VAASAN YLIOPISTO Humanistinen tiedekunta Viestintätieteiden laitos

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "VAASAN YLIOPISTO Humanistinen tiedekunta Viestintätieteiden laitos"

Transkriptio

1 VAASAN YLIOPISTO Humanistinen tiedekunta Viestintätieteiden laitos Sirpa Kellomäki Käsiteanalyysi mobiiliuutisista eri verkkoteknologioiden aikakausilla Multimediaviestinnän seminaari Vaasa 2002

2 1 SISÄLLYSLUETTELO TIIVISTELMÄ 1. JOHDANTO Tavoite ja tutkimusmenetelmä Tutkimusaineisto 4 2. TÄRKEIMMÄT KÄSITTEET Tarkoite, käsite, termi ja määritelmä Mobiiliviestinnän määritelmiä Uutinen 9 3. MUUTTUVA MOBIILIUUTINEN Kehittymisen osa-alueet Verkkoteknologiat Matkaviestimet Julkaisutekniikat PÄÄTÄNTÖ 28 LÄHDELUETTELO 30 LIITE 1 35

3 2 VAASAN YLIOPISTO Tekijä: Sirpa Kellomäki Tutkielman nimi: Mobiiliuutiset. Käsiteanalyysi mobiiliuutisista eri verkkoteknologioiden aikakausilla Tutkielman laji: Multimediaviestinnän seminaarityö Tiedekunta: Humanistinen tiedekunta Laitos: Viestintätieteiden laitos Oppiaine: Viestintätieteet Työn ohjaaja: Outi Järvi Valmistumisvuosi: 2002 TIIVISTELMÄ Tutkielma käsittelee mobiiliuutisten käsitettä ja sen kehittymistä. Tavoitteena on selvittää mobiiliuutispalveluiden kehittymiseen vaikuttavia verkkoteknologioita, matkaviestimiä ja julkaisutekniikoita ja siten selventää mobiiliuutisten monimerkityksistä käsitettä. Tutkimusmenetelmänä käytetään käsiteanalyysiä. Analyysin kohteena ovat mobiiliviestinnän tarkastelunäkökulmat, mobiiliuutisten kehittymisen osaalueet, verkkoteknologiat, matkaviestimet ja julkaisutekniikat. Analyysin tuloksena tehdään yhteenveto siitä, mitä mobiiliuutiset ovat alussa olleet ja miten ne ovat kehittyneet nykyhetkeen mennessä. Lisäksi luodaan päätelmä, jonka mukaan mobiiliuutisten käsitteen ala on ajan kuluessa laajentunut. Lopuksi mobiiliuutisten käsite määritellään erilaisten verkkoteknologioiden kuten Internet- verkon ja eri matkaviestinverkkojen mahdollistamiksi palveluiksi ja samalla ajankohtaisista tosiasioista kertoviksi journalistisiksi tuotteiksi, joiden esittämisvälineitä ovat kannettavat matkaviestimet. Avainsanat: Mobiiliuutinen, mobiiliviestintä, uutinen, verkkoteknologia, matkaviestin, julkaisutekniikka

4 3 1. JOHDANTO Ihmisten elämäntyyli on muuttumassa yhä liikkuvammaksi. Postiluukusta kopsahtava, kookas sanomalehti ei sovi kulkemaan kiireisen nykyihmisen mukana yhtä kätevästi kuin käsilaukkuun mahtuva, Internet- ja puhelinominaisuudet sisältävä matkaviestin, jonka avulla tuoreimmat uutiset voi lukea miten, missä ja milloin vain. Mobiiliuutisten käsite on syntynyt. 1.1 Tavoite ja tutkimusmenetelmä Työni tavoitteena on määritellä, mitä käsitteellä mobiiliuutiset tarkoitetaan eri verkkoteknologioiden aikakausina. Työssä pyrin selvittämään niitä verkkoteknologioita, matkaviestimiä ja julkaisutekniikoita, jotka vaikuttavat siihen, minkälaisia uutisia kannettaville matkaviestimille on tarjottu ja tullaan mahdollisesti tarjoamaan. Tutkin mobiiliuutisten käsitettä käsiteanalyysin avulla. Mobiiliuutisten käsite ei ole vielä yksiselitteinen ja tästä syystä myös siihen viittaavia termejä käytetään sekavasti. Käyn läpi käsiteanalyysin teoriaa analyysien yhteydessä.

5 4 1.2 Tutkimusaineisto Tutkimusaineistona käytän pääasiassa VTT Tietotekniikan julkaisuja News content for mobile terminals (Antikainen, Kostiainen, Södergård 1998) ja Sanomalehtisisällöt mobiililaitteilla Vuoden 2001 tilanne (Antikainen, Hannele 2001) sekä Tampereen yliopiston journalismin tutkimusyksikön tutkimusta Toisen sukupolven mobiiliviestintä ja sanomalehdet (Oksman 1998). Aineiston pohjalta valitaan tarkastelunäkökulmat ja luodaan rakenne mobiiliuutisten käsitteen analysointiin.

6 5 2. TÄRKEIMMÄT KÄSITTEET Tässä kappaleessa määritellään ensin tärkeimmät käytettävään tutkimusmenetelmään eli käsiteanalyysiin liittyvät käsitteet. Tämän jälkeen valitaan näkökulmat, josta mobiiliuutisia aletaan lähemmin tarkastella. 2.1 Tarkoite, käsite, termi ja määritelmä Terminologisessa tarkastelussa voidaan erottaa eri tasoja: ns. kielen ulkoisen maailman eli tarkoitteiden tasolla, käsitteiden tasolla tai kielellisellä eli termien tasolla. Tarkoite voidaan määritellä ihmisen ympäristössä olevaksi konkreettiseksi tai abstraktiksi olioksi, ominaisuudeksi tai tapahtumaksi. Ihminen luokittelee mielessään tarkoitteita ja muodostaa niistä ajatuskokonaisuuksia ja käsityksiä eli käsitteitä. Käsite on siten olemassa vain ihmisen mielessä. (Sanastotyön käsikirja 1989: 24.) Nuopponen (1994: 52) määrittelee käsitteen kognitiiviseksi kokonaisuudeksi, joka perustuu tietoihin, joita ihmisellä on tietystä ilmiöstä tai joukosta ilmiöitä. Ihminen voi käyttää käsitettä viestinnässä vain silloin, jos käsitteellä on nimi tai symboli kuten termi. Termi voidaan siis määritellä käsitteen kielelliseksi tunnukseksi. (Sanastotyön käsikirja 1989: 24, 70.) Ogden ja Richards ovat havainnollistaneet tarkoitteen, käsitteen ja termin suhdetta seuraavassa kolmiomallissa.

7 6 Kuvio 1. Ogdenin ja Richardsin kolmio (Ogden, C. K. & I. A. Richards (1985: 11) Sanastotyön käsikirjan (1989: 41) mukaan määritelmää voidaan pitää käsitteen kielellisenä kuvauksena. Määritelmän tarkoituksena on siis yksilöidä käsite niin, että se eroaa muita käsitteistä, määrittää käsitteen suhteet muihin käsitteisiin sekä luoda normit muun muassa käsitteen käyttöä varten. Haaralan mukaan (1981: 43) määritelmä voi syntyä jo ennen termiä, mikäli käsite tunnetaan ja se voidaan kuvata. Joskus käsitteen sisältö on taas määrittelemätön, mutta nimitys esiintyy silti erikoisalan kielenkäytössä. Näin samalla nimityksellä voidaan tarkoittaa jopa eri asioita eli käsitteelle syntyy kilpailevia määritelmiä. 2.2 Mobiiliviestinnän määritelmiä Mobiiliuutisen yläkäsite mobiiliviestintä voidaan määritellä hieman eri tavoin riippuen tarkastelunäkökulmasta. Järvelän, Lähteenmäen ja Raijaksen mobiilipalvelumarkkinoita ja mobiililiiketoimintaa käsittelevässä tutkimuksessa mobiiliviestintä määritellään seuraavasti:

8 7 Mobiiliviestintä on ajasta ja paikasta riippumattomatonta, mobiilin päätelaitteen välityksellä, yleisesti käytössä olevan verkon (esim. GSM) kautta tapahtuvaa viestintää. Mobiiliviestintä sisältää sekä kuluttajien välisen viestinnän (henkilökohtainen viestintä) että kuluttajien ja markkinoijien välisen viestinnän (esim. mobiilipalvelut ja mobiilimarkkinointi). (2001: 14.) Yllä olevassa määritelmässä tulee esiin mobiiliviestinnän rooli markkinointiin liittyvässä viestinnässä. Markkinoinnin tarkastelunäkökulmasta mobiiliviestintä sisältää henkilökohtaisen viestinnän lisäksi kuluttajien ja markkinoijien välisen viestinnän. Mobiiliviestintä on näin myös liiketoimintaa, jossa mobiilipalveluiden myynti tuottaa rahaa markkinoijalle. Mobiilipalvelut jaetaan markkinoinnin näkökulmasta viihde- ja hyötypalveluihin (Järvelä, Lähteenmäki & Raijas 2001: 27). Viihde- ja hyötypalvelun välisen rajan vetäminen on kuitenkin käytännössä mahdotonta, sillä eri kuluttajat voivat käyttää samaa palvelua eri syistä, toinen viihtyäkseen ja toinen hyötyäkseen. Mobiilipalveluihin kuuluva mobiiliuutinenkin sijoittuu siis määrittelijästä riippuen joko viihdetai hyötypalveluihin. Kun mobiiliuutista määritellään markkinoinnin tarkastelunäkökulmasta, on mobiiliuutisen luonne rahaa tuottavana liiketoimintana syytä ottaa huomioon. Viestinnän näkökulmasta mobiiliviestinnän käsite on hyvin laaja ja vaikeasti määriteltävä. Määrittelen mobiiliviestinnän tässä yhteydessä pelkistetysti kannettavan matkaviestimen avulla tapahtuvaksi sanomien siirroksi ihmisten kesken. Myös mobiiliuutisen käsite on laaja, mutta

9 8 viestinnän näkökulmasta katsottuna mobiiliuutisessa on olennaista etenkin sen uutisjournalismin kategoriaan (vrt. Bruun, Koskimies, Tervonen 1989: 18) sijoittuva sisältö sekä välineen asettamat ehdot sen julkaisulle. Välineellä tarkoitan mobiiliuutisen julkaisemiseen liittyviä teknisiä ratkaisuja. Tekniikan sanastokeskuksen julkaisemassa Matkaviestinsanastossa (2001: 33) matkaviestintä määritellään langattomaksi viestinnäksi, jossa radioyhteyttä käytetään laajalla maantieteellisellä alueella liikkuvien telepäätelaitteiden ja televerkon välillä. Käsite mobiiliviestintä mainitaan tässä yhteydessä termin matkaviestintä vierasperäiseksi synonyymiksi, joten mobiiliviestintä voidaan siis määritellä matkaviestinnän tavoin. Matkaviestinsanastossa on käsitelty myös mobiiliviestinnän eri osia kuten matkaviestinjärjestelmiä, matkaviestinpalveluita sekä matkaviestimiä (Matkaviestinsanasto 2001: 8). Mobiiliuutisen voidaan tästä tarkastelunäkökulmasta käsin ajatella sijoittuvan matkaviestinnän kentässä lähinnä matkaviestinpalveluihin. Mobiiliviestinnän tarkastelunäkökulma on Sanastokeskuksen määritelmässä mielestäni tekninen, joten määriteltäessä mobiiliuutista tästä näkökulmasta täytyy myös uutisten taustalla oleva tekninen puoli ottaa huomioon. Esiin nostetut tarkastelunäkökulmat olen koonnut satelliittimalliin. Satelliittimalli toimii käsiteanalyysin lähtökohtana, jolloin siihen merkitään aluksi yläkäsite, jota aletaan myöhemmin purkaa osiin eli

10 9 näennäissatelliitteihin. Näennäissatelliitit avaavat eri näkökulmia aiheeseen. (Nuopponen 1994: ). Kuvio 2. Mobiiliviestinnän tarkastelunäkökulmat Tarkastelen seuraavaksi mobiiliuutisia viestinnällisestä näkökulmasta, niiden sisällön tyypin perusteella eli uutisina. Myöhemmissä analyyseissä tarkastellaan lähemmin välineen ehtoja, jolloin tarkastelu ulottuu myös tekniseen näkökulmaan. 2.3 Uutinen Journalismissa uutisella tarkoitetaan tiettyä juttu- tai ohjelmatyyppiä. Uutisella on siten sellaisia erityispiirteitä, jotka erottavat sen muista journalistisista tuotteista. Ensimmäisenä uutisen tunnusmerkkinä pidetään sen vakioitunutta ilmaisutapaa, uutismuotoisuutta. Uutismuotoisuus ei ole kuitenkaan yksiselitteinen käsite sillä uutisena pidetään niin tiiviisti

11 10 tosiasioita esittäviä uutissähkeitä kuin uutisen laajempiin asiayhteyksiin kytkeviä uutistaustojakin. (Bruun, Koskimies, Tervonen 1989: 11-12, 151, 153.) Uutinen erottuu muista journalistisista tuotteista myös asiasisältönsä puolesta. Todellisuuden tapahtumia ja ilmiöitä arvioidaan uutistoiminnan kannalta joko olennaisiksi tai epäolennaisiksi tiettyjen uutiskriteereiden perusteella. Näitä uutiskriteereitä voivat olla esimerkiksi tapahtuman vaikutusten tosiasiallinen voimakkuus, vaikutusten laajuus ja se, missä määrin nämä vaikutukset koskettavat uutisen kuulijoita. Uutissisältöjen syntymiseen vaikuttaa myöskin uutistoiminnan rakenteeseen liittyvä uutiskynnys. Muun muassa erottuvuudellaan uutiskynnyksen ylittävät uutiset pääsevät lopulta julkisuuteen. (Bruun, Koskimies, Tervonen 1989: 12, ) Myös väline, jossa uutinen esitetään, asettaa uutistoiminnalle omat ehtonsa (Bruun, Koskimies, Tervonen 1989: 151). Sanomalehden, radion ja television eli perinteisten välineiden rinnalle uutisvälitykseen on tullut uusia välineitä kuten matkapuhelimet, Internetin WWW-sivut sekä jo vakiintuneemmat teksti-tv:n uutiset. Uusilla välineillä uutistietoa voidaan siirtää nopeasti ja uutisen pituuskin vaihtelee välineen mukaan. Esimerkiksi tekstiviestiuutisissa sekä teksti-tv:n uutisissa asia esitetään mahdollisimman lyhyesti ja vakiomittaisena. (Huovila 2001: 2, 78, 94.) Pidän Huovilan uutisvälinejaottelua perinteisiin ja uusiin välineisiin pidetään hieman puutteellisena ja karkeana sillä pelkästään jo uutisten esittämisen

12 11 mahdollistavia kannettavia matkaviestimiä on olemassa lukuisia erilaisia, ja jokainen näistä välineistä asettaa esitettävälle uutiselle omat ehtonsa. On totta, että uutisten pituus vaihtelee eri välineissä, mutta mobiiliuutisten ollessa kyseessä ei voida yleistää, että uutinen on aina vakiomittainen tietyssä välineessä kuten matkapuhelimessa. Tarkemmin katsottuna uutispituus riippuu myös matkapuhelimen tukemasta julkaisutekniikasta. Matkapuhelimessa käytetystä julkaisutekniikasta riippuen matkapuhelimella voidaan lukea vakiomittaisia tekstiviestiuutisia tai näitä jo pidempiä WAP-uutisia tai molempia.

13 12 3. MUUTTUVA MOBIILIUUTINEN Tässä tarkastelussa mobiiliuutisten kehitys koostuu verkkoteknologioiden, päätelaitteiden ja julkaisutekniikoiden kehityksestä. Aluksi kehityksen eri osat kootaan yhteen sekakoosteiseen käsitejärjestelmään kokonaiskuvan hahmottamiseksi. On huomattava, että verkkoteknologioiden kehitys vaikuttaa luonnollisesti myös matkaviestinten kehitykseen ja matkaviestimissä oleva tuki eri julkaisutekniikoille taas vaikuttaa lopulta siihen, minkälaisia mobiiliuutisia kullakin matkaviestimellä on mahdollista lukea. Tarkastelussa kehityskulkuja ei siis pidetä toisistaan irrallisina prosesseina, koska niistä kukin on välttämätön osa mobiiliuutisten kehitystä. Käsitteiden selventämiseksi kukin osio kuitenkin käsitellään itsenäisissä osioissaan. 3.1 Kehittymisen osa-alueet Loogiseen käsitejärjestelmään kuuluvia loogisia suhteita sekä koostumussuhteiseen käsitejärjestelmään kuuluvia koostumussuhteita voidaan yhdistää sekakoosteisessa käsitejärjestelmässä (Nuopponen 1994: 220). Looginen käsitejärjestelmä voi lähteä rakentumaan mistä tahansa käsitetyypistä, toisin kuin käsitteen kategoriasta riippuvainen koostumussuhteinen käsitejärjestelmä. Lähtökäsitteenä voi siis olla yhtä hyvin periaatetta, prosessia kuin konkreettista ulkomaailman oliotakin ilmaiseva käsite. (Nuopponen 1994: ) Loogisessa

14 13 käsitejärjestelmässä yleiskäsite eli yläkäsite jaetaan aina vain pienempiin osiin, yksilökäsitteisiin eli alakäsitteisiin. Jakoperusteena käsitteiden erottelemisessa toisistaan käytetään käsitepiirteitä eli tarkoitteissa havaittuja ominaisuuksia. Käsitteen sisältö muodostuu käsitepiirteistä kun taas käsitteen ala tarkoittaa niiden tarkoitteiden joukkoa, joilla on käsitteen sisältämät olennaiset käsitepiirteet eli ne piirteet, jotka ovat välttämättömiä, jotta tarkoite tunnistetaan tietyn käsitteen alaan kuuluvaksi. (Nuopponen 1994: 63, 84, 141.) Koostumussuhde perustuu kokonaisuuden ja sen osien väliseen suhteeseen. Alakäsite on koostumussuhteisessa käsitejärjestelmässä siis yläkäsitteen osa. Koostumussuhteisessa käsitejärjestelmässä yläkäsitettä kutsutaan kokonaisuuskäsitteeksi ja alakäsitteitä osakäsitteiksi. Kokonaisuus- ja osakäsitteet voidaan jakaa myös kanonisiin eli välttämättömiin sekä fakultatiivisiin eli valinnaisiin käsitteisiin. (Nuopponen 1994: 89, , ) Esimerkkinä kanonisista osakäsitteistä voidaan mainita sanomalehti. Sanomalehti koostuu useista eri jutuista kuten pääkirjoitus, uutiset, reportaasit sekä muut juttutyypit. Näistä jokainen osa on siinä mielessä sanomalehden kokonaisuuden kannalta välttämätön, että esimerkiksi pääkirjoitus ei voi yksinään edustaa käsitettä sanomalehti. Se on siis kanoninen suhteessa kokonaisuuskäsitteeseensä. Osakäsite on fakultatiivinen, jos se voi yksinäänkin edustaa kokonaisuuskäsitettä tai jos se on korvattavissa jollakin muulla osakäsitteellä ilman, että kokonaisuuskäsitettä tarvitsee muuttaa.

15 14 (Nuopponen 1994: 164.) Esimerkiksi jos kokonaisuuskäsitteenä on huonekalu, voi osakäsitteenä olla tuoli tai pöytä. Kumpikin niistä edustaa huonekalua yksinäänkin, muttei sulje silti toisiaan pois eli kumpikin niistä on korvattavissa muilla huonekalua edustavilla osakäsitteillä. Kuvio 3. Mobiiliuutisten kehittymisen osa-alueet (Selite: koostumussuhde=, looginen käsitesuhde= ) Edellä esitetyssä kuviossa mobiiliuutisten kehittymisen kokonaisuus on jaettu ensimmäisellä tasolla siihen kuuluviin osiin: verkkoteknologioihin, matkaviestimiin ja julkaisutekniikoihin. Jokaista näistä osista voidaan pitää kanonisessa koostumussuhteessa olevana osakäsitteenä suhteessa mobiiliuutisten kehittymiseen sillä ilman jonkin osakäsitteen olemassaoloa, mobiiliuutisten kehittyminen ei ole mahdollista. Toisella tasolla verkkoteknologiat on jaettu fakultatiivisten eli valinnaisten koostumussuhteiden perusteella Internet-verkkoon ja

16 15 matkaviestinverkkoon, kolmannella tasolla loogisten käsitesuhteiden perusteella neljään eri matkaviestinverkon sukupolveen, ja neljännellä tasolla toisen sukupolven verkkoteknologiat on jaettu vielä alalajeihin. Matkaviestimet on taas jaettu Antikaisen (2001: 12-13) luokittelua muokaten toisella tasolla luokkiin matkapuhelimet, mediapuhelimet ja kämmentietokoneet ja kolmannella tasolla vielä matkapuhelimien osalta GSM- ja WAP-puhelimiin. Julkaisutekniikat on jaettu toisella tasolla luokkiin SMS, WML, MMS ja HTML. 3.2 Verkkoteknologiat Mobiiliuutisten kehittyminen on osaltaan sidoksissa verkkoteknologioiden kehitykseen. Verkkoteknologiat voidaan jakaa kahteen luokkaan: matkaviestinverkko ja Internet-verkko. Jaon tekeminen on olennaista, koska osa mobiiliuutispalveluista on toteutettu matkaviestinverkkoon ja osa taas Internet-verkkoon kuuluvilla tekniikoilla. Tarkasteluni pääpaino on kuitenkin matkaviestinverkoissa. Matkaviestinverkkojen kehityksessä olennaista on tiedonsiirtonopeuksien kasvaminen, mikä taas vaikuttaa siihen, kuinka kätevää ja nopeaa mobiiliuutisia on käyttää. Seuraavaksi käsitellään ensin matkaviestinjärjestelmiä, jotka mahdollistavat mobiiliuutisten jakelussa tarvittavan tiedonsiirron. Käsittelystä rajataan pois lähiverkkotekniikat. Verkkoteknologioiden kehitystä tarkastellaan temporaalisina käsitesuhteina.

17 16 Temporaalinen käsitejärjestelmä rakentuu tarkoitteiden välisiin ajallisiin suhteisiin perustuvista temporaalisista käsitesuhteista kuten tapahtumat ja vaiheet. Olennaista näissä tapahtumissa ja prosesseissa on kuitenkin se, että ne ovat sidoksissa aikaan eli ne etenevät kronologisessa järjestyksessä aikajanalla. Temporaalisessa käsitesuhteessa olevat tapahtumat voivat olla konsekutiivisia eli toisiaan seuraavia, simultaanisia eli samanaikaisia, keskenään vaihtoehtoisia, vapaaehtoisia tai pakollisia. Konsekutiiviset tapahtumat esitetään graafisesti usein niin, että ne etenevät vertikaalisesti ylhäältä alas ja simultaanisuhteessa olevat horisontaalisesti vaakatasossa. On tavallista, että simultaaniset tapahtumat esitetään aikajärjestyksessä vasemmalta oikealle siten, että samanaikaiset tapahtumat kirjoitetaan allekkain. Tällöin vasemmanpuoleisinta tapahtumaa voidaan nimittää alkukäsitteeksi ja oikeanpuoleisinta loppukäsitteeksi. Väliin jäävät tapahtumat ovat välikäsitteitä. (Nuopponen 1994: 92, ) Konsekutiivinen tapahtumaketju voi olla suljettu eli sillä on selkeä alku- ja lopputapahtuma. Se voi olla myös avoin, jolloin lopputapahtumaa ei ole tai se on syklinen, jolloin lopputapahtumaa seuraa jälleen alkutapahtuma. Vapaaehtoiset tapahtumat eivät aina esiinny, mutta piirrettäessä temporaalista käsitejärjestelmää ne tulee ottaa esitykseen mukaan. Vaihtoehtoiset tapahtumat ovat kohtia, joissa prosessin kulku muuttuu. (Nuopponen 1994: ) Matkaviestinverkot voidaan jakaa eri sukupolviin. Tällä hetkellä eletään vielä toisen sukupolven verkkoteknologioiden aikakauden loppua, mutta

18 17 kehitys lähestyy jo kolmannen sukupolven verkkoteknologioita. Neljännen sukupolven verkkojen kehittelykin on jo käynnissä (Antikainen 2001:10). Matkaviestinsanastossa ensimmäisen sukupolven matkaviestinjärjestelmä määritellään analogisiin solukkojärjestelmiin perustuvaksi, toisen sukupolven matkaviestinjärjestelmä digitaaliseksi ja kapeakaistaiseksi matkaviestinjärjestelmäksi ja kolmannen sukupolven matkaviestinjärjestelmä taas digitaaliseksi laajakaistaiseksi matkaviestinjärjestelmäksi, jossa pyritään saamaan aikaan maailmanlaajuinen peittoalue. (Matkaviestinsanasto 2001: 42.) 1990-luvulla televiestintä koki suuria muutoksia, kun ensimmäisen sukupolven matkaviestinjärjestelmiin kuuluvasta NMT-verkosta (Nordic Mobiltelefon) siirryttiin vuonna 1992 GSM-verkkoon (Global System for Mobile Communications), ja samoihin aikoihin tapahtui Internetin läpimurto. Vuosien 1982 ja 1986 välillä käyttöönotettu NMT-verkko perustui analogisiin solukkojärjestelmiin, kun taas GSM-verkko on digitaalinen. Verkon digitalisointi on ollut edistyneiden telepalveluiden perusedellytys ja se saatiin Suomessa päätökseen vuonna (Sonera 2002a 1, 2002b 2 ; Matkaviestinsanasto 2001: 42.) Tavallisen GSM-verkon siirtonopeus on 9,6 kbit/s, mutta tehokkaampaa GSM-verkon koodaustapaa hyödyntävä, vuonna 1999 markkinoille tullut HSCSD-verkkoteknologia (High Speed Circuit Switched Data) yltää 14,4 kbit/s:n tiedonsiirtonopeuteen. Mikäli tiedon siirtoon käytetään yhtä aikaa HSCSD:n mahdollistamaa neljää kanavaa, nousee siirtonopeus kuitenkin nelinkertaiseksi. GSM-verkko kuuluu toisen sukupolven 1 <URL: 2 <URL:

19 18 matkaviestinjärjestelmiin ja HSCSD:a taas 2,5 sukupolven matkaviestinjärjestelmiin. (Antikainen 2001: 6.) GPRS (General Packet Radio System) on GSM-verkkojen hyödyntämä pakettipohjainen tiedonsiirtotapa, jossa siirrettävä tieto varustetaan lähettäjän ja vastaanottajan tiedoilla, ja se pilkotaan paketeiksi lähettämistä varten. GPRS:n avulla voidaan siirtää esimerkiksi kuvatietoa sekä käyttää WAP-palveluita ja sen tiedonsiirtonopeus vaihtelee 40 kbit/s:sta 115 kbit/s:iin. GPRS kuuluu 2,5 sukupolven matkaviestinjärjestelmiin. (Antikainen 2001: 6-7.) Ensimmäinen GPRS-verkko otettiin Suomessa käyttöön vuonna 2000 (Maunuksela-Malinen ). EDGE (Enhanced Data Rates in GSM Evolution) on nopea, liikkuvan kuvan siirtämisen mahdollistava verkkoteknologia, jonka siirtonopeus on enimmillään 384 kbit/s:a. Suomessa mahdollisesti käyttöönotettava EDGEverkko on toteutuessaan valtakunnallinen kattavuusalueeltaan. EDGE kuuluu 2,75 sukupolven matkaviestinjärjestelmiin. (Antikainen 2001: 7.) UMTS (Universal Mobile Telecommunication System) on jopa 2 Mbit/s:n tiedonsiirtonopeuteen yltävä, vain taajama-alueilla toimiva kolmannen sukupolven matkaviestinjärjestelmiin kuuluva verkko, joka mahdollistaa liikkuvan kuvan siirtämisen. Kolmannen sukupolven UMTS-verkkojen 3 <URL:http://www.tieke.fi/verkkojulkaisut.nsf/DUID/8D9A114048DEFD2AC2256A840022CE67?Open Document>

20 19 käyttöönoton on arvioitu sijoittuvan vuosien tienoille. (Antikainen 2001: 8.) Neljännen sukupolven verkkoteknologiat tulevat olemaan langattomia verkkoja ja ne ovat jo kehityksen alla. Kehitystä motivoi eri sukupolvien tekniikoiden ja niitä käyttävien sovellusten ja päätelaitteiden yhteensopimattomuusongelmat. (Sun Microsystems Oy ) Näin neljännen sukupolven verkoista pyritään luomaan sellaisia, että niitä voidaan käyttää sovelluksesta, päätelaitteesta ja verkkoratkaisusta riippumatta. Neljännen sukupolven verkkojen arvioidaan tulevat käyttöön vuoden 2008 tienoilla tai sen jälkeen. (Antikainen 2001: 10.) Kuvio 4. Verkkoteknologioiden kehitys 4 <URL:

21 20 Verkkoteknologioiden kehityksestä löydetään sekä konsekutiivisia että simultaanisia tapahtumia. Matkaviestinverkkojen kehitystä sukupolvesta toiseen voidaan pitää konsekutiivisena tapahtumaketjuna, jolla on avoin loppu eli kehitys jatkuu tulevaisuudessakin kohti neljännen sukupolven matkaviestinverkkoja. Internet- verkko on kehittynyt simultaanisesti matkatkaviestinverkkojen rinnalla 1990-luvun alkupuolelta lähtien. 3.3 Matkaviestimet Mobiilliuutisia luetaan kannettavien matkaviestimien avulla. Matkaviestimiä ovat erään jaottelun mukaan älypuhelimet, hakulaitteet, kämmenmikrot ja matkapuhelimet (Antikainen, Kostiainen, Södergård 1998: 13). Uudemman jaottelun mukaan matkaviestimiä ovat GSM- ja WAP-puhelimet, kämmentietokoneet ja sähkökirjat (Antikainen 2001: 12-13). Koska kaikkia ensimmäisessä jaottelussa mainittuja matkaviestimiä ei mainita toisessa jaottelussa ja päinvastoin, jäävät eri laitteiden väliset erot epäselväksi. Tämän vuoksi luon analyysin pohjaksi oman jaottelun, josta rajaan pois hakulaitteet ja sähkökirjan sillä en näe niitä Suomen mobiiliuutistarjonnan kannalta olennaisina. Jaotteluun otetaan mukaan ensimmäisellä tasolla matkapuhelimet, mediapuhelimet ja kämmentietokoneet. Matkapuhelimet jaetaan vielä toisella tasolla GSM- ja WAP-puhelimiin. Lopuksi esitän satelliittimallissa pelkistetysti mainitsemieni matkaviestinten suhteet eri verkkoteknologioihin.

22 21 Matkapuhelimella tarkoitetaan matkaviestintään tarkoitettua telepäätelaitetta, jota voidaan käyttää liikkeellä oltaessa tai ennalta määräämättömissä paikoissa (Matkaviestinsanasto 2001: 166). Matkapuhelimet voidaan jakaa edelleen sen mukaan, perustuvatko ne ensimmäisen, toisen vai kolmannen sukupolven matkaviestinjärjestelmiin. Matkapuhelimiin rajaan tässä kohdassa kuitenkin vain toisen sukupolven matkapuhelimet. Käsittelen kolmannen sukupolven matkapuhelimen, mediapuhelimen omassa osiossaan sillä mielestäni se ansaitsee multimediaominaisuuksiensa perusteella jo oman kategorian. Toisen ja kolmannen sukupolven matkapuhelimissa on sisäänrakennettuna mahdollisuudet tiedonsiirtoon. Toisen sukupolven GSM-puhelimissa suosituin tiedonsiirtotapa on lyhytsanomapalvelu SMS, jolla voidaan lähettää ja vastaanottaa lyhytsanomia kuten tekstiviestejä. Uutissisältöjen välittämisessä GSM-matkapuhelimiin käytetään lyhytsanomapalvelua. Muita GSM-puhelinten tiedonsiirtotapoja ovat siirrettävän datan mukaan jaoteltuina data- puhe- ja faksipalvelut. (Antikainen, Kostiainen, Södergård 1998: 17; Matkaviestinsanasto 2001: 138, 142, 152.) Viimeisimmissä GSM-puhelimissa on kuitenkin ollut jo mahdollisuus lähettää matkaviestinten välillä tekstin lisäksi myös yksinkertaisia kuvaviestejä (IDC Finland Oy 2001: 43). WAP (Wireless Application Protocol) eli langattoman viestinnän sovellusyhteyskäytäntö voidaan määritellä tavaksi hyödyntää Internetiä langattomien viestimien välityksellä. WAP-puhelimella tarkoitan tässä

23 22 jaottelussa matkapuhelinta, joka on varustettu edellä mainitun GSMpuhelimen perusominaisuuksien lisäksi WAP-selaimella. WAP-selaimen avulla matkapuhelimella voidaan käyttää WML-kuvauskielellä toteutettuja, Internet-palveluiden kaltaisia palveluita. (Matkaviestinsanasto 2001: ) Mediapuhelimella tarkoitetaan puhelinta, johon on esimerkiksi sisäänrakennettu digitaalikamera ja joka tarjoaa kuvien, tekstin ja äänen lähetysmahdollisuuden. Nokia 7650 puhelin on esimerkki tällaisesta mediapuhelimesta (vrt. Nokia ). Kämmentietokoneet ovat näppäimistön tai ohjauskynän avulla ohjattavia pieniä tietokoneita. Kämmentietokoneita voidaan muun muassa käyttää kalentereina ja muistilehtiöinä. (Matkaviestinsanasto 2001: 174.) Kämmentietokoneita kutsutaan myös PDA-laitteiksi. Nykyisin kämmentietokoneisiin saadaan myös Internet- ja puhelinominaisuudet. Kämmentietokoneiden kirjo on laaja, ja raja eri kämmentietokonetyyppien kuin myös kämmentietokoneiden ja matkapuhelimien välillä on nykyään häilyvä. Yhtä oikeaa jaottelua ei voida mielestäni tehdäkään, koska kämmentietokoneiden eri käyttöjärjestelmillä on tarjolla omat profiilinsa eri tyyppisille laitteille. Eri profiileilla tarkoitan sitä, onko kämmentietokoneen ohjaus kynä- vai näppäimistöpohjainen ja onko laitteeseen sisällytetty lisäksi puhelin. Tulevissa analyyseissä tarkoitan kämmentietokoneella laitetta, jossa on HTML-selain ja johon ei ole 5 <URL:

24 23 sisällytetty puhelinominaisuuksia. Tällöin kämmentietokone tarvitsee sisäänrakennetulla modeemilla varustettua käyttävää matkapuhelinta muodostaessaan yhteyden Internet-verkkoon. Tiedonsiirtonopeuteen vaikuttaa, käytetäänkö yhteyden muodostamisessa esimerkiksi HSCSD- tai GPRS-teknologiaa tukevaa puhelinta. Kuvio 5. Matkaviestimet suhteessa verkkoteknologioihin Tekemässäni satelliitimallissa sijoitan GSM- ja WAP-matkapuhelimen toisen sukupolven ja mediapuhelimen kolmannen sukupolven matkaviestinjärjestelmiin kuuluviksi laitteiksi. Kämmentietokoneen taas sijoitan verkkoteknologioista Internet-verkon alle painottaen näin kämmentietokoneen luonnetta taskukokoisena Internetin selailuun käytettävänä tietokoneena.

25 Julkaisutekniikat Seuraavaksi esitellään matkaviestimissä käytettyjä julkaisutekniikoita. Luettelo ei sisällä kaikkia olemassa olevia ja tulevia tekniikoita vaan käsittelyyn on rajattu tällä hetkellä mobiiliuutisten julkaisemisessa käytetyistä tekniikoista SMS, WML ja HTML sekä tulevaisuuden tekniikoista MMS. Lopuksi eri julkaisutekniikat on koottu sekakoosteiseen käsitejärjestelmään matkaviestinten kanssa. SMS (Short Message Service) on tietoliikennepalvelu lyhytsanomien lähettämistä varten Palvelua voidaan käyttää matkaviestimien lisäksi äänitaajuuspuhelimella, jolloin numerolla valitaan vakioviesti tai tietokoneella, jolloin lyhytsanoma lähetetään erityisen palvelun kautta. Tekstiviestien lähettäminen ja vastaanottaminen perustuu SMS-palveluun. (Matkaviestinsanasto 2001: 138, 144.) Ensimmäisiä tekstiviestipohjaisia sisältöpalveluita alettiin tarjota Suomessa vuonna 1995, jolloin yksityisviestintäkin yleistyi. Aluksi sisältöpalveluita ei tilattu tekstiviestillä vaan soittamalla palvelunumeroon. Soiton jälkeen tilaaja sai sovitun määrän uutisia tekstiviesteinä. (IDC Finland Oy 2001: 13, 14.) Alma Median Alexpress Oy aloitti ensimmäisenä maailmassa uutissähkeiden välityksen GSM-puhelimiin sekä teksti- että äänitiedostoina (Alma Media Oyj 1999: 35).

26 25 WML (Wireless Markup Language) on kuvauskieli, joka on suunniteltu langattomissa viestimissä käytettäviä sähköisiä aineistoja varten. WML muistuttaa HTML-kuvauskieltä, mutta on sitä suppeampi. (Matkaviestinsanasto 2001: 156.) Suomalaisista sanomalehdistä ensimmäisiä WML kuvauskielellä toteutettuja WAP-palveluita tarjosi Kauppalehti Online vuonna 1999 (Almamedia Oyj 1999: 49). Vuonna 2000 Alma Media avasi Port Alman, palvelukokonaisuuden, johon kuuluu niin tekstiviesti- kuin WAP-pohjaisia palveluita kuten uutis- ja sääpalveluita. Muista sanomalehdistä esimerkiksi Vasabladet ja Keskisuomalainen alkoivat tarjota WAP-uutisia myös vuoden 2000 aikana. (Antikainen 2001: ) SanomaWSOY:n 2ndhead-mobiiliportaali tuotiin markkinoille niinikään vuonna Matkapuhelinkäyttäjille tarjotaan portaalissa sekä WAP- että tekstiviestipohjaisia palveluita kuten uutisia, urheilutuloksia, osakekurssitietoa, soittoääniä ja logoja. (SanomaWSOY Oyj ; ; Antikainen 2001: 27.) MMS (Multimedia Messaging Service) on tietoliikennepalvelu, jonka avulla voidaan lähettää ja vastaanottaa tekstiä, ääntä, kuvia ja videota sisältäviä multimediasanomia (Mobile Streams Limited 2001: 3). MMS:n käyttöönotto luo uutisvälitykseen uudet mahdollisuudet, kun langattomilla päätelaitteilla käytettävien uutispalveluiden ei tarvitse enää olla vain tekstimuotoisia. MMS-palveluiden yleistyminen on kuitenkin osaltaan riippuvainen siitä, kuinka pian mediapuhelin yleistyy koko kansan käyttöön. 6 <URL:http://www.sanomawsoy.fi/ourbusinesses/default.asp?folder_id=27> 7 <URL:

Käsitteitä ja määritelmiä

Käsitteitä ja määritelmiä Käsitteitä ja määritelmiä Sanomalehti on 1-7 kertaa viikossa ilmestyvä, maksullinen ja painettu julkaisu, joka sisältää uutisia, artikkeleita, kirjeitä, kommentteja, mielipiteitä ja mainoksia. Lisäksi

Lisätiedot

PIKAOPAS MODEM SETUP

PIKAOPAS MODEM SETUP PIKAOPAS MODEM SETUP Copyright Nokia Oyj 2003. Kaikki oikeudet pidätetään. Sisällysluettelo 1. JOHDANTO...1 2. MODEM SETUP FOR NOKIA 6310i -OHJELMAN ASENTAMINEN...1 3. PUHELIMEN VALITSEMINEN MODEEMIKSI...2

Lisätiedot

Teknisiä käsitteitä, lyhenteitä ja määritelmiä

Teknisiä käsitteitä, lyhenteitä ja määritelmiä Teknisiä käsitteitä, lyhenteitä ja määritelmiä Yleistä Asuinkiinteistön monipalveluverkko Asuinkiinteistön viestintäverkko, joka välittää suuren joukon palveluja, on avoin palveluille ja teleyritysten

Lisätiedot

TIEDOTTEEN JA VIESTINTÄSUUNNITELMAN TEKO

TIEDOTTEEN JA VIESTINTÄSUUNNITELMAN TEKO TIEDOTTEEN JA VIESTINTÄSUUNNITELMAN TEKO Katja Reinikainen Kansalaisareena 2016 Taustaa Tiedotteen kirjoittaminen lähtee tarpeesta tiedottaa yhteisöä/organisaatiota koskevasta asiasta. Tiedotteen tarkoitus

Lisätiedot

Nokia Lifeblog 2.5 Nokia N76-1

Nokia Lifeblog 2.5 Nokia N76-1 Nokia Lifeblog 2.5 Nokia N76-1 2007 Nokia. Kaikki oikeudet pidätetään. Nokia, Nokia Connecting People, Nseries ja N76 ovat Nokia Oyj:n tavaramerkkejä tai rekisteröityjä tavaramerkkejä. Muut tässä asiakirjassa

Lisätiedot

Televälittäjät ja mediatalot solmivat epäpyhiä liittoja

Televälittäjät ja mediatalot solmivat epäpyhiä liittoja Televälittäjät ja mediatalot solmivat epäpyhiä liittoja 5.10.2000 06:51 Operaattorit ja vanhat mediatalot ovat löytäneet toisensa ja uusia yhteistyökuvioita on paljon ilmassa: on perustettu kimppayrityksiä

Lisätiedot

PIKAOHJE MODEM OPTIONS for Nokia 7650

PIKAOHJE MODEM OPTIONS for Nokia 7650 PIKAOHJE MODEM OPTIONS for Nokia 7650 Copyright 2002 Nokia. Kaikki oikeudet pidätetään 9354501 Issue 2 Sisällysluettelo 1. JOHDANTO...1 2. MODEM OPTIONS FOR NOKIA 7650:N ASENTAMINEN...1 3. PUHELIMEN VALITSEMINEN

Lisätiedot

Ulkoiset mediakortit Käyttöopas

Ulkoiset mediakortit Käyttöopas Ulkoiset mediakortit Käyttöopas Copyright 2010 Hewlett-Packard Development Company, L.P. Java on Sun Microsystems, Inc:n tavaramerkki Yhdysvalloissa. SD-logo on omistajansa tavaramerkki. Tuotetta koskeva

Lisätiedot

Tulevaisuuden sisällöt ja joustava printtikonsepti

Tulevaisuuden sisällöt ja joustava printtikonsepti 2 4. 1 1. 2 0 1 6 Tulevaisuuden sisällöt ja joustava printtikonsepti Hanna Repo, Asiakkuusjohtaja Risto Laine, Myyntijohtaja Otavamedia OMA Autamme asiakkaitamme luomaan merkityksellistä vuorovaikutusta

Lisätiedot

AirPrint-opas. Tämä käyttöopas koskee seuraavia malleja:

AirPrint-opas. Tämä käyttöopas koskee seuraavia malleja: AirPrint-opas Tämä käyttöopas koskee seuraavia malleja: HL-340CW/350CDN/350CDW/370CDW/380CDW DCP-905CDW/900CDN/900CDW MFC-930CW/940CDN/9330CDW/9340CDW Versio A FIN Kuvakkeiden selitykset Tässä käyttöoppaassa

Lisätiedot

2007 Nokia. Kaikki oikeudet pidätetään. Nokia, Nokia Connecting People, Nseries ja N77 ovat Nokia Oyj:n tavaramerkkejä tai rekisteröityjä

2007 Nokia. Kaikki oikeudet pidätetään. Nokia, Nokia Connecting People, Nseries ja N77 ovat Nokia Oyj:n tavaramerkkejä tai rekisteröityjä Nokia Lifeblog 2.5 2007 Nokia. Kaikki oikeudet pidätetään. Nokia, Nokia Connecting People, Nseries ja N77 ovat Nokia Oyj:n tavaramerkkejä tai rekisteröityjä tavaramerkkejä. Muut tässä asiakirjassa mainitut

Lisätiedot

YHTEISÖT. Sivut yhteisöjen omille esimerkeille Kalevassa. KALEVA OY Lekatie 1, 90140 OULU / PL 170, 90401 OULU / Puhelin (08) 5377 111 / www.kaleva.

YHTEISÖT. Sivut yhteisöjen omille esimerkeille Kalevassa. KALEVA OY Lekatie 1, 90140 OULU / PL 170, 90401 OULU / Puhelin (08) 5377 111 / www.kaleva. YHTEISÖT Sivut yhteisöjen omille esimerkeille Kalevassa KALEVA OY Lekatie 1, 90140 OULU / PL 170, 90401 OULU / Puhelin (08) 5377 111 / www.kaleva.fi KALEVA-KONSERNI Pohjois-Suomen suurin media-alan konserni

Lisätiedot

Tapio Kallioja toimitusjohtaja. Capital Markets Day 14.5.2003. SWelcom 14.5.2003

Tapio Kallioja toimitusjohtaja. Capital Markets Day 14.5.2003. SWelcom 14.5.2003 Tapio Kallioja toimitusjohtaja Capital Markets Day Nykyiset toiminta-alueet Kaupallinen televisio Digitaalinen maanpäällinen televisio Kaapelitelevisio Laajakaista-internet Digitaalinen kaapelitelevisio

Lisätiedot

Sosiaalinen media Facebook, Twitter, Nimenhuuto

Sosiaalinen media Facebook, Twitter, Nimenhuuto Sosiaalinen media Facebook, Twitter, Nimenhuuto Jani Koivula, 21.11.2010 Kuka on se oikea? 23.11.2010 TULe urheiluseuraan liikkumaan 2 Ovatko sidosryhmänne sosiaalisessa mediassa? Oletteko te? Sosiaalisen

Lisätiedot

Verkkosisällön saavutettavuusohjeet 2.0: hyviä ohjeita monimuotoisen sisällön suunnitteluun ja arviointiin

Verkkosisällön saavutettavuusohjeet 2.0: hyviä ohjeita monimuotoisen sisällön suunnitteluun ja arviointiin Verkkosisällön saavutettavuusohjeet 2.0: hyviä ohjeita monimuotoisen sisällön suunnitteluun ja arviointiin Ossi Nykänen Tampereen teknillinen yliopisto, Hypermedialaboratorio, W3C Suomen toimisto Terveyden

Lisätiedot

Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen

Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen Eeva Willberg Pro seminaari ja kandidaatin opinnäytetyö 26.1.09 Tutkimuksen teoreettinen viitekehys Tarkoittaa tutkimusilmiöön keskeisesti liittyvän tutkimuksen

Lisätiedot

Accelerating Your Success. PlanMill 16. Uusi PlanMill 16 käyttöliittymä - käyttöohjeet loppukäyttäjälle

Accelerating Your Success. PlanMill 16. Uusi PlanMill 16 käyttöliittymä - käyttöohjeet loppukäyttäjälle PlanMill 16 Uusi PlanMill 16 käyttöliittymä - käyttöohjeet loppukäyttäjälle Miksi uusi käyttöliittymä? Käyttöliittymäuudistukseen on monta syytä: Teknisesti vanhan käyttöliittymän arkkitehtuuri on tulossa

Lisätiedot

83450 Internetin verkkotekniikat, kevät 2002 Tutkielma

83450 Internetin verkkotekniikat, kevät 2002 Tutkielma <Aihe> 83450 Internetin verkkotekniikat, kevät 2002 Tutkielma TTKK 83450 Internetin verkkotekniikat Tekijät: Ryhmän nro:

Lisätiedot

Tiedottaminen. Yritystoiminta Pauliina Stranius

Tiedottaminen. Yritystoiminta Pauliina Stranius Tiedottaminen Tiedottaminen sisäinen tiedottaminen tehtävät informointi henkilöstölle keskustelu henkilöstön/yksittäisen henkilön kanssa perehdyttäminen sisäinen markkinointi vuorovaikutus keinot henk.kohtaiset

Lisätiedot

Inspiraatiota hankeviestintään! Helsinki Viestinnän suunnittelija Aino Kivelä / CIMO

Inspiraatiota hankeviestintään! Helsinki Viestinnän suunnittelija Aino Kivelä / CIMO Inspiraatiota hankeviestintään! Helsinki 15.9.2016 Viestinnän suunnittelija Aino Kivelä / CIMO Miksi tiedottaa? Tulosten levittäminen on osa hanketta Hankkeen tulokset saadaan nopeasti ja tasapuolisesti

Lisätiedot

Käyttöohje Social News

Käyttöohje Social News Käyttöohje Social News 1.1. painos FI Social News Vapauta sisäinen uutistoimittajasi ja raportoi lähiseutusi kiinnostavat tapahtumat suurelle yleisölle ammattimediakumppaneiden kautta. Lataa ja asenna

Lisätiedot

Hakusuosikit UNIFAUN

Hakusuosikit UNIFAUN Hakusuosikit UNIFAUN WWW.UNIFAUN.COM 8. ELOKUUTA 2016 Sisällysluettelo 1 Hakusuosikit... 3 1.1 Käsitteitä... 3 1.2 Symboleita ja painikkeita... 4 1.3 Luo Hakusuosikki... 4 1.3.1 Päivämäärä... 5 1.4 Jaa

Lisätiedot

Langattoman kotiverkon mahdollisuudet

Langattoman kotiverkon mahdollisuudet Langattoman kotiverkon mahdollisuudet Tietoisku 5.4.2016 mikko.kaariainen@opisto.hel.fi Lataa tietoiskun materiaali netistä, kirjoita osoite selaimen osoitelokeroon: opi.opisto.hel.fi/mikko Tietoverkot

Lisätiedot

VALO ja tietoyhteiskunnan kehitysvaihtoehdot

VALO ja tietoyhteiskunnan kehitysvaihtoehdot VALO ja tietoyhteiskunnan kehitysvaihtoehdot Jussi Silvonen Joensuun VALO -päivä, 8. 5. 2009 (http://jinux.pokat.org/jussi/) Esityksen rakenne Torikatu 10, Joensuu, SONY Bravia, Lieksan koulut = mitä yhteistä?

Lisätiedot

Inspiraatiota hankeviestintään! Viestinnän suunnittelija Aino Kivelä / CIMO

Inspiraatiota hankeviestintään! Viestinnän suunnittelija Aino Kivelä / CIMO Inspiraatiota hankeviestintään! Viestinnän suunnittelija Aino Kivelä / CIMO Sopimukselliset velvoitteet velvoite tiedottaa hankkeesta ja sen saamasta rahoituksesta tarkoituksenmukaisesti, avoimesti ja

Lisätiedot

WWW-osoite Virallinen sähköpostiosoite Emoyhtiön konsernin nimi Yksikön nimi. Diaari /0/2014

WWW-osoite Virallinen sähköpostiosoite Emoyhtiön konsernin nimi Yksikön nimi. Diaari /0/2014 Hakemuksen tiedot Onko kyseessä Tutkimusorganisaatio Rahoitus yliopistoille, ammattikorkeakouluille ja muille tutkimusorganisaatioille Strategiseen tutkimusavaukseen Organisaation tiedot Perustiedot Y-tunnus

Lisätiedot

Nuoret, sosiaalinen media/internet ja luotettavuus Kvalitatiivinen tutkimus Hanna Vesa ja Matias Kuosmanen

Nuoret, sosiaalinen media/internet ja luotettavuus Kvalitatiivinen tutkimus Hanna Vesa ja Matias Kuosmanen Nuoret, sosiaalinen media/internet ja luotettavuus Kvalitatiivinen tutkimus Hanna Vesa ja Matias Kuosmanen Nuorten internetissä ja somessa kuluttamat sisällöt Nuorten netin käytössä korostuvat erilaiset

Lisätiedot

PIKAOPAS NOKIA PC SUITE 4.88. Copyright Nokia Oyj 2003. Kaikki oikeudet pidätetään

PIKAOPAS NOKIA PC SUITE 4.88. Copyright Nokia Oyj 2003. Kaikki oikeudet pidätetään PIKAOPAS NOKIA PC SUITE 4.88 Copyright Nokia Oyj 2003. Kaikki oikeudet pidätetään Sisällysluettelo 1. JOHDANTO...1 2. JÄRJESTELMÄVAATIMUKSET...1 3. PC SUITE -OHJELMISTON ASENTAMINEN...2 4. KÄYTÖN ALOITTAMINEN...3

Lisätiedot

DownLink Shared Channel in the 3 rd Generation Base Station

DownLink Shared Channel in the 3 rd Generation Base Station S-38.110 Diplomityöseminaari DownLink Shared hannel in the 3 rd Diplomityön tekijä: Valvoja: rofessori Samuli Aalto Ohjaaja: Insinööri Jari Laasonen Suorituspaikka: Nokia Networks 1 Seminaarityön sisällysluettelo

Lisätiedot

Kun tavallinen kirja ei riitä - Celian aineistot, äänikirjat, selkokirjat

Kun tavallinen kirja ei riitä - Celian aineistot, äänikirjat, selkokirjat Kun tavallinen kirja ei riitä - Celian aineistot, äänikirjat, selkokirjat Pohjois-Suomen kirjastoautohenkilöstön koulutuspäivä 6.6.2014 Helena Kokko Rovaniemen kaupunginkirjasto Lapin maakuntakirjasto

Lisätiedot

Suomalaiset verkossa - NetTrack IAB:n kooste. TNS Gallup Digital / NetTrack 2013

Suomalaiset verkossa - NetTrack IAB:n kooste. TNS Gallup Digital / NetTrack 2013 Suomalaiset verkossa - NetTrack 2013 IAB:n kooste Tutkimuksen toteutus Tutkimus toteutettiin puhelinhaastatteluilla (catibus) ja web-kyselynä. Internetin käytön laajuutta mittaavat tulokset kysyttiin puhelimitse

Lisätiedot

Etäkokousohjeet ammattilaisille, jotka eivät työskentele HUS:n palveluksessa ja eivät omista VRK-korttia

Etäkokousohjeet ammattilaisille, jotka eivät työskentele HUS:n palveluksessa ja eivät omista VRK-korttia Etäkokousohjeet ammattilaisille, jotka eivät työskentele HUS:n palveluksessa ja eivät omista VRK-korttia Tämä ohje on tarkoitettu ammattilaisille, jotka työskentelevät HUS:n ulkopuolella ja eivät omista

Lisätiedot

Nimi: Syntymäaika: Kotikunta: Sähköpostiosoite: Toisen vaiheen tehtävien maksimipisteet (älä tee merkintöjä taulukkoon)

Nimi: Syntymäaika: Kotikunta: Sähköpostiosoite: Toisen vaiheen tehtävien maksimipisteet (älä tee merkintöjä taulukkoon) Täytä selkeällä käsialalla: Nimi: Syntymäaika: Kotikunta: Sähköpostiosoite: @ Tarkista, että sinulla on neljä erikseen nidottua tehtävää (tehtävät 1 4, 9 sivua), kaksi liitettä sekä konseptipaperi. Mikäli

Lisätiedot

Seuraavat kysymykset koskevat erilaisia tekijöitä, jotka liittyvät digitaaliseen mediaan ja digitaalisiin laitteisiin kuten pöytätietokoneet,

Seuraavat kysymykset koskevat erilaisia tekijöitä, jotka liittyvät digitaaliseen mediaan ja digitaalisiin laitteisiin kuten pöytätietokoneet, Seuraavat kysymykset koskevat erilaisia tekijöitä, jotka liittyvät digitaaliseen mediaan ja digitaalisiin laitteisiin kuten pöytätietokoneet, kannettavat tietokoneet, älypuhelimet, tablettitietokoneet,

Lisätiedot

Matka tietoyhteiskuntaan kohti paratiisia vai kadotusta?

Matka tietoyhteiskuntaan kohti paratiisia vai kadotusta? TieVie-juhlaseminaari 20.3.2007 Matka tietoyhteiskuntaan kohti paratiisia vai kadotusta? Olli-Pekka Heinonen YLE Tietotekniikan 6. sukupolvea Tietotekniikka-ajan lyhyt historia 1. sukupolvi, suurkoneet

Lisätiedot

Tietotekniikan kandidaattiseminaari

Tietotekniikan kandidaattiseminaari Tietotekniikan kandidaattiseminaari Luento 1 14.9.2011 1 Luennon sisältö Seminaarin tavoitteet Seminaarin suoritus (tehtävät) Kandidaatintutkielman aiheen valinta Seminaarin aikataulu 2 2011 Timo Männikkö

Lisätiedot

Politiikka-asiakirjojen retoriikan ja diskurssien analyysi

Politiikka-asiakirjojen retoriikan ja diskurssien analyysi Politiikka-asiakirjojen retoriikan ja diskurssien analyysi Perustuu väitöskirjaan Sukupuoli ja syntyvyyden retoriikka Venäjällä ja Suomessa 1995 2010 Faculty of Social Sciences Näin se kirjoitetaan n Johdanto

Lisätiedot

HELIA 1 (13) Outi Virkki Tietokantasuunnittelu

HELIA 1 (13) Outi Virkki Tietokantasuunnittelu HELIA 1 (13) Luento 2 Tietotarpeiden määrittely... 2 Tietotarveanalyysi... 3 Lähtökohtana tietojenkäsittelytehtävät... 3 Määrittelyn sisältö... 4 Lähestymistapa... 5 Tietolähteet... 5 Vaiheistus... 5 Tietotarpeen

Lisätiedot

Suvi Junes Tampereen yliopisto / tietohallinto 2013

Suvi Junes Tampereen yliopisto / tietohallinto 2013 Keskustelualue Keskustelualue soveltuu eriaikaisen viestinnän välineeksi. Keskustelualueelle voidaan lähettää viestejä toisten luettavaksi, ja sitä voidaan käyttää alueena myös ryhmätöiden tekemiseen,

Lisätiedot

TIEDONHAKU INTERNETISTÄ

TIEDONHAKU INTERNETISTÄ TIEDONHAKU INTERNETISTÄ Internetistä löytyy hyvin paljon tietoa. Tietoa ei ole mitenkään järjestetty, joten tiedonhaku voi olla hankalaa. Tieto myös muuttuu jatkuvasti. Tänään tehty tiedonhaku ei anna

Lisätiedot

Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu Teknillinen mekanikka fem tutorials > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%)

Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu Teknillinen mekanikka fem tutorials > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%) Oppimisaihion arviointi / Arvioinnin tulos 9 Aineiston arvioinnin tulos arviointialueittain Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu Teknillinen mekanikka fem tutorials > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Arviointialue

Lisätiedot

Määräys liittymän estopalveluista

Määräys liittymän estopalveluista Viestintävirasto 35 R/2016 M 1 (5) Määräys liittymän estopalveluista Annettu Helsingissä 22. päivänä joulukuuta 2016 Viestintävirasto on määrännyt 7. päivänä marraskuuta 2014 annetun tietoyhteiskuntakaaren

Lisätiedot

Liiketoiminnan siirtäminen uusille IT alustoille

Liiketoiminnan siirtäminen uusille IT alustoille Liiketoiminnan siirtäminen uusille IT alustoille AKVAn Syysseminaari Pia Ek, Counsel Asianajotoimisto Castrén & Snellman Oy 26.9.2012 Castrén & Snellman Rakenne Taustatietoja Markkinointi uusien kanavien

Lisätiedot

suunnattua joukkoviestintää. Tunnistettavan lähettäjän tarkoituksena on yleisön suostuttelu tai yleisöön vaikuttaminen.

suunnattua joukkoviestintää. Tunnistettavan lähettäjän tarkoituksena on yleisön suostuttelu tai yleisöön vaikuttaminen. MAINONTA MED1 MITÄ MAINONTA ON?! Perinteisiä määritelmiä:! Mainonta on maksettua useille vastaanottajille suunnattua joukkoviestintää. Tunnistettavan lähettäjän tarkoituksena on yleisön suostuttelu tai

Lisätiedot

Video ja sisällöntuotanto

Video ja sisällöntuotanto Video ja sisällöntuotanto Videot verkossa: tuotanto ja toteutus Hypermedian työpajakurssi 14.3.2012 (Kuva: Horia Varlan. Flickr.) Verkkovideon määrän kasvu Video Highlights Internet video was 40 percent

Lisätiedot

Tulevaisuuden Internet. Sasu Tarkoma

Tulevaisuuden Internet. Sasu Tarkoma Tulevaisuuden Internet Sasu Tarkoma Johdanto Tietoliikennettä voidaan pitää viime vuosisadan läpimurtoteknologiana Internet-teknologiat tarjoavat yhteisen protokollan ja toimintatavan kommunikointiin Internet

Lisätiedot

Vertailusivustoja verkossa

Vertailusivustoja verkossa Vertailusivustoja verkossa Kuluttajaliitto on koonnut avuksesi verkossa toimivia erilaisia hintojen ja palvelujen vertailusivustoja. Kuluttajaliitto ei vastaa listalla esiintyvien toimijoiden tietojen

Lisätiedot

3. Tutkimuspaketti: Mobiili sisällöntuotanto

3. Tutkimuspaketti: Mobiili sisällöntuotanto 3. Tutkimuspaketti: Mobiili sisällöntuotanto Marja-Riitta Kotilainen Projektitutkija/Optek-hanke Käyttäytymistieteellinen tiedekunta Mobiiliopiskelu ja sisällöntuotanto Mobiilius: tietoa voidaan vastaanottaa

Lisätiedot

1 Määrittelyjä ja aputuloksia

1 Määrittelyjä ja aputuloksia 1 Määrittelyjä ja aputuloksia 1.1 Supremum ja infimum Aluksi kerrataan pienimmän ylärajan (supremum) ja suurimman alarajan (infimum) perusominaisuuksia ja esitetään muutamia myöhemmissä todistuksissa tarvittavia

Lisätiedot

WWW-ohjelmoinnin kokonaisuus. WWW-OHJELMOINTI 1 Merkkauskielet. Merkkauskielten idea. Merkkauskielet (markup languages) Merkkauskielten merkitys

WWW-ohjelmoinnin kokonaisuus. WWW-OHJELMOINTI 1 Merkkauskielet. Merkkauskielten idea. Merkkauskielet (markup languages) Merkkauskielten merkitys WWW-OHJELMOINTI 1 WWW-ohjelmoinnin kokonaisuus SGML, XML, HTML WWW-selaimen sovellusohjelmointi WWW-palvelimen sovellusohjelmointi Eero Hyvönen Tietojenkäsittelytieteen laitos Helsingin yliopisto 26.10.2000

Lisätiedot

Vaihdoitko puhelinta? Yhteystietojen siirto Lumian, iphonen ja Androidin välillä käy näin

Vaihdoitko puhelinta? Yhteystietojen siirto Lumian, iphonen ja Androidin välillä käy näin Vaihdoitko puhelinta? Yhteystietojen siirto Lumian, iphonen ja Androidin välillä käy näin Tekniikka 11.10.2015 10:45 Olavi Koistinen, Helsingin Sanomat Yhteystietojen siirto Androidista iphoneen kuin Gmail-käyttäjätunnus.

Lisätiedot

LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Viestintäneuvos 12.11.2015 Kaisa Laitinen

LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Viestintäneuvos 12.11.2015 Kaisa Laitinen LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Viestintäneuvos 12.11.2015 Kaisa Laitinen VALTIONEUVOSTON DIGITAALISTA MAANPÄÄLLISTÄ JOUKKOVIESTINTÄVERKKOA KOSKEVAT TOIMILUPAPÄÄTÖKSET Toimiluvat ja hakijat

Lisätiedot

Etäkokousohjeet HUS:n ulkopuolisille ammattilaisille, joilla on käytössä VRK-kortti

Etäkokousohjeet HUS:n ulkopuolisille ammattilaisille, joilla on käytössä VRK-kortti Etäkokousohjeet HUS:n ulkopuolisille ammattilaisille, joilla on käytössä VRK-kortti Tämä ohje on tarkoitettu HUS:n ulkopuolella, muussa sairaanhoitopiirissä työskentelevälle ammattilaiselle, jolla on käytössä

Lisätiedot

Suvi Junes/Pauliina Munter Tampereen yliopisto / tietohallinto 2014

Suvi Junes/Pauliina Munter Tampereen yliopisto / tietohallinto 2014 Keskustelualue Keskustelualue soveltuu eriaikaisen viestinnän välineeksi. Keskustelualueelle voidaan lähettää viestejä toisten luettavaksi, ja sitä voidaan käyttää alueena myös ryhmätöiden tekemiseen,

Lisätiedot

YLEISESITTELY: MITÄ ON AVOIN TIEDE? Ilkka Niiniluoto Helsingin yliopisto OKM:n seminaari

YLEISESITTELY: MITÄ ON AVOIN TIEDE? Ilkka Niiniluoto Helsingin yliopisto OKM:n seminaari YLEISESITTELY: MITÄ ON AVOIN TIEDE? Ilkka Niiniluoto Helsingin yliopisto OKM:n seminaari 2.12.2013 TIETEELLINEN TIETO tiedeyhteisön synty 1660-luvulla tieteellinen tieto on julkista tieteen itseäänkorjaavuus

Lisätiedot

PIKAOPAS NOKIA PC SUITE 4.51a NOKIA 6510 -PUHELIMELLE

PIKAOPAS NOKIA PC SUITE 4.51a NOKIA 6510 -PUHELIMELLE PIKAOPAS NOKIA PC SUITE 4.51a NOKIA 6510 -PUHELIMELLE Copyright Nokia Oyj 2002. Kaikki oikeudet pidätetään. Sisällysluettelo 1. JOHDANTO...1 2. JÄRJESTELMÄVAATIMUKSET...1 3. PC SUITE -OHJELMISTON ASENTAMINEN...2

Lisätiedot

VIESTINTÄSTRATEGIA Oulun yliopiston ylioppilaskunta

VIESTINTÄSTRATEGIA Oulun yliopiston ylioppilaskunta VIESTINTÄSTRATEGIA 2017 2020 Oulun yliopiston ylioppilaskunta Sisällysluettelo 1. Johdanto 2. Nykytila 2.1. Kehittämiskohteiden toteutuminen 3. Perusviesti 4. Viestintä ylioppilaskunnan strategian toteuttajana

Lisätiedot

Viestinnän mentelmät I: sisällön erittely. Sisällönanalyysi/sisällön erittely. Sisällön erittely. Juha Herkman

Viestinnän mentelmät I: sisällön erittely. Sisällönanalyysi/sisällön erittely. Sisällön erittely. Juha Herkman Viestinnän mentelmät I: sisällön erittely Juha Herkman 10.1.008 Helsingin yliopisto, viestinnän laitos Sisällönanalyysi/sisällön erittely Sisällönanalyysi (SA), content analysis Veikko Pietilä: Sisällön

Lisätiedot

Ulkoiset mediakortit Käyttöopas

Ulkoiset mediakortit Käyttöopas Ulkoiset mediakortit Käyttöopas Copyright 2008 Hewlett-Packard Development Company, L.P. SD-logo on omistajansa tavaramerkki. Tässä olevat tiedot voivat muuttua ilman ennakkoilmoitusta. Ainoat HP:n tuotteita

Lisätiedot

Google Cloud Print -opas

Google Cloud Print -opas Google Cloud Print -opas Versio 0 FIN Merkintöjen selitykset Tässä käyttöoppaassa käytetään seuraavaa vinkkityyliä: Vinkit kertovat, miten eri tilanteissa tulee toimia tai miten toimintoa voi käyttää muiden

Lisätiedot

NELJÄ HELPPOA TAPAA TEHDÄ TYÖNTEKIJÖIDEN TYÖSTÄ JOUSTAVAMPAA

NELJÄ HELPPOA TAPAA TEHDÄ TYÖNTEKIJÖIDEN TYÖSTÄ JOUSTAVAMPAA NELJÄ HELPPOA TAPAA TEHDÄ TYÖNTEKIJÖIDEN TYÖSTÄ JOUSTAVAMPAA Vie yrityksesi pidemmälle Olitpa yrityksesi nykyisestä suorituskyvystä mitä mieltä tahansa, jokainen yritysorganisaatio pystyy parantamaan tuottavuuttaan

Lisätiedot

5.1 Semanttisten puiden muodostaminen

5.1 Semanttisten puiden muodostaminen Luku 5 SEMNTTISET PUUT 51 Semanttisten puiden muodostaminen Esimerkki 80 Tarkastellaan kysymystä, onko kaava = (( p 0 p 1 ) (p 1 p 2 )) toteutuva Tätä voidaan tutkia päättelemällä semanttisesti seuraavaan

Lisätiedot

Loppuraportti. Virtuaali-Frami, CAVE-ohjelmisto. Harri Mähönen projektiassistentti Seinäjoen ammattikorkeakoulu. Versio

Loppuraportti. Virtuaali-Frami, CAVE-ohjelmisto. Harri Mähönen projektiassistentti Seinäjoen ammattikorkeakoulu. Versio 1 Loppuraportti Virtuaali-Frami, CAVE-ohjelmisto Harri Mähönen projektiassistentti Seinäjoen ammattikorkeakoulu Versio 1.0 15.1.2006 2 Sisällys Tiivistelmä... 3 1 Johdanto... 4 1.1 Dokumentin tarkoitus...

Lisätiedot

SUKELLUS TULEVAISUUDEN OPPIMISEEN

SUKELLUS TULEVAISUUDEN OPPIMISEEN SUKELLUS TULEVAISUUDEN OPPIMISEEN Prof Kirsti Lonka kirstilonka.fi, Twitter: @kirstilonka Opettajankoulutuslaitos Helsingin yliopisto Blogs.helsinki.fi/mindthegap Blogs.helsinki.fi/mindthegap Opettajan

Lisätiedot

Opinnäytteen nimi ja mahdollinen alaotsikko (tämä pohja toimii parhaiten Word2010-versiolla)

Opinnäytteen nimi ja mahdollinen alaotsikko (tämä pohja toimii parhaiten Word2010-versiolla) T A M P E R E E N Y L I O P I S T O Opinnäytteen nimi ja mahdollinen alaotsikko (tämä pohja toimii parhaiten Word2010-versiolla) Kasvatustieteiden yksikkö Kasvatustieteiden pro gradu -tutkielma NIMI NIMINEN

Lisätiedot

AirPrint-opas. Versio 0 FIN

AirPrint-opas. Versio 0 FIN AirPrint-opas Versio 0 FIN Kuvakkeiden selitykset Tässä käyttöoppaassa käytetään seuraavaa kuvaketta: Vinkki Vinkit kertovat, miten eri tilanteissa voi toimia tai miten toimintoa voi käyttää yhdessä muiden

Lisätiedot

Järjestöjen viestintävastaavien perehdytys

Järjestöjen viestintävastaavien perehdytys Järjestöjen viestintävastaavien perehdytys TYY 2017 Frida Pessi 20.12.2017 Viestintä eli kommunikaatio Sanomien siirtämistä Merkitysten tuottamista Mutta myös yhteisen ymmärryksen tuottamista (yhteisöllisyys)

Lisätiedot

Ulkoiset laitteet Käyttöopas

Ulkoiset laitteet Käyttöopas Ulkoiset laitteet Käyttöopas Copyright 2009 Hewlett-Packard Development Company, L.P. Tässä olevat tiedot voivat muuttua ilman ennakkoilmoitusta. Ainoat HP:n tuotteita ja palveluja koskevat takuut mainitaan

Lisätiedot

Option GlobeSurfer III pikakäyttöopas

Option GlobeSurfer III pikakäyttöopas Option GlobeSurfer III pikakäyttöopas Laitteen ensimmäinen käyttöönotto 1. Aseta SIM-kortti laitteen pohjaan pyötätuen takana olevaan SIM-korttipaikkaan 2. Aseta mukana tullut ethernetkaapeli tietokoneen

Lisätiedot

PLUSMARK PRINTTI TÄNÄÄN JA MITÄ SE MAKSAA?

PLUSMARK PRINTTI TÄNÄÄN JA MITÄ SE MAKSAA? PLUSMARK PRINTTI TÄNÄÄN JA MITÄ SE MAKSAA? HENGÄHDYSTAUKO PRINTTI ON KUOLLUT? Mieti, jos postilaatikostasi tulisi yhtä paljon mainoksia kuin mitä näät päivän aikana sähköisessä muodossa? Et ehkä edes

Lisätiedot

Digilukeminen lisää lehtien kokonaistavoittavuutta

Digilukeminen lisää lehtien kokonaistavoittavuutta TIEDOTUSVÄLINEILLE Kansallinen Mediatutkimus KMT KMT 2012 Tilaaja: Levikintarkastus Oy 29.4.2013 Toteuttaja: TNS Gallup Oy Digilukeminen lisää lehtien kokonaistavoittavuutta Painettujen lehtien sisältöjen

Lisätiedot

Manager. Doro Experience. ja Doro PhoneEasy 740. Suomi

Manager. Doro Experience. ja Doro PhoneEasy 740. Suomi Doro Experience ja Doro PhoneEasy 740 Suomi Manager Esittely Doro Experience Manager -hallintaportaalia käytetään sovellusten asentamiseen ja käyttöön Doro Experience -laitteella käyttämällä mitä tahansa

Lisätiedot

Miksi tiedottaa (median kautta)?

Miksi tiedottaa (median kautta)? Eväitä hankkeesta tiedottamiselle Kenelle, mitä, miksi ja miten? Aino Kivelä / CIMO 2015 Miksi tiedottaa (median kautta)? Tulosten levittäminen on osa hanketta Hankkeen tulokset saadaan nopeasti ja tasapuolisesti

Lisätiedot

Käytön aloittaminen Nokia N92-1

Käytön aloittaminen Nokia N92-1 Käytön aloittaminen Nokia N92-1 Tilat Käytön aloittaminen Mallinumero: Nokia N92-1. Jäljempänä käytetään nimitystä Nokia N92. Laitteella on neljä tilaa: Suljettu tila (1), katselutila (2), avoin tila (3)

Lisätiedot

Tutka ja julkaisufoorumien murros Mitä tapahtui historialle?

Tutka ja julkaisufoorumien murros Mitä tapahtui historialle? Tutka ja julkaisufoorumien murros Mitä tapahtui historialle? TUTKA 15.5.2014 Jari Ojala Jyväskylän yliopisto, Historian ja etnologian laitos jari.ojala@jyu.fi Suomen yliopistojen julkaisut 2011-2012 Kaikki

Lisätiedot

Pohjoismaat digitaalisessa uutismaisemassa

Pohjoismaat digitaalisessa uutismaisemassa Pohjoismaat digitaalisessa uutismaisemassa UUTISMEDIA VERKOSSA 2016 REUTERS INSTITUTE DIGITAL NEWS REPORT 2016 Esa Reunanen 1.9.2016 SISÄLTÖ Tausta ja metodologia Uutislähteet, laitteet ja luottamus uutisiin

Lisätiedot

opiskelijan ohje - kirjautuminen

opiskelijan ohje - kirjautuminen opiskelijan ohje - kirjautuminen estudio on Edupolin kehittämä e-oppimisympäristö koulutusryhmän verkkoalustana perinteisen luokkaopetuksen tukena tai etäopiskelussa ja -opetuksessa kotoa tai työpaikalta.

Lisätiedot

Aasian kieliä ja kulttuureita tutkimassa. Paja

Aasian kieliä ja kulttuureita tutkimassa. Paja Esittäytyminen Helpottaa tulevan päivän kulkua. Oppilaat saavat lyhyesti tietoa päivästä. Ohjaajat ja oppilaat näkevät jatkossa toistensa nimet nimilapuista, ja voivat kutsua toisiaan nimillä. Maalarinteippi,

Lisätiedot

Kaupan liitto 26.10.2011

Kaupan liitto 26.10.2011 Kaupan liitto 26.10.2011 MIKKO KNUUTTILA TOIMINUT DIGITAALISEN MARKKINOINNIN JA SÄHKÖISEN KAUPANKÄYNNIN KEHITYS- JA JOHTOTEHTÄVISSÄ YLI 10 VUOTTA VIIMEISIMPÄNÄ VASTANNUT DNA:N DIGIMARKKINOINNISTA JA 1.

Lisätiedot

Sanomapavelinohjelmiston käyttöohje (Vanha versio RO)

Sanomapavelinohjelmiston käyttöohje (Vanha versio RO) Sanomapavelinohjelmiston käyttöohje (Vanha versio 22.5.2015 RO) Asio Sanomapalvelinohjelmiston ja viestintäpalvelun käyttö nettiselaimella Kirjautuminen palveluun, Viestin lähetys, Sanomaryhmän luominen

Lisätiedot

Kuva: Questmarketing.ltd.uk GRAAFINEN SUUNNITTELU?

Kuva: Questmarketing.ltd.uk GRAAFINEN SUUNNITTELU? Kuva: Questmarketing.ltd.uk GRAAFINEN SUUNNITTELU? Graafinen suunnittelu pähkinänkuoressa: Graafinen suunnittelu on universaalia. Se on kaikkialla ympärillämme, sisällä ja ulkona. Se selittää, koristelee,

Lisätiedot

Johdatus rakenteisiin dokumentteihin

Johdatus rakenteisiin dokumentteihin -RKGDWXVUDNHQWHLVLLQGRNXPHQWWHLKLQ 5DNHQWHLQHQGRNXPHQWWL= rakenteellinen dokumentti dokumentti, jossa erotetaan toisistaan dokumentin 1)VLVlOW, 2) UDNHQQHja 3) XONRDVX(tai esitystapa) jotakin systemaattista

Lisätiedot

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 25. heinäkuuta 2014 (OR. en)

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 25. heinäkuuta 2014 (OR. en) Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 25. heinäkuuta 2014 (OR. en) 12141/14 ADD 1 ENV 689 STATIS 80 RECH 333 SAATE Lähettäjä: Euroopan komissio Saapunut: 17. heinäkuuta 2014 Vastaanottaja: Kom:n asiak. nro:

Lisätiedot

Ohjelmoinnin perusteet Y Python

Ohjelmoinnin perusteet Y Python Ohjelmoinnin perusteet Y Python T-106.1208 2.3.2009 T-106.1208 Ohjelmoinnin perusteet Y 2.3.2009 1 / 28 Puhelinluettelo, koodi def lue_puhelinnumerot(): print "Anna lisattavat nimet ja numerot." print

Lisätiedot

PSY181 Psykologisen tutkimuksen perusteet, kirjallinen harjoitustyö ja kirjatentti

PSY181 Psykologisen tutkimuksen perusteet, kirjallinen harjoitustyö ja kirjatentti PSY181 Psykologisen tutkimuksen perusteet, kirjallinen harjoitustyö ja kirjatentti Harjoitustyön ohje Tehtävänäsi on laatia tutkimussuunnitelma. Itse tutkimusta ei toteuteta, mutta suunnitelman tulisi

Lisätiedot

TUOREET ELÄKELÄISET VERKOSSA. Minna Hakkarainen, asiakaspalvelujohtaja, Ilmarinen @minnahakka65 iareena 5.2.2016

TUOREET ELÄKELÄISET VERKOSSA. Minna Hakkarainen, asiakaspalvelujohtaja, Ilmarinen @minnahakka65 iareena 5.2.2016 TUOREET ELÄKELÄISET VERKOSSA Minna Hakkarainen, asiakaspalvelujohtaja, Ilmarinen @minnahakka65 iareena 5.2.2016 1 MIKSI TÄMÄ TUTKIMUS? Kuudes iareena ja neljäs julkistettu tutkimus Tutkimuksen teemana

Lisätiedot

Media ja mainonta 2010 luvulla

Media ja mainonta 2010 luvulla Media ja mainonta 2010 luvulla VTT Asiakasseminaari 20.9.2010 Anna Viljakainen 2 AGENDA Mediamainonta kansainvälisesti Mediamainonta Suomessa Mediamarkkinoiden kehitystrendit mediaryhmittäin Mediamarkkinoiden

Lisätiedot

Tuotantokoneen langaton etädiagnostiikka

Tuotantokoneen langaton etädiagnostiikka Tuotantokoneen langaton etädiagnostiikka Esa Salminen esa@ac.tut.fi Jari Seppälä Puh. (03) 3115 2967, telefax (03) 3115 2340, jari.seppala@tut.fi Mikko Salmenperä Puh. (03) 3115 4203, telefax (03) 3115

Lisätiedot

Maatalouden Laskentakeskus Oy Minun Maatilani - ohjelmiston palvelusopimus

Maatalouden Laskentakeskus Oy Minun Maatilani - ohjelmiston palvelusopimus Maatalouden Laskentakeskus Oy Minun Maatilani - ohjelmiston palvelusopimus Sisältö Käsitteet Tämä asiakirja on oikeudellisesti sitova sopimus asiakkaan ja Suomen Maatalouden Laskentakeskus Oy:n välillä.

Lisätiedot

ESRC:n uusiutumassa olevat kotisivut on toteutettu WordPress-ohjelmalla (WP). Samaa ohjelmaa käyttävät menestyksellä ainakin SSql, HSRC ja JSK.

ESRC:n uusiutumassa olevat kotisivut on toteutettu WordPress-ohjelmalla (WP). Samaa ohjelmaa käyttävät menestyksellä ainakin SSql, HSRC ja JSK. PIKAOHJEET VIESTIEN KÄYTTÖÖN ESRC:N KOTISIVUILLA Versio 3, 27.12.2006 ESRC:n uusiutumassa olevat kotisivut on toteutettu WordPress-ohjelmalla (WP). Samaa ohjelmaa käyttävät menestyksellä ainakin SSql,

Lisätiedot

DIGITAALINEN LIIKETOIMINTA JA ASIAKASKOKEMUS FRESHUP,

DIGITAALINEN LIIKETOIMINTA JA ASIAKASKOKEMUS FRESHUP, DIGITAALINEN LIIKETOIMINTA JA ASIAKASKOKEMUS FRESHUP, 26.5.2016 1 Miksi asiakas valitsee juuri sinun tuotteesi? Mistä asiakas oikeastaan maksaa? ARVOKETJU Raaka-aineet Tuotteet Palvelut Kokemus 0,2 5,9

Lisätiedot

Julkisuusraportti+ 24579 Kesäkuu 2010 Oy Cision Finland Ab

Julkisuusraportti+ 24579 Kesäkuu 2010 Oy Cision Finland Ab Julkisuusraportti+ 24579 Kesäkuu 2010 Oy Cision Finland Ab Pursimiehenkatu 29-31 A 00150 Helsinki tel: +358 (0)20 786 0400 fax: +358 (0)20 786 0333 email: info.fi@cision.com www.cision.com Sivu 2(8) 24579

Lisätiedot

Mobiilikanavan mahdollisuudet kauppakeskuksille

Mobiilikanavan mahdollisuudet kauppakeskuksille Mobiilikanavan mahdollisuudet kauppakeskuksille Markkinaselvityksen tulokset ja näkemyksiä kehityksestä 20.10.2011 www.nearme.fi Mitkä ovat kauppakeskuksenne kehitystarpeet nykyisille ja uusille kanaville?

Lisätiedot

Vinkkejä viestintään yhdistystoimijoille VIESTI HUKASSA? (TIIVISTELMÄ) SILMU-KYLÄT / SILMU-BYAR LI-MARIE SANTALA 2016 1

Vinkkejä viestintään yhdistystoimijoille VIESTI HUKASSA? (TIIVISTELMÄ) SILMU-KYLÄT / SILMU-BYAR LI-MARIE SANTALA 2016 1 VIESTI HUKASSA? (TIIVISTELMÄ) Vinkkejä viestintään yhdistystoimijoille SILMU-KYLÄT / SILMU-BYAR LI-MARIE SANTALA 2016 1 VIESTINTÄ Sanomien lähettämistä ja vastaanottamista Yhteisöjen välistä monimuotoista

Lisätiedot

DNA Netti. DNA Netti - Käyttöohje v.1.0

DNA Netti. DNA Netti - Käyttöohje v.1.0 DNA Netti DNA Netti on Mokkuloiden yhteysohjelma. Ohjelman avulla voit hallita Mokkulan asetuksia sekä luoda yhteyden internetiin Mokkulan, WLANin tai Ethernet -yhteyden avulla. Sisältö DNA Netti asennus...

Lisätiedot

Menetelmäraportti - Konfiguraationhallinta

Menetelmäraportti - Konfiguraationhallinta Menetelmäraportti - Konfiguraationhallinta Päiväys Tekijä 22.03.02 Ville Vaittinen Sisällysluettelo 1. Johdanto... 3 1.1 Tärkeimmät lyhenteet... 3 2. Konfiguraationhallinnan tärkeimmät välineet... 4 2.1

Lisätiedot

DIGITAALISEN OPPIMATERIAALIN KÄYTTÖ JA SAATAVUUS, mitä, mistä ja miten. Ella Kiesi Opetushallitus

DIGITAALISEN OPPIMATERIAALIN KÄYTTÖ JA SAATAVUUS, mitä, mistä ja miten. Ella Kiesi Opetushallitus DIGITAALISEN OPPIMATERIAALIN KÄYTTÖ JA SAATAVUUS, mitä, mistä ja miten Ella Kiesi Opetushallitus Tietotekniikan opetuskäytön määrä Suomessa Suomi tietotekniikan opetuskäytön määrässä Eurooppalaisessa mittakaavassa

Lisätiedot

SmartSet virtuaalistudioratkaisu opetuksessa

SmartSet virtuaalistudioratkaisu opetuksessa Lumen 3/2016 TEEMA-ARTIKKELI SmartSet virtuaalistudioratkaisu opetuksessa Timo Puukko, MA, päätoiminen tuntiopettaja, kaupan ja kulttuurin ala, Lapin ammattikorkeakoulu Asiasanat: digitaalisuus, innovaatiot,

Lisätiedot