Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta Liite 3 HAMINAN KULTTUURIOHJELMA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta 28.2.2014 Liite 3 HAMINAN KULTTUURIOHJELMA"

Transkriptio

1 HAMINAN KULTTUURIOHJELMA

2 1. JOHDANNOKSI Haminan kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta päätti kokouksessaan , että Haminalle ryhdytään laatimaan kulttuuriohjelmaa. Ohjelman tarpeellisuutta perusteltiin sillä, että kulttuurin toimialalta puuttuu kehittämissuunnitelma. Ohjelmassa toimialan kehittämistä olisi mahdollista tarkastella laajaalaisesti ja se toisi kehittämistyöhön systemaattisuutta ja pitkäjänteisyyttä. Ajankohta nähtiin sopivaksi, sillä Haminan kaupunki oli laatimassa uutta kaupunkistrategiaansa kevään ja kesän 2013 aikana. Ohjelma päätettiin laatia vuosille Näin se kulkee kunnallisvaalien rytmissä niin, että vanha ohjelma ohjaa uusien päättäjien työskentelyä aina ensimmäisen vuoden ajan, minkä jälkeen on ohjelman päivittämisen aika. Ohjelman toteutumista seurataan vuosittain. Kulttuuriohjelma on siis työkalu ja kehittämisen väline. Se antaa tietoa nykytilanteesta ja tarpeista, nimeää keskeiset kehittämiskohteet ja pyrkii antamaan askeleita kehitystyölle, eli vastaamaan jo osittain myös kysymykseen miten. Ohjelma toteutuu yhteistyöllä ja rakentaa sitä. Siihen on koottu asioita, joita yksi taho ei voi yksinään toteuttaa. Ohjelmaa on lähdetty rakentamaan kunnianhimoisesti, mutta toisaalta siihen liittyy paljon kaupungin kokoon ja palveluresurssien mahdollisuuksiin ja laaja-alaisuuteen liittyvää pohdintaa. Esimerkiksi eri taiteenalojen tilannetta ei ole lähdetty pohtimaan siitä näkökulmasta, että kaikkea pitäisi olla, vaan on yksimielisesti todettu, että ainakin tämänhetkisessä tilanteessamme Haminan kokoisella paikkakunnalla kannattaa ennemminkin rakentaa vahvuuksille, kuin yrittää synnyttää jotakin aivan uutta tyhjästä, ja ilman omaa osaamista. Ohjelma on koottu haastattelemalla kaupunkiorganisaation eri sektoreita loka-joulukuun 2013 aikana viimeiselle sivulle kootun taulukon mukaisesti. Ohjelmaluonnosta on esitelty kulttuuri- ja vapaaaikalautakunnalle lautakuntaseminaarissa marraskuussa, ja kulttuuritoimijoille on syksyn 2013 aikana järjestetty kaksi toimijatapaamista. Yhdistysten kuuleminen on täydennetty lausuntokierroksella tammikuussa Ohjelman valmistelutyöstä on vastannut ja sitä johtanut kaupungin kulttuurisihteeri. Haminan on kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunnan työrukkasena vastuussa ohjelman toteutumisen koordinoinnista ja arvioinnista. Toteutumaan ohjelma saadaan monialaisella yhteistyöllä.

3 2. KULTTUURIOHJELMAN YHTEYS KAUPUNKISTRATEGIAAN Haminassa on olemassa yksi strategia, kaupunkistrategia, joka muodostaa katto-ohjelman eri alojen yksityiskohtaisemmille ohjelmille. Haminan uusi kaupunkistrategia on esitetty alla. Siihen tehdyt tummanturkoosit ja violetit merkinnät kuvastavat niitä strategian kohtia, joista kulttuuritoiminta aivan välittömästi itsensä löytää. Haminan kulttuurielämä nojaa vahvasti yhdistysten voimaan ja violetilla merkityt asiat ovat niitä, joissa yhdistysten panos näkyy selkeimmin. 3. ARVOT JA VISIO Haminan kulttuuripalvelujen osalta toimintaa ohjaavien arvojen tulee olla samat kuin mitä kaupunkistrategiassa on määritelty (asukaslähtöisyys, taloudellisuus, avoimuus, yhteisöllisyys ja uudistumiskyky). Lisäksi kulttuuritoiminnassa keskeisiä arvoina nähdään myös välittäminen, tasapuolisuus, laadukkuus, luovuus ja monipuolisuus. Kulttuuri ymmärretään kaikki elämänalueet läpäisevänä ja ihmisen hyvinvointia lisäävänä toimintana. Haminan haluaa olla kehittämishaluinen, laadukas ja luotettava palvelujen toteuttaja ja yhteistyökumppani. Kulttuurin toimialan on tärkeä osa kaupungin yleistä kehittämistyötä. Kulttuuripalveluiden pitkän aikavälin tulevaisuusvisio on, että Hamina on kulttuuritoiminnan kehittämisen kärkikunta Kaakkois-Suomessa, ja että kulttuurilla on todellinen ja tunnustettu merkitys ennaltaehkäisijänä sosiaali-, lapsi-, nuoriso- ja vanhustyössä, asukkaiden hyvinvoinnin lisääjänä, matkailutuotteena, imagotekijänä ja muuttopäätökseen vaikuttajana.

4 4. LYHYT YLEISEN TASON TOIMINTAYMPÄRISTÖANALYYSI Kulttuuritoiminnan kenttään yleisesti vaikuttavia ja valtakunnallisia kulttuuripoliittisia muutoksia ovat mm. kulttuurin resurssoinnin supistaminen, joka näkyy esimerkiksi kulttuurilaitosten valtionosuuksien ja kulttuurialan koulutuspaikkojen leikkauksina. Vuonna 2013 toteutettiin Taidetoimikuntalaitoksen organisaatiouudistus, jossa alueellisista taidetoimikunnista muodostettiin Taiteen edistämiskeskuksen alueellisia toimipisteitä. Maakuntaliittojen jakamien maakunnallisten kehittämisrahojen leikkaukset on toteutettu ja EU:n uuden ohjelmakauden painotukset ovat tämän ohjelman valmistuessa vielä tarkasti määrittelemättä. Valtakunnallisen lastenkulttuurikeskusten verkoston toiminta päättyi Taikalamppuverkostona vuoden 2013 lopussa, mutta yksittäisten alueellisten lastenkulttuurikeskusten toiminta kuitenkin jatkuu. Näillä valtakunnallisen tason muutoksilla on heijastumansa myös yksittäisiin kuntiin ja niiden kulttuuritoimintaan. Negatiivisempien kehityskulkujen vastapainoksi voidaan todeta, että toisaalta esimerkiksi luovat alat ovat terminä, keskustelussa, kehittämisohjelmissa ja rahoitusinstrumenteissa vakiinnuttaneet asemaansa, samoin kuin hyvinvointia kulttuurista -toiminta. Opetus- ja kulttuuriministeriö on myös ensimmäisen kerran julkaissut valtakunnallisen määritelmän, että kunnissa tulisi olla yksi kokopäiväinen yleisen kulttuurityön tekijä per asukasta. (Haminan kokoisessa kaupungissa tulisi siis olla kaksi.) Eli hyvin yleisten mainintojen sijaan kulttuurin toimialakin alkaa saada ohjelmissa ja säädöksissä itseään tarkemmin määriteltynä esille. Alueellisesti ja paikallisesti kulttuuritoimintaan vaikuttavia poliittisia asioita ovat kuntaliitosten mahdollisuus ja kuntien tehtävien uudelleen määrittäminen sekä tietysti yleisesti kuntapäättäjien kulttuurimyönteisyys. Toisaalta positiivisia odotuksia voi ladata esimerkiksi maakuntaohjelman valmistumiseen, jossa kulttuurille uskotaan saatavan enemmän näkyvyyttä kuin ennen. Myös Kaakkois-Suomen Luovien alojen kehittämistyö (ELY-keskuksen käynnistämänä ja vetämänä) ja toimintaohjelman laatiminen vuosille on meneillään. Taloudellisissa toimintaympäristötekijöissä keskeisiä ovat mm. kuntaliitosten mahdollisuus, kaupungin tuottavuusohjelmat ja resurssien muuttumattomuus tai supistuminen. Molemmissa tapauksissa samaan tai kasvavaan palvelutarpeeseen tulisi kyetä vastaamaan jatkuvasti pienemmällä raha- ja henkilöstömäärällä. Yleinen taloudellinen ahdinko näkyy kulttuuritoiminnassa myös sponsoritukirahojen vähenemisenä ja asiakkaiden ostopotentiaalin tai -halukkuuden muutoksina, siis lipputulojen laskuna. Positiivisena asiana voidaan mainita se, että yksittäiset kulttuuritoimijat ovat perustaneet toiminimiä, mikä helpottaa palvelujen ostamista ja paketoimista esim. kulttuurimatkailutuotteiksi. Yleisinä sosiaalisina toimintaympäristötekijöinä voidaan mainita väestön ikääntyminen ja työpaikkojen menetykset. Toisaalta ihmiset jäävät parempikuntoisina eläkkeelle ja eläkeläiset, etenkin naiset, ovat Suomessa kaikkein aktiivisimpia kulttuurin kuluttajia. Yleiseen yhteiskunnalliseen muutokseen liittyy myös painotus jokaisen oikeudesta kulttuuriin eli kulttuurin saatavuus ja saavutettavuuskysymykset niin ikäryhmittäin, erityisryhmittäin kuin maantieteellisestikin tarkasteltuina. Asiakaskunnan pirstaloituminen (osittain liittyen edelliseen, mutta osittain myös makutottumuksiin) ja sen myötä tuleva paine palvelujen räätälöintiin yhä erityisemmiksi eri kohderyhmille on myös yksi yleisen kehityskulun piirre. Yleisinä, mutta myös alueellisina ja paikallisina positiivisina kehityskulkuina voidaan mainita kylätoimikuntien kulttuuritoiminnan vahvistuminen ja yhteisöllinen painotus toiminnassa sekä asukkaiden kuulemiskanavien lisääminen. Kulttuuritoiminnan tilannetta Haminassa pohditaan yksityiskohtaisemmin eri kehittämisnäkökulmien yhteydessä.

5 5. NÄKÖKULMIA KEHITTÄMISEEN - KOHTEET JA TOIMENPITEET Kulttuurikentän kehittämistä on ohjelmassa pohdittu seuraavista näkökulmista: - nykyiset asiakasryhmät - potentiaaliset asiakasryhmät - kulttuuritoiminnan- ja toimijoiden tilakysymykset - eri taiteenalojen tilanne - harrastajien toimintaedellytykset - kulttuuriyrittäjyys ja ammattilaisten toimintaedellytykset eli kulttuuri elinkeinona - rakennettu ja henkinen ympäristö - kulttuurin saatavuus ja saavutettavuus - koulutusnäkökulma - terveyttä kulttuurista -näkökulma - kulttuurimatkailu Seuraavissa osioissa käydään tiiviisti läpi niitä kehittämiskohteita, joita eri näkökulmista Haminan kulttuuritoimintaa tarkastellen on noussut esille. Kehittämiskohteiden yhteydessä on jo esitetty toimenpiteitä asian eteenpäin viemiseksi. Lisäksi on määritelty aikatauluja sekä nimetty toimija- ja vastuutahoja Nykyiset asiakasryhmät - potentiaaliset asiakasryhmät Nykyisiä ja potentiaalisia asiakasryhmiä on pohdittu tavoitteena tunnistaa ryhmät, joille ei joko ole olemassa lainkaan kulttuuritoimintaa, tai ryhmät, joille on olemassa palveluja ja joille nähtäisiin olevan kulttuuritoiminnasta hyötyä, mutta joita palvelut eivät syystä tai toisesta tavoita. Haminassa lapset ja nuoret on määritelty kulttuuritoiminnan painopisteeksi. Päiväkoti- ja peruskouluikäisten koulun ja päiväkodin kautta tapahtuva kulttuuritoiminta on sekä määrällisesti että myös laadullisesti hyvällä tasolla. Kulttuurin tasapuoliseen saatavuuteen koulun tai päiväkodin maantieteellisestä sijainnista riippumatta on kiinnitetty runsaasti huomiota viime vuosina. Kielikysymyksiä on kyetty huomioimaan sen verran, että niille päiväkodeille, joissa on paljon venäläisiä maahanmuuttajalapsia, on maahanmuuttajayhdistys Rodnik ry:n tuella pystytty tarjoamaan jonkin verran kulttuuritoimintaa myös venäjän kielellä. Kaupungin koko kouluverkossa toteutetaan opetussuunnitelmapohjaista kulttuuripolkutoimintaa, jossa lapsi ja nuori peruskoulun aikana tutustutetaan kattavasti eri taiteenaloihin ja oman kunnan kulttuurilaitoksiin. Kulttuuripolkutoimintaa toteutetaan pääasiallisesti Lasten kulttuuriviikkojen ja Nuorten kulttuuriviikkojen aikana luokkalaisille on käytössä kulttuuripassi. Haminan kouluissa kulttuuriin suhtautuminen on myönteistä ja koulut järjestävät kulttuuritoimintaa myös itsenäisesti. Päiväkoti-ikäisille on oma kulttuuritoiminnan teemaviikkonsa, Satuviikko. Haminassa tarjotaan taiteen perusopetusta musiikin (Kotkan seudun musiikkiopisto), kuvataiteen (Haminan kuvataidekoulu), käsityön (Taitokymenlaakso), teatterin (Haminan Teatteriyhdistys) ja sirkuksen (Haminan Teinisirkus) alueilla. Kaupungissa toimii noin kolmekymmentä osittain tai pelkästään kulttuuritoimintaa toteuttavaa yhdistystä, joten useat yhdistykset tarjoavat myös muita kulttuuriharrastusmahdollisuuksia. Kehitysvammaisille nuorille Haminassa on bändi- ja teatteritoimintaa kansalaisopiston toimintana. Paikkakunnan kokoon nähden kulttuuriharrastustarjonta on hyvä ja pelkästään taiteen perusopetuksen piirissä on lasta ja nuorta, eli neljännes Haminan peruskouluikäisistä. Taideharrastukset tosin jonkin verran kertyvät samoille yksilöille. Lapsille ja lapsiperheille suunnattuja kulttuuritapahtumia järjestetään jonkin verran.

6 Vauvaperheille suunnattua toimintaa on kokeiltu, mutta kysyntä on ollut vaatimatonta. Pelkästään kulttuurisisältöisiä lasten- ja nuortenleirejä ei järjestetä, mutta niin sanottuihin yleisleireihin on yhdistetty jonkin verran kulttuuritoimintaa. Nuorille ja nuorille aikuisille vapaa-ajalla suunnattuja tapahtumia järjestetään vähän. Lasten ja nuorten kulttuuritoiminnassa nähdään jatkossa tarpeellisena nuorten aktivoiminen esimerkiksi museoiden, kirjaston ja kansalaisopiston palvelujen käyttäjinä. Nuorten sanataidetoiminta on nostettu esille keinona parantaa lukutaitoa ja lisätä lukemisen harrastamista. Nuoria yritetään aktivoida toteuttamaan omaehtoista (omista ideoista nousevaa ja itse tuotettua) kulttuuritoimintaa vapaa-ajalla. Keski-ikäisten tai iäkkäämpien, mutta edelleen itse aktiivisesti osallistuvien asukkaiden ovat Haminassa hyvällä tasolla ja he muodostavat aktiivisimman kulttuurin kuluttajaryhmän. Tarjontaa on erityisesti kulttuuriyhdistysten toteuttamana paljon. Edelleen kotona asuvat ikäihmiset, jotka eivät kykene kotoa enää yksin liikkumaan ja osallistumaan ovat väliinputoajaryhmä kulttuuripalveluissa. Laitoksissa asuville ikäihmisille toimintaa on jonkin verran, mutta tarvetta palveluille olisi enemmän. Uutena toimintamuotona on saatu vastikään käynnistettyä kirjaston toimesta lukutuntitoiminta kolmessa vanhainkodissa. Maantieteellisesti tarkasteltuna kulttuuritoiminta keskittyy voimakkaasti kaupungin keskustaan. Kylistä Mäntlahti profiloituu erityisesti kulttuuritoimintaan. Kyläyhdistysten perustamisen myötä kylien aktiivisuus on kasvanut, ja myös kulttuuriavustuksilla on tuettu kylien kulttuuritoiminnan aktivoimista. Kylien toiveissa on saada omien tapahtumien lisäksi kylille myös kulttuurivierailuja. Kylien välistä yhteistyötä voisi myös lisätä. Tarvetta palvelujen räätälöintiin erilaisille asiakasryhmille on olemassa jonkin verran. Esimerkiksi maahanmuuttajille suunnattuja kulttuuripalveluja järjestää Haminassa tällä hetkellä Rodnik ry. Sosiaalipalvelujen eri asiakasryhmät voisivat hyötyä kulttuuritoimintaan osallistumisen tuomasta aktiivisuudesta ja kulttuurin voimauttavasta ja kuntouttavasta vaikutuksesta. Lapsiperheitä tukeva toimintamuoto voisi olla vaikkapa taideparkkitoiminta. Eri toimintamuotoja tulee toteuttaa hallinnonalojen välisenä moniammatillisena yhteistyönä ja erilaisten muiden yhteistyöverkostojen avulla. Nuorten ja nuorten aikuisten kulttuuritoiminta - osallistumisen lisääminen rytmiklubitoiminnan käynnistäminen, yhdistykset ja yksityiset henkilöt yhteistyössä nuorten omaehtoisen kulttuuritoiminnan aktivoiminen avustukset nuorten osallisuus toimintojen suunnittelussa yksittäiset nuoret ja nuorten ryhmät, nuorisovaltuusto nuorisopalvelut jatkuvaa työtä kirjasto- ja museopalvelujen sanataidetoiminta (ks. kohta 5.3.) museo- ja

7 kiinnostavuuden lisääminen nuorille Kotipalvelun piirissä olevien vanhusten osallistuminen räätälöidyt palvelut (ks. kohta 5.8.) kylien kulttuuritoiminnan (ks. kohta 5.6.) kulttuuriaktiviteettien lisääminen vanhainkodeissa ja Haminan sairaalassa kirjaston ns. olohuoneena nuorten osallisuus toimintojen suunnittelussa kulttuurikaveritoiminnan toimintamallin esim. musiikkitoiminta varhaisvaiheen dementiaa sairastaville kulttuuritarjotintoiminta yhdistys-/tai kulttuurikummitoiminta yhdistysten tai yksityisten henkilöiden vapaaehtoistoimintana kirjastopalvelut yhteistyössä nuorten ja eri yhteistyötahojen kanssa vanhuspalvelut,, ulkopuoliset asiantuntijat ja vapaaehtoiset vanhuspalvelut,, kansalaisopisto asiantuntijat yhdistykset terveyspalvelut vanhuspalvelut taiteilijat jatkuvaa työtä kokeilu alkaa keväällä 2014 jatkuvaa 5.2. Kulttuuritoiminnan- ja toimijoiden tilakysymykset Haminassa on kaupungin kokoon nähden paljon kulttuuritoimintaan sopivia tiloja. Ehkä tästä syystä tila-asiat eivät ole nousseet keskusteluissa erityisesti esille, vaikka yleisesti tiedossa on, että esimerkiksi Haminan teinisirkus etsii uutta toimintatilaa ja Haminan Teatteriyhdistykseltä puuttuu myös vakituisempi kesäteatteritila. Tämän lisäksi muutama toimija toimii melko ahtaissa tiloissa ja taiteen perusopetus hyötyisi yleisesti sijoittumisesta saman katon alle. Myös väliaikaisesti näyttelytiloiksi muuntuville tiloille olisi tarvetta. Yleisiä kehittämistarpeita nähdään etenkin tilojen yhteiskäyttömallien kehittämisessä, käyttöasteen lisäämisessä, tilojen muunneltavuudessa ja käytön terävämmässä profiloinnissa markkinointia ajatellen. Bastionin tulevaisuusvision luominen kehittämissuunnitelman laatiminen elinkeinotoimi, matkailupalvelut,, Tapahtumatilojen profilointi toiminnallinen tilatietojen kokoaminen ja julkaisu www-sivuilla, muu markkinointi matkailupalvelut /Cursor muut toimijat

8 kesäteatteritila kulttuurilaitosten vahvistamista keskuksiksi ja keskusten vahvistamista kulttuurilaitoksina kirjastot museot Raittiustalo jne. Haminan Teatteriyhdistys ry,, tekniset palvelut uusi kesäteatteripaikka käytössä kesällä 2015 jatkuvaa työtä 5.3. Eri taiteenalojen tilanne Kansainvälisesti Hamina tunnetaan sotilasmusiikista ja Hamina Tattoosta. Kaupungin kokoon nähden Haminassa on valtavan aktiivinen toiminta klassisen musiikin alalla. Paikkakunnalla asuu ja työskentelee eniten tämän taiteenalan ammattilaisia ja heillä on voimakas säteilyvaikutus kotikuntaansa. Kaupungissa toimii useita kuororyhmiä, joista useimmat kansalaisopiston alaisina. Muiden musiikin lajien edustus on vähäisempää. Haminassa toimii useita aktiivisia tanssiyhdistyksiä, kaikki eri tavalla erikoistuneina. Elokuvateatteri Kino Haminan toiminta on kaupungin omaa toimintaa. Haminan Teinisirkus on Suomen vanhin nuorisosirkus, vahva ja vanha toimija, jolla on legendaksi muodostunut ja kiinnostava historia ja historiansa kautta selkeästi erotettava vaikutus paikkakunnan ominaislaatuun. Hamina on sirkuspaikkakunta. Se on myös historian harrastajien paikkakunta. Kaupungissa on useita teatteriryhmiä, joista monet toimivat kansalaisopiston alaisuudessa. Säännöllisiä teatteripalveluja tuottaa Haminan Teatteriyhdistys. Näitä vahvuuksia on muistettava tukea edelleen. Viime aikoina kulttuurin uusia valopilkkuja ovat olleet esimerkiksi nuorten miesten sirkusryhmän perustaminen sekä kirjailijakahvilatoiminta. musiikkielämän rytmiklubitoiminnan 2015 monipuolistaminen aloittaminen lasten ja nuorten sanataidetoiminta kulttuuritoiminnan avustukset vuokra-avustukset: nuorten yhtyeiden treenikämppätuki avustusten turvaaminen yksittäiset musiikin ammattilaiset, yhdistykset ja yhteistyössä kulttuuri- ja vapaaaikalautakunta kirjastopalvelut kirjailijayhdistykset Jamilahden opisto alueen ammattilaiskirjailijat kulttuuri- ja vapaaaikalautakunta 2014 Ks. myös kohdat 5.1. Potentiaaliset asiakasryhmät ja 5.6. Kulttuurin saatavuus ja saavutettavuus.

9 5.4. Harrastajien toimintaedellytykset Kulttuuritoimijoiden kuulemistilaisuuksissa on tullut erityisesti esille halu madaltaa raja-aitoja eri toimijoiden ja taiteenalojen välillä, tarve yhteisöllisyyteen ja yhteiseen tekemiseen. Toimijoiden koulutustarpeet liittyvät esimerkiksi yhdistystoiminnassa kouluttautumiseen, esitystekniikkaosaamiseen sekä kulttuurituotteiden paketointiosaamiseen. Yhteisöllisyyden/ yhteistoiminnan lisääminen Kulttuuripalvelut harrastajien koulutustarpeet (ks. kohta 5.7.) kulttuuritoiminnan avustukset matalan kynnyksen kohtaamispaikka kaikille kulttuuriasioista kiinnostuneille: Kulttuurikahvila Kuulolla? avustusten turvaaminen kulttuuri- ja vapaa- aikalautakunta Ks. myös kohta 5.2. Kulttuuritoiminnan ja -toimijoiden tilakysymykset. alkuun loppuvuodesta krt/kk 5.5. Kulttuuriyrittäjyys ja ammattilaisten toimintaedellytykset - kulttuuri elinkeinona Paikkakunnalla asuvilla taiteilijoilla on usein merkittäviä positiivisia säteilyvaikutuksia asuinpaikkakuntaansa ja yhteisöönsä. Kulttuuriyhdistysten tuottama toiminta on Haminassa erittäin tärkeässä roolissa, sillä kaupungissa toimii vain muutamia luovien alojen yrityksiä ja asuu ja työskentelee melko vähän ammattitaiteilijoita. Kulttuurituotanto-osaamista paikkakunnalla on kuitenkin paljon. Erityisesti tarvetta olisi yhteisöllisesti suuntautuneen taiteen tekemiseen. Yksittäisenkin taiteilijan saaminen paikkakunnalle voi korjata tilannetta merkittävästi. taiteilija-apuraha kuntataiteilija-apurahan kulttuuri- ja vapaaaikalautakunta 2014 perustaminen 4.5. Ympäristö - rakennettu ja henkinen "Vahva ja vireä kulttuurielämä näkyy laajasti koko yhteisön elämisen laadussa." Taide ja kulttuuri nivoutuu rakennettuun ympäristöön sekä fyysisestä että toiminnallisesta näkökulmasta tarkasteltuna. Rakennus tai rakennettu ympäristö on joskus itsessään taideteos tai aina ainakin rakennuskulttuurin ilmentymä, se on osa kulttuurista ympäristöä ja sen täyttää tietynlainen kulttuurinen toiminta. %-periaatteella tarkoitetaan julkisten taidehankintojen huomioimista peruskorjaus- ja uudisrakennushankkeissa niin, että tietty määrä rakennushankkeen

10 kokonaiskustannuksista sijoitetaan taiteeseen. Taidehankinnat nostavat kiinteistön arvoa ja tekevät kaupunkikuvasta kiinnostavamman. Ne voivat toimia maamerkkeinä ja imagotekijöinä, mutta niillä on myös muita tutkittuja sosiaalisia vaikutuksia. Tiedetään mm. että klassinen musiikki suojaa rakennuksia ilkivallalta ja julkiset taideteokset saavat usein olla paremmin rauhassa, kun ne on toteutettu yhteisötaiteellisten projektien osana tai lopputulemana, eli alueen asukkaat ovat joko fyysisesti tehneetkin teoksen tai tuottaneet sen idean tai osan siitä. Taiteen sijoittaminen asuinkiinteistöihin saa asukkaat kokemaan kollektiivista omistajuutta ja ylpeyttä teoksia kohtaan/teoksista. Alunperin ulkopuolisen valitsemasta taiteesta tulee "meidän taideteos". Haminan kaupungin taidehankintamäärärahoista on luovuttu 90-luvun alkupuolella, eikä kaupunki ole sitoutunut %-periaatteen noudattamiseen. Ahtaassa taloudellisessa tilanteessa useiden kaupunkien ja kuntien ainoa keino hankkia julkista taidetta rakennuksiin on, joko löytää ulkopuolisia sponsoreita tai sisällyttää %-periaate ehtona tonttien luovutussopimuksiin. Kaupunkiympäristö tarkoittaa myös paikkakunnan henkistä tilaa. Kulttuuriohjelmaan liittyvissä keskusteluissa on tullut paljon esille yhteisöllisyyden tarve ja toive. Kaupunkilaisten kuuleminen ja kannustaminen omaan luovaan toimintaan, arjesta kumpuavien tapahtumien ja toimintojen tekemiseen, omasta asuinympäristöstä huolehtimiseen sekä fyysisenä ympäristönä että ilmapiirinä on kaikkien etu. Yhteisöllisyyden tukemisessa toiminnan säännöllisyys on tärkeä asia. yhteisöllisyyden/ yhteistoiminnan lisääminen jatkuvaa työtä hyvinvointia lisäävät ympäristöt yhteisöllisyyden/ yhteistoiminnan lisääminen yhteisöllisyyden ja osallisuuden lisääminen eri-ikäisten ihmisten yhteen saattaminen kaupunginosien ja esim. puistojen, Tervasaaren ja kauppatorin toiminnallisina tiloina matalan kynnyksen kohtaamispaikat: Kulttuurikahvila Kuulolla? ryhmittymien muodostumisen ja yhteistoiminnan tukeminen, yhteistyöhön kannustaminen yhteisötaidehankkeet asukkaiden arjesta nousevat tapahtumat Kauppatorin kehittämistyöryhmä, Kaupungin Tekniset palvelut ja, matkailu- ja tapahtumatuotanto, Kehittyvä Hamina ry, asukas- ja kaupunginosayhdistykset, muut yhdistykset ja aloitteelliset asukkaat Kulttuuripalvelut kuntataiteilija Asukas- ja kaupunginosayhdistykset, alkuun loppuvuodesta krt/kk jatkuvaa työtä

11 %-periaatteen edistäminen ja kulttuurinäkökulman huomioiminen kaupunkisuunnittelussa kulttuurin edustajat mukaan erilaisiin alueiden ja rakennushankkeiden suunnitteluryhmiin esim. Tervasaari Kehittyvä Hamina ry, Linnoituksen Wanhat talot, muut yhdistykset, aloitteelliset asukkaat tekniset palvelut ja, taiteilija-asiantuntijat %-periaatteen sisällyttäminen tonttien luovutussopimuksiin tekniset palvelut hyvinvointia lisäävät ympäristöt esim. Saviniemen hoivakodin siiven remontointi, terveyskeskuksen remontointi tekniset palvelut, vanhuspalvelut, terveyspalvelut,, Taiteen edistämiskeskus Kulttuurin saatavuus ja saavutettavuus Kulttuurin saatavuutta ja saavutettavuutta käsitellään useissa kohdin ohjelma-asiakirjaa. Se liittyy niin palveluiden säilyvyyteen, asiakasryhmittäiseen saatavuuteen kuin maatieteelliseenkin tavoittavuuteen. Erityisen paljon keskusteluissa on ollut esillä kylien kulttuuritoiminta. Kylien kulttuuritoiminnan aktivoiminen ja lasten ja nuorten kulttuuritoiminta yleisesti säännölliset yhteispalaverit, kyläkummiverkosto, tapahtumien kierrättäminen kylien kesken (Art Goes Kylät), Hamina-viikon kulttuuritarjotintoiminta kulttuuripolkutoiminnan sisältöjen edelleen työpajamuotoisen toiminnan tarjonnan lisääminen kulttuurileiritoiminta kyläyhdistykset ja avoimet toimijaryhmät sekä yksittäiset kyläläiset itsenäisesti sekä yhteistyössä kaupungin ja muiden kylätoimijoiden kanssa (Kymenlaakson kylät, Sepra ry jne.) yhteistyössä muiden kulttuuritoimijoiden kanssa yhteistyössä taiteen perusopetuksesta jatkuvaa työtä kokeilu 2016

12 vastaavien ja muiden kulttuuritoimijoiden kanssa kulttuurilaitospalvelujen (kirjasto, museot, elokuvateatteri) turvaaminen ja edelleen taideparkkitoiminta päämuseon ympärivuotisen aukiolon turvaaminen Ruissalon säilyttäminen ja lähikirjastona yhteistyössä taiteen perusopetuksesta vastaavien ja muiden kulttuuritoimijoiden kanssa kirjastopalvelut, museopalvelut,, kulttuuri- ja vapaaaikalautakunta kaupunginhallitus, kaupunginvaltuusto kokeilu 2016 elokuvateatteritoiminnan jatkuvuuden turvaaminen palvelumarkkinointi, kulttuurikeskuksina Ks. myös kohdat 5.1. Potentiaaliset asiakasryhmät ja 5.3. Eri taiteenalojen tilanne Koulutusnäkökulma Tässä kulttuuriohjelmassa koulutusnäkökulmaa on lähestytty lähinnä kulttuuritoimijoiden koulutustarpeiden kartoittamisen ja taiteen perusopetuksen järjestämisen ja kehittämisen näkökulmista. Ohjelmassa ei oteta kantaa esimerkiksi kulttuurialan ammatillisen koulutuksen tulevaisuuteen alueella. Keskusteluissa on tullut esiin halu luovien taitojen osaamisen lisäämiseen varhaiskasvatuksen ja vanhuspalvelujen henkilökunnan osalta. Säännöllisen koulutuksen tuomalla varmuudella tapahtuva luovan toiminnan lisääntyminen varhaiskasvatuksessa ja vanhuspalveluissa voi vaikuttaa erittäin myönteisesti asiakkaiden kulttuurimyönteisyyteen ja vireyteen. Taiteen perusopetuksen yhteisprojektit ja opettajavaihto hyödynnetään mahdollisuudet sijoittua tulevaisuudessa fyysisesti saman katon alle kansalaisopisto jatkuvaa työtä toimijoille tarpeelliset hallinnoinnin uudelleenorganisointi nuorille suunnattua koulutusta yhdistystoiminnassa, kansalaisopisto, matkailupalvelut, koulutus/vuosi

13 koulutukset järjestysmieskoulutus, tuotteistuskoulutus esitystekniikkaosaaminen yhdistykset, osaamisaukkojen tunnistaminen varhaiskasvatuksen ja vanhustyön työntekijöiden säännöllinen kouluttaminen luovissa menetelmissä ja kädentaidoissa (esim. muistelutoimintakoulutus) lapsiperhepalvelut ja vanhuspalvelut ja loppuvuosi (toistuvasti joka 4. vuosi) 5.8. Terveyttä kulttuurista -näkökulma Kulttuurin terveyttä ja hyvinvointia edistävät vaikutukset ovat yleisesti tiedossa ja tunnustettuja. Kulttuuritoiminnalla on vaikutusta esimerkiksi ihmisen keskittymiskykyyn, itsetuntemukseen ja tunteiden ilmaisu- ja käsittelytaitoon. Kulttuuritoiminnalla voidaan tietoisestikin vaikuttaa esimerkiksi itsetuntoa tukevasti tai luottamussuhteita rakentavasti. Kulttuurin yleinen hyvinvointivaikutus, joka tulee harrastamiseen liittyvän sosiaalisuuden ja sosiaalisten suhteiden kautta, on myös tunnustettu ja tiedossa. Keskimäärin kulttuurin harrastaminen lisää elinvuosia kahdella (Hyyppä, 2013). Tässä ohjelmassa terveyttä kulttuurista -näkökulma on otettu mukaan erityisesti tavoitteena tiivistää kaupunkiorganisaation sisäistä hallinnonalojen välistä yhteistyötä kulttuuripalvelujen ja perusturvapalvelujen sekä kulttuuripalvelujen ja teknisten palvelujen osalta (ks. kohta ympäristö - rakennettu ja henkinen). Tavoitteena on lisätä keskustelua ja toiminnan tuntemusta eri hallinnonalojen välillä. Kulttuuripalvelujen ja perusturvan yhteistyönä halutaan löytää ja saada aikaan pilottiprojekteja, joilla voitaisiin todella testata, onko kulttuuritoimintaan panostamisella mahdollista saada positiivisia tuloksia ja ehkä myös säästöjä perusturvan toiminta-alueilla, kuten esimerkiksi vanhustyössä. Kuntouttava ja räätälöidyt palvelut vanhuspalvelut voimauttava esim. musiikkitoiminta kulttuuritoiminta erilaisille ryhmille (ei varsinaista terapiatoimintaa) varhaisvaiheen dementiaa sairastaville kansalaisopisto musiikin ammattilaiset kulttuurikaveritoiminta (ks. kohta 5.1.) kokeiluna 2014 keväällä terveyttä kulttuurista näkökulman yleinen edistäminen eri sektoreilla hyvinvointia tukevat ympäristöt (ks. kohta 5.5.) tiedotusyhteistyö eri tahojen kanssa kulttuurikuntopäivät esim. Terveyskioski Kulttuuripalvelut yhteistyössä kulttuurilaitosten yhdistysten kanssa ja

14 5.9. Kulttuurimatkailu Haminan kulttuurimatkailua pohdittaessa on ollut keskeisesti esillä se usein pohdittu kysymys, että miten Haminan 1) arkkitehtuurisen erityislaadun, 2) menneisyyden historiallisten tapahtumien näyttämönä ja 3) historian linnoitus-, varuskunta-, satama- ja kauppakaupunkina - hyödyntämisajatukset saataisiin viimein jalostumaan systemaattisiksi, matkailua tukeviksi ja sen käyttöön sisältöjä tuottaviksi toimenpiteiksi, jolloin ne toimisivat matkailussa tuotteina, mutta myös tulomuuttajien kiinnostuksen herättäjänä ja asukkaiden kotiseuturakkauden kasvattajina. Lisäksi keskustelussa ovat olleet "tuo tapahtumasi Haminaan - markkinoinnin" tehostaminen ja kaupungin suurimpien kulttuurifestivaalien (Hamina Tattoo, Elokuun illat, Marian urkuviikko, Valojen yö, Haminaviikko jne.) entistä parempi hyödyntäminen matkailullisesti. Kaupungin imagolle tärkeiden tapahtumien toimintaedellytykset tulisi turvata, mutta myös kyetä tukemaan uusia aloitteita. Kulttuurimatkailuun liittyy kulttuuritoimijoiden ilmaisema tarve tuotepaketointiosaamisen lisäämiseen. Toimenpiteitä tulee toteuttaa Kotkan-Haminan seudun matkailun ja tapahtumatuotannon strategiaa (2011) ja siinä määriteltyjä työnjakoja noudattaen. kaupunkihistorian jatkuvaa työtä tuotteistaminen tapahtumatilamarkkinointi tuotepaketointiosaamisen lisääminen tiedotusyhteistyön ulkomaalaisturistien huomioiminen ja mobiilipalvelut työryhmän perustaminen (erityispiirteiden esilletuominen, esim. erikoistuminen aikamatkailuun?) kartoitus, profilointi, markkinointitoimenpiteet koulutukset kulttuuritoimijoille ja matkailuyrittäjille toimintamallien kyltitysten ja kieliversioiden saattaminen ajan tasalle, mobiilipalvelujen rakentaminen matkailupalvelut,, kulttuuri-, historia- ja kotiseutuyhdistykset, yksityishenkilöt asiantuntijaroolissa matkailupalvelut, Cursor, tapahtumatuotanto, matkailupalvelut matkailupalvelut vakiintuneet tapahtumat matkailupalvelut, Cursor, eri toimijat jatkuvaa työtä

15 6. RESURSSIT Kulttuurin ja kulttuuritoiminnan todellinen arvostus ei näy juhlapuheissa. Kuten muunkin toiminnan arvostus, se näkyy kunnan organisaatiossa ja resursseissa. Haminan kulttuuritoiminta on niin kulttuurilaitosten kuin yleisen kulttuuritoiminnan osalta, ja niin henkilöstö- kuin talousresursseiltaankin aliresurssoitua. Myös kulttuuritoimijoiden avustukset ovat liian usein tarkastelun alla nimenomaan siinä mielessä, että ne ovat uhattuina. Kulttuuriohjelmaa ei ole kuitenkaan haluttu lähteä rakentamaan narisemismielialalla tai asettamalla hintalappuja jokaisen kehittämistoiminnan perään, vaan lujalla uskolla siihen että yhdessä, monialaisella yhteistyöllä pystytään saamaan asioita aikaiseksi. Ei voi odottaa muutosta ja uutta lopputulosta, jos toimii aina samalla tavalla. Tämä on yksi syy siihen miksi kehittämisohjelmia tarvitaan.

16 Kulttuuriohjelman valmisteluaikataulu liikunta museot , KULVA kulttuuritoimijatapaaminen kansalaisopisto 13.11, , kirjastopalvelut tekninen toimi perusturva matkailu/tapahtumatuotanto Kulttuuri- ja vapaa-aikaltk seminaari elinkeinotoimi sosiaalityö vanhuspalvelut lapsiperhepalvelut kultt.palv. oma KULVA nuoriso terveyspalvelut kulttuuritoimijatapaaminen Lausuntokierros: tammikuu 2014 (kultt.yhdistykset) viimeistely ja valmis helmikuu 2014

Ikäihmisten palvelusuunnitelma

Ikäihmisten palvelusuunnitelma Kirjasto- ja kulttuuripalvelut Ikäihmisten palvelusuunnitelma 2016-2018 Kuva Sirkku Petäjä www.nurmijarvi.fi Palveluja ikäihmisille Kirjasto- ja kulttuuripalvelut laati ensimmäisen ikäihmisten palvelusuunnitelman

Lisätiedot

VESANNON SIVISTYSTOIMEN STRATEGIA

VESANNON SIVISTYSTOIMEN STRATEGIA VESANNON SIVISTYSTOIMEN STRATEGIA 2015-2020 Sivistystoimen palvelut Varhaiskasvatus: perhepäivähoito, ryhmäperhepäivähoito, päiväkoti, esiopetus Perusopetus: Vesannon yhtenäiskoulu, 1-9 lk Lukio: Vesannon

Lisätiedot

PIRKANMAALLE LAADITAAN KULTTUURIHYVINVOINTISUUNNITELMA

PIRKANMAALLE LAADITAAN KULTTUURIHYVINVOINTISUUNNITELMA PIRKANMAALLE LAADITAAN KULTTUURIHYVINVOINTISUUNNITELMA 25.10.2016 Arttu Haapalainen taiteen ja hyvinvoinnin läänintaiteilija Taiteen edistämiskeskus / Pirkanmaa Kun tanssin, tunnen oloni normaaliksi

Lisätiedot

Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan rahoitusmahdollisuuksista

Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan rahoitusmahdollisuuksista Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan rahoitusmahdollisuuksista Museoista hyvinvointia ja terveyttä Vava Lunabba Suunnittelija Opetus- ja kulttuuriministeriö Kulttuuribudjetin jakautuminen 2011

Lisätiedot

KULTTUURIOHJELMA NURMIJÄRVEN KUNTA

KULTTUURIOHJELMA NURMIJÄRVEN KUNTA KULTTUURIOHJELMA NURMIJÄRVEN KUNTA Sisältö Kulttuurin vuoro...3 Laki kuntien kulttuuritoiminnasta...5 Visio vuodelle 2016...5 Nurmijärven kunnan arvot...6 Arvot kulttuurin näkökulmasta...7 Kriittiset menestystekijät...9

Lisätiedot

Maakunnallinen kulttuuriyhteistyö Maria Helo

Maakunnallinen kulttuuriyhteistyö Maria Helo Maakunnallinen kulttuuriyhteistyö Maria Helo Lähtökohdat Toimijat etäällä toisistaan, maakunnallisen toiminnan lisääminen - ) eri toimijoiden kohtaamisia ja voimavarojen tehokkaampaa yhdistämistä Tahto

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta Kuvaus Hyvin järjestetty aamu- ja iltapäivätoiminta tukee koulun perustehtävää

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO KULTTUURITOIMINTA- Anita Kangas

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO KULTTUURITOIMINTA- Anita Kangas KULTTUURITOIMINTA- KOKEILUT Anita Kangas KESKI-SUOMEN KULTTUURITOIMINTAKOKEILUN TAUSTA (VUOSINA 1976-1979) ARVO SALON JOHTAMA KULTTUURITOIMINTAKOMITEA 1974:2. KULTTUURIPOLITIIKAN TAVOITTEET: TASA-ARVON

Lisätiedot

OPS Minna Lintonen OPS

OPS Minna Lintonen OPS 26.4.2016 Uuden opetussuunnitelman on tarkoitus muuttaa koulu vastaamaan muun yhteiskunnan jatkuvasti muuttuviin tarpeisiin. MINNA LINTONEN Oppilaat kasvavat maailmaan, jossa nykyistä suuremmassa määrin

Lisätiedot

uudistaminen Vaihtoehtojen vertailu Sivistys- ja elämänlaatupalvelujen lautakunta

uudistaminen Vaihtoehtojen vertailu Sivistys- ja elämänlaatupalvelujen lautakunta Kulttuurin toimintaavustusten arviointikriteerien uudistaminen Vaihtoehtojen vertailu 1 Avustusuudistuksen vaiheet 2013-2014 (sivistys- ja elämänlaatupalvelujen lautakunta) Touko-kesäkuu Kysely yhdistyksille

Lisätiedot

SIVISTYS- JA ELÄMÄNLAATUPALVELUJEN LAUTAKUNNAN MYÖNTÄMIEN

SIVISTYS- JA ELÄMÄNLAATUPALVELUJEN LAUTAKUNNAN MYÖNTÄMIEN SIVISTYS- JA ELÄMÄNLAATUPALVELUJEN LAUTAKUNNAN MYÖNTÄMIEN TOIMINTA-AVUSTUSTEN ARVIOINTIKRITEERIT Vuosittaisten toiminta-avustusten myöntämisessä noudatetaan Tampereen kaupunginhallituksen hyväksymiä avustustoiminnan

Lisätiedot

Peruspalveluiden arvioinnista , Helsinki Kirsi Kaunisharju

Peruspalveluiden arvioinnista , Helsinki Kirsi Kaunisharju Peruspalveluiden arvioinnista Vauhtia kulttuuriin! 12.1.2012, Helsinki Kirsi Kaunisharju Peruspalveluiden arviointi Peruspalveluiden arviointi on aluehallintovirastoista annetun lain (896/2009) 4 :n 2

Lisätiedot

Tavoite Mittari Tavoitearvo Seuranta Asiakas Eri ikäryhmien osallisuuden vahvistamisen tueksi tehdään toimenpideohjelma. Kouluterveyskysely,

Tavoite Mittari Tavoitearvo Seuranta Asiakas Eri ikäryhmien osallisuuden vahvistamisen tueksi tehdään toimenpideohjelma. Kouluterveyskysely, SIVISTYSTOIMI Tulosalueet: Hallinto Perusopetus Varhaiskasvatus Opinto- ja vapaa-aika Toiminta-ajatus Sivistystoimen tavoitteena on tuottaa kuntalaisille monipuolisia ja korkealaatuisia palveluja toimialallaan

Lisätiedot

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia Liite 2 Kuntayhtymä Kaksineuvoinen Strategia 2010-2015 MISSIO / TOIMINTA-AJATUS Hyvinvoiva ja toimintakykyinen kuntalainen Missio = organisaation toiminta-ajatus, sen olemassaolon syy. Kuvaa sitä, mitä

Lisätiedot

TOIMINTA-AVUSTUSTEN MYÖNTÄMISEN ARVIONTIKRITEERIT

TOIMINTA-AVUSTUSTEN MYÖNTÄMISEN ARVIONTIKRITEERIT 1(5) TOIMINTA-AVUSTUSTEN MYÖNTÄMISEN ARVIONTIKRITEERIT Lasten ja nuorten kasvun tukemisen ydinprosessilla on kolme avustuskokonaisuutta, Nuorisotyön ja nuorten harrastustoiminnan edistämisen avustukset,

Lisätiedot

Kuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun

Kuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun Kuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun Salon seudun suunnittelumalli yhdistää toiminnallisen kyläsuunnittelun ja maankäytön suunnittelun Toiminnallinen kyläsuunnitelma edustaa kyläläisten

Lisätiedot

Yleisö. Kaupunkilainen, turisti, asiakas, kävijä, ihminen kulttuurin kuluttajan tulee olla kaupungin kulttuurintuotannon keskiössä.

Yleisö. Kaupunkilainen, turisti, asiakas, kävijä, ihminen kulttuurin kuluttajan tulee olla kaupungin kulttuurintuotannon keskiössä. Tarvitaan kulttuurin rakennemuutos: nykyinen rakenne tukee koulunpenkiltä tehtaaseen ajattelua. Tilanne on nyt ihan toinen ja tämä pitää saada näkymään myös Kotkan kulttuurissa. Jari Järvelä Yleisö Kaupunkilainen,

Lisätiedot

VALTAKUNNALLISET KEHITTÄMISHANKKEET OHJELMAKAUDELLA KOKEMUKSIA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ

VALTAKUNNALLISET KEHITTÄMISHANKKEET OHJELMAKAUDELLA KOKEMUKSIA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ VALTAKUNNALLISET KEHITTÄMISHANKKEET OHJELMAKAUDELLA 2007-2013 KOKEMUKSIA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ Lassi Hurskainen Hämeen ELY-keskus 15.1.2014 Sivu 1 Kaksi lähestymistapaa matkailuhankkeen koordinaatioon Kylämatkailuhanke

Lisätiedot

HELSINGIN KULTTUURI- JA KIRJASTOLAUTAKUNNAN / KULTTUURIJAOSTON AVUSTUKSET

HELSINGIN KULTTUURI- JA KIRJASTOLAUTAKUNNAN / KULTTUURIJAOSTON AVUSTUKSET HELSINGIN KULTTUURI- JA KIRJASTOLAUTAKUNNAN / KULTTUURIJAOSTON AVUSTUKSET 2017-2018 Taide- ja kulttuuriavustukset Kehittämisavustukset Taide- ja kulttuuripalkinnot Helsingin kulttuuripalkinto Helsingin

Lisätiedot

Kaupunginvaltuusto

Kaupunginvaltuusto Kaupunginvaltuusto 13.11.2014 108 1 Kemijärvi 2020 Vedenvälkettä ja vihreää kultaa Kemijärven kaupunki on vuonna 2020 Itä-Lapin elinvoimainen palvelu- ja seutukuntakeskus, joka hyödyntää maantieteellistä

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2012

Toimintasuunnitelma 2012 Toimintasuunnitelma 2012 YLEISTÄ Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Socom Oy toimii Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan maakunnissa. Socomin osakkaina on 15 Kaakkois-Suomen kuntaa ja alueen ammattikorkeakoulut

Lisätiedot

KANKAANPÄÄN MUSIIKKIOPISTO

KANKAANPÄÄN MUSIIKKIOPISTO ARVOT-VISIO-STRATEGIA 2012 2020 KANKAANPÄÄN MUSIIKKIOPISTO Kankaanpään kaupungin kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta on hyväksynyt strategian 22.12.2011 Kankaanpään kaupungin koulutuslautakunta on hyväksynyt

Lisätiedot

HYVINVOINTIKERTOMUS HYVINVOINTITYÖN VÄLINEENÄ

HYVINVOINTIKERTOMUS HYVINVOINTITYÖN VÄLINEENÄ HYVINVOINTIKERTOMUS HYVINVOINTITYÖN VÄLINEENÄ HYVINVOINTIKERTOMUS JA KAUPUNKISTRATEGIA Ensimmäinen laaja hyvinvointikertomus hyväksyttiin 17.5.2013 Kaupunkistrategia 2013-2017 hyväksyttiin valtuustossa

Lisätiedot

Lasten ja Nuorten ohjelma

Lasten ja Nuorten ohjelma Lasten ja Nuorten ohjelma RVS LASTEN JA NUORTEN KASVUN TUKEMINEN RYHMIEN VÄLISEN SOPIMUKSEN OHJELMALLE ASETTAMAT TAVOITTEET Panostetaan lapsiperheiden koti- ja perhepalveluihin. Tavoitteena on saada lasten

Lisätiedot

Ainutlaatuinen Lappajärvi kutsuu asumaan ja viihtymään

Ainutlaatuinen Lappajärvi kutsuu asumaan ja viihtymään 2016 Ainutlaatuinen Lappajärvi kutsuu asumaan ja viihtymään atuinen Lappajä Visio: Lappajärvi on asukkaistaan välittävä turvallinen ja viihtyisä asuinkunta. Arvot: Lappajärvi on yhteistyöhön valmis itsenäinen

Lisätiedot

POKAT Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma

POKAT Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2014 Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma 2011-2014 Toimintalinjat: 1. Kilpailukykyiset elinkeinot ja yritystoiminta 2. Menestys viriää osaamisesta 3. Hyvinvoiva ja turvallinen maakunta 4. Puitteet houkutteleviksi

Lisätiedot

KORUNDI LIIKETOIMINTAKONSEPTI- JA YLLÄPITOMALLITYÖ PROJEKTISUUNNITELMA 29.5.2009 29.5.2009

KORUNDI LIIKETOIMINTAKONSEPTI- JA YLLÄPITOMALLITYÖ PROJEKTISUUNNITELMA 29.5.2009 29.5.2009 KORUNDI LIIKETOIMINTAKONSEPTI- JA YLLÄPITOMALLITYÖ PROJEKTISUUNNITELMA OHJAUSRYHMÄ Käynnistyspalaverin 30.3. 2009 mukaisesti: Projektitiimi, esittely Tilattavan työn osat Työsuunnitelma, esittely ja täsmennys

Lisätiedot

1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko

1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko Kysymykset 1. 1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko OHJAUKSEN TOIMINTAPOLITIIKKA ALUEELLISELLA TASOLLA Alueellisesti tulisi määritellä tahot, joita tarvitaan alueellisten ohjauksen palvelujärjestelyjen

Lisätiedot

SAKU-strategia

SAKU-strategia 1 (6) SAKU-strategia 2012 2016 Sisältö: 1. TOIMINTA-AJATUS 2. TOIMINTAPERIAATTEET 3. VISIO 3.1 Visio 2016 3.2 Vision mukaiset päämäärät 3.3 Tavoitteet ja menestystekijät 1. TOIMINTA-AJATUS SAKU ry edistää

Lisätiedot

Tulevaisuuden Museo-Suomi. Kulttuuriasiainneuvos Päivi Salonen Tulevaisuuden museo seminaari, Mobilia

Tulevaisuuden Museo-Suomi. Kulttuuriasiainneuvos Päivi Salonen Tulevaisuuden museo seminaari, Mobilia Tulevaisuuden Museo-Suomi Kulttuuriasiainneuvos Päivi Salonen Tulevaisuuden museo seminaari, Mobilia 24.10.2010 Taiteen ja kulttuurin luova vaikutus säteilee elämän kaikille alueille. Hallitusohjelma Kattavin

Lisätiedot

Osalliseksi omaan lähiyhteisöön Susanna Tero, Malike-toiminta

Osalliseksi omaan lähiyhteisöön Susanna Tero, Malike-toiminta Osalliseksi omaan lähiyhteisöön 1.12.2015 Susanna Tero, Malike-toiminta Kun YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva sopimus saatetaan Suomessa voimaan. Sopimus laajentaa esteettömyyden ja saavutettavuuden

Lisätiedot

Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelujen käyttötutkimus 2011 - lasten, nuorten ja lapsiperheiden osalta

Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelujen käyttötutkimus 2011 - lasten, nuorten ja lapsiperheiden osalta Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelujen käyttötutkimus 2011 - lasten, nuorten ja lapsiperheiden osalta Pauliina Mattinen 1 Tutkimuksesta yleensä Tutkimuksen aineistonkeruun toteutti Innolink Research Oy. Tutkimus

Lisätiedot

Kuntien kulttuuritoiminnan kehittämishanke

Kuntien kulttuuritoiminnan kehittämishanke Kuntien kulttuuritoiminnan kehittämishanke Kulttuurin Kaukametsä Luova talous ja kulttuuri alueiden voimana 31.8.2011, Helsinki Hallitusohjelma Hallitus toteuttaa koko maan laajuisen kuntauudistuksen,

Lisätiedot

Arjen keskiössä. Harri Jokiranta

Arjen keskiössä. Harri Jokiranta Arjen keskiössä Harri Jokiranta 7.3.2013 Maailman kulku Ikärakenne Huoltosuhde Sairastavuus Terveyden edistäminen Kustannustehokkainta heikoimmassa asemassa olevien elinolosuhteiden parantaminen Yksinäistäminen

Lisätiedot

instituutti kulttuurimatkailu

instituutti kulttuurimatkailu Pohjoisen kulttuuri-instituutti instituutti kulttuurimatkailu Veli-Pekka Räty projektipäällikkö Lapin matkailuparlamentti, Suomu 30.9.2010 Eväitä kulttuurimatkailun kehittämiseen Pohjoisen kulttuuri-instituutti

Lisätiedot

LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN

LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN Mitä laaja-alainen osaaminen tarkoittaa? Mitä on hyvä opettaminen? Miten OPS 2016 muuttaa opettajuutta? Perusopetuksen tavoitteet ja laaja-alainen osaaminen

Lisätiedot

NY Yrittäjyyskasvatuksen polku ja OPS2016

NY Yrittäjyyskasvatuksen polku ja OPS2016 NY Yrittäjyyskasvatuksen polku ja OPS2016 Nuori Yrittäjyys Yrittäjyyttä, työelämätaitoja, taloudenhallintaa 7-25- vuotiaille nuorille tekemällä oppien 55 000 oppijaa 2013-14 YES verkosto (17:lla alueella)

Lisätiedot

Tule jäädäksesi Rovaniemen kulttuurialan kotouttamisohjelma

Tule jäädäksesi Rovaniemen kulttuurialan kotouttamisohjelma Tule jäädäksesi Rovaniemen kulttuurialan kotouttamisohjelma Riikka Vuorenmaa, projektikoordinaattori Sintija Dutka, kokemusasiantuntija Tavoite projektin alussa Selkeäkielinen ja tiivis Kulttuurialan kotouttamisohjelma

Lisätiedot

Hankasalmen kulttuuritoimi. Hankasalmi Ellinoora Auvinen

Hankasalmen kulttuuritoimi. Hankasalmi Ellinoora Auvinen Hankasalmen kulttuuritoimi Hankasalmi 14.2.2012 Ellinoora Auvinen Mitä kulttuuri merkitsee yksilölle ja yhteisölle? 2 YKSILÖLLE ehkä tätä Elämyksiä, luovuutta ja identiteetin vahvistamista Mahdollisuus

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI NUORISOVALTUUSTO TOIMINTASUUNNITELMA 2013 2014. 1. Yleistä

JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI NUORISOVALTUUSTO TOIMINTASUUNNITELMA 2013 2014. 1. Yleistä 1. Yleistä Jyväskylän nuorisovaltuusto on vuonna 2009 perustettu 13 20 vuotiaiden jyväskyläläisten nuorten vaikuttamis- ja kuulemiskanava. Se pyrkii parantamaan nuorten kuulemista ja osallistumista päätöksentekoon

Lisätiedot

Maakunnan järjestöjen ja yhdistysten hyvinvointityö näkyväksi. Järjestöjen rooli maakunnan hyvinvointistrategien toteuttamisessa. Verkkokyselyn purku

Maakunnan järjestöjen ja yhdistysten hyvinvointityö näkyväksi. Järjestöjen rooli maakunnan hyvinvointistrategien toteuttamisessa. Verkkokyselyn purku Maakunnan järjestöjen ja yhdistysten hyvinvointityö näkyväksi Järjestöjen rooli maakunnan hyvinvointistrategien toteuttamisessa Verkkokyselyn purku Keski-Suomen Järjestöareena 7.9.2012 Kyselyn vastaajat

Lisätiedot

Lastensuojelu osana perhepalveluja - mikä on lastensuojelun suunta ja paikka tulevaisuudessa?

Lastensuojelu osana perhepalveluja - mikä on lastensuojelun suunta ja paikka tulevaisuudessa? Lastensuojelu osana perhepalveluja - mikä on lastensuojelun suunta ja paikka tulevaisuudessa? Lastensuojelukoulutus 11.11.2015 Marjo Lavikainen, sosiaalineuvos 9.11.2015 Kärkihanke: Lapsi- ja perhepalvelujen

Lisätiedot

Suomalaisen liikunnan ja urheilun yhteinen MENESTYSSUUNNITELMA. Luonnos

Suomalaisen liikunnan ja urheilun yhteinen MENESTYSSUUNNITELMA. Luonnos Suomalaisen liikunnan ja urheilun yhteinen MENESTYSSUUNNITELMA Luonnos 9.5.2016 3 Suomen elinvoimalle on ensiarvoisen tärkeää, että tämä kokonaisuus toimii vaikuttavasti, inspiroivasti ja tuloksellisesti.

Lisätiedot

UUSIA KÄVIJÖITÄ MUSEOON!

UUSIA KÄVIJÖITÄ MUSEOON! LEADER SEPRA UUSIA KÄVIJÖITÄ MUSEOON! 25.10.2016 Ala-Pihlaja Sivu 1 26.10.2016 TOIMINTATAPA PÄHKINÄNKUORESSA Leader on toimintaa, neuvontaa & rahoitusta paikkakunnan parhaaksi Leader-toiminta Leader-ryhmät

Lisätiedot

Mukana olevat aluekeskukset

Mukana olevat aluekeskukset 31.8.2011 1 Mukana olevat aluekeskukset Pirkanmaan elokuvakeskus Valokuvakeskus Sisä-Suomen tanssin aluekeskus Lasten ja nuorten kulttuurikeskus Pii Poo Nykyaika Tamper een taidem useo -Pirka nmaan aluetai

Lisätiedot

Paikallisuus ja maaseudun kulttuuri

Paikallisuus ja maaseudun kulttuuri Paikallisuus ja maaseudun kulttuuri Mikkolan navetta 21.1.2012 Ellinoora Auvinen kulttuurituottaja Hanksalmen kunta Hankasalmi Kolme taajamaa: Kirkonkylä, Asema ja Niemisjärvi Noin neljännes asukkaista

Lisätiedot

Liite 2 Aluetaidemuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi Neuvottelupäivämäärä

Liite 2 Aluetaidemuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi Neuvottelupäivämäärä Kauden 2014 2017 alueellisen toiminnan päätavoitteet: 1. Kuvataidetta ja visuaalista kulttuuria koskevan tiedon saavutettavuutta, saatavuutta ja välittämistä edistetään laadukkailla ja monipuolisilla museopedagogisilla

Lisätiedot

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa Kaikille oikeus terveelliseen ja turvalliseen elämään Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen lähtökohtana ovat

Lisätiedot

SATA - Saavutettava lastenkulttuuri ja taiteen perusopetus

SATA - Saavutettava lastenkulttuuri ja taiteen perusopetus SATA - Saavutettava lastenkulttuuri ja taiteen perusopetus Hankkeen tavoitteet SATA- hankkeen tavoitteena on lisätä erityistä tukea tarvitsevien lasten ja nuorten tasa- arvoista osallistumista kulttuurin

Lisätiedot

Iisalmen kaupunki Sivistyspalvelukeskus Varhaiskasvatus ESIOPETUKSEN LUKUVUOSISUUNNITELMA. Lukuvuosi - Yksikkö. Esiopetusryhmän nimi

Iisalmen kaupunki Sivistyspalvelukeskus Varhaiskasvatus ESIOPETUKSEN LUKUVUOSISUUNNITELMA. Lukuvuosi - Yksikkö. Esiopetusryhmän nimi Lukuvuosi - Yksikkö Esiopetusryhmän nimi Esiopetusryhmän henkilöstö Lukuvuoden painotusalueet Esioppilaiden määrä Tyttöjä Poikia LUKUVUODEN TYÖAJAT Syyslukukausi / 20 - / 20 Syysloma / 20 - / 20 Joululoma

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Vastaanottava maaseutu Helsinki 22.1.2016 Marianne Selkäinaho Maa- ja metsätalousministeriö Mahdollisuuksien maaseutu Maaseutuohjelmalla

Lisätiedot

Taiteen paikka on lähellä meitä

Taiteen paikka on lähellä meitä Taiteen paikka on lähellä meitä Foto: Minna Sirnö Pari sanaa Taikesta Pari sanaa Taikesta Oikeutemme taiteeseen ja kulttuuriin Foto: Minna Sirnö % Taiken hakijoista % Taiken kaikista tuista % Taiken alueellisista

Lisätiedot

Ikäihmisten asuminen ja yhteisöllisyys miten yhteisöllisyys voi tukea ikäihmisten toimintakykyisyyttä?

Ikäihmisten asuminen ja yhteisöllisyys miten yhteisöllisyys voi tukea ikäihmisten toimintakykyisyyttä? Ikäihmisten asuminen ja yhteisöllisyys miten yhteisöllisyys voi tukea ikäihmisten toimintakykyisyyttä? TALOYHTIÖN VARAUTUMINEN ASUKKAIDEN IKÄÄNTYMISEEN -seminaari vanhustyön johtaja Oulun kaupunki Oulun

Lisätiedot

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka on kuuden lapsi- ja perhejärjestön (Ensi- ja turvakotien liitto, Lastensuojelun Keskusliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto,

Lisätiedot

Yleisvaikutelma (Taulukko 1) N=317. Päivähoitopaikan henkilökunta on ystävällistä. 4,57. Lapsellamme on hyvä olla päivähoidossa.

Yleisvaikutelma (Taulukko 1) N=317. Päivähoitopaikan henkilökunta on ystävällistä. 4,57. Lapsellamme on hyvä olla päivähoidossa. 1 PÄIVÄHOIDON ASIAKASKYSELY 2014 Perheet ovat vastanneet kyselyyn sähköisellä ja paperisella lomakkeella keväällä 2014. Kyselyyn vastasi 317 vanhempaa. Vastausprosentti on 23,83%. Päivähoidon asiakkaina

Lisätiedot

Painopiste 1: Huipputason koulutuksen ja osaamisen vahvistaminen

Painopiste 1: Huipputason koulutuksen ja osaamisen vahvistaminen 1 METROPOLI VISIO Pääkaupunkiseutu on kehittyvä tieteen, taiteen, luovuuden ja oppimiskyvyn sekä hyvien palvelujen voimaan perustuva maailmanluokan liiketoiminta- ja innovaatiokeskus, jonka menestys koituu

Lisätiedot

Taiteesta ja kulttuurista hyvinvointia -toimintaohjelma ja toteutuksen vaiheet 2011. 28.1.2011 Ohjelmajohtaja Maija Perho Tekryn seminaari

Taiteesta ja kulttuurista hyvinvointia -toimintaohjelma ja toteutuksen vaiheet 2011. 28.1.2011 Ohjelmajohtaja Maija Perho Tekryn seminaari Taiteesta ja kulttuurista hyvinvointia -toimintaohjelma ja toteutuksen vaiheet 2011 Tekryn seminaari Terveyden edistämisen politiikkaohjelma Istuvan hallituksen ohjelmaan sisällytettiin mm. Terveyden edistämisen

Lisätiedot

Kulttuurilaitosten vaikuttavuuden arviointi

Kulttuurilaitosten vaikuttavuuden arviointi Kulttuurilaitosten vaikuttavuuden arviointi Museojohtajien kesäpäivät 26.8.2010 14.9.2010 Pasi Saukkonen 1 Arviointiyhteiskunta Siirtyminen keskitetyn vallan ja vastuun normatiivisesta, hyvän elämän ja

Lisätiedot

SIVISTYSLAUTAKUNTAAN NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET 2015

SIVISTYSLAUTAKUNTAAN NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET 2015 Sivistyslautakunta 27.8.2015 Osavuosikatsaus II SIVISTYSLAUTAKUNTAAN NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET 2015 Hallinto- ja talouspalvelut PÄÄLINJAUS/ TOT. LINJAUS TOIMENPIDE SITOVA TAVOITE MITTARI/ MITTA- RIN TAVOITE

Lisätiedot

Lapin liikuntastrategiaa läpileikkaavat asiat

Lapin liikuntastrategiaa läpileikkaavat asiat Lapin liikuntastrategiaa läpileikkaavat asiat SEURATOIMINTA LAPSET JA NUORET AIKUISET HUIPPU-URHEILU LIIKUNNAN ARVOMAAILMA LIIKUNTALAKI INFRA Tavoite Lappi on maailman kiinnostavin hyvinvointiympäristö

Lisätiedot

Suomalaisen liikunnan ja urheilun yhteinen MENESTYSSUUNNITELMA

Suomalaisen liikunnan ja urheilun yhteinen MENESTYSSUUNNITELMA Suomalaisen liikunnan ja urheilun yhteinen MENESTYSSUUNNITELMA Liikunta ja urheilu ovat Suomen merkittävin kansanliike. Jokaisen hyvinvointi rakentuu liikunnalliselle arjelle. Huippu-urheilijat inspiroivat

Lisätiedot

VALTAKUNNALLISET OHJAAMO-KUULUMISET. Tuija Kautto Kohtaamo-hanke

VALTAKUNNALLISET OHJAAMO-KUULUMISET. Tuija Kautto Kohtaamo-hanke VALTAKUNNALLISET OHJAAMO-KUULUMISET Tuija Kautto Kohtaamo-hanke OHJAAMOTOIMINTA KEHITTYY Toimijoita syksyllä 2015 yli 30, mukana yli 80 kuntaa Monta aaltoa - Osa toiminut pidempään, osa aloittanut vuoden

Lisätiedot

Kaupunginhallitus Liite Tulevaisuuden kunta - Mikkelin ratkaisut

Kaupunginhallitus Liite Tulevaisuuden kunta - Mikkelin ratkaisut Kaupunginhallitus 16.5.2016 Liite 1 185 Tulevaisuuden kunta - Mikkelin ratkaisut 16.5. 2016 Mikkelin poliittis-hallinnollinen rakenneluonnos Konsernijaosto (5) Elinvoimajaosto (ryhmien & KH pj:t) Valtuusto

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti

Lisätiedot

Kymenlaakson ympäristökasvatusstrategia 2012 2020

Kymenlaakson ympäristökasvatusstrategia 2012 2020 Kymenlaakson ympäristökasvatusstrategia 2012 2020 Kymenlaakson ympäristökasvatusstrategia 2012 2020 Visio: Kymenlaaksolainen ympäristökasvatus on arvostettua käytännön toimintaa ja tiivistä yhteistyötä.

Lisätiedot

Tulevaisuuden Kaukovainio. Asuinalueiden kehittämisohjelma

Tulevaisuuden Kaukovainio. Asuinalueiden kehittämisohjelma Tulevaisuuden Kaukovainio Asuinalueiden kehittämisohjelma 2013-15 Mervi Uusimäki 28.5.2013 KAUKOVAINIO 3 km keskustasta Rakennettu v. 1965-1975 4700 asukasta Kaukovainio kehittämisalueena Kaukovainion

Lisätiedot

SYKE Kaupunkikulttuurin kehittäminen Oulussa

SYKE Kaupunkikulttuurin kehittäminen Oulussa 1 8.9.2010 Oulun kaupunki Hallintokunta/ryhmä/tiimi Diasarjan otsikko SYKE Kaupunkikulttuurin kehittäminen Oulussa 8.9.2010 Kaupunkisuunnittelun seminaari Samu Forsblom 8.9.2010 Oulun kaupunki Hallintokunta/ryhmä/tiimi

Lisätiedot

YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen

YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen Miten lisätä hallintokuntien välistä yhteistyötä ennaltaehkäisevää terveydenhuoltoa ja kuntien liikuntapalveluketjuja

Lisätiedot

VAPAAEHTOISTOIMINTA IKÄIHMISTEN HYVÄKSI. Turvallinen kunta seminaari 18.4.2013 Hamina Yrjö Heimonen Hyvinkään kaupunki

VAPAAEHTOISTOIMINTA IKÄIHMISTEN HYVÄKSI. Turvallinen kunta seminaari 18.4.2013 Hamina Yrjö Heimonen Hyvinkään kaupunki VAPAAEHTOISTOIMINTA IKÄIHMISTEN HYVÄKSI Turvallinen kunta seminaari 18.4.2013 Hamina Yrjö Heimonen Hyvinkään kaupunki IKÄÄNTYNEIDEN TURVALLISUUS Hyvinkään kaupungin turvallisuussuunnitelman 2013-2016 ja

Lisätiedot

Arviointikriteerit Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3

Arviointikriteerit Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Opiskelijan nimi: Ryhmä: 1. Työprosessin hallinta Arvioinnin kohteet Toimintakokonaisuuksien suunnittelu Arviointikriteerit Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 suunnittelee toimintaa yhdessä ohjattavien

Lisätiedot

Hyvän ohjauksen kriteerit Lähde: Opetusneuvos Juhani Pirttiniemi Opetushallitus

Hyvän ohjauksen kriteerit Lähde: Opetusneuvos Juhani Pirttiniemi Opetushallitus Hyvän ohjauksen kriteerit Lähde: Opetusneuvos Juhani Pirttiniemi Opetushallitus Kaakkois-Suomen ELO -verkosto järjestää Kymenlaakson toisen Hyvät käytännöt -kiertueen tilaisuuden 29.10.2014 Ohjaus työelämään

Lisätiedot

Opiskeluhuollosta hyvinvointia 2014 Marie Rautava Tuki- ja kummioppilastoiminta

Opiskeluhuollosta hyvinvointia 2014 Marie Rautava Tuki- ja kummioppilastoiminta Opiskeluhuollosta hyvinvointia 2014 Marie Rautava 17.9.2014 Tuki- ja kummioppilastoiminta Vertaistukea alakoulusta toiselle asteelle Alakoulun kummioppilaat ovat 5.-6. luokkalaisia ja toimivat ekaluokkalaisten

Lisätiedot

KULTTUURIKETJU - Keski-Savon kulttuurikasvatussuunnitelma

KULTTUURIKETJU - Keski-Savon kulttuurikasvatussuunnitelma KULTTUURIKETJU - Keski-Savon kulttuurikasvatussuunnitelma Kulttuurikasvatussuunnitelman tarkoituksena on taata kaikille oppilaille yhtäläiset oikeudet kulttuuriin. Kulttuurikasvatussuunnitelma tukee koulujen

Lisätiedot

Kulttuurin ja vapaa-ajan hyvinvointivaikutukset

Kulttuurin ja vapaa-ajan hyvinvointivaikutukset Kulttuurin ja vapaa-ajan hyvinvointivaikutukset Esa Pirnes Kulttuuriasiainneuvos, YTT Iisalmi 5.2.2013 Kulttuuri ja hyvinvointi (Tilasto)tieto Vakuuttava / Vaikuttava Uskottava / Uskouttava Kattava / Syventävä

Lisätiedot

HELSINGIN KULTTUURI- JA KIRJASTOLAUTAKUNNAN AVUSTUKSET 2014 JA 2015

HELSINGIN KULTTUURI- JA KIRJASTOLAUTAKUNNAN AVUSTUKSET 2014 JA 2015 HELSINGIN KULTTUURI- JA KIRJASTOLAUTAKUNNAN AVUSTUKSET 2014 JA 2015 1. Toiminta-avustukset a. Taide- ja kulttuurilaitosten toiminta-avustukset 2015 b. Taide- ja kulttuuriyhteisöjen toiminta-avustukset

Lisätiedot

Suomi nousuun aineettomalla tuotannolla. Kirsi Kaunisharju

Suomi nousuun aineettomalla tuotannolla. Kirsi Kaunisharju Suomi nousuun aineettomalla tuotannolla Kirsi Kaunisharju Kulttuuri perusoikeutena 1/2 Suomessa perustuslain 16 :n 2 momentin mukaan julkisen vallan on turvattava, sen mukaan kuin lailla tarkemmin säädetään,

Lisätiedot

Kaikki vapaa-ajanyöpymiset* (tuhansia öitä)

Kaikki vapaa-ajanyöpymiset* (tuhansia öitä) 1 MATKAILUN EDISTÄMISKESKUS KESÄMATKAILUSTRATEGIA 2004-2006 1. Lähtökohtia Pohjana kesämatkailustrategialle on vuosille 2004 2007 laadittu MEKin toimintastrategia, jossa MEKin päätuoteryhmät määritellään.

Lisätiedot

Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA

Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA 2012 2016 Suomen ammatillisen koulutuksen kulttuuri- ja urheiluliitto, SAKU ry Lähtökohdat ennen: liikunnan kilpailutoimintaa ja kulttuurikisat

Lisätiedot

Talousarvion 2016 laadintaohjeen liite 1. Kuntalainen ja asiakas. Tilaajan eli valtuuston asettama tavoite ja toimenpide

Talousarvion 2016 laadintaohjeen liite 1. Kuntalainen ja asiakas. Tilaajan eli valtuuston asettama tavoite ja toimenpide Hyvinvoiva kuntalainen Ennaltaehkäisevien ja terveyttä edistävien palveluiden kehittäminen Varhaisen puuttumisen resurssien kohdentaminen ja palveluiden kehittäminen poikkihallinnollisesti 1. Liikuntapalveluissa

Lisätiedot

Kasvu, oppiminen, perheet

Kasvu, oppiminen, perheet Kasvu, oppiminen, perheet Pirjo Tuosa, selvityshenkilö Uudistuksen lähtökohtia Jyväskylän kaupungissa toteutetaan palvelu- ja organisaatiouudistus vuoden 2013 alussa hallinnon ja palvelujen järjestämissopimuksen

Lisätiedot

Osallisuus yhteiskunnassa ja palveluissa. Eila Linnanmäki ja Jarno Karjalainen Varrelta Virran seminaari Kajaani

Osallisuus yhteiskunnassa ja palveluissa. Eila Linnanmäki ja Jarno Karjalainen Varrelta Virran seminaari Kajaani Osallisuus yhteiskunnassa ja palveluissa Eila Linnanmäki ja Jarno Karjalainen Varrelta Virran seminaari 19.9.2013 Kajaani Osallisuuden käsitteestä Voidaan hahmottaa positiivisena vastaparina yksilön, perheen

Lisätiedot

Hanketoiminnan kansalliset rahoituslähteet: Kirjastot, liikunta ja nuoriso

Hanketoiminnan kansalliset rahoituslähteet: Kirjastot, liikunta ja nuoriso Hanketoiminnan kansalliset rahoituslähteet: Kirjastot, liikunta ja nuoriso Kirsi Kohonen Suunnittelija Itä-Suomen aluehallintovirasto Itä-Suomen aluehallintovirasto, Kirsi Kohonen, OKT-vastuualue 5.9.2014

Lisätiedot

Strategiamme Johdanto

Strategiamme Johdanto Strategia 2015-2016 Strategiamme 2015-2016 Johdanto Ruoveden tuleva kuntastrategia tehdään jäljellä olevalle valtuustokaudelle, jonka jälkeen uusi valtuusto päivittää strategian vastaamaan sen hetken tilannetta.

Lisätiedot

Lapin nuorten mahdollisuudet kuntapäättäjien näkökulmasta. Rovaniemen kaupunginjohtaja Esko Lotvonen Rovaniemi

Lapin nuorten mahdollisuudet kuntapäättäjien näkökulmasta. Rovaniemen kaupunginjohtaja Esko Lotvonen Rovaniemi Lapin nuorten mahdollisuudet kuntapäättäjien näkökulmasta Rovaniemen kaupunginjohtaja Esko Lotvonen Rovaniemi 18.9.2012 Nuorisopolitiikan kehittäminen Iso yhteinen ponnistus Kuntien rooli paikallisyhteisön

Lisätiedot

Itsearviointi ja laadunhallinta

Itsearviointi ja laadunhallinta Itsearviointi ja laadunhallinta Case yliopiston koulu Joensuun normaalikoulu Johtava rehtori, KT UEF Perusopetuksen ja lukiokoulutuksen itsearviointi- ja laadunhallintakäytänteet Kuopio 7.2.2017 Koulun

Lisätiedot

KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ

KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ PED-kumppanuusverkoston aloitusseminaari Kuntaliitto 10.3.2016 Projektisuunnittelija Marja Tiittanen Osuuskunta Viesimo Joensuun kaupungin kasvu kuntaliitosten

Lisätiedot

Oppiminen taidekasvatuksen kautta Taikalampun monipuoliset työkalut opettajan apuna Saara Vesikansa 11.9.2013 Kuntamarkkinat

Oppiminen taidekasvatuksen kautta Taikalampun monipuoliset työkalut opettajan apuna Saara Vesikansa 11.9.2013 Kuntamarkkinat Oppiminen taidekasvatuksen kautta Taikalampun monipuoliset työkalut opettajan apuna Saara Vesikansa 11.9.2013 Kuntamarkkinat Mikä on Taikalamppu? Lasten- ja nuortenkulttuurikeskusten verkosto Perustettu

Lisätiedot

Terveydenhuoltolaki ja terveyden edistäminen - mitä muutoksia yhteistoiminta-alueilla?

Terveydenhuoltolaki ja terveyden edistäminen - mitä muutoksia yhteistoiminta-alueilla? Terveydenhuoltolaki ja terveyden edistäminen - mitä muutoksia yhteistoiminta-alueilla? YHTEISTOIMINTA-ALUEVERKOSTON XIV TAPAAMINEN 17.2.2011 Helsinki Neuvotteleva virkamies Kerttu Perttilä, STM 1 2.3.2011

Lisätiedot

Hyväntuulinen Raahe kehittyvä käupunki

Hyväntuulinen Raahe kehittyvä käupunki Hyväntuulinen Raahe kehittyvä käupunki TAIKAKUUn valokuvakilpailu Katse tulevaisuuteen Annika Oksa, Raahen lukio OPETUSTOIMEN STRATEGIA VUOSILLE 2016-2020 OPLA 20.1.2016 7 SISA LTO 1. OPETUSTOIMEN KESKEISET

Lisätiedot

Syrjäytyminen ja sosiaalityö Tukeeko vai ennaltaehkäiseekö sosiaalityö sosiaalisten ongelmien periytymistä

Syrjäytyminen ja sosiaalityö Tukeeko vai ennaltaehkäiseekö sosiaalityö sosiaalisten ongelmien periytymistä Syrjäytyminen ja sosiaalityö Tukeeko vai ennaltaehkäiseekö sosiaalityö sosiaalisten ongelmien periytymistä Rovaniemen amkin seminaari 4.10.2012 Sosiaali- ja terveysjohtaja Markus Hemmilä Miten Rovaniemellä

Lisätiedot

Kommentteja FinELibin strategiaan

Kommentteja FinELibin strategiaan 24.11.2011 Kommentteja FinELibin strategiaan 2012 2015 http://www.kansalliskirjasto.fi/attachments/5l4xoyz0b/62qj3tbul/files/currentfile/finelib_strategia_2012 2015.pdf Yleistä strategiasta Tiivis esitysmuoto

Lisätiedot

VANTAAN KAUPUNGIN SIVISTYSTOIMEN TOIMALAN JOHTOSÄÄNTÖ Kaupunginvaltuuston 4. päivänä maaliskuuta 2013 hyväksymä. Voimassa 5.3.2013 alkaen.

VANTAAN KAUPUNGIN SIVISTYSTOIMEN TOIMALAN JOHTOSÄÄNTÖ Kaupunginvaltuuston 4. päivänä maaliskuuta 2013 hyväksymä. Voimassa 5.3.2013 alkaen. VANTAAN KAUPUNGIN SIVISTYSTOIMEN TOIMALAN JOHTOSÄÄNTÖ Kaupunginvaltuuston 4. päivänä maaliskuuta 2013 hyväksymä. Voimassa 5.3.2013 alkaen. I luku Tehtäväalue 1 Tehtäväalue Sivistystoimen toimialan tehtävänä

Lisätiedot

Toimintatapa lajin urheilutoiminnan kehittämisen etenemiseen

Toimintatapa lajin urheilutoiminnan kehittämisen etenemiseen Toimintatapa lajin urheilutoiminnan kehittämisen etenemiseen Lajin urheilutoiminnan kehittäminen yleistä työkalusta taustalle LUONNOS 7.10.2016 toimintatapa lajin urheilutoiminnan kehittämiseen kuvaa 5

Lisätiedot

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja paikalliset suunnitelmat

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja paikalliset suunnitelmat Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja paikalliset suunnitelmat Kumppanuusfoorumi Tampere 25.8.2016 Pia Kola-Torvinen Opetushallitus Suomessa varhaiskasvatuksella on pitkä ja vahva historia Pojat leikkimässä

Lisätiedot

TUUSULAN KUNNALLISJÄRJESTÖ Vaaliohjelma ELINVOIMAA TUUSULAAN - HALLINNOSTA IHMISTEN YHTEISÖKSI

TUUSULAN KUNNALLISJÄRJESTÖ Vaaliohjelma ELINVOIMAA TUUSULAAN - HALLINNOSTA IHMISTEN YHTEISÖKSI TUUSULAN KUNNALLISJÄRJESTÖ Vaaliohjelma 2017 - ELINVOIMAA TUUSULAAN - HALLINNOSTA IHMISTEN YHTEISÖKSI Keskustalla on yhdessä tekemisestä 110 vuotinen perinne. Keskusta rakentaa politiikkansa ihmisen, ei

Lisätiedot

Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä. Salo

Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä. Salo Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä Salo 4.9.2014 Esityksen sisältö 1. Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä 2. Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän, YTR:n verkosto,

Lisätiedot

Terveyden edistämisen neuvottelukunta Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen

Terveyden edistämisen neuvottelukunta Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Terveyden edistämisen neuvottelukunta 2009-2013 Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Alueellinen TED-työryhmä (2010) Kuntakierros 2009 Kuntien toiveet Terveyden edistämisen neuvottelukunta 2009 Alueellinen

Lisätiedot

50 SIVISTYSLAUTAKUNTA 500 PERUSOPETUS Vastuuhenkilö: sivistystoimenjohtaja

50 SIVISTYSLAUTAKUNTA 500 PERUSOPETUS Vastuuhenkilö: sivistystoimenjohtaja 50 SIVISTYSLAUTAKUNTA 500 PERUSOPETUS Vastuuhenkilö: sivistystoimenjohtaja 1. TOIMINTA-AJATUS Perusopetuksen tavoitteena on tukea oppilaiden kasvua ihmisyyteen ja eettisesti vastuukykyiseen yhteiskunnan

Lisätiedot

Yhteiset Lapsemme ry Yhteiset Lapsemme rakentaa monikulttuuristen lasten hyvän elämän edellytyksiä.

Yhteiset Lapsemme ry Yhteiset Lapsemme rakentaa monikulttuuristen lasten hyvän elämän edellytyksiä. Yhteiset Lapsemme ry 25.10.2016 Strategia 2017-2020 Strateginen tavoite Monikulttuuristen lasten hyvän elämän edellytykset toteutuvat Suomessa. Kansainvälisesti tuemme haavoittuvassa asemassa olevien lasten

Lisätiedot