Hankeaika Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Tuula Partanen Vastaava projektipäällikkö

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Hankeaika 1.1.2009 31.10.2010. 2011 Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Tuula Partanen Vastaava projektipäällikkö"

Transkriptio

1 Sosiaali- ja terveydenhuollon integroitu palvelujärjestelmä sosiaali- ja terveyspiirissä, kuntaliitoksessa sekä yhteistoiminta-alueella KAAKON SOTE-INTO Hankeaika Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Tuula Partanen Vastaava projektipäällikkö

2 Sisältö 1. Johdanto Hankkeen rakenne ja organisointi Hankkeen rakenne Hankkeen organisointi Hankkeen henkilöstö Hankkeen tavoitteet Kansalaisten itsenäinen suoriutuminen Integroidut palveluprosessit ja rakenteet Henkilöstön osaamisen, osallisuuden ja johtamisen vahvistaminen Kustannuskehityksen hillitseminen Hankkeen toteutuminen Yleistä Kansalaisten itsenäinen selviytyminen Integroidut palveluprosessit ja rakenteet Henkilöstön osaamisen, osallisuuden ja johtamisen vahvistaminen Kustannuskehityksen hillitseminen Hankkeen arviointi ja vaikutukset Rakenteet ja organisaatio Suunnittelu Toteuttaminen Hankkeen tuki oman toiminta-alueen kehittämisessä Yhteistyö Yhteistyö Kaakon SOTE-INTO hankkeen sisällä Yhteistyö alueellisella tasolla Valtakunnallinen yhteistyö Hankkeen viestintä Hankkeen taloudellinen toteutuminen Yhteenveto ja ehdotukset jatkotoimenpiteiksi Liitteet:... 22

3 1. Johdanto Kunta- ja palvelurakenneuudistus on muuttanut Kaakkois-Suomessa sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteita voimakkaasti. Kuntaliitokset, eri palveluorganisaatioiden purkaminen ja uudenlaisten kuntayhtymien ja yhteenliittymien perustaminen on luonut aivan uudenlaisia mahdollisuuksia palvelujärjestelmien kehittämiselle, tehostamiselle ja uudenlaisille toimintatavoille. Kuntarajojen merkitys on vähentynyt ja maakunnallinen yhdessä tekeminen on vahvistunut. Etelä-Karjalaan on hankkeen aikana perustettu ja käynnistetty laaja kymmenen kunnan (Imatra, Lappeenranta, Lemi, Luumäki, Parikkala, Rautjärvi, Ruokolahti, Savitaipale, Taipalsaari ja Ylämaa) muodostama Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri (Eksote), joka täysimääräisesti käynnistyi ja erikoissairaanhoidon ja kehitysvammahuollon osalta jo Piiri järjestää maakunnan asukkaiden kaikki perusterveydenhuollon, sosiaalihuollon, erikoissairaanhoidon ja kehitysvammahuollon palvelut (lukuun ottamatta Imatran kaupungin omana toimintana toteuttamia perusterveydenhuollon ja sosiaalihuollon palveluja). Maakunnan asukasluku on pysytellyt hankkeen aikana tasaisena ollen nyt n Hankkeen aikana Ylämaan kunta on liittynyt Lappeenrantaan , joten Eksoten alueella toimii tällä hetkellä yhdeksän kuntaa. Pohjois-Kymenlaaksoon muodostettiin uusi Kouvolan kaupunki entisistä Anjalankosken, Kouvolan, Kuusankosken, kaupungeista sekä Elimäen, Jaalan ja Valkealan kunnista. Samalla viiden kunnan yhteinen kansanterveystyön kuntayhtymä, Kouvolan seudun kuntayhtymä ja Kymenlaakson kasvatus- ja perheneuvolan kuntayhtymä purettiin ja toiminnot yhteen sovitettiin uuteen Kouvolan kaupunkiin. Kouvolan kaupunki on noudattanut toiminnan ja talouden ohjaamisessa tilaaja-tuottaja sopimusohjausmallia. Sosiaali- ja terveyspalvelut sijaitsevat hallinnollisesti yhteisellä perusturvan toimialalla sisältäen terveydenhuollon, kotihoito- ja vanhuspalvelut, aikuissosiaalipalvelut ja lapsiperhepalvelut. Lisäksi hankkeen aikana Kouvolan palvelurakennemuutos edistyi siten, että Kouvolan kaupunki ja Kymenlaakson sairaanhoito- ja sosiaalipalveluiden kuntayhtymä, Carea, sopivat Kuusankosken aluesairaalan siirtymisestä osaksi Kouvolan kaupungin perusturvapalveluita alkaen. Tämä tarkoittaa kaupungin palvelujen osalta perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon integraatiota. Kuntaliitoksen jälkeen Kouvola on n asukkaan kunta. Etelä-Kymenlaakson alueeseen kuuluvat Haminan ja Kotkan kaupungit sekä Miehikkälän, Pyhtään ja Virolahden kunnat, muodostaen n asukkaan väestöpohjan. Miehikkälän kunta tuottaa Virolahden kunnalle isäntäkuntamallin mukaisesti sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut. Kaakon SOTE-INTO hankkeessa Etelä-Kymenlaakson yhteistoiminta-alueen osahankkeen tavoitteena oli kehittää sosiaali- ja terveydenhuollon yhteneviä palvelurakenteita viiden kunnan yhteistyöllä ja yhdessä alueen muiden toimijoiden kanssa. Kymenlaakson sairaanhoitopiiri (Carea) ja Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus, Socom Oy ovat osallistuneet hanketyöskentelyyn aktiivisina toimijoina ilman omarahoitusosuutta. Nämä alueelliset uudistukset ovat vaatineet toteutuakseen valtavia organisatorisia, hallintokuntakohtaisia ja kuntakohtaisia uudistuksia, sekä päällekkäisten toimintojen karsimista. Hankkeen aikana on syntynyt aivan uudenlaisia palvelukokonaisuuksia, joissa moniammatillisesti ja uudenlaisella henkilöstön käytöllä on joustavoitettu ja suoraviivaistettu asiakasprosesseja. 3

4 Kummallakin maakunnalla on keskeisimpänä haasteena väkiluvun väheneminen ja väestön ikääntyminen. Kolmas keskeinen haaste on työvoiman saatavuuden vaikeutuminen ja samanaikaisesti korkealla pysyttelevä työttömyysaste. Erityisenä huolena on nuorten työttömyyden lisääntyminen. Hanke saatiin täysipainoisesti käyntiin vuoden 2009 alussa. Etelä-Kymenlaakson osahankkeen projektipäällikkö aloitti vasta huhtikuussa, joten pieniä viiveitä on ollut ensimmäisen alueellisen KASTE-hankkeen käynnistymisessä. Joitakin tavoitteita jouduttiin karsimaan pois alkuperäisestä hankekokonaisuudesta, koska hankeaika lyheni vuodella alkuperäisestä suunnitelmasta. Hanketyössä päästiin kuitenkin hyviin tuloksiin monien tavoitteiden osalta. Kokonaistavoitteisiin pääseminen uudistettujen palvelurakenteiden osalta kestää useita vuosia, niinpä toiminnallisten muutosten vaikuttavuutta ei vielä tämän hankkeen aikana pystytty juurikaan arvioimaan. Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson kuntien ja kuntayhtymien tilanne on kuitenkin oleellisesti muuttunut sosiaali- ja terveystoimen osalta hankkeen aikana. Käynnistetty muutos tukee valtakunnallisia linjauksia tiiviimmästä ja laajemmasta yhteistyöstä sosiaali- ja terveystoimen rakenteita ja toimintatapoja uudistettaessa. Hankkeessa tehty kehittämistyö ja alueen eri toimijat ovat saaneet myös paljon myönteistä kiinnostusta niin valtakunnallisesti kuin hankkeen toimialueellakin. Ulkopuolinen kiinnostus, sosiaali- ja terveysministeriön ja THL:n antama tuki ja neuvonta ovat osaltaan auttaneet kehittämistyön positiivista etenemistä, vaikka voimakkaitakin keskusteluja hankealueella on käyty kehittämistyön suunnasta ja linjauksista. Näin suuressa rakenneuudistuksessa muutosvastarinta on osa kehittymistyötä ja se on osaltaan asioita eteenpäin vievä katalysaattori. 4

5 2. Hankkeen rakenne ja organisointi 2.1 Hankkeen rakenne Hankkeen aikana on kehitetty, muodostettu ja organisoitu uudella tavalla alueen palvelujärjestelmiä, toimintamalleja ja prosesseja. Tavoitteena on ollut mahdollisimman pitkälle viety sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmien integrointi. Päätavoitteena on ollut saada asiakas toiminnan keskiöön ja prosessit toimimaan aiempaa selkeämmin asiakaskeskeisesti. Erityisen mielenkiintoista on ollut seurata uudenlaisten toimintatapojen rakentumista kunta- ja palvelurakenneuudistuksen eri toteutusmalleihin, kuntaliitoksessa, piirimallissa ja yhteistoiminta-alueella. Jo aiemmin näiden kahden maakunnan alueella on tehty hyvää yhteistyötä muun muassa erikoissairaanhoidon, vanhus- ja vammaistyön alueilla, sekä erilaisten hankkeiden osalta. Tämä hanke jakaantui neljään osahankkeeseen: 1. Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin osahanke, 2. Uuden Kouvolan osahanke, 3. Etelä-Kymenlaakson yhteistoiminta-alueen osahanke, 4. Kuntien vanhus- ja vammaistyön kehittäminen, sekä pysyvien kehittämisrakenteiden muodostaminen Kaakkois-Suomeen, KUPERA-osahanke. Kukin osahanke jakautuu vielä useisiin alahankkeisiin. Hankekokonaisuuden hallinnoijana toimi Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri. Osahankkeiden maantieteellinen toteutus, toteutuksesta vastaava toimija sekä osallistuvat kunnat näkyvät taulukossa 1. Taulukko 1. Hankekokonaisuuden osahankkeet ja osallistujatahot. Osaankkeen nimi Maantieteellinen Toteutuksesta vastaava Osallistuvat kunnat toteutus toimija Etelä-Karjalan sosiaali- Etelä-Karjala Etelä-Karjalan sosiaali- ja Lappeenranta, Lemi, Luumäki, ja terveyspiirin osahanke terveyspiiri Parikkala, Rautjärvi, Ruokolahti, Taipalsaari, Savitaipale, Ylämaa (liittynyt LPR:n) Imatra vain erikoissairaanhoidon ja kehitysvammahuollon osalta Kouvolan osahanke Pohjois- Kouvolan kaupunki Uuden Kouvolan kunnat: Kymenlaakso Anjalankoski, Elimäki, Jaala, Kouvola, Kuusankoski, Valkeala Etelä-Kymenlaakson yhteis- Etelä-Kymenlaakso Kotka kaupunki Kotka, Hamina, Miehikkälä, toiminta-alueen osahanke Virolahti, Pyhtää Kuntien vanhus- ja vammais- Etelä-Karjala ja Kouvolan kaupunki ja Kaakkois- Hamina, Imatra, Kotka, työn kehittäminen, sekä Kymenlaakso Suomen sosiaalialan osaamis- Kouvola, Lappeenranta, pysyvien kehittämis- keskus Oy Lemi, Luumäki, Miehikkälä, rakenteiden muodostaminen Kaakkois-Suomeen, KUPERA-osahanke Parikkala, Pyhtää, Rautjärvi, Ruokolahti, Savitaipale, Taipalsaari, Virolahti 5

6 Alla olevassa karttakuvassa on esitetty hankkeessa mukana olleet kunnat ja hankealueen sijoittuminen Suomen kartalla. Tällä kartalla on haluttu havainnollistaa lukijalle hankkeen toiminta-alue. Kuvio 1. Hankealue 2.2 Hankkeen organisointi Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri oli hankkeen hakijana ja hallinnoijana. Hankkeen koko ja aikataulu muuttuivat sosiaali- ja terveysministeriön päätöksen jälkeen. Se aiheutti joitakin karsintoja alkuperäisestä hankekokonaisuudesta. Tässä vaiheessa KASTE-hankkeista ei vielä ollut juurikaan kokemuksia ja osa ministeriön ja aluehallintoviraston ohjeistuksista ja tarkennuksista on tullut vasta hankkeen aikana. Hankkeella on koko hankkeen yhteinen ohjausryhmä, jossa on edustus kaikista osahankkeista. Ohjausryhmän puheenjohtajana toimi hallintojohtaja Virpi Kölhi, Eksotesta. (liite 1) Ohjausryhmä kokoontui hankkeen aikana kaikkiaan viisi kertaa ja yhden kerran yhdessä Kaakon SOTE-INTO 2 hankkeen johtoryhmän kanssa. Jokaisella osahankkeella oli oma johtoryhmänsä, jotka seurasivat osahankkeiden toteutumista tarkemmin ja ohjeistivat projektiryhmää ja tekivät tarvittavat päätökset osahankkeiden osalta. Osahankkeiden johtoryhmien kokoonpano on kuvattu osahankkeiden loppuraporteissa. Keskeisin toimija hankkeen käytännön asioiden ja toteutuksen eteenpäinviemisessä oli projektiryhmä, joka muodostui osahankkeiden projektipäälliköistä: Timo Hokkanen, Etelä- Kymenlaakso; Marjut Kettunen, Kouvola, Tuula Partanen, Eksote ja Niina Turunen, KUPERA. Projektiryhmä kokoontui tiiviisti koko hankkeen ajan, kaikkiaan 20 kertaa ja kävi aktiivista keskustelua hankekokonaisuuden eri tavoitteiden ja osakokonaisuuksien etenemisestä kussakin osahankkeessa. Näin vältyttiin myös turhalta päällekkäiseltä työltä, kun kehittämistehtävien toteuttaminen voitiin vaiheistaa ja tukea näin eri alueiden aikataulullista hankkeen toteuttamista. 6

7 2.3 Hankkeen henkilöstö Hankkeen henkilöstö ja tehdyt työpanokset hankkeelle on koottu tämän raportin liitteeksi (liite 2) ja kuvattu myös kunkin osahankkeen loppuraportissa. Suurin osa hankkeessa toimineista henkilöistä on ollut organisaatioiden omaa henkilökuntaa. Näin on haluttu vahvistaa ajatusta, että kehittämistyö ei ole irrallinen osa organisaatoiden toiminta, vaan kuuluu kiinteänä osana yksiköiden perustehtävään. Joitakin henkilöitä toki aina tarvitaan organisaatioiden ulkopuoleltakin, että saadaan riittävät ja oikeanlaiset resurssit, sekä erityisosaaminen kulloiseenkin toimintaan ja kehittämistilanteeseen nähden. 3. Hankkeen tavoitteet Hanke jakautui neljään päätavoitteeseen. Seuraavassa on kuvattu tavoitteittain toimenpiteet, joiden avulla asetettuihin tavoitteisiin pyrittiin. Osa toimenpiteistä toteutettiin kokonaisuudessaan jo hankeen aikana. Osa tavoitteista oli luonteeltaan sellaisia, että niiden toteuttaminen jatkuu myös tämän hankkeen jälkeen. Jokaisella osahankkeella on yhteiset neljä päätavoitetta. Tavoitteiden toteutuksessa painotus eri osahankkeiden välillä vaihtelee. Hankkeen yhteisinä päätavoitteina ovat: Kansalaisten itsenäinen suoriutuminen Integroidut palveluprosessit ja rakenteet Henkilöstön osaamisen, osallisuuden ja johtamisen vahvistaminen Kustannuskehityksen hillitseminen Tavoite 1 Kansalaisten itsenäinen selviytyminen Tavoite 2 Integroidut palveluprosessit ja rakenteet Sosiaali- ja terveydenhuollon integroitu palvelujärjestelmä ja kehittämisen rakenteet Tavoite 3 Henkilöstön osaamisen, osallisuuden ja johtamisen vahvistaminen Tavoite 4 Kustannuskehityksen hillitseminen Kuvio 2. Hankkeen viitekehys 7

8 3.1 Kansalaisten itsenäinen suoriutuminen Tavoitteen 1 toimenpiteillä tähdätään kansalaisten itsenäisen selviytymisen tukemiseen jo ennen varsinaisen asiakassuhteen syntymistä. Toimenpiteinä ovat mm: verkkopalveluiden ja sähköisen asioinnin kehittäminen Palvelupolku -palvelumallilla yleisten palveluiden yhteydessä olevat asiointipisteet esim. kaupoissa ja apteekeissa yhteispalvelupisteiden kehittäminen Hyvinvointiasema palvelumallilla hyvien ehkäisevien käytäntöjen levittäminen ja juurruttaminen tapaturmien ja haittatapahtumien ennaltaehkäisy 3.2 Integroidut palveluprosessit ja rakenteet Tavoitteen 2 toimenpiteillä luodaan itsenäistä selviytymistä ja kotona asumista tukevat sekä hyvinvointia ja terveyttä edistävät rakenteet, prosessit ja työmenetelmät. Integroinnissa painottuu toimintojen yhteensovittaminen, yhteistoiminta ja työnjako. Toimenpiteinä ovat: A. INTEGROITUJEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUJEN LUOMINEN palvelurakenteiden muuttaminen ja palvelujen koordinointi kokonaisuudeksi avopalvelujen suhteellisen osuuden lisääminen ja laitoshoidon suhteellisen osuuden vähentäminen kuntien eri hallintokuntien ja valtion eri viranomaisten yhteistoimintamallien rakentaminen (esim. opetus-, kulttuuri-, tekninen toimiala sekä poliisi, Kela, Työhallinto) yksityisen, julkisen ja 3. sektorin kumppanuusmallien rakentaminen interaktiivisten yhteyksien käyttäminen ja niihin liittyvien hyvien käytäntöjen levittäminen koko alueella palvelusetelin käytön laajentaminen B. PYSYVIEN KEHITTÄMISRAKENTEIDEN LUOMINEN sosiaali- ja terveydenhuollon alueellisten pysyvien kehittämisrakenteiden muodostaminen 3.3 Henkilöstön osaamisen, osallisuuden ja johtamisen vahvistaminen Tavoitteen 3 toimenpiteillä turvataan henkilöstön saatavuus ja uusissa palvelurakenteissa tarvittava työnjako, osaaminen ja kannustava johtaminen. Toimenpiteinä ovat: A. HENKILÖSTÖN OSAAMISEN JA OSALLISUUDEN VAHVISTAMINEN työnjaon ja tehtävärakenteiden muuttaminen uusien palvelurakenteiden edellyttämällä tavalla työhyvinvointia tukeva henkilöstön muutoskoulutus asiakkaiden tarpeiden ja muuttuvien rakenteiden edellyttämien osaamisen tarpeiden selvittäminen henkilöstön kouluttaminen uusiin integroituihin tehtäväkokonaisuuksiin käytössä olevien työvälineiden optimaalinen hyödyntäminen B. JOHTAMISEN VAHVISTAMINEN 8

9 moniammatillinen johtamisen valmennus ja koulutus henkilöstön palkitsemis- ja kannustinjärjestelmän kehittäminen 3.4 Kustannuskehityksen hillitseminen Tavoitteen 4 toimenpiteillä pyritään hidastamaan sosiaali- ja terveydenhuollon menojen jatkuvaa kasvua. Toimenpiteinä ovat: palvelukokonaisuuksien tuotteistaminen palvelusopimusten kehittäminen palvelu- ja hankintastrategian laatiminen 4. Hankkeen toteutuminen 4.1 Yleistä Kaakon SOTE-INTO hanke käynnistettiin keskellä Kaakkoisen Suomen laajaa ja alueellista muutosvaihetta. Paras-lainsäädäntö oli antanut omat raaminsa sosiaali- ja terveystoimen toiminnallisuuden, tuottavuuden ja rakenteellisen uudistamisen kehyksiksi. Alueen kunnat ja eri organisaatiot kävivät neuvotteluja erilaisilla kokoonpanoilla, lukuisissa työryhmissä sekä viranhaltija että luottamushenkilötasolla. Pohdittiin kuntien itsemääräämisoikeuden laajuutta, kansalaisten tasavertaisuutta eripuolilla maatamme ja aluettamme, sekä päätöksenteon demokraattisuutta. Tähän laajan muutoksen käynnistäneeseen tilanteeseen asettuu alueen ensimmäinen KASTE-hanke. Laaja organisaatioiden ja alueen kuntien muutosliike oli jo hyvässä käynnissä hankkeen alkaessa. Hankekokonaisuus tuki vahvasti alueen sosiaali- ja terveydenhuollon muutostyötä ja uudenlaisten toiminta- ja prosessimallien kehittämistä. Kehittämistyö ei olisi ollut näin laajaa ja tuloksia tuottavaa ellei hankerahoitusta olisi ollut. Muutos vaatii väliaikaisesti resurssien lisäämistä ja kohdentamista uudella tavalla, ennen kuin uusi toimintamalli saadaan osaksi arkikäytäntöä. Uusien toimintamallien ja -tapojen käyttöönotto vaatii usein asian/ toimintatavan pilotointia käytännössä, ennen kuin se voidaan ottaa laajasti käyttöön. Tähän hankkeen tuoma taloudellinen tuki antoi myös mahdollisuuden. Hanketyöskentely oli tiivistä, avointa ja toinen toisiaan tukevaa eri maantieteellisillä alueilla kuin eri palvelualueillakin. Yhteistyötaidot ja osaaminen syvenivät entisestään. Uudenlaisia käytäntöjä saatiin kokeiluun ja osin jo jalkautetuksikin koko hankealueelle. Tosin on myönnettävä, että kaikkiin, osin hyvinkin vaativiin tavoitteisiin, joita hankkeelle oli valmisteluvaiheessa asetettu, ei päästy. Hankeaika lyheni alkuperäisestä suunnitelmasta ja jo se toi tietynlaiselle toimenpiteiden toteutumisen seurannalle selkeän esteen. Tähän raporttiin on kirjattu vain hankkeiden keskeiset toteutumat luettelomaisesti alla oleviin neljään taulukkoon päätavoitteiden mukaisesti. Tarkemmat kuvaukset osahankkeiden ja tavoitteiden toteutumisesta on kuvattu kunkin osa- /alahankkeen loppuraportissa ja hankkeen nettisivuilla olevissa esittelyissä. 9

10 4.2 Kansalaisten itsenäinen selviytyminen Tulokset ja toimintamallit Etelä-Karjalan osahanke Hyvinvointiteknologian käyttöönotto - prosessimallinnus Laitospainotteisuuden purkaminen ja kotihoidon vahvistaminen Riittävien ja laadukkaiden erityispalvelujen turvaaminen kehitysvammaisille ja muille vammaisille Etelä-Karjalassa Mobiilipalvelujen käynnistyminen Etelä- Karjalassa (MALLU-auto) Väestölle jaetut tiedotuslehdet (Miikkulainen Plus) ja lyhyet tiedotteet Nettisivut josta löytyy eri palvelualueiden tärkeimmät asukkaiden tarvitsemat tiedot ja kysymyspalsta Kouvolan osahanke Palveluohjauksen lisääminen lähi- ja yhteispalvelupisteissä ja järjestöyhteistyö Jalkautuva palveluneuvonta Asiakaspalautejärjestelmien kehittäminen Ikäihmisten sosiaali- ja terveydenhuollon moniammatilliset varhaisen tuen palvelut Hyvinvointiasema malli Ikääntyneiden matalan kynnyksen ohjaus ja neuvonta Hyvinvointia edistävät kotikäynnit Palveluohjauksen kehittäminen vanhus- ja aikuissosiaalipalveluissa TAVOITE 1. Kansalaisten itsenäinen suoriutuminen Etelä-Kymenlaakson osahanke Jalkautuvan palveluohjauksen kehittäminen Ehkäisevät toimenpiteet Hyvinvointia edistävät kotikäynnit Kaatumistapaturmien ehkäisy Verkkopalveluiden ja sähköisen asioinnin kehittäminen Kupera-osahanke Hoito- ja palvelusuunnitelman päivittäminen asiakaspalautekeskustelun avulla Ohjeita ja neuvoja vieraileville omaisille esite Vammaispalvelulain mukainen palvelutarpeen selvittäminen ja palvelusuunnitelmalomake ja ohjeita lomakkeen täyttämiseen Uuden asiakkaan palvelusuunnitelmaprosessin kuvaus Koulutus henkilöstölle vammaispalvelujen työkäytäntöjen yhtenäistämiseksi 4.3 Integroidut palveluprosessit ja rakenteet 10

11 Tulokset ja toimintamallit Etelä-Karjalan osahanke Vanhusten palvelujen tiimi -hyvien käytäntöjen levittäminen (HELLI) Kotihoidon ja vanhusten päivätoiminnan kehittäminen sekä kuntien palvelutason kartoittaminen Lääkehoidon kokonaishallinta - yhteensovittaminen Effica-tietojärjestelmään SAS-toimintamalli - potilasvirtojen hallinta, lyhytaikaisen sijoittamisen toteuttaminen sähköisesti SAS-ohjelmalla Hoitaja-lääkäri työpari- ja tiimimalli - hoitajat etulinjassa vastaanottotyössä Prosessityöskentely (QPR-ohjelmalla) osaksi uutta toimintajärjestelmää Akuuttipotilaan hoitoprosessin sujuvuuden ja tehokkuuden lisääntyminen Vammaispoliklinikka Vaikeavammaisten ja kehitysvammaisten palveluketjujen ja kuntoutussuunnitelmien selkiytyminen. TAVOITE 2. Integroidut palveluprosessit ja rakenteet Kouvolan osahanke Vanhuspalvelujen kokonaisvaltaisen palvelurakenteen kehittäminen osana laitoshoidon vähentämistä Erityisryhmien asumispalvelujen palvelustrategia Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon organisaatioiden integraatio Sosiaalisen kuntoutuksen palvelualue aikuissosiaalipalveluissa Vanhus- ja sosiaalipalveluiden valvontasuunnitelma Kumppanuusmalli kolmannen sektorin kanssa Tapaturmien ja väkivallan ehkäisy poikkihallinnollisesti: KELTUT JA VAKAAT Näkymäratkaisu tapaturmatilastointiin TAPE- tapaturmien seurantaohjelma Etelä-Kymenlaakson osahanke Hoidon ohjauksen ja arvioinnin kehittäminen (Äkillinen yleistilan lasku -toimintamalli) Kotihoidon ja hoiva-asumisen ydinprosessien mallinnus Palveluohjauksen kehittäminen Hoiva-asumisen toimintamalli Hyvinvointi-TV Haitta- ja vaaratapahtumien ennaltaehkäisy Vammaispalveluiden asunnonmuutostöiden kehittäminen Kupera-osahanke Henkilökohtaisen avun keskuksen toimintamallin kehittäminen Henkilökohtaisten avustajien keskitetyn palkkahallinnon prosessi ja yhteishankinta Vammaisten lasten lyhytaikaisen perhehoidon alueellinen toimintamalli Yksityisten palveluntuottajien valvontakäytäntöjen yhtenäistäminen Kehitysvammahuollon asiakasmaksukäytäntöjen yhtenäistäminen 4.4 Henkilöstön osaamisen, osallisuuden ja johtamisen vahvistaminen 11

12 Tulokset ja toimintamallit Etelä-Karjalan osahanke Uuden organisaation strategian valmistelu - johtamisen käsikirja - laatukäsikirja ja toiminnanohjaus Esimiesvalmennus kaikille esimiehille - vipuvoimapäivät Tiimityömallin käyttöönotto - aluetiimit Tietoteknisen osaamisen lisääminen sosiaalitoimessa Hyvinvointiteknologian käyttöönoton prosessimallinnus Kouvolan osahanke Terveysasemien avovastaanottotoiminnan alueellinen tiimimalli Sosiaalityön tehtävärakenteen kehittäminen Henkilöstön- ja luottamushenkilöstön kouluttaminen käyttämään IVA -arviointia Kuntouttavan työotteen koulutus- ja kehittämisprosessi 75 kuntouttavan hoitotyön kehittämissuunnitelmaa Väestön ja henkilöstön tapaturmien ja väkivallan ehkäisyn osaamisen vahvistaminen TAVOITE 3. Henkilöstön osaamisen, osallisuuden ja johtamisen vahvistaminen Etelä-Kymenlaakson osahanke Henkilöstön kouluttaminen uusiin integroituihin tehtäväkokonaisuuksiin Moniammatillisen johtamisen koulutus Käytössä olevien työvälineiden optimaalinen hyödyntäminen Kupera-osahanke Vanhustyön kehittämistehtävien ja opinnäytetöiden esittäminen yleisölle avoimissa tapahtumissa Kotikuntoiluopas Henkilökohtaisen avustajan ammattiin valmentava koulutus Jaakkiman opistolla Henkilöstö muistelutyön mahdollistajana - Kuvauksia sosiokulttuuristen työmenetelmien käyttöönotosta työyhteisöissä 4.5 Kustannuskehityksen hillitseminen 12

13 Tulokset ja toimintamallit Etelä-Karjalan osahanke Secloc - lukitusjärjestelmän pilotointi kotihoidon asiakastyössä ja työajanseurannassa - käyntitietojen siirtäminen Effica-potilastietojärjestelmään Taloushallinnon vuosikello - prosessimallinnus Kuntalaskutusmallin kehittäminen Palvelusopimukset (mallintaminen) - palvelutarpeiden määrittely - palvelujen tasapuolinen saanti ja käyttö Maakunnalliset tukipalvelut suunnittelu ja toteutus Oikea-aikaiset ja kohtuuhintaiset palvelut vaikeavammaisille ja kehitysvammaisille yhteistyön ja yhteisten toimintamallien kautta TAVOITE 4. Kustannuskehityksen hillitseminen Kouvolan osahanke Sopimusohjaustoimintamalli Perusturvapalvelujen tuotteistus eli palvelujen sisältö, laatu ja kustannukset 17 laskentamallia Palvelusopimusten kehittäminen Palvelusetelin käytön laajentamisen valmistelu Kaupunkistrategian sekä palvelustrategian valmisteluun ja jalkautukseen osallistuminen Etelä-Kymenlaakson osahanke Kupera-osahanke Kotihoidon tuotteistaminen (säännöllinen, tilapäinen, tukipalvelut, yöhoito, palveluohjaus) Hoiva-asumisen tuotteistaminen Palvelusetelin käytön tukeminen Hoidon ohjauksen raportointi RAI toimintakykymittariston selvitystyö Henkilökohtaisen avun palvelusetelin käyttöönoton valmistelu 5. Hankkeen arviointi ja vaikutukset 13

14 Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma, KASTE käynnistyi Sosiaali- ja terveysministeriön toimesta 2008 osana uuden hallituksen hallitusohjelmaa. Käynnistämisvaiheessa laaditussa toteutussuunnitelmassa ei ollut selkeitä ja sovittuja seuranta ja arviointisuunnitelmia hankkeille. Myös tämän Kaakon SOTE-INTO hankkeen hankesuunnitelmasta puuttui ennakkoon suunniteltu arviointisuunnitelma. Hankkeen projektipäällikkötiimi on vastannut osahankkeiden (4) itsearvioinnin suunnittelusta ja toteutuksesta. Hanketta on arvioitu sisäisellä arvioinnilla osaprojektien johtoryhmien ja hanketoimijoiden toimesta. Arvioinnin suunnitteluun saatiin apua Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen asiantuntijalta (lomakkeet liitteenä 3). Osahankkeen vahvoja ja heikkoja elementtejä arvioitiin seuraavista neljästä näkökulmasta: 1. Rakenteet/Organisaatio 2. Suunnittelu 3. Toteuttaminen 4. Hankkeen tukeminen oman toiminta-alueen kehittämistä Kunkin osahankkeen loppuraportissa on esitetty arviointiosuus sen osahankkeen osalta. Koko hankkeen yhteistä arviointia ei varsinaisesti tehty, vaan sovittiin, että sen tekee hankkeen kakkosvaiheessa ulkopuolinen arvioitsija. Kokonaisarviointiin on viitattu osahankkeiden arvioinnissa ja loppuyhteenvedoissa Rakenteet ja organisaatio Positiivisia vaikutuksia oli yhteistyön tiivistyminen koko Kaakkois-Suomen alueella Hankkeen matala organisaatio osaltaan tuki tiivistä alueellista yhteistyötä. Osahankkeiden laajuus nähtiin sekä haasteena että vahvuutena. Kouvolassa koettiin, että hanke jäi hieman yhdistymistyön alle, eikä hankkeen voimavaroja osattu riittävästi käyttää yhdistymistyön tukena. Kaikilla alueilla toimintaympäristön muutos oli suuri hankkeen lähtötilanteeseen nähden Suunnittelu Suunnittelun suurimpana ongelmana tai puutteena nähtiin hankkeen suunnittelun kiireinen aikataulu ja hajanaisuus. Hakuvaiheessa ei ollut vielä riittävää osaamista ja tuntemusta KAS- TE-toiminnasta. Osaltaan vastuiden jako muuttuvassa toimintatilanteissa oli myös ongelmallista. Positiivisena puolena oli mielenkiintoinen asetelma kolmen eri toimintamallin (kuntaliitos, Sosiaali- ja terveyspiiri, yhteistoiminta-alue) tavassa tuottaa palveluja alueidensa asukkaille Toteuttaminen Organisaatioiden nopean rakennemuutoksen ja muuntuvan toimintaympäristön vuoksi toteuttajina olivat usein eri henkilöt, jotka olivat olleet hanketta suunnittelemassa. Tämä toi lisähaastetta hankkeen toteuttamiseen ja erityisesti eri osahankkeiden aikatauluttamiseen toisiaan tukeviksi. Sisällöllinen toteuttaminen käynnistyi eriaikaisesti, joissakin projekteissa todella nopeasti, mutta joissakin osaprojekteissa pienellä viiveellä. Hanke tuki kehittämistyön pitkäjänteisyyttä ja jatkuvuutta. Tärkeä vahvuus oli myös, että hanke jatkoi alueen kehittämistyötä aiempien kehittämishankkeiden pohjalta. 14

15 5.4. Hankkeen tuki oman toiminta-alueen kehittämisessä Hanke on tukenut hyvin arjen kehittämis- ja muutostyötä ja tuonut merkittävän lisäresurssin palvelujen uudelleen organisoinnin ja palvelujen kehittämisen ja juurruttamisen näkökulmasta. Hankeajan lyhyys aiheutti sen, että toiminnan juurruttamisen tasoa palautteen antajien oli vaikea arvioida vielä tässä vaiheessa. Erilaisia alahankkeita olisi varmaan voinut olla vähemmän. Sirpaleisuus hajotti jonkin verran toiminnallisia resursseja. Eksoten puolella koettiin kuitenkin, että hanke kattoi laajasti koko uuden organisaation toiminta-alueen. 6. Yhteistyö 6.1 Yhteistyö Kaakon SOTE-INTO hankkeen sisällä Osahankkeiden (Etelä-Karjala, Etelä-Kymenlaakso, Kouvola ja Kupera) välinen yhteistyö on ollut erittäin tiivistä ja sitä on tukenut projektipäällikkötiimin aktiivinen ja vuorovaikutteinen tiedonkulku ja hankkeen etenemisen seuranta. Projektipäällikkötiimi, jonka muodostivat kunkin osahankkeen projektipäälliköt, työsti hankkeen kokonaissuunnitelmaa, yhteisiä workshopeja, koulutuksia sekä arviointia. He kokoontuivat säännöllisesti ja läsnäolo kaikissa palavereissa oli kiitettävää. Osahankkeiden välinen tiivis yhteistyö on mahdollistanut hyvien käytäntöjen leviämisen ja oppimisen muilta osahankkeilta. Jokaisen osahankkeen ei ole tarvinnut luoda jokaista toimintamallia alusta asti, vaan jo valmiiksi suunniteltuja prosesseja on voitu hyödyntää ja viedä nopeammin toisella alueella käytäntöön. Alueella on syntynyt verkostoja, mm. vanhustyön alueellinen kehittämistyöryhmä, jossa hyödynnetään alueen voimavaroja laajemmin kuin vain omaan kuntaan /organisaatioon. Erityisesti Kupera-hankkeessa kehitetyt asiat ovat olleet koko alueelle yhteisiä ja edellyttäneet enemmän koko alueen yhteistä työskentelyä kuin muiden osahankkeiden toiminta. Kaakon SOTE-INTO hankkeen toimijat ovat muodostaneet osahankkeiden välisiä työryhmiä tarpeen mukaisesti. Hankinta-asioissa on toimittu yhdessä Etelä-Karjalan hankintapalvelujen ja Seutuhankinta Oy:n kanssa sekä osahankkeiden välillä. 6.2 Yhteistyö alueellisella tasolla Yhteistyö alueellisella tasolla on ollut mielenkiintoista, koska toimintaorganisaatiot ovat olleet hyvin erilaiset; suuri kunta, maakunnallinen sosiaali- ja terveyspiiri ja yhteistoiminta-alue ilman hallinnollisia rakenteita. Alueen koulutusorganisaatiot, erityisesti Lappeenrannan teknillinen yliopisto, Itä-Suomen yliopisto ja alueen ammattikorkeakoulut, ovat olleet merkittäviä yhteistyökumppaneita kehittämistoiminnan eteenpäin viemisessä. Osahankkeiden työskentelyssä on ollut mukana eri oppilaitosten opiskelijoita. Hankekokonaisuuden eri osa-alueet ovat antaneet heille mahdollisuuden toteuttaa opintoihinsa kuuluvia opinnäytetöitä. Opinnäytetyöt ovat osaltaan tukeneet hankkeiden etenemistä ja ulkopuolisen henkilön näkökulmaa, sekä tuottaneet tutkittua tietoa. Eri osahankkeiden edustajat ovat käyneet kertomassa kehittämistyön etenemisestä Kaakon SOTE-INTO hankkeen toiminta-alueella pidetyissä tilaisuuksissa ja tapahtumissa. 15

16 Etelä-Kymenlaakson osahankkeelle on ollut leimallista yhteistyö useiden toimijoiden kanssa. Etelä-Kymenlaakson kuntien välinen yhteistyö ei perustu hallinnollisiin rakenteisiin vaan yhteistyö on muotoutunut toiminnan ehdoilla. Hankkeen toimenpiteiden toteutuminen ei olisi ollut mahdollista ilman kunta- ja organisaatiorajat ylittävää yhteistyötä. Osahankkeen aikana yhteistyö on vahvistunut entisestään. Etelä-Kymenlaakson osahankkeen toimintaa on esitelty alueen kuntien ja palveluntuottajien lisäksi valtakunnallisilla kotiutushoitajapäivillä Kotkassa. Etelä-Kymenlaakson osahankkeen toiminnasta on julkaistu lehtijuttuja sisäisissä tiedotuslehdissä sekä alueen sanomalehdissä. Pyhtään kunnan kotihoidon kehittämiskumppanuus MediNeuvo Oy:n kanssa toi yhteistyötä myös hankkeen ja yrityksen välille. Kouvolan osalta hanke ajoittui historialliseen tilanteeseen, jossa uusi Kouvolan kaupunki aloitti toimintaansa uudenlaisessa organisaatiossa. Uuden organisaation muodostamisen yhteydessä myös keskeiset johtotehtävät organisoitiin uudelleen. Hankkeen kannalta oli erittäin tärkeää yhteistyö Kouvolan kaupungin sisällä perusturvan eri palvelualueiden välillä sekä konsernipalvelujen kanssa erityisesti talous- ja strategiayksikön, henkilöstöyksikön sekä tietohallinnon kanssa. Start-hanke on tehnyt poikkihallinnollista yhteistyötä kaupungin eri toimialojen kanssa sekä paikallisten järjestöjen ja kuntalaisten kanssa. Hankkeen aikana entinen Kymenlaakson sairaanhoitopiirin kuntayhtymä purettiin ja tilalle muodostettiin uusi Kymenlaakson sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä, Carea. Etelä-Kymenlaakson kuntien, mutta erityisesti Kouvolan kaupungin osalta toiminta muuttui oleellisesti. Yhteistyö oli merkittävää siitä syystä, että erikoissairaanhoito (Kuusankosken aluesairaala, nykyinen Pohjois-Kymen sairaala) siirtyi osaksi kaupungin omaa toimintaa. Yhteisessä suunnitteluprosessissa Carean kanssa laadittiin myös Kymenlaakson alueellinen suunnitelma kehitysvammaisten ihmisten asumisratkaisuiksi ja palvelujen järjestämiseksi suunnitelmakaudella Suunnitelma tähtää olennaiseen palvelurakenteen muutokseen purkamalla kehitysvammaisten laitoshoitoa. Kouvolassa aikuissosiaalipalveluissa sosiaalisen kuntoutuksen palvelualueella toteutuu yhteistyö KELAn, työhallinnon sekä päihde- ja mielenterveyspalvelujen tuottajien kanssa. Yhteistyön koettiin hankkeen aikana parantuneen. Toimenpiteiden tavoitteiden mukaisesti vanhuspalveluissa sekä sosiaalipalveluissa tehtiin yhteistyötä yksittäisten järjestöjen sekä STKL:n kanssa. Yhteistyötä on tarkoitus syventää jatkohankkeen aikana. Yksityisten palveluntuottajien kanssa tehtiin yhteistyötä erityisesti valvonnan ja ohjauksen laatustandardien luonnissa. Eksotessa alueellinen yhteistyö maakunnan kuntien, kuntajohtajien ja muidenkin kuntatoimijoiden kanssa oli aivan uudenlaisessa tilanteessa. Kunnat olivat luovuttaneet suuren osan entisestä päätösvallastaan sosiaali- ja terveyspiirille. Sillä oli erityinen vaikutus kuntien suoraan demokratiaan, mutta oleellisin vaikutus oli taloudellisissa asioissa. Noin puolet kuntien budjeteista siirtyi kuntayhtymän päätöksenteon alle. Uudenlaisen organisaation luomisessa kuntajohtajien neuvottelukunnalla oli merkittävä rooli neuvoteltaessa palvelusopimusten sisällöistä, erilaisten kiinteistöjen käytöstä ja vuokrauksesta sosiaali- ja terveyspiirin käyttöön. Kupera-hankkeen aikana on tehty erityisen tiivistä yhteistyötä alueen ammattikorkeakoulujen, toisen asteen oppilaitosten, kansanopistojen ja kolmannen sektorin kanssa. Koulutusorganisaa- 16

17 tioiden kanssa tehtävä yhteistyö mahdollisti muun muassa uusien koulutuskokeilujen käynnistämisen, teemapäivien järjestämisen sekä kehittämisteemoihin liittyvän tiedonhankinnan opinnäytetöiden kautta. Kolmannen sektorin edustajien asiantuntemusta hyödynnettiin työryhmissä. 6.3 Valtakunnallinen yhteistyö Osahankkeen toimijat ovat tehneet aktiivista yhteistyötä mm. sosiaali- ja terveysministeriön sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen kanssa. Hankkeen aikana olemme saaneet useita esittelykutsuja niin STM:n kuin THL:n järjestämiin tilaisuuksiin. Valtakunnallisten toimijoiden kiinnostus ja tuki ovat antaneet osaltaan lisäpotkua kehittämistyön eteenpäin viemiselle. Olemme voineet verkottua muiden hanketoimijoiden kanssa ja saaneet heiltä myös pontta ja tukea oman kehittämishankkeen eteenpäin viemisestä. Hankejohtajien tapaamiset ovat olleet myös rikastuttava kokemus ja toivottavasti niitä edelleen jatketaan. Eri osahankkeiden edustajat ovat osallistuneet aktiivisesti Sosiaali- ja terveysministeriön ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen järjestämiin KASTE-ohjelman mukaisiin hanketilaisuuksiin, sekä koulutuksiin. Eksoten osahankkeessa erityisen tärkeänä on nähty yhteistyön tiivistyminen sähköisten asiointijärjestelmien kehittämisessä sekä Valtionvarainministeriön SADe-hankkeen kuin neljän sairaanhoitopiirin yhteiseen KEKSI hankkeenkin kanssa. SAS-ohjelman kehittämisessä ja projektien mallintamisessa hankkeesta on tehty yhteistyötä valtakunnallisten toimijoiden kanssa ja erityisesti SAS-ohjelman uusi demoversio on kiinnostanut ja sitä on käyty esittelemässä seminaareissa ja erilaisissa tapahtumissa mm. sairaanhoitajapäivillä. Kupera-hanke on toiminut vanhus- ja vammaistyössä linkkinä alueellisen ja valtakunnallisen kehittämistyön välillä. Henkilökohtaisen avun myöntämiskriteereihin ja palvelusuunnitelmaan liittyvässä kehittämistyössä on tehty tiivistä yhteistyötä Espoon kaupungin kanssa. Vammaispalvelulain mukaisen palvelutarpeen selvittämisen ja palvelusuunnitelmalomakkeen sisältö ja rakenne on ollut kommentoitavana STM:n nimittämässä vammaispalvelun muutosten toimeenpanon ohjausryhmässä, lisäksi tekemäämme työtä on hyödynnetty Sosiaaliporttiin tulevan palvelusuunnitelmalomakkeen suunnittelussa. Vammaistyön toimintayksiköiden valvontaan sovellettavan valvontakertomuslomakkeen sisältöä on välitetty Valviran työryhmälle, joka parhaillaan työstää valtakunnallista ympärivuorokautisen kehitysvammahuollon valvontaohjelmaa. Perhehoitoliitto on tukenut lyhytaikaisten perhehoitajien valmennuksen suunnittelua ja organisointia alueella. Henkilökohtaisen avun keskuksen kehittämistyössä on hyödynnetty muiden eri puolilla Suomea toimivien keskusten kokemuksia. Toukokuussa 2010 käytiin tutustumiskäynnillä Honkalampisäätiön avustajakeskuksessa. Henkilökohtaisen avun keskusten väliselle yhteistyölle luontevana kanavana toimii Assistentti-infon henkilökohtaisen avun keskusten jaosto, johon Kaakkois-Suomen henkilökohtaisen avun keskus kuuluu. Avustajaportti.fi verkkopalvelun käyttöönotossa ja sen edelleen kehittämisessä on tehty yhteistyötä Invalidiliiton kanssa. Kouvolan ikäihmisten hyvinvointipalvelut osallistuivat Talentian järjestämään hyvän käytännön kilpailuun voittaen yleisöäänestyksen teemalla: Ennaltaehkäisevää tukea ikäihmisille hyvinvointikeskuksesta osaamista ja oppimista yhdistäen. Osahanke verkottui myös mm. Van- 17

18 huskasteen toimijoiden kanssa ja järjestäen yhden yhteisen oppimis- ja vuorovaikutustilaisuuden. Ikäihmisten hyvinvointipalvelujen palvelupäällikkö osallistui kutsuttuna Kuntaliiton ja THL:n työkokouksiin, jossa laaditaan verkkokäsikirjaa ikääntyneiden neuvontapalveluihin ja hyvinvointia edistäviin kotikäynteihin. Lisäksi Kouvolan hyvinvointia edistävien kotikäyntien toimintamallia on esitelty FCG:n järjestämillä koulutuspäivillä sekä STM:n Ikäneuvo-työryhmän tiedotustilaisuudessa. Kouvolan perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon integraatioon tähtäävää valmistelutyötä on esitelty useissa valtakunnallisissa tilaisuuksissa. Start-hanke on esitellyt kehittämistyötään valtakunnallisesti sekä kansainvälisesti. Eri kehittämistoimenpiteissä on huomioitu valtakunnalliset suositukset sekä etsitty ja tutustuttu muiden kuntien toimintamalleihin. Osahankkeessa on tehty yhteistyötä myös valtakunnallisten hankkeiden kanssa (SoTe tietojohtaminen ja Tikesos). 7. Hankkeen viestintä Hankkeen viestinnästä pääosaltaan vastasi Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin viestintäyksikkö, viestintäpäällikkö Heli Pajuvirta ja viestintäassistentti Tuija Taipale. Osahankkeiden toimijat linkittivät hankesivuston (www.eksote.fi/kaakonsote) omien toimipaikkojensa kotisivuille ja tuottivat osaltaan sivustolle ja tiedotteisiin sisällöllistä tietoa. Hanketoimijoilla oli käytössään hankeen tunnuksin toteutetut PowerPoint esityspohjat, rollupit ja julisteet erilaisiin yhteisiin tapahtumiin, seminaareihin ja koulutustilaisuuksiin. Pieniä tiedotteita ja hankelehtiä on tehty hankkeen aikana useita pidetyille KASTE festareille teimme useita postereita eri osahankkeiden aiheista. Nettisivuille on laitettu tiedotteita ja esittelydiasarjoja, joista muut toimijat ovat voineet halutessaan saada lisätietoa hanketoiminnasta. Hankkeella oli yhteinen esitelehtinen, jossa oli kaikkien osahankkeiden yhteystiedot. Kukin osahanke on tehnyt tarvitsemansa esittelymateriaalit omiin tilaisuuksiinsa. Hyvin toteutettu viestintä on osaltaan tukenut hanketta ja sen näkyvyyttä. Toki eri osaprojektien kohdalla viestintä on näyttäytynyt erilaisena ja puutteitakin on joillakin osa-alueilla ollut, koska hankkeessa ei ole ollut erillistä viestintähenkilöä, vaan toiminta on ollut osa hanketoimijoiden ja Eksoten viestintäyksikön työtä. Tiiviimpänä viestintä on toteutunut hallinnoijan näkökulmasta. Erityisesti erilaisilla messuilla, rekrytointitilaisuuksissa ja seminaareissa mukana olo on vienyt eteenpäin hankkeessa saatuja tuloksia. Nettisivujen ylläpito on myös tärkeä osa-alue viestinnän toteutumisessa ja onnistumisessa. Erityisesti ulkopuoliset toimijat käyttävät tätä tiedotuskanavaa etsiessään tietoa erilaisista hankkeista. Sosiaali- ja terveysministeriön KASTE -sivustolle voisi kerätä päättyneistä hankkeista keskeiset raportit ja meneillään olevista hankkeista nettisivustojen osoitteet helposti löydettävän polun päähän. Näin tuettaisiin tiedon valtakunnallista lisääntymistä ja käytettävyyttä. 8. Hankkeen taloudellinen toteutuminen 18

19 Näin suuren hankkeen taloudellinen toteutus vaatii tarkkaa hankkeen etenemisen seurantaa. Kaakon SOTE-INTO hankkeessa taloudellinen tuki ja kirjanpito on ostettu Saimaan talous ja tieto osakeyhtiöltä. Pääkirjanpitäjä Oili Tanttu on hoitanut hankekirjanpidon osana omaa työtään. Hankkeen kokonaisbudjetti oli alkuperäisessä hakemuksessa n. 8.6 miljoonaa euroa, mutta Sosiaali- ja terveysministeriön päätöksessä valtion avustukseen oikeuttaviksi hankkeen kokonaiskustannuksiksi hyväksyttiin euroa, johon valtio myönsi euro valtionavustusta (taulukko 2). Taulukko 2. Yhteenveto hankkeen taloudellisesta toteutumisesta osahankkeittain. Kaakon SOTE-INTO Budjetti./. Oma rahoi- Valtion- Budjetti Valt.avustus Toteutuma toteutuma tusosuus avustus budjetissa Etelä-Karjalan sote-piiri Kouvolan osahanke Kouvola Kupera Kotka Yhteensä Toteutuma %-osuus kustannuksia jäi toteutukustannukset valt.avustus hankeesta olisi voinut matta olla Etelä-Karjalan sote-piiri , ,96 73, , ,34 Kouvolan osahanke , ,75 16, , ,27 Kouvola Kupera , ,57 6, , ,24 Kotka , ,26 3, , ,87 Yhteensä , ,54 100, , ,72 Käytettävä , ,00 Jäi toteutumatta , ,46 9. Yhteenveto ja ehdotukset jatkotoimenpiteiksi 19

20 Kaakon SOTE-INTO hanke oli ensimmäinen KASTE-hanke Kaakkois-Suomessa. Tästä johtuen hankekauden alussa oli vielä joitakin käynnistämistä hidastavia tekijöitä hankeosaamisen ja ohjeistuksen osalta. Kaste-ohjelman valtakunnallinen ohjaus on suunnannut paikallista työtä ja STM:n ja THL:n toteuttama koulutus on tuonut lisäosaamista eri toimijoille. Suurin haaste oli kuitenkin alueella käynnistynyt laaja rakennemuutos niin kuntarakenteissa kuin sosiaali- ja terveydenhuollon toimialueellakin. Etelä-Karjalassa valmisteltiin maakunnallista sosiaali- ja terveyspiiriä, uusi Kouvola aloitti toimintaansa laajan kuntaliitoksen jälkeen ja Etelä- Kymenlaaksossa pohdittiin yhteistoiminta-alueen perustamista. Tämä valtakunnallinen KASTE-hankerahoitus tuli mitä parhaimpaan aikaan tukemaan alueella käynnistynyttä muutosta sosiaali- ja terveydenhuollon kentässä. Etelä-Karjala ja Kymenlaakso ovat maakuntina jo tehneet pitkään yhteistyötä eri toimialueilla, mm. erikoissairaanhoidossa oli yhteinen tietotekninen toiminta jo merkittävää. Aiemmin aloitettu hyvä yhteistyö osaltaan tuki tämänkin hankkeen käynnistymistä ja toteuttamista, sekä on ollut merkittävä lisäresurssi hankkeen onnistumiselle. Hankkeessa saatiin kehitettyä ja mallinnettua useita toimintamalleja, joita jalkautetaan Kaakon SOTE-INTO2 hankkeessa ja jatketaan niiden toimenpiteiden toteuttamista, jotka eivät vielä toteutuneet ensimmäisessä hankkeessa. Useista toimintatavoista ja malleista on kiinnostuttu laajemminkin ja esimerkiksi hankkeessa kehitettyä SAS -mallia on käyty esittelemässä mm. Kaste festareilla, sairaanhoitajapäivillä ja hankkeen päätösseminaarissa. Sosiaali- ja terveysministeri Rehulakin tutustui ohjelmaan Eksoten vierailullaan. Eksotessa odotettiin erityisesti sosiaali- ja terveydenhuollon lainsäädännön kokonaisuudistusta siten, että se tukisi paremmin tehtyä laajaa sote-integraatiota. Integraatiotyö on alueella hyvässä vauhdissa, mutta vaatii vielä paljon kehittämistä tullakseen toimivaksi ja luontevaksi arkitoiminnaksi. Prosesseissa halutaan painottaa erityisesti asiakaskeskeisyyttä, siten että asiakas on keskiössä, ei organisaatio. Tämä ajattelutavan muutos vaatii vielä paljon työstämistä ja kouluttautumista. Palvelujen tuotteistaminen ja siihen liittyvä toimintaprosessien ja työnjaon kehittäminen jatkuu edelleen. Osaamista tuotteistuksesta syvennetään, sekä saatuja tietoja hyödynnetään toiminnan ja talouden ohjauksessa sekä johtamisessa. Yhteistyö tällä sektorilla pitää olla nykyistä tiiviimpää koko maassa, että resursseja ei hukata ja turhaa päällekkäistä työtä voidaan välttää. Uudenlainen johtaminen ja toiminnanohjausjärjestelmän luominen uusiin organisaatioihin vaatii vielä paljon työstämistä ja uudenlaista asennoitumista. Johtaminenkin pitää saada muutetuksi prosessikohtaiseksi, eikä enää vanhakantaisesti sektorikohtaiseksi. Toimintatapa pitää vaihtaa reviirin puolustamisesta resurssiksi. Johtamisen käsikirjan tekeminen tulee osaltaan tukemaan muutoksen johtamista. Uusien työkalujen ja toimintatapojen haltuunotto ja osaaminen ovat osa kehittämistyötä. Sähköisen asioinnin lisääminen ja teknologian kehittäminen on aivan toiminnan keskiössä. Tämän sektorin laajempaa osaamista tarvitaan sekä kansalaisten että ammattilaistenkin toiminnassa. Kaakon SOTE-INTO tukee osaltaan laajempia alueellisia, sekä kansallisia hankkeita tällä kehittämisen osa-alueella. 20

SenioriKasteen loppuarviointi 08/2016

SenioriKasteen loppuarviointi 08/2016 Keski-Pohjanmaa / Kainuu / Oulunkaari / Lappi SenioriKasteen loppuarviointi 08/2016 Ohjausryhmä 20.9.2016 Liisa Ahonen Arviointiprosessi arviointisuunnitelma 12.1.2015 Hankkeen työntekijät Toiminnalliset

Lisätiedot

Kohti maakunnallisia integroituja palvelukokonaisuuksia muutosagentin toimintamallia Eksotesta. Kehitysjohtaja Merja Tepponen, TtT

Kohti maakunnallisia integroituja palvelukokonaisuuksia muutosagentin toimintamallia Eksotesta. Kehitysjohtaja Merja Tepponen, TtT Kohti maakunnallisia integroituja palvelukokonaisuuksia muutosagentin toimintamallia Eksotesta Kehitysjohtaja Merja Tepponen, TtT Etelä Karjalan sosiaali ja terveydenhuollon ky, Eksote järjestää maakunnan

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE Etelä-Suomi

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE Etelä-Suomi Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE 2013 2015 Etelä-Suomi Kotona kokonainen elämä / Etelä- Kymenlaakson osakokonaisuus Sara Haimi-Liikkanen, kehittämiskoordinaattori 14.10.2013

Lisätiedot

VANHUSTEN PALVELUT JOUTSENOSSA

VANHUSTEN PALVELUT JOUTSENOSSA VANHUSTEN PALVELUT JOUTSENOSSA ASUKASFOORUMI 15.3.2011 Minna-Maria Behm, Teija Malinen, Erja Inkiläinen & Eeva-Liisa Saarinen Vanhusten palvelut Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Eksotessa Vanhusten

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2012

Toimintasuunnitelma 2012 Toimintasuunnitelma 2012 YLEISTÄ Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Socom Oy toimii Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan maakunnissa. Socomin osakkaina on 15 Kaakkois-Suomen kuntaa ja alueen ammattikorkeakoulut

Lisätiedot

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ HYVINVOINTIJOHTAMISELLA ONNISTUMISEN POLUILLE JA HYVÄÄN ARKEEN LAPISSA KOULUTUS 2.4.2014 Sinikka Suorsa Vs.suunnittelija

Lisätiedot

Suunnitelma Itä-Uudenmaan sote-palvelutuotannon käynnistämiseksi

Suunnitelma Itä-Uudenmaan sote-palvelutuotannon käynnistämiseksi Suunnitelma Itä-Uudenmaan sote-palvelutuotannon käynnistämiseksi Itä-Uudenmaan sote-palvelutuotannon valmistelu Itä-Uudenmaan valmistelutyö tehdään osana koko Uudenmaan sote-alueen ja valtakunnallisen

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN SOTE 2020 KASTE-HANKESUUNNITELMA JA - HAKEMUS. Silja Ässämäki

KESKI-SUOMEN SOTE 2020 KASTE-HANKESUUNNITELMA JA - HAKEMUS. Silja Ässämäki KESKI-SUOMEN SOTE 2020 KASTE-HANKESUUNNITELMA JA - HAKEMUS Silja Ässämäki 11.12.2013 Kaste-hankesuunnitelma 2014-2016 Keski-Suomen SOTE 2020 Keski-Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelukonsepti Hakijana

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom TOIMINTASUUNNITELMA 2008 2 1 YLEISTÄ Socomin toimintaa säätelee laki sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta (1230/2001). Sen mukaan osaamiskeskusten tehtävänä

Lisätiedot

Sosiaali ja terveysministeriön kärkihankkeet ja muutosagentit

Sosiaali ja terveysministeriön kärkihankkeet ja muutosagentit Sosiaali ja terveysministeriön kärkihankkeet ja muutosagentit Lapin maakunnan tilanne Sosiaalijohdon työkokous 18.11.2016 Asta Niskala Pohjois Suomen sosiaalialan osaamiskeskus STM ja hallituksen kärkihankkeet

Lisätiedot

PERHE LAPSEN KUNTOUTUKSEN VOIMAVARANA perhetyön ja palveluiden kehittäminen Keski-Pohjanmaan erityishuoltopiirin alueella

PERHE LAPSEN KUNTOUTUKSEN VOIMAVARANA perhetyön ja palveluiden kehittäminen Keski-Pohjanmaan erityishuoltopiirin alueella PERHE LAPSEN KUNTOUTUKSEN VOIMAVARANA perhetyön ja palveluiden kehittäminen Keski-Pohjanmaan erityishuoltopiirin alueella Kehitysvammahuolto/ Satu Seppelin-Kivelä Sisältö Sisältö 2 Lähtökohta 3 Projektin

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallista kehittämisohjelmaa toteuttavat hankkeet, joille myönnetään vuosille 2008-2010 valtionavustus

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallista kehittämisohjelmaa toteuttavat hankkeet, joille myönnetään vuosille 2008-2010 valtionavustus 31.10.2008 Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallista kehittämisohjelmaa toteuttavat hankkeet, joille myönnetään vuosille 2008-2010 valtionavustus I Lasten, nuorten ja perheiden palvelut REMONTTI- lasten,

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma. Socom

Toimintasuunnitelma. Socom Toimintasuunnitelma 2011 Kaakkois-Suomen sosiaalialan 1 osaamiskeskus Oy Socom 1 YLEISTÄ Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Socom Oy toimii Kymenlaakson ja Etelä- Karjalan maakunnissa. Socomin

Lisätiedot

IKÄIHMISTEN KESKITETTY PALVELUNEUVONTA

IKÄIHMISTEN KESKITETTY PALVELUNEUVONTA IKÄIHMISTEN KESKITETTY PALVELUNEUVONTA Omenamäen palvelukeskus Tulliportinkatu 4 06100 Porvoo Puh 040 676 1414 www.porvoo.fi/ruori Ikäihmisten palveluohjaus yhdessä paikassa! Tervetuloa! TAUSTALLA VANHUSPALVELULAKI

Lisätiedot

Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa , Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru

Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa , Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa 13.9.2016, Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru Esityksen rakenne Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksesta

Lisätiedot

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA TOIMIALUE: Kehitysvammahuolto ja vammaispalvelut PALVELU-/VASTUUALUE: Kehityspoliklinikka ja vammaispalvelun sosiaalityö VASTUUHENKILÖ: Miia Luokkanen TOIMINTA-AJATUS: Vammaispalvelut tuottavat asiakkaidensa

Lisätiedot

Hyvinvointia ja laatua vanhuspalvelulain toimeenpano -hanke

Hyvinvointia ja laatua vanhuspalvelulain toimeenpano -hanke KAINUUN SOTE KUNTAYHTYMÄ Hyvinvointia ja laatua vanhuspalvelulain toimeenpano -hanke Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon toimintasuunnitelma Marja-Liisa Ruokolainen Eija Tolonen, Jaana Mäklin, Lahja

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan sote-hanke

Pohjois-Karjalan sote-hanke Pohjois-Karjalan sote-hanke Pohjois-Karjalan sote-hanke tekee suunnitelman kuntien päätöksentekoa siitä, miten alueen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut tuotetaan ja organisoidaan 1.1.2017 alkaen.

Lisätiedot

Lasten ja nuorten palvelut

Lasten ja nuorten palvelut Lasten ja nuorten palvelut 1.1.2014 Varhaiskasvatuksen johtamismallin muutos 1 Marja-Liisa Akselin 3.4.2014 Muutoksen tavoitteet (Kh 18.2.2013) Valmistelun keskeisenä tavoitteena on kehittää uudelle palvelualueelle

Lisätiedot

Valtakunnallisen vammaispalveluhankkeen merkityksestä ja tuloksista

Valtakunnallisen vammaispalveluhankkeen merkityksestä ja tuloksista Valtakunnallisen vammaispalveluhankkeen merkityksestä ja tuloksista Pirkanmaan vammaisalan kehittämisfoorumi 22.8.2013, Ylöjärvi Marketta Salminen, projektipäällikkö Vammaispalvelujen valtakunnallinen

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus - miten vammaisten ihmisten palvelut tulevaisuudessa järjestetään

Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus - miten vammaisten ihmisten palvelut tulevaisuudessa järjestetään Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus - miten vammaisten ihmisten palvelut tulevaisuudessa järjestetään Vammaispalvelujen neuvottelupäivät Helsinki, Scandic Park, 29.-30.1.2015 Kirsi Varhila, STM

Lisätiedot

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista 1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysryhmä

Sosiaali- ja terveysryhmä Porin seudun kuntarakenneuudistus TOIMEKSIANTO: Sosiaali- ja terveysryhmä Johtopäätökset sosiaali- ja terveyspalveluiden nykytilan arvioinnista Sosiaalipalvelujen visio ja tavoitteet uudessa kunnassa Sosiaali-

Lisätiedot

MITEN IKÄIHMISILLE TURVATAAN INHIMILLISET PALVELUT?

MITEN IKÄIHMISILLE TURVATAAN INHIMILLISET PALVELUT? MITEN IKÄIHMISILLE TURVATAAN INHIMILLISET PALVELUT? Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät 19.3.2010 Helsinki Jussi Merikallio johtaja, sosiaali- ja terveysasiat Sosiaali- ja terveyspalvelujen lähivuosien haasteet

Lisätiedot

Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa. Kärkihanke

Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa. Kärkihanke Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa Kärkihanke Netissä http://stm.fi/hankkeet/koti-ja-omaishoito Hankesuunnitelma versio 25.2.2016 http://stm.fi/documents/1271139/1996957/io_hankesuunnitelma_25022016.pdf/a6b1

Lisätiedot

PÄIHDEPALVELUT 2006 Nykytila ja haasteet. Kari Haavisto, STM

PÄIHDEPALVELUT 2006 Nykytila ja haasteet. Kari Haavisto, STM PÄIHDEPALVELUT 2006 Nykytila ja haasteet Kari Haavisto, STM Alkoholin kulutus ennätystasolla 100 % alkoholia henkeä kohti 1901-2004 9 8 7 1919 kieltolaki 2004 matkustajatuonti + alkoholiveron alennukset

Lisätiedot

Alueellinen yhteistyö ja Ikäosaamiskeskus Lapissa PÄÄTÖSSEMINAARI

Alueellinen yhteistyö ja Ikäosaamiskeskus Lapissa PÄÄTÖSSEMINAARI Alueellinen yhteistyö ja Ikäosaamiskeskus Lapissa PÄÄTÖSSEMINAARI 21.9.2016 Toiminta-alue Suomen maakunnista suurin kattaen 30 prosenttia koko maan pinta-alasta 21 kuntaa, seutukuntia 6 Kaksi asukasta

Lisätiedot

Palvelurakennetyöryhmä Perhe- ja sosiaalipalvelut Kick off. Tanja Penninkangas peruspalvelujohtaja Järvi-Pohjanmaan perusturva

Palvelurakennetyöryhmä Perhe- ja sosiaalipalvelut Kick off. Tanja Penninkangas peruspalvelujohtaja Järvi-Pohjanmaan perusturva Palvelurakennetyöryhmä Perhe- ja sosiaalipalvelut 17.1.2017 Kick off Tanja Penninkangas peruspalvelujohtaja Järvi-Pohjanmaan perusturva Perhe- ja sosiaalipalvelut NEUVONTA ja OHJAUS, sosiaaliasiamiestoiminta

Lisätiedot

Turvallisuus osana ikäihmisten palveluiden kehittämistä. Kehitysjohtaja Merja Tepponen, TtT

Turvallisuus osana ikäihmisten palveluiden kehittämistä. Kehitysjohtaja Merja Tepponen, TtT Turvallisuus osana ikäihmisten palveluiden kehittämistä Kehitysjohtaja Merja Tepponen, TtT Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa - kärkihankkeen tavoitteet Kärkihanke

Lisätiedot

Ajankohtaiskatsaus sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämiseen, tuottamiseen ja johtamiseen

Ajankohtaiskatsaus sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämiseen, tuottamiseen ja johtamiseen Ajankohtaiskatsaus sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämiseen, tuottamiseen ja johtamiseen Hankepäällikkö Marja Heikkilä Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Eläköön elämä ja työ V Laajavuori

Lisätiedot

TOIMIVA KOTIHOITO LAPPIIN HANKE

TOIMIVA KOTIHOITO LAPPIIN HANKE TOIMIVA KOTIHOITO LAPPIIN HANKE 1.9.2016 31.12.2016 Info ja suunnittelukokous 11.8.2016 Päivän tavoite: Keskustella ikäihmisten palvelujen kehittämistarpeista, tutustua toimijoihin ja hakea hankekumppanuutta

Lisätiedot

Yhteisvoimin kotona- ja Pois syrjästä Kaste hankkeet Satakunnan alueella. Hanketoiminnan päällikkö Mari Niemi

Yhteisvoimin kotona- ja Pois syrjästä Kaste hankkeet Satakunnan alueella. Hanketoiminnan päällikkö Mari Niemi Yhteisvoimin kotona- ja Pois syrjästä Kaste hankkeet Satakunnan alueella Hanketoiminnan päällikkö Mari Niemi Yhteisvoimin kotona Ikääntyneiden kotiin annettavien palveluiden ja kuntoutuksen kehittäminen

Lisätiedot

Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspiiri

Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspiiri Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspiiri Miten turvataan sosiaalipalvelujen osuus sosiaali- ja terveyspiirissä? Anu Olkkonen-Nikula Koti- ja asumispalvelujen johtaja Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

ALUEELLINEN HYVINVOINNIN KEHITTÄMINEN / Kemi-Tornion seutukunta

ALUEELLINEN HYVINVOINNIN KEHITTÄMINEN / Kemi-Tornion seutukunta ALUEELLINEN HYVINVOINNIN KEHITTÄMINEN / Kemi-Tornion seutukunta Pitkäjänteistä hyvinvoinnin kehittämistä yhteistyönä alueen kuntien Kemi-Tornion kehittämiskeskuksen Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun Ammattiopisto

Lisätiedot

Paljon tukea tarvitsevat-paljon palveluita käyttävät - hanke Toimintasuunnitelma hankeosiottain

Paljon tukea tarvitsevat-paljon palveluita käyttävät - hanke Toimintasuunnitelma hankeosiottain Paljon tukea tarvitsevat-paljon palveluita käyttävät - hanke 2015-2017 Toimintasuunnitelma hankeosiottain 25.4.2016 Kainuun toiminnallinen osakokonaisuus Kainuun toiminnallinen osakokonaisuus Kainuun

Lisätiedot

Tiedostosta ei löytynyt kuvaosaa, jonka suhdetunnus on rid3. KESKI-SUOMEN SOTE 2020 HANKE PÄÄTTYY - JATKUU

Tiedostosta ei löytynyt kuvaosaa, jonka suhdetunnus on rid3. KESKI-SUOMEN SOTE 2020 HANKE PÄÄTTYY - JATKUU Tiedostosta ei löytynyt kuvaosaa, jonka suhdetunnus on rid3. KESKI-SUOMEN SOTE 2020 HANKE PÄÄTTYY - JATKUU KESKI-SUOMEN SOTE 2020-HANKKEEN TAVOITTEET Kokonaistavoite: Keski-Suomen SOTE 2020 -hankkeen tavoite

Lisätiedot

Koske Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Äänekosken palveluohjausmalli Auli Savolainen ja Päivi Pulli

Koske Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Äänekosken palveluohjausmalli Auli Savolainen ja Päivi Pulli Koske Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Äänekosken palveluohjausmalli Auli Savolainen ja Päivi Pulli 12.9.2008 Taustalla uusi Äänekoski 1.1.2007 Rakennettu uutta kuntaa/perusturvaa; Suolahti, Sumiainen

Lisätiedot

Suurkäyttäjien hoito- ja palveluketjujen rakentaminen Oulunkaarella HUCCO

Suurkäyttäjien hoito- ja palveluketjujen rakentaminen Oulunkaarella HUCCO Suurkäyttäjien hoito- ja palveluketjujen rakentaminen Oulunkaarella HUCCO Heavy Users Care Chains in OuluArc Tiedotussuunnitelma OULUNKAAREN SEUTUKUNTA Ii Pudasjärvi Utajärvi Vaala Yli-Ii Piisilta 1, 91100

Lisätiedot

Terveyden edistämisen neuvottelukunta Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen

Terveyden edistämisen neuvottelukunta Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Terveyden edistämisen neuvottelukunta 2009-2013 Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Alueellinen TED-työryhmä (2010) Kuntakierros 2009 Kuntien toiveet Terveyden edistämisen neuvottelukunta 2009 Alueellinen

Lisätiedot

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa Kaikille oikeus terveelliseen ja turvalliseen elämään Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen lähtökohtana ovat

Lisätiedot

Valtioneuvoston periaatepäätös. asumisen ohjelmasta 2010-2015

Valtioneuvoston periaatepäätös. asumisen ohjelmasta 2010-2015 Valtioneuvoston periaatepäätös kehitysvammaisten asumisen ohjelmasta 2010-2015 Raija Hynynen Ympäristöministeriö Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Tarvitaanko kehitysvammalaitoksia?

Lisätiedot

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma Valtakunnallinen mielenterveys- ja päihdetyön kehittämisseminaari -samanaikaiset mielenterveys- ja päihdeongelmat palvelujärjestelmän haasteena 28.8.2007 Suomen Kuntaliitto, Helsinki Apulaisosastopäällikkö

Lisätiedot

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia Liite 2 Kuntayhtymä Kaksineuvoinen Strategia 2010-2015 MISSIO / TOIMINTA-AJATUS Hyvinvoiva ja toimintakykyinen kuntalainen Missio = organisaation toiminta-ajatus, sen olemassaolon syy. Kuvaa sitä, mitä

Lisätiedot

Oma Häme kuntakierros Forssa

Oma Häme kuntakierros Forssa Oma Häme kuntakierros Forssa 23.8.2016 www.omahäme.fi Miksi Sote- ja maakuntauudistus > Hyvinvointi ja terveyserot vähenevät > Asiakaskeskeiset, kustannustehokkaat ja vaikuttavat palvelut Integraatio Sote-palvelut

Lisätiedot

ESPOON KAUPUNGIN VAMMAISPALVELUJEN YKSITYISTEN YMPÄRIVUO- ROKAUTISTEN ASUMISPALVELUJEN VALVONTARAPORTTI vuodelta 2013

ESPOON KAUPUNGIN VAMMAISPALVELUJEN YKSITYISTEN YMPÄRIVUO- ROKAUTISTEN ASUMISPALVELUJEN VALVONTARAPORTTI vuodelta 2013 ESPOON KAUPUNGIN VAMMAISPALVELUJEN YKSITYISTEN YMPÄRIVUO- ROKAUTISTEN ASUMISPALVELUJEN VALVONTARAPORTTI vuodelta 2013 Sosiaali- ja terveystoimi Perhe- ja sosiaalipalvelut Vammaispalvelut 2 (8) Johdanto

Lisätiedot

Webropol -kysely kotihoidon henkilöstölle kuntoutumissuunnitelmien laadinnasta ja toteutuksesta

Webropol -kysely kotihoidon henkilöstölle kuntoutumissuunnitelmien laadinnasta ja toteutuksesta Ikäihmisten arjen ja palvelujen parantamiseksi 2014-2016 Webropol -kysely kotihoidon henkilöstölle kuntoutumissuunnitelmien laadinnasta ja toteutuksesta WEBROPOL -KYSELY Kuntoutumissuunnitelmien laadinnasta

Lisätiedot

Paljon tukea tarvitsevat - paljon palveluja käyttävät - hanke

Paljon tukea tarvitsevat - paljon palveluja käyttävät - hanke Paljon tukea tarvitsevat - paljon palveluja käyttävät - hanke POSKE:n kehittämishanke, jossa 4 osahanketta: Lappi, Kainuu, Länsi-Pohja, Keski-Pohjanmaa Keski-Pohjanmaan toiminnallisen osakokonaisuuden

Lisätiedot

KomPAssi VARSINAIS-SUOMEN KESKITETTY ASIAKAS- JA PALVELUOHJAUSHANKE

KomPAssi VARSINAIS-SUOMEN KESKITETTY ASIAKAS- JA PALVELUOHJAUSHANKE KomPAssi VARSINAIS-SUOMEN KESKITETTY ASIAKAS- JA PALVELUOHJAUSHANKE Osana Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa (I&O)- kärkihanketta 1 Helmikuu 2017 Kärkihanke Kehitetään

Lisätiedot

HYVINVOINTI JA TERVEYS ON YHTEINEN TAVOITE Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma

HYVINVOINTI JA TERVEYS ON YHTEINEN TAVOITE Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma HYVINVOINTI JA TERVEYS ON YHTEINEN TAVOITE Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma 2008-2011 Kaikille mahdollisuus terveyteen ja turvalliseen elämään Kaste-ohjelma on sosiaali- ja terveysministeriön

Lisätiedot

PRO SOS uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa

PRO SOS uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa PRO SOS uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa PRO SOS hanke valtakunnallisesti Hankekokonaisuutta hallinnoi ja johtaa Seinäjoen ammattikorkeakoulu Oy ja sosiaalialan osaamiskeskus SONet BOTNIA

Lisätiedot

VÄLI-SUOMEN IKÄKASTE ÄLDRE-KASTE II

VÄLI-SUOMEN IKÄKASTE ÄLDRE-KASTE II VÄLI-SUOMEN IKÄKASTE ÄLDRE-KASTE II 2011-2013 viestintäsuunnitelma Vuokko Lehtimäki Anni Kuhalainen IKÄKASTE ÄLDRE-KASTE II (2011-2013) Hankkeen tarkoitus ja tavoitteet Ikäkaste Äldre-kaste II -hanke toteuttaa

Lisätiedot

Kansa-koulu. Sosiaalihuollon asiakasasiakirjalain toimeenpano. Lappeenranta 31.3.2016. Hankejohtaja Maarit Hiltunen-Toura.

Kansa-koulu. Sosiaalihuollon asiakasasiakirjalain toimeenpano. Lappeenranta 31.3.2016. Hankejohtaja Maarit Hiltunen-Toura. Kansa-koulu Sosiaalihuollon asiakasasiakirjalain toimeenpano Lappeenranta 31.3.2016 Hankejohtaja Maarit Hiltunen-Toura Rahoittaja: Kansa-koulu-hankkeen tarkoitus Tukea kansallisten luokitusten ja asiakirjarakenteiden

Lisätiedot

Sote-uudistus lähtöviivalla saavuttaako uudistus tavoitteensa?

Sote-uudistus lähtöviivalla saavuttaako uudistus tavoitteensa? Sote-uudistus lähtöviivalla saavuttaako uudistus tavoitteensa? Tarja Myllärinen Johtaja Kuntaliitto Hyvinvoiva Päijät-Häme ja sote-uudistus 8.9.2014 Lahti Mitä tavoitellaan Sote-uudistuksen tarkoitus 1)

Lisätiedot

Kipuprojektin satoa. Pitkäkestoisen kivun moniammatillisen hoitomallin ja alueellisen palvelujärjestelmän kehittäminen Lapin sairaanhoitopiirissä

Kipuprojektin satoa. Pitkäkestoisen kivun moniammatillisen hoitomallin ja alueellisen palvelujärjestelmän kehittäminen Lapin sairaanhoitopiirissä Kipuprojektin satoa Pitkäkestoisen kivun moniammatillisen hoitomallin ja alueellisen palvelujärjestelmän kehittäminen Lapin sairaanhoitopiirissä Osaraportti: nykytilan kuvaus ja toimijoiden haastattelut

Lisätiedot

Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa

Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa Anja Noro, THT, dosentti Projektipäällikkö, STM Länsi-Pohjan ja Lapin kuntien sosiaali- ja terveysjohdon ja sairaanhoitopiirien seminaari, 26.5.2016 Helsinki Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan

Lisätiedot

Väestön ikääntyminen ja palvelujen kehittäminen, kansallisen tason näkymät ja tavoitteet

Väestön ikääntyminen ja palvelujen kehittäminen, kansallisen tason näkymät ja tavoitteet Väestön ikääntyminen ja palvelujen kehittäminen, kansallisen tason näkymät ja tavoitteet Hyvä ikääntyminen mahdollisuuksien Seinäjoella seminaari, 6.9.2010 Peruspalveluministeri Paula Risikko TAVOITTEET

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyskeskuksen osallistuminen STM:n Kaste II -ohjelmaan valmisteltavaan lasten ja nuorten palveluja kehittävään hankkeeseen

Sosiaali- ja terveyskeskuksen osallistuminen STM:n Kaste II -ohjelmaan valmisteltavaan lasten ja nuorten palveluja kehittävään hankkeeseen Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Asianro 799/02.05.02/2012 223 Sosiaali- ja terveyskeskuksen osallistuminen STM:n Kaste II -ohjelmaan valmisteltavaan lasten ja nuorten palveluja kehittävään hankkeeseen

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma. Socom

Toimintasuunnitelma. Socom Toimintasuunnitelma 2010 Kaakkois-Suomen sosiaalialan 1 osaamiskeskus Oy Socom 1 YLEISTÄ Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom toimii Kymenlaakson ja Etelä- Karjalan maakunnissa. Socomin

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN SOTE 2020 HANKKEEN ULKOINEN ARVIOINTI. Piia Tienhaara & Pasi-Heikki Rannisto

KESKI-SUOMEN SOTE 2020 HANKKEEN ULKOINEN ARVIOINTI. Piia Tienhaara & Pasi-Heikki Rannisto KESKI-SUOMEN SOTE 2020 HANKKEEN ULKOINEN ARVIOINTI Piia Tienhaara & Pasi-Heikki Rannisto 25.10.2016 TOIMEKSIANTO JA TAVOITE Keski-Suomen SOTE 2020 -hankkeen ulkoinen loppuarviointi Ajalla 1.10.-25.10.2016

Lisätiedot

Liikennevaloraportit 1-4/2015: Järjestämissopimusten toteutuminen

Liikennevaloraportit 1-4/2015: Järjestämissopimusten toteutuminen Liikennevaloraportit 1-4/2015: Järjestämissopimusten toteutuminen Järjestämissopimusten toteutuminen strategisten painopisteiden näkökulmasta Sähköiset palvelut ja etäasiointi Perhepalvelut: Omahoitopalvelut,

Lisätiedot

Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa

Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa Sn Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa 1 18.1.2017 Tavoitteet Asiakas keskiössä Vaikuttavat ja toimintakykyä ylläpitävät toimintatavat ovat käytössä ja asiakkaiden

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuolto. Kari Haavisto Sosiaali- ja terveysministeriö

Sosiaali- ja terveydenhuolto. Kari Haavisto Sosiaali- ja terveysministeriö Sosiaali- ja terveydenhuolto uudistuu Kari Haavisto Sosiaali- ja terveysministeriö 16.9.2013 Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistaminen Tavoitteet Keskeinen sisältö Jatkovalmistelu Uudistuksen toimeenpano

Lisätiedot

KASTE / Kotona kokonainen elämä Tulokset 2015

KASTE / Kotona kokonainen elämä Tulokset 2015 KASTE / Kotona kokonainen elämä Tulokset 2015 Sara Haimi-Liikkanen Kehittämiskoordinaattori Etelä-Kymenlaakson toiminnallinen osakokonaisuus Asiakaspalaute osallistava haastattelu Vanhuspalvelulaissa (2013)

Lisätiedot

Lainsäädännölläkö toimivaa arkea ikäihmisille? Ikääntyvän arki / TERVE-SOS Neuvotteleva virkamies Päivi Voutilainen

Lainsäädännölläkö toimivaa arkea ikäihmisille? Ikääntyvän arki / TERVE-SOS Neuvotteleva virkamies Päivi Voutilainen Lainsäädännölläkö toimivaa arkea ikäihmisille? Ikääntyvän arki / TERVE-SOS 2010 20.5.2010 Neuvotteleva virkamies Onko informaatio-ohjauksella tulevaisuutta? Suosituksen tavoitteena on lisätä ikäihmisten

Lisätiedot

POHJALAISMAAKUNTIEN VANHUSTYÖN KEHITTÄMISKESKUS HANKE OSANA VÄLI-SUOMEN IKÄKASTETTA. Päivi Niiranen HEHKO seminaari 22.3.

POHJALAISMAAKUNTIEN VANHUSTYÖN KEHITTÄMISKESKUS HANKE OSANA VÄLI-SUOMEN IKÄKASTETTA. Päivi Niiranen HEHKO seminaari 22.3. POHJALAISMAAKUNTIEN VANHUSTYÖN KEHITTÄMISKESKUS HANKE OSANA VÄLI-SUOMEN IKÄKASTETTA Päivi Niiranen HEHKO seminaari 22.3.2010 Seinäjoki Ikäkasteen toiminta-alue IKÄKASTE- ÄLDRE-KASTE koostuu kuudesta osahankkeesta

Lisätiedot

Hämeenlinnan kaupungin terveyden ja toimintakyvyn edistämisen sekä ikäihmisten palveluiden toimintasääntö

Hämeenlinnan kaupungin terveyden ja toimintakyvyn edistämisen sekä ikäihmisten palveluiden toimintasääntö HÄMEENLINNAN KAUPUNGIN S Ä Ä D Ö S K O K O E L M A HÄMEENLINNAN KAUPUNGIN TERVEYDEN JA TOIMINTAKYVYN EDISTÄMISEN SEKÄ IKÄIHMISTEN PALVELUIDEN TOIMINTASÄÄNTÖ Tetola 12.2.2013 Säännön nimi Hämeenlinnan kaupungin

Lisätiedot

Parempi Arki Väli-Suomen Kastehanke

Parempi Arki Väli-Suomen Kastehanke Parempi Arki Väli-Suomen Kastehanke 1.3.2015 31.10.2017 Viestintäsuunnitelma Jessica Fagerström Satu Raatikainen 15.9.2015 Päivitetty 4.12.2015 Parempi Arki-hankkeen tausta, tavoitteet ja organisaatio

Lisätiedot

PERUSTURVAN TAVOITTEET JA MENESTYSTEKIJÄT

PERUSTURVAN TAVOITTEET JA MENESTYSTEKIJÄT PERUSTURVAN TAVOITTEET JA MENESTYSTEKIJÄT Kriittiset menestystekijät: Asiat, joissa on onnistuttava, jotta tavoitteet toteutuisivat. Kriittiset menestystekijät ovat tärkeitä ja sellaisia joihin organisaatio

Lisätiedot

Kuntien ICT-muutostukiohjelma. Kunta- ja palvelurakennemuutostuen ICT-tukiohjelman uudelleen asettaminen

Kuntien ICT-muutostukiohjelma. Kunta- ja palvelurakennemuutostuen ICT-tukiohjelman uudelleen asettaminen Kuntien ICT-muutostukiohjelma Kunta- ja palvelurakennemuutostuen ICT-tukiohjelman uudelleen asettaminen Ossi Korhonen 11.12.2014 ICT-muutostukiprojekteissa nyt mukana yhteensä 135 kuntaa ICT-muutostuki

Lisätiedot

ELO -toiminnan organisoitumisen vaihe alueilla

ELO -toiminnan organisoitumisen vaihe alueilla ELO -toiminnan organisoitumisen vaihe alueilla Opin ovi klinikka, Tampere 19.11.2013 Mervi Sirviö LAITURI projekti Koulutus- ja kehittämiskeskus Salmia Alueellisten ELO - ryhmien kyselyn vastausten yhteenvetoa

Lisätiedot

Sote-valmistelijat

Sote-valmistelijat Sote-valmistelijat 9.5.2016 Uusia resursseja kärkihankkeista HALLITUKSEN STRATEGINEN PAINOPISTEALUE: Hyvinvointi ja terveys Hyvinvoinnin ja terveyden ministerityöryhmä sosiaali- ja terveysministeri Hanna

Lisätiedot

Hyvinvoinnin edistäminen monen eri tahon työnä

Hyvinvoinnin edistäminen monen eri tahon työnä Hyvinvoinnin edistäminen monen eri tahon työnä Tampere 27.9.2016 Juha Mieskolainen LSSAVI Juha Mieskolainen, Länsi- ja Sisä Suomen aluehallintovirasto 1 LSSAVIn päihdehaittojen ehkäisyn ja terveyden edistämisen

Lisätiedot

YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen

YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen Miten lisätä hallintokuntien välistä yhteistyötä ennaltaehkäisevää terveydenhuoltoa ja kuntien liikuntapalveluketjuja

Lisätiedot

Sote-uudistus. Järjestämislain keskeinen sisältö

Sote-uudistus. Järjestämislain keskeinen sisältö Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen. Turvata yhdenvertaiset, asiakaslähtöiset

Lisätiedot

MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO. hankesuunnitelma

MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO. hankesuunnitelma MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO hankesuunnitelma Sisällys 1. Tausta... 3 2. Päätavoitteet... 3 3. Toimintasuunnitelma... 4 4. Ohjausryhmä... 5 5. Johtotyhmä... 6 6. Henkilöstö... 6 7. Kustannukset ja rahoitus...

Lisätiedot

Tavoitetaso kotihoidon piirissä vähintään 25 % omaishoidon tuen piirissä 4 % ympärivrk hoitopaikkoja riittävästi. suoritetaan vuosittain

Tavoitetaso kotihoidon piirissä vähintään 25 % omaishoidon tuen piirissä 4 % ympärivrk hoitopaikkoja riittävästi. suoritetaan vuosittain 1 Liite 9 TOTEUTTAMISSUUNNITELMA 2007-2008 Vaikuttavuus ja palvelukyky Kriittiset menestystekijät Kriteerit/ Mittarit Palvelujen saatavuus 75 v täyttäneiden palvelujen kattavuus/v Tavoitetaso 2007 2008

Lisätiedot

Hyvinvoinnin edistäminen monen eri tahon työnä

Hyvinvoinnin edistäminen monen eri tahon työnä Hyvinvoinnin edistäminen monen eri tahon työnä Seinäjoki 8.9.2016 Juha Mieskolainen LSSAVI Juha Mieskolainen, Länsi- ja Sisä Suomen aluehallintovirasto 1 LSSAVIn päihdehaittojen ehkäisyn ja terveyden edistämisen

Lisätiedot

PALJON TUKEA TARVITSEVAT PALJON PALVELUITA KÄYTTÄVÄT Kaste kehittämishanke

PALJON TUKEA TARVITSEVAT PALJON PALVELUITA KÄYTTÄVÄT Kaste kehittämishanke PALJON TUKEA TARVITSEVAT PALJON PALVELUITA KÄYTTÄVÄT Kaste kehittämishanke 2015 2017 Kainuu Keski Pohjanmaa Lappi (Kolpene hakija/poske koordinoi) Länsi Pohja TAVOITTEET Asiakas keskiössä Vaikuttavat ja

Lisätiedot

Kansa-koulu. Sosiaalihuollon asiakasasiakirjalain toimeenpano. Helsinki 22.01.2016. Hankejohtaja Maarit Hiltunen-Toura Aluekoordinaattori Anna Väinälä

Kansa-koulu. Sosiaalihuollon asiakasasiakirjalain toimeenpano. Helsinki 22.01.2016. Hankejohtaja Maarit Hiltunen-Toura Aluekoordinaattori Anna Väinälä Kansa-koulu Sosiaalihuollon asiakasasiakirjalain toimeenpano Helsinki 22.01.2016 Hankejohtaja Maarit Hiltunen-Toura Aluekoordinaattori Anna Väinälä Kansa-koulu-hankkeen tarkoitus Tukea kansallisten luokitusten

Lisätiedot

Kehittämistoiminnan rakenteet muutoksessa?

Kehittämistoiminnan rakenteet muutoksessa? Kehittämistoiminnan rakenteet muutoksessa? Varhiksen alueellinen kehittäjäverkosto Poske 22.4.2008 Arja Honkakoski Esityksen sisältö 1 Miten kehittämistoiminnan rakenteet ja sisältö ovat muotoutuneet 2000

Lisätiedot

Kaste-ohjelma Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisy

Kaste-ohjelma Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisy Kaste-ohjelma Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisy Kajaani 10.9.2013 Leena Meriläinen, Kaste-ohjelma Ohjelmapäällikkö Me kaikki olemme vastuussa toisistamme, heikoimmistakin, jotta jokainen huomenna näkisi

Lisätiedot

Kehitä ja vaikuta! -klinikka Valtakunnallinen AlueAvain

Kehitä ja vaikuta! -klinikka Valtakunnallinen AlueAvain Kehitä ja vaikuta! -klinikka Valtakunnallinen AlueAvain 19.10.2016 Järjestöt kärkihankkeissa ja omaishoidon palveluiden kehittämisessä Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa

Lisätiedot

KAAKKOIS-SUOMI Neurologisesti sairaiden ja vammaisten asumistarpeet TIIVISTELMÄ. ASUMISPALVELUSÄÄTIÖ Kati Guerrero

KAAKKOIS-SUOMI Neurologisesti sairaiden ja vammaisten asumistarpeet TIIVISTELMÄ. ASUMISPALVELUSÄÄTIÖ Kati Guerrero ASUMISPALVELUSÄÄTIÖ Kati Guerrero KAAKKOIS-SUOMEN VAMMAISTYÖN KEHITTÄMISYKSIKKÖ Anna-Maija Orkamaa Niina Parkkunen Pirjo Herttuainen 2008 TIIVISTELMÄ KAAKKOIS-SUOMI Neurologisesti sairaiden ja vammaisten

Lisätiedot

IKÄIHMINEN TOIMIJANA VANHUSPALVELULAIN TOIMEENPANOA POHJOIS-SUOMESSA Ohjausryhmä

IKÄIHMINEN TOIMIJANA VANHUSPALVELULAIN TOIMEENPANOA POHJOIS-SUOMESSA Ohjausryhmä IKÄIHMINEN TOIMIJANA VANHUSPALVELULAIN TOIMEENPANOA POHJOIS-SUOMESSA 2013-2014 Ohjausryhmä 11.2.2014 Hankkeen tapahtumia: kokoukset, palaverit ym. Tarkennettu toimintasuunnitelma: 11/ 2013 ja toimintaraportti

Lisätiedot

Toiminta- ja taloussuunnitelma sekä talousarvio 2016 Sairaanhoitopiirin johtaja Jari Jokela Yhtymävaltuuston seminaari Rovaniemi 24.6.

Toiminta- ja taloussuunnitelma sekä talousarvio 2016 Sairaanhoitopiirin johtaja Jari Jokela Yhtymävaltuuston seminaari Rovaniemi 24.6. Toiminta- ja taloussuunnitelma 2016 2018 sekä talousarvio 2016 Sairaanhoitopiirin johtaja Jari Jokela Yhtymävaltuuston seminaari Rovaniemi 24.6.2015 Strategia Strategia (kreik. στρατός sotaväki ) tarkoittaa

Lisätiedot

Näkökulma Lapin uudistuksen etenemiseen. Kaisa Kostamo-Pääkkö Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus

Näkökulma Lapin uudistuksen etenemiseen. Kaisa Kostamo-Pääkkö Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Näkökulma Lapin uudistuksen etenemiseen Kaisa Kostamo-Pääkkö Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Sote-uudistuksesta Mikä uudessa sote-mallissa on sosiaalihuollon näkökulmasta hyvää? Järjestämisvastuu

Lisätiedot

SenioriKaste hanke Lapin toiminnallinen osakokonaisuus Lapin toimintayksikön ohjausryhmä Projektipäällikkö Leila Mukkala

SenioriKaste hanke Lapin toiminnallinen osakokonaisuus Lapin toimintayksikön ohjausryhmä Projektipäällikkö Leila Mukkala SenioriKaste hanke Lapin toiminnallinen osakokonaisuus Lapin toimintayksikön ohjausryhmä Projektipäällikkö Leila Mukkala Lapin toiminnallisen osakokonaisuuden tavoitteet Muistisairaan ihmisen alueellisen

Lisätiedot

Ajankohtaista Lahden kaupungista

Ajankohtaista Lahden kaupungista Ajankohtaista Lahden kaupungista Vanhusneuvostojen seminaari 23.5.2016 Mikko Komulainen Taustaa Hyvinvointikuntayhtymän tarkoituksena on koota maakunnan sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestäminen yhdeksi

Lisätiedot

Maaseutukunnan näkökulmia Eksotesta. Kunnanjohtaja Anne Ukkonen Luumäen kunta

Maaseutukunnan näkökulmia Eksotesta. Kunnanjohtaja Anne Ukkonen Luumäen kunta Maaseutukunnan näkökulmia Eksotesta Kunnanjohtaja Anne Ukkonen Luumäen kunta Tietoa Luumäen kunnasta Vajaa 5000 asukasta 3000 vapaa-ajan asuntoa Useita kyliä, 2 isompaa taajamaa, hallinnollinen keskus

Lisätiedot

Palvelut ja rakenne mutta mihin suuntaan

Palvelut ja rakenne mutta mihin suuntaan Palvelut ja rakenne mutta mihin suuntaan Taina Jaako Eksote, hoivajohtaja 29.8.2016 Valvanne Symposium IV Eksote kartalla Etäisyyksiä Lappeenrannasta: Helsinkiin 220 km Pietariin 230 km Venäjän rajalle

Lisätiedot

Alueiden ja kuntien yhteistyö sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnassa, tilanne

Alueiden ja kuntien yhteistyö sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnassa, tilanne www.kunnat.net/akusti Alueiden ja kuntien yhteistyö sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnassa, tilanne Sairaanhoitopiirien ja sosiaali- ja terveysjohdon tapaaminen Kuntatalo 5.5.2015 Minna Saario

Lisätiedot

Hallituksen kärkihanke: Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma LAPE

Hallituksen kärkihanke: Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma LAPE Hallituksen kärkihanke: Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma LAPE Hanne Kalmari 5.4.2016 Hallitusohjelma: Suomi vuonna 2025 on uudistuva, välittävä ja turvallinen maa, jossa jokainen meistä voi kokea

Lisätiedot

Avustuksen hakija (hallinnollisesti vastuullinen verkoston jäsen) ja hankkeen koordinaattori Organisaatio Inarin kunta Ulla Hynönen

Avustuksen hakija (hallinnollisesti vastuullinen verkoston jäsen) ja hankkeen koordinaattori Organisaatio Inarin kunta Ulla Hynönen 1. Taustatiedot Raportoitavan Osaava-kehittämishankkeen nimi/nimet Osaava hanke Opetuksella tulevaisuuteen Avustuksen hakija (hallinnollisesti vastuullinen verkoston jäsen) ja hankkeen koordinaattori Organisaatio

Lisätiedot

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Kaupunginhallitus 6.10.2014 liite nro 7 (1/20) Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Kaupunginhallitus 6.10.2014 liite nro 7 (2/20) Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet

Lisätiedot

-toivoa, lohtua ja laatua saattohoitoon

-toivoa, lohtua ja laatua saattohoitoon Hyvästi jää, on vaikeaa nyt kuolla pois, kun linnut laulaa saa, kun kevät saapuu nauraen - Arto Sotavalta - -toivoa, lohtua ja laatua saattohoitoon 9.4.2015 KKE - ohjausryhmä SAATTAEN - hankkeen yhteiset

Lisätiedot

Palvelut järjestetään monimuotoisesti yhteistyössä eri toimijoiden kanssa

Palvelut järjestetään monimuotoisesti yhteistyössä eri toimijoiden kanssa Ryhmän nimi: Sosiaali- ja terveyskeskus TOIMINTAA OHJAAVAT TAVOITTEET TOIMENPITEET JA SEURANTA TOTEUTUMINEN 25.4.2016 1. Sujuvat arjen palvelut Kuntalaiset saavat lain edellyttämät sotepalvelut Palvelut

Lisätiedot

VASTUUHOITAJAN TOIMINTAOHJE

VASTUUHOITAJAN TOIMINTAOHJE LIITE 3 1(7) VASTUUHOITAJAN TOIMINTAOHJE Kanta-Kauhavan kotihoito K u n t a y h t y m ä K a k s i n e u v o i n e n I k ä i h m i s t e n p a l v e l u t K o t i h o i t o K a n t a - K a u h a v a 3 /

Lisätiedot

Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen johtamisen näkökulmasta

Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen johtamisen näkökulmasta Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen johtamisen näkökulmasta Terveyskeskusten johdon neuvottelupäivät 9.2.2012 Helsinki Johtaja Taru Koivisto Sosiaali- ja terveysministeriö Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen

Lisätiedot