Mobiilit paikannus- ja karttapalvelut luontomatkailussa. Olli Rinne
|
|
- Martta Mäkinen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 AALTO-YLIOPISTO TEKNILLINEN KORKEAKOULU Informaatio- ja luonnontieteiden tiedekunta Tietotekniikan tutkinto-ohjelma Mobiilit paikannus- ja karttapalvelut luontomatkailussa Kandidaatintyö Olli Rinne Tietotekniikan laitos Espoo 2010
2 AALTO-YLIOPISTO TEKNILLINEN KORKEAKOULU Informaatio- ja luonnontieteiden tiedekunta Tietotekniikan tutkinto-ohjelma Tekijä: Työn nimi: KANDIDAATINTYÖN TIIVISTELMÄ Olli Rinne Mobiilit paikannus- ja karttapalvelut luontomatkailussa Päiväys: 2. joulukuuta 2010 Sivumäärä: Pääaine: Ohjelmistotuotanto ja -liiketoiminta Vastuuopettaja: prof. Ilkka Niemelä Työn ohjaaja: TkL Sirpa Riihiaho Tämän kandidaatintyön tavoitteena on tutkia luontomatkailussa hyödynnettäviä mobiililaitteilla käytettäviä paikannus- ja karttapalveluita ja etsiä mahdollisia uusia luontomatkailua tukevia mobiilipalveluita tai -sovelluksia. Työ perustuu pääosin kirjallisuustutkimukseen, jota on täydennetty kahdella haastattelulla. Tässä tutkimuksessa tarkastellaan matkapuhelimien paikannusominaisuuksia ja sitä miten sijaintitietoa voidaan hyödyntää mobiilisovelluksissa. Luonnossaliikkujan mobiilipalveluiden kehittäminen edellyttää, että käytettävissä on kohtuullisin kustannuksin riittävän laadukasta karttaaineistoa. Tässä työssä tarkastellaan karttojen tuottamista yhteisöllisesti ja näin syntyneiden karttojen mahdollista hyödyntämistä luontomatkailua tukevien sovellusten osana. Työssä tarkastellaan sovelluksiin liittyviä käyttäjätarpeita ja todetaan, että vaikka mobiilikarttoihin liittyvää tutkimus- ja kehitystyötä on tehty runsaasti, ei luonnossaliikkujan mobiilisovellusten käyttäjätarpeita ole tutkittu kovinkaan laajalti. Tutkimuksessa todetaan, että luontomatkailua tukevaa sähköistä paikkatietoaineistoa, kuten reittien ja taukopaikkojen sijaintitietoa, on olemassa useissa paikoissa. Vaikka matkapuhelimilla toimivia karttasovelluksia on jo saatavilla ja niiden kehitystyö on voimakasta, ei edellä mainittua aineistoa ole kuitenkaan helposti saatavissa näihin mobiilisovelluksiin. Työssä ehdotetaan jatkotutkimuksen tekemistä siitä, miten olemassa olevaa paikkatietoaineistoa voitaisiin hyödyntää luontomatkailua ja yleensä luonnossa liikkumista tukevissa verkko- ja mobiilipalveluissa. Avainsanat: luontomatkailu, mobiiliteknologia, mobiilikartta, paikannus, yhteisöllinen kartoitus Kieli: Suomi
3 Käytetyt lyhenteet 2D-viivakoodi kaksiulotteinen viivakoodi A-GPS Assisted GPS; avustettu GPS-paikannus DGPS Differential Global Positioning System; differentiaalinen GPS DMO Destination Marketing Organisation; aluemarkkinointiorganisaatio GIS Geographic Information System; paikkatietojärjestelmä GNSS Global Navigation Satellite Systems; koko maailman kattava satelliittipaikannusjärjestelmä GPS Global Positioning System; Yhdysvaltain puolustusministeriön kehittämä ja rahoittama satelliittipaikannusjärjestelmä GPX GPS exchange Format; reittipisteiden tallennusmuoto INS Inertial Navigation System; inertiasuunnistus LBS Location Based Service; sijaintiin perustuva palvelu LSN Location-based Social Network; paikkatietoa hyödyntävä yhteisöpalvelu NFC Near Field Communication; radiotaajuinen etätunnistetekniikka OSM OpenStreetMap; yhteisöllinen kartoitushanke SDK Software Development Kit; ohjelmistokehitysympäristö VGI Volunteered Geographic Information; yhteisöllinen kartoitus
4 Sisältö 1 Johdanto 1 2 Paikannuksen ja paikkatiedon teknologia Paikannusteknologia Matkapuhelinverkkoon perustuva paikannus Satelliittipaikannus Muita paikannusteknologioita Koneluettavat tunnisteet Teknisiä ja taloudellisia edellytyksiä Paikkatiedon tuottaminen Kartoitusorganisaatiot OpenStreetMap-kartoitusyhteisö Palveluiden käyttäjätarpeet Retken suunnittelu ja kohteen löytäminen Sijaintitieto ja turvallisuus Olosuhteiden seuraaminen Kokemusten tallentaminen ja jakaminen Luontomatkailussa hyödynnettäviä sovelluksia Mobiilikarttasovellukset MenoMaps OsmAnd avoimen lähdekoodin navigointisovellus
5 5.1.3 Karttaselain-mobiilikartta Hätälähettimet Paikkatiedon yhteisöllinen jakaminen Urheilusuorituksen seuranta ja jakaminen Paikkatietoa hyödyntävät yhteisöpalvelut Pohdinta ja johtopäätökset Käyttäjään liittyviä haasteita Teknologiaan ja aineistoon liittyviä haasteita Kaupallistaminen ja yhteistyökumppanit Toimenpide-ehdotuksia Lähteet 25
6 1 Johdanto Luontomatkailu on matkailua, jonka vetovoimaisuus perustuu oleellisesti luonnonympäristöön, esimerkiksi maisemaan, ja siellä toteutettavaan toimintaan (Koivula, 2010). Tässä työssä luontomatkailulla tarkoitetaan sekä opastettua että omatoimista retkeilyä, luontoliikuntaa ja luonnossa tapahtuvia aktiviteettejä. Luonto poikkeaa matkailuympäristönä rakennetusta kulttuuriympäristöstä, mikä osaltaan rajoittaa teknologiaan perustuvien sovellusten käyttökelpoisuutta luonnonympäristössä. Toisaalta uusiin teknologisiin ratkaisuihin perustuvat sovellukset voivat luoda uusia tapoja liikkua luonnossa sekä syventää luonnossakävijän kokemusta. Esimerkkinä uusista tavoista harrastaa luonnonympäristössä on geokätköily (engl. geocaching), joka perustuu suurelta osalta satelliittipaikannuslaitteiden käyttöön. Mobiilisovellus voi myös syventää luontokokemusta tarjoamalla luontoretken aikana alueen luontoon ja ympäristöön liittyvää tietoa ja tarinoita. Mobiiliteknologia voi myös osaltaan lisätä luonnossa liikkumisen turvallisuutta ennaltaehkäisemällä poikkeustilanteita, kuten eksymistä, ja toisaalta toimia apuvälineenä luonnossakulkijan hätä- tai ongelmatilanteissa. Lisääntynyt turvallisuus ja kävijän kokema subjektiivinen turvallisuudentunne voivat osaltaan laskea kynnystä lähteä luontoon. Voimakas tukeutuminen teknologisiin ratkaisuihin luonnossa liikuttaessa voi kuitenkin myös aiheuttaa uusia riskitilanteita, mikäli käyttäjä luottaa retkellään liikaa haavoittuvaan teknologiseen ratkaisuun. Toisaalta teknisesti toimivastakaan sovelluksesta ei ole hyötyä, mikäli käyttäjä ei osaa sitä käyttää joko sovelluksen huonon suunnittelun tai vajavaisen perehtymisensä takia. Suomessa merkittävä osa luontomatkailusta tapahtuu kansallispuistoissa tai niiden välittömässä läheisyydessä. Osoituksena lisääntyvästä kiinnostuksesta luontomatkailuun ja luonnossa liikkumiseen yleensä on Suomen kansallispuistojen kävijämäärien kasvu viime vuosikymmeneltä lähtien. Luonnossa tapahtuvien vapaa-ajan toimintojen uskotaan kasvavan edelleen myös 1
7 LUKU 1. JOHDANTO 2 tulevaisuudessa. Korkeat kävijämäärät perustuvat runsaaseen palvelutarjontaan niin kansallispuistojen sisällä kuin ympäröivillä alueillakin. (Puhakka, 2007) Uudet internet- ja mobiiliteknologiaan perustuvat sovellukset ja palvelut voivat olla oleellinen osa luontomatkailua tukevaa ja edistävää tarjontaa. Työssä painotutaan luontomatkailussa hyödynnettävissä oleviin paikannukseen ja paikkatietoihin liittyviin mobiililaitteilla käytettäviin sovelluksiin, kuten mobiilikarttoihin, sekä paikkatiedon tuottamiseen yhteisöllisin menetelmin. Nämä aihealueet on valittu, koska ensinnäkin paikannusominaisuuksilla varustetut matkapuhelimet ovat yleistymässä voimakkaasti, mikä kasvattaa samalla paikkaan perustuvien palveluiden (engl. Location Based Services, LBS) käyttäjäpotentiaalia. Yhteisöllisessä kartoituksessa (engl. Volunteered Geographic Information, VGI) käyttäjät tuottavat korvauksetta jaettavaa karttojen pohjana olevaa paikkatietoa vapaaehtoistyönä (Goodchild, 2007). Yhteisöllinen kartoitus ja siihen liittyvät avoimeen lähdekoodiin perustuvat tietojärjestelmät mahdollistavat vapaan paikkatietoaineiston tuottamisen uusien mobiilipalveluiden tueksi. Työn tavoitteena on löytää teknisiä malleja ja sovelluksia, joita voidaan käyttää tukemaan yksittäisen matkailijan luontoretkeä tai osana laajempaa luontomatkailupalvelua. Tässä työssä ei tutkita mobiililaitteilla käytettäviä opassovelluksia, joiden avulla syvennetään kävijän kokemusta antamalla hänelle tietoa tai kertomalla tarinoita esimerkiksi kohdealueen historiasta ja luonnosta. Tämän työn näkökulmasta edellä mainitut sovellukset ovat paikkasidonnaisen luontomatkailusovelluksen lisäpalveluita, joista on saatavissa runsaasti tutkimustuloksia viimeisen kymmenen vuoden ajalta. Hahmontunnistukseen perustuvat eläin-, kasvi- tai sienilajien tunnistussovellukset voivat tunnistusmenetelmien kehittyessä olla myös osana luonnossakulkijan mobiilipalvelua, mutta tällä hetkellä ne eivät ole riittävän kehittyneitä liitettäväksi osaksi käytännön mobiilisovelluksia. Myöskään geokätköilyyn liittyvät sovellukset eivät kuulu tämän tutkimuksen piiriin. Toisessa luvussa käsitellään mobiiliteknologiaa, joka mahdollistaa tutkimuskohteena olevien sovellusten ja palveluiden kehittämisen. Seuraavassa luvussa tutustutaan sovellusten vaatiman paikkatiedon tuottamiseen ja siihen käytettävään ohjelmistoarkkitehtuuriin. Neljännessä luvussa käydään läpi sovelluksien perustana olevia käyttäjätarpeita. Viidennessä luvussa tarkastellaan sovelluksia joita käytetään luontomatkailussa tai joiden ominaisuuksia voitaisiin hyödyntää uusissa luontomatkailua tukevissa sovelluksissa. Viimeisessä luvussa arvioidaan tutkimuksen havaintoja, tarkastellaan luontomatkailua tukevien sovellusten tarvetta ja haasteita sekä pohditaan mahdollisen jatkotutkimuksen suuntaamista.
8 2 Paikannuksen ja paikkatiedon teknologia Tässä luvussa käsitellään mobiililaitteissa, erityisesti matkapuhelimissa, olevia teknisiä ominaisuuksia, jotka mahdollistavat käyttäjälähtöisten sovellusten kehittämisen erityisesti luontomatkailijan tarpeisiin. Tällaisia ominaisuuksia ovat erityisesti paikannukseen, koneluettaviin tunnisteisiin ja mobiliilaitteiden käyttöliittymään liittyvät teknologiset ratkaisut. 2.1 Paikannusteknologia Mobiililaitteen käyttäjä voi paikallistaa itsensä ulkotiloissa suhteellisen tarkasti satelliitteihin perustuvan paikannuksen avulla. Matkapuhelinverkon tukiasemiin perustuva paikannus täydennettynä alueen muista radioverkoista saatavalla paikannustiedolla mahdollistaa paikannuksen etenkin tiheämmin asutuilla alueilla Matkapuhelinverkkoon perustuva paikannus Matkapuhelinverkon operaattori voi paikantaa matkapuhelimen sen yhteyksistä matkapuhelinverkon tukiasemiin. Puhelimen summittainen sijainti saadaan selvittämällä, mihin tukiasemaan puhelin on sillä hetkellä yhteydessä. Jos puhelimesta on samanaikainen radioyhteys useisiin tukiasemiin, voidaan sijaintitiedon saamiseksi laskea mobiililaitteen etäisyys kantavuusalueella oleviin tukiasemiin. Kaupunkialueilla tukiasemaperusteisessa paikannuksessa voidaan päästä noin 50 metrin tarkkuuteen. Harvaanasutuilla alueilla, joissa verkon tukiasematiheys on pienempi, paikannuksen epätarkkuus voi olla useita kilometrejä. Tukiasemapaikannuksen etuna on se, että se ei vaadi matkapuhelimelta mitään erityisominaisuuksia, vaan sama paikannustarkkuus on saavutettavissa kaikilla matkapuhelimilla. (Kaasinen, 2003) 3
9 LUKU 2. PAIKANNUKSEN JA PAIKKATIEDON TEKNOLOGIA Satelliittipaikannus Tunnetuin ja ainoa maailmanlaajuisesti kattava satelliittipaikannusjärjestelmä (engl. Global Navigation Satellite System, GNSS) on Yhdysvaltain kehittämä ja ylläpitämä GPS-järjestelmä (engl. Global Navigation System), joka otettiin operatiiviseen käyttöön vuonna Muita GNSS-hankkeita ovat venäläinen GLONASS sekä eurooppalainen GALILEO, joista GLONASS:in kattavuus on GPS-järjestelmää rajoitetumpi ja GALILEO on vasta käyttöönottovaiheessa. (Cojocaru et al., 2009) GPS-järjestelmä perustuu 24:ään maata kiertävään radiosignaalia lähettävään satelliittiin, joista vähintään viiteen on suora yhteys avoimelta paikalta mistä tahansa kohtaa maapalloa. Laskeakseen sijaintitiedon paikannuslaitteen pitää pystyä vastaanottamaan signaalia vähintään neljästä satelliitista. Pelkästään radiosignaalin kulkunopeuksiin perustuvassa paikannuksessa on useita virhelähteitä ja sen tarkkuus vaihtelee m välillä. Paikannuksen tarkkuutta ja luotettavuutta voidaan kuitenkin parantaa useilla menetelmillä. Differentiaalinen GPS (engl. Differential Global Positioning System, DGPS) on menetelmä, jossa etenkin ilmakehän ominaisuuksien paikallisista vaihteluista aiheutunutta virhettä voidaan vähentää alueellisilta tukiasemilta saatavilla korjaustiedoilla (Bajaj et al., 2002). Avustetussa GPS-paikannuksessa (engl. Assisted GPS, A-GPS) parannetaan paikannuksen tarkkuutta ja nopeutta yhdistämällä satelliittiperustainen paikannustieto yleensä matkapuhelinverkosta saatavaan sijainti- ja korjausdataan (Bajaj et al., 2002). Matkapuhelimen kiihtyvyysantureiden ja kompassin antaman liike- ja suuntatiedon perusteella (engl. Inertial Navigation System, INS) voidaan laskea sijainnin muutos, vaikka yhteys satelliitteihin olisi hetkellisesti menetettykin rakennusten tai kasvillisuuden aiheuttaman katveen takia (Gao ja Lachapelle, 2007) Muita paikannusteknologioita Asutuilla alueilla paikannustarkkuutta voidaan parantaa hyödyntämällä tietoa mobiililaitteen kantavuusalueella olevista langattomista lähiverkoista ja Bluetooth-laitteista (LaMarca et al., 2005). Luonnossa liikuttaessa näitä lyhyen kantaman radioverkkoja on kuitenkin harvoin riittävän lähellä, joten näiden merkitys paikannuksessa on tämän työn aihealueella marginaalinen.
10 LUKU 2. PAIKANNUKSEN JA PAIKKATIEDON TEKNOLOGIA Koneluettavat tunnisteet Matkailija voi hakea tiettyyn kohteeseen liittyvää tietoa hakemalla tietoa maastoon sijoitettujen tunnisteiden avulla. Tunnisteiden itsessään sisältämä tietomäärä on hyvin pieni, mutta niiden avulla haettavalla tiedolla voidaan laajentaa esimerkiksi maastossa olevien opasteiden sisältöä. Matkapuhelimella luettu tunniste voi sisältää esimerkiksi internetosoitteen, josta käyttäjä saa lisätietoa kohteesta. Geodeettisen laitoksen johtamassa MenoMaps-projektissa on tutkittu kaksiulotteisten viivakoodien (2D-viivakoodi) käyttöä. 2D-viivakoodi oli osana maastossa olevaa kohde-esitettä ja viivakoodin lukemassa käyttäjä sai näkyviinsä alueen säätiedotuksen. (Sarjakoski et al., 2010) 2D-viivakoodin tulkinta perustuu optiseen hahmontunnistukseen, jossa puhelimen kameralla kuvattu viivakoodielementti muunnetaan sähköiseksi merkkisarjaksi. Radiotaajuisessa etätunnistetekniikassa (engl. Near Field Communication, NFC) käyttäjän pitää viedä lukijalaite, yleensä matkapuhelin, hyvin lähelle tunniste-elementtiä (engl. tag). Matkapuhelimelta 2D-viivakoodin lukeminen edellyttää lukijaohjelman lisäksi kameraa, joka on ainakin Suomessa useimmissa käytössä olevissa puhelimissa (Riikonen, 2010). NFC-tunnisteen käyttö sen sijaan vaatii puhelimelta erillistä laitetukea, joka on toistaiseksi vain harvassa puhelinmallissa. Mobiilimaksuissa käytettävän NFC-ominaisuuden uskotaan tulevan laajemmin tuetuksi vuonna 2011 julkaistavissa uusissa matkapuhelinmalleissa. (Clark, S., 2010). 2.3 Teknisiä ja taloudellisia edellytyksiä GPS-paikannusominaisuus on yleistynyt Suomessa myydyissä matkapuhelimissa vuodesta 2007 alkaen. Vaikka yhä suurempi osa myydyistä puhelimista kykenee satelliittiperustaiseen paikannuksen, oli näiden laitteiden osuus kaikista käytössä olevista puhelimista vuonna 2009 vain vähän yli 10 prosenttia. (Riikonen, 2010) Viime vuosina kosketusnäytöt ovat yleistyneet matkapuhelimien käyttöliittymäteknologiana. Ne sopivat hyvin sovelluksiin karttatietoa näyttäviin mobiilisovelluksiin. Useimmat sovelluksen toiminnot voidaan käynnistää suoraan näyttöä koskettamalla, joten erillisiä laitteiston näppäimiä ei tarvita, vaan laitteen koosta suurin osa voidaan varata näytölle. Toiseksi kosketusnäytöt sopivat hyvin suorien komentojen antamiseen, joten varsinaista näyttötilaa ei tarvitse varata näytöllä oleviin valikoihin tai komentonappeihin. Näin koko näytön tila voidaan varata karttatiedon näyttämiseen. (Vaittinen et al., 2008) Käytettäessä mobiililaitteen sovelluksia sähkönkulutus on suurempi kuin
11 LUKU 2. PAIKANNUKSEN JA PAIKKATIEDON TEKNOLOGIA 6 puhelimen ollessa valmiustilassa. Sovellusten aktivoimat toiminnot, kuten tiedonsiirto, GPS-paikannus, näytön ja äänen käyttö sekä laitteessa tapahtuvan laskennan vaatima prosessoriteho voivat käyttää nopeasti akussa olevan varauksen loppuun. Tämän takia tyypillinen matkapuhelin ei ilman päivittäistä akun uudelleenlatausta lisävirtalähteistä sovellu esimerkiksi monipäiväisen vaelluksen jatkuvakäyttöiseksi navigointityökaluksi. Myös ympäristön lämpötila vaikuttaa akun kykyyn antaa virtaa mobiililaitteelle. Etenkin kylmissä talviolosuhteissa käyttöaika voi olla huomattavasti lyhyempi kuin kesällä. Kaikkia kuluttajakäyttöön tarkoitettuja matkapuhelimia ei ole suunniteltu kestämään ulkoaktiviteetteihin liittyviä olosuhteita. Esimerkiksi Nokian antamissa laitteiden takuuehdoissa valmistajan antama takuu purkautuu mikäli "Tuote on altistunut kosteudelle tai äärimmäisille lämpötila- tai ympäristöolosuhteille tai näiden nopeille muutoksille..."(nokia Oyj, 2010).
12 3 Paikkatiedon tuottaminen Useat eri organisaatiot tuottavat karttojen pohjana olevaa paikkatietoaineistoa. Perinteisesti alueelliset ja kansalliset kartoituksesta vastaavat viranomaiset ovat tuottaneet paikkatietoaineistoa vastuualueeltaan. OpenStreetMap on vapaaehtoistyöhön perustuva kartoitushanke, jonka tavoitteena on tarjota koko maailman kattavaa kartta-aineistoa. Paikkatietojärjestelmän (engl. Geographic Information System, GIS) tietokannassa todellisten kohteiden (engl. object) kuvauksessa käytetään tietomallia, joka sisältää identiteetin, geometrian, ominaisuudet ja suhteet muihin kohteisiin. Paikkatiedon geometrian kuvaamiseen on erotettavissa kaksi erilaista tietorakennetta: vektori- ja rasterimuoto. Vektorimuodossa kohteet kuvataan pisteiden, viivojen ja alueiden avulla. Ominaisuustieto kuvataan usein erillisessä tietokannassa tai tiedostossa, jolloin ominaisuustieto ja sijaintitieto linkitetään yhteisten tunnusten avulla toisiinsa. Rasterimuotoisessa kuvauksessa alue kuvataan matriisin avulla, jolloin ominaisuustiedot talletetaan matriisiin.(tokola, 2002) Johtuen kartoitustyön ja karttadatan tiedonjaon kustannuksista kartta-aineistojen tuottaminen on tähän saakka ollut miltei yksinomaan julkisten maanmittausviranomaisten ja kaupallisten yritysten vastuulla. GPS-paikannukseen käytettyjen laitteiden hintojen voimakas lasku sekä käytettävyyden paraneminen ovat yhdessä internetin osallistuvien "web 2.0"palveluiden kehittymisen kanssa mahdollistaneet myös yhteisöllisten kartoituspalveluiden kehittymisen. (Amelunxen, 2010) 3.1 Kartoitusorganisaatiot Maanmittauslaitoksella on laaja paikkatietoaineisto Suomen maa- ja sisävesialueista. Laitoksen aineiston kopiointi omaan käyttöön on tällä hetkellä luvanvaraista ja viranomaiskäyttöä lukuun ottamatta maksullista. Maanmittauslaitos ylläpitää yksityiskäyttäjille tarkoitettua Kansalaisen 7
13 LUKU 3. PAIKKATIEDON TUOTTAMINEN 8 karttapaikka -internetpalvelua, jonka käyttö on ilmaista (Maanmittauslaitos, 2010a). Esimerkiksi polkujen osalta Maanmittauslaitoksen aineisto ei kuitenkaan ole suoraan soveltuvaa maastonavigointiin, koska kaikkia polkuja ei ole kuvattu vektorimuotoisessa paikkatietoaineistossa maastonavigoinnin tarpeita vastaavalla tavalla (Sarjakoski et al., 2010). Metsähallituksella on paikkatietorekisterissään muun muassa kansallispuistojen ja muiden suojelualueiden rajoihin ja palvelurakenteeseen, kuten merkittyihin reitteihin ja taukopaikkoihin liittyvät tiedot. Nämä tiedot julkaistaan Metsähallituksen vuonna 2007 avaamassa käyttäjille ilmaisessa Retkikartta.fi-verkkopalvelussa, jonka pohjakarttana käytetään Maanmittauslaitoksen maastokartta-aineistoa. Retkikartta.fi-palvelussa ei ole mobiililaitteille optimoitua käyttöliittymää. (Mikkola, 2010) Valtion ympäristöhallinto on koonnut ympäristön tilaan ja sen käyttöön liittyviä paikkatietoaineistoja Oiva-verkkopalveluun. Palveluun on siirretty tietoa eri viranomaisten, kuten kaupunkien ja kuntien sekä Metsähallituksen järjestelmistä. Siinä on muun muassa valtion luonnonsuojelualueet, kuten kansallispuistot, sekä muita virkistysalueita, ulkoilureittejä ja virkistyspalveluita. (Valtion ympäristöhallinto, 2010) Maailmanlaajuisesti kartta-aineistoa tuottavat yritykset, kuten TeleATLAS ja NavTEQ, koostavat esimerkiksi navigointisovelluksiin ja internetkarttoihin käytettävät aineistonsa useista eri lähteistä. 3.2 OpenStreetMap-kartoitusyhteisö OpenStreetMap on tällä hetkellä todennäköisesti merkittävin yhteisöllinen kartoitushanke. Steve Coatin Isossa-Britanniassa vuonna 2004 alulle paneman projektin tavoitteena on tarjota ilmaiseksi digitaalista paikkatietoa kaikkialta maailmasta. OSM-hankkeen ympärille on perustettu monia sen paikkatietoaineistoa hyödyntäviä palveluita, kuten OpenRouteServicereitityspalvelu ja kartta-aineiston laaduntarkkailuun kehitetty OpenStreetBugs-palvelu. (Heipke, 2010) Kirjoitushetkellä, marraskuussa 2010, projektilla oli n rekisteröitynyttä kartoittajaa, joista noin 10 % arvioidaan tekevän päivityksiä kuukausittain. (OpenStreetMap-yhteisö, 2010). Tällä hetkellä suomalainen OSM-aineisto perustuu valtaosin käyttäjien maastosta keräämään aineistoon sekä vapaasti käytettävään tai hankkeelle lahjoitettuun karkearesoluutioiseen satelliitti- tai ilmakuvamateriaaliin. Koska pohja-aineisto ei ole tasoltaan yhtä korkealaatuista kuin julkisilla tai kaupallisilla kartoittajilla on käytettävissään, on kattavan kartta-aineiston
14 LUKU 3. PAIKKATIEDON TUOTTAMINEN 9 tuottaminen hidasta. Alueilla, kuten Lahden kaupungissa, joista yhteisö on saanut käyttöönsä laadukasta ilmakuvamateriaalia kartoitustyö sen sijaan on edennyt nopeasti. (OpenStreetMap-yhteisö, 2010) Tehokkaimmillaan OpenStreetMap-yhteisö pystyy tuottamaan vektorisoitua paikkatietoaineistoa kaukokartoituskuvista hyvinkin nopeasti. Tammikuussa 2010 tapahtuneen Haitin maanjäristyksen jälkeen yhteisö käynnisti kartoitushankkeen, jolla tuotettiin järistyksen jälkeen otetuista satelliittikuvista kartta-aineistoa avustustyön tueksi. Pääkaupungin Port-au-Princen yksityiskohtainen kartta, joka kattoi muun muassa alueen sillat, toimivan infrastruktuurin ja vaurioituneet rakennukset, saatiin valmiiksi muutamassa päivässä. (Heipke, 2010) OpenStreetMap-projektin tuottaman paikkatiedon laatua on selvitetty useissa tutkimuksissa etenkin Isossa-Britanniassa. Palveluun tallennetun tiedon kattavuus on parantunut huomattavasti viime vuosina, mutta siinä on merkittäviä alueellisia eroja. Tiheästi asutuilla alueilla kartoituksen tarkkuus on suurempi kuin maaseudulla. Myös alueella asuvan väestön varakkuuden on todettu korreloivan alueen kartoitustarkkuuteen positiivisesti. (Heipke, 2010)
15 4 Palveluiden käyttäjätarpeet Tässä luvussa käsitellään niitä tarpeita ja toiveita, joita käyttäjät asettavat mobiililaitteilla toimiville karttasovelluksille. Suurin osa esitetyistä tutkimustuloksista on saatu selvittämällä suomalaisten retkeilijöiden mobiilisovelluksen ominaisuuksiin liittyviä toiveita. Nuuksion kansallispuiston kävijätutkimuksessa kysyttiin puistossakävijöiden kiinnostusta eräitä mahdollisia mobiilipalveluita kohtaan. Yli puolet kävijöistä ilmaisi kiinnostuksensa matkapuhelimessa toimivaa mobiilikarttaa kohtaan. Tämä ylitti selkeästi muut kyselyssä esitetyt mobiilipalveluvaihtoehdot, joiden kiinnostavuus oli enimmillään 20 prosenttia. (Markkila, 2010) Vaittinen et al. (2008) nimeävät käyttäjien kannalta tärkeimmäksi mobiilikarttasovelluksen ominaisuudeksi oman sijainnin näyttämisen. Muita aktiivisten retkeilijöiden tärkeiksi katsomia ominaisuuksia olivat kuljetun reitin tallentaminen, oman reitin suunnittelu sekä mielenkiintoisten pisteiden lisääminen karttaan. Kartan käyttöön tottuneet aktiiviretkeilijät toivoivat myös mahdollisuutta muokata mobiilikartan näkymää valitsemalla karttatasoja (engl. layer) tilanteen ja oman mielenkiintonsa mukaan. Mobiililaitteilla toimivien karttasovellusten käyttäjät kokivat tärkeänä, että sovellus on mukautettu käyttötilanteeseen. Ainakaan tutkimushetkellä ei tämänkaltaista älykkyyttä Nivalan tutkimissa sovelluksissa ollut. (Nivala, 2007) Nivala et al. Nivala et al. (2009) erittelevät käyttäjätarpeet yhdeksään osittain päällekkäiseen luokkaan: retken suunnittelu lisätiedot alueesta olen täällä -palvelut toisten retkeilijöiden sijainti muuttuvat olosuhteet 10
16 LUKU 4. PALVELUIDEN KÄYTTÄJÄTARPEET 11 hätätilanteet kokemusten tallentaminen kokemusten jakaminen integroidut ja mukautuvat palvelut. Näistä tämän tutkimuksen kannalta tärkeimpiä ovat retkeilijän omaan ja muiden sijaintiin liittyvät käyttäjätarpeet sekä retkikohteen löytäminen. Myös ennen retkeä tapahtuva reitin suunnittelu sekä retkireitin jakaminen muille retkeilijöille ovat tämän työn kannalta merkittäviä tarpeita. 4.1 Retken suunnittelu ja kohteen löytäminen Retkeä suunnitellessa kerätään tietoa useista eri lähteistä, kuten kirjoista, kartoista, lehdistä ja internetsivuilta. Joillekin retkeilijöille toisten alueella liikkuneiden retkeilijöiden aikaisemmat kokemukset ovat tärkeitä retkikohdetta ja reittiä suunnitellessa. Ulkoilualueen säätila ja sen retkeilyajalle kohdistuva sääennuste ovat myös osa suunnittelussa käytettyä tietoa. Päästäkseen maastoretken varsinaiseen aloituspaikkaan kävijät tarvitsevat tietoa julkisten kulkuneuvojen reiteistä ja aikatauluista. Yksityisautoilla kulkevat kaipaavat toisaalta tietoa ajoreiteistä, pysäköintipaikoista sekä etenkin talviaikaan teiden senhetkisestä kunnosta. Pidemmillä retkillä, joissa maastoonlähtöpaikka on eri kuin paluupaikka, tarvitaan usein tietoa myös paikallisista taksi- tai autonsiirtopalveluista. Itse maastossa tapahtuvan retken suunnittelun avuksi tutkimukseen osallistuneet toivoivat palvelua, joka voisi automaattisesti ehdottaa käyttäjän toiveiden perusteella valittua retkeilyreittiä. Reittien kulkukelpoisuudesta ja sopivuudesta erityisryhmille, esimerkiksi vammaisille tai lastenvaunujen kanssa kulkeville perheille, toivottiin tietoa jo retken suunnitteluvaiheessa. (Nivala et al., 2009) 4.2 Sijaintitieto ja turvallisuus Retkeilijän oman sijainnin tunnistaminen ja maastossa suunnistamisen tukeminen on ilmeisimpiä paikannuksen käyttötarpeita. Joissakin tapauksissa retkeilijät toivoivat saavansa tietoa myös muiden samalla alueella olevien kulkijoiden sijainnista. Enimmäkseen tätä tietoa haluttiin, jotta voitaisiin välttää ruuhkaisiksi koettuja tilanteita mökeillä, reiteillä ja pysäköintialueilla.
17 LUKU 4. PALVELUIDEN KÄYTTÄJÄTARPEET 12 Toisaalta hätätilanteessa muiden retkeilijöiden sijainnin tunteminen ja mahdollisuus heiltä saatavaan apuun koettiin merkittäväksi turvallisuutta lisääväksi tekijäksi. Suuressa retkeilijäryhmässä liikuttaessa mahdollisuus paikantaa muiden, mahdollisesti pienempiin ryhmiin jakautuneiden, retkeilijöiden sijainti voisi helpottaa osaltaan ryhmän sisäistä koordinointia. (Nivala et al., 2009) Tieto siitä, että poikkeustilanteessa paikannustieto voidaan välittää pelastusviranomaisille luo käyttäjille tärkeää turvallisuuden tunnetta. Kävijätutkimuksessa ehdotettiin myös matkapuhelimessa toimivaan sovellukseen yksinkertaista hälytysnappia, jonka avulla voitaisiin tehdä hälytys ja välittää senhetkinen sijaintitieto suoraan hätäkeskukseen. Lievempien ongelmatilanteiden varalta retkeilijät kokivat tärkeänä mahdollisuuden saada helposti luettavat reittiohjeet, joiden avulla he pääsisivät yksinkertaisimmin ja nopeimmin maastosta pois. (Nivala et al., 2009) 4.3 Olosuhteiden seuraaminen Ulkoisten, lähinnä säätilaan liittyvien, olosuhteiden muutosten ennakointi on tärkeä osa retken suunnittelua ja sen kuluessa tapahtuvaa toiminnan arviointia. Myös alueen lumitilanteesta talviretkellä, auringon nousu- ja laskuajoista sekä mahdollisuuksista nähdä revontulia toivottiin tietoa retken kuluessa. (Nivala et al., 2009) Vaittisen suomalaisille retkeilijöille tekemässä käyttäjätutkimuksessa säätietojen merkitys nähtiin vähäisenä (Vaittinen et al., 2008). Ehkä maantieteellisistä olosuhteista johtuen sveitsiläisen kansallispuiston kävijät näkivät säätietojen ja muun turvallisuuteen liittyvän tiedotuksen kaikkein tärkeimpänä retkeilysovelluksen tehtävänä (Edwardes et al., 2003). 4.4 Kokemusten tallentaminen ja jakaminen Monet retkeilijät ottavat valokuvia ja videoita sekä kirjoittavat muistiinpanoja retken aikana. Lisäksi monet käyttäjät toivoivat mahdollisuutta tallentaa heitä kiinnostavaa kohdetietoa, kuten marja- ja sienipaikkojen sijainteja tai mielenkiintoisten luontohavaintojen tapahtumapaikkoja. Useissa paikannuslaitteissa oleva reittijälkien ja kohdepisteiden tallennustoiminto voisi toimia apuvälineenä tämän tiedon tallennuksessa. (Nivala et al., 2009) Nykyisin käyttäjät jakavat luontokokemuksensa ja -elämyksensä pääasiassa
18 LUKU 4. PALVELUIDEN KÄYTTÄJÄTARPEET 13 valokuvien, videoiden sekä multimedia- ja tekstiviestien avulla. Näiden tapojen lisäksi käyttäjät toivoivat myös mahdollisuutta retkikokemuksen jakamiseen muun muassa blogeissa, ääniviesteinä tai sähköpostin välityksellä. Monet käyttäjät haluavat jakaa kulkemansa reitin tiedot ystäviensä ja perheenjäsentensä kanssa. Reittitietojen jakaminen palvelee muita retkeilijöitä antamalla reittivinkkejä retken suunnitteluvaiheessa. Toisaalta retkenaikaisen reitin jakaminen perheenjäsenten kanssa nähtiin turvallisuutta ja turvallisuuden tunnetta edistävänä tekijänä. Käyttäjät eivät kuitenkaan halunneet jakaa kaikkea tietoa kaikille kontakteilleen, vaan toivoivat mahdollisuutta rajoittaa tietojensa näkyvyyttä palvelun eri käyttäjille. (Nivala et al., 2009)
19 5 Luontomatkailussa hyödynnettäviä sovelluksia Tässä luvussa esitellään teknologiaa, sovelluksia ja palveluita, jotka liittyvät suoraan luontomatkailuun tai joita voisi soveltaa siihen. Osalla esitellyistä sovelluksista ei ole suoraa yhteyttä luontomatkailuun, mutta esikuva-analyysin (engl. benchmarking) avulla niistä voi olla löydettävissä tulevaisuuden luontomatkailusovelluksissa hyödynnettäviä ominaisuuksia. Sovellusesittelyn tavoitteena ei ole luoda kattavaa otosta miltään osa-alueelta, vaan tuoda esille esimerkinomaisesti sovellusalueen kehitystyötä. Esiteltyjen sovelluksien valinnassa on painotettu Suomessa tehtyä tutkimus- ja kehitystyötä niiltä osin kun valittavissa on ollut useita samantyyppisiä sovelluksia tai hankkeita. Tähän syynä on se, että kotimaisten projektien tieto on yhtenevien olosuhteiden takia paremmin hyödynnettävissä luontomatkailun jatkokehitystyöhän. Toisaalta kotimaisista projekteista on saatavissa tietoa muita hankkeita kattavammin. Esiteltävien mobiilikarttasovellusten valinnassa on myös huomioitu useampien laitteistoalustojen kattavuus. 5.1 Mobiilikarttasovellukset MenoMaps Vuonna 2008 alkaneessa Geodeettisen laitoksen ja Aalto-yliopiston taideteollisen korkeakoulun yhteisessä MenoMaps-projektissa on tutkittu monikanavajulkaisun hyödyntämistä vapaa-ajan liikunnan tukemisessa. Projektissa tutkittuja paikkatiedon julkaisukanavia ovat tietokoneen www-selain, mobiililaitteet, painetut ja tiettyä käyttötilannetta varten tulostettavat kartat sekä suuret monikosketusnäytöt. Projektin ensimmäisen vaiheen päätyttyä kesällä 2010 alkoi jatkoprojekti MenoMaps II, joka kestää vuoden 2012 loppuun. (Sarjakoski, 2009) (Sarjakoski et al., 2010). 14
20 LUKU 5. LUONTOMATKAILUSSA HYÖDYNNETTÄVIÄ SOVELLUKSIA15 MenoMaps-hankkeen web-pohjaiseessa käyttöliittymässä käyttäjä voi valita eri teemojen mukaiset karttanäkymät. Teemat voivat liittyä esimerkiksi harrastettavaan aktiviteettiin tai vuodenaikaan ja ne vaikuttavat kartalla kuvattaviin kohteisiin. Esimerkiksi pyöräilyteemainen kartta korosti pyöräreittejä ja niiden korkeuseroa. Talviteemaisessa kartassa kiinnostavina kohteina olivat muun muassa pilkkipaikat ja hiihtoladut, kun kesäteemaisessa kartassa näytetään näiden sijaan esimerkiksi uimapaikkoja. Projektin mobiilikarttasovellus on toteutettu Apple iphone -puhelimelle, jonka kehitysympäristön hyvin dokumentoidut ja laajat kirjastofunktiot mahdollistavat tehokkaan sovelluskehityksen (Kovanen et al., 2009). Tämän laitteistoalustan ominaisuudet, kuten monikosketusnäyttö, verkko- ja GPS-pohjainen paikannus, digitaalinen kompassi ja kiihtyvyysanturit, ovat merkittävässä asemassa nykyaikaisia kontekstisidonnaisia mobiilipalveluita kehitettäessä. Tutkimussovelluksessa taustakartat siirretään puhelimeen rasterimuotoisena ja niiden päälle piirretään vektorimuodossa siirretty aineisto reiteistä ja kiinnostavista kohteista. (Sarjakoski et al., 2010) OsmAnd avoimen lähdekoodin navigointisovellus OsmAnd on avoimeen lähdekoodiin perustuva Android-mobiilikäyttöjärjestelmäympäristössä toimiva kartta- ja navigointisovellus. Tällä hetkellä kehitysvaiheessa olevan sovelluksen pohjakarttana käytetään käyttäjän valitsemaa, esimerkiksi OSM:in tai Googlen aineiston, vektori- tai rasteripohjaista karttaa. Käyttäjä voi ennen varsinaista maastokäyttöä ladata kartta-aineiston sovelluksen välimuistiin (engl. cache), joten sovellus ei vaadi selauksessa tai yksinkertaisessa suoraan kohdepisteeseen vievässä maastonavigointitilassa jatkuvaa tiedonsiirtoyhteyttä. Käytettäessä teiden, polkujen ja muiden urien kautta reitittävää navigointia reitin laskenta ja valinta tehdään reitityspalvelimella, jonne puhelin tarvitsee internetyhteyden reititystilanteessa. Navigointiohjeet näytetään pohjakartan päällä ja tarvittaessa ne annetaan myös äänikomentoina. Näytöllä näkyvä kartta voidaan suunnata automaattisesti joko GPS-paikannukselle saadun etenemissuunnan tai mobiililaitteen kompassin avulla. Ohjelmaan voi ladata ennen retkeä GPX-muotoisia (engl. GPS exchange Format) reittipohjia, joita käytetään navigointiin maastossa retken aikana. Käyttäjä voi etsiä sovelluksella paikkoja osoitteen perusteella tai häntä kiinnostavia kohteita (engl. Point of Interest, POI). (OsmAnd kehittäjäyhteisö, 2010)
GPS-koulutus Eräkarkku Petri Kuusela. p
GPS-koulutus 2018 Eräkarkku Petri Kuusela tulirauta@gmail.com p. 040 772 3720 GPS toiminnallisuudet Missä olen (koordinaatit, kartalla) Opasta minut (navigointi) Paljonko matkaa (navigointi maastossa)
LisätiedotLuonto- ja kulttuurimatkailijan mobiilipalvelun toteutus. Olli Rinne, Netgalleria Oy olli@netgalleria.fi
Luonto- ja kulttuurimatkailijan mobiilipalvelun toteutus olli@netgalleria.fi Taustaa - Olli Rinne, Netgalleria 20+ v. kokemus IT-alalta mm. Absolutions Oy, osakas, CTO (1993-2003) webpohjaiset ecommerce-
LisätiedotPersonal Navigation Phone
Personal Navigation Phone Benefon Esc! GSM+GPS nykyajan nomadin eloonjäämispakkaus GSM 900/1800 -kaksitaajuuspuhelin 12-kanavainen GPS-navigaattori mobiilikartat Friend Find ja hätänäppäin roiskevesitiivis
LisätiedotKarttaselain Paikannin J2ME
Karttaselain Paikannin J2ME Käyttöohje Päivitetty 8.9.2014 Sisältö Tervetuloa...3 Tuetut laitteet...3 Sovelluksen lataaminen...3 Päänäyttö...4 Sovelluksen valikko...5 Laitetunniste (IMEI-koodi)...5 Sovelluksen
LisätiedotDNA:n kysely esikoulu- ja ala-asteikäisten matkapuhelinten käytöstä
DNA:n kysely esikoulu- ja ala-asteikäisten matkapuhelinten käytöstä Yhteenveto medialle 1 Yhteenveto Ala-asteikäiset lapset ovat jo hyvin aktiivisia puhelimen käyttäjiä. Kahdeksalla kymmenestä on oma puhelin
LisätiedotUseimmin kysytyt kysymykset
Useimmin kysytyt kysymykset Versio 1.1 1 1. Mikä mobiilikortti on? Mobiilikortti on matkapuhelimessa toimiva sovellus ja www.mobiilikortti.com osoitteessa oleva palvelu. Sovelluksen avulla voit siirtää
LisätiedotYhteisöllinen mallintaminen ja hajautetut mallit Ari Jolma Aalto-yliopisto. Mallinnusseminaari 2011 Lahti. Ari Jolma 1
Yhteisöllinen mallintaminen ja hajautetut mallit Ari Jolma Aalto-yliopisto Mallinnusseminaari 2011 Lahti Ari Jolma 1 Informaatio vs aine Informaatio ei ole kuten aine, sen kopiointi ei maksa juuri mitään
LisätiedotKarttapalvelu -kurssi Lounaispaikan karttapalveluiden kehittäminen
Karttapalvelu -kurssi Lounaispaikan karttapalveluiden kehittäminen Sanna Jokela Aiheet tänään Lounaispaikka ja sen tavoitteet lyhyesti Mitä karttapalvelun suunnittelu vaatii? Mitä haasteita ja mahdollisuuksia
LisätiedotSatelliittipaikannus
Kolme maailmalaajuista järjestelmää 1. GPS (USAn puolustusministeriö) Täydessä laajuudessaan toiminnassa v. 1994. http://www.navcen.uscg.gov/gps/default.htm 2. GLONASS (Venäjän hallitus) Ilmeisesti 11
LisätiedotSoLoMo InnovaatioCamp 19.3.2013. Ari Alamäki HAAGA-HELIA Tietotekniikan koulutusohjelma Ratapihantie 13 00520 Helsinki ari.alamaki @ haaga-helia.
SoLoMo InnovaatioCamp 19.3.2013 Ari Alamäki HAAGA-HELIA Tietotekniikan koulutusohjelma Ratapihantie 13 00520 Helsinki ari.alamaki @ haaga-helia.fi Social Mobile Local 7.3.2013 Perusversio-esimerkki 1.0
LisätiedotArcGIS. mobiililaitteille
ArcGIS mobiililaitteille Liikkuvan työn tehostaminen Mitä on mobiili paikkatietoteknologia? Mobiili paikkatietoteknologia ulottaa paikkatiedon toimiston ulkopuolelle. Organisaatiot voivat tehdä tarkkoja,
Lisätiedot4. 10.2010 ACCELBIT KARTTASELAIN TRACKER. Karttaselaimen Tracker- sovelluksen käyttöohje versio 1.0 AccelBit Oy
4. 10.2010 ACCELBIT OY KARTTASELAIN TRACKER Karttaselaimen Tracker- sovelluksen käyttöohje versio 1.0 AccelBit Oy Sisältö Laitteistovaatimukset...3 Yleisesittely...3 Versiohistoria...3 Karttaselain Tracker
LisätiedotKäyttöohje HERE Maps. 1.0. painos FI
Käyttöohje HERE Maps 1.0. painos FI HERE Maps HERE Maps näyttää lähellä olevat kohteet ja opastaa sinut perille. Voit etsiä kaupunkeja, katuja ja palveluja löytää perille tarkkojen reittiohjeiden avulla
LisätiedotPaikkatiedon tulevaisuus
Paikkatiedon tulevaisuus Yksityismetsätalouden metsänhoitajien vierailu TE:llä 11.10.2007 Juhani Tervo Pääarkkitehti, GIS Iso skaala erilaisia paikkatietojärjestelmiä Paikkatieto tietojärjestelmissä Paikkatietojärjestelmä
LisätiedotArcGISSM. Online. Paikkatietoalusta organisaatiollesi
ArcGISSM Online Paikkatietoalusta organisaatiollesi ArcGIS Online on yhteisöllinen, pilvipohjainen alusta karttojen, sovellusten ja paikkatietoaineistojen tekemiseen ja jakamiseen. ArcGIS Online on Esrin
LisätiedotKansallinen paikkatietostrategia - päivitetty versio
Kansallinen paikkatietostrategia - päivitetty versio 1.4.2014 Paikkatietostrategia 2005-2010 ensimmäisen kansallisen paikkatietostrategian (Paikkatietoasiain neuvottelukunta) Painopiste: paikkatietoinfrastruktuurin
Lisätiedot5 syytä hyödyntää ensiluokkaista paikannustarkkuutta maastotyöskentelyssä
5 syytä hyödyntää ensiluokkaista paikannustarkkuutta maastotyöskentelyssä Taskukokoinen, maastokelpoinen Trimble R1 GNSS -vastaanotin mahdollistaa ammattitasoisen paikkatiedonkeruun. Kun R1 yhdistetään
LisätiedotKARTTASELAIN ANDROID- LAITTEILLE
25.7.2014 ACCELBIT OY KARTTASELAIN ANDROID- LAITTEILLE Käy)öohje, Kar)aselain Windows 8 - lai)eille AccelBit Oy Sisältö Yleisesi)ely... 3 Tuetut lai)eet... 3 Sovelluksen ostaminen... 3 Versiohistoria...
LisätiedotTietotalo Insight. Digitaalinen markkinointi. Beacon FAQ: Vastaukset yleisimpiin kysymyksiin beaconeista
Tietotalo Insight Digitaalinen markkinointi Beacon FAQ: Vastaukset yleisimpiin kysymyksiin beaconeista 1 Beacon FAQ Digitaalisesta kontekstisidonnaisesta markkinoinnista puhuttaessa mennään usein monelle
LisätiedotProjektinhallintaa paikkatiedon avulla
Projektinhallintaa paikkatiedon avulla Tampereen Teknillinen Yliopisto / Porin laitos Teemu Kumpumäki teemu.kumpumaki@tut.fi 25.6.2015 1 Paikkatieto ja projektinhallinta Paikkatiedon käyttäminen projektinhallinnassa
LisätiedotNokia Kartat -käyttöohje
Nokia Kartat -käyttöohje 1.0. painos 2 Sisältö Sisältö Tietoja Nokia Kartat -palvelusta 3 Tarkastele sijaintiasi ja selaa karttaa 3 Etsi paikka 4 Etsi lähialueen paikkoja 4 Lisää paikkaan valokuva 5 Tallenna
LisätiedotHELSINGIN YLIOPISTO TIEDEKASVATUS. helsinki.fi/tiedekasvatus v 1.2
Tässä harjoituksessa opit laatimaan luokitellun teemakartan maastossa aiemmin keräämästäsi aineistosta. Käytämme Esrin ArcGis-palvelun ilmaisia ominaisuuksia. Kartan tekoa voi harjoitella kokonaan ilman
LisätiedotPaikantaminen Nokia N76-1
Paikantaminen Nokia N76-1 2007 Nokia. Kaikki oikeudet pidätetään. Nokia, Nokia Connecting People, Nseries ja N76 ovat Nokia Oyj:n tavaramerkkejä tai rekisteröityjä tavaramerkkejä. Muut tässä asiakirjassa
LisätiedotMobiilit luontorastit
Mobiilit luontorastit Kesto: Riippuu reitin pituudesta Kenelle: lukio Missä: ulkona Milloin: kevät ja syksy Tarvikkeet: älypuhelin / tablet -tietokone (muistiinpanovälineet) Eräpassin osio: Luonnossa liikkuminen
LisätiedotKokemuksia paikkatietotaitojen verkko-opetuksesta
Kokemuksia paikkatietotaitojen verkko-opetuksesta PaikkaOppi -hanke 2008-2012 Lounaispaikan Paikkatietopäivä 20.9.2012 Juha Riihelä Turun yliopisto PaikkaOppi pähkinänkuoressa Pilottihanke, jossa kehitettiin
LisätiedotNELJÄ HELPPOA TAPAA TEHDÄ TYÖNTEKIJÖIDEN TYÖSTÄ JOUSTAVAMPAA
NELJÄ HELPPOA TAPAA TEHDÄ TYÖNTEKIJÖIDEN TYÖSTÄ JOUSTAVAMPAA Vie yrityksesi pidemmälle Olitpa yrityksesi nykyisestä suorituskyvystä mitä mieltä tahansa, jokainen yritysorganisaatio pystyy parantamaan tuottavuuttaan
LisätiedotArcGIS.com. uusia tapoja jakaa paikkatietoa
ArcGIS.com uusia tapoja jakaa paikkatietoa Mikä on ArcGIS.com? ArcGIS.com on online-foorumi, jossa voidaan jakaa paikkatietoa ja tehdä yhteistyötä karttojen avulla. ArcGIS.com on maksuton ja avoin kaikille.
LisätiedotHelsingin seudun liikenteen reitit ja aikataulut Tässä.fi:ssä
Adfore Technologies Oy Helsingin seudun liikenteen reitit ja aikataulut Tässä.fi:ssä Adfore Technologies Oy edelläkävijä paikallisuuteen perustuvissa digitaalisissa palveluissa Adfore Technologies Oy kehittää
Lisätiedot2007 Nokia. Kaikki oikeudet pidätetään. Nokia, Nokia Connecting People, Nseries ja N77 ovat Nokia Oyj:n tavaramerkkejä tai rekisteröityjä
Nokia Lifeblog 2.5 2007 Nokia. Kaikki oikeudet pidätetään. Nokia, Nokia Connecting People, Nseries ja N77 ovat Nokia Oyj:n tavaramerkkejä tai rekisteröityjä tavaramerkkejä. Muut tässä asiakirjassa mainitut
LisätiedotMaastotietokantaa käytetään muiden karttatuotteiden valmistukseen sekä erilaisissa optimoinneissa.
1 of 5 6/20/2018, 12:21 PM Maanmittauslaitos Maastotietokanta Maanmittauslaitoksen Maastotietokanta on koko Suomen kattava maastoa kuvaava aineisto. Sen tärkeimpiä kohderyhmiä ovat liikenneverkko, rakennukset
LisätiedotHelsinki Testbedin säätuotteet tänään ja tulevaisuudessa
Helsinki Testbedin säätuotteet tänään ja tulevaisuudessa Helsinki Testbed Workshop 6.4.2006 Pekka Keränen 06.04.06 Johdanto Projektin www-sivusto http://testbed.fmi.fi Säätuotteet julkisiksi MM-kisoihin,
LisätiedotRajupusu Leaderin kehittämishanke
Luonto- kulttuuri- ja perinneympäristön kohteiden paikkatiedon yhteisöllinen tuottaminen ja hyödyntäminen mobiili- ja verkkoympäristössä Mobiilipaikkatietowiki ja lähiympäristö Rajupusu Leaderin kehittämishanke
LisätiedotInternetpalvelut. matkalla. 03.05.2012 Mikko Sairanen
Internetpalvelut matkalla 03.05.2012 Mikko Sairanen Täyden palvelun mobiilitoimisto Suunnittelu Toteutus Tuki & ylläpito Jatkokehitys 2 Palvelut Mobiilisivustot ja sovellukset Tabletsovellukset Smart-TV
LisätiedotJärjestelmäarkkitehtuuri (TK081702) Web Services. Web Services
Järjestelmäarkkitehtuuri (TK081702) Standardoidutu tapa integroida sovelluksia Internetin kautta avointen protokollien ja rajapintojen avulla. tekniikka mahdollista ITjärjestelmien liittämiseen yrityskumppaneiden
LisätiedotSUOMEN KUNTALIITTO RY
Karttaliittymä Versio: 18.10.2011 Julkaistu: 27.10.2011 Voimassaoloaika: Toistaiseksi Sisällys 1 Johdanto... 2 1.1 Suosituksen tausta... 2 1.2 Suosituksen rakenne... 2 2 Soveltamisala... 2 3 Lyhenteet...
LisätiedotSuomalaiset verkossa - NetTrack 2014. IAB:n kooste. TNS Gallup Digital / NetTrack 2014
Suomalaiset verkossa - NetTrack 014 IAB:n kooste Tutkimuksen toteutus Tutkimus toteutettiin puhelinhaastatteluilla (catibus) ja web-kyselynä. Internetin käytön laajuutta mittaavat tulokset kysyttiin puhelimitse
LisätiedotOpinnäytetyö: Mobiiliteknologian hyödyntäminen metsätoimihenkilön työssä
Opinnäytetyö: Mobiiliteknologian hyödyntäminen metsätoimihenkilön työssä Päättäjien metsäpäivä, Tampere 24.11.2014 Virpi Stenman SeAMK Metsätalous 2 Johdanto? Lähtökohdat: Pirkanmaan Bittimetsä -tiedonvälityshanke
LisätiedotKäyttöohje Social News
Käyttöohje Social News 1.1. painos FI Social News Vapauta sisäinen uutistoimittajasi ja raportoi lähiseutusi kiinnostavat tapahtumat suurelle yleisölle ammattimediakumppaneiden kautta. Lataa ja asenna
LisätiedotYleisten kartastotöiden strategia 2011-2020 - Maastotietojärjestelmä kovaan käyttöön
Suomen Kartografinen Seura Kevätseminaari Yleisten kartastotöiden strategia 2011-2020 - Maastotietojärjestelmä kovaan käyttöön 29.3.2012 Antti Vertanen Maa- ja metsätalousministeriö 2001-2010 strategia
LisätiedotMobiilipalvelut kirjastoissa Juha Hälinen verkkopalvelusuunnittelija
Mobiilipalvelut kirjastoissa Juha Hälinen verkkopalvelusuunnittelija Jyväskylän kaupunginkirjasto Kirjastoiden ja kännyköiden monimutkainen suhde Tilastoja ja historiaa WAP1.0 vuonna 1998 Nokia Communicatorilla
LisätiedotIT-OSAAJA, TIETOJENKÄSITTELYN ERIKOISTUMISOPINNOT
IT-OSAAJA, TIETOJENKÄSITTELYN ERIKOISTUMISOPINNOT KOULUTUKSEN KOHDERYHMÄ SISÄLTÖ Koulutuksen tavoitteena on antaa opiskelijalle valmiudet uusien tietoteknisten menetelmien ja välineiden hyödyntämiseen.
LisätiedotOsallistavan suunnittelun ja laadullisen tiedon keräämisen työkalu
Osallistavan suunnittelun ja laadullisen tiedon keräämisen työkalu 02.03.2012 Kirsti Sääskilahti Oulun yliopisto / Oulun Eteläisen instituutti Kerttu Saalasti Säätiö SoftGIS/PehmoGIS/PPGIS*_termin määrittely
LisätiedotSports Tracker. Älypuhelimen urheilutietokoneesta yhteisölliseksi reittikarttapalveluksi. Jussi Solja Markkinointipäällikkö, Sports Tracker
Sports Tracker Älypuhelimen urheilutietokoneesta yhteisölliseksi reittikarttapalveluksi. Jussi Solja Markkinointipäällikkö, Sports Tracker Mikä Sports Tracker? Muuta älypuhelimesi urheilutietokoneeksi
LisätiedotMobiilit luontorastit
Mobiilit luontorastit Kesto: Riippuu reitin pituudesta Kenelle: alakoulu Missä: ulkona Milloin: kevät ja syksy Tarvikkeet: älypuhelin / tablettitietokone (muistiinpanovälineet) Eräpassin osio: jokamiehen
LisätiedotESTEETÖN NAVIGOINTI. Ari Virtanen
ESTEETÖN NAVIGOINTI Ari Virtanen NOPPA Näkövammaisten opastusjärjestelmän pilottiprojekti Liikenne- ja viestintäministeriön matkustajainformaation visio: Vuonna 2006 kuka tahansa saa henkilökohtaisesti
LisätiedotMihin tarkoitukseen henkilötietojani kerätään ja käsitellään?
TIETOSUOJASELOSTE Yleistä Jotta voimme palvella sinua parhaamme mukaan, edellyttää se että keräämme ja käsittelemme joitakin sinua koskevia tietoja. Arvostamme kuitenkin yksityisyyttäsi ja olemme sitoutuneet
LisätiedotSijainnin merkitys Itellassa GIS. Jakelun kehittämisen ajankohtaispäivä
Jakelun kehittämisen ajankohtaispäivä Karttajärjestelmällä havainnollisuutta, tehokkuutta ja parempaa asiakaspalvelua Käytännön kokemuksia pilotoinneista ja käytössä olevista karttajärjestelmistä Juha
LisätiedotKiinteistö- ja rakennusalan digitalisaatio: BIM & GIS
Kiinteistö- ja rakennusalan digitalisaatio: BIM & GIS Kiinteistön elinkaari Kiinteistö- ja rakennusalan digitalisaatio. Miten tämän perinteisen alan digitalisaatio käytännössä tapahtuu ja mitä hyötyjä
LisätiedotÄlypuhelimet. Sisällysluettelo
Älypuhelimet Jussi Huhtala Sisällysluettelo Älypuhelimen määritelmä Historia Laitteistoarkkitehtuuri Käyttöjörjestelmät Android Symbian ios Yhteenveto 1 Älypuhelin Puhelin joka sisältää normaalit puhelimen
LisätiedotEsittely: Helsinki Region Infoshare Seudun tietovarannot avoimiksi. Ville Meloni ja Pekka Vuori
Esittely: Helsinki Region Infoshare Seudun tietovarannot avoimiksi Ville Meloni ja Pekka Vuori 6.6.2011 Hankkeen yhteenveto Avataan Helsingin seutua koskevaa tietoa kaikkien saataville, vapaasti ja maksutta
LisätiedotMihin tarkoitukseen henkilötietojani kerätään ja käsitellään?
TIETOSUOJASELOSTE Yleistä Jotta voimme palvella sinua parhaamme mukaan, edellyttää se että keräämme ja käsittelemme joitakin sinua koskevia tietoja. Arvostamme kuitenkin yksityisyyttäsi ja olemme sitoutuneet
LisätiedotPIKAOPAS MODEM SETUP FOR NOKIA 6310. Copyright Nokia Oyj 2002. Kaikki oikeudet pidätetään.
PIKAOPAS MODEM SETUP FOR NOKIA 6310 Copyright Nokia Oyj 2002. Kaikki oikeudet pidätetään. Sisällysluettelo 1. JOHDANTO...1 2. MODEM SETUP FOR NOKIA 6310 -OHJELMAN ASENTAMINEN...1 3. PUHELIMEN VALITSEMINEN
LisätiedotLinked Events. Tapahtumarajapinta. Aleksi Salonen
Linked Events Tapahtumarajapinta Aleksi Salonen Tulossa 1. Mikä Linked Events? 2. Mistä liikkeelle? 3. Mihin päädyttiin? 4. Mitä opittiin? 5. Käyttötapauksia 6. Miksi juuri Linked Events? 12.12.2017 2
LisätiedotAlkuraportti. LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO TIETOJENKÄSITTELYN LAITOS CT10A4000 - Kandidaatintyö ja seminaari
LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO TIETOJENKÄSITTELYN LAITOS CT10A4000 - Kandidaatintyö ja seminaari Alkuraportti Avoimen lähdekoodin käyttö WWW-sovelluspalvelujen toteutuksessa Lappeenranta, 30.3.2008,
LisätiedotLähitulevaisuudet liikunnallisuutta tukevat teknologiat. Immo Heino
Lähitulevaisuudet liikunnallisuutta tukevat teknologiat Immo Heino Liikuntamotivaatio Motivaatio (movere - liikkuminen) Yksilön psyykkinen tila, joka määrittää vireyden ja tavoitteen suuntautumisen/käyttäytymisen
LisätiedotFinwe KÄYTTÖOHJE. www.key2phone.com
KÄYTTÖOHJE Sisällysluettelo 1. Yleistä 3 Alkuvalmistelut 3 2. Sovelluksen lataaminen 4 3. Sovelluksen asennus puhelimeen 5 4. Rekisteröinti 6 5. Sovelluksen käyttö 7 Kohteen avaus 7 Avaaminen soittamalla
LisätiedotKuluttajat ja uuden teknologian hyväksyminen. Kuluttajan ja markkinoijan suhde tulevaisuudessa Anu Seisto, VTT
Kuluttajat ja uuden teknologian hyväksyminen Kuluttajan ja markkinoijan suhde tulevaisuudessa Anu Seisto, VTT 2 Miksi kuluttaja / käyttäjänäkökulma on mielenkiintoinen? Jokainen käyttäjä havainnoi teknologian
LisätiedotNokia Lifeblog 2.5 Nokia N76-1
Nokia Lifeblog 2.5 Nokia N76-1 2007 Nokia. Kaikki oikeudet pidätetään. Nokia, Nokia Connecting People, Nseries ja N76 ovat Nokia Oyj:n tavaramerkkejä tai rekisteröityjä tavaramerkkejä. Muut tässä asiakirjassa
LisätiedotKARTTASOVELLUSTEN KÄYTTÖ RAJOJEN ETSINNÄSSÄ Juho Kotakorva, Maanmittauslaitos, Ikaalinen 1
KARTTASOVELLUSTEN KÄYTTÖ RAJOJEN ETSINNÄSSÄ 27.11.2017 Juho Kotakorva, Maanmittauslaitos, Ikaalinen 1 MOBIILISOVELLUKSET - Erilaisia karttasovelluksia on paljon. Useimmista ei löydy rajatietoa (esim. Maastokartat,
LisätiedotMobiilit luontorastit
Mobiilit luontorastit Kesto: Riippuu reitin pituudesta Kenelle: yläkoulu Missä: ulkona Milloin: kevät ja syksy Tarvikkeet: älypuhelin / tablettitietokone (muistiinpanovälineet) Eräpassin osio: Luonnossa
LisätiedotPaikkatietoanalyysin sovellukset. Tarmo Lipping
Paikkatietoanalyysin sovellukset Tarmo Lipping Mitä paikkatieto on? Desktop-sovelluksista Web-pohjaisiin sovelluksiin Paikkatiedon Web-palvelut GeoMashUp:it Mobiilisovellukset Mistä dataa? Kaikki mitä
LisätiedotVasteaika. Vasteaikaa koskeva ohje ei ole juuri muuttunut Robert B. Millerin vuonna 1968 pitämästä esityksestä:
Nielsen: "Olen tutkinut Webin käytettävyyttä vuodesta 1994, ja jokaisessa tutkimuksessa esiin on noussut sama asia: käyttäjät haluaisivat sivujen latautuvan nopeammin. Aluksi olin sitä mieltä, että käyttäjät
LisätiedotOnline and mobile communications for Crisis Response and Search and Rescue
Online and mobile communications for Crisis Response and Search and Rescue Hätä- ja häiriötilanteiden aikana niiden vaikutuspiiriin kuuluvat kansalaiset voivat älypuhelimien ja sosiaalisen median avulla
LisätiedotCase: Helsinki Region Infoshare - pääkaupunkiseudun tiedot avoimiksi
Case: Helsinki Region Infoshare - pääkaupunkiseudun tiedot avoimiksi Projektipäällikkö Ville Meloni Forum Virium Helsinki 5.4.2011 Hankkeen yhteenveto Avataan Helsingin seutua koskevaa tietoa kaikkien
LisätiedotOvi Kartat langattomille laitteille. 1. painos
Ovi Kartat langattomille laitteille 1. painos Sisältö Kartat-sovelluksen yleisnäkymä 3 Käveleminen kohteeseen 11 Reitin suunnitteleminen 11 Kartat-sovelluksen pikavalinnat 12 Oma sijainti 3 Sijaintisi
LisätiedotHome Media Server. Home Media Server -sovelluksen asentaminen tietokoneeseen. Mediatiedostojen hallinta. Home Media Server
2007 Nokia. Kaikki oikeudet pidätetään. Nokia, Nokia Connecting People ja Nseries ovat Nokia Oyj:n tavaramerkkejä tai rekisteröityjä tavaramerkkejä. Muut tässä asiakirjassa mainitut tuotteiden ja yritysten
LisätiedotKesäseminaari 4.6.2015. Jani Heikkilä Metsä mukaasi Kantoon sovelluksella
Kesäseminaari 4.6.2015 Jani Heikkilä Metsä mukaasi Kantoon sovelluksella Kesäseminaari 4.6.2015 Jani Heikkilä, Myyntijohtaja Metsä mukaasi Kantoon - sovelluksella Mobiililaajennus Metsään.Ai - palveluun
LisätiedotOnline-tulostus 4.0. 1. painos
Online-tulostus 4.0 1. painos 2008 Nokia. Kaikki oikeudet pidätetään. Nokia, Nokia Connecting People ja Nseries ovat Nokia Oyj:n tavaramerkkejä tai rekisteröityjä tavaramerkkejä. Nokia tune on Nokia Oyj:n
LisätiedotVaatimusluettelo. Liite2_Vaatimusluettelo. Tun nus (ID) Kpl Tärkeys Toimittajan kommentit Navigointi. Haut
Vaatimusluettelo Tun nus (ID) Kpl Tärkeys Toimittajan kommentit Navigointi 1 Karttasovelluksessa tulee olla yleisesti vastaavissa sovelluksissa käytetyt navigointitoiminnot 4.2. 1 Kartta pitää voida kohdistaa
LisätiedotAvoin Data Kehittäjäyhteisön käynnistäminen
Avoin Data kyselyn yhteenveto 11.09.2017 Avoin Data Kehittäjäyhteisön käynnistäminen Mikko Katajamäki Vesa Ilola Oletko käyttänyt toiminnassasi hyväksi avointa dataa 100,0 % 80,0 % 60,0 % 40,0 % 20,0 %
LisätiedotPikaopas. Multimedia / Multimedia Navi Pro. Räätälöinti
Pikaopas Multimedia / Multimedia Navi Pro Päävalikosta on helppo pääsy kaikkiin sovelluksiin. Alapalkista pääsee nopeasti seuraaviin: Räätälöinti Koskee Multimedia Navi Pro -järjestelmää. Kun Infotainment-järjestelmä
LisätiedotINSPIRE-direktiivin toimeenpano Paikkatietoa hallinnoivat viranomaiset
Liite III Liite II Liite I paikannimet hallinnolliset yksiköt osoitteet kiinteistöt liikenneverkot hydrografia suojellut alueet korkeus maanpeite ortoilmakuvat geologia tilastoyksiköt rakennukset maaperä
LisätiedotSähköiset työkalut paikkasidonnaiseen tiedonkeruuseen ja -hallintaan ympäristösektorille ja teollisuudelle
Sähköiset työkalut paikkasidonnaiseen tiedonkeruuseen ja -hallintaan ympäristösektorille ja teollisuudelle Tausta SCATMAN Oy - Yritysesittely SCATMAN Oy on oululainen vuonna 2013 perustettu ohjelmistoyritys,
LisätiedotMatkailureitit. Kolari 25.8. Ilkka Kauppinen
Matkailureitit Kolari 25.8 Ilkka Kauppinen Ohjelma nopeasti 10:00 Aloituskahvit ja tervetuloa 10:15 Pieni esittelykierros 10:30 Mitä odotamme ja mitkä ovat tavoitteemme matkailureitistä? 11:00 Miten rakennamme
LisätiedotMirva Jääskeläinen Espoon kaupungin työväenopisto
Mirva Jääskeläinen Espoon kaupungin työväenopisto Windows Phonet yleisesti Nokian Lumiat Vanhemmat WindowsPhone 7 Uudemmat WindowsPhone 8 Samsungin Windows Phone mallit HTC:n mallit www.windowsphone.com
LisätiedotVuorekseen liittyvä tutkimusja kehitysprojekti. Langaton Vuores. Kotikatupalvelin
Vuorekseen liittyvä tutkimusja kehitysprojekti Langaton Vuores Kotikatupalvelin Tutkimuksen tausta Langaton tietoliikenne on arkipäivää Personoidut päätelaitteet (taskutietokone, matkapuhelin, kannettava
LisätiedotBrother Image Viewer Android -opas
Brother Image Viewer Android -opas Versio 0 FIN Kuvakkeiden selitykset Tässä käyttöoppaassa käytetään seuraavaa kuvaketta: VINKKI Vinkit kertovat, miten eri tilanteissa voi toimia tai miten toimintoa voi
Lisätiedot(Acerin) Windows 8 tabletti henkilöstön työkäytössä Koonnut Hanna Frilander, Mobiilit ohjaajat hanke 9.1.2014
(Acerin) Windows 8 tabletti henkilöstön työkäytössä Koonnut Hanna Frilander, Mobiilit ohjaajat hanke 9.1.2014 Tähän dokumenttiin on koottu kokemuksia Acer Iconia W511 NT.L0NED.001 tabletin käytöstä henkilöstön
LisätiedotPerussurffaajat: Tiia Tirkkonen, Teppo Porkka, Janne Tuomisto. Verkkopalvelun arviointisuunnitelma Spotify
Perussurffaajat: Tiia Tirkkonen, Teppo Porkka, Janne Tuomisto Verkkopalvelun arviointisuunnitelma Spotify Tampereen teknillinen yliopisto Hypermedia MATHM- 00000 Hypermedian opintojakso 30.9.2011 Sisällysluettelo
LisätiedotMihin tarkoitukseen henkilötietojani kerätään ja käsitellään?
TIETOSUOJASELOSTE Yleistä Jotta voimme palvella sinua parhaamme mukaan, edellyttää se että keräämme ja käsittelemme joitakin sinua koskevia tietoja. Arvostamme kuitenkin yksityisyyttäsi ja olemme sitoutuneet
LisätiedotILMAINEN KARTTATIETO
ILMAINEN KARTTATIETO MIKÄ ON MUUTTUNUT? Täydellinen vallankumous tietojen vapautumisessa GPS alkuna TIETOJA LÖYTYY PALJON: EROJA SIINÄ, MITEN TIETOA KÄYTETÄÄN. PELKÄSTÄÄN REITTIHAKUUN JA PAIKKOJEN ETSINTÄÄN
LisätiedotVirtuaalipoluilla edistämään nuorten informaatio- ja medialukutaitoja
Virtuaalipoluilla edistämään nuorten informaatio- ja medialukutaitoja Maija Saraste Suomalais-venäläisen kulttuurifoorumin kirjastotapaaminen Saransk 7.10.2011 1 Hämeenlinnan kaupunginkirjasto Hämeenlinna
LisätiedotYksityisautoilijoille ABAX AJOPÄIVÄKIRJA
The difference is ABAX Yksityisautoilijoille ABAX AJOPÄIVÄKIRJA The difference is ABAX 2 The difference is ABAX ABAX SÄHKÖINEN AJOPÄIVÄKIRJA Tähän esitteeseen on koottu vastauksia kysymyksiin, jotka liittyvät
LisätiedotAvoimen datan vaikutuksia tiedontuottajan toimintaan
Avoin data ja liiketoiminta Avoimen datan vaikutuksia tiedontuottajan toimintaan SKS/Poligonin talviseminaari 3.2.2011 Antti Kosonen MML Tietopalvelukeskus MML ja avoin data 2011 alusta MML on tarjonnut
LisätiedotKandidaatintyön aiheita
Kandidaatintyön aiheita PM&RG:n aihe-ehdotukset Mervi L. Ranta ja Henrik J. Asplund Mervi L. Ranta & Henrik J. Asplund PL 15400, 00076 AALTO email: pmrg@tkk.fi FINLAND http://www.cs.hut.fi/~pmrg Version
LisätiedotGooglen palvelut synkronoinnin apuna. Kampin palvelukeskus Jukka Hanhinen, Urho Karjalainen, Rene Tigerstedt, Pirjo Salo
Googlen palvelut synkronoinnin apuna Kampin palvelukeskus 31.01.2018 Jukka Hanhinen, Urho Karjalainen, Rene Tigerstedt, Pirjo Salo Google-tili Jos käytät Gmail-sähköpostia niin sinulla on Google-tili (nn.nn@gmail.com)
LisätiedotVerkkopalvelusopimuksen täydentäminen: Karttajulkaisun käyttöehdot. Maanmittauslaitos / Inspire-sihteeristö
Verkkopalvelusopimuksen täydentäminen: Karttajulkaisun käyttöehdot Maanmittauslaitos / Inspire-sihteeristö Taustaa Verkkopalvelusopimus liitteineen (1-5) valmisteltiin vuonna 2010 yhteistyössä viranomaisten
LisätiedotWebinaarin osallistujan ohje
Webinaarin osallistujan ohje 9.10.2015 Webinaariohjelmisto Kiinko käyttää webinaareissaan WebEx-ohjelmistoa Se mahdollistaa tietokoneiden väliset neuvottelut, kokoukset ja koulutukset internet-yhteyden
LisätiedotHelsinki Region Infoshare Pääkaupunkiseudun tiedon avaaminen
Helsinki Region Infoshare Pääkaupunkiseudun tiedon avaaminen Projektipäällikkö Ville Meloni Forum Virium Helsinki 2.11.2011 - MML Paikkatietomarkkinat 2011 Helsinki Region Infoshare Kehitetään tiedontuottajien
LisätiedotPaloilmoitusjärjestelmän laajennusratkaisu - Sinteso Move
www.siemens.fi/paloturvallisuus Paloilmoitusjärjestelmän laajennusratkaisu - Sinteso Move Yhdistä nykyinen paloilmoitusjärjestelmäsi Sintesoon. Se on palontorjunnan uusi ulottuvuus. Infrastructure & Cities
LisätiedotPASTORI-PROJEKTI. Paikkasidonnaisten liikenteen palveluiden liiketoiminta- ja toteutusratkaisut. Paikkasidonnaiset kaupalliset palvelut
-PROJEKTI Paikkasidonnaisten liikenteen palveluiden liiketoiminta- ja toteutusratkaisut Paikkasidonnaiset kaupalliset palvelut Haasteet ja tulevaisuuden näkymät Eetu Pilli-Sihvola, VTT 28.1.2011 Suntiossa
LisätiedotLöydä Helsinki Tietoa kaupungin palveluista lukutaidottomille helsinkiläisille
loydahelsinki.fi Löydä Helsinki Tietoa kaupungin palveluista lukutaidottomille helsinkiläisille Uusi mobiili-infopalvelu Löydä Helsinki kertoo kaupunkilaisille heidän oikeuksistaan ja julkisista palveluista
LisätiedotAndroid ohjelmointi. Mobiiliohjelmointi 2-3T5245
Android ohjelmointi Mobiiliohjelmointi 2-3T5245 Mikä on Android? Linux kernelin päälle rakennettu, Googlen kehittämä sovelluspino mobiilisovelluksiin Erillinen versio puhelimelle ja taulutietokoneille
LisätiedotPALVELUN KUVAUS. Daimler Finland Oy IOTAIKA-PALVELUN KUVAUS V.1.0
PALVELUN KUVAUS Daimler Finland Oy IOTAIKA-PALVELUN KUVAUS V.1.0 IOTAIKA PALVELUN KUVAUS SISÄLLYS 1 PALVELUN KÄYTTÄMINEN... 3 2 PALVELUN KÄYTTÄJIEN HALLINTA... 4 3 KÄYTTÖEHDOT... 4 4 TURVALLISUUS... 5
LisätiedotUUSI PYSÄKKITYÖKALU - koulutus
UUSI PYSÄKKITYÖKALU - koulutus 29.4.2014 Susanna Kymäläinen / Liikennevirasto Kouluttajat Tietopalveluasiantuntija Susanna Kymäläinen / Liikennevirasto Susanna.kymalainen@liikennevirasto.fi, p. 040 6766
LisätiedotSosiaalisen median mahdollisuudet & hyödyt
Sosiaalisen median mahdollisuudet & hyödyt 2018 WWW.PITKOSPUU.FI Sosiaalisen median mahdollisuudet Sosiaalinen media eli some, on tuonut tulleessaan muutoksen markkinointiin niin suunnittelussa kuin toteutuksessa.
LisätiedotKansallisen paikkatietoportaalin kehittäminen
Kansallisen paikkatietoportaalin kehittäminen 20.9.2010 VN periaatepäätös Valtioneuvoston periaatepäätökseen 21.6.2007 kansallisen tietoyhteiskuntapolitiikan tavoitteista vuosina 2007-2011 on kirjattuna:
LisätiedotMatkapuhelinten sisäverkkojen rakennuttaminen eroaa sähkösisäverkon rakennuttamisesta monin eri tavoin.
Matkapuhelinten sisäverkkojen rakennuttaminen eroaa sähkösisäverkon rakennuttamisesta monin eri tavoin. T e c h v o Oy V e s a O r p a n a A s e n t a j a n t i e 2 C 8 0 2 4 0 0 K i r k k o n u m m i
LisätiedotPIKAOPAS MODEM SETUP
PIKAOPAS MODEM SETUP Copyright Nokia Oyj 2003. Kaikki oikeudet pidätetään. Sisällysluettelo 1. JOHDANTO...1 2. MODEM SETUP FOR NOKIA 6310i -OHJELMAN ASENTAMINEN...1 3. PUHELIMEN VALITSEMINEN MODEEMIKSI...2
Lisätiedot