RKTL:n asiakkuus- ja palvelukartoituksen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "RKTL:n asiakkuus- ja palvelukartoituksen"

Transkriptio

1 RKTL:n asiakkuus- ja palvelukartoituksen konsultointi Versio 1.0 Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos sivu 1/32

2 Sisällysluettelo 1 Tiivistelmä Johdanto Asiakkaiden tarpeet ja vaatimukset Sidosryhmäluokat Asiakashaastatteluiden ja työpajojen tulokset RKTL:n vahvuudet Asiakkaiden keskeiset odotukset Asiakastarpeiden jäsennys Asiakastarpeiden huomiointi palvelurajapinnassa Palvelukulttuuriin vaikuttavat ulkoiset muutostekijät PESTLE-analyysi Uusien teknologioiden tarjoamat mahdollisuudet Strategiset tavoitteet ja päämäärät Asiakastarpeista lähtevä palvelutuotanto Keinot päämäärien saavuttamiseksi Palveluiden kehittäminen RKTL:n palvelunäkymä Yleiset palvelut Sisältöpalvelut ja työkalut Palvelunäkökulmat ja palvelukanavat tietämyksen tarjoamisessa Palvelunäkökulmat Palvelukanavat Palveluiden tuottamisen kerrosrakenne Palvelusalkku Palvelukulttuurin kehittäminen Palvelukulttuurin muutos Tiedon ja tietämyksen hallinnan kehittäminen Organisaatio tukemaan palvelukulttuuria Osaamisen kehittäminen Jatkotoimenpiteet Toimenpiteet palveluiden ja palvelukulttuurin kehittämiseksi Välittömät toimenpiteet asiakaspalvelun parantamiseksi Tarkistuspisteet Liitteet sivu 2/32

3 1 Tiivistelmä Asiakkuus- ja palvelukartoitusprojektissa on aloitettu RKTL:n palvelujen kehittäminen tunnistamalla ja jäsentämällä RKTL:n tarjoamia nykyisiä ja mahdollisia uusia palveluita. Asiakkaiden tarpeista on johdettu alustava palvelusalkku, johon palveluita on jäsennetty työssä hahmoteltujen lähestymisperiaatteiden mukaan. Työssä on hyödynnetty Metsäntutkimuslaitokselle aiemmin tehdyn palvelukartoituksen tuloksia. Näin on käytetty hyväksi samankaltaisen sektoritutkimuslaitoksen työtä. Tavoitteena on luoda pohjaa Luonnonvarakeskuksen perustamiselle tunnistamalla fuusioitavien laitosten nykyisiä ja potentiaalisia uusia palveluja. Asiakkailta haastatteluissa ja työpajoissa saatu palaute ja sen perusteella tunnistetut palveluiden kehittämistarpeet edellyttävät RKTL:ltä palvelukulttuurin muutosta ja uudenlaisen osaamisen kehittämistä sekä niitä tukeviin toimenpiteisiin ryhtymistä. Asiakasläheisyyteen ja tietämyksen jalkautukseen sekä niiden aikaansaamaan vaikuttavuuteen on panostettava voimakkaasti tulevaisuudessa. Tutkimus saavuttaa vaikuttavuutta vain suunnitellun ja systemaattisen jalkautuksen kautta. Palveluorganisaation tulee lunastaa olemassaolon oikeutuksensa joka päivä. Oikeutus ilmenee asiakkaille tarjottujen palvelujen kautta. Jalkauttamisen tehostaminen edellyttää, että RKTL:ssä on henkilöitä, joiden pääasiallinen tehtävä on kehittää ja toteuttaa palveluorganisaatiota ja uutta palvelukulttuuria. Asiakastarpeiden tunnistamiseksi projektin ensimmäisessä vaiheessa haastateltiin RKTL:n keskeisiä sidosryhmiä. Kattavasti RKTL:n asiakaskuntaa edustava haastatteluaineisto tarjoaa hyvän läpileikkauksen asiakkaiden odotuksiin ja tarpeisiin. Haastatellut asiakkaat on jäsennetty seuraaviin sidosryhmäluokkiin: opetus, tutkimus ja tiedonvälitys hallinto ja viranomaistyö toimialojen elinkeinot ja niiden edunvalvonta maan ja veden omistus harrastukset ja kansalaistoiminta. Asiakashaastattelujen tulokset osoittavat, että asiakkaat ovat pääosin tyytyväisiä nykyisiin palveluihin. Erittäin hyvinä ja tärkeinä asiakkaat pitävät suoria henkilökohtaisia asiantuntijakontakteja. RKTL:n asemaa omalla asiantuntijuusalueellaan pidetään vankkana ja monilta osin korvaamattomana. Keskeisimmät asiakkaiden odotukset ja tarpeet RKTL:n palvelujen kehittämiseksi on kiteytetty alla. RKTL:n yhteiskunnallista roolia tulee vahvistaa. sivu 3/32

4 Tietoa tulee tarjota tehokkaammin asiakkaiden akuutteihin tarpeisiin. Tiedon saatavuutta ja käytettävyyttä pitää kehittää. Viestintää pitää parantaa. Yhteisiä tapahtumia asiakkaiden kanssa tulee lisätä. Tiedonkeruun yhteistyöverkostoja ja teknisiä järjestelmiä tulee kehittää. Palveluiden kehittämisen tulee perustua suoraan asiakkaiden odotuksiin, tarpeisiin ja vaatimuksiin. Ensimmäisessä vaiheessa on tunnistettu RKTL:n nykyisiä palveluja ja potentiaalisia uusia palveluideoita. Keskeisimmät strategiset tavoitteet ja päämäärät RKTL:n palveluiden kehittämiseksi ovat yhteiskunnallisen roolin vahvistaminen asiakastuntemuksen kehittäminen palvelukulttuurin kehittäminen asiakasläheisemmäksi. Keinoja päämäärien saavuttamiseksi ovat tiedon tarjonnan, saatavuuden ja käytettävyyden parantaminen (palvelut) tiedon keruun ja käsittelyn kehittäminen (prosessit & järjestelmät) yhteiskunnallisen vaikuttavuuden lisääminen näkymällä aktiivisemmin julkisuudessa. RKTL:n palvelut voidaan jakaa yleisiin ja sisältöpalveluihin. Sisältöpalvelut ovat tiettyyn asiakkaaseen, teemaan tai sisältöalueeseen liittyviä palveluja, joiden avulla RKTL:n tietämys paketoidaan tarjottavaan muotoon. Yleiset palvelut muodostavat keinovalikoiman, RKTL:n tavan, tarjota sisällöstä riippuvat palvelut asiakkaille. RKTL:n palveluita on alustavasti kuvattu palvelusalkkuun, jossa palveluita on jäsennetty palvelutyyppien, sidosryhmäluokkien, rahoitusmuodon, asiakastarpeen ja vaikuttavuusalueiden mukaan. Palvelusalkkuun on kuvattu hyvin alustava näkemys palveluista. Palveluiden kuvaamista tulee jatkaa yhteistyössä palveluista vastaavien yksikköjen ja henkilöiden kanssa. Työssä on hahmoteltu palveluiden kerrosrakenteeseen perustuva malli tietämyksen tuottamiseksi ja tarjoamiseksi asiakkaille. Mallissa oleellista on sisältöpalvelujen, yleisten palvelujen ja palvelukanavien erottaminen omiksi itsenäisiksi kerroksikseen. Ensinnäkin näin voidaan jäsentää palvelujen kehittämistarpeita hallittaviin kokonaisuuksiin. Mutta ennen kaikkea kyseessä on malli, jonka pohjalta voidaan luoda RKTL:n vakioitu ja tunnistettava tapa palveluiden tuottamiseen. RKTL:n asiakkaiden näkökulmasta tämä tarkoittaa yhdenmukaista ja tasalaatuista palvelupintaa kaikissa tilanteissa. sivu 4/32

5 Asiakkaiden toiveet ja niistä johdetut palveluiden kehittämisehdotukset edellyttävät tietämyksen hallinnan kehittämistä, palveluhenkisyyden lisäämistä ja uudenlaisen palvelukulttuurin luomista. RKTL:n tulee nähdä itsensä tulevaisuudessa palveluorganisaationa, jonka tutkimustulosten tulee vastata mahdollisimman hyvin asiakkaiden ajankohtaisiin ja ennakoituihin tarpeisiin. Palveluhenkisyys tarkoittaa asiakkaiden tarpeiden kuuntelua ja ymmärtämistä koko tutkimuksen elinkaaren ajan. Merkittävin palvelukulttuuria koskeva vaatimus on tiedon jalkauttamisen näkyvä tehostaminen. Käytännössä tämä tarkoittaa muutospaineita henkilöstön resursointiin ja uusien palveluiden kehittämiseen. Resursseja tulee suunnata tiedon jalkauttamiseen ja välittömään asiakastyöhön. Laadukkaita, asiakkaalle lisäarvoa tuottavia palveluja voidaan tulevaisuudessa tarjota myös maksullisina. Lisäarvo tarkoittaa asiakkaan vaivan säästämistä tiedon etsimisessä, koostamisessa tai analysoinnissa. Lisäarvoa on myös sellaisen asiantuntija-avun tarjoaminen, jota asiakkaalla itsellään ei ole tai jota asiakas ei pysty vastaavalla kustannuksella muualta hankkimaan. Uusi palvelukulttuuri edellyttää sekä palveluiden, organisaatiorakenteen että tiedonhallinnan välineistön ja menetelmien kehittämistä. Palveluiden jatkokehittämiseksi tulee palvelustrategiaa päivittää vastaamaan asiakasläheisyyden, vaikuttavuuden ja tietämyksen jalkauttamisen haasteisiin. Lisäksi tulee täydentää ja tarkentaa projektissa laadittuja kuvauksia. Syvällisin organisaatiorakenteen kehittämistarve kohdistuu tietämyksen jalkauttamisen resursoinnin kasvattamiseen. Työryhmä ehdottaa palvelukulttuurin kehittämistä tukemaan seuraavia uusia rooleja: tutkimustiedon jalkauttaja, tiedon hallinnoija, neuvontapalvelu (contact center) ja asiakasvastaava. Tutkimustiedon jalkauttaja vastaa tutkimustiedon viestinnästä ja jakamisesta koko tutkimuksen elinkaaren ajan. Tiedon hallinnoija vastaa metatietojen asianmukaisesta kuvaamisesta ja syntyneen tiedon tallentamisesta tietovarantoihin. Neuvontapalvelu on informaatikon kaltainen yhteydenottotaho, johon asiakkaat voivat olla yhteydessä suorien asiantuntijakontaktien sijaan tai lisäksi. Asiakasvastaava on tietylle asiakkaalle tai asiakasryhmälle nimetty vastuuhenkilö, jonka tehtävä on seurata aktiivisesti asiakkaan tilannetta ja tarpeita sekä viestiä RKTL:n palveluista asiakkaalle. Muutos asiakasläheisempään palvelukulttuuriin ja siihen liittyvät uudet roolit edellyttävät osaamisen kehittämistä. Osaamistarve tulee selvittää ja ryhtyä toimenpiteisiin tarvittavan koulutuksen järjestämiseksi. Tiedon hallinnan välineistön ja menetelmien kehittäminen kattaa tietovarantojen ylläpidon ja metatietojen kuvaamisen kehittämisen, Help desk -tietopankin kehittämisen aloittamisen ja verkkopalvelualustan uudistamisen. sivu 5/32

6 2 Johdanto Asiakkuus- ja palvelukartoitus -projektin tavoitteena on ollut kartoittaa RKTL:n keskeiset palvelut tavoitetilassa ja jäsentää palvelut tarkoituksenmukaisin perustein. Palveluiden kartoituksen lähtökohtana ovat tunnistetut asiakkaat ja sidosryhmät sekä niiden asettamat vaatimukset palveluille. Palveluiden jäsennyksen yhtenä tarkoituksena on löytää yhteisiä palveluiden tuottamis- ja jakamistapoja. Erityisesti palveluita sähköistettäessä kannattaa samankaltaiset asiat tehdä samalla tavalla eri palveluissa. Tarkoitus on myös ollut dokumentoida näkyväksi asioita, jotka ehkä jo tiedetään eri puolilla organisaatiota mutta joiden osalta yhteistä kehittämisen linjaa ja suunnitelmaa ei ole vielä laadittu. Työssä on tukeuduttu kokonaisarkkitehtuurimenetelmään (Julkisen hallinnon suositus, JHS 179), joka tarjoaa arkkitehtuurin kehittämisen viitekehyksen ja valmiita kuvausmalleja (liite 1). Projektissa aktiivisesti asioiden työstämiseen ja loppuraportin käsittelyyn ovat RKTL:stä osallistuneet Unto Eskelinen, Petra Partanen, Asmo Honkanen, Päivi Eskelinen, Mika Kurkilahti, Nina Peuhkuri, Johanna Torkkel, Petri Heinimaa, Anssi Ahvonen ja Ari Leskelä. Lisäksi laitoksen muuta henkilöstöä on osallistunut asioiden työstämiseen muun muassa työpajoissa. Työtä ovat tukeneet Tieto Oyj:n konsultit Lasse Akselin ja Esa Tallbacka. 3 Asiakkaiden tarpeet ja vaatimukset 3.1 Sidosryhmäluokat Palveluiden kehittämisen lähtökohtana ovat asiakkaiden tarpeet. Asiakastarpeiden tunnistamiseksi ja jäsentämiseksi asiakkaat on jaettu luokkiin (kuva 1). Jäsennyksessä käytetään termiä sidosryhmäluokat, koska JHS 179 käyttää sidosryhmätermiä. Sidosryhmä-termiä voidaan tässä raportissa pitää synonyyminä termille asiakas. RKTL:n sidosryhmät on luokiteltu seuraavasti: opetus, tutkimus ja tiedonvälitys o o o yliopistot ammatillinen koulutus media hallinto ja viranomaistyö o o keskushallinto alan alue- ja paikallishallinto sivu 6/32

7 o o muut sektoriviranomaiset EU toimialojen elinkeinot ja niiden edunvalvonta o o o o luonto- ja elämysyrittäjät tuotanto- ja jalostusyrittäjät konsultointiyrittäjät tuottajien järjestöt maan ja veden omistus o o teollisuus omistajajärjestöt harrastukset ja kansalaistoiminta o o luontojärjestöt harrastajien järjestöt. Luokittelu jäsentää RKTL:n asiakaskunnan loogisesti mielekkäisiin kokonaisuuksiin. Kuva 1. Sidosryhmäluokat sivu 7/32

8 3.2 Asiakashaastatteluiden ja työpajojen tulokset Projektissa tehtiin 54 asiakashaastattelua ajanjaksolla Haastatellut edustavat kattavasti eri sidosryhmäluokkia ja koko maata. Projektin aikana haastattelujen tuloksista on laadittu sekä koko aineiston kattava yhteenveto että sidosryhmäluokittaiset yhteenvedot kalvosarjoina. Tässä raportissa esitellään asiakashaastattelujen tärkeimmät tulokset. Pääpaino on tuloksissa, jotka toimivat pohjana palvelujen jäsentämiselle ja kehittämiselle. Projektin pidetyssä palautetilaisuudessa käytiin läpi asiakashaastattelujen tuloksia. RKTL:n asiakkaista tilaisuudessa alustivat elinkeinojohtaja Vesa Karttunen Kalatalouden Keskusliitosta, kehityspäällikkö Knut-Olof Lerche Raisioagrosta ja Suojeluasiantuntija Matti Ovaska WWF:stä. Palautetilaisuuden lopuksi asiakkaat, RKTL:n asiantuntijat ja johtoryhmä jatkoivat ryhmissä haastattelutulosten työstämistä. Työryhmät paneutuivat RKTL:n haasteisiin kolmesta näkökulmasta, jotka olivat RKTL:n yhteiskunnallinen rooli, kansalaisnäkökulma sekä viestintä ja tiedon jalkautus RKTL:n vahvuudet Asiakashaastattelujen tulokset osoittavat, että asiakkaat ovat melko tyytyväisiä nykyisiin palveluihin ja erityisen tyytyväisiä suoriin henkilökohtaisiin asiantuntijakontakteihin. Myös RKTL:n asemaa omalla asiantuntijuusalueellaan pidetään vankkana ja monilta osin korvaamattomana. Alle on kiteytetty keskeisimmät asiakkaiden arvostamat vahvuudet. 1. RKTL:n nykyisiin palveluihin ja palvelukulttuuriin ollaan pääosin hyvin tyytyväisiä Asiakkaat kiittivät RKTL:ää hyvästä asiakkuuden hoidosta, palvelualttiudesta, asiantuntemuksesta, palveluiden käytettävyydestä ja tarjonnasta. Asiakkaiden mielestä RKTL:n perusaineistot (tilastot, raportit ja julkaisut) ovat helposti saatavissa. 2. Suorat henkilökontaktit toimivat hyvin Asiakkaiden kannalta hyvän palvelun kulmakiven luovat suorat henkilökohtaiset kontaktit RKTL:n asiantuntijoihin. Niitä pidetään jopa julkisia palveluja tärkeämpinä. Pitkäaikaisten asiakassuhteiden ansiosta yhteistyö on monilta osin jo hioutunut huippuunsa. 3. RKTL:llä on selkeä auktoriteetti omalla alallaan RKTL:ää pidetään asiantuntija-alueellaan korvaamattomana toimijana. RKTL:stä löytyy mm. korkein kalatietämys. RKTL:llä on sellaista erityisosaamista, tietovarantoja ja tutkimuksen infraa, joita ei muilla toimijoilla ole. Raaka- ja perustiedon luotettavana tuottajana RKTL:ää pidetään ylivertaisena. sivu 8/32

9 4. RKTL:n perustutkimustuloksilla on hyvä vaikuttavuus tehtäviin päätöksiin RKTL edustaa melko kapeaa sektoria, mutta kokoonsa suhteutettuna sen yhteiskunnallinen merkitys on suuri. RKTL:n tiedot ja palvelut, mm. tilastot, ovat useiden asiakkaiden toiminnalle elintärkeitä. Riistakantojen laskenta vapaaehtoisvoimin on ainutlaatuinen järjestelmä, jota tulee edelleen kehittää. Palveluiden jatkokehittämisen kannalta on myönteistä, että RKTL:n tuottaman tiedon tarve ja merkitys kasvavat entisestään tulevaisuudessa. On tärkeää, että tulevaisuudessa tapahtuvista organisaatiomuutoksista huolimatta RKTL pystyy säilyttämään sen auktoriteettiaseman, jonka se on saavuttanut. Palvelujen jatkokehityksessä ei pidä unohtaa suoran henkilökohtaisen palvelun merkitystä asiakkaille Asiakkaiden keskeiset odotukset Asiakkaiden odotukset ja tarpeet edellyttävät RKTL:ltä palvelukulttuurin muutosta. Uutta palvelukulttuuria tarvitaan erityisesti seuraaviin haasteisiin vastaamiseen: 1. Yhteiskunnallista roolia tulee vahvistaa Asiakkaat odottavat, että RKTL vahvistaa yhteiskunnallista tutkimusotettaan ja kansainvälistä näkökulmaansa. Yleiseen mielipiteeseen ja poliittiseen päätöksentekoon tulee vaikuttaa tehokkaammin. RKTL:n tulee aktivoitua niillä foorumeilla, joilla tiedolle saadaan vaikuttavuutta. Esimerkiksi seurannat sellaisenaan eivät riitä, vaan tarvitaan tietoa, joka vastaa kysymykseen Miksi?. RKTL:n odotetaan ottavan vahvemmin sillanrakentajan ja konfliktien ehkäisijän roolin eri intressiryhmien yhteishankkeissa. 2. Tietoa tulee tarjota tehokkaammin asiakkaiden akuutteihin tarpeisiin Asiakkaat odottavat entistä enemmän ennakointitietoa. Tämä voidaan nähdä uutena, tutkimuksen ja selvityksen väliin osuvana palvelutyyppinä. Tietokantoihin tulisi tarjota monipuoliset hakumahdollisuudet sellaisille asiakkaille, joilla on kykyä ja mahdollisuuksia tiedon hakuun ja analysointiin itsenäisesti. Toisaalta tietoa tulee jalostaa ja paketoida täsmäiskuina asiakkaiden yksilöllisiin tarpeisiin. 3. Tiedon saatavuutta ja käytettävyyttä pitää kehittää Tiedon käytettävyyttä tulee kehittää jalostamalla tietoa asiakasystävällisiksi selkokielisiksi palveluiksi moniin jakelukanaviin. Hieman vanhentunut verkkosivusto tulisi uusia; erityisesti odotetaan parannusta tiedon ajantasaisuuteen ja löydettävyyteen. Konkreettisena uutena palveluideana mainittiin asiakasprofiili ja siihen linkitetty hakuvahti. Asiakkaat toivovat myös avoimempaa datapolitiikkaa, jonka myötä esimerkiksi kaikki riistatieto vapautuisi käytettäväksi. Avoin datapolitiikka edellyttää laitostason linjausta ja pelisäännöistä sopimista. 4. Viestintää pitää parantaa Asiakkaat odottavat, että RKTL lisää tiedon jalkauttamista ja viestinvientiä kentälle. sivu 9/32

10 Käytännössä tämä tarkoittaa muun muassa tiedon popularisointia. Tietoa tulee tarjota asiakkaille nopeasti ja sopivina annospaloina jo tutkimuksen kuluessa. RKTL:n toivotaan ottavan aktiivisemman roolin julkisuudessa, mikä edellyttää, että henkilökunnalla on riittävät valmiudet julkisuudessa esiintymiseen. Ajankohtainen toive on, että RKTL pyrkisi huhupuheiden katkaisuun oikealla ja oikea-aikaisella tiedolla. Ruotsinkielistä materiaalia ja palvelua tulisi lisätä. 5. Yhteisiä tapahtumia asiakkaiden kanssa tulee lisätä Asiakkaat odottavat aikaisempaa enemmän tapaamisia, tapahtumia, road show -tilaisuuksia, koulutusseminaareja ja säännöllisiä foorumeja vuorovaikutukseen RKTL:n asiantuntijoiden kanssa. Lisää yhteistyötä toivotaan muun muassa ennakoinnin ja tutkimusteemojen suunnitteluun. 6. Tiedonkeruun yhteistyöverkostoja ja teknisiä järjestelmiä tulee jatkuvasti kehittää Vapaaehtoistyön hyödyntämistä tiedon keruussa pidetään hyvin toimivana ja ainutlaatuisena järjestelmänä. Vapaaehtoistyön jatkuvuus tulee jatkossakin turvata. Tiedon keruu-, tallennus- ja käsittelyprosessia on edelleen kehitettävä. Harrastajavoimia tulee motivoida tarjoamalla tiedon tuottajille aktiivisesti palautetta tuloksista. Uusia teknologisia mahdollisuuksia kuten paikkatietoa, mobiilipalveluita sekä avointa tietoa ja tietojärjestelmien avoimia rajapintoja tulee ottaa käyttöön sekä tiedon keruussa että jakamisessa. 3.3 Asiakastarpeiden jäsennys Asiakkaiden tarpeet on jäsennetty karkealla tasolla asiakaskohtaisuuden asteen mukaan. Jäsennyksessä on hyödynnetty Metsäntutkimuslaitoksessa käytettyä asiakastarpeiden jäsennystä. Asiakastarpeet voidaan kuvata viitenä luokkana: Yleistieto: Asiakkaat, jotka tarvitsevat yleistietoa. Tilannetieto: Asiakkaat, jotka tarvitsevat tilanteen tai ajankohtaisen tarpeen mukaista tietoa. Toiminnan suunnittelun tuki: Asiakkaat, jotka tarvitsevat tietoa ja palveluja organisaationsa toiminnan suunnittelun tueksi (tilastot, ennusteet, katsaukset). Neuvonta/selvitykset: Asiakkaat, jotka tarvitsevat organisaatio- tai henkilökohtaista neuvontaa. Yhteinen tutkimus: Asiakkaat, jotka toimivat tiiviissä yhteistyössä RKTL:n asiantuntijoiden kanssa (yhteiset asiakkaat/yhteinen tutkimus). Luokittelua on havainnollistettu kuvassa 2. Kuvan ytimessä ovat asiakkaan toimintaa lähimpänä olevat tarpeet. Ulommilla kuorilla tarpeet yleistyvät asteittain. sivu 10/32

11 Kuva 2. Asiakastarpeiden jäsennys 3.4 Asiakastarpeiden huomiointi palvelurajapinnassa Asiakastarpeet jäsennettiin edellä viiteen luokkaan asiakaskohtaisuuden asteen mukaan. Kuvassa 3 asiakastarpeita on peilattu asiakasrajapinnassa ilmeneviin palvelumuotoihin. Asiakasrajapinnalla tarkoitetaan yhteydenottomuotoja ja -tapoja, joilla asiakkaat saavat RKTL:n tuottamaa tietämystä käyttöönsä ja joiden kautta he ovat RKTL:n asiantuntijoiden kanssa vuorovaikutuksessa. Kaikille asiakkaille tasapuolista palvelua voidaan tarjota yleisessä verkkopalvelussa. Yleistieto saattaa monissa tapauksissa olla riittävää suurelle osalle asiakkaita. Hyvin suunniteltu ja julkaistu yleistieto sitä tukevien hakumahdollisuuksien kanssa voi vähentää merkittävästi resurssitarpeita asiakaskohtaisemmissa palvelumuodoissa. Tilannetiedolla tarkoitetaan yleistietoa tarkemmin asiakkaan ajankohtaiseen tilanteeseen ja tarpeeseen soveltuvaa tietoa. Tilannetietoa voi olla esimerkiksi yleistiedon tulkinta tai soveltaminen alueellisesti tai ajallisesti asiakkaan tarpeen mukaan. Tällaisen tiedon lähteelle ketterästi pääseminen edellyttää, että asiakkaat tietävät yhteydenottopisteen (neuvontapalvelu). Yhteydenottopiste on tunnettu ja markkinoitu tapa, jolla vähennetään asiakkaiden riippuvuuksia suorista henkilökohtaisista yhteyksistä RKTL:n asiantuntijoihin. sivu 11/32

12 Kuva 3. Asiakastarpeet ja palvelurajapinta Neuvontapalvelun roolia voidaan laajentaa pelkästä yhteydenottopisteestä kohti informaatikko-tyyppistä palvelua. Neuvontapalvelusta olisi näin mahdollista saada asiantuntijaneuvoa ja -vastauksia yleisiin aiheisiin liittyvissä kysymyksissä. Vasta syvällisempää asiantuntemusta edellyttävät kysymykset ohjattaisiin alan huippuasiantuntijoille. Toiminnan suunnittelun tuki tarkoittaa syvälle asiakkaan toimintaan ja ajankohtaisiin tarpeisiin suunnattuja palveluja. Jotta asiakkaan tilannetta ja tarpeita on mahdollista seurata säännöllisesti, pitää ainakin tärkeimmille asiakkaille nimetä asiakasvastaavat. Asiakkaan toiminnan tunteminen mahdollistaa asiakkaalle räätälöityjen palvelujen tarjoamisen ja RKTL:n oman toiminnan kehittämisen vastaamaan asiakkaiden muuttuvia tarpeita. Asiakasläheisyyttä voidaan tukea varaamalla RKTL:n asiantuntijaresursseja neuvontaan ja selvitysten laatimiseen. Tavallisesti tämä tarkoittaa nopeaa reagointia asiakkaan tietotarpeisiin. Asiakkaat tarvitsevat nopeita selvityksiä päätöksenteon pohjaksi ja pikaista asiantuntijaneuvontaa kiireellisissä kysymyksissä. Asiakkaiden kiireellisiin tietotarpeisiin vastaaminen asettaa isoja haasteita palvelukulttuurin kehittämiselle. Tärkeää onkin, miltä palvelu näyttää asiakkaalle. Sisäisesti palvelu voidaan järjestää monin tavoin. Esimerkiksi kalenteriajan varaaminen nopealla aikataululla professorin viikko-ohjelmasta webinaariin osallistumista varten voi olla asiakkaalle erittäin tärkeää ja hyödyllistä. Asiakasläheisyyden tarve on suurin tutkimusohjelmissa, joissa asiakas on joko aktiivisesti mukana tai seuraa tutkimusta tutkimuskysymysten asettelusta tulosten julkaisuun saakka. Asiakasläheisyys voidaan taata antamalla asiakkaalle vaikutusmahdollisuus tutkimuksen suuntaamiseen ja tulosten hyödyntämiseen tutkimusohjelman alusta lähtien. sivu 12/32

13 4 Palvelukulttuuriin vaikuttavat ulkoiset muutostekijät 4.1 PESTLE-analyysi RKTL:n palveluihin ja palvelukulttuuriin vaikuttavat useat erilaiset ulkoiset muutostekijät. Ulkoisia muutostekijöitä ja niiden vaikutuksia arvioimalla pyritään ennakoiden varautumaan muutokseen, hallitsemaan muutosta sekä sitä kautta rakentamaan organisaatiolle haluttua tulevaisuutta. Tässä projektissa muutostekijöitä on tunnistettu erityisesti RKTL:n palveluiden ja palvelukulttuurin kehittämisen näkökulmasta. Ulkoiset muutostekijät, asiakastarpeet ja nykytilan arvio palveluista (palvelusalkku) toimivat hyvänä pohjana RKTL:n uusille palveluideoille ja innovaatioille. Palveluiden kehittämisen tulee olla asiakaslähtöistä ja perustua suoraan asiakkaiden odotuksiin, tarpeisiin ja vaatimuksiin. Pyrkimyksenä on rakentaa silta asiakkaiden tarpeiden ja palveluiden kehittämisen välille. Muutostekijöitä on analysoitu RKTL:ssä sisäisesti. Myös asiakashaastattelujen tuloksista on johdettu kehittämistä ohjaavia tekijöitä (muutostekijöitä), jotka tulee huomioida palvelukehityksessä. Tässä luvussa näitä muutostekijöitä tarkastellaan sekä strategisella tasolla tavoitteiden ja päämäärien kautta että taktisella/operatiivisella tasolla keinojen kautta. Suoraviivainen keino on käyttää ohjaavia tekijöitä peilinä tai muistilistana, kun suunnitellaan joko koko palvelupalettia tai yksittäisiä palveluja. Jokaisen palvelun tai osakokonaisuuden yhteydessä tulisi pohtia, miten ko. tekijät voidaan huomioida. Jokaiseen palveluun saattaa olla mahdollista lisätä jokin piirre, joka edistää jonkin tekijän mukaista kehitystä. RKTL:n toimintaympäristön muutoksia analysoitiin hyödyntäen PESTLE-menetelmää (kuva 4). Menetelmän avulla toimintaympäristön muutosvoimia ja niiden mukanaan tuomia haasteita analysoidaan moniulotteisesti kartoittamalla poliittiset (P), taloudelliset (E), sosiaaliset (S), teknologiset (T), lainsäädännölliset (L) ja ekologiset (E) tekijät. Poliittisista (P) tekijöistä nousi esiin asiantuntijatiedon yhteiskunnallisen painoarvon väheneminen: tutkimuslaitoksen näkökulma huomioidaan päätöksenteossa usein vain yhtenä mielipiteenä muiden joukossa. Tämä on syytä nähdä merkittävänä vaatimuksena RKTL:n palveluiden kehittämiseen tutkimustiedon vaikuttavuuden vahvistamiseksi. Muita vaikuttavia tekijöitä ovat politiikan teon individualisoituminen sekä hallinnossa esiintyvä jarrutus esim. kestävän kehityksen mukaiselle lainsäädännölle. Lainsäädännöllisistä (L) tekijöistä selkeä trendi on yleisen regulaation lisääntyminen (mm. EU-direktiivien vaikutukset, tuleva kalastuslain muutos ja yhteisen kalastuspolitiikan uudistaminen), joka heijastuu mm. pienyrittäjyyteen merkittävänä lisäkustannusrasitteena. Yhteiskunnan poliittisena tavoitteena olisi oltava regulaation vähentäminen. Lisääntyvä regulaatio sekä elinkeino- ja ympäristöpolitiikan välisen lainsäädännön epätasapaino heijastuvat merkittävästi RKTL:n toimintaan. Sosiaalisissa (S) tekijöissä akuuttina kysymyksenä nousevat esiin eri intressiryhmien väliset konfliktit (kaupunki maaseutu, luonnonsuojelu metsästäjät, ym.). Urbanisoituminen sekä hömppä -tiedon ja lööppijulkisuuden lisääntyminen ovat osalsivu 13/32

14 taan kärjistämässä ristiriitoja. RKTL:n roolia ja palveluita kohtaan on selkeitä odotuksia ristiriitojen ehkäisyn osalta. Muita huomioitavia tekijöitä ovat mm. ihmisten luontosuhteen muuttuminen, luonnon näkeminen laajemmassa mittakaavassa hyvinvointia tuottavana, kansalaisjärjestöjen yhä voimakkaampi rooli yhteiskunnassa sekä yksilöiden kiinnostus ja osallistumishalu tutkimukseen ( citizen science ). Kaikki em. tekijät ovat suuria mahdollisuuksia RKTL:n nykyisten palveluiden kehittämiselle ja uusille palveluinnovaatioille. Teknologisissa (T) tekijöissä uudet teknologiat mahdollistavat uusien, entistä vaikuttavampien palveluiden ja rajapintojen kehittämisen sekä tutkimustiedon jalkauttamisen sitä kautta entistä tehokkaammin. Sosiaalinen media, mobiiliratkaisut, paikkatieto ja avoin tieto ovat teknologisia trendejä ja suuria mahdollistajia. Uhkana on kuitenkin teknologisten ratkaisujen lyhytjänteisyys ja arvaamattomuus. Taloudellisissa (E) tekijöissä korostuu taloudellinen epävarmuus, joka heijastuu valtiontalouteen ja sitä kautta tutkimuslaitosten julkisen rahoituksen tiukkenemiseen. Tutkimus- ja palvelutoiminta tulevat vaatimaan enenevässä määrin uudenlaisia rahoitusmalleja ja sitä kautta mahdollisesti myös entistä räätälöidympiä palveluita. Ekologisissa (E) tekijöissä kala- ja riistalajien elinympäristöjen muutokset, vieraslajit, vesistöjen tila ja pitkällä aikajänteellä ilmastomuutos ovat osaltaan suuntaamassa tutkimusta ja palveluita. Poliittiset tekijät Lainsäädännölliset tekijät Ilmastomuutos Ekologiset tekijät Vesistöjen tila Elinympäristön muutokset Vieraslajit Hallinnon jarrutus Asiantuntijatiedon kyseenalaistaminen Politiikan teon individualisoituminen LVK RKTL:n palvelujen kehittämiseen vaikuttavat tekijät? Julkisen rahoituksen tiukkeneminen Talouden epävarmuuden lisääntyminen Valtiontalouden Kaupan keskittyminen kurjistuminen ja hankintatoimen Uudet kiristyminen rahoitusinstrumentit Kansalaisrahoitus Palvelujen räätälöinnin tarpeen kasvu Taloudelliset tekijät Elinkeino- ja ympäristöpolitiikan epäbalanssi YKP uudistus Kalastuslain muutokset Regulaation lisääntyminen SoMe Mobiili Paikkatieto EU-direktiivit Avoin data Intressiryhmien konfliktit Teknologian arvaamattomuus ja lyhytjänteisyys Citizen science Hyvinvointia luonnosta Maahanmuutto Urbanisoituminen Hömppä Teknologiset tekijät Luontosuhteen muutokset Kansalaisjärjestöjen kasvava rooli Ikärakenteen muutokset Sosiaaliset tekijät Tiedon privatisoituminen Kuva 4. RKTL:n palveluiden kehittämiseen ja palvelukulttuuriin vaikuttavat muutostekijät sivu 14/32

15 4.2 Uusien teknologioiden tarjoamat mahdollisuudet Mikään uusi teknologia ei tavallisesti ole syy palveluiden kehittämiseen, mutta uudet teknologiat voivat luoda mahdollisuuksia, jotka eivät ole aikaisemmin olleet käytettävissä. Projektissa tarkasteltiin RKTL:n kannalta keskeisiä uusia teknologisia mahdollisuuksia neljästä näkökulmasta: 1. mobiilipalvelut 2. paikkatiedot 3. sosiaalinen media 4. avoin tieto ja avoimet rajapinnat. Tarkastelussa korostui tiedon laadun parantaminen uusien teknologioiden avulla. Mobiiliteknologia mahdollistaa nopeamman ja ajantasaisemman tiedon välittämisen sekä asiakkailta RKTL:ään että toisin päin. Yhdistämällä paikka- ja sijaintitietoa mobiilipalveluun voidaan tietoa kohdistaa asiakkaille aikaisempaa tarkemmin. Toisaalta mobiilikanavan avulla parannetaan asiakkaan mahdollisuuksia tuottaa tietoa RKTL:ään. Koska mobiilipalveluilla voidaan tuottaa kohdennetusti hyötyä ja lisäarvoa käyttäjille, voidaan osa mobiilipalveluista mahdollisesti tarjota maksullisina. Paikkatietojen merkitys korostuu erityisesti erilaisten aineistojen yhdistämisessä. Toisaalta liikkuvalle käyttäjälle voidaan tarjota paikkaan sidottua monipuolista tietoa. Toisaalta valmiille karttapohjille voidaan kuvata havainnollistuksia ja visualisointeja hyödyntäen muuhun dataan kiinnitettyä paikkatietoa. Julkisessa hallinnossa ja laajemminkin yhteiskunnassa on suuntauksena tiedon vapaampi avaaminen käyttäjille. Tiedon avaaminen edellyttää avoimen datapolitiikan määrittelyä. On otettava huomioon tiedon omistusoikeudet (RKTL:n ja muiden tahojen omistamat tiedot), tietoihin liittyvät salaamisvelvoitteet sekä tietosuojakysymykset. Suuri osa tiedosta on luonteeltaan sellaista, että se voidaan tarjota vapaasti saataville. Merkittävä tiedon avaamisesta seuraava hyöty on palvelujen kehittämisen ulkoistaminen. Laitoksen omat resurssit ovat rajalliset, joten omalla palvelutuotannolla ei pystytä kattamaan kaikkia asiakkaiden tarpeita. RKTL voisikin kannustaa laitoksen ulkopuolisia kehittäjiä rakentamaan uusia sovelluksia avoimen tiedon pohjalta. Paineet sosiaalisen median käyttöön viestintäkanavana nousevat siitä tosiasiasta, että suuri osa RKTL:n potentiaalisista asiakkaista käyttää joka tapauksessa sosiaalisen median palveluja. Osallistuminen sosiaalisen median foorumeille viranomaistahona edellyttää linjauksia ja pelisääntöjä. Ennen kaikkea sosiaalinen media on suuri mahdollisuus tavoittaa isoja käyttäjäjoukkoja ja tarjota puolueetonta ja tutkittua tietoa. 5 Strategiset tavoitteet ja päämäärät RKTL:n toiminnan kuvaus voidaan tiivistetysti esittää oheisella kuutiolla (kuva 5). Kuution dimensioina ovat tutkittavat kohteet, joista RKTL tuottaa tietoa, vaikuttavuusalueet, joihin tutkimus kohdistuu sekä tiedon tarvitsijat, joita RKTL palvelee. sivu 15/32

16 Kuva 5. Kohteet, vaikuttavuusalueet, tiedon tarvitsijat Asiakashaastattelujen tuloksista nousi esiin asiakkaiden toiveita, joista voidaan johtaa RKTL:n palvelujen strategisia tavoitteita ja päämääriä. Keskeisimmät strategiset tavoitteet ovat seuraavat: RKTL:n yhteiskunnallisen roolin vahvistaminen (vaikuttavuus) RKTL:n palveluiden ja palvelukulttuurin kehittämisen päätavoitteena tulee pitää RKTL:n yhteiskunnallisen roolin vahvistamista ja vaikuttavuuden kasvattamista. Vaikuttavuus kuvaa toiminnan tavoitteeksi asetettujen yhteiskunnallisten tilojen aikaansaamisen astetta eli toiminnan ja suoritteiden vaikutusta kansalaisiin ja yhteiskuntaan suhteessa vaikutuksille asetettuihin tavoitteisiin. Vaikuttavuutta saadaan aikaiseksi tutkimustoiminnalla, tietämyksen tuottamisella ja sellaisten palveluiden tarjonnalla, joista on välitöntä hyötyä asiakkaille. Asiakastuntemuksen kehittäminen (asiakasläheisyys) Asiakashaastatteluissa tuli esiin, ettei asiakkailla ole mielestään riittävästi näkyvyyttä ja vaikutusmahdollisuuksia RKTL:n tutkimusohjelmiin. Asiakkaat kokevat, että tutkijaorganisaatio tekee tutkimusta enemmän tutkimuksen takia kuin asiakkaan tarpeisiin. Asiakastuntemuksella tarkoitetaan asiakkaan toiminnan ja tarpeiden syvällisempää ymmärrystä sekä RKTL:n omien palvelujen ja toimintojen järjestämistä siten, että asiakas kokee saavansa niistä välitöntä hyötyä. Avainasioita ovat ymmärrys asiakkaiden tarpeista ja heidän tavoittelemistaan hyödyistä sekä niiden huomiointi jatkuvasti toiminnassa. sivu 16/32

17 Palvelukulttuurin kehittäminen Palvelukulttuurilla tarkoitetaan ennen kaikkea asiakkaan muuttuvien tarpeiden huomiointia tiedon tarjonta- ja jakelutapojen kehittämisessä. Tulevaisuudessa RKTL:n asiakkaat odottavat tutkimustiedon lisäksi entistä enemmän suoraan omiin tarpeisiinsa vastaavia palveluita. Tutkimuksen loppuraportti ei jatkossa ole enää tutkimuksen (ainoa) lopputuote vaan perusta, jonka pohjalle muut palvelut rakentuvat. Pelkän loppuraportin sijaan asiakkaat odottavat jatkuvaa informaatiota ja yhteydenpitoa jo tutkimuksen aikana. Tämä tarkoittaa käytännössä RKTL:n tietämyksen ja asiantuntemuksen hyödyntämistä mahdollisimman reaaliaikaisesti ja hyvin erilaisiin käyttötarkoituksiin. Nämä vaatimukset edellyttävät RKTL:ltä uudenlaista joustamista palveluiden tuottamisessa ja aktiivisempaa suhtautumista asiakassuhteiden hoitoon. 6 Asiakastarpeista lähtevä palvelutuotanto Tässä projektissa on sovellettu julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuurin kehittämiseen käytettävää viitekehystä (liite 1). Kuva 6 havainnollistaa, miten organisaation kehittämisen lähtökohtana ovat organisaation missio, visio ja strategia, jotka yhdessä kehittämisohjelmien ja -hankkeiden sekä niille asetettujen mittarien kanssa muodostavat organisaation johtamismallin. Kuva 6. Asiakastarpeista lähtevä palvelutuotanto Organisaation toimintamalli perustuu toimintaympäristön ja asiakkaiden tarpeiden tunnistamiseen ja ymmärtämiseen. Asiakkaiden tarpeet ja organisaation toimintaajatus yhdessä ohjaavat tarjottavien palvelujen valintaa ja kehittämistä. Toimintamalli sisältää organisaation sisäisen toiminnan, joka voidaan kuvata prosesseina ja prosessikarttoina. Tietointensiivisessä organisaatiossa on tärkeää kuvata myös asiakkaiden, palvelujen ja prosessien tietotarpeet. Tietämyksen jäsennys tukee tarkoituksenmukaisen tietovarantojaon laatimista sekä tietojärjestelmien kehittämistä. sivu 17/32

18 Edellisissä luvuissa tunnistetut asiakastarpeet, toimintaympäristön muutostekijät ja strategiset tavoitteet ja päämäärät ovat pohjana keinoille, joilla päämääriin pyritään. Seuraavissa luvuissa kuvataan suuntaviivat palveluiden ja palvelukulttuurin kehittämiselle. 7 Keinot päämäärien saavuttamiseksi Edellisessä luvussa esiteltyjen päämäärien saavuttamiseksi ehdotetaan seuraavia keinoja: Tiedon tarjonnan, saatavuuden ja käytettävyyden parantaminen (palvelut) Tietoa tulee tarjota tehokkaammin asiakkaiden akuutteihin tarpeisiin, tiedon saatavuutta ja käytettävyyttä pitää kehittää, RKTL:n pitää kehittää viestintäänsä ja yhteisiä tapahtumia asiakkaiden kanssa tulee lisätä. Käytännössä tämä ilmenee muun muassa seuraavasti: Tieto on tarjolla valmiiksi sellaisessa muodossa, että asiakas voi hyödyntää sitä omassa toiminnassaan. Tietoa pyritään yhdistämään ja jalostamaan jatkuvasti sellaiseen muotoon, missä siitä on asiakkaille suurin hyöty. RKTL on proaktiivinen tiedon tarjoaja ja asiakkailla on mahdollisuus saada säännöllisesti tietoa RKTL:n tutkimuksesta. Ainakin tärkeimmillä asiakkailla on RKTL:ssä nimetyt kontaktihenkilöt (asiakasvastaavat), jotka huolehtivat asiakkaiden tarpeiden huomioimisesta. Asiantuntijat ovat tarvittaessa käytettävissä asiakkaiden eritystarpeisiin vastaamiseen nopeallakin aikataululla. Uusi palvelukulttuuri edellyttää resurssien allokointia välittömään asiakastyöhön. Tämä voi synnyttää tarpeen tutkimuksen entistä tarkempaan kohdentamiseen. Vaikka tutkimustyöhön resursointia vähennettäisiin, asiakkaat odottavat jatkossakin RKTL:ltä objektiivista, huippuosaamiseen perustuvaa tutkimustietoa. Asiakkaat näkevät RKTL:n tässä roolissa korvaamattomana toimijana Suomessa. Tiedon keruun ja käsittelyn kehittäminen (prosessit & järjestelmät) Tiedonkeruun yhteistyöverkostoja, prosesseja ja teknisiä järjestelmiä tulee jatkuvasti kehittää, jotta tiedon luotettavuus ja ajantasaisuus voidaan varmistaa. Tiedon keruun yhteistyöverkostoja ja -malleja kehittämällä voidaan välillisesti vaikuttaa myös intressiristiriitojen ennaltaehkäisyyn. Laajan vapaaehtoistyön jatkuvuus tulee turvata huolehtimalla harrastajavoimien motivoinnista mm. välittömällä palautteella sekä tiedon kerääjiä palvelevilla tiedoilla ja palveluilla. sivu 18/32

19 Julkisuuden ja näkyvyyden lisääminen RKTL:n on mahdollista lisätä yhteiskunnallista vaikuttavuuttaan näkymällä aktiivisemmin julkisuudessa. RKTL:n tulisi tuoda vakuuttavia, tutkimukseen perustuvia näkemyksiä julkiseen yhteiskunnalliseen keskusteluun. Käytännössä tämä edellyttää aktiivisempaa yhteydenpitoa mediaan ja toimittajiin. 8 Palveluiden kehittäminen 8.1 RKTL:n palvelunäkymä RKTL:n toiminta ja palvelut voidaan jäsentää niiden luonteen mukaan tutkimukseen, yleisiin palveluihin ja sisältöpalveluihin (kuva 7). Tutkimus on RKTL:n perustoimintaa, josta syntyy se tietämys, jonka varaan asiakkaille näkyvät sisältöpalvelut voidaan rakentaa. Sisältöpalvelut voidaan paketoida ja toteuttaa hyödyntäen RKTL:n yleisiä palveluja, jotka ovat RKTL:n tapa ja keinovalikoima substanssilähtöisten sisältöpalveluiden toteuttamiselle Yleiset palvelut Kuva 7. Palvelunäkymä Yleiset palvelut, esimerkiksi uutiskirjeet, ovat substanssista (sisällöstä) riippumattomia palveluita. Voidaan puhua myös palvelutavoista. Yleiset palvelut ovat RKTL:n tapa tai keinovalikoima sisältöpalveluiden toteuttamiselle. Yleisillä palveluilla on yhteisiä, toistettavia ominaisuuksia, joita voidaan hyödyntää erilaisten sisällöstä riippuvien palvelujen toteuttamisessa. Yleisille palveluille voidaan esimerkiksi luoda sisäisiä palvelukuvauksia, malleja, palvelualustoja, ohjeita, valmiita suunnittelu- ja toteutusrunkoja (template) ja tarkistuslistoja. Yleisinä palveluina voidaan kuvata esimerkiksi se, miten sosiaalisen median palveluja hyödynnetään RKTL:ssä. Vakioidut palveluiden tuottamistavat mahdollistavat tehokkaamman palvelutuotansivu 19/32

20 non ja sen hallinnan. Yleisillä palveluilla voidaan luoda myös yhdenmukainen ilme RKTL:n tapa tuottaa palveluita. Kuvan 8 palvelunäkymässä on alustavasti jäsennetty tunnistetut yleiset palvelut, jotka jakaantuvat kahteen pääluokkaan, tietopalveluihin ja asiantuntijapalveluihin. Kuva 8. Palvelunäkymä Yleiset palvelut Tietopalvelut sisältävät palveluita, joiden avulla RKTL:n tietämystä voidaan tarjota pääasiassa yksisuuntaisesti asiakkaille. Tietopalveluiden kehittämisessä pääpainon tulee olla tiedon löydettävyyden ja saavutettavuuden varmistamisessa. Tietopalveluja tarjotaan pääasiassa sähköisissä kanavissa. Metatietojen kuvaaminen ja metatietoihin perustuvat hyvät hakupalvelut parantavat tietopalveluiden laatua ja käytettävyyttä. Asiantuntijapalvelut ovat luonteeltaan vuorovaikutteisia palveluja. Asiakkaat tarvitsevat asiantuntijapalveluja tyypillisesti omaan tilanteeseensa liittyvissä erityiskysymyksissä, joihin ei löydy vastausta yleisistä tietopalveluista. Asiantuntijapalveluiden toteuttamiseen voidaan käyttää sähköisiä kanavia, mutta tyypillisempiä ovat suorat yhteydenotot neuvontapalveluun tai asiantuntijaan puhelimitse tai henkilökohtaisesti tavaten. RKTL:n asiantuntijat jalkautuvat kentälle asiakkaiden luokse esittelemään ja markkinoimaan tutkimustuloksia ja tutkimuksessa syntynyttä tietämystä. Asiakastilaisuudet voivat olla yleisiä, useille asiakkaille suunnattuja tilaisuuksia tai kohdennettuja, suoraan tietyn asiakkaan tarpeista lähteviä tapahtumia Sisältöpalvelut ja työkalut Sisältöpalvelut ovat tutkimustietoon ja muuhun sisältöön perustuvia palveluja. Substanssilähtöisissä sisältöpalveluissa palvelun tietosisältö määräytyy kulloisenkin kohderyhmän tarpeiden tai teeman mukaan. Sisältöpalveluiden toteuttamisessa hyödynnetään yleisten palveluiden keinovalikoimaa. sivu 20/32

LIFEDATA - PAREMPAA PALVELUA ASIAKKAILLE JA TIEDON KÄYTTÄJILLE

LIFEDATA - PAREMPAA PALVELUA ASIAKKAILLE JA TIEDON KÄYTTÄJILLE LIFEDATA - PAREMPAA PALVELUA ASIAKKAILLE JA TIEDON KÄYTTÄJILLE Eero Mikkola, Metla LYNETin tutkimusseminaari, Metla, Vantaa, 31.1.2012 http://www.metla.fi/life/lifedata/ Vuonna 2012 Aikanaan sitä jaksoi

Lisätiedot

Metlan asiakkaiden palvelutarpeet -työpaja Eero Mikkola, Metla Lasse Akselin, Tieto Oyj

Metlan asiakkaiden palvelutarpeet -työpaja Eero Mikkola, Metla Lasse Akselin, Tieto Oyj Metlan asiakkaiden palvelutarpeet -työpaja 21.10.2011 Eero Mikkola, Metla Lasse Akselin, Tieto Oyj Työpajan ohjelma 09:00 09:10 Työpajan avaus, Metla 09:10 10:00 Asiakkaan tietotarpeet ja Metlan palveluiden

Lisätiedot

Riistakonsernin tutkimusstrategia. Hyväksytty

Riistakonsernin tutkimusstrategia. Hyväksytty Riistakonsernin tutkimusstrategia Hyväksytty 3.5.2013 MMM:n tutkimus- ja kehittämisstrategia 2012-2017 Tutkimuksen ja kehittämistoiminnan perustehtävä (toiminta-ajatus) Tuotamme ennakoivasti tietoa, osaamista

Lisätiedot

Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015. Tampereen kaupunki

Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015. Tampereen kaupunki Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015 Tampereen kaupunki 28.3.2013 TAMPERE Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 1 PAIKKATIETO JA PAIKKATIETOINFRASTRUKTUURI KÄSITTEENÄ Paikkatiedolla tarkoitetaan

Lisätiedot

Luonnonvarakeskus sektoritutkimuslaitosten tulevaisuus

Luonnonvarakeskus sektoritutkimuslaitosten tulevaisuus Luonnonvarakeskus sektoritutkimuslaitosten tulevaisuus Hannu Raitio Riistapäivät 2013 Lahti 23.1.2013 Tutkimuslaitosuudistuksen taustaa Tutkimus- ja kehittämistoiminnan yhteiskunnallinen merkitys on kaikkialla

Lisätiedot

JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 4. Soveltamisohje perustason kuvauksien tuottamiseen

JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 4. Soveltamisohje perustason kuvauksien tuottamiseen JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 4. Soveltamisohje perustason kuvauksien tuottamiseen Versio: Luonnos palautekierrosta varten Julkaistu: Voimassaoloaika: toistaiseksi Sisällys

Lisätiedot

MTT, Metla, RKTL ja Tiken tilastot matkalla Luonnonvarakeskukseen

MTT, Metla, RKTL ja Tiken tilastot matkalla Luonnonvarakeskukseen MTT, Metla, RKTL ja Tiken tilastot matkalla Luonnonvarakeskukseen Yhdessä olemme vahvempia 12.2.2014 1 Luonnonvarakeskuksen perustamisen taustaa Hallinnonalan tutkimuslaitosten yhteistyön tiivistäminen

Lisätiedot

Riistatiedon merkitys hallinnonalan päätöksenteossa. ylitarkastaja Janne Pitkänen Maa- ja metsätalousministeriö

Riistatiedon merkitys hallinnonalan päätöksenteossa. ylitarkastaja Janne Pitkänen Maa- ja metsätalousministeriö Riistatiedon merkitys hallinnonalan päätöksenteossa ylitarkastaja Janne Pitkänen Maa- ja metsätalousministeriö 22.1.2013 Tänään kuulette... 1. Riistatiedon merkityksestä riistakonsernin strategiassa riistatieto

Lisätiedot

Liite 2: Hankinnan kohteen kuvaus

Liite 2: Hankinnan kohteen kuvaus Asiakirjatyyppi 1 (8) Liite 2: Hankinnan kohteen kuvaus Asiakirjatyyppi 2 (8) Sisällysluettelo 1 Dokumentin tarkoitus... 3 2 Taustaa... 3 3 Future Watch palvelu osana Team Finlandin palvelusalkkua... 3

Lisätiedot

Kuntasektorin asianhallinnan viitearkkitehtuuri 1.0. Kuntamarkkinat Tuula Seppo, erityisasiantuntija

Kuntasektorin asianhallinnan viitearkkitehtuuri 1.0. Kuntamarkkinat Tuula Seppo, erityisasiantuntija Kuntasektorin asianhallinnan viitearkkitehtuuri 1.0 Kuntamarkkinat 14.9.2016 Tuula Seppo, erityisasiantuntija Kuntasektorin asianhallinnan viitearkkitehtuuri 1.0 Hallinnon toimintatapojen digitalisointi

Lisätiedot

Vahva kuvataide hyvinvoiva kuvataiteilija Suomen Taiteilijaseuran strategia

Vahva kuvataide hyvinvoiva kuvataiteilija Suomen Taiteilijaseuran strategia Vahva kuvataide hyvinvoiva kuvataiteilija Suomen Taiteilijaseuran strategia 2017-2021 suomen taiteilijaseuran strategia 2017 2021 VISIOMME Visiomme on vahva kuvataide hyvinvoiva kuvataiteilija. Suomen

Lisätiedot

Torstai Mikkeli

Torstai Mikkeli Torstai 14.2.2013 Mikkeli OSUVA (2012 2014) - Osallistuva innovaatiotoiminta ja sen johtamista edistävät tekijät sosiaali- ja terveydenhuollossa. hanke tutkii minkälaisilla innovaatiojohtamisen toimintatavoilla

Lisätiedot

JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 2. Liiketoimintamallit ja kyvykkyydet KA-suunnittelussa

JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 2. Liiketoimintamallit ja kyvykkyydet KA-suunnittelussa JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 2. Liiketoimintamallit ja kyvykkyydet KA-suunnittelussa Versio: Luonnos palautekierrosta varten Julkaistu: Voimassaoloaika: toistaiseksi

Lisätiedot

Tervetuloa AVOIN*-hankkeen seminaariin

Tervetuloa AVOIN*-hankkeen seminaariin Tervetuloa AVOIN*-hankkeen seminaariin Riitta Maijala 21.5.2013 (* AVOIN = Avoimen tiedon instrumentit) Avoin tieto tutkimuksen ja yhteiskunnan palveluksessa Tutkimuksissa käytetään paremmin hyödyksi aiempia

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti

Lisätiedot

LARK alkutilannekartoitus

LARK alkutilannekartoitus 1 LARK alkutilannekartoitus 1 Toimintojen tarkastelu kokonaisuutena Suunnittelu Koulutuksen järjestäjällä on dokumentoitu toimintajärjestelmä, jonka avulla se suunnittelee ja ohjaa toimintaansa kokonaisvaltaisesti

Lisätiedot

Tiedolla johtaminen vuoden 2017 laatupalkintokilpailun teemana Ammatillisen koulutuksen laatupalkintokilpailun informaatiotilaisuus 1.3.

Tiedolla johtaminen vuoden 2017 laatupalkintokilpailun teemana Ammatillisen koulutuksen laatupalkintokilpailun informaatiotilaisuus 1.3. Tiedolla johtaminen vuoden 2017 laatupalkintokilpailun teemana Ammatillisen koulutuksen laatupalkintokilpailun informaatiotilaisuus 1.3.2017 Riikka Vacker opetusneuvos Tietojohtaminen Tietojohtaminen tarkoittaa

Lisätiedot

Kirjastot digitalisoituvassa maailmassa: haasteita, linjauksia ja olennaisuuksia

Kirjastot digitalisoituvassa maailmassa: haasteita, linjauksia ja olennaisuuksia Kirjastot digitalisoituvassa maailmassa: haasteita, linjauksia ja olennaisuuksia Kirjastoverkkopäivät 2012 Minna Karvonen 23.10.2012 Mistä tässä on oikein kysymys? Tieto- ja viestintätekniikkaan kiinnittyvän

Lisätiedot

Juridiset aineistot ja avoin tieto Anne Kauhanen-Simanainen Säätytalo

Juridiset aineistot ja avoin tieto Anne Kauhanen-Simanainen Säätytalo Juridiset aineistot ja avoin tieto 10.3.2016 Anne Kauhanen-Simanainen Säätytalo Oikeus tietoon 250 vuotta pohjoismaisesta julkisuusperiaatteesta avoimeen dataan Asiakirjajulkisuus vuodesta 1766, painetut

Lisätiedot

VIESTINTÄSTRATEGIA Oulun yliopiston ylioppilaskunta

VIESTINTÄSTRATEGIA Oulun yliopiston ylioppilaskunta VIESTINTÄSTRATEGIA 2017 2020 Oulun yliopiston ylioppilaskunta Sisällysluettelo 1. Johdanto 2. Nykytila 2.1. Kehittämiskohteiden toteutuminen 3. Perusviesti 4. Viestintä ylioppilaskunnan strategian toteuttajana

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Avoimen tieteen ja tutkimuksen edistäminen periaatetasolta käytännön toimiin

Avoimen tieteen ja tutkimuksen edistäminen periaatetasolta käytännön toimiin Avoimen tieteen ja tutkimuksen edistäminen periaatetasolta käytännön toimiin Opetusneuvos Juha Haataja Avoin tutkimusdata ja aineistonhallinta ihmistieteissä seminaari Tampereen yliopisto 1.12.2014 Tiekartta

Lisätiedot

Viestintä Ilmatieteen laitoksessa Avoin hallinto 27.3.2015. Nina Kukkurainen viestintäjohtaja

Viestintä Ilmatieteen laitoksessa Avoin hallinto 27.3.2015. Nina Kukkurainen viestintäjohtaja Viestintä Ilmatieteen laitoksessa Avoin hallinto 27.3.2015 Nina Kukkurainen viestintäjohtaja Ilmatieteen laitos - talo täynnä tarinoita Aihealueemme ihmislähtöisiä, siis jatkuvasti mediaa kiinnostavia

Lisätiedot

Helsinki Region Infoshare Pääkaupunkiseudun tiedon avaaminen

Helsinki Region Infoshare Pääkaupunkiseudun tiedon avaaminen Helsinki Region Infoshare Pääkaupunkiseudun tiedon avaaminen Projektipäällikkö Ville Meloni Forum Virium Helsinki 2.11.2011 - MML Paikkatietomarkkinat 2011 Helsinki Region Infoshare Kehitetään tiedontuottajien

Lisätiedot

Tietoa päätöksentekoon: tilaisuuden avaus Valtiosihteeri Olli-Pekka Heinonen

Tietoa päätöksentekoon: tilaisuuden avaus Valtiosihteeri Olli-Pekka Heinonen Tietoa päätöksentekoon: tilaisuuden avaus 2.4.2014 Valtiosihteeri Olli-Pekka Heinonen Oppiva päätöksenteko ja toimeenpano Yhteinen agenda Strategiset integraatioprosessit Hallitusohjelma Ohjauspolitiikka

Lisätiedot

INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA

INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA KOKONAISHANKKEEN KOLME PÄÄTEHTÄVÄÄ Osakokonaisuuden yksi tavoitteena oli selvittää, miten korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten

Lisätiedot

Projektin tilanne. Tavaraliikenteen telematiikka-arkkitehtuuri Liikenne- ja viestintäministeriö

Projektin tilanne. Tavaraliikenteen telematiikka-arkkitehtuuri Liikenne- ja viestintäministeriö Projektin tilanne Tavaraliikenteen telematiikka-arkkitehtuuri Liikenne- ja viestintäministeriö Tehtyä työtä Syksyn mittaan projektiryhmä on kuvannut tavaraliikenteen telematiikkaarkkitehtuurin tavoitetilan

Lisätiedot

AVOIN DATA AVAIN UUTEEN Seminaarin avaus Kansleri Ilkka Niiniluoto Helsingin yliopisto

AVOIN DATA AVAIN UUTEEN Seminaarin avaus Kansleri Ilkka Niiniluoto Helsingin yliopisto AVOIN DATA AVAIN UUTEEN Seminaarin avaus 1.11.11 Kansleri Ilkka Niiniluoto Helsingin yliopisto TIETEELLINEN TIETO tieteellinen tieto on julkista tieteen itseäänkorjaavuus ja edistyvyys tieto syntyy tutkimuksen

Lisätiedot

Aalto-yliopiston kokonaisarkkitehtuuri

Aalto-yliopiston kokonaisarkkitehtuuri Aalto-yliopiston kokonaisarkkitehtuuri Tietohallinto 30.9.2008 Satu Kekäläinen AALTO-YLIOPISTO Aalto-yliopisto aloittaa 1.1.2010 TIETOHALLINTO Helsingin kauppakorkeakoulun, Taideteollisen korkeakoulun

Lisätiedot

Palkansaajien tutkimuslaitoksen sidosryhmäkartoitus Tiivistelmä selvityksen keskeisimmistä löydöksistä

Palkansaajien tutkimuslaitoksen sidosryhmäkartoitus Tiivistelmä selvityksen keskeisimmistä löydöksistä Palkansaajien tutkimuslaitoksen sidosryhmäkartoitus Tiivistelmä selvityksen keskeisimmistä löydöksistä Selvityksen tarkoitus ja tutkimusasetelma Palkansaajien tutkimuslaitos teetti heinä-syyskuussa 2016

Lisätiedot

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen EuroSkills2016-koulutuspäivä 9.6.2016 Eija Alhojärvi 1. Skills-toiminnan haasteet - strategiset painopistealueet 2. Kilpailu- ja valmennustoiminnan

Lisätiedot

Laatukäsikirja - mikä se on ja miten sellainen laaditaan?

Laatukäsikirja - mikä se on ja miten sellainen laaditaan? Laatukäsikirja - mikä se on ja miten sellainen laaditaan? Matkailun laatu laatukäsikirja osaksi yrityksen sähköistä liiketoimintaa Sähköinen aamuseminaari matkailualan toimijoille 24.8.2010 Riitta Haka

Lisätiedot

Keliakialiiton strategia

Keliakialiiton strategia Keliakialiiton strategia 2016 2020 Keliakialiitto ry Kuvat ja taitto: Sonja Tuomi Painopaikka: Waasa Graphics Oy, 2015 Keliakialiiton strategia 2016 2020 Visio 2020... 4 Toiminta-ajatus... 6 Toimintaympäristön

Lisätiedot

ykskantaan Laita yrityksesi kantakuntoon ja hyödynnä sote-uudistuksen mahdollisuudet!

ykskantaan Laita yrityksesi kantakuntoon ja hyödynnä sote-uudistuksen mahdollisuudet! ykskantaan Laita yrityksesi kantakuntoon ja hyödynnä sote-uudistuksen mahdollisuudet! 18.5.2016 Kanta-liittymisen ja -hyödyntämisen tukiprojekti yksityisessä sosiaali- ja terveydenhuollossa Kanta-palveluiden

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

KH KV

KH KV Kiteen kaupungin palveluohjelma 2010 KH 10.5.2010 112 KV 17.5.2010 26 Sisältö 1. Palveluohjelman tarkoitus ja suhde kaupunkistrategiaan... 1-2 2. Palveluohjelman oleellisimmat päämäärät, toteuttaminen

Lisätiedot

Kansallisen paikkatietostrategian päivitys Tilannekatsaus. Patinen kokous

Kansallisen paikkatietostrategian päivitys Tilannekatsaus. Patinen kokous Kansallisen paikkatietostrategian päivitys Tilannekatsaus Patinen kokous 27.9.2013 Paikkatietostrategian päivitys Vision, tavoitteiden ja toimenpiteiden työstäminen strategiaryhmässä kesä- elokuu Esittely

Lisätiedot

Digitalisaatiostrategia valmistelutilanne 2/2016

Digitalisaatiostrategia valmistelutilanne 2/2016 Digitalisaatiostrategia valmistelutilanne 2/2016 Juhani Korhonen, VM/JulkICT JUHTA 17.2.2015 JulkICT-osasto Strategian valmistelun taustaa Nykytila: useita strategioita ja linjauksia viesti ja tavoitetila

Lisätiedot

ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara?

ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara? ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara? KIRA-foorumi 27.1.2010 Toimitusjohtaja Anja Mäkeläinen ASUNTOSÄÄTIÖ ASUKKAAT KESKIÖSSÄ ASUINALUEITA KEHITETTÄESSÄ Hyvä elinympäristö ei synny sattumalta eikä

Lisätiedot

ERP auttaa kustannustehokkuuteen 2009

ERP auttaa kustannustehokkuuteen 2009 ERP auttaa kustannustehokkuuteen 2009 18.3.2009 Martti From TIEKE TIEKEn visio, strategia ja strategiset tavoitteet Suomi kilpailukykyiseksi ja ihmisläheiseksi tietoyhteiskunnaksi Missio Kansalaiset Strategia

Lisätiedot

Asiakaspalvelun uusi toimintamalli autetaan asiakasta digitaalisten palveluiden käytössä (AUTA)

Asiakaspalvelun uusi toimintamalli autetaan asiakasta digitaalisten palveluiden käytössä (AUTA) Muistio 3.5.2016 1 (5) Liite 1 Asiakaspalvelun uusi toimintamalli autetaan asiakasta digitaalisten palveluiden käytössä (AUTA) 1 Tausta ja tavoite Pääministeri Juha Sipilän hallitusohjelmaan on kirjattu

Lisätiedot

Paikkatietoasiain neuvottelukunta Viestintäsuunnitelma 1 (5) Paikkatietoverkosto Viestintä-kärkihanke

Paikkatietoasiain neuvottelukunta Viestintäsuunnitelma 1 (5) Paikkatietoverkosto Viestintä-kärkihanke Paikkatietoasiain neuvottelukunta Viestintäsuunnitelma 1 (5) Paikkatietoasiain neuvottelukunnan ja n Viestintä ja osallistaminen -kärkihanke: Viestintäsuunnitelma 1. Johdanto Viestintä-kärkihankkeen avulla

Lisätiedot

Avoin tiede ja tutkimus 2014-2017 (ATT-hanke)

Avoin tiede ja tutkimus 2014-2017 (ATT-hanke) Avoin tiede ja tutkimus 2014-2017 (ATT-hanke) Juha Haataja Juha.Haataja@minedu.fi Yritykset Avoin tiede ja tutkimus 2014-2017 (ATT) Hallinto Suunnittelu Datan kerääminen Datan käsittely ja analyysi Datan

Lisätiedot

Yleisiä väärinkäsityksiä markkinavuoropuhelusta

Yleisiä väärinkäsityksiä markkinavuoropuhelusta Yleisiä väärinkäsityksiä markkinavuoropuhelusta Vuoropuhelu on liian työläistä - tarjonta ja hintataso voidaan selvittää tarjouskilpailulla. Toimittajia ei saa rasittaa vuoropuhelulla ennen hankintaa heillä

Lisätiedot

LifeData Luonnonvaratiedon avoimuus uusien ratkaisujen lähtökohtana. Sanna Marttinen (LYNET) Riitta Teiniranta (SYKE) Eero Mikkola (Luke)

LifeData Luonnonvaratiedon avoimuus uusien ratkaisujen lähtökohtana. Sanna Marttinen (LYNET) Riitta Teiniranta (SYKE) Eero Mikkola (Luke) LifeData 2011-2015 Luonnonvaratiedon avoimuus uusien ratkaisujen lähtökohtana Sanna Marttinen (LYNET) Riitta Teiniranta (SYKE) Eero Mikkola (Luke) 1.12.2015 http://www.metla.fi/life/lifedata/ Luonnonvara-

Lisätiedot

SYL:n toiminnan suunnittelun ja kuvaamisen uudistaminen

SYL:n toiminnan suunnittelun ja kuvaamisen uudistaminen Hyvä ylioppilaskuntatoimija, Liittokokousmateriaaleista järjestettiin lausuntokierros 21.9. 12.10. Lausunnot liittokokousmateriaaleista saatiin 15 jäsenyhteisöltä. Lausuntojen pohjalta liiton hallitus

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnan alueellista kehittämistä ohjaava viitearkkitehtuuri Kuntajohtajakokous

Sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnan alueellista kehittämistä ohjaava viitearkkitehtuuri Kuntajohtajakokous Sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnan alueellista kehittämistä ohjaava viitearkkitehtuuri Kuntajohtajakokous 12.6.2015 Pasi Oksanen 1 Tavoite ja lähtökohdat Tavoitteena aikaansaada Varsinais-Suomen

Lisätiedot

Itä-Suomen liikennestrategia. Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä

Itä-Suomen liikennestrategia. Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä Itä-Suomen liikennestrategia Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä strategian laadintaprosessi, sisältö ja toteutuksen suuntaviivoja Lähtökohtana

Lisätiedot

Digitalisaatio ja älykkäät ratkaisut parantavat maailmaa ministeriönäkökulma. LifeData-hankkeen loppuseminaari 1.12.

Digitalisaatio ja älykkäät ratkaisut parantavat maailmaa ministeriönäkökulma. LifeData-hankkeen loppuseminaari 1.12. Digitalisaatio ja älykkäät ratkaisut parantavat maailmaa ministeriönäkökulma LifeData-hankkeen loppuseminaari 1.12.2015 Laura Höijer Digitalisaatio - Toimintatapojen uudistamista, sisäisten prosessien

Lisätiedot

STRATEGIA Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle

STRATEGIA Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle STRATEGIA 2016-2018 Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle 19.11.2015 1 STRATEGISET TAVOITTEET 2016-2018 VISIO 2020 MISSIO ARVOT RIL on arvostetuin rakennetun ympäristön ammattilaisten verkosto.

Lisätiedot

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serve Tekesin ohjelma 2006 2013 Serve luotsaa suomalaista palveluosaamista kansainvälisessä kärjessä Palveluliiketoiminnan kehittäminen vahvistaa yritysten

Lisätiedot

Saaristomeri Kestävän kalatalouden mallialue Tiedosta ratkaisuja kestäviin valintoihin

Saaristomeri Kestävän kalatalouden mallialue Tiedosta ratkaisuja kestäviin valintoihin Saaristomeri Kestävän kalatalouden mallialue Jari Setälä Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Kalastajien tiedotus- ja koulutusristeily Viking Grace 6.2.2013 Esityksen rakenne Mitä kestävyydellä tarkoitetaan?

Lisätiedot

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia Liite 2 Kuntayhtymä Kaksineuvoinen Strategia 2010-2015 MISSIO / TOIMINTA-AJATUS Hyvinvoiva ja toimintakykyinen kuntalainen Missio = organisaation toiminta-ajatus, sen olemassaolon syy. Kuvaa sitä, mitä

Lisätiedot

FinELib-konsortio uudistuu. Arja Tuuliniemi STKS / Tietoaineistoseminaari: RETHINKING

FinELib-konsortio uudistuu. Arja Tuuliniemi STKS / Tietoaineistoseminaari: RETHINKING FinELib-konsortio uudistuu Arja Tuuliniemi STKS / Tietoaineistoseminaari: RETHINKING 11.3.2013 Konsortion toiminnan perusteet Yhteiset toimintaperiaatteet, palvelusopimukset, lisensiointiperiaatteet Strategia

Lisätiedot

Tutkimus- ja kehittämistoiminnan strategia Hallitus hyväksynyt

Tutkimus- ja kehittämistoiminnan strategia Hallitus hyväksynyt Tutkimus- ja kehittämistoiminnan strategia 2016 2020 Hallitus hyväksynyt 1.2.2016 Tutkimus-kehittämistoiminnan strategia kertoo 1) Toiminta-ajatuksemme (Miksi olemme olemassa?) 2) Arvomme (Mikä meille

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus Hämeen Ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus code name 1 2 3 sum YAKJA16XPROFILOIVA-1000 PROFILOIVA 45 YAKJA16XYKJ05-1000 Toimintaympäristön muutoksiin varautuminen

Lisätiedot

Avaimet arviointiin. Museoiden arviointi- ja kehittämismalli. Avaimet arviointiin

Avaimet arviointiin. Museoiden arviointi- ja kehittämismalli. Avaimet arviointiin Museoiden arviointi- ja kehittämismalli Arviointitoiminta on kokenut viimeisten vuosien aikana muodonmuutoksen Vanha paradigma Lineaarinen selittäminen Top-down -arviointiprosessi Riippumaton arvioitsija

Lisätiedot

JHS 179 ICT-palvelujen kehittäminen: Kokonaisarkkitehtuurin kehittäminen Liite 1 Strategian kuvaaminen strategiakartan avulla

JHS 179 ICT-palvelujen kehittäminen: Kokonaisarkkitehtuurin kehittäminen Liite 1 Strategian kuvaaminen strategiakartan avulla JHS 179 ICT-palvelujen kehittäminen: Kokonaisarkkitehtuurin kehittäminen Liite 1 Strategian kuvaaminen strategiakartan avulla Versio: 0.2. 14.4.2015 keskustelutilaisuusversio Julkaistu: Voimassaoloaika:

Lisätiedot

JHS129 Julkisten verkkopalvelujen suunnittelu ja kehittäminen. JHS-jaosto

JHS129 Julkisten verkkopalvelujen suunnittelu ja kehittäminen. JHS-jaosto JHS129 Julkisten verkkopalvelujen suunnittelu ja kehittäminen JHS-jaosto 23.05.2014 Sisältö Käsitteet ja tavoitteet Työskentelyprosessi Suositusluonnoksen esittely 2 Käsitteet ja tavoitteet 3 Verkkopalvelu

Lisätiedot

Viestinnän mahdollisuudet

Viestinnän mahdollisuudet Viestinnän mahdollisuudet 06.02.2014 Riitta Tirronen 2 Suomen Akatemian viestinnän tavoitteet viestiä aktiivisesti tutkijoille, tiedeyhteisölle ja päättäjille toiminnastaan keskeisenä tieteellisen tutkimuksen

Lisätiedot

SYKEn strategia

SYKEn strategia SYKEn strategia 2011 2014 2 SYKEN MISSIO, VISIO JA ARVOT Tuotamme yhteiskunnan kestävän kehityksen kannalta välttämätöntä tietoa, osaamista ja palvelua. Parannamme ja turvaamme ympäristöämme sekä ratkomme

Lisätiedot

TRAFI sidosryhmätapaaminen

TRAFI sidosryhmätapaaminen TRAFI sidosryhmätapaaminen ELY-keskuksen ja TE-toimiston strategiset tavoitteet Lapissa vuosille 2016-2019 Rovaniemi 16.12.2015 Lappilainen tulokulma Toimintaympäristöanalyysi ja tavoitteet laadittu tiiviissä

Lisätiedot

Millainen on TEAS-hanke ja mitä sillä tavoitellaan? Kaisa Lähteenmäki-Smith, VNK TEM

Millainen on TEAS-hanke ja mitä sillä tavoitellaan? Kaisa Lähteenmäki-Smith, VNK TEM Millainen on TEAS-hanke ja mitä sillä tavoitellaan? Kaisa Lähteenmäki-Smith, VNK TEM 10.2.2017 VNK:n tarjoamat viestinnän tukitoimet ja -välineet Selvitys- ja tutkimushankkeilta edellytetään aktiivista

Lisätiedot

Yrityskohtaiset LEAN-valmennukset

Yrityskohtaiset LEAN-valmennukset Yrityskohtaiset LEAN-valmennukset Lean ajattelu: Kaikki valmennuksemme perustuvat ajatukseen: yhdessä tekeminen ja tekemällä oppiminen. Yhdessä tekeminen vahvistaa keskinäistä luottamusta luo positiivisen

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3)

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3) Hämeen Ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3) code name 1 2 3 sum YAKJA15APROFILOIVA-1000 PROFILOIVA 90 YAKJA15AYKJ01-1000 Toimintaympäristön muutos

Lisätiedot

Uudistamme rohkeasti. Toimimme vastuullisesti. Vaikutamme verkostoissa

Uudistamme rohkeasti. Toimimme vastuullisesti. Vaikutamme verkostoissa Uudistamme rohkeasti Uudistaminen on sitä, että reagoimme muuttuvaan toimintaympäristöön aiempaa herkemmin. Kehitämme ammattitaitoamme, kokeilemme rohkeasti uusia toimintatapoja ja opimme yhdessä luottaen

Lisätiedot

Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi 2.10.2012

Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi 2.10.2012 Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi Jaana Lerssi-Uskelin Ohjelma: Verkostot työhyvinvoinnin tukena Alustuspuheenvuorot ja työpaja Jatketaan toimintaa yhdessä! Yhteenveto Työterveyslaitos on työhyvinvoinnin

Lisätiedot

WWW-osoite Virallinen sähköpostiosoite Emoyhtiön konsernin nimi Yksikön nimi. Diaari /0/2014

WWW-osoite Virallinen sähköpostiosoite Emoyhtiön konsernin nimi Yksikön nimi. Diaari /0/2014 Hakemuksen tiedot Onko kyseessä Tutkimusorganisaatio Rahoitus yliopistoille, ammattikorkeakouluille ja muille tutkimusorganisaatioille Strategiseen tutkimusavaukseen Organisaation tiedot Perustiedot Y-tunnus

Lisätiedot

VOITTAJAT ENNAKOIVAT HÄVIÄJÄT VAIN REAGOIVAT

VOITTAJAT ENNAKOIVAT HÄVIÄJÄT VAIN REAGOIVAT Hämeen Näky - Pk-yritysten ennakointiosaamisen kehittäminen kuva: www.google.fi VOITTAJAT ENNAKOIVAT HÄVIÄJÄT VAIN REAGOIVAT Tulevaisuus on tehtävä Tulevaisuuden ymmärtäminen Historiantutkimus, muisti,

Lisätiedot

MAAHANMUUTTOVIRASTON. Strateg a

MAAHANMUUTTOVIRASTON. Strateg a MAAHANMUUTTOVIRASTON Strateg a 2013 2017 VISIO 2017 Maahanmuutosta kansalaisuuteen johtava asiantuntija, yhteistyökumppani ja palveluosaaja. Maahanmuuttovirasto on johtava toimija oleskeluluvan käsittelystä

Lisätiedot

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Digitaalisen nuorisotyön strategisessa kehittämisessä tavoitteena on, että organisaatioissa digitaalisen median ja teknologian tarjoamia

Lisätiedot

Monikäyttöinen, notkea CAF - mihin kaikkeen se taipuukaan?

Monikäyttöinen, notkea CAF - mihin kaikkeen se taipuukaan? Monikäyttöinen, notkea CAF - mihin kaikkeen se taipuukaan? Raila Oksanen 1.9.2016 Page 1 Monikäyttöisyyden lähtökohta CAF on tarkoitettu helppokäyttöiseksi työkaluksi julkisen sektorin organisaatioiden

Lisätiedot

Saarijärven elinkeinostrategia.

Saarijärven elinkeinostrategia. Saarijärven elinkeinostrategia www.ssypkehitys.fi Sisällys 1. Strategian iso kuva 2. Visio 3. Asiakkaat 4. Toiminnan tärkeimmät fokukset 5. Toimintatapa 6. Isot strategiset muutokset 7. Strategian sisällölliset

Lisätiedot

Paikkatiedon kehittämisohjelma

Paikkatiedon kehittämisohjelma Paikkatiedon kehittämisohjelma 2011-2014 Toimeenpanon toteutumisen tilannekatsaus, siht. Outi Hermans Tiivistelmä Strategiset päämäärät Missio: Kaupungin tehtävänä on palvella kuntalaisiaan ja alueellaan

Lisätiedot

Tulossopimus. Opetus- ja kulttuuriministeriön ja Näkövammaisten kirjaston tulossopimus vuosille 2011 2013

Tulossopimus. Opetus- ja kulttuuriministeriön ja Näkövammaisten kirjaston tulossopimus vuosille 2011 2013 1 Opetus- ja kulttuuriministeriön ja n tulossopimus vuosille 2011 2013 1. Arvot, toiminta-ajatus ja visio Arvot Kirjasto toteuttaa toiminnassaan opetusministeriön hallinnonalan yhteisiä arvoja, joita ovat

Lisätiedot

Avoimen lähdekoodin ohjelmistot julkisessa hallinnossa

Avoimen lähdekoodin ohjelmistot julkisessa hallinnossa Avoimen lähdekoodin ohjelmistot julkisessa hallinnossa Ohjelmistotuotteen hallinta ja hallinnointi 22.4.2015 Mikael Vakkari, neuvotteleva virkamies. VM Strategisten linjausten perusteemat Avoimuus Hallinto,

Lisätiedot

Taideyliopiston kirjaston toimintasuunnitelma 2015 2017

Taideyliopiston kirjaston toimintasuunnitelma 2015 2017 TOIMINTASUUNNITELMAN TAUSTAT Luova ja energinen taideorganisaatio edellyttää kirjastoa, joka elää innovatiivisesti ajassa mukana sekä huomioi kehysorganisaationsa ja sen edustamien taiteen alojen pitkän

Lisätiedot

1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko

1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko Kysymykset 1. 1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko OHJAUKSEN TOIMINTAPOLITIIKKA ALUEELLISELLA TASOLLA Alueellisesti tulisi määritellä tahot, joita tarvitaan alueellisten ohjauksen palvelujärjestelyjen

Lisätiedot

Miten ideoidaan ja kehitetään uusia toimintatapoja? Juha Koivisto, THL

Miten ideoidaan ja kehitetään uusia toimintatapoja? Juha Koivisto, THL Miten ideoidaan ja kehitetään uusia toimintatapoja? Juha Koivisto, THL 1 Hankekohelluksesta ketterään ja kokeilevaan toimintatapojen kehittämiseen Hankesuunnittelu, -arviointi ja -raportointi on usein

Lisätiedot

VIESTINTÄSUUNNITELMA VARSINAIS-SUOMEN SOTE- JA MAAKUNTAUUDISTUS

VIESTINTÄSUUNNITELMA VARSINAIS-SUOMEN SOTE- JA MAAKUNTAUUDISTUS VIESTINTÄSUUNNITELMA VARSINAIS-SUOMEN SOTE- JA MAAKUNTAUUDISTUS VIESTINTÄSUUNNITELMA VARSINAIS-SUOMEN SOTE- JA MAAKUNTAUUDISTUS 2016 Maakunnan viestintäryhmä Varsinais-Suomen liitto YDINVIESTIT Suodatamme

Lisätiedot

LYNET-TIEDONHALLINTA JA AINEISTOPOLITIIKKA. Mika Kurkilahti, RKTL Luonnontieteiden digitointiseminaari Joensuu

LYNET-TIEDONHALLINTA JA AINEISTOPOLITIIKKA. Mika Kurkilahti, RKTL Luonnontieteiden digitointiseminaari Joensuu LYNET-TIEDONHALLINTA JA AINEISTOPOLITIIKKA Mika Kurkilahti, RKTL Luonnontieteiden digitointiseminaari 2011 17.11.2011 Joensuu Mikä on LYNET? Evira GL Metla MTT RKTL SYKE Muut VAIKUTTAVUUTTA TUTKIMUKSEEN

Lisätiedot

Tieto hyvinvoinnin ja uudistuvien palveluiden tukena Hannu Hämäläinen, STM

Tieto hyvinvoinnin ja uudistuvien palveluiden tukena Hannu Hämäläinen, STM Sote-tieto hyötykäyttöön - strategia 2020 Tieto hyvinvoinnin ja uudistuvien palveluiden tukena Hannu Hämäläinen, STM 24.3.2015 Tähtäimessä aktiivinen kansalainen ja sote-palvelujen vaikuttavuus Aktiivinen

Lisätiedot

Mitä saamme aikaan 20 miljoonalla eurolla? ja miten kerromme siitä tuloksista kiinnostuneille ja kiinnostuville?

Mitä saamme aikaan 20 miljoonalla eurolla? ja miten kerromme siitä tuloksista kiinnostuneille ja kiinnostuville? Mitä saamme aikaan 20 miljoonalla eurolla? ja miten kerromme siitä tuloksista kiinnostuneille ja kiinnostuville? Mikä on tutkimusohjelman tai hankkeen tulos? Tutkijoille työtä, opinnäytteitä, meriittejä

Lisätiedot

Ennakointityö ja verkostoitumisen mahdollisuudet KJY ry:n koulutuksen järjestäjän alueellisen ennakoinnin menetelmät -hanke

Ennakointityö ja verkostoitumisen mahdollisuudet KJY ry:n koulutuksen järjestäjän alueellisen ennakoinnin menetelmät -hanke Ennakointityö ja verkostoitumisen mahdollisuudet KJY ry:n koulutuksen järjestäjän alueellisen ennakoinnin menetelmät -hanke 18.6.2010 Hannu Simi, Kalajokilaakson koulutuskuntayhtymä Valtakunnallinen Koulutuksen

Lisätiedot

Yhteinen tiedon hallinta -kärkihanke vauhtiin!

Yhteinen tiedon hallinta -kärkihanke vauhtiin! Yhteinen tiedon hallinta -kärkihanke vauhtiin! 14.11.2016 Yhteinen tiedon hallinta -hanke vauhtiin! -seminaari Digitalisoidaan julkiset palvelut / Yhteinen tiedon hallinta (YTI) -hanke 1990-luku 2000 Tekniikka

Lisätiedot

Kuntoutuksen uudistaminen osana sote -uudistusta

Kuntoutuksen uudistaminen osana sote -uudistusta Kuntoutuksen uudistaminen osana sote -uudistusta Ylitarkastaja Hanna Nyfors STM sosiaali- ja terveyspalveluosasto 19.2.2016 19.2.2016 1 Sote- uudistuksen tavoitteet Sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistamisen

Lisätiedot

Tutkija, maailma tarvitsee sinua!

Tutkija, maailma tarvitsee sinua! Tutkija, maailma tarvitsee sinua! Yleistajuistamisen perusteet VNK-SELVITYSTOIMINNAN VIESTINTÄ- JA HYÖDYNTÄJÄDIALOGIN KOULUTUSTYÖPAJA 17.11. LIISA MAYOW, KASKAS MEDIA Mitä jos maailman kaikki ongelmat

Lisätiedot

Kansallinen Palvelutietovaranto (PTV)

Kansallinen Palvelutietovaranto (PTV) Kansallinen Palvelutietovaranto (PTV) Miksi, miten ja mihin sitä käytetään KaPA-päivä 26.11.2015 Annette Hotari ja Nina Wiiala, Väestörekisterikeskus Mikä Suomi.fi-palvelutietovaranto (PTV) on? Kansallinen

Lisätiedot

Käytönvalvonnan yhtenäistäminen ja tehostaminen organisaation ja kansalaisen kannalta

Käytönvalvonnan yhtenäistäminen ja tehostaminen organisaation ja kansalaisen kannalta Käytönvalvonnan yhtenäistäminen ja tehostaminen organisaation ja kansalaisen kannalta Kehittämispäällikkö Anna Kärkkäinen, THL Sosiaali- ja terveydenhuollon tietosuojaseminaari, Lahti 16.11.2016 Esityksen

Lisätiedot

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot

Linjaukset välityömarkkinatoimijoiden ja TE-toimiston välisestä yhteistyöstä Vintola Mauri

Linjaukset välityömarkkinatoimijoiden ja TE-toimiston välisestä yhteistyöstä Vintola Mauri Linjaukset välityömarkkinatoimijoiden ja TE-toimiston välisestä yhteistyöstä 1 Linjaukset Palkkatuettu työ vähenee välityömarkkinoilla Tarkoituksena on tarjota työvälineitä paikallisen yhteistyön kehittämiselle

Lisätiedot

Yhdessä eteenpäin! - Elinikäisen ohjauksen TNO-palveluja kehittämässä

Yhdessä eteenpäin! - Elinikäisen ohjauksen TNO-palveluja kehittämässä Yhdessä eteenpäin! - Elinikäisen ohjauksen TNO-palveluja kehittämässä Opin ovi klinikka 8.4.2014, Helsinki, Lintsi Ulla-Jill Karlsson, OKM neuvotteleva virkamies Ari-Pekka Leminen, TEM neuvotteleva virkamies

Lisätiedot

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa 70-20-10 malli Johdon ja henkilöstöjohtamisen kehittämispäivä AMKE 28.10.2015 Jarmo Kröger, kehittämispäällikkö Koulutuskeskus Salpaus Ammatillisen koulutuksen

Lisätiedot

Kokeiluilla yli esteiden Autetaan asiakkaita digitaalisten palveluiden käyttäjiksi

Kokeiluilla yli esteiden Autetaan asiakkaita digitaalisten palveluiden käyttäjiksi Kokeiluilla yli esteiden Autetaan asiakkaita digitaalisten palveluiden käyttäjiksi AUTA-hankkeen seminaari 8.2.2017 Sami Kivivasara, projektiryhmän PJ AUTA-hanke - Mitä sillä tavoitellaan? - Mihin se liittyy?

Lisätiedot

FUAS-virtuaalikampus rakenteilla

FUAS-virtuaalikampus rakenteilla Leena Vainio, FUAS Virtuaalikampus työryhmän puheenjohtaja Antti Kauppi, FUAS liittouman projektijohtaja FUAS-virtuaalikampus rakenteilla FUAS Virtuaalikampus muodostaa vuonna 2015 yhteisen oppimisympäristön

Lisätiedot

SAKU-strategia

SAKU-strategia 1 (6) SAKU-strategia 2012 2016 Sisältö: 1. TOIMINTA-AJATUS 2. TOIMINTAPERIAATTEET 3. VISIO 3.1 Visio 2016 3.2 Vision mukaiset päämäärät 3.3 Tavoitteet ja menestystekijät 1. TOIMINTA-AJATUS SAKU ry edistää

Lisätiedot

Kotouttamisrahasto. Vuosiohjelma 2009

Kotouttamisrahasto. Vuosiohjelma 2009 Kotouttamisrahasto Vuosiohjelma 2009 TOIMILINJA A1. Haavoittuvassa asemassa olevien kolmansien maiden kansalaisten tukeminen TOIMILINJA A2. Innovatiiviset neuvonnan ja kotoutumisen mallit TOIMILINJA B3

Lisätiedot

Hankkeet ja yhteentoimivuus. OKM:n kirjastopäivät Minna Karvonen

Hankkeet ja yhteentoimivuus. OKM:n kirjastopäivät Minna Karvonen Hankkeet ja yhteentoimivuus OKM:n kirjastopäivät 2012 Minna Karvonen 12.12.2012 Hallitusohjelman kirjaukset Yhteentoimivuus: kansallista perustaa Kirjastoja kehitetään vastaamaan tietoyhteiskunnan haasteisiin.

Lisätiedot

Teknisen Kaupan koulutuskokonaisuus myynnin ja huollon henkilöstölle: Menesty ratkaisumyynnillä.

Teknisen Kaupan koulutuskokonaisuus myynnin ja huollon henkilöstölle: Menesty ratkaisumyynnillä. Teknisen Kaupan koulutuskokonaisuus myynnin ja huollon henkilöstölle: Menesty ratkaisumyynnillä. Edunvalvonta Toimintaympäristön seuranta Osaamisen ja kilpailukyvyn kehittäminen Ratkaisumyynti: mahdollisuuksia

Lisätiedot

Kansalliskirjasto ja painetun aineiston saatavuus: uudet yhteistyökuviot?

Kansalliskirjasto ja painetun aineiston saatavuus: uudet yhteistyökuviot? KANSALLISKIRJASTO Kansalliskirjasto ja painetun aineiston saatavuus: uudet yhteistyökuviot? Kai Ekholm 2.11.2011 Kansalliskirjaston tulevaisuus Muutostekijät ja niiden vaikutukset Merkittävät muutokset

Lisätiedot