Pysäköintipolitiikka kehityksen kulmakivi

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Pysäköintipolitiikka kehityksen kulmakivi"

Transkriptio

1 6 Pysäköinti

2 Autopysäköinnin mitä, missä, milloin Tuloksia Tampereen keskustan pysäköintitutkimuksesta tutkija Kaisa Karhula Liikenteen tutkimuskeskus Verne Tampereen teknillinen yliopisto Pysäköinti on paljon muutakin kuin vapaan paikan tarjoamista autoilijoille. Pysäköintijärjestelmällä ja sen toimivuudella on vaikutuksia laajemmin koko liikennejärjestelmän toimivuuteen ja jopa kulkutavan valintaan. Pysäköinnin ohjauksen keinoilla, kuten pysäköintimaksuilla, aikarajoituksilla ja vuorottaispysäköinnillä voidaan pyrkiä vaikuttamaan siihen, mihin ja milloin autoilijat pysäköivät. Vuonna 2013 toteutetussa Tampereen keskustan pysäköintitutkimuksessa kartoitettiin pysäköintijärjestelmässä tapahtuneita muutoksia sekä selvitettiin autoilijoiden pysäköintitottumuksia. Pysäköintipoliittisille linjauksille huomattiin olevan tarvetta, jotta pysäköinnille ja laajemmin liikennejärjestelmälle asetetut tavoitteet voidaan saavuttaa. Pysäköintipolitiikka kehityksen kulmakivi Pysäköinti on oleellinen osa liikennejärjestelmää kaupunkimaisessa ympäristössä ja erityisesti kaupunkien keskustoissa ja alakeskuksissa. Pysäköintipolitiikalla voidaan ohjata pysäköintipaikkojen toteuttamisen ja sijoittamisen lisäksi myös kulkutavan valintaa ja matkojen suuntautumista. Pysäköinnin suunnittelu on haastava tehtävä, jossa tulee tasapainottaa niin erilaisten käyttäjäryhmien tarpeet kuin myös liikennejärjestelmän kehittämiselle asetetut tavoitteet. Erityisesti keskustassa, jossa tilaa on usein vähän, pysäköintimahdollisuuksia tulisi tarjota niin keskustassa asioiville, asuville kuin työssäkäyville pyrkien samalla ohjaamaan keskustassa liikkuvia muiden kulkutapojen käyttöön. Pysäköinnin hinnoittelun, aikarajoitusten sekä muiden ohjauskeinojen avulla pysäköintiä voidaan pyrkiä ohjaamaan tavoiteltuun suuntaan. Pysäköintinormien ja -politiikan uudistaminen onkin juuri nyt ajankohtaista monella kaupunkiseudulla. Hyvin usein pysäköintipolitiikka on jossain laajuudessa otettu huomioon osana liikennejärjestelmän tai keskustan kehittämissuunnitelmaa. Monissa kaupungeissa pysäköintipolitiikkaa ei ole lainkaan eikä näin ollen pysäköinnin suunnittelua suurella tähtäimellä ohjaavia linjauksia ole laadittu. Myös pysäköintinormit voivat olla osittain jo vanhentuneet kaupunkirakenteen ja liikennejärjestelmän muutosten myötä. Monissa kaupungeissa käytössä olevat vähimmäisnormit ohjaavat usein rakentamaan varmuuden vuoksi liikaa paikkoja, vaikka usein vaihtoehtoisia kulkumuotoja suosimalla voitaisiin pyrkiä pysäköintipaikkojen minimimäärän toteuttamiseen. Uudisrakennuskohteissa pysäköintipaikkojen määrä suunnitellaan tyypillisesti juuri pysäköintinormeihin nojautuen. Normit ohjaavat hyvin suunnittelua ja antavat perusperiaatteet paikkamäärille, mutta niiden tinkimätön soveltaminen voi johtaa liialliseen tai liian vähäiseen pysäköintipaikkatarjontaan. Pysäköintipaikkamäärän arviointiin vaikuttavat muun muassa suunnittelun tavoitteet, alueelle suuntautuvien matkojen määrä ja tarkoitus, mahdolliset vaihtoehtoiset kulkutavat kohteeseen, pysäköintimahdollisuudet sekä pysäköintipaikkojen rakentamisen kustannukset. Asuinrakennusten yhteydessä pysäköintipaikkamäärä riippuu myös asuntojen koosta,

3 palveluiden läheisyydestä, rakennusten sijainnista sekä asumistiheydestä. Kuvassa 1 on esitetty pysäköintipaikkamäärän suunnitteluun vaikuttavia tekijöitä. Ihanteellisessa tilanteessa pysäköintipaikkojen täyttöaste on % (Sveriges Kommuner och Landsting 2013, Kodransky & Hermann 2011). Tämä takaa sen, että vapaa pysäköintipaikka on aina saatavilla, eikä turhaa liikennettä vapaan paikan etsimiseksi pääse syntymään. Jos täyttöaste harvoin saavuttaa %:ia, voi pysäköintipaikkamäärä olla pienempikin. Toisaalta jos täyttöaste ylittyy usein, voidaan hinnoittelulla, aikarajoituksilla ja muilla pysäköinnin hallinnan keinoilla pyrkiä vähentämään ruuhkaisuutta. Kuva 1. Pysäköintipaikkojen määrän suunnitteluun vaikuttavia tekijöitä. (Karhula et al. 2013) Pysäköintipaikkamäärä ja sen tarve kehittyy erityisesti kaupunkikeskustoissa muun muassa liikennejärjestelmän sekä kaupunki- ja palvelurakenteen kehittymisen myötä. Erityisesti joukkoliikenteen, pyöräilyn sekä kävelyn edellytysten parantuessa voi pysäköintipaikkamäärän tarve vähentyä. Liikennejärjestelmää onkin tarkasteltava kokonaisuutena, jossa kaikki osaset ovat yhteydessä toisiinsa. Yhden osan muuttamisella on vaikutusta laajemmin koko järjestelmään. Siksi myös pysäköintiä on tarkasteltava kokonaisuuden osana. Pysäköintipaikkojen kapasiteettia sekä käyttöastetta on seurattava jatkuvasti, jotta on mahdollista vastata kysynnässä tapahtuviin muutoksiin. Tampereen keskustan pysäköintitutkimus Tampereen keskustassa toteutettiin kevään 2013 aikana laaja pysäköintitutkimus, jossa kartoitettiin keskustan julkisten pysäköintipaikkojen määrää ja tehtiin laaja pysäköintihaastattelu keskustassa autoileville (Karhula et al. 2013). Haastattelututkimukseen osallistui miltei 1600 autoilijaa. Tutkimuksessa selvitettiin muun muassa keskustaan pysäköivien matkan tarkoitusta, pysäköintiaikaa, pysäköintipaikan valintaan vaikuttaneita tekijöitä sekä yleistä käsitystä keskustan pysäköintiolosuhteista. Haastattelututkimuksesta saatuja tietoja täydennettiin analysoimalla pysäköintilippuautomaattien tietoja kadunvarsipaikoilta sekä pysäköintilaitoksista. Karttapohjaisen internet-kyselyn sekä sidosryhmähaastatteluiden avulla kerättiin lisäksi

4 kehittämisehdotuksia keskustan pysäköintijärjestelyistä. Pysäköintitutkimus toteutettiin Tampereella viimeksi vuonna 2003, joten projektin aikana oli mahdollista vertailla keskustapysäköinnissä tapahtuneita muutoksia viimeisen kymmenen vuoden aikana. Pysäköintipaikkamäärän kehitys Tampereen keskustassa on yhteensä noin julkista pysäköintipaikkaa (tilanne kesäkuussa 2013), joista 52 % sijaitsee pysäköintilaitoksissa ja loput kadunvarsipaikoilla tai erillisalueilla. Noin 80 % paikoista on maksullisia ja 10 % paikoista edellyttää pysäköintikiekon käyttöä. Vuoteen 2003 verrattuna on pysäköintipaikkojen määrä kasvanut noin 18 % ottaen huomioon vuoden 2003 pienemmän aluerajauksen. Pysäköintipaikkojen määrä on kasvanut eniten pysäköintilaitoksissa, joiden paikkamäärä on kasvanut noin 37 %. Myös maksullisten kadunvarsi- ja erillisalueiden pysäköintipaikkamäärä on kasvanut. Aikarajoituksilla tai maksullisuudella rajoittamaton pysäköinti on sitä vastoin vähentynyt muuttamalla aiemmin rajoittamattomia pysäköintipaikkoja maksullisiksi tai pysäköintikiekolla aikarajoitetuiksi. Vielä vuonna 2003 keskustassa oli lähes 1000 rajoittamatonta pysäköintipaikkaa kadunvarsilla ja erillisalueilla. Määrä on vuoteen 2013 siirryttäessä vähentynyt noin 600 paikkaan Maksulliset kadunvarsi- ja erillisalueet Pysäköinti kielletty osan vuorokaudesta P- kiekko Vapaa pysäköinti 44 Invapysäköinti Pysäköintilaitos Kuva 2. Eri pysäköintityyppien määrä keskustassa vuosina 2003 ja Eniten keskustan pysäköintipaikkojen määrää on lisännyt P-Hämpin avaaminen vuoden 2012 marraskuussa. P-Hämppi on noin autopaikan maanalainen pysäköintilaitos, joka palvelee niin asiointi- kuin sopimuspysäköintiäkin. P-Hämppi ja Tampereelle laajemmin suunniteltu maanalainen pysäköintiverkosto mahdollistavat ydinkeskustassa kaupunkitilan käytön tehokkaammalla ja viihtyisämmällä tavalla. P-Hämpin ansiosta ydinkeskusta on hyvin saavutettavissa autolla ja ajaen pääsee aivan palveluiden välittömään läheisyyteen. Kehityssuunta on hyvin samankaltainen kuin muissa Euroopan kaupungeissa, joissa pysäköinti pyritään keskittämään erityisesti ydinkeskustassa pysäköintilaitoksiin ja kaduilta näin vapautuva tila käyttämään kaupunkiympäristön kannalta viihtyisämmällä tavalla. Esimerkiksi Zürichissä tehtiin vuonna 1996 päätös, jonka mukaan uudet pysäköintipaikat tulisi sijoittaa pysäköintilaitoksiin ja sama määrä paikkoja tulisi poistaa kadunvarsilta (Stad Zürich 2009). Tampereella keskitetyn pysäköintijärjestelmän rakentamista helpottaa se, että suurinta osaa pysäköintilaitoksista hallinnoi kaupungin omistuksessa oleva pysäköintiyhtiö Finnpark Oy. Näin ollen

5 kaupungilla on mahdollisuus vaikuttaa pysäköintilaitosten kehittämiseen ja esimerkiksi hinnoitteluperiaatteisiin. Pysäköintilaitokset ja kadunvarsipysäköinti luonteeltaan erilaisia Tutkimuksen mukaan pysäköintipaikan valinnassa suurin yksittäinen valintaperuste on lyhyt kävelyetäisyys kohteeseen niin kadunvarsipaikoilla kuin pysäköintilaitoksissa. Kadunvarsipaikoilla paikan valintaan vaikuttivat myös erityisesti paikan saatavuus sekä edullinen tai ilmainen pysäköinti. Pysäköintilaitoksen valitsivat sitä vastoin sopimus- tai asukaspysäköintipaikkaa käyttävät. Sopimuspysäköintipaikalle ilmoitti pysäköivänsä 20 % vastaajista. Pysäköintilaitoksissa paikan valintaan vaikutti myös se, että paikalle on helppo ajaa sekä edullisuus ja tottumus. Muutoin kadunvarsipaikat ja pysäköintilaitokset ovat luonteeltaan erilaisia muun muassa pysäköintiaikaa ja matkan tarkoitusta vertailtaessa. Keskimääräinen pysäköinnin kesto oli kadunvarsipaikoilla 1 h 44 min ja pysäköintilaitoksissa 3 h 44 min. Tämä kuvastaa hyvin kadunvarsipaikkojen sekä pysäköintilaitosten eroja. Kadunvarsipaikat tuleekin yleisesti varata lyhytaikaista asiointipysäköintiä varten ja pitkäaikainen pysäköinti ohjata pääsääntöisesti pysäköintilaitoksiin. Tämä näkyi myös pysäköintipaikan tyypin valinnassa määränpään mukaan. Kotiin, muuhun liikkeeseen sekä pankkiin, postiin tai virastoon suuntautuvilla matkoilla autoilijat valitsivat useimmin kadunvarsi- tai erillisaluepaikan. Pysäköintilaitokset sen sijaan olivat suosituimpia pysäköintipaikkoja työpaikoille, liikuntapaikoille sekä kauppakeskukseen ja tavarataloon suuntautuvilla matkoilla, joissa yleensä viivytään pidempiä aikoja. Keskimääräinen kävelymatka pysäköintipaikalta määränpäähän oli hieman alle 200 metriä. Kadunvarsi- ja erillisalueiden maksullisilla paikoilla kävelyetäisyys pysäköintipaikalta kohteeseen oli huomattavasti lyhyempi (noin 200 m) kuin paikoilla, jotka vaativat pysäköintikiekon käyttöä (noin 280 m). Erityisesti kadunvarteen pysäköineet autoilijat hyvin usein vaihtavat pysäköintipaikkaa keskustan sisällä kohteesta toiseen siirtyessään, mikä lisää vapaan pysäköintipaikan etsinnästä johtuvaa liikennettä. Peräti 16 % keskustaan suuntautuneista matkoista oli keskustan sisäisiä matkoja, jolloin matkan alkupiste on ollut keskusta-alueen sisäpuolella. Auton siirtäminen määränpäiden välillä oli yleisempää kadunvarsipaikoilla, joissa 18 % matkoista oli keskustan sisäisiä matkoja. Kysyttäessä yleisintä pysäköintipaikkaa asiointimatkalla suurin osa vastaajista, 41 %, ilmoitti pysäköivänsä jollekin keskustan pysäköintilaitoksista. 34 % ilmoitti pysäköivänsä tietyille kadunvarsipaikoille ja 11 % määränpäänsä mukaan. Ainoastaan 1 % vastaajista ilmoitti etsivänsä pysäköintipaikan ensisijaisesti ilmaisilta paikoilta. Potentiaalia on vaihtoehtoisten kulkutapojen käyttöön 53 % haastatteluun vastanneista ilmoitti, ettei heillä ollut vaihtoehtoista kulkutapaa kyseiselle matkalle auton lisäksi. Kuitenkin peräti 47 % vastanneista olisi voinut halutessaan valita jonkin toisen kulkutavan matkaa varten, näistä suosituimpana bussi, joka olisi ollut vaihtoehtoinen kulkutapa lähes kolmannekselle vastaajista. Joukkoliikenne-, pyöräily- sekä kävelymahdollisuuksia parantamalla Tampereella olisi siis potentiaalia houkutella yhä useampia saapumaan keskustaan vaihtoehtoisilla kulkutavoilla. Haastatelluista autoilijoista 60 % myös ilmoitti tulevansa keskustaan muilla

6 kulkutavoilla auton lisäksi. Näistä vastaajista bussilla keskustaan saapuu viikoittain hieman yli 40 % vastaajista, kävellen noin 30 % ja pyörällä noin 20 %. Tulevaisuuden kehitys Tampereen keskustan pysäköinnissä Haastattelututkimuksessa tiedusteltiin myös vastaajien tyytyväisyyttä pysäköintiolosuhteisiin keskustassa. Noin 80 % vastaajista piti pysäköintipaikan löytämistä helppona viikonpäivästä riippumatta. Samoin 80 % vastaajista oli tyytyväisiä pysäköintipaikkojen määrään. Haastatteluhetken pysäköintipaikan hintatasoon oli tyytyväisiä lähes 70 % vastaajista. On kuitenkin huomioitava, että pysäköinnin hinta muuttui haastattelututkimuksen toteuttamisen jälkeen kesäkuussa 2013, joten viimeisintä tietoa tyytyväisyydestä pysäköinnin hinnoitteluun ei ole. Vaikka Tampereella autoilijat ovatkin pääosin tyytyväisiä pysäköintipaikkatarjontaan ja pysäköinnin hinnoitteluun, on pysäköintipolitiikan luominen nyt avainasemassa, jotta autoilun kasvun hillinnälle ja toisaalta kaupunkiympäristön kehittämiselle asetetut tavoitteet voidaan saavuttaa. Maanalainen pysäköintiverkosto mahdollistaa kaupunkitilan käytön ympäristön kannalta paremmalla tavalla, kunhan rohkeasti lähdetään vähentämään kadunvarren pysäköintipaikkoja siellä, missä se on mahdollista. Suunnittelussa tulisi ottaa huomioon erityisesti lyhytaikainen asiointi sekä invapysäköinti ja ydinkeskustan kadunvarsipaikat tarjota niitä tarvitseville erityisryhmille. Pysäköintipolitiikan tulee olla kokonaisvaltainen. Pysäköintitarpeita on autojen lisäksi niin moottoripyörillä, polkupyörillä kuin raskailla ajoneuvoilla ja nämä erilaiset tarpeet tulee ottaa huomioon, jotta ne voivat tukea toisiaan. Pysäköintipolitiikan tulee olla linjassa muiden liikennejärjestelmän kehittämiselle asetettujen tavoitteiden kanssa ja tukea esimerkiksi vaihtoehtoisten kulkutapojen kehitystä. Pysäköintipolitiikka onkin vahva työkalu, jonka avulla voidaan ohjata ei ainoastaan pysäköinnin vaan laajemmin koko liikennejärjestelmän kehitystä. Lähteet Karhula, K., Tiikkaja, H., Palonen, T. & Kalenoja H Keskustan pysäköinti osana liikennejärjestelmää. Pysäköintiolosuhteiden kehitys Tampereen keskustassa. Tampereen teknillinen yliopisto. Liikenteen tutkimuskeskus Verne. Tutkimusraportti 87. Tampere Kodransky, M. & Hermann, G Europe s Parking U-Turn: From accommodation to regulation. Institute for Transport & Development Policy ITDP. New York. USA. Stad Zürich Der Historische Kompromiss von 1996 Erläuterungen zu Entstehung und Umsetzung. Mobilität + Planung, A. Fellmann, R. Ott, E. Willi, Oktober Sveriges Kommuner och Landsting Parkering för Hållbar stadsutveckling. Sveriges Kommuner och Landsting. LTBA, februari 2013.

7 6. Pysäköinti Kohti älykästä liityntäpysäköintiä Veera Lehto & Kerkko Vanhanen, Helsingin seudun liikenne HSL 1. Esitys (Veera Lehto): Liityntäpysäköinnin online-karttapalvelu yhteistyötä ja edistämistä Helsingin seudulle on laadittu liityntäpysäköintistrategia ja toimenpideohjelma (2012) HLJ-työn yhteydessä. Liityntäpysäköintistrategiassa ja HLJ 2015:sta valmistelussa pyritään edistämään joukkoliikenteen parempaa saavutettavuutta liityntäpysäköinnin avulla ja helpottamaan osaltaan väylien ruuhkautumista. Liityntäpysäköinnin edistämisen haasteena on seudulla pysäköintiparkkien isännättömyys, kun omistajuus, operointi ja ylläpito ovat usein yhden kunnan sisällä eri toimijoiden käsissä. Helsingin seudulla oli vuonna 2013 yhteensä 9500 autopaikkaa ja pyöräpaikkaa varattu liityntäpysäköinti käyttöön. Tavoitteena on kaksinkertaistaa vuoteen 2020 mennessä autopaikkojen lukumäärä ja kolminkertaistaa pyöräpysäköinnin määrä nykyisestä. Liityntäpysäköintialueista suurin osa sijaitsee raideliikenteen asemilla ja osa bussiliikenteen yhteydessä. Helsingin seudun liityntäpysäköintialueet vuoden 2020 tavoitetilanteessa liityntäpysäköintistrategian tyypittelyn mukaisesti. HSL on havahtunut yhtenäisesti koostetun tiedon tarpeeseen. Seudun liityntäpysäköintialueiden omistajuus, ylläpito ja operointi jakaantuvat mm. kuntien, Liikenneviraston, VR:n, ELY-keskuksen ja yksityisten pysäköintilaitosten ja operaattoreiden kesken. HSL:n roolina on strateginen liityntäpysäköinnin edistäminen

8 6. Pysäköinti seudulla osana liikennejärjestelmäsuunnittelua. Helsingin seudun liityntäpysäköinnin tietokanta on koottu HSL:n toimesta yhteen syksyn 2013 aikana. Tiedot on koottu yhteistyössä seudun 14 kunnan ja keskeisten viranomaisten kanssa. Tietokannan pohjalta on laadittu HSL.fi-verkkosivuille liityntäpysäköinnin käyttäjäystävällinen onlinekarttapalvelu. Liityntäpysäköinnistä on aiemmin ollut Helsingin seudun osalta tietoa HSL.fi-sivuilla lähinnä paikkamäärien ja hinnoittelun osalta. Käyttäjäystävällinen kartta (zoomattavuus) on puuttunut ja tarkat sijaintitiedot. Nykyiseen tietokantaan on koottu paikkatietoon perustuvaa tietoa alueen paikkamäärästä, varustelutasosta, operaattorista ja kunnossapitotahosta. Tietoa on kerätty sekä henkilöauto- että pyöräparkeista. Autoparkkien osalta on uusimpana kerätty myös tieto mahdollisista sähköautojen latauspisteistä. Pyöräpysäköinnistä on koottu varustelutasotietoa, kuten tieto runkolukittavien telineiden, katospaikkojen ja lukittavien pyöräkaappien määristä. Esimerkkikuva HSL:n liityntäpysäköinnin online-kartasta. Kohdekorttina Leppävaaran Linnatullinkadun henkilöautoparkki. Esimerkkikuva HSL:n liityntäpysäköinnin online-kartasta. Kohdekorttina Leppävaaran pyöräparkki.

9 Tietokannan etuna on se, että liityntäpysäköintiä voidaan edistää paremmin jatkossa. Tietokannasta saadaan tietoa liityntäpysäköintistrategian seurantaan, HLJ- ja MALseurantaan sekä käyttöastelaskentoja varten. Liityntäpysäköinnin käyttäjät hyötyvät ja viranomaisyhteistyötä on helpompi tiivistää. Tietokanta mahdollistaa myös erinäisten teemakarttojen tekemisen esimerkiksi tutkimus- tai viranomaiskäyttöön. Tietokanta on koottu avoimen datan periaattein, jolloin se mahdollistaa sovelluskehittäjien uudet kehittelyt aiheen osalta. Tietokantaa päivitetään tarvittaessa ja sen kehittäminen jatkuu edelleen. Tietokanta on osa kehitystyötä, joka tulevaisuudessa kulminoituu siihen, että käyttäjä voi tien päällä liikkuessaan saada väyläopasteisiin reaaliaikaista tietoa siitä, millä liityntäpysäköintialueella on paikkoja vapaana. Tämä toteutuu aikaisintaan Kehäradan ja Länsimetron käyttöönoton aikoihin. Liityntäpysäköinnin tietokanta kytkeytyy lähtökohta-aineistoksi HSL:n informaatio-, valvonta- ja maksujärjestelmätyöhön sekä Reittioppaan ja Digiroadin kehittämiseen. HSL:n liityntäpysäköintistrategian periaatteena on liityntäpysäköintiä edistämällä lisätä seudun asukkaiden parempaa pääsyä joukkoliikenteen käyttäjiksi ja helpottaa samalla seudun pääväylien ruuhkia. Lisätietoja: https://www.hsl.fi/ohjeita-ja-tietoja/liityntapysakointi 2. Esitys (Kerkko Vanhanen): Liityntäpysäköinti 2.0 (informaatio-, valvonta- ja maksujärjestelmätyön esittely) Työn määrittelyvaiheessa selvitettiin liityntäpysäköinnin reaaliaikaisen informaation, pysäköintialueiden valvonnan ja maksujärjestelmien toiminnallinen määrittely sekä suunnitelma toteutuksen organisoinnista toteutuksen 1. vaiheessa Kehäradalta valittavilla asemilla. Vaatimuksena oli, että ratkaisujen tulee palvella erityyppisten pysäköintialueiden tarpeita koko seudulla. Yleisen seudullisen toimintamallin määrittelyn lisäksi työn tulosten tuli palvella Kehäradan ja Länsimetron liityntäpysäköintialueiden konkreettista suunnittelua. Keväällä 2014 työn toteutus on tarjousvaiheessa. Määritellyn liityntäpysäköinnin informaatiojärjestelmän tavoitteena on saada autoilijat vaihtamaan mahdollisimman aikaisessa vaiheessa joukkoliikenteeseen sekä nostaa joukkoliikenteen ja pyöräilyn kulkumuoto-osuutta. Määrittelyn mukaan kaikilla (riittävän suurilla) liityntäpysäköintialueilla, sekä avoimilla että suljetuilla, on tavoitetilassa käytössä pysäköinnin laskenta. Reaaliaikaisen tiedon avulla käyttäjät voivat valita itselleen sopivimman pysäköintialueen. Toinen keskeinen vaatimus on, että järjestelmä tunnistaa joukkoliikenteen käyttäjät, joille on voitava määritellä alennus pysäköintimaksusta. Liityntäpysäköintiasiakas tulee voida tunnistaa joukkoliikenteen käyttäjäksi (eli liityntäpysäköijäksi) voimassaolevan joukkoliikennelipun avulla. Kaikkia joukkoliikenteen lipputyyppejä ei voida tunnistaa siihen liittyvien teknisten ratkaisujen kalleuden takia, joten liityntäpysäköintiä tarjotaan ensisijaisesti HSL:n ja VR:n säännöllisille matkustajille. Pysäköintioikeuden noudattamista valvotaan pysäköinninvalvonnan tai puomien avulla. Teknisten järjestelmien kehittyessä ja käyttökokemuksen kertyessä voidaan täyttöastetiedon keruu ulottaa myös koskemaan polkupyörien liityntäpysäköintiä. Lisäksi voidaan toteuttaa pysäköinnin varauspalvelu, jos sitä pidetään tarkoituksenmukaisena.

10 6. Pysäköinti Linkki raporttiin: https://www.hsl.fi/sites/default/files/uploads/6_2013_liityntapysakoinnin_informaatio_valvonta_ja_maksuj arjestelma.pdf

11 Ratkaisuja esikaupunkialueiden lisä- ja täydennysrakentamisen pysäköintihaasteisiin Tomi Laine, Strafica Oy Pasilankatu Helsinki Tiivistelmä Lisä- ja täydennysrakentamiseen liittyvistä käytännön haasteista pysäköinnin järjestäminen on yksi vaikeimmin ratkaistavista. Autopaikkojen aiheuttamat kustannukset ovat usein merkittävin lisärakentamisen taloudellista hyötyä pienentävä kustannuserä erityisesti silloin, kun uudisrakennus sijoittuu osittain nykyisten autopaikkojen päälle. Täydennysrakentamista edistäviä pysäköintiratkaisuja on selvitetty Helsingin kaupunginkanslialle tehdyssä selvityksessä, jossa tehokkaimmiksi ratkaisuiksi tunnistettiin pysäköinnin laskentaohjeen lieventäminen raidekaupunkialueella, kadunvarsipysäköinnin lisääminen sekä siirtyminen keskitettyyn alueelliseen pysäköintipalveluun. Keskitetyn pysäköintipalvelun toteuttaminen on kaikkein vaikeimmin ratkaistava toimenpide, joka edellyttää jatkosuunnittelua ja riittäviä resursseja toteutukseen. Pysäköinti lisä- ja täydennysrakentamisessa Esikaupunkialueiden lisä- ja täydennysrakentamisella voidaan lisätä alueiden vetovoimaa ja monipuolistaa asuntokantaa. Yksi lisä- ja täydennysrakentamisen merkittävimmistä haasteista on toimivan ja kustannustehokkaan pysäköintiratkaisun löytäminen. Erityisesti tämä koskee lisärakentamishankkeita, joissa uutta rakentamista sijoitetaan olemassa olevalle asuntotontille. Usein lisärakentaminen sekä tuottaa lisäautopaikkatarvetta että johtaa vanhojen paikkojen uudelleen sijoitteluun. Lisä- ja täydennysrakentaminen voi ajautua umpikujaan, koska pysäköintiratkaisuista tulee liian kalliita tai haastavia toteuttaa. Lisä- ja täydennysrakentamisen autopaikkaratkaisuiden toteutettavuuden haasteet kohdentuvat yleisimmin joko tilanpuutteeseen tai pysäköinnin liian korkeaan hintaan. Pysäköinnin ratkaiseminen ohjaa kaavoitusta ja täydennyskaavoittamisprosessi alkaa usein autopaikkamäärien laskemisella. Tässä esitelmässä esitetään Helsingin kaupunginkanslialle keväällä 2014 toteutetussa selvityksessä tunnistetut ratkaisut, jotka on luotu vuorovaikutuksessa Helsingin kaupungin eri virastojen asiantuntijoiden kanssa. Pysäköinnin laskentaohjeen tarkistaminen Helsingin nykyinen autopaikkamäärien laskentaohje asuintonteille on hyväksytty vuonna 2012 kaupunkisuunnittelulautakunnassa. Laskentaohjeessa kaupunki on jaettu neljään eri vyöhykkeeseen, joilla mitoitus poikkeaa toisistaan. Lisäksi mitoitus riippuu joukkoliikenteen palvelutasosta. Esikaupunkialueilla mitoitus riippuu joukkoliikenteen palvelutasosta ja on seuraava:

12 6. Pysäköinti Etäisyys linnuntietä lähimmälle raideliikenteen pysäkille on alle 600 metriä. Autopaikkoja tulee rakentaa vähintään suurempi luvuista 1 ap / 120 k-m2 tai 0,6 ap/asunto. Etäisyys linnuntietä lähimmälle runkobussiliikenteen pysäkille on alle 600 metriä. Autopaikkoja tulee rakentaa vähintään suurempi luvuista 1 ap / 110 k-m2 tai 0,65 ap/asunto. Esikaupunkialueiden muille alueille autopaikkoja tulee rakentaa vähintään suurempi luvuista 1 ap / 100 k-m2 tai 0,7 ap/asunto. Tonteilla, joilla on kaupungin vuokra-asuntoja, voidaan soveltaa 20 % lievempää mitoitusta. Täydennysrakentamisessa noudatetaan samaa ohjeistusta kuin uudisrakentamisessa, mutta laskentaohjeesta voidaan poiketa, mikäli katsotaan, että todellinen auton omistus on pysyvästi ohjeen määräystä pienempi. Autopaikkojen tarvetta on selvitetty yhdyskuntarakenteen seurantajärjestelmän (YKR) autonomistustietojen pohjalta tarkastelemalla autonomistusta pysäköinnin laskentaohjeessa määritellyillä vyöhykkeillä. Esikaupunkialueiden (vyöhyke IV) osalta on tarkasteltu tarkemmin ohjeen mukaisia joukkoliikenteen palvelutasovyöhykkeitä. Tarkastelussa on keskitytty kerrostalovaltaisiin alueisiin (250mx250m ruudukko), joissa yli 90 % asuinkerrosalasta on kerrostaloissa. Asuintonttien autopaikkojen laskentaohjeen vyöhykkeet ja esikaupunkialueen joukkoliikenteen palvelutasovyöhykkeet. Kuvassa 2 on esitetty nykyiset asuinkerrosalat ajoneuvoa kohden ja kuvassa 3 keskimääräiset ajoneuvomäärät asuntoa kohden eri tarkasteluvyöhykkeillä. Esikaupunkialue (vyöhyke IV) on jaettu joukkoliikenteen palvelutason perusteella kolmeen osaan: IV.1: Etäisyys raideliikenteen pysäkille alle 600 m

13 IV.2: Etäisyys runkobussiliikenteen pysäkille alle 600 m IV.3: Muu esikaupunkialue Analyysin perusteella voidaan todeta nykyisen laskentaohjeen mukaisten autopaikkaa kohden mitoitettujen kerrosalamäärien olevan selvästi suurempia kuin toteutuneet kerrosalat. Ero on selvästi suurempi kantakaupungissa kuin esikaupunkialueilla. Esikaupunkialueen raideliikenteen asemien ympäristössä toteutunut kerrosala on noin 30 % suurempi kuin autopaikkamitoituksen perusteena oleva kerrosala. Asuinkerrosala ajoneuvoa kohden kerrostalovaltaisissa ruuduissa (Lähde YKR SYKE ja TK). Asuntoa kohden laskettu autonomistus vaihtelee alueittain selvästi vähemmän kuin kerrosala ajoneuvoa kohden.

14 Ajoneuvojen määrä asuntokuntaa kohden kerrostalovaltaisissa ruuduissa (Lähde YKR SYKE ja TK). Autopaikkamitoitusta ei voida tehdä suoraan toteutuneiden autopaikkatarpeiden perusteella, koska tonttien välillä autopaikkojen käyttöasteessa on eroja. Analyysin perusteella varsinkin kerrosalaan perustuvaa mitoitusta voidaan kuitenkin harkita lievennettäväksi ainakin raideliikenteen asemien läheisyydessä. Lisäksi tulisi pyrkiä ratkaisuihin, jossa toteutettavien paikkojen käyttöaste saataisiin mahdollisimman korkeaksi. Selvityksessä tunnistettiin seuraavat toimenpiteet normin muuttamiseksi tai sen tulkinnan selkeyttämiseksi. 1. Lievennetään raidekaupungissa eli esikaupunkialueilla 600 metrin linnuntieetäisyydellä metro- tai juna-asemasta sekä pikaraitiotien pysäkistä asuintonttien autopaikkojen mitoitus tasolle vähintään 1 ap/130 kem (vähintään 0,55 ap/asunto). Lisäksi asemien välittömässä läheisyydessä maksimissaan 300 metrin etäisyydellä olemassa olevasta asemasta erikseen valittavilla kokeilualueilla voidaan käyttää vielä lievempää mitoitusta ja harkita asuntokohtaisesta autopaikkamääräyksestä luopumista. Esikaupunkialueilla 300 metrin etäisyydellä olemassa olevasta asemasta voidaan kaupungin vuokra-asuntotuotannossa toteuttaa myös autottomia kohteita. Lisäksi samoilla alueilla voidaan toteuttaa eri hallintamuotoisia vähäautoisia kohteita tapauskohtaisen harkinnan perusteella. Lisäksi säilytetään nykyinen linjaus, jonka mukaisesti kaupungin omassa vuokraasuntotuotannossa voidaan toteuttaa 20 % vähemmän pysäköintipaikkoja. Alennus on perusteltua siksi, että autonomistus on matalammissa tuloluokissa keskimääräistä pienempää sekä siksi, että kaupungin vuokra-asuntotuotanto säilyy pitkälläkin aikavälillä vuokra-asuntokäytössä.

15 2. Kaupungin omien vuokra-asuntojen peruskorjauksen yhteydessä tutkitaan aina lisärakentamisen mahdollisuudet. Lisärakennushankkeet rinnastetaan uudisrakennushankkeisiin. Sekä vanhan että uuden kerrosalan pysäköinti mitoitetaan viimeisimmän voimassa olevan mitoitusohjeen mukaan, koska muuttunut autopaikkatarve- ja tarjonta voidaan helposti järjestää Hekan asuntotarjonnan puitteissa. Tämän työn tarkastelujen perusteella juuri tulkinta uuden ja vanhan normin käytön välillä voi olla vaa ankielen asemassa lisärakennushankkeen kannattavuuden ja sitä kautta hankkeen toteutumisen osalta. 3. Pääsääntöisesti lisärakentamishankkeissa (muut kuin kaupungin vuokra-asuntokohteet) vanhojen asukkaiden pysäköintipaikkatarve mitoitetaan nykyisin vallitsevan tarpeen mukaan. Todellinen tarve selvitetään tarkalla pysäköintiselvityksellä, jossa hyödynnetään sekä isännöitsijöiltä kerättävää tietoa että Liikenteen turvallisuusvirasto TRAFI:lta saatavaa tietoa autonomistuksesta (sis. myös muiden omistamat työsuhdeautot). Mikäli paikkoja on nykyistä tarvetta enemmän, ylimäärä voidaan laskea osaksi lisärakentamisen paikkoja. Mikäli nykyiset paikat eivät riitä nykyisten asukkaiden olemassa olevalle tarpeelle, edellytetään puuttuvat paikat toteutettavaksi lisärakentamisen yhteydessä, jos tontilla on olevaa pysäköintipaikkavelkaa. 4. Pienehköissä lisärakentamishankkeissa (alle 2000 k-m2) tutkitaan mahdollisuudet ratkaista lisäpaikkatarve sopimalla vuorottaisesta yhteiskäytöstä olevien toimintojen (koulutuslaitokset, yritykset, kaupalliset pysäköintilaitokset) kanssa. Jotta rakennuslupa lisärakentamishankkeelle voidaan myöntää, on yhtiön solmittava paikkojen vuokraamisesta pitkäaikainen sopimus. Paikkojen tulee sijaita korkeintaan 300 metrin päässä tontilta. Paikkojen lisärakentamisesta ei voi välttyä sopimalla paikkojen vuokraamisesta toisesta asuntoyhtiöstä. Kadunvarsipysäköinnin lisääminen Pysäköintijärjestelyjen hinta ja pysäköinnin tilantarve ovat keskeiset syyt kadunvarsipysäköinnin lisäämiselle esikaupunkien täydennysrakentamisen yhteydessä osana kokonaisratkaisua. Monilla Helsingin esikaupunkialueilla olemassa olevien asuntojen hintataso on verraten alhainen. Mikäli uudiskohteen hintataso on liian korkea suhteessa alueen vanhaan asuntokantaan, uudistuotanto ei mene kaupaksi. Tämä asettaa joillakin esikaupunkialueilla rajoitteen sille, että pysäköintipaikan rakentamiskustannuksen tulisi mieluiten pysyä lähellä maantasopaikoituksen kustannustasoa. Lisäämällä asukaspysäköintiin tarkoitettuja paikkoja katujen varsille voidaan korvata osa uudis-rakentamisen alle jäävistä tonttipaikoista, ja alentaa näin pysäköintijärjestelyjen kustannuksia. Asukaspysäköinnin siirtäminen osittain kadunvarsille voi tulla kyseeseen lisä- ja täydennysrakentamisessa, kun lisärakentaminen sijoittuu nykyisten autopaikkojen päälle, ja uusien asuntojen hinta ei kestä pysäköintitalon rakentamisen kustannusta. Kadunvarsipysäköinnin lisääminen voi edellyttää rakenteellisiakin muutoksia katualueelle. Esimerkiksi päättyvällä tonttikadulla voi olla mahdollista rakentaa taskupysäköinnin sijaan vinopysäköintiä, jolloin pysäköintialueen kapasiteetti kasvaa. Yleensä katualueen laajenemisvaraa ei kuitenkaan ole, joten pysäköinti pitää järjestellä uudelleen esimerkiksi viherkaistoja poistamalla.

16 Suositeltava hallinnollinen ratkaisumalli on, että Helsingin kaupunki (HKR) vastaa kadunvarsipysäköinnin toteuttamisesta/muutoksista ja ylläpidosta. Kadunvarsipaikkojen hinta määritellään jatkossa seuraavan periaatteen mukaan: investointikustannukset peritään rakennuslupavaiheessa kertaluontoisesti ylläpitokustannukset katetaan perittävällä vuosivuokralla maan arvo hinnoitellaan sisään vuosivuokraan tarkoituksenmukaisen käytännön mukaan. Sopimuksissa määrätään, kuinka monen pysäköintipaikan toteuttamisesta tontin toteuttaja vapautuu, ja kuinka monta kadunvarsipaikan pysäköintioikeutta se saa käyttöönsä. HKR perii investointikustannuksen rakennusluvan yhteydessä lisärakentavalta taloyhtiöltä. HKR vuokraa pysäköintioikeudet taloyhtiöille. Pysäköintioikeuksien jakaminen taloyhtiöiden kesken suunnitellaan asemakaavavaiheessa. Taloyhtiölle voidaan antaa vastuu paikkojen jakamisesta asukkaiden kesken. Lähtökohtaisesti kadunvarsipysäköintiä ei tule suunnitella kaduille, joiden käyttötarkoitus voi tulevaisuudessa muuttua, koska tällöin korvaavia paikkoja on vaikea järjestää muualta. HKR:n kannalta kaduilta pitkällä sopimuksella vuokrattavat pysäköintialueet ovat järkevämpiä kuin kadunomaiset LPA-alueet. Kadunvarsien muuttaminen kadunomaisiksi LPA-alueiksi on ongelmallista mm. siksi, että sopiminen alueen huollosta ja ylläpidosta on vaikeaa ja vastuukysymykset ovat epäselviä. Erityisesti tämä on ollut ongelma LPAalueilla, jotka on kaavassa osoitettu usean yhtiön käyttöön. Siirtyminen keskitettyyn alueelliseen pysäköintipalveluun Tavoitteena on, että lisä- ja täydennysrakentamisen yhteydessä siirrytään esikaupunkialueilla keskitettyyn pysäköintiin silloin, täydennysrakentaminen sijoittuu nykyiselle LPA-tontille, jolla on maantasoista pysäköintiä. Tällöin korvaavat autopaikat sijoitetaan ko. tontin osaan sijoittuvaan rakennettavaan pysäköintilaitokseen tai muualle lähialueelle toteutettavaan pysäköintilaitokseen. Samassa yhteydessä siirrytään nimikoiduista paikoista yhteiskäyttöisiin paikkoihin, mikä lisää pysäköinnin tehokkuutta ja mahdollistaa hieman alhaisemman mitoituksen käytön. Tavoitteena on, että Helsingin kaupungilla on määräävä rooli lähiöiden täydennysrakentamiseen liittyvässä pysäköintiyhtiössä. Koska monien alueiden täydennysrakentamispotentiaali koostuu sirpaleisista pienehköistä kokonaisuuksista, on kaupungin rooli välttämätön koordinoinnin ja resursoinnin kannalta. Periaatteena pysäköintilaitosten vaatimien investointien rahoittamisessa tulee tämän selvityksen perusteella olla se, että rahoitus kerätään etukäteen (täydennysrakentamisen) rakennusluvan yhteydessä liittymismaksuina. Uudet taloyhtiöt velvoitetaan sopimuksissa maksamaan liittymismaksu. Täydennysrakentamisessa on harvoin mahdollisuuksia pysäköintipaikkojen rakentamiseen vaiheittain. Jos rakennetaan esimerkiksi olevalle LPA-alueelle, korvaavat paikat on toteutettava laitokseen ennen asuintalon rakennuksen käynnistämistä.

17 Villi pysäköinti ei ole ongelma silloin, kun pysäköintitalo rahoitetaan lisärakentamisen rakennusluvan yhteydessä. Kuitenkin joissain tapauksissa, esimerkiksi käytettäessä erillisiä autopaikka-osakkeita, ko. osakkeet saattavat jäädä myyjän käteen jos alueella on ilmaisia kadunvarsipaikkoja tai alueella on tyhjiä tontteja tms. joille auton voi jättää. Ylipäätään esikaupungeissa on tarve siirtyä uudenlaiseen ajatusmalliin, jonka mukaan ilmaista pysäköintiä ei ole tarjolla. Käytännössä ratkaisuna on aluepysäköintikielto ja valvonnan tiukentaminen. Joissakin tapauksissa saattaa olla, että täydennysrakentamishankkeet etenevät alueella eri tahtiin. Tällöin on tarpeellista toteuttaa pysäköintitalo, jota voi joustavasti laajentaa esimerkiksi toteuttamalla lisäkerros. Osana ratkaisua vanhoille asukkaille tarvittavien pysäköintioikeuksien määrä selvitetään aina tarkalla pysäköintiselvityksellä. Pysäköintioikeuksia vanhoille asukkaille varataan se määrä, mitä olevat asukkaat tarvitsevat. Mikäli yhtiö on jo aiemmin toteuttanut tontilleen enemmän paikkoja kuin mitä nykyiset asukkaat tarvitsevat, yhtiö voi vuokrata nämä paikat pysäköintiyhtiölle. Mikäli yhtiön nykyiset paikat eivät riitä nykyisten asukkaiden tarpeisiin, ja yhtiö ei ole toteuttanut kaikkia vanhan kaavan mukaisia velvoitepaikkoja, yhtiö velvoitetaan lunastamaan riittävästi pysäköintioikeuksia myös vanhoille asukkaille. Täydennysrakentamisessa syntyvän uuden kerrosalan pysäköinti mitoitetaan pääsääntöisesti voimassa olevan pysäköintinormin pohjalta. Selvityksen puitteissa ei tunnistettu yhtä selvästi parasta ratkaisumallia, joka toteuttaisi kaikkien osapuolten esittämiä tavoitteita. Lopullisen ratkaisumallin kehittäminen edellyttää jatkosuunnittelua ja kokeiluja pilottikohteissa. Tässä työssä hahmoteltiin yhtä hallinnollista ratkaisumallia hankkeisiin, joissa osa toteutettavista paikoista on kaupungin asuntoyhtiöiden käytössä ja osa yksityisessä käytössä. Malli edellyttää kaupungin omistaman pysäköintiyhtiön perustamista. Täydennysrakentamishankkeessa, jossa rakentaminen sijoittuu nykyiselle LPA-alueelle, hallinnollinen ratkaisumalli voi olla seuraava: LPA-tontin maanomistaja(t) myy rakennusoikeuden rakennuttajalle Mikäli tontilla on rasitteita, maanomistaja sopii rakennuttajan kanssa rasitteena olevien autopaikkojen toteutuksesta. Maanomistaja lunastaa olemassa oleville taloyhtiöille riittävästi pysäköintioikeuksia. Vanhaa LPA-aluetta käyttäneet taloyhtiöt lunastavat liittymismaksuina tarvitsemansa määrän pysäköintioikeuksia pysäköintitalosta/alueelta Uudet taloyhtiöt lunastavat pysäköintiyhtiöltä kaavavelvoitteen mukaisen määrän pysäköintioikeuksia uusille asukkaille. Taloyhtiöt eivät tule pysäköintiyhtiön osakkaiksi. Helsingin kaupungin pysäköintiyhtiö yhdessä rakennuttajan kanssa sopivat kustannusten jaosta ja rahoittavat keskenään pysäköintitalon rakentamisen. Pysäköintiyhtiö takaa, että alueelle toteutetaan vähintään velvoitepaikkojen verran pysäköintioikeuksia pysäköintitaloon, kadunvarsille tai muille alueille. Pysäköintiyhtiö vuokraa pysäköintipaikat suoraan asukkaille. Jokaisen yhtiön asukkaille taataan käyttöön vähintään velvoitepaikkoja vastaava määrä pysäköintioikeuksia. Pysäköintioikeuden tunnuksena voi olla tuulilasiin kiinnitettävä tunnus tai elektroninen etäluettava tunnus (suljetut pysäköintilaitokset).

18 Myös jäljelle jäävät maanpäälliset tonttikohtaiset pysäköintipaikat voidaan ottaa yhtiön hallintaan, jos asiasta päästään sopimukseen tontinomistajan/käyttäjien kanssa. Liittymismaksuilla rahoitetaan investoinnit, vuosimaksuilla rahoitetaan paikkojen ylläpito ja huolto. Mikäli pysäköintiyhtiö hallinnoi myös kadunvarsilla sijaitsevia pysäköintipaikkoja, sovitaan näiden paikkojen lunastamisesta ja ylläpidosta pysäköintiyhtiön ja HKR:n välisellä sopimuksella. Mallin toteuttaminen edellyttää vielä jatkosuunnittelua pysäköintiyhtiön toimintamallin hiomisen osalta. Mallin kehittämiseksi ehdotettiin pilottitoteutusta Kannelmäen Pelimannintien alueella, jossa on vireillä täydennysrakentamishankkeita. Pilottikohteessa on mahdollista hyödyntää jotakin Helsingin kaupungin nykyistä 100 % omistuksessa olevaa pysäköintiyhtiötä. Vasta pilotin kokemusten jälkeen voidaan käynnistää keskustelu varsinaisen esikaupunkien pysäköintiyhtiön perustamisesta.

19 Ajantasainen pysäköintiopastus läpi asiointiketjun Lattunen, Ali, Teknologia-asiantuntija, Finnpark Oy, PL 15, 33211, Tampere p , 1. JOHDANTO Ajantasaisella pysäköintiopastuksella tarkoitetaan opastusta, joka välittää pysäköintipalveluita hyödyntävälle asiakkaalle reaaliaikaista tietoa palveluiden saavutettavuudesta ja ominaisuuksista sekä ohjaa asiakasta hänen omassa asiointitapahtumassaan. Pysäköintiopastuksen tulee muodostaa katkeamaton kokonaisuus, joka tukee asiakasta hänen koko matkaketjunsa ajan sekä autoilijana että, ajoneuvon pysäköityään myös, jalankulkijana. Ajantasaiseen pysäköintiopastukseen liittyy opastusmenetelmien ohella olennaisesti ajantasaisen tiedon keruu eri pysäköintimuodoista, tiedon integrointi ja jalostaminen, sekä tiedon välittäminen hyödynnettäväksi eri opastusmenetelmissä. 2. AJANTASAISEN PYSÄKÖINTITIEDON HALLINTA Pysäköinti on tietointensiivinen ICT-toimiala, joka toimii ajantasaisen tiedon varassa. Keskeisiä pysäköintiopastukseen liittyviä ajantasaisia tietoja ovat pysäköintikohteiden reaaliaikaiset varaustilanne-, aukiolo- ja tariffitiedot. Ajantasaista tietoa ajoneuvomääristä ja pysäköintikohteiden varaustilanteista on periaatteessa runsaasti olemassa järjestelmissä, jotka keräävät tietoa erilaisin sensorein, tunnistavat ajoneuvojen läsnäoloa ja identiteettiä, tai hallinnoivat pysäköintimaksuja. Ajantasaista tietoa kerätään siis kaiken aikaa, mutta tieto on usein hajallaan erilaisissa ja eri toimittajien suljetuissa järjestelmissä, ja jopa ulkoisissa alihankkijoiden ja yhteistyökumppaneiden järjestelmissä. Tietoa täytyy kuitenkin pystyä jakamaan reaaliajassa eri järjestelmien välillä, minkä seurauksena tietorajapintoihin liittyminen ja tiedon integrointi ovat merkittävässä roolissa ja edellyttävät joustavia tiedonhallinnan työkaluja. Esimerkki tällaisesta työkalusta on Parking Data Broker (PDB), joka toteuttaa sekä tiedonkeruun että julkaisun rajapinnat, ja integroi eri lähteistä eri muodoissa saatavaa ajantasaista pysäköintitietoa. 3. KATKEAMATON PYSÄKÖINNIN OPASTUSKETJU Pysäköintiasiakasta voidaan opastaa eri asiointiketjun vaiheissa erilaisin menetelmin. Ajantasaisen pysäköintiopastuksen eri toteutusmuotojen havainnollistamiseksi käytetään apuvälineenä kuvan 1a mukaista nelitasoista kehämallia. Malli kuvaa pysäköintiopastuksen eri vaiheita ja muotoja siten että matkaketjun lopullinen päämäärä, tai erikoistapauksena liityntäpysäköinnissä kulkumuodon vaihtumispiste, on maantieteellisesti kehien keskiössä.

20 Kuva 1. a) Pysäköintiopastuksen kehämalli b) Kehä I keskustan ulkopuolinen alue Kuvassa 1b kuvattu uloin opastuskehä kattaa kaupunkikeskustan ulkopuolisen alueen matkaketjun lähtöpäässä, mihin pysäköintiin liittyviä fyysisiä opasteita ei ole kannattavaa sijoittaa. Pysäköinnin verkkopalvelut, kuten pysäköinnin ajantasainen tilannekuva (kuva 2), tarjoavat asiakkaalle kokonaisvaltaista tietoa pysäköintitilanteesta isossa mittakaavassa jo ennen matkalle lähtöä. Tavoitteena on tarjota yhdellä silmäyksellä hahmottuva yleiskatsaus sen hetkisestä pysäköintitilanteesta. Kuva 2. Pysäköinnin ajantasainen tilannekuva Pysäköinnin mobiilipalvelut (kuva 3) tavoittavat asiakkaat matkaketjun kaikissa vaiheissa ajasta ja paikasta riippumatta. Pysäköintiin suunnatulla mobiilisovelluksella voidaan tarjota todellista lisäarvoa ja ylittää käyttäjien latauskynnys siinä vaiheessa, kun sovelluksella on mahdollisimman laaja valtakunnallinen kattavuus, siihen on koottu ajantasaiset tiedot pysäköintikohteista niiden operaattorista riippumatta ja se tarjoaa pysäköintitapahtumaan suoraan liittyviä lisäpalveluita kuten pysäköinnin ennakkovaraus, Löydä autosi -palvelu, mobiilimaksaminen, jne.

Helsingin pysäköintipolitiikka 28.5.2014

Helsingin pysäköintipolitiikka 28.5.2014 Helsingin pysäköintipolitiikka 28.5.2014 Helsingin pysäköinnin tunnistettuja kehittämistarpeita Täydennysrakentaminen esikaupunkialueilla edellyttää uudenlaisia pysäköintiratkaisuja Pysäköinnin kustannusvaikutukset

Lisätiedot

Pysäköintiratkaisut ja -normit täydennysrakennuskohteissa

Pysäköintiratkaisut ja -normit täydennysrakennuskohteissa Pysäköintiratkaisut ja -normit täydennysrakennuskohteissa MAL-verkosto Täydennysrakentamisen seminaari 28.5.2014 Hanna Kalenoja Tutkimuspäällikkö Tampereen teknillinen yliopisto, Liikenteen tutkimuskeskus

Lisätiedot

Hämeenlinnan keskustan pysäköintivaihtoehtojen vertailu

Hämeenlinnan keskustan pysäköintivaihtoehtojen vertailu Hämeenlinnan keskustan pysäköintivaihtoehtojen vertailu 4.3.2015 Juha Mäkinen, Sito Oy When infrastructure counts. 2 Keskustan pysäköintipaikkojen tilanne nyt Nykyisistä autopaikoista suurin osa on lyhytaikaisia

Lisätiedot

Asuintonttien pysäköintipaikkamäärien laskentaohjeilla on seuraavat Helsingin pysäköintipolitiikasta johdetut tavoitteet:

Asuintonttien pysäköintipaikkamäärien laskentaohjeilla on seuraavat Helsingin pysäköintipolitiikasta johdetut tavoitteet: ASUINTONTTIEN PYSÄKÖINTIPAIKKAMÄÄRIEN LASKENTAOHJEET Laskentaohjeen tavoitteet Asuintonttien pysäköintipaikkamäärien laskentaohjeilla on seuraavat Helsingin pysäköintipolitiikasta johdetut tavoitteet:

Lisätiedot

Helsingin seudun pysäköintipoliittinen työpaja 19.4.2010. Työpajan keskeiset tulokset. Helsingin seudun liikenne

Helsingin seudun pysäköintipoliittinen työpaja 19.4.2010. Työpajan keskeiset tulokset. Helsingin seudun liikenne Helsingin seudun pysäköintipoliittinen työpaja 19.4.2010 Työpajan keskeiset tulokset Helsingin seudun liikenne Työpajan tavoite Tunnistaa, mitkä pysäköintiin liittyvät asiat ovat strategisesti tärkeitä

Lisätiedot

Sähkökäyttöisiin tai muihin energiatehokkaisiin ajoneuvoihin pohjautuvan liikennejärjestelmän vaihtoehtojen ja vaikutusten arviointi

Sähkökäyttöisiin tai muihin energiatehokkaisiin ajoneuvoihin pohjautuvan liikennejärjestelmän vaihtoehtojen ja vaikutusten arviointi SYÖKSY Päätösseminaari 21.9.2011 Sähkökäyttöisiin tai muihin energiatehokkaisiin ajoneuvoihin pohjautuvan liikennejärjestelmän vaihtoehtojen ja vaikutusten arviointi Tampereen teknillinen yliopisto Hanna

Lisätiedot

Saavutettavuusanalyysit Helsingin seudun MAL-aiesopimuksen valmistelussa

Saavutettavuusanalyysit Helsingin seudun MAL-aiesopimuksen valmistelussa Saavutettavuusanalyysit Helsingin seudun MAL-aiesopimuksen valmistelussa 29.3.2012 Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Saavutettavuus joukkoliikenteellä, kävellen tai pyörällä 2008 Vyöhyke: I II III

Lisätiedot

Vaasan keskustan liikenneselvitys Pyöräily ja pysäköinti

Vaasan keskustan liikenneselvitys Pyöräily ja pysäköinti Vaasan keskustan liikenneselvitys Pyöräily ja pysäköinti Maiju Lintusaari Tero Rahkonen 8.10.2015 Sito Parhaan ympäristön tekijät Suunnittelualue Vaasa ja pyöräily 3 Keskustan saavutettavuus pyörällä 4

Lisätiedot

Ote ja tiivistelmä Lohjan keskustan pysäköintiselvityksestä 2006. Lohjan keskustan pysäköintiselvitys

Ote ja tiivistelmä Lohjan keskustan pysäköintiselvityksestä 2006. Lohjan keskustan pysäköintiselvitys Ote ja tiivistelmä Lohjan keskustan pysäköintiselvityksestä 2006 Lohjan keskustan pysäköintiselvitys Syyskuu 2006 14 Kuva 2. Maksimikäyttöasteet. Lohjan keskustan pysäköintiselvitys Lohjan keskustan pysäköintiselvitys

Lisätiedot

Matkapuhelinpohjaiset pysäköinnin informaatiopalvelut

Matkapuhelinpohjaiset pysäköinnin informaatiopalvelut Matkapuhelinpohjaiset pysäköinnin informaatiopalvelut Ari Jaatinen, Suunnittelukymppi Oy Jyrki Rautkivi, Mopasol Oy Lasse Salonen, Sysopen Oyj Ohjelma-alue 6. Älykäs liikenteenohjaus FITS raportti 23/2003

Lisätiedot

Keskustan pysäköinti osana liikennejärjestelmää

Keskustan pysäköinti osana liikennejärjestelmää Kaisa Karhula, Hanne Tiikkaja, Tuomas Palonen & Hanna Kalenoja Keskustan pysäköinti osana liikennejärjestelmää Pysäköintiolosuhteiden kehitys Tampereen keskustassa Tutkimusraportti 86 [tyhjä sivu blank

Lisätiedot

Asuntotuotanto Vantaalla

Asuntotuotanto Vantaalla Asuntotuotanto Vantaalla Vantaan kaupunkirakenteen kehitys 1960-2014 Asuntopolitiikan päätavoitteita Täydennysrakentamisen edistäminen Vantaan asuntorakentamisennuste 2015-2024 ARY:n vierailu Vantaalla

Lisätiedot

AHLMANIN KOULUN SÄÄTIÖN PIENTEOLLISUUSALUEEN JA PUISTOALUEIDEN OSIEN MUUTTAMINEN PIENTALOALUEEKSI ASEMAKAAVA 8153

AHLMANIN KOULUN SÄÄTIÖN PIENTEOLLISUUSALUEEN JA PUISTOALUEIDEN OSIEN MUUTTAMINEN PIENTALOALUEEKSI ASEMAKAAVA 8153 AHLMANIN KOULUN SÄÄTIÖN PIENTEOLLISUUSALUEEN JA PUISTOALUEIDEN OSIEN MUUTTAMINEN PIENTALOALUEEKSI ASEMAKAAVA 8153 LIIKENTEELLISET VAIKUTUKSET EHDOTUSVAIHEEN TARKASTELU (päivitetty 23.3.2007) 1. NYKYINEN

Lisätiedot

vaihtoehtoinen tuote nykyisin käytössä olevalle asukaspysäköintitunnukselle.

vaihtoehtoinen tuote nykyisin käytössä olevalle asukaspysäköintitunnukselle. 1 HELSINGIN KAUPUNGIN JA YKSITYISTEN PYSÄKÖINTIOPERAATTOREIDEN VÄLINEN SOPIMUS KANTAKAUPUNGIN ASUKKAIDEN PYSÄKÖINNISTÄ PYSÄKÖINTIOPERAATTOREIDEN PYSÄKÖINTILAITOKSISSA (Asukaspysäköintilaitostunnus) 1.

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 17/2015 1 (1) Kaupunkirakennelautakunta 210 02.12.2015. 210 Asianro 8005/02.05.00.00/2015

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 17/2015 1 (1) Kaupunkirakennelautakunta 210 02.12.2015. 210 Asianro 8005/02.05.00.00/2015 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 17/2015 1 (1) 210 Asianro 8005/02.05.00.00/2015 Pysäköinnin taksatarkistukset 2016 alkaen Kaupungininsinööri Ismo Heikkinen Rakentamisen ja kunnossapidon tukipalvelut Pysäköintitaksojen

Lisätiedot

Urban Zone. Yhdyskuntarakenteen vyöhykkeet

Urban Zone. Yhdyskuntarakenteen vyöhykkeet Urban Zone Yhdyskuntarakenteen vyöhykkeet TUTKIMUSRYHMÄ Suomen ympäristökeskus SYKE, Rakennetun ympäristön yksikkö: Mika Ristimäki, Maija Tiitu, Ville Helminen, Antti Rehunen, Panu Söderström Tampereen

Lisätiedot

Liikenteen tavoitteet

Liikenteen tavoitteet HLJ 2015 -liikennejärjestelmäsuunnitelmaluonnos Sini Puntanen 1 Liikenteen tavoitteet Saavutettavuus sujuvuus Matka- ja kuljetusketjut ovat sujuvia ja luotettavia lähelle ja kauas. Joukkoliikenteen kilpailukyky

Lisätiedot

Sähkökäyttöisiin tai muihin energiatehokkaisiin ajoneuvoihin pohjautuvan liikennejärjestelmän vaihtoehtojen ja vaikutusten arviointi

Sähkökäyttöisiin tai muihin energiatehokkaisiin ajoneuvoihin pohjautuvan liikennejärjestelmän vaihtoehtojen ja vaikutusten arviointi SYÖKSY Väliseminaari 18.1.2011 Sähkökäyttöisiin tai muihin energiatehokkaisiin ajoneuvoihin pohjautuvan liikennejärjestelmän vaihtoehtojen ja vaikutusten arviointi Kuvaus palvelumalleista Tampereen teknillinen

Lisätiedot

Viisaan liikkumisen edistäminen kiinteistötasolla. Sara Lukkarinen, Motiva Oy

Viisaan liikkumisen edistäminen kiinteistötasolla. Sara Lukkarinen, Motiva Oy Viisaan liikkumisen edistäminen kiinteistötasolla Sara Lukkarinen, Motiva Oy RATKAISUT YHTEISKÄYTTÖAUTOILUUN, KÄVELYYN, JOUKKOLIIKENTEESEEN BREEAM, LEED, PROMISE HAASTEITA RAJALLINEN TILA Mihin tilaa

Lisätiedot

Pysäköinti liityntänä joukkoliikenteeseen - periaatteita ja pilotteja

Pysäköinti liityntänä joukkoliikenteeseen - periaatteita ja pilotteja Pysäköinti liityntänä joukkoliikenteeseen - periaatteita ja pilotteja Liikenne ja maankäyttö 2015, 8.10.2015 Sini Puntanen, Osaston johtaja Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Esityksen sisältö 1. Helsingin

Lisätiedot

Helsingin seudun maankäytön, asumisen ja liikenteen (MAL) aiesopimuksen seurantakokous 2.5.2013

Helsingin seudun maankäytön, asumisen ja liikenteen (MAL) aiesopimuksen seurantakokous 2.5.2013 Helsingin seudun maankäytön, asumisen ja liikenteen (MAL) aiesopimuksen seurantakokous 2.5.2013 Helsingin seudun MAL-aiesopimuksen seuranta Aiesopimuskauden ensimmäinen seurantaraportti on koottu Seurattavat

Lisätiedot

EKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA LIIKKUMISEN TUNNUSLUKUJA NYKYTILAN ANALYYSIT I LIIKKUMISEN NYKYTILA

EKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA LIIKKUMISEN TUNNUSLUKUJA NYKYTILAN ANALYYSIT I LIIKKUMISEN NYKYTILA EKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA LIIKKUMISEN TUNNUSLUKUJA Sisältö Autoistuminen Hämeenlinnan seudulla Autonomistus vs. palveluiden saavutettavuus Autonomistus

Lisätiedot

LIIKKUMISEN OHJAUS KUNNAN TYÖPAIKALLA

LIIKKUMISEN OHJAUS KUNNAN TYÖPAIKALLA LIIKKUMISEN OHJAUS KUNNAN TYÖPAIKALLA SUOMALAISET LIIKKEESSÄ Liikenne aiheuttaa viidenneksen (20%) Suomen hiilidoksidipäästöistä. Lentoliikenteen päästöt ovat viisinkertaiset junaan verrattuna Kaikista

Lisätiedot

Pysäköinnin psykologiasta kaupunkielämän konkretiaan. Pysäköinti ja pysäköijät Helsingin keskustassa

Pysäköinnin psykologiasta kaupunkielämän konkretiaan. Pysäköinti ja pysäköijät Helsingin keskustassa Europark 2014 1 Pysäköinnin psykologiasta kau unkielämän konkretiaan Pysäköinti ja pysäköijät Helsingin keskustassa 02 Europark 2014 Pääkirjoitus Helsinki jatkaa kasvuaan ja samalla liikenne lisääntyy

Lisätiedot

Helsingin pysäköintipolitiikka. Kuntatekniikan päivät 17.5.2013

Helsingin pysäköintipolitiikka. Kuntatekniikan päivät 17.5.2013 Helsingin pysäköintipolitiikka Kuntatekniikan päivät 17.5.2013 HELSINGIN PYSÄKÖINNIN NYKYTILASTA Kuva: Mikko Uro Pysäköinnin kehityksen virstanpylväitä 1973 1975 1985 1989 1994 2007 2012 Asukkaiden autopaikkojen

Lisätiedot

LIIKKUMISEN OHJAUS YRITYKSISSÄ

LIIKKUMISEN OHJAUS YRITYKSISSÄ LIIKKUMISEN OHJAUS YRITYKSISSÄ SUOMALAISET LIIKKEESSÄ Liikenne aiheuttaa viidenneksen (20%) Suomen hiilidoksidipäästöistä. Lentoliikenteen päästöt ovat viisinkertaiset junaan verrattuna Kaikista suomalaisten

Lisätiedot

Henkilöstölogistiikka suurtapahtumassa LAMK

Henkilöstölogistiikka suurtapahtumassa LAMK Henkilöstölogistiikka suurtapahtumassa Teemu Koistinen LAMK Henkilöstölogistiikka MM-kisat 2017 Lahti Yksityisautoilun vähentäminen kaupunkialueella Fokus: Lahden ulkopuolelta autolla tulevien kisaturistien

Lisätiedot

Keskusta-alueet ja vähittäiskauppa kaupunkiseuduilla sekä näkökulmia asutuksen ja palveluverkon muutoksiin. Antti Rehunen ja Ville Helminen SYKE

Keskusta-alueet ja vähittäiskauppa kaupunkiseuduilla sekä näkökulmia asutuksen ja palveluverkon muutoksiin. Antti Rehunen ja Ville Helminen SYKE Keskusta-alueet ja vähittäiskauppa kaupunkiseuduilla sekä näkökulmia asutuksen ja palveluverkon muutoksiin Antti Rehunen ja Ville Helminen SYKE TÄYDENNYSRAKENTAMISEN SEMINAARI 28.5.2014 Keskusta-alueiden

Lisätiedot

Täydennysrakentaminen kaupungin näkökulmasta

Täydennysrakentaminen kaupungin näkökulmasta Täydennysrakentaminen kaupungin näkökulmasta Lähiöstä kaupunkikyläksi? 12.11.2014 Mika Rantala Leppävaaran alueen projektinjohtaja, Espoon kaupunki 1 Nykytilanne Karakallio on selvitysten mukaan taantuva

Lisätiedot

Yhteiskäyttöautoilun edistämissuunnitelma

Yhteiskäyttöautoilun edistämissuunnitelma Yhteiskäyttöautoilun edistämissuunnitelma Tarja Jääskeläinen, HSL Miksi yhteiskäyttöautoilua kannattaa tukea? Osa kestävää liikennejärjestelmää Ympäristöhyödyt: vähemmän ja uudempia autoja vähemmän hiilidioksipäästöjä

Lisätiedot

Liikenne Helsingissä on muuttumassa johtuen sekä koko Helsingin seudun että kantakaupungin kasvusta satamilta vapautuvien alueiden rakentuessa.

Liikenne Helsingissä on muuttumassa johtuen sekä koko Helsingin seudun että kantakaupungin kasvusta satamilta vapautuvien alueiden rakentuessa. HELSINGIN PYSÄKÖINTIPOLITIIKKA Johdanto Pysäköintipolitiikka on keskeinen osa liikennepolitiikkaa. Pysäköintipolitiikka on jo useita vuosikymmeniä toiminut onnistuneesti esimerkiksi kantakaupungin henkilöautoliikenteen

Lisätiedot

Helsingin liikennesuunnittelun kehittyminen ja siihen liittyvät ideologiat

Helsingin liikennesuunnittelun kehittyminen ja siihen liittyvät ideologiat RIL VLL 25.9.2015 Helsingin liikennesuunnittelun kehittyminen ja siihen liittyvät ideologiat Yleisasemakaavan 1954 liikenneverkot 25.9.2014 Matti Kivelä 25.9.2014 Matti Kivelä 3 Helsingin kehittyminen

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 124. Kaupunginhallitus 30.03.2015 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 124. Kaupunginhallitus 30.03.2015 Sivu 1 / 1 Kaupunginhallitus 30.03.2015 Sivu 1 / 1 2712/02.07.00/2014 124 Niittykummun metrokeskuksen pysäköintiyhtiön perustaminen Valmistelijat / lisätiedot: Eva Elston-Hämäläinen, puh. 043 825 6073 etunimi.sukunimi@espoo.fi

Lisätiedot

Näkökulmia pysäköintitarpeeseen

Näkökulmia pysäköintitarpeeseen Näkökulmia pysäköintitarpeeseen Antti Pirhonen 24.9.2015 NCC-yhtiöt 1 Liikkuminen muuttuu radikaalisti lähivuosina Metro Espoonlahteen Arvot (hyötyliikunta, ekologisuus, jakamistalous) Uudet liikkumisvälineet

Lisätiedot

Kaupunkikehitysryhmä. Keskustahanke

Kaupunkikehitysryhmä. Keskustahanke MAL-VERKOSTON TAPAAMINEN 14.5.2014 Tampereen ja keskustan kehittämisohjelma Tampereen kaupunkiseudun MAL-aiesopimus ja Asemakeskushanke Tampereen Asemakeskuksen suunnittelukilpailu Tullin alueen visiotyö

Lisätiedot

Jyväskylän kaupallinen palveluverkko 2030

Jyväskylän kaupallinen palveluverkko 2030 Jyväskylän kaupunki Kaupallinen palveluverkkoselvitys Jyväskylän kaupallinen palveluverkko 2030 Tiivistelmä, kesäkuu 2010 Selvityksen sisältö 1. Kaupan sijainnin ohjaus 2. Kaavoitustilanne ja yhdyskuntarakenne

Lisätiedot

Joukkoliikenne ja taloudelliset ohjauskeinot

Joukkoliikenne ja taloudelliset ohjauskeinot Joukkoliikenne ja taloudelliset ohjauskeinot Älykäs ja oikeudenmukainen autoilu -seminaari 15.10.2013 Suvi Rihtniemi, toimitusjohtaja Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä

Lisätiedot

Liikenteellinen arviointi

Liikenteellinen arviointi Uudenmaan kaupan palveluverkko Liikenteellinen arviointi Tiivistelmä 7.5.2012 Strafica Oy/Hannu Pesonen Liikennearvioinnin sisältö ja menetelmä Uudenmaan kaupan liikenteellinen arviointi on laadittu rinnan

Lisätiedot

Helsingin pysäköintipolitiikka Citylogistiikka-seminaari 24.3.2014

Helsingin pysäköintipolitiikka Citylogistiikka-seminaari 24.3.2014 Helsingin pysäköintipolitiikka Citylogistiikka-seminaari 24.3.2014 Kärkitoimenpiteet 1. Pysäköintipaikkojen monikäyttöisyys 2. Nykyisten laskentaohjeiden tarkistaminen 3. Asukaspysäköintijärjestelmän hinnoittelu

Lisätiedot

Östersundomin alueen pysäköinnin suunnitteluperiaatteet

Östersundomin alueen pysäköinnin suunnitteluperiaatteet Östersundomin alueen pysäköinnin suunnitteluperiaatteet Esipuhe Östersundomiin on rakentumassa uusi kaupunginosa noin 70 000 asukkaalle ja 30 000 työpaikalle. Alue rakentuu kolmen kaupungin Helsingin,

Lisätiedot

Täydennysrakentamisen tärkeys ja edistäminen Espoossa

Täydennysrakentamisen tärkeys ja edistäminen Espoossa Täydennysrakentamisen tärkeys ja edistäminen Espoossa Kehittämisjohtaja Olli Isotalo RAKLI: Täydennysrakentamiskäytäntöjen kehittäminen Finlandiatalo 5.3.2015 Espoo toteuttaa Helsingin seudun MAL-sopimusta

Lisätiedot

Hyvinkää - Tiivis paketti! Osallistaminen kestävän liikkumisen edistämisen kärkenä

Hyvinkää - Tiivis paketti! Osallistaminen kestävän liikkumisen edistämisen kärkenä Hyvinkää - Tiivis paketti! Osallistaminen kestävän liikkumisen edistämisen kärkenä Hyvinkään kaupunki 46 300 asukasta 90 % hyvinkääläisistä asuu alle 4,5 km keskustasta 52 % hyvinkääläisten matkoista on

Lisätiedot

TransSmart seminaari 11.11.2015 Toimitusjohtaja Suvi Rihtniemi

TransSmart seminaari 11.11.2015 Toimitusjohtaja Suvi Rihtniemi Palvelevan joukkoliikennejärjestelmän tarpeet digitaalisille palveluille ja reaaliaikaiselle informaatiolle TransSmart seminaari 11.11.2015 Toimitusjohtaja Suvi Rihtniemi HSL TransSmart yhteistyö Älykäs

Lisätiedot

Open Data Tampere Region Kickoff 20.2.2013 Avoimen datan käyttömahdollisuudet liikenteessä

Open Data Tampere Region Kickoff 20.2.2013 Avoimen datan käyttömahdollisuudet liikenteessä Open Data Tampere Region Kickoff 20.2.2013 Avoimen n käyttömahdollisuudet liikenteessä Liikenneinsinööri Mika Kulmala Tampereen kaupunki Tarvitaan uusia innovatiivisia ratkaisuja liikkumiseen ja liikenteeseen

Lisätiedot

Liikkumisen ohjaus kaupan alalla -esiselvityksen tuloksia

Liikkumisen ohjaus kaupan alalla -esiselvityksen tuloksia LISÄÄ KAUPPAMATKOJA PYÖRÄILLEN OVATKO PYÖRÄILIJÄT HYVIÄ ASIAKKAITA? Lähde: Cycle logistics Liikkumisen ohjaus kaupan alalla -esiselvityksen tuloksia Sara Lukkarinen, Suomi pyöräilee tietoisku 7.3.2014

Lisätiedot

Länsi-Uudenmaan liikennejärjestelmäsuunnitelma. 3.10.2013 Riitta Murto-Laitinen Erkki Vähätörmä

Länsi-Uudenmaan liikennejärjestelmäsuunnitelma. 3.10.2013 Riitta Murto-Laitinen Erkki Vähätörmä Länsi-Uudenmaan liikennejärjestelmäsuunnitelma 3.10.2013 Riitta Murto-Laitinen Erkki Vähätörmä Mikä on liikennejärjestelmäsuunnitelma ja miksi sitä tehdään? Liikennejärjestelmä sisältää liikenteen kokonaisuuden,

Lisätiedot

Toimisto- ja liiketilojen auto- ja pyöräpaikkojen laskentaperiaatteet asemakaavoituksessa. Raporttiluonnos, syyskuu 2015

Toimisto- ja liiketilojen auto- ja pyöräpaikkojen laskentaperiaatteet asemakaavoituksessa. Raporttiluonnos, syyskuu 2015 Toimisto- ja liiketilojen auto- ja pyöräpaikkojen laskentaperiaatteet asemakaavoituksessa Raporttiluonnos, syyskuu 2015 Työn kulusta Työ alkoi syksyllä 2014. TYÖN OHJAUSRYHMÄ Työ tehdään Helsingin, Espoon

Lisätiedot

kaupunkiseuduilla MAL verkoston pilottikauden päätöstilaisuus 24.11.2011 Liikenteen tutkimuskeskus Verne Tampereen teknillinen yliopisto

kaupunkiseuduilla MAL verkoston pilottikauden päätöstilaisuus 24.11.2011 Liikenteen tutkimuskeskus Verne Tampereen teknillinen yliopisto Liikkumistarpeet kaupunkiseuduilla MAL verkoston pilottikauden päätöstilaisuus 24.11.2011 Hanna Kalenoja Liikenteen tutkimuskeskus Verne Tampereen teknillinen yliopisto 1 Liikkumistarpeet yksilön näkökulmasta

Lisätiedot

MAAKUNTALÄHIÖN TÄYDENNYS- JA LISÄRAKENTAMISEN TALOUDELLISHALLINNOLLISET EDELLYTYKSET

MAAKUNTALÄHIÖN TÄYDENNYS- JA LISÄRAKENTAMISEN TALOUDELLISHALLINNOLLISET EDELLYTYKSET 1 MAAKUNTALÄHIÖN TÄYDENNYS- JA LISÄRAKENTAMISEN TALOUDELLISHALLINNOLLISET EDELLYTYKSET Eheyttämisen edellytykset (EHED) Oulun yliopisto, Arkkitehtuurin tiedekunta Tutkijatohtori Sari Hirvonen-Kantola sari.hirvonen-kantola@oulu.fi

Lisätiedot

Salon osayleiskaavan liikenneselvitys

Salon osayleiskaavan liikenneselvitys Salon osayleiskaavan liikenneselvitys Salon osayleiskaavan liikenneselvitys Pysäköintitutkimukset Kulkutapajakaumat Katuverkon jäsentäminen Pysäköinnin järjestelyt Liikennemäärät Isot kehityshankkeet (Itäinen

Lisätiedot

Helsingin kaupungin liikennelaitoksen sähköiset palvelut todellisuutta ja visioita

Helsingin kaupungin liikennelaitoksen sähköiset palvelut todellisuutta ja visioita Helsingin kaupungin liikennelaitoksen sähköiset palvelut todellisuutta ja visioita Sähköisten mobiilien infokanavien kehittäminen tähtäimenä matkustajien palvelu Kerkko Vanhanen, kehittämispäällikkö Jakelun

Lisätiedot

Viisas liikkuminen ja liikkumisen ohjaus? 24.9.2013 Sara Lukkarinen, Motiva Oy

Viisas liikkuminen ja liikkumisen ohjaus? 24.9.2013 Sara Lukkarinen, Motiva Oy Viisas liikkuminen ja liikkumisen ohjaus? 24.9.2013 Sara Lukkarinen, Motiva Oy Esityksen sisältö Lähtökohdat viisaan liikkumisen työlle Mitä on viisas liikkuminen ja liikkumisen ohjaus? Liikkumisen ohjauksen

Lisätiedot

NCC Plaza Business Park Kiinteistö ja sen yritysten verkottaminen. TYKELI Työpaikat kestävän liikkumisen edistäjinä

NCC Plaza Business Park Kiinteistö ja sen yritysten verkottaminen. TYKELI Työpaikat kestävän liikkumisen edistäjinä NCC Plaza Business Park Kiinteistö ja sen yritysten verkottaminen TYKELI Työpaikat kestävän liikkumisen edistäjinä Sisältö Pilotin aikataulu ja toimijat Pilotin tavoitteet ja kohderyhmä Pilotin sisältö

Lisätiedot

Sujuvia matkaketjuja, viisaita liikkumisvalintoja

Sujuvia matkaketjuja, viisaita liikkumisvalintoja Sujuvia matkaketjuja, viisaita liikkumisvalintoja Tulevaisuuden sähköinen kaupunkiliikenne seminaari 3.5.2012 Kerkko Vanhanen kehittämisryhmän päällikkö Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä HSL liikuttaa

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 30/2015 1 (9) Kaupunkisuunnittelulautakunta Lsp/5 08.12.2015

Helsingin kaupunki Esityslista 30/2015 1 (9) Kaupunkisuunnittelulautakunta Lsp/5 08.12.2015 Helsingin kaupunki Esityslista 30/2015 1 (9) 5 Asuintonttien pysäköintipaikkamäärien laskentaohjeet (a-asia) HEL 2015-010556 T 10 03 03 Päätösehdotus päättää hyväksyä liitteessä 1 esitetyt "Asuintonttien

Lisätiedot

Osakas A-osakkeet B-osakkeet

Osakas A-osakkeet B-osakkeet 1 (5) LISÄSOPIMUS 28.2.2013 PÄIVÄTTYYN TAPIOLAN KESKUSPYSÄKÖINTI OY:N OSAKASSOPIMUKSEEN A-lisäosakkeet / VSS-tila 1. OSAPUOLET Osakas A-osakkeet B-osakkeet Finprop Tapiola Oy (Y-tunnus: 1749679-4) 460

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 100. Valtuusto 08.06.2015 Sivu 2 / 2

Espoon kaupunki Pöytäkirja 100. Valtuusto 08.06.2015 Sivu 2 / 2 Valtuusto 08.06.2015 Sivu 1 / 1 4906/11.00.01/2014 Kaupunginhallitus 178 11.5.2015 100 Valtuustoaloite vähäpäästöisten autojen edistämisohjelman toteuttamisesta pääkaupunkiseudulla Valmistelijat / lisätiedot:

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 11. Valtuusto 26.01.2015 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 11. Valtuusto 26.01.2015 Sivu 1 / 1 Valtuusto 26.01.2015 Sivu 1 / 1 5119/02.05.06/2014 Kaupunginhallitus 347 15.12.2014 11 Kaupungin omavelkaisen takauksen myöntäminen Kiinteistö Oy Espoon Suviniityn pysäköinnin lainalle Valmistelijat /

Lisätiedot

PYSÄKÖINTINORMISELVITYS JA EHDOTUS / KESKUSTAN OSAYLEISKAAVAN TARKISTUS

PYSÄKÖINTINORMISELVITYS JA EHDOTUS / KESKUSTAN OSAYLEISKAAVAN TARKISTUS Keskustan osayleiskaava 2030 1 (28) PYSÄKÖINTINORMISELVITYS JA EHDOTUS / KESKUSTAN OSAYLEISKAAVAN TARKISTUS LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITE Yleissuunnittelu Suomen kaupungeissa keskustellaan tällä hetkellä vilkkaasti

Lisätiedot

Täydennysrakentaminen ja taloyhtiön talous

Täydennysrakentaminen ja taloyhtiön talous Tammelan täydennysrakentamisen pilottiprojektin aloitusseminaari 18.4.2011 Täydennysrakentaminen ja taloyhtiön talous 18.4.2011 Antti Kurvinen Tampereen teknillinen yliopisto Rakennustekniikan laitos Rakennustuotanto

Lisätiedot

Kalenoja, Hanna. Kansi: suunnittelu Roihu Creative Oy, valokuva Petri Kovalainen

Kalenoja, Hanna. Kansi: suunnittelu Roihu Creative Oy, valokuva Petri Kovalainen Kalenoja, Hanna. Tampereen keskustan pysäköintitutkimus / Hanna Kalenoja. - Tampere: Tampereen teknillinen yliopisto, Tampereen kaupunki, Tampereen Pysäköintitalo Oy, Tiehallinto, 2003. - 32 s.- ISBN 952-15-1093-5

Lisätiedot

Ote 29.1.2014 allekirjoitetusta Keski-Pasilan keskuksen toteutussopimuksesta.

Ote 29.1.2014 allekirjoitetusta Keski-Pasilan keskuksen toteutussopimuksesta. Ote 29.1.2014 allekirjoitetusta Keski-Pasilan keskuksen toteutussopimuksesta. Käytetyt termit: Hankintayksikkö = Helsingin kaupunki ja Suomen valtio/senaatti-kiinteistöt Yritys = YIT Rakennus Oy 4.2.10

Lisätiedot

Pyöräilyä ja kävelyä kaavoihin kangistumatta

Pyöräilyä ja kävelyä kaavoihin kangistumatta Pyöräilyä ja kävelyä kaavoihin kangistumatta 8.12.2010, Oulu Bussiyhteyksiin perustuva joukkoliikenne -seminaari Pasi Metsäpuro Tampereen teknillinen yliopisto Tiedonhallinnan ja logistiikan laitos Liikennesuunnittelun

Lisätiedot

Itä-Suomen liikennestrategia. Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä

Itä-Suomen liikennestrategia. Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä Itä-Suomen liikennestrategia Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä Ihmisten liikkuminen -näkökulma 1 Strategia on kaikkien toimijoiden yhteinen

Lisätiedot

Täydennysrakentamisen tärkeys ja edistäminen Vantaalla. Täydennysrakentamiskäytäntöjen kehittäminen -klinikan tulosseminaari 5.3.

Täydennysrakentamisen tärkeys ja edistäminen Vantaalla. Täydennysrakentamiskäytäntöjen kehittäminen -klinikan tulosseminaari 5.3. Täydennysrakentamisen tärkeys ja edistäminen Vantaalla Täydennysrakentamiskäytäntöjen kehittäminen -klinikan tulosseminaari 5.3.2015 Täydennysrakentamistarpeen tausta Vantaalla 2010: 51 063 aluerakentamisen

Lisätiedot

LIIKKUMISEN OHJAUS 28.9.2012

LIIKKUMISEN OHJAUS 28.9.2012 LIIKKUMISEN OHJAUS 28.9.2012 Liikkumisen ohjaus Tällä kalvosarjalla kuvataan liikkumisen ohjauksen vaikutusta liikenneturvallisuuteen sekä erilaisia liikkumisen ohjauksen keinoja. Liikkumisen ohjaus ja

Lisätiedot

Outlet-kylän liikenneselvitys

Outlet-kylän liikenneselvitys SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA HUMPPILAN KUNTA Outlet-kylän FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 15.1.2014 P22086 1 (5) Miettinen Tuomas 15.1.2014 Sisällysluettelo 1 Kaava-alueen sijainti... 2 2 Lähtökohdat... 2

Lisätiedot

Rakennesuunnitelma 2040

Rakennesuunnitelma 2040 Rakennesuunnitelma 2040 Seutuhallituksen työpaja 28.5.2014 TYÖ- SUUNNITELMA TAVOIT- TEET VAIHTO- EHDOT LINJA- RATKAISU LUONNOS EHDOTUS Linjaratkaisu, sh. 23.4.2014 Linjaratkaisuehdotus perustuu tarkasteluun,

Lisätiedot

Liikenne- ja viestintäministeriön toimet kestävän liikenteen edistämiseksi

Liikenne- ja viestintäministeriön toimet kestävän liikenteen edistämiseksi Liikenne- ja viestintäministeriön toimet kestävän liikenteen edistämiseksi Saara Jääskeläinen, liikenne- ja viestintäministeriö Kestävän liikkumisen korttelit ja kiinteistöt työpaja 6.11.2009 Miksi toimia

Lisätiedot

MUISTIO J. Rinta-Piirto 4.6.2008 Seinäjoen Itikanmäki Liikenne-ennuste ja arvioita toimivuuksista Lähtökohtia Seinäjoen Itikanmäen alueelle on suunnitteilla uutta maankäyttöä. Tavoitteena on muuttaa joen

Lisätiedot

MUISTIO 1 (3) 28.2.2007 MAANTIEN MUUTTAMINEN KADUKSI. 1. Asemakaavan laatimisessa huomioitavaa

MUISTIO 1 (3) 28.2.2007 MAANTIEN MUUTTAMINEN KADUKSI. 1. Asemakaavan laatimisessa huomioitavaa MUISTIO 1 (3) MAANTIEN MUUTTAMINEN KADUKSI 1. Asemakaavan laatimisessa huomioitavaa Valta-, kanta- ja seututeitä sekä niitä yhdistäviä ja niiden jatkeena olevia teitä varten, jotka palvelevat pääasiassa

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Lsp/1 1 a KAUPUNKISUUNNITTELULAUTAKUNTA 22.10.2009

HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Lsp/1 1 a KAUPUNKISUUNNITTELULAUTAKUNTA 22.10.2009 HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Lsp/1 1 a 1 PYSÄKÖINTITAKSOJEN SEKÄ ASUKASPYSÄKÖINTITUNNUKSEN LUNASTUSHINNAN TARKISTAMINEN Kslk 2009-1325 hankenro 0902 EHDOTUS Kaupunkisuunnittelulautakunta päättänee esittää

Lisätiedot

EKOLOGISEN ASUMISEN EDISTÄMINEN KAUPUNKISUUNNITTELUN KEINOIN

EKOLOGISEN ASUMISEN EDISTÄMINEN KAUPUNKISUUNNITTELUN KEINOIN EKOLOGISEN ASUMISEN EDISTÄMINEN KAUPUNKISUUNNITTELUN KEINOIN aluerakenne liikenneratkaisut rakennusten ekologia käytön ekologia AUTOTIHEYS (henkilöautoja / 1000 asukasta) 550 220 JÄTKÄSAARI ASUKKAITA >

Lisätiedot

NAANTALIN KAUPUNKI YMPÄRISTÖVIRASTO NAANTALIN KYLPYLÄN ASEMAKAAVOITUKSEEN LIITTYVÄ PYSÄKÖINTISELVITYS

NAANTALIN KAUPUNKI YMPÄRISTÖVIRASTO NAANTALIN KYLPYLÄN ASEMAKAAVOITUKSEEN LIITTYVÄ PYSÄKÖINTISELVITYS NAANTALIN KAUPUNKI YMPÄRISTÖVIRASTO NAANTALIN KYLPYLÄN ASEMAKAAVOITUKSEEN LIITTYVÄ PYSÄKÖINTISELVITYS Toukokuu 2008 NAANTALIN KAUPUNKI YMPÄRISTÖVIRASTO 1 (5) NAANTALIN KYLPYLÄN ASEMAKAAVOITUKSEEN LIITTYVÄ

Lisätiedot

PYSÄKÖINNIN MOBIILI-MAKSUJÄRJESTELMÄ

PYSÄKÖINNIN MOBIILI-MAKSUJÄRJESTELMÄ KOHTEEN KUVAUS 1 (5) PYSÄKÖINNIN MOBIILI-MAKSUJÄRJESTELMÄ LIITE 1: Hankinnan kohteen kuvaus Johdanto Pysäköinnin maksaminen palveluun rekisteröityneille asiakkaille matkapuhelimella on ollut mahdollista

Lisätiedot

Helsingin liikkumisen kehittämisohjelma

Helsingin liikkumisen kehittämisohjelma Helsingin liikkumisen kehittämisohjelma RIL Liikennesuunnittelun kehittyminen Helsingissä 25.9.2014 00.0.2008 Esitelmän pitäjän nimi Liikennejärjestelmällä on ensisijassa palvelutehtävä Kyse on ennen kaikkea

Lisätiedot

Liikkumisen ohjauksen integrointi liikennejärjestelmätyöhön

Liikkumisen ohjauksen integrointi liikennejärjestelmätyöhön Liikkumisen ohjauksen integrointi liikennejärjestelmätyöhön Anders Jansson, Tytti Viinikainen, Tapani Touru (HSL) LIVE-verkostotilaisuus 19.11.2013 Liikkumisen ohjaus osana liikennepolitiikkaa Liikkumisen

Lisätiedot

Rautateiden henkilöliikennepaikat esteettömiksi Pysäkkien palvelutasoa kehitetään

Rautateiden henkilöliikennepaikat esteettömiksi Pysäkkien palvelutasoa kehitetään Rautateiden henkilöliikennepaikat esteettömiksi Pysäkkien palvelutasoa kehitetään Arja Aalto 3.6.2015 Liikennevirasto vastaa Suomen teistä, rautateistä ja vesiväylistä sekä liikennejärjestelmän kokonaisvaltaisesta

Lisätiedot

HELSINKI HIGH-RISE SUUNNITTELUOHJELMA. Arkkitehtuuri- ja toteutuskilpailu. (Beta) www.helsinkihighrise.fi

HELSINKI HIGH-RISE SUUNNITTELUOHJELMA. Arkkitehtuuri- ja toteutuskilpailu. (Beta) www.helsinkihighrise.fi 1 HELSINKI HIGH-RISE Arkkitehtuuri- ja toteutuskilpailu www.helsinkihighrise.fi (Beta) SUUNNITTELUOHJELMA 2 SUUNNITTELUOHJELMA Luonnos 1.12.2014 Suunnitteluvaatimukset ja -ohjeet Suunnitelmalle on alla

Lisätiedot

Jyväskylän seudun liikennetutkimus. Jyväskylän seudun liikennetutkimus

Jyväskylän seudun liikennetutkimus. Jyväskylän seudun liikennetutkimus Jyväskylän seudun Jyväskylän seudun A Henkilöhaastattelut noin 7 200 asukkaan otanta yli 14-vuotiaat Jyväskylän seudulla asuvat matkapäiväkirjatutkimus, jolla selvitetään asukkaiden liikkumistottumuksia

Lisätiedot

Liikenteen sosiaaliset innovaatiot. Sara Lukkarinen, Motiva Oy 11.12.2014

Liikenteen sosiaaliset innovaatiot. Sara Lukkarinen, Motiva Oy 11.12.2014 Kuva: eltis.org Liikenteen sosiaaliset innovaatiot Sara Lukkarinen, Motiva Oy 11.12.2014 VIISAS LIIKKUMINEN Ympäristöä säästävä + turvallinen + sujuva + terveellinen + taloudellinen = VIISAS LIIKKUMINEN

Lisätiedot

Alustavia havaintoja seudun liikkumisvyöhykkeistä

Alustavia havaintoja seudun liikkumisvyöhykkeistä Seutufoorumi 9.6.2011, Pauli Korkiakoski Alustavia havaintoja seudun liikkumisvyöhykkeistä ja yhdyskuntarakenteesta Kaakon suunta -hanke Mistä vyöhyketarkastelussa on kyse? Suomen ympäristökeskuksen (SYKE)

Lisätiedot

Tampereenseudun asuinalueet vähähiilisiksi TARMO+ -hanke

Tampereenseudun asuinalueet vähähiilisiksi TARMO+ -hanke Hankeaika 03/2015-12/2017 Suunnitelmallinen energiatehokkuuteen tähtäävä kiinteistönpito ja korjaaminen taloyhtiöissä Yhteiskorjaaminen Täydennysrakentaminen kohderyhmänä asunto-osakeyhtiöt, Tampereen

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN SELOSTUS Vehkoja, asemakaavan muutos

ASEMAKAAVAN SELOSTUS Vehkoja, asemakaavan muutos ASEMAKAAVAN SELOSTUS Vehkoja, asemakaavan muutos Hyvinkään kaupungin 12. kaupunginosan asemakaavan muutos korttelissa 1127. 12:020 HYVINKÄÄN KAUPUNKI TEKNIIKKA JA YMPÄRISTÖ KAAVOITUS 13.3.2015 Asemakaavan

Lisätiedot

Muuttuva vähittäiskauppa yhdyskuntarakenteessa. Antti Rehunen Urban Zone 2 -loppuseminaari 13.6.2014

Muuttuva vähittäiskauppa yhdyskuntarakenteessa. Antti Rehunen Urban Zone 2 -loppuseminaari 13.6.2014 Muuttuva vähittäiskauppa yhdyskuntarakenteessa Antti Rehunen Urban Zone 2 -loppuseminaari 13.6.2014 Näkökulmia vähittäiskauppaan ja yhdyskuntarakenteen vyöhykkeisiin 1 Vähittäiskaupan toimipaikkojen sijoittuminen

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO LIIKENNESUUNNITTELUOSASTO Helsinkiläisten liikkumistottumukset 2013. Taloustutkimus Oy.

HELSINGIN KAUPUNKI KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO LIIKENNESUUNNITTELUOSASTO Helsinkiläisten liikkumistottumukset 2013. Taloustutkimus Oy. HELSINGIN KAUPUNKI KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO LIIKENNESUUNNITTELUOSASTO Helsinkiläisten liikkumistottumukset 0 Taloustutkimus Oy Marraskuu 0 Tuomo Turja 9..0 Pauliina Aho SISÄLLYSLUETTELO. JOHDANTO....

Lisätiedot

Jalankulun reunavyöhyke

Jalankulun reunavyöhyke LiikkumistottumuksetToimintojen sijoittuminen Alakeskukset Joukkoliikennevyöhyke Vyöhykeanalyysi Jalankulkuvyöhyke Matkatuotokset Jalankulun reunavyöhyke Työssäkäyntialu Liikkumisprofiilit Autovyöhyke

Lisätiedot

KIVISTÖN KAUPUNKIKESKUS, LIIKENNE 9.10.2014

KIVISTÖN KAUPUNKIKESKUS, LIIKENNE 9.10.2014 KIVISTÖN KAUPUNKIKESKUS, LIIKENNE 9.10.2014 LIIKENNE-ENNUSTEET ja LIIKENTEEN TOIMIVUUSTARKASTELUT Kivistön kaupunkikeskuksen suunnittelun yhteydessä on laadittu HSL:n tuoreimpia liikennemalleja hyödyntäen

Lisätiedot

haasteet ja ratkaisut

haasteet ja ratkaisut Täydennysrakentamisen haasteet ja ratkaisut pääkaupunkiseudulla MAL-verkoston seminaari Mari Siivola yleiskaavapäällikkö Strateginen valinta kehittää nykyistä kaupunkia Olemassa oleva kehittyy uudisrakentamisen

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun työmatkavirtojen analyysi ja visualisointi HSY paikkatietoseminaari 14.3.2013

Pääkaupunkiseudun työmatkavirtojen analyysi ja visualisointi HSY paikkatietoseminaari 14.3.2013 Pääkaupunkiseudun työmatkavirtojen analyysi ja visualisointi HSY paikkatietoseminaari 14.3.2013 Kimmo Nurmio Suomen ympäristökeskus Rakennetun ympäristön yksikkö Työmatka-analyysit Useita käyttötarkoituksia:

Lisätiedot

Innovatiivisen liikennejärjestelmän. tiekartta. Satu Innamaa, Elina Aittoniemi, Hanna Askola ja Risto Kulmala INTRANS-ohjelma, VTT

Innovatiivisen liikennejärjestelmän. tiekartta. Satu Innamaa, Elina Aittoniemi, Hanna Askola ja Risto Kulmala INTRANS-ohjelma, VTT Innovatiivisen liikennejärjestelmän operoinnin tiekartta Satu Innamaa, Elina Aittoniemi, Hanna Askola ja Risto Kulmala INTRANS-ohjelma, VTT 2 Tausta INTRANS-ohjelmalla tuetaan alan yhteisiä ponnisteluja

Lisätiedot

CASE RUUHKAMAKSUT. Kaisa Leena Välipirtti. Paremman sääntelyn päivä 25.11.2010

CASE RUUHKAMAKSUT. Kaisa Leena Välipirtti. Paremman sääntelyn päivä 25.11.2010 CASE RUUHKAMAKSUT Kaisa Leena Välipirtti Paremman sääntelyn päivä 25.11.2010 Tienkäyttömaksuista Käyttäjäperusteisista liikenteen hinnoittelumalleista ja älykkäistä tiemaksujärjestelmistä maininta hallitusohjelmassa

Lisätiedot

Miten vähäpäästöiseen liikkumiseen voidaan kannustaa?

Miten vähäpäästöiseen liikkumiseen voidaan kannustaa? Miten vähäpäästöiseen liikkumiseen voidaan kannustaa? Saara Jääskeläinen, liikenne- ja viestintäministeriö Jyväskylän Liikenne ja ilmasto seminaari 22.9.2009 Kuinka liikenteen kysyntään / kulkumuotojakaumiin

Lisätiedot

LAUSUNTO LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖLLE KOSKIEN OIKEUDENMUKAISTA JA ÄLYKÄSTÄ LIIKENNETTÄ SELVITTÄNEEN TYÖRYHMÄN LOPPURAPORTTIA

LAUSUNTO LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖLLE KOSKIEN OIKEUDENMUKAISTA JA ÄLYKÄSTÄ LIIKENNETTÄ SELVITTÄNEEN TYÖRYHMÄN LOPPURAPORTTIA Hallitus 78 15.04.2014 LAUSUNTO LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖLLE KOSKIEN OIKEUDENMUKAISTA JA ÄLYKÄSTÄ LIIKENNETTÄ SELVITTÄNEEN TYÖRYHMÄN LOPPURAPORTTIA 201/00.02.020/2012 Hallitus 78 Esittelijä Toimitusjohtaja

Lisätiedot

PYSÄKÖINNIN LIPPUAUTOMAATTI- JÄRJESTELMÄ

PYSÄKÖINNIN LIPPUAUTOMAATTI- JÄRJESTELMÄ PALVELUN KUVAUS 1 (6) PYSÄKÖINNIN LIPPUAUTOMAATTI- JÄRJESTELMÄ Palvelun kuvaus Johdanto Taustaa Helsingin Kaupunki on hankkinut katualueilla olevat pysäköintiautomaatit vuosina 1990 2014. Automaateilla

Lisätiedot

Arjen matkapäätökset - Mitä liikennetutkimukset kertovat matkoihin liittyvistä valinnoista?

Arjen matkapäätökset - Mitä liikennetutkimukset kertovat matkoihin liittyvistä valinnoista? Arjen matkapäätökset - Mitä liikennetutkimukset kertovat matkoihin liittyvistä valinnoista? LIVE-tilaisuus 20.5.2014 Hanna Kalenoja Tutkimuspäällikkö Tampereen teknillinen yliopisto, Liikenteen tutkimuskeskus

Lisätiedot

Esa Mettälä, valvontapäällikkö / 5.11.2015

Esa Mettälä, valvontapäällikkö / 5.11.2015 Esa Mettälä, valvontapäällikkö / 5.11.2015 Valvonta on oleellinen osa toimivaa liikennejärjestelmää Valvonnan tarkoitus ja tavoite on osaltaan edistää turvallista ja sujuvaa liikennettä kaduilla. Yhteiset

Lisätiedot

Sujuvaa pysäköintiä Helsingissä

Sujuvaa pysäköintiä Helsingissä Sujuvaa pysäköintiä Helsingissä Tässä oppaassa kerrotaan, missä ja miten Helsingissä voi pysäköidä, kuka päättää pysäköintipaikoista, miksi pysäköintiä valvotaan ja mistä pysäköintilupia saa. Yhteisten

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN SELOSTUS BG Liikekiinteistöt Oy, asemakaavan muutos

ASEMAKAAVAN SELOSTUS BG Liikekiinteistöt Oy, asemakaavan muutos ASEMAKAAVAN SELOSTUS BG Liikekiinteistöt Oy, asemakaavan muutos Hyvinkään kaupungin 51. kaupunginosan korttelin 5003 tonttia 5 koskeva asemakaavan muutos HYVINKÄÄN KAUPUNKI TEKNIIKKA JA YMPÄRISTÖ KAAVOITUS

Lisätiedot

Kasvusopimus / MAL-työpaja viisikkokaupungeille. Liikenteen kysymyksiä, Joensuu. Ari Varonen 23.11.2012

Kasvusopimus / MAL-työpaja viisikkokaupungeille. Liikenteen kysymyksiä, Joensuu. Ari Varonen 23.11.2012 Kasvusopimus / MAL-työpaja viisikkokaupungeille Liikenteen kysymyksiä, Joensuu Ari Varonen 23.11.2012 Joensuun seutu Joensuun seudun ljs valmistui v. 2007, jonka perusteella on tehty aiesopimus vuosille

Lisätiedot