hakari johtaja, HT Tampereen kaupunki

Lisätiedot

Salon kaupunki Organisaation uudistaminen 24.6.2013. johtava konsultti Jaakko Joensuu

Salon kaupunki Organisaation uudistaminen 24.6.2013. johtava konsultti Jaakko Joensuu Salon kaupunki Organisaation uudistaminen johtava konsultti Jaakko Joensuu Taustaa Kevään 2013 aikana Salossa on valmisteltu selviytymissuunnitelmaa, jossa tavoitellaan 33 miljoonan euron muutosta kaupungin

Lisätiedot

Sosiaaliset näkökulmat julkisissa hankinnoissa osallisuuden edistäjinä Etelä-Suomessa

Sosiaaliset näkökulmat julkisissa hankinnoissa osallisuuden edistäjinä Etelä-Suomessa 20.3.2012 Vantaa Riitta-Maija Hämäläinen riitta-maija.hamalainen@thl.fi Sosiaaliset näkökulmat julkisissa hankinnoissa osallisuuden edistäjinä Etelä-Suomessa TÄSTÄ ON PUHE Palvelujen ja tuotannon järjestämisestä

Lisätiedot

Hyvinvointimatkailu edellyttää hyvinvointiyrittäjiä

Hyvinvointimatkailu edellyttää hyvinvointiyrittäjiä Hyvinvointimatkailu edellyttää hyvinvointiyrittäjiä Sari Rissanen, professori laitosjohtaja, varadekaani Terveyshallinnon ja - talouden laitos (1.1.2010 Sosiaali- ja terveysjohtamisen laitos) - määrittelyä

Lisätiedot

VANHUSTEN ASUMISPALVELUJEN VISIOT LAHDESSA

VANHUSTEN ASUMISPALVELUJEN VISIOT LAHDESSA 29.8.2013 VANHUSTEN ASUMISPALVELUJEN VISIOT LAHDESSA VALVANNE SYMPOSIUM - HYVÄN VANHUUDEN PUOLESTA 26.8.2013 Ismo Rautiainen Vanhusten palvelujen ja kuntoutuksen johtaja Lahden sosiaali- ja terveystoimiala

Lisätiedot

Terveyspalvelujen tulevaisuus kunnissa. Etelä-Suomen aluetulokset

Terveyspalvelujen tulevaisuus kunnissa. Etelä-Suomen aluetulokset Terveyspalvelujen tulevaisuus kunnissa Etelä-Suomen aluetulokset Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti kyselytutkimuksen kunnanvaltuutettujen, kunnanjohtajien ja ylimpien sote-virkamiesten parissa

Lisätiedot

30 JX`iXXe_f`kXaX Töissä JX`iXXe_f`kXaXc``kfe =XZ\Yffb$j`ml`ccX% 8gl fe c _\cc %

30 JX`iXXe_f`kXaX Töissä JX`iXXe_f`kXaXc``kfe =XZ\Yffb$j`ml`ccX% 8gl fe c _\cc % 30 Töissä 31 Palvelut keskittyvät kaupunkeihin, mutta moni ikäihminen haluaisi asua kotonaan haja-asutusalueella mahdollisimman pitkään. Ikäihmisten omat näkemykset palveluiden suunnittelussa ovat tätä

Lisätiedot

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä. 9.4.2014 Tuomo Melin & Eeva Päivärinta, Sitra

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä. 9.4.2014 Tuomo Melin & Eeva Päivärinta, Sitra Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Lähtökohtia Ikäihmiset ovat voimavara - mahdollisuus - Suomen eläkeläiset ovat maailman koulutetuimpia ja terveimpiä - Vapaaehtoistyöhön ja -toimintaan osallistumiseen

Lisätiedot

Kolmas sektori ja maaseutukuntien palvelut

Kolmas sektori ja maaseutukuntien palvelut Kolmas sektori ja maaseutukuntien palvelut Mikkelin Tiedepäivä 7.4.2011 Ritva Pihlaja projektipäällikkö Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä, kansalaisjärjestöteemaryhmä tutkija Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti

Lisätiedot

HYVINVOIVAT KAINUULAISET Hyvinvoinnin asiantuntijatyöskentely 17.3.2014 Klo 08.30-12 Scandic Hotel Kajanus

HYVINVOIVAT KAINUULAISET Hyvinvoinnin asiantuntijatyöskentely 17.3.2014 Klo 08.30-12 Scandic Hotel Kajanus HYVINVOIVAT KAINUULAISET Hyvinvoinnin asiantuntijatyöskentely 17.3.2014 Klo 08.30-12 Scandic Hotel Kajanus Aikataulu 08.30 Aamukahvit 09.00 Tervetuloa ja esittäytymiskierros 09.05 Hyvinvoinnin määritelmä,

Lisätiedot

Etelä-Savon matkailubarometri 2010. Ennakoimalla eteenpäin Etelä-Savossa -hanke

Etelä-Savon matkailubarometri 2010. Ennakoimalla eteenpäin Etelä-Savossa -hanke Etelä-Savon matkailubarometri 2010 Ennakoimalla eteenpäin Etelä-Savossa -hanke Etelä-Savon matkailubarometri 2010 Kyselyssä kartoitettiin yrittäjien näkemyksiä kevään ja lähitulevaisuuden suhdannetilanteesta.

Lisätiedot

Lähtökohta: Myöntämisperusteet ohjaavat kotihoidon palvelujen. voimavarojen käyttöä ja päätöksentekoa kotihoidossa.

Lähtökohta: Myöntämisperusteet ohjaavat kotihoidon palvelujen. voimavarojen käyttöä ja päätöksentekoa kotihoidossa. Kotihoidon id myöntämisen perusteet 1.4.2014 alkaen - Rovaniemi Lähtökohta: Myöntämisperusteet ohjaavat kotihoidon palvelujen kohdentumista t (oikea-aikaisuus, i saavutettavuus), tt varattujen voimavarojen

Lisätiedot

Seuraavat väitteet koskevat keskijohtoa eli tiimien esimiehiä ja päälliköitä tai vastaavia.

Seuraavat väitteet koskevat keskijohtoa eli tiimien esimiehiä ja päälliköitä tai vastaavia. KESKIJOHDON OSAAMISTARPEET Vastaajan taustatiedot: Vastaaja on: Vastaajan vastuualue: 1. Tiimin esimies tai vastaava 2. Päällikkö tai vastaava 3. Johtaja 1. Johto ja taloushallinto 2. Tutkimus ja kehitys

Lisätiedot

Toimintakyky ja arjen sujuvuus

Toimintakyky ja arjen sujuvuus Toimintakyky ja arjen sujuvuus palvelukokonaisuuden valmistelun ja muutoksen perusteita Sirkka Karhula Selvityshenkilö Valtuustoseminaari 21.2.2011 Valmistelun ohjaus Valtuusto Kaupunginhallitus Organisaatiotoimikunta

Lisätiedot

Kilpailuttaminen: retoriikkaa vai realiteetti? Markku Salo, YTT Toiminnanjohtaja Päijät-Hämeen sosiaalipsykiatrinen säätiö

Kilpailuttaminen: retoriikkaa vai realiteetti? Markku Salo, YTT Toiminnanjohtaja Päijät-Hämeen sosiaalipsykiatrinen säätiö Kilpailuttaminen: retoriikkaa vai realiteetti? Markku Salo, YTT Toiminnanjohtaja Päijät-Hämeen sosiaalipsykiatrinen säätiö Kuinka nähdä metsä puilta? Jos hankinnat ovat puita, missä on kilpailuttamisen

Lisätiedot

Sähköiseen maailmaan siirtyminen; Yritys-Suomi -palvelukokonaisuus ml. Yritys-Suomi visio 2020 Yritys-Suomi Innosta menestykseen - seminaari 10.9.

Sähköiseen maailmaan siirtyminen; Yritys-Suomi -palvelukokonaisuus ml. Yritys-Suomi visio 2020 Yritys-Suomi Innosta menestykseen - seminaari 10.9. Sähköiseen maailmaan siirtyminen; Yritys-Suomi -palvelukokonaisuus ml. Yritys-Suomi visio 2020 Yritys-Suomi Innosta menestykseen - seminaari 10.9.2014 Sirpa Alitalo & Jaana Lappi, TEM Yritys-Suomen visio

Lisätiedot

Vaikuttavuusselvitys pk-yrityksille EcoStart-konsultointipalvelusta

Vaikuttavuusselvitys pk-yrityksille EcoStart-konsultointipalvelusta Etelä-Savo Vaikuttavuusselvitys pk-yrityksille EcoStart-konsultointipalvelusta Kesäkuu 2013 Anne Matilainen ja Tarinka Ringvall ETELÄ-SAVON ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS Kutsunumero 029 502

Lisätiedot

VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE

VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE - KYSELYN TOTEUTUS - KÄSITYKSET AMK-TUTKINNOSTA JA KOULUTUKSESTA - AMK-TUTKINNON TUOTTAMA OSAAMINEN - TYÖLLISTYMISEEN

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon ITratkaisujen

Sosiaali- ja terveydenhuollon ITratkaisujen 26.1.2014 Joulukuussa 2013 toteutetun kyselyn tulokset Sosiaali- ja terveydenhuollon ITratkaisujen hyödyntämistä ja tietohallintoa koskeva kysely Tomi Dahlberg Karri Vainio Sisältö 1. Kysely, sen toteutus,

Lisätiedot

Palveluseteli ja klemmari kuntapalveluja markkinamekanismilla. Pekka Utriainen Apulaiskaupunginjohtaja Jyväskylän kaupunki

Palveluseteli ja klemmari kuntapalveluja markkinamekanismilla. Pekka Utriainen Apulaiskaupunginjohtaja Jyväskylän kaupunki Palveluseteli ja klemmari kuntapalveluja markkinamekanismilla Pekka Utriainen Apulaiskaupunginjohtaja Jyväskylän kaupunki Markkinoiden hyödyntäminen / hyvinvointipalvelut osa elinkeinopolitiikkaa Jyväskylän

Lisätiedot

Kolmas sektori ja maaseutukunnat

Kolmas sektori ja maaseutukunnat Kolmas sektori ja maaseutukunnat Maaseudun PARAS-seminaari Kuntatalo 5.12.2008 Ritva Pihlaja Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti Kolmas sektori maaseutukunnissa tutkimus Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä,

Lisätiedot

YMPÄRI KÄYDÄÄN YHTEEN TULLAAN 19.4.2012. Maakunta - osallisuus - lähidemokratia Maakuntajohtaja Jari Parkkonen, Päijät-Hämeen liitto

YMPÄRI KÄYDÄÄN YHTEEN TULLAAN 19.4.2012. Maakunta - osallisuus - lähidemokratia Maakuntajohtaja Jari Parkkonen, Päijät-Hämeen liitto YMPÄRI KÄYDÄÄN YHTEEN TULLAAN 19.4.2012 Maakunta - osallisuus - lähidemokratia Maakuntajohtaja Jari Parkkonen, Päijät-Hämeen liitto AJATUKSIA PALVELURAKENNEUUDISTUKSISTA 2000-LUVULLA Aikaisemman kuin nykyisenkin

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita

Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita Sosiaali- ja terveyspalveluita tuottavat sekä julkiset että yksityiset palveluntuottajat Kunta voi järjestää palvelut tuottamalla ne itse

Lisätiedot

Koillismaalaiset yritykset kaipaavat tietoa ja palvelua alueen yritysneuvontapalveluista

Koillismaalaiset yritykset kaipaavat tietoa ja palvelua alueen yritysneuvontapalveluista LEHDISTÖTIEDOTE, 28.11.2011 JULKAISUVAPAA HETI Yrityskyselyllä tietoa yritysneuvontapalvelusta Koillismaalaiset yritykset kaipaavat tietoa ja palvelua alueen yritysneuvontapalveluista Koillismaalaisille

Lisätiedot

Valtaosa 67% viljelijöistä on jatkamassa ennallaan. Toiminnan laajentamista suunnittelee 16% viljelijöistä.

Valtaosa 67% viljelijöistä on jatkamassa ennallaan. Toiminnan laajentamista suunnittelee 16% viljelijöistä. MTK TERVO-VESANTO JÄSENKYSELY 2009 Yleistä kyselyn toteutuksesta MTK Tervo-Vesanto ry:n jäsenkysely toteutettiin 12.4.-5.5.2009 välisenä aikana. Kysely oli internet-kysely. Kyselystä tiedotettiin jäseniä

Lisätiedot

Muutokset henkilökunnan määrässä yrityksen perustamisesta alkaen. 10 % 15 % kasvanut vähintään viidellä henkilöllä 9 % kasvanut 3-4 henkilöllä 44 % 22 % kasvanut 1-2 henkilöllä pysynyt ennallaan vähentynyt

Lisätiedot

Oulun palvelumalli 2020:

Oulun palvelumalli 2020: Oulun palvelumalli 2020: asiakaslähtöisyyttä, yhteisöllisyyttä ja monituottajuutta OSAAVA KUNTA tutkimuksen -SEMINAARI KUNTAPÄIVILLÄ 15.5.2013 Kehittämispäällikkö Maria Ala-Siuru Oulun palvelumalli 2020:

Lisätiedot

HYVINVOINTI- PALVELUITA HELPOSTI

HYVINVOINTI- PALVELUITA HELPOSTI HYVINVOINTI- PALVELUITA HELPOSTI Hyvinvointipalveluita asiakkaan parhaaksi Hyvinvointipalvelujen järjestäminen on yksi yhteiskunnan tärkeimmistä tehtävistä ellei jopa kaikkein tärkein. Onnistuminen tässä

Lisätiedot

RISTO-HANKE. Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (01.07.2013 31.10.2014) Ikäihmisten suun terveyden edistäminen

RISTO-HANKE. Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (01.07.2013 31.10.2014) Ikäihmisten suun terveyden edistäminen RISTO-HANKE Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (01.07.2013 31.10.2014) Ikäihmisten suun terveyden edistäminen HANKESUUNNITELMAN TAVOITE Yli 65-vuotiaiden suun terveyden edistäminen ja sairauksien

Lisätiedot

Palveluja pyörillä - Mallu-auto

Palveluja pyörillä - Mallu-auto Palveluja pyörillä - Mallu-auto 22.5.2014 Marika Wikström-Koikkalainen, koordinaattori Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Me olemme Eksote Vastaamme alueemme sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuudesta

Lisätiedot

Sosiaalisen median käyttö autokaupassa. Autoalan Keskusliitto ry 3/2012 Yhdessä Aalto Yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu opiskelijatiimi

Sosiaalisen median käyttö autokaupassa. Autoalan Keskusliitto ry 3/2012 Yhdessä Aalto Yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu opiskelijatiimi Sosiaalisen median käyttö autokaupassa Autoalan Keskusliitto ry 3/1 Yhdessä Aalto Yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu opiskelijatiimi Sosiaalinen media suomessa Kaikista suomalaisista yli % on rekisteröitynyt

Lisätiedot

Palveluseteli: hyötyä kunnalle ja yrittäjälle palveluiden joustoa, elinkeinojen elinvoimaisuutta, valinnan vapautta

Palveluseteli: hyötyä kunnalle ja yrittäjälle palveluiden joustoa, elinkeinojen elinvoimaisuutta, valinnan vapautta Palveluseteli: hyötyä kunnalle ja yrittäjälle palveluiden joustoa, elinkeinojen elinvoimaisuutta, valinnan vapautta Pekka Utriainen Apulaiskaupunginjohtaja Kunta / Tuotannon arviointi Seuranta arviointi

Lisätiedot

Venäläiset asiakkaina liiketoiminnan mahdollisuudet ja kompastuskivet

Venäläiset asiakkaina liiketoiminnan mahdollisuudet ja kompastuskivet Venäläiset asiakkaina liiketoiminnan mahdollisuudet ja kompastuskivet Lahti Science Day 11.11.2014 Helena Hatakka, Jaana Loipponen ja Leena Nietosvuori 1 Venäläiset asiakkaina liiketoiminnan mahdollisuudet

Lisätiedot

Petri Sipilä 12.1.2013

Petri Sipilä 12.1.2013 KUVAESITE 1(5) PALVELUNTUOTTAJIEN VERKOTTAMINEN Service Park Provider Oy (SPP),, keskittyy ikääntyville ihmisille kotipalveluja tuottavien hyvinvointi-, koti- ja hoivapalveluyritysten yhteistyöverkkojen

Lisätiedot

Hoito- ja hoivapalvelujen vaihtoehdot ja järjestäminen kuntaorganisaation näkökulmasta

Hoito- ja hoivapalvelujen vaihtoehdot ja järjestäminen kuntaorganisaation näkökulmasta Hoito- ja hoivapalvelujen vaihtoehdot ja järjestäminen kuntaorganisaation näkökulmasta 10.2.2011 Markku Tervahauta palvelualuejohtaja Kuopion kaupunki ASIAKASVOLYYMI Potentiaaliset asiakkaat (yritykset,

Lisätiedot

YHTIÖKOKOUS 9.4.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Teleste Proprietary. All rights reserved.

YHTIÖKOKOUS 9.4.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Teleste Proprietary. All rights reserved. YHTIÖKOKOUS 9.4.2015 Finlandia-talo, Helsinki VISIO - Alamme johtavana toimijana luomme modernia verkottunutta maailmaa uusien laajakaista- ja videoratkaisujen avulla. 1 Teleste lyhyesti 2 Vuosi 2014 keskeiset

Lisätiedot

NYKYTILA/TOIMINTA JA TOIMIJAT/AIKATAULU. PHSOTEY: tuottaa sosiaali- ja terveyspalvelut Nastolassa.

NYKYTILA/TOIMINTA JA TOIMIJAT/AIKATAULU. PHSOTEY: tuottaa sosiaali- ja terveyspalvelut Nastolassa. IKÄÄNTYVIEN HYVINVOINTIA EDISTÄVÄT PALVELUT/ KEHITTÄMISTARPEET Sosiaali- ja terveyspalvelut Nastolassa on lääkärin ja hoitajan vastaanottopalvelut, sekä suun terveydenhuollon vastaanottopalvelut. Kehittämiskohteet:

Lisätiedot

Kuntapäättäjien näkemyksiä kirjastopalvelujen tilasta ja tasosta

Kuntapäättäjien näkemyksiä kirjastopalvelujen tilasta ja tasosta Kuntapäättäjien näkemyksiä kirjastopalvelujen tilasta ja tasosta Tuloksia Itä-Suomen kirjastojen laatutason kartoituksesta Kohti uutta kirjastolakia 21.4.2015 Varkaus Marja Tiittanen-Savolainen Itä-Suomen

Lisätiedot

Ennakointi apuna hyvinvointiyrityksen toiminnassa 21.11.2013 Hanna Erkko & Anne Tiihonen

Ennakointi apuna hyvinvointiyrityksen toiminnassa 21.11.2013 Hanna Erkko & Anne Tiihonen Ennakointi apuna hyvinvointiyrityksen toiminnassa 21.11.2013 Hanna Erkko & Anne Tiihonen Tavoitteet ja sisältö Osallistujat tutustuvat käytännönläheiseen ennakoinnin työkaluun (tulevaisuuskartta) ja työstävät

Lisätiedot

Asiakkaiden tunnistaminen ja liidipoten1aalin kasva3aminen Marko Viljanen

Asiakkaiden tunnistaminen ja liidipoten1aalin kasva3aminen Marko Viljanen marko.viljanen@jm.eto.fi gsm 041-5340051 Asiakkaiden tunnistaminen ja liidipoten1aalin kasva3aminen Marko Viljanen Customer Experience Design 21.10.2014 Tunnistaminen, avaaminen ja kehittäminen Haluamme

Lisätiedot

Kotitori: Palveluintegraattori ikäihmisten palveluiden kehittämisen työkaluna

Kotitori: Palveluintegraattori ikäihmisten palveluiden kehittämisen työkaluna Kotitori: Palveluintegraattori ikäihmisten palveluiden kehittämisen työkaluna 1 2 Mikä on Tampereen Kotitori? Kaupunki tilaajana Palveluiden myöntämisen kriteerit ja laatutason määritys Viranomaispäätökset

Lisätiedot

Neurologisesti pitkäaikaissairaiden ja vammaisten ihmisten asumisen tarpeet Sari Valjakka

Neurologisesti pitkäaikaissairaiden ja vammaisten ihmisten asumisen tarpeet Sari Valjakka Neurologisesti pitkäaikaissairaiden ja vammaisten ihmisten asumisen tarpeet Sari Valjakka Miljoona esteetöntä asuntoa vuoteen 2030-seminaari 20.3.2014 Tavoitteet ja toteutus Selvittää neurologisesti pitkäaikaissairaiden

Lisätiedot

Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta ja vapaaehtoistoiminnasta

Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta ja vapaaehtoistoiminnasta Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta ja vapaaehtoistoiminnasta Haastattelukysely 12.9.2011 Lanun aukiolla SOSIAALIALAN OSAAMISKESKUS VERSO 11. marraskuuta 2011 Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta

Lisätiedot

Hankekuvaus Hankkeen osa-alueet ympärivuorokautista Koordinoivan toiminnan

Hankekuvaus Hankkeen osa-alueet ympärivuorokautista Koordinoivan toiminnan Hankekuvaus Hanke Turvallisuus kotona vuorokauden ympäri alkoi elokuussa 2010. Kaksivuotinen hanke on Kristiinankaupungin oma ja sen osarahoittajana toimii Pohjanmaan liitto. Hankkeen pääasiallisena kohderyhmänä

Lisätiedot

yritysten ja markkinoiden kehitys Tampere 30.9.2013

yritysten ja markkinoiden kehitys Tampere 30.9.2013 Sosiaali- ja terveyspalvelualan yritysten ja markkinoiden kehitys HYVÄ -hankeryhmä Ulla-Maija Laiho Ulla Maija Laiho Tampere 30.9.2013 Tietopohja TEM raportteja 34/2013 Yksityiset sosiaali- ja terveyspalvelut

Lisätiedot

Case Eksote: Tiedolla johtaminen & sosiaalija terveyspiiri

Case Eksote: Tiedolla johtaminen & sosiaalija terveyspiiri Case Eksote: Tiedolla johtaminen & sosiaalija terveyspiiri Affecton julkishallinnon forum 14.2.2013 Projektipäällikkö Katja Klemola Eksote Vastaamme alueemme sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuudesta

Lisätiedot

SYÖTEKESKUS OY YHTEISKUNNALLISENA YRITYKSENÄ. Jussi Kemppainen Oulu 31.10.2013

SYÖTEKESKUS OY YHTEISKUNNALLISENA YRITYKSENÄ. Jussi Kemppainen Oulu 31.10.2013 SYÖTEKESKUS OY YHTEISKUNNALLISENA YRITYKSENÄ Jussi Kemppainen Oulu 31.10.2013 perustettiin 1944. Asialla olivat oululaiset yritysjohtajat, jotka halusivat huolehtia yritysten henkilöstön hyvinvoinnin kasvusta

Lisätiedot

Toimintakykyisenä ikääntyminen KASTEhanke, Salon kuntapilotti 2010 2012

Toimintakykyisenä ikääntyminen KASTEhanke, Salon kuntapilotti 2010 2012 Toimintakykyisenä ikääntyminen KASTEhanke, Salon kuntapilotti 2010 2012 TERVEYTTÄ JA HYVINVOINTIA -seminaari, projektikoordinaattori, th TtM Salon kaupungin vanhuspalvelut Vanhuspalveluiden palvelurakenteen

Lisätiedot

Asiakkaan kanssa ajoissa ja aktiivisesti!

Asiakkaan kanssa ajoissa ja aktiivisesti! Asiakkaan kanssa ajoissa ja aktiivisesti! Kelan syvennetyt asiakasprosessit Mats Enberg Vakuutuspiirin johtaja Länsi-Uudenmaan vakuutuspiiri 24.9.2014 2 Työkykyneuvonta Kelan tarjoaa uutta työhön paluuta

Lisätiedot

3. Arvot luovat perustan

3. Arvot luovat perustan 3. Arvot luovat perustan Filosofia, uskonto, psykologia Integraatio: opintojen ohjaus Tässä jaksossa n Omat arvot, yrityksen arvot n Visio vie tulevaisuuteen Osio 3/1 Filosofia Uskonto 3. Arvot luovat

Lisätiedot

Kohti maakunnallisia integroituja palvelukokonaisuuksia muutosagentin toimintamallia Eksotesta. Kehitysjohtaja Merja Tepponen, TtT

Kohti maakunnallisia integroituja palvelukokonaisuuksia muutosagentin toimintamallia Eksotesta. Kehitysjohtaja Merja Tepponen, TtT Kohti maakunnallisia integroituja palvelukokonaisuuksia muutosagentin toimintamallia Eksotesta Kehitysjohtaja Merja Tepponen, TtT Etelä Karjalan sosiaali ja terveydenhuollon ky, Eksote järjestää maakunnan

Lisätiedot

Vastuutyöntekijä - toimintamallin kehittäminen Vantaalla Ikäpalo-hankkeessa 20.10.2014. Aila Halonen

Vastuutyöntekijä - toimintamallin kehittäminen Vantaalla Ikäpalo-hankkeessa 20.10.2014. Aila Halonen Vastuutyöntekijä - toimintamallin kehittäminen Vantaalla Ikäpalo-hankkeessa 20.10.2014 Aila Halonen Vastuutyöntekijä toimintamallin kehittäminen Vanhuspalvelulain 17 :n mukaisesti kunnan on nimettävä 1.1.2015

Lisätiedot

Maaseutukunnan näkökulmia Eksotesta. Kunnanjohtaja Anne Ukkonen Luumäen kunta

Maaseutukunnan näkökulmia Eksotesta. Kunnanjohtaja Anne Ukkonen Luumäen kunta Maaseutukunnan näkökulmia Eksotesta Kunnanjohtaja Anne Ukkonen Luumäen kunta Tietoa Luumäen kunnasta Vajaa 5000 asukasta 3000 vapaa-ajan asuntoa Useita kyliä, 2 isompaa taajamaa, hallinnollinen keskus

Lisätiedot

Uudenmaan PK-yritysten kehittäminen -kysely. Helmikuu 2010

Uudenmaan PK-yritysten kehittäminen -kysely. Helmikuu 2010 Uudenmaan PK-yritysten kehittäminen -kysely Helmikuu 2010 Kyselyn taustaa ELY-keskus tukee yrityksiä tarjoamalla neuvonta-, kehittämis- ja rahoituspalveluja. ELYkeskuksen tavoitteena on jatkuvasti kehittää

Lisätiedot

LAPUAN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOTEEN

LAPUAN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOTEEN LAPUAN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOTEEN ARVOT Lapuan kaupunkikonsernin noudattamat arvot, joihin jokainen konsernissa työskentelevä henkilö sitoutuu. Oikeudenmukaisuus ja Tasapuolisuus Ihmisarvo on korvaamaton.

Lisätiedot

Isännöintiyritysten talousbarometri 2013

Isännöintiyritysten talousbarometri 2013 Isännöintiyritysten talousbarometri 2013 Tiedonkeruu toukokuu 2013 Vastaajia 184 - Isännöintiyritysten johtoa - Omistajia ja yrittäjiä Tutkimuksen toteutus: Promenade Research Oy Isännöintiyritysten liikevaihto,

Lisätiedot

Matkalla naapuruuteen -uudistuvat erityispalvelut kuntien peruspalveluiden tukena

Matkalla naapuruuteen -uudistuvat erityispalvelut kuntien peruspalveluiden tukena Matkalla naapuruuteen -uudistuvat erityispalvelut kuntien peruspalveluiden tukena Sari Hietala Ylihoitaja, PKSSK sosiaalipalvelut 25.11.2013 PKSSK:n toiminta-alue 2 PKSSK sosiaalipalvelut 2013 Tulevaisuuden

Lisätiedot

Sairas- ja veljeskodit osana tulevaisuuden ratkaisuja

Sairas- ja veljeskodit osana tulevaisuuden ratkaisuja Sairas- ja veljeskodit osana tulevaisuuden ratkaisuja Seinäjoki, 12.11.2012 Sosiaali- ja terveysministeri Väestön nopea ikääntyminen lisää palveluiden tarvetta Yli 75 -vuotiaiden osuus koko väestöstä kasvaa

Lisätiedot