Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta Liite 3 HAMINAN KULTTUURIOHJELMA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta 28.2.2014 Liite 3 HAMINAN KULTTUURIOHJELMA"

Transkriptio

1 HAMINAN KULTTUURIOHJELMA

2 1. JOHDANNOKSI Haminan kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta päätti kokouksessaan , että Haminalle ryhdytään laatimaan kulttuuriohjelmaa. Ohjelman tarpeellisuutta perusteltiin sillä, että kulttuurin toimialalta puuttuu kehittämissuunnitelma. Ohjelmassa toimialan kehittämistä olisi mahdollista tarkastella laajaalaisesti ja se toisi kehittämistyöhön systemaattisuutta ja pitkäjänteisyyttä. Ajankohta nähtiin sopivaksi, sillä Haminan kaupunki oli laatimassa uutta kaupunkistrategiaansa kevään ja kesän 2013 aikana. Ohjelma päätettiin laatia vuosille Näin se kulkee kunnallisvaalien rytmissä niin, että vanha ohjelma ohjaa uusien päättäjien työskentelyä aina ensimmäisen vuoden ajan, minkä jälkeen on ohjelman päivittämisen aika. Ohjelman toteutumista seurataan vuosittain. Kulttuuriohjelma on siis työkalu ja kehittämisen väline. Se antaa tietoa nykytilanteesta ja tarpeista, nimeää keskeiset kehittämiskohteet ja pyrkii antamaan askeleita kehitystyölle, eli vastaamaan jo osittain myös kysymykseen miten. Ohjelma toteutuu yhteistyöllä ja rakentaa sitä. Siihen on koottu asioita, joita yksi taho ei voi yksinään toteuttaa. Ohjelmaa on lähdetty rakentamaan kunnianhimoisesti, mutta toisaalta siihen liittyy paljon kaupungin kokoon ja palveluresurssien mahdollisuuksiin ja laaja-alaisuuteen liittyvää pohdintaa. Esimerkiksi eri taiteenalojen tilannetta ei ole lähdetty pohtimaan siitä näkökulmasta, että kaikkea pitäisi olla, vaan on yksimielisesti todettu, että ainakin tämänhetkisessä tilanteessamme Haminan kokoisella paikkakunnalla kannattaa ennemminkin rakentaa vahvuuksille, kuin yrittää synnyttää jotakin aivan uutta tyhjästä, ja ilman omaa osaamista. Ohjelma on koottu haastattelemalla kaupunkiorganisaation eri sektoreita loka-joulukuun 2013 aikana viimeiselle sivulle kootun taulukon mukaisesti. Ohjelmaluonnosta on esitelty kulttuuri- ja vapaaaikalautakunnalle lautakuntaseminaarissa marraskuussa, ja kulttuuritoimijoille on syksyn 2013 aikana järjestetty kaksi toimijatapaamista. Yhdistysten kuuleminen on täydennetty lausuntokierroksella tammikuussa Ohjelman valmistelutyöstä on vastannut ja sitä johtanut kaupungin kulttuurisihteeri. Haminan on kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunnan työrukkasena vastuussa ohjelman toteutumisen koordinoinnista ja arvioinnista. Toteutumaan ohjelma saadaan monialaisella yhteistyöllä.

3 2. KULTTUURIOHJELMAN YHTEYS KAUPUNKISTRATEGIAAN Haminassa on olemassa yksi strategia, kaupunkistrategia, joka muodostaa katto-ohjelman eri alojen yksityiskohtaisemmille ohjelmille. Haminan uusi kaupunkistrategia on esitetty alla. Siihen tehdyt tummanturkoosit ja violetit merkinnät kuvastavat niitä strategian kohtia, joista kulttuuritoiminta aivan välittömästi itsensä löytää. Haminan kulttuurielämä nojaa vahvasti yhdistysten voimaan ja violetilla merkityt asiat ovat niitä, joissa yhdistysten panos näkyy selkeimmin. 3. ARVOT JA VISIO Haminan kulttuuripalvelujen osalta toimintaa ohjaavien arvojen tulee olla samat kuin mitä kaupunkistrategiassa on määritelty (asukaslähtöisyys, taloudellisuus, avoimuus, yhteisöllisyys ja uudistumiskyky). Lisäksi kulttuuritoiminnassa keskeisiä arvoina nähdään myös välittäminen, tasapuolisuus, laadukkuus, luovuus ja monipuolisuus. Kulttuuri ymmärretään kaikki elämänalueet läpäisevänä ja ihmisen hyvinvointia lisäävänä toimintana. Haminan haluaa olla kehittämishaluinen, laadukas ja luotettava palvelujen toteuttaja ja yhteistyökumppani. Kulttuurin toimialan on tärkeä osa kaupungin yleistä kehittämistyötä. Kulttuuripalveluiden pitkän aikavälin tulevaisuusvisio on, että Hamina on kulttuuritoiminnan kehittämisen kärkikunta Kaakkois-Suomessa, ja että kulttuurilla on todellinen ja tunnustettu merkitys ennaltaehkäisijänä sosiaali-, lapsi-, nuoriso- ja vanhustyössä, asukkaiden hyvinvoinnin lisääjänä, matkailutuotteena, imagotekijänä ja muuttopäätökseen vaikuttajana.

4 4. LYHYT YLEISEN TASON TOIMINTAYMPÄRISTÖANALYYSI Kulttuuritoiminnan kenttään yleisesti vaikuttavia ja valtakunnallisia kulttuuripoliittisia muutoksia ovat mm. kulttuurin resurssoinnin supistaminen, joka näkyy esimerkiksi kulttuurilaitosten valtionosuuksien ja kulttuurialan koulutuspaikkojen leikkauksina. Vuonna 2013 toteutettiin Taidetoimikuntalaitoksen organisaatiouudistus, jossa alueellisista taidetoimikunnista muodostettiin Taiteen edistämiskeskuksen alueellisia toimipisteitä. Maakuntaliittojen jakamien maakunnallisten kehittämisrahojen leikkaukset on toteutettu ja EU:n uuden ohjelmakauden painotukset ovat tämän ohjelman valmistuessa vielä tarkasti määrittelemättä. Valtakunnallisen lastenkulttuurikeskusten verkoston toiminta päättyi Taikalamppuverkostona vuoden 2013 lopussa, mutta yksittäisten alueellisten lastenkulttuurikeskusten toiminta kuitenkin jatkuu. Näillä valtakunnallisen tason muutoksilla on heijastumansa myös yksittäisiin kuntiin ja niiden kulttuuritoimintaan. Negatiivisempien kehityskulkujen vastapainoksi voidaan todeta, että toisaalta esimerkiksi luovat alat ovat terminä, keskustelussa, kehittämisohjelmissa ja rahoitusinstrumenteissa vakiinnuttaneet asemaansa, samoin kuin hyvinvointia kulttuurista -toiminta. Opetus- ja kulttuuriministeriö on myös ensimmäisen kerran julkaissut valtakunnallisen määritelmän, että kunnissa tulisi olla yksi kokopäiväinen yleisen kulttuurityön tekijä per asukasta. (Haminan kokoisessa kaupungissa tulisi siis olla kaksi.) Eli hyvin yleisten mainintojen sijaan kulttuurin toimialakin alkaa saada ohjelmissa ja säädöksissä itseään tarkemmin määriteltynä esille. Alueellisesti ja paikallisesti kulttuuritoimintaan vaikuttavia poliittisia asioita ovat kuntaliitosten mahdollisuus ja kuntien tehtävien uudelleen määrittäminen sekä tietysti yleisesti kuntapäättäjien kulttuurimyönteisyys. Toisaalta positiivisia odotuksia voi ladata esimerkiksi maakuntaohjelman valmistumiseen, jossa kulttuurille uskotaan saatavan enemmän näkyvyyttä kuin ennen. Myös Kaakkois-Suomen Luovien alojen kehittämistyö (ELY-keskuksen käynnistämänä ja vetämänä) ja toimintaohjelman laatiminen vuosille on meneillään. Taloudellisissa toimintaympäristötekijöissä keskeisiä ovat mm. kuntaliitosten mahdollisuus, kaupungin tuottavuusohjelmat ja resurssien muuttumattomuus tai supistuminen. Molemmissa tapauksissa samaan tai kasvavaan palvelutarpeeseen tulisi kyetä vastaamaan jatkuvasti pienemmällä raha- ja henkilöstömäärällä. Yleinen taloudellinen ahdinko näkyy kulttuuritoiminnassa myös sponsoritukirahojen vähenemisenä ja asiakkaiden ostopotentiaalin tai -halukkuuden muutoksina, siis lipputulojen laskuna. Positiivisena asiana voidaan mainita se, että yksittäiset kulttuuritoimijat ovat perustaneet toiminimiä, mikä helpottaa palvelujen ostamista ja paketoimista esim. kulttuurimatkailutuotteiksi. Yleisinä sosiaalisina toimintaympäristötekijöinä voidaan mainita väestön ikääntyminen ja työpaikkojen menetykset. Toisaalta ihmiset jäävät parempikuntoisina eläkkeelle ja eläkeläiset, etenkin naiset, ovat Suomessa kaikkein aktiivisimpia kulttuurin kuluttajia. Yleiseen yhteiskunnalliseen muutokseen liittyy myös painotus jokaisen oikeudesta kulttuuriin eli kulttuurin saatavuus ja saavutettavuuskysymykset niin ikäryhmittäin, erityisryhmittäin kuin maantieteellisestikin tarkasteltuina. Asiakaskunnan pirstaloituminen (osittain liittyen edelliseen, mutta osittain myös makutottumuksiin) ja sen myötä tuleva paine palvelujen räätälöintiin yhä erityisemmiksi eri kohderyhmille on myös yksi yleisen kehityskulun piirre. Yleisinä, mutta myös alueellisina ja paikallisina positiivisina kehityskulkuina voidaan mainita kylätoimikuntien kulttuuritoiminnan vahvistuminen ja yhteisöllinen painotus toiminnassa sekä asukkaiden kuulemiskanavien lisääminen. Kulttuuritoiminnan tilannetta Haminassa pohditaan yksityiskohtaisemmin eri kehittämisnäkökulmien yhteydessä.

5 5. NÄKÖKULMIA KEHITTÄMISEEN - KOHTEET JA TOIMENPITEET Kulttuurikentän kehittämistä on ohjelmassa pohdittu seuraavista näkökulmista: - nykyiset asiakasryhmät - potentiaaliset asiakasryhmät - kulttuuritoiminnan- ja toimijoiden tilakysymykset - eri taiteenalojen tilanne - harrastajien toimintaedellytykset - kulttuuriyrittäjyys ja ammattilaisten toimintaedellytykset eli kulttuuri elinkeinona - rakennettu ja henkinen ympäristö - kulttuurin saatavuus ja saavutettavuus - koulutusnäkökulma - terveyttä kulttuurista -näkökulma - kulttuurimatkailu Seuraavissa osioissa käydään tiiviisti läpi niitä kehittämiskohteita, joita eri näkökulmista Haminan kulttuuritoimintaa tarkastellen on noussut esille. Kehittämiskohteiden yhteydessä on jo esitetty toimenpiteitä asian eteenpäin viemiseksi. Lisäksi on määritelty aikatauluja sekä nimetty toimija- ja vastuutahoja Nykyiset asiakasryhmät - potentiaaliset asiakasryhmät Nykyisiä ja potentiaalisia asiakasryhmiä on pohdittu tavoitteena tunnistaa ryhmät, joille ei joko ole olemassa lainkaan kulttuuritoimintaa, tai ryhmät, joille on olemassa palveluja ja joille nähtäisiin olevan kulttuuritoiminnasta hyötyä, mutta joita palvelut eivät syystä tai toisesta tavoita. Haminassa lapset ja nuoret on määritelty kulttuuritoiminnan painopisteeksi. Päiväkoti- ja peruskouluikäisten koulun ja päiväkodin kautta tapahtuva kulttuuritoiminta on sekä määrällisesti että myös laadullisesti hyvällä tasolla. Kulttuurin tasapuoliseen saatavuuteen koulun tai päiväkodin maantieteellisestä sijainnista riippumatta on kiinnitetty runsaasti huomiota viime vuosina. Kielikysymyksiä on kyetty huomioimaan sen verran, että niille päiväkodeille, joissa on paljon venäläisiä maahanmuuttajalapsia, on maahanmuuttajayhdistys Rodnik ry:n tuella pystytty tarjoamaan jonkin verran kulttuuritoimintaa myös venäjän kielellä. Kaupungin koko kouluverkossa toteutetaan opetussuunnitelmapohjaista kulttuuripolkutoimintaa, jossa lapsi ja nuori peruskoulun aikana tutustutetaan kattavasti eri taiteenaloihin ja oman kunnan kulttuurilaitoksiin. Kulttuuripolkutoimintaa toteutetaan pääasiallisesti Lasten kulttuuriviikkojen ja Nuorten kulttuuriviikkojen aikana luokkalaisille on käytössä kulttuuripassi. Haminan kouluissa kulttuuriin suhtautuminen on myönteistä ja koulut järjestävät kulttuuritoimintaa myös itsenäisesti. Päiväkoti-ikäisille on oma kulttuuritoiminnan teemaviikkonsa, Satuviikko. Haminassa tarjotaan taiteen perusopetusta musiikin (Kotkan seudun musiikkiopisto), kuvataiteen (Haminan kuvataidekoulu), käsityön (Taitokymenlaakso), teatterin (Haminan Teatteriyhdistys) ja sirkuksen (Haminan Teinisirkus) alueilla. Kaupungissa toimii noin kolmekymmentä osittain tai pelkästään kulttuuritoimintaa toteuttavaa yhdistystä, joten useat yhdistykset tarjoavat myös muita kulttuuriharrastusmahdollisuuksia. Kehitysvammaisille nuorille Haminassa on bändi- ja teatteritoimintaa kansalaisopiston toimintana. Paikkakunnan kokoon nähden kulttuuriharrastustarjonta on hyvä ja pelkästään taiteen perusopetuksen piirissä on lasta ja nuorta, eli neljännes Haminan peruskouluikäisistä. Taideharrastukset tosin jonkin verran kertyvät samoille yksilöille. Lapsille ja lapsiperheille suunnattuja kulttuuritapahtumia järjestetään jonkin verran.

6 Vauvaperheille suunnattua toimintaa on kokeiltu, mutta kysyntä on ollut vaatimatonta. Pelkästään kulttuurisisältöisiä lasten- ja nuortenleirejä ei järjestetä, mutta niin sanottuihin yleisleireihin on yhdistetty jonkin verran kulttuuritoimintaa. Nuorille ja nuorille aikuisille vapaa-ajalla suunnattuja tapahtumia järjestetään vähän. Lasten ja nuorten kulttuuritoiminnassa nähdään jatkossa tarpeellisena nuorten aktivoiminen esimerkiksi museoiden, kirjaston ja kansalaisopiston palvelujen käyttäjinä. Nuorten sanataidetoiminta on nostettu esille keinona parantaa lukutaitoa ja lisätä lukemisen harrastamista. Nuoria yritetään aktivoida toteuttamaan omaehtoista (omista ideoista nousevaa ja itse tuotettua) kulttuuritoimintaa vapaa-ajalla. Keski-ikäisten tai iäkkäämpien, mutta edelleen itse aktiivisesti osallistuvien asukkaiden ovat Haminassa hyvällä tasolla ja he muodostavat aktiivisimman kulttuurin kuluttajaryhmän. Tarjontaa on erityisesti kulttuuriyhdistysten toteuttamana paljon. Edelleen kotona asuvat ikäihmiset, jotka eivät kykene kotoa enää yksin liikkumaan ja osallistumaan ovat väliinputoajaryhmä kulttuuripalveluissa. Laitoksissa asuville ikäihmisille toimintaa on jonkin verran, mutta tarvetta palveluille olisi enemmän. Uutena toimintamuotona on saatu vastikään käynnistettyä kirjaston toimesta lukutuntitoiminta kolmessa vanhainkodissa. Maantieteellisesti tarkasteltuna kulttuuritoiminta keskittyy voimakkaasti kaupungin keskustaan. Kylistä Mäntlahti profiloituu erityisesti kulttuuritoimintaan. Kyläyhdistysten perustamisen myötä kylien aktiivisuus on kasvanut, ja myös kulttuuriavustuksilla on tuettu kylien kulttuuritoiminnan aktivoimista. Kylien toiveissa on saada omien tapahtumien lisäksi kylille myös kulttuurivierailuja. Kylien välistä yhteistyötä voisi myös lisätä. Tarvetta palvelujen räätälöintiin erilaisille asiakasryhmille on olemassa jonkin verran. Esimerkiksi maahanmuuttajille suunnattuja kulttuuripalveluja järjestää Haminassa tällä hetkellä Rodnik ry. Sosiaalipalvelujen eri asiakasryhmät voisivat hyötyä kulttuuritoimintaan osallistumisen tuomasta aktiivisuudesta ja kulttuurin voimauttavasta ja kuntouttavasta vaikutuksesta. Lapsiperheitä tukeva toimintamuoto voisi olla vaikkapa taideparkkitoiminta. Eri toimintamuotoja tulee toteuttaa hallinnonalojen välisenä moniammatillisena yhteistyönä ja erilaisten muiden yhteistyöverkostojen avulla. Nuorten ja nuorten aikuisten kulttuuritoiminta - osallistumisen lisääminen rytmiklubitoiminnan käynnistäminen, yhdistykset ja yksityiset henkilöt yhteistyössä nuorten omaehtoisen kulttuuritoiminnan aktivoiminen avustukset nuorten osallisuus toimintojen suunnittelussa yksittäiset nuoret ja nuorten ryhmät, nuorisovaltuusto nuorisopalvelut jatkuvaa työtä kirjasto- ja museopalvelujen sanataidetoiminta (ks. kohta 5.3.) museo- ja

7 kiinnostavuuden lisääminen nuorille Kotipalvelun piirissä olevien vanhusten osallistuminen räätälöidyt palvelut (ks. kohta 5.8.) kylien kulttuuritoiminnan (ks. kohta 5.6.) kulttuuriaktiviteettien lisääminen vanhainkodeissa ja Haminan sairaalassa kirjaston ns. olohuoneena nuorten osallisuus toimintojen suunnittelussa kulttuurikaveritoiminnan toimintamallin esim. musiikkitoiminta varhaisvaiheen dementiaa sairastaville kulttuuritarjotintoiminta yhdistys-/tai kulttuurikummitoiminta yhdistysten tai yksityisten henkilöiden vapaaehtoistoimintana kirjastopalvelut yhteistyössä nuorten ja eri yhteistyötahojen kanssa vanhuspalvelut,, ulkopuoliset asiantuntijat ja vapaaehtoiset vanhuspalvelut,, kansalaisopisto asiantuntijat yhdistykset terveyspalvelut vanhuspalvelut taiteilijat jatkuvaa työtä kokeilu alkaa keväällä 2014 jatkuvaa 5.2. Kulttuuritoiminnan- ja toimijoiden tilakysymykset Haminassa on kaupungin kokoon nähden paljon kulttuuritoimintaan sopivia tiloja. Ehkä tästä syystä tila-asiat eivät ole nousseet keskusteluissa erityisesti esille, vaikka yleisesti tiedossa on, että esimerkiksi Haminan teinisirkus etsii uutta toimintatilaa ja Haminan Teatteriyhdistykseltä puuttuu myös vakituisempi kesäteatteritila. Tämän lisäksi muutama toimija toimii melko ahtaissa tiloissa ja taiteen perusopetus hyötyisi yleisesti sijoittumisesta saman katon alle. Myös väliaikaisesti näyttelytiloiksi muuntuville tiloille olisi tarvetta. Yleisiä kehittämistarpeita nähdään etenkin tilojen yhteiskäyttömallien kehittämisessä, käyttöasteen lisäämisessä, tilojen muunneltavuudessa ja käytön terävämmässä profiloinnissa markkinointia ajatellen. Bastionin tulevaisuusvision luominen kehittämissuunnitelman laatiminen elinkeinotoimi, matkailupalvelut,, Tapahtumatilojen profilointi toiminnallinen tilatietojen kokoaminen ja julkaisu www-sivuilla, muu markkinointi matkailupalvelut /Cursor muut toimijat

8 kesäteatteritila kulttuurilaitosten vahvistamista keskuksiksi ja keskusten vahvistamista kulttuurilaitoksina kirjastot museot Raittiustalo jne. Haminan Teatteriyhdistys ry,, tekniset palvelut uusi kesäteatteripaikka käytössä kesällä 2015 jatkuvaa työtä 5.3. Eri taiteenalojen tilanne Kansainvälisesti Hamina tunnetaan sotilasmusiikista ja Hamina Tattoosta. Kaupungin kokoon nähden Haminassa on valtavan aktiivinen toiminta klassisen musiikin alalla. Paikkakunnalla asuu ja työskentelee eniten tämän taiteenalan ammattilaisia ja heillä on voimakas säteilyvaikutus kotikuntaansa. Kaupungissa toimii useita kuororyhmiä, joista useimmat kansalaisopiston alaisina. Muiden musiikin lajien edustus on vähäisempää. Haminassa toimii useita aktiivisia tanssiyhdistyksiä, kaikki eri tavalla erikoistuneina. Elokuvateatteri Kino Haminan toiminta on kaupungin omaa toimintaa. Haminan Teinisirkus on Suomen vanhin nuorisosirkus, vahva ja vanha toimija, jolla on legendaksi muodostunut ja kiinnostava historia ja historiansa kautta selkeästi erotettava vaikutus paikkakunnan ominaislaatuun. Hamina on sirkuspaikkakunta. Se on myös historian harrastajien paikkakunta. Kaupungissa on useita teatteriryhmiä, joista monet toimivat kansalaisopiston alaisuudessa. Säännöllisiä teatteripalveluja tuottaa Haminan Teatteriyhdistys. Näitä vahvuuksia on muistettava tukea edelleen. Viime aikoina kulttuurin uusia valopilkkuja ovat olleet esimerkiksi nuorten miesten sirkusryhmän perustaminen sekä kirjailijakahvilatoiminta. musiikkielämän rytmiklubitoiminnan 2015 monipuolistaminen aloittaminen lasten ja nuorten sanataidetoiminta kulttuuritoiminnan avustukset vuokra-avustukset: nuorten yhtyeiden treenikämppätuki avustusten turvaaminen yksittäiset musiikin ammattilaiset, yhdistykset ja yhteistyössä kulttuuri- ja vapaaaikalautakunta kirjastopalvelut kirjailijayhdistykset Jamilahden opisto alueen ammattilaiskirjailijat kulttuuri- ja vapaaaikalautakunta 2014 Ks. myös kohdat 5.1. Potentiaaliset asiakasryhmät ja 5.6. Kulttuurin saatavuus ja saavutettavuus.

9 5.4. Harrastajien toimintaedellytykset Kulttuuritoimijoiden kuulemistilaisuuksissa on tullut erityisesti esille halu madaltaa raja-aitoja eri toimijoiden ja taiteenalojen välillä, tarve yhteisöllisyyteen ja yhteiseen tekemiseen. Toimijoiden koulutustarpeet liittyvät esimerkiksi yhdistystoiminnassa kouluttautumiseen, esitystekniikkaosaamiseen sekä kulttuurituotteiden paketointiosaamiseen. Yhteisöllisyyden/ yhteistoiminnan lisääminen Kulttuuripalvelut harrastajien koulutustarpeet (ks. kohta 5.7.) kulttuuritoiminnan avustukset matalan kynnyksen kohtaamispaikka kaikille kulttuuriasioista kiinnostuneille: Kulttuurikahvila Kuulolla? avustusten turvaaminen kulttuuri- ja vapaa- aikalautakunta Ks. myös kohta 5.2. Kulttuuritoiminnan ja -toimijoiden tilakysymykset. alkuun loppuvuodesta krt/kk 5.5. Kulttuuriyrittäjyys ja ammattilaisten toimintaedellytykset - kulttuuri elinkeinona Paikkakunnalla asuvilla taiteilijoilla on usein merkittäviä positiivisia säteilyvaikutuksia asuinpaikkakuntaansa ja yhteisöönsä. Kulttuuriyhdistysten tuottama toiminta on Haminassa erittäin tärkeässä roolissa, sillä kaupungissa toimii vain muutamia luovien alojen yrityksiä ja asuu ja työskentelee melko vähän ammattitaiteilijoita. Kulttuurituotanto-osaamista paikkakunnalla on kuitenkin paljon. Erityisesti tarvetta olisi yhteisöllisesti suuntautuneen taiteen tekemiseen. Yksittäisenkin taiteilijan saaminen paikkakunnalle voi korjata tilannetta merkittävästi. taiteilija-apuraha kuntataiteilija-apurahan kulttuuri- ja vapaaaikalautakunta 2014 perustaminen 4.5. Ympäristö - rakennettu ja henkinen "Vahva ja vireä kulttuurielämä näkyy laajasti koko yhteisön elämisen laadussa." Taide ja kulttuuri nivoutuu rakennettuun ympäristöön sekä fyysisestä että toiminnallisesta näkökulmasta tarkasteltuna. Rakennus tai rakennettu ympäristö on joskus itsessään taideteos tai aina ainakin rakennuskulttuurin ilmentymä, se on osa kulttuurista ympäristöä ja sen täyttää tietynlainen kulttuurinen toiminta. %-periaatteella tarkoitetaan julkisten taidehankintojen huomioimista peruskorjaus- ja uudisrakennushankkeissa niin, että tietty määrä rakennushankkeen

10 kokonaiskustannuksista sijoitetaan taiteeseen. Taidehankinnat nostavat kiinteistön arvoa ja tekevät kaupunkikuvasta kiinnostavamman. Ne voivat toimia maamerkkeinä ja imagotekijöinä, mutta niillä on myös muita tutkittuja sosiaalisia vaikutuksia. Tiedetään mm. että klassinen musiikki suojaa rakennuksia ilkivallalta ja julkiset taideteokset saavat usein olla paremmin rauhassa, kun ne on toteutettu yhteisötaiteellisten projektien osana tai lopputulemana, eli alueen asukkaat ovat joko fyysisesti tehneetkin teoksen tai tuottaneet sen idean tai osan siitä. Taiteen sijoittaminen asuinkiinteistöihin saa asukkaat kokemaan kollektiivista omistajuutta ja ylpeyttä teoksia kohtaan/teoksista. Alunperin ulkopuolisen valitsemasta taiteesta tulee "meidän taideteos". Haminan kaupungin taidehankintamäärärahoista on luovuttu 90-luvun alkupuolella, eikä kaupunki ole sitoutunut %-periaatteen noudattamiseen. Ahtaassa taloudellisessa tilanteessa useiden kaupunkien ja kuntien ainoa keino hankkia julkista taidetta rakennuksiin on, joko löytää ulkopuolisia sponsoreita tai sisällyttää %-periaate ehtona tonttien luovutussopimuksiin. Kaupunkiympäristö tarkoittaa myös paikkakunnan henkistä tilaa. Kulttuuriohjelmaan liittyvissä keskusteluissa on tullut paljon esille yhteisöllisyyden tarve ja toive. Kaupunkilaisten kuuleminen ja kannustaminen omaan luovaan toimintaan, arjesta kumpuavien tapahtumien ja toimintojen tekemiseen, omasta asuinympäristöstä huolehtimiseen sekä fyysisenä ympäristönä että ilmapiirinä on kaikkien etu. Yhteisöllisyyden tukemisessa toiminnan säännöllisyys on tärkeä asia. yhteisöllisyyden/ yhteistoiminnan lisääminen jatkuvaa työtä hyvinvointia lisäävät ympäristöt yhteisöllisyyden/ yhteistoiminnan lisääminen yhteisöllisyyden ja osallisuuden lisääminen eri-ikäisten ihmisten yhteen saattaminen kaupunginosien ja esim. puistojen, Tervasaaren ja kauppatorin toiminnallisina tiloina matalan kynnyksen kohtaamispaikat: Kulttuurikahvila Kuulolla? ryhmittymien muodostumisen ja yhteistoiminnan tukeminen, yhteistyöhön kannustaminen yhteisötaidehankkeet asukkaiden arjesta nousevat tapahtumat Kauppatorin kehittämistyöryhmä, Kaupungin Tekniset palvelut ja, matkailu- ja tapahtumatuotanto, Kehittyvä Hamina ry, asukas- ja kaupunginosayhdistykset, muut yhdistykset ja aloitteelliset asukkaat Kulttuuripalvelut kuntataiteilija Asukas- ja kaupunginosayhdistykset, alkuun loppuvuodesta krt/kk jatkuvaa työtä

11 %-periaatteen edistäminen ja kulttuurinäkökulman huomioiminen kaupunkisuunnittelussa kulttuurin edustajat mukaan erilaisiin alueiden ja rakennushankkeiden suunnitteluryhmiin esim. Tervasaari Kehittyvä Hamina ry, Linnoituksen Wanhat talot, muut yhdistykset, aloitteelliset asukkaat tekniset palvelut ja, taiteilija-asiantuntijat %-periaatteen sisällyttäminen tonttien luovutussopimuksiin tekniset palvelut hyvinvointia lisäävät ympäristöt esim. Saviniemen hoivakodin siiven remontointi, terveyskeskuksen remontointi tekniset palvelut, vanhuspalvelut, terveyspalvelut,, Taiteen edistämiskeskus Kulttuurin saatavuus ja saavutettavuus Kulttuurin saatavuutta ja saavutettavuutta käsitellään useissa kohdin ohjelma-asiakirjaa. Se liittyy niin palveluiden säilyvyyteen, asiakasryhmittäiseen saatavuuteen kuin maatieteelliseenkin tavoittavuuteen. Erityisen paljon keskusteluissa on ollut esillä kylien kulttuuritoiminta. Kylien kulttuuritoiminnan aktivoiminen ja lasten ja nuorten kulttuuritoiminta yleisesti säännölliset yhteispalaverit, kyläkummiverkosto, tapahtumien kierrättäminen kylien kesken (Art Goes Kylät), Hamina-viikon kulttuuritarjotintoiminta kulttuuripolkutoiminnan sisältöjen edelleen työpajamuotoisen toiminnan tarjonnan lisääminen kulttuurileiritoiminta kyläyhdistykset ja avoimet toimijaryhmät sekä yksittäiset kyläläiset itsenäisesti sekä yhteistyössä kaupungin ja muiden kylätoimijoiden kanssa (Kymenlaakson kylät, Sepra ry jne.) yhteistyössä muiden kulttuuritoimijoiden kanssa yhteistyössä taiteen perusopetuksesta jatkuvaa työtä kokeilu 2016

12 vastaavien ja muiden kulttuuritoimijoiden kanssa kulttuurilaitospalvelujen (kirjasto, museot, elokuvateatteri) turvaaminen ja edelleen taideparkkitoiminta päämuseon ympärivuotisen aukiolon turvaaminen Ruissalon säilyttäminen ja lähikirjastona yhteistyössä taiteen perusopetuksesta vastaavien ja muiden kulttuuritoimijoiden kanssa kirjastopalvelut, museopalvelut,, kulttuuri- ja vapaaaikalautakunta kaupunginhallitus, kaupunginvaltuusto kokeilu 2016 elokuvateatteritoiminnan jatkuvuuden turvaaminen palvelumarkkinointi, kulttuurikeskuksina Ks. myös kohdat 5.1. Potentiaaliset asiakasryhmät ja 5.3. Eri taiteenalojen tilanne Koulutusnäkökulma Tässä kulttuuriohjelmassa koulutusnäkökulmaa on lähestytty lähinnä kulttuuritoimijoiden koulutustarpeiden kartoittamisen ja taiteen perusopetuksen järjestämisen ja kehittämisen näkökulmista. Ohjelmassa ei oteta kantaa esimerkiksi kulttuurialan ammatillisen koulutuksen tulevaisuuteen alueella. Keskusteluissa on tullut esiin halu luovien taitojen osaamisen lisäämiseen varhaiskasvatuksen ja vanhuspalvelujen henkilökunnan osalta. Säännöllisen koulutuksen tuomalla varmuudella tapahtuva luovan toiminnan lisääntyminen varhaiskasvatuksessa ja vanhuspalveluissa voi vaikuttaa erittäin myönteisesti asiakkaiden kulttuurimyönteisyyteen ja vireyteen. Taiteen perusopetuksen yhteisprojektit ja opettajavaihto hyödynnetään mahdollisuudet sijoittua tulevaisuudessa fyysisesti saman katon alle kansalaisopisto jatkuvaa työtä toimijoille tarpeelliset hallinnoinnin uudelleenorganisointi nuorille suunnattua koulutusta yhdistystoiminnassa, kansalaisopisto, matkailupalvelut, koulutus/vuosi

13 koulutukset järjestysmieskoulutus, tuotteistuskoulutus esitystekniikkaosaaminen yhdistykset, osaamisaukkojen tunnistaminen varhaiskasvatuksen ja vanhustyön työntekijöiden säännöllinen kouluttaminen luovissa menetelmissä ja kädentaidoissa (esim. muistelutoimintakoulutus) lapsiperhepalvelut ja vanhuspalvelut ja loppuvuosi (toistuvasti joka 4. vuosi) 5.8. Terveyttä kulttuurista -näkökulma Kulttuurin terveyttä ja hyvinvointia edistävät vaikutukset ovat yleisesti tiedossa ja tunnustettuja. Kulttuuritoiminnalla on vaikutusta esimerkiksi ihmisen keskittymiskykyyn, itsetuntemukseen ja tunteiden ilmaisu- ja käsittelytaitoon. Kulttuuritoiminnalla voidaan tietoisestikin vaikuttaa esimerkiksi itsetuntoa tukevasti tai luottamussuhteita rakentavasti. Kulttuurin yleinen hyvinvointivaikutus, joka tulee harrastamiseen liittyvän sosiaalisuuden ja sosiaalisten suhteiden kautta, on myös tunnustettu ja tiedossa. Keskimäärin kulttuurin harrastaminen lisää elinvuosia kahdella (Hyyppä, 2013). Tässä ohjelmassa terveyttä kulttuurista -näkökulma on otettu mukaan erityisesti tavoitteena tiivistää kaupunkiorganisaation sisäistä hallinnonalojen välistä yhteistyötä kulttuuripalvelujen ja perusturvapalvelujen sekä kulttuuripalvelujen ja teknisten palvelujen osalta (ks. kohta ympäristö - rakennettu ja henkinen). Tavoitteena on lisätä keskustelua ja toiminnan tuntemusta eri hallinnonalojen välillä. Kulttuuripalvelujen ja perusturvan yhteistyönä halutaan löytää ja saada aikaan pilottiprojekteja, joilla voitaisiin todella testata, onko kulttuuritoimintaan panostamisella mahdollista saada positiivisia tuloksia ja ehkä myös säästöjä perusturvan toiminta-alueilla, kuten esimerkiksi vanhustyössä. Kuntouttava ja räätälöidyt palvelut vanhuspalvelut voimauttava esim. musiikkitoiminta kulttuuritoiminta erilaisille ryhmille (ei varsinaista terapiatoimintaa) varhaisvaiheen dementiaa sairastaville kansalaisopisto musiikin ammattilaiset kulttuurikaveritoiminta (ks. kohta 5.1.) kokeiluna 2014 keväällä terveyttä kulttuurista näkökulman yleinen edistäminen eri sektoreilla hyvinvointia tukevat ympäristöt (ks. kohta 5.5.) tiedotusyhteistyö eri tahojen kanssa kulttuurikuntopäivät esim. Terveyskioski Kulttuuripalvelut yhteistyössä kulttuurilaitosten yhdistysten kanssa ja

14 5.9. Kulttuurimatkailu Haminan kulttuurimatkailua pohdittaessa on ollut keskeisesti esillä se usein pohdittu kysymys, että miten Haminan 1) arkkitehtuurisen erityislaadun, 2) menneisyyden historiallisten tapahtumien näyttämönä ja 3) historian linnoitus-, varuskunta-, satama- ja kauppakaupunkina - hyödyntämisajatukset saataisiin viimein jalostumaan systemaattisiksi, matkailua tukeviksi ja sen käyttöön sisältöjä tuottaviksi toimenpiteiksi, jolloin ne toimisivat matkailussa tuotteina, mutta myös tulomuuttajien kiinnostuksen herättäjänä ja asukkaiden kotiseuturakkauden kasvattajina. Lisäksi keskustelussa ovat olleet "tuo tapahtumasi Haminaan - markkinoinnin" tehostaminen ja kaupungin suurimpien kulttuurifestivaalien (Hamina Tattoo, Elokuun illat, Marian urkuviikko, Valojen yö, Haminaviikko jne.) entistä parempi hyödyntäminen matkailullisesti. Kaupungin imagolle tärkeiden tapahtumien toimintaedellytykset tulisi turvata, mutta myös kyetä tukemaan uusia aloitteita. Kulttuurimatkailuun liittyy kulttuuritoimijoiden ilmaisema tarve tuotepaketointiosaamisen lisäämiseen. Toimenpiteitä tulee toteuttaa Kotkan-Haminan seudun matkailun ja tapahtumatuotannon strategiaa (2011) ja siinä määriteltyjä työnjakoja noudattaen. kaupunkihistorian jatkuvaa työtä tuotteistaminen tapahtumatilamarkkinointi tuotepaketointiosaamisen lisääminen tiedotusyhteistyön ulkomaalaisturistien huomioiminen ja mobiilipalvelut työryhmän perustaminen (erityispiirteiden esilletuominen, esim. erikoistuminen aikamatkailuun?) kartoitus, profilointi, markkinointitoimenpiteet koulutukset kulttuuritoimijoille ja matkailuyrittäjille toimintamallien kyltitysten ja kieliversioiden saattaminen ajan tasalle, mobiilipalvelujen rakentaminen matkailupalvelut,, kulttuuri-, historia- ja kotiseutuyhdistykset, yksityishenkilöt asiantuntijaroolissa matkailupalvelut, Cursor, tapahtumatuotanto, matkailupalvelut matkailupalvelut vakiintuneet tapahtumat matkailupalvelut, Cursor, eri toimijat jatkuvaa työtä

15 6. RESURSSIT Kulttuurin ja kulttuuritoiminnan todellinen arvostus ei näy juhlapuheissa. Kuten muunkin toiminnan arvostus, se näkyy kunnan organisaatiossa ja resursseissa. Haminan kulttuuritoiminta on niin kulttuurilaitosten kuin yleisen kulttuuritoiminnan osalta, ja niin henkilöstö- kuin talousresursseiltaankin aliresurssoitua. Myös kulttuuritoimijoiden avustukset ovat liian usein tarkastelun alla nimenomaan siinä mielessä, että ne ovat uhattuina. Kulttuuriohjelmaa ei ole kuitenkaan haluttu lähteä rakentamaan narisemismielialalla tai asettamalla hintalappuja jokaisen kehittämistoiminnan perään, vaan lujalla uskolla siihen että yhdessä, monialaisella yhteistyöllä pystytään saamaan asioita aikaiseksi. Ei voi odottaa muutosta ja uutta lopputulosta, jos toimii aina samalla tavalla. Tämä on yksi syy siihen miksi kehittämisohjelmia tarvitaan.

16 Kulttuuriohjelman valmisteluaikataulu liikunta museot , KULVA kulttuuritoimijatapaaminen kansalaisopisto 13.11, , kirjastopalvelut tekninen toimi perusturva matkailu/tapahtumatuotanto Kulttuuri- ja vapaa-aikaltk seminaari elinkeinotoimi sosiaalityö vanhuspalvelut lapsiperhepalvelut kultt.palv. oma KULVA nuoriso terveyspalvelut kulttuuritoimijatapaaminen Lausuntokierros: tammikuu 2014 (kultt.yhdistykset) viimeistely ja valmis helmikuu 2014

Ikäihmisten palvelusuunnitelma

Ikäihmisten palvelusuunnitelma Kirjasto- ja kulttuuripalvelut Ikäihmisten palvelusuunnitelma 2016-2018 Kuva Sirkku Petäjä www.nurmijarvi.fi Palveluja ikäihmisille Kirjasto- ja kulttuuripalvelut laati ensimmäisen ikäihmisten palvelusuunnitelman

Lisätiedot

VESANNON SIVISTYSTOIMEN STRATEGIA

VESANNON SIVISTYSTOIMEN STRATEGIA VESANNON SIVISTYSTOIMEN STRATEGIA 2015-2020 Sivistystoimen palvelut Varhaiskasvatus: perhepäivähoito, ryhmäperhepäivähoito, päiväkoti, esiopetus Perusopetus: Vesannon yhtenäiskoulu, 1-9 lk Lukio: Vesannon

Lisätiedot

KULTTUURIOHJELMA NURMIJÄRVEN KUNTA

KULTTUURIOHJELMA NURMIJÄRVEN KUNTA KULTTUURIOHJELMA NURMIJÄRVEN KUNTA Sisältö Kulttuurin vuoro...3 Laki kuntien kulttuuritoiminnasta...5 Visio vuodelle 2016...5 Nurmijärven kunnan arvot...6 Arvot kulttuurin näkökulmasta...7 Kriittiset menestystekijät...9

Lisätiedot

VARKAUDEN KULTTUURI- JA VAPAA-AIKATOIMI

VARKAUDEN KULTTUURI- JA VAPAA-AIKATOIMI KULTTUURI- JA VAPAA-AIKATOIMEN TOIMINTASÄÄNTÖ VARKAUDEN KULTTUURI- JA VAPAA-AIKATOIMI TOIMINTASÄÄNTÖ 1. LUKU Varkauden sivistyslautakunta päättää toimintasäännöllä alaistensa palvelualueiden tehtävistä

Lisätiedot

PIRKANMAALLE LAADITAAN KULTTUURIHYVINVOINTISUUNNITELMA

PIRKANMAALLE LAADITAAN KULTTUURIHYVINVOINTISUUNNITELMA PIRKANMAALLE LAADITAAN KULTTUURIHYVINVOINTISUUNNITELMA 25.10.2016 Arttu Haapalainen taiteen ja hyvinvoinnin läänintaiteilija Taiteen edistämiskeskus / Pirkanmaa Kun tanssin, tunnen oloni normaaliksi

Lisätiedot

Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan rahoitusmahdollisuuksista

Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan rahoitusmahdollisuuksista Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan rahoitusmahdollisuuksista Museoista hyvinvointia ja terveyttä Vava Lunabba Suunnittelija Opetus- ja kulttuuriministeriö Kulttuuribudjetin jakautuminen 2011

Lisätiedot

NUORET, HYVINVOINTI JA POHJOIS-KARJALA. Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija

NUORET, HYVINVOINTI JA POHJOIS-KARJALA. Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija NUORET, HYVINVOINTI JA POHJOIS-KARJALA Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija Pohjois-Karjalan maakuntaliiton keskeisimmät tehtävät Maakuntaliiton tavoitteena on Pohjois-Karjalan tekeminen entistä paremmaksi

Lisätiedot

Mukana ihmisten arjessa

Mukana ihmisten arjessa Mukana ihmisten arjessa LÄHIÖKESKUS HÄMEENLINNA Lähiökeskusten toiminnan mahdollistaa Kotilähiö ry:n, jonka jäsenet muodostavat alueella toimivien virkamiesten, yhdistysten ja asukkaiden edustajien yhteistyöverkoston.

Lisätiedot

Maakunnallinen kulttuuriyhteistyö Maria Helo

Maakunnallinen kulttuuriyhteistyö Maria Helo Maakunnallinen kulttuuriyhteistyö Maria Helo Lähtökohdat Toimijat etäällä toisistaan, maakunnallisen toiminnan lisääminen - ) eri toimijoiden kohtaamisia ja voimavarojen tehokkaampaa yhdistämistä Tahto

Lisätiedot

Kulttuurituottajana kunnassa. Tehtävät, tavoitteet ja työn kuva Hallintokuntien ja kolmannen sektorin välisessä yhteistyössä

Kulttuurituottajana kunnassa. Tehtävät, tavoitteet ja työn kuva Hallintokuntien ja kolmannen sektorin välisessä yhteistyössä Kulttuurituottajana kunnassa Tehtävät, tavoitteet ja työn kuva Hallintokuntien ja kolmannen sektorin välisessä yhteistyössä Kulttuuri käsitteenä, ymmärretäänkö se? Kulttuuri yhdistetään vielä usein niin

Lisätiedot

uudistaminen Vaihtoehtojen vertailu Sivistys- ja elämänlaatupalvelujen lautakunta

uudistaminen Vaihtoehtojen vertailu Sivistys- ja elämänlaatupalvelujen lautakunta Kulttuurin toimintaavustusten arviointikriteerien uudistaminen Vaihtoehtojen vertailu 1 Avustusuudistuksen vaiheet 2013-2014 (sivistys- ja elämänlaatupalvelujen lautakunta) Touko-kesäkuu Kysely yhdistyksille

Lisätiedot

LAPUAN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOTEEN

LAPUAN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOTEEN LAPUAN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOTEEN ARVOT Lapuan kaupunkikonsernin noudattamat arvot, joihin jokainen konsernissa työskentelevä henkilö sitoutuu. Oikeudenmukaisuus ja Tasapuolisuus Ihmisarvo on korvaamaton.

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO KULTTUURITOIMINTA- Anita Kangas

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO KULTTUURITOIMINTA- Anita Kangas KULTTUURITOIMINTA- KOKEILUT Anita Kangas KESKI-SUOMEN KULTTUURITOIMINTAKOKEILUN TAUSTA (VUOSINA 1976-1979) ARVO SALON JOHTAMA KULTTUURITOIMINTAKOMITEA 1974:2. KULTTUURIPOLITIIKAN TAVOITTEET: TASA-ARVON

Lisätiedot

EURAN KUNNAN SENIORI-IKÄISTEN VIRKISTYS- JA HYVINVOINTIPALVELUIDEN STRATEGIA 2011 2016

EURAN KUNNAN SENIORI-IKÄISTEN VIRKISTYS- JA HYVINVOINTIPALVELUIDEN STRATEGIA 2011 2016 EURAN KUNNAN SENIORI-IKÄISTEN VIRKISTYS- JA HYVINVOINTIPALVELUIDEN STRATEGIA 2011 2016 Rikas elämä kaiken ikää. 21.2.2011 Sisällysluettelo 1. STRATEGIAN TARKOITUS 3 2. STRATEGIAN TAUSTAA 3 3. STRATEGIAN

Lisätiedot

Iisalmen kaupunkistrategia 2030 Luonnos 1. Strategiaseminaari

Iisalmen kaupunkistrategia 2030 Luonnos 1. Strategiaseminaari Iisalmen kaupunkistrategia 2030 Luonnos 1 Strategiaseminaari 27.6.2017 Visio 2030 Suomen houkuttelevin seutukaupunki Strategiset ohjelmat Vetovoima ja kasvu Osaaminen ja hyvinvointi Toimiva kaupunkiympäristö

Lisätiedot

Nurmijärven kuntastrategia 2014 2020. Asukastyöpaja II: palvelut ja osallisuus Nurmijärvellä. Valtuustosali 5.2.2014

Nurmijärven kuntastrategia 2014 2020. Asukastyöpaja II: palvelut ja osallisuus Nurmijärvellä. Valtuustosali 5.2.2014 Nurmijärven kuntastrategia 2014 2020 Asukastyöpaja II: palvelut ja osallisuus Nurmijärvellä Valtuustosali 5.2.2014 Vaihe 1A. Osallistujia pyydettiin kertomaan, millaiset olisivat Nurmijärven hyvät lasten

Lisätiedot

MEK Kulttuurimatkailun katto-ohjelma. Tuoteasiantuntija Liisa Hentinen

MEK Kulttuurimatkailun katto-ohjelma. Tuoteasiantuntija Liisa Hentinen MEK Kulttuurimatkailun katto-ohjelma Tuoteasiantuntija Liisa Hentinen Teemakohtaiset katto-ohjelmat yhteiset tavoitteet ja prioriteetit kehittämiselle hankerahoituksen tehokkaampi käyttö MEK valmistelee

Lisätiedot

Liite 2 Aluetaidemuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi 2014 2017 Neuvottelupäivämäärä 27.3.2014

Liite 2 Aluetaidemuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi 2014 2017 Neuvottelupäivämäärä 27.3.2014 Kauden 2014 2017 alueellisen toiminnan päätavoitteet: 1. Alueen taidemuseoiden aseman vahvistaminen. Uudet taidemuseo- ja taidehankkeet luovat uutta ja tuovat muutoksia toimintakenttään. 2. Julkisen taiteen

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä

Lisätiedot

Peruspalveluiden arvioinnista , Helsinki Kirsi Kaunisharju

Peruspalveluiden arvioinnista , Helsinki Kirsi Kaunisharju Peruspalveluiden arvioinnista Vauhtia kulttuuriin! 12.1.2012, Helsinki Kirsi Kaunisharju Peruspalveluiden arviointi Peruspalveluiden arviointi on aluehallintovirastoista annetun lain (896/2009) 4 :n 2

Lisätiedot

SIVISTYS- JA ELÄMÄNLAATUPALVELUJEN LAUTAKUNNAN MYÖNTÄMIEN

SIVISTYS- JA ELÄMÄNLAATUPALVELUJEN LAUTAKUNNAN MYÖNTÄMIEN SIVISTYS- JA ELÄMÄNLAATUPALVELUJEN LAUTAKUNNAN MYÖNTÄMIEN TOIMINTA-AVUSTUSTEN ARVIOINTIKRITEERIT Vuosittaisten toiminta-avustusten myöntämisessä noudatetaan Tampereen kaupunginhallituksen hyväksymiä avustustoiminnan

Lisätiedot

LASTEN JA NUORTEN OSALLISUUDEN MONIALAINEN KAUPUNKIOHJELMA 2012-2015

LASTEN JA NUORTEN OSALLISUUDEN MONIALAINEN KAUPUNKIOHJELMA 2012-2015 LASTEN JA NUORTEN OSALLISUUDEN MONIALAINEN KAUPUNKIOHJELMA 2012-2015 Lasten ja nuorten osallisuus koulun ja nuorisotyön yhteistyönä seminaari 12.9.2011 Tanja Räty koordinaattori / osallisuuskasvatus Jyväskylän

Lisätiedot

Yhteistyöstä yhteiseen tekemiseen seminaari 26.-27.11.2013 EK-ARTU-hanke, Päivi Okuogume

Yhteistyöstä yhteiseen tekemiseen seminaari 26.-27.11.2013 EK-ARTU-hanke, Päivi Okuogume Yhteistyöstä yhteiseen tekemiseen seminaari 26.-27.11.2013 EK-ARTU-hanke, Päivi Okuogume Etelä-Kymenlaakso Asukkaita Kunnan v. 2012 lopussa perustamisvuosi HAMINA 21 257 1653 KOTKA 54 877 1879 MIEHIKKÄLÄ

Lisätiedot

Laskennallisille menoille ja tuloille on oma kohtansa käyttökustannusten ja käyttötuottojen taulukoissa.

Laskennallisille menoille ja tuloille on oma kohtansa käyttökustannusten ja käyttötuottojen taulukoissa. Kuntien kulttuuritoiminnan kustannukset 2010 Vastausohjeet Yleiset vastausohjeet Tässä kyselyssä kootaan tietoa kuntien kulttuuritoiminnan kustannuksista. Kulttuuritoiminnalla tarkoitetaan kirjastoissa,

Lisätiedot

HELSINGIN KULTTUURI- JA KIRJASTOLAUTAKUNNAN / KULTTUURIJAOSTON AVUSTUKSET

HELSINGIN KULTTUURI- JA KIRJASTOLAUTAKUNNAN / KULTTUURIJAOSTON AVUSTUKSET HELSINGIN KULTTUURI- JA KIRJASTOLAUTAKUNNAN / KULTTUURIJAOSTON AVUSTUKSET 2017-2018 Taide- ja kulttuuriavustukset Kehittämisavustukset Taide- ja kulttuuripalkinnot Helsingin kulttuuripalkinto Helsingin

Lisätiedot

Suomen kansalliset tavoitteet ja linjaukset Hannu Sulin

Suomen kansalliset tavoitteet ja linjaukset Hannu Sulin XIII Suomalais-venäläinen kulttuurifoorumi Mordvan Tasavalta, Saransk Teemaseminaari 7.10.2011: Lasten ja nuorten informaatio- ja medialukutaitojen edistäminen yleisissä kirjastoissa Suomen kansalliset

Lisätiedot

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia Liite 2 Kuntayhtymä Kaksineuvoinen Strategia 2010-2015 MISSIO / TOIMINTA-AJATUS Hyvinvoiva ja toimintakykyinen kuntalainen Missio = organisaation toiminta-ajatus, sen olemassaolon syy. Kuvaa sitä, mitä

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta Kuvaus Hyvin järjestetty aamu- ja iltapäivätoiminta tukee koulun perustehtävää

Lisätiedot

Yleisö. Kaupunkilainen, turisti, asiakas, kävijä, ihminen kulttuurin kuluttajan tulee olla kaupungin kulttuurintuotannon keskiössä.

Yleisö. Kaupunkilainen, turisti, asiakas, kävijä, ihminen kulttuurin kuluttajan tulee olla kaupungin kulttuurintuotannon keskiössä. Tarvitaan kulttuurin rakennemuutos: nykyinen rakenne tukee koulunpenkiltä tehtaaseen ajattelua. Tilanne on nyt ihan toinen ja tämä pitää saada näkymään myös Kotkan kulttuurissa. Jari Järvelä Yleisö Kaupunkilainen,

Lisätiedot

Hämeenlinna 21.3.2012. Culture Finland kulttuurimatkailun katto-ohjelma

Hämeenlinna 21.3.2012. Culture Finland kulttuurimatkailun katto-ohjelma Maaseutumatkailuseminaari Hämeenlinna 21.3.2012 Muokkaa alaotsikon perustyyliä napsautt. 11.4.20 08 Culture Finland kulttuurimatkailun katto-ohjelma MEK (Matkailun edistämiskeskus) valmistelee ja koordinoi

Lisätiedot

OKM:n ja TEM:n ohjeistus vuodelle Kaakkois-Suomen luovien alojen kehittämisverkoston kokous 3/2016 ja 1/2017

OKM:n ja TEM:n ohjeistus vuodelle Kaakkois-Suomen luovien alojen kehittämisverkoston kokous 3/2016 ja 1/2017 OKM:n ja TEM:n ohjeistus vuodelle 2017 Kaakkois-Suomen luovien alojen kehittämisverkoston kokous 3/2016 ja 1/2017 Aineeton tuotanto ja luova talous Ohjaus tapahtuu työ- ja elinkeinoministeriön ja opetus-

Lisätiedot

Tavoite Mittari Tavoitearvo Seuranta Asiakas Eri ikäryhmien osallisuuden vahvistamisen tueksi tehdään toimenpideohjelma. Kouluterveyskysely,

Tavoite Mittari Tavoitearvo Seuranta Asiakas Eri ikäryhmien osallisuuden vahvistamisen tueksi tehdään toimenpideohjelma. Kouluterveyskysely, SIVISTYSTOIMI Tulosalueet: Hallinto Perusopetus Varhaiskasvatus Opinto- ja vapaa-aika Toiminta-ajatus Sivistystoimen tavoitteena on tuottaa kuntalaisille monipuolisia ja korkealaatuisia palveluja toimialallaan

Lisätiedot

OPS Minna Lintonen OPS

OPS Minna Lintonen OPS 26.4.2016 Uuden opetussuunnitelman on tarkoitus muuttaa koulu vastaamaan muun yhteiskunnan jatkuvasti muuttuviin tarpeisiin. MINNA LINTONEN Oppilaat kasvavat maailmaan, jossa nykyistä suuremmassa määrin

Lisätiedot

TOIMINTA-AVUSTUSTEN MYÖNTÄMISEN ARVIONTIKRITEERIT

TOIMINTA-AVUSTUSTEN MYÖNTÄMISEN ARVIONTIKRITEERIT 1(5) TOIMINTA-AVUSTUSTEN MYÖNTÄMISEN ARVIONTIKRITEERIT Lasten ja nuorten kasvun tukemisen ydinprosessilla on kolme avustuskokonaisuutta, Nuorisotyön ja nuorten harrastustoiminnan edistämisen avustukset,

Lisätiedot

Suunnitelma ikääntyneen väestön hyvinvoinnin edistämiseksi ja tukemiseksi Sotesin toiminta-alueella

Suunnitelma ikääntyneen väestön hyvinvoinnin edistämiseksi ja tukemiseksi Sotesin toiminta-alueella Suunnitelma ikääntyneen väestön hyvinvoinnin edistämiseksi ja tukemiseksi Sotesin toiminta-alueella Suunnitelma perustuu ns. Vanhuspalvelulain 5 : Kunnan on laadittava suunnitelma ja se on osa kaupungin/kunnan

Lisätiedot

10 Kymenlaakso. 10.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti KYMENLAAKSO

10 Kymenlaakso. 10.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti KYMENLAAKSO Kulttuuria kartalla 10 Kymenlaakso 10.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Taulukko 10.1. KYMENLAAKSO Kuntien lukumäärä Kaupunkimaiset: 3 kpl Taajaan asutut: - kpl Maaseutumaiset: 4 kpl Kymenlaakson

Lisätiedot

KANKAANPÄÄN MUSIIKKIOPISTO

KANKAANPÄÄN MUSIIKKIOPISTO ARVOT-VISIO-STRATEGIA 2012 2020 KANKAANPÄÄN MUSIIKKIOPISTO Kankaanpään kaupungin kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta on hyväksynyt strategian 22.12.2011 Kankaanpään kaupungin koulutuslautakunta on hyväksynyt

Lisätiedot

Kaakon kaksikko foorumi 21.5.2013

Kaakon kaksikko foorumi 21.5.2013 Etelä-Kymenlaaksoon turvallisuutta yhteistyöllä Kaakon kaksikko foorumi 21.5.2013 KyAMK Sosiaali- ja terveysala / EK-ARTU-hanke 21.5.2013 1 Virojoella 19.11.2012 tapaamisessa tuotettuja turvallisuuteen

Lisätiedot

JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN

JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN ITÄ-SUOMESSA Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija Pohjois-Karjalan jos ajaa maakuntaliitto a 6.2.2015 Maarita Mannelin Pohjois-Karjalan

Lisätiedot

LUOVAT ALAT JA VENÄJÄ-YHTEISTYÖ SELVITYKSEN TULOKSIA. RYSÄ 17.10.2012, Mikkeli Kimmo Kainulainen

LUOVAT ALAT JA VENÄJÄ-YHTEISTYÖ SELVITYKSEN TULOKSIA. RYSÄ 17.10.2012, Mikkeli Kimmo Kainulainen LUOVAT ALAT JA VENÄJÄ-YHTEISTYÖ SELVITYKSEN TULOKSIA RYSÄ 17.10.2012, Mikkeli Kimmo Kainulainen TAVOITTEET Minkälaisia kokemuksia itäsuomalaisilla kulttuuritoimijoilla ja luovien alojen yrityksillä on

Lisätiedot

Hallituksen kärkihanke: Prosenttitaiteen periaatteen laajentamista taiteen hyvinvointivaikutusten tukemiseksi

Hallituksen kärkihanke: Prosenttitaiteen periaatteen laajentamista taiteen hyvinvointivaikutusten tukemiseksi Hallituksen kärkihanke: Prosenttitaiteen periaatteen laajentamista taiteen hyvinvointivaikutusten tukemiseksi Projektipäällikkö Jutta Virolainen Kulttuuripolitiikan tutkimuskeskus Cupore Lapsille ja nuorille

Lisätiedot

Kaupunginvaltuusto

Kaupunginvaltuusto Kaupunginvaltuusto 13.11.2014 108 1 Kemijärvi 2020 Vedenvälkettä ja vihreää kultaa Kemijärven kaupunki on vuonna 2020 Itä-Lapin elinvoimainen palvelu- ja seutukuntakeskus, joka hyödyntää maantieteellistä

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN PERHEOPPIMINEN. Opetushallituksen seminaari Jyväskylä 5.9.2008 Johanna Jussila

MAAHANMUUTTAJIEN PERHEOPPIMINEN. Opetushallituksen seminaari Jyväskylä 5.9.2008 Johanna Jussila MAAHANMUUTTAJIEN PERHEOPPIMINEN Opetushallituksen seminaari Jyväskylä 5.9.2008 Johanna Jussila MITÄ ON? Perheoppimisella tarkoitetaan eri sukupolveen kuuluvien ihmisten yhteistä usein informaalia oppimista,

Lisätiedot

MINFO - Maahanmuuttajien alkuvaiheen neuvonnan ja ohjauksen kehittäminen 1.4.2010 31.12.2011

MINFO - Maahanmuuttajien alkuvaiheen neuvonnan ja ohjauksen kehittäminen 1.4.2010 31.12.2011 MINFO - Maahanmuuttajien alkuvaiheen neuvonnan ja ohjauksen kehittäminen 1.4.2010 31.12.2011 Projektin tavoitteet Projektin tavoitteet Toimiva alkuvaiheen neuvonta- ja ohjauspiste Kotkassa Maahanmuuttajien

Lisätiedot

Kuntien kulttuuritoiminnan kehittämishanke

Kuntien kulttuuritoiminnan kehittämishanke Kuntien kulttuuritoiminnan kehittämishanke Kulttuurin Kaukametsä Luova talous ja kulttuuri alueiden voimana 31.8.2011, Helsinki Hallitusohjelma Hallitus toteuttaa koko maan laajuisen kuntauudistuksen,

Lisätiedot

Teolliset symbioosit. Haminassa 23.09.2015 Matti Filppu Kaupunkikehitysjohtaja

Teolliset symbioosit. Haminassa 23.09.2015 Matti Filppu Kaupunkikehitysjohtaja Teolliset symbioosit Haminassa 23.09.2015 Matti Filppu Kaupunkikehitysjohtaja Kaupunkikehityksen toiminta - ajatus Pidämme huolta kaupunkielämän perusedellytyksistä tavoitteena elinvoimainen, kehittyvä,

Lisätiedot

Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015

Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015 Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015 Tukiliiton toimintaan vaikuttavia muutoksia 1. Valtion ja kuntien talous kiristyy. Taloudellisuus

Lisätiedot

HYVINVOINTIKERTOMUS HYVINVOINTITYÖN VÄLINEENÄ

HYVINVOINTIKERTOMUS HYVINVOINTITYÖN VÄLINEENÄ HYVINVOINTIKERTOMUS HYVINVOINTITYÖN VÄLINEENÄ HYVINVOINTIKERTOMUS JA KAUPUNKISTRATEGIA Ensimmäinen laaja hyvinvointikertomus hyväksyttiin 17.5.2013 Kaupunkistrategia 2013-2017 hyväksyttiin valtuustossa

Lisätiedot

Kulttuuripalvelun mahdollistaminen terveydenhuollossa eri hallintokuntien ja taiteilijoiden yhteistyönä

Kulttuuripalvelun mahdollistaminen terveydenhuollossa eri hallintokuntien ja taiteilijoiden yhteistyönä Kulttuuripalvelun mahdollistaminen terveydenhuollossa eri hallintokuntien ja taiteilijoiden yhteistyönä Voimaa Taiteesta seminaari, Vantaa 27.9.2012 Tuulia Koponen, yh, TtM, 27.9.2012 Tuulia Koponen 1

Lisätiedot

POKAT Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma

POKAT Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2014 Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma 2011-2014 Toimintalinjat: 1. Kilpailukykyiset elinkeinot ja yritystoiminta 2. Menestys viriää osaamisesta 3. Hyvinvoiva ja turvallinen maakunta 4. Puitteet houkutteleviksi

Lisätiedot

instituutti kulttuurimatkailu

instituutti kulttuurimatkailu Pohjoisen kulttuuri-instituutti instituutti kulttuurimatkailu Veli-Pekka Räty projektipäällikkö Lapin matkailuparlamentti, Suomu 30.9.2010 Eväitä kulttuurimatkailun kehittämiseen Pohjoisen kulttuuri-instituutti

Lisätiedot

KORUNDI LIIKETOIMINTAKONSEPTI- JA YLLÄPITOMALLITYÖ PROJEKTISUUNNITELMA 29.5.2009 29.5.2009

KORUNDI LIIKETOIMINTAKONSEPTI- JA YLLÄPITOMALLITYÖ PROJEKTISUUNNITELMA 29.5.2009 29.5.2009 KORUNDI LIIKETOIMINTAKONSEPTI- JA YLLÄPITOMALLITYÖ PROJEKTISUUNNITELMA OHJAUSRYHMÄ Käynnistyspalaverin 30.3. 2009 mukaisesti: Projektitiimi, esittely Tilattavan työn osat Työsuunnitelma, esittely ja täsmennys

Lisätiedot

VALTAKUNNALLISET KEHITTÄMISHANKKEET OHJELMAKAUDELLA KOKEMUKSIA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ

VALTAKUNNALLISET KEHITTÄMISHANKKEET OHJELMAKAUDELLA KOKEMUKSIA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ VALTAKUNNALLISET KEHITTÄMISHANKKEET OHJELMAKAUDELLA 2007-2013 KOKEMUKSIA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ Lassi Hurskainen Hämeen ELY-keskus 15.1.2014 Sivu 1 Kaksi lähestymistapaa matkailuhankkeen koordinaatioon Kylämatkailuhanke

Lisätiedot

LISÄARVOA NUORISOTYÖLLE Valtakunnallinen nuorisokeskusverkosto uudisti strategiansa. Alueelliset nuorisotyöpäivät Helena Vuorenmaa 14.8.

LISÄARVOA NUORISOTYÖLLE Valtakunnallinen nuorisokeskusverkosto uudisti strategiansa. Alueelliset nuorisotyöpäivät Helena Vuorenmaa 14.8. LISÄARVOA NUORISOTYÖLLE Valtakunnallinen nuorisokeskusverkosto uudisti strategiansa Alueelliset nuorisotyöpäivät Helena Vuorenmaa 14.8.2014 Esityksen runko 1. Valtakunnalliset nuorisokeskukset ja Suomen

Lisätiedot

Leikin ja leikillisten oppimisympäristöjen kehittäminen pääkaupunkiseudun varhaiskasvatuksessa

Leikin ja leikillisten oppimisympäristöjen kehittäminen pääkaupunkiseudun varhaiskasvatuksessa Leikin ja leikillisten oppimisympäristöjen kehittäminen pääkaupunkiseudun varhaiskasvatuksessa VKK-Metro Pääkaupunkiseudun kehittämis- ja koulutusyhteistyö 2014-2016 Helsingin kaupungin aineistopankki

Lisätiedot

Hankasalmen kulttuuritoimi. Hankasalmi Ellinoora Auvinen

Hankasalmen kulttuuritoimi. Hankasalmi Ellinoora Auvinen Hankasalmen kulttuuritoimi Hankasalmi 14.2.2012 Ellinoora Auvinen Mitä kulttuuri merkitsee yksilölle ja yhteisölle? 2 YKSILÖLLE ehkä tätä Elämyksiä, luovuutta ja identiteetin vahvistamista Mahdollisuus

Lisätiedot

Lasten ja nuorten kulttuuriseminaari

Lasten ja nuorten kulttuuriseminaari Lasten ja nuorten kulttuuriseminaari Power Park 14.4.2010 Valtakunnallinen vapaan sivistystyön kehittämisohjelma 2008 2012 Vapaan sivistystyön tarkoituksena on järjestää elinikäisen oppimisen periaatteen

Lisätiedot

Kaupunginvaltuusto Kulttuurilautakunta Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto

Kaupunginvaltuusto Kulttuurilautakunta Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto Kaupunginvaltuusto 117 15.11.2016 Kulttuurilautakunta 42 11.04.2017 Kaupunginhallitus 102 24.04.2017 Kaupunginvaltuusto 45 09.05.2017 Kokoomuksen valtuustoryhmän aloite lasten harrastustakuusta 3492/12.05.00/2016

Lisätiedot

ArtsEqual - Taide kouluissa. Eeva Anttila, Taideyliopisto eeva.

ArtsEqual - Taide kouluissa. Eeva Anttila, Taideyliopisto eeva. ArtsEqual Arts@School - Taide kouluissa Eeva Anttila, Taideyliopisto eeva. anttila@uniarts.fi artsequal.fi Tutkimuskysymykset Mitä ovat ne mekanismit, jotka taidetta ja taidekasvatusta koskevissa suomalaisissa

Lisätiedot

Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelujen käyttötutkimus 2011 - lasten, nuorten ja lapsiperheiden osalta

Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelujen käyttötutkimus 2011 - lasten, nuorten ja lapsiperheiden osalta Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelujen käyttötutkimus 2011 - lasten, nuorten ja lapsiperheiden osalta Pauliina Mattinen 1 Tutkimuksesta yleensä Tutkimuksen aineistonkeruun toteutti Innolink Research Oy. Tutkimus

Lisätiedot

Nuorten tieto- ja neuvontatyön lyhyt oppimäärä. Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus

Nuorten tieto- ja neuvontatyön lyhyt oppimäärä. Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus Nuorten tieto- ja neuvontatyön lyhyt oppimäärä Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus 2014 Tieto on väline ja perusta elämänhallintaan Miten voi tietää, jos ei ole tietoa tai kokemusta siitä,

Lisätiedot

Tule jäädäksesi Rovaniemen kulttuurialan kotouttamisohjelma

Tule jäädäksesi Rovaniemen kulttuurialan kotouttamisohjelma Tule jäädäksesi Rovaniemen kulttuurialan kotouttamisohjelma Riikka Vuorenmaa, projektikoordinaattori Sintija Dutka, kokemusasiantuntija Tavoite projektin alussa Selkeäkielinen ja tiivis Kulttuurialan kotouttamisohjelma

Lisätiedot

Vaasan alkukartoitustilaisuus 28.10.2009

Vaasan alkukartoitustilaisuus 28.10.2009 Vaasan alkukartoitustilaisuus 28.10.2009 Vaasan alkutilaisuudessa oli paikalla yhteensä 23 henkeä, pääosin nuoriso osaston omia työntekijöitä. Koko osaston kokoon nähden osaanotto oli erittäin kiitettävää

Lisätiedot

PIENEN KIRJASTON YHTEISTYÖVERKOSTO

PIENEN KIRJASTON YHTEISTYÖVERKOSTO PIENEN KIRJASTON YHTEISTYÖVERKOSTO Hyvä kirjasto elävä alue Mikkeli 13.11.2012 13.11.2012 Kirjastotoimenjohtaja Eila Ainali 1 Kirja pienen kirjaston tarpeisiin - viime vuoden urakkana oli kirja 13.11.2012

Lisätiedot

Ainutlaatuinen Lappajärvi kutsuu asumaan ja viihtymään

Ainutlaatuinen Lappajärvi kutsuu asumaan ja viihtymään 2016 Ainutlaatuinen Lappajärvi kutsuu asumaan ja viihtymään atuinen Lappajä Visio: Lappajärvi on asukkaistaan välittävä turvallinen ja viihtyisä asuinkunta. Arvot: Lappajärvi on yhteistyöhön valmis itsenäinen

Lisätiedot

21 Lopuksi Kulttuuripalvelut

21 Lopuksi Kulttuuripalvelut Kulttuuria kartalla 21 Lopuksi Edellä on tarkasteltu Manner-Suomen maakuntien osalta valtion osarahoittamien kulttuuripalvelujen sijaintia ja alueellista saavutettavuutta sekä kulttuurin rahoitusta. Työn

Lisätiedot

Kuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun

Kuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun Kuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun Salon seudun suunnittelumalli yhdistää toiminnallisen kyläsuunnittelun ja maankäytön suunnittelun Toiminnallinen kyläsuunnitelma edustaa kyläläisten

Lisätiedot

Kuntaliiton Uskalla kokeilla -ohjelman Tarinapaja

Kuntaliiton Uskalla kokeilla -ohjelman Tarinapaja Kuntaliiton Uskalla kokeilla -ohjelman Tarinapaja SenioriOsaaja.fi Teknologian ja sähköisten palvelujen käytön valmennusmalli ikäihmisille Johanna Sinkkonen Koti- ja erityisasumisen johtaja Sosiaali- ja

Lisätiedot

Mediakasvatusseuran strategia

Mediakasvatusseuran strategia Mediakasvatusseuran strategia 2016-2020 Tausta Mediakasvatusseura ry, Sällskapet för Mediefostran rf, on vuonna 2005 perustettu valtakunnallinen, kaksikielinen mediakasvatuksen asiantuntijajärjestö. Seura

Lisätiedot

Elämänhallinta kuntayhteisöissä yhteistoiminta-alueella. Niina Lehtinen

Elämänhallinta kuntayhteisöissä yhteistoiminta-alueella. Niina Lehtinen Elämänhallinta kuntayhteisöissä yhteistoiminta-alueella Niina Lehtinen Tavoite Vastaus kysymykseen Mitkä kuntien toimenpiteet vaikuttavat niin, että ihmiset kykenevät vahvistamaan elämänhallintataitojansa?

Lisätiedot

Tulevaisuuden Museo-Suomi. Kulttuuriasiainneuvos Päivi Salonen Tulevaisuuden museo seminaari, Mobilia

Tulevaisuuden Museo-Suomi. Kulttuuriasiainneuvos Päivi Salonen Tulevaisuuden museo seminaari, Mobilia Tulevaisuuden Museo-Suomi Kulttuuriasiainneuvos Päivi Salonen Tulevaisuuden museo seminaari, Mobilia 24.10.2010 Taiteen ja kulttuurin luova vaikutus säteilee elämän kaikille alueille. Hallitusohjelma Kattavin

Lisätiedot

SATA - Saavutettava lastenkulttuuri ja taiteen perusopetus

SATA - Saavutettava lastenkulttuuri ja taiteen perusopetus SATA - Saavutettava lastenkulttuuri ja taiteen perusopetus Hankkeen tavoitteet SATA- hankkeen tavoitteena on lisätä erityistä tukea tarvitsevien lasten ja nuorten tasa- arvoista osallistumista kulttuurin

Lisätiedot

Ryhmä 1. Miten vauhdittaa kylätoimijoiden ja järjestöjen osallistumista turvallisuustyöhön

Ryhmä 1. Miten vauhdittaa kylätoimijoiden ja järjestöjen osallistumista turvallisuustyöhön Miten vauhdittaa kylätoimijoiden ja järjestöjen osallistumista turvallisuustyöhön Vapaaehtoisuus on muuttunt pakoksi Joudumme hallinnollisiin tehtäviin, emme voi keskittyä meille tärkeiden asioiden kehittämiseen

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2012

Toimintasuunnitelma 2012 Toimintasuunnitelma 2012 YLEISTÄ Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Socom Oy toimii Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan maakunnissa. Socomin osakkaina on 15 Kaakkois-Suomen kuntaa ja alueen ammattikorkeakoulut

Lisätiedot

PARASTA OHJELMISTA! VALTAKUNNALLISET OHJELMAT LASTEN JA NUORTEN LIIKKUMISEN LISÄÄMISEEN

PARASTA OHJELMISTA! VALTAKUNNALLISET OHJELMAT LASTEN JA NUORTEN LIIKKUMISEN LISÄÄMISEEN PARASTA OHJELMISTA! VALTAKUNNALLISET OHJELMAT LASTEN JA NUORTEN LIIKKUMISEN LISÄÄMISEEN Lisää liikettä! Perusopetuksen opetussuunnitelma ja varhaiskasvatuslaki edellyttävät lasten ja nuorten aktiivisuuden

Lisätiedot

Elinikäisen ohjauksen kehittämisen koordinointitehtävä Keski-Suomen Elinikäisen ohjauksen kehittämisryhmällä ja Keski-Suomen ELY-keskuksella

Elinikäisen ohjauksen kehittämisen koordinointitehtävä Keski-Suomen Elinikäisen ohjauksen kehittämisryhmällä ja Keski-Suomen ELY-keskuksella KESKI-SUOMEN ELINIKÄISEN OHJAUKSEN STRATEGISET PAINOPISTEET VUOSILLE 2015-2016 Elinikäisen ohjauksen kehittämisen koordinointitehtävä Keski-Suomen Elinikäisen ohjauksen kehittämisryhmällä ja Keski-Suomen

Lisätiedot

Romanitaiteen näkyvyys Taiteen edistämiskeskuksessa

Romanitaiteen näkyvyys Taiteen edistämiskeskuksessa Romanitaiteen näkyvyys Taiteen edistämiskeskuksessa Romaniasiain neuvottelukuntien valtakunnalliset neuvottelupäivät 8.-9-9.2015 Mikkeli Eva-Maria Hakola Kehittämispäällikkö Taiteen edistämiskeskus (TAIKE)

Lisätiedot

Yhteiskunnalliset yritykset alueiden kehittämisessä

Yhteiskunnalliset yritykset alueiden kehittämisessä Yhteiskunnalliset yritykset alueiden kehittämisessä Satu Rinkinen, Tuija Oikarinen & Helinä Melkas LUT Lahti School of Innovation 11.11.2014 Lahden tiedepäivä Alue- ja innovaatiopolitiikan haasteet - Europe

Lisätiedot

Liite 2 Aluetaidemuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi Neuvottelupäivämäärä

Liite 2 Aluetaidemuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi Neuvottelupäivämäärä Kauden 2014 2017 alueellisen toiminnan päätavoitteet: 1. Kuvataidetta ja visuaalista kulttuuria koskevan tiedon saavutettavuutta, saatavuutta ja välittämistä edistetään laadukkailla ja monipuolisilla museopedagogisilla

Lisätiedot

STRATEGIA 2020. Pieniä kosketuksia, pysyviä vaikutuksia

STRATEGIA 2020. Pieniä kosketuksia, pysyviä vaikutuksia STRATEGIA 2020 Pieniä kosketuksia, pysyviä vaikutuksia 1 Sisällysluettelo Visio s. 3 Edistämme kaupunkilaisten hyvinvointia kulttuurikosketuksilla Viemme kulttuuria ja taidetta keskelle kaupunkilaisten

Lisätiedot

Maakunnan järjestöjen ja yhdistysten hyvinvointityö näkyväksi. Järjestöjen rooli maakunnan hyvinvointistrategien toteuttamisessa. Verkkokyselyn purku

Maakunnan järjestöjen ja yhdistysten hyvinvointityö näkyväksi. Järjestöjen rooli maakunnan hyvinvointistrategien toteuttamisessa. Verkkokyselyn purku Maakunnan järjestöjen ja yhdistysten hyvinvointityö näkyväksi Järjestöjen rooli maakunnan hyvinvointistrategien toteuttamisessa Verkkokyselyn purku Keski-Suomen Järjestöareena 7.9.2012 Kyselyn vastaajat

Lisätiedot

Lasten ja Nuorten ohjelma

Lasten ja Nuorten ohjelma Lasten ja Nuorten ohjelma RVS LASTEN JA NUORTEN KASVUN TUKEMINEN RYHMIEN VÄLISEN SOPIMUKSEN OHJELMALLE ASETTAMAT TAVOITTEET Panostetaan lapsiperheiden koti- ja perhepalveluihin. Tavoitteena on saada lasten

Lisätiedot

Arjen keskiössä. Harri Jokiranta

Arjen keskiössä. Harri Jokiranta Arjen keskiössä Harri Jokiranta 7.3.2013 Maailman kulku Ikärakenne Huoltosuhde Sairastavuus Terveyden edistäminen Kustannustehokkainta heikoimmassa asemassa olevien elinolosuhteiden parantaminen Yksinäistäminen

Lisätiedot

Keski-Suomen ja Pirkanmaan. kulttuurimatkailufoorumi

Keski-Suomen ja Pirkanmaan. kulttuurimatkailufoorumi Kuvateksti Arial Bold 10/10 Aurora borealis in Lapland Keski-Suomen ja Pirkanmaan kulttuurimatkailufoorumi 17.5.2011 Culture Finland kulttuurimatkailun katto-ohjelma Muokkaa alaotsikon perustyyliä napsautt.

Lisätiedot

Paikallisuus ja maaseudun kulttuuri

Paikallisuus ja maaseudun kulttuuri Paikallisuus ja maaseudun kulttuuri Mikkolan navetta 21.1.2012 Ellinoora Auvinen kulttuurituottaja Hanksalmen kunta Hankasalmi Kolme taajamaa: Kirkonkylä, Asema ja Niemisjärvi Noin neljännes asukkaista

Lisätiedot

Taiteen paikka on lähellä meitä

Taiteen paikka on lähellä meitä Taiteen paikka on lähellä meitä Foto: Minna Sirnö Pari sanaa Taikesta Pari sanaa Taikesta Oikeutemme taiteeseen ja kulttuuriin Foto: Minna Sirnö % Taiken hakijoista % Taiken kaikista tuista % Taiken alueellisista

Lisätiedot

Lapin ELY-keskuksen strategiset painotukset lähivuosina sekä TE-toimistojen ydintehtävät ja palvelut

Lapin ELY-keskuksen strategiset painotukset lähivuosina sekä TE-toimistojen ydintehtävät ja palvelut Lapin ELY-keskuksen strategiset painotukset lähivuosina sekä TE-toimistojen ydintehtävät ja palvelut Kaikkien työpanosta tarvitaan yhteistyötä ja vastuullisuutta rakennetyöttömyyden nujertamiseksi Avauspuheenvuoro

Lisätiedot

Kulttuuri- ja opetussektorin yhteistyö Lastenkulttuuripoliittinen ohjelmaehdotus ja sitä tukevat hankkeet. Saara Vesikansa 1.10.

Kulttuuri- ja opetussektorin yhteistyö Lastenkulttuuripoliittinen ohjelmaehdotus ja sitä tukevat hankkeet. Saara Vesikansa 1.10. Kulttuuri- ja opetussektorin yhteistyö Lastenkulttuuripoliittinen ohjelmaehdotus ja sitä tukevat hankkeet Saara Vesikansa 1.10.2014 Lastenkulttuurikeskusten verkosto Taikalamppu Lasten- ja nuortenkulttuurikeskusten

Lisätiedot

UUSIA KÄVIJÖITÄ MUSEOON!

UUSIA KÄVIJÖITÄ MUSEOON! LEADER SEPRA UUSIA KÄVIJÖITÄ MUSEOON! 25.10.2016 Ala-Pihlaja Sivu 1 26.10.2016 TOIMINTATAPA PÄHKINÄNKUORESSA Leader on toimintaa, neuvontaa & rahoitusta paikkakunnan parhaaksi Leader-toiminta Leader-ryhmät

Lisätiedot

HELSINGIN KULTTUURI- JA KIRJASTOLAUTAKUNNAN AVUSTUKSET 2014 JA 2015

HELSINGIN KULTTUURI- JA KIRJASTOLAUTAKUNNAN AVUSTUKSET 2014 JA 2015 HELSINGIN KULTTUURI- JA KIRJASTOLAUTAKUNNAN AVUSTUKSET 2014 JA 2015 1. Toiminta-avustukset a. Taide- ja kulttuurilaitosten toiminta-avustukset 2015 b. Taide- ja kulttuuriyhteisöjen toiminta-avustukset

Lisätiedot

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa Kaikille oikeus terveelliseen ja turvalliseen elämään Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen lähtökohtana ovat

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI NUORISOVALTUUSTO TOIMINTASUUNNITELMA 2013 2014. 1. Yleistä

JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI NUORISOVALTUUSTO TOIMINTASUUNNITELMA 2013 2014. 1. Yleistä 1. Yleistä Jyväskylän nuorisovaltuusto on vuonna 2009 perustettu 13 20 vuotiaiden jyväskyläläisten nuorten vaikuttamis- ja kuulemiskanava. Se pyrkii parantamaan nuorten kuulemista ja osallistumista päätöksentekoon

Lisätiedot

Mukana olevat aluekeskukset

Mukana olevat aluekeskukset 31.8.2011 1 Mukana olevat aluekeskukset Pirkanmaan elokuvakeskus Valokuvakeskus Sisä-Suomen tanssin aluekeskus Lasten ja nuorten kulttuurikeskus Pii Poo Nykyaika Tamper een taidem useo -Pirka nmaan aluetai

Lisätiedot

Uusi ennaltaehkäisevä virikkeellinen vapaa-ajan toimintaohjelma Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointifoorumi 24.4.2012. 20.4.2012 Riitta Luoma 1

Uusi ennaltaehkäisevä virikkeellinen vapaa-ajan toimintaohjelma Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointifoorumi 24.4.2012. 20.4.2012 Riitta Luoma 1 Uusi ennaltaehkäisevä virikkeellinen vapaa-ajan toimintaohjelma Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointifoorumi 24.4.2012 20.4.2012 Riitta Luoma 1 Mikä on EVIVA? EVIVA on vuosille 2011-2015 Turun kaupunginhallituksen

Lisätiedot

Lastensuojelu osana perhepalveluja - mikä on lastensuojelun suunta ja paikka tulevaisuudessa?

Lastensuojelu osana perhepalveluja - mikä on lastensuojelun suunta ja paikka tulevaisuudessa? Lastensuojelu osana perhepalveluja - mikä on lastensuojelun suunta ja paikka tulevaisuudessa? Lastensuojelukoulutus 11.11.2015 Marjo Lavikainen, sosiaalineuvos 9.11.2015 Kärkihanke: Lapsi- ja perhepalvelujen

Lisätiedot

Ehdotus Suomi 100 -juhlavuoden ohjelmaan: Suomen itsenäisyyden juhlavuoden kalenteri

Ehdotus Suomi 100 -juhlavuoden ohjelmaan: Suomen itsenäisyyden juhlavuoden kalenteri Ehdotus Suomi 100 -juhlavuoden ohjelmaan: Suomen itsenäisyyden juhlavuoden kalenteri Suomen itsenäisyyden juhlavuoden kalenteri tuo esille lapset ja nuoret taiteen tekijöinä Ohjelmaidea, tarkoitus ja kohderyhmät

Lisätiedot

Kulttuurilaitosten vaikuttavuuden arviointi

Kulttuurilaitosten vaikuttavuuden arviointi Kulttuurilaitosten vaikuttavuuden arviointi Museojohtajien kesäpäivät 26.8.2010 14.9.2010 Pasi Saukkonen 1 Arviointiyhteiskunta Siirtyminen keskitetyn vallan ja vastuun normatiivisesta, hyvän elämän ja

Lisätiedot

NY Yrittäjyyskasvatuksen polku ja OPS2016

NY Yrittäjyyskasvatuksen polku ja OPS2016 NY Yrittäjyyskasvatuksen polku ja OPS2016 Nuori Yrittäjyys Yrittäjyyttä, työelämätaitoja, taloudenhallintaa 7-25- vuotiaille nuorille tekemällä oppien 55 000 oppijaa 2013-14 YES verkosto (17:lla alueella)

Lisätiedot

Osalliseksi omaan lähiyhteisöön Susanna Tero, Malike-toiminta

Osalliseksi omaan lähiyhteisöön Susanna Tero, Malike-toiminta Osalliseksi omaan lähiyhteisöön 1.12.2015 Susanna Tero, Malike-toiminta Kun YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva sopimus saatetaan Suomessa voimaan. Sopimus laajentaa esteettömyyden ja saavutettavuuden

Lisätiedot

Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016

Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016 Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016 Ikäihmisten palveluiden tulevaisuuden visio Osallistava ja turvallinen Osallistava ja turvallinen kunta, joka tarjoaa ikäihmisille

Lisätiedot