NÄKÖKULMIA SUOMEN KULTTUURIMATKAILUN VERKOSTOTOIMINTAAN. Selvitys- ja tutkimustyö Suomen kulttuurimatkailun organisoitumisesta

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "NÄKÖKULMIA SUOMEN KULTTUURIMATKAILUN VERKOSTOTOIMINTAAN. Selvitys- ja tutkimustyö Suomen kulttuurimatkailun organisoitumisesta"

Transkriptio

1 NÄKÖKULMIA SUOMEN KULTTUURIMATKAILUN VERKOSTOTOIMINTAAN Selvitys- ja tutkimustyö Suomen kulttuurimatkailun organisoitumisesta

2 SELVITYS- JA TUTKIMUSTYÖN ETENEMINEN Tämä selvitys- ja tutkimusraportti syntyi tarpeesta jäsentää kulttuurimatkailulle kansallinen tahtotila ja toimintamalli. Hankkeen tavoitteena oli selvittää, millainen organisoitumisen malli palvelisi Suomen kulttuurimatkailun kehittämistä ja kysynnän kasvua parhaiten. Tämä raportti on tuotettu kaikkien niiden toimijoiden käyttöön, jotka ovat kiinnostuneita kehittämään Suomen Projektin aloitus Toimenpiteiden Kulttuurimatkailun organisoitumisen vertailututkimuksen toteuttaminen kulttuurimatkailua niin koti- kuin ulkomaisille asiakkaille. Työn pohjalta on rakennettu ehdotus Suomen kulttuurimatkailun organisoitumisen malliksi. Hankkeen rahoittivat opetus- ja kulttuuriministeriö ja Haaga-Perho/Haaga Instituutti -säätiö. Hankkeen etenemistä on tukenut asiantuntijaryhmä, jonka jäsenet on koottu sivulle 14. Sähköisen tutkimuksen toteuttaminen kulttuuri- ja matkailutoimijoille Syvähaastatteluiden toteuttaminen Tutkimustulosten analyysien, synteesien ja johtopäätösten toteuttaminen Asiantuntijaryhmän kokous ja tulosten läpikäynti Malli Suomen kulttuurimatkailun organisoitumisesta tutkimustulosten pohjalta Organisoitumismallin mission, vision ja toimintasuunnitelman laatiminen Tutkimustulosten havainnollistaminen Sähköisen loppuraportin laatiminen Julkaisuraportin asiantuntijaryhmän kommentit Loppuraportin julkaisu Verkostoseminaarin toteutus käynnistäminen yhdessä asiantuntijaryhmän kanssa Yhteenveto jo toteutetuista kulttuurimatkailututkimuksista JOULUKUU 2012 TAMMIKUU 2013 HELMIKUU 2013 MAALISKUU 2013 HUHTIKUU 2013 TOUKOKUU 2013 KESÄKUU NÄKÖKULMIA SUOMEN KULTTUURIMATKAILUN VERKOSTOTOIMINTAAN

3 SISÄLLYSLUETTELO Selvitys- ja tutkimustyön aikataulu...2 Sisällysluettelo...3 Johdanto...4 Hankkeen tavoitteet, menetelmät ja kulttuurimatkailun määritelmä...5 Kulttuurimatkailu Suomessa ja muualla Euroopassa Organisoitumisen tarve ja tehtävät Asiantuntijoiden ajatuksia organisoitumisesta Suomen kulttuurimatkailun organisoitumisen peruslinjaukset Onnistumisen edellytykset Hankkeen toteuttajat ja haastatteluihin osallistuneet... 14

4 SUOMEN KULTTUURIMATKAILU KASVAA JA MENESTYY! Kulttuurimatkailun merkitystä ja mahdollisuuksia tuskin nykyään kovinkaan paljon kyseenalaistetaan. Tiedämme, että kulttuuri on sitä vahvempi vetovoimatekijä, mitä globaalimmaksi maailma muuttuu. Muutama vuosi taaksepäin työskentelimme Kulttuurin ketju *) -hankkeen avulla tiiviisti kulttuurimatkailun kehittämisen parissa. Testasimme matkailukeskuksille vanhastaan tuttuja laatuohjelmia ja niiden työkaluja sekä neljässä pilottikohteessa että valtakunnallisesti. Aluksi haasteena oli yhteisen kielen ja näkemyksen löytäminen matkailuyrittäjien ja kulttuurituottajien välillä. Kun se löytyi, törmäsimme toiseen, isompaan ongelmaan: Suomessa kulttuurimatkailulla ei ole selkeitä kasvoja tai toimijaa, jolla olisi arvovaltaa ottaa kantaa valtakunnallisesti kulttuurimatkailua koskeviin asioihin. Totesimme, että tarvitaan alueellisen aktiivisuuden lisäksi valtakunnan tason toimija, joka pystyy tekemään linjauksia ja toisaalta siivittämään kulttuurimatkailutarjontaa kansainväliseen kasvuun. Tämä raportti tarjoaa näkemyksen siitä, miten kulttuurimatkailu Suomessa voidaan organisoida tarve- ja käyttäjälähtöisesti ilman, että synnytetään kokonaan uutta organisaatiota. Tämä malli toimii vain, mikäli siihen sitoudutaan myös alueellisesti ja ollaan valmiita oman toimen ohella panostamaan kulttuurimatkailun tuotekehitykseen ja yhteistyöhön. Suomen kulttuurimatkailu kasvaa ja menestyy alueellisen ja kansallisen yhteistyön tuloksena. Haastamme tällä mallilla koko Suomen kulttuurimatkailutalkoisiin. Tämä raportti kertoo, miten se onnistuu. Lähdetkö sinä mukaan? Anne Lukkarila kehitysjohtaja Haaga-Perho Haaga Instituutti -säätiö *) Kulttuurin ketju-hanke: Varsinais-Suomen Matkailun ja Elämystuotannon osaamiskeskus (OSKE) toteutti hankkeen vuosina NÄKÖKULMIA SUOMEN KULTTUURIMATKAILUN VERKOSTOTOIMINTAAN 4

5 KULTTUURIMATKAILU EROTTAUTUMISTEKIJÄ MARKKINOILLA Suomen matkailustrategiassa 2020 linjataan, että kulttuurimatkailu on yksi kasvava vetovoimatekijä Suomeen suuntautuvassa matkailussa. Suomen matkailun vahvuus on vastakohtaisuuksien rakentuminen, luonto modernin rakentamisen läheisyydessä, idän ja lännen kohtaaminen, suomalainen elämän luovuus ja teknologia. Kulttuurimatkailun määritelmä Kulttuurimatkailussa tuotetaan alueellisia ja paikallisia kulttuurin voimavaroja arvostaen matkailutuotteita ja -palveluja paikallisille ja alueen ulkopuolisille ihmisille liiketoiminnallisin perustein. Tavoitteena on luoda elämyksiä ja mahdollisuus tutustua näihin kulttuurisiin voimavaroihin, oppia niistä tai osallistua niihin. Näin vahvistetaan ihmisten identiteetin rakentumista, sekä oman että muiden kulttuurien ymmärrystä ja arvostusta. Kulttuurimatkailussa tuotetaan alueellisia ja paikallisia kulttuurin palveluita ja tuotteita niin suomalaisille kuin ulkomaalaisille matkailijoille. Sen tavoitteena on luoda asiakkaille elämyksiä ja ymmärrystä alueellisesta kulttuuriperimästä ja -toiminnoista. Kulttuurisisältöisten matkailutuotteiden ja -palveluiden saavutettavuus edellyttää määrätietoista yhteistyötä eri toimijoiden kesken. Raportin tutkimusmenetelmät: Kulttuurimatkailun voimavaroja ovat kaikki ihmisen aikaansaama ja muokkaama; historia, kulttuurimaisemat, rakennettu ympäristö, arkeologiset kohteet, museot, esittävä taide, visuaalinen taide, tapahtumat, käsityö, kieli, maut, perinteet, tavat, arvot, aatteet, elämäntyylit, uskonto, luonteenpiirteet sekä saavutukset tieteessä, taiteessa, teknologiassa ja elinkeinoissa. Hankkeen yleistavoitteet: Selvittää ja mallintaa kulttuurimatkailulle yhteinen organisointi- ja toimintamalli, toiminta-ajatus. Vahvistaa suomalaisen kulttuurimatkailun näkyvyyttä ja asemaa kansainvälisesti, edistää työllisyyttä ja talouden kehittymistä. Vahvistaa suomalaisen kulttuurimatkailutoimijakentän osaamista erityisesti liiketoiminnallisesta näkökulmasta. Aktivoida kulttuuri- ja matkailualan toimijoita yhteisten tavoitteiden saavuttamiseen. Tukea ja kehittää MEKin Culture Finland -kulttuurimatkailun katto-ohjelmaa. Tutkimus toteutettiin kolmessa osassa: Vertailututkimus Kvalitatiivinen tutkimus Internet-tutkimus Vertailututkimus toteutettiin desk research-menetelmällä. Sen avulla kartoitettiin valituista Euroopan maista mahdollisia matkailualan kulttuurimatkailun organisoitumisen malleja ja toimintoja. Kvalitatiivinen tutkimus perustui 38 asiantuntijan henkilökohtaisiin teemahaastatteluihin. Haastateltavien henkilöiden valinnassa huomioitiin alueellisuus (Etelä-, Itä-, Länsi-, Keski- ja Pohjois-Suomi) ja toimialat (jakeluporras, järjestöt ja liitot, kehittäjät, koulutus, rahoittajat, tuottajat). Teemahaastatteluilla kartoitettiin näkemyksiä organisoitumiseen liittyvistä asioista, kuten Suomen matkailustrategia vuoteen 2020; kulttuurimatkailun määritelmä KTM 21/2006 missio, visio, perustehtävät, toiminnan päästrategia ja rahoitusvaihtoehtoja. Internet tutkimuksen avulla tutkittiin kulttuuri-, matkailu- ja luovien alojen näkemykset, odotukset ja kehitystarpeet organisoitumisen suhteen. Kysely kohdistettiin yli tuhannelle vastaanottajalle, joiden yhteystiedot perustuivat Culture Finlandin verkosto-osoitteistoon ja Laatutonnin yritysyhteystietoihin. Vastaajamäärä oli 103. Eniten vastauksia tuli koulutusorganisaatioilta, kunnallisilta organisaatioilta ja kulttuurialan yhdistyksiltä sekä säätiöiltä. Noin joka neljäs vastaaja työskenteli yli 250 hengen organisaatiossa. 5 NÄKÖKULMIA SUOMEN KULTTUURIMATKAILUN VERKOSTOTOIMINTAAN

6 SUOMEN KULTTUURIMATKAILU ON HYVÄSSÄ VAUHDISSA! Vertailututkimuksen tulokset osoittavat, että kulttuurimatkailun organisoituminen Suomessa on hyvinkin samalla tasolla kuin muissa Euroopan maissa. Tutkimuksen perusteella voidaan myös todeta, että matkailijoille elämyksellisiä muistoja tuottavat kulttuuriperinteet ja tapahtumat ovat tärkeitä matkailualalla kaikissa tutkituissa maissa. Luonnon ja kulttuuriperimän säilyttäminen Keski-Euroopassa matkailun päätavoitteisiin kuuluu luonnon ja kulttuuriperimän säilyttäminen, kulttuurimatkailu on erittäin kiinteä osa matkailua. Matkailuun kuuluvat niin historialliset kaupungit, puutarhat, perinteiset rakennukset, linnat, katedraalit, kirkot kuin teolliset rakennukset. Kulttuuri- ja yrityssektorin vuorovaikutus ja yhteistyöverkostot ovat avainasemassa kulttuurimatkailun kehittymisessä. Alueellisiin verkostoihin kuuluu erilaisia toimijoita; taiteilijoita, yritysten työntekijöitä ja taustaorganisaatioiden edustajia. Suomi ja kulttuurimatkailu Suomen kulttuurimatkailun alueellinen organisoituminen on hyvässä kehittymisvaiheessa Culture Finland- ohjelman kautta. Julkishallinnon tuki edesauttaa matkailuyritysten ja taiteilijoiden dynaamista kulttuurimatkailun tuotteiden rakentamista. Tärkeät kulttuurimatkailualueet heijastuvat lähialueille liiketoiminnan kasvuna ja yhteiskunnallisena kehittymisenä. Euroopan komissio on rahoittanut matkailupolitiikan pohjalta 2020-strategiaa, jonka tavoitteena on vahvistaa eri alojen yhteistyötä sekä luoda kestävää ja osallistavaa tulevaisuutta Eurooppaan. Maiden ministeriöt ovat tehneet tutkimuksia ja selvityksiä esimerkiksi siitä, miten kulttuuri- ja yrityssektori kohtaavat kansallisesti ja alueellisesti. Suomessa muun muassa opetus- ja kulttuuriministeriö ja Matkailun edistämiskeskus ovat tuottaneet tutkimuksia aiheesta. Kesäyö Kemi arktikum Martat eukonkanto Esimerkiksi Tanskassa alueellisilla toimijoilla on tavoitteena luoda areena, jossa kaksi eri maailmaa kohtaa ja tuottaa synergiassa uudenlaisia mahdollisuuksia matkailualalla. Tanskalaisen luovuuden ja innovatiivisuuden avulla ne tuottavat ainutlaatuisia ja elämyksellisiä kulttuurimatkailutuotteita. Verkostossa toimiminen edistää kannattavuutta ja teknisesti parempia ratkaisuja. Juhannus 6 NÄKÖKULMIA SUOMEN KULTTUURIMATKAILUN VERKOSTOTOIMINTAAN MUIKUT Pilkkiminen

7 Arkielämä, taide ja matkailu Verkostotoiminta elävöittää matkailutuotteita Matkailun ja luovien alojen toimijoiden yhteistyöverkostot mahdollistavat elämyksellisiä ja unohtumattomia palveluita matkailijoille. Verkostoituvat yrittäjät ja taiteilijat osaavat hahmottaa jo varhaisessa vaiheessa, millaista lisäarvoa yhteistyö luo heille ja kulttuurimatkailusta kiinnostuneille asiakkaille. Kulttuurimatkailun verkostojen syntyminen vaatii eri toimijoiden sitoutumista yhteisten tavoitteiden saavuttamiseen. Verkoston yhteinen dynamiikka vaikuttaa toiminnan aloittamis- ja kehitysnopeuteen. Kehittyvä verkosto on aluksi kaaosmainen ideavyyhti, joka syntyprosessin edetessä paranee kohti avaintoimijoita ja kumppanuuksien tunnistamista. Yhteistyön kehittymiselle tulee antaa aikaa. Laadukas toiminta edellyttää kaikilta osapuolilta vastuuhenkilöt ja aktiivisen työotteen toiminnan kehittämiseksi. Yhteistyötoiminnassa ei riitä, että uskoo vain omaan näkemykseensä. Kulttuurimatkailijat ovat yleensä pieniä ryhmiä, jotka ovat kiinnostuneet erikoisosaamisesta tai sitten he tulevat suuriin urheilu- ja musiikkitapahtumiin. Kulttuurimatkailun tuotteistamisessa tulee miettiä kohderyhmiä ja ymmärtää, miksi ihmiset päättävät lähteä matkustamaan ja kokemaan matkailuelämyksen. Yleisesti voidaan todeta, että kulttuurimatkailun tuottajien tulee huomioida markkinointistrategioissaan ihmisten kokemusten ja tunteiden luominen. Markkinoinnissa tulee kohdentaa viestintä oikeille kohderyhmille. Erityisteemojen kautta saavutetaan ne, jotka ovat kiinnostuneet kohdennetuista kulttuurielämyksistä. Kulttuurituottajien tulee tehdä asioita yhdessä, jotta viestintä ja toiminta kohtaavat. Tärkeintä on alueellinen yhteistyö, jossa tehdään konkreettisesti yhdessä töitä oman ja verkoston jäsenten elinkeinon eteen. Ulkomaalaisten matkailijoiden tullessa Suomeen heidän pitäisi päästä syvemmin tutustumaan suomalaiseen elämäntapaan huvipuistojen ja paikallisten nähtävyyksien lisäksi. Suomessa on edellytyksiä kulttuurimatkailun kasvulle, kun hyödynnetään vuodenaikojen mahdollisuudet palvelujen suunnittelussa. Rikas kulttuuriperimä on vahvuus Suomen matkailulle Kansantalouden näkökulmasta kulttuurimatkailu on yksi vahvoista osa-alueista Suomen suuntautuvassa kansainvälisessä matkailussa. Kansainvälinen matkailu on vahva vientituote Suomelle. Matkailijan näkökulmasta voidaan kysyä, mikä matkailussa ei olisi kulttuurimatkailua? Elämykset, tarinat ja kokemukset ovat tärkeitä matkailijoille. Ainutlaatuiset suomalaiset palvelutuotteet luovat matkailijoille Suomesta muistoja, joita he haluavat jakaa tuttaville ja kokea uudelleen. Suomen kulttuurimatkailun palvelutuotteet vastaavat modernien humanistien matkailutoiveita. MEKin ja TNS Gallupin teettämän tutkimuksen mukaan Euroopassa on 90 miljoonaan modernia humanistia, jotka haluavat päästä irti omasta arjestaan ja päästä kokemaan vieraan kulttuurin arkielämää aidossa ympäristössä. Suomalaisille arkipäiväiset asiat kuten hiljaisuus, valoisat yöt, kaamos, ruisleivän teko ja puutarhatyöt ovat matkailijoille elämyksiä, joita he kaipaavat elämäänsä. Kun elämyksiin lisätään kuljetukset, majoitus, ruokailut ja paikalliset käsityöt sekä taide, niin tuotepaketit ovat kansainvälisesti kiinnostavia. Laadukkaiden kulttuurimatkailutuotteiden takana on paikallisten toimijoiden yhteistyöinto, joka ylläpitää palveluiden saatavuutta. Matkailijat kohtaavat paikallisen taideperinnön ja elämäntavat parhaiten alueellisissa ympäristöissä. NÄKÖKULMIA SUOMEN KULTTUURIMATKAILUN VERKOSTOTOIMINTAAN 7

8 ORGANISOITUMISEN AVAINTEHTÄVÄT Internet kyselyssä kysyttiin avoimella kysymyksellä kulttuurimatkailun organisoitumisen avaintehtäviä. Tärkeimmiksi tehtäviksi nostettiin alan koordinointityö ja kehittäminen, markkinointi, työkalujen kehittäminen ja yhteistyöverkostot. Toiseksi tärkeimmiksi teemoiksi nousivat myynti ja tuotepaketointi, tuki yrittäjille (mm. koulutus, tuotteistaminen) ja kulttuurimatkailun aseman ja tunnettuuden vahvistaminen vaikka yhteisen ilmeen, merkin avulla. Kuva 2. Koko Suomen huomioiminen, myös ns. reuna-alueet. - vastaaja Kuva 2. Tärkeimmät tehtävät ja ydintoiminnot kulttuurimatkailun organisoitumiselle 14% Teemahaastatteluissa organisoitumisen avaintehtäviksi mainittiin tyypillisesti markkinoinnin, viestinnän ja tiedottamisen kehittäminen, myynnin kasvattaminen ja verkostoyhteistyön kehittäminen sekä koordinoinnin lisääminen. Haastatteluissa nousi esiin Kulttuurin ketju -hanke ja varsinkin Culture Finlandin toiminta. Culture Finlandin verkostotyön käynnistyminen oli piristävä ruiske, jota toivotaan pysyväksi toiminnoksi useammalle alueelle ympäri Suomea. Teemahaastatteluiden yhteydessä toivottiin vahvempaa yhteistyötä ELY-keskusten ja Culture Finlandin välille. Alueelliset toimijat edesauttaisivat matkailu- ja kulttuuritoimijoiden yhteistyön ja tuotteiden kehittymistä alueellisesti. 3% 11% 15% 15% 27% 15% Hajanaisuus ja pirstaleisuus leimaa tätä sektoria. Monissa paikoissa kilpaillaan toisiaan vastaan jopa maakuntien sisällä eikä toimita yhdessä muuta kuin korkeintaan seudullisesti. - vastaaja 27% Koordinointi ja kehittäminen: markkinointi, työkalut, koulutus, yhteistyö, yhteistyöverkosto, liikeidea 15% Myynti, myyntiorientoitunut markkinointi, paketointi 15% Tuki yrittäjille: koulutus, tuotteistaminen, myynti ja markkinointi 15% Kulttuurimatkailun aseman ja tunnettuuden vahvistaminen, kehittäminen, yhteisen ilmeen luominen 14% Tiedon / tarjonnan kokooja ja jakaja 3% Rahoituksen hankkiminen ja kanavointi 11% Jotain muuta NÄKÖKULMIA SUOMEN KULTTUURIMATKAILUN VERKOSTOTOIMINTAAN 9

9 Kulttuurimatkailun yhteistyöverkoston tulee olla avoin, missä ovat mukana operatiiviset asiantuntijat ja tekijät. Ei siis ne henkilöt, jotka eivät tee työssään asioita eteenpäin tai ei ota vastuuta. asiantuntija Kulttuurimatkailu tarvitsee kansainvälistä markkinointia TEEMAHAASTATELTAVIEN AJATUKSIA ORGANISOITUMISESTA Laajemman kulttuuritarjonnan elinehto on, että tarjonta kaupallistetaan, jotta matkailu voi hyödyntää niitä tehokkaammin -yrittäjä Kulttuurikohteille tulisi avata matkailun myynnin ja markkinoiden tärkeyttä. Pitää ymmärtää kehittymisen yhteiskunnallinen merkitys. Siitä hyötyvät useat muut tahot enemmän kuin vain kulttuurikohteet itse. - kulttuuritoimija Teemahaastatteluiden yhteydessä vahvistui, että kulttuurimatkailun kansainvälinen markkinointi kuuluu Matkailun edistämiskeskus (MEK) tehtäviin. Luovien alojen ja matkailualan asiantuntijat näkivät, että Suomessa on jo nyt vahva olemassa oleva organisaatio, MEK. Se tekee erinomaista työtä Suomen matkailullisen maakuvan markkinoinnissa ja myynninedistämistä kansainvälisillä markkinoille. MEKin toimintaa kuuluu myös kulttuurimatkailun kehittämistyön strateginen ohjaus, laadun kehittäminen ja teemapohjaisen tuotekehityksen edistäminen. MEKin toimintaan kuuluu Culture Finland katto-ohjelma, jonka tavoite on Suomen kulttuurimatkailun kehittäminen. Sen toimintaa tulee jatkaa ja tukea tulevaisuudessakin. Verkostoidu, markkinoi ja myy kannattavasti Haasteena on ruohonjuuritason toimijoiden osaamisen yhdistäminen laadukkaiksi myyntituotteiksi. Ennen kaikkea pitää panostaa alueellisten toimintojen kehittämiseen yhteisvoimin. Tahtotila yhteistoimintaa on hyvä niin matkailun kuin luovien alojen puolelta. Välillä on vain näkymätön raja-aita tai lasi, joka pitäisi rikkoa. Voimavarojen yhdistäminen luo uusia elämyksellisiä palvelukokonaisuuksia asiakkaille. Tapahtumatuotannossa nousi esiin myös harraste- ja vapaaehtoistyöntekijöiden suuri merkitys. Heidän työpanoksensa on merkityksellinen, kun toteutetaan isoja kulttuurimatkailun massatapahtumia, kuten urheilu- ja musiikkitapahtumia. Teemahaastatteluissa yhdeksi haasteeksi nousi alueellisten kulttuurimatkailutuotteiden markkinointi ja niistä viestintä. Alueelliset toimijat kaipasivat verkostoon toimijoita, jotka voisivat ottaa heidän palveluitaan myyntiin ja kaupallistaa tuotteita eri jakelukanaviin. Kansallisen organisaation tehtävä olisi markkinoida kokonaisuutta osana matkailutarjontaa, liittäisin sen MEKiin. -yrittäjä Toiminnan tavoitteena tulee olla, että saadaan alueelliset toimijat puhaltamaan yhteen hiileen. Yhdistetään voimat ja tehdään asioita yhdessä eteenpäin, jotta toimialat kehittyvät ja työllistävät enemmän. kulttuuritoimija Kulttuurimatkailun olemassaoloa on vihdoinkin alettu tajuamaan laajemmin. - asiantuntija 10 NÄKÖKULMIA SUOMEN KULTTUURIMATKAILUN VERKOSTOTOIMINTAAN

10 SUOMEN KULTTUURIMATKAILUN ORGANISOITUMISEN PERUSLINJAUKSET Kulttuurimatkailun organisoituminen tarvitsee peruslinjaukset, jotta jokainen osapuoli ottaa vastuun yhteisen päämäärän saavuttamiseksi. Peruslinjaukset muodostuvat missiosta, visiosta, alan toimijoiden ydintehtävistä ja yhteisistä tavoitteista. Tiiviimmällä yhteistyöllä on suora vaikutus verkoston kehittymiseen ja toiminnan tavoitteiden saavuttamiseen, kuten tuotteiden markkinoille saamisen. Esitetty organisoitumisen malli tähtää pitkällä aikajänteellä Suomen kulttuurimatkailutuotteiden tunnettuuden ja palveluiden lisäämiseen sekä kansainväliseen menestykseen matkailumarkkinoilla. Verkostojen roolit Kulttuurimatkailun verkoston toiminnan tavoitteena on vahvistaa Suomen matkailun kehittymistä, lisätä yritysten tuote- ja palveluvalikoimaa, liikevaihtoa ja kannattavuutta. Toimintakenttään kuuluu neljä tekijää; Matkailun edistämiskeskus (MEK), Culture Finlandin asiantuntijat, alueelliset kulttuuri- ja matkailuverkostot ja asiakkaat. Kuva 3, sivu 12. Kansallisen toimijan MEKin tehtävä on tehdä myynninedistämistä kansainvälisillä markkinoilla. Tehtäviin kuuluu myös kulttuurimatkailun kehittämistyön strateginen ohjaus, laadun kehittäminen ja kaupallisten mallien tuotekehitys. Alueellisten verkostojen vetäjinä toimivat Culture Finlandin kulttuurimatkailun kansalliset asiantuntijat. Heidän toimintansa on sidoksissa niin kansalliseen toimijaan kuin alueellisiin matkailu- ja kulttuuritoimijoihin sekä muihin sidosryhmiin. Alueelliset ryhmät muodostavat oman alueensa matkailu-ja kulttuuritoimijoiden verkoston. Alueelliset kumppanuudet luovat markkinoille uusia tuoteperheitä ja helpottavat ennen kaikkea asiakkaita löytämään tietoa Suomen kulttuurimatkailun palveluista. Culture Finlandin aluetoiminnan tavoite on edistää kulttuurimatkailun yhteistyötahojen verkostotoimintaa. Toimintaa on nyt kymmenellä alueella ympäri Suomea. Alueverkostoja tulee olla mahdollisimman monella alueella kuitenkin vähintään merkittävimmissä kulttuurimatkailukohteissa. Culture Finlandin aluetoiminnan vetäjät edesauttavat verkostojen syntymistä ja kulttuurimatkailun tuotteiden luomista. Verkosto kehittää kumppanuuksien vuorovaikutusta ja tahtotilaa ja toimii viestinviejänä kansallisen toimijan ja alueverkostojen välillä. Verkoston rakentaminen ja ylläpitäminen edellyttää sitoutumista uudenlaiseen omaehtoiseen toimintaan. Osapuolten välisten kumppanuuksien kautta kehitetään taloudellisesti kannattavia kulttuurimatkailutuotteita kansallisille ja kansainvälisille markkinoille. Menestyksen takana on asiakasymmärrys Menestyminen ei ole taattu vain hyvien ajatusten ja toimintamallien pohjalta. Ilman asiakkaita ja heidän toimintansa ymmärrystä liiketoiminnan kehittäminen on vaikeaa. Tänä päivänä ihmiset ovat erittäin laatu- ja hintatietoisia sekä kilpailu kansainvälisillä markkinoilla on kova. Yritykset, joilla on laadukkaat tuotteet ja hyvä palvelu huomataan ja niitä suositellaan. Matkailu- ja kulttuuritoimijoiden tulee yhdessä tuotteistaa, tuotekehittää ja luoda malleja siitä, miten alueen kulttuuritarjonnan saavutettavuutta parannetaan. Kun asioita tehdään yhdessä, toiminta ja viestintä kohtaavat asiakkaat ja he kokevat laadukkaita ja mieleenpainuvia kulttuurimatkailuelämyksiä joita suosittelevat muillekin. 11 NÄKÖKULMIA SUOMEN KULTTUURIMATKAILUN VERKOSTOTOIMINTAAN

11 SUOMEN KULTTUURIMATKAILUN VERKOSTOT, TOIMIJAT JA TEHTÄVÄT TUOTEKEHITYS Kulttuurielämykset ostettavaksi Kulttuurisisältöjä matkailutuotteiden sisälle Tuotekehityksen ja tuotteistamisen edistäminen 1 Strateginen ohjaus, sisäinen tiedottaminen VIESTINTÄ, MARKKINOINTI Kulttuurimatkailun brändin ja imagon nostaminen Tiedon välittäminen toimijakentällä Markkinointitoimet valittuihin kohderyhmiin valituilla kärjillä Kulttuurimatkailun kansainvälistäminen YHTEISTYÖ JA KOORDINOINTI, VERKOSTO Julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyö (järjestöt, yhdistykset, oppilaitokset, yritykset) Kulttuuri- ja matkailutoimijoiden yhteistyön kehittäminen Toimijoiden alueellinen verkostoituminen Kansalliset strategiset kärkihankkeet ja kehittämisohjelmat 2 Tuotekehitys, laatu ja kaupallisen toiminnan malli - apu ja työkalusto alueille MYYNNIN LISÄÄMINEN TOIMIALALLE Kulttuurituottajien tarjonnan kaupallistamisen malli, jotta jakelutie voi ottaa myyntiin Kärkituotteiden määritteleminen Ostamisen helpottaminen Verkostotoiminta, voimien yhdistäminen, uudet avaukset Kansallinen toimija MEK Imago - ja kärkituote markkinointi, myynninedistäminen - KV painotus MISSIO Suomen kulttuurimatkailun nostaminen kansainväliseksi vetovoimatekijäksi yhdessä luontomatkailun kanssa. Kulttuurimatkailun kansalliset asiantuntijat Culture Finland Alueryhmät: matkailuyrittäjät, kulttuurituottajat, taiteilijat, muut sidosryhmät Asiakkaat VISIO 2020 Suomi tunnetaan kulttuurisesti kiinnostavana matkakohteena ja suomalaiset kulttuurikohteet menestyvät kilpailussa kansainvälisistä asiakkaista. Kuva 3. Suomen kulttuurimatkailun verkostot, toimijat ja tehtävät Haaga-Perho. Graafinen suunnittelu Amanda Koivisto & Katja Winogradow. 1 Alueryhmien tehtävät asiantuntijan johdolla 2 Kansallisen toimijan tehtävät 12 NÄKÖKULMIA SUOMEN KULTTUURIMATKAILUN VERKOSTOTOIMINTAAN

12 ONNISTUMISEN EDELLYTYKSET Sitoudutaan yhteiseen missioon ja visioon alueiden toiminnan rahoitus tulee jo olemassaolevien resurssien tehokkaammasta ja organisoidusta käytöstä kulttuurimatkailun tuotekehitykseen- ja myyntiin! Yritykset ja alueelliset toimijat sitoutuvat aidosti yhteistyöhön. Kulttuurimatkailun alueverkostoissa ovat mukana sekä matkailu- että kulttuurialan toimijat, matkailusta etenkin jakelukanavat. Kansallisella koordinaattorilla on verkostoitumisosaamista. Verkostotoiminnan on tuotettava aitoa lisäarvoa yhteisestä tekemisestä! 13 NÄKÖKULMIA SUOMEN KULTTUURIMATKAILUN VERKOSTOTOIMINTAAN

13 HANKKEEN TEEMAHAASTATTELUUN OSALLISTUNEET HAASTELTAVAT, PROJEKTIN TOTEUTTAJAT JA OHJAAVA ASIANTUNTIJARYHMÄ HAASTATELTAVAT, ETELÄ-SUOMI 1. AKK Sports Oy / Neste Oil -ralli, Heli Kemppainen, markkinointipäällikkö 2. Culture Finland c/o Finland Festivals, MEK, Soila Palviainen, projektipäällikkö 3. Finland Festivals ry, Kai Amberla, toiminnanjohtaja 4. Haaga-Helia, Kristian Sievers, lehtori 5. MEK, Anne Lind, yhteyspäällikkö 6. MEK, Terhi Hook, kehityspäällikkö 7. Museoliitto, Kimmo Levä, pääsihteeri 8. Provisual Oy, Jari Cyde Hyttinen, vastaava tuottaja 9. TEM, Nina Vesterinen, matkailun erityisasiantuntija 10. Valtion taidemuseo, Eija Liukkonen, kehitysjohtaja HAASTATELTAVAT, POHJOIS-SUOMI 1. Folklore Festivals Jutajaiset, Marja-Liisa Malvalehto, pääsihteeri 2. Kideve Elinkeinopalvelut, Veli-Matti Hettula, projektipäällikkö 3. LEO Lapin elämysteollisuuden osaamiskeskus, Sanna Tarssanen, toimitusjohtaja 4. Lapin Safarit, Rauno Posio, markkinointijohtaja, partner 5. Matkailualan tutkimus- ja koulutusinstituutti (MTI), Tarja Tammia, koulutuspäällikkö 6. Oy Levi Events Ltd, Mikko Saarinen, projektijohtaja 7. Posion Kehitysyhtiö Oy, Antero Lepojärvi, toimitusjohtaja 8. Rovaniemen Matkailu ja Markkinointi Oy, Sanna Kortelainen, toimitusjohtaja 9. Saamelaisalueen koulutuskeskus, Liisa Holmberg, rehtori 10. Seinäjoen ammattikorkeakoulu, Arja Kortesluoma, projektipäällikkö 11. Suomen kulttuurirahasto / Lapin rahasto, Marjut Kuusisto, asiamies HAASTATELTAVAT, ITÄ-SUOMI 1. Etelä-Savon maakuntaliitto, Heli Gynther, kehittämispäällikkö 2. Imatran kaupunki, Minna Kähtävä-Marttinen, projektipäällikkö 3. Itä-Suomen yliopisto, Anja Tuohino, kehittämispäällikkö 4. Kuhmon kamarimusiikkijuhlat, Kirsi Kilpeläinen, yrittäjä 5. Kuopio Tanssii ja Soi, Anna Pitkänen, toiminnanjohtaja 6. Kuopion Matkailupalvelu Oy, Tarja Manninen, toimitusjohtaja 7. Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä, Matkailun teemaryhmä, Raija Ruusunen, lehtori 8. Savonlinnan Oopperajuhlat, Päivi Salmi, projektipäällikkö HAASTATELTAVAT, LÄNSI-SUOMI 1. Cultural Tampere Region-hanke, Susanna Markkola, projektipäällikkö 2. Matkailun ja elämystuotannon osaamiskeskus, Päivi Lappalainen, ohjelmajohtaja 3. Turku Touring, Anne-Marget Niemi, matkailujohtaja 4. Turun kaupunki, Minna Sartes, kulttuurijohtaja 5. Turun museokeskus, Kaisa Kutilainen, tuottaja HANKKEEN ASIANTUNTIJARYHMÄ: Anne Lukkarila, kehitysjohtaja, Haaga-Perho (pj) Soila Palviainen, projektipäällikkö, Culture Finland c/o Finland Festivals, MEK Sanna Kortelainen, toimitusjohtaja, Rovaniemen Matkailu ja Markkinointi Oy Päivi Lappalainen, ohjelmajohtaja, Matkailun ja elämystuotannon osaamiskeskus Sanna Tarssanen, toimitusjohtaja, LEO Lapin elämysteollisuuden osaamiskeskus HAASTATELTAVAT, KESKI-SUOMI 1. Keski -Suomen Tanssin Keskus, Pauliina Lapio, toiminnanjohtaja 2. Kaupunkifestivaali Jyväskylän Kesä, Tanja Rasi, toiminnanjohtaja 3. Mäntän Matkailu, Maija Kaijanmäki, matkailuvastaava 4. Serlachius-museot, Päivi Viherkoski, palvelu- ja viestintäpäällikkö HAAGA-PERHON PROJEKTIN TOTEUTTAJAT: Anne Lukkarila, kehitysjohtaja, Haaga-Perho Katja Winogradow, projektipäällikkö, Haaga-Perho Petteri Ohtonen, tutkimuspäällikkö, Haaga-Perho Ulla-Maija Alanne, projektipäällikkö, Haaga-Perho Tom Källroos, projektipäällikkö, Haaga-Perho Anu Poukka, koulutuspäällikkö, Haaga-Perho Oili Ruokamo, kehityspäällikkö, Haaga-Perho Anne Karsikas, projektipäällikkö, Turku Touring 14 NÄKÖKULMIA SUOMEN KULTTUURIMATKAILUN VERKOSTOTOIMINTAAN

14 Kulttuurin kukkanen Kulttuuri! Kulttuuri! Kulttuuri! Tuo huuto on Suomessa suuri. Mut mikä se on se kulttuuri! Kas siinäpä pulma on juuri. Monikarvainen on kulttuuri Se on Kiinassa Kiinan muuri mut Suomessa latva, ei juuri, on Pariisin pulituuri - Eino Leino Kuvat: Visit Finland Graafinen suunnittelu ja taitto: Nuppu Vehmasaho

Culture Finland - kulttuurimatkailun katto-ohjelma

Culture Finland - kulttuurimatkailun katto-ohjelma Culture Finland - kulttuurimatkailun katto-ohjelma Muokkaa alaotsikon perustyyliä napsautt. 11.4.20 08 Löylyä lissää Maaseutumatkailuyrittäjien ja -kehittäjien seminaari Peurunka, 20.3.2013 Muokkaa alaotsikon

Lisätiedot

Mafiat tulevat! Kulttuurimatkailun kehittäminen Lapissa ja valtakunnallisesti

Mafiat tulevat! Kulttuurimatkailun kehittäminen Lapissa ja valtakunnallisesti Mafiat tulevat! Kulttuurimatkailun kehittäminen Lapissa ja valtakunnallisesti Lapin Matkailuparlamentti 27.9.2013 Anne Lukkarila / Haaga-Perho Sanna Kortelainen / CF Lappi&Koillismaa Kulttuurimatkailun

Lisätiedot

Matkailutoimijoiden toiveita museoille Raija Sierman

Matkailutoimijoiden toiveita museoille Raija Sierman Matkailutoimijoiden toiveita museoille 1 Matkailun toimiala Matkailuelinkeinoa on vaikea määritellä tarkasti, sillä useat alat ovat siihen yhteydessä. Matkailu kytkeytyy eri elinkeinoihin ja yhteiskuntaan.

Lisätiedot

Kulttuurimatkailun kehittämisen haasteet Kulttuurimatkailufoorumi Toivakka, Liisa Hentinen, MEK

Kulttuurimatkailun kehittämisen haasteet Kulttuurimatkailufoorumi Toivakka, Liisa Hentinen, MEK Kulttuurimatkailun kehittämisen haasteet Kulttuurimatkailufoorumi Toivakka, 17.5.2011 Liisa Hentinen, MEK Kulttuurimatkailun kehittämisstrategia kv markkinoille: MEK 2008 Kulttuurimatkailun visio Suomalainen

Lisätiedot

Mitä kulttuurimatkailu on?

Mitä kulttuurimatkailu on? Kulttuurimatkailun kehittämisstrategia kansainvälisille markkinoille 2014-2018 Mitä kulttuurimatkailu on? Kulttuurimatkailussa tuotetaan alueellisia ja paikallisia kulttuurin voimavaroja arvostaen matkailutuotteita

Lisätiedot

TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA

TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA Tässä toimenpideohjelmassa paikallisella matkailulla tarkoitetaan Juvan, Rantasalmen ja Sulkavan alueiden matkailua. Alueellinen matkailu tarkoittaa Etelä-Savon

Lisätiedot

instituutti kulttuurimatkailu

instituutti kulttuurimatkailu Pohjoisen kulttuuri-instituutti instituutti kulttuurimatkailu Veli-Pekka Räty projektipäällikkö Lapin matkailuparlamentti, Suomu 30.9.2010 Eväitä kulttuurimatkailun kehittämiseen Pohjoisen kulttuuri-instituutti

Lisätiedot

Kulttuurista särmää matkailun kehittämiseen. Tuottamalla kuntoon kulttuuri &matkailu seminaari Pori Arja Kortesluoma

Kulttuurista särmää matkailun kehittämiseen. Tuottamalla kuntoon kulttuuri &matkailu seminaari Pori Arja Kortesluoma Kulttuurista särmää matkailun kehittämiseen Tuottamalla kuntoon kulttuuri &matkailu seminaari Pori 13.10.2016 Arja Kortesluoma Matkailusta lisätuloa kulttuuritoimijoille Kulttuurista lisäarvoa matkailuun

Lisätiedot

MEK:in tuotekehitystyön suuntaviivat ja laatukriteerit. Tutkimus- ja kehitysjohtaja Mari Righini mari.righini@visitfinland.com

MEK:in tuotekehitystyön suuntaviivat ja laatukriteerit. Tutkimus- ja kehitysjohtaja Mari Righini mari.righini@visitfinland.com MEK:in tuotekehitystyön suuntaviivat ja laatukriteerit Tutkimus- ja kehitysjohtaja Mari Righini mari.righini@visitfinland.com MEK VisitFinland ensisijaisia tehtäviä: Suomen maabrändin luominen ja sitä

Lisätiedot

WILDLIFE MATKAILUTUOTTEIDEN TOIMENPIDESUUNNITELMA 2009-2013

WILDLIFE MATKAILUTUOTTEIDEN TOIMENPIDESUUNNITELMA 2009-2013 WILDLIFE MATKAILUTUOTTEIDEN TOIMENPIDESUUNNITELMA 2009-2013 Työryhmä: Jaana Keränen, Wild Taiga Eero Kortelainen, Erä-Eero Esa-Mikko Lappalainen, Haapaniemen Matkailu Reijo Lappalainen, Haapaniemen Matkailu

Lisätiedot

MELONTAMATKAILUN TOIMENPIDESUUNNITELMA

MELONTAMATKAILUN TOIMENPIDESUUNNITELMA MELONTAMATKAILUN TOIMENPIDESUUNNITELMA 2009-2013 Työryhmä: Markus Björlin, Elämysaalto Jan Gäddnäs, Gaia Events Pertti Karttunen, Suomen Kanoottiliitto Pellervo Kokkonen, Savonlinnan Innovaatiokeskus Jukka

Lisätiedot

Matkailun strateginen kehittäminen Lapissa

Matkailun strateginen kehittäminen Lapissa Matkailun strateginen kehittäminen Lapissa Maakuntajohtaja Esko Lotvonen Lapin liitto Keski-Suomen matkailuparlamentti 12.11.2008 Matkailun strategiatyön merkitys Matkailustrategia ohjaa maakunnan matkailun

Lisätiedot

Kaikki vapaa-ajanyöpymiset* (tuhansia öitä)

Kaikki vapaa-ajanyöpymiset* (tuhansia öitä) 1 MATKAILUN EDISTÄMISKESKUS KESÄMATKAILUSTRATEGIA 2004-2006 1. Lähtökohtia Pohjana kesämatkailustrategialle on vuosille 2004 2007 laadittu MEKin toimintastrategia, jossa MEKin päätuoteryhmät määritellään.

Lisätiedot

SATAKUNNAN LUONTOMATKAILUOHJELMA

SATAKUNNAN LUONTOMATKAILUOHJELMA SATAKUNNALLE OMA SATAKUNNAN LUONTOMATKAILUOHJELMA LUONTOMATKAILUOHJELMA Luontomatkailun mahdollisuudet Satakunnassa -tilaisuus Sanna-Mari Renfors, 31.3.2016 Hanna-Maria Marttila Ohjelman laadinnasta Laadinta

Lisätiedot

MATKAILUN TEEMARYHMÄN ROADSHOW 18.5.09 Seinäjoella

MATKAILUN TEEMARYHMÄN ROADSHOW 18.5.09 Seinäjoella MATKAILUN TEEMARYHMÄN ROADSHOW 18.5.09 Seinäjoella Etelä-Pohjanmaan Matkailustrategian toimeenpano v. 2008 2010 MATKO2 Matkailun koordinointi E-P:lla 2008-2010 hanke, SeAMK Maa- ja metsätal.yks. Ilmajoki

Lisätiedot

Yhteistyö matkailun kehittämisessä case Etelä-Pohjanmaa

Yhteistyö matkailun kehittämisessä case Etelä-Pohjanmaa Yhteistyö matkailun kehittämisessä case Etelä-Pohjanmaa Rural Finland aluetilaisuus Pohjois-Pohjanmaa Oulu 14.11.2016 Arja Kortesluoma Matkailu Etelä-Pohjanmaalla www.epmatkailu.fi www.visitpohjanmaa.fi

Lisätiedot

Pirkanmaan ja Keski-Suomen alueprofiili Kulttuurimatkailufoorum 17.5.2011 Liisa Hentinen

Pirkanmaan ja Keski-Suomen alueprofiili Kulttuurimatkailufoorum 17.5.2011 Liisa Hentinen Pirkanmaan ja Keski-Suomen alueprofiili Kulttuurimatkailufoorum 17.5.2011 Liisa Hentinen MEKin Strategia 2010-2015 ETENEMINEN Ulkomailla 1.Matkailumaabrändin rakentaminen 2.Alueiden strateginen profilointi

Lisätiedot

OIVA matkailuyrittäjien koulutusohjelma

OIVA matkailuyrittäjien koulutusohjelma OIVA matkailuyrittäjien koulutusohjelma 2010-2012 Hämeen Matkailu Oy Kehittämiskeskus Oy Häme Forssan Seudun Kehittämiskeskus Oy Janakkalan kunta 13.10.2010 Forssan Seudun Kehittämiskeskus Oy Projektin

Lisätiedot

Rural Finland. - valtakunnallinen matkailun koordinaatiohanke. 1.8.2015 31.12.2017 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma

Rural Finland. - valtakunnallinen matkailun koordinaatiohanke. 1.8.2015 31.12.2017 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma Rural Finland - valtakunnallinen matkailun koordinaatiohanke 1.8.2015 31.12.2017 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma Kotimaan matkailijat suurin matkailijaryhmämme Lähimatkailun odotetaan kasvavan

Lisätiedot

Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi 2.10.2012

Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi 2.10.2012 Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi Jaana Lerssi-Uskelin Ohjelma: Verkostot työhyvinvoinnin tukena Alustuspuheenvuorot ja työpaja Jatketaan toimintaa yhdessä! Yhteenveto Työterveyslaitos on työhyvinvoinnin

Lisätiedot

Saarijärven elinkeinostrategia.

Saarijärven elinkeinostrategia. Saarijärven elinkeinostrategia www.ssypkehitys.fi Sisällys 1. Strategian iso kuva 2. Visio 3. Asiakkaat 4. Toiminnan tärkeimmät fokukset 5. Toimintatapa 6. Isot strategiset muutokset 7. Strategian sisällölliset

Lisätiedot

Centrum Balticum -keskus

Centrum Balticum -keskus Centrum Balticum -keskus 9.10.2012 Vanha Suurtori 7, 20500 Turku www.centrumbalticum.org Centrum Balticum säätiön lyhyt historiikki Centrum Balticum säätiö perustetaan vuonna 2006 Säätiön perustajina 5

Lisätiedot

Painopiste 1: Huipputason koulutuksen ja osaamisen vahvistaminen

Painopiste 1: Huipputason koulutuksen ja osaamisen vahvistaminen 1 METROPOLI VISIO Pääkaupunkiseutu on kehittyvä tieteen, taiteen, luovuuden ja oppimiskyvyn sekä hyvien palvelujen voimaan perustuva maailmanluokan liiketoiminta- ja innovaatiokeskus, jonka menestys koituu

Lisätiedot

VETOVOIMAA ORTODOKSISESTA KULTTUURISTA INVESTOINTIHANKE

VETOVOIMAA ORTODOKSISESTA KULTTUURISTA INVESTOINTIHANKE VETOVOIMAA ORTODOKSISESTA KULTTUURISTA INVESTOINTIHANKE 1.4.2016-30.6.2017 VETOVOIMAA ORTODOKSISESTA KULTTUURISTA - INVESTOINTIHANKE Toteutus: 1.4.2014-30.6.2017. Rahoitusohjelma: Euroopan aluekehitysrahasto

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006

ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006 ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006 PROF. MARKKU VIRTANEN HELSINGIN KAUPPAKORKEAKOULU PIENYRITYSKESKUS 5.10.2005 Markku Virtanen LT-OSAAMISEN VERKOSTON MAKROHANKKEEN KUVAUS Makrohankkeen

Lisätiedot

Tulevaisuuden Museo-Suomi. Kulttuuriasiainneuvos Päivi Salonen Tulevaisuuden museo seminaari, Mobilia

Tulevaisuuden Museo-Suomi. Kulttuuriasiainneuvos Päivi Salonen Tulevaisuuden museo seminaari, Mobilia Tulevaisuuden Museo-Suomi Kulttuuriasiainneuvos Päivi Salonen Tulevaisuuden museo seminaari, Mobilia 24.10.2010 Taiteen ja kulttuurin luova vaikutus säteilee elämän kaikille alueille. Hallitusohjelma Kattavin

Lisätiedot

To u N e t / E t a b l o i t u m i n e n Ve n ä j ä n m a r k k i n o i l l e - o s a h a n k e. O h j a u s r y h m ä 1 3. 3.

To u N e t / E t a b l o i t u m i n e n Ve n ä j ä n m a r k k i n o i l l e - o s a h a n k e. O h j a u s r y h m ä 1 3. 3. To u N e t / E t a b l o i t u m i n e n Ve n ä j ä n m a r k k i n o i l l e - o s a h a n k e O h j a u s r y h m ä 1 3. 3. 2 0 1 4 L a h t i E t a b l o i t u m i n e n Ve n ä j ä n m a r k k i n o

Lisätiedot

LARK alkutilannekartoitus

LARK alkutilannekartoitus 1 LARK alkutilannekartoitus 1 Toimintojen tarkastelu kokonaisuutena Suunnittelu Koulutuksen järjestäjällä on dokumentoitu toimintajärjestelmä, jonka avulla se suunnittelee ja ohjaa toimintaansa kokonaisvaltaisesti

Lisätiedot

Kulttuuripalvelut tärkeä osa kunnan toimintaa. Ditte Winqvist Erityisasiantuntija, kulttuuri Opetus- ja kulttuuriyksikkö Iisalmi 12 maaliskuu 2015

Kulttuuripalvelut tärkeä osa kunnan toimintaa. Ditte Winqvist Erityisasiantuntija, kulttuuri Opetus- ja kulttuuriyksikkö Iisalmi 12 maaliskuu 2015 Kulttuuripalvelut tärkeä osa kunnan toimintaa Ditte Winqvist Erityisasiantuntija, kulttuuri Opetus- ja kulttuuriyksikkö Iisalmi 12 maaliskuu 2015 1. Kulttuuri on oleellinen osa hyvinvointiyhteiskuntaa

Lisätiedot

Rokua Geopark: tavoitteet, toiminta ja tuloksia Toiminnanjohtaja Vesa Krökki

Rokua Geopark: tavoitteet, toiminta ja tuloksia Toiminnanjohtaja Vesa Krökki Rokua Geopark: tavoitteet, toiminta ja tuloksia Toiminnanjohtaja Vesa Krökki Rokua Geopark Suomen ensimmäinen ja Maailman pohjoisin Geopark Rokua Geopark Jäsenyys lokakuussa 2010 Teema: Jääkauden perintö

Lisätiedot

Utta r. asiaan 2. Kaksi kolmasosaa Suomen kansantulosta tulee kymmenestä suurimmasta kaupungista. Metropolialue joutuu entistä ankarampaan kilpailuun.

Utta r. asiaan 2. Kaksi kolmasosaa Suomen kansantulosta tulee kymmenestä suurimmasta kaupungista. Metropolialue joutuu entistä ankarampaan kilpailuun. Utta r asiaan 2, 1 / 6 5.6.2013 HE INOL AN E L INKE I NOT OIM IKUNN AN NÄ KE MYS HEINOLAN ELINKE INOSTRATE GIAN PERUSTE ET Heinolan elinkeinopolitiikka muutosten keskellä Kaksi kolmasosaa Suomen kansantulosta

Lisätiedot

Saariston rakennuskulttuuri ja matkailu. Juha Vuorinen Porvoon museo

Saariston rakennuskulttuuri ja matkailu. Juha Vuorinen Porvoon museo Saariston rakennuskulttuuri ja matkailu Juha Vuorinen Porvoon museo Kulttuuriympäristö ihmisen muokkaamaa luonnonympäristöä ominaispiirteet ilmentävät kulttuurin vaiheita sekä ihmisen ja luonnon vuorovaikutusta.

Lisätiedot

KUTSU. Lapin nuorten hyvinvointi yhteisenä tavoitteena - OHJELMATYÖSKENTELY

KUTSU. Lapin nuorten hyvinvointi yhteisenä tavoitteena - OHJELMATYÖSKENTELY Lappi KUTSU Lapin nuorten hyvinvointi yhteisenä tavoitteena - OHJELMATYÖSKENTELY Lapin nuorisopolitiikan kehittämisohjelma 2015 (NUPO) -projekti kutsuu kuntien opetus-, nuoriso-, sosiaali- ja terveystoimen

Lisätiedot

Kuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun

Kuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun Kuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun Salon seudun suunnittelumalli yhdistää toiminnallisen kyläsuunnittelun ja maankäytön suunnittelun Toiminnallinen kyläsuunnitelma edustaa kyläläisten

Lisätiedot

Elinkeino-ohjelman painoalat

Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat 1. Uudistuva teollisuus. Nykyinen rakennemuutos on mahdollista kääntää laadullisesti uudenlaiseksi kasvuksi panostamalla uusiin liiketoimintamalleihin

Lisätiedot

Maailmanperinnöstä voimaa paikallisiin palveluihin TUOTTEISTAMISEN VALMENNUSOHJELMA

Maailmanperinnöstä voimaa paikallisiin palveluihin TUOTTEISTAMISEN VALMENNUSOHJELMA Maailmanperinnöstä voimaa paikallisiin palveluihin TUOTTEISTAMISEN VALMENNUSOHJELMA 2016-2017 Valmennusohjelman tavoite o Valmennusohjelman tavoitteena on kehittää nykyistä sekä tuotteistaa uutta palvelu-

Lisätiedot

KORUNDI LIIKETOIMINTAKONSEPTI- JA YLLÄPITOMALLITYÖ PROJEKTISUUNNITELMA 29.5.2009 29.5.2009

KORUNDI LIIKETOIMINTAKONSEPTI- JA YLLÄPITOMALLITYÖ PROJEKTISUUNNITELMA 29.5.2009 29.5.2009 KORUNDI LIIKETOIMINTAKONSEPTI- JA YLLÄPITOMALLITYÖ PROJEKTISUUNNITELMA OHJAUSRYHMÄ Käynnistyspalaverin 30.3. 2009 mukaisesti: Projektitiimi, esittely Tilattavan työn osat Työsuunnitelma, esittely ja täsmennys

Lisätiedot

K3 WORKSHOP/5 4.11.2014 Odotukset

K3 WORKSHOP/5 4.11.2014 Odotukset K3 WORKSHOP/5 4.11.2014 Odotukset Kohdistuivat lähinnä K3- konseptin kulttuuri osioon - eli miten saadaan konsepti palvelemaan kulttuurielämän raikastamista ja rakennetaan hyvä alusta kulttuurityölle ja

Lisätiedot

Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia

Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia 2010-2015 Satakunnan YES-keskus Projektipäällikkö Jenni Rajahalme Miksi maakunnallinen strategia? - OKM:n linjaukset 2009 herättivät kysymyksen:

Lisätiedot

Vauhtia Vuokatin (Kajaani-Oulujärvi) kv-matkailuun hanke

Vauhtia Vuokatin (Kajaani-Oulujärvi) kv-matkailuun hanke Vauhtia Vuokatin (Kajaani-Oulujärvi) kv-matkailuun hanke 1.1.2017-31.12.2019 Sotkamo 13.1.2017 Talousjohtaja Heidi Pyykkönen, Hankejohtaja Arto Asikainen ja Kohdepäällikkö Minna Hirvonen Hankevalmistelun

Lisätiedot

Lappeenranta Itä ja länsi kohtaavat

Lappeenranta Itä ja länsi kohtaavat Lappeenranta strategia Lappeenranta Itä ja länsi kohtaavat Lappeenrannan kaupungin Kansainvälistymis- ja Venäjä 2015-16 Eloisassa, puhtaassa ja turvallisessa Lappeenrannassa on kaikenikäisten hyvä elää.

Lisätiedot

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen KOTA -seminaari 20.8.2013 Erikoissuunnittelija, KT Hannele Seppälä, Korkeakoulujen arviointineuvosto Korkeakoulujen yhteiskunnallisen ja alueellisen

Lisätiedot

Oulun Matkailun Yhteismarkkinointi 25.2.2010

Oulun Matkailun Yhteismarkkinointi 25.2.2010 Pohjolan Mylly Oulun Matkailun Yhteismarkkinointi 25.2.2010 Pohjolan Mylly 2009 Yhteismarkkinointi Joukkueajattelu Paras matkailualue (joukkue) voittaa Resurssit Yhdessä enemmän kuin yksin Yhteinen suunta

Lisätiedot

Kumppanuus, yleiset kirjastot ja Celia

Kumppanuus, yleiset kirjastot ja Celia 24.11.2016 Kumppanuus, yleiset kirjastot ja Celia Opetus- ja kulttuuriministeriön kirjastopäivät 23.-24.11.2016 1 Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi yleisistä kirjastoista 11 Yhteistyö Yleinen kirjasto

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

Johdatus projektitoimintaan. Kimmo Lind, Pekka Kaunismaa, Anna Pikala

Johdatus projektitoimintaan. Kimmo Lind, Pekka Kaunismaa, Anna Pikala Johdatus projektitoimintaan Kimmo Lind, Pekka Kaunismaa, Anna Pikala Projektin määritelmä Projekti on 1) määräaikainen, tavoitteellinen ja toimintavalikoimaltaan rajattu, 2) suunnitelmallinen, 3) yhden

Lisätiedot

Elinikäisen ohjauksen alueellinen organisoituminen

Elinikäisen ohjauksen alueellinen organisoituminen Elinikäisen ohjauksen alueellinen organisoituminen Antti Laitinen LAITURI-projekti Koulutus- ja kehittämiskeskus Salmia Nuorten aikuisten osaamisohjelma NAO Työseminaari III 12.3.2014 Kuopio Elinikäinen

Lisätiedot

Saimaa Geomatkailukohteeksi Saimaa Geopark -valmisteluhanke projektipäällikkö Minna Kähtävä-Marttinen Geopark Saimaalle, Mikkeli 12.5.

Saimaa Geomatkailukohteeksi Saimaa Geopark -valmisteluhanke projektipäällikkö Minna Kähtävä-Marttinen Geopark Saimaalle, Mikkeli 12.5. Saimaa Geopark -valmisteluhanke projektipäällikkö Minna Kähtävä-Marttinen Geopark Saimaalle, Mikkeli 12.5.2015 Saimaa geomatkailukohteeksi miksi? Saimaa on kansainvälisesti ainutlaatuinen ja kiinnostava

Lisätiedot

Yhdessä enemmän. kasvua ja uudistumista Suomen matkailuun. Matkailun tiekartta (matkailustrategia) 2015 2025

Yhdessä enemmän. kasvua ja uudistumista Suomen matkailuun. Matkailun tiekartta (matkailustrategia) 2015 2025 Yhdessä enemmän kasvua ja uudistumista Suomen matkailuun Matkailun tiekartta (matkailustrategia) 2015 2025 Omaperäinen Suomi matkailun monet mahdollisuudet Aineksia elämyksiin Luonto ja hiljaisuus, perusarvot

Lisätiedot

1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko

1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko Kysymykset 1. 1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko OHJAUKSEN TOIMINTAPOLITIIKKA ALUEELLISELLA TASOLLA Alueellisesti tulisi määritellä tahot, joita tarvitaan alueellisten ohjauksen palvelujärjestelyjen

Lisätiedot

Maakunnallinen kulttuuriyhteistyö Maria Helo

Maakunnallinen kulttuuriyhteistyö Maria Helo Maakunnallinen kulttuuriyhteistyö Maria Helo Lähtökohdat Toimijat etäällä toisistaan, maakunnallisen toiminnan lisääminen - ) eri toimijoiden kohtaamisia ja voimavarojen tehokkaampaa yhdistämistä Tahto

Lisätiedot

Outdoors Finland. Aktiviteettien kehittämisohjelman kansallinen koordinointi hanke. OF Etelä ja OF koordinaatiohanke

Outdoors Finland. Aktiviteettien kehittämisohjelman kansallinen koordinointi hanke. OF Etelä ja OF koordinaatiohanke Outdoors Finland Aktiviteettien kehittämisohjelman kansallinen koordinointi 2009-2011 hanke OF Etelä ja OF koordinaatiohanke Internet- ja mobiilipohjaisten reittien suunnittelu seminaari Lahti 15.02.2012

Lisätiedot

Kansallispuistoissa on vetovoimaa!

Kansallispuistoissa on vetovoimaa! Kansallispuistoissa on vetovoimaa! Kansallispuistot - Alkuperäisen luonnon suojelua ja virkistyskäyttöä - Säilyttävät kulttuuriarvoja - Ovat tärkein työkalu luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi Suomessa

Lisätiedot

Suomalaisen liikunnan ja urheilun yhteinen MENESTYSSUUNNITELMA

Suomalaisen liikunnan ja urheilun yhteinen MENESTYSSUUNNITELMA Suomalaisen liikunnan ja urheilun yhteinen MENESTYSSUUNNITELMA Liikunta ja urheilu ovat Suomen merkittävin kansanliike. Jokaisen hyvinvointi rakentuu liikunnalliselle arjelle. Huippu-urheilijat inspiroivat

Lisätiedot

Yhdessä enemmän. kasvua ja uudistumista Suomen matkailuun. Matkailun tiekartta (matkailustrategia) 2015 2025

Yhdessä enemmän. kasvua ja uudistumista Suomen matkailuun. Matkailun tiekartta (matkailustrategia) 2015 2025 Yhdessä enemmän kasvua ja uudistumista Suomen matkailuun Matkailun tiekartta (matkailustrategia) 2015 2025 Omaperäinen Suomi matkailun monet mahdollisuudet Aineksia elämyksiin Luonto ja hiljaisuus, perusarvot

Lisätiedot

Tornionjokilaakson kuntaseminaari

Tornionjokilaakson kuntaseminaari Tornionjokilaakson kuntaseminaari 28.-29. syyskuuta 2016 Muonion Oloksella Kai Kaatra Maa- ja metsätalousministeriö Rajajokisopimuksen tarkoitus 1. Sopimuksen tarkoituksena on a) turvata vesienhoitoalueella

Lisätiedot

Keski-Suomen koulutuksen ja osaamisen kehittämisen verkoston toimintasuunnitelma vuodelle 2017 Verkoston nimi: Osaava Metso

Keski-Suomen koulutuksen ja osaamisen kehittämisen verkoston toimintasuunnitelma vuodelle 2017 Verkoston nimi: Osaava Metso Keski-Suomen koulutuksen ja osaamisen kehittämisen verkoston toimintasuunnitelma vuodelle 2017 Verkoston nimi: Osaava Metso Verkosto: Hankasalmi Joutsa Jyväskylä Jämsä Kannonkoski Karstula Keuruu Kinnula

Lisätiedot

STRATEGIA Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle

STRATEGIA Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle STRATEGIA 2016-2018 Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle 19.11.2015 1 STRATEGISET TAVOITTEET 2016-2018 VISIO 2020 MISSIO ARVOT RIL on arvostetuin rakennetun ympäristön ammattilaisten verkosto.

Lisätiedot

Näin luet toimintasuunnitelmaa

Näin luet toimintasuunnitelmaa Näin luet toimintasuunnitelmaa HELVARYn toimintasuunnitelman tavoitteet on merkitty tähän esitykseen tummennetulla ja merkattu nuolella. Toimenpiteitä kuvataan tavoitteiden yhteydessä. Tässä esityksessä

Lisätiedot

Kulttuurin ja hyvinvoinnin välisten yhteyksien kehittäminen Turussa

Kulttuurin ja hyvinvoinnin välisten yhteyksien kehittäminen Turussa Kuva: Nina Tienhaara, Osaamispolku-hanke 2013 Kulttuurin ja hyvinvoinnin välisten yhteyksien kehittäminen Turussa Marja Susi, Turun AMK /Taideakatemia. Diat, Anna-Mari Rosenlöf Taustaa Turun Kulttuuripääkaupunkivuosi

Lisätiedot

Museotyö muutoksessa!

Museotyö muutoksessa! Museotyö muutoksessa! Kohti vaikuttavampaa museotoimintaa Carina Jaatinen, Museovirasto Tampere 27.5.2015 Virittelyä ja herättelyä! Mitä on tulevaisuuden museotoiminta? Miksi sitä tehdään? Ketä se palvelee?

Lisätiedot

Culture Finland -katto-ohjelma, Susanna Markkola

Culture Finland -katto-ohjelma, Susanna Markkola Culture Finland -katto-ohjelma, Susanna Markkola TAVOITTEET luodaan matkailijoille uudenlaisia elämyksiä luodaan kulttuuri- ja matkailutoimijoille uusia liiketoimintamahdollisuuksia kulttuuriset sisällöt

Lisätiedot

URJALAN TAVOITTEET LYHYESTI

URJALAN TAVOITTEET LYHYESTI Kuntastrategia 2022 URJALAN TAVOITTEET LYHYESTI Vetovoima Lähipalvelut Elinvoimaisuus Asukaslähtöisyys YRITYSTOIMINTA Edistämme kasvua ja yhteistyötä PALVELUT Varmistamme lähipalvelut kuntalaisille TALOUS

Lisätiedot

Missä mennään ELO-toiminnassa?

Missä mennään ELO-toiminnassa? Missä mennään ELO-toiminnassa? Antti Laitinen LAITURI-projekti Koulutus- ja kehittämiskeskus Salmia Voiko ohjausta mitata? Elinikäisen ohjauksen TNO-palvelujen laatu Helsinki 8.4.2014 Keskeiset haasteet

Lisätiedot

Matkailun tiekartta missä mennään? Matkailun erityisasiantuntija Nina Vesterinen, työ- ja elinkeinoministeriö

Matkailun tiekartta missä mennään? Matkailun erityisasiantuntija Nina Vesterinen, työ- ja elinkeinoministeriö Matkailun tiekartta missä mennään? Matkailun erityisasiantuntija Nina Vesterinen, työ- ja elinkeinoministeriö Yhdessä enemmän Mistä kasvua ja uudistumista Suomen matkailuun? Matkailun tiekartta 2015 2025

Lisätiedot

Kommenttipuheenvuoro luontomatkailun kehittämisestä Satakunnassa

Kommenttipuheenvuoro luontomatkailun kehittämisestä Satakunnassa Kommenttipuheenvuoro luontomatkailun kehittämisestä Satakunnassa Luontomatkailun mahdollisuudet Satakunnassa seminaari 31.3.2016 Anne Savola Ympäristöasiantuntija Satakuntaliitto Satakunta luontomatkailun

Lisätiedot

Valmistelevan työryhmän ehdotus ja 3.6. käydyt keskustelut. Pekka Linna,

Valmistelevan työryhmän ehdotus ja 3.6. käydyt keskustelut. Pekka Linna, Valmistelevan työryhmän ehdotus ja 3.6. käydyt keskustelut Pekka Linna, 2.9.2014 Yhteistyöryhmän perustaminen Opintohallinnon ja tietohallinnon verkostot päättivät 3.6.2014 perustaa yhteistyöryhmän tukemaan

Lisätiedot

Opintohallinnon ja tietohallinnon yhteistyö. Valmistelevan työryhmän ehdotus. Pekka Linna,

Opintohallinnon ja tietohallinnon yhteistyö. Valmistelevan työryhmän ehdotus. Pekka Linna, Opintohallinnon ja tietohallinnon yhteistyö. Valmistelevan työryhmän ehdotus Pekka Linna, 3.6.2014 Yhteistyöryhmän perustaminen Perustetaan yhteistyöryhmä tukemaan opintohallinnon ja tietohallinnon vastuualueita

Lisätiedot

Pitkospuilla jatkuvan oppimisen poluilla

Pitkospuilla jatkuvan oppimisen poluilla Pitkospuilla jatkuvan oppimisen poluilla Lapin aikuiskoulutusstrategia 2020 TIIVISTELMÄ Suomen huipulla Lapissa on laadukkaat ja joustavat jatkuvan oppimisen pitkospuut, jotka takaavat tulevaisuuden osaamisen,

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma EU:n rakennerahasto-ohjelmakauden info- ja koulutustilaisuus 14.11.2013 Valtion virastotalo Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma EU-koordinaattori Mika Villa, Varsinais-Suomen

Lisätiedot

Eteläisen Suomen matkailuyhteistyökyselyn tuloksia työpajan taustatiedoksi

Eteläisen Suomen matkailuyhteistyökyselyn tuloksia työpajan taustatiedoksi Eteläisen Suomen matkailuyhteistyökyselyn tuloksia työpajan taustatiedoksi Tourism Development in Co-opetition in Southern Finland and Baltic Region TouNet (Tinnoosahanke) Nina Järveläinen 8.5.2014 Eteläisen

Lisätiedot

Ohjaamojen projektipäällikköpäivät. kehittämispäällikkö Jaana Fedotoff

Ohjaamojen projektipäällikköpäivät. kehittämispäällikkö Jaana Fedotoff 15.09.2016 Ohjaamojen projektipäällikköpäivät kehittämispäällikkö Jaana Fedotoff Koordinaatti Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus valtakunnallinen palvelu- ja kehittämiskeskus, sijaintipaikka

Lisätiedot

Neljä (+ yksi) strategista teemaa

Neljä (+ yksi) strategista teemaa Neljä (+ yksi) strategista teemaa Kulttuuri Hyvinvointi Kesä Talvi Kehittämisstrategiat 2014-2018 Kehittämisstrategiat ohjaavat Visit Finlandin tuotekehitystyötä ja linjaavat kansallisella tasolla koko

Lisätiedot

Elinkeinojaosto. Kaupunginhallituksen asettaman elinkeinojaoston jäsenet ja henkilökohtaiset varajäsenet (suluissa)

Elinkeinojaosto. Kaupunginhallituksen asettaman elinkeinojaoston jäsenet ja henkilökohtaiset varajäsenet (suluissa) Elinkeinojaosto Kaupunginhallituksen asettaman elinkeinojaoston jäsenet ja henkilökohtaiset varajäsenet (suluissa) Trög Sakari, pj (Viitala Susanna) Juuruspolvi Juhani, vpj (Airaksinen Maarit) Karvo Seija

Lisätiedot

TRAFI sidosryhmätapaaminen

TRAFI sidosryhmätapaaminen TRAFI sidosryhmätapaaminen ELY-keskuksen ja TE-toimiston strategiset tavoitteet Lapissa vuosille 2016-2019 Rovaniemi 16.12.2015 Lappilainen tulokulma Toimintaympäristöanalyysi ja tavoitteet laadittu tiiviissä

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom TOIMINTASUUNNITELMA 2008 2 1 YLEISTÄ Socomin toimintaa säätelee laki sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta (1230/2001). Sen mukaan osaamiskeskusten tehtävänä

Lisätiedot

SEUDULLISET YRITYSPALVELUT SOPIMUS ETELÄ-PÄIJÄNTEEN SEUTU

SEUDULLISET YRITYSPALVELUT SOPIMUS ETELÄ-PÄIJÄNTEEN SEUTU SEUDULLISET YRITYSPALVELUT SOPIMUS ETELÄ-PÄIJÄNTEEN SEUTU Sopimuksen tausta Päijät-Hämeen seudullisen kehittämisyhtiörakenteen muuttuminen 1.1.2013 aiheuttaa muutoksia myös Seudullisten yrityspalvelujen

Lisätiedot

YHTEENVETO - Kansainvälistymisen tulevaisuusklinikat

YHTEENVETO - Kansainvälistymisen tulevaisuusklinikat YHTEENVETO - Kansainvälistymisen tulevaisuusklinikat OSAKSI YHTEISÖÄ: Eri kulttuureista tulevien integroiminen yhteisöömme ja osaksi arkeamme on onnistumisen avain. Tulevaisuus haastaa tähän entistä vahvemmin.

Lisätiedot

Digipalapeli saavutettavuus kuntoon

Digipalapeli saavutettavuus kuntoon Digipalapeli saavutettavuus kuntoon Kohteena Lappi - Lapin matkailun fyysisen ja digitaalisen saavutettavuuden kehittäminen Liisa Mäenpää Lapin matkailun digipalapeli 2-vuotinen kehittämishanke Toteuttaja:

Lisätiedot

Kohti luovaa arkea- kulttuurinen vanhustyö asiakaslähtöisessä toimintakulttuurissa

Kohti luovaa arkea- kulttuurinen vanhustyö asiakaslähtöisessä toimintakulttuurissa Kohti luovaa arkea- kulttuurinen vanhustyö asiakaslähtöisessä toimintakulttuurissa Laura Huhtinen-Hildén, FT, MuM 6/2/15 Helsinki Metropolia University of Applied Sciences 1 Kulttuurinen vanhustyö on näkökulma,

Lisätiedot

Mitä vesienhoidon välittäjäorganisaatiolta vaaditaan?

Mitä vesienhoidon välittäjäorganisaatiolta vaaditaan? Mitä vesienhoidon välittäjäorganisaatiolta vaaditaan? Lappajärvi 19.11. 2014 Laura Liuska / VYYHTI-hanke Välittäjäorganisaatio: mikä ja miksi? Vesienhoidossa vapaaehtoisen paikallisen kunnostustoiminnan

Lisätiedot

Proaktiivinen työelämän kehittäminen kokemuksia kehittämistoiminnasta

Proaktiivinen työelämän kehittäminen kokemuksia kehittämistoiminnasta 2/2013 Proaktiivinen työelämän kehittäminen kokemuksia kehittämistoiminnasta lappi Lisätietoja antaa Projektipäällikkö Virpi Vaarala Lapin ELY-keskus, Rovaniemi virpi.vaarala@ely-keskus.fi +358 295 037

Lisätiedot

Suomalaisen jääkiekon strategia

Suomalaisen jääkiekon strategia Suomalaisen jääkiekon strategia 2014-2018 SUOMALAISEN JÄÄKIEKON STRATEGIA 2014 2018 Strategian päämäärä: Jääkiekkoperheen monipuolinen kasvattaminen Toimintaa ohjaavat arvot: Kunnioitus Yhteisöllisyys

Lisätiedot

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 Liitenro1 Kh250 Kv79 Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 2 Pieksämäen kaupungin strategia 2020 Johdanto Pieksämäen strategia vuoteen 2020 on kaupungin toiminnan punainen lanka. Strategia on työväline,

Lisätiedot

Arjen elämyksistä globaalia bisnestä klo 12 alkaen

Arjen elämyksistä globaalia bisnestä klo 12 alkaen Arjen elämyksistä globaalia bisnestä 29.1.2015 klo 12 alkaen Oulun Kaupunginteatteri, Pikisali #northernserviceday Yhteinen ymmärrys asiakkaan kanssa ja oman organisaation sisällä Oulu 29.1.2015 Marja

Lisätiedot

OSAKASSOPIMUS. Luonnos 1 26.3.2014

OSAKASSOPIMUS. Luonnos 1 26.3.2014 OSAKASSOPIMUS Luonnos 1 26.3.2014 Sisällys 1. Sopijapuolet... 2 2. Osakassopimuksen tarkoitus ja omistajatahto... 2 3. Yhtiön tarkoitus ja tehtävät... 3 4. Osakkeenomistajien keskinäiset suhteet... 3 5.

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020. Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010. Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020. Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010. Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020 Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010 Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies Strategian tausta laajat muutostrendit haastavat toiminnan kehittämiseen

Lisätiedot

Luovaa osaamista. Valtteri Karhu

Luovaa osaamista. Valtteri Karhu Luovaa osaamista Valtteri Karhu OKM:n valtakunnalliset toimenpidekokonaisuudet rakennerahasto-ohjelmassa Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus 1. Osuvaa osaamista 2. Kotona Suomessa (OKM ja TEM) 3. Osallistamalla

Lisätiedot

Moninaisuus on rikkaus Lahti

Moninaisuus on rikkaus Lahti Moninaisuus on rikkaus Lahti 28.10.2014 Petri Puroaho Tilaisuuden tavoite Tehdä näkyväksi työpajatoiminnan moniulotteisuutta ja merkityksellisyyttä. Nostaa esiin kolmannen sektorin / välityömarkkinoiden

Lisätiedot

Kuntajakoselvittämisen mahdollisuudet ja haasteet Kuntamarkkinat klo kh. 3.1.

Kuntajakoselvittämisen mahdollisuudet ja haasteet Kuntamarkkinat klo kh. 3.1. Kuntajakoselvittämisen mahdollisuudet ja haasteet Kuntamarkkinat 12.9. klo 13.00-13.45 kh. 3.1. Markus Pauni: Avaus (3 min) Kari Prättälä: Kuntajakoselvitykset kuntauudistuksessa (10 min) Markus Pauni:

Lisätiedot

LAADUKAS MATKAILUTUOTE

LAADUKAS MATKAILUTUOTE LAATUJÄRJESTELMÄT JA LAADUKAS MATKAILUTUOTE Kajaani 9.2.2010 2010 Mitä laatu on? Kokonaisvaltainen johtamismalli, joka kattaa kaikki yrityksen toiminnot strategisesta suunnittelusta asiakaspalveluun. 80

Lisätiedot

ETELÄ-KARJALAN LIITTO PÖYTÄKIRJA 5/2015 1 KULTTUURITYÖRYHMÄ

ETELÄ-KARJALAN LIITTO PÖYTÄKIRJA 5/2015 1 KULTTUURITYÖRYHMÄ ETELÄ-KARJALAN LIITTO PÖYTÄKIRJA 5/2015 1 Kulttuurityöryhmä 28.10.2015 AIKA 28.10.2015 klo 10.00 PAIKKA Imatra, Kulttuuritalo Virta, Kaleva-sali OSALLISTUJAT (x) Juha Iso-Aho, puheenjohtaja TKI-HUMAK Voima

Lisätiedot

Globaali vastuu Jyväskylän yliopistossa. Anna Grönlund

Globaali vastuu Jyväskylän yliopistossa. Anna Grönlund Globaali vastuu Jyväskylän yliopistossa 12.5.2014 Pitkät perinteet Kohti toimenpideohjelmaa Ohjelman sisältö, toteutus ja seuranta Pitkät perinteet kehitysyhteistyössä Ensimmäiset kehitysyhteistyöhankkeet

Lisätiedot

Piirrokset: Merja Metsänen / Haihatus. Luovien vastakohtaisuuksien maaseutu Maaseudun kulttuuriohjelma vuosille

Piirrokset: Merja Metsänen / Haihatus. Luovien vastakohtaisuuksien maaseutu Maaseudun kulttuuriohjelma vuosille Piirrokset: Merja Metsänen / Haihatus Luovien vastakohtaisuuksien maaseutu Maaseudun kulttuuriohjelma vuosille 2010-2014 Luovien vastakohtaisuuksien maaseutu on Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän Kulttuuriteemaryhmän

Lisätiedot

Hankkeen lähtökohtia ja teemoja

Hankkeen lähtökohtia ja teemoja Hankkeen lähtökohtia ja teemoja Minna Silvennoinen, projektityöntekijä, KeHO / INNOKE & simulaatiokouluttaja MinSim Oy minna.silvennoinen@jamk.fi KeHO Keski Suomen hyvinvoinnin osaamiskeskittymä Sosiaali

Lisätiedot

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA....YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU TEKSTI: Lauri Kuukasjärvi, Ilona Mansikka, Maija Toukola, Tarja

Lisätiedot

Luovan talouden kehittämishaasteet

Luovan talouden kehittämishaasteet Luovan talouden kehittämishaasteet RYSÄ goes Luova Suomi 16.10.2012, Mikkeli Taustaa luovan talouden kehittämisessä Suomessa tehty 1990-luvulta saakka luovan talouden kehittämiseen tähtäävää työtä (kulttuuri-

Lisätiedot

Keski-Suomen kasvuohjelma

Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen maakuntaohjelma 2011-2014 Hannu Korhonen Keski-Suomen liitto Lähtökohdat Tavoitteena selkeä ja helppokäyttöinen ohjelma toteuttajille konkreettinen! Taustalla maakuntasuunnitelman

Lisätiedot

Suomalaisen jääkiekon strategia 2014-2018

Suomalaisen jääkiekon strategia 2014-2018 Suomalaisen jääkiekon strategia 2014-2018 SUOMALAISEN JÄÄKIEKON STRATEGIA 2014 2018 Strategian päämäärä: Jääkiekkoperheen monipuolinen kasvattaminen Toimintaa ohjaavat arvot: Kunnioitus Yhteisöllisyys

Lisätiedot

VÄLKE-ryhmän toiminta. Mikko Kantokari Uudenmaan ELY-keskus

VÄLKE-ryhmän toiminta. Mikko Kantokari Uudenmaan ELY-keskus VÄLKE-ryhmän toiminta Mikko Kantokari Uudenmaan ELY-keskus 22.4.2014 Ympäristö ja luonnonvarat ympäristönsuojelu alueidenkäyttö, yhdyskuntarakenne ja rakentamisen ohjaus ympäristövaikutusten arviointi

Lisätiedot