Tietoyhteiskuntainstituutin raportteja 1/2003. Mobiilipalveluiden näkymät tapaustutkimus etampereen mobiiliklusterin asiantuntijoiden näkemyksistä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Tietoyhteiskuntainstituutin raportteja 1/2003. Mobiilipalveluiden näkymät tapaustutkimus etampereen mobiiliklusterin asiantuntijoiden näkemyksistä"

Transkriptio

1 Tietoyhteiskuntainstituutin raportteja 1/2003 Mobiilipalveluiden näkymät tapaustutkimus etampereen mobiiliklusterin asiantuntijoiden näkemyksistä Sanna Raudaskoski YTM, tutkija Ilkka Arminen VTT, professori Sosiologian- ja sosiaalipsykologian laitos Tampereen yliopisto

2 ISBN ISSN Tampere Tampereen yliopisto. Tampereen Yliopistopaino Oy.

3 SISÄLLYS 1. JOHDANTO NYKYISET MAHDOLLISUUDET JA RAJAT MOBIILIT MEDIAPALVELUT JA NIIDEN TUOMA LISÄARVO...8 Vaakakupissa käytettävyys ja lisäarvo...8 Mobiilin interaktiivisuuden muodot...10 WAP ja mobiili internet MOBIILILAITTEISIIN LIITTYVÄT KÄYTTÖKULTTUURIT...13 Työ ja vapaa-aika...13 Eri ikäluokat ja mobiilit käytännöt...15 Mobiilit käytännöt ja yksityisyyden uudet rajat LAITTEET JA NIIDEN KÄYTETTÄVYYS...18 Koko ongelmana...18 Näyttö ja näppäimistö...19 Peruspuhelin, valikkorakenteet ja navigointi...21 Verkkotekniikka HINNAT JA KUSTANNUKSET VISIOT TULEVAISUUDEN MAHDOLLISUUKSISTA JA RAJOISTA MITEN HINNAT KEHITTYVÄT TULEVAISUUDESSA? MOBIILIT MEDIAPALVELUT...27 Multimediaviestit...27 Paikkatietopalvelut...28 Muut palveluvisiot TULEVAISUUDEN PÄÄTELAITTEET JA VERKKOTEKNIIKAT...31 Yksi laite vai kaksi laitetta...31 Verkkotekniikat ja käyttöjärjestelmät KÄYTÖSSÄ OLEVAT LAITTEET JA OMA MOBIILIIPALVELUJEN KÄYTTÖ TYÖKÄYTTÖ MUU KÄYTTÖ TYÖN JA VAPAA-AJAN RAJAN HÄMÄRTYMINEN VIDEOIDUT MOBIILILAITTEIDEN KÄYTTÖTILANTEET...38 Kommunikaattori ja kalenteri...38 Kommunikaattori, sähköposti ja aika...40 Internetsivustot mobiililaitteissa YHTEENVETO JA POHDINTAA...49 KIRJALLISUUS...51 LIITTEET...52

4

5 1. JOHDANTO Tämä tutkimus on osa Tampereen yliopiston Sosiologian ja sosiaalipsykologian laitoksella suoritettua Eriytyvät kännykkäkulttuurit tutkimusprojektia. Rahoitus tähän projektiin on saatu Tietoyhteiskuntainstituutilta. Tutkimus tarkastelee Tampereen seudun mobiilialan asiantuntijoiden näkemyksiä mobiilipalvelujen nykyisyydestä ja tulevaisuudesta, sekä samalla näiden asiantuntijoiden omaa mobiilipalvelujen käyttöä. Tutkimusraportissa huomio kiinnittyy erityisesti niihin nykyisiin ja tuleviin mahdollisuuksiin ja rajoihin, joita asiantuntijat näkevät mobiilipalveluilla olevan. Tutkimusta varten haastateltiin 18 Tampereen seudulla työskentelevää mobiilialan asiantuntijaa välisenä aikana. Jokaisella haastateltavalla oli yhteys etampere projektiin, joko niin, että he työskentelivät jossakin etampereen osaprojektissa tai siihen osallistuvissa yrityksissä. 1 Haastateltavia yritettiin saada myös etampereeseen kuulumattomista yrityksistä, siinä onnistumatta. Vain osa mukaan pyydetyistä yrityksistä suostui tutkimuspyyntöön. 2 Haastateltavista kuusitoista oli miehiä ja kaksi naisia. Ikäjakauma oli 23 ikävuodesta 50 ikävuoteen, keski-ikä 35 vuotta. Haastattelut olivat avoimia teemahaastatteluja, ja ne kestivät 34 minuutista 59 minuuttiin, keskimääräisen 45 minuuttia. Ne purettiin eli litteroitiin tekstimuotoon käyttäen suorasanaista litterointitapaa. (ks. liite 1). Kullekin haastattelulle on annettu numeroitu tunnus, johon haastattelulainauksissa viitataan (paitsi mahdollisesti arkaluontoisissa kohdissa niistä on luovuttu). Kahdentoista haastattelun yhteydessä myös videoitiin haastateltavan omaa mobiililaitteen käyttöä. Videoinnit kestivät kolmesta yhdeksään minuuttiin, keskimääräisen videoinnin kestäessä seitsemän minuuttia. Viisi näistä videoinneista litteroitiin käyttäen keskustelunanalyyttisia konventioita (ks. liite 2). Myös videoinnit on numeroitu. Lähtökohtaisesti tutkimuksessa oli tarkoitus selvittää pienten kannettavien päätelaitteiden (matkapuhelimet, PDA-laitteet, Nokian kommunikaattori, yms.) mahdollistamien mediapalveluiden tilannetta ja näkymiä. Haastattelujen kuluessa tuli kuitenkin ilmi, että puhuessaan mobiilipalveluista haastateltavat tarkoittivat kovin erilaisia asioita. Niinpä haastateltavilta ryhdyttiin kysymään, mitä he mieltävät mobiileiksi laitteiksi. Toisille mobiililaitteita olivat kaikki sellaiset välineet, jotka toimivat langattomasti. Kaikille laitteen koko ei ollut mobiiliutta määrittävä ominaisuus. Mobiililaite on vaikka nettinysse (H7). Toiset taas mielsivät mobiilin nimenomaan pienikokoisuutena, helppona kannettavuutena. Onko mobiililaite sellanen, minkä sä voit kantaa, vai sellanen, mitä sää kannat, heh heh. (H13) Eräs haastateltava määrittelikin mobiilin ja langattomuuden eri asioiksi. Kotona tai toimistossa voi olla langattomasti kiinni vaikkapa paikallisessa WLAN-verkossa (Wireless Local Area Network) olematta mobiili. Raja mobiililaitteen ja langatonta verkkotekniikkaa hyväksi käyttävän tietokoneen välillä ei ole selkeä. Yleisyyden mukaan määriteltynä tärkein mobiililaite on matkapuhelin. Mobiilipalvelun voi puolestaan yksinkertaistettuna sanoa syntyvän kolmesta osatekijästä: päätelaitteesta, laitteeseen ja/tai palvelimelle rakennetusta sisällöstä, sekä palvelun käyttäjästä, kuluttajasta. Vaikka tutkimuksen alkuperäisenä ideana oli selvittää nimenomaan mobiileja mediapalveluita, kävi ilmi, että haastateltavat mieltävät mobiilipalvelut kokonaisuuksina, jolloin kaiken muun kuin (maksullisten) mediapalvelujen rajaaminen pois olisi ollut keinotekoista. Siksi päätimme antaa haastateltavien itsensä määritellä heille tärkeät mobiilipalvelut ja kertoa niiden 1 Mukana oli haastateltavia seuraavista tahoista: etampere, Media Tampere, Tampereen kaupunki, VTT, TTKK, Kuvakulma, GISnet Finland, Elisa, Radiolinja, Ionific. Itse raportissa ei kuitenkaan viitata näihin tahoihin. Arkaluontoisiksi arvioiduissa kohdissa myös haastateltavan tunnistetiedot on häivytetty. 2 Kymmenen tutkimukseen pyydetyistä yrityksistä kieltäytyi osallistumasta tutkimukseen.

6 6 käytöstä, sekä mahdollisista tulevaisuuden visioista. Toimiva mobiilisovellus nähtiin mobiilipalveluna huolimatta siitä, oliko päätelaite mahdollisesti verkkoyhteydessä palvelimeen, vai oliko palvelu rakennettuna itse laitteeseen. Edellä mainittu määritelmällinen avoimuus suhteessa mobiililaitteisiin ja mobiilipalveluihin on syytä pitää mielessä luettaessa raporttia. Samalla se kuvaa alalla yhä vallitsevaa avoimuutta, mikä merkitsee myös ennakoimattomuutta, koska alueen toimijoiden määrittely ja keskinäiset suhteet ovat yhä villejä ja kesyyntymättömiä. Tästä huolimatta mobiilipalveluiden kehittämisessä on siirrytty kasautuvan kokemuksellisen tiedon vaiheeseen. Tämä merkitsee myös aiempaa kehittyneempää tajua alueen kompleksisuudesta. Haastatteluissa tämä ilmenee esimerkiksi perspektiivisidonnaisuutena: haastatteluiden kautta tuli toistuvasti esiin jyrkästikin vastakkaisia näkemyksiä, osin liittyen haastateltujen toisistaan eroaviin asemiin mobiilipalveluiden tuotantoketjussa. Tässä raportissa näkemyserot tuodaan julki, mutta niiden taustalla oleviin positioeroihin ei oteta kantaa. Haastatteluiden pohjalta mudostuva kokonaiskuva muistuttaa odota-ja-katso tilannetta (vrt. Digital content for Global Mobile Services 2002, 137). Nykyisiä, käytössä olevia mobiilipalveluita kohtaan oltiin paljolti kriittisiä, mutta samassa uskottiin tuleviin kehitysmahdollisuuksiin. Olemassaolevan tutkimustiedon mukaan tämän tyyppinen suhtautuminen on ominaista myös yleisemmin kuluttajille (esim. Räisänen 1999). Kokemuksien kasautuminen näkyi siinä, että palvelukonseptioita ei enää arvioitu sinänsä ideoina vaan arvioitiin niitä yleensä laajemman ansaintalogiikan tai toimintaketjukokonaisuuden kannalta. Tätä kautta puheille ei enää ole ominaista samanlainen utooppisuus kuin erilaisille kännykkä ja mobiili internet visioille vielä pari vuotta aiemmin (vrt. esim. Kopomaa 1999, Steinbock 2001). Lisäarvo oli haastatteluissa ehkä useimmin toistunut sana. Onnistuneiden palveluiden arvioitiin tuottavan erityistä lisäarvoa, jonka pitäisi ylittää vaadittava taloudellinen ja sosiaalinen panos (esim. sovelluksen käytön opetteluun vaadittava aika). Yleisesti arvioitiin palveluiden läpilyönnin kynnyksen kohonneen; esimerkiksi kuluttajien ei enää uskottu kokeilevan palveluita vain niiden uutuuden vuoksi. Yleisenä näkökulmana puntaroitiin palveluiden tuoman lisäarvon ja niiden käytettävyyden suhdetta. Onnistuneen palvelun tulee avata uusia toimintamahdollisuuksia enemmän kuin tuottaa haittaa, mitä koituu uusien toimintatapojen omaksumisesta ja käytöstä. Tältä osin ensimmäisiä WAP-palveluita ei pidetty onnistuneina. Mobiilipalveluiden omaksumisen osalta korostui työelämän rooli. Yritysten arvioitiin toimivan maksajina ja uusimpien laitteiden ja palvelukonseptioiden käyttöönottajina. Mobiilipalveluiden osalta yrityssovellusten katsottiin myös onnistuneen paremmin kuin universaalien kuluttajapalveluiden. Mobiilipalveluiden omaksuminen ja käyttöönotto yritys- ja työelämäkontekstissa avautuu tärkeäksi jatkotutkimuksen ja selvityksen aiheeksi. Toistuvasti teemaksi nousee myös konvergenssi vs. divergenssi, erityisesti päätelaitteiden kehityssuuntia koskien. Pääasiallinen jännite vallitsee jatkuvan miniatyrisoitumisen ja laajenevien informaationkäsittelyominaisuuksien välillä. Toisaalta esitettiin vastakkaisia visioita yhden yleislaitteen periaatteen ja erikoistuneiden älykkäiden (mahdollisesti helppokäyttöisempien) laitteiden toimivuudesta. Pidettiin mahdollisena, että kännykkä voi taantua pelkäksi verkkoyhteyden tarjoajaksi ja erilliset läsnä-älylaitteet kehittyvät kukin suuntiinsa tarjoten helppokäyttöisesti omat erityiset sovelluksensa. Vaihtoehtoisena visiona vallitsi kommunikaattorityyppisten älykkäiden puhelinten kehityslinja. Tällä hetkellä mobiiliteknologia on selvästi yhä kesyyntymätöntä eikä vielä olla lähelläkään hallitsevan standardidesignin vakiintumista (vrt. Pantzar 1996). On yhä mahdollista argumentoida eri visioiden puolesta, eikä vallitse selkeää konsensusta siitä, millaisten laiteratkaisujen varaan tulevat mobiilipalvelut rakennetaan. Vastaavaa konvergenssi vs. divergenssi keskustelua oltaisiin voitu käydä myös verkkoteknologioiden sekä

7 7 myös liiketoimintamallien osalta. Verkkoteknologiat nähtiin tällä hetkellä toistuvasti teknologisena pullonkaulana. WLAN-paikallisverkkojen hyödyntäminen nähtiin yhtenä mahdollisuutena, mutta visioita toimivista sovelluksista ei juuri esitelty. Java-teknologian käyttöönotto nähtiin keskeisenä tulevana kehitysaskeleena. UMTS-keskustelua haastatteluissa ei laajemmin käyty. Liiketoimintamallien suhteen vallitsee tällä hetkellä globaali hajaannus (vrt. Koskinen et al. 2002). Itä-Aasia, Eurooppa ja Pohjois-Amerikka kehittyvät eri liiketoimintamalliensa pohjalta eri suuntiin. Itäaasialaista liiketoimintamallia pidetään yleisesti mobiilipalveluiden kehittämisen suhteen parhaimmin toimivana. Kun eri syistä mallia ei voida siirtää muihin toimintaympäristöihin, on asia paljolti jätetty silleen. Varsinkin käyttäjänäkökulmasta erilaisten palvelukonseptioiden nykyistä tarkempi tuntemus olisi perusteltua ja mahdollisesti vaihtoehtoisia ratkaisuja avaavaa. Tulevista mobiilipalveluista lujimmin uskottiin multimediaviestinnän kehitykseen. Itse tuotettu viestintäsisältö limittyy luontevasti arjen sosiaalisen vuorovaikutuksen muihin muotoihin (vrt. Koskinen et al. 2001/2). Kuitenkin mobiilin videokuvan mahdollisuuksien suhteen oltiin skeptisiä. Seksimultimediapalvelut mainittiin myös mahdollisuutena tahkota rahaa operaattoreille. Paikkatietopalvelut jakoivat mielipiteet multimediaviestintää jyrkemmin. Olemassaolevia kokeiluita pidettiin jossakin määrin epäonnistuneina. Eräissä arvioissa kyseenalaistettiin käsitykset paikkatietoihin pohjautuvien palveluiden tarpeesta. Paikannukseen liittyvät eettiset ja juridiset seikat nousivat myös esille mahdollisina ongelmina. Muut tulevaisuuden mobiilipalveluvisiot saivat hajanaisia mainintoja. Älykodin mobiililaitesovelluksia pidettiin yhtenä mahdollisena alueena. Eräänä visiona esiintyivät teknologiset agenttisovellukset (siis kaukokäyttöiset tekoälypohjaiset palveluratkaisut). Verkkopalvelimien kautta toteutuva internet protokollaan pohjautuva palveluiden konvergenssi oli laajempi yleisvisio kehityssuunnasta. Mobiilipalveluiden käytön suhteen haastatellut asiantuntijat eivät osoittautuneet erityisen aktiivisiksi, vaikka osa haastatelluista oli palveluiden säännöllisiä käyttäjiä. Osa haastatelluista pyrki suorastaan välttämään mobiilipalveluiden käyttöä, tai ei ainakaan pitänyt niitä itselle hyödyllisinä. Aikaisempien havaintojen pohjalta tämä ei ole kovin yllättävä löytö. Se kertoo kuitenkin siitä, että mobiilipalveluiden levinneisyys arkeen on vielä kovin vähäistä. Videoinnit nostivat esiin eräitä mobiilisovellusten käyttötapoja, muun muassa sen miten kommunikaattoria voidaan käyttää samanaikaisesti kalenterina ja puhelimena. Toisaalta nousi esiin myös käytettävyysongelmia, kuten yhteydenotto-ongelmia, epäluontevia valikko- ja käyttöliittymäratkaisuja sekä vaatimattomasta tiedonsiirtonopeudesta juontuvaa takkuisuutta. Videoinnit vahvistivat tältä osin haastatteluiden tuottamaa kuvaa: vaikka ongelmia onkin, tulevaisuus on mahdollisuuksia täynnä.

8 8 2. NYKYISET MAHDOLLISUUDET JA RAJAT 2.1. MOBIILIT MEDIAPALVELUT JA NIIDEN TUOMA LISÄARVO Suurin osa haastateltavista oli kriittisiä nykyisiä tavalliselle kuluttajalle suunnattuja, mobiileja mediapalveluita kohtaan. Esimerkit hyvistä sovelluksista löytyivät ammattikäytöstä ja tuolloin mainittiin usein jonkin paikkatietopalvelua hyödyntävä sovellus liittyen vaikkapa metsätöihin, rekkaliikenteeseen, huoltotöihin tai kotihoidon palveluihin. Mutta puhuttaessa yleensä kuluttajille suunnatuista palveluista, huonot tai olemattomat sisällöt tuotiin toistuvasti esiin. Esimerkiksi paikallisverkkotoiminnan osalta todettiin, että toihan oli sinänsä heti ongelma. Ei vaan keksitä sovelluksia. (H14) Useamman haastateltavan näkemys oli, että ei niitä oikeen sellaisia oikeesti hyödyllisiä palveluita oo vielä (H5). Kysyttiin, et pitäiskö ekana tulla muna vai kana (H15). Kuluttajia kiinnostavia palveluja ei tällä hetkellä ole, mutta sitten taas jos ei oo paljon niitä käyttäjii, niin kannattaako niitä tehdä (H15). Kuluttajalla ei nähty nykyisin olevan paljoakaan sananvaltaa siihen, millaisia mobiilipalveluja kehitetään. Nykyisen sisällöntuottajan pitää tuottaa eri näköisiin laitteisiin. Et ne jotka määrää pelin on laitevalmistajat ja operaattorit. (H10) Vaakakupissa käytettävyys ja lisäarvo Puhuttaessa palvelujen sisällöstä haastateltavien yhteinen näkemys oli, että palveluilla on oltava jotakin lisäarvoa kuluttajalle. Käsitteenä lisäarvo oli varmasti käytetyin kaikkien haastateltujen suusta kuultu sana. Eli siellä pitää olla jotain sitä ideaa, miksi ihminen kantaa jotain puhelinta. (H1) Haastateltujen puheessa lisäarvo määrittyi joksikin, joka sallii enemmän kuin vanhat käytännöt. Kuitenkin niin, että jos mobiilipalvelussa on kysymys jostakin vanhaa käytäntöä täydentävästä tai korvaavasta palvelusta, vähentävät palvelun laitteesta tai palvelimesta johtuvat käytettävyysongelmat helposti palvelun kuluttajalle tuomaa lisäarvoa. Et kuinka hankalaa se on Et varsinkin alussa se on, kun muutenkin tietysti aina muutos on ihmisille vaikee asia, niin sitte vielä jos se uus tapa on hankalampi kuin vanha, niin eihän sitä sitte kukaan mielellään rupee käyttään. (H5) Seuraava, erään haastatellun kertoma tarina kuvastanee hyvin, minkälaisista asioista on kysymys puhuttaessa entisiä toimintatapoja korvaavista mobiilipalveluista ja niiden rajoista. Jossain firmassa joku rakensi juoma-automaattiin semmosen, et ku sä lähetät tekstiviestin, et coca-cola, niin sit sieltä tulee tölkki. No okei, se toimi. Se oli sit siellä firmassa ja sit kerran joku sit erehty, olik se sit vierailija vai mikä, niin tota kysyyn, että se näyttää toimivan, mut onks se nyt ihan oikeesti niinku sun mielestä hienoa, et sä tihrustat siihen et co ca viiva, vielä haetaan kauheen kaukaa, co la, ja sit sä painat ja sit se tulee. Ku siinä on toi punanen nappi, että ku teet noin, niin se tulee sieltä. Et se on se semmonen ropellihattunäkemys, että ky se aika paljon tarttis lähtee sieltä kuluttajan tarpeista. (H8) 3 Juuri erilaisten mobiilimaksamiseen liittyvien palveluiden, samoin kuin joidenkin kokeilemien karttapalveluiden yhteydessä nähtiin se, että tekniikka on olemassa, mut se ei oo kuitenkaan kovin kätevää. Et sitten ne vanhat konstit, on se sitten painettu paperikartta taikka raha, tai pankkikortti, niin ne on kuitenkin vielä kätevämpiä. (H11) Joidenkin mielestä sama juttu pätee myös erilaisiin uutispalveluihin. Tuollaseen käyttöliittymään ku se tuotetaan, se on pakko toimittaa 3 Toisaalta on hivenen ironista että joissakin kouluissa vastaavanlaisten matkapuhelinkäyttöisten limonadiautomaattien suurta suosiota oppilaiden keskuudessa on pidetty ongelmana, kuten kohta vielä esitetään.

9 9 niin tiiviiks, että se on ehkä semmonen vaan tietynlainen heräte siihen et tommonen on tapahtunu, et hae jostain lisää tietoa. sanomalehti tai televisio on aivan ylivoimainen siihen. (H2) Tällöin uutispalvelu toimii siinä mielessä et jos joku haluaa niinku nopeesti tietoa joistain tapahtumista niin, se varmaan toimii siinä sitte täydentämässä (H5). Mobiililaitteet ovat kuitenkin jo syrjäyttäneet vanhoja käytäntöjä ainakin siinä, kuten eräs haastateltava toteaa, että nuorilla, niin aika harvalla on esimerkiksi lankapuhelinliittymää kotona, et kaikilla on vaan kännykkä. (H5) Hän jatkaa, että jos mobiilit ratkaisut ovat halvempia tai parempia käyttää eli jos ne tekee nää perinteiset palvelut, mitä ne onkin, niin tarpeettomiksi, niin kyllähän ne varmaan korvaa ne (H5). Jo olemassaolevia palveluja täydentävien tai korvaavien palvelujen yhteydessä laitteen ja palvelun käytettävyyden merkitys kuitenkin korostuu (palvelujen hinnan ohella). Vaikka tällaisten palvelujen heikkoudet nähtiin, oltiin kuitenkin sitä mieltä, että moni on ajatuksena ihan hyvä. Joku totesi, että tietysti tämmösiä uusia kokeiluja tarvitaan, ja ehkä ne kehittyy yhtä käteviksi. (H11) Toisaalta eräs haastateltavista korosti, että olisi tunnustettava, etteivät kaikki toiminnot hyödy siitä, että niiden toteuttamiseen otetaan mobiililaitteet avuksi. Et uskallettasko sitä sanoa, et voi oikeesti olla joku juttu, et siihen ei kannata tunkee jotain. Et se on hyvä näin. (H8) Hyvä käytettävyys ei sinänsä takaa palvelun suosiota. Vaikka se on kuinka helppokäyttönen palvelu, jos sitä ei kukaan tarvi, niin et sä sillä pärjää. (H14) Toisaalta kun on kysymys aivan uudesta palvelusta, kuten esimerkiksi tekstiviestistä, ei hankaluudet käytettävyydessä 4 ole myöskään enää syy hylätä palvelua. Todella tuskasta monta kertaa kirjottaa tekstiviesti, mutta silti ihmiset näkee sen vaivan. (H14) Tekstiviestien lisäarvo, kun mitään muuta vastaavaa ei ollu, on niin suuri, et sä jaksat opetella sen (H13). Esimerkiksi juuri tekstiviesti ei ainoastaan ole uutta informaatiota antava, vaan myös uudenlaista yhteistoimintaa, kommunikointia mahdollistava mobiilipalvelu. Lisäarvo ei olekaan yksiselitteisesti palvelun sisältöön sinänsä liittyvä seikka, vaan riippuu aina myös palvelun käyttökontekstista. Kukaan ei lähde surffaamaan kommunikaattorilla internettiin, jos sattuu istumaan pöytätietokoneensa ääressä. Mutta vaikkapa junassa istuessa, mahdollisuus etsiä kommunikaattorilla jotakin tietoa internetsivustoilta, on tuona hetkenä ja tuossa tilanteessa lisäarvoa tuottava palvelu. Samalla tapaa tilanteisesti voi muillekin palveluille syntyä lisäarvoa käytettävyyden ongelmista huolimatta. Jos ei ole kolikoita saatavilla, kännykällä maksaminen voi olla hyvä palvelu; jos ei ole mahdollista saada paperikarttaa käsiinsä, voi mobiili karttasovellus olla avuksi. Samalla tapaa uutispalveluille syntyy lisäarvoa, jos sattuu olemaan matkan päällä ja haluaa saada ajankohtaista tietoo, et mitä siellä omalla alueella tapahtuu (H10). Ongelmana vain on se, miten palveluntuottajat saavat palveluista kannattavia, jos palvelujen sisällöillä on kuluttajalle lisäarvoa vain joissakin tietyissä poikkeustilanteissa, silloin kun ei oo mitään muuta välinettä, mistä tsekkaisit sen asian (H1). Suomen kokoisessa maassa helposti synny niin isoja ryhmiä tai niin useita käyttökertoja, joiden varaan kannattaisi tehdä jokin erillinen palvelu. Et ne palvelut, mitkä menestyy, niin ne pitää tästä syystä olla aika lailla sellasia yleispalveluja. (H14) Tässä yhteydessä on mielenkiintoista palata luvun alkupuolella olleeseen tarinaan juomaautomaatista ja verrata sitä julkisuudessa käytyyn keskusteluun siitä, kuinka lapset koulussa ahkerasti käyttävät kännyköitä virvoitusjuomien maksamiseen. Nuorten kohdalla kuluttajan tarpeet se että vanhemmat todennäköisesti maksavat kännykkälaskut suosivat matkapuhelimen 4 Käytettävyyden arviointia voitaisiin tosin vielä hienovaraistaa. Tekstiviestinnän vaikeakäyttöisyys on nimenomaan ergonomista. Vaikuttaa siltä että kuluttajat sallivat ergonomista kömpelyyttä, mikäli käytettävyys muilta osin on tyydyttävä.

10 10 käyttöä sen sijaan, että käytettäisiin maksamiseen omia taskurahoja. Tässäkin tulee siis esiin lisäarvon kontekstisidonnaisuus; se mikä tietyssä tilanteessa on huonoa käytettävyyttä, on toisessa kontekstissa kuluttajalle lisäarvoa tuova asia. Siksi lisäarvon ja käytettävyyden välinen raja on vedettävä aina tapauskohtaisesti, mikä tietysti sinällään hankaloittaa palvelujen kannattavuuden ennakointia. Yhteenvetona voi siis todeta, että mobiilipalvelulla on lisäarvoa käyttäjälleen silloin, kun palvelu tietyssä käyttökontekstissa sallii enemmän kuin jo olemassaolevien käytäntöjen tarjoumat. Esimerkiksi erään haastatellun kohdalla langaton verkkoyhteys toimistolle mahdollisti tehokkaampaa työskentelyä kuin ne vanhat käytännöt, jolloin tietoa piti ihan konkreettisesti itse käydä hakemassa paikan päältä: Tommosen tavallisen korpullisen siirto niin kestää tommonen kymmenkunta minuuttia. se ei meinaa yhtään mitään. Se on siedettävä aika ainakin noissa että vertaa siihen, että jos sitä samaa korppua lähettäs hakee Tampereelta autolla jostain. (H4) Mobiilin interaktiivisuuden muodot Oma sisällöntuotanto Mun käsitys on, että mobiilipuolella on tasan yksi ikuinen killerisovellus, ja se on puhe. Ihmisten välinen kommunikaatio. (H14) Erilaiset mobiilisovellukset perustuvat erilaisille vuorovaikutuksellisille käytännöille. Keskeistä mobiileissa käyttökulttuureissa on kommunikointi. Mobiililaitteiden ja varsinkin matkapuhelimen perusfunktio oli haastateltavienkin mukaan viestinnällinen ja tämmönen vuorovaikutuksellinen, jolloin perustaltaltaan mobiilisovellukset ovat yhteisöllinen, yhdistävä tekijä (H10) Siksi mobiilialalla ehdottomia menestyjiä ovatkin olleet puheen ja tekstiviestien välittäminen, jotka molemmat ovat ihmisten kommunikoinnin välineitä. Toistaiseksi ihmisten välinen kommunikaatio kattaa 95 prosenttia operaattoreiden liiketoiminnasta, ja muut mobiilisovellukset ovat sitten kuorrutusta kakkuun (H14). Itse luodun sisällön eli puheen, tekstiviestien ja myös multimediaviestien kautta ihmiset voivat itse määritellä ja merkityksellistää vuorovaikutuksessa syntyvien mobiilien käytäntöjen sisältöjä. (vrt. esim. Kasesniemi & Rautiainen 2001, Koskinen et al. 2001, Brown et al. 2001) Esimerkiksi kunnat ovat ryhtyneet hyödyntämään sitä, että lähes jokaisella ihmisellä on nykyään kännykkä. Matkapuhelinliittymiä on huomattavasti enemmän kuin esimerkiksi internet-littyymiä. Matkapuhelin on semmonen aina mukana oleva kommunikaatiomahdollisuus, ajasta ja paikasta riippumatta (H7). Esimerkiksi Tampereen kaupungilla on tekstiviestipalvelu, jossa tiettyyn numeroon voi tiettyjä avainsanoja (vaikkapa katu tai tontti ) käyttäen lähettää kysymyksiä kuntalaisia askarruttavista asioista. Kysymykset ohjautuvat kyseisiä asioita hoitavien ihmisten sähköpostiin. Palvelun etuna on sekin, että yhteydenottajan numero tallentuu väistämättä palvelimelle. Eli meillä on aina se paluukanava, et voidaan kysyä lisätietoo tai vahvistaa tai ilmottaa peruutuksista tai niin edelleen (H7). Kunnan kannalta tekstiviestipalvelun käyttö helpottaa tätä peruskommunikointia. Palvelu ei sinällään muuta radikaalisti entisiä palvelukäytäntöjä, vaan se tuo hiukan parannuksia moneen, moneen yhteydenpitotapaan (H7). Matkapuhelin on siis antanut uusia tapoja ihmisille sinänsä niin luonteenomaiseen kommunikointiin. Ajasta ja paikasta enemmän riippumattomat vuorovaikutuksen mahdollisuudet ovat olleet sellaisia lisäarvoa tuottavia käytäntöjä, joita on opeteltu käyttämään huolimatta siitä, että

11 11 on pitänyt opetella uusien laitteiden hallintaa. Mahdollisuus luoda yhdessä omia merkityssisältöjä nähdään selvästikin mobiilisovellusten menestyksen taustalla olevana asiana. Eräs haastateltava mainitsee, että myös mobiilien mediapalvelujen saralla ne harvat menestyjät ovat pystyneet hyödyntämään sitä samaa logiikkaa, joka liittyy tuohon tekstiviestipalveluun, koska se on semmonen ihmisille jo tuttu, tuttu käyttämisen tapa. (H10) Informaatiota etsimässä Mobiilien mediapalveluiden interaktiivisuus puolestaan poikkeaa ihmisten väliseen kommunikaatioon pohjautuvista puhe- ja tekstiviestisovelluksista. Mediapalvelujen osalta mobiililaitteet sallivat pääsyn jonkinlaiseen, joko hupi- tai hyötytarkoitukseen soveltuvaan, informaatiosisältöön. Tällainen tiedonhaku on aina tilanteisesti linkittynyttä niin, että kyseinen toimintatilanne vaatii tiedonhakua tai se vain sallii sitä. Esimerkiksi eräs haastatelluista kertoi olleensa väärässä elokuvateatterissa Helsingissä, ja mää, että tää pitäsi tulla jostain, niin mä löysin sen sieltä wappi-selaimesta sitten tota. Että missä se tulee, ja kerkesin jopa kattoonkin sitä (H15). Kyseinen tilanne siis vaati tiedonhakua, mutta toisaalta elokuvatietoja voi yhtä hyvin selailla huvikseen vaikkapa bussissa istuen ja viikonlopun ohjelmaa suunnitellen. Jotkut haastatelluista kertoivat saavansa säännöllisesti niin sanottuina push-tekstiviesteinä erilaisia uutistietoja. Tällaiset viestit ovat perustaltaan samanlaisia kuin muutkin vastaanotetut tekstiviestit, mutta ne eivät kuitenkaan toimi samalla tavalla sykäyksenä vastavuoroiseen kommunikointiin kuin vaikkapa ystävältä saatu tekstiviesti. Toisaalta haastatteluista kävi ilmi, että push-viestit voivat toimia herätteenä uudelle toiminnalle, esimerkiksi radiouutisten kuuntelulle. Mobiilipalvelut liittyvät siis aina tiettyyn vuorovaikutukselliseen toimintatilanteeseen, jossa niin palvelun tuottama lisäarvo kuin käytettävyyskin loppujen lopuksi vasta määräytyy. Suositut mobiilipalvelut perustuvat kommunikointiin ja yhteiseen sisällön tuottamiseen. Muunlaisten palvelujen kohdalla haastateltavat toteavat, ettei niillä ole järkevää käyttöä. Ei ihmiset jaksa kauan jonninjoutavaa kattoo. Että sillon kun siinä rupee tuleen jotain järkevää, niin sillon se kantaa. Jos kustannukset on vielä niinku järkevissä mittasuhteissa. (H17) Haastateltavien mielestä monien nykyisten palvelujen kehitystyö on lähtenyt väärin päin liikkeelle. Palveluja on tulla tupsahdellu (H2), ja on oletettu, että ihmiset ryhtyy niitä käyttämään, ilman että olisi ylipäätänsä kysytty kuluttajilta, minkälaiset palvelut olisivat tarpeellisia. Jos mobiilipalvelut eivät tue sitä mitä ihmiset normaalisti tekee (H2), niin ei kuluttajat ryhdy käyttämään niitä. Sovellusten ja palvelujen suunnittelu saa kritiikkiä siitä, että arkisten asioiden tutkimista ei pidetä kovin seksiibelinä, vaan mieluummin joku tekee tommosen hienon hyper, super, gyberjutun (H2), jota on kuitenkin vaikea markkinoida eteenpäin, jos se ei tue ihmisten arkisia käytäntöjä. Erään haastatellun sanoin: Kuvitteleeks joku sit oikeesti, et haluttas maksaa siitä, että tehkäämme elämä mahdollisimman vaikeeks ja monimutkaiseks. (H8) WAP ja mobiili internet WAP (Wireless Application Protocol) palveluja useat haastateltavista pitivät nimenomaan tällaisinä vaikeina ja monimutkaisina. Se on ollu liian hidasta, liian vaikeeta, liian pieni näyttö, liian pitkiä ketjuja pitäny hakee, että löytää sen palvelun sieltä. Ei kunnon oikotie mahdollisuuksia. Et siitä on niinku puuttunu tämmöset olennaiset helppokäyttösyydet. (H14) Useimmat haastateltavista kritisoivatkin wapin huonoa käytettävyyttä. Ongelmia sanottiin syntyneen heti alkuunsa alkuasetusten kanssa. Eräskin haastateltava sanoi, että en mä oo edes wappia saanu tähän (kommunikaattoriin) toimiin, vaikka mä oon niinku alalla töissä (H18). Toinen pettyi wappiin, kun

12 12 hankki ensimmäisten joukossa sen puhelimen, ja se ei sitten ollutkaan ihan niin kätevä kuin mitä sitä markkinoitiin. (H11) Useat olivatkin sitä mieltä, että sitä tuupattiin vähän liian aikasin markkinoille. Et tekniikka ei ollu ihan vielä sillä tasolla. Et käytännössähän niinkun tämmösellä jatkuva-, pakettikytkennäisellä gprstiedonsiirtoyhteydellä, wap-palveluitakin pystyy (nykyään) käyttämään huomattavasti jouhevammin (H9). Siitä huolimatta vaikka todettiin, että GPRS (General Packet Radio Service) - verkkotekniikka on tuonut wap-palveluihin käytettävyyttä lisää nopeuttaessaan tiedonsiirtoa, ei se kuitenkaan yksin riitä syyksi käyttää wap-palveluita. Erään haastatellun mielestä wapin sisällöt ovat olleet ihan suoraa sontaa (H16). Toinen totesi, että varsinkaan omilla rahoilla ei viitsi maksaa tommosta, kuiteski ihan turhaa (H5). Tottumattomammalle käyttäjälle se wapin ongelma oli se että se oli niin kauhean hankala navigoida ja tietää mistä mitäkin löytyy, kun siinä ei kuitenkaan ollu sisällä, ja se ei ollu jokapäiväistä se tarve (H11). Eräs wappia käyttävä totesi, että vaikka wap gprs:n kautta onkin nykyään teknisesti paljon käyttökelpoisempi, niin ihmisillä muistissa olevat huonot kokemukset wapista voivat olla esteenä uudelle käytölle. Hän uskoi kuitenkin, että kyllä niitä tulee taas niitä uusia kokeilijoita, ja jos on hyvä palvelu, niin kyllähän se puskaradio taas tietysti toimii. (H14) Muutamat haastatelluista, jotka nykyisin itse käyttivät wappia, olivatkin löytäneet joitakin sellaisia palveluja (mm. bussiaikataulut, elokuvatiedot), joista kokivat olevan hyötyä itselleen. Kokeneemmat wapin käyttäjät tallensivat usein käyttämänsä palvelujen hakuosoitteet kirjanmerkeiksi, jolloin valikkojen ja hakujen ketjut lyhenivät huomattavasti. Nykyinen siirretyn datan mukaan määrittyvä hinnoittelu on käyttäjien mukaan tehnyt wapin käytöstä edullisempaa. Mutta tietysti siellä on niitä lisäpalveluita, jotka maksaa tietysti. (H13) Gprs-puhelimia käyttävät toivatkin esiin, että gprs-tekniikka on wap-palvelujen paremman käytettävyyden ohella tuonut myös mahdollisuuden lukea ainakin joitakin www-sivuja. Eli jos mä kirjotan www piste google piste com, niin mä voin kirjottaa sinne hakusanan, ja se antaa mulle jonkun sivun, ja mä voin mennä sinne. Mä voin mennä ihan mihin tahansa osoitteeseen. Ihan tavalliselle html-sivuille. Se näyttää siitä suunnilleen ekat, jotkut 300 merkkejä. Mut jos siinä on jotain linkkejä, niin ne toimii kans. (H13) Kommunikaattoria käyttävät haastatellut selasivat tarvittaessa suoraan html-sivustoja, he eivät siis käyttäneet päätelaitteensa wap-selainta. Ongelmana on kuitenkin se, että ku verkkosivut itessään on webissä suunniteltu tällä hetkellä vaan pc-laitteille, niin niitten avautuminen kestää tällä kauan. (H12) Vain muutamilla isoilla lehtitaloilla todettiin olevan niin sanottuja tekstipohjasia sivustoja, mitkä aukee tänne nopeesti (H12). Ongelmista huolimatta yleinen näkemys haastateltavien keskuudessa oli se, että mobiililaitteiden käytössä siirrytään erilaisista wap-portaaleista käyttämään perinteisiä www-sivustoja. Käyttäjälle etuna on se, että internetsivustojen osoitteet ja niiden selailu on yleensä tietokoneen käytön kautta ennestään tuttua, eikä www-sivujen sisältöjen hallinta siis sinällään vaadi uusia taitoja. Myös palvelun tarjoajalle on eduksi pitää yllä vain yhtä palvelusisältöä. Sillon kun me kuitenkin noita www-sivuja ylläpidetään, niin se pitäs pystyä tarjoilemaan mahdollisimman monen eri laitteen kautta. Jos se sitten on jossain tapauksissa vähän liian raskasta tämmösille mobiililaitteille, niin sillon täytyy sitten olla mahdollisuus tekstiversiona tai muuten kevyemmin saada sitä samaa materiaalia. Mut se olis vaan se yks materiaali, joka ylläpidetään. Ja kyllä mää niinku siihen sitten eniten uskon, et se on

13 13 nimenomaan sitä www-sivujen materiaalia, joka sitten tavalla tai toisella on niinku semmosessa muodossa, että sitä pystyy katseleen muillakin välineillä. (H11) Erään haastateltavan toiveena olikin, että pystyis niinko oikeen kunnolla nopeesti käyttään sitä, niin oikeen selaileen sitä internettiä ja kaikkia muuta, webbisivuja ja muuta. mutta ei tämmötteessä (kännykässä) oo mitään iloo käyttää sitä. Tää on liian pieni käyttää. (H15) Toiset totesivat, että vaikka nopeutta esimerkiksi kolmannen sukupolven verkkotekniikoiden myötä tulisi lisää, ei tota surffailua aleta käyttämään mikäli niinku siellä sivustojen puolella ei tapahdu semmosta kehittymistä, et se niinku myöskin graafisessa mielessä paremmin skaalautus tuohon (päätelaitteeseen) (H10). Sivujen latautumisen hitautta ei siis pidetty niinkään suurena ongelmana kuin sitä, että nykyisin olemassaolevat internetpalvelut eivät ole luotuja tuommoselle pienelle näytölle. Ehkä se on se suurin ongelma. (H6) Tulevaisuuden näkymänä on joka tapauksessa se, että wap-portaalien sijaan mobiililaitteilla yhä enemmän otetaan tulevaisuudessa yhteyttä suoraan www-sivustoille. Yksi mahdollinen rajoite on kuitenkin se, että ihmiset ovat tottuneet pitämään internet-palveluja ilmaisina, ja samaa ilmaisuuden periaatetta vaaditaan myös mobiilipalveluilta. Yksi haastateltavista toteaakin, että ihan väärin on puhuttu mobiilista internetistä. Semmosta ei ole olemassakaan. Ei todellakaan. Siitä on puhuttu, ja siitä on tullu tää ilmasuuden leima. Ihminen kysyy, et jos minä saan sen saman palvelun ilmatteeks, sen uutisen ilmatteeksi internetistä, miksi minä maksaisin siitä kännykän puolella. (H14) 2.2. MOBIILILAITTEISIIN LIITTYVÄT KÄYTTÖKULTTUURIT Mobiililaitteet ovat vaikuttaneet ihmisten toimintoihin, erityisesti kommunikoinnin tapoihin. Ihmisten välinen vuorovaikutus on rytmittynyt uudella tavalla, ja tuota vuorovaikutusta on syntynyt säätelemään uudenlaisia mobiililaitteiden käyttöön liittyviä normeja. Mobiililaitteet itsessään ovat olleet myös luomassa tietynlaista muotia, jolloin esineistä ei ainoastaan ole tullut vuorovaikutuksen käytänteitä, vaan myös näyttökulttuuria, muokkaava asia. Työ ja vapaa-aika Varsinkin puhuttaessa uusista mobiililaitteista ja niiden sallimista palveluista, tuli haastatteluissa selkeästi esiin se, että laitteet ja palvelut yleistyvät työelämän kautta. Haastatellut katsoivat, että erilaisten uusien mobiili-innovaatioiden ensisijaisena maksumiehenä ovat yritykset, joihin laitteet hankitaan aina ensin, makso se mitä tahansa (H17). Palvelujen yleistymisen koettiin olevan jonkin verran helpompaa ammattikäyttäjien keskuudessa, koska siellä se näkökulma on toi, että sitte ku se tukee sitä koko liiketoimintaprosessia, niin sillon ollaan valmiita maksaan. On laitteita jos muita, ja niitä järjestyy. Ei se oo mikään ongelma. (H2) Tämä lähtökohta vaikuttaa erään haastatellun mielestä myös siihen, millaisia palveluja on rakennettava. Palveluissa täytyy huomioida sekin, et näiden uusien puhelimien aktiivikäyttäjät, niin ne on useimmiten tämmösiä korkeesti koulutettuja henkilöitä, niillä on tää puhelin niinku tavallaan työn kautta. Se tarkottaa sillon sitä, et tavallaan se kuuluu siihen työnkuvaan käyttää sitä puhelinta, et se lisää sitä aktiviteettia. Mut se niin sanottu kustannus ei loppujen lopuksi oo semmonen henkilökohtanen kustannus. (H12) Toisaalta esimerkiksi teollisuudessa, kuten eräs haastateltu toi esiin, itse tuotantoprosesseissa on olemassa työkäytänteitä, joihin ei edes kannata yrittää sisällyttää mobiililaitteita tai yleensäkään tietotekniikkaa. Tunnustetaan se, et yks parhaista, edelleen yks tehokkaimmista tällaisista

14 14 ohjausjärjestelmistä on se japanilaisten suuri keksintö, et otetaan ton kokoinen magneettikortti, johonka kirjotetaan tussilla tai liidulla, et tarvitaan tämmöstä myrkkyä, ja se käydään aamulla lyömässä myrkkykoneen kylkeen kiinni magneetilla, ja joka siihen lyö ekana korttinsa, saa sen ekana, ja sitten jokainen laittaa järjestyksessä. (H8) Yrityksillä, joilla on selvä tavoite, tehdä rahaa maksimimäärä, tekemällä jotain tuotetta, vaikka vessapaperia, niin ei siinä oo mitään hinkua virittää sinne mitään vilkkuvaloja noin niinku vaan huvikseen. Et se vaan tehdään niinku on tehokkainta. (H8) Haastatteluissa puhuttiinkin nimenomaan työpaikan ulkopuolella mukana kulkevista mobiililaitteista, ei tuotantoprosesseihin mahdollisesti liittyvistä moboiilitekniikoista. Useat haastateltavista totesivat, että tekstiviestitkin alun perin oli ajateltu liikemiehille, jotka on kokouksessa ja lähettää sitten viestii, ku ei pysty siinä soittamaan (H6). Jokainen meistä kuitenkin tietää, että nykyään nuoriso on se ryhmä, joka tekstiviestejä eniten lähettää. Samanlaisen siirtymän yrityselämän käytöstä jokaisen kuluttajan palveluksi ajateltiin tapahtuvan myös muiden uusien mediapalvelujen kanssa. Se volyymi tulee just yritysten kautta, tavallaan niiden käytöstä leviää sitten muualle. (H12) Mobiililaitteet ovat jo nyt luoneet uudenlaisia käytänteitä niin työelämään kuin vapaa aikaankin. Ne sallivat aivan uudenlaista toimintaa sen myötä, että lähes jokaisella on tänä päivänä viestin, joka kulkee tavallaan aina mukana (H17) Samalla kun ei vielä ole edes oikein ymmärretty, miten hienoa se itse asiassa on ja mitä kaikkia mahdollisuuksia langaton verkko tänä päivänä tarjoaa, on toisaalta jo havahduttu siihen, et sä oot tavallaan siinä radionapanuorassa aina kiinni (H17). Aina tavoitettavissa oleminen helpottaa monia arjen rutiineja, mutta toisaalta se haastateltavien mielestä myös uhkaa hämärtää työn ja vapaa-ajan välistä rajaa. Mobiililaitteet itsessään eivät aiheuta uhkaa tai ongelmaa, vaan se tapa, miten niitä käytetään. Erilaisissa työyhteisöissä mobiililaitteiden käyttämisen tapa voi vaihdella. Et kännykkä on se, että sulle soitetaan vaikka seittemältä aamulla tai kuudelta illalla, ja se tapa on kysyä ensin, että missä sä oot. Et miks esimies kysyy semmosta, mitä se sillä tiedolla tekee. Heh, et sitte taas nykyisessä ympäristössä mä oon työssäni viihtyny sen takia hyvin että, täällä on taas sitten sähköpostikulttuuri. Et ikään kuin äärimmäisessä hädässä vasta soitetaan. (H8) Sähköpostikulttuuri on kuitenkin mahdollista vain niin kauan kuin postien määrä pysyy kohtuullisena. Toinen haastateltava pitikin omalla kohdallaan sähköpostikulttuuria työntekoa hidastavana seikkana. Monta kertaa se sama asia hoituu yhdellä puhelinsoitolla, mistä lähetetään puolin jos toisin kymmenen sähköpostia. Et sähköpostia ihmiset käyttää ihan väärin. Mä saan ehkä noin sähköpostia päivässä, niin en mää koskaan ehdi niitä ees käymään läpi. (H14) Työelämässä tiedettiin jo olevan henkilöitä, jotka ei ota kännykkää, ei pidä enää ollenkaa. On jotain, haluaa sen oman rauhansa ilmeisesti. Että aika isoissa viroissa olevia ihmisiä ja ne on kyllästyneitä tuohon kapineeseen kyllä sieltä on tullu taustalta että haluaa sen sitten vapaa ajan pitää sitte. (H4) Kuten eräs haastateltava totesi, tällöin ihmiselle on statusta se, että voi olla tavoittamattomissa. Että voi sanoa, et ei mulla oo kännykkää, et sihteeri hoitaa semmoset asiat. (H7) Kun mobiilipalvelut olivat vielä jotakin uutta, niin useammanlaiset palvelut löivät itsensä läpi. Nyt haastateltavien mukaan se raja, milloin jokin uusi sovellus otetaan käyttöön, nousee koko ajan. Koska ei ihmisillä oo enää ongelmana se, kuinka vois olla tavoitettavissa, vaan kuinka vois joskus olla yksikseen. (H7) Haastateltavien puheita tulkitsemalla voi tulla siihen tulokseen, että työelämässä on edelleen rinnakkaisia tendenssejä suhteessa mobiililaitteisiin. Toisaalta yritykset ovat niitä, jotka

15 15 ensimmäisinä hankkivat laitteita, mutta ainakin yritysten johtajatasolla halutaan laitteista luopua ja delegoida yhä useampia eri välineillä ja tavoilla suoritettuja yhteydenottoja alaisten, kuten sihteerien, hoidettavaksi. Useimmille mobiililaite on kuitenkin tärkeä osa työelämää. Statuksesta muodostuu työväline. (H17) Kuitenkin parikin haastateltavaa toi esiin sen, että yhä vieläkin tietyillä uusilla mobiililaitteilla on jonkinlaista statusarvoa. Nykyään on ihmisiä, joilla on useampi laite mukana, jos vaikka on joku tän alan palaveri (H7) Et sit puhutaan siitä, et se on itse vehkeen takia. (H8) Mutta pääasiallisesti nykyään kun on alta kymmenen vanhoilla kaikilla kännykät, niin on se glamouri hävinny siitä. (H16) Laitteella voi olla statusarvoa monessa mielessä, mutta varsinaisesti laitteen ulkonäöstä haastateltavat puhuivat lähinnä silloin, kun oli puhe kännyköistä. Värikuoret ovat esimerkiksi esimerkki siitä, että ihmiset haluavat personoida laitteitaan ja samalla viestittää jotakin muille ihmisille. Antaa se nyt erilaisen mielikuvan, jos mulla on tässä tää (kännykkä), tai jos mulla on vaikka Tapparan logolla tää tässä. (H1) Muoti ja muotoilu ovat keskeinen osa kännykkäbisnestä, ja halutessaan ihminen voi pukee kännykänkin sävy sävyyn vaatteiden kanssa (H1). Muiden mobiililaitteiden kohdalla ulkonäköä ei pidetty niin keskeisenä asiana. Varmaan kun kommunikaattori ku se ei oo kuitenkaan suunnattu niinku ihan massamarkkinoille, niin sen takia siinä se ei oo niin tärkeetä. (H5) Tosin kommunikaattorin ja kämmentietokoneiden suhteellisen iso koko ja kannettavuuden ongelmat se että miesten ei oo kauheesti ollu tapana kanniskella käsilaukkuja, niin mihin sen kommunikaattorin sitten pistää sai erään haastatellun visioimaan, et tavallaan ihmisten käyttäytyminen ja muodit muuttuu silleen, et jotakin kämmentietokonettakin voi kanniskella jossakin räyheen näköisessä, leopardikuvioidussa, heh, olkalaukussa, tai muuta vastaavaa (H9). Työelämä oli haastateltujen näkökulmasta selkeästi merkittävä alue uusien mobiililaitteiden ja palveluiden käytön edistämisessä. Kuitenkaan esimerkiksi naisia ei niinku oo tämmösissä työtehtävissä niinkään paljon, että ne löytäis sen lisäarvon siitä, ihan työn kannalta (H6). Kun ajattelee, että jos uudet, hinnaltaan kalliit mobiililaitteet ja niiden sallimat palvelut ovat sidoksissa asemaan työelämässä, jää nykyisellään paljon potentiaalisiakin palvelun käyttäjiä näiden palvelujen ulkopuolelle. Kuitenkin, kuten jokainen meistä tietää, ovat mobiililaitteet ja etenkin matkapuhelimet muuttaneet niin työelämän kuin vapaa-ajan arkisia rutiineja koko yhteiskunnassa. Eräs haastateltava oletti, että ne ihmiset, jotka työssään käyttävät paljon mobiililaitteita; yrittäjät ja liikemiehet, joilla on matkustuspäivää vuodessa, (ovat) muutenkin aktiivisia vapaa ajan käyttäjiä. (H12) Mutta jos tarkastelee tässä tutkimuksessa haastateltujen ryhmää, käy ilmi, että hyvin moni työssään paljon matkapuhelinta tai muuta mobiililaitetta käyttävä ei ainakaan säännöllisesti kertonut vapaaaikanaan käyttävänsä puhelinsoittoa lukuun ottamatta juurikaan muita mobiilipalveluja. Eri ikäluokat ja mobiilit käytännöt Mobiililaitteiden käytön nähtiin olevan ikäryhmittäin segmentoitunutta. Useat haastateltavat mainitsivat nuorison sellaisena ryhmänä, joka innokkaimmin käyttää erilaisia viihteellisiä, vapaaaikaan suunnattuja mobiilipalveluja. Tekniseen maailmaan syntyneiden ja tietokoneita jo pienestä pitäen käyttäneiden lasten ja nuorten nähtiin nopeasti omaksuvan uudenlaiset tekniset laitteet sekä niihin soveltuvat palvelut. Viis kuus vuotias naskalikin jo (osaa) käyttää kommaria. Se avaa sen ja testaa sitä. (H1). Iäkkäämpien ihmisten kohdalla kynnyksen opetella käyttämään uusia laitteita oletettiin olevan korkeammalla:

16 16 Kun mä oon koittanu opettaa mun vanhempia, niin tavallaan sitten vasta kun niillä oli todellinen tarve, todella oma halu oppia, niin sit se lähti liikkeelle. Et pitkään koitti tunkea sitä eka, et oppikaa. Mut sitte, antaa vähän tilaa, ja antaa olla sen laitteen kanssa, ja tulee vähän sinuiks siihen ja, sit siellä on joku juttu, mitä se ettii, ja sit se kokee, et kyllähän taa alkaa onnistuu. (H13) Toisaalta eräs haastateltavista totesi, että vaikka munkin anoppi on seittemänkymmenen, niin se on omaksunu hyvin nopeasti tämmösen kännykän käyttökulttuurin ja käyttää erittäin aktiivisesti (H17). Toinen taas sanoi, että mun lapsilla varmaan tulee oleen tämä maailma paljon lähempänä, et se niinku sukupolvi kerrallaan, et se vaatii aikaa ennen kuin nää asiat on omaksuttu. (H2) Joka tapauksessa nyt haastatellun sukupolven edustajista muutama nimenomaan totesi, että en mä halua erityisesti muuttaa käyttäytymistäni sen (mobiilipalvelun) takia, niinku yhtä äkkiä, se pikkuhiljaa muuttuu (H2). Laitteiden, sisältöjen ja palvelujen tuottajat eivät voi olettaa, että ihmiset olisivat valmiita radikaalisti muuttamaan toimintatapojaan vain sen takia, että mobiililaitteet sallivat uudenlaisia käytäntöjä. Et sit se mitä siihen tuodaan, niin ei kokonaan voi olla jatkuvaa muuttumista mitä mainostetaan, elinikäistä oppimista. Et tota ihminen on kuitenkin vielä ihminen. Et ihminen haluaa toimia tietyllä tavalla. (H8) Tutkimukseen osallistuneet toivat toki esiin sen, että kännykät ja tietokoneet, sekä niiden mahdollistamat toiminnot ovat jo nyt muuttaneet suomalaisten arkisia toimia. Eräs haastateltu sanoikin, että huolestuttaa, kuinka riippuvaiseksi voi jostain vehkeestä tulla. Et jos sulla unohtuu kännykkä kotiin, niin sä oot ihan että herran jestas, kuinka nyt pärjääkään. (H15) Sama haastateltu totesi, et toisaalta ko aattelee kuinka nopeesti nää kännykätkin on tullu, sanotaanko joka ihmisen käyttöön. mä oon joskus käyny 80-luvun alussa ammattikoulun puhelinasentajalinjan, ja silloin ei ees puolella sanallakaan mainittu mistään kännykästä. (H15) Samalla kun uudet viestimet ovat muuttaneet ihmisten arkisia toimintoja, ovat ne myös muuttaneet oletuksia siitä, mikä on normatiivisesti oikeaa sosiaalista käyttäytymistä uudenlaisessa teknisessä ympäristössä. Se on se moraalinen velvoite. (H17) Monet haastatelluista tuntuivat kapinoivan sitä normia vastaan, että yhteydenottoihin pitäisi aina nopeasti reagoida. Sekin on semmmonen harha, et nyt kun ihmisillä on kännykät, niin aina kun se soi, täytyy vastata. Mutta eihän me pöytäpuhelimeenkaan aina pystytä vastaamaan. Sitte oli missä tahansa muualla, vessassa tai muualla, täytys aina muka vastata puhelimeen. Taikka sitten niihin tekstiviesteihin tai sähköpostiin. (H11) Nykyistä kulttuuria verrattiin aiempiin ja vanhempien sukupolvien yhä noudattamiin käytäntöihin: Et kun itte on jonku sortin hevijuuseri, heh, et tota tarkotan sitä, et se on koko ajan päällä. Ja jos ei siihen voi vastata, niin sit siitä on ääni pois. Niin sillon siihen jää ne puhelut, ja kun mä tuun jostain mä katon mitä siellä on. Ja mä voin soittaa niihin, tai lähettää niihin tekstiviestin. Ei esimerkiks mun äitini tai isäni tee sillai. Siis puhelin pistetään pois päältä. Siihen ei vastata. Sit siihen soitetaan, niin sit siihen soitetaan uudestaan, jos ei siihen sillon vastata. Se on sama kun, niin sanotusti ennen vanhaan, et oltiin pois kotoo tai pois toimistolta, niin ei sillon puhelimeen vastattu. Sillon oltiin pois. Se on hyvin yksinkertanen asia. Sit itte kun kattelee et mää soitin tolle noin ja nyt on jo seuraava päivä, eikä se soita. Eiks se niinku ymmärrä. Et täytyy itte joskus pysähtyä miettimään, et hei hetkinen, et ehkä se ei soita. Et se ei ollu vastaamassa niin se odottaa, et, taikka sitte ne kattoo et täällä on jotain numeroita, pois kaikki. (H8)

17 17 Puhelinkeskusteluissa lankapuhelinten aikaan ennen puhelinvastaajia toinen ihminen oli osa yhteistä kommunikaatiotapahtumaa vasta silloin, kun hän vastasi puhelimeen. Nykyään kun tiedetään, että soitosta jää vastaanottajan kännykkään soittajan numero, toimii pelkkä vastaamaton soittokin jo kutsuna yhteiseen toimintaan. Tällöin tekipä mitä tahansa, otti yhteyttä tai jätti ottamatta, on jo mukana yhteisessä toiminnassa, jossa on tekemisistään toiselle selontekovelvollinen. Vastaamatta jättäminen poikkeaa normaalista käyttäytymisestä, ja sille annetaan merkityksiä. Samalla tavoin toimii tekstiviesti tai sähköposti, joka on tietysti lähettäjälle helppoa, mutta sitten jos niitä tulee paljon, niin se vastaanottaja voi olla purjeessa, jos oletetaan, että aina tulee välittömästi vastaus (H11). Mobiilit käytännöt ja yksityisyyden uudet rajat Toisaalta, niin kuin eräs haastateltava asian ilmaisi, sallivat mobiililaitteet uudenlaista helppoa lähestyttävyyttä (H1) Hän otti esimerkiksi tekstiviestin, jonka avulla vierastakin ihmistä voi lähestyä helposti. Tai jos on vaikeita asioita tai jotain muuta. se on vähän niinku sähköpostikin, että vaikka ei niiku oo nähty aikasemmin ollenkaan niin kirjotetaan, et nähdään siellä ja siellä. Vaikka puhelimessakin se ois onnistunut, mutta se on niin helppo, se ilmapiiri. ja tekstiviestillä voi muutenkin niinku väistellä tai ehdotella tai jotenkin kaikkee. (H1) Helpon lähestyttävyyden nurjalta puolelta löytyy kuitenkin se, että mobiililaite on hyvin henkilökohtainen, aina mukana kulkeva väline, jolloin yhteydenotto voi vastaanottajasta tuntua tunkeilevalta tai häiritsevältä. Verrattuna esimerkiksi sähköpostiin, eräs haastatelluista piti tekstiviestiä huomattavasti henkilökohtaisempana (H7). Vaikka tekstiviesti ei olekaan verrattavissa puhelinsoittoon, on sekin kuitenkin aktiivinen yhteydenotto, kun taas sähköpostia voi verrata internet-sivuun, jossa se tieto itte otetaan sillon kun sopii. Mobiililaitteessa sen tiedon joutuu vastaanottamaan. (H7) Tästä näkökulmasta tarkasteltuna esimerkiksi uutispalvelujen ongelmaksi voi nousta se, että useasti päivässä lähetetyt viestit eivät enää palvelekaan, vaan häiritsevät ihmistä. Palvelut ei sais tulla niin ärsyttäviks, tai jotenkin niin epätrendikkäiks, että ensimmäinen kysymys ois puhelinta avattaessa, että kuinka tän sais pistettyä pois päältä. Et vaikka se ois tarkoitettu, vaikka se ois aidosti kuinka hyvä palvelu, niin se, niin se voi silti olla häiritsevä. (H7) Tämä viestittää mobiilin ajan monitahoisuudesta. Toisaalta mobiililaitteet ovat olleet luomassa sosiaalisen toiminnan uudenlaista rytmittymistä; ne ovat mahdollistaneet aikaisempaa paremman tavoitettavuuden ja luoneet myös uusia kommunikoinnin muotoja. Tämä on nopeuttanut erilaisia työ- ja vapaa-ajan käytäntöjä. Samalla kuitenkin aina tavoitettavissa oleminen on joillekin muodostunut jo häiritseväksi ongelmaksi, jolloin mobiililaitteiden ainakin matkapuhelimen käyttöä halutaan rajoittaa. Mobiiliin aikaan kuuluu kuitenkin myös hitaus; informaatiosisällön etsiminen mobiililaitteella vaikkapa wap- tai www-selaimen kautta ottaa aikaa. Sovellukset eivät siis tue huvin vuoksi surffailemista, vaan siinä etsitään nimenomaan jotain tarpeellista tietoo (H11). Tällöin ollaan tavallaan eräänlaisessa pakkotilanteessa, jossa mobiililaite on ainoa mahdollinen tiedonhakuväline. Silloin vähän aikaa malttaa odottaakin, pääasia että se tulee siihen. Et jos on joku hyvin kiireinen asia, jonka haluaa tarkistaa, niin kyllä sen sitten melkein soittaa ja kysyy joltain. (H11)

18 LAITTEET JA NIIDEN KÄYTETTÄVYYS Koko ongelmana Haastateltavien omaa käyttöä kysyttäessä laitetasolla kommunikaattorista kerrottiin eniten ristiriitaisia kokemuksia. Kolme haastateltavista sanoi tarkoituksella luopuneensa kommunikaattorin käytöstä, jolloin kaksi heistä oli siirtynyt käyttämään wap-puhelinta, ja yksi matkapuhelinta ja kämmenmikroa. Oli mielenkiintoista huomata, että yksi ominaisuus voi olla se tekijä, minkä takia tiettyä laitetta on käytetty, ja kun kyseisen sovelluksen tarve poistuu, ollaan valmiita vaihtamaan päätelaitetta, kuten seuraavan haastateltavan kohdalla kävi. Että kännykkä mulla on varmaan jo, useempi kymmenen kännykkää ollu. Kaikki kommunikaattorin versiot, ja kymmeniä erilaisia pda-laitteita, mut kyllä mä nykyään käytän ainoastaan kännykkää ja puhetta ainoastaan siinä. Kommunikaattoria mä käytin pitkään sen takia, että mulla oli kalenteri, mutta sit koska meillä täällä on sähköinen kalenteri, niin mä yksinkertaisesti lopetin, minun sihteeri hoitaa minun kalenterin ettei minun tarvitse heh heh. Et ei siinä ollu mitään semmosta palvelua. Tolla mä pääsen wap-palveluihin mitä mä tarvitsen, joitakin yksinkertaisia wappi palveluja mitä käytän. (H14) Jos yhden sovelluksen tarpeen poistuminen saa vaihtamaan koko päätelaitteen, joka kuitenkin sallisi samat toiminnot (puhumisen, wap-palvelut) kuin nykyinenkin laite, herää väistämättä kysymys, mitä huonoja ominaisuuksia laitteessa sitten on, jos se halutaan vaihtaa toiseen, kun sitä ei tietyn ominaisuuden takia ole enää välttämätöntä käyttää. Kaksi muuta kommunikaattorista luopunutta mainitsikin päätelaitteen yhdeksi vaihtamisen syyksi kommunikaattorin ison koon. Tämmönen pikkunen (kännykkä) on paljon näppärämpi. (H17) Mä itte henkilökohtasesti juuri siirryin kommunikaattorin käytöstä tämmösen pienemmän kännykän ja tämmösen poket pc:n, taskutietokoneen käyttöön. Et sitten kun lähtee lenkille, niin voi jättää sen taskutietokoneen kotiin ja ottaa pelkän kännykän mukaan. Ja sitä tossa joskus naureskeltiin, et kommunikaattori vyölaukussa vyöllä on vähän ikävä tanssia hitaita, että kyllä se sitten pitää se kapakkapuhelin vähintään olla erikseen. (H9) Myös haastateltu nainen, joka toisaalta käytti todella paljon kommunikaattorin eri ominaisuuksia, koska mulle ainakin se on ollu se motivaattori, että haluan mahollisimman vähän tavaraa kantaa mukanani, mainitisi ongelmaksi myös laitteen ison koon. Miehillä on helppo pitää sitä tässä näin (vyötäröllä) siinä laukussa. Mutta on tää naisille aika ongelmallinen. Hän ei aikonut luopua tämän ongelman takia kommunikaattorin käytöstä, vaan toivoi, et jos jotenkin sais sellasen naisversion. (H6) Tästä käy ilmi se, että laitteen käytettävyys on kiinni hyvin monista tekijöistä. Vaikkapa sukupuoli ja siihen kulttuurisesti liitetyt pukeutumista koskevat normit voivat olla yksi laitteen käytettävyyttä rajoittava tekijä, varsinkin silloin jos laite on suunniteltu siten, että kyllä se miehen povitaskuun menee (H11). Mutta kannettavuuden ongelmia on myös miehillä. Eri vuodenajat ja erilainen vaatetus voi sallia tai rajoittaa laitteen mukana kuljettamista. Talvitakissa mulla on kaksi povarii, toisessa on tää (kännykkä) ja toisessa tää (taskutietokone), sillon se kulkee mulla mukana. Mut en mä voi kesällä kantaa tätä (taskutietokonetta) mukana. Ei mulla oo taskuja siihen. (H13) Erilaisia pda-laitteita on kehitetty nimenomaan pienikokoisiksi helposti mukaan otettaviksi mobiililaitteiksi. On kuitenkin merkillepantavaa, että pienenkin laitteen pienuus määrittyy suhteessa siihen ympäristöön, jossa sitä käytetään. Se mikä mahtuu miehen taskuun, ei mahdukaan naisen

19 19 taskuun. Ja se, mikä talvella on mukana kannettava, ei olekaan sitä enää kesällä. Tuijottaminen vain pelkkään laitteeseen ja sen fyysisiin ominaisuuksiin ei välttämättä kerro meille paljoakaan laitteen todellisista käytettävistä ominaisuuksista. Näinhän se usein on. Tavallaan monta kertaa on ollu sellasia tapauksia, et mietitään, et ostetaanko työntekijälle pöytäkone, ja sitten joku kämmenmikro tai kommunikaattori, ja sitten todettu että semmonen kannettava tietokone on ehkä niinkun kaikkein paras. Et niitäkin rupee oleen sellasia alle kaks kilosia, semmonen sujahtaa reppuun tosi näppärästi ja hätätilassa sitä kantaa vaikka kädessä. (H9) Kommunikaattoria käyttävä nainen perusteli laitteen käyttöä sillä, että vaikka itse laitteen kantamiseksi tarvitsisikin käsilaukun, niin laukussa ei sitten tartte sitä paperikalenterii kantaa mukana (H6). Erilaisen näkemyksen asiasta esitti eräs toinen haastatelluista. Kommunikaattoria sä et voi pistää housuntaskuun, se on epämukava. (H8) Hänen mielestään pienen kännykän voi laittaa taskuun, mutta jos ottaa jonkin muun laitteen mukaan, on otettava mukaan myös jonkinlainen kassi. Ja kassiin voi sitten aivan hyvin laittaa myös muistiinpanovälineet ja paperikalenterin, jolle ei kuitenkaan pärjää viel mikään näistä laitteista. Paperi sallii vapaan piirtämisen ja piirretyn asian voi kirjottaa sitten auki. Sen ansiosta, että se on piirretty. Ja sitten näkyy missä järjestyksessä ne asiat on, ja kuinka ne suhtautuu toisiinsa. (H8) Mobiililaitteet eivät mahdollista tätä haastatellun mielestä erittäin keskeistä tapaa hahmottaa asioita. Ne ei tue sitä, kuinka ihmismieli toimii. Et edelleen kun me tehdään niitten kanssa, me mennään sen koneen ehdoilla. Sä et pysty tekeen siitä oman näköistäs, jostain asiasta. (H8) Nämä haastateltujen kommunikaattoria koskevat kertomukset osoittavat samaa, mikä tuli myös mobiilipalvelujen kohdalla esiin, että mobiililaitteen käytössä keskeistä on positiivisten tarjoumien eli avautuvien toimintamahdollisuuksien ja käytettävyysongelmien välinen tasapaino. Jos laitteen käytön esteet koetaan tarpeeksi rajoittavina, eikä laitteeseen rakennetut sovellukset, niiden tuoma lisäarvo, korvaa käytettävyyden ongelmia, ollaan laitteesta valmiita luopumaan tai sitä ei haluta ottaa käyttöön. Toisaalta, jos avautuvat toimintamahdollisuudet ylittävät käytettävyyden ongelmat, ei käytössä olevaa laitetta noin vain hylätä, vaikka siinä olisikin puutteita. Näyttö ja näppäimistö Matkapuhelimien koko on koko ajan pienentynyt. Ajatellaan, että sellaisille joiden ei tarvi muuta kuin soittaa tai lähettää tekstiviestiä, niin sillonhan se on melkein mitä pienempi, sen parempi (H18). Kuitenkin myös näissä haastatteluissa kävi ilmi, että puhelaitteellekin tulee vastaan sellainen kulminaatiopiste, jossa yhä pienenevä koko ei enää tietyille käyttäjäryhmille lisääkään käytettävyyttä, vaan itse asiassa vähentää sitä. Kyllä sen nykyään huomaa, kun on näitä uusia gprs puhelimia, mikä se on, 8310 kö se on se Nokian pieni, niin kyllä se niinkö jo miehen käteen alkaa olla siinä rajoilla, et kun painat yhtä nappia, Heh, niin menee kolme. Et kyllä se rupee se raja tuleen siinä puhelimen koossakin. Siinäkin jo näyttö rupee oleen niin pieni, että vanhemmat ihmiset ei edes nää siitä mitään. (H16) Useat haastatelluista mainitsivatkin nimenomaan pienen näytön mobiililaitteiden ongelmaksi. Matkapuhelimista puhuttaessa viitattiin usein juuri siihen, ettei vanhemmat ihmiset edes nää, mitä siinä näytössä on. (H5) Eräs haastateltavista mainitsi, ettei hän voisi työssään käyttää kannettavan

20 20 tietokoneen sijasta kommunikaattoria, koska ei enää näkisi asioita kunnolla sen näytöltä. Mutta kuitenkin useimmiten haastateltavien puhe pienestä näytöstä ja pienestä näppäimistöstä ongelmana liittyi enemmänkin tiettyihin sovelluksiin, kuin siihen, että olisi ajateltu laitteen yleistä käyttöä joidenkin erityisryhmien kannalta. Esimerkiksi digitaalisen kuvan käsittelyssä koettiin kommunikaattorissa näyttö rajoitteeksi. Että mieluummin sen ottaa siihen kannettavaan koneeseen. (H6) Erityisesti suhteessa liikkuvaan kuvan katselemiseen nykyisten laitteiden näyttöjä pidettiin riittämättöminä. Kukaan ei jaksa seurata semmosesta pienestä mobiililaitteesta sitä kuvaa. (H3) Eräs haastateltava totesi, että esimerkiksi ulkoilmassa kirkkaassa valaistuksessa mobiililaitteiden näytön valovoima on niin pieni, ettei kukaan halua pienestä ruudusta tihrustaa kolmen tunnin elokuvaa. Vaikka ois minimovie, vaikka ois minuutin elokuva. (H2) Samalla kuitenkin todettiin, että iso näyttö on hirveä akun syöjä (H14). Ja jos siihen laittaa liikkuvan kuvan, niin se akku ei kestä kuin hetken (H14). Käyttötavasta riippuen isommankin mobiililaitteen näyttö voi olla riittämätön. Eräs haastateltavista, joka pystyi ottamaan taskutietokoneellaan yhteyden kotitietokoneensa työpöydälle, totesi, että kyllähän tää kuvaruutu on tosi pieni. Silti, siis tässäkin. Eli jos mulla on työpöytä yleensä näin iso ja siinä on kuvakkeita vaikka kuinka paljon. Mä saan pienen kulman sieltä oikeestaan näkyviin. Ohan se hankalaa. (H13) Yksi näyttöön liittyvä asia oli haastateltavien keskuudessa puhe värinäytöstä. Et siis tässäkin (uusi kännykkä) on vielä mustavalkoinen näyttö, ehdottomasti pitäs olla värinäyttö, en mää ymmärrä et miksei ne (Nokia) tee niitä. (H13) Ehkä vastaukseksi käy toisen haastateltavan lausuma: Sen takia Nokiakaan ei oo tuonu värinäyttöö. Se syö sitä akun käyttöikää. Se syö ihan hirvittävän paljon. Oon ollu kehittämässä värinäyttöjä Nokialle, tiedän sen. (H14) Haastateltavat pitivät muun muassa kommunikaattorissa hyvänä sitä, että siinä on ihan kunnon näppäimistö. Tai ei siis kunnon näppäimistö, vaan minkä nyt yleensä tommoseen pystyy pistään (H16) ja jolla lyhyempiä tekstejä pystyy kirjottaan (H11). Kännyköitten näppäimistöä pidettiin hankalana jopa tekstiviestien kirjoittamiseen. Et jos tarvii kauheesti kirjoittaa, niin se ei oo kauheen mukava sillä, niillä numeronäppäimillä. (H5) Kuitenkin eräskin haastateltava totesi, että en mä usko, et tämmösiin kansanmalleihin tulee just täyspitkää näppäimistöä. Et sehän oli se Nokia joku tämmönen pelipuhelin, missä on näppäimistöä molemmin puolin, mut se ei kai myyny kovinkaan hyvin (H18). Ericsson on valmistanut puhelimeen liitettävän erillisen näppäimistön, mutta useampikin haastateltava epäili, et otatko sä sellasta mukaan sitte (H18). On kai tulkittava niin, että nykyiset kännykän numeronäppäimet kuitenkin tyydyttänevät ihmisten tarpeet tekstiviestienkin lähettämisessä, koska paremmalla näppäimistöllä varustetuista kännyköistä ei ole tullut myyntihittejä. Kyseessä lienee sama asia, kuin joidenkin haastateltavienkin keskuudessa. Isokokoisesta kommunikaattorista haluttiin siirtyä pienempään kännykkään, vaikka siten esimerkiksi näppäimistön käytettävyys huononikin. Ehkä kännykän käyttäjät eivät halua parempaa näppäimistöä laitteen koon kustannuksella. Tavallisella kuluttajalla tietenkin myös laitteen hinta rajoittaa valintoja, toisin kuin tässä haastatelluilla henkilöillä, joille yleensä työnantaja kustansi laitteet. Haastateltavat korostivat itsekin, että heillä käytössä olevat laitteet ovat bisnespuhelimia (H12), tarkoitettu erityiskäyttöön (H18) ja joita harva ihan huvin vuoksi ostaa (H18).

asiakas työntekijä suhde pitkäaikaistyöttömän identiteetti Outi Välimaa Tampereen yliopisto Sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön laitos

asiakas työntekijä suhde pitkäaikaistyöttömän identiteetti Outi Välimaa Tampereen yliopisto Sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön laitos asiakas työntekijä suhde pitkäaikaistyöttömän identiteetti Outi Välimaa Tampereen yliopisto Sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön laitos asiakas työntekijä suhde työn ydin on asiakkaan ja työntekijän kohtaamisessa

Lisätiedot

Useimmin kysytyt kysymykset

Useimmin kysytyt kysymykset Useimmin kysytyt kysymykset Versio 1.1 1 1. Mikä mobiilikortti on? Mobiilikortti on matkapuhelimessa toimiva sovellus ja www.mobiilikortti.com osoitteessa oleva palvelu. Sovelluksen avulla voit siirtää

Lisätiedot

Unelmoitu Suomessa. 17. tammikuuta 14

Unelmoitu Suomessa. 17. tammikuuta 14 Unelmoitu Suomessa Sisällys ä ä ä ö ö ö ö ö ö ä ö ö ä 2 1 Perustiedot ö ä ä ä ä ö ä ä ä ä ä ä ä ö ä ää ö ä ä ä ä ö ä öö ö ä ä ä ö ä ä ö ä ää ä ä ä ö ä ä ä ä ä ä ö ä ä ää ö ä ä ä ää ö ä ä ö ä ä ö ä ä ä

Lisätiedot

Joka kaupungissa on oma presidentti

Joka kaupungissa on oma presidentti Kaupungissa on johtajia. Ne määrää. Johtaja soittaa ja kysyy, onko tarpeeksi hoitajia Presidentti päättää miten talot on rakennettu ja miten tää kaupunki on perustettu ja se määrää tätä kaupunkia, Niinkun

Lisätiedot

Tieto on valtaa sijoittajamarkkinoilla Maija Honkanen Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu

Tieto on valtaa sijoittajamarkkinoilla Maija Honkanen Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Tieto on valtaa sijoittajamarkkinoilla Maija Honkanen Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Sieltä voi tulla sit taas ihan jopa strategisii asioita, - - - kun katsoo yritystä ulkopuolelta ja markkinoita vähän

Lisätiedot

Uusmedia kuluttajan silmin

Uusmedia kuluttajan silmin Uusmedia kuluttajan silmin Kansallisen multimediaohjelman Kuluttajatutkimukset-hanke SUB Göttingen 7 211790 524 2000 B4519 TEKNOLOGIAN KEHITTÄMISKESKUS Digitaalisen median raportti 2/98 Helsinki I998 Sisältö

Lisätiedot

ASUNNOTTOMIEN NAISTEN OSALLISUUS JA IDENTITEETIT DIAKONIATYÖN PALVELUKETJUSSA

ASUNNOTTOMIEN NAISTEN OSALLISUUS JA IDENTITEETIT DIAKONIATYÖN PALVELUKETJUSSA ASUNNOTTOMIEN NAISTEN OSALLISUUS JA IDENTITEETIT DIAKONIATYÖN PALVELUKETJUSSA Diakonian tutkimuksen päivä 9.11.2007 Riikka Haahtela Sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön laitos Tampereen yliopisto NAISTYÖN

Lisätiedot

VAIN NAISASIAKKAITA VARTEN Asunnottomien naisten tulkintoja naiserityisestä asunnottomuustyöstä

VAIN NAISASIAKKAITA VARTEN Asunnottomien naisten tulkintoja naiserityisestä asunnottomuustyöstä VAIN NAISASIAKKAITA VARTEN Asunnottomien naisten tulkintoja naiserityisestä asunnottomuustyöstä Diakonian tutkimuksen päivä 7.11.2008 Riikka Haahtela, YTM, jatko-opiskelija sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön

Lisätiedot

HENKISTÄ TASAPAINOILUA

HENKISTÄ TASAPAINOILUA HENKISTÄ TASAPAINOILUA www.tasapainoa.fi TASAPAINOA! Kaiken ei tarvitse olla täydellisesti, itse asiassa kaikki ei koskaan ole täydellisesti. Tässä diasarjassa käydään läpi asioita, jotka vaikuttavat siihen,

Lisätiedot

Kuluttajat ja uuden teknologian hyväksyminen. Kuluttajan ja markkinoijan suhde tulevaisuudessa Anu Seisto, VTT

Kuluttajat ja uuden teknologian hyväksyminen. Kuluttajan ja markkinoijan suhde tulevaisuudessa Anu Seisto, VTT Kuluttajat ja uuden teknologian hyväksyminen Kuluttajan ja markkinoijan suhde tulevaisuudessa Anu Seisto, VTT 2 Miksi kuluttaja / käyttäjänäkökulma on mielenkiintoinen? Jokainen käyttäjä havainnoi teknologian

Lisätiedot

Kyselyn tuloksia. Kysely Europassin käyttäjille

Kyselyn tuloksia. Kysely Europassin käyttäjille Kysely Europassin käyttäjille Kyselyn tuloksia Kyselyllä haluttiin tietoa Europass-fi nettisivustolla kävijöistä: siitä, miten vastaajat käyttävät Europassia, mitä mieltä he ovat Europassista ja Europassin

Lisätiedot

Liitekuviot. Tietoteknologian käyttö ja käyttämättömyyden syyt 75 89-vuotiailla Kooste kyselytutkimuksesta. www.ikateknologia.fi

Liitekuviot. Tietoteknologian käyttö ja käyttämättömyyden syyt 75 89-vuotiailla Kooste kyselytutkimuksesta. www.ikateknologia.fi www.ikateknologia.fi Liitekuviot Tietoteknologian käyttö ja käyttämättömyyden syyt 9-vuotiailla Kooste kyselytutkimuksesta Nordlund, Marika; Stenberg, Lea; Lempola, Hanna-Mari. KÄKÄTE-projekti (Käyttäjälle

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Osa 1: Kuinka valmiita me olemme? Tutkimuksen perustiedot Tutkimukseen on haastateltu 1000 suomalaista Kohderyhmänä olivat 18-64 -vuotiaat pois lukien eläkeläiset

Lisätiedot

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Osa 1: Kuinka valmiita me olemme? Tutkimuksen perustiedot Tutkimukseen on haastateltu 1000 suomalaista Kohderyhmänä olivat 18-64 -vuotiaat pois lukien eläkeläiset

Lisätiedot

Verkkoviestintäkartoitus

Verkkoviestintäkartoitus Verkkoviestintäkartoitus 9.2.2015 Minna Helynen minna.helynen@tampere.fi http://www.tyollisyysportti.fi/seutunuotta https://www.facebook.com/seutunuotta @seutunuotta http://takuullatekemista.blogspot.fi/

Lisätiedot

Helsinki Testbedin säätuotteet tänään ja tulevaisuudessa

Helsinki Testbedin säätuotteet tänään ja tulevaisuudessa Helsinki Testbedin säätuotteet tänään ja tulevaisuudessa Helsinki Testbed Workshop 6.4.2006 Pekka Keränen 06.04.06 Johdanto Projektin www-sivusto http://testbed.fmi.fi Säätuotteet julkisiksi MM-kisoihin,

Lisätiedot

Ystävällistä, selkeää ja ihmisläheistä asiakaspalvelua kehiin. Asiakaspalvelukysely 2012. Jyväskylän kaupunki Uusi asiakaspalvelumalli

Ystävällistä, selkeää ja ihmisläheistä asiakaspalvelua kehiin. Asiakaspalvelukysely 2012. Jyväskylän kaupunki Uusi asiakaspalvelumalli Ystävällistä, selkeää ja ihmisläheistä asiakaspalvelua kehiin Asiakaspalvelukysely 2012 Jyväskylän kaupunki Uusi asiakaspalvelumalli Osallistu kyselyyn ja vaikuta Jyväskylän kaupungin asiakaspalvelun kehittämiseen!

Lisätiedot

VIP Mobile Windows Phone. Opas asennukseen ja tärkeimpien toimintojen käyttöön

VIP Mobile Windows Phone. Opas asennukseen ja tärkeimpien toimintojen käyttöön VIP Mobile Windows Phone Opas asennukseen ja tärkeimpien toimintojen käyttöön TSP-3719_1-1305 sennus Seuraavassa saat yksinkertaiset ohjeet VIP-sovelluksen asentamiseksi puhelimeesi. lla olevat vaiheet

Lisätiedot

Minun mediapäiväni 2012 kuluttajatutkimuksen yhteenveto. Lisätietoja: kristiina.markkula@vkl.fi

Minun mediapäiväni 2012 kuluttajatutkimuksen yhteenveto. Lisätietoja: kristiina.markkula@vkl.fi Minun mediapäiväni 2012 kuluttajatutkimuksen yhteenveto Lisätietoja: kristiina.markkula@vkl.fi Kuluttajatutkimukset 2012 Mediaan koukuttuminen ja fragmentoitunut media käyttö: edelläkävijänuoret ja nuoret

Lisätiedot

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole.

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole. 1 Unelma-asiakas Ohjeet tehtävän tekemiseen 1. Ota ja varaa itsellesi omaa aikaa. Mene esimerkiksi kahvilaan yksin istumaan, ota mukaasi nämä tehtävät, muistivihko ja kynä tai kannettava tietokone. Varaa

Lisätiedot

Millaista oppimista ja missä? Teemu Valtonen & Mikko Vesisenaho

Millaista oppimista ja missä? Teemu Valtonen & Mikko Vesisenaho Millaista oppimista ja missä? Teemu Valtonen & Mikko Vesisenaho Kuinka tieto- ja viestintäteknologia muuttaa oppimistilanne/-ympäristöä? Kuinka tieto- ja viestintäteknologia on mahdollistanut tuttujen

Lisätiedot

DNA MOBIILI TV - YLEISET KÄYTTÖOHJEET

DNA MOBIILI TV - YLEISET KÄYTTÖOHJEET DNA MOBIILI TV - YLEISET KÄYTTÖOHJEET Mobiili-tv-palvelua käytetään puhelimen mobiili-tv-sovelluksella. Tässä dokumentissa kuvatut toiminnallisuudet ovat esimerkkejä tiettyjen puhelinmallien toiminnallisuuksista.

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

Asukkaiden osallistumiskokemuksia Tampereen Tesoman asuinalueen kehittämisessä sekä kokemuksia kävelyhaastattelusta

Asukkaiden osallistumiskokemuksia Tampereen Tesoman asuinalueen kehittämisessä sekä kokemuksia kävelyhaastattelusta Asukkaiden osallistumiskokemuksia Tampereen Tesoman asuinalueen kehittämisessä sekä kokemuksia kävelyhaastattelusta Kaupunkitutkimuksen päivät, 28.-29.4.2016, Helsinki Jenna Taajamo, Itä-Suomen yliopisto

Lisätiedot

SYMBIANIN SERIES 60 JA PUHELIMEN PERUSTOIMINNOT

SYMBIANIN SERIES 60 JA PUHELIMEN PERUSTOIMINNOT T-121.200 KÄYTTÖLIITTYMÄPSYKOLOGIA SYMBIANIN SERIES 60 JA PUHELIMEN PERUSTOIMINNOT Kirsi Männistö kmannist@cc.hut.fi T-121.200 Käyttöliittymäpsykologia 1 (7) Kirsi Männistö Sisällysluettelo 1 JOHDANTO...

Lisätiedot

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Riikka Niemi, projektipäällikkö ja Pauliina Hytönen, projektityöntekijä, Jyväskylän ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus VASSO MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Mies Suomessa, Suomi miehessä-luentosarja Helsinki 26.11.2008 MERJA

Lisätiedot

VIP Mobile Android. Opas asennukseen ja tärkeimpien toimintojen käyttöön

VIP Mobile Android. Opas asennukseen ja tärkeimpien toimintojen käyttöön VIP Mobile ndroid Opas asennukseen ja tärkeimpien toimintojen käyttöön TSP-3719_1-1305 sennus Seuraavassa saat yksinkertaiset ohjeet VIP-sovelluksen asentamiseksi puhelimeesi. lla olevat vaiheet tarvitsee

Lisätiedot

Tutkimushavaintoja kahdesta virtuaaliympäristöstä

Tutkimushavaintoja kahdesta virtuaaliympäristöstä Tutkimushavaintoja kahdesta virtuaaliympäristöstä Haasteita ja mahdollisuuksia uusiin toimintatapoihin 8.2.2008 Eija Korpelainen ja Meri Jalonen TKK, Työpsykologian ja johtamisen laboratorio Esityksen

Lisätiedot

MOODLE TUTUKSI. Pirkko Vänttilä Oulun aikuiskoulutuskeskus 4.8.2008

MOODLE TUTUKSI. Pirkko Vänttilä Oulun aikuiskoulutuskeskus 4.8.2008 2008 MOODLE TUTUKSI Pirkko Vänttilä Oulun aikuiskoulutuskeskus 4.8.2008 SISÄLLYSLUETTELO 1. ALOITUSNÄKYMÄ... 4 2. TUTUSTUMINEN... 5 3. KESKUSTELUT... 8 4. VIESTIT... 10 5. CHATIT... 10 6. TIEDOSTOJA OMALTA

Lisätiedot

SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS

SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS A SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS GS1. Alla kuvaillaan lyhyesti ihmisten ominaisuuksia. Lukekaa jokainen kuvaus ja rastittakaa, kuinka paljon tai vähän kuvaus muistuttaa teitä itseänne. a. Ideoiden tuottaminen

Lisätiedot

HYBRIDIOPPIKIRJA KOULULAISTEN KOKEILTAVANA. Hämeenlinna 3.12.2009 Maija Federley Tutkija

HYBRIDIOPPIKIRJA KOULULAISTEN KOKEILTAVANA. Hämeenlinna 3.12.2009 Maija Federley Tutkija HYBRIDIOPPIKIRJA KOULULAISTEN KOKEILTAVANA Hämeenlinna 3.12.2009 Maija Federley Tutkija Oppilaat kokeilivat hybridioppikirjaa Saadaaks me viedä nää kotiin?! Ai pääseekö tästä nettiin?! Vähän me leijailtiin

Lisätiedot

Langaton Tampere yrityskäyttäjän asetukset

Langaton Tampere yrityskäyttäjän asetukset Sivu 1/6 Langaton Tampere yrityskäyttäjän asetukset Tässä ohjeessa kerrotaan, miten teet kannettavan tietokoneesi ja WLANkännykkäsi määrittelyt. Ohjeet on tarkoitettu sellaiselle yritykselle, jolla on

Lisätiedot

Sosiaalinen Media organisaation kommunikoinnissa. Jukka Ruponen, IT Arkkitehti, Innovaattori

Sosiaalinen Media organisaation kommunikoinnissa. Jukka Ruponen, IT Arkkitehti, Innovaattori Sosiaalinen Media organisaation kommunikoinnissa Jukka Ruponen, IT Arkkitehti, Innovaattori Hiljaista tietoa syntyy kun yhteisöllistä keskustelua ja tiedonvaihtoa ei tapahdu vaan kommunikointi rajoittuu

Lisätiedot

Asentaminen Android-laitteeseen

Asentaminen Android-laitteeseen Asentaminen Android-laitteeseen Huomaa! Tarkempia tietoja ohjelmien asentamisesta saat tarvittaessa puhelimesi käyttöoppaasta. MyMMX mobile -sovelluksen asentaminen Android-laitteeseen: 1. Avaa laitteesi

Lisätiedot

FSD1318 Verkkopalvelujen ja tietotekniikan käyttö Tampereella 2001

FSD1318 Verkkopalvelujen ja tietotekniikan käyttö Tampereella 2001 KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD1318 Verkkopalvelujen ja tietotekniikan käyttö Tampereella 2001 Kyselylomaketta hyödyntävien

Lisätiedot

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaamisen arviointi Osaamisen arvioinnin tavoitteena oli LEVEL5:n avulla tunnistaa osaamisen taso, oppiminen

Lisätiedot

ProCountor-asiakastyytyväisyyskysely, syksy 2008

ProCountor-asiakastyytyväisyyskysely, syksy 2008 Sivu 1(8) ProCountor-asiakastyytyväisyyskysely, syksy 2008 ProCountor tutki syyskuun alussa asiakkaittensa tyytyväisyyttä ProCountor-ohjelmistoon sekä Helpdesk-palveluun. Asiakaskyselyyn vastasi 179 käyttäjää.

Lisätiedot

Suunnitellut hetket Ihanteet ja työ valokuvaajan arjessa. Hanna Weselius, Ph. D.! hanna.weselius@aalto.fi!

Suunnitellut hetket Ihanteet ja työ valokuvaajan arjessa. Hanna Weselius, Ph. D.! hanna.weselius@aalto.fi! Suunnitellut hetket Ihanteet ja työ valokuvaajan arjessa Hanna Weselius, Ph. D.! hanna.weselius@aalto.fi! "Missäs sun toinen sukka on? [Naurua.] Tosi kivaa kun on vaan yks sukka. Ehdottomasti yks

Lisätiedot

Lauri Nurmi, urheilutoimituksen esimies

Lauri Nurmi, urheilutoimituksen esimies Lauri Nurmi, urheilutoimituksen esimies Sanomalehti onnistuu, jos sen levikkialueen urheilu- ja liikuntaväki pitää paikallista urheilujulkisuutta tärkeänä ja haluaa osallistua sen tuottamiseen ja ylläpitää

Lisätiedot

Suomalaiset verkossa - NetTrack 2014. IAB:n kooste. TNS Gallup Digital / NetTrack 2014

Suomalaiset verkossa - NetTrack 2014. IAB:n kooste. TNS Gallup Digital / NetTrack 2014 Suomalaiset verkossa - NetTrack 014 IAB:n kooste Tutkimuksen toteutus Tutkimus toteutettiin puhelinhaastatteluilla (catibus) ja web-kyselynä. Internetin käytön laajuutta mittaavat tulokset kysyttiin puhelimitse

Lisätiedot

Senior Talent Hannele Niemi ja tutkimusryhmä syksy 2011

Senior Talent Hannele Niemi ja tutkimusryhmä syksy 2011 Senior Talent Hannele Niemi ja tutkimusryhmä syksy 2011 Käyttäytymistieteellinen tiedekunta / Hannele Niemi 29.11.2011 1 2,2 2 1,8 75+ 1,6 65-74 1,4 55-64 1,2 1 0,8 0-14 15-54 0,6 2000 2005 2010 2015 2020

Lisätiedot

Nuorten käsityksiä palveluista ja niiden järjestämisestä, toimintatavoista ja tiedottamisesta

Nuorten käsityksiä palveluista ja niiden järjestämisestä, toimintatavoista ja tiedottamisesta Nuorten käsityksiä palveluista ja niiden järjestämisestä, toimintatavoista ja tiedottamisesta SUUNNITELMATYÖN TILANNEKATSAUS 03.05.07/ Mari Mikkola Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalveluiden

Lisätiedot

Kiipulan ammattiopisto. Liiketalous ja tietojenkäsittely. Erja Saarinen

Kiipulan ammattiopisto. Liiketalous ja tietojenkäsittely. Erja Saarinen Kiipulan ammattiopisto Liiketalous ja tietojenkäsittely Erja Saarinen 2 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 3 2. Hyvät internetsivut... 3 3. Kuvien koko... 4 4. Sivujen lataus... 4 5. Sivukartta... 5 6. Sisältö...

Lisätiedot

SUKUPUOLI IKÄÄNTYVÄSSÄ YHTEISKUNNASSA YTI-LUENNOT 30.10.2012 HANNA OJALA KT, TUTKIJATOHTORI TUTKIJAKOLLEGIUM HANNA.L.OJALA@UTA.FI

SUKUPUOLI IKÄÄNTYVÄSSÄ YHTEISKUNNASSA YTI-LUENNOT 30.10.2012 HANNA OJALA KT, TUTKIJATOHTORI TUTKIJAKOLLEGIUM HANNA.L.OJALA@UTA.FI SUKUPUOLI IKÄÄNTYVÄSSÄ YHTEISKUNNASSA YTI-LUENNOT 30.10.2012 HANNA OJALA KT, TUTKIJATOHTORI TUTKIJAKOLLEGIUM HANNA.L.OJALA@UTA.FI Kunnes kaupunki meidät erottaa / HS 23.11.2008 2 TÄLLÄ LUENNOLLA (1) Aiheena

Lisätiedot

PIHALLA (WORKING TITLE) by Tom Norrgrann & Nils-Erik Ekblom. Mikun koekuvausmateriaali

PIHALLA (WORKING TITLE) by Tom Norrgrann & Nils-Erik Ekblom. Mikun koekuvausmateriaali PIHALLA (WORKING TITLE) by Tom Norrgrann & Nils-Erik Ekblom Mikun koekuvausmateriaali MUSTA RUUTU. Kuulemme musiikkia. Ruudun oikeaan ala-laitaan ilmestyy grafiikkaa: SANNA on POKEttanut sinua. S0 INT.

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Hyvä mobiilikortin käyttäjä!

Hyvä mobiilikortin käyttäjä! Hyvä mobiilikortin käyttäjä! AKK-Motorsport ry:n jäsenkortti on tänä vuonna Lompakossa oleva mobiilikortti. Mobiilikortti toimii puhelimeen ladattavana Lompakko-sovelluksena, joka toimitetaan kaikille

Lisätiedot

Käyttäjälähtöinen sairaalatila - HospiTool

Käyttäjälähtöinen sairaalatila - HospiTool Käyttäjälähtöinen sairaalatila - HospiTool Käyttäjäpalautetta virtuaali- ja reaalimaailmasta Stakes, Auditorio 14.12.2007 Helinä Kotilainen Helina.Kotilainen@stakes.fi Miten virtuaaliympäristöä voidaan

Lisätiedot

Vapaat ja langattomat näkökulmat tulevaisuuteen

Vapaat ja langattomat näkökulmat tulevaisuuteen Helia Metropolialueen vapaat langattomat verkot Helsinki, 30.3.2006 Vapaat ja langattomat näkökulmat tulevaisuuteen TkT Arto Karila Karila A. & E. Oy E-mail: arto.karila@karila.com Helia 30.3.2006-1 Konvergenssi

Lisätiedot

Työhyvinvointi. Aktiivista toimijuutta ja valintoja verkostossa. Heli Heikkilä ja Laura Seppänen. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Työhyvinvointi. Aktiivista toimijuutta ja valintoja verkostossa. Heli Heikkilä ja Laura Seppänen. Työterveyslaitos www.ttl.fi Työhyvinvointi Aktiivista toimijuutta ja valintoja verkostossa Heli Heikkilä ja Laura Seppänen ESIMERKKI 1: Raideliikenteen hallinta 1/2 Liikenneohjaajasta kalustonkäytönohjaajaksi Liikenteenohjaus ei

Lisätiedot

Järjestötoimintaan sitoutumisen haasteet ja mahdollisuudet

Järjestötoimintaan sitoutumisen haasteet ja mahdollisuudet Järjestötoimintaan sitoutumisen haasteet ja mahdollisuudet Sanoista tekoihin tavoitteena turvalliset, elinvoimaiset ja hyvinvoivat alueet seminaari 16.-17.2.2011 Tutkimuksen puheenvuoro Arjen turvaa kylissä

Lisätiedot

Kun sä olet poissa kurssilta

Kun sä olet poissa kurssilta Kun sä olet poissa kurssilta Kun sä olet poissa kurssilta, soita tai kirjoita viesti. Anteeksi, mä en voi tulla tänään kurssille, koska mä oon sairas. mulla on flunssa. mun vatsa on tosi kipeä. mun lapsi

Lisätiedot

Agenda. Johdanto Ominaispiirteitä Kokonaisjärjestelmän määrittely Eri alojen edustajien roolit Sulautetut järjestelmät ja sulautettu ohjelmointi

Agenda. Johdanto Ominaispiirteitä Kokonaisjärjestelmän määrittely Eri alojen edustajien roolit Sulautetut järjestelmät ja sulautettu ohjelmointi 1. Luento: Sulautetut Järjestelmät Arto Salminen, arto.salminen@tut.fi Agenda Johdanto Ominaispiirteitä Kokonaisjärjestelmän määrittely Eri alojen edustajien roolit Sulautetut järjestelmät ja sulautettu

Lisätiedot

Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute

Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute 28.5.2013 Minna Lappalainen, TtM, TRO, työnohjaaja minna.lappalainen@apropoo.fi Tavoitteena: Erilaisten näkökulmien ja työvälineiden löytäminen arjen vuorovaikutustilanteisiin:

Lisätiedot

Nuorten aktiivisuuden kulttuurin rakentaminen 19.8.2014

Nuorten aktiivisuuden kulttuurin rakentaminen 19.8.2014 Nuorten aktiivisuuden kulttuurin rakentaminen 19.8.2014 Ajattelun muuttaminen on ZestMarkin työtä VANHA AJATTELU JA VANHA TOIMINTA " ZestMark on nuorten valmentamisen ja oppimistapahtumien asiantuntija.

Lisätiedot

Soneran Koti ja TV tutkimus 2012

Soneran Koti ja TV tutkimus 2012 Soneran Koti ja TV tutkimus 2012 Tervetuloa! Sonera selvitti nyt toista kertaa suomalaisten viihtymistä kotona ja suhdetta television katseluun Tiedonkeruu kesäkuussa 2012, N=2132 Tutkimuksen toteutti

Lisätiedot

Julkinen. Esikoulu- ja alaasteikäisten. puhelimen hankinta ja käyttö tulokset. DNA Oy 8.8.2014

Julkinen. Esikoulu- ja alaasteikäisten. puhelimen hankinta ja käyttö tulokset. DNA Oy 8.8.2014 Julkinen Esikoulu- ja alaasteikäisten puhelimen hankinta ja käyttö tulokset DNA Oy tulokset / DNA Oy 2 Taustaa Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää esikoulu- ja ala-asteikäisten lasten puhelimen hankintaa

Lisätiedot

Vuorekseen liittyvä tutkimusja kehitysprojekti. Langaton Vuores. Kotikatupalvelin

Vuorekseen liittyvä tutkimusja kehitysprojekti. Langaton Vuores. Kotikatupalvelin Vuorekseen liittyvä tutkimusja kehitysprojekti Langaton Vuores Kotikatupalvelin Tutkimuksen tausta Langaton tietoliikenne on arkipäivää Personoidut päätelaitteet (taskutietokone, matkapuhelin, kannettava

Lisätiedot

Savonian opiskelijaintra Reppu. Viestintäpäällikkö Petteri Alanko 25.3.2014

Savonian opiskelijaintra Reppu. Viestintäpäällikkö Petteri Alanko 25.3.2014 Savonian opiskelijaintra Reppu Viestintäpäällikkö Petteri Alanko 25.3.2014 Sisältö: - mistä lähdettiin - Reppu nyt - Ajatuksia tulevaisuudesta Savonia pähkinänkuoressa Yksi Suomen suurimmista ja monialaisimmista

Lisätiedot

ESLUn viestinnän seuraseminaari 21.9.2013 Viking Grace. Lauri Nurmi, urheilutoimituksen esimies

ESLUn viestinnän seuraseminaari 21.9.2013 Viking Grace. Lauri Nurmi, urheilutoimituksen esimies ESLUn viestinnän seuraseminaari 21.9.2013 Viking Grace Lauri Nurmi, urheilutoimituksen esimies Sanomalehti onnistuu, jos sen levikkialueen urheilu- ja liikuntaväki pitää paikallista urheilujulkisuutta

Lisätiedot

KUVApuhelinhanke alkukyselyt:

KUVApuhelinhanke alkukyselyt: Liite 2 (1/5) KUVApuhelinhanke alkukyselyt: OSIO I: Taustatiedot, teknologiasuhtautuminen ja teknologiaosaaminen 1. Sukupuoli: Nainen, Mies 2. Ikä: vuotta 3. Sosiaali- ja terveysalan koulutus: 4. Työtehtävät

Lisätiedot

Office 2013 - ohjelmiston asennusohje

Office 2013 - ohjelmiston asennusohje Office 2013 - ohjelmiston asennusohje Tämän ohjeen kuvakaappaukset on otettu asentaessa ohjelmistoa Windows 7 käyttöjärjestelmää käyttävään koneeseen. Näkymät voivat hieman poiketa, jos sinulla on Windows

Lisätiedot

Enemmän irti kännykästä - Vodafone Push Email. Anssi Okkonen 8.5.2005

Enemmän irti kännykästä - Vodafone Push Email. Anssi Okkonen 8.5.2005 Enemmän irti kännykästä - Vodafone Push Email Anssi Okkonen 8.5.2005 Vodafone Push Email Puhelimessa aina sähköpostit, kalenteri ja osoitekirja ajantasalla Älykkäillä matkapuhelimilla Internet-selaimella

Lisätiedot

Asiakaspalveluprosessin kehittäminen jakelun vaikutuspiiriin kuuluvien asioiden osalta

Asiakaspalveluprosessin kehittäminen jakelun vaikutuspiiriin kuuluvien asioiden osalta Asiakaspalveluprosessin kehittäminen jakelun vaikutuspiiriin kuuluvien asioiden osalta Tehtävät 1. Asiakaspalvelun ja asiakkaiden vaatimukset jakelulle => haastateltavat organisaatiot/henkilöt => lukijaraatien

Lisätiedot

Sosiaalinen teknologia mullistaa työryhmätyöskentelyn pilvessä. Aki Antman / Sulava Oy

Sosiaalinen teknologia mullistaa työryhmätyöskentelyn pilvessä. Aki Antman / Sulava Oy Sosiaalinen teknologia mullistaa työryhmätyöskentelyn pilvessä Aki Antman / Sulava Oy Vapaa-ajalla kaikki palvelut käytössä Sovellukset ladataan kaikille päätelaitteille Palvelut vapaasti käytössä tarpeen

Lisätiedot

Haastateltavan nimi: Ajankohta: Tehtävä: Valmistaudu haastatteluun ja varmista, että sinulla on selkeä näkemys/vastaus seuraaviin kysymyksiin?

Haastateltavan nimi: Ajankohta: Tehtävä: Valmistaudu haastatteluun ja varmista, että sinulla on selkeä näkemys/vastaus seuraaviin kysymyksiin? TYÖPAIKKAHAASTATTELU Voit käyttää tätä työpaikkahaastattelun käsikirjoitusta apuna haastattelutilanteessa. Tulosta käsikirjoitus ja tee omia merkintöjä ennen haastattelua, sen kuluessa ja haastattelun

Lisätiedot

ETAPPI ry JOOMLA 2.5 Mediapaja. Artikkeleiden hallinta ja julkaisu

ETAPPI ry JOOMLA 2.5 Mediapaja. Artikkeleiden hallinta ja julkaisu ETAPPI ry JOOMLA 2.5 Artikkeleiden hallinta ja julkaisu ETAPPI ry JOOMLA 2.5 Sivu 1(16) Sisällysluettelo 1 Joomla! sivuston sisällöntuotanto... 2 2 Artikkeleiden julkaisu sivustolla... 4 3 Artikkelin julkaisemista

Lisätiedot

Suullinen asiointi osana viranomaisviestintää. Liisa Raevaara Helsingin yliopisto / Kotimaisten kielten keskus

Suullinen asiointi osana viranomaisviestintää. Liisa Raevaara Helsingin yliopisto / Kotimaisten kielten keskus Suullinen asiointi osana viranomaisviestintää Liisa Raevaara Helsingin yliopisto / Kotimaisten kielten keskus Asioinnin kielen kehittäminen 1) Suullisen asioinnin rooli viranomaisviestinnässä 2) Asiakaspalvelun

Lisätiedot

Tulevaisuuden markkinat tulevaisuuden yrittäjä. Vesa Puhakka vesa.puhakka@oulu.fi

Tulevaisuuden markkinat tulevaisuuden yrittäjä. Vesa Puhakka vesa.puhakka@oulu.fi Tulevaisuuden markkinat tulevaisuuden yrittäjä Vesa Puhakka vesa.puhakka@oulu.fi Dynaamisessa liiketoimintaympäristössä on valtavasti informaatiota mutta vähän tietoa. Koska suurin osa yrityksistä ja ihmisistä

Lisätiedot

Mobiilipalvelut kirjastoissa Juha Hälinen verkkopalvelusuunnittelija

Mobiilipalvelut kirjastoissa Juha Hälinen verkkopalvelusuunnittelija Mobiilipalvelut kirjastoissa Juha Hälinen verkkopalvelusuunnittelija Jyväskylän kaupunginkirjasto Kirjastoiden ja kännyköiden monimutkainen suhde Tilastoja ja historiaa WAP1.0 vuonna 1998 Nokia Communicatorilla

Lisätiedot

LAITTEISTOKOKOONPANON SELVITTÄMINEN JA AJURIEN ASENTAMINEN

LAITTEISTOKOKOONPANON SELVITTÄMINEN JA AJURIEN ASENTAMINEN LAITTEISTOKOKOONPANON SELVITTÄMINEN JA AJURIEN ASENTAMINEN Oma tietokone -valintaa klikkaamalla hiiren oikeanpuoleisella näppäimellä, saadaan näkyviin laitteistokokoonpano Ominaisuudet laitteisto -valinnalla:

Lisätiedot

Auditointiajot, Vaasa 28.-29.10.2014

Auditointiajot, Vaasa 28.-29.10.2014 Auditointiajot, Vaasa 28.-29.10.2014 Auditointiverkoston haastattelut Haluttiin selvittää mallin nykyistä käyttöä ja kehittämistarpeita panostaminen oikeisiin kehittämiskohteisiin Haastattelut touko-elokuussa

Lisätiedot

Mobiilijäsenkortti. Mobiilikortin aktivointi

Mobiilijäsenkortti. Mobiilikortin aktivointi Mobiilijäsenkortti AKK-Motorsport ry:n jäsenkortti on Lompakossa oleva mobiilikortti. Mobiilikortti toimii puhelimeen ladattavana Lompakko-sovelluksena, joka toimitetaan kaikille Jäsenmaksunsa maksaneille

Lisätiedot

TURVATAIDOT PUHEEKSI

TURVATAIDOT PUHEEKSI TURVATAIDOT PUHEEKSI Haastattelulomake Tekijät: Neuvolan perhetyöntekijä Merja Häyrynen, kodinhoitaja Pirjo Wihinen, lastensuojelun perhetyöntekijät Päivi Hölttä- Vikki, Eija Luontama ja Piia Järvinen

Lisätiedot

TURVATAITOKOULUTUS 2012-2013 LOPPUTYÖ: Sosiodraama

TURVATAITOKOULUTUS 2012-2013 LOPPUTYÖ: Sosiodraama TURVATAITOKOULUTUS 2012-2013 LOPPUTYÖ: Sosiodraama Tekijät: Auli Siltanen, Vaajakosken päiväkoti, erityislastentarhanopettaja Eva Iisakka, Haapaniemen päiväkoti, lastenhoitaja Sanna Leppänen, Linnan päiväkoti,

Lisätiedot

Ilonan ja Haban aamu Pariskunnalle tulee Aamulehti, mutta kumpikaan ei lue sitä aamulla: ei ehdi, eikä jaksa edes lähteä hakemaan lehteä kauempana sijaitsevasta postilaatikosta. Haba lukee Aamulehden aina

Lisätiedot

Seinät puhuvat asukkaat tekemässä tulevaisuuden tiloja

Seinät puhuvat asukkaat tekemässä tulevaisuuden tiloja Seinät puhuvat asukkaat tekemässä tulevaisuuden tiloja ASPA-palveluiden Koti on enemmän -seminaari 16.4.2013 Tutkija Tuuli Kaskinen Demos Helsinki Twitter: @tuulikas Tavoitteena on tukea kehitysvammaisia

Lisätiedot

Katsaus koulujen tekniikkahankintoihin mitä hankitaan, miksi hankitaan ja kuka päättää mitä hankitaan? MKKO HORILA

Katsaus koulujen tekniikkahankintoihin mitä hankitaan, miksi hankitaan ja kuka päättää mitä hankitaan? MKKO HORILA Katsaus koulujen tekniikkahankintoihin mitä hankitaan, miksi hankitaan ja kuka päättää mitä hankitaan? MKKO HORILA Harjoittelukoulujen TVT-strategian visio Harjoittelukoulut ovat asiantuntija- ja edelläkävijäyhteisöjä

Lisätiedot

Ääni toimitukselle. Toimituskyselyt kehitysideoiden kartoittajana

Ääni toimitukselle. Toimituskyselyt kehitysideoiden kartoittajana Ääni toimitukselle Toimituskyselyt kehitysideoiden kartoittajana TOIMI-hanke, päätösseminaari 6.11.2014 Aurora Airaskorpi Projektitutkija, Media Concepts Research Group @aairaskorpi auroraairaskorpi.com

Lisätiedot

Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen. Pekka Peura 28.01.2012

Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen. Pekka Peura 28.01.2012 Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen Pekka Peura 28.01.2012 MOTIVAATIOTA JA AKTIIVISUUTTA LISÄÄVÄN OPPIMISYMPÄRISTÖN ESITTELY (lisätietoja maot.fi)

Lisätiedot

SoLoMo InnovaatioCamp 19.3.2013. Ari Alamäki HAAGA-HELIA Tietotekniikan koulutusohjelma Ratapihantie 13 00520 Helsinki ari.alamaki @ haaga-helia.

SoLoMo InnovaatioCamp 19.3.2013. Ari Alamäki HAAGA-HELIA Tietotekniikan koulutusohjelma Ratapihantie 13 00520 Helsinki ari.alamaki @ haaga-helia. SoLoMo InnovaatioCamp 19.3.2013 Ari Alamäki HAAGA-HELIA Tietotekniikan koulutusohjelma Ratapihantie 13 00520 Helsinki ari.alamaki @ haaga-helia.fi Social Mobile Local 7.3.2013 Perusversio-esimerkki 1.0

Lisätiedot

Nuorten mediankäyttötapoja

Nuorten mediankäyttötapoja Mediakritiikkiprojekti Nuorten mediankäyttötapoja Sinituuli Suominen Haluan mediakritiikkiprojektini avulla lisää tietoa nuorten lehdenlukutottumuksista. Kiinnostavatko lehdet edelleen Internetistä huolimatta?

Lisätiedot

Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi

Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi 1 Viitteitä suomalaisen koulutuksen kehitystarpeista Jarkko Hautamäen mukaan suomalaisnuorten oppimistulokset ovat heikentyneet viimeisen kymmenen vuoden aikana merkittävästi (Hautamäki ym. 2013). 2 Viitteitä

Lisätiedot

Järjestelmäarkkitehtuuri (TK081702) Avoimet web-rajapinnat

Järjestelmäarkkitehtuuri (TK081702) Avoimet web-rajapinnat Järjestelmäarkkitehtuuri (TK081702) SOA yleistyvät verkkopalveluissa Youtube Google... Avaavat pääsyn verkkopalvelun sisältöön. Rajapintojen tarjoamia tietolähteitä yhdistelemällä luodaan uusia palveluja,

Lisätiedot

Kunta-alan tutkijoiden läsnäolo sosiaalisessa mediassa

Kunta-alan tutkijoiden läsnäolo sosiaalisessa mediassa Riikka Laaninen 8.1.015 Kunta-alan tutkijoiden läsnäolo sosiaalisessa mediassa Sisällys 1. Tutkimuksen esittely.... Tutkimukseen vastanneet.... Somen nykyinen käyttö.... Miten tutkijat käyttävät somea

Lisätiedot

E-laskun asiakasarvo pk-sektorilla

E-laskun asiakasarvo pk-sektorilla 1 E-laskun asiakasarvo pk-sektorilla 2 Esityksen sisältö Miksi tutkimus tehtiin? Mitä haluttiin selvittää? Tutkimuksen suoritus Tulokset Koetut hyödyt ja haitat Miksi pk-yritys siirtyi käyttämään e-laskua

Lisätiedot

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun.

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. RISKIARVIOINTILOMAKE 1. Henkilön nimi Pekka P. 2. Asia, jonka henkilö haluaa tehdä. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. 3. Ketä kutsutaan mukaan

Lisätiedot

RAY MOBIILIASIAKASKORTTI

RAY MOBIILIASIAKASKORTTI 1 RAY MOBIILIASIAKASKORTTI Mobiiliasiakaskortti on matkapuhelimeen ladattava kortti, joka toimii perinteistä muovista asiakaskorttia vastaavana näyttökorttina. Siihen on personoitu asiakkaan nimi, asiakasnumero

Lisätiedot

ARJEN VOIMAVARAT JA NIIDEN JAKSAMISTA TUKEVA SEKÄ TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ VAIKUTUS - Muistisairaan puolison miesomaishoitajana toimivien kokemuksia

ARJEN VOIMAVARAT JA NIIDEN JAKSAMISTA TUKEVA SEKÄ TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ VAIKUTUS - Muistisairaan puolison miesomaishoitajana toimivien kokemuksia ARJEN VOIMAVARAT JA NIIDEN JAKSAMISTA TUKEVA SEKÄ TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ VAIKUTUS - Muistisairaan puolison miesomaishoitajana toimivien kokemuksia Elina Hynninen ja Maria Kolehmainen Toimeksiantajat: Itä-Suomen

Lisätiedot

VARHAINEN PUUTTUMINEN

VARHAINEN PUUTTUMINEN VARHAINEN PUUTTUMINEN www.tasapainoa.fi MITÄ VARHAINEN PUUTTUMINEN ON? Varhaisella puuttumisella tarkoitetaan yksinkertaisesti sitä, että autetaan kaveria tai ystävää jo silloin kun mitään vakavaa ei vielä

Lisätiedot

Near Field Communication (NFC) - teknologian oppimissovellukset 3-5- vuotiaiden lasten lukemaan- ja kirjoittamaan oppimisen tukena

Near Field Communication (NFC) - teknologian oppimissovellukset 3-5- vuotiaiden lasten lukemaan- ja kirjoittamaan oppimisen tukena Near Field Communication (NFC) - teknologian oppimissovellukset 3-5- vuotiaiden lasten lukemaan- ja kirjoittamaan oppimisen tukena NFC-puhelinkokeilu Päiväkotiympäristö Kokeilu aloitettu keväällä 2010

Lisätiedot

LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle)

LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle) LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle) Lapsi Haastattelija Päivä ja paikka 1 LAPSI JA HÄNEN PERHEENSÄ Vanhempasi ovat varmaankin kertoneet Sinulle syyn siihen, miksi olen halunnut tavata Sinua.

Lisätiedot

Elisa Ring. Yleisopas. Elisa Oyj, PL 1, 00061 ELISA, Y-tunnus 011650-6, Kotipaikka: Helsinki

Elisa Ring. Yleisopas. Elisa Oyj, PL 1, 00061 ELISA, Y-tunnus 011650-6, Kotipaikka: Helsinki Elisa Ring Yleisopas Elisa Ring Yleisopas 2 Sisällys 1. Johdanto... 3 Puhelujen ohjausperiaatteet... 3 2. Käyttäjäryhmät... 5 Elisa Ring -pääkäyttäjä... 5 Elisa Ring -asiakaspalvelupäällikkö...6 Elisa

Lisätiedot

Tiedotejakelun trendit 2014!

Tiedotejakelun trendit 2014! Tiedotejakelun trendit 2014 Riina Vasala Toimitusjohtaja epressi.com epressi.com epressi.com on kotimainen yksityisesti omistettu yritys. Tarjoaa yritysviestinnän ammattilaisille työkalun mediajulkisuuden

Lisätiedot

Perusarkkitehtuurin ja vuorovaikutuksen mallintamisen perusteita.

Perusarkkitehtuurin ja vuorovaikutuksen mallintamisen perusteita. Perusarkkitehtuurin ja vuorovaikutuksen mallintamisen perusteita. Arkkitehtuuriin vaikuttavat ympäristötekijät Jo kehittämisen alkuvaiheessa on tarpeellista hahmotella arkkitehtuurin perusratkaisu. Lähtökohdat

Lisätiedot

Struktuurista vuorovaikutukseen. Tietotekniikka- ja kommunikaatiokeskus, Kaisa Laine, puheterapeutti

Struktuurista vuorovaikutukseen. Tietotekniikka- ja kommunikaatiokeskus, Kaisa Laine, puheterapeutti Struktuurista vuorovaikutukseen Tietotekniikka- ja kommunikaatiokeskus, Kaisa Laine, puheterapeutti Termeistä Ihminen, jolla on puhevamma = ei pärjää arjessa puhuen, tarvitsee kommunikoinnissa puhetta

Lisätiedot

PUSKARADIO. toimii verkossa. - tutkittua tietoa suosittelusta

PUSKARADIO. toimii verkossa. - tutkittua tietoa suosittelusta PUSKARADIO toimii verkossa - tutkittua tietoa suosittelusta Näin pääset alkuun: 1 2 3 +1 PALVELE ASIAKKAITASI suosittelemisen arvoisesti PYYDÄ ASIAKKAITASI KERTOMAAN saamastaan palvelusta hyväksi havaittuun

Lisätiedot

U N E L M. Motivaatio Hyvinvointi. Elämäkortti

U N E L M. Motivaatio Hyvinvointi. Elämäkortti Raha HYVÄ RUOKA Söit aamulla kunnon aamupalan ja koulussakin oli hyvää ruokaa. Raha -1 E HUVTA MKÄÄN Oikein mikään ei huvita. Miksi en saa mitään aikaiseksi? Raha RKAS SUKULANEN Sori, etten oo pitänyt

Lisätiedot