KAASMARKUN OSAYLEISKAAVA KAAVASELOSTUS

Transkriptio

1 Vastaanottaja Ulvilan kaupunki Päivämäärä EHDOTUS KAASMARKUN OSAYLEISKAAVA KAAVASELOSTUS

2 KAASMARKUN OSAYLEISKAAVA KAAVASELOSTUS Kuvaus Osayleiskaavaehdotuksen selostus, joka koskee päivättyä osayleiskaavakarttaa Kaavan laatija Ramboll Finland Oy, arkkitehti Marjut Ahponen (YKS 414) Viite Työ nro (vanha nro ) Kirjoittanut Marjut Ahponen Petteri Laamanen Tarkastanut Vireilletulo Kaupunginhallitus , kuulutus Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1. kaavaluonnos nähtävillä 2. kaavaluonnos nähtävillä Ehdotus nähtävillä Kaavan hyväksyminen Lainvoimainen _._.-_._.2014 Valtuusto _._.2014 _ _._.-_._.2014 Ulvilassa _._.2014 Mikko Nurminen kaavoituspäällikkö

3 SISÄLTÖ 1. Tunnistetiedot Vireilletulo Hyväksyminen Kaava-alueen sijainti ja rajaus 1 2. Johdanto Yleiskaavan tarkoitus Yleiskaavan oikeusvaikutukset Osallistumisen ja vuorovaikutuksen järjestäminen Osalliset Kaavoituksesta tiedottaminen 2 3. Tiivistelmä Kaavaprosessin vaiheet Aloitusvaihe Valmisteluvaihe Luonnosvaihe Ensimmäinen kaavaluonnos Toinen kaavaluonnos Ehdotusvaihe Hyväksymisvaihe Kaavan keskeinen sisältö Osayleiskaavaan perustuva rakentaminen 9 4. Lähtötiedot Suunnittelualueen yleiskuvaus Luonnonympäristö Maisema Kasvillisuus ja eläimistö Topografia ja maaperä Vesistöt ja vesitalous Maa- ja metsätalous Suojelualueet ja -kohteet Rakennettu ympäristö Yhdyskuntarakenne Väestö Asuminen Työpaikat, elinkeinotoiminta ja palvelut Virkistys Liikenne Tekninen huolto ja erityistoiminnot Rakennettu kulttuuriympäristö Arvokkaat maisema-alueet Kiinteät muinaisjäännökset Rakennusperintö Ympäristönsuojelu ja ympäristöhäiriöt Maanomistus Suunnittelutilanne Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Ohjelmat, suunnitelmat ja strategiat Maakuntakaava Yleiskaava Asemakaava Rakennusjärjestys Pohjakartta Selvitykset Rakennusoikeuslaskelma Muut selvitykset ja suunnitelmat 33

4 4.9 Yleiskaavan sisältöä koskevia maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) säädöksiä Yleiskaavan suhde muuhun lainsäädäntöön Suunnittelun tavoitteet Lähtökohdat Yleiset yleiskaavoitukselle asetetut tavoitteet Kaupungin asettamat tavoitteet Maankäytön kehityskuva Suunnittelutilanteesta johtuvat tavoitteet Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Ohjelmat, suunnitelmat ja strategiat Maakuntakaava Yleiskaava Asemakaava Rakennusjärjestys Selvitykset Mitoitustarkastelu Osayleiskaavan kuvaus Kaavan rakenne Mitoitus Kaavamerkinnät- ja määräykset Yleismääräykset Aluevaraukset Kulttuuriympäristöä koskevat kaavamääräykset ja merkinnät Luettelo rakennussuojelukohteista Muut kaavamääräykset ja -merkinnät Kaavan käsittelyvaiheet Kaavan vaikutusten arviointi Rakennettuun ympäristöön kohdistuvat vaikutukset Maisemaan, luontoon ja luonnonympäristöön kohdistuvat vaikutukset Talouteen kohdistuvat vaikutukset Terveellisyyteen ja turvallisuuteen kohdistuvat vaikutukset Väestöön ja sosiaalisiin oloihin kohdistuvat vaikutukset Suunnittelutilanteeseen kohdistuvat vaikutukset Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Maakuntakaava Yleiskaava Asemakaava Rakennusjärjestys ja rakentamisen luvanvaraisuus Luettelo muista kaavaa koskevista asiakirjoista ja lähdemateriaalista 57 LIITTEET Liite 1 Kaavakartta Liite 2 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Liite 3 Rakennusoikeuslaskelma Liite 4 Maisemaselvitys

5 Liite 5 Arkeologinen inventointi Liite 6 Kooste rakennusinventoinnin tuloksista Liite 7 Viranomaisneuvotteluiden muistiot Liite 8a Palauteraportti, osallistumis- ja arviointisuunnitelma ja 1. osayleiskaavaluonnos Liite 8b Palauteraportti, 2. osayleiskaavaluonnos Liite 9 Ote asemakaavayhdistelmästä Liite 10 Ryöpäkinmäen ja Fatiporin pohjoispuolen liito-oravaselvitys 2014 Liite 11 Meluselvitys 2014 OHEISMATERIAALI Kaasmarkun osayleiskaava-alueen luontoarvojen perusselvitys, Suomen Luontotieto Oy 2007 Kaasmarkunjoen luontoselvitys Kirkkosillan ja Tehtaansillan väliltä, Terhi Rajala 1998 Oheismateriaali on kaavan lainvoimaiseksi tuloon saakka nähtävillä Ulvilan kaupungin maankäyttöosastolla ja kaupungin internet-sivuilla. Tämän jälkeen aineistoa säilytetään Ulvilan kaupungin maankäyttöosastolta.

6 1. TUNNISTETIEDOT Vireilletulo Kaavan vireilletulosta on ilmoitettu julkisella kuulutuksella Hyväksyminen Ulvilan valtuusto on hyväksynyt osayleiskaavan ( ). Kaava-alueen sijainti ja rajaus Kaava-alueen muodostavat Kaasmarkun kylän keskusta sekä sitä ympäröivät maa- ja metsätalousalueet, joiden yhteenlaskettu pinta-ala on noin 630 ha. Idässä suunnittelualue rajautuu Solan ja Ojalan tiloihin, etelässä Latomäkeen ja lännessä Kivimäkeen, Suolistontiehen ja valtatiehen 11. Pohjoisessa ja etelässä suunnittelualue ulottuu noin 0,5 1,5 km:n etäisyydelle valtatiestä. Kaava-alueen pinta-ala on noin 630 ha. Kaava-alueen sijainti ja rajaus 1

7 2. JOHDANTO 2.1 Yleiskaavan tarkoitus Yleiskaavan tarkoituksena on kunnan tai sen osan yhdyskuntarakenteen ja maankäytön yleispiirteinen ohjaaminen ja eri toimintojen (esim. asuminen, virkistys, palvelut, työpaikat, liikenne) yhteen sovittaminen. Yleiskaavassa esitetään tavoitellun kehityksen periaatteet ja osoitetaan tarpeelliset alueet yksityiskohtaisemman kaavoituksen perustaksi. Yleiskaava voidaan laatia sen tarkoituksesta ja tavoitellusta ohjausvaikutuksesta riippuen joko oikeusvaikutuksettomana tai oikeusvaikutteisena. Kunnan osalle laadittua yleiskaavaa kutsutaan osayleiskaavaksi. 2.2 Yleiskaavan oikeusvaikutukset Kaasmarkun osayleiskaava laaditaan oikeusvaikutteisena ja se korvaa alueella voimassa olevan oikeusvaikutuksettoman Ulvilan yleiskaavan (1975). Kaasmarkun osayleiskaavaa voidaan käyttää MRL 44.2 :n mukaisesti enintään kaksiasuntoisen asuinrakennuksen rakennusluvan myöntämisen perusteena AO ja AM-alueilla siltä osin, kuin ne sijoittuvat osayleiskaavassa asemakaavoitettavaksi osoitetun alueen ulkopuolelle. Määräys on voimassa 10 vuotta yleiskaavan voimaantulosta. Määräaika ei koske MRL 72 :n mukaista ranta-alueen rakentamista. Alueille, joilla rakennuslupia voidaan myöntää suoraan osayleiskaavan perusteella, osoitetaan myös rakennuspaikkojen ja rakennusoikeuden enimmäismäärä. Lisäksi osayleiskaavassa annetaan muita rakentamistapaa koskevia määräyksiä. Rakennusoikeus on mitoitettu mm. kaavan valmisteluvaiheessa laaditun emätilatarkasteluun perustuvan rakennusoikeuslaskelman, maisemaselvityksen ja jo toteutuneen rakentamisen perusteella sekä viranomaisilta ja maanomistajilta saatua palautetta soveltaen. Tarkemmin yleiskaavan oikeusvaikutuksia sekä maankäyttö- ja rakennuslain ja muun yleiskaavan laatimiseen vaikuttavan lainsäädännön huomioimista koskevia asioita on käsitelty kaavaselostuksen kohdassa 4.9, Yleiskaavan sisältöä koskevia maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) säädöksiä. 2.3 Osallistumisen ja vuorovaikutuksen järjestäminen Osalliset Osallisia ovat mm. suunnittelualueella sijaitsevien ja siihen rajautuvien kiinteistöjen omistajat, asukkaat ja työntekijät, alueella toimivat yritykset ja yhdistykset, Ulvilan kaupungin ao. hallintokunnat, viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään (mm. Varsinais- Suomen ELY-keskus, Satakuntaliitto ja Satakunnan museo), sekä muut henkilöt, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa Kaavoituksesta tiedottaminen Kaavoituksen vireilletulosta ja osallistumis- ja arviointisuunnitelman sekä kaavaluonnoksen ja kaavaehdotuksen julkisesta nähtäville asettamisesta tiedotetaan kunnan ilmoitustaululla, internet-sivuilla sekä virallisissa tiedotuslehdissä (Ulvilan Seutu). Lisäksi kaavan luonnos- ja ehdotusvaiheissa järjestetään avoimet yleisötilaisuudet. Maankäyttö- ja rakennuslain ja -asetuksen edellyttämien viranomaisneuvotteluiden ja asiakirjojen nähtävilläoloihin liittyvien lausuntopyyntöjen ohella viranomaisille tiedotetaan kaavan ete- 2

8 nemisestä myös mm. kaavan valmisteluun liittyvien työneuvotteluiden ja erillisselvitysten laatimisen yhteydessä. Asiakirjojen nähtävilläoloaikoina osallisilla on mahdollisuus jättää suunnitelmaa koskevia mielipiteitä (aloitus- ja luonnosvaiheet) ja muistutuksia (ehdotusvaihe). Kirjallinen palaute toimitetaan osoitteeseen: Ulvilan kaupunki, Maankäyttöosasto, PL 77, Ulvila Palautetta voi toimittaa puhelimitse tai sähköpostitse seuraaville henkilöille, jotka myös antavat asian käsittelyyn liittyviä lisätietoja: Kaavoituspäällikkö Mikko Nurminen, puh , sähköposti Kaavoitusinsinööri Pauli Kekki, puh , sähköposti Maanmittausteknikko Arto Ahokas, puh , sähköposti 3

9 3. TIIVISTELMÄ 3.1 Kaavaprosessin vaiheet Aloitusvaihe Aloitusvaiheessa koottiin kaavaprosessin käynnistämistä varten tarvittavat lähtötiedot ja laadittiin osallistumis- ja arviointisuunnitelma, joka asetettiin julkisesti nähtäville alkaen. Palautetta ei jätetty. Kaavan aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu järjestettiin Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa pidetään nähtävillä koko kaavaprosessin ajan ja sen sisältöä päivitetään tarpeen mukaan kaavan luonnos- ja ehdotusvaiheissa Valmisteluvaihe Valmisteluvaiheessa analysoitiin olemassa olevat lähtötiedot ja laadittiin tarvittavat lisäselvitykset, sekä käsiteltiin osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta saatu palaute. Näiden pohjalta laadittujen alustavien vaihtoehtotarkasteluiden myötä muodostettiin jatkotyöskentelyssä käytettävät suunnittelun periaatteet ja kaavan tavoitteet Luonnosvaihe Ensimmäinen kaavaluonnos Aloitus- ja valmisteluvaiheissa kootun lähtötietoaineiston, viranomaisneuvottelun ja osallisilta saadun palautteen pohjalta laadittiin osayleiskaavaluonnos, joka asetettiin julkisesti nähtäville väliseksi ajaksi. Nähtävilläoloaikana osallisille varattiin mahdollisuus jättää suunnitelmasta kirjallisia tai suullisia mielipiteitä. Luonnos esiteltiin avoimessa yleisötilaisuudessa sekä järjestetyssä viranomaiskeskustelussa ja kyläyhdistyksen tapaamisessa. Viranomaislausunnot korvattiin viranomaisneuvottelulla, joka pidettiin Kaavaluonnoksen nähtävilläoloaikana jätettiin 25 osallisten laatimaa mielipidettä, joista useimmissa esitettiin kaavaluonnoksen salliman uudisrakentamisen määrää ja sijoittuvista koskevia huomautuksia. Rakentamismahdollisuuksia pidettiin liian vähäisinä, vaikka uudisrakentamista oli osoitettu huomattavan runsaasti kylän väestöennusteeseen ja rakennuspaikkojen kysyntään nähden. Hallinnollisten käsittelyiden lisäksi 1. kaavaluonnoksen nähtävilläolon jälkeen osallisille, kunnan luottamushenkilöille ja keskeisille viranomaisille järjestettiin useita ylimääräisiä tiedotus- ja esittelytilaisuuksia ja neuvotteluita. Suunnitelmaa käsiteltiin mm. seuraavissa yhteyksissä: Kaupunginhallituksen kokoukset , , ja Maakuntamuseon ja rakennusvalvonnan työneuvottelu (elokuu 2011) ELY-keskuksen ja kaupungin välinen kehittämiskeskustelu Valtuustoseminaari Yleisötilaisuus Viranomaistyöneuvottelu Työneuvottelu ELY-keskuksen kanssa Kooste 1. kaavaluonnoksesta saadusta palautteesta sekä siihen laaditut vastineet ovat kaavaselostuksen liitteenä 8a. Viranomaisten kanssa käytyjen neuvotteluiden muistiot ovat kaavaselostuksen liitteenä Toinen kaavaluonnos Ensimmäisen kaavaluonnoksen nähtävilläolon jälkeen kaavaan liittyviä perusselvityksiä täydennettiin laatimalla rantavyöhykkeelle sijoittuvia tiloja koskeva emätilatarkastelu ja rakennusoikeuslaskelma (liite 3), maisemaselvitys (liite 4), jossa maisemarakenteen analysoinnin lisäksi on annettu alueen rakentamista koskevia maankäyttösuosituksia, sekä täydentävä arkeologinen inventointi (liite 5). 4

10 Ensimmäisestä luonnoksesta saadun palautteen ja kaupunginhallituksen tekemän linjauksen perusteella osayleiskaavaan perustuvien rakennuspaikkojen määrää päätettiin lisätä. Lisäksi uusia rakennuspaikkoja osoitettiin myös emätilatarkastelun ja rakennusoikeuslaskelman tulosten perusteella. Kaupunginhallituksen linjaukseen perustuvat uudet rakennuspaikat on valittu siten, että tilojen pinta-ala mahdollistaa vähintään 1 ha:n suuruisten rakennuspaikkojen muodostamisen. Lisäksi kohdealueiden tuli sijoittua vuonna 2012 laaditun maisemaselvityksen mukaan maiseman kannalta kohtalaisesti rakentamiseen soveltuville metsäalueille. Nämä kriteerit täyttävien tilojen omistajia on kuultu ennen uusien rakennuspaikkojen lisäämistä kaavaan. Ensimmäisen ja toisen kaavaluonnoksen välisiä merkittäviä muutoksia: MRL 137 :ään sisältyneen kylä- ja maaseutualueita koskevan 3. momentin poistamista seuranneen siirtymäajan päättyminen sekä MRL 44 :ään tehtyjen lisäysten vaikutukset osayleiskaavaan perustuvien rakennuslupien myöntämisedellytyksiin AO-, AM- ja TYalueilla. Em. säädösten nojalla osayleiskaavaa voidaan käyttää ainoastaan asuin- ja lomarakentamiseen liittyvien rakennuslupien perusteena. Lisäksi määräyksen voimassaolo on rajoitettu enintään 10 vuoteen kaavan voimaantulosta. MA- ja MY-alueiden kaavamääräystä on muutettu siten, että alueella sallitaan maa- ja metsätalouden harjoittamiseen liittyvien talousrakennusten rakentaminen. MY-aluetta koskenut avohakkuukielto on poistettu ja määräykseen on lisätty, että alueella on voimassa maankäyttö- ja rakennuslain 128 :n mukainen toimenpiderajoitus. AM-alueella on sallittu maatalouden sukupolvenvaihdokseen liittyvän toisen samalle rakennuspaikalle sijoittuvan yksiasuntoisen asuinrakennuksen tai toisen olemassa olevaan rakennukseen sijoittuvan asunnon rakentaminen, kuitenkin edellyttäen, että kaavassa osoitettua kokonaisrakennusoikeutta ei ylitetä eikä rakennuspaikkaa jaeta kahdeksi erilliseksi kiinteistöksi. Paloaseman alue julkisten palvelujen ja hallinnon alueeksi (mielipide nro 18). AT/s- alueen laajennukset Rukoushuoneenmäen pohjoispuolella ja Haukantien pohjoispäässä (mielipiteet nro 9, 18, 21, 22 ja 26). Leineperintien ja Kivialhontien liittymän viereisen peltoalueen aluevarausmerkintä M:stä MA:ksi (mielipide nro 26). Merkitykseltään vähäisiä, maanomistajien hyväksymiä ja/tai yksittäisiin kiinteistöihin kohdistuvia muutoksia: AM-alueen laajentaminen tilan Hietala alueella (mielipide nro 5). AO-alueen laajentaminen tilan Rotkus alueella (mielipide nro 9). AM-alueen laajentaminen tilan Kaukoranta alueella (mielipide nro 10). Ohjeellinen kevyen liikenteen reitti Fatiporin asuntoalueelta kyläkoululle (mielipide nro 13). Sr-2(17)-merkintä poistettu tilan Mikolanmäki kellarilta ja juuresvarastolta (mielipide nro 14). AM-alueen laajentaminen tiloilla ja (mielipide nro 16). AO-aluevaraus melualueen ulkopuolelle sijoittuvalle tilan osalle (mielipide nro 17). AT/s- alueen laajentaminen tilalla (mielipide nro 21 ja 26). AO/s- alueen laajentaminen tilalla (mielipide nro 23). Ulkoilureittimerkinnän sijainnin muutos MA-alueella Kaasmarkunjoen eteläpuolella (mielipide nro 25). Uudet rakennuspaikat Ensimmäisen kaavaluonnoksen nähtävilläoloaikana saadun osallispalautteen ja emätilatarkastelun sekä kaupunginhallituksen tekemän linjauksen johdosta kaavaan lisättiin uusia rakennuspaikkoja seuraaville tiloille: Kotomäki (2 rak.paikkaa) Koivuniemi (1 rak.paikka) Lehtonen (1 rak.paikka) 5

11 Koskenniemi (1 rak.paikka, mielipide nro 14 ja kirjallinen kannanotto ) Keinumäki (1 rak.paikka) Kivikontti (1 rak.paikka) Kivikko (1 rak.paikka) Mikolanmäki (1 paikka, mielipide nro 14 ja kirjallinen kannanotto ) Mäkelä (1 rak.paikka, emätilatarkastelu ja mielipide nro 21) Alakoveli (1 rak.paikka, mielipide nro 14 ja kirjallinen kannanotto ) Anttila (AO-alueen laajennus asemakaavoitettavaksi tarkoitetulla rantaalueella, emätilatarkasteluun perustuva 1 rak.paikka) Rotkus (1 rak.paikka, emätilatarkastelu ja mielipide nro 9) (olemassa oleva AO-rakennuspaikka, mielipide nro 17) Uudet rakennuspaikat sijoittuvat pääasiassa ensimmäisen luonnoksen mukaisille metsäalueille, jotka vuonna 2012 laaditun maisemaselvityksen mukaan soveltuvat maiseman kannalta kohtalaisesti rakentamiseen. Emätilatarkastelun mukaan tiloilla ja on käyttämätöntä rantarakennusoikeutta vielä yhden uuden rakennuspaikan verran. Tila sijoittuu pääosin jo asemakaavoitetulle tai asemakaavoitettavaksi tarkoitetulle alueelle, jolloin lisärakentamisen sijoittuminen tullee ratkaistavaksi asemakaavojen laatimisen yhteydessä. Tilan osalta lisärakentamisen sijoittumista tutkitaan osayleiskaavan jatkosuunnittelun yhteydessä Rakennettu kulttuuriympäristö: Arvokkaiden rakennettujen kulttuuriympäristöjen ja maisema-alueiden tiedot tarkastettiin RKY2009:n ja vuoden 2012 maisemaselvityksen mukaisiksi. Aiemmin tunnettujen kiinteiden muinaisjäännösten Pikatienvarsi (mj.rek.no ) ja Honkala (mj.rek.no ) kaavamerkinnät on tarkastettu arkeologisen inventoinnin mukaiseksi. Uusille rauhoitusluokkaan 2 kuuluville kohteille Fredriksbergin-Sollankosken vasarapaja (mj.rek.no ), Fatipori (mj.rek.no ) ja Tehtaankoski (mj.rek.no ) on lisätty kaavaan ao. suojelumerkinnät. Tehtyjen lisäselvitysten sekä 1. luonnoksen nähtävilläoloaikana saadun osallis- ja viranomaispalautteen pohjalta laadittu 2. osayleiskaavaluonnos asetettiin julkisesti nähtäville väliseksi ajaksi palautteen saamista varten. Nähtävilläoloaikana osallisille varattiin mahdollisuus jättää suunnitelmasta mielipiteitä ja viranomaisilta pyydettiin tarvittavat lausunnot. 2. osayleiskaavaluonnoksen nähtävilläoloaikana saatiin yksi viranomaislausunto sekä 13 osallisten laatimaa kirjallista mielipidettä, joissa esitettiin mm. Kaasmarkunjoen luonnonsuojelualueeseen (SL), eri käyttötarkoitusalueilla sallittujen rakennuspaikkojen lukumääriin, maatilojen sukupolvenvaihdoksiin sekä erityisiä ympäristöarvoja omaavien metsäalueiden (MY) käyttöön ja maisematyölupaan liittyviä huomautuksia. ELY-keskuksen, Satakuntaliiton ja Satakunnan museon viranomaislausunnot/kommentit annettiin järjestetyssä viranomaisneuvottelussa. Kooste 2. kaavaluonnoksesta saadusta palautteesta sekä siihen laaditut vastineet ovat kaavaselostuksen liitteenä 8b. Viranomaisneuvottelun muistio sisältyy kaavaselostuksen liitteeseen Ehdotusvaihe Toisen kaavaluonnoksen nähtävilläolon jälkeen kaavaan liittyviä perusselvityksiä täydennettiin Ryöpäkinmäen ja Fatiporin pohjoisosan liito-oravaselvityksellä (liite 10) sekä meluselvityksellä (liite 11). Saadusta palautteesta aiheutuneet kaavamerkintöjen ja määräysten muutostarpeet 6

12 on pääosin kirjattu myös viranomaisneuvottelun muistioon, jota käsiteltiin rakennuskiellon jatkamista koskevan päätöksenteon yhteydessä kaupunginhallituksen kokouksessa ( 219). Selvitysten tulosten sekä luonnosvaiheessa saadun viranomais- ja osallispalautteen pohjalta suunnitelma on täydennetty nähtäville asetettavaksi osayleiskaavaehdotukseksi. 2. osayleiskaavaluonnoksen ja osayleiskaavaehdotuksen välisiä merkittäviä muutoksia: Rantavyöhykkeen ulkopuolelle sijoittuvat rakennuspaikat on osoitettu merkinnällä AM-1(x) ja AO-1(x). Rantavyöhykkeelle sijoittuvat rakennuspaikat on osoitettu merkinnällä AM-2(x) ja AO-2(x). Maatilojen talouskeskuksiksi (AM-1(x), AM-2(x)) on osoitettu ainoastaan maatalouden viljelijätukia saavat toimivat tilakeskukset. Rakennuspaikkojen pääasialliset käyttötarkoitukset tarkastettiin syksyllä 2013 Ulvilan maaseutusihteerin toimesta. AM-1(x)- ja AM-2(x)- alueilla kullakin rakennuspaikalla sallitaan yksi kaksiasuntoinen ja yksi yksiasuntoinen asuinrakennus. Kaavamääräyksiin on lisätty kokonaan uusille rakennuspaikoille sijoittuvien asuinrakennusten ohjeellista sijaintia osoittava merkintä. (Maatilojen talouskeskusten rakennuspaikoilla mahdollisen toisen asuinrakennuksen ohjeellista sijaintia ei ole osoitettu.) Maatilojen talouskeskusten alueiden kaavamääräykseen sisältynyt sukupolvenvaihdosta koskeva kohta on poistettu. Maatilojen talouskeskusten alueiden kaavamääräykseen sisältynyt rakennuspaikan jakamisen kieltänyt kohta on poistettu. Maatilojen talouskeskusten ja erillispientalovaltaisten alueiden kaavamääräyksestä on poistettu rakennuspaikan vähimmäispinta-alaa koskenut kohta. /s- alueen kaavamääräykseen on lisätty museoviranomaisen kuulemista edellyttävä kohta. Rukoushuoneenmäen ja valtatien 11 välinen alue on muutettu meluselvityksen tulosten perusteella lähivirkistysalueesta (VL) maa- ja metsätalousalueeksi (M). Merkitykseltään vähäisiä, viranomaisten ja maanomistajien hyväksymiä ja/tai yksittäisiin kiinteistöihin kohdistuvia muutoksia: Kaava-alueen länsikulmassa Suolistontien varrella sijaitsevien rakennuspaikkojen lukumäärä on korjattu toteutuneen nykytilanteen mukaiseksi. Tilan eteläosaan osoitettu AO-1(x)- aluevaraus liitettiin sen koillispuolelle sijoittuneeseen AM-1(x)- alueeseen. Lisäksi aluevarausta laajennettiin pohjoiseen tilan metsäiselle osalle. Pikatienvarren muinaisjäännösalueen pääkäyttötarkoitus on korjattu maa- ja metsätalousalueeksi (M), ja alueelle sijoittuvat muinaisjäännökset on osoitettu alueen osa- ja kohdemerkinnöillä. Keronpäänkallio ja Kaarmarkun jokivarsi on osoitettu toisistaan eroavilla pääkäyttötarkoitusmerkinnöillä (SL-1 ja SL-2). Kaarmarkun jokivarren SL-2- alueen kaavamääräykseen on tehty viranomaispalautteessa esitettyjä lisäyksiä. Pieni osa tilalle Seppälä RN:o 2:66 sijoittuvasta Kaasmarkun jokivarren luonnonsuojelualueesta on liitetty maisemallisesti arvokkaaseen peltoalueeseen (MA). Fatiporin pohjoisosaan sijoittuvan liito-oravien elinympäristön luo- merkintä on vaihdettu my- merkinnäksi. Jo toteutunut osa Fatiporin ja Kaasmarkunmäen välisestä kevyen liikenteen reitistä on osoitettu ohjeelliseksi ulkoilureitiksi. Edellä kuvattujen muutosten jälkeen suoraan osayleiskaavaan perustuvan rakentamisen määrä vastaa aiempaa paremmin kaava-alueen väestönkehitysarvioita. AO- ja AM- rakennuspaikkoja kaavaehdotuksessa on osoitettu yhteensä 86 kappaletta, joista 71 on olemassa olevia ja 15 uusia. Nykyisten 71 asuinrakennuksen lisäksi alueelle on mahdollista rakentaa suoraan osayleiskaavaan perustuen 21 uutta asuinrakennusta, joista kuusi on maatilojen talouskeskusten alueilla sallittua lisärakentamista (toinen asuinrakennus samalle rakennuspaikalle). 7

13 2. osayleiskaavaluonnokseen verrattuna suoraan osayleiskaavaan perustuvien uusien AO- ja AM- rakennuspaikkojen enimmäismäärä laski koko alueella 48:sta 15:een ja rantavyöhykkeellä 14:stä yhteen. Maatilojen talouskeskusten alueilla sallittujen toisten asuinrakennusten määrä laski 33:sta kuuteen. Erillispientalojen rantavyöhykkeelle sijoittuvista rakennuspaikoista 26 on olemassa olevia ja yksi mitoituslaskelmaan perustuva uusi rakennuspaikka. Rantavyöhykkeelle sijoittuu vain yksi maatilan talouskeskusten alue (AM-2(x)), jolle on mahdollista rakentaa toinen asuinrakennus. Suoraan osayleiskaavaan perustuvan asuinrakentamisen enimmäismäärä AO-1(x) AO-2(x) AM-1(x) AM-2(x) kaikki aluevaraukset yhteensä Rakennuspaikkoja yhteensä joista olemassa olevia joista uusia Asuirakennusten enimmäismäärä yht. - joista olemassa olevia joista uusia *Asuntojen enimmäismäärä yht * Yhdelle AM-rakennuspaikalle saa rakentaa yhden kaksiasuntoisen ja yhden yksiasuntoisen asuinrakennuksen eli yhteensä kolme asuntoa. Ulvilan kaupunginhallitus hyväksyy osayleiskaavaehdotuksen julkisesti nähtäville asetettavaksi 30 päivän ajaksi. Nähtävilläoloaikana suunnitelma esitellään yleisötilaisuudessa ja osallisilla on mahdollisuus jättää siitä kirjallisia muistutuksia. Viranomaisilta pyydetään tarvittavat lausunnot. Saatu palaute käsitellään kunnassa ja siihen laaditaan tarvittavat vastineet. Ehdotusvaiheessa voidaan tarvittaessa järjestää myös muita osallisille tarkoitettuja tilaisuuksia ja viranomaisneuvottelu. Ehdotusvaiheessa saatujen muistutusten ja lausuntojen perusteella suunnitelmaan voidaan tarvittaessa tehdä vähäisiä tarkastuksia ja muutoksia, jonka jälkeen se asetetaan Ulvilan kunnanhallituksen ja valtuuston hyväksyttäväksi Hyväksymisvaihe Osayleiskaavan hyväksyy Ulvilan valtuusto. Valtuuston päätöksestä on mahdollista valittaa Turun hallinto-oikeuteen ja edelleen korkeimpaan hallinto-oikeuteen. 3.2 Kaavan keskeinen sisältö Osayleiskaavassa osoitettava maankäyttö vastaa alue- ja maisemarakenteen näkökulmasta varsin pitkälti Kaasmarkun nykyistä kyläkuvaa. Alueiden pääkäyttötarkoituksen suhteen merkittävimmän ryhmän muodostavat maa- ja metsätalousalueet (MA, M ja MY), joiden osuus koko kaava-alueen pinta-alasta on noin 77%. Maaseutumaisen asumisen sekä kylä- ja maatilojen talouskeskusten alueiden yhteenlaskettu osuus koko alueen pinta-alasta on alle viidesosa (noin 18%). Suurin osa AO-, AT- ja AM- aluevarauksista on osoitettu jo rakentuneille alueille. Uusia AO-alueita on osoitettu Kaasmarkuntien varren metsäsaarekkeille, Fatiporin itäpuolelle, Kivialhontien länsipuolelle sekä Alamäentien itäpuolelle. Osayleiskaavan perusteella on mahdollista myöntää MRL 72 ja 44.2 :n mukaisia rakennuslupia kaavassa osoitetuilla AM-1(x)-, AM-2(x)-, AO-1(x)- ja AO-2(x)- alueilla, jotka sijoittuvat jo asemakaavoitetun tai asemakaavoitetuksi tarkoitetun alueen ulkopuolelle. 8

14 Suoraan osayleiskaavaan perustuvia jo rakentuneita ja uusia rakennuspaikkoja on osoitettu yhteensä 86 kpl. Näistä maatilojen talouskeskusten alueille sijoittuvia olemassa olevia rakennuspaikkoja on yhteensä kuusi, joista yksi on uusi ja yksi sijoittuu rantavyöhykkeelle. Erillispientalojen yhteensä 80 rakennuspaikasta olemassa olevia rakennuspaikkoja on yhteensä 66 ja uusia 14, joista yksi sijoittuu rantavyöhykkeelle. Rakennusoikeutta ja rakentamistapaa koskevia määräyksiä on kuvattu tiivistetysti kaavaselostuksen kohdassa Kulttuuriperinnön osalta kaavassa on osoitettu alueelle sijoittuvien arvokkaiden rakennettujen kulttuuriympäristöjen ja maisema-alueiden rajaukset (ma), kiinteät muinaisjäännökset (SMaluevaraus- ja kohdemerkinnät), historialliset tielinjaukset (viivamerkintä) sekä useita suojeltavia tai säilytettäviä rakennuksia, rakennettuja ympäristökokonaisuuksia ja muita rakenteita (sr- 1, sr-2). Maisemarakenteen säilymisen kannalta tärkeät viljelysaukeat ja metsäsaarekkeet on osoitettu maisemallisesti arvokkaiksi peltoalueiksi (MA) sekä maa- ja metsätalousalueiksi, joilla on erityisiä ympäristöarvoja (MY). MY-alueilla on voimassa MRL 128 :n mukainen toimenpiderajoitus, joka tarkoittaa, että maisemaa muuttavia toimenpiteitä kuten maanrakennustyötä, puiden kaatamista tai muuta näihin verrattavaa toimenpidettä ei saa suorittaa ilman kaupungin rakennusvalvontaviranomaiselta haettavaa lupaa. Kaasmarkun jokivarsi ja Keronpäänkallio on osoitettu luonnonsuojelualueiksi (SL-1, SL-2) ja valtatien 11 pohjoispuolelle sijoittuva mahdollinen liito-oravan elinympäristö erityisiä ympäristöarvoja omaavaksi alueen osaksi (my). Lähivirkistysaluetta (VL) on osoitettu vanhan kivisillan kupeeseen Kaasmarkun uimarannalle. Kaasmarkuntien ja Kivialhontien välille sekä Fatiporin asuntoalueelta kyläkoululle on osoitettu ohjeellinen kevyen liikenteen reitti ja ohjeellinen ulkoilureitti. Tieverkon osalta ainoa muutos nykytilaan nähden on Kylänraitin ja valtatien 11 liittymän porrastus. Teknisen huollon verkostoista on osoitettu alueen pohjoisosaan sijoittuva voimansiirtolinja. Koko aluetta koskevissa yleismääräyksissä sekä kunkin aluevarauksen yhteydessä on annettu useita rakennusten sijoittamista, tulvasuojelua sekä maiseman ja kulttuuriympäristön huomioimista koskevia määräyksiä ja ohjeita. Valtatien 11 melualueelle sijoittuvassa rakentamisessa on huomioitava valtioneuvoston päätöksen mukaiset melun ohjearvot (me-aluerajaus) Osayleiskaavaan perustuva rakentaminen Suoraan rakentamista ohjaavien oikeusvaikutusten osalta kaava-alue jakautuu kahteen vyöhykkeeseen. Kylän keskustassa rakentamisen tulee perustua joko jo voimassa olevaan tai myöhemmin laadittavaan asemakaavaan (ak-aluerajaus). Kyläkeskuksen ulkopuolelle sijoittuvilla AO-1(x)- ja AM-1(x)-alueilla rakennuslupia voidaan myöntää suoraan MRL 44.2 :n nojalla. Määräys on voimassa 10 vuotta kaavan voimaantulosta lukien. AO-2(x)- ja AM-2(x)- alueilla rakennuslupia voidaan myöntää suoraan MRL 72 :n nojalla. Määräyksen voimassaoloaikaa ei ole rajoitettu. Olemassa olevissa rakennuksissa saa suorittaa luvanvaraisia korjaus- ja muutostöitä silloinkin, kun rakennuspaikka, asuntojen lukumäärä tai käytetty rakennusoikeus eivät täytä osayleiskaavassa annettuja määräyksiä. Erillispientalovaltaisille alueille (AO-1(x), AO-2(x)) saa sijoittaa enintään yksiasuntoisten asuinrakennusten ja niihin liittyvien talousrakennusten lisäksi myös ympäristöhäiriöitä aiheuttamattoman pienimuotoisen palvelu- tai tuotantotoiminnan tiloja. Rakennusten yhteenlaskettu kerrosala saa olla enintään 15% rakennuspaikan pinta-alasta, kuitenkin enintään 400 kem². Rakennusten suurin sallittu kerrosluku on kaksi. 9

15 Maatilojen talouskeskusten alueet (AM-1(x), AM-2(x)) varataan enintään kaksiasuntoisille maatilan asuinrakennuksille sekä maa- ja metsätaloutta tai sivuelinkeinojen harjoittamista varten tarpeellisille talous-, palvelu-, tuotanto-, eläinsuoja- ym. rakennuksille. Rakennusten yhteenlaskettu kerrosala saa olla enintään 20% rakennuspaikan pinta-alasta. Rakennusten suurin sallittu kerrosluku on kaksi. Olemassa olevan asuinrakennuksen lisäksi kullakin AO-2(x)- ja AM-2(x)- rakennuspaikalla sallitaan toisen yksiasuntoisen asuinrakennuksen rakentaminen samaan pihapiiriin edellyttäen, että kaavassa osoitettua kokonaisrakennusoikeutta ei ylitetä. Rantavyöhykkeelle sijoittuvilla AO-2(x)- ja AM-2(x)- alueilla uudisrakennusten etäisyyden keskivedenkorkeuden mukaisesta rantaviivasta tulee olla vähintään 25 metriä. Tulvasuojelun kannalta tarpeellinen alin rakentamiskorkeus (eli kastuessaan vaurioituvien rakennusosien alin sallittu korkeusasema) määritellään rakennusluvan yhteydessä. Emätilatarkasteluun perustuvan rakennusoikeuslaskelman mukainen käyttämätön rakennusoikeus on siirretty rantavyöhykkeelle sijoittuvilta MA-, M- ja MY-alueilta AO-1(x), AO-2(x), AM- 1(x)- ja AM-2(x)-alueille. 10

16 4. LÄHTÖTIEDOT 4.1 Suunnittelualueen yleiskuvaus Kaasmarkku on asukasluvultaan Ulvilan kolmanneksi suurin maaseutukylä, joka sijaitsee Pori- Tampere valtatien (VT 11, Tampereentie) varrella noin 8 km Ulvilan ja noin 15 km Porin keskustasta itään. Suunnittelualueen alustava rajaus ortokuvassa Suunnittelualuetta jonkin verran laajemmalla Kaasmarkun tilastoalueella on hieman alle 600 asukasta. Yrityksiä/yrittäjiä alueella toimii noin 30 ja erilaisia järjestöjä kymmenkunta. Kylän julkisia palveluita ovat mm. noin 70 oppilaan kyläkoulu (esikoulu ja ala-aste), terveydenhuollon toimipiste ja vanhustentalo. Kyläyhdistyksen toiminta on vireää ja sen tuloksena kylään on rakennettu mm. vanhan kivisillan kupeeseen sijoittuva uimaranta ja jokivartta myötäilevä luontopolku. Maisemallisesti Kaasmarkun asutus on jakautunut kolmeen paikkaan: Leineperintien ja Tampereentien väliselle alueelle sijoittuville Rukoushuoneenmäelle ja Fatiporiin, sekä Tehtaanmäelle Nakkila Anolaan johtavan Kivialhontien varteen. Alueita yhdistävä jokivarren viljelysmaisema ja laaja kyläympäristö muodostavat osan laajemman alueen käsittävästä valtakunnallisesti ja maakunnallisesti arvokkaiden kulttuuriympäristöjen ja maisema-alueiden sarjasta. Lehtomainen Kaasmarkunjoen varsi on luonnonsuojelualuetta vanhan kivisillan ja Tehtaansillan välisellä alueella. Alueen sisäisen tieverkon rungon muodostavat valtatien 11 ja kyläkeskustan välinen Kylänraitti, länteen Vanha-Ulvilaan johtava Kaasmarkuntie, Leineperin ruukin kautta Kullaan keskustaan kulkeva Leineperintie sekä pohjoiseen Harjunpään suuntaan jatkuva Alamäentie (yt 2554). Alueelle ei rakennettu erillisiä kevyen liikenteen väyliä. 11

17 4.2 Luonnonympäristö Maisema Suunnittelualue kuuluu lähes kokonaan maakunnallisesti arvokkaisiin Harjunpäänjoen kulttuurimaisema-alueeseen, Kaasmarkun kylä- ja kulttuurimaisema-alueeseen sekä Leineperin ruukinalueeseen. Neljännen maakunnallisesti arvokkaan, mutta muita pienialaisemman maisemaalueen muodostavan Suoliston kartanoalueen luoteispuolelle sijoittuva Keronpäänkallio on arvokas perinnebiotooppikohde. Arvokkaiden maisema-alueiden kuvaukset on esitetty tarkemmin liitteenä 4 olevassa maisemaselvityksessä (WSP Finland Oy 2012) sekä kaavaselostuksen kohdassa 4.4., Rakennettu kulttuuriympäristö. Kaasmarkun kylä sijoittuu valtakunnallisessa maisemamaakuntajaossa Lounaismaan maisemamaakunnan alueelle ja Ala-Satakunnan viljelyseutuun. Kylä on peräisin todennäköisesti myöhäiskeskiajalta, ja sitä on kutsuttu varhaisimpina aikoina nimellä Karsmack, joka viittaa rajametsään. Viljavat savikot Harjunpäänjoen ympäristössä otettiin viljelykäyttöön varhain. Kyläasutus keskittyi selänteiden reunoille, missä maapohja oli rakentamisen kannalta suotuisa luvun puolivälistä alkanut isojako hajotti monia Satakuntalaisia ryhmäkyliä, mutta Kaasmarkun kyläkeskusta säilyi tiiviinä. Ote vuoden 1904 venäläisestä topografikartasta (nk. Senaatin kartasto) Leineperin rautaruukin toiminnot levisivät myös Kullanjoen Solakoskelle vuonna Kaasmarkun villakehruu- ja kangastehdas perustettiin vuonna 1863, ja sen toiminta jatkui vuoteen 1926 tulipalon tuhottua tehtaan käytössä olleet rakennukset. Verkatehtaan työväestö asui pääasiassa joen toisella puolella Fatiporissa, jossa rakennuskanta on säilynyt nykyisinkin pienimuotoisena ja tiheänä. Kyläkeskuksen ulkopuolinen haja-asutus on kuitenkin erityisesti 1900-luvun loppupuolella laajentunut alavimmille maille, esimerkiksi joenrannan tuntumaan Suolistontien varteen. Maisemaselvityksen mukaan tyypillisiä piirteitä Kaasmarkun maisemakuvalle ovat mm.: Maiseman hahmottuminen ja rajautuminen Kaasmarkunjoen rantapuuston ja metsäisten saarekkeiden ympäröiminä osakokonaisuuksina erityisesti kyläkeskustan kohdalla. Metsäsaarekkeiden välistä avautuvat näkymät viljelysmaisemaan. 12

18 Kaasmarkun kyläkeskuksen säilyminen tiiviisti rakennettuna. Näkymä Rukoushuoneenmäen kupeesta kohti Fatiporia. Näkymä avoimeen viljelysmaisemaan Leineperintieltä länteen kohti Kaasmarkkua. Rakentamisen keskittyminen metsäisille saarekkeille. Maisemallisesti näyttävät nk. identiteettirakennukset, jotka toimivat maamerkkeinä alueella. Maiseman arvot (lähde: Maisemaselvitys, WSP Finland Oy 2012) Nykyisessä kyläkuvassa ja 1900-luvun vaihteen vilkkaasta kylätoiminnasta kertovat lukuisat rakennukset, mm. Kaasmarkun kansakoulu, rukoushuone, VPK:n talo ja työväenyhdistyksen talo. Kyläkokonaisuudessa on vahvasti nähtävillä myös sen teollinen menneisyys: joen rannalla on säilynyt mm. palaneen verkatehtaan rakennusten perustuksia ja kivijalkoja ja joen rannan kiveyksiä. Lieviä uudisrakentamisesta aiheutuneita maisemavaurioita on syntynyt Tampereentien, Kylänraitin, Kaasmarkuntien ja Leineperintien risteysten tuntumaan, joihin sijoittuvia perinteisestä rakentamistavasta poikkeavia rakennusmassoja ei ole onnistuttu sopeuttamaan Kaasmarkun kylämaisemaan. Myös osa alueen maisemallisesti arvokkaista rakennuksista on jäänyt tyhjilleen ja ylläpidon puutteesta johtuen ne ovat vaarassa tuhoutua kokonaan. Polttoaineen kylmäjakeluasema valtatien 11 ja Kylänraitin liittymässä Maisemaselvitykseen sisältyi myös maisema-analyysin pohjalta laaditut maisemalliset maankäyttösuositukset, joiden tavoitteena on osoittaa mitkä alueet olisivat maiseman kannalta lisärakentamiseen parhaiten soveltuvia. Selvityksessä suunnittelualue on jaettu neljään luokkaan, 13

19 joita ovat maiseman kannalta rakentamiseen hyvin, kohtalaisesti, heikosti ja erittäin huonosti soveltuvat alueet. Maankäyttösuositusten reunaehdoiksi on lisäksi otettu mukaan valtatien 11 melualue (noin 170 metriä tien keskilinjan molemmin puolin) sekä joen rantavyöhyke ( metriä). Maisemallisia maankäyttösuosituksia havainnollistavassa kartassa on esitetty lisäksi nykyiset rakennetut alueet. Rakentamiseen hyvin tai kohtalaisesti soveltuvien alueiden numerointi viittaa maisemaselvityksen osa-aluekohtaisiin yleiskuvauksiin ja toimenpidesuosituksiin. Maisemaselvityksen mukaiset maisemalliset maankäyttösuositukset (WSP Finland Oy 2012) Kasvillisuus ja eläimistö Suunnittelualueella on tehty kolme alueen luontoon ja eläimistöön liittyvää selvitystä: Kaasmarkunjoen luontoselvitys Kirkkosillan ja Tehtaansillan väliltä (Terhi Rajala 1998) Kaasmarkun osayleiskaava-alueen luontoselvitys (Suomen Luontotieto Oy 2007) Ulvilan Kaasmarkun Ryöpäkinmäen ja Fatiporin pohjoispuolen liito-oravaselvitys 2014 (Ahlman Group Oy). Lisäksi 2. osayleiskaavaluonnoksen nähtävilläolon jälkeen pyydettiin erillinen lausunto eräistä kaavassa osoitetuista luontokohteista Ahlman Group Oy:ltä. Kasvimaantieteellisesti suunnittelualue sijaitsee boreaalisella eli pohjoisella havumetsävyöhykkeellä, jolla eri puulajeja esiintyy tyypillisesti vain vähän ja aluskasvillisuus on niukkaa. Kasvillisuutensa puolesta suunnittelualue jakautuu kahteen osaan. Tampereentien pohjoispuoleista aluetta hallitsee laaja yhtenäinen metsäkuvio, jossa on tehty suurialaisia avohakkuita. Varttunutta puustoa on vähän ja mm. luonnontilaiset, ojittamattomat suot puuttuvat alueelta kokonaan. Metsät ovat pääosin kasvatusmännikköä ja -kuusikkoa ja alueen eläimistö on tavanomaista talousmetsiin sopeutunutta lajistoa. Valtatien eteläpuoliset peltoaukeat ovat viljelykäytössä, mutta niittyjä tai laidunalueita ei alueella käytännössä enää ole. Kaasmarkunjoen varrella kasvillisuustyyppi on paikoin kehittynyt lehdoksi, jonka puusto koostuu lähinnä kookkaista tuomista, harmaalepistä ja rauduskoivuista. Pensaskerros on joen reunamilla hyvin tiheää ja lajistoltaan melko monimuotoista. Keropäänkallioita reuna-alueineen on pidettävä merkittävänä perinnebiotooppikohteena, jolla havaittiin putkilokasvilajeista mm. kansallisessa uhanalaisluokituksessa silmälläpidettäväksi (NT) lajiksi luokiteltu ketoneilikka. Kaasmarkunjokivarressa saattaa esiintyä myös lahoon lehtipuuhun sidoksissa olevaa vaateliasta lajistoa. Kokonaisuutena suunnittelualue on kulutuskestävyydeltään suurimmaksi osaksi melko kestävää, mutta Kaasmarkun jokivarren lehtoreunus ja Keropäänkallio ovat kasvillisuutensa puolesta haavoittuvia. Kaasmarkunjoella (Harjunpäänjoella) kalastetaan jonkin verran ja tärkeimmät 14

20 saalislajit ovat hauki, särki ja made. Jokikutuisten kalojen nousumahdollisuutta on parannettu suunnitelmallisesti ja jokeen on istutettu meritaimenta. Alueella on havaittu neljä lintudirektiivin liitteessä I sekä viisi kansallisessa uhanalaisluokituksessa (Rassi ym 2001) mainittua pesimälajia. Kaasmarkunjokivarsi on lepakoille tärkeää saalistusympäristöä ja alueella esiintyy 3-4 luontodirektiivin liitteen IV lepakkolajia (pohjanlepakko, vesisiippa, viiksisiippa/ isoviiksisiippa). Vuoden 2007 luontoselvityksen yhteydessä suunnittelualueella havaittiin merkkejä liitooravasta kahdella alueella. Fatiporin kohdalla noin 100 metriä Tampereentiestä pohjoiseen todettiin luonnonsuojelulain 49 :n tarkoittama liito-oravan lisääntymis- tai levähdysalue, joka on huomioitava alueen maankäyttöä suunniteltaessa. Lisäksi liito-oravan papanoita löydettiin myös Ryöpäkinmäen alueelta noin kymmenen puun tyveltä. Vuoden 2007 luontoselvityksessä todettujen arvokkaiden luontokohteiden sijainti (lähde: Maisemaselvitys 2012/ WSP Finland Oy. Pohjakartta Maanmittauslaitos) Vuonna 2014 laaditussa täydentävässä liito-oravaselvityksessä todettiin, että Ryöpäkinmäellä havaittu ydinreviiri on tuhoutunut alueella suoritettujen hakkuiden vuoksi eikä aluetta voida enää tulkita liito-oravan elinympäristöksi. Huomattava kuitenkin on, että alueen metsänhoidossa on näin ollen rikottu luonnonsuojelulain 49 :ssä säädettyä direktiivilajien lisääntymis- ja levähdyspaikkojen hävittämistä ja heikentämistä koskevaa kieltoa. Fatiporin pohjoispuolen vanhalta reviiriltä ei vuoden 2014 tarkastuksessa löydetty liito-oravan jätöksiä, mutta alue todettiin edelleen soveliaaksi lajin elinympäristöksi. Kuvassa 4 esitetään lajille suotuisa metsäalue, jossa on melko paljon haapoja. Liito-oravalle on tyypillistä, että kaikki reviirit eivät ole asuttuja vuosittain, minkä vuoksi metsälohko tulee edelleen säilyttää lajille soveliaana. Metsään ei kuitenkaan johda selviä puustoisia liikkumisreittejä, joten yhden inventointivuoden tulosten perusteella ei voida päätellä luotettavasti onko reviirin asuttamiseen edelleen edellytyksiä. On mahdollista, että liito-oravat pystyvät liitämään Tampereentien eteläpuolen metsästä tien yli, mutta se lienee epätodennäköistä leveän tielinjan vuoksi. Kuvassa 5 esi- 15

21 tetään mahdollinen ekologinen käytävä, jota pitkin yksilöt voivat liikkua toisille metsäalueille tulevaisuudessa, kun nuoren taimikkovaiheen metsä kasvaa riittävästi. Vuonna 2014 laadittu täydentävä liito-oravaselvitys (Ahlman Group Oy) on kaavaselostuksen liitteenä Topografia ja maaperä Suunnittelualue sijoittuu kahden moreeniselänteen väliselle tasangolle, joka on muinaista suistomaata. Alueen maanpinnan muodoille on ominaista tasankojen ja niitä reunustavien moreenimäkien suuntautuminen kaakosta luoteeseen viimeisen mannerjäätikön kulkusuunnan mukaisesti. Suunnittelualueen maanpinnan keskimääräinen korkeusasema vaihtelee metrin välillä. Alueen korkeimmat kohdat ovat Rukoushuoneenmäki ja Tehtaanmäki, joiden laet ulottuvat noin +30 metriä merenpinnan yläpuolelle. Suunnittelualueen alavien osien maaperä koostuu karkeasta tai hienosta hiedasta ja hiesusta. Muutamaa avoimen viljelymaiseman keskelle sijoittuvaa kalliokohoumaa lukuun ottamatta kovan maapohjan alueet ovat pääosin irtainten maakerrosten peittämää kasvullista metsämaata. Maaperäkartta (lähde: Maisemaselvitys 2012, WSP Finland Oy. Pohjakartta Maanmittauslaitos) Vesistöt ja vesitalous Suunnittelualue kuuluu Kokemäenjoen päävesistöalueeseen ja Kokemäenjoen-Saaristomeren- Selkämeren vesienhoitoalueeseen. Suunnittelualueella ei ole tärkeitä tai vedenhankintaan soveltuvia pohjavesialueita. Lähimmät I-luokan pohjavesialueet sijaitsevat noin 7 kilometrin etäisyydellä suunnittelualueesta (Haistila-Ravani, Levanpelto, Kirkonkylä ja Palus). Harjunpäänjoki (suunnittelualueen kohdalla Kaasmarkunjoki) laskee Kokemäenjokeen Ulvilan yläpuolella. Valuma-alueen pinta-ala on 503 km2 ja järvisyys 4,7%:a. Harjunpäänjoen latvoilla on useita matalia humuspitoisia järviä kuten Joutsijärvi ja Palusjärvi. Järvet ovat säännösteltyjä, koska niitä käytetään Porin kaupungin tekopohjavesilaitoksen raakavesilähteinä. 16

22 Vesistöjärjestelyjen seurauksena jokivedessä on havaittu alunamaailmiötä ja happamuuden vaihtelut ovat jatkossakin mahdollisia. Jokivesi on latvajärviin kohdistuvista suovalumista johtuen voimakkaan ruskeaa ja peltoalueiden eroosiosta aiheutuva sameus voimakasta. Veden yleislaatu vaihtelee tyydyttävästä välttävään. Kaasmarkunjoen vesi nousee muutamia kertoja vuodessa etenkin Leineperin suunnalla jokea reunustaville peltoalueille. Miltei kaikki suunnittelualueen rakennukset sijoittuvat korkeiden rantapenkereiden päälle tai niin kauas joesta, ettei tulvimisesta yleensä aiheudu merkittäviä omaisuusvahinkoja Maa- ja metsätalous Kaasmarkku on varsin maa- ja metsätalousvaltaista aluetta, vaikka näiden alojen osuus työpaikoista onkin viime vuosina pienentynyt voimakkaasti. Seudun kasvupaikkatekijät ovat varsin edulliset sekä maanviljelylle että metsätalouden harjoittamiselle. Karjatalous on hävinnyt kyläkuvasta lähes kokonaan. Maatilatalous on keskittynyt perunan ja juurikkaiden tuotantoon, mutta kylällä harjoitetaan lisäksi erikoisviljelyä (mm. luomuvilja, tyrni, mansikat, parsa). Sivuelinkeinona maatiloilla on mm. kuljetus- ja maansiirtopalveluita sekä erilaisten käsitöiden, metalli- ja puutuotteiden valmistusta Suojelualueet ja -kohteet Luonnonsuojelualueeksi maakunta- ja asemakaavatasoilla osoitettu Kaasmarkun jokivarren lehto muodostaa luonnonsuojelulain mukaisen kohteen, jolla esiintyy mm. luontodirektiivissä mainittuja erityisesti suojeltavia lajeja. Vuonna 2013 pyydetyssä erillisessä lausunnossa (Ahlman Group Oy) todetaan, että tilan Seppälä RN:o 2:66 osalle sijoittuvaa vanhaa jokipainannetta lukuun ottamatta Kaasmarkun jokivarren alueen suojelua edellyttävät luontoarvot ovat säilyneet. Keronpäänkallio on inventoinneissa määritetty arvokkaaksi perinnebiotooppi- ja perinnemaisemakohteeksi. Vuonna 2014 täydennetyn liito-oravaselvityksen mukaan alueella on myös yksi valtatien 11 pohjoispuolelle sijoittuva liito-oravan elinympäristö, joka tulee ottaa huomioon osayleiskaavan suunnittelussa. Muita luonnonsuojelulain, vesilain tai metsälain tarkoittamia suojeltavia luontotyyppejä, pienvesiä tai erityisen tärkeitä elinympäristöjä ei selvitykseen liittyvien maastotarkastusten yhteydessä havaittu. Lähiympäristöön sijoittuvia luonnonsuojelualueita ovat noin 400 metrin päässä suunnittelualueesta pohjoiseen sijaitseva Kaasmarkunmäki (Natura 2000, SCI FI ) sekä noin 300 metriä Ojalan tilasta itään sijaitseva Puronnotkon luonnonsuojelualue (YSA024602). Muinaismuistolain nojalla suojellut kohteet on luetteloitu kaavaselostuksen kohdassa Niiden sekä muiden suojelualueiden ja kohteiden sijainti ja tarkemmat tiedot on esitetty kaavaselostuksen kohdissa ja Rakennettu ympäristö Yhdyskuntarakenne Ulvila kuuluu Satakunnan maakuntaan sekä Porin seutukuntaan ja työssäkäyntialueeseen. Porin seutukunta muodostuu nk. karhukunnista, joita ovat Porin ja Ulvilan lisäksi Merikarvia, Pomarkku, Luvia, Nakkila, Harjavalta, Kokemäki, Huittinen ja Vampula. Kaasmarkku on asukasluvultaan Ulvilan kaupungin kolmanneksi suurin maaseutukylä, joka sijaitsee Pori-Tampere valtatien (VT 11, Tampereentie) varrella noin 8 km Ulvilan ja noin 15 km Porin keskustasta itään. Muita tiiviisti asuttuja alueita ovat Ulvilan keskustaajaman lisäksi mm. Kaasmarkun itäja länsipuolille sijoittuvat entisen Kullaan kunnan keskusta sekä Leineperin, Kosken ja Suosmeren kylät Väestö Vuoden 2012 lopussa Ulvilan kaupungissa oli asukasta, Kaasmarkun taajama-alueella 249 asukasta ja Kaasmarkun postinumeroalueella 579 asukasta. Koko kaupungissa oli vuoden 17

23 2011 lopulla yhteensä 5986 asuntokuntaa, jolloin asuntokunnan keskikooksi tulee noin 2,22 henkilöä (lähde: Tilastokeskus). Kaasmarkussa asuvien vuotiaiden osuus on jonkin verran muuta kaupunkia suurempi ja yli 65-vuotiaiden osuus huomattavasti muuta kaupunkia pienempi. Muissa ikäryhmissä Kaasmarkun väestön ikärakenne on melko pitkälti koko kaupungin ikärakennetta vastaava. Väestö iän mukaan 2012 lähde: Tilastokeskuksen StatFin/Px-Web- tietokannat Kaasmarkun Ulvilan kaupunki taajama-alue Kaasmarkun postinumeroalue (29310) koko kaupunkia vastaavalla ikärakenteella taajama-aluetta vastaavalla ikärakenteella Ikäryhmä hlöä osuus hlöä osuus hlöä hlöä % % % % % % % % % % % % % % yht Ulvilan kaupungin ja Kaasmarkun taajama-alueen väestön ikärakenne (lähde: Tilastokeskus). Kaasmarkun postinumeroalueen ikärakennevaihtoehdot ovat laskennallisia ja perustuvat koko kaupungin sekä Kaasmarkun taajaman ikärakenteeseen. Tilastokeskuksen väestöennusteen 2012 mukaan kaupungin väkiluku kehittyy vuoteen 2030 mennessä seuraavasti: Väestöennuste iän mukaan alueittain lähde: Tilastokeskuksen StatFin/Px-Web- tietokannat Ikäryhmä Muutos yhteensä 2012 osuus osuus hlöä % % % % % % % % % % % % 45 3 % % % % % % % % % % yht Muutos edelliseen tarkastelujaksoon verrattuna Ulvilan kaupungin väestöennuste (lähde: Tilastokeskus) % Voimassa olevan Ulvilan keskustaajaman yleiskaavan yhteydessä hyväksytyn ja koko kaupungin kehittämistä ohjaavan mitoitusselvityksen mukaan väkiluvun ennustetaan vähenevän erityisesti keskustaajaman ulkopuolisilla alueilla. Koko kaupungin väkiluku on vähentynyt vv noin 490 henkilöllä ja Tilastokeskuksen ennusteen mukaan asukasluku laskee edelleen vuoteen 2030 mennessä vielä noin 420 henkilöllä (muutos vv %). Mikäli väestönkehitys on ennustetun mukainen, Kaasmarkun taajaman asukasluku laskee vuoteen 2030 mennessä noin 8 henkilöllä ja Kaasmarkun postinumeroalueen asukasluku noin 18 henkilöllä. 18

24 Ulvilassa väestöllinen huoltosuhde (yli 64-vuotiaiden ja alle 17-vuotiaiden määrän suhde vuotiaiden määrään) nousee ennusteen mukaan vuoden 2011 tasosta 60,9%:a vuoteen 2030 mennessä 83%:iin, jonka jälkeen se alkaa hitaasti laskea. Koko maan huoltosuhteen on ennustettu nousevan korkeimmillaan noin 72 %:iin, eli Ulvilassa ikääntyvän väestön määrä on koko maahan verrattuna suuri Asuminen Kaasmarkun tilastoalueen asukkaista noin puolet asuu kylän keskustassa ja loput ympäröivällä maaseutualueella. Suunnittelualueella on noin 150 asuinrakennusta, 160 asuntoa ja seitsemän kesämökiksi luokiteltua rakennusta. Asuminen painottuu sekä keskusta- että maaseutualueella yksiasuntoisiin pientaloihin. Lisäksi Kirkkosillan ja Kylänraitin risteyksen välisellä alueella on yhteensä viisi rivitaloa. Leineperintien varrella Fatiporin tuntumassa on yksi kaksikerroksinen asuin-liikerakennus ja väestötietojen mukaan alueella on yhteensä seitsemän kerrostaloasunnoksi luokiteltavaa kotia (lähde: Tilastokeskus, Ruututietokanta 2007). Tilastokeskuksen mukaan asuntojen keskimääräinen pinta-ala oli koko kaupungin alueella vuoden 2011 lopussa noin 98 m2/asuntokunta ja noin 44 m2/henkilö Työpaikat, elinkeinotoiminta ja palvelut Ulvilan perus- ja kaupalliset palvelut ovat keskittyneet Friitalaan ja Vanhakylään. Suurimmat työpaikka-alueet sijoittuvat VT 2:n (Helsinki-Mäntyluoto) varrelle. Suunnittelualueella toimii noin 30 yritystä/yrittäjää ja kymmenkunta erilaista järjestöä. Työpaikoista noin kolmannes oli alkutuotannon ja noin puolet kuljetus-, varastointi- ja tietoliikennealojen työpaikkoja (lähde: Tilastokeskus). Kaasmarkussa toimivat yritykset ja yksityiset elinkeinoharjoittavat tarjoavat mm. kuljetus-, rakennus- ja maansiirtopalveluita, terveys- ja hyvinvointipalveluita, käsitöiden valmistusta ja erikoisviljelyä. Kylän kunnallisia palveluita ovat noin 70 oppilaan kyläkoulu (esikoulu ja vuosiluokat 1-6), terveydenhuollon toimipiste, perhepäivähoitopalvelut sekä vanhusten- ja vuokrarivitalot. Kaasmarkun rukoushuoneella ja kyläkoulun tiloissa järjestetään seurakunnan ja MLL:n organisoimaa päivä- ja iltapäiväkerhotoimintaa. Seurakunta tarjoaa myös viikoittain diakonissan palveluita ja kerran kuukaudessa jumalanpalveluksen Rukoushuoneella. Koulun yhteydessä oleva kirjasto on avoinna kahtena päivänä viikossa. Suunnittelualueella ei ole päivittäistavaraliikkeitä. Lähimmät kiinteät kauppapalvelut löytyvät 6-8 kilometrin päästä Ulvilan Vanhakylästä ja Porin Itäkeskuksesta. Kylänraitin ja Tampereentien risteyksessä on polttoaineen kylmäjakelupiste Virkistys Suunnittelualueen virkistysmahdollisuudet ovat ulkoliikunnan ja retkeilyn suhteen hyvät. Koulun yhteydessä on urheilukenttä ja monitoimikaukalo, jossa kesäaikana on mahdollisuus pelata tennistä. Koulun ja urheilukentän nurkkauksesta lähtee myös noin 800 m mittainen pururata. Kaasmarkun latuverkostosta, jonka vakioreitti kulkee koululta Salomonkalliolle, huolehtii Ulvilan Ura ry:n Kaasmarkun alaosasto. Kaasmarkunjoki toimii korkean veden aikaan melontareittinä. Kaupungin ylläpitämä leikkikenttä on rakennettu Fatiporin alueelle. Kaasmarkun kyläyhdistyksen toiminta on vireää ja sen toimesta on toteutettu mm. vanhan kivisillan kupeeseen sijoittuva uimaranta ja kesäkioski sekä. Noin 1,8 km:n pituinen jokivartta myötäilevä luontopolku kulkee Kirkkosillan ja Tehtaankosken välisessä lehtomaisemassa. Kyläyhdistyksen tarjoama kylätalkkari hoitaa kylän yhteisten ja yleisten alueiden maisemanhoidollisia töitä. Kylän vanhin toimiva yhdistys on vuonna 1898 perustettu Kaasmarkun VPK, jolla on ollut huomattava merkitys kylän kehitys- ja kulttuurihistoriassa. Kunnostettu Keskinen mylly toimii juhla-, tapaamis- ja kokouspaikkana ja luontopolun infopisteenä sekä. Myllyllä vietetään kesäisin 19