YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 60/2008/1 Dnro LSY 2008 Y 171 Annettu julkipanon jälkeen

Transkriptio

1 LÄNSI SUOMEN YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Helsinki LUPAPÄÄTÖS Nro 60/2008/1 Dnro LSY 2008 Y 171 Annettu julkipanon jälkeen ASIA HAKIJA Henttaanpuron alaosan siirto Suurpelto IV ja V asemakaava alueilla sekä töiden aloittaminen ennen päätöksen lainvoimaiseksi tulemista, Espoo Espoon kaupungin tekninen keskus HAKEMUS Espoon kaupungin tekninen keskus on ympäristölupavirastossa vireille panemassaan ja myöhemmin täydentämässään hakemuksessa pyytänyt lupaa Henttaanpuron alaosan siirtämiseen Suurpelto IV ja V asemakaava alueilla hakemukseen liitetyn suunnitelman mukaisesti Espoon kaupungin Henttaan kaupunginosassa. Kyseiset toimenpiteet liittyvät Suurpellon asemakaava alueiden rakentamiseen. Henttaanpuro on tarkoitus siirtää kulkemaan yhdessä uomassa siten, että se suurelta osin sijaitsee asemakaava alueiden länsi ja eteläosassa puisto tai katualueilla. Hakemussuunnitelman mukaiset toimenpiteet ovat kaavan toteuttamisen mukaisia ja mahdollistavat kaupunkimaisen rakentamisen alueella. Hakija on pyytänyt lupaa aloittaa työt ennen päätöksen lainvoimaiseksi tulemista vuoden 2008 alusta lukien. SUUNNITELMA Vesistön yleiskuvaus Suurpelto IV ja V asemakaava alueiden läpi virtaa Henttaanpuro niminen puro, joka yhtyy Lukupuroon. Lukupuro yhtyy edelleen Mankkaanpuroon, joka laskee Suomenlahteen Espoon Haukilahdessa Gräsanoja nimisenä purona (vesistöalue ). Henttaanpuron valuma alueen pinta ala on 0,016 km 2. Henttaanpuro on Lukupuron läntinen sivuhaara, joka on alaosaltaan suoristettu ja perattu pelto oja. Yläjuoksultaan Henttaanpuro on säilynyt melko koskemattomana. Suunnittelualueen itäosalla puronuoman luontainen biologinen monimuotoisuus on hävinnyt. Länsiosalla puronuomaa ei ole muokattu. Suurpelto Kehä II osayleiskaava alueen luontoselvityksessä ei tä

2 2 hän suunnitelmaan kuuluvaa puronuoman alaosaa, johon kohdistetaan muokkaustoimenpiteitä, ole sisällytetty arvokkaiden luontokokonaisuuksien joukkoon. Virtaamat Henttaanpuron ylivirtaamat on arvioitu seuraaviksi: MHQ 1,6 l/s HQ 1/10 2,2 l/s HQ 1/20 2,6 l/s HQ 1/50 2,9 l/s HQ 1/100 3,0 l/s Alivalumat/km 2 on arvioitu eri kuivan kauden pituuksilla (vrk) seuraaviksi: Talvivaluma Kesävaluma MNq (1) 0,72 l/s MNq (1) 0 l/s MNq (30) 0,83 l/s MNq (30) 0 l/s MNq (150) 3,49 l/s MNq (150) 6,7 l/s Kerran 20 vuodessa toistuvat alivalumat/km 2 eri kuivan kauden pituuksilla (vrk) on arvioitu seuraaviksi: Talvialivaluma Kesäalivaluma Nq 1/20 (1) 0,20 l/s Nq 1/20 (1) 0 l/s Nq 1/20 (30) 0,19 l/s Nq 1/20 (30) 0 l/s Nq 1/20 (150) 0,96 l/s Nq 1/20 (150) 0 l/s Vedenlaatu Espoon Vesi tarkkailee Mankkaanpuron ja Gräsanojan vedenlaatua Mankkaan kaatopaikalle asetetun velvoitteen perusteella. Lukupurossa on aikaisemmin ollut tarkkailuun kuuluva veden laadun havaintopiste alajuoksulla ennen Lukupuron yhtymistä Mankkaanpuroon. Viimeisin Mankkaanpuron Gräsanojan tarkkailututkimus Lukupuron osalta on vuodelta Vuosina tehtyjen selvitysten mukaan Lukupuron veden väri on vaihdellut melko kirkkaan ja ruskean välillä. Vesi on ajoittain ollut melko sameaa. Veden happipitoisuus on ollut hyvä ja happamuus 6,2 7,5. Ravinnepitoisuuksien perusteella purovesi on kuulunut rehevään luokkaan. Raskasmetallipitoisuudet ovat olleet pienet. Sähkönjohtavuus sekä kloridi ja sulfaattipitoisuudet ovat sen sijaan olleet korkealla tasolla. Helsingin yliopiston luonnonmaantieteen laitoksella on meneillään vuonna 2006 aloitettu kaupunkirakentamisen vaikutuksia Lukupuron hydrologiaan ja vedenlaatuun tutkiva projekti (LUPU projekti). Projektissa kerättyjen näytteiden perusteella on tehty seuraavanlaisia päätelmiä: Suurpelto on laaja, tasainen, vanha järvenpohja, jonka vuoksi Lukupuron ylivirtaamat ovat pieniä. Ravinnekuormitus on normaalilla peltovaltaisen alueen tasolla. Veden ph on ajoittain poikkeuksellisen alhainen ja samalla sulfaattipitoisuudet ovat korkeat. Syynä alhaiseen ph tasoon ovat alueen sulfidisavet. Valtatieltä pää

3 3 tyy puroveteen tiesuolaa talvi ja kevätkaudella. Ajoittain vedessä tavataan suurempia määriä raskasmetalleja ja indikaattoribakteereja. Kalasto Virtavesien Hoitoyhdistys ry:n tekemän Henttaankurun kunnostussuunnitelman mukaan Henttaanpuroon nousee (Lukupuron kautta) Gräsanojaa pitkin ahventa, haukea, kymmenpiikkiä ja mahdollisesti särkikaloja. Henttaanpuroon on istutettu myös taimenen poikasia. Suomenlahden meritaimenkantojen suojelu ja käyttösuunnitelmassa ei mainita Gräsanojan vesistöä luonnonvaraisten taimenkantojen elinpaikkana. Lukupuron pääuomassa tehdyssä sähkökoekalastuksessa ei tavattu yhtään kalaa. Henttaanpurosta saatiin samana päivänä sähkökoekalastuksessa saaliiksi yhdeksän keväällä istutettua taimenta ja yksi kymmenpiikki. Omistussuhteet Kaavoitus Henttaanpuron uoma siirrettävältä osalta kuuluu Maa ja metsätaloustuottajien keskusliitto Oy:n (MTK) omistamaan kiinteistöön Uuden siirrettävän uoman osuus on asemakaavaehdotuksessa osoitettu viheralueeksi (VP), joka on nyt yksityisomistuksessa, mutta siirtynee asemakaavan valmistumisen jälkeen maakaupoilla Espoon kaupungin omistukseen. Uusi uoman osuus on yhteistä vesialuetta ja vanha osuus jää korttelialueeksi ja edelleen MTK:n omistukseen. Suurpellon alue kuuluu Espoon Mankin kalastusalueeseen. Suurpellon alueella ei ole järjestäytyneitä kalastuskuntia. Toimenpidealue kuuluu valmisteilla olevaan Suurpelto IV ja V asemakaava alueisiin. Henttaanpuron alaosan siirtosuunnitelma Hankkeen vaikutukset Henttaanpuron alaosa on tarkoitus siirtää kulkemaan yhdessä uomassa siten, että se sijoittuu nykyisen sijaintinsa länsi ja eteläpuolella puisto tai katualueille. Puroon kaivetaan kaksi pohjapadolla muodostettavaa allasta, jotka toimivat tulvatilanteessa vesivarastoina. Käytöstä pois jäävät avo ojat täytetään. Suunnitellun maankäytön toteuttamisen myötä sadevedet kerätään alueelta sadevesiviemäreillä ja johdetaan uusiin Henttaanpuron ja Lukupuron uomiin rakennettaviin kosteikkoihin. Uuden uoman vedensyvyys tulee olemaan normaalina aikana noin 15 cm, kuivana aikana vähemmän ja tulva aikana enemmän. Henttaanpuron uoman ylitykset ajoväylien ja raittien kohdalla tehdään silloilla. Nykyinen peltoaukealla virtaava suoraviivainen Henttaanpuron uoma muuttuu siirtotyön jälkeen poikkileikkaukseltaan nykyistä paremmin luonnontilaa vastaavaksi puronuomaksi. Puron poikkileikkaus muotoillaan siten, että tulviminen ohjautuu sille varatuille alueille eikä ai

4 4 heuta vahinkoa ympäröiville rakenteille. Pohjapadoilla muodostettavat altaat pienentävät alemmalle reitille kohdistuvaa virtausta. Normaalitilanteessa altaat toimivat maisemaa elävöittävinä vesiaiheina. Suurpelto muuttuu asemakaavan toteuduttua rakennetuksi kaupunkiympäristöksi, jonka sadevedet ohjataan viemäreillä Henttaanpuroon ja Lukupuroon. Tästä aiheutuu virtaamien nykyistä nopeampaa vaihtelua. Toisaalta siirrettävien Henttaanpuron ja Lukupuron uomien varsiin Suurpellon länsireunalle on tarkoitus rakentaa kosteikkoalueita, jotka tasaavat tulva ajan virtaamia. Henttaanpuron alaosan nykyinen, toimenpidealueella sijaitseva uoma on jo aikaisemmin perattu ja muutettu suoraviivaiseksi ojaksi. Henttaanpuron ojaksi muutetun uoman virtausominaisuudet eivät muutu niin paljon, että sillä olisi merkittävää vaikutusta uoman kalastoon. Henttaanpuron alaosan siirtotyön jälkeen puron uoma muuttuu paremmin luonnontilaa vastaavaksi. Tämä lisää vesistöalueen elinkelpoisuutta kalastolle suotuisammaksi. Vahingot ja haitat Suunnitelman mukaisista toimenpiteistä ei aiheudu korvattavaa vahinkoa tai haittaa vesistön käytölle. Oikeudelliset edellytykset HAKEMUKSESTA TIEDOTTAMINEN MUISTUTUKSET JA VAATIMUKSET Hakemuksen mukaiset toimenpiteet eivät ole ristiriidassa alueen asemakaavoituksen kanssa eivätkä vaikeuta kaavan laatimista. Asemakaava edellyttää hakemuksen mukaisia toimenpiteitä. Ympäristölupavirasto on vesilain 16 luvun 6, 7 ja 8 :ssä säädetyllä tavalla kuuluttamalla asiasta ympäristölupavirastossa ja Espoon kaupungissa varannut tilaisuuden muistutusten ja vaatimusten tekemiseen ja mielipiteiden esittämiseen hakemuksen johdosta viimeistään Kuulutuksesta on erikseen lähetetty tieto asiakirjoista ilmeneville viranomaisille ja asianosaisille. 1) Uudenmaan ympäristökeskus on lausunut, että hakemukseen liitettyjen pituus ja poikkileikkausten perusteella uutta uomaa tehdään yhteensä noin 400 m:n matkalla. Uoman rakentaminen alkaa ensimmäisestä altaasta, joka sijoittuu paaluvälille Tämän jälkeen uomaa rakennetaan normaalina purona noin paaluvälille Toinen allas sijoittuu paaluvälille 673, jossa uoma ilmeisesti liittyy uuteen Lukupuron uomaan. Uoma siirtyy nykyisestä sijainnistaan enimmillään noin 150 m. Uomaan suunnitellun mallipoikkileikkauksen mukaan uomassa tulee olemaan noin merin levyinen kapeampi uoma, johon virtaus keskittyy alivirtaamilla. Kapean uoman ulkopuolella uomaa levitetään, jolloin tulvavesi pääsee leviämään

5 5 hallitusti. Vesisyvyys tulee suunnitelman mukaan olemaan normaalisti noin 15 cm. Alueella ei ole suojelukohteita, joihin hanke voisi vaikuttaa. Hakija on selvittänyt maa ja vesialueiden omistajat. Alueelle on vireillä asemakaavan laatiminen ja suunnitellut toimenpiteet ovat kaavaluonnoksen mukaiset. Henttaanpuroon nousee keväällä ahventa, kymmenpiikkiä ja mahdollisesti särkikaloja. Henttaanpuroon on istutettu myös pieni määrä taimenenpoikasia ainakin keväällä Lokakuussa 2004 tehdyssä sähkökoekalastuksessa Henttaanpurosta saatiin saaliiksi kahdeksan taimenenpoikasta. Koekalastuksen tuloksesta voidaan päätellä, että istutettujen poikasten eloonjäänti ja kasvu oli hyvää. Koeala oli hakemussuunnitelman noin paalulla 150 eli varsinaisen toimenpidealueen yläpuolella. Taimenen kannalta paras alue lienee Henttaanpuron yläosassa hankealueen yläpuolella. Kalojen vaellusta merestä Henttaanpuroon tapahtuu, ja vaellusta tulee oletettavasti jatkossakin tapahtumaan, varsinkin keväällä ja alkukesällä. Koska istutetut taimenenpoikaset näyttävät viihtyvä Henttaanpurossa, on mahdollista, että myös taimenia pyrkii nousemaan Henttaanpuroon syksyisin. Taimenten nouseminen riippuu kuitenkin siitä, jatketaanko istutuksia kunnes lisääntyvä kanta muodostuu. Ympäristökeskus on katsonut, että hankkeelle voidaan myöntää lupa, mutta töitä ei kuitenkaan pitäisi saada aloittaa ennen kaavan lainvoimaiseksi tulemista. Ympäristökeskus on liittänyt muistutukseensa maastotarkastusmuistion valokuvineen. Hankkeen toteuttamisen yhteydessä kalojen vaellusmahdollisuudet pitää säilyttää, jonka vuoksi uuteen uomaan rakennettavat pohjapadot eivät saa haitata vaelluksia. Pohjapadoista ei ole hakemuksessa esitetty tyyppikuvia, mutta pohjapadot tulee rakentaa luonnonmukaisina pienehköinä koskimaisina rakenteina, joiden harja muotoillaan v:n muotoiseksi, jotta virtaus keskittyisi pienellä virtaamalla ja turvaisi kalojen kulkumahdollisuuden. Suunnitelmassa ei ole selostettu myöskään uoman viimeistelyä. Normaalin ja varsinkin kuivan ajan virtaama ja virtausnopeus on luultavasti niin pieni, että uuteen uomaan tulee rakentamisen yhteydessä tehdä pieniä, matalia virtapaikkoja kivistä ja sorasta, joilla monipuolistetaan virtausolosuhteita ja siten luodaan kaloille ja muille vesieliöille elinmahdollisuuksia. Virtapaikoissa veden virtaus kiihtyy ja hidastaa umpeenkasvua, ja mahdolliset taimenet saisivat niistä myös kutupaikkoja. Virtapaikkojen välisillä jaksoilla pitäisi myös monipuolistaa virtausolosuhteita yksittäiskivillä ja kiviryhmillä ja puuaineksen lisäämisellä. Vaikka suunnitelman mukaan työnaikaista lietettä varten tehdään lietekuoppa, niin ympäristökeskus on katsonut, että uusi uoma tulee tehdä kuivatyönä ja että se voidaan yhdistää alapuoliseen uomaan vasta tämän jälkeen. Yhdistäminen tulee tehdä siten, että siitä aiheutuu mahdollisimman vähän haittaa ja häiriötä vesistölle, vesistön

6 6 käytölle ja kalastolle. Lisäksi uusi uoma tulee muutenkin toteuttaa luonnonmukaisen vesirakentamisen periaatteiden mukaisesti. Hankkeen vaikutuksia Lukupuron vesioloihin on tarkkailtava Uudenmaan ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. Henttaanpuron tarkkailu voidaan tehdä yhdessä Lukupuron tarkkailun kanssa. Tarkkailuohjelma on toimitettava ympäristökeskukselle hyvissä ajoin ennen töihin ryhtymistä. Hakijan on ilmoitettava Uudenmaan ympäristökeskukselle hankkeesta vastuussa olevan henkilön yhteystiedot viimeistään 30 päivän kuluttua luvan myöntämisestä. 2) Espoon kaupungin ympäristölautakunta on lausunut, että hakemuksen mukaisella toimenpiteellä muutetaan Henttaanpuron uoman sijaintia. Siirrettävällä osalla puro on perattu avo uoma, jolla ei ole luonnonsuojelun tai kalaston kannalta suojeluarvoa. Suurpellon asemakaavan toteuttamiseksi on Henttaanpuron lisäksi haettu lupa siirtää myös Lukupuroa, johon Henttaanpuro yhtyy. Ympäristölautakunta on esittänyt, että luvassa määrätään vedenlaadun ja kalaston tarkkailuvelvoite sekä työn aikaisten että sen jälkeen ilmenevien vaikutusten seuraamiseksi siltä osin, kuin on tarpeen täydentää Lukupuron siirtämisen vaikutusten velvoitetarkkailua. Töiden toteuttamisessa on noudatettava luonnonmukaisen vesirakentamisen periaatteita. 2) AA:n kuolinpesän osakkaat BB, CC ja DD (Dåvits RN:o 2:33, Espoo, Taavinkylä, Gerk RN:o 1:24, Espoo, Sepänkylä ja Smeds RN:o 3:126, Espoo, Sepänkylä) ovat vaatineet hakemuksen hylkäämistä. Muistuttajat omistavat hanketta varten tarvittavan maaalueen. Hakija ei saa suorittaa mitään toimenpiteitä muistuttajien maalla tässä vaiheessa, koska kaupunki ei omista aluetta eikä aluetta koskeva kaava ole lainvoimainen. Uoman siirto toiseen paikkaan aiheuttaisi ongelmia peltomaan viljelylle, koska salaojat eivät todennäköisesti enää toimisi kunnolla, mikä johtaisi siihen, että peltomaista tulisi käyttökelvottomia. Tämä aiheuttaisi maanomistajien ja vuokralaisen tulojen menetystä. Muistuttajien mukaan ei ole kohtuullista, että hakija voisi ryhtyä toimenpiteisiin tässä kaavoitusvaiheessa. Toimenpiteistä aiheutuisi muistuttajille haittaa. Muistuttajat eivät voi rakentaa maalleen eivätkä luovuttaa aluetta edelleen toiselle. Maanomistajalla on oikeus voida viljellä maitaan, kunnes kaavoitus muuttuu. Mikäli kaavaa ei jostain syystä vahvistettaisi, täytyy maata voida viljellä edelleen. Kaupungilta puuttuu tässä vaiheessa oikeudellinen perusta uoman siirtoa varten tarvittaviin toimenpiteisiin. Töiden aloittaminen ennen päätöksen lainvoimaiseksi tulemista voi olla hyväksyttävää ja jopa toisinaan välttämätöntä, mutta ei tässä tapauksessa, kun kysymys on puron siirtämisestä. Kun kaava on as

7 7 tunut voimaan, voi kaupunki tietysti ryhtyä toimenpiteisiin haluamassaan järjestyksessään, mutta ei sitä ennen. HAKIJAN SELITYS Uudenmaan ympäristökeskuksen muistutuksesta hakija on lausunut, että uoman siirtämiseen ei ole tarvetta ennen asemakaavan lainvoimaiseksi tulemista eikä siirtotöitä tulla aloittamaan ennen sitä. Ympäristökeskuksen kommentit uoman suunnittelu ja rakentamistöihin tullaan ottamaan huomioon alueen jatkosuunnittelussa. Uoman siirto toteutetaan kuivatyönä ja hankkeen vaikutuksia seurataan rakentamisen aikana sekä kaupungin toimesta että Helsingin yliopiston tutkimushankkeessa (Kaupunkirakentamisen vaikutus Lukupuron hydrologiaan ja vedenlaatuun). YMPÄRISTÖLUPAVIRASTON RATKAISU Espoon kaupungin ympäristölautakunnan muistutuksesta hakija on todennut, että kommentit uoman toteuttamisesta luonnonmukaisen vesirakentamisen periaatteiden mukaisesti otetaan huomioon alueen jatkosuunnittelussa ja rakentamistöissä. AA:n kuolinpesän osakkaiden muistutuksesta hakija on todennut, että uoman siirtämiseen ei ole tarvetta ennen asemakaavan lainvoimaiseksi tulemista eikä siirtotöitä tulla aloittamaan ennen sitä. Luparatkaisu Lupamääräykset Ympäristölupavirasto myöntää Espoon kaupungin tekniselle keskukselle luvan Henttaanpuron uoman alaosan siirtämiseen Suurpelto IVja V asemakaava alueilla hakemukseen liitetyn suunnitelman mukaisesti Espoon kaupungin Henttaan kaupunginosassa. 1) Purouoman siirto on toteutettava asemapiirrosten nro 5982/301 ja 5982/302, mittakaava 1:500 mukaisesti. Töiden toteuttamisessa on noudatettava luonnonmukaisen vesirakentamisen periaatteita. Uuden uoman pohjaan on tehtävä kapea, kesäajan virtaamaa vastaava uoma. Kalojen vaellusmahdollisuuksien säilyttämiseksi pohjapadot on rakennettava luonnonmukaisina pienehköinä koskimaisina rakenteina, joiden harja muotoillaan v:n muotoiseksi. Uomaan on tehtävä pieniä, matalia virtapaikkoja kivistä ja sorasta. Ylivirtaamien tasaamiseksi uoman yhteyteen on rakennettava suunnitellut kosteikot. Uuden uoman ylittävät ajoväylät ja raitit on toteutettava uoman kokonaan ylittävillä silloilla. 2) Uusi uoman osa on rakennettava valmiiksi kuivatyönä ja yhdistettävä Henttaanpuroon uuden uoman valmistuttua. Käytöstä pois jäävät avo ojat on täytettävä suunnitelman mukaisesti sen jälkeen, kun uoma on siirretty. 3) Kaivumassat on sijoitettava sellaiselle alueelle, etteivät massat pääse valumaan takaisin uomaan. Läjitysalueet on viimeisteltävä maisemaan sopiviksi.

8 8 4) Rakennustyöt on suoritettava siten ja sellaisena aikana, että niistä aiheutuu mahdollisimman vähän haittaa ja häiriötä vesistölle ja sen käytölle. 5) Työt on tehtävä yhtäjaksoisesti loppuun saakka. 6) Luvan saajan on ennen töiden aloittamista selvitettävä kaivualueella mahdollisesti sijaitsevien johtojen ja kaapeleiden sijainti ja otettava ne huomioon kaivutyötä tehtäessä. 7) Hankkeen vaikutuksia Henttaanpuron ja Lukupuron vesioloihin on tarkkailtava Uudenmaan ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. Tarkkailuohjelma on toimitettava ympäristökeskukselle hyvissä ajoin ennen töihin ryhtymistä. Töiden päätyttyä tarkkailun tulokset on toimitettava ympäristökeskukselle sen hyväksymässä muodossa. 8) Hankkeen vaikutuksia Henttaanpuron ja Lukupuron kalastoon on tarkkailtava Uudenmaan työvoima ja elinkeinokeskuksen hyväksymällä tavalla enintään kahden vuoden ajan. 9) Rakennustyöhön ei saa ryhtyä, ennen kuin Suurpelto IV ja V asemakaava on vahvistettu ja luvan saaja on saanut oikeudet hanketta varten tarvittaviin alueisiin. 10) Rakennustöiden päätyttyä rakennuspaikat on saatettava asianmukaiseen ja maisemallisesti hyväksyttävään kuntoon ennen valmistumisilmoituksen tekemistä. 11) Töiden suorittamisesta mahdollisesti aiheutuva, välittömästi ilmenevä vahinko on viipymättä korvattava vahingonkärsijälle. Luvan saaja on muutoinkin vastuussa hankkeesta aiheutuvasta vahingosta, haitasta ja muusta edunmenetyksestä. 12) Rakennustyöhön on ryhdyttävä neljän vuoden kuluessa ja työt on tehtävä olennaisilta osiltaan valmiiksi kymmenen vuoden kuluessa siitä lukien, kun tämä päätös on saanut lainvoiman uhalla, että lupa muutoin raukeaa. 13) Töiden aloittamisesta on etukäteen ilmoitettava kirjallisesti Uudenmaan ympäristökeskukselle ja Espoon kaupungin ympäristöviranomaiselle sekä alueen maanomistajille. 14) Töiden valmistumisesta on 60 päivän kuluessa ilmoitettava kirjallisesti ympäristölupavirastolle, Uudenmaan ympäristökeskukselle ja Espoon kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Valmistumisilmoitukseen on liitettävä uoman lopullista sijaintia osoittava kartta ja rakenteiden toteutuneita mittoja osoittavat piirustukset.

9 9 Perustelut Suurpellon alueelle on valmisteilla Suurpelto IV ja V asemakaava. Henttaanpuron uoman siirtäminen on tarpeen asemakaavan mukaisen kaupunkimaisen rakentamisen toteuttamiseksi. Kalastolle aihetuvat haitat on pyritty saamaan mahdollisimman vähäisiksi lupamääräyksissä esitetyillä toimenpiteillä. Henttaanpuro ei ole suojelukohde eikä sen alueella esiinny rauhoitettuja kasvi tai eläinlajeja. Hankkeesta ei ennalta arvioiden aiheudu vesilain mukaan korvattavaa vahinkoa, haittaa tai muuta edunmenetystä. Hankkeesta saatava hyöty on siitä johtuvaan vahinkoon, haittaan tai muuhun edunmenetykseen verrattuna huomattava. Lainkohdat Vesilain 2 luvun 4 ja 6 :n 2 momentti TÖIDENALOITTAMISLUPA Ympäristölupavirasto hylkää töidenaloittamislupaa koskevan hakemuksen. Perustelut Suurpellon alueen uutta Suurpelto IV ja V asemakaavaa ei ole vahvistettu, hakijalla ei ole oikeutta eikä hakijalle ole luvassa annettu oikeutta hanketta varten tarvittaviin alueisiin. Töihin ei voida ryhtyä, ennen kuin edellä olevat seikat ovat toteutuneet. Töidenaloittamislupaa ei voida myöntää. Lainkohta Vesilain 2 luvun 26 Lausunto muistutuksista ja vaatimuksista Uudenmaan ympäristökeskuksen ja Espoon kaupungin ympäristölautakunnan muistutukset on otettu huomioon lupamääräyksistä ilmenevällä tavalla. AA:n kuolinpesän osakkaiden muistutuksesta ympäristölupavirasto toteaa, että luvan saaja ei saa ryhtyä uoman siirtoa koskeviin toimenpiteisiin ennen kuin asemakaava on tullut lainvoimaiseksi ja ennen kuin luvan saaja on hankkinut oikeuden hanketta varten tarvittaviin alueisiin. Käsittelymaksu 770 euroa Maksu on määrätty ympäristölupaviraston maksullisista suoritteista annetun ympäristöministeriön asetuksen 2 (1388/2006) ja sen liitteenä olevan maksutaulukon kohdan "muu vesilain mukainen hanke" mukaisesti.

10 10 MUUTOKSENHAKU Liite Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto oikeudelta valittamalla. Valitusosoitus Merja Ahti Lea Siivola Pertti Seppänen Päätöksen tekemiseen ovat osallistuneet sivutoiminen ympäristöneuvos Merja Ahti sekä ympäristöneuvokset Lea Siivola (tarkastava jäsen) ja Pertti Seppänen. Asian on esitellyt Merja Ahti. MA/sl

11 VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Valitusaika Valitusoikeus Valituksen sisältö Valituksen liitteet Liite Länsi Suomen ympäristölupaviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy Päätöksestä voivat valittaa ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön, terveyden tai luonnonsuojelun tai asuinympäristön viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, alueelliset ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut asiassa yleistä etua valvovat viranomaiset. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto oikeudelle, on ilmoitettava päätös, johon haetaan muutosta valittajan nimi ja kotikunta postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto oikeudelle, PL 204, Vaasa, sähköposti miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi perusteet, joilla muutosta vaaditaan valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta Valituksen toimittaminen ympäristölupavirastoon Länsi Suomen ympäristölupaviraston yhteystiedot Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava kaksin kappalein Länsi Suomen ympäristölupaviraston kirjaamoon. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka ajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan myös lähettää postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka ajan päättymistä. käyntiosoite: Panimokatu 1, Helsinki postiosoite: PL 115, Helsinki puhelin: (vaihde) telekopio: (09) sähköposti: aukioloaika: klo Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 82 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.