VAASAN YLIOPISTO Humanistinen tiedekunta Viestintätieteiden laitos

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "VAASAN YLIOPISTO Humanistinen tiedekunta Viestintätieteiden laitos"

Transkriptio

1 VAASAN YLIOPISTO Humanistinen tiedekunta Viestintätieteiden laitos Sirpa Kellomäki Käsiteanalyysi mobiiliuutisista eri verkkoteknologioiden aikakausilla Multimediaviestinnän seminaari Vaasa 2002

2 1 SISÄLLYSLUETTELO TIIVISTELMÄ 1. JOHDANTO Tavoite ja tutkimusmenetelmä Tutkimusaineisto 4 2. TÄRKEIMMÄT KÄSITTEET Tarkoite, käsite, termi ja määritelmä Mobiiliviestinnän määritelmiä Uutinen 9 3. MUUTTUVA MOBIILIUUTINEN Kehittymisen osa-alueet Verkkoteknologiat Matkaviestimet Julkaisutekniikat PÄÄTÄNTÖ 28 LÄHDELUETTELO 30 LIITE 1 35

3 2 VAASAN YLIOPISTO Tekijä: Sirpa Kellomäki Tutkielman nimi: Mobiiliuutiset. Käsiteanalyysi mobiiliuutisista eri verkkoteknologioiden aikakausilla Tutkielman laji: Multimediaviestinnän seminaarityö Tiedekunta: Humanistinen tiedekunta Laitos: Viestintätieteiden laitos Oppiaine: Viestintätieteet Työn ohjaaja: Outi Järvi Valmistumisvuosi: 2002 TIIVISTELMÄ Tutkielma käsittelee mobiiliuutisten käsitettä ja sen kehittymistä. Tavoitteena on selvittää mobiiliuutispalveluiden kehittymiseen vaikuttavia verkkoteknologioita, matkaviestimiä ja julkaisutekniikoita ja siten selventää mobiiliuutisten monimerkityksistä käsitettä. Tutkimusmenetelmänä käytetään käsiteanalyysiä. Analyysin kohteena ovat mobiiliviestinnän tarkastelunäkökulmat, mobiiliuutisten kehittymisen osaalueet, verkkoteknologiat, matkaviestimet ja julkaisutekniikat. Analyysin tuloksena tehdään yhteenveto siitä, mitä mobiiliuutiset ovat alussa olleet ja miten ne ovat kehittyneet nykyhetkeen mennessä. Lisäksi luodaan päätelmä, jonka mukaan mobiiliuutisten käsitteen ala on ajan kuluessa laajentunut. Lopuksi mobiiliuutisten käsite määritellään erilaisten verkkoteknologioiden kuten Internet- verkon ja eri matkaviestinverkkojen mahdollistamiksi palveluiksi ja samalla ajankohtaisista tosiasioista kertoviksi journalistisiksi tuotteiksi, joiden esittämisvälineitä ovat kannettavat matkaviestimet. Avainsanat: Mobiiliuutinen, mobiiliviestintä, uutinen, verkkoteknologia, matkaviestin, julkaisutekniikka

4 3 1. JOHDANTO Ihmisten elämäntyyli on muuttumassa yhä liikkuvammaksi. Postiluukusta kopsahtava, kookas sanomalehti ei sovi kulkemaan kiireisen nykyihmisen mukana yhtä kätevästi kuin käsilaukkuun mahtuva, Internet- ja puhelinominaisuudet sisältävä matkaviestin, jonka avulla tuoreimmat uutiset voi lukea miten, missä ja milloin vain. Mobiiliuutisten käsite on syntynyt. 1.1 Tavoite ja tutkimusmenetelmä Työni tavoitteena on määritellä, mitä käsitteellä mobiiliuutiset tarkoitetaan eri verkkoteknologioiden aikakausina. Työssä pyrin selvittämään niitä verkkoteknologioita, matkaviestimiä ja julkaisutekniikoita, jotka vaikuttavat siihen, minkälaisia uutisia kannettaville matkaviestimille on tarjottu ja tullaan mahdollisesti tarjoamaan. Tutkin mobiiliuutisten käsitettä käsiteanalyysin avulla. Mobiiliuutisten käsite ei ole vielä yksiselitteinen ja tästä syystä myös siihen viittaavia termejä käytetään sekavasti. Käyn läpi käsiteanalyysin teoriaa analyysien yhteydessä.

5 4 1.2 Tutkimusaineisto Tutkimusaineistona käytän pääasiassa VTT Tietotekniikan julkaisuja News content for mobile terminals (Antikainen, Kostiainen, Södergård 1998) ja Sanomalehtisisällöt mobiililaitteilla Vuoden 2001 tilanne (Antikainen, Hannele 2001) sekä Tampereen yliopiston journalismin tutkimusyksikön tutkimusta Toisen sukupolven mobiiliviestintä ja sanomalehdet (Oksman 1998). Aineiston pohjalta valitaan tarkastelunäkökulmat ja luodaan rakenne mobiiliuutisten käsitteen analysointiin.

6 5 2. TÄRKEIMMÄT KÄSITTEET Tässä kappaleessa määritellään ensin tärkeimmät käytettävään tutkimusmenetelmään eli käsiteanalyysiin liittyvät käsitteet. Tämän jälkeen valitaan näkökulmat, josta mobiiliuutisia aletaan lähemmin tarkastella. 2.1 Tarkoite, käsite, termi ja määritelmä Terminologisessa tarkastelussa voidaan erottaa eri tasoja: ns. kielen ulkoisen maailman eli tarkoitteiden tasolla, käsitteiden tasolla tai kielellisellä eli termien tasolla. Tarkoite voidaan määritellä ihmisen ympäristössä olevaksi konkreettiseksi tai abstraktiksi olioksi, ominaisuudeksi tai tapahtumaksi. Ihminen luokittelee mielessään tarkoitteita ja muodostaa niistä ajatuskokonaisuuksia ja käsityksiä eli käsitteitä. Käsite on siten olemassa vain ihmisen mielessä. (Sanastotyön käsikirja 1989: 24.) Nuopponen (1994: 52) määrittelee käsitteen kognitiiviseksi kokonaisuudeksi, joka perustuu tietoihin, joita ihmisellä on tietystä ilmiöstä tai joukosta ilmiöitä. Ihminen voi käyttää käsitettä viestinnässä vain silloin, jos käsitteellä on nimi tai symboli kuten termi. Termi voidaan siis määritellä käsitteen kielelliseksi tunnukseksi. (Sanastotyön käsikirja 1989: 24, 70.) Ogden ja Richards ovat havainnollistaneet tarkoitteen, käsitteen ja termin suhdetta seuraavassa kolmiomallissa.

7 6 Kuvio 1. Ogdenin ja Richardsin kolmio (Ogden, C. K. & I. A. Richards (1985: 11) Sanastotyön käsikirjan (1989: 41) mukaan määritelmää voidaan pitää käsitteen kielellisenä kuvauksena. Määritelmän tarkoituksena on siis yksilöidä käsite niin, että se eroaa muita käsitteistä, määrittää käsitteen suhteet muihin käsitteisiin sekä luoda normit muun muassa käsitteen käyttöä varten. Haaralan mukaan (1981: 43) määritelmä voi syntyä jo ennen termiä, mikäli käsite tunnetaan ja se voidaan kuvata. Joskus käsitteen sisältö on taas määrittelemätön, mutta nimitys esiintyy silti erikoisalan kielenkäytössä. Näin samalla nimityksellä voidaan tarkoittaa jopa eri asioita eli käsitteelle syntyy kilpailevia määritelmiä. 2.2 Mobiiliviestinnän määritelmiä Mobiiliuutisen yläkäsite mobiiliviestintä voidaan määritellä hieman eri tavoin riippuen tarkastelunäkökulmasta. Järvelän, Lähteenmäen ja Raijaksen mobiilipalvelumarkkinoita ja mobiililiiketoimintaa käsittelevässä tutkimuksessa mobiiliviestintä määritellään seuraavasti:

8 7 Mobiiliviestintä on ajasta ja paikasta riippumattomatonta, mobiilin päätelaitteen välityksellä, yleisesti käytössä olevan verkon (esim. GSM) kautta tapahtuvaa viestintää. Mobiiliviestintä sisältää sekä kuluttajien välisen viestinnän (henkilökohtainen viestintä) että kuluttajien ja markkinoijien välisen viestinnän (esim. mobiilipalvelut ja mobiilimarkkinointi). (2001: 14.) Yllä olevassa määritelmässä tulee esiin mobiiliviestinnän rooli markkinointiin liittyvässä viestinnässä. Markkinoinnin tarkastelunäkökulmasta mobiiliviestintä sisältää henkilökohtaisen viestinnän lisäksi kuluttajien ja markkinoijien välisen viestinnän. Mobiiliviestintä on näin myös liiketoimintaa, jossa mobiilipalveluiden myynti tuottaa rahaa markkinoijalle. Mobiilipalvelut jaetaan markkinoinnin näkökulmasta viihde- ja hyötypalveluihin (Järvelä, Lähteenmäki & Raijas 2001: 27). Viihde- ja hyötypalvelun välisen rajan vetäminen on kuitenkin käytännössä mahdotonta, sillä eri kuluttajat voivat käyttää samaa palvelua eri syistä, toinen viihtyäkseen ja toinen hyötyäkseen. Mobiilipalveluihin kuuluva mobiiliuutinenkin sijoittuu siis määrittelijästä riippuen joko viihdetai hyötypalveluihin. Kun mobiiliuutista määritellään markkinoinnin tarkastelunäkökulmasta, on mobiiliuutisen luonne rahaa tuottavana liiketoimintana syytä ottaa huomioon. Viestinnän näkökulmasta mobiiliviestinnän käsite on hyvin laaja ja vaikeasti määriteltävä. Määrittelen mobiiliviestinnän tässä yhteydessä pelkistetysti kannettavan matkaviestimen avulla tapahtuvaksi sanomien siirroksi ihmisten kesken. Myös mobiiliuutisen käsite on laaja, mutta

9 8 viestinnän näkökulmasta katsottuna mobiiliuutisessa on olennaista etenkin sen uutisjournalismin kategoriaan (vrt. Bruun, Koskimies, Tervonen 1989: 18) sijoittuva sisältö sekä välineen asettamat ehdot sen julkaisulle. Välineellä tarkoitan mobiiliuutisen julkaisemiseen liittyviä teknisiä ratkaisuja. Tekniikan sanastokeskuksen julkaisemassa Matkaviestinsanastossa (2001: 33) matkaviestintä määritellään langattomaksi viestinnäksi, jossa radioyhteyttä käytetään laajalla maantieteellisellä alueella liikkuvien telepäätelaitteiden ja televerkon välillä. Käsite mobiiliviestintä mainitaan tässä yhteydessä termin matkaviestintä vierasperäiseksi synonyymiksi, joten mobiiliviestintä voidaan siis määritellä matkaviestinnän tavoin. Matkaviestinsanastossa on käsitelty myös mobiiliviestinnän eri osia kuten matkaviestinjärjestelmiä, matkaviestinpalveluita sekä matkaviestimiä (Matkaviestinsanasto 2001: 8). Mobiiliuutisen voidaan tästä tarkastelunäkökulmasta käsin ajatella sijoittuvan matkaviestinnän kentässä lähinnä matkaviestinpalveluihin. Mobiiliviestinnän tarkastelunäkökulma on Sanastokeskuksen määritelmässä mielestäni tekninen, joten määriteltäessä mobiiliuutista tästä näkökulmasta täytyy myös uutisten taustalla oleva tekninen puoli ottaa huomioon. Esiin nostetut tarkastelunäkökulmat olen koonnut satelliittimalliin. Satelliittimalli toimii käsiteanalyysin lähtökohtana, jolloin siihen merkitään aluksi yläkäsite, jota aletaan myöhemmin purkaa osiin eli

10 9 näennäissatelliitteihin. Näennäissatelliitit avaavat eri näkökulmia aiheeseen. (Nuopponen 1994: ). Kuvio 2. Mobiiliviestinnän tarkastelunäkökulmat Tarkastelen seuraavaksi mobiiliuutisia viestinnällisestä näkökulmasta, niiden sisällön tyypin perusteella eli uutisina. Myöhemmissä analyyseissä tarkastellaan lähemmin välineen ehtoja, jolloin tarkastelu ulottuu myös tekniseen näkökulmaan. 2.3 Uutinen Journalismissa uutisella tarkoitetaan tiettyä juttu- tai ohjelmatyyppiä. Uutisella on siten sellaisia erityispiirteitä, jotka erottavat sen muista journalistisista tuotteista. Ensimmäisenä uutisen tunnusmerkkinä pidetään sen vakioitunutta ilmaisutapaa, uutismuotoisuutta. Uutismuotoisuus ei ole kuitenkaan yksiselitteinen käsite sillä uutisena pidetään niin tiiviisti

11 10 tosiasioita esittäviä uutissähkeitä kuin uutisen laajempiin asiayhteyksiin kytkeviä uutistaustojakin. (Bruun, Koskimies, Tervonen 1989: 11-12, 151, 153.) Uutinen erottuu muista journalistisista tuotteista myös asiasisältönsä puolesta. Todellisuuden tapahtumia ja ilmiöitä arvioidaan uutistoiminnan kannalta joko olennaisiksi tai epäolennaisiksi tiettyjen uutiskriteereiden perusteella. Näitä uutiskriteereitä voivat olla esimerkiksi tapahtuman vaikutusten tosiasiallinen voimakkuus, vaikutusten laajuus ja se, missä määrin nämä vaikutukset koskettavat uutisen kuulijoita. Uutissisältöjen syntymiseen vaikuttaa myöskin uutistoiminnan rakenteeseen liittyvä uutiskynnys. Muun muassa erottuvuudellaan uutiskynnyksen ylittävät uutiset pääsevät lopulta julkisuuteen. (Bruun, Koskimies, Tervonen 1989: 12, ) Myös väline, jossa uutinen esitetään, asettaa uutistoiminnalle omat ehtonsa (Bruun, Koskimies, Tervonen 1989: 151). Sanomalehden, radion ja television eli perinteisten välineiden rinnalle uutisvälitykseen on tullut uusia välineitä kuten matkapuhelimet, Internetin WWW-sivut sekä jo vakiintuneemmat teksti-tv:n uutiset. Uusilla välineillä uutistietoa voidaan siirtää nopeasti ja uutisen pituuskin vaihtelee välineen mukaan. Esimerkiksi tekstiviestiuutisissa sekä teksti-tv:n uutisissa asia esitetään mahdollisimman lyhyesti ja vakiomittaisena. (Huovila 2001: 2, 78, 94.) Pidän Huovilan uutisvälinejaottelua perinteisiin ja uusiin välineisiin pidetään hieman puutteellisena ja karkeana sillä pelkästään jo uutisten esittämisen

12 11 mahdollistavia kannettavia matkaviestimiä on olemassa lukuisia erilaisia, ja jokainen näistä välineistä asettaa esitettävälle uutiselle omat ehtonsa. On totta, että uutisten pituus vaihtelee eri välineissä, mutta mobiiliuutisten ollessa kyseessä ei voida yleistää, että uutinen on aina vakiomittainen tietyssä välineessä kuten matkapuhelimessa. Tarkemmin katsottuna uutispituus riippuu myös matkapuhelimen tukemasta julkaisutekniikasta. Matkapuhelimessa käytetystä julkaisutekniikasta riippuen matkapuhelimella voidaan lukea vakiomittaisia tekstiviestiuutisia tai näitä jo pidempiä WAP-uutisia tai molempia.

13 12 3. MUUTTUVA MOBIILIUUTINEN Tässä tarkastelussa mobiiliuutisten kehitys koostuu verkkoteknologioiden, päätelaitteiden ja julkaisutekniikoiden kehityksestä. Aluksi kehityksen eri osat kootaan yhteen sekakoosteiseen käsitejärjestelmään kokonaiskuvan hahmottamiseksi. On huomattava, että verkkoteknologioiden kehitys vaikuttaa luonnollisesti myös matkaviestinten kehitykseen ja matkaviestimissä oleva tuki eri julkaisutekniikoille taas vaikuttaa lopulta siihen, minkälaisia mobiiliuutisia kullakin matkaviestimellä on mahdollista lukea. Tarkastelussa kehityskulkuja ei siis pidetä toisistaan irrallisina prosesseina, koska niistä kukin on välttämätön osa mobiiliuutisten kehitystä. Käsitteiden selventämiseksi kukin osio kuitenkin käsitellään itsenäisissä osioissaan. 3.1 Kehittymisen osa-alueet Loogiseen käsitejärjestelmään kuuluvia loogisia suhteita sekä koostumussuhteiseen käsitejärjestelmään kuuluvia koostumussuhteita voidaan yhdistää sekakoosteisessa käsitejärjestelmässä (Nuopponen 1994: 220). Looginen käsitejärjestelmä voi lähteä rakentumaan mistä tahansa käsitetyypistä, toisin kuin käsitteen kategoriasta riippuvainen koostumussuhteinen käsitejärjestelmä. Lähtökäsitteenä voi siis olla yhtä hyvin periaatetta, prosessia kuin konkreettista ulkomaailman oliotakin ilmaiseva käsite. (Nuopponen 1994: ) Loogisessa

14 13 käsitejärjestelmässä yleiskäsite eli yläkäsite jaetaan aina vain pienempiin osiin, yksilökäsitteisiin eli alakäsitteisiin. Jakoperusteena käsitteiden erottelemisessa toisistaan käytetään käsitepiirteitä eli tarkoitteissa havaittuja ominaisuuksia. Käsitteen sisältö muodostuu käsitepiirteistä kun taas käsitteen ala tarkoittaa niiden tarkoitteiden joukkoa, joilla on käsitteen sisältämät olennaiset käsitepiirteet eli ne piirteet, jotka ovat välttämättömiä, jotta tarkoite tunnistetaan tietyn käsitteen alaan kuuluvaksi. (Nuopponen 1994: 63, 84, 141.) Koostumussuhde perustuu kokonaisuuden ja sen osien väliseen suhteeseen. Alakäsite on koostumussuhteisessa käsitejärjestelmässä siis yläkäsitteen osa. Koostumussuhteisessa käsitejärjestelmässä yläkäsitettä kutsutaan kokonaisuuskäsitteeksi ja alakäsitteitä osakäsitteiksi. Kokonaisuus- ja osakäsitteet voidaan jakaa myös kanonisiin eli välttämättömiin sekä fakultatiivisiin eli valinnaisiin käsitteisiin. (Nuopponen 1994: 89, , ) Esimerkkinä kanonisista osakäsitteistä voidaan mainita sanomalehti. Sanomalehti koostuu useista eri jutuista kuten pääkirjoitus, uutiset, reportaasit sekä muut juttutyypit. Näistä jokainen osa on siinä mielessä sanomalehden kokonaisuuden kannalta välttämätön, että esimerkiksi pääkirjoitus ei voi yksinään edustaa käsitettä sanomalehti. Se on siis kanoninen suhteessa kokonaisuuskäsitteeseensä. Osakäsite on fakultatiivinen, jos se voi yksinäänkin edustaa kokonaisuuskäsitettä tai jos se on korvattavissa jollakin muulla osakäsitteellä ilman, että kokonaisuuskäsitettä tarvitsee muuttaa.

15 14 (Nuopponen 1994: 164.) Esimerkiksi jos kokonaisuuskäsitteenä on huonekalu, voi osakäsitteenä olla tuoli tai pöytä. Kumpikin niistä edustaa huonekalua yksinäänkin, muttei sulje silti toisiaan pois eli kumpikin niistä on korvattavissa muilla huonekalua edustavilla osakäsitteillä. Kuvio 3. Mobiiliuutisten kehittymisen osa-alueet (Selite: koostumussuhde=, looginen käsitesuhde= ) Edellä esitetyssä kuviossa mobiiliuutisten kehittymisen kokonaisuus on jaettu ensimmäisellä tasolla siihen kuuluviin osiin: verkkoteknologioihin, matkaviestimiin ja julkaisutekniikoihin. Jokaista näistä osista voidaan pitää kanonisessa koostumussuhteessa olevana osakäsitteenä suhteessa mobiiliuutisten kehittymiseen sillä ilman jonkin osakäsitteen olemassaoloa, mobiiliuutisten kehittyminen ei ole mahdollista. Toisella tasolla verkkoteknologiat on jaettu fakultatiivisten eli valinnaisten koostumussuhteiden perusteella Internet-verkkoon ja

16 15 matkaviestinverkkoon, kolmannella tasolla loogisten käsitesuhteiden perusteella neljään eri matkaviestinverkon sukupolveen, ja neljännellä tasolla toisen sukupolven verkkoteknologiat on jaettu vielä alalajeihin. Matkaviestimet on taas jaettu Antikaisen (2001: 12-13) luokittelua muokaten toisella tasolla luokkiin matkapuhelimet, mediapuhelimet ja kämmentietokoneet ja kolmannella tasolla vielä matkapuhelimien osalta GSM- ja WAP-puhelimiin. Julkaisutekniikat on jaettu toisella tasolla luokkiin SMS, WML, MMS ja HTML. 3.2 Verkkoteknologiat Mobiiliuutisten kehittyminen on osaltaan sidoksissa verkkoteknologioiden kehitykseen. Verkkoteknologiat voidaan jakaa kahteen luokkaan: matkaviestinverkko ja Internet-verkko. Jaon tekeminen on olennaista, koska osa mobiiliuutispalveluista on toteutettu matkaviestinverkkoon ja osa taas Internet-verkkoon kuuluvilla tekniikoilla. Tarkasteluni pääpaino on kuitenkin matkaviestinverkoissa. Matkaviestinverkkojen kehityksessä olennaista on tiedonsiirtonopeuksien kasvaminen, mikä taas vaikuttaa siihen, kuinka kätevää ja nopeaa mobiiliuutisia on käyttää. Seuraavaksi käsitellään ensin matkaviestinjärjestelmiä, jotka mahdollistavat mobiiliuutisten jakelussa tarvittavan tiedonsiirron. Käsittelystä rajataan pois lähiverkkotekniikat. Verkkoteknologioiden kehitystä tarkastellaan temporaalisina käsitesuhteina.

17 16 Temporaalinen käsitejärjestelmä rakentuu tarkoitteiden välisiin ajallisiin suhteisiin perustuvista temporaalisista käsitesuhteista kuten tapahtumat ja vaiheet. Olennaista näissä tapahtumissa ja prosesseissa on kuitenkin se, että ne ovat sidoksissa aikaan eli ne etenevät kronologisessa järjestyksessä aikajanalla. Temporaalisessa käsitesuhteessa olevat tapahtumat voivat olla konsekutiivisia eli toisiaan seuraavia, simultaanisia eli samanaikaisia, keskenään vaihtoehtoisia, vapaaehtoisia tai pakollisia. Konsekutiiviset tapahtumat esitetään graafisesti usein niin, että ne etenevät vertikaalisesti ylhäältä alas ja simultaanisuhteessa olevat horisontaalisesti vaakatasossa. On tavallista, että simultaaniset tapahtumat esitetään aikajärjestyksessä vasemmalta oikealle siten, että samanaikaiset tapahtumat kirjoitetaan allekkain. Tällöin vasemmanpuoleisinta tapahtumaa voidaan nimittää alkukäsitteeksi ja oikeanpuoleisinta loppukäsitteeksi. Väliin jäävät tapahtumat ovat välikäsitteitä. (Nuopponen 1994: 92, ) Konsekutiivinen tapahtumaketju voi olla suljettu eli sillä on selkeä alku- ja lopputapahtuma. Se voi olla myös avoin, jolloin lopputapahtumaa ei ole tai se on syklinen, jolloin lopputapahtumaa seuraa jälleen alkutapahtuma. Vapaaehtoiset tapahtumat eivät aina esiinny, mutta piirrettäessä temporaalista käsitejärjestelmää ne tulee ottaa esitykseen mukaan. Vaihtoehtoiset tapahtumat ovat kohtia, joissa prosessin kulku muuttuu. (Nuopponen 1994: ) Matkaviestinverkot voidaan jakaa eri sukupolviin. Tällä hetkellä eletään vielä toisen sukupolven verkkoteknologioiden aikakauden loppua, mutta

18 17 kehitys lähestyy jo kolmannen sukupolven verkkoteknologioita. Neljännen sukupolven verkkojen kehittelykin on jo käynnissä (Antikainen 2001:10). Matkaviestinsanastossa ensimmäisen sukupolven matkaviestinjärjestelmä määritellään analogisiin solukkojärjestelmiin perustuvaksi, toisen sukupolven matkaviestinjärjestelmä digitaaliseksi ja kapeakaistaiseksi matkaviestinjärjestelmäksi ja kolmannen sukupolven matkaviestinjärjestelmä taas digitaaliseksi laajakaistaiseksi matkaviestinjärjestelmäksi, jossa pyritään saamaan aikaan maailmanlaajuinen peittoalue. (Matkaviestinsanasto 2001: 42.) 1990-luvulla televiestintä koki suuria muutoksia, kun ensimmäisen sukupolven matkaviestinjärjestelmiin kuuluvasta NMT-verkosta (Nordic Mobiltelefon) siirryttiin vuonna 1992 GSM-verkkoon (Global System for Mobile Communications), ja samoihin aikoihin tapahtui Internetin läpimurto. Vuosien 1982 ja 1986 välillä käyttöönotettu NMT-verkko perustui analogisiin solukkojärjestelmiin, kun taas GSM-verkko on digitaalinen. Verkon digitalisointi on ollut edistyneiden telepalveluiden perusedellytys ja se saatiin Suomessa päätökseen vuonna (Sonera 2002a 1, 2002b 2 ; Matkaviestinsanasto 2001: 42.) Tavallisen GSM-verkon siirtonopeus on 9,6 kbit/s, mutta tehokkaampaa GSM-verkon koodaustapaa hyödyntävä, vuonna 1999 markkinoille tullut HSCSD-verkkoteknologia (High Speed Circuit Switched Data) yltää 14,4 kbit/s:n tiedonsiirtonopeuteen. Mikäli tiedon siirtoon käytetään yhtä aikaa HSCSD:n mahdollistamaa neljää kanavaa, nousee siirtonopeus kuitenkin nelinkertaiseksi. GSM-verkko kuuluu toisen sukupolven 1 <URL: 2 <URL:

19 18 matkaviestinjärjestelmiin ja HSCSD:a taas 2,5 sukupolven matkaviestinjärjestelmiin. (Antikainen 2001: 6.) GPRS (General Packet Radio System) on GSM-verkkojen hyödyntämä pakettipohjainen tiedonsiirtotapa, jossa siirrettävä tieto varustetaan lähettäjän ja vastaanottajan tiedoilla, ja se pilkotaan paketeiksi lähettämistä varten. GPRS:n avulla voidaan siirtää esimerkiksi kuvatietoa sekä käyttää WAP-palveluita ja sen tiedonsiirtonopeus vaihtelee 40 kbit/s:sta 115 kbit/s:iin. GPRS kuuluu 2,5 sukupolven matkaviestinjärjestelmiin. (Antikainen 2001: 6-7.) Ensimmäinen GPRS-verkko otettiin Suomessa käyttöön vuonna 2000 (Maunuksela-Malinen ). EDGE (Enhanced Data Rates in GSM Evolution) on nopea, liikkuvan kuvan siirtämisen mahdollistava verkkoteknologia, jonka siirtonopeus on enimmillään 384 kbit/s:a. Suomessa mahdollisesti käyttöönotettava EDGEverkko on toteutuessaan valtakunnallinen kattavuusalueeltaan. EDGE kuuluu 2,75 sukupolven matkaviestinjärjestelmiin. (Antikainen 2001: 7.) UMTS (Universal Mobile Telecommunication System) on jopa 2 Mbit/s:n tiedonsiirtonopeuteen yltävä, vain taajama-alueilla toimiva kolmannen sukupolven matkaviestinjärjestelmiin kuuluva verkko, joka mahdollistaa liikkuvan kuvan siirtämisen. Kolmannen sukupolven UMTS-verkkojen 3 <URL:http://www.tieke.fi/verkkojulkaisut.nsf/DUID/8D9A114048DEFD2AC2256A840022CE67?Open Document>

20 19 käyttöönoton on arvioitu sijoittuvan vuosien tienoille. (Antikainen 2001: 8.) Neljännen sukupolven verkkoteknologiat tulevat olemaan langattomia verkkoja ja ne ovat jo kehityksen alla. Kehitystä motivoi eri sukupolvien tekniikoiden ja niitä käyttävien sovellusten ja päätelaitteiden yhteensopimattomuusongelmat. (Sun Microsystems Oy ) Näin neljännen sukupolven verkoista pyritään luomaan sellaisia, että niitä voidaan käyttää sovelluksesta, päätelaitteesta ja verkkoratkaisusta riippumatta. Neljännen sukupolven verkkojen arvioidaan tulevat käyttöön vuoden 2008 tienoilla tai sen jälkeen. (Antikainen 2001: 10.) Kuvio 4. Verkkoteknologioiden kehitys 4 <URL:

21 20 Verkkoteknologioiden kehityksestä löydetään sekä konsekutiivisia että simultaanisia tapahtumia. Matkaviestinverkkojen kehitystä sukupolvesta toiseen voidaan pitää konsekutiivisena tapahtumaketjuna, jolla on avoin loppu eli kehitys jatkuu tulevaisuudessakin kohti neljännen sukupolven matkaviestinverkkoja. Internet- verkko on kehittynyt simultaanisesti matkatkaviestinverkkojen rinnalla 1990-luvun alkupuolelta lähtien. 3.3 Matkaviestimet Mobiilliuutisia luetaan kannettavien matkaviestimien avulla. Matkaviestimiä ovat erään jaottelun mukaan älypuhelimet, hakulaitteet, kämmenmikrot ja matkapuhelimet (Antikainen, Kostiainen, Södergård 1998: 13). Uudemman jaottelun mukaan matkaviestimiä ovat GSM- ja WAP-puhelimet, kämmentietokoneet ja sähkökirjat (Antikainen 2001: 12-13). Koska kaikkia ensimmäisessä jaottelussa mainittuja matkaviestimiä ei mainita toisessa jaottelussa ja päinvastoin, jäävät eri laitteiden väliset erot epäselväksi. Tämän vuoksi luon analyysin pohjaksi oman jaottelun, josta rajaan pois hakulaitteet ja sähkökirjan sillä en näe niitä Suomen mobiiliuutistarjonnan kannalta olennaisina. Jaotteluun otetaan mukaan ensimmäisellä tasolla matkapuhelimet, mediapuhelimet ja kämmentietokoneet. Matkapuhelimet jaetaan vielä toisella tasolla GSM- ja WAP-puhelimiin. Lopuksi esitän satelliittimallissa pelkistetysti mainitsemieni matkaviestinten suhteet eri verkkoteknologioihin.

22 21 Matkapuhelimella tarkoitetaan matkaviestintään tarkoitettua telepäätelaitetta, jota voidaan käyttää liikkeellä oltaessa tai ennalta määräämättömissä paikoissa (Matkaviestinsanasto 2001: 166). Matkapuhelimet voidaan jakaa edelleen sen mukaan, perustuvatko ne ensimmäisen, toisen vai kolmannen sukupolven matkaviestinjärjestelmiin. Matkapuhelimiin rajaan tässä kohdassa kuitenkin vain toisen sukupolven matkapuhelimet. Käsittelen kolmannen sukupolven matkapuhelimen, mediapuhelimen omassa osiossaan sillä mielestäni se ansaitsee multimediaominaisuuksiensa perusteella jo oman kategorian. Toisen ja kolmannen sukupolven matkapuhelimissa on sisäänrakennettuna mahdollisuudet tiedonsiirtoon. Toisen sukupolven GSM-puhelimissa suosituin tiedonsiirtotapa on lyhytsanomapalvelu SMS, jolla voidaan lähettää ja vastaanottaa lyhytsanomia kuten tekstiviestejä. Uutissisältöjen välittämisessä GSM-matkapuhelimiin käytetään lyhytsanomapalvelua. Muita GSM-puhelinten tiedonsiirtotapoja ovat siirrettävän datan mukaan jaoteltuina data- puhe- ja faksipalvelut. (Antikainen, Kostiainen, Södergård 1998: 17; Matkaviestinsanasto 2001: 138, 142, 152.) Viimeisimmissä GSM-puhelimissa on kuitenkin ollut jo mahdollisuus lähettää matkaviestinten välillä tekstin lisäksi myös yksinkertaisia kuvaviestejä (IDC Finland Oy 2001: 43). WAP (Wireless Application Protocol) eli langattoman viestinnän sovellusyhteyskäytäntö voidaan määritellä tavaksi hyödyntää Internetiä langattomien viestimien välityksellä. WAP-puhelimella tarkoitan tässä

23 22 jaottelussa matkapuhelinta, joka on varustettu edellä mainitun GSMpuhelimen perusominaisuuksien lisäksi WAP-selaimella. WAP-selaimen avulla matkapuhelimella voidaan käyttää WML-kuvauskielellä toteutettuja, Internet-palveluiden kaltaisia palveluita. (Matkaviestinsanasto 2001: ) Mediapuhelimella tarkoitetaan puhelinta, johon on esimerkiksi sisäänrakennettu digitaalikamera ja joka tarjoaa kuvien, tekstin ja äänen lähetysmahdollisuuden. Nokia 7650 puhelin on esimerkki tällaisesta mediapuhelimesta (vrt. Nokia ). Kämmentietokoneet ovat näppäimistön tai ohjauskynän avulla ohjattavia pieniä tietokoneita. Kämmentietokoneita voidaan muun muassa käyttää kalentereina ja muistilehtiöinä. (Matkaviestinsanasto 2001: 174.) Kämmentietokoneita kutsutaan myös PDA-laitteiksi. Nykyisin kämmentietokoneisiin saadaan myös Internet- ja puhelinominaisuudet. Kämmentietokoneiden kirjo on laaja, ja raja eri kämmentietokonetyyppien kuin myös kämmentietokoneiden ja matkapuhelimien välillä on nykyään häilyvä. Yhtä oikeaa jaottelua ei voida mielestäni tehdäkään, koska kämmentietokoneiden eri käyttöjärjestelmillä on tarjolla omat profiilinsa eri tyyppisille laitteille. Eri profiileilla tarkoitan sitä, onko kämmentietokoneen ohjaus kynä- vai näppäimistöpohjainen ja onko laitteeseen sisällytetty lisäksi puhelin. Tulevissa analyyseissä tarkoitan kämmentietokoneella laitetta, jossa on HTML-selain ja johon ei ole 5 <URL:

24 23 sisällytetty puhelinominaisuuksia. Tällöin kämmentietokone tarvitsee sisäänrakennetulla modeemilla varustettua käyttävää matkapuhelinta muodostaessaan yhteyden Internet-verkkoon. Tiedonsiirtonopeuteen vaikuttaa, käytetäänkö yhteyden muodostamisessa esimerkiksi HSCSD- tai GPRS-teknologiaa tukevaa puhelinta. Kuvio 5. Matkaviestimet suhteessa verkkoteknologioihin Tekemässäni satelliitimallissa sijoitan GSM- ja WAP-matkapuhelimen toisen sukupolven ja mediapuhelimen kolmannen sukupolven matkaviestinjärjestelmiin kuuluviksi laitteiksi. Kämmentietokoneen taas sijoitan verkkoteknologioista Internet-verkon alle painottaen näin kämmentietokoneen luonnetta taskukokoisena Internetin selailuun käytettävänä tietokoneena.

25 Julkaisutekniikat Seuraavaksi esitellään matkaviestimissä käytettyjä julkaisutekniikoita. Luettelo ei sisällä kaikkia olemassa olevia ja tulevia tekniikoita vaan käsittelyyn on rajattu tällä hetkellä mobiiliuutisten julkaisemisessa käytetyistä tekniikoista SMS, WML ja HTML sekä tulevaisuuden tekniikoista MMS. Lopuksi eri julkaisutekniikat on koottu sekakoosteiseen käsitejärjestelmään matkaviestinten kanssa. SMS (Short Message Service) on tietoliikennepalvelu lyhytsanomien lähettämistä varten Palvelua voidaan käyttää matkaviestimien lisäksi äänitaajuuspuhelimella, jolloin numerolla valitaan vakioviesti tai tietokoneella, jolloin lyhytsanoma lähetetään erityisen palvelun kautta. Tekstiviestien lähettäminen ja vastaanottaminen perustuu SMS-palveluun. (Matkaviestinsanasto 2001: 138, 144.) Ensimmäisiä tekstiviestipohjaisia sisältöpalveluita alettiin tarjota Suomessa vuonna 1995, jolloin yksityisviestintäkin yleistyi. Aluksi sisältöpalveluita ei tilattu tekstiviestillä vaan soittamalla palvelunumeroon. Soiton jälkeen tilaaja sai sovitun määrän uutisia tekstiviesteinä. (IDC Finland Oy 2001: 13, 14.) Alma Median Alexpress Oy aloitti ensimmäisenä maailmassa uutissähkeiden välityksen GSM-puhelimiin sekä teksti- että äänitiedostoina (Alma Media Oyj 1999: 35).

26 25 WML (Wireless Markup Language) on kuvauskieli, joka on suunniteltu langattomissa viestimissä käytettäviä sähköisiä aineistoja varten. WML muistuttaa HTML-kuvauskieltä, mutta on sitä suppeampi. (Matkaviestinsanasto 2001: 156.) Suomalaisista sanomalehdistä ensimmäisiä WML kuvauskielellä toteutettuja WAP-palveluita tarjosi Kauppalehti Online vuonna 1999 (Almamedia Oyj 1999: 49). Vuonna 2000 Alma Media avasi Port Alman, palvelukokonaisuuden, johon kuuluu niin tekstiviesti- kuin WAP-pohjaisia palveluita kuten uutis- ja sääpalveluita. Muista sanomalehdistä esimerkiksi Vasabladet ja Keskisuomalainen alkoivat tarjota WAP-uutisia myös vuoden 2000 aikana. (Antikainen 2001: ) SanomaWSOY:n 2ndhead-mobiiliportaali tuotiin markkinoille niinikään vuonna Matkapuhelinkäyttäjille tarjotaan portaalissa sekä WAP- että tekstiviestipohjaisia palveluita kuten uutisia, urheilutuloksia, osakekurssitietoa, soittoääniä ja logoja. (SanomaWSOY Oyj ; ; Antikainen 2001: 27.) MMS (Multimedia Messaging Service) on tietoliikennepalvelu, jonka avulla voidaan lähettää ja vastaanottaa tekstiä, ääntä, kuvia ja videota sisältäviä multimediasanomia (Mobile Streams Limited 2001: 3). MMS:n käyttöönotto luo uutisvälitykseen uudet mahdollisuudet, kun langattomilla päätelaitteilla käytettävien uutispalveluiden ei tarvitse enää olla vain tekstimuotoisia. MMS-palveluiden yleistyminen on kuitenkin osaltaan riippuvainen siitä, kuinka pian mediapuhelin yleistyy koko kansan käyttöön. 6 <URL:http://www.sanomawsoy.fi/ourbusinesses/default.asp?folder_id=27> 7 <URL:

mikä sen merkitys on liikkuvalle ammattilaiselle?

mikä sen merkitys on liikkuvalle ammattilaiselle? artikkeli WWAN-verkko WWAN-verkko: mikä sen merkitys on liikkuvalle ammattilaiselle? Nopeiden, saumattomien yhteyksien merkitys minkä tahansa yrityksen menestykseen sekä liikkuvan ammattilaisen tehokkuuteen

Lisätiedot

PIKAOPAS MODEM SETUP

PIKAOPAS MODEM SETUP PIKAOPAS MODEM SETUP Copyright Nokia Oyj 2003. Kaikki oikeudet pidätetään. Sisällysluettelo 1. JOHDANTO...1 2. MODEM SETUP FOR NOKIA 6310i -OHJELMAN ASENTAMINEN...1 3. PUHELIMEN VALITSEMINEN MODEEMIKSI...2

Lisätiedot

PIKAOPAS MODEM SETUP FOR NOKIA 6310. Copyright Nokia Oyj 2002. Kaikki oikeudet pidätetään.

PIKAOPAS MODEM SETUP FOR NOKIA 6310. Copyright Nokia Oyj 2002. Kaikki oikeudet pidätetään. PIKAOPAS MODEM SETUP FOR NOKIA 6310 Copyright Nokia Oyj 2002. Kaikki oikeudet pidätetään. Sisällysluettelo 1. JOHDANTO...1 2. MODEM SETUP FOR NOKIA 6310 -OHJELMAN ASENTAMINEN...1 3. PUHELIMEN VALITSEMINEN

Lisätiedot

VAASAN YLIOPISTO Humanistinen tiedekunta Viestintätieteiden laitos

VAASAN YLIOPISTO Humanistinen tiedekunta Viestintätieteiden laitos VAASAN YLIOPISTO Humanistinen tiedekunta Viestintätieteiden laitos Sirpa Haataja Multimediauutiset mobiiliviestintänä. Kuvaus multimediauutispalvelujen alkuvaiheesta Viestintätieteiden pro gradu Vaasa

Lisätiedot

Uusmedia kuluttajan silmin

Uusmedia kuluttajan silmin Uusmedia kuluttajan silmin Kansallisen multimediaohjelman Kuluttajatutkimukset-hanke SUB Göttingen 7 211790 524 2000 B4519 TEKNOLOGIAN KEHITTÄMISKESKUS Digitaalisen median raportti 2/98 Helsinki I998 Sisältö

Lisätiedot

Digitaalisen TV-verkon liikennepalvelujen kokeilut

Digitaalisen TV-verkon liikennepalvelujen kokeilut Digitaalisen TV-verkon liikennepalvelujen kokeilut FITS- syystapaaminen Jukka Andersson Digita Oy Jukka Andersson 30.10.2003 # 1 Digitaalisen television tulevaisuuden historia Business 2.0 lehti lokakuussa

Lisätiedot

Kirja on jaettu kahteen osaan: varsinaiseen- ja lisätieto-osioon. Varsinainen

Kirja on jaettu kahteen osaan: varsinaiseen- ja lisätieto-osioon. Varsinainen Alkusanat Tämän tieto- ja viestintätekniikan oppikirjan ensimmäinen versio (1. painos) syntyi vuonna 2006 Jyväskylän yliopiston tietotekniikan laitokselle tekemäni pro gradu -tutkielmani yhteydessä. Tutkimuksessani

Lisätiedot

Määräys teleliikenteen estoluokista

Määräys teleliikenteen estoluokista Viestintävirasto 35 Q/2014 M 1 (5) Määräys teleliikenteen estoluokista Annettu Helsingissä 8. päivänä joulukuuta 2014. Viestintävirasto on määrännyt 7. päivänä marraskuuta 2014 annetun tietoyhteiskuntakaaren

Lisätiedot

Enemmän irti kännykästä - Vodafone Push Email. Anssi Okkonen 8.5.2005

Enemmän irti kännykästä - Vodafone Push Email. Anssi Okkonen 8.5.2005 Enemmän irti kännykästä - Vodafone Push Email Anssi Okkonen 8.5.2005 Vodafone Push Email Puhelimessa aina sähköpostit, kalenteri ja osoitekirja ajantasalla Älykkäillä matkapuhelimilla Internet-selaimella

Lisätiedot

TERVEYDENHUOLLON XXVI ATK-PAIVAT 29. - 30.5.2000. Uudet langattomat tekniikat. professori Hannu J. Koivisto, Tampereen teknillinen korkeakoulu

TERVEYDENHUOLLON XXVI ATK-PAIVAT 29. - 30.5.2000. Uudet langattomat tekniikat. professori Hannu J. Koivisto, Tampereen teknillinen korkeakoulu Suomen Kuntaliitto Sairaalapalvelut TERVEYDENHUOLLON XXVI ATK-PAIVAT 29. - 30.5.2000 Uudet langattomat tekniikat professori Hannu J. Koivisto, Tampereen teknillinen korkeakoulu Tampereen teknilnen korkeakoulu

Lisätiedot

Kirja on jaettu kahteen osaan: varsinaiseen- ja lisätieto-osioon. Varsinainen

Kirja on jaettu kahteen osaan: varsinaiseen- ja lisätieto-osioon. Varsinainen Alkusanat Tämä tieto- ja viestintätekniikan oppikirja on päivitetty versio vuonna 2007 julkaisemastani Tieto- ja viestintätekniikka -oppikirjasta. Päivityksessä kirjan sisällöt on ajantasaistettu ja samalla

Lisätiedot

Teknisiä käsitteitä, lyhenteitä ja määritelmiä

Teknisiä käsitteitä, lyhenteitä ja määritelmiä Teknisiä käsitteitä, lyhenteitä ja määritelmiä Yleistä Asuinkiinteistön monipalveluverkko Asuinkiinteistön viestintäverkko, joka välittää suuren joukon palveluja, on avoin palveluille ja teleyritysten

Lisätiedot

Älypuhelimet. Sisällysluettelo

Älypuhelimet. Sisällysluettelo Älypuhelimet Jussi Huhtala Sisällysluettelo Älypuhelimen määritelmä Historia Laitteistoarkkitehtuuri Käyttöjörjestelmät Android Symbian ios Yhteenveto 1 Älypuhelin Puhelin joka sisältää normaalit puhelimen

Lisätiedot

Web-palveluiden toteutus älykortille

Web-palveluiden toteutus älykortille älykortille Jukka Hänninen Valvoja: Prof. Raimo Kantola Ohjaaja: DI Kaj Höglund, Elisa Oyj Sisältö Työn tausta Standardointi Älykortin web-palvelin Toteutus Hyödyt ja mahdollisuudet Kohdatut ongelmat Lopputulos

Lisätiedot

Televälittäjät ja mediatalot solmivat epäpyhiä liittoja

Televälittäjät ja mediatalot solmivat epäpyhiä liittoja Televälittäjät ja mediatalot solmivat epäpyhiä liittoja 5.10.2000 06:51 Operaattorit ja vanhat mediatalot ovat löytäneet toisensa ja uusia yhteistyökuvioita on paljon ilmassa: on perustettu kimppayrityksiä

Lisätiedot

Vaasan yliopisto kouluttaa uusia terminologian asiantuntijoita

Vaasan yliopisto kouluttaa uusia terminologian asiantuntijoita Vaasan yliopisto kouluttaa uusia terminologian asiantuntijoita Anita Nuopponen Vaasan yliopisto, viestintätieteet Anita.Nuopponen@uv a.f i Sisältö Terminologiaoppia 36 vuotta Vaasan yliopistossa Teknisen

Lisätiedot

S-38.1105 Tietoliikennetekniikan perusteet. Piirikytkentäinen evoluutio. Annukka Kiiski

S-38.1105 Tietoliikennetekniikan perusteet. Piirikytkentäinen evoluutio. Annukka Kiiski S-38.1105 Tietoliikennetekniikan perusteet Piirikytkentäinen evoluutio Annukka Kiiski Verkon topologia Kuvaa verkon rakenteen Fyysinen vs looginen topologia Tähti asema keskitin Perustopologioita Kahdenvälinen

Lisätiedot

Tulevaisuuden radio. Puheenvuoro Radiovuosi 2010 tilaisuudessa 21.1.2010 Tuija Aalto YLE Uudet palvelut Tulevaisuus Lab

Tulevaisuuden radio. Puheenvuoro Radiovuosi 2010 tilaisuudessa 21.1.2010 Tuija Aalto YLE Uudet palvelut Tulevaisuus Lab Tulevaisuuden radio Puheenvuoro Radiovuosi 2010 tilaisuudessa 21.1.2010 Tulevaisuus Lab Mediakäytön muutoksien ennakointi Avoin innovaatio ja tuotekehitys Toimintatapana verkostoituminen ja yhteistyö

Lisätiedot

YHDISTYKSEN VIESTINTÄ

YHDISTYKSEN VIESTINTÄ YHDISTYKSEN VIESTINTÄ Sisäinen viestintä - eri yhdistyksissä eri apuvälineitä, kuitenkin yleensä: Henkilökohtainen vuorovaikutus: puhelin, yhteiset kokoontumispaikat Jäsenkirje, sähköinen tai fyysinen

Lisätiedot

Connection Manager -käyttöohje

Connection Manager -käyttöohje Connection Manager -käyttöohje 1.0. painos 2 Sisältö Tee yhteysongelmien vianmääritys 10 Tietoja yhteydenhallintasovelluksesta 3 Näin pääset alkuun 3 Avaa yhteydenhallintasovellus 3 Tarkista nykyisen yhteyden

Lisätiedot

Sanomalehtitietokannoilla monipuolisuutta kirjastojen ja tietopalveluiden tarjontaan. Aleksi Tykkä LM Tietopalvelut Oy

Sanomalehtitietokannoilla monipuolisuutta kirjastojen ja tietopalveluiden tarjontaan. Aleksi Tykkä LM Tietopalvelut Oy Sanomalehtitietokannoilla monipuolisuutta kirjastojen ja tietopalveluiden tarjontaan Aleksi Tykkä LM Tietopalvelut Oy Palvelukonsepti Taustaa Tilastokeskuksen Tieto- ja viestintätekniikan käyttötutkimus

Lisätiedot

Mikä on internet, miten se toimii? Mauri Heinonen

Mikä on internet, miten se toimii? Mauri Heinonen Mikä on internet, miten se toimii? Mauri Heinonen Mikä on Internet? Verkkojen verkko Muodostettu liittämällä lukuisia aliverkkoja suuremmaksi verkoksi Sivustojen tekemiseen käytetään kuvauskielta HTML

Lisätiedot

Vinkkejä hankeviestintään

Vinkkejä hankeviestintään Vinkkejä hankeviestintään Viestintä vs. tiedottaminen Tiedon siirto ja vaihdanta kokonaisuutena Kanavina esim. nettisivut, intrat, uutiskirjeet, esitteet ja logot, kokoukset ja tilaisuudet, sosiaalinen

Lisätiedot

Vapaat ja langattomat näkökulmat tulevaisuuteen

Vapaat ja langattomat näkökulmat tulevaisuuteen Helia Metropolialueen vapaat langattomat verkot Helsinki, 30.3.2006 Vapaat ja langattomat näkökulmat tulevaisuuteen TkT Arto Karila Karila A. & E. Oy E-mail: arto.karila@karila.com Helia 30.3.2006-1 Konvergenssi

Lisätiedot

DAISY. Esteetöntä julkaisua

DAISY. Esteetöntä julkaisua DAISY Digital Accessible Information SYstem Esteetöntä julkaisua Markku Leino 27.4.2009 ESITYKSEN SISÄLTÖ Mikä on DAISY kirja? DAISY-järjestelmän lyhyt historia Miten rakentaa DAISY-kirja ja kirjatyypit

Lisätiedot

Monilla aloilla myös pukeutuminen ja käyttäytyminen ovat yrityksen visuaalisen linjan mukaista.

Monilla aloilla myös pukeutuminen ja käyttäytyminen ovat yrityksen visuaalisen linjan mukaista. PROFILOINNIN TYÖKALUT Yrityksen kaikilla merkeillä täytyy olla yhtenäinen linja. Visuaalinen kokonaisuus: symbolit, merkit, tunnukset, tunnusvärit, typografia muodostavat yhden eheän erottuvan linjan,

Lisätiedot

Käyttäjä mielessä. Sisältötuotantoa käyttäjälle. luento 13.10.04 / TTY. sohvi.sirkesalo@tamk.fi

Käyttäjä mielessä. Sisältötuotantoa käyttäjälle. luento 13.10.04 / TTY. sohvi.sirkesalo@tamk.fi Käyttäjä mielessä Sisältötuotantoa käyttäjälle luento 13.10.04 / TTY sohvi.sirkesalo@tamk.fi teemat sisällöntuotanto - määrittelyä ideointi, ongelma, tuotekehitys vastaanottajasta käyttäjä tarveskenaario,

Lisätiedot

Nokia Lifeblog 2.5 Nokia N76-1

Nokia Lifeblog 2.5 Nokia N76-1 Nokia Lifeblog 2.5 Nokia N76-1 2007 Nokia. Kaikki oikeudet pidätetään. Nokia, Nokia Connecting People, Nseries ja N76 ovat Nokia Oyj:n tavaramerkkejä tai rekisteröityjä tavaramerkkejä. Muut tässä asiakirjassa

Lisätiedot

Sosiaalisen median käyttö, merkitys ja vaikutukset Poimintoja tuloksista

Sosiaalisen median käyttö, merkitys ja vaikutukset Poimintoja tuloksista Sosiaalisen median käyttö, merkitys ja vaikutukset Poimintoja tuloksista Kari Elkelä, Itella BI Research series - Tutkimussarja 6/2012 28.6.2012 FOR INTERNAL USE ONLY VAIN SISÄISEEN KÄYTTÖÖN Television,

Lisätiedot

Ohjelma (09.00 11.30)

Ohjelma (09.00 11.30) 28.5.2008 1 Ohjelma (09.00 11.30) Tilaisuuden avaus Jukka Lehtinen, Toimitussihteeri, it-viikko TDC Zoo uuden ajan mobiiliratkaisu business-viidakkoon Pasi Mäki, Johtaja, TDC yritysmyynti Business Benefits

Lisätiedot

!?)&/&8-"1)#)7#-2-> ! 2-77""8"'+'0%/+-1#""8"'+'0%2/&-1#""8"'+'0%#)&##-8- !?)&/&8-"1)#)17+'%#-7&> ! 1$4##;*""##4($0%7&8+**)70%2-*8+*)0%#&"'+'%1$4##$6$

!?)&/&8-1)#)7#-2-> ! 2-778'+'0%/+-1#8'+'0%2/&-1#8'+'0%#)&##-8- !?)&/&8-1)#)17+'%#-7&> ! 1$4##;*##4($0%7&8+**)70%2-*8+*)0%#&'+'%1$4##$6$ Johdanto (luennon sisältö) Mitä on multimedia?!!"#$%&'%()*#"(+,"-.! ($$/"#+*($0%1&(2&'+'#"#0%342+/(+,"-!!)*#"(+,"-56$/6+7#+*($#! 6-#1)8-5-"1-"'+'%(+,"-0%#-/8"##-8-#%#+1'&*&9"-#0% *)&1"##+*)0%2-*8+*)'*--#)0%

Lisätiedot

Internetpalvelut. matkalla. 03.05.2012 Mikko Sairanen

Internetpalvelut. matkalla. 03.05.2012 Mikko Sairanen Internetpalvelut matkalla 03.05.2012 Mikko Sairanen Täyden palvelun mobiilitoimisto Suunnittelu Toteutus Tuki & ylläpito Jatkokehitys 2 Palvelut Mobiilisivustot ja sovellukset Tabletsovellukset Smart-TV

Lisätiedot

Home Media Server. Home Media Server -sovelluksen asentaminen tietokoneeseen. Mediatiedostojen hallinta. Home Media Server

Home Media Server. Home Media Server -sovelluksen asentaminen tietokoneeseen. Mediatiedostojen hallinta. Home Media Server 2007 Nokia. Kaikki oikeudet pidätetään. Nokia, Nokia Connecting People ja Nseries ovat Nokia Oyj:n tavaramerkkejä tai rekisteröityjä tavaramerkkejä. Muut tässä asiakirjassa mainitut tuotteiden ja yritysten

Lisätiedot

Office 2013 - ohjelmiston asennusohje

Office 2013 - ohjelmiston asennusohje Office 2013 - ohjelmiston asennusohje Tämän ohjeen kuvakaappaukset on otettu asentaessa ohjelmistoa Windows 7 käyttöjärjestelmää käyttävään koneeseen. Näkymät voivat hieman poiketa, jos sinulla on Windows

Lisätiedot

Tapio Kallioja toimitusjohtaja. Capital Markets Day 14.5.2003. SWelcom 14.5.2003

Tapio Kallioja toimitusjohtaja. Capital Markets Day 14.5.2003. SWelcom 14.5.2003 Tapio Kallioja toimitusjohtaja Capital Markets Day Nykyiset toiminta-alueet Kaupallinen televisio Digitaalinen maanpäällinen televisio Kaapelitelevisio Laajakaista-internet Digitaalinen kaapelitelevisio

Lisätiedot

Mikä mättää mobiilipalveluissa?

Mikä mättää mobiilipalveluissa? Mikä mättää mobiilipalveluissa? Diplomi-insinööri Mika Helenius Toimitusjohtaja 19.12.2005 Esitys Mermit lyhyesti Ekosysteemi Palvelut Kumppanit Tulevaisuus Diplomi-insinööri Mika Helenius s. 1966 Mermitin

Lisätiedot

YHTEISÖT. Sivut yhteisöjen omille esimerkeille Kalevassa. KALEVA OY Lekatie 1, 90140 OULU / PL 170, 90401 OULU / Puhelin (08) 5377 111 / www.kaleva.

YHTEISÖT. Sivut yhteisöjen omille esimerkeille Kalevassa. KALEVA OY Lekatie 1, 90140 OULU / PL 170, 90401 OULU / Puhelin (08) 5377 111 / www.kaleva. YHTEISÖT Sivut yhteisöjen omille esimerkeille Kalevassa KALEVA OY Lekatie 1, 90140 OULU / PL 170, 90401 OULU / Puhelin (08) 5377 111 / www.kaleva.fi KALEVA-KONSERNI Pohjois-Suomen suurin media-alan konserni

Lisätiedot

Welhon liiketoiminta osaksi DNA:ta 31.5.2010

Welhon liiketoiminta osaksi DNA:ta 31.5.2010 Welhon liiketoiminta osaksi DNA:ta 31.5.2010 Welhon liiketoiminta osaksi DNA:ta Perustiedot (1/2) Sanoma myy Suomen suurimman kaapelitelevisio-operaattori Welhon liiketoiminnan tietoliikennekonserni DNA:lle

Lisätiedot

Viestinnän tulevaisuus

Viestinnän tulevaisuus Viestinnän tulevaisuus Teknologia, asema ja mahdollisuudet Uhat ja turvallisuus Timo Lehtimäki Johtaja Viestintävirasto Viestintäverkot ja -palvelut nyt ja huomenna Käyttäjä Liityntäverkot xdsl Cable WiMAX

Lisätiedot

Sähköinen asiointi liikkuvan asiakkaan palveluverkot

Sähköinen asiointi liikkuvan asiakkaan palveluverkot Sähköinen asiointi liikkuvan asiakkaan palveluverkot Risto Carlson, ICT-johtaja, Digita Oy We deliver your content Suomen EDI-Leidit 27.9.2007 1 Agenda 1. Johdanto 2. Internetin historiaa 3. Langattomat

Lisätiedot

Viestintäsuunnitelma 2015

Viestintäsuunnitelma 2015 Viestintäsuunnitelma 2015 OAJ Varsinais-Suomen viestintää toteutetaan vuosittaisen viestintäsuunnitelman mukaisesti. Se noudattaa aina voimassa olevaa OAJ V-S:n viestintästrategian linjauksia. Viestintäsuunnitelma

Lisätiedot

KÄYTTÄJÄKOKEMUKSEN PERUSTEET, TIE-04100, SYKSY 2014. Käyttäjätutkimus ja käsitteellinen suunnittelu. Järjestelmän nimi. versio 1.0

KÄYTTÄJÄKOKEMUKSEN PERUSTEET, TIE-04100, SYKSY 2014. Käyttäjätutkimus ja käsitteellinen suunnittelu. Järjestelmän nimi. versio 1.0 KÄYTTÄJÄKOKEMUKSEN PERUSTEET, TIE-04100, SYKSY 2014 Käyttäjätutkimus ja käsitteellinen suunnittelu Järjestelmän nimi versio 1.0 Jakelu: Tulostettu: 201543 Samuli Hirvonen samuli.hirvonen@student.tut.fi

Lisätiedot

Kuinka mittaan mediatiedotteen vaikuttavuuden? 24.9.2015 Sanelma Helkearo M-Brain

Kuinka mittaan mediatiedotteen vaikuttavuuden? 24.9.2015 Sanelma Helkearo M-Brain Kuinka mittaan mediatiedotteen vaikuttavuuden? 24.9.2015 Sanelma Helkearo M-Brain M-Brain on globaalisti toimiva tietopalvelu-, teknologia- ja konsultointiyritys Palvelumme ja ratkaisumme on räätälöity

Lisätiedot

INTERNET-yhteydet E L E C T R O N I C C O N T R O L S & S E N S O R S

INTERNET-yhteydet E L E C T R O N I C C O N T R O L S & S E N S O R S INTERNET-yhteydet IP-osoite IP-osoitteen tarkoituksena on yksilöidä laite verkossa. Ip-osoite atk-verkoissa on sama kuin puhelinverkossa puhelinnumero Osoite on muotoa xxx.xxx.xxx.xxx(esim. 192.168.0.1)

Lisätiedot

Elisa Paketti näin se toimii

Elisa Paketti näin se toimii Elisa Paketti näin se toimii Mistä Elisa Paketti koostuu? Elisa Paketti on kätevä tapa hankkia puhelin ja liittymä yhdessä. Elisa Paketti koostuu yleensä puhelimesta ja puhepaketista. Lisäksi voit valita

Lisätiedot

Eväitä hankkeesta tiedottamiselle. Kenelle, mitä, miksi ja miten? Aino Kivelä / CIMO 2015

Eväitä hankkeesta tiedottamiselle. Kenelle, mitä, miksi ja miten? Aino Kivelä / CIMO 2015 Eväitä hankkeesta tiedottamiselle Kenelle, mitä, miksi ja miten? Aino Kivelä / CIMO 2015 Miksi tiedottaa (median kautta)? Tulosten levittäminen on osa hanketta Hankkeen tulokset saadaan nopeasti ja tasapuolisesti

Lisätiedot

DVB- ja internet-palvelut saman vastaanottimen kautta

DVB- ja internet-palvelut saman vastaanottimen kautta DVB- ja internet-palvelut saman vastaanottimen kautta Timo Santi 8.11.2012 Termiviidakko Epäviralliset tulkinnat Termi OTT (Over The Top) Connected TV IPTV Internet TV Web TV Cord Cutters Tulkinta Internetin

Lisätiedot

Tiedotetta tekemään. Tarja Chydenius Anna Perttilä

Tiedotetta tekemään. Tarja Chydenius Anna Perttilä Tiedotetta tekemään Tarja Chydenius Anna Perttilä Tiedotetta tekemään 1 Tavoite 2 Kohderyhmä 3 Uutiskriteerejä 4 Sisältö 4.1 Asia 4.2 Sisällönrakenne 4.3 Otsikko 4.4 Sisällön kieli 7 Tiedotteen muoto 7

Lisätiedot

Sisäilmaston mittaus hyödyntää langatonta anturiteknologiaa:

Sisäilmaston mittaus hyödyntää langatonta anturiteknologiaa: Ismo Grönvall/Timo/TUTA 0353064 Tehtävä 5: Sisäilmaston mittaus hyödyntää langatonta anturiteknologiaa: Ihmiset viettävät huomattavan osan (>90 %) ajasta sisätiloissa. Sisäilmaston laatu on tästä syystä

Lisätiedot

PUHELINMYYNNIN RAJOITUSPALVELU - PUHELIN- ROBINSON USEIN KYSYTTYJÄ KYSYMYKSIÄ

PUHELINMYYNNIN RAJOITUSPALVELU - PUHELIN- ROBINSON USEIN KYSYTTYJÄ KYSYMYKSIÄ PUHELINMYYNNIN RAJOITUSPALVELU - PUHELIN- ROBINSON USEIN KYSYTTYJÄ KYSYMYKSIÄ Mikä Puhelintarjonnan rajoituspalvelu eli Robinson- palvelu on? Lain mukaan kuluttaja voi antaa puhelinmyyntiä koskevan kiellon

Lisätiedot

Verkkosyöte on erityinen tiedostomuoto, jonka avulla sivustojen päivityksiä voi jakaa nopeasti ja tehokkaasti.

Verkkosyöte on erityinen tiedostomuoto, jonka avulla sivustojen päivityksiä voi jakaa nopeasti ja tehokkaasti. Kiravo - kirjasto avoimena oppimisympäristönä Biblär - biblioteket som ett öppet lärcentrum Kiravo 2013 Mikä on verkkosyöte? Verkkosyöte on erityinen tiedostomuoto, jonka avulla sivustojen päivityksiä

Lisätiedot

S-38.118 Teletekniikan perusteet

S-38.118 Teletekniikan perusteet S-38.118 Teletekniikan perusteet Laskuharjoitus 3 Paketoinnin hyötysuhde 1 Harjoitus 3 koostuu: Demoluento (45 min) Datan siirtäminen Internetissä yleensä Laskuesimerkki datan siirtämisestä Äänen siirtäminen

Lisätiedot

Mitä mediassa tapahtuu?

Mitä mediassa tapahtuu? Mitä mediassa tapahtuu? 12 maakuntalehden yhteistä valtakunnallista toimitusta rakentava päätoimittaja Matti Posio Lännen Media Oy Northern Glow, Oulu 29.8.2014 Tulevaisuus on jo täällä. Se on vain jakautunut

Lisätiedot

Langattoman kotiverkon mahdollisuudet

Langattoman kotiverkon mahdollisuudet Langattoman kotiverkon mahdollisuudet Tietoisku 5.4.2016 mikko.kaariainen@opisto.hel.fi Lataa tietoiskun materiaali netistä, kirjoita osoite selaimen osoitelokeroon: opi.opisto.hel.fi/mikko Tietoverkot

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 23 päivänä joulukuuta 2014. 1246/2014 Valtioneuvoston asetus. radiotaajuuksien käytöstä ja taajuussuunnitelmasta

Julkaistu Helsingissä 23 päivänä joulukuuta 2014. 1246/2014 Valtioneuvoston asetus. radiotaajuuksien käytöstä ja taajuussuunnitelmasta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 23 päivänä joulukuuta 2014 1246/2014 Valtioneuvoston asetus radiotaajuuksien käytöstä ja taajuussuunnitelmasta Annettu Helsingissä 18 päivänä joulukuuta 2014

Lisätiedot

Movikan CallMEDIA-palvelut

Movikan CallMEDIA-palvelut Movikan CallMEDIA-palvelut kuluttaja osaksi Median sisältöä Älykkäät Puhe- ja Viestipalvelut CallTV-palvelut Älykkäät Puhe- ja Viestipalvelut interaktiivista sisältöä medioille IVR-, SMS- ja älypuhelintekniikka

Lisätiedot

Ilonan ja Haban aamu Pariskunnalle tulee Aamulehti, mutta kumpikaan ei lue sitä aamulla: ei ehdi, eikä jaksa edes lähteä hakemaan lehteä kauempana sijaitsevasta postilaatikosta. Haba lukee Aamulehden aina

Lisätiedot

Mobiilipalvelut kirjastoissa Juha Hälinen verkkopalvelusuunnittelija

Mobiilipalvelut kirjastoissa Juha Hälinen verkkopalvelusuunnittelija Mobiilipalvelut kirjastoissa Juha Hälinen verkkopalvelusuunnittelija Jyväskylän kaupunginkirjasto Kirjastoiden ja kännyköiden monimutkainen suhde Tilastoja ja historiaa WAP1.0 vuonna 1998 Nokia Communicatorilla

Lisätiedot

PIKAOHJE MODEM OPTIONS for Nokia 7650

PIKAOHJE MODEM OPTIONS for Nokia 7650 PIKAOHJE MODEM OPTIONS for Nokia 7650 Copyright 2002 Nokia. Kaikki oikeudet pidätetään 9354501 Issue 2 Sisällysluettelo 1. JOHDANTO...1 2. MODEM OPTIONS FOR NOKIA 7650:N ASENTAMINEN...1 3. PUHELIMEN VALITSEMINEN

Lisätiedot

GRAAFINEN OHJEISTUS OSA 1

GRAAFINEN OHJEISTUS OSA 1 GRAAFINEN OHJEISTUS OSA 1 Kaikki asiakkaidemme tarpeet liittyvät oman näkemyksen välittämiseen toiselle ihmiselle. Vain siitä on kyse, ja vain se on tärkeää. Olipa näkemys tarkoitettu sähköasentajalle,

Lisätiedot

2007 Nokia. Kaikki oikeudet pidätetään. Nokia, Nokia Connecting People, Nseries ja N77 ovat Nokia Oyj:n tavaramerkkejä tai rekisteröityjä

2007 Nokia. Kaikki oikeudet pidätetään. Nokia, Nokia Connecting People, Nseries ja N77 ovat Nokia Oyj:n tavaramerkkejä tai rekisteröityjä Nokia Lifeblog 2.5 2007 Nokia. Kaikki oikeudet pidätetään. Nokia, Nokia Connecting People, Nseries ja N77 ovat Nokia Oyj:n tavaramerkkejä tai rekisteröityjä tavaramerkkejä. Muut tässä asiakirjassa mainitut

Lisätiedot

SG550. Riistakameran MMS- ja GPRS- asetukset

SG550. Riistakameran MMS- ja GPRS- asetukset SG550 Riistakameran MMS- ja GPRS- asetukset Tuupakantie 3, 01740 1 FSM Tekninen tuki 0600 16160 Ensimmäiseksi: Valitse riistakameraan liittymä operaattorilta MMS ja/tai GPRS(data) ominaisuuksilla. Muistathan,

Lisätiedot

Vaatimusmäärittely Ohjelma-ajanvälitys komponentti

Vaatimusmäärittely Ohjelma-ajanvälitys komponentti Teknillinen korkeakoulu 51 Vaatimusmäärittely Ohjelma-ajanvälitys komponentti Versio Päiväys Tekijä Kuvaus 0.1 21.11.01 Oskari Pirttikoski Ensimmäinen versio 0.2 27.11.01 Oskari Pirttikoski Lisätty termit

Lisätiedot

SYMBIANIN SERIES 60 JA PUHELIMEN PERUSTOIMINNOT

SYMBIANIN SERIES 60 JA PUHELIMEN PERUSTOIMINNOT T-121.200 KÄYTTÖLIITTYMÄPSYKOLOGIA SYMBIANIN SERIES 60 JA PUHELIMEN PERUSTOIMINNOT Kirsi Männistö kmannist@cc.hut.fi T-121.200 Käyttöliittymäpsykologia 1 (7) Kirsi Männistö Sisällysluettelo 1 JOHDANTO...

Lisätiedot

Digisovittimien testaus ja laitteiden linkitys HDpalveluissa. Timo Santi DigiPhilos Oy

Digisovittimien testaus ja laitteiden linkitys HDpalveluissa. Timo Santi DigiPhilos Oy Digisovittimien testaus ja laitteiden linkitys HDpalveluissa Timo Santi DigiPhilos Oy CA-linkitysprojektin tavoitteet Saada korkealaatuista, kuluttajaa kiinnostavaa HD-sisältöä tarjolle Suomen kaapelitelevisioverkkoihin.

Lisätiedot

Sisällönanalyysi. Sisältö

Sisällönanalyysi. Sisältö Sisällönanalyysi Kirsi Silius 14.4.2005 Sisältö Sisällönanalyysin kohde Aineistolähtöinen sisällönanalyysi Teoriaohjaava ja teorialähtöinen sisällönanalyysi Sisällönanalyysi kirjallisuuskatsauksessa 1

Lisätiedot

EDUBOX opetusvideopalvelu

EDUBOX opetusvideopalvelu KÄYTTÖOHJE v17072015 EDUBOX opetusvideopalvelu Sisällysluettelo Edubox online video tutorial library 2 Yleistä 3 Rekisteröityminen Käyttöoikeuden hankinta Käyttäjäryhmän valinta Käyttöliittymä 7 Kurssinäkymä

Lisätiedot

Agenda. Johdanto Ominaispiirteitä Kokonaisjärjestelmän määrittely Eri alojen edustajien roolit Sulautetut järjestelmät ja sulautettu ohjelmointi

Agenda. Johdanto Ominaispiirteitä Kokonaisjärjestelmän määrittely Eri alojen edustajien roolit Sulautetut järjestelmät ja sulautettu ohjelmointi 1. Luento: Sulautetut Järjestelmät Arto Salminen, arto.salminen@tut.fi Agenda Johdanto Ominaispiirteitä Kokonaisjärjestelmän määrittely Eri alojen edustajien roolit Sulautetut järjestelmät ja sulautettu

Lisätiedot

FiSMA 1.1 Toiminnallisen laajuuden mittausmenetelmä Ohje monikerrosarkkitehtuurin mittaamiseen

FiSMA 1.1 Toiminnallisen laajuuden mittausmenetelmä Ohje monikerrosarkkitehtuurin mittaamiseen FiSMA 1.1 Monikerrosarkkitehtuuri 1 (7) FiSMA 1.1 Toiminnallisen laajuuden mittausmenetelmä Ohje monikerrosarkkitehtuurin mittaamiseen 1. Yleiset periaatteet FiSMA 1.1 -menetelmässä mitataan sovellusperiaatteen

Lisätiedot

Asiakaslehden rooli ja näkymät viestinnässä 2015-2020. Kari Tervonen, roadmap director N2, 12.4. 2011

Asiakaslehden rooli ja näkymät viestinnässä 2015-2020. Kari Tervonen, roadmap director N2, 12.4. 2011 Asiakaslehden rooli ja näkymät viestinnässä 2015-2020 Kari Tervonen, roadmap director N2, 12.4. 2011 N2 on markkinointi- ja palvelumuotoilutoimisto. Identity Crystallization of the brand essence Strategies

Lisätiedot

83450 Internetin verkkotekniikat, kevät 2002 Tutkielma

83450 Internetin verkkotekniikat, kevät 2002 Tutkielma <Aihe> 83450 Internetin verkkotekniikat, kevät 2002 Tutkielma TTKK 83450 Internetin verkkotekniikat Tekijät: Ryhmän nro:

Lisätiedot

AntenniTV kaikkialle, kaikkiin päätelaitteisiin

AntenniTV kaikkialle, kaikkiin päätelaitteisiin AntenniTV kaikkialle, kaikkiin päätelaitteisiin Cable Days 17.4.2012 Vesa Erkkilä vesa.erkkila(a)digita.fi MobiiliTV vai TV mobiililaitteissa? Erillisen broadcast-verkon (esim. DVB-H) kautta toteutettu

Lisätiedot

Sosiaalinen media Facebook, Twitter, Nimenhuuto

Sosiaalinen media Facebook, Twitter, Nimenhuuto Sosiaalinen media Facebook, Twitter, Nimenhuuto Jani Koivula, 21.11.2010 Kuka on se oikea? 23.11.2010 TULe urheiluseuraan liikkumaan 2 Ovatko sidosryhmänne sosiaalisessa mediassa? Oletteko te? Sosiaalisen

Lisätiedot

Minun mediapäiväni 2012 kuluttajatutkimuksen yhteenveto. Lisätietoja: kristiina.markkula@vkl.fi

Minun mediapäiväni 2012 kuluttajatutkimuksen yhteenveto. Lisätietoja: kristiina.markkula@vkl.fi Minun mediapäiväni 2012 kuluttajatutkimuksen yhteenveto Lisätietoja: kristiina.markkula@vkl.fi Kuluttajatutkimukset 2012 Mediaan koukuttuminen ja fragmentoitunut media käyttö: edelläkävijänuoret ja nuoret

Lisätiedot

BLOGGER. ohjeita blogin pitämiseen Googlen Bloggerilla

BLOGGER. ohjeita blogin pitämiseen Googlen Bloggerilla BLOGGER ohjeita blogin pitämiseen Googlen Bloggerilla Sisältö Blogin luominen... 1 Uuden blogitekstin kirjoittaminen... 4 Kuvan lisääminen blogitekstiin... 5 Lisää kuva omalta koneelta... 6 Lisää kuva

Lisätiedot

PIKAOPAS. Nokia Connectivity Cable Drivers -ohjainten asentaminen

PIKAOPAS. Nokia Connectivity Cable Drivers -ohjainten asentaminen PIKAOPAS Nokia Connectivity Cable Drivers -ohjainten asentaminen Sisällysluettelo 1. Johdanto...1 2. Mitä tarvitaan...1 3. Nokia Connectivity Cable Drivers -ohjainten asentaminen...2 3.1 Ennen asennusta...2

Lisätiedot

Tässä on ehdotuksemme Metkan sivujen uudesta konseptista.

Tässä on ehdotuksemme Metkan sivujen uudesta konseptista. Hei Anu, Tässä on ehdotuksemme Metkan sivujen uudesta konseptista. Ehdotuksessamme olemme selkiyttäneet sivujen rakennetta, lisänneet interaktiivisuutta ja tuoneet lisää visuaalista sisältöä sivuille.

Lisätiedot

Verkkopalveluiden saavutettavuus

Verkkopalveluiden saavutettavuus Verkkopalveluiden saavutettavuus Puhuja: Ossi Nykänen Tampereen teknillinen yliopisto, Hypermedialaboratorio, W3C Suomen toimisto Paikka: Helsinki, Tieteiden talo, 24.3.2011 Johdanto Verkkopalvelun saavutettavuus

Lisätiedot

LTE-teknologia laajenee koko Suomeen. Mobiiliverkot kehittyy

LTE-teknologia laajenee koko Suomeen. Mobiiliverkot kehittyy LTE-teknologia laajenee koko Suomeen Mobiiliverkot kehittyy Elisa 4G lyhyesti: Lisätietoja: www.elisa.fi/4g 4G eli ns. neljännen sukupolven mobiilitekniikka on jatkoa jo laajasti käytössä olevalle 3G-tekniikalle.

Lisätiedot

Diplomityöseminaari. 8.12.2005 Teknillinen Korkeakoulu

Diplomityöseminaari. 8.12.2005 Teknillinen Korkeakoulu Diplomityöseminaari 8.12.2005 Teknillinen Korkeakoulu Työn otsikko: Tekijä: Valvoja: Ohjaaja: Tekninen tiedonhankinta ja yrityksen tietojen turvaaminen Pekka Rissanen Prof Sven-Gustav Häggman DI Ilkka

Lisätiedot

ATK yrittäjän työvälineenä

ATK yrittäjän työvälineenä ATK yrittäjän työvälineenä Internet viestintä- ja kauppakanavana Timo Laapotti / F4U - Foto For You f4u@f4u.fi http://f4u.fi/mlykl/ 27.5.2008 Tietoverkko Tietoverkossa on yhteen kytkettyjä tietokoneita.

Lisätiedot

Omat Lähdöt ohjelmointirajapinta: Versio 1.01

Omat Lähdöt ohjelmointirajapinta: Versio 1.01 Sivu 1(19) Omat Lähdöt ohjelmointirajapinta: Versio 1.01 Seasam House Oy Helsingin seudun liikenne Hyväksynyt: Päivämäärä: Hyväksynyt: Päivämäärä: www.seasam.com Sivu 2(19) Versio historia Versio 0.01

Lisätiedot

MOBISITE-TYÖKALUN SISÄLTÄMÄT TOIMINNOT

MOBISITE-TYÖKALUN SISÄLTÄMÄT TOIMINNOT MOBISITE-TYÖKALU MobiSite on työkalu matkapuhelimeen soveltuvan mobiilisivuston rakentamiseen. AIMO-järjestelmän jatkuvasti päivittyvä päätelaitetunnistus tunnistaa useimmat puhelinmallit ja mukauttaa

Lisätiedot

Tiedonhallinnan perusteet. Viikko 1 Jukka Lähetkangas

Tiedonhallinnan perusteet. Viikko 1 Jukka Lähetkangas Tiedonhallinnan perusteet Viikko 1 Jukka Lähetkangas Kurssilla käytävät asiat Tietokantojen toimintafilosofian ja -tekniikan perusteet Tiedonsäilönnän vaihtoehdot Tietokantojen suunnitteleminen internetiä

Lisätiedot

Kuinka mittaan lehdistötiedotteen vaikuttavuuden?

Kuinka mittaan lehdistötiedotteen vaikuttavuuden? Kuinka mittaan lehdistötiedotteen vaikuttavuuden? 11.2.2015 Sanelma Helkearo M-Brain 1 M-Brain Mitä me teemme? M-Brain on globaalisti toimiva tietopalveluyritys, jolla on toimistot seitsemässä maassa.

Lisätiedot

Uutta tekniikkaa uutta liiketoimintaa

Uutta tekniikkaa uutta liiketoimintaa Uutta tekniikkaa uutta liiketoimintaa Tapio Kallioja toimitusjohtaja, CMD, 7.6.2004 Maanpäällinen digitaalinen televisio Lisää myyntiä Kustannussäästöjä Uusia palveluja Digitaalinen lähetysverkko Vaihe

Lisätiedot

IAB Finland Suositus mobiilimainonnan yleisestä ohjeistuksesta

IAB Finland Suositus mobiilimainonnan yleisestä ohjeistuksesta IAB Finland Suositus mobiilimainonnan yleisestä ohjeistuksesta 2015 IAB Finlandin Mobiilityöryhmä on laatinut yksinkertaisen listan mobiilimainonnan toteuttamiseen liittyvistä asioista, jotka erityisesti

Lisätiedot

Tieteellisen artikkelin kirjoittaminen ja julkaiseminen

Tieteellisen artikkelin kirjoittaminen ja julkaiseminen Tieteellisen artikkelin kirjoittaminen ja julkaiseminen Dosentti Mikko Ketola Kirkkohistorian laitos Workshop tohtorikurssilla toukokuussa 2008 Teologinen tiedekunta Workshopin sisältö Miksi kirjoittaa

Lisätiedot

Kuluttajat ja uuden teknologian hyväksyminen. Kuluttajan ja markkinoijan suhde tulevaisuudessa Anu Seisto, VTT

Kuluttajat ja uuden teknologian hyväksyminen. Kuluttajan ja markkinoijan suhde tulevaisuudessa Anu Seisto, VTT Kuluttajat ja uuden teknologian hyväksyminen Kuluttajan ja markkinoijan suhde tulevaisuudessa Anu Seisto, VTT 2 Miksi kuluttaja / käyttäjänäkökulma on mielenkiintoinen? Jokainen käyttäjä havainnoi teknologian

Lisätiedot

VALO ja tietoyhteiskunnan kehitysvaihtoehdot

VALO ja tietoyhteiskunnan kehitysvaihtoehdot VALO ja tietoyhteiskunnan kehitysvaihtoehdot Jussi Silvonen Joensuun VALO -päivä, 8. 5. 2009 (http://jinux.pokat.org/jussi/) Esityksen rakenne Torikatu 10, Joensuu, SONY Bravia, Lieksan koulut = mitä yhteistä?

Lisätiedot

Suomen kielen Osaamispyörä -työkalu

Suomen kielen Osaamispyörä -työkalu Suomen kielen Osaamispyörä -työkalu Tavoitteet Kohderyhmät Käyttö Suomen kielen Osaamispyörän tavoitteena on tehdä näkyväksi maahanmuuttajataustaisten työntekijöiden suomen kielen osaamista. Osaamispyörä

Lisätiedot

mahdollisuuksia paikallisyhdistyksille Suomen omaishoitajien verkosto 26.10.2011

mahdollisuuksia paikallisyhdistyksille Suomen omaishoitajien verkosto 26.10.2011 Sosiaalinen media mahdollisuuksia paikallisyhdistyksille Suomen omaishoitajien verkosto 26.10.2011 1 Sosiaalisen median määrittely Sosiaalinen media on tietoverkkoja ja tietotekniikkaa hyödyntävä viestinnän

Lisätiedot

Elisa Ring. Yleisopas. Elisa Oyj, PL 1, 00061 ELISA, Y-tunnus 011650-6, Kotipaikka: Helsinki

Elisa Ring. Yleisopas. Elisa Oyj, PL 1, 00061 ELISA, Y-tunnus 011650-6, Kotipaikka: Helsinki Elisa Ring Yleisopas Elisa Ring Yleisopas 2 Sisällys 1. Johdanto... 3 Puhelujen ohjausperiaatteet... 3 2. Käyttäjäryhmät... 5 Elisa Ring -pääkäyttäjä... 5 Elisa Ring -asiakaspalvelupäällikkö...6 Elisa

Lisätiedot

PUSH palvelut mobiilikehityksessä: Android ja Windows phone 7. Pauli Kettunen

PUSH palvelut mobiilikehityksessä: Android ja Windows phone 7. Pauli Kettunen PUSH palvelut mobiilikehityksessä: Android ja Windows phone 7 Pauli Kettunen Esityksen rakenne 1. Taustaa 2. Push web-ohjelmoinnissa Comet Interaktiomallit 3. Push älypuhelinalustoilla Deacon pilvipalveluna

Lisätiedot

Linux rakenne. Linux-järjestelmä koostuu useasta erillisestä osasta. Eräs jaottelu: Ydin Komentotulkki X-ikkunointijärjestelmä Sovellusohjelmat

Linux rakenne. Linux-järjestelmä koostuu useasta erillisestä osasta. Eräs jaottelu: Ydin Komentotulkki X-ikkunointijärjestelmä Sovellusohjelmat Linux rakenne Linux-järjestelmä koostuu useasta erillisestä osasta. Eräs jaottelu: Ydin Komentotulkki X-ikkunointijärjestelmä Sovellusohjelmat Linux ydin Ytimen (kernel) päätehtävä on tarjota rajapinta

Lisätiedot

Kuinka saat viestisi perille? Sirpa Mustonen, Motiva LIVE-tilaisuus 17. 18.4.

Kuinka saat viestisi perille? Sirpa Mustonen, Motiva LIVE-tilaisuus 17. 18.4. Kuinka saat viestisi perille? Sirpa Mustonen, Motiva LIVE-tilaisuus 17. 18.4. Luontokuvat: Sirpa Mustonen aloitusdiassa Matkalla ylös Muut symbolikuvat: istockphoto Yhteinen kieli, ymmärrettävä viesti!

Lisätiedot

Tuotantokoneen langaton etädiagnostiikka

Tuotantokoneen langaton etädiagnostiikka Tuotantokoneen langaton etädiagnostiikka Esa Salminen esa@ac.tut.fi Jari Seppälä Puh. (03) 3115 2967, telefax (03) 3115 2340, jari.seppala@tut.fi Mikko Salmenperä Puh. (03) 3115 4203, telefax (03) 3115

Lisätiedot