Yksikön toimintasuunnitelma. Varhaiskasvatusyksikkö Eira-Haukka

Transkriptio

1 Yksikön toimintasuunnitelma Varhaiskasvatusyksikkö Eira-Haukka

2 Oppiva yhteisö toimintakulttuurin ytimenä OPITAAN: Lapset ja aikuiset oppii yhdessä positiivisessa vuorovaikutuksessa, jossa huomataan lapsen hyvä. Aikuinen on herkkänä lasten aloittelille, on läsnäoleva ja tarttuu lasten kiinnostuksen kohteisiin niitä tukien ja laajentaen KOKEILLAAN Tartutaan lasten kiinnostuksen kohteisiin ja tehdään kokeiluja. Aina ei tarvitse onnistua ja aina on uusi mahdollisuus Ei haittaa, elämä jatkuu!

3 Oppiva yhteisö toimintakulttuurin ytimenä OLLAAN AMMATTILAISIA: Ammatillisuus on meille sitä, että vastaantuleviin haasteisiin tartutaan niin lasten kuin työyhteisössäkin yhdessä ratkaisua etsien ja vahvuuksia hyödyntäen. Uuden oppiminen pohjautuu jokaisen omiin vahvuuksiin. Tätä korostamme niin työntekijöiden ammatillisessa kasvussa kuin lasten kanssa uusia taitoja opetellessa. Kehittämishankkeena on yhteisen rakenteen löytäminen ammatillisen hiljaisen tiedon jakamiseen ja uuden oppimiseen toisen työstä esim. vierailut toisissa ryhmissä.

4 Leikkiin ja vuorovaikutukseen kannustava yhteisö Leikki mahdollistaa uuden oppimista. Mielikuvitusta rikastava aikuinen on läsnä, havainnoi, osallistuu lasten leikkeihin sekä virittää ohjaten toimintaa leikin kautta. Havainnoimalla saamme tietoa lasten keskinäisestä vuorovaikutuksesta, heidän kiinnostuksen kohteista ja ilmiöistä, joilla voimme luoda elementtejä varhaiskasvatuksellisiin sisältöihin. Aikuinen tukee ja ohjaa lasten leikkejä leikissä mukana olemalla ja tilannetta lukien; tarvittaessa aktiivisemmin, toisinaan jättäen tilaa lasten keskinäiseen toimivaan vuorovaikutukseen.

5 Aikuisella on vastuu lasten tasavertaisista vuorovaikutussuhteista. Leikissä harjoitellaan toisen huomioivaa ja kunnioittavaa vuorovaikutusta (myötätunto, empatia). Lasten leikeissä mukana oleva aikuinen auttaa kaikkia lapsia pääsemään mukaan ja varmistaa kaikille leikkikaverin. Ryhmissä laaditaan lasten kanssa yhteiset säännöt toisten kanssa toimimiselle, johon kaikki lapset ja aikuiset sitoutuvat. Ryhmissä esillä tunnekuvia, joista käydään lasten kanssa keskustelua. Esim. yhteisissä kokoontumisissa pohditaan, millä mielellä lapsi tuli päiväkotiin. Tunteista keskustellaan päivittäin ja aikuinen sanoittaa lasten tunnetiloja päivän eri tilanteissa.

6 Meillä varataan leikkiin riittävästi aikaa ja tilaa päivässä. Pitkäkestoista leikkiä ja sitoutumista leikkiin tuetaan pienemmissä ryhmissä toimimalla sekä mm. kuvin ja leikkitauluin. Leikkiympäristöä muokataan lasten kiinnostuksen kohteiden mukaan, tarvittaessa leikit voi jättää kesken ja jatkaa myöhemmin.

7 Osallisuus, yhdenvertaisuus ja tasaarvo Kaikki olemme erilaisia ja harjoittelemme yhdessä toimimista ja toisista huolehtimista. Pienryhmissä toimiminen mahdollistaa kaikkien lasten osallisuuden. Osallisuus ei ole pelkästään valintojen tekemistä vaan yhteisöön kuulumista ja sen harjoittelua. Aikuisen vastuulla on huolehtia, että lasten toiveet ja tarpeet tulee kuulluksi ja huomioiduksi ryhmässä. Pidämme lastenkokouksia, jossa tehdään yhteisiä päätöksiä sekä harjoittelemme valintojen tekemistä. Käytämme jokaisessa ryhmässä myös kuvatukea arjen strukturoinnissa ja keskusteluissa. Syksyn tärkein tavoite on, että lapsista muodostuu ryhmä, jossa tunnetaan yhteenkuuluvuuden tunnetta. Ja jokainen lapsi tuntee olevansa merkityksellinen ja tärkeä ryhmän jäsen. Tämän vahvistamiseksi, ryhmissä keksitty yhdessä lasten kanssa ryhmän tai pienryhmien nimiä.

8 Aikuisten toiminta omassa työyhteisössä on esimerkki lasten välisissä vuorovaikutuksessa. Olemme kaikki tasaarvoisia ja tärkeitä työyhteisön jäsenenä. Kohtelemme toisiamme arvostaen, puhumme toisillemme ystävällisesti ja kunnioitettavasti.

9 Kulttuurinen moninaisuus ja kielitietoisuus Toimiminen pienryhmissä luo lapselle paremman mahdollisuuden kuulluksi tulemiselle ja itseilmaisun kokemuksille. Pienryhmäjaon ovat ryhmät itse saaneet miettiä lapsia havainnoimalla ja lasten varhaiskasvatussuunnitelmien kautta sopivaksi ryhmälle. Pienryhmäjako perusteita ovat; ikä, mielenkiinnon kohteet, ryhmässä esiintyvien ilmiöiden mukaan tai lasten, jotka hyötyvät erityisesti pienemmästä vertaisryhmästä Lapsen päivä on varhaiskasvatuksellinen kokonaisuus, jossa toimitaan koko päivän ajan pienemissä ryhmissä siirtymissä, perushoitotilanteissa, ulkotoiminnassa ja leikeissä

10 Päivittäinen rakenne vahvistaa kielitietoisuutta saduilla, loruilla, lauluilla sekä lasten esittämillä kysymyksillä Ryhmän yhteinen päivittäinen kokoontuminen antaa mahdollisuuden mielipiteen jakamiseen ja ilmaisun harjoitteluun. Aikuisen toimii esimerkkinä: Olemme avoimia ja kiinnostuneita muista kulttuureista ja koemme erilaisuuden rikkautena ja mahdollisuutena uuden oppimiseen.

11 Huomioimme lasten kotikielet esim. eteisessä tervehdykset eri kielillä, ryhmissä erikielistä kirjallisuutta esillä. Jokaisessa ryhmässä on kuvin tuettu oppimisympäristö

12 Hyvinvointi, turvallisuus ja kestävä elämäntapa Selkeä, samana toistuva päivän kulku ja tutut rutiinit luovat lapselle turvallisuuden tunnetta, jonka varassa muu toiminta mahdollistuu. Päiväjärjestys on lapsille kuvitettu. Hyvinvointi on aktiivisen toiminnan ja levon tasapainottelua: Aikuinen mahdollistaa päivittäin sekä hengästyttävän liikunnan että riittävän levon. Vauhdikkaampi liikunta mahdollistuu pihaleikeissä, lähipuistoissa sekä ryhmien käytössä olevilla liikuntasalivuoroilla sekä Snellmannin ala-asteella sekä Agricolan kirkolla.

13 Oppimisympäristössä esim. yksiköiden sisällä huomioidaan tilan käyttö. Osa lapsista ulkoilee pihalla ja osa on pienemissä ryhmissä sisällä, jolloin tilat ovat kaikki käytössä. Oppimisympäristönä käytetään lähiympäristön mahdollisuuksia tilan käyttöön muualla kuin päiväkodissa. Kirjastot, Sinebrychoffin taidemuseo, puistot ja meren ranta ovat hyviä oppimisen, ihmettelyn ja tutkimisen paikkoja Kestävän kehityksen mallia meillä toteutetaan; otetaan sen verran kuin syödään, lajitellaan roskia ja harjoitellaan materiaalien ja lelujen kestävää käyttöä

14 Oppimisen alueet Oppimisen eri alueet: Kielten rikas maailma, Ilmaisun monet muodot, Minä ja meidän yhteisömme, Tutkin ja toimin ympäristössäni, Kasvan, liikun ja kehityn elävät eheytettynä arjen erilaisissa tilanteissa esim. projekteissa, leikeissä ja aikuisen ohjaamassa toiminnassa. Projektit alkavat lasten mielenkiinnon kohteista, jolloin lähdemme työskentelemään aihetta erilaisin keinoin; tutkimalla, taiteilemalla, liikkumalla ja oppimalla. Projektit etenevät omalla painollaan ja lapset tuottavat projektiin mahdollisesti uusia teemoja. Projektin lopputulos voi olla ihan jotain muuta, mitä luultiin, mutta tärkeintä onkin ollut se matka, jota lapset ja aikuiset ovat projektissa kokeneet.

15 Meillä jokainen ryhmä suunnittelee pedagogisen toiminnan sisällöt ja menetelmät lasten tarpeiden, kiinnostuksen kohteiden mukaan sekä herkkyyskaudet huomioiden. Nämä asiat tulevat esiin lapsen varhaiskasvatuskeskusteluissa ja ne ohjaavat ryhmän toimintaa, joka näkyy toiminnan suunnitelmassa. Ryhmän toiminnan suunnitelma on esillä joka ryhmässä. Tärkeimpänä oppimisen alueena koemme Minä ja meidän yhteisömme. Tavoitteena on harjoitella yhdessä toimimisen taitoja ja taata jokaiselle lapselle ja aikuiselle turvallinen paikka ryhmässä ja kokemus ryhmään kuulumisesta.

16 Ryhmässä toimimisen taitoja harjoitellaan ja vahvistetaan pienryhmätoiminnalla

17 Toiminnan arviointi ja kehittäminen TOIMINNAN ARVIOINTI Tammikuussa arvioimme toimintaamme sekä lasten varhaiskasvatussuunnitelmien mukaisia toiminnan tavoitteita tiimeissä LAPSEN VARHASIKASVATUSSUUNNITELMAN ARVIOINTI Ryhmän toiminnan arviointia tehdään tammi- helmikuussa Huoltajien kanssa arvioimme lapsen varhaiskasvatussuunnitelman mukaisia toiminnan tavoitteita toukokuussa Tarvittaessa rakenteellisia arvioita tehdään useammin.

18 TOIMINTASUUNNITELMAN ARVIOINTI Toukokuussa arvioimme yksikkömme toimintasuunnitelmaa Toimintakauden aikana esimies käy sekä tiimin että työntekijän kehityskeskustelut, jossa työntekijä itsearvio oman työn tavoitteellisuutta osaamiskartoitusta apuna käyttäen

19 Yhteistyö ja viestintä Vanhempien kanssa käydään keskustelua koko toimintakauden ajan päivittäiset kohtaamiset, lapsen vasu- ja aloituskeskusteluissa, lisäksi viestintää tuetaan säännöllisellä sähköposti tiedotuksella Vanhempainillassa huoltajat keskustelevat ja kirjaavat mitä he pitävät tärkeänä varhaiskasvatuksessa esille nousseet asiat näkyvät ryhmän toiminnan suunnitelmassa Molemmissa toimipisteissä toimii aktiivinen vanhempain toimikunta, jonka kautta vanhemmilla on mahdollisuus vaikuttaa yksikön toimintaan. Vuosittain järjestetään yhteisiä tapahtumia ja toimikunta mahdollistaa lapsille retkiä ja kulttuurielämyksiä

20 Lähikoulut, päiväkodit ja neuvolat, kaupungin museot ja seurakunta sekä alueen kiertävä eritysopettaja ja S2- opettaja ovat yhteistyökumppaneitamme (säännöllisenä rakenteellista yhteistyötä mm. jumppasalina kirkon ja koulun sali, Sinerbykoffin taidemuseo)

21 Lapsen varhaiskasvatuksessa aloittaminen 1. Huoltajat hakevat varhaiskasvatuspaikkaa lapselleen, jolloin yksikön johtaja ottaa yhteyttä perheeseen ja keskustelee päiväkodin aloituskäytännöistä 2. Huoltajan saadessa päivähoitopäätöksen, hän voi ottaa yhteyttä ryhmään ja sopia tutustumisjaksosta ja aloituskeskustelusta ryhmän aikuisten kanssa 3. Aloituskeskustelu, jossa sovitaan tutustumisjaksosta (n.1-2vko)

22 4. Tutustumisjaksolla lapsi harjoittelee pienen askelin (lyhyestä hetkestä koko päivään) ryhmän arkea ja tutustuu ryhmän lapsiin sekä aikuisiin (turvallinen kiinnittyminen helpottaa varhaiskasvatuksen aloittamista) Lapsen siirtyessä toiseen ryhmään lapsi käy vierailukäynneillä tutustumassa uuteen ryhmään. Lisäksi ryhmän aikuiset pitävät tiedonsiirtopalaverin.

23 Lapsen varhaiskasvatuksessa aloittaminen VASU-KESKUSTELU: Ryhmän opettaja sopii ja käy vasukeskustelut vanhempien kanssa syyslokakuussa. Koko tiimi valmistautuu vasu keskusteluun yhdessä tiimipalaverissa, jakamalla havaintoja lapsesta. Keskustelussa yhdessä henkilökunnan ja vanhempien mietitään; Mitkä ovat lapsen vahvuuksia, mistä lapsi nauttii päiväkodissa ja miten toimii ryhmän jäsenenä, millaisilla pedagogisilla ratkaisuilla lasta tuetaan ryhmässä, Minkälaiset toiminnan tavoitteet tukevat lapset kasvua, kehitystä ja oppimista

24 Keskustelua varten lasten kanssa jutellaan hänen päiväkotipäivästään ja lapsen töitä, valokuvia yms. pedagogista dokumentointia varataan keskusteluun vanhemmille näytettäväksi ja yhteisen keskustelun pohjaksi. Vanhemmille annetaan ennen keskustelua kotiin täytettäväksi kaupungin lapsen vasu lomake sekä tällainen minä olen lomake, joka ohjeistetaan täyttämään kotona yhdessä lapsen kanssa. Lapsen vasuista esille nousseista ilmiöistä, mielenkiinnonkohteista ja vahvuuksista, ryhmän aikuiset tekee ryhmän toiminnan suunnitelman

25 Lapsen vasua arvioidaan yhdessä perheen kanssa aina tarpeen mukaan, viimeistään toukokuussa. Lapsen kanssa keskustellaan ja harjoitellaan itsearviointia lapsen herkkyysvaiheet huomioiden

26 Helsingin yhteiset tavoitteet vuodelle 2017 Päiväkoti Eirassa satuteltta alkaen kahden viikon ajan, jossa luetaan satuja, tarinoita ja loruja pienemmissä ryhmissä lasten kanssa. Haukassa joulukuussa vanhemmat/isovanhemmat voivat tulla lukemaan lapsille satuja aamupäivän ajan. Yksikössä käytetään säännöllisesti kirjastopalveluita sekä kirjastoauto käynti kuuluvat osana ryhmien syksyn toiminnan suunnitelmaan Vanhempainillassa oli kysely, jossa vanhemmat saivat pienissä ryhmissä pohtia ja keskustella, mitä asioita pitävät tärkeänä varhaiskasvatuksessa. Tästä ryhmä on tehnyt koonnin, jossa tärkeimmät asiat tulevat näkyviksi sekä yksikön toimintasuunnitelmassa että ryhmän toiminnansuunnitelmassa.