Ammattiliitto Nousu ry:n jäsenlehti. Marianne Virrankivi. kannustaa keskustelemaan. Nordea tehostaa Älä lannistu 4. Sairastuminen ei syö lomapäiviä 14

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Ammattiliitto Nousu ry:n jäsenlehti. Marianne Virrankivi. kannustaa keskustelemaan. Nordea tehostaa Älä lannistu 4. Sairastuminen ei syö lomapäiviä 14"

Transkriptio

1 Ammattiliitto Nousu ry:n jäsenlehti Marianne Virrankivi kannustaa keskustelemaan 10 Nordea tehostaa Älä lannistu 4 Sairastuminen ei syö lomapäiviä 14

2 Tässä lehdessä 3 Puheenjohtajalta Yhteistyötä, hyväksikäyttöä vai vastarintaa? 4 Tehostamisohjelma panee koville Nordea on täynnä alansa ammattilaisia. 4 8 Nousussa 10 Nousulainen Marianne Virrankivi Vanhempainvapaa huilia töistä? 14 Lomille lompsis! Vuosilomiin liittyy pelisääntöjä ja lakimuutoksia Lounashetki kunniaan Rauhallisesti syöty ateria lataa akkuja. 18 Liikunta on lääkettä myös aivoille Työtä kannattaa tauottaa På svenska 23 Paulalta Puhelinpalveluissa kuohuu. 18 Marianne Virrankivi koiransa Sergeyn kanssa. Julkaisija: Ammattiliitto Nousu ry, Ratamestarinkatu 12, Helsinki. Päätoimittaja: Johanna Maasto, Lehden toimituskunta: Susanna Hagelberg, Sirpa Kalmari, Anna Koivumäki, Johanna Maasto, Laura Tuomola, Elina Vainio, Kristiina Widenius; Tuottaja: Marjo Mikola, Ulkoasu: Unionimedia Oy, Leila Tarvainen Kannen kuva: Markus Sommers Painopaikka: Erweko Oy Jäsenpalvelu: puh , palveluaika arkisin klo Työttömyyskassan yhteystiedot: JATTK, Pasilanraitio 9 B, Helsinki. Puh: (09) (ma to, klo ), faksi: (09) , Kirjaudu sähköiseen asiointipalveluun omilla pankkitunnuksillasi! 2 Nousu

3 Kari Ahola puheenjohtaja Puheenjohtajalta Yhteistyötä, hyväksikäyttöä vai vastarintaa? Tomi Westerholm Suomalaisen palkansaajan asema on heikkenemässä. Automaatio, mobiilipalvelut ja globalisaatio uhkaavat olemassa olevia työpaikkoja. Monet perinteiset ammatit ovat häviämässä kokonaan, useiden muiden työnkuva muuttuu. Ikään kuin tämä ei riittäisi, yltiökapitalismi levittää niljakkaita lonkeroitaan yhteiskuntaan. Mikään ei ole riittävästi. Työtä on tehostettava tehostuksen jälkeenkin. Vähemmillä kuluilla on saatava entistä enemmän, muuten osakkeenomistajat eivät ole tyytyväisiä. Rahoitusala kuuluu valitettavasti kaikkien neljän muutosvoiman piiriin. Nordea kansainvälisenä liikepankkina on muutoksen eturintamassa. Nousu Työntekijöiden, asiakkaiden ja yhteiskunnan edut on tasapainotettava osakkeenomistajien edun kanssa. talokohtaisena liittona ja nousulaiset jäsenet joutuvat ensimmäisten joukossa vastaanottamaan muutoksen. Tämä asettaa meille kaikille suuren haasteen: mitä voimme tehdä? Meidän on tehtävä suunnitelma eli strategia. Keksittävä ne keinot ja teot, joilla pääsemme tästä nykytilasta optimitilanteeseen. Optimitilanne on se tila, joka on paras mahdollinen saavutettavissa oleva olotila jäsenille. Meneillään oleva ACE-tehostamisohjelma on osa isoa muutosta. Vaikka työnantaja luo siitä kaunokuvajaisia, se on todellisuudesta vain äärimmäinen tehostusohjelman osa, joka jatkuu ja jatkuu. Samaan aikaan konttoreita suljetaan kiihtyvällä tahdilla ja työtä keskitetyissä yksiköissä ulkoistetaan Puolaan ja Intiaan. Jäsenet kysyvät oikeutetusti, miksi ammattiliitto ei tee mitään. Voin vakuuttaa, että teemme paljon, ja meillä on suunnitelma. Koska emme ole päätöksentekijöitä, emme pysty päätöksiä muuttamaan. Me voimme kuitenkin vaikuttaa päätöksiin ja niiden toimeenpanoon. Molempia asioita teemme ja arvioimme niiden vaikuttavuutta. Tätä kirjoittaessa en tiedä vielä ACE-ohjelman lopputulemaa. Tätä luettaessa se on selvillä. Olemme halunneet lähteä ACE-ohjelman toimeenpanossa yhteistoiminnan linjalle eli vaikuttamaan toimeenpanoon ja sitä kautta lukuihin ja pehmennyskeinoihin. Jos emme niitä saavuta, on meitä hyväksikäytetty. Silloin siirrymme vastarintaan, ja johdon uskottavuus on mennyt. Se mikä koskee Nousua, koskee koko suomalaista ay-liikettä, ja Nordeassa koko pohjoismaista yhteistyötä. Pidemmällä aikavälillä pakolliset ympäristömuutokset on hyväksyttävä, mutta loputtomalle ahneudelle on laitettava stoppi. Työntekijöiden, asiakkaiden ja yhteiskunnan edut on tasapainotettava osakkeenomistajien edun kanssa. Se on optimitilanne, myös yrityksille ja meidän työnantajallemme Nordealle. Nousu

4 Tehostaminen Nordean suunnittelemat leikkaukset stressaavat työntekijöitä eivätkä käy lukujen valossa järkeen. Yrityksen johto on ollut neuvotteluissa taipumaton. 4 Nousu

5 panee koville Uupumus, masennus ja suuttumus. Ne ovat olleet nordealaisten päällimmäiset tunteet sen jälkeen, kun tieto pankin uudesta, 900 miljoonan euron säästötavoitteesta julkistettiin tammikuussa. Kun euromäärät uhkaavat pian konkretisoitua irtisanomisina, ovat monet jaksamisensa äärirajoilla. Meillä on todella väsynyttä porukkaa. Työtahti on tiukka jo ennestään ja Nordealla on hyvin kunnianhimoiset tavoitteet myynnin osalta. Kun lisäksi on pelko työpaikan menetyksestä, työntekijöistä tuntuu, että pitäisi yrittää vielä enemmän. Työterveydenhuollossa käy yhä enemmän ihmisiä työuupumuksen takia, Nousun varapuheenjohtaja Tarja Furuholm kertoo. Furuholmin mukaan konttoreissa käytävä kilpailu on mennyt liiallisuuksiin. Tavoitteisiin yltämättömät leimataan alisuoriutujiksi, joita uhataan seuraamusmenettelyllä. Koko sana masentaa ja on omiaan heikentämään työsuoritusta. Jos jollakin on vaikeuksia päästä asetettuun tavoitteeseen, pitäisi pohtia mistä se johtuu. Alisuoriutumisesta syytetyn työntekijän on hyvä pyytää luottamusmies paikalle ja käydä tilanne esimiehen kanssa yhdessä läpi. Se ei ole myöskään pätevä irtisanomisperuste. Arvosta osaamistasi Tarja Furuholmin mukaan henkilöstön kannattaisi vaikeasta tilanteesta huolimatta nostaa pää pystyyn ja olla ylpeä osaamisestaan. Nordea on täynnä oman alansa ammattilaisia, joilla on takanaan pitkä koulutus. Meillä on konttoreissa paljon monitoimi-ihmisiä, jotka osaavat sekä vakuutusasioita, laina-asioita, rahoitus-, kortti- ja maksuliikenneasioita että erittäin monimutkaisia sijoitusasioita. Esimerkiksi henkilökohtaisen pankkineuvojan toimenkuva on hyvin laaja. Tutkimuspäällikkö Tarja Kallonen Finanssialan Keskusliitosta vahvistaa alan työntekijöiden olevan keskimäärin hyvin koulutettuja, vaikka koulutustaustat vaihtelevatkin paljon. Osaamistason kasvu näkyy tradenomien ja yliopistotutkinnon suorittaneiden määrän lisääntymisenä. Merkonomeja on rahoitusalalla edelleen eniten, mutta heidän suhteellinen osuutensa on pienentynyt. Lisäksi monet työnantajat järjestävät koulutusta, Kallonen sanoo. Omaa kieltään nordealaisten osaamisesta kertoo asiakaspalaute, joka on Tarja Furuholmin mukaan erittäin positiivista. Monet asiakkaat valitsevat Nordean nimenomaan henkilöstön vuoksi.» Nousu

6 » Kielteinen palaute johtuu yleensä toiminnassa tehdyistä muutoksista, joihin emme ole voineet vaikuttaa, mutta jotka ovat heikentäneet asiakkaiden saamaa palvelua. 470 ihmistä irtisanomisuhan alla Paikalliset neuvottelut tehostamisohjelman vaikutuksista käytiin huhti toukokuussa. Konttoriverkostossa vähennystarpeeksi esitettiin 320 henkeä ja keskitetyissä yksiköissä neuvotteluja käytiin 150 henkilöstä. Nordean pääluottamusmiehen Paula Hopposen mukaan neuvottelut olivat näennäisiä eikä henkilöstöedustajia juuri kuunneltu. Samaan aikaan Nordea teki liikevoittoa alkuvuonna reilut Varo piiloylityön oravanpyörää Kun työtaakka kasvaa, houkutus venyttää työpäivää tai viedä töitä kotiin on suuri. Piiloylityöt muodostuvat helposti kierteeksi, joka johtaa työntekijän uupumiseen. Ylitöitä ei raportoida tai työvuorosuunnitelmaa muutetaan jälkikäteen. Ajatellaan, että otan ylityöt takaisin sitten joskus. Mutta jos on kymmeniä tunteja vapaata pitämättä, milloin sen muka voi pitää, jos on jatkuvasti hirveässä työruuhkassa? Tarja Furuholm kysyy. Piiloylityöt saattavat lisääntyä työpaikkojen ollessa uhattuna. Jos töitä on enemmän kuin työajassa ehtii tehdä, tulee ylitöiden tekemisestä kuitenkin sopia esimiehen kanssa. On johdon tehtävä saada henkilöstön ja työtehtävien määrä vastaamaan toisiaan. Työ ei lopu vaikka sitä tekisi kellon ympäri. Pitäisi muistaa pitää huolta omasta jaksamisestaan. euroa työntekijää kohden. Kentällä vallitsee suuri hämmennys ja suuttumus. Ei oteta millään tavalla huomioon sitä, että kyllä pankilla on varaa pitää nämä ihmiset töissä, Hopponen sanoo. Myös Nousun puheenjohtajan Kari Aholan mukaan luvuissa ei ole järkeä. Jos katsotaan oman pääoman tuottoa ja suljetaan Ruotsi pois, Nordea on eurooppalaisten pankkien joukossa kirkas johtotähti. Se ei vain tunnu riittävän. Säästöohjelmaa on perusteltu synkillä talousnäkymillä, mutta ne ovat nyt parantumassa. Olisi kohtuullista odottaa, että sillä olisi vaikutusta, Ahola sanoo. Nousu sai lykättyä vähennyspäätöksiä helmikuulta kesäkuulle siinä toivossa, että yrityksen johto huomaisi talousnäkymien muuttumisen. Samalla liitto on pyrkinyt vaikuttamaan säästötoimia pehmentäviin tukikeinoihin. Meillä on suuri huoli myös ihmisistä, jotka jäävät työhön. Miten he selviytyvät tulevista työmääristä. Eikä vähiten tietenkään asiakkaiden puolesta, jotka eivät saa palveluita. Olisi hyvä, että Nordean operatiivinen johto uskaltaisi vastata näihin asioihin, Ahola sanoo. Taistelu vai tukipaketti? Irtisanomisuhan alla olevan kannattaa harkita tarkkaan vaihtoehtojaan. Tietysti toivoisin, että mahdollisimman moni jaksaisi taistella työpaikkansa puolesta. Tällä hetkellä pankilla ei ole minkäännäköisiä taloudellisia, tai oikeastaan tuotannollisiakaan perusteita ihmisten irtisanomiseen, Tarja Furuholm sanoo. 60 ikävuotta lähestyviä yritetään nyt painostaa pakettiratkaisujen kautta eläkkeelle, sillä heitä pidetään kaavoihin kangistuneina. Koulutukseen panostamalla heistä moni voisi kuitenkin saada uuden mahdollisuuden, kenties uudessa työtehtävässä. Toisaalta ymmärrän niitäkin, jotka ovat väsyneet kovenevaan työtahtiin ja jatkuviin organisaatio- ja toimintatapamuutoksiin. Silloin on olemassa mahdollisuus tukipaketteihin, uudelleenkoulutukseen ja outplacement-palveluun. Outplacement-palvelu voi olla hyödyllinen, jos takana on pitkä ura saman työnantajan palveluksessa. Palvelun kautta pääsee harjoittelemaan muun muassa työhakemuksen kirjoittamista ja haastattelutilanteita. Tukipaketin ottaminen tarkoittaa 6 Nousu

7 työsuhteen päättymistä ja eläkekertymän lakkaamista. Jos uusia töitä ei löydy, joutuu paketin päätyttyä selviytymään ansiosidonnaisella päivärahalla. Omaa irtisanoutumistaan ei voi riitauttaa eikä työnantajalla ole sen jälkeen takaisinottovelvollisuutta. Paula Hopponen muistuttaa, että vaikka paketti helpottaa toimeentuloa vähäksi aikaa, on hyvä miettiä, mitä sen jälkeen tulee. Riittämätön vai riittävän hyvä? Monen pitkän uran pankissa tehneen työntekijän on vaikea niellä sitä, ettei kokemus tunnu painavan vaakakupissa mitään. Furuholm kannustaa irtisanomista pelkääviä kuitenkin uskomaan, että he ovat riittävän hyviä ja ovat antaneet riittävästi. On ihmisiä, jotka ovat tehneet pankille töitä vuotta, tunteja laskematta, ja pankki on ollut heille äärimmäisen tärkeä. Mutta jos heidän tekemäänsä työtä ei enää haluta, ei kukaan muistele, kuinka paljon ekstraa he ovat tehneet. Mahdollisen irtisanomisen kohdalla pitäisi jaksaa ajatella, että ei se johtunut minusta, minä en ole syyllinen siihen. Olen ollut tärkeä pankille ja tehnyt parhaani. Mutta kyllä näiden ihmisten kanssa monta kyyneltä vuodatetaan. Jenni Meronen piirros Janne Harju Mitä Nousu tekee? Nousun toimisto on tukenut neuvottelevia luottamusmiehiä alueellisissa neuvotteluissa, kerännyt tietoa niiden kehittymisestä ja mahdollisissa ongelmatapauksissa välittänyt tietoa pankin ylemmälle johdolle. Lisäksi Nousu pitää informaatiotilaisuuksia ympäri Suomea. Jäsenpalvelu on puhelimen päässä ja toimistoon saa yhteyden myös verkkosivujen kautta. Paras tapa hankkia apua on kuitenkin oman luottamusmiehen kautta. Nousua on kritisoitu siitä, ettemme ole järjestäneet ulosmarssia tai lakkoa. Meillä on kuitenkin työehtosopimus voimassa ja olemme halunneet noudattaa työrauhavelvoitetta. Siitä huolimatta että koemme tilanteen todella vääränä ja raskaana, olemme pyrkineet säilyttämään neuvotteluyhteyden työnantajaan, Tarja Furuholm sanoo. Neuvotteluilla voidaan vaikuttaa paikalliseen toteutukseen, mutta varsinaiset päätöksentekijät istuvat pohjoismaissa. Siksi pohjoismainen yhteistyö on erityisen tärkeää. Nousu

8 NOUSUSSA Jäsenten hyvinvointi-ilta to klo , Jyväskylä Sisältö: Työhyvinvointi, työpaikan ihmis suhteet ja vuorovaikutus. Iltatilaisuus. Kohderyhmä: Kaikki jäsenet Ilmoittautuminen viimeistään Ilmoittaudu syksyn koulutuksiin Nousu kouluttaa jäsenistöään monipuolisesti myös syksyllä. Koulutuksia järjestetään sekä jäsenistölle että kohdennetusti luottamushenkilöille. Arkipäivisin pidettävät koulutukset on neuvoteltu liittotasolla palkallisiksi, mutta tilaisuuksia järjestetään myös viikonloppuisin. Ilmoittautumiset tehdään liiton verkkosivuilla Noora-palvelun kautta. Lisätietoja koulutuksista sekä järjestelyistä saat Jäsenpalvelusta. Ota täysi hyöty jäseneduistasi ja tule mukaan kouluttautumaan, tervetuloa! Nuorten päivät La su Sisältö: Aihe profiloituu myöhemmin Kohderyhmä: nuoret alle 35-vuotiaat jäsenet Yhteistyö: Kurssi toteutetaan yhteistyössä Vakuutusväen Liiton kanssa Ilmoittautuminen viimeistään Työelämän pelisäännöt tutuiksi La su , Espoo Sisältö: Työelämän perusasiat, vinkit työsopimuksen tekoon, jäsenen oikeudet ja velvollisuudet, jäsen vaikuttajana, miten liitto toimii, paikallinen edunvalvontatyö ja jäsenmarkkinointi Kohderyhmä: Jäsenet, erityisesti nuoret/uudet jäsenet ja luottamustehtävissä toimivat. Ilmoittautuminen viimeistään 6.9. Henkilöstöedustajan jatkokurssi Ma ti , Helsinki Sisältö: Syventävät päivityspäivät, tarkempi ohjelma vahvistetaan myöhemmin Kohderyhmä: Luottamusmiehet ja työsuojeluvaltuutetut, jotka ovat käyneet peruskurssin. Ilmoittautuminen viimeistään Jussi Vierimaa Työlait Ma ti , Helsinki Sisältö: Keskeiset työelämän lait Kohderyhmä: Luottamusmiehet ja työsuojeluvaltuutetut Ilmoittautuminen viimeistään Yhteistoimintakoulutus Ma ti Sisältö: Kotimainen ja kansainvälinen yhteistoiminta, lainsäädäntö ja käytäntö, toinen päivä painottuu kansainväliseen yhteistoimintaan Kohderyhmä: Yhteistoimintaelinten jäsenet Yhteistyö: Kurssi toteutetaan yhteistyössä Vakuutusväen liiton kanssa Ilmoittautuminen viimeistään Nousun puheenjohtajat kierroksella Ammattiliitto Nousun puheenjohtaja Kari Ahola ja varapuheenjohtaja Tarja Furuholm ovat aloittaneet puheenjohtajakierroksensa. Kiertuepaikkakunnat ovat seuraavat: Seinäjoki Jyväskylä Vaasa Kuopio Kotka 8 Nousu

9 C0 M70 Y85 K0 C0 M20 Y45 K0 C100 M70 Y0 K0 C0 M0 Y0 K40 C10 M10 Y50 K0 C45 M45 Y45 K20 Nousu järjesti huhtikuussa edustajiston ylimääräisen kokouksen, kun pankki ilmoitti uudesta tehostamisohjelmasta. ACE puhutti edustajistoa Nousun edustajiston kevätkokous pidettiin Vantaalla. Kokouksessa käsiteltiin sääntömääräisten asioiden lisäksi muun muassa Nordea-pankin tehostamisohjelmaa (ACE) ja siihen liittyvien neuvottelujen tilannetta eri puolella Suomea. Edustajiston puheenjohtaja Tuula Muukkonen kuvailee kokouksen tunnelmia masentuneiksi ja äreiksi. Työnantaja ei ole taipunut esitettyihin pehmennyskeinoihin kuten lomarahojen vaihtamiseen vapaaksi. Tilanne on huono. Monilla alueilla ei ole voitu mitenkään vaikuttaa irtisanottavien määrään, joka on pieniä poikkeuksia lukuun ottamatta pysynyt samana kuuden viikon neuvotteluiden jälkeen. Keskitetyissä yksiköissä vähennetään ihmisiä koko ajan, joten vähennysten kokonaismäärää ja lopullista tilannetta on vaikea hahmottaa. Ensin työtä keskitetään Suomessa ja sitten siirretään Puolaan. Edustajisto kantoi huolta paitsi henkilöstöstä myös asiakkaista ja palveluista, jotka supistuvat: onko eettisesti oikein, että kaikkien asiakkaiden tulee haluta ja osata asioida verkossa? Markus Sommers

10 Puhukaa asioista! Marianne Virrankivi kannustaa puhumaan epäkohdista. Muuten asiat eivät muutu. Kiinanharjakoirat Sergey ja Leevi auttavat työsuojeluvaltuutettua jaksamaan. Vaikka henkilökohtaisena pankkineuvojana työskentelevän Marianne Virrankiven nuorempikin lapsi on tämän kevään ylioppilas ja aikuistumassa kovaa vauhtia, kotipesä ei jää tyhjäksi. Siitä pitävät huolen kiinanharjakoirat Sergey ja Leevi. Virrankivi harrastaa agilitya, jossa koirat juoksevat emäntänsä ohjaamana erilaisia esteratoja pitkin. Leevi on rauhallinen ja ihmisrakas. Se rakastaa tennispalloja ja ketä tahansa, joka jaksaa heitellä palloja. Sergey taas hurmaa kaikki naaraskoirat ja on aktiivinen sekä innokas kaikkeen, Virrankivi kertoo. Sergey sai myös Suomen muotovalion arvon näyttelyssä viime kesänä. Sergey on ollut suosittu jalostuspiireissä ja sillä on jälkeläisiä useamman pesueen verran sekä Suomessa että ulkomailla. Virrankivillä onkin ollut aina välillä pentuja hoidossa, ja koirien kautta hänelle on muodostunut iso tuttavaverkosto alan harrastajia. Koiraharrastus on hyvä tapa saada liikunnallista vastapainoa työpäivälle ja siten parantaa työkuntoa. Koiria on myös mukava halata ja rutistaa. Tunnen terapiakoiria, jotka käyvät vanhainkodeissa ja palvelutaloissa piristämässä ihmisten päivää, Virrankivi kehuu. Koirien lisäksi Virrankivi harrastaa muun muassa myös käsitöitä, puutarhanhoitoa ja maalaamista. Kaikki käsillä tekeminen kiinnostaa, hän sanoo. Työmäärä puhuttaa Marianne Virrankivi on toiminut kuutisen vuotta työsuojeluvaltuutetun tehtävissä Kanta-Helsingin alueella. Alue on iso, sillä siihen kuuluu henkilöstöä noin 300. Onneksi konttorit sijaitsevat melko lähellä toisiaan. Alun perin aloitin tiimikollegani varavaltuutettuna. Sain häneltä erittäin hyvän opastuksen sekä kannustusta tehtävään, kun hän jäi eläkkeelle ja siirryin varsinaiseksi työsuojeluvaltuutetuksi, Virrankivi kiittelee. Työsuojelu tekee yhteistyössä työterveyshuollon kanssa tarkastuksia konttoreihin kolmen vuoden välein. Kunkin konttorin työntekijät saavat täyttääkseen sähköisen kyselylomakkeen muun muassa sisäilmaan, meluun, turvallisuuteen, henkilöstön kehittämiseen ja työn kuormittavuuteen liittyvistä asioista. Virrankiven tehtäviin kuuluu tarkastusten valmistelu ja työsuojeluraporttien koostaminen. Jos työsuojelukäynnillä ilmenee ongelmia, niihin suunnitellaan ratkaisuvaihtoehtoja yhdessä konttorin esimiehen kanssa. Konttoriesimies on viimekädessä vastuussa siitä, että asiat sujuvat työpaikalla. Luonnollisesti tällä hetkellä ehkä Kun lapseni olivat pieniä, toimin erilaisten harrastuskerhojen rahastonhoitajana. Nyt kun he ovat jo aikuisia, tilalle on tullut työsuojeluvaltuutetun tehtävät, Marianne Virrankivi kertoo. Marianne Virrankivi Nordeassa 26 vuotta Henkilökohtainen pankkineuvoja (HPN) Kanta-Helsingin alueen työsuojeluvaltuutettu, Nordea Pankin säätiön apurahatoimikunnan jäsen 10 Nousu

11 eniten puhuttaa työmäärä ja siitä selviäminen. Toisaalta esille nousevat asiat ovat todella konttorikohtaisia, Virrankivi toteaa. Onneksi kyselyissä ei hänen mukaansa enää nouse esille pelkästään huonoja asioita. Myös myönteistä palautetta annetaan. Ongelmista ei myöskään vain valiteta, vaan niihin haetaan yhteistyöllä ratkaisuja. Virrankivi kehottaa ottamaan ongelmat ensisijaisesti puheeksi oman esimiehen kanssa. Jos se kuitenkin tuntuu vaikealta tai jos puhumisesta huolimatta tilanteeseen ei tule parannusta, työsuojeluvaltuutettu toimii mielellään välittäjänä. Pidän työsuojeluvaltuutetun työstä tosi paljon. Vaikka se on välillä rankkaa, on palkitsevaa nähdä, että asiat myös paranevat, Virrankivi sanoo. Kuunteleminen on tärkeää Marianne Virrankivi toimii myös Nordea Pankin säätiön apurahatoimikunnan jäsenenä ja on mukana käsittelemässä apurahahakemuksia. Hakemuksia tulee Nordean henkilöstöltä vuosittain useita satoja, ja niiden määrä on lisääntynyt viime vuosina. Hakijat saavat myös satoja myönteisiä päätöksiä vuodessa. Eniten haetaan tukea erilaisiin liikuntaharrastuksiin, mutta myös esimerkiksi kieliopintoihin ja ammatillisiin opintoihin. Apurahan hakuaika on syksyisin, Virrankivi vinkkaa. Harrastuksista ja luottamustehtävistä huolimatta Marianne Virrankivi sanoo Marianne Virrankiven työajasta 20 prosenttia on kohdennettu työsuojeluvaltuutetun tehtäviin. Onneksi esimies ymmärtää, että työhön menee toisinaan enemmänkin aikaa. nauttivansa yhä asiakaspalvelusta. Pidän siitä, että hoidan pitkäaikaisia ja luottamuksellisia asiakassuhteita ja pystyn vaikuttamaan työnkuvaani. Pidän myös tavoitteellisesta myyntityöstä. Virrankivi tosin toteaa, että työ on nykyisin ohjatumpaa ja mallinnetumpaa kuin ennen. Se ei silti ole välttämättä huono asia. Hänen mielestään on hyvä, että nykyään kuunnellaan enemmän asiakkaan toiveita ja mietitään yhdessä ratkaisuja tarpeisiin. Kun aikaa on tapaamisissa rajallisesti, kuunteleminen ja huolellinen valmistelu on tärkeää. Virrankiven työpiste sijaitsee Helsingin keskustassa WTC:n Premium-konttorissa. Hän sanoo olevansa todella tyytyväinen oman työyhteisönsä yhteishenkeen. Meillä on hyvä ilmapiiri ja autamme toisiamme mielellämme. Esimiehellä on iso rooli työssäjaksamisessa, mutta avoimuus on myös tärkeää. Me puhumme asioista paljon. Liisa Leeve kuva Markus Sommers Nousu

12 Vanhempainvapaa huilia töistä? Pienten lasten vanhemmat uskovat, että isät pitäisivät nykyistä enemmän vanhempainvapaata, jos vapaiden kestoa pidennettäisiin tai päivärahan tasoa nostettaisiin. Keskustelupalstoilla asiallinen kysymys vanhempainvapaiden jakamisesta äidin ja isän kesken saa kommentoijat avautumaan. On syyllistäjiä ja syyttäjiä. Jos jäät äitinä kotiin lapsen kanssa äitiysvapaan jälkeen, olet itsekäs huilailija. Jos annat isän jäädä kotiin, pelastat lapsen välit vanhempiinsa, mutta ajaudutte taloudellisesti konkurssiin. Väestöliitto julkisti vuonna 2012 tutkimuksen perhevapaakäytännöistä Suomessa ja Euroopassa. Tutkimus kertoo sen, mikä on helppo leikkipuistossa havaita. Vanhempainvapaan käyttää Suomessa yhdeksässä tapauksessa kymmenestä lapsen äiti. Kun pitkät poissaolot perhevapaiden takia keskittyvät äideille, naisten asema työmarkkinoilla heikkenee. Miten saisimme perhevapaat jakautumaan tasaisemmin vanhempien kesken tai jopa niin, että isät jäisivät entistä enemmän kotiin vanhempainvapaalle ja äidit menisivät töihin? Tutkittua tietoa Suomen pitkät tuetut vapaat ovat poikkeuksellisia muihin Euroopan maihin verrattuna. Puoli vuotta isälle tai äidille Lapsen hoitoa varten yhteiskuntamme antaa äitiysvapaata 105 päivää, josta päivää on pidettävä ennen laskettua aikaa. Kun äitiysvapaa päättyy, äiti tai isä voi jäädä vanhempainvapaalle, jonka kesto on 158 päivää eli noin puoli vuotta. Isyysvapaa poistui viime vuoden alusta, ja tilalle kiintiöitettiin isälle yhteensä 54 päivää (noin 9 viikkoa). Jatkossa isä voi käyttää kiintiöidystä vapaastaan enintään 18 päivää yhtä aikaa äidin kanssa, esimerkiksi lapsen syntymän yhteydessä. Loput päivät on pidettävä ennen lapsen toista ikävuotta. Äitiys-, isyys- ja vanhempainvapaan ajalta on mahdollista saada ansiosidonnaista päivärahaa. Suomessa kysymystä isien vapaista on vuosien varrella tutkinut kaksi työryhmää. Ne ovat päätyneet, pääosin muista Pohjoismaista poiketen, suosittamaan isille suunnattujen päivien lisäämistä ja ansiosidonnaisten päivärahojen nostamista kiintiöiden sijaan. Kelan tilasto lapsiperheiden etuuksista (2012) kuitenkin kertoo, että kun uusi muutos isävapaasta isäkuukaudeksi Korvaustasossa ja korvausten kestossa Suomi jää jälkeen muista Pohjoismaista. Suomalaisäidit palaavat töihin vapaiden jälkeen eurooppalaisäitejä useammin. kiintiöitti isälle lisää vapaata, vapaiden pitäminen lisääntyi vuodessa noin yhdeksän prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna, mutta vanhempainvapaiden pitäminen lisääntyi alle kolme prosenttia. Kun isien etuuksia on kehitetty, on isien korvattujen päivien osuus kasvanut hieman vuosittain, mutta ei ratkaisevasti. Ansiosidonnainen vapaa houkuttaa Muissa Pohjoismaissa (Tanskaa lukuun ottamatta) isälle osoitetuista kiintiöistä on saatu hyviä kokemuksia. Ensimmäisenä vanhempainvapaan kiintiö otettiin käyttöön Norjassa parikymmentä vuotta sitten. Norjan mallia seuraten muut Pohjoismaat sekä muutama muu Euroopan maa ovat osoittaneet oman osuutensa vanhempainvapaasta isille isyysvapaan lisäksi. Pisimmät isille suunnatut kiintiöidyt vapaat, kolme kuukautta, löytyvät Islannista ja Sloveniasta. Norjassa ja Ruotsissa isäkuukausi on kestoltaan kuukauden tai kaksi. Ruotsalaiset ja norjalaiset selvittivät, että kun isille kiintiöidään ansiosidonnaista vapaata, ne myös käytetään. Pidemmät vapaat ovat kuitenkin edelleen harvinaisuus: isät pitävät kiintiön verran vapaata, ei sen enempää. Isyysvapaata lukuun ottamatta Suomi sijoittuu vanhempainpäivärahaa saaneiden isien määrässä pohjoismaisen joukon hännille, vaikka määrä on kasvanut vuosi vuodelta tasaisesti. 12 Nousu

13 Äidin vapaata ei saa rajoittaa Kaksivuotiaiden lasten perheiltä tiedusteltiin vuonna 2006, miten isien osallistumista vanhempainvapaiden pitämiseen voitaisiin lisätä. Raha näyttäisi Väestöliiton kokoaman tiedon mukaan olevan suurin vaikutin. Vastaajat kertoivat, että isät saadaan vapaille pidentämällä vapaiden kestoa tai nostamalla päivärahan tasoa. Pienituloisimmat vastaajat kannattivat korvaustason korotuksia. Korkeimmin koulutetut äidit ja itse vanhempainvapaalla olleet isät kannattivat perhevapaiden pidennyksiä eli isille kiintiöityjä pidennyksiä vanhempainvapaan jatkeeksi. Useimmat kannattivat sitä, että kiintiöt tai vapaat sijoittuisivat äidin pitämän vapaan jatkeeksi ilman, että isän pitämä vapaa lyhentäisi äidin mahdollisuuksia vapaaseen. Miten vapaiden jako onnistuisi tasapuolisemmin? Vanhempien mielipiteiden perusteella ei ainakaan pakolla tai puolittamisilla. Järjestelmän joustavuus ja riittävät ansiosidonnaiset korvaukset kannustavat jakamaan vapaita. Ehkä pieni parannuksen paikka piilee myös asenteissa ja ennakkoluuloissa. Mitä siihen huililomaan tulee sen selvittäköön kukin ihan itse kokeilemalla. Laura Tuomola Nousu

14 Lomille lompsis! Näin kesälomien kynnyksellä on hyvä palauttaa mieliin vuosilomiin liittyviä pelisääntöjä ja perehtyä myös tuoreisiin lakimuutoksiin loma-asioissa. Vuosiloman ansainta Työntekijällä on oikeus saada lomaa 2,5 arkipäivää kultakin täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta mennessä alle vuoden kestäneissä työsuhteissa vastaava lomakertymä on 2 päivää kuukaudessa. Rahoitusalan työehtosopimuksessa on lisäksi sovittu, että vähintään 10 vuoden työsuhteen jälkeen lomakertymä on kolme arkipäivää lomanmääräytymiskuukautta kohden. Loman pituutta laskettaessa päivän osa pyöristetään täyteen lomapäivään. Loman antaminen Loman ajankohdasta pyritään sopimaan työpaikoilla työnantajan ja työntekijöiden kesken hyvässä yhteisymmärryksessä. Mikäli näin ei tapahdu, työnantaja päättää loman ajankohdasta tietyin rajoituksin työntekijää kuultuaan. Vuosilomasta 24 arkipäivää on sijoitettava lomakaudelle eli aikavälille (kesäloma). Muu osa lomasta (talviloma) on annettava viimeistään seuraavan lomakauden alkuun mennessä. Kesäloma ja talviloma on annettava yhdenjaksoisena, jollei työn käynnissä pitämiseksi ole välttämätöntä jakaa sitä osaa kesälomasta, joka ylittää 12 arkipäivää, pidettäväksi yhdessä tai useammassa osassa. Työnantajan määrätessä loman ajankohdan hänen on ilmoitettava siitä työntekijälle viimeistään kuukautta ennen loman alkamista. Jos tämä ei ole mahdollista, on ilmoitus tehtävä kuitenkin viimeistään kahta viikkoa ennen loman alkamista. Lomapalkka ja lomaraha Työntekijällä on oikeus saada lomansa ajalta vähintään säännönmukainen tai keskimääräinen palkka. Palkkaan kuuluvat luontoisedut on vuosiloman aikana annettava vähentämättöminä. Luontoisedut, jotka eivät ole työntekijän käytettävissä vuosiloman aikana, korvataan rahalla. Rahoitusalan työehtosopimuksessa on sovittu lomarahan maksamisesta. Lomarahan määrä on 50 prosenttia lakisääteisen vuosiloman palkasta. Nordeassa lomaraha maksetaan tammi- ja toukokuun palkanmaksun yhteydessä. Tammikuussa lomarahaa maksetaan max 6 päivältä ja loppuosa toukokuussa. Jos henkilö on ansainnut lomarahaa tammikuun loppuun mennessä alle 6 päivää, maksetaan lomaraha kokonaisuudessa toukokuussa. Lomarahaa ei makseta työsuhteen päättyessä paitsi eläkkeelle siirtyvälle. Jos sairastut loman aikana Vuosilomalaki muuttui lukien siten, että niin kutsuttu sairauskarenssi poistui lakiin perustuvien lomaoikeuksien osalta (enintään 30pv). Jos työntekijä on vuosilomansa tai sen osan alkaessa tai aikana synnytyksen, sairauden tai tapaturman vuoksi työkyvytön, loma on työntekijän pyynnöstä siirrettävä myöhempään ajankohtaan. Työntekijällä on pyynnöstään oikeus loman tai sen osan siirtämiseen myös, jos tiedetään, että työntekijä joutuu lomansa aikana sairaanhoitoon tai muuhun siihen rinnastettavaan hoitoon, jonka aikana hän on työkyvytön. Huomaathan, että karenssin poistuminen koskee lakisääteisiä lomia. Jotta olisit loman aikana selvillä siitä, oletko lakilomalla vai työehtosopimukseen perustuvalla lomalla, muista pyytää esimieheltäsi päiväkohtainen erittely pidettävien lomapäivien luonteesta (esimerkiksi lakiloma/tes-loma/lomarahavapaa/jne) ennen lomalle jäämistä, jotta tiedät miten toimia mahdollisessa sairastumistilanteessa. Jos sairastut loman alkaessa tai aikana, toimi näin: Ilmoita sairastumisesta viipymättä esimiehellesi ja pyydä loman siirtoa. Käy lääkärissä ja pyydä lääkäriltä todistus työkyvyttömyydestä. Nordea edellyttää loman aikana sairastumistilanteissa lääkärintodistusta heti ensimmäisestä sairastumispäivästä lukien. Toimita lääkärintodistus viipymättä työnantajalle esimerkiksi postitse. Siirtynyt loma ei automaattisesti jatku sovitun vuosilomajakson perään vaan loman ajankohdasta tulee sopia erikseen. Lain mukaan siirretty kesäloma on annettava lomakaudella ja talviloma ennen seuraavan lomakauden alkua. Jos loman antaminen ei ole näin mahdollista, siirretty kesäloma voidaan antaa lomakauden jälkeen saman vuoden aikana ja talviloma seuraavan vuoden loppuun mennessä. Jos loman antaminen ei työkyvyttömyyden jatkumisen vuoksi ole näinkään mahdollista, se voidaan korvata lomakorvauksella. Työnantajan on ilmoitettava siirretyn loman ajankohta kahta viikkoa tai, viimeistään viikkoa ennen loman alkamista. Minna Ahtiainen 14 Nousu

15 Lounas kunniaan Riittävän rauhallisesti syöty lounas lataa akkuja ja parantaa työtehoa. Silti yhä useampi ei ehdi tai ymmärrä lähteä lounaalle. Nousu

16 Nordea-pankin keskuskonttorin ruokalassa Helsingin Vallilassa käy valtava kuhina. Ja valtava on itse ruokalakin. Sen tehtävä on ruokkia kaikki talon työntekijää päivittäin. Ruoan olisi oltava terveellistä, laadukasta maukasta, ja sitä pitäisi saada mahdollisimman nopeasti, ettei koko lounastauko menisi jonotteluun. Siinä riittää haastetta sopimusravintoloitsija ISS:lle, joka on pyörittänyt ravintolaa pari vuotta sitten käydyn kilpailutuksen jälkeen. Haaleaksi jäähtynyt, hieman vetinen riistakäristys saa päätyösuojeluvaltuutettu Jorma Nylundin puhumaan kaihoten vanhoista hyvistä ajoista, jolloin jokaisessa pankin toimipisteessä oli oma ruokala. Ruoka vastasi maultaan kotiruokaa ja sitä syödessä juteltiin rauhassa työtovereiden kanssa. Nylund uskoo, että sopimusravintolan valinta tapahtui puhtaasti hinnan perusteella. Hänen mielestään olisi ollut aiheellista kysyä mielipiteitä myös työntekijöiltä, toimiihan pankissa sentään työpaikkaruokailuun vihkiytynyt Ruokailutyöryhmä, jonka aktiivijäsen Sirkku Hokkanen lounastaa tänään Nylundia vastapäätä. Nylund antaa ISS:n ruoalle ja ruokalan toimivuudelle vaivoin tyydyttävän arvosanan 6 ja Hokkanen 6,5. Täällä on tosi mukava henkilökunta, Hokkanen kehuu. Parivaljakon mielestä on hienoa, että työntekijöille on järjestetty työpaikkaruokala. Mutta pientä viilausta tämä kaipaa, esimerkiksi ruoan maun ja nopeuden suhteen, Hokkanen sanoo. Myös maksamista voisi kehittää. Esimerkiksi etäluettava, kulkukorttiin yhdistettävä siru vapauttaisi kädet tarjottimen kannatteluun ja kassajonot soljuisivat nopeammin eteenpäin. Myös hälinä pitäisi saada Hokkasen ja Nylundin mielestä vähenemään, ruokalassa ei välillä tahdo kuulla edes omia ajatuksiaan. Eriarvoiset käytännöt Jorma Nylund kertoo, että ruokailun suhteen pankin sisällä on eriarvoisuutta ja ruokien taso vaihtelee paljon. Vaikka keskuskonttorin ruokala ei olekaan ruoan maun puolesta kärkisijoilla, se on sentään lähellä. Joillakin ei ole työpaikkaruokailua tai sopivan lähellä sijaitsevaa ravintolaa ollenkaan. Silloin mukaan pitää ottaa omat eväät. Suurimmat ongelmat löytyvät hyvin pienistä konttoreista, joissa on vain pari työntekijää. Kun toinen istuu takahuoneessa syömässä eväitään, saattaa toinen tulla keskeyttämään neuvoa kaivatessaan, tai jos tiskille muodostuu jonoa. Nylundin mielestä olisi paikallaan, että toimipisteissä, joissa ruokailemaan pitää lähteä pidemmän matkan päähän, pidennettäisiin ruokatauon kestoa, tai ruokailuun siirtymisistä tehtäisiin hyväksyttävä tapa käyttää työaikaa. Mielestäni työnantaja on järjestänyt kivasti asiat. On hyvä, että on muunkinlaisia järjestelyjä kuin Vallilan hehtaarihalli. Meidän alueellamme kaikille toimipaikoille on löydetty hyvä sopimusravintola, sanoo Jaana Toiviainen Nurmijärven konttorista. Nurmijärven konttorin väki syö joko Kun jättää lounaan väliin tai syö liian kevyesti, on illalla valmis syömään norsun. omia eväitään tai ruokailee kunnan henkilöstöruokalassa, jonka kanssa Nordea on tehnyt sopimuksen työpaikkaruokailusta. Kaikki eivät voi poistua syömään yhtä aikaa. Onneksi Nurmijärven konttorissa ruokavuorojen jakaminen on sujunut aina kivuttomasti. Jokainen pääsee lähes aina syömään toivomaansa aikaan, eikä syömään tarvitse juurikaan lähteä yksin. Joissain toimipisteissä kassapalveluaika on rajoitettu, ja ihmiset menevät syömään vasta palveluajan jälkeen. Tämä on koettu kivaksi, koska silloin pienenkin konttorin väki saa syödä rauhassa, Toiviainen sanoo. Hotkien vai rentoutuen? Nordea-pankin kaikissa toimipisteissä työntekijöiden lounastauko kestää 30 minuuttia, mikä on THL:n erikoistutkijan Susannan Raulion mielestä lounastauon ehdoton minimipituus. Töistä tarvitaan riittävä irtiotto varsinkin silloin, jos työtahti on kova. Kiireen tuntu ei virkistä. Ihminen ei rentoudu, jos joutuu hotkimaan ruokansa. Lounastauko ei ole pelkkä energiantankkaustilanne. Olisi tärkeä voida irrottaa ajatuksensa hetkeksi työstä. Tällä on merkittävä vaikutus työskentelyn tehokuuteen. Lounastaukoa ei enää kunnioiteta yhtä paljon kuin ennen. Sitä ei pidetä yhtä tärkeänä, eikä ymmärretä sen merkitystä, Raulio tuumaa. Ihmisten luonnolliset ruokailuvälit vaihtelevat yksilöllisesti, mutta keskimäärin aikuinen tarvitsee ruokaa 3 4 tunnin välein, jotta aivot pysyvät toiminnassa. Raulio sanoo, että lounaan syömisellä on selkeä vaikutus painonhallintaan. Kun jättää lounaan väliin tai syö liian kevyesti, on illalla valmis syömään norsun. Nylund ja Hokkanen kertovat, että pankissa on sellaisiakin osastoja, esimer- 16 Nousu

17 Sirkku Hokkanen ja Jorma Nylund ruokailevat Vallilan keskuskonttorin omassa ruokalassa Helsingissä. kiksi it-puolella, ettei ruokailulle tunnu löytyvän ollenkaan aikaa. Silloin lounaalle pitää raivata aikaa ja merkita se vaikka joka päivä kalenteriin, Nylund sanoo. Lounaalle mars Ei sellainen käy, että koneen tai työpöydän ääressä mussutetaan eväsleipiä, Sirkku Hokkanen sanoo. Näen tätä omien työkavereideni keskuudessa paljon. Työtä pitäisi tauottaa Nordea-pankin toimipisteissä on monesti erillisiä eväiden syöntiin varattuja paikkoja. Eväät voivat olla hyvä vaihtoehto, jos ne osaa koota tarpeeksi terveellisesti. Mutta niissä lipsutaan turhan helposti leipä ja jugurtti -linjalle, mikä ei pidemmän päälle ole hyvä, THL:n Susanna Raulio sanoo. Päivittäin henkilöstöruokalassa syövät tulevat kuin huomaamatta syöneeksi ravintosuositusten mukaisesti, varsinkin mitä kasvisten määrään tulee. Onhan se hyvä, että on tarjolla salaatteja. Täältä saa terveellistä lounasta, Hokkanen tuumaa. Nykyään henkilöstöruokaloissa ymmärretään jo hyvin, että ruoan tulee olla laadukasta, tai ihmiset äänestävät jaloillaan. Ruoan makuun kiinnitetään paljon huomiota, Raulio kertoo Näyttää siltä, että ainakin Vallilassa on jo äänestetty jaloilla. Hokkasen ja Nylundin mukaan viereiset McDonald s- ja Soul Kitchen -ravintolat ovat lounasaikaan täynnä nordealaisia. Nylund epäilee, että talon ulkopuolella ruokailevat käyttävät lounastaukoonsa enemmän kuin 30 minuuttia, mikä on pois työnantajalta. Monissa maissa henkilöstöruokala on rekrytoinneissa käytettävä valttikortti. Suomessa niitä pidetään Raulion mielestä itsestäänselvyyksinä, eikä niiden antimia osata arvostaa yhtä paljon kuin ehkä pitäisi. Mielestäni tällainen mahdollisuus kuuluu käyttää, Jorma Nylund tuumaa. Minna Huuhka kuvat Markus Sommers Nousu

18 Liikunta on lääkettä myös aivoille Aivotyössäkin tarvitaan toimivaa kehoa, josta kannattaa pitää hyvää huolta. Pankkilaiset ovat aivotyöntekijöitä, joten työfysioterapeuttikaan ei tarkastele työn kuormitusta pelkästään tuki- ja liikuntaelimistön näkökulmasta. Myös aivojen toimintaa voi edistää pitämällä huolta siitä, että veri kiertää kropassa siis liikkumalla, Nordean työfysioterapeutti Susanna Widell vinkkaa. Hyvä aineenvaihdunta on tärkeää sekä keholle että aivoille, yksipuoliset ja pitkään samanlaisina jatkuvat asennot myrkkyä. Tarkkuutta vaativassa työssä silmätkin rasittuvat helposti, ellei työtä tauoteta säännöllisesti. Suomi on Euroopan istuvimpia maita. Istumme töissä, kotona ja kulkuvälineissä paljon. Widellin mukaan istumisen riskeistä Nordean työfysioterapeutti Susanna Widell kannustaa ihmisiä taukoliikuntaan. kertovissa raflaavissa lehtiotsikoissa, kuten istuminen tappaa, on perää. Liikkumaton elämäntapa on yksi ennenaikaisen kuoleman riskitekijöistä. Miten kuormitusta voisi keventää? Työpaikalla kannattaa tauottaa istumista. Kun työasennot ovat staattisia, vastapainoksi Susanna Widell suosittelee erityisesti dynaamisia eli pumppaavia liikkeitä. Jokainen nordealainen voi ladata työkoneelleen Ergo Pro- taukoliikuntaohjelman, jossa on sekä aktiivisia, rentouttavia että silmien hyvinvointiin tarkoitettuja jumppavinkkejä. Lyhyet videot voi ajastaa näkymään työkoneen näytölle tiettyihin aikoihin, jolloin jumppahetket tauottavat työtä sopivin väliajoin. Widell kertoo, että maaliskuussa käyttöön otetusta ohjelmasta on tullut runsaasti myönteistä palautetta. Myös sähkösäätöinen työpöytä mahdollistaa istumisen vähentämistä ja tauottamista, ja kun seisoo valmiiksi, lähtee helpommin liikkeelle. Luomuliikunta tavaksi Susanna Widell kannustaa harrastamaan päivän aikana luomuliikuntaa, eli sellaista liikuntaa, joka ei vaadi liikuntavarusteita tai ennakkovalmisteluita. Oma asenne ratkaisee, Widell sanoo. Päivä on täynnä valintoja, menetkö hissillä vai kiipeätkö portaita, odotatko bussia pysäkillä seisten vai käytätkö ajan kävelemällä seuraavalle pysäkille. Kuntoliikuntaa kannattaa harrastaa monipuolisesti, ja olennaisinta on löytää itselle mieluisa laji, jotta liikunnasta tulee tapa, Widell sanoo. Hyväkuntoinen ihminen jaksaa paremmin, kokee vähemmän stressiä ja myös palautuu nopeammin työstä. Liikunta on hyvä lääke lähes kaikille. Widell tuntee nordealaisten työn erityispiirteet. Hän työskentelee Vallilan yksikössä Helsingissä, mutta koordinoi työfysioterapiaa koko maassa. Widellin työ on pääsääntöisesti työyhteisöjen hyvinvointiin ja työperäisten vaivojen ennaltaehkäisyyn liittyvää. Hän on osa työterveystiimiä ja toimii yhteistyössä työsuojelun ja toimitilahallinnon kanssa, esimerkiksi kun uusia toimitiloja suunnitellaan tai otetaan käyttöön. Ne, joilla on vaivoja, saavat tarvittaessa yksilöllistä apua. Marjo Mikola kuvat Mikko Taipale 18 Nousu

19 Kyynärvarren lihaksia on hyvä venyttää hiirityöskentelyn vastapainoksi. Lapaluihin saa liikettä kevyellä nyrkkeilyliikkeellä. Pumppaavat liikkeet lisäävät verenkiertoa paremmin kuin staattiset venytykset. Niska-hartiaseudun pumppaus rentouttaa ylävartaloa. Nosta hartiat korviin ja rentouta ne sen jälkeen alas. Yläselän saa liikkeelle heiluttamalla käsiä vuoroin ylös. Nousu

20 Effektiviseringen tar på krafterna De aviserade nedskärningarna inom Nordea stressar arbetstagarna, och motiveringarna till dem är huvudlösa. Företagsledningen har inte gett vika en tum vid förhandlingarna. Utmattning, nedstämdhet och ilska har varit de främsta stämningarna bland Nordeas anställda efter att det i januari blev känt att bankens nya sparmål är 900 miljoner euro. Nu när sparmålet snart konkretiseras i form av uppsägningar är många nära gränsen för vad de orkar med. Många är verkligt trötta. Arbetstakten är hård sedan gammalt och Nordeas säljmål är mycket ambitiösa. När det här kombineras med rädsla för att förlora jobbet har arbetstagarna en känsla av att de borde försöka ännu intensivare. Företagshälsovården kontaktas allt oftare på grund av utbrändhet, berättar Tarja Furuholm som är vice ordförande för Nousu. Enligt Furuholm har konkurrensen vid kontoren gått till överdrift. De som inte når upp till målen stämplas som underpresterare och hotas med påföljder. Hela ordet är deprimerande och bidrar till att försvaga arbetsprestationen. Om det är svårt för någon att komma upp till det fastställda målet så borde man fundera på orsakerna. Den som blir beskylld för att underprestera gör klokt i att kalla förtroendemannan till platsen och gå igenom situationen med chefen. Det är inte heller fråga om en giltig uppsägningsorsak. Värdesätt din kompetens Furuholm menar att personalen trots den svåra situationen har anledning att hålla huvudet högt och känna stolthet över den egna kompetensen. Vid kontoren har vi gott om mångkunniga människor. De förstår sig på försäkringar, lån, finansiering, kort- och betalningsrörelseärenden och väldigt komplicerade placeringsärenden. För att nämna ett exempel har personliga bankrådgivare en mycket bred arbetsbeskrivning. Forskningschef Tarja Kallonen vid Finansbranschens Centralförbund bekräftar att arbetstagarna inom branschen är välutbildade i genomsnitt, även om deras utbildningsbakgrund är mycket varierande. Uppgången i kompetensnivån märks genom att tradenomerna och de som har en universitetsexamen blivit allt fler. Inom finansbranschen utgör merkonomerna fortfarande den största gruppen, men deras relativa andel har minskat. Dessutom ordnar många arbetsgivare utbildning, säger Kallonen. En tydlig fingervisning om de Nordea-anställdas kompetens ger kundresponsen, som enligt Tarja Furuholm är mycket positiv. Många kunder väljer Nordea just för personalens skull. Negativ respons bottnar vanligtvis i att verksamheten genomgått förändringar som vi inte har kunnat påverka, men som har försvagat den service som kunderna får. 470 hotas av uppsägning Lokala överläggningar om effektiviseringsprogrammets verkningar fördes i april maj. Minskningsbehovet inom kontorsnätet uppgavs vara 320 personer, och inom de centrala enheterna omfattade förhandlingarna 150 personer. Enligt Nordeas huvudförtroendeman Paula Hopponen var förhandlingarna skenbara, och företrädarna för personalen talade för så gott som döva öron. Samtidigt var Nordeas rörelsevinst i början av året drygt euro per arbetstagare. På fältet råder stor förvirring och ilska. Banken tar inte någon som helst hänsyn till att den nog har råd att låta de här människorna jobba kvar, säger Hopponen. Också Kari Ahola som är ordförande för Nousu menar att de ekonomiska motiveringarna är huvudlösa. Om man ser till avkastningen på eget kapital och bortser från Sverige är Nordea den klart lysande ledstjärnan bland bankerna i Europa. Det tycks bara inte vara nog. Sparprogrammet har motiverats med de dystra ekonomiska utsikterna, men de är nu på väg att ljusna. Det är rimligt att vänta sig att det här har en inverkan, säger Ahola. Nousu lyckades senarelägga nedskärningsbesluten från februari till juni i hopp om att företagsledningen skulle komma till insikt om att de ekonomiska 20 Nousu

3) Työaika. Vuorotyö: Jos työtä tehdään illalla, yöllä, aamulla tai päivällä, työntekijälle maksetaan vuorotyölisää.

3) Työaika. Vuorotyö: Jos työtä tehdään illalla, yöllä, aamulla tai päivällä, työntekijälle maksetaan vuorotyölisää. 3) Työaika Työaikalaissa on yleissääntö, jonka mukaan: Työaika on 8 tuntia päivässä ja 40 tuntia viikossa. Jos työntekijä tekee enemmän työtä, työ on ylityötä. Ylityöstä maksetaan ylityökorvaus, joka on

Lisätiedot

VUOSILOMALAIN MUUTOKSET

VUOSILOMALAIN MUUTOKSET VUOSILOMALAIN MUUTOKSET Vuosilomalaki muuttuu 1.5.2013. Taustalla oli EU-tuomioistuimen päätös, jonka johdosta Suomen lainsäädäntö piti saattaa vastaamaan EU-lainsäädännön vaatimuksia. Lain muutos koskee

Lisätiedot

Vanhempainvapaan joustomalli

Vanhempainvapaan joustomalli Vanhempainvapaan joustomalli Väestöliiton ehdotus perhevapaajärjestelmään Vanhempainvapaan kokonaiskesto: Yhteensä 16 kk. Tämä koostuu: Äidin osuudesta: - ennen lapsen syntymää 1 kk - lapsen syntymän jälkeen

Lisätiedot

Lomakautta edeltävä vuoden pituinen aika 1.4. 31.3. Lomaoikeus lasketaan tältä ajalta.

Lomakautta edeltävä vuoden pituinen aika 1.4. 31.3. Lomaoikeus lasketaan tältä ajalta. Vuosiloma Lomanmääräytymisvuosi Lomakautta edeltävä vuoden pituinen aika 1.4. 31.3. Lomaoikeus lasketaan tältä ajalta. Lomakausi 2.5. 30.9. välinen aika. Täysi lomanmääräytymiskuukausi Kalenterikuukausi,

Lisätiedot

Käytä isyysvapaasi! Esitteitä 10 (2011)

Käytä isyysvapaasi! Esitteitä 10 (2011) Käytä isyysvapaasi! Esitteitä 10 (2011) Paras uutinen perheellesi! Vauvaperheen arki on yhteinen juttu. Työn ja perheen yhteensovittaminen helpottuu, jos isä ja äiti jakavat hoitovastuuta joustavasti.

Lisätiedot

Vuosilomalain muutokset. Mikko Nyyssölä

Vuosilomalain muutokset. Mikko Nyyssölä Vuosilomalain muutokset Mikko Nyyssölä Vuosilomalain muutokset Loman aikana alkavaan sairastumiseen liittyvä seitsemän päivän karenssi poistuu Muutos tulee voimaan 1.10.2013 Ei siis koske sitä ennen annettavia

Lisätiedot

Käytä isyysvapaasi! Esitteitä 2003:2

Käytä isyysvapaasi! Esitteitä 2003:2 Käytä isyysvapaasi! Esitteitä 2003:2 Paras uutinen perheellesi! Vauvaperheen arki on yhteinen juttu. Työn ja perheen yhteensovittaminen helpottuu, jos isä ja äiti jakavat hoitovastuuta joustavasti. Isän

Lisätiedot

Laura Arola Suomen laitos, Oulun yliopisto laura.arola@oulu.fi NUORTEN MONIKIELISYYS POHJOIS-RUOTSISSA - SAAMEN KIELTEN NÄKÖKULMIA

Laura Arola Suomen laitos, Oulun yliopisto laura.arola@oulu.fi NUORTEN MONIKIELISYYS POHJOIS-RUOTSISSA - SAAMEN KIELTEN NÄKÖKULMIA Laura Arola Suomen laitos, Oulun yliopisto laura.arola@oulu.fi NUORTEN MONIKIELISYYS POHJOIS-RUOTSISSA - SAAMEN KIELTEN NÄKÖKULMIA TUTKIMUSALUE North (Torne) Saami - 4000 (25 000) Lule Saami - 500 (1500)

Lisätiedot

Työelämän ABC. Tämä esitys on tarkoitettu yli 18-vuotiaille määräaikaisia tai toistaiseksi voimassa olevia työsopimuksia solmiville.

Työelämän ABC. Tämä esitys on tarkoitettu yli 18-vuotiaille määräaikaisia tai toistaiseksi voimassa olevia työsopimuksia solmiville. Työelämän ABC Tämä esitys on tarkoitettu yli 18-vuotiaille määräaikaisia tai toistaiseksi voimassa olevia työsopimuksia solmiville. Muista työsuhteen alkaessa! Pyydä työsopimuksesi kirjallisena. Työsopimuksessa

Lisätiedot

Miten jaksamme työelämässä?

Miten jaksamme työelämässä? Miten jaksamme työelämässä? työelämän haasteet Työhyvinvoinnin asiantuntija Tiina Holappa Sisältö: Työelämän haasteet Työelämän tämän hetkiset trendit Tilastoja suomalaisten eläköitymisestä Työurat pidemmiksi

Lisätiedot

Suomalainen. työelämätietous. Pikku-koto kurssi

Suomalainen. työelämätietous. Pikku-koto kurssi Suomalainen työelämätietous Pikku-koto kurssi Työelämätietoutta - Suomalaisia pidetään ahkerasti työtä tekevänä kansana. - Erityisen haluttuja työntekijöitä tulee Pohjanmaalta. - Nykyisin Suomessa on paljon

Lisätiedot

Alle kouluikäisten lasten ja heidän vanhempiensa hyvinvointi

Alle kouluikäisten lasten ja heidän vanhempiensa hyvinvointi Alle kouluikäisten lasten ja heidän vanhempiensa hyvinvointi Valtakunnalliset neuvolapäivät, Helsinki 21..214 Johanna Lammi-Taskula 3..214 Esityksen nimi / Tekijä 1 Lammi-Taskula Johanna, Karvonen Sakari

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1104/2013 vp Rajatyöntekijöiden oikeus aikuiskoulutustukeen Eduskunnan puhemiehelle Osaamisen kehittäminen ja aikuisopiskelu ovat nykyään arkipäivää. Omaehtoisesti opiskelevat rajatyöntekijät

Lisätiedot

Nuori työntekijänä. Ohjeita työnantajalle

Nuori työntekijänä. Ohjeita työnantajalle Nuori työntekijänä Ohjeita työnantajalle Kuka on nuori työntekijä? Laki nuorista työntekijöistä (998/1993) koskee alle 18-vuotiasta työntekijää. Lain nojalla on annettu asetus nuorten työntekijäin suojelusta

Lisätiedot

Vakuutusalan palkalliset koulutukset vuonna 2012 1

Vakuutusalan palkalliset koulutukset vuonna 2012 1 Vakuutusalan palkalliset koulutukset vuonna 2012 1 Finanssialan Keskusliitto ja Vakuutusväen Liitto ovat sopineet vuoden 2012 palkalliset koulutukset. Oikeus osallistua koulutukseen määräytyy vakuutusalan

Lisätiedot

YRITTÄJIEN HYVINVOINTI

YRITTÄJIEN HYVINVOINTI YRITTÄJIEN HYVINVOINTI Yrittäjien työhyvinvointikysely 2013 tulokset 4.9.2013 Kati Huoponen, Mari Merilampi ja Jouni Vatanen TAUSTAA Kysely lähetettiin yli 10 000:lle Ilmarisen yrittäjäasiakkaalle Kyselyyn

Lisätiedot

Muistio. Työelämä / Työlainsäädäntö ja työehtosopimuspolitiikka Katja Leppänen 18.3.2016 1 (9)

Muistio. Työelämä / Työlainsäädäntö ja työehtosopimuspolitiikka Katja Leppänen 18.3.2016 1 (9) Työelämä / Työlainsäädäntö ja Katja Leppänen 18.3.2016 1 (9) VUOSILOMALAIN MUUTOKSET 1.4.2016 Vuosilomalakia muutetaan 1.4.2016 voimaantulevalla lailla kahdella tavalla: 1. Yli neljän viikon pituisiin

Lisätiedot

Työstä poissaolot - perhevapaat. STTK:n luottamusmies 2015 -seminaarin työpaja to 7.5.2015 klo 15.05-15.45 Anja Lahermaa, lakimies, STTK

Työstä poissaolot - perhevapaat. STTK:n luottamusmies 2015 -seminaarin työpaja to 7.5.2015 klo 15.05-15.45 Anja Lahermaa, lakimies, STTK Työstä poissaolot - perhevapaat STTK:n luottamusmies 2015 -seminaarin työpaja to 7.5.2015 klo 15.05-15.45 Anja Lahermaa, lakimies, STTK Taustaa työstä poissaoloille Työstä poissaoloja voidaan ryhmitellä

Lisätiedot

KT Yleiskirjeen 15/2013 liite 3. TTES:n muuttuneiden vuosilomamääräysten soveltamisohje

KT Yleiskirjeen 15/2013 liite 3. TTES:n muuttuneiden vuosilomamääräysten soveltamisohje TTES:n muuttuneiden vuosilomamääräysten soveltamisohje Kunnallisen tuntipalkkaisen henkilöstön työehtosopimuksen (TTES) määräystä vuosiloman siirtämisestä työkyvyttömyyden vuoksi ja määräystä vuosilomapalkan

Lisätiedot

Henkilötunnus Personbeteckning. Postinumero ja -toimipaikka Postnummer och -anstalt. Ammattinimike Yrkesbeteckning

Henkilötunnus Personbeteckning. Postinumero ja -toimipaikka Postnummer och -anstalt. Ammattinimike Yrkesbeteckning TYÖNANTAJA ABETSGIVAE TYÖTTÖMYYSKASSAN JÄSENEKSI / VALTAKIJA AY-JÄSENMAKSUN PEIMISEKSI / MUUTOSILMOITUS ANSLUTNINGSBLANKETT FÖ MEDLEMSKAP I JYTYS MEDLEMSFÖENING OCH OFFENTLIGA OCH PIVATA SEKTONS FUNKTIONÄES

Lisätiedot

Starttiraha aloittavan yrittäjän tuki Bli företagare med startpeng

Starttiraha aloittavan yrittäjän tuki Bli företagare med startpeng Starttiraha aloittavan yrittäjän tuki Bli företagare med startpeng 1 *Starttirahalla edistetään uuden yritystoiminnan syntymistä ja työllistymistä turvaamalla yrittäjän toimeentulo yritystoiminnan käynnistämisvaiheen

Lisätiedot

Henkilötunnus Personbeteckning. Postinumero ja -toimipaikka Postnummer och -anstalt. Ammattinimike Yrkesbeteckning

Henkilötunnus Personbeteckning. Postinumero ja -toimipaikka Postnummer och -anstalt. Ammattinimike Yrkesbeteckning TYÖNANTAJA ABETSGIVAE TYÖTTÖMYYSKASSAN JÄSENEKSI / VALTAKIJA AY-JÄSENMAKSUN PEIMISEKSI / MUUTOSILMOITUS ANSLUTNINGSBLANKETT FÖ MEDLEMSKAP I JYTYS MEDLEMSFÖENING OCH OFFENTLIGA OCH PIVATA SEKTONS FUNKTIONÄES

Lisätiedot

15.09.2005 kari.kaukinen@ek.fi 1

15.09.2005 kari.kaukinen@ek.fi 1 VOIKO SAIRAUSPOISSAOLOIHIN VAIKUTTAA? Poissaolojen taloudellinen merkitys välilliset tv-kustannukset. Kv vertailu suomalainen malli: lyhyet ja pitkät Erot eri aloilla Sairauspoissaolot ja medikalisoidut

Lisätiedot

SAIRAUSLOMA. Sari Anetjärvi

SAIRAUSLOMA. Sari Anetjärvi SAIRAUSLOMA Sari Anetjärvi SAIRAUSLOMAN MYÖNTÄMINEN Sairaudesta johtuvan työkyvyttömyyden vuoksi on haettava sairauslomaa toimivaltaiselta työnantajan edustajalta. Esimies voi myöntää sairauslomaa ilman

Lisätiedot

Varuboden-Osla tekee Paikallisesti hyvää, 100 000 lisälahjoitus omalle alueelle Yhteensä noin 300 000 tukea paikallisille toimijoille vuonna 2015

Varuboden-Osla tekee Paikallisesti hyvää, 100 000 lisälahjoitus omalle alueelle Yhteensä noin 300 000 tukea paikallisille toimijoille vuonna 2015 Varuboden-Osla tekee Paikallisesti hyvää, 100 000 lisälahjoitus omalle alueelle Yhteensä noin 300 000 tukea paikallisille toimijoille vuonna 2015 Osuuskauppa Varuboden-Osla haluaa omalla toimialueellaan,

Lisätiedot

ISIEN OIKEUDET PERHEVAPAISIIN. SAK:n tasa-arvoviikonloppu 9.6.2013 Katja Veirto

ISIEN OIKEUDET PERHEVAPAISIIN. SAK:n tasa-arvoviikonloppu 9.6.2013 Katja Veirto ISIEN OIKEUDET PERHEVAPAISIIN SAK:n tasa-arvoviikonloppu 9.6.2013 Katja Veirto 1 Isän hoivaoikeuksien synty 1973 1974 ajatus esille äitiyspäivärahakauden muuttamisesta vanhempainvapaaksi 1974 Lindblomin

Lisätiedot

KESÄTYÖINFO. Materiaali on tarkoitettu erityisesti määräaikaisia kesä- tai kausityösopimuksia solmiville.

KESÄTYÖINFO. Materiaali on tarkoitettu erityisesti määräaikaisia kesä- tai kausityösopimuksia solmiville. KESÄTYÖINFO Materiaali on tarkoitettu erityisesti määräaikaisia kesä- tai kausityösopimuksia solmiville. SISÄLTÖ: Työsopimus Työehtosopimus Työsopimuksen sisältö Työaika ja ylityöt Palkkaus ja palkanmaksu

Lisätiedot

Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa

Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa SKILLNADEN II Samverkan som strategi MUUTOS II Strategiana yhteistyö 24.11.2015 Tua Heimonen Specialplanerare,

Lisätiedot

Vuosilomat - koulutus 6.3.2013

Vuosilomat - koulutus 6.3.2013 Vuosilomat - koulutus 6.3.2013 Heidi Lassila 6.3.2013 1 Vuosilomaa koskevat työehtosopimusmääräykset Yliopistojen ensimmäinen työehtosopimus voimaan 1.3.2010, uusi ajalle 1.2.2012-31.3.2014 Uusia muutoksia

Lisätiedot

Jäsenmaksu on 1,4 % veronalaisesta palkasta ja sen voi vähentää verotuksessa.

Jäsenmaksu on 1,4 % veronalaisesta palkasta ja sen voi vähentää verotuksessa. Liittymällä Sähköliiton jäseneksi olet hyvässä seurassa. Meitä sähköliittolaisia on noin 36 000 ajamassa parempia työehtoja kaikille. Meitä on niin rakennustyömailla, voimalaitoksissa ja tehtaissa kuin

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 546/2010 vp Kuljettajantutkintojen kilpailuttaminen Eduskunnan puhemiehelle Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi kilpailuttaa kuljettajantutkintojen vastaanottamisen 19 maakunnassa,

Lisätiedot

Kun nuori tulee töihin

Kun nuori tulee töihin Kun nuori tulee töihin Tämän oppaan tarkoituksena on toimia käsikirjana pk-yrityksen työllistäessä nuoren henkilön. Mukaan on koottu muistilista työnantajalle perehdytyksen tueksi. Vastaavasti mukana on

Lisätiedot

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN Hyvä kotiväki Koti ja perhe ovat lapsen tärkein kasvuympäristö ja yhteisö. Kodin ohella päivähoidon on oltava turvallinen paikka, jossa lapsesta sekä

Lisätiedot

Monimuotoisen työyhteisön hyvinvointi

Monimuotoisen työyhteisön hyvinvointi Työpaikkavalmenta koulutusmateriaali Monimuotoisen työyhteisön hyvinvointi Sisältö Riittävän hyvä työyhteisö Työpaikan työyhteisön voimavaro lisäävät tekijät Esimiehen, työsuojeluvaltuutetun luottamusmiehen

Lisätiedot

30.11.2014. Oppimistaidot ja työelämätietous IC130201. Työsopimuslaki. Työsopimuslaki. Petri Nuutinen

30.11.2014. Oppimistaidot ja työelämätietous IC130201. Työsopimuslaki. Työsopimuslaki. Petri Nuutinen Oppimistaidot ja työelämätietous IC130201 5 opintopistettä Petri Nuutinen Petri Nuutinen Lakia sovelletaan sopimukseen (työsopimus), jolla työntekijä tai työntekijät yhdessä työkuntana sitoutuvat henkilökohtaisesti

Lisätiedot

Staden Jakobstad - Pietarsaaren kaupunki

Staden Jakobstad - Pietarsaaren kaupunki Sakägare/ Asianosainen Ärende/ Asia - VALREKLAM INFÖR RIKSDAGSVALET 2015 - VAALIMAI- NONTA ENNEN EDUSKUNTAVAALEJA 2015, TILLÄGG / LISÄYS Det finns tomma reklamplatser kvar i stadens valställningar och

Lisätiedot

Resultat från kundnöjdhetsenkäten / Asiakastyytyväisyyskyselyn tuloksia Stadsstyrelsens sektion för servicetjänster / Kaupunginhallituksen

Resultat från kundnöjdhetsenkäten / Asiakastyytyväisyyskyselyn tuloksia Stadsstyrelsens sektion för servicetjänster / Kaupunginhallituksen Resultat från kundnöjdhetsenkäten / Asiakastyytyväisyyskyselyn tuloksia Stadsstyrelsens sektion för servicetjänster / Kaupunginhallituksen palvelutoimintojaosto 9.3.2015 Kundnöjdhetsenkäten har genomförts

Lisätiedot

Kuntainfo 5/2014: Toimeentulotuki 1.1.2015 lukien - Kommuninfo 5/2014: Utkomststöd från och med 1.1.2015

Kuntainfo 5/2014: Toimeentulotuki 1.1.2015 lukien - Kommuninfo 5/2014: Utkomststöd från och med 1.1.2015 Sosiaali- ja terveyslautakunta 212 16.12.2014 Kuntainfo 5/2014: Toimeentulotuki 1.1.2015 lukien - Kommuninfo 5/2014: Utkomststöd från och med 1.1.2015 1010/05/03/00/2014 SosTe 212 Valmistelija; palvelujohtaja

Lisätiedot

Etua iästä. Ikäjohtamisen työkaluja Itellassa

Etua iästä. Ikäjohtamisen työkaluja Itellassa Etua iästä Ikäjohtamisen työkaluja Itellassa Etua iästä on Vautsin osahanke Tavoitteena Tukea eri-ikäisten jaksamista ottamalla huomioon eri ikäkausien vahvuudet ja erityistarpeet Parantaa valmiuksia ikäjohtamiseen

Lisätiedot

ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖMARKKINOILLA

ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖMARKKINOILLA ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖMARKKINOILLA Tietoisku 3/2009 Arja Munter Kesk skushallin ushallinto Kehit ehittämis tämis- - ja tutkimus utkimusyk yksikkö Ulkomaalaistaustaisia henkilöitä oli pääkaupunkiseudulla

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1012/2010 vp Eläkkeiden maksun myöhästymiset Eduskunnan puhemiehelle Eläkkeiden maksuissa on ollut paljon ongelmia tänä vuonna. Osa eläkeläisistä on saanut eläkkeensä tililleen myöhässä

Lisätiedot

Työmarkkinoiden pelikenttä

Työmarkkinoiden pelikenttä Työmarkkinoiden pelikenttä Luennon sisältö Työmarkkinajärjestöt Palkansaajien keskusjärjestöt Työnantajien keskusjärjestöt Ammattiliitto Luottamusmiesjärjestelmä Paikallinen toiminta Toimihenkilökeskusjärjestö

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

TYÖEHTOSOPIMUS INFO. Materiaali on tarkoitettu työuransa alussa oleville työntekijöille taustatiedoksi työmarkkinoiden sopimusjärjestelmästä

TYÖEHTOSOPIMUS INFO. Materiaali on tarkoitettu työuransa alussa oleville työntekijöille taustatiedoksi työmarkkinoiden sopimusjärjestelmästä TYÖEHTOSOPIMUS INFO Materiaali on tarkoitettu työuransa alussa oleville työntekijöille taustatiedoksi työmarkkinoiden sopimusjärjestelmästä SISÄLTÖ: Mikä on työehtosopimus Työehtosopimuksen sitovuus Työehtosopimusneuvottelut

Lisätiedot

ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2013

ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2013 ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2013 Tietoisku 8/2013 Sisällys 1. Asuntokuntien keskikoko pieneni hieman 2. Perheiden keskikoko pysynyt ennallaan 3. Monilapsisuus yleisintä Pohjois-Espoossa 4. Perheiden kaksikielisyys

Lisätiedot

Verkkoperehdytyksen kehittäminen SOL konsernissa

Verkkoperehdytyksen kehittäminen SOL konsernissa Verkkoperehdytyksen kehittäminen SOL konsernissa Tausta SOL konserni on Suomen suurimpia palvelualan työllistäjiä. SOLIssa työskentelee tällä hetkellä lähes 10 000 työntekijää, joista n 7500 Suomessa.

Lisätiedot

Yleisesti puhutaan liiton jäsenyydestä, mutta oikeasti homma menee näin:

Yleisesti puhutaan liiton jäsenyydestä, mutta oikeasti homma menee näin: Yleisesti puhutaan liiton jäsenyydestä, mutta oikeasti homma menee näin: Sinä olet jäsen ammattiosastossa eli Jyväskylän Kirjatyöntekijäin Yhdistyksessä (JKY) JKY ja noin 300 muuta ammattiosastoa ovat

Lisätiedot

TEMA VALET 2014 MÅL. Valet

TEMA VALET 2014 MÅL. Valet TEMA VALET 2014 MÅL Valet Du ska ha kunskap om hur ett riksdagsval går till. Du ska ha kunskap om Sveriges statsskick, riksdag och regering och deras olika uppdrag. Du ska ha kunskap om Sveriges partier

Lisätiedot

Vuokratyöntekijätutkimus 2014

Vuokratyöntekijätutkimus 2014 Vuokratyöntekijätutkimus 2014 Reilusti kohti tulevaisuuden työelämää seminaari 7.10.2014 Vastaajia 5552 Pekka Harjunkoski Tutkimuksen tausta Kuudes valtakunnallinen vuokratyöntekijätutkimus Tiedonkeruu

Lisätiedot

Torgparkeringen är för framtiden men också sammankopplad till HAB. Båda bör byggas samtidigt då man gräver.

Torgparkeringen är för framtiden men också sammankopplad till HAB. Båda bör byggas samtidigt då man gräver. Torgmöte 3½ 3.3 kl. 12:30-14 i Saima, stadshuset Kim Mäenpää presenterade projektet Skede 1 av HAB och torgparkeringen Torgparkeringen är för framtiden men också sammankopplad till HAB. Båda bör byggas

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1254/2001 vp Osa-aikalisän myöntämisen perusteet Eduskunnan puhemiehelle Kun osa-aikalisäjärjestelmä aikoinaan otettiin käyttöön, sen yhtenä perusteena oli lisätä työssä jaksamista

Lisätiedot

KAUPAN UUSI TES-SOPIMUS 12.4.2011-31.3.2013

KAUPAN UUSI TES-SOPIMUS 12.4.2011-31.3.2013 PIKATIEDOTE 14.4.2011 KAUPAN UUSI TES-SOPIMUS 12.4.2011-31.3.2013 Sopimus on irtisanottavissa 29.2.2012 ilman erityistä perustelua ja päättyy tällöin 1.4.2012. I PALKANKOROTUKSET 1. Palkankorotukset Palkankorotukset

Lisätiedot

Millainen on kandin hyvä työpaikka? Hurudan är en kandidats bra arbetsplats?

Millainen on kandin hyvä työpaikka? Hurudan är en kandidats bra arbetsplats? Millainen on kandin hyvä työpaikka? Hurudan är en kandidats bra arbetsplats? Maarit Nevalainen, terveyskeskuslääkäri, Mäntsälän terveyskeskus Ei sidonnaisuuksia, inga bindingar (till några firmor förutom

Lisätiedot

Kun nuori tulee töihin

Kun nuori tulee töihin Kun nuori tulee töihin Tämän oppaan tarkoituksena on toimia käsikirjana pk-yrityksen työllistäessä nuoren henkilön. Mukaan on koottu muistilista työnantajalle perehdytyksen tueksi. Vastaavasti mukana on

Lisätiedot

Pro Radio Oy Turku (Turku 105,5 MHz, Salo 105,2 MHz) liite 2. Turku (Loimaa 106,8 MHz, Mynämäki 96,2 MHz, Turku 100,1 MHz) liite 3

Pro Radio Oy Turku (Turku 105,5 MHz, Salo 105,2 MHz) liite 2. Turku (Loimaa 106,8 MHz, Mynämäki 96,2 MHz, Turku 100,1 MHz) liite 3 TOIMILUVAT ANALOGISEEN RADIOTOIMINTAAN Varsinais-Suomi Iniön kunta Iniö (Iniö 99,0 MHz) liite 1 Pro Radio Oy Turku (Turku 105,5 MHz, Salo 105,2 MHz) liite 2 Pro Radio Oy Turku (Loimaa 106,8 MHz, Mynämäki

Lisätiedot

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Osa 1: Kuinka valmiita me olemme? Tutkimuksen perustiedot Tutkimukseen on haastateltu 1000 suomalaista Kohderyhmänä olivat 18-64 -vuotiaat pois lukien eläkeläiset

Lisätiedot

EK-elinkeinopäivä Jyväskylässä 15.9.2005

EK-elinkeinopäivä Jyväskylässä 15.9.2005 EK-elinkeinopäivä Jyväskylässä 15.9.2005 Tuottavuutta ja hyvinvointia kannustavalla johtamisella Tuulikki Petäjäniemi Hyvä johtaminen on tuotannon johtamista sekä ihmisten osaamisen ja työyhteisöjen luotsaamista.

Lisätiedot

JYTY RY:N AY-KOULUTUSTILAISUUDET VUONNA 2011

JYTY RY:N AY-KOULUTUSTILAISUUDET VUONNA 2011 1 (8) JYTY RY:N AY-KOULUTUSTILAISUUDET VUONNA 2011 Luottamusmieskoulutus Jyty ry 19. 20.1. Kuopio Luottamusmiesten perusopinnot I Jyty ry 26. 27.1. Jyväskylä LM teemakurssi, KVTES maatalousala Jyty ry

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1256/2001 vp Palkansaajan järjestäytymättömyys ammattiliittoihin Eduskunnan puhemiehelle Perustuslaki turvaa oikeuden olla järjestäytymättä ammattiliittoon. Käytännössä valinnanvapautta

Lisätiedot

4 Kesätyöt, monia mahdollisuuksia! 6 Tiedä mistä sovit 7 Työsopimuksen sisältö 8 Tee töitä oikeassa työsuhteessa 10 Työehtosopimus ja Luottamusmies

4 Kesätyöt, monia mahdollisuuksia! 6 Tiedä mistä sovit 7 Työsopimuksen sisältö 8 Tee töitä oikeassa työsuhteessa 10 Työehtosopimus ja Luottamusmies 4 Kesätyöt, monia mahdollisuuksia! 6 Tiedä mistä sovit 7 Työsopimuksen sisältö 8 Tee töitä oikeassa työsuhteessa 10 Työehtosopimus ja Luottamusmies 11 Muista töihin mennessäsi 13 Muista työsuhteen päättyessä

Lisätiedot

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Osa 1: Kuinka valmiita me olemme? Tutkimuksen perustiedot Tutkimukseen on haastateltu 1000 suomalaista Kohderyhmänä olivat 18-64 -vuotiaat pois lukien eläkeläiset

Lisätiedot

Tervetuloa tähän Pohjanmaan liiton järjestämään laajakaistaseminaarin, joka kantaa nimeä Sadan megan Pohjanmaa.

Tervetuloa tähän Pohjanmaan liiton järjestämään laajakaistaseminaarin, joka kantaa nimeä Sadan megan Pohjanmaa. Tervetuloa tähän Pohjanmaan liiton järjestämään laajakaistaseminaarin, joka kantaa nimeä Sadan megan Pohjanmaa. Välkomna till Österbottens förbunds bredbandsseminarium, som fått namnet Österbotten kör

Lisätiedot

Silva. Malin Sjöholm. Pedagogisk ledare/pedagoginen ohjaaja 13.10.2015

Silva. Malin Sjöholm. Pedagogisk ledare/pedagoginen ohjaaja 13.10.2015 Silva Malin Sjöholm Pedagogisk ledare/pedagoginen ohjaaja 13.10.2015 Fakta Bygget skall vara klart 30.11 Naturen har fungerat som inspiration i processen. Silva- betyder skog på latin Färgskalan inne i

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 345/2013 vp Osasairauspäivärahan maksaminen vuosiloman ajalta Eduskunnan puhemiehelle Sairausvakuutuslain mukaan osasairauspäivärahaa maksetaan vähintään 12 arkipäivän yhtäjaksoiselta

Lisätiedot

Perhevapaista aiheutuvien kustannusten tasaaminen

Perhevapaista aiheutuvien kustannusten tasaaminen Perhevapaista aiheutuvien kustannusten tasaaminen SUOMEN AMMATTILIITTOJEN KESKUSJÄRJESTÖ Lisätietoja: Kaija Kallinen puh. (09) 7721 444 tai 040 500 2417 kaija.kallinen@sak.fi Tilaukset: SAK/Postitus puh.

Lisätiedot

Kirjoita verbin vartalo. VINKKI: Poista verbin perusmuodosta kirjain a.

Kirjoita verbin vartalo. VINKKI: Poista verbin perusmuodosta kirjain a. Kirjoita verbin vartalo. VINKKI: Poista verbin perusmuodosta kirjain a. Valitse oikea muoto. A. Täydennä nykyhetken muodot. Käytä tarvittaessa nettisanakirjaa. Valitse vasemmalla olevan valikon yläosassa

Lisätiedot

Tässä jäsenkirjeessä selvitetään vuosilomiin ja juhannuksen palkanmaksuun liittyvää tärkeää tietoa tiivistetysti.

Tässä jäsenkirjeessä selvitetään vuosilomiin ja juhannuksen palkanmaksuun liittyvää tärkeää tietoa tiivistetysti. JÄSENKIRJE M+P+T/1/2016 4.3.2016 1(8) Kristel Nybondas Tässä jäsenkirjeessä selvitetään vuosilomiin ja juhannuksen palkanmaksuun liittyvää tärkeää tietoa tiivistetysti. Maaseutuelinkeinojen, puutarha-alan

Lisätiedot

AJANKOHTAISTA TYÖOIKEUDESTA HR- AMMATTILAISILLE. Uudista ja Uudistu -messut 2009 HUOMISEN JOHTAMINEN Asianajaja Anu Kaisko

AJANKOHTAISTA TYÖOIKEUDESTA HR- AMMATTILAISILLE. Uudista ja Uudistu -messut 2009 HUOMISEN JOHTAMINEN Asianajaja Anu Kaisko AJANKOHTAISTA TYÖOIKEUDESTA HR- AMMATTILAISILLE Uudista ja Uudistu -messut 2009 HUOMISEN JOHTAMINEN Asianajaja Anu Kaisko KKO 2007:69 Työntekijän takaisin ottaminen Työnantaja ja työntekijä olivat tehneet

Lisätiedot

TerveysInfo. Afasia Tietoa afasiasta, keinoja keskustelun tukemiseen, tietoa puheterapiasta ja vertaistuesta.

TerveysInfo. Afasia Tietoa afasiasta, keinoja keskustelun tukemiseen, tietoa puheterapiasta ja vertaistuesta. TerveysInfo Ta hand om din hjärna En stroke uppstår sällan utan någon tydlig riskfaktor. Ju fler riskfaktorer du har samtidigt, desto större är risken att du drabbas. Vad kan du göra för att minska risken

Lisätiedot

infomateriaaliksi S. 1 (5) 24.2.2015

infomateriaaliksi S. 1 (5) 24.2.2015 infomateriaaliksi S. 1 (5) Faktaa ansioturvasta Työttömyyden aikaisen ansioturva parantaa työttömän edellytyksiä palata työhön ja turvaa toimeentulon työttömyyden aikana. Löydät tästä materiaalista keskeisimmät

Lisätiedot

TUE VIHREIDEN KAMPANJAA KYMPILLÄ. LÄHETÄ TEKSTIVIESTI TUE10 NUMEROON

TUE VIHREIDEN KAMPANJAA KYMPILLÄ. LÄHETÄ TEKSTIVIESTI TUE10 NUMEROON PUHTAAT JÄRVET PUHDAS ITÄMERI ROHKEA SUVAITSEE Remontoimme terveydenhuollon niin, että hoitoa saa sekä ruumiin että mielen sairauksiin. Investoimme ratoihin, jotta junat saadaan kulkemaan nopeammin, useammin

Lisätiedot

Harjoittelijan palaute 2011

Harjoittelijan palaute 2011 Harjoittelijan palaute 2011 Koulutusala Mistä sait tiedon harjoittelupaikasta? 1 Millainen hakuprosessi mielestäsi oli? Saitko tarpeeksi ohjeistusta ennen harjoittelun alkamista? 2 Kun aloitit harjoittelun,

Lisätiedot

PALKKAUS. 37 Palkanmaksu --- 3 mom. Palkan maksaminen. Palkka maksetaan työntekijän osoittaman rahalaitoksen pankkitilille.

PALKKAUS. 37 Palkanmaksu --- 3 mom. Palkan maksaminen. Palkka maksetaan työntekijän osoittaman rahalaitoksen pankkitilille. PALKKAUS 37 Palkanmaksu 3 mom. Palkan maksaminen VUOSILOMA Palkka maksetaan työntekijän osoittaman rahalaitoksen pankkitilille. Maksu- tai siirtomääräys on tällöin lähetettävä niin ajoissa, että palkan

Lisätiedot

Isän oma vapaa. 12.12.2012 Palkansaajakeskusjärjestöjen info isyysvapaan pitenemisestä

Isän oma vapaa. 12.12.2012 Palkansaajakeskusjärjestöjen info isyysvapaan pitenemisestä Isän oma vapaa 12.12.2012 Palkansaajakeskusjärjestöjen info isyysvapaan pitenemisestä Isän hoivaoikeuksien synty 1973 1974 ajatus esille äitiyspäivärahakauden muuttamisesta vanhempainvapaaksi 1974 Lindblomin

Lisätiedot

Lasten tarinoita Arjen sankareista

Lasten tarinoita Arjen sankareista Arjen sankarit Lasten tarinoita Arjen sankareista 112-päivää vietetään vuosittain teemalla Ennakointi vie vaaroilta voimat. Joka vuosi myös valitaan Arjen sankari, joka toiminnallaan edistää turvallisuutta

Lisätiedot

Ohessa ohjeita henkilökohtaisen avustajan työsuhteeseen liittyen. Ohjekirje on hyvä antaa myös avustajan/-jien luettavaksi.

Ohessa ohjeita henkilökohtaisen avustajan työsuhteeseen liittyen. Ohjekirje on hyvä antaa myös avustajan/-jien luettavaksi. HYVÄ HENKILÖKOHTAISEN AVUSTAJAN TYÖNANTAJA Ohessa ohjeita henkilökohtaisen avustajan työsuhteeseen liittyen. Ohjekirje on hyvä antaa myös avustajan/-jien luettavaksi. Tuntilistat Työnantajat palauttavat

Lisätiedot

apuna Yrityksesi arjessa Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry

apuna Yrityksesi arjessa Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry Tällä alalla sattuu ja tapahtuu. MaRa on kumppani, jonka kanssa voi aina keskustella. Meillä on yhteinen kieli ja yhteiset tavoitteet. Pekka Terävä, Ravintola Olo, Helsinki Kuva Timo Niemi apuna Yrityksesi

Lisätiedot

Työelämän pelisäännöt

Työelämän pelisäännöt Työelämän pelisäännöt 1. Työsopimus Kun työntekijä ottaa työntekijän töihin, hän tekee työntekijän kanssa ensin työsopimuksen. Työsopimus kannattaa tehdä kirjallisesti, vaikka suullinen työsopimus on yhtä

Lisätiedot

1. 3 4 p.: Kansalaisjärjestöjen ja puolueiden ero: edelliset usein kapeammin tiettyyn kysymykseen suuntautuneita, puolueilla laajat tavoiteohjelmat. Puolueilla keskeinen tehtävä edustuksellisessa demokratiassa

Lisätiedot

Yksityisen sosiaalialan palkallisiksi hyväksymät kurssit vuodelle 2015

Yksityisen sosiaalialan palkallisiksi hyväksymät kurssit vuodelle 2015 14.11.2014 Yksityisen sosiaalialan palkallisiksi hyväksymät kurssit vuodelle 2015 Yksityinen sosiaalipalveluala Työnantajan tuen piiriin kuuluva koulutus vuonna 2015 - JHL YHTEENVETO ESITYKSEEN SISÄLTYVISTÄ

Lisätiedot

Hätäkeskusammattilaisten liitto. www.halry.fi

Hätäkeskusammattilaisten liitto. www.halry.fi Hätäkeskusammattilaisten liitto 112 112 www.halry.fi TYÖTÄ SINUN TURVALLISUUTESI PUOLESTA Meidän HAL Me hätäkeskusammattilaiset teemme arvostettua ja vastuullista työtä yhteiskunnan turvallisuuden puolesta.

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 857/2005 vp Vakuutusmeklaritutkinto Eduskunnan puhemiehelle 1.9.2005 tuli voimaan laki vakuutusedustuksesta (570/2005). Lain 49 :n mukaan siirtymäsäännöksistä säädetään seuraavasti:

Lisätiedot

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Riikka Niemi, projektipäällikkö ja Pauliina Hytönen, projektityöntekijä, Jyväskylän ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

JOUSTOVAPAAMENETTELY - vaihtaminen, kerryttäminen, antaminen, maksaminen, muuttaminen

JOUSTOVAPAAMENETTELY - vaihtaminen, kerryttäminen, antaminen, maksaminen, muuttaminen JOUSTOVAPAAMENETTELY - vaihtaminen, kerryttäminen, antaminen, maksaminen, muuttaminen Viestinvälitys- ja logistiikka-alan TES 22 1 Etuuden vaihtaminen joustovapaaksi Ta ja tt voivat sopia (tes 22.3 ) a)

Lisätiedot

JYTYN KENEEN SINÄ LUOTAT- KAMPANJAKYSELY syksy 2013

JYTYN KENEEN SINÄ LUOTAT- KAMPANJAKYSELY syksy 2013 JYTYN KENEEN SINÄ LUOTAT- KAMPANJAKYSELY syksy 2013 KENEEN SINÄ LUOTAT- KAMPANJAKYSELY Lähetettiin syyskuussa kaikille Jytyn jäsenille, joiden sähköpostiosoitteet olivat jäsenrekisterissä. Vastauksia yhteensä

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 680/2009 vp Nuorten akateemisten työttömyyden vähentäminen Eduskunnan puhemiehelle Ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden työttömyys on kasvanut keväällä 2009 erityisesti 25 30-vuotiaiden

Lisätiedot

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1 Kim Polamo Työnohjauksen voima Lue, kuinka työnohjaus auttaa työssäsi. 1 Työnohjauksen tulos näkyy taseessa.* * Vähentyneinä poissaoloina, parempana työilmapiirinä ja hyvinä asiakassuhteina... kokemuksen

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 85/2011 vp Varhennetun eläkkeen vaikutukset takuueläkkeeseen Eduskunnan puhemiehelle Laki takuueläkkeestä tuli voimaan 1.3.2011, ja sen tarkoituksena on ollut turvata Suomessa asuvan

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1231/2010 vp Vuosilomapalkkasäännösten saattaminen vastaamaan Euroopan unionin tuomioistuimen tuomiota C-486/08 Eduskunnan puhemiehelle Euroopan unionin tuomioistuin (EUT) on jo 22.4.2010

Lisätiedot

Perehdyttämisen tarkistuslista

Perehdyttämisen tarkistuslista Perehdyttämisen tarkistuslista Yrityksen nimi, osoite, puhelinnumero, faksi, sähköposti, verkkosivut Työpaikan nimi, osoite, puhelinnumero, sähköposti Perehdytettävä Perehdyttäjä Perehdyttämisaika alkaa

Lisätiedot

Vastausprosentti % Kuntaliitto 2004, n=202 Kuntaliitto 2008, n=198 Kuntaliitto 2011, n=220. Parempi Työyhteisö -kysely Työterveyslaitos 1

Vastausprosentti % Kuntaliitto 2004, n=202 Kuntaliitto 2008, n=198 Kuntaliitto 2011, n=220. Parempi Työyhteisö -kysely Työterveyslaitos 1 Vastausprosentti % 9 8 75 74 67 Kuntaliitto 4, n=2 Kuntaliitto 8, n=198 Kuntaliitto 11, n=2 Työterveyslaitos 1 Parempi Työyhteisö -Avainluvut 19 Työyhteisön kehittämisedellytykset 18 Työryhmän kehittämisaktiivisuus

Lisätiedot

Talousarvio & taloussuunnitelma 2016 Terveydenhuolto. Paraisten kaupunki TERVEYDENHUOLTO

Talousarvio & taloussuunnitelma 2016 Terveydenhuolto. Paraisten kaupunki TERVEYDENHUOLTO TERVEYDENHUOLTO Sosiaali- ja terveyslautakunta Sosiaali- ja terveysosasto, Paula Sundqvist, Sosiaali- ja terveysjohtaja Katariina Korhonen, ylilääkäri Toiminta Perusterveydenhuolto ja sairaanhoito kaikille

Lisätiedot

Etätyökysely henkilöstöstölle 22.1.-2.2.2015

Etätyökysely henkilöstöstölle 22.1.-2.2.2015 Etätyökysely henkilöstöstölle 22.1.-2.2.2015 Olen kokenut etätyön hyväksi työskentelytavaksi Saan etätyöpäivän aikana pääosin tehtyä suunnittelemani työt Ohjeistus etätyön tekemiseen on ollut riittävää

Lisätiedot

Tarvekartoitus: Vanhustenhoito ja -palvelut

Tarvekartoitus: Vanhustenhoito ja -palvelut Tarvekartoitus: Vanhustenhoito ja -palvelut Behovskartläggning: Äldrevård och -service Skövden kunta, Suomen kielen hallintoalue, 541 83 Skövde Skövde kommun, Finskt förvaltningsområde, 541 83 Skövde LAKI

Lisätiedot

Tasapainoilua arjessa lapsen ylipaino. Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry

Tasapainoilua arjessa lapsen ylipaino. Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry Tasapainoilua arjessa lapsen ylipaino. Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry Luennon sisältö Mistä lähteä liikkeelle, jos oman lapsen paino huolestuttaa? Miten lapsen

Lisätiedot

Henkilökohtaisen avun toimintaohje avustajana toimivalle

Henkilökohtaisen avun toimintaohje avustajana toimivalle TURKU Hyvinvointitoimiala 2015 Henkilökohtaisen avun toimintaohje avustajana toimivalle - kaupunki sijaismaksajana Vammaispalvelut PL 364, 20101 Turku Puh. 02 330 000 Faksi 02 262 6448 Sähköposti: etunimi.sukunimi@turku.fi

Lisätiedot