RKTL:n asiakkuus- ja palvelukartoituksen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "RKTL:n asiakkuus- ja palvelukartoituksen"

Transkriptio

1 RKTL:n asiakkuus- ja palvelukartoituksen konsultointi Versio 1.0 Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos sivu 1/32

2 Sisällysluettelo 1 Tiivistelmä Johdanto Asiakkaiden tarpeet ja vaatimukset Sidosryhmäluokat Asiakashaastatteluiden ja työpajojen tulokset RKTL:n vahvuudet Asiakkaiden keskeiset odotukset Asiakastarpeiden jäsennys Asiakastarpeiden huomiointi palvelurajapinnassa Palvelukulttuuriin vaikuttavat ulkoiset muutostekijät PESTLE-analyysi Uusien teknologioiden tarjoamat mahdollisuudet Strategiset tavoitteet ja päämäärät Asiakastarpeista lähtevä palvelutuotanto Keinot päämäärien saavuttamiseksi Palveluiden kehittäminen RKTL:n palvelunäkymä Yleiset palvelut Sisältöpalvelut ja työkalut Palvelunäkökulmat ja palvelukanavat tietämyksen tarjoamisessa Palvelunäkökulmat Palvelukanavat Palveluiden tuottamisen kerrosrakenne Palvelusalkku Palvelukulttuurin kehittäminen Palvelukulttuurin muutos Tiedon ja tietämyksen hallinnan kehittäminen Organisaatio tukemaan palvelukulttuuria Osaamisen kehittäminen Jatkotoimenpiteet Toimenpiteet palveluiden ja palvelukulttuurin kehittämiseksi Välittömät toimenpiteet asiakaspalvelun parantamiseksi Tarkistuspisteet Liitteet sivu 2/32

3 1 Tiivistelmä Asiakkuus- ja palvelukartoitusprojektissa on aloitettu RKTL:n palvelujen kehittäminen tunnistamalla ja jäsentämällä RKTL:n tarjoamia nykyisiä ja mahdollisia uusia palveluita. Asiakkaiden tarpeista on johdettu alustava palvelusalkku, johon palveluita on jäsennetty työssä hahmoteltujen lähestymisperiaatteiden mukaan. Työssä on hyödynnetty Metsäntutkimuslaitokselle aiemmin tehdyn palvelukartoituksen tuloksia. Näin on käytetty hyväksi samankaltaisen sektoritutkimuslaitoksen työtä. Tavoitteena on luoda pohjaa Luonnonvarakeskuksen perustamiselle tunnistamalla fuusioitavien laitosten nykyisiä ja potentiaalisia uusia palveluja. Asiakkailta haastatteluissa ja työpajoissa saatu palaute ja sen perusteella tunnistetut palveluiden kehittämistarpeet edellyttävät RKTL:ltä palvelukulttuurin muutosta ja uudenlaisen osaamisen kehittämistä sekä niitä tukeviin toimenpiteisiin ryhtymistä. Asiakasläheisyyteen ja tietämyksen jalkautukseen sekä niiden aikaansaamaan vaikuttavuuteen on panostettava voimakkaasti tulevaisuudessa. Tutkimus saavuttaa vaikuttavuutta vain suunnitellun ja systemaattisen jalkautuksen kautta. Palveluorganisaation tulee lunastaa olemassaolon oikeutuksensa joka päivä. Oikeutus ilmenee asiakkaille tarjottujen palvelujen kautta. Jalkauttamisen tehostaminen edellyttää, että RKTL:ssä on henkilöitä, joiden pääasiallinen tehtävä on kehittää ja toteuttaa palveluorganisaatiota ja uutta palvelukulttuuria. Asiakastarpeiden tunnistamiseksi projektin ensimmäisessä vaiheessa haastateltiin RKTL:n keskeisiä sidosryhmiä. Kattavasti RKTL:n asiakaskuntaa edustava haastatteluaineisto tarjoaa hyvän läpileikkauksen asiakkaiden odotuksiin ja tarpeisiin. Haastatellut asiakkaat on jäsennetty seuraaviin sidosryhmäluokkiin: opetus, tutkimus ja tiedonvälitys hallinto ja viranomaistyö toimialojen elinkeinot ja niiden edunvalvonta maan ja veden omistus harrastukset ja kansalaistoiminta. Asiakashaastattelujen tulokset osoittavat, että asiakkaat ovat pääosin tyytyväisiä nykyisiin palveluihin. Erittäin hyvinä ja tärkeinä asiakkaat pitävät suoria henkilökohtaisia asiantuntijakontakteja. RKTL:n asemaa omalla asiantuntijuusalueellaan pidetään vankkana ja monilta osin korvaamattomana. Keskeisimmät asiakkaiden odotukset ja tarpeet RKTL:n palvelujen kehittämiseksi on kiteytetty alla. RKTL:n yhteiskunnallista roolia tulee vahvistaa. sivu 3/32

4 Tietoa tulee tarjota tehokkaammin asiakkaiden akuutteihin tarpeisiin. Tiedon saatavuutta ja käytettävyyttä pitää kehittää. Viestintää pitää parantaa. Yhteisiä tapahtumia asiakkaiden kanssa tulee lisätä. Tiedonkeruun yhteistyöverkostoja ja teknisiä järjestelmiä tulee kehittää. Palveluiden kehittämisen tulee perustua suoraan asiakkaiden odotuksiin, tarpeisiin ja vaatimuksiin. Ensimmäisessä vaiheessa on tunnistettu RKTL:n nykyisiä palveluja ja potentiaalisia uusia palveluideoita. Keskeisimmät strategiset tavoitteet ja päämäärät RKTL:n palveluiden kehittämiseksi ovat yhteiskunnallisen roolin vahvistaminen asiakastuntemuksen kehittäminen palvelukulttuurin kehittäminen asiakasläheisemmäksi. Keinoja päämäärien saavuttamiseksi ovat tiedon tarjonnan, saatavuuden ja käytettävyyden parantaminen (palvelut) tiedon keruun ja käsittelyn kehittäminen (prosessit & järjestelmät) yhteiskunnallisen vaikuttavuuden lisääminen näkymällä aktiivisemmin julkisuudessa. RKTL:n palvelut voidaan jakaa yleisiin ja sisältöpalveluihin. Sisältöpalvelut ovat tiettyyn asiakkaaseen, teemaan tai sisältöalueeseen liittyviä palveluja, joiden avulla RKTL:n tietämys paketoidaan tarjottavaan muotoon. Yleiset palvelut muodostavat keinovalikoiman, RKTL:n tavan, tarjota sisällöstä riippuvat palvelut asiakkaille. RKTL:n palveluita on alustavasti kuvattu palvelusalkkuun, jossa palveluita on jäsennetty palvelutyyppien, sidosryhmäluokkien, rahoitusmuodon, asiakastarpeen ja vaikuttavuusalueiden mukaan. Palvelusalkkuun on kuvattu hyvin alustava näkemys palveluista. Palveluiden kuvaamista tulee jatkaa yhteistyössä palveluista vastaavien yksikköjen ja henkilöiden kanssa. Työssä on hahmoteltu palveluiden kerrosrakenteeseen perustuva malli tietämyksen tuottamiseksi ja tarjoamiseksi asiakkaille. Mallissa oleellista on sisältöpalvelujen, yleisten palvelujen ja palvelukanavien erottaminen omiksi itsenäisiksi kerroksikseen. Ensinnäkin näin voidaan jäsentää palvelujen kehittämistarpeita hallittaviin kokonaisuuksiin. Mutta ennen kaikkea kyseessä on malli, jonka pohjalta voidaan luoda RKTL:n vakioitu ja tunnistettava tapa palveluiden tuottamiseen. RKTL:n asiakkaiden näkökulmasta tämä tarkoittaa yhdenmukaista ja tasalaatuista palvelupintaa kaikissa tilanteissa. sivu 4/32

5 Asiakkaiden toiveet ja niistä johdetut palveluiden kehittämisehdotukset edellyttävät tietämyksen hallinnan kehittämistä, palveluhenkisyyden lisäämistä ja uudenlaisen palvelukulttuurin luomista. RKTL:n tulee nähdä itsensä tulevaisuudessa palveluorganisaationa, jonka tutkimustulosten tulee vastata mahdollisimman hyvin asiakkaiden ajankohtaisiin ja ennakoituihin tarpeisiin. Palveluhenkisyys tarkoittaa asiakkaiden tarpeiden kuuntelua ja ymmärtämistä koko tutkimuksen elinkaaren ajan. Merkittävin palvelukulttuuria koskeva vaatimus on tiedon jalkauttamisen näkyvä tehostaminen. Käytännössä tämä tarkoittaa muutospaineita henkilöstön resursointiin ja uusien palveluiden kehittämiseen. Resursseja tulee suunnata tiedon jalkauttamiseen ja välittömään asiakastyöhön. Laadukkaita, asiakkaalle lisäarvoa tuottavia palveluja voidaan tulevaisuudessa tarjota myös maksullisina. Lisäarvo tarkoittaa asiakkaan vaivan säästämistä tiedon etsimisessä, koostamisessa tai analysoinnissa. Lisäarvoa on myös sellaisen asiantuntija-avun tarjoaminen, jota asiakkaalla itsellään ei ole tai jota asiakas ei pysty vastaavalla kustannuksella muualta hankkimaan. Uusi palvelukulttuuri edellyttää sekä palveluiden, organisaatiorakenteen että tiedonhallinnan välineistön ja menetelmien kehittämistä. Palveluiden jatkokehittämiseksi tulee palvelustrategiaa päivittää vastaamaan asiakasläheisyyden, vaikuttavuuden ja tietämyksen jalkauttamisen haasteisiin. Lisäksi tulee täydentää ja tarkentaa projektissa laadittuja kuvauksia. Syvällisin organisaatiorakenteen kehittämistarve kohdistuu tietämyksen jalkauttamisen resursoinnin kasvattamiseen. Työryhmä ehdottaa palvelukulttuurin kehittämistä tukemaan seuraavia uusia rooleja: tutkimustiedon jalkauttaja, tiedon hallinnoija, neuvontapalvelu (contact center) ja asiakasvastaava. Tutkimustiedon jalkauttaja vastaa tutkimustiedon viestinnästä ja jakamisesta koko tutkimuksen elinkaaren ajan. Tiedon hallinnoija vastaa metatietojen asianmukaisesta kuvaamisesta ja syntyneen tiedon tallentamisesta tietovarantoihin. Neuvontapalvelu on informaatikon kaltainen yhteydenottotaho, johon asiakkaat voivat olla yhteydessä suorien asiantuntijakontaktien sijaan tai lisäksi. Asiakasvastaava on tietylle asiakkaalle tai asiakasryhmälle nimetty vastuuhenkilö, jonka tehtävä on seurata aktiivisesti asiakkaan tilannetta ja tarpeita sekä viestiä RKTL:n palveluista asiakkaalle. Muutos asiakasläheisempään palvelukulttuuriin ja siihen liittyvät uudet roolit edellyttävät osaamisen kehittämistä. Osaamistarve tulee selvittää ja ryhtyä toimenpiteisiin tarvittavan koulutuksen järjestämiseksi. Tiedon hallinnan välineistön ja menetelmien kehittäminen kattaa tietovarantojen ylläpidon ja metatietojen kuvaamisen kehittämisen, Help desk -tietopankin kehittämisen aloittamisen ja verkkopalvelualustan uudistamisen. sivu 5/32

6 2 Johdanto Asiakkuus- ja palvelukartoitus -projektin tavoitteena on ollut kartoittaa RKTL:n keskeiset palvelut tavoitetilassa ja jäsentää palvelut tarkoituksenmukaisin perustein. Palveluiden kartoituksen lähtökohtana ovat tunnistetut asiakkaat ja sidosryhmät sekä niiden asettamat vaatimukset palveluille. Palveluiden jäsennyksen yhtenä tarkoituksena on löytää yhteisiä palveluiden tuottamis- ja jakamistapoja. Erityisesti palveluita sähköistettäessä kannattaa samankaltaiset asiat tehdä samalla tavalla eri palveluissa. Tarkoitus on myös ollut dokumentoida näkyväksi asioita, jotka ehkä jo tiedetään eri puolilla organisaatiota mutta joiden osalta yhteistä kehittämisen linjaa ja suunnitelmaa ei ole vielä laadittu. Työssä on tukeuduttu kokonaisarkkitehtuurimenetelmään (Julkisen hallinnon suositus, JHS 179), joka tarjoaa arkkitehtuurin kehittämisen viitekehyksen ja valmiita kuvausmalleja (liite 1). Projektissa aktiivisesti asioiden työstämiseen ja loppuraportin käsittelyyn ovat RKTL:stä osallistuneet Unto Eskelinen, Petra Partanen, Asmo Honkanen, Päivi Eskelinen, Mika Kurkilahti, Nina Peuhkuri, Johanna Torkkel, Petri Heinimaa, Anssi Ahvonen ja Ari Leskelä. Lisäksi laitoksen muuta henkilöstöä on osallistunut asioiden työstämiseen muun muassa työpajoissa. Työtä ovat tukeneet Tieto Oyj:n konsultit Lasse Akselin ja Esa Tallbacka. 3 Asiakkaiden tarpeet ja vaatimukset 3.1 Sidosryhmäluokat Palveluiden kehittämisen lähtökohtana ovat asiakkaiden tarpeet. Asiakastarpeiden tunnistamiseksi ja jäsentämiseksi asiakkaat on jaettu luokkiin (kuva 1). Jäsennyksessä käytetään termiä sidosryhmäluokat, koska JHS 179 käyttää sidosryhmätermiä. Sidosryhmä-termiä voidaan tässä raportissa pitää synonyyminä termille asiakas. RKTL:n sidosryhmät on luokiteltu seuraavasti: opetus, tutkimus ja tiedonvälitys o o o yliopistot ammatillinen koulutus media hallinto ja viranomaistyö o o keskushallinto alan alue- ja paikallishallinto sivu 6/32

7 o o muut sektoriviranomaiset EU toimialojen elinkeinot ja niiden edunvalvonta o o o o luonto- ja elämysyrittäjät tuotanto- ja jalostusyrittäjät konsultointiyrittäjät tuottajien järjestöt maan ja veden omistus o o teollisuus omistajajärjestöt harrastukset ja kansalaistoiminta o o luontojärjestöt harrastajien järjestöt. Luokittelu jäsentää RKTL:n asiakaskunnan loogisesti mielekkäisiin kokonaisuuksiin. Kuva 1. Sidosryhmäluokat sivu 7/32

8 3.2 Asiakashaastatteluiden ja työpajojen tulokset Projektissa tehtiin 54 asiakashaastattelua ajanjaksolla Haastatellut edustavat kattavasti eri sidosryhmäluokkia ja koko maata. Projektin aikana haastattelujen tuloksista on laadittu sekä koko aineiston kattava yhteenveto että sidosryhmäluokittaiset yhteenvedot kalvosarjoina. Tässä raportissa esitellään asiakashaastattelujen tärkeimmät tulokset. Pääpaino on tuloksissa, jotka toimivat pohjana palvelujen jäsentämiselle ja kehittämiselle. Projektin pidetyssä palautetilaisuudessa käytiin läpi asiakashaastattelujen tuloksia. RKTL:n asiakkaista tilaisuudessa alustivat elinkeinojohtaja Vesa Karttunen Kalatalouden Keskusliitosta, kehityspäällikkö Knut-Olof Lerche Raisioagrosta ja Suojeluasiantuntija Matti Ovaska WWF:stä. Palautetilaisuuden lopuksi asiakkaat, RKTL:n asiantuntijat ja johtoryhmä jatkoivat ryhmissä haastattelutulosten työstämistä. Työryhmät paneutuivat RKTL:n haasteisiin kolmesta näkökulmasta, jotka olivat RKTL:n yhteiskunnallinen rooli, kansalaisnäkökulma sekä viestintä ja tiedon jalkautus RKTL:n vahvuudet Asiakashaastattelujen tulokset osoittavat, että asiakkaat ovat melko tyytyväisiä nykyisiin palveluihin ja erityisen tyytyväisiä suoriin henkilökohtaisiin asiantuntijakontakteihin. Myös RKTL:n asemaa omalla asiantuntijuusalueellaan pidetään vankkana ja monilta osin korvaamattomana. Alle on kiteytetty keskeisimmät asiakkaiden arvostamat vahvuudet. 1. RKTL:n nykyisiin palveluihin ja palvelukulttuuriin ollaan pääosin hyvin tyytyväisiä Asiakkaat kiittivät RKTL:ää hyvästä asiakkuuden hoidosta, palvelualttiudesta, asiantuntemuksesta, palveluiden käytettävyydestä ja tarjonnasta. Asiakkaiden mielestä RKTL:n perusaineistot (tilastot, raportit ja julkaisut) ovat helposti saatavissa. 2. Suorat henkilökontaktit toimivat hyvin Asiakkaiden kannalta hyvän palvelun kulmakiven luovat suorat henkilökohtaiset kontaktit RKTL:n asiantuntijoihin. Niitä pidetään jopa julkisia palveluja tärkeämpinä. Pitkäaikaisten asiakassuhteiden ansiosta yhteistyö on monilta osin jo hioutunut huippuunsa. 3. RKTL:llä on selkeä auktoriteetti omalla alallaan RKTL:ää pidetään asiantuntija-alueellaan korvaamattomana toimijana. RKTL:stä löytyy mm. korkein kalatietämys. RKTL:llä on sellaista erityisosaamista, tietovarantoja ja tutkimuksen infraa, joita ei muilla toimijoilla ole. Raaka- ja perustiedon luotettavana tuottajana RKTL:ää pidetään ylivertaisena. sivu 8/32

9 4. RKTL:n perustutkimustuloksilla on hyvä vaikuttavuus tehtäviin päätöksiin RKTL edustaa melko kapeaa sektoria, mutta kokoonsa suhteutettuna sen yhteiskunnallinen merkitys on suuri. RKTL:n tiedot ja palvelut, mm. tilastot, ovat useiden asiakkaiden toiminnalle elintärkeitä. Riistakantojen laskenta vapaaehtoisvoimin on ainutlaatuinen järjestelmä, jota tulee edelleen kehittää. Palveluiden jatkokehittämisen kannalta on myönteistä, että RKTL:n tuottaman tiedon tarve ja merkitys kasvavat entisestään tulevaisuudessa. On tärkeää, että tulevaisuudessa tapahtuvista organisaatiomuutoksista huolimatta RKTL pystyy säilyttämään sen auktoriteettiaseman, jonka se on saavuttanut. Palvelujen jatkokehityksessä ei pidä unohtaa suoran henkilökohtaisen palvelun merkitystä asiakkaille Asiakkaiden keskeiset odotukset Asiakkaiden odotukset ja tarpeet edellyttävät RKTL:ltä palvelukulttuurin muutosta. Uutta palvelukulttuuria tarvitaan erityisesti seuraaviin haasteisiin vastaamiseen: 1. Yhteiskunnallista roolia tulee vahvistaa Asiakkaat odottavat, että RKTL vahvistaa yhteiskunnallista tutkimusotettaan ja kansainvälistä näkökulmaansa. Yleiseen mielipiteeseen ja poliittiseen päätöksentekoon tulee vaikuttaa tehokkaammin. RKTL:n tulee aktivoitua niillä foorumeilla, joilla tiedolle saadaan vaikuttavuutta. Esimerkiksi seurannat sellaisenaan eivät riitä, vaan tarvitaan tietoa, joka vastaa kysymykseen Miksi?. RKTL:n odotetaan ottavan vahvemmin sillanrakentajan ja konfliktien ehkäisijän roolin eri intressiryhmien yhteishankkeissa. 2. Tietoa tulee tarjota tehokkaammin asiakkaiden akuutteihin tarpeisiin Asiakkaat odottavat entistä enemmän ennakointitietoa. Tämä voidaan nähdä uutena, tutkimuksen ja selvityksen väliin osuvana palvelutyyppinä. Tietokantoihin tulisi tarjota monipuoliset hakumahdollisuudet sellaisille asiakkaille, joilla on kykyä ja mahdollisuuksia tiedon hakuun ja analysointiin itsenäisesti. Toisaalta tietoa tulee jalostaa ja paketoida täsmäiskuina asiakkaiden yksilöllisiin tarpeisiin. 3. Tiedon saatavuutta ja käytettävyyttä pitää kehittää Tiedon käytettävyyttä tulee kehittää jalostamalla tietoa asiakasystävällisiksi selkokielisiksi palveluiksi moniin jakelukanaviin. Hieman vanhentunut verkkosivusto tulisi uusia; erityisesti odotetaan parannusta tiedon ajantasaisuuteen ja löydettävyyteen. Konkreettisena uutena palveluideana mainittiin asiakasprofiili ja siihen linkitetty hakuvahti. Asiakkaat toivovat myös avoimempaa datapolitiikkaa, jonka myötä esimerkiksi kaikki riistatieto vapautuisi käytettäväksi. Avoin datapolitiikka edellyttää laitostason linjausta ja pelisäännöistä sopimista. 4. Viestintää pitää parantaa Asiakkaat odottavat, että RKTL lisää tiedon jalkauttamista ja viestinvientiä kentälle. sivu 9/32

10 Käytännössä tämä tarkoittaa muun muassa tiedon popularisointia. Tietoa tulee tarjota asiakkaille nopeasti ja sopivina annospaloina jo tutkimuksen kuluessa. RKTL:n toivotaan ottavan aktiivisemman roolin julkisuudessa, mikä edellyttää, että henkilökunnalla on riittävät valmiudet julkisuudessa esiintymiseen. Ajankohtainen toive on, että RKTL pyrkisi huhupuheiden katkaisuun oikealla ja oikea-aikaisella tiedolla. Ruotsinkielistä materiaalia ja palvelua tulisi lisätä. 5. Yhteisiä tapahtumia asiakkaiden kanssa tulee lisätä Asiakkaat odottavat aikaisempaa enemmän tapaamisia, tapahtumia, road show -tilaisuuksia, koulutusseminaareja ja säännöllisiä foorumeja vuorovaikutukseen RKTL:n asiantuntijoiden kanssa. Lisää yhteistyötä toivotaan muun muassa ennakoinnin ja tutkimusteemojen suunnitteluun. 6. Tiedonkeruun yhteistyöverkostoja ja teknisiä järjestelmiä tulee jatkuvasti kehittää Vapaaehtoistyön hyödyntämistä tiedon keruussa pidetään hyvin toimivana ja ainutlaatuisena järjestelmänä. Vapaaehtoistyön jatkuvuus tulee jatkossakin turvata. Tiedon keruu-, tallennus- ja käsittelyprosessia on edelleen kehitettävä. Harrastajavoimia tulee motivoida tarjoamalla tiedon tuottajille aktiivisesti palautetta tuloksista. Uusia teknologisia mahdollisuuksia kuten paikkatietoa, mobiilipalveluita sekä avointa tietoa ja tietojärjestelmien avoimia rajapintoja tulee ottaa käyttöön sekä tiedon keruussa että jakamisessa. 3.3 Asiakastarpeiden jäsennys Asiakkaiden tarpeet on jäsennetty karkealla tasolla asiakaskohtaisuuden asteen mukaan. Jäsennyksessä on hyödynnetty Metsäntutkimuslaitoksessa käytettyä asiakastarpeiden jäsennystä. Asiakastarpeet voidaan kuvata viitenä luokkana: Yleistieto: Asiakkaat, jotka tarvitsevat yleistietoa. Tilannetieto: Asiakkaat, jotka tarvitsevat tilanteen tai ajankohtaisen tarpeen mukaista tietoa. Toiminnan suunnittelun tuki: Asiakkaat, jotka tarvitsevat tietoa ja palveluja organisaationsa toiminnan suunnittelun tueksi (tilastot, ennusteet, katsaukset). Neuvonta/selvitykset: Asiakkaat, jotka tarvitsevat organisaatio- tai henkilökohtaista neuvontaa. Yhteinen tutkimus: Asiakkaat, jotka toimivat tiiviissä yhteistyössä RKTL:n asiantuntijoiden kanssa (yhteiset asiakkaat/yhteinen tutkimus). Luokittelua on havainnollistettu kuvassa 2. Kuvan ytimessä ovat asiakkaan toimintaa lähimpänä olevat tarpeet. Ulommilla kuorilla tarpeet yleistyvät asteittain. sivu 10/32

11 Kuva 2. Asiakastarpeiden jäsennys 3.4 Asiakastarpeiden huomiointi palvelurajapinnassa Asiakastarpeet jäsennettiin edellä viiteen luokkaan asiakaskohtaisuuden asteen mukaan. Kuvassa 3 asiakastarpeita on peilattu asiakasrajapinnassa ilmeneviin palvelumuotoihin. Asiakasrajapinnalla tarkoitetaan yhteydenottomuotoja ja -tapoja, joilla asiakkaat saavat RKTL:n tuottamaa tietämystä käyttöönsä ja joiden kautta he ovat RKTL:n asiantuntijoiden kanssa vuorovaikutuksessa. Kaikille asiakkaille tasapuolista palvelua voidaan tarjota yleisessä verkkopalvelussa. Yleistieto saattaa monissa tapauksissa olla riittävää suurelle osalle asiakkaita. Hyvin suunniteltu ja julkaistu yleistieto sitä tukevien hakumahdollisuuksien kanssa voi vähentää merkittävästi resurssitarpeita asiakaskohtaisemmissa palvelumuodoissa. Tilannetiedolla tarkoitetaan yleistietoa tarkemmin asiakkaan ajankohtaiseen tilanteeseen ja tarpeeseen soveltuvaa tietoa. Tilannetietoa voi olla esimerkiksi yleistiedon tulkinta tai soveltaminen alueellisesti tai ajallisesti asiakkaan tarpeen mukaan. Tällaisen tiedon lähteelle ketterästi pääseminen edellyttää, että asiakkaat tietävät yhteydenottopisteen (neuvontapalvelu). Yhteydenottopiste on tunnettu ja markkinoitu tapa, jolla vähennetään asiakkaiden riippuvuuksia suorista henkilökohtaisista yhteyksistä RKTL:n asiantuntijoihin. sivu 11/32

12 Kuva 3. Asiakastarpeet ja palvelurajapinta Neuvontapalvelun roolia voidaan laajentaa pelkästä yhteydenottopisteestä kohti informaatikko-tyyppistä palvelua. Neuvontapalvelusta olisi näin mahdollista saada asiantuntijaneuvoa ja -vastauksia yleisiin aiheisiin liittyvissä kysymyksissä. Vasta syvällisempää asiantuntemusta edellyttävät kysymykset ohjattaisiin alan huippuasiantuntijoille. Toiminnan suunnittelun tuki tarkoittaa syvälle asiakkaan toimintaan ja ajankohtaisiin tarpeisiin suunnattuja palveluja. Jotta asiakkaan tilannetta ja tarpeita on mahdollista seurata säännöllisesti, pitää ainakin tärkeimmille asiakkaille nimetä asiakasvastaavat. Asiakkaan toiminnan tunteminen mahdollistaa asiakkaalle räätälöityjen palvelujen tarjoamisen ja RKTL:n oman toiminnan kehittämisen vastaamaan asiakkaiden muuttuvia tarpeita. Asiakasläheisyyttä voidaan tukea varaamalla RKTL:n asiantuntijaresursseja neuvontaan ja selvitysten laatimiseen. Tavallisesti tämä tarkoittaa nopeaa reagointia asiakkaan tietotarpeisiin. Asiakkaat tarvitsevat nopeita selvityksiä päätöksenteon pohjaksi ja pikaista asiantuntijaneuvontaa kiireellisissä kysymyksissä. Asiakkaiden kiireellisiin tietotarpeisiin vastaaminen asettaa isoja haasteita palvelukulttuurin kehittämiselle. Tärkeää onkin, miltä palvelu näyttää asiakkaalle. Sisäisesti palvelu voidaan järjestää monin tavoin. Esimerkiksi kalenteriajan varaaminen nopealla aikataululla professorin viikko-ohjelmasta webinaariin osallistumista varten voi olla asiakkaalle erittäin tärkeää ja hyödyllistä. Asiakasläheisyyden tarve on suurin tutkimusohjelmissa, joissa asiakas on joko aktiivisesti mukana tai seuraa tutkimusta tutkimuskysymysten asettelusta tulosten julkaisuun saakka. Asiakasläheisyys voidaan taata antamalla asiakkaalle vaikutusmahdollisuus tutkimuksen suuntaamiseen ja tulosten hyödyntämiseen tutkimusohjelman alusta lähtien. sivu 12/32

13 4 Palvelukulttuuriin vaikuttavat ulkoiset muutostekijät 4.1 PESTLE-analyysi RKTL:n palveluihin ja palvelukulttuuriin vaikuttavat useat erilaiset ulkoiset muutostekijät. Ulkoisia muutostekijöitä ja niiden vaikutuksia arvioimalla pyritään ennakoiden varautumaan muutokseen, hallitsemaan muutosta sekä sitä kautta rakentamaan organisaatiolle haluttua tulevaisuutta. Tässä projektissa muutostekijöitä on tunnistettu erityisesti RKTL:n palveluiden ja palvelukulttuurin kehittämisen näkökulmasta. Ulkoiset muutostekijät, asiakastarpeet ja nykytilan arvio palveluista (palvelusalkku) toimivat hyvänä pohjana RKTL:n uusille palveluideoille ja innovaatioille. Palveluiden kehittämisen tulee olla asiakaslähtöistä ja perustua suoraan asiakkaiden odotuksiin, tarpeisiin ja vaatimuksiin. Pyrkimyksenä on rakentaa silta asiakkaiden tarpeiden ja palveluiden kehittämisen välille. Muutostekijöitä on analysoitu RKTL:ssä sisäisesti. Myös asiakashaastattelujen tuloksista on johdettu kehittämistä ohjaavia tekijöitä (muutostekijöitä), jotka tulee huomioida palvelukehityksessä. Tässä luvussa näitä muutostekijöitä tarkastellaan sekä strategisella tasolla tavoitteiden ja päämäärien kautta että taktisella/operatiivisella tasolla keinojen kautta. Suoraviivainen keino on käyttää ohjaavia tekijöitä peilinä tai muistilistana, kun suunnitellaan joko koko palvelupalettia tai yksittäisiä palveluja. Jokaisen palvelun tai osakokonaisuuden yhteydessä tulisi pohtia, miten ko. tekijät voidaan huomioida. Jokaiseen palveluun saattaa olla mahdollista lisätä jokin piirre, joka edistää jonkin tekijän mukaista kehitystä. RKTL:n toimintaympäristön muutoksia analysoitiin hyödyntäen PESTLE-menetelmää (kuva 4). Menetelmän avulla toimintaympäristön muutosvoimia ja niiden mukanaan tuomia haasteita analysoidaan moniulotteisesti kartoittamalla poliittiset (P), taloudelliset (E), sosiaaliset (S), teknologiset (T), lainsäädännölliset (L) ja ekologiset (E) tekijät. Poliittisista (P) tekijöistä nousi esiin asiantuntijatiedon yhteiskunnallisen painoarvon väheneminen: tutkimuslaitoksen näkökulma huomioidaan päätöksenteossa usein vain yhtenä mielipiteenä muiden joukossa. Tämä on syytä nähdä merkittävänä vaatimuksena RKTL:n palveluiden kehittämiseen tutkimustiedon vaikuttavuuden vahvistamiseksi. Muita vaikuttavia tekijöitä ovat politiikan teon individualisoituminen sekä hallinnossa esiintyvä jarrutus esim. kestävän kehityksen mukaiselle lainsäädännölle. Lainsäädännöllisistä (L) tekijöistä selkeä trendi on yleisen regulaation lisääntyminen (mm. EU-direktiivien vaikutukset, tuleva kalastuslain muutos ja yhteisen kalastuspolitiikan uudistaminen), joka heijastuu mm. pienyrittäjyyteen merkittävänä lisäkustannusrasitteena. Yhteiskunnan poliittisena tavoitteena olisi oltava regulaation vähentäminen. Lisääntyvä regulaatio sekä elinkeino- ja ympäristöpolitiikan välisen lainsäädännön epätasapaino heijastuvat merkittävästi RKTL:n toimintaan. Sosiaalisissa (S) tekijöissä akuuttina kysymyksenä nousevat esiin eri intressiryhmien väliset konfliktit (kaupunki maaseutu, luonnonsuojelu metsästäjät, ym.). Urbanisoituminen sekä hömppä -tiedon ja lööppijulkisuuden lisääntyminen ovat osalsivu 13/32

14 taan kärjistämässä ristiriitoja. RKTL:n roolia ja palveluita kohtaan on selkeitä odotuksia ristiriitojen ehkäisyn osalta. Muita huomioitavia tekijöitä ovat mm. ihmisten luontosuhteen muuttuminen, luonnon näkeminen laajemmassa mittakaavassa hyvinvointia tuottavana, kansalaisjärjestöjen yhä voimakkaampi rooli yhteiskunnassa sekä yksilöiden kiinnostus ja osallistumishalu tutkimukseen ( citizen science ). Kaikki em. tekijät ovat suuria mahdollisuuksia RKTL:n nykyisten palveluiden kehittämiselle ja uusille palveluinnovaatioille. Teknologisissa (T) tekijöissä uudet teknologiat mahdollistavat uusien, entistä vaikuttavampien palveluiden ja rajapintojen kehittämisen sekä tutkimustiedon jalkauttamisen sitä kautta entistä tehokkaammin. Sosiaalinen media, mobiiliratkaisut, paikkatieto ja avoin tieto ovat teknologisia trendejä ja suuria mahdollistajia. Uhkana on kuitenkin teknologisten ratkaisujen lyhytjänteisyys ja arvaamattomuus. Taloudellisissa (E) tekijöissä korostuu taloudellinen epävarmuus, joka heijastuu valtiontalouteen ja sitä kautta tutkimuslaitosten julkisen rahoituksen tiukkenemiseen. Tutkimus- ja palvelutoiminta tulevat vaatimaan enenevässä määrin uudenlaisia rahoitusmalleja ja sitä kautta mahdollisesti myös entistä räätälöidympiä palveluita. Ekologisissa (E) tekijöissä kala- ja riistalajien elinympäristöjen muutokset, vieraslajit, vesistöjen tila ja pitkällä aikajänteellä ilmastomuutos ovat osaltaan suuntaamassa tutkimusta ja palveluita. Poliittiset tekijät Lainsäädännölliset tekijät Ilmastomuutos Ekologiset tekijät Vesistöjen tila Elinympäristön muutokset Vieraslajit Hallinnon jarrutus Asiantuntijatiedon kyseenalaistaminen Politiikan teon individualisoituminen LVK RKTL:n palvelujen kehittämiseen vaikuttavat tekijät? Julkisen rahoituksen tiukkeneminen Talouden epävarmuuden lisääntyminen Valtiontalouden Kaupan keskittyminen kurjistuminen ja hankintatoimen Uudet kiristyminen rahoitusinstrumentit Kansalaisrahoitus Palvelujen räätälöinnin tarpeen kasvu Taloudelliset tekijät Elinkeino- ja ympäristöpolitiikan epäbalanssi YKP uudistus Kalastuslain muutokset Regulaation lisääntyminen SoMe Mobiili Paikkatieto EU-direktiivit Avoin data Intressiryhmien konfliktit Teknologian arvaamattomuus ja lyhytjänteisyys Citizen science Hyvinvointia luonnosta Maahanmuutto Urbanisoituminen Hömppä Teknologiset tekijät Luontosuhteen muutokset Kansalaisjärjestöjen kasvava rooli Ikärakenteen muutokset Sosiaaliset tekijät Tiedon privatisoituminen Kuva 4. RKTL:n palveluiden kehittämiseen ja palvelukulttuuriin vaikuttavat muutostekijät sivu 14/32

15 4.2 Uusien teknologioiden tarjoamat mahdollisuudet Mikään uusi teknologia ei tavallisesti ole syy palveluiden kehittämiseen, mutta uudet teknologiat voivat luoda mahdollisuuksia, jotka eivät ole aikaisemmin olleet käytettävissä. Projektissa tarkasteltiin RKTL:n kannalta keskeisiä uusia teknologisia mahdollisuuksia neljästä näkökulmasta: 1. mobiilipalvelut 2. paikkatiedot 3. sosiaalinen media 4. avoin tieto ja avoimet rajapinnat. Tarkastelussa korostui tiedon laadun parantaminen uusien teknologioiden avulla. Mobiiliteknologia mahdollistaa nopeamman ja ajantasaisemman tiedon välittämisen sekä asiakkailta RKTL:ään että toisin päin. Yhdistämällä paikka- ja sijaintitietoa mobiilipalveluun voidaan tietoa kohdistaa asiakkaille aikaisempaa tarkemmin. Toisaalta mobiilikanavan avulla parannetaan asiakkaan mahdollisuuksia tuottaa tietoa RKTL:ään. Koska mobiilipalveluilla voidaan tuottaa kohdennetusti hyötyä ja lisäarvoa käyttäjille, voidaan osa mobiilipalveluista mahdollisesti tarjota maksullisina. Paikkatietojen merkitys korostuu erityisesti erilaisten aineistojen yhdistämisessä. Toisaalta liikkuvalle käyttäjälle voidaan tarjota paikkaan sidottua monipuolista tietoa. Toisaalta valmiille karttapohjille voidaan kuvata havainnollistuksia ja visualisointeja hyödyntäen muuhun dataan kiinnitettyä paikkatietoa. Julkisessa hallinnossa ja laajemminkin yhteiskunnassa on suuntauksena tiedon vapaampi avaaminen käyttäjille. Tiedon avaaminen edellyttää avoimen datapolitiikan määrittelyä. On otettava huomioon tiedon omistusoikeudet (RKTL:n ja muiden tahojen omistamat tiedot), tietoihin liittyvät salaamisvelvoitteet sekä tietosuojakysymykset. Suuri osa tiedosta on luonteeltaan sellaista, että se voidaan tarjota vapaasti saataville. Merkittävä tiedon avaamisesta seuraava hyöty on palvelujen kehittämisen ulkoistaminen. Laitoksen omat resurssit ovat rajalliset, joten omalla palvelutuotannolla ei pystytä kattamaan kaikkia asiakkaiden tarpeita. RKTL voisikin kannustaa laitoksen ulkopuolisia kehittäjiä rakentamaan uusia sovelluksia avoimen tiedon pohjalta. Paineet sosiaalisen median käyttöön viestintäkanavana nousevat siitä tosiasiasta, että suuri osa RKTL:n potentiaalisista asiakkaista käyttää joka tapauksessa sosiaalisen median palveluja. Osallistuminen sosiaalisen median foorumeille viranomaistahona edellyttää linjauksia ja pelisääntöjä. Ennen kaikkea sosiaalinen media on suuri mahdollisuus tavoittaa isoja käyttäjäjoukkoja ja tarjota puolueetonta ja tutkittua tietoa. 5 Strategiset tavoitteet ja päämäärät RKTL:n toiminnan kuvaus voidaan tiivistetysti esittää oheisella kuutiolla (kuva 5). Kuution dimensioina ovat tutkittavat kohteet, joista RKTL tuottaa tietoa, vaikuttavuusalueet, joihin tutkimus kohdistuu sekä tiedon tarvitsijat, joita RKTL palvelee. sivu 15/32

16 Kuva 5. Kohteet, vaikuttavuusalueet, tiedon tarvitsijat Asiakashaastattelujen tuloksista nousi esiin asiakkaiden toiveita, joista voidaan johtaa RKTL:n palvelujen strategisia tavoitteita ja päämääriä. Keskeisimmät strategiset tavoitteet ovat seuraavat: RKTL:n yhteiskunnallisen roolin vahvistaminen (vaikuttavuus) RKTL:n palveluiden ja palvelukulttuurin kehittämisen päätavoitteena tulee pitää RKTL:n yhteiskunnallisen roolin vahvistamista ja vaikuttavuuden kasvattamista. Vaikuttavuus kuvaa toiminnan tavoitteeksi asetettujen yhteiskunnallisten tilojen aikaansaamisen astetta eli toiminnan ja suoritteiden vaikutusta kansalaisiin ja yhteiskuntaan suhteessa vaikutuksille asetettuihin tavoitteisiin. Vaikuttavuutta saadaan aikaiseksi tutkimustoiminnalla, tietämyksen tuottamisella ja sellaisten palveluiden tarjonnalla, joista on välitöntä hyötyä asiakkaille. Asiakastuntemuksen kehittäminen (asiakasläheisyys) Asiakashaastatteluissa tuli esiin, ettei asiakkailla ole mielestään riittävästi näkyvyyttä ja vaikutusmahdollisuuksia RKTL:n tutkimusohjelmiin. Asiakkaat kokevat, että tutkijaorganisaatio tekee tutkimusta enemmän tutkimuksen takia kuin asiakkaan tarpeisiin. Asiakastuntemuksella tarkoitetaan asiakkaan toiminnan ja tarpeiden syvällisempää ymmärrystä sekä RKTL:n omien palvelujen ja toimintojen järjestämistä siten, että asiakas kokee saavansa niistä välitöntä hyötyä. Avainasioita ovat ymmärrys asiakkaiden tarpeista ja heidän tavoittelemistaan hyödyistä sekä niiden huomiointi jatkuvasti toiminnassa. sivu 16/32

17 Palvelukulttuurin kehittäminen Palvelukulttuurilla tarkoitetaan ennen kaikkea asiakkaan muuttuvien tarpeiden huomiointia tiedon tarjonta- ja jakelutapojen kehittämisessä. Tulevaisuudessa RKTL:n asiakkaat odottavat tutkimustiedon lisäksi entistä enemmän suoraan omiin tarpeisiinsa vastaavia palveluita. Tutkimuksen loppuraportti ei jatkossa ole enää tutkimuksen (ainoa) lopputuote vaan perusta, jonka pohjalle muut palvelut rakentuvat. Pelkän loppuraportin sijaan asiakkaat odottavat jatkuvaa informaatiota ja yhteydenpitoa jo tutkimuksen aikana. Tämä tarkoittaa käytännössä RKTL:n tietämyksen ja asiantuntemuksen hyödyntämistä mahdollisimman reaaliaikaisesti ja hyvin erilaisiin käyttötarkoituksiin. Nämä vaatimukset edellyttävät RKTL:ltä uudenlaista joustamista palveluiden tuottamisessa ja aktiivisempaa suhtautumista asiakassuhteiden hoitoon. 6 Asiakastarpeista lähtevä palvelutuotanto Tässä projektissa on sovellettu julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuurin kehittämiseen käytettävää viitekehystä (liite 1). Kuva 6 havainnollistaa, miten organisaation kehittämisen lähtökohtana ovat organisaation missio, visio ja strategia, jotka yhdessä kehittämisohjelmien ja -hankkeiden sekä niille asetettujen mittarien kanssa muodostavat organisaation johtamismallin. Kuva 6. Asiakastarpeista lähtevä palvelutuotanto Organisaation toimintamalli perustuu toimintaympäristön ja asiakkaiden tarpeiden tunnistamiseen ja ymmärtämiseen. Asiakkaiden tarpeet ja organisaation toimintaajatus yhdessä ohjaavat tarjottavien palvelujen valintaa ja kehittämistä. Toimintamalli sisältää organisaation sisäisen toiminnan, joka voidaan kuvata prosesseina ja prosessikarttoina. Tietointensiivisessä organisaatiossa on tärkeää kuvata myös asiakkaiden, palvelujen ja prosessien tietotarpeet. Tietämyksen jäsennys tukee tarkoituksenmukaisen tietovarantojaon laatimista sekä tietojärjestelmien kehittämistä. sivu 17/32

18 Edellisissä luvuissa tunnistetut asiakastarpeet, toimintaympäristön muutostekijät ja strategiset tavoitteet ja päämäärät ovat pohjana keinoille, joilla päämääriin pyritään. Seuraavissa luvuissa kuvataan suuntaviivat palveluiden ja palvelukulttuurin kehittämiselle. 7 Keinot päämäärien saavuttamiseksi Edellisessä luvussa esiteltyjen päämäärien saavuttamiseksi ehdotetaan seuraavia keinoja: Tiedon tarjonnan, saatavuuden ja käytettävyyden parantaminen (palvelut) Tietoa tulee tarjota tehokkaammin asiakkaiden akuutteihin tarpeisiin, tiedon saatavuutta ja käytettävyyttä pitää kehittää, RKTL:n pitää kehittää viestintäänsä ja yhteisiä tapahtumia asiakkaiden kanssa tulee lisätä. Käytännössä tämä ilmenee muun muassa seuraavasti: Tieto on tarjolla valmiiksi sellaisessa muodossa, että asiakas voi hyödyntää sitä omassa toiminnassaan. Tietoa pyritään yhdistämään ja jalostamaan jatkuvasti sellaiseen muotoon, missä siitä on asiakkaille suurin hyöty. RKTL on proaktiivinen tiedon tarjoaja ja asiakkailla on mahdollisuus saada säännöllisesti tietoa RKTL:n tutkimuksesta. Ainakin tärkeimmillä asiakkailla on RKTL:ssä nimetyt kontaktihenkilöt (asiakasvastaavat), jotka huolehtivat asiakkaiden tarpeiden huomioimisesta. Asiantuntijat ovat tarvittaessa käytettävissä asiakkaiden eritystarpeisiin vastaamiseen nopeallakin aikataululla. Uusi palvelukulttuuri edellyttää resurssien allokointia välittömään asiakastyöhön. Tämä voi synnyttää tarpeen tutkimuksen entistä tarkempaan kohdentamiseen. Vaikka tutkimustyöhön resursointia vähennettäisiin, asiakkaat odottavat jatkossakin RKTL:ltä objektiivista, huippuosaamiseen perustuvaa tutkimustietoa. Asiakkaat näkevät RKTL:n tässä roolissa korvaamattomana toimijana Suomessa. Tiedon keruun ja käsittelyn kehittäminen (prosessit & järjestelmät) Tiedonkeruun yhteistyöverkostoja, prosesseja ja teknisiä järjestelmiä tulee jatkuvasti kehittää, jotta tiedon luotettavuus ja ajantasaisuus voidaan varmistaa. Tiedon keruun yhteistyöverkostoja ja -malleja kehittämällä voidaan välillisesti vaikuttaa myös intressiristiriitojen ennaltaehkäisyyn. Laajan vapaaehtoistyön jatkuvuus tulee turvata huolehtimalla harrastajavoimien motivoinnista mm. välittömällä palautteella sekä tiedon kerääjiä palvelevilla tiedoilla ja palveluilla. sivu 18/32

19 Julkisuuden ja näkyvyyden lisääminen RKTL:n on mahdollista lisätä yhteiskunnallista vaikuttavuuttaan näkymällä aktiivisemmin julkisuudessa. RKTL:n tulisi tuoda vakuuttavia, tutkimukseen perustuvia näkemyksiä julkiseen yhteiskunnalliseen keskusteluun. Käytännössä tämä edellyttää aktiivisempaa yhteydenpitoa mediaan ja toimittajiin. 8 Palveluiden kehittäminen 8.1 RKTL:n palvelunäkymä RKTL:n toiminta ja palvelut voidaan jäsentää niiden luonteen mukaan tutkimukseen, yleisiin palveluihin ja sisältöpalveluihin (kuva 7). Tutkimus on RKTL:n perustoimintaa, josta syntyy se tietämys, jonka varaan asiakkaille näkyvät sisältöpalvelut voidaan rakentaa. Sisältöpalvelut voidaan paketoida ja toteuttaa hyödyntäen RKTL:n yleisiä palveluja, jotka ovat RKTL:n tapa ja keinovalikoima substanssilähtöisten sisältöpalveluiden toteuttamiselle Yleiset palvelut Kuva 7. Palvelunäkymä Yleiset palvelut, esimerkiksi uutiskirjeet, ovat substanssista (sisällöstä) riippumattomia palveluita. Voidaan puhua myös palvelutavoista. Yleiset palvelut ovat RKTL:n tapa tai keinovalikoima sisältöpalveluiden toteuttamiselle. Yleisillä palveluilla on yhteisiä, toistettavia ominaisuuksia, joita voidaan hyödyntää erilaisten sisällöstä riippuvien palvelujen toteuttamisessa. Yleisille palveluille voidaan esimerkiksi luoda sisäisiä palvelukuvauksia, malleja, palvelualustoja, ohjeita, valmiita suunnittelu- ja toteutusrunkoja (template) ja tarkistuslistoja. Yleisinä palveluina voidaan kuvata esimerkiksi se, miten sosiaalisen median palveluja hyödynnetään RKTL:ssä. Vakioidut palveluiden tuottamistavat mahdollistavat tehokkaamman palvelutuotansivu 19/32

20 non ja sen hallinnan. Yleisillä palveluilla voidaan luoda myös yhdenmukainen ilme RKTL:n tapa tuottaa palveluita. Kuvan 8 palvelunäkymässä on alustavasti jäsennetty tunnistetut yleiset palvelut, jotka jakaantuvat kahteen pääluokkaan, tietopalveluihin ja asiantuntijapalveluihin. Kuva 8. Palvelunäkymä Yleiset palvelut Tietopalvelut sisältävät palveluita, joiden avulla RKTL:n tietämystä voidaan tarjota pääasiassa yksisuuntaisesti asiakkaille. Tietopalveluiden kehittämisessä pääpainon tulee olla tiedon löydettävyyden ja saavutettavuuden varmistamisessa. Tietopalveluja tarjotaan pääasiassa sähköisissä kanavissa. Metatietojen kuvaaminen ja metatietoihin perustuvat hyvät hakupalvelut parantavat tietopalveluiden laatua ja käytettävyyttä. Asiantuntijapalvelut ovat luonteeltaan vuorovaikutteisia palveluja. Asiakkaat tarvitsevat asiantuntijapalveluja tyypillisesti omaan tilanteeseensa liittyvissä erityiskysymyksissä, joihin ei löydy vastausta yleisistä tietopalveluista. Asiantuntijapalveluiden toteuttamiseen voidaan käyttää sähköisiä kanavia, mutta tyypillisempiä ovat suorat yhteydenotot neuvontapalveluun tai asiantuntijaan puhelimitse tai henkilökohtaisesti tavaten. RKTL:n asiantuntijat jalkautuvat kentälle asiakkaiden luokse esittelemään ja markkinoimaan tutkimustuloksia ja tutkimuksessa syntynyttä tietämystä. Asiakastilaisuudet voivat olla yleisiä, useille asiakkaille suunnattuja tilaisuuksia tai kohdennettuja, suoraan tietyn asiakkaan tarpeista lähteviä tapahtumia Sisältöpalvelut ja työkalut Sisältöpalvelut ovat tutkimustietoon ja muuhun sisältöön perustuvia palveluja. Substanssilähtöisissä sisältöpalveluissa palvelun tietosisältö määräytyy kulloisenkin kohderyhmän tarpeiden tai teeman mukaan. Sisältöpalveluiden toteuttamisessa hyödynnetään yleisten palveluiden keinovalikoimaa. sivu 20/32

LIFEDATA - PAREMPAA PALVELUA ASIAKKAILLE JA TIEDON KÄYTTÄJILLE

LIFEDATA - PAREMPAA PALVELUA ASIAKKAILLE JA TIEDON KÄYTTÄJILLE LIFEDATA - PAREMPAA PALVELUA ASIAKKAILLE JA TIEDON KÄYTTÄJILLE Eero Mikkola, Metla LYNETin tutkimusseminaari, Metla, Vantaa, 31.1.2012 http://www.metla.fi/life/lifedata/ Vuonna 2012 Aikanaan sitä jaksoi

Lisätiedot

Parempaa palvelua asiakkaille ja tiedon käyttäjille Metlan palvelukartoituksen tulokset

Parempaa palvelua asiakkaille ja tiedon käyttäjille Metlan palvelukartoituksen tulokset Parempaa palvelua asiakkaille ja tiedon käyttäjille Metlan palvelukartoituksen tulokset Aikanaan sitä jaksoi ja ehti lukea kaikki Metlan kiinnostavat tutkimukset. Työtahdin kiihtyessä sai kuitenkin pian

Lisätiedot

Julkisen hallinnon asiakkuusstrategia. Rovaniemi 29.11.2012 Johanna Nurmi

Julkisen hallinnon asiakkuusstrategia. Rovaniemi 29.11.2012 Johanna Nurmi Julkisen hallinnon asiakkuusstrategia Rovaniemi 29.11.2012 Johanna Nurmi Miksi asiakkuusstrategia? Asiakkuusstrategian lähtökohtina ovat hallitusohjelmassa esitetyt linjaukset sekä Hallintopolitiikan suuntaviivat

Lisätiedot

Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015. Tampereen kaupunki

Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015. Tampereen kaupunki Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015 Tampereen kaupunki 28.3.2013 TAMPERE Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 1 PAIKKATIETO JA PAIKKATIETOINFRASTRUKTUURI KÄSITTEENÄ Paikkatiedolla tarkoitetaan

Lisätiedot

Luonnonvarakeskus sektoritutkimuslaitosten tulevaisuus

Luonnonvarakeskus sektoritutkimuslaitosten tulevaisuus Luonnonvarakeskus sektoritutkimuslaitosten tulevaisuus Hannu Raitio Riistapäivät 2013 Lahti 23.1.2013 Tutkimuslaitosuudistuksen taustaa Tutkimus- ja kehittämistoiminnan yhteiskunnallinen merkitys on kaikkialla

Lisätiedot

TIETOTEKNIIKAN HYÖDYNTÄMINEN OSANA LIIKETOIMINTAPROSESSEJA: Toiminnan raportointi ja seuranta, tapahtuneisiin poikkeamiin nopea reagointi.

TIETOTEKNIIKAN HYÖDYNTÄMINEN OSANA LIIKETOIMINTAPROSESSEJA: Toiminnan raportointi ja seuranta, tapahtuneisiin poikkeamiin nopea reagointi. TIETOTEKNIIKAN HYÖDYNTÄMINEN OSANA LIIKETOIMINTAPROSESSEJA: Sähköisen liiketoiminnan mahdollisuudet: Sisäiset ja ulkoiset prosessit Toiminnan tehostaminen, reaaliaikaisuus Toiminnan raportointi ja seuranta,

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen

Lisätiedot

JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 4. Soveltamisohje perustason kuvauksien tuottamiseen

JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 4. Soveltamisohje perustason kuvauksien tuottamiseen JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 4. Soveltamisohje perustason kuvauksien tuottamiseen Versio: Luonnos palautekierrosta varten Julkaistu: Voimassaoloaika: toistaiseksi Sisällys

Lisätiedot

Viestintä- strategia

Viestintä- strategia Viestintästrategia Viestinnän tehtävä on auttaa yliopiston strategisten linjausten toteutumista tukemalla ja tekemällä näkyväksi tutkimusta, koulutusta, yhteiskunnallista vuorovaikutusta ja johtamista.

Lisätiedot

Digitaalinen hallinto - mitä puuttuu vai puuttuuko mitään?

Digitaalinen hallinto - mitä puuttuu vai puuttuuko mitään? Digitaalinen hallinto - mitä puuttuu vai puuttuuko mitään? Informaatio- ja tietoteknologiaoikeuden professori Tomi Voutilainen 1 Sähköinen hallinto Sähköiset palvelut ja tietojärjestelmät Palveluiden käyttäjät

Lisätiedot

Serve-ohjelman panostus palvelututkimukseen

Serve-ohjelman panostus palvelututkimukseen Serve-ohjelman panostus palvelututkimukseen Jaana Auramo 1.2.2012 Miksi Serve panostaa palvelututkimukseen? Taataan riittävä osaamispohja yritysten kilpailukyvyn kasvattamiseen Tutkimusvolyymin ja laadun

Lisätiedot

Opistojohtaminen muutoksessa hanke. Kansanopiston kehittämissuunnitelma. Tiivistelmä kehittämissuunnitelman laatimisen tukiaineistoista

Opistojohtaminen muutoksessa hanke. Kansanopiston kehittämissuunnitelma. Tiivistelmä kehittämissuunnitelman laatimisen tukiaineistoista Opistojohtaminen muutoksessa hanke Kansanopiston kehittämissuunnitelma Tiivistelmä kehittämissuunnitelman laatimisen tukiaineistoista Opistojohtaminen muutoksessa hankkeessa ryhmä kansanopistoja laati

Lisätiedot

Oppijan polku - kohti eoppijaa. Mika Tammilehto

Oppijan polku - kohti eoppijaa. Mika Tammilehto Oppijan polku - kohti eoppijaa Mika Tammilehto Julkisen hallinnon asiakkuusstrategia Yhteistyössä palvelu pelaa määritellään julkisen hallinnon asiakaspalvelujen visio ja tavoitetila vuoteen 2020 Asiakaspalvelun

Lisätiedot

PALVELUKUVAUS järjestelmän nimi versio x.x

PALVELUKUVAUS järjestelmän nimi versio x.x JHS 171 ICT-palvelujen kehittäminen: Kehittämiskohteiden tunnistaminen Liite 4 Palvelukuvaus -pohja Versio: 1.0 Julkaistu: 11.9.2009 Voimassaoloaika: Toistaiseksi PALVELUKUVAUS järjestelmän nimi versio

Lisätiedot

Data käyttöön! Ministeriön datapolitiikka osana työ- ja elinkeinopolitiikkaa 18.3.2014

Data käyttöön! Ministeriön datapolitiikka osana työ- ja elinkeinopolitiikkaa 18.3.2014 Data käyttöön! Ministeriön datapolitiikka osana työ- ja elinkeinopolitiikkaa 18.3.2014 Antti Eskola Kaupallinen neuvos Innovaatiopolitiikan ryhmä Työ- ja elinkeinoministeriö Data käyttöön mutta mikä data?

Lisätiedot

Datan jalostamisesta uutta liiketoimintaa yhteistyo lla. Vesa Sorasahi Miktech Oy 20.11.2014

Datan jalostamisesta uutta liiketoimintaa yhteistyo lla. Vesa Sorasahi Miktech Oy 20.11.2014 Datan jalostamisesta uutta liiketoimintaa yhteistyo lla Vesa Sorasahi Miktech Oy 20.11.2014 Käsitteitä Avointa tietoa ovat ne digitaaliset sisällöt ja datat, joita kuka tahansa voi vapaasti ja maksutta

Lisätiedot

Asiakkaan ääni kuuluu Lukessa - Luonnonvarakeskuksen asiakaskysely 2014

Asiakkaan ääni kuuluu Lukessa - Luonnonvarakeskuksen asiakaskysely 2014 Asiakkaan ääni kuuluu Lukessa - Luonnonvarakeskuksen asiakaskysely 2014 Asmo Honkanen Sidosryhmäfoorumi, 10.6.2014 Asiakkuus ja palvelut -projekti Kyselyn toteutus Asiakkuus- ja palvelut projektiryhmä

Lisätiedot

JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 2. Liiketoimintamallit ja kyvykkyydet KA-suunnittelussa

JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 2. Liiketoimintamallit ja kyvykkyydet KA-suunnittelussa JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 2. Liiketoimintamallit ja kyvykkyydet KA-suunnittelussa Versio: Luonnos palautekierrosta varten Julkaistu: Voimassaoloaika: toistaiseksi

Lisätiedot

Case: Helsinki Region Infoshare - pääkaupunkiseudun tiedot avoimiksi

Case: Helsinki Region Infoshare - pääkaupunkiseudun tiedot avoimiksi Case: Helsinki Region Infoshare - pääkaupunkiseudun tiedot avoimiksi Projektipäällikkö Ville Meloni Forum Virium Helsinki 5.4.2011 Hankkeen yhteenveto Avataan Helsingin seutua koskevaa tietoa kaikkien

Lisätiedot

Merlin Systems Oy. Kommunikaatiokartoitus päätöksenteon pohjaksi. Riku Pyrrö, Merlin Systems Oy 8.11.2007

Merlin Systems Oy. Kommunikaatiokartoitus päätöksenteon pohjaksi. Riku Pyrrö, Merlin Systems Oy 8.11.2007 Merlin Systems Oy Kommunikaatiokartoitus päätöksenteon pohjaksi Riku Pyrrö, Merlin Systems Oy 8.11.2007 Merlinin palvelujen toimittaminen ja Asiakasratkaisuyksikön tehtäväkenttä Merlin Asiakasratkaisut

Lisätiedot

AVOIMEN DATAN VAIKUTTAVUUS: SEURANTA- JA ARVIOINTIMALLIN KEHITTÄMINEN. Heli Koski, ETLA 15.1.2015

AVOIMEN DATAN VAIKUTTAVUUS: SEURANTA- JA ARVIOINTIMALLIN KEHITTÄMINEN. Heli Koski, ETLA 15.1.2015 1 AVOIMEN DATAN VAIKUTTAVUUS: SEURANTA- JA ARVIOINTIMALLIN KEHITTÄMINEN Heli Koski, ETLA 15.1.2015 2 Taustaa esitutkimuksesta Julkisen datan avaamisen potentiaaliset hyödyt on arvioitu ennakollisissa arvioinneissa

Lisätiedot

Kokemuksia datan avaamisesta ja esimerkkejä avoimesta ympäristödatasta pääkaupunkiseudulta

Kokemuksia datan avaamisesta ja esimerkkejä avoimesta ympäristödatasta pääkaupunkiseudulta Kokemuksia datan avaamisesta ja esimerkkejä avoimesta ympäristödatasta pääkaupunkiseudulta Ville Meloni Forum Virium Helsinki Green Net Finland - Ympäristömonitoroinnin 8. kansallinen seminaari 10.4.2013

Lisätiedot

GTK:n uudet tuulet. Olli Breilin, aluejohtaja. Suomen vesiyhdistys ry:n pohjavesijaosto Teemailtapäivä 6.10.2015

GTK:n uudet tuulet. Olli Breilin, aluejohtaja. Suomen vesiyhdistys ry:n pohjavesijaosto Teemailtapäivä 6.10.2015 GTK:n uudet tuulet Olli Breilin, aluejohtaja Suomen vesiyhdistys ry:n pohjavesijaosto Teemailtapäivä 6.10.2015 Strategian muutostekijöitä 2 Strategian kärkiversot, Perustehtävän uudistaminen Vaikuttavuus,

Lisätiedot

Sosten arviointifoorumi 4.6.2015. Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY

Sosten arviointifoorumi 4.6.2015. Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY Sosten arviointifoorumi 4.6.2015 Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY 1 Mistä on kysymys? Arviointi = tiedon tuottamista toiminnasta, siihen liittyvistä kehittämistarpeista sekä toiminnan vaikuttavuudesta

Lisätiedot

Yhteisöllisen toimintatavan jalkauttaminen!

Yhteisöllisen toimintatavan jalkauttaminen! Yhteisöllisen toimintatavan jalkauttaminen! Käyttöönoton vaiheet Yrityksen liiketoimintatavoitteet Yhteisöllisen toimintatavan käyttöalueet Työkalut Hyödyt yritykselle Hyödyt ryhmälle Hyödyt itselle Miten

Lisätiedot

Melan strategia 2009 2013

Melan strategia 2009 2013 Melan strategia 2009 2013 Päivi Huotari Hallitus 28.10.2008 Melan tehtävä ja toiminta-ajatus Vakuuttavaa hyvinvointia Melan tehtävänä on parantaa maatalousyrittäjien ja apurahansaajien hyvinvointia elämän

Lisätiedot

Henkilöstösuunnittelu: mitä, miksi, miten

Henkilöstösuunnittelu: mitä, miksi, miten Henkilöstösuunnittelu: mitä, miksi, miten Henkilöstösuunnittelu tulevaisuuden toiminnan suuntaajana - teema-aamupäivä Juha Eskelinen, KTT Melkior Oy 23.9.2015 Viestit 2 Haasteina kiristynyt talous, teknologiamurros,

Lisätiedot

Monitoimialainen työnantajaedunvalvoja kuntakonsernissa

Monitoimialainen työnantajaedunvalvoja kuntakonsernissa Liite 2 Yksityisen sektorin työnantajaedunvalvontaa Monitoimialainen työnantajaedunvalvoja kuntakonsernissa AVAINTAn missio AVAINTA toimii kuntaomisteisten yritysten ja yhteisöjen työnantajaedunvalvojana

Lisätiedot

Viestintä Ilmatieteen laitoksessa Avoin hallinto 27.3.2015. Nina Kukkurainen viestintäjohtaja

Viestintä Ilmatieteen laitoksessa Avoin hallinto 27.3.2015. Nina Kukkurainen viestintäjohtaja Viestintä Ilmatieteen laitoksessa Avoin hallinto 27.3.2015 Nina Kukkurainen viestintäjohtaja Ilmatieteen laitos - talo täynnä tarinoita Aihealueemme ihmislähtöisiä, siis jatkuvasti mediaa kiinnostavia

Lisätiedot

Ketterät tietovarastot ratkaisuna muuttuviin tiedolla johtamisen tarpeisiin. Korkeakoulujen IT-päivät 4.11.2014 Kari Karru, Cerion Solutions Oy

Ketterät tietovarastot ratkaisuna muuttuviin tiedolla johtamisen tarpeisiin. Korkeakoulujen IT-päivät 4.11.2014 Kari Karru, Cerion Solutions Oy Ketterät tietovarastot ratkaisuna muuttuviin tiedolla johtamisen tarpeisiin Korkeakoulujen IT-päivät 4.11.2014 Kari Karru, Cerion Solutions Oy Cerion Solutions Cerion on tiedolla johtamisen ja toiminnan

Lisätiedot

Avoimen tieteen ja tutkimuksen edistäminen periaatetasolta käytännön toimiin

Avoimen tieteen ja tutkimuksen edistäminen periaatetasolta käytännön toimiin Avoimen tieteen ja tutkimuksen edistäminen periaatetasolta käytännön toimiin Opetusneuvos Juha Haataja Avoin tutkimusdata ja aineistonhallinta ihmistieteissä seminaari Tampereen yliopisto 1.12.2014 Tiekartta

Lisätiedot

Tiedotussuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry.

Tiedotussuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Tiedotussuunnitelma Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. 1 1. Lähtökohdat... 2 2. Tiedottamisen tarpeet... 2 3. Tiedottamisen tavoitteet... 2 4. Sisäinen tiedotus... 3 5. Ulkoinen

Lisätiedot

Sähköinen asianhallinta Onko tietojen hallinta mukana

Sähköinen asianhallinta Onko tietojen hallinta mukana Sähköinen asianhallinta Onko tietojen hallinta mukana Asiakirjahallinnasta tietojen hallintaan, seminaari 4.10.2012/ Katariina Ryhänen, Kuntien Tiera Oy Sisältö: 1. Kuntien Tiera Oy:n yleisesittely 2.

Lisätiedot

VIESTINTÄSUUNNITELMA. SOS Syrjäytyneestä osalliseksi sosiaalityön keinoin

VIESTINTÄSUUNNITELMA. SOS Syrjäytyneestä osalliseksi sosiaalityön keinoin VIESTINTÄSUUNNITELMA SOS Syrjäytyneestä osalliseksi sosiaalityön keinoin VÄLI-SUOMEN SOS-HANKE 2011-2013 Kuva Niina Raja-aho Päivi Krook Maarit Pasto SOS-HANKE JA SEN TAVOITTEET SOS Syrjäytyneestä osalliseksi

Lisätiedot

Digitaalisen maailman mahdollisuudet OKM:n kirjastopäivät 2012. Minna Karvonen 11.12.2012

Digitaalisen maailman mahdollisuudet OKM:n kirjastopäivät 2012. Minna Karvonen 11.12.2012 Digitaalisen maailman mahdollisuudet OKM:n kirjastopäivät 2012 Minna Karvonen 11.12.2012 Kirjastot digitalisoituvassa maailmassa: kansallista perustaa Hallitusohjelman kirjaukset: kirjastojen kehittäminen

Lisätiedot

Nuorten tieto- ja neuvontatyön lyhyt oppimäärä. Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus

Nuorten tieto- ja neuvontatyön lyhyt oppimäärä. Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus Nuorten tieto- ja neuvontatyön lyhyt oppimäärä Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus 2014 Tieto on väline ja perusta elämänhallintaan Miten voi tietää, jos ei ole tietoa tai kokemusta siitä,

Lisätiedot

MARKKINOINNIN MUUTTUMINEN SISÄLTÖ- OHJAUTUVAKSI

MARKKINOINNIN MUUTTUMINEN SISÄLTÖ- OHJAUTUVAKSI MARKKINOINNIN MUUTTUMINEN SISÄLTÖ- OHJAUTUVAKSI CASE: SOCIAL HERO & MICROSOFT JAANA VUORI MICROSOFT OY SATU YRJÄNEN SEK LOYAL OY PÄIVÄN SISÄLTÖ 1 2 3 4 5 6 Markkinoinnin ja ostokäyttäytymisen muutos Sisältöohjautuva

Lisätiedot

Mikä on avoimen tuotteen hallintamalli perustiedot ja taustoitus. Jukka Kääriäinen, Tapio Matinmikko, Raija Kuusela 22.4.2015 Jukka.kaariainen@vtt.

Mikä on avoimen tuotteen hallintamalli perustiedot ja taustoitus. Jukka Kääriäinen, Tapio Matinmikko, Raija Kuusela 22.4.2015 Jukka.kaariainen@vtt. Mikä on avoimen tuotteen hallintamalli perustiedot ja taustoitus Jukka Kääriäinen, Tapio Matinmikko, Raija Kuusela 22.4.2015 Jukka.kaariainen@vtt.fi Avoimen tuotteenhallinta Esityksen sisältö Mitä on tuotteenhallinta?

Lisätiedot

Kriittinen menestystekijä Tavoite 2015 Mittari Vastuu Aikataulu ja raportointi

Kriittinen menestystekijä Tavoite 2015 Mittari Vastuu Aikataulu ja raportointi 1 Strategia vuosille 2013 2017 Tarkistetut tavoitteet 2015 Missio: Neuvoston tehtävä on tukea ja kehittää yliopistokirjastoja tutkimusta ja opetusta edistävinä asiantuntijaorganisaatioina. Neuvosto on

Lisätiedot

11.10.2013 Tekijän nimi

11.10.2013 Tekijän nimi 11.10.2013 Tekijän nimi Arkkitehtuuri kehittämisen välineenä Kokonaisarkkitehtuuri hallitun muutoksen avaimena Etelä-Savon maakuntaliitto 10.10.2013 Markku Nenonen Tutkijayliopettaja Mikkelin ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Kunta-alan tutkijoiden läsnäolo sosiaalisessa mediassa

Kunta-alan tutkijoiden läsnäolo sosiaalisessa mediassa Riikka Laaninen 8.1.015 Kunta-alan tutkijoiden läsnäolo sosiaalisessa mediassa Sisällys 1. Tutkimuksen esittely.... Tutkimukseen vastanneet.... Somen nykyinen käyttö.... Miten tutkijat käyttävät somea

Lisätiedot

Alueyhteistyön kehittäminen määrällisten koulutustarpeiden ennakoinnissa

Alueyhteistyön kehittäminen määrällisten koulutustarpeiden ennakoinnissa Alueyhteistyön kehittäminen määrällisten koulutustarpeiden ennakoinnissa Ennakointiyksikkö Samuli Leveälahti 15.12.2004 Osaamisen ja sivistyksen asialla Ennakoinnin ESR hanke Opetushallituksessa 1.1.2004

Lisätiedot

Miten kerätä tietoa toiminnan jatkuvaan kehittämiseen

Miten kerätä tietoa toiminnan jatkuvaan kehittämiseen Miten kerätä tietoa toiminnan jatkuvaan kehittämiseen Tuija Sinervo FINAS - akkreditointipalvelu Mitä kehitetään? Asiakaspalvelua Osaamista Toiminnan sujuvuutta, tehokkuutta Tekniikkaa, toimintaympäristöä

Lisätiedot

MAAHANMUUTTOVIRASTON Viestintästrategia

MAAHANMUUTTOVIRASTON Viestintästrategia MAAHANMUUTTOVIRASTON Viestintästrategia 2013 2017 Lähtökohta Maahanmuuttoviraston viestintästrategia 2013 2017 pohjautuu valtionhallinnon viestinnälle lainsäädännössä ja ohjeissa annettuihin velvoitteisiin

Lisätiedot

Kirsti Kärkkäinen Ideapoiju Oy 5.2.2009

Kirsti Kärkkäinen Ideapoiju Oy 5.2.2009 Kirsti Kärkkäinen Ideapoiju Oy 5.2.2009 Hankkeessa on lukuisia toimijoita: tutkimusorganisaatioita, rahoittajia ja välittäjäorganisaatioita, joiden roolit ja työn tulokset tulee saada sopivalla tavalla

Lisätiedot

Yhteiskunnan osaamistarpeet ja koulutuksen työelämäperusteisuus. Mikko Koskinen, koulutuspäällikkö

Yhteiskunnan osaamistarpeet ja koulutuksen työelämäperusteisuus. Mikko Koskinen, koulutuspäällikkö Yhteiskunnan osaamistarpeet ja koulutuksen työelämäperusteisuus Mikko Koskinen, koulutuspäällikkö Mitä lähdettiin tavoittelemaan? Tavoitteena luoda uusi rakenne korkeakoulutettujen asiantuntijuuden kehittämiselle

Lisätiedot

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi VAHVAT VANHUSNEUVOSTO ääni kuuluviin ja osaaminen näkyväksi Tampere projektijohtaja Mari Patronen Tampereen hankkeet 1. Asiakas- ja palveluohjaus 2. Henkilökohtainen

Lisätiedot

Avoin tiede ja tutkimus 2014-2017 (ATT-hanke)

Avoin tiede ja tutkimus 2014-2017 (ATT-hanke) Avoin tiede ja tutkimus 2014-2017 (ATT-hanke) Juha Haataja Juha.Haataja@minedu.fi Yritykset Avoin tiede ja tutkimus 2014-2017 (ATT) Hallinto Suunnittelu Datan kerääminen Datan käsittely ja analyysi Datan

Lisätiedot

Digitalisaatio ja älykkäät ratkaisut parantavat maailmaa ministeriönäkökulma. LifeData-hankkeen loppuseminaari 1.12.

Digitalisaatio ja älykkäät ratkaisut parantavat maailmaa ministeriönäkökulma. LifeData-hankkeen loppuseminaari 1.12. Digitalisaatio ja älykkäät ratkaisut parantavat maailmaa ministeriönäkökulma LifeData-hankkeen loppuseminaari 1.12.2015 Laura Höijer Digitalisaatio - Toimintatapojen uudistamista, sisäisten prosessien

Lisätiedot

Selvitys yhteiskunnallisten vaikuttajien näkemyksistä energia-alan toimintaympäristön kehityksestä - Tiivistelmä tutkimuksen tuloksista

Selvitys yhteiskunnallisten vaikuttajien näkemyksistä energia-alan toimintaympäristön kehityksestä - Tiivistelmä tutkimuksen tuloksista Selvitys yhteiskunnallisten vaikuttajien näkemyksistä energia-alan toimintaympäristön kehityksestä - Tiivistelmä tutkimuksen tuloksista Tutkimuksen tarkoitus ja tutkimusasetelma Pohjolan Voima teetti alkuvuoden

Lisätiedot

Huippuyksikköohjelmien viestintä

Huippuyksikköohjelmien viestintä Huippuyksikköohjelmien viestintä 14.12.2011 Riitta Tirronen 1 1 Suomen Akatemian viestinnän tavoitteet viestiä aktiivisesti tutkijoille, tiedeyhteisölle ja päättäjille toiminnastaan keskeisenä tieteellisen

Lisätiedot

Asiakassuhteen merkitys. Asiakassuhteen merkitys JÄRJESTELMÄKESKEINEN ASIAKASKESKEINEN

Asiakassuhteen merkitys. Asiakassuhteen merkitys JÄRJESTELMÄKESKEINEN ASIAKASKESKEINEN Asiakassuhteen merkitys JÄRJESTELMÄKESKEINEN LAKIPAINOTUS - Lain täyttäminen - Lain velvoite ASIAKASKESKEINEN YHTEISTYÖPAINOTUS - Lisäarvon tuottaminen - Luottamus Asiakassuhteen merkitys Yhteiskunnan

Lisätiedot

Työ- ja elinkeinoministeriön strategisten hankkeiden arviointi

Työ- ja elinkeinoministeriön strategisten hankkeiden arviointi Työ- ja elinkeinoministeriön strategisten hankkeiden arviointi Alustavia tuloksia HYVÄ hankkeen arvioinnista HYVÄ- hankkeen neuvottelukunta 18.2.2011, Toni Riipinen Arviointityön luonteesta Arviointityön

Lisätiedot

ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA

ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA 02 04 05 06 08 09 12 Visio, tehtävä ja toiminta-ajatus Palvelulupaukset Strategiset tavoitteet Karvin tuloskortti

Lisätiedot

Kehittämisen omistajuus

Kehittämisen omistajuus Kehittämisen omistajuus Kuntaliitto 18.4.2013 Tuottava ja hallittu kehittämistoiminta kunnissa hanke (KUNTAKEHTO) Pasi-Heikki Rannisto Kehityspäällikkö, HT Tampereen Palveluinnovaatiokeskus (TamSI) Kehittämistyön

Lisätiedot

Lähipalvelut seminaari 6.9.2013

Lähipalvelut seminaari 6.9.2013 Lähipalvelut seminaari 6.9.2013 mikko.martikainen@tem.fi laura.janis@tem.fi Mikko Martikainen 1 Mihin TEM ajatus perustuu? Yksityisen ja julkisen sektorin kumppanuus Toimittajayhteistyö missä toimittajilla/palveluiden

Lisätiedot

Avoimen datan vaikutuksia tiedontuottajan toimintaan

Avoimen datan vaikutuksia tiedontuottajan toimintaan Avoin data ja liiketoiminta Avoimen datan vaikutuksia tiedontuottajan toimintaan SKS/Poligonin talviseminaari 3.2.2011 Antti Kosonen MML Tietopalvelukeskus MML ja avoin data 2011 alusta MML on tarjonnut

Lisätiedot

Mitä on markkinointiviestintä?

Mitä on markkinointiviestintä? Mitä on markkinointiviestintä? Tiina Karppinen 17.3.2011 Markkinointiviestintä on yrityksen ulkoisiin sidosryhmiin kohdistuvaa viestintää, jonka tarkoituksena on välillisesti tai suoraan saada aikaan kysyntää

Lisätiedot

Tekesin Green Growth -ohjelman rahoitus ja palvelut yrityksille

Tekesin Green Growth -ohjelman rahoitus ja palvelut yrityksille Tekesin Green Growth -ohjelman rahoitus ja palvelut yrityksille Tuomo Suortti 25.10.2011 DM Esityksen runko Vihreän kasvun palikat ja ohjelman tavoitteet Ohjelman kohderyhmät Sparrauskysymyksiä: Mistä

Lisätiedot

rakennetaan strategisesti kohdistetuilla ITC-ratkaisuilla?

rakennetaan strategisesti kohdistetuilla ITC-ratkaisuilla? Miten ylivoimaa i rakennetaan strategisesti i kohdistetuilla ITC-ratkaisuilla? Toimitusjohtaja it j Sami Ensio, Innofactor Oy Miten ylivoimaa rakennetaan strategisesti kohdistetuilla ICT- ratkaisuilla

Lisätiedot

Eurooppalainen yleishyödyllisten sosiaalipalvelujen laatukehys

Eurooppalainen yleishyödyllisten sosiaalipalvelujen laatukehys Eurooppalainen yleishyödyllisten sosiaalipalvelujen laatukehys Kansalliset edellytykset ja vaatimukset palvelun tarjoajalle 22.8.2014 Sirpa Granö ja Johanna Haaga (käännös) Kansalliset edellytykset ja

Lisätiedot

Järvitaimenseminaari. Kalastuslain uudistus ja taimenkantojen hoito. Matti Sipponen Keski-Suomen TE-keskus

Järvitaimenseminaari. Kalastuslain uudistus ja taimenkantojen hoito. Matti Sipponen Keski-Suomen TE-keskus Järvitaimenseminaari Kalastuslain uudistus ja taimenkantojen hoito Matti Sipponen Keski-Suomen TE-keskus MMM:n strategiaperusta Uusiutuvien luonnovarojen käyttö on kestävää ja tuottaa lisäarvoa. Luonnonvaroja

Lisätiedot

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia Liite 2 Kuntayhtymä Kaksineuvoinen Strategia 2010-2015 MISSIO / TOIMINTA-AJATUS Hyvinvoiva ja toimintakykyinen kuntalainen Missio = organisaation toiminta-ajatus, sen olemassaolon syy. Kuvaa sitä, mitä

Lisätiedot

Tervetuloa Tietoaamiaiselle Tilastokeskukseen!

Tervetuloa Tietoaamiaiselle Tilastokeskukseen! Tervetuloa Tietoaamiaiselle Tilastokeskukseen! Ajankohtaista tietolähteillä tilastokeskus.fi Leila Kaunisharju Suhdannetiedot työkaluna seurannassa ja suunnittelussa Kirsi Raitanen Suomalaisten ansiot

Lisätiedot

SYL:n toiminnan suunnittelun ja kuvaamisen uudistaminen

SYL:n toiminnan suunnittelun ja kuvaamisen uudistaminen Hyvä ylioppilaskuntatoimija, Liittokokousmateriaaleista järjestettiin lausuntokierros 21.9. 12.10. Lausunnot liittokokousmateriaaleista saatiin 15 jäsenyhteisöltä. Lausuntojen pohjalta liiton hallitus

Lisätiedot

Yhteiskunnallinen yritys hyvinvointipalveluissa. 13.5.2011 Sinikka Salo Apulaiskaupunginjohtaja

Yhteiskunnallinen yritys hyvinvointipalveluissa. 13.5.2011 Sinikka Salo Apulaiskaupunginjohtaja 1 Yhteiskunnallinen yritys hyvinvointipalveluissa 13.5.2011 Sinikka Salo Apulaiskaupunginjohtaja 2 Hyvinvointipalvelut murroksessa Kansantalouden ja yleisen varallisuuden kasvu ovat keskeisiä hyvinvointipalvelujen

Lisätiedot

Tilastotietoa päätöksenteon tueksi. Nina Vesterinen 20.3.2015

Tilastotietoa päätöksenteon tueksi. Nina Vesterinen 20.3.2015 Tilastotietoa päätöksenteon tueksi Nina Vesterinen 20.3.2015 Yhdessä enemmän kasvua ja uudistumista Suomen matkailuun Matkailun tiekartta 2015 2025 Matkailun tiekartta www.tem.fi/matkailuntiekartta Markkinat

Lisätiedot

TEM-HALLINNONALAN PALVELUT Yritys-Suomen kehittäminen. Kalle J. Korhonen 9.6.2010

TEM-HALLINNONALAN PALVELUT Yritys-Suomen kehittäminen. Kalle J. Korhonen 9.6.2010 EM-HALLINNONALAN PALVELU Yritys-uomen kehittäminen Kalle. Korhonen 9.6.200 Miksi EM-konserni kehittää asiakkuudenhallintaa? Asiakkuudenhallinnan kehittäminen on kriittistä kolmen muutosvoiman vuoksi Asiakkaiden

Lisätiedot

Inno-Vointi. Johtamisella innovaatioita ja hyvinvointia Vantaan kaupungin varhaiskasvatuksessa. Inno-Vointi 3.10.2012

Inno-Vointi. Johtamisella innovaatioita ja hyvinvointia Vantaan kaupungin varhaiskasvatuksessa. Inno-Vointi 3.10.2012 Johtamisella innovaatioita ja hyvinvointia Vantaan kaupungin varhaiskasvatuksessa 1 -tutkimushanke: Hyviä käytäntöjä innovaatiojohtamiseen julkisella palvelusektorilla Miten palveluja voidaan kehittää

Lisätiedot

Kohti avointa, asiakaslähtöistä palvelujen tuotteistamista

Kohti avointa, asiakaslähtöistä palvelujen tuotteistamista Kohti avointa, asiakaslähtöistä palvelujen tuotteistamista Katriina Valminen ja Jesse Valtanen Asiakaslähtöisyys palveluinnovaa3oissa suuret puheet, pienet teot? 4.10.2012 Esityksen sisältö PALVELUJEN

Lisätiedot

Saaristomeri Kestävän kalatalouden mallialue Tiedosta ratkaisuja kestäviin valintoihin

Saaristomeri Kestävän kalatalouden mallialue Tiedosta ratkaisuja kestäviin valintoihin Saaristomeri Kestävän kalatalouden mallialue Jari Setälä Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Kalastajien tiedotus- ja koulutusristeily Viking Grace 6.2.2013 Esityksen rakenne Mitä kestävyydellä tarkoitetaan?

Lisätiedot

Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013. visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin

Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013. visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013 visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin Kaupallisesti tai yhteiskunnallisesti uudella tavalla hyödynnettävä tieto ja osaaminen

Lisätiedot

MAASEUTUELINKEINO- VIRANOMAISTEN TALVIPÄIVÄT 26.1.2011 12.1.2011 1

MAASEUTUELINKEINO- VIRANOMAISTEN TALVIPÄIVÄT 26.1.2011 12.1.2011 1 MAASEUTUELINKEINO- VIRANOMAISTEN TALVIPÄIVÄT 26.1.2011 12.1.2011 1 Maaseutuviraston asiakasstrategia MAVI:n asiakkaat ja muut sidosryhmät ASIAKKAAT (keitä varten) Viljelijät Maaseutuyritykset Maaseudun

Lisätiedot

BUILT ENVIRONMENT INNOVATIONS RAKENNETTU YMPÄRISTÖ. Strategisen huippuosaamisen keskittymä (SHOK) www.rym.fi

BUILT ENVIRONMENT INNOVATIONS RAKENNETTU YMPÄRISTÖ. Strategisen huippuosaamisen keskittymä (SHOK) www.rym.fi BUILT ENVIRONMENT INNOVATIONS RAKENNETTU YMPÄRISTÖ Strategisen huippuosaamisen keskittymä (SHOK) www.rym.fi RAKENNETTU YMPÄRISTÖ LUO HYVINVOINTIA JA KILPAILUKYKYÄ Kuva: Vastavalo Rakennetulla ympäristöllä

Lisätiedot

LUSTO SUOMEN METSÄMUSEO

LUSTO SUOMEN METSÄMUSEO LUSTO SUOMEN METSÄMUSEO Kauden 2012 2014 valtakunnallisen toiminnan päätavoitteet: 1. Metsäalan museoiden verkoston ja yhteistyömuotojen luominen metsäkulttuurin tunnettuuden ja saavutettavuuden parantamiseksi.

Lisätiedot

Tunnista tulevaisuuden johtamisen osaamistarpeet jo tänään

Tunnista tulevaisuuden johtamisen osaamistarpeet jo tänään Tunnista tulevaisuuden johtamisen osaamistarpeet jo tänään Enemmän kuin irrallinen 360 -arviointi Agenssi360 HRM on ainutlaatuinen yhdistelmä johtamisen tavoitetilan määrittelyä, 360 -arviointia ja kasvokkaista

Lisätiedot

Kuntien näkymät avoimeen dataan

Kuntien näkymät avoimeen dataan Kuntien näkymät avoimeen dataan Kuntien avoin data miten liikkeelle? seminaari 11.11.2014, Kuntatalo Twitter: #kuntienavoindata Facebook: https://www.facebook.com/groups/kuntienavointieto/ Elisa Kettunen,

Lisätiedot

TORI-palvelukeskuksen suunnittelun status 27.2.2013

TORI-palvelukeskuksen suunnittelun status 27.2.2013 TORI-palvelukeskuksen suunnittelun status 27.2.2013 Ajankohtaista TORI-palvelukeskuksen strategiakarttaa työstettiin työpajassa 5.2.2013 TORI-palvelukeskuksen ja asiakkaan rooleja, tehtäviä ja vastuita

Lisätiedot

Ennakointiaineistojen hyödyntäminen kouluissa, haastattelu

Ennakointiaineistojen hyödyntäminen kouluissa, haastattelu Ennakointiaineistojen hyödyntäminen kouluissa, haastattelu Logomo 12.3.2012 Varsinais-Suomen ELY-keskus, Petri Pihlavisto 20.3.2012 1 http://www.temtoimialapalvelu.fi/files/1473/alueelliset_talousnakymat_1_2012_web.pdf

Lisätiedot

Tarinasta toimintaan. Päivi Sutinen KT, palvelujen kehittämisjohtaja Kuntaliitto 4.12.2012

Tarinasta toimintaan. Päivi Sutinen KT, palvelujen kehittämisjohtaja Kuntaliitto 4.12.2012 Tarinasta toimintaan Päivi Sutinen KT, palvelujen kehittämisjohtaja Kuntaliitto 4.12.2012 1 Tulevaisuus Kaupungin haasteita Asiakkaisiin liittyviä haasteita Väestön rakennemuutoksen vaikutukset palvelutarpeisiin

Lisätiedot

Tulossopimus. Opetus- ja kulttuuriministeriön ja Näkövammaisten kirjaston tulossopimus vuosille 2011 2013

Tulossopimus. Opetus- ja kulttuuriministeriön ja Näkövammaisten kirjaston tulossopimus vuosille 2011 2013 1 Opetus- ja kulttuuriministeriön ja n tulossopimus vuosille 2011 2013 1. Arvot, toiminta-ajatus ja visio Arvot Kirjasto toteuttaa toiminnassaan opetusministeriön hallinnonalan yhteisiä arvoja, joita ovat

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä

Lisätiedot

Sähköisen median mahdollisuudet kaupankäynnin tehostamisessa

Sähköisen median mahdollisuudet kaupankäynnin tehostamisessa Sähköisen median mahdollisuudet kaupankäynnin tehostamisessa 7.5 2014 Anu Korkiakangas Myynninmaailma Oy www.myynninmaailma.fi Miksi sähköinen markkinointi? Tukemaan myyntiä Tavoitat oikeat kohderyhmät

Lisätiedot

Kansallinen digitaalinen kirjasto Käyttöliittymä Finna. 12.12.2012 Aki Lassila / Kehittämispäällikkö / Kirjastoverkkopalvelut

Kansallinen digitaalinen kirjasto Käyttöliittymä Finna. 12.12.2012 Aki Lassila / Kehittämispäällikkö / Kirjastoverkkopalvelut Kansallinen digitaalinen kirjasto Käyttöliittymä Finna 12.12.2012 Aki Lassila / Kehittämispäällikkö / Kirjastoverkkopalvelut Finna tehostaa ja mahdollistaa Finnan kehittämisen myötä KDK:sta tulee: Tiedon

Lisätiedot

Green Growth - Tie kestävään talouteen

Green Growth - Tie kestävään talouteen Green Growth - Tie kestävään talouteen 2011-2015 Ohjelman päällikkö Tuomo Suortti 7.6.2011, HTC Ruoholahti Ohjelman kesto: 2011 2015 Ohjelman laajuus: 79 miljoonaa euroa Lisätietoja: www.tekes.fi/ohjelmat/kestavatalous

Lisätiedot

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä kansallinen metsäohjelma 2015 Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä Hyvinvointia metsistä Metsät ja niiden kestävä käyttö ovat Suomen biotalouden kasvun perusta. Metsät ovat Suomen merkittävin

Lisätiedot

Käyttäjälähtöinen yhdistetty todellisuus

Käyttäjälähtöinen yhdistetty todellisuus Strateginen tutkimusavaus Käyttäjälähtöinen yhdistetty todellisuus Keskustelutilaisuus Tekesissä 21.8.2012 Eero Silvennoinen Yksikön johtaja, TkT Käyttäjälähtöinen yhdistetty todellisuus Keskustelutilaisuus

Lisätiedot

Uusi Seelanti. katju.holkeri@vm.fi

Uusi Seelanti. katju.holkeri@vm.fi Uusi Seelanti katju.holkeri@vm.fi Tavoite 1 Haluttu työnantaja Varmistaa, että valtionhallinto on työnantajana houkutteleva hyville, sitoutuneille työntekijöille. Tavoite 2 Erinomaiset virkamiehet Luoda

Lisätiedot

VIESTINTÄ MUUTOKSESSA MUUTOKSESSA MUUTOKSESSA. Finas-päivä 26.1.2015 Kirsi Norros Viestintäjohtaja, SYKE @KirsiNorros www.facebook.fi/kirsi.

VIESTINTÄ MUUTOKSESSA MUUTOKSESSA MUUTOKSESSA. Finas-päivä 26.1.2015 Kirsi Norros Viestintäjohtaja, SYKE @KirsiNorros www.facebook.fi/kirsi. VIESTINTÄ MUUTOKSESSA MUUTOKSESSA MUUTOKSESSA Finas-päivä 26.1.2015 Kirsi Norros Viestintäjohtaja, SYKE @KirsiNorros www.facebook.fi/kirsi.norros Mikään ei ole niin varmaa kuin muutos Ihmisen soluja uusiutuu

Lisätiedot

Asiakastarpeiden merkitys ja perusta. asiakastarpeiden selvittämisen merkitys ja ongelmat asiakastarvekartoitus asiakastarvekartoitustyökaluja

Asiakastarpeiden merkitys ja perusta. asiakastarpeiden selvittämisen merkitys ja ongelmat asiakastarvekartoitus asiakastarvekartoitustyökaluja Asiakastarpeiden merkitys ja perusta asiakastarpeiden selvittämisen merkitys ja ongelmat asiakastarvekartoitus asiakastarvekartoitustyökaluja Mihin asiakastarpeiden selvittämistä tarvitaan yhteisen kielen/tarkastelutavan

Lisätiedot

Sosiaalisen median mahdollisuudet Jyväskylän Nuorten aikuisten palvelukeskuksessa

Sosiaalisen median mahdollisuudet Jyväskylän Nuorten aikuisten palvelukeskuksessa Sosiaalisen median mahdollisuudet Jyväskylän Nuorten aikuisten palvelukeskuksessa http://www.youtube.com/watch?v=zlcpwqbx-uw Terveydenhuollon ATK-päivät 21.5.2014 Ulla Kuittu vastuualuejohtaja, sosiaalipalvelut

Lisätiedot

Kansallinen palveluarkkitehtuuri ja maksaminen. Julkisen hallinnon ICT-toiminto Yksikön päällikkö Riku Jylhänkangas 19.5.2014. Miksi?

Kansallinen palveluarkkitehtuuri ja maksaminen. Julkisen hallinnon ICT-toiminto Yksikön päällikkö Riku Jylhänkangas 19.5.2014. Miksi? Kansallinen palveluarkkitehtuuri ja maksaminen ICT-toiminto Yksikön päällikkö Riku Jylhänkangas 19.5.2014 Miksi? Taloudellinen tilanne synkkä Osaaminen on Suomen vahvuus, sitä on hyödynnettävä kaikin tavoin

Lisätiedot

1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko

1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko Kysymykset 1. 1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko OHJAUKSEN TOIMINTAPOLITIIKKA ALUEELLISELLA TASOLLA Alueellisesti tulisi määritellä tahot, joita tarvitaan alueellisten ohjauksen palvelujärjestelyjen

Lisätiedot

Palontutkinnan tulosten hyödyntäminen pelastuslaitoksella. Janne Rautasuo 30.1.2015

Palontutkinnan tulosten hyödyntäminen pelastuslaitoksella. Janne Rautasuo 30.1.2015 Palontutkinnan tulosten hyödyntäminen pelastuslaitoksella Janne Rautasuo 30.1.2015 Pelastuslaki 379/2011 41 Palontutkinta Pelastuslaitoksen on suoritettava palontutkinta Tavoitteena on vastaavien onnettomuuksien

Lisätiedot

Hankeviestintä Liikennevirastossa

Hankeviestintä Liikennevirastossa Hankeviestintä Liikennevirastossa Hanna Ackley 29.10.2015 Mahdollistamme uudenlaisia liikkumisen palveluja Kehitämme liikkumista ja kuljettamista helpottavia palveluja ja edistämme näin suomalaisen yhteiskunnan

Lisätiedot

Espoon arkkitehtuurin kehittäminen - Tiedonhallinta ja arkkitehtuuri kaupungin näkökulmasta

Espoon arkkitehtuurin kehittäminen - Tiedonhallinta ja arkkitehtuuri kaupungin näkökulmasta Espoon arkkitehtuurin kehittäminen - Tiedonhallinta ja arkkitehtuuri kaupungin näkökulmasta Arkistosektorin KDK- yhteistyöverkosto 10.11.2014 Marko Kukkonen, Konserniesikunta - Tietohallinto Kokonaisarkkitehtuuri

Lisätiedot

Tekes kannustaa virtuaalisiin työkaluihin

Tekes kannustaa virtuaalisiin työkaluihin Tekes kannustaa virtuaalisiin työkaluihin Kari Penttinen 12.3.2013 Katsaus päättyneeseen ohjelmaan, jossa tavoitteina oli eri toimialoilla: Kilpailukyvyn parantaminen samanaikaisesti ICT:tä hyödyntämällä

Lisätiedot

Palvelumuotoilun perusteet. Terve-SOS 18.05.2011 Sami Oinonen, Hub Helsinki

Palvelumuotoilun perusteet. Terve-SOS 18.05.2011 Sami Oinonen, Hub Helsinki Palvelumuotoilun perusteet Terve-SOS 18.05.2011 Sami Oinonen, Hub Helsinki Mitä palvelumuotoilu on Keskeiset käsitteet Miksi se on olennaista Kehittämisen malli Kuka: Sami Oinonen, Kirkkonummi, kalliokiipeilijä,

Lisätiedot

SKOL, strategia 2015-2018. Esitys syyskokoukselle 18.11.2014

SKOL, strategia 2015-2018. Esitys syyskokoukselle 18.11.2014 SKOL, strategia 2015-2018 Esitys syyskokoukselle 18.11.2014 Yhteenveto Visio 2020 Suunnittelu ja konsultointi on suomalaisen yhteiskunnan ja elinkeinoelämän arvostettu kilpailuetu ja osaamisen kehittämisen

Lisätiedot

TE-palvelu-uudistus TEM 19.8.2013

TE-palvelu-uudistus TEM 19.8.2013 TE-palvelu-uudistus TEM 19.8.2013 TE-palvelu-uudistus tikun nokassa Ison palvelu- ja toimintatapamuutoksen johtaminen on edelleen vaiheessa suunta on selvillä, vaikutukset näkyvät viiveellä Mediamielikuvana

Lisätiedot