Lähteistä ja kirjallisuudesta. Lähteiden funktioita. Tärkeimmät viittausperiaatteet. Taikin tauti

Transkriptio

1 Lähteistä ja kirjallisuudesta Ilpo Koskinen TM:n lopputyöseminaari :00-12:00 Lähteet ovat tärkeä instrumentti, joka hyvin hoidettuna helpottaa elämäänne Tämän esityksen tarkoitus on selostaa löhdeviittauskäytäntöjä ja harjoitella lähteiden merkitsemistä Lähteiden funktioita Lähteet osoittavat tekstien lähdepohjan - tekstin väitteet eivät perustu vain kirjoittajan fundeerauksiin helpottavat tekstin arvioimista: lukija voi tarkistaa lähteet ja miettiä, uskooko niihin tämä lisää kirjoittajien huolellisuutta ja varmistaa, että teksteihin voi luottaa Lähteet myös toimiavat hypertekstinä : niiden avulla tekstistä tehdään lukijalle työkalu ilman lähteitä pitäisi lukea paljon enemmän Taikin tauti Meillä toistuvasti vielä väitöskirjatasollakin viitteet hoidetaan huonosti Tärkeimmät viittausperiaatteet Seuraavassa selostetaan alkeet viittauksista 1

2 Kaksi vaihetta Viittaaminen tekstissä on yksi vaihe: viitteet on tekstin seassa tavallisesti tehty melko huomaamattomiksi, jotta lukukokemus ei häiriytyisi tekstissä annetaan viite, jonka voi etsiä tekstin lopussa olevasta tarkasta lähdeluettelosta tavallisin viitemuoto: ensimmäisen kirjoittajan sukunimi, julkaisun vuosi ja joskus sivu: (White 1970: 303) (White et al. 1980: 304) jos viitteitä on useita: (White 1970: 303; Black 1980: 123; Blue 1990: 786) Pääsääntöjä: jos viitataan kirjaan, pitäisi laittaa myös sivut, joihin teksti viittaa. Artikkelin suhteen riittää yleensä jutun nimi jos kyseessä on sitaatti, laitetaan se lainausmerkkeihin, jos viite on alle 4 riviä pitkä muussa tapauksessa tehdään erillinen, yleensä sisennetty sitaatti. Näin lukija näkee, että kyseessä on sitaatti jos toisen tekstiä selostetaan omin sanoin, puhutan parafraseerauksesta Tärkeimmät viittauskäytännöt Toinen vaihe on lähdeluettelo: tavallisesti tekstin lopussa on oma jaksonsa, jossa annetaan yksityiskohtaiset tiedot julkaisuista Nämä tiedot ovat kirjoittaja(t); kirjan tai artikkelin tai muun jutun nimi; lehden nimi, vuosikerta, sivut; julkaisija; painopaikka; toimitetuissa kirjoissa toimittajien nimet. Lisäksi voidaan kertoa mm. alkuperäinen julkaisuvuosi, alkukielinen kirjan nimi, kääntäjä, jns. Eri kirjapainoilla on omia tyylejään, jotka on laadittu eri tarkoituksiin Seuraavassa selitetään tärkeimmät käytännöt Esitys ei ole yksityiskohtainen Ainoa tärkeä kriteeri on, että on johdonmukainen. Lukijan tulisi voida löytää lähteet helposti itse tekstissä ja lähdeluettelossa olevien viitteiden avulla Tekniset tieteet: ACM, IEEE Kirjat ja editoidut kirjat Norman, D. The Design of Everyday Things.: Basic Books, New York, Binder, T. and Hällström, M. (eds.). Design Spaces. IT Press, Helsinki, Artikkelit: Weiser, M. The Computer for the 21st Century. Scientific American 265, 3 (1991), Artikkelit editoiduissa kirjoissa: Edwards, K. & Grinter, R. E. At Home with Ubiquitous Computing: Seven Challenges. In Abowd, G. D., B. Brumitt, and S. A. N. Shafer (eds.), Ubiquitous Computing. Springer-Verlag, Berlin, Heidelberg,

3 Viittaukset konferensseihin: Intille, S. S. Designing a Home of the Future. IEEE Pervasive Computing 1 (2002), Muistioihin: Kyffin, S. and Feijs, L. The New Industrial Design Program and Faculty in Eindhoven. Eindhoven, the Netherlands, unpublished memo, Kindberg, Tim, Mirjana Spasojevic, Rowanne Fleck, Abigail Sellen How and Why People Use Camera Phones. Consumer Applications and Systems Laboratory. H&P Laboratories Bristol, HPL , November 26, Webiin: Want, R., Pering, T. and Tennenhouse, D. Comparing Autonomic and Proactive Computing. IBM Systems Journal, 42, 1 (2003), Online: [Accessed: June 4, 2004.] Lähdeluettelo numeroituna joko lähteiden esiintymisjärjestyksessä tai aakkosjärjestyksessä seuraavasti: 1. Berg, S., Taylor, A. S., Harper, R. Mobile Phones for the Next Generation: Device Designs for Teenagers. Proceedings of CHI 2003, April 5 10, 2003, Ft. Lauderdale, Florida, USA, Campbell, D.T., Stanley, J. Experimental and Quasi- Experimental Designs for Research. Chicago: Rand McNally. 3. Ling, R., Julsrud, T. The Development of Grounded Genres in Multimedia Messaging Systems (MMS) among Mobile Professionals. In Nyíri, Kristof (ed.) A Sense of Place. Vienna: Passagen-Verlag, Okabe, D. and Ito, M. Camera Phones Changing the Definition of Picture-Worthy. Japan Media Review. Annenberg School for Communication, USC. Accessed April 15, Kurvinen, E. Emotions in Action: a Case in Mobile Visual Communication. Proceedings of the 3rd International Design and Emotion Conference D+E Lähteet tekstissä: I will occasionally follow Campbell and Stanley s [3: p. 6] notation for describing research designs. X represents the exposure of a group to an experimental variable or event. Tässä siis [3] osoittaa lähteen numeron lähdeluettelossa täsmällisen sivun voi osoittaa, kuten viitteeseen on merkitty Yhteiskuntatieteet: Chicago Manual of Style Kirjat: Heath, Christian and Paul Luff Technology in Action. Cambridge University Press, Cambridge. Editoidut kirjat: Lynch, Michael and Steve Woolgar (eds.) Representation in Scientific Practice. London: The MIT Press. Artikkelit: Koskinen, Ilpo and Esko Kurvinen Messages visuels mobiles. Nouvelle technologie et interaction. Réseaux: communication, technologie, société n o , Artikkelit kirjassa: Schegloff, Emanuel A Notes on a Conversational Practice: Formulating Place. In Sudnow, David (ed.) Studies in Social Interaction. New York: The Free Press. pp

4 Konferenssijulkaisut: Taylor, Alex S. and Richard Harper Age-Old Practices in the New World : A Study of Gift- Giving Between Teenage Mobile Phone Users. Proceedings of Computer-Human Interaction CHI 02, April 20-25, 2002, Minneapolis, Minnesota, USA. Pp Julkaisut Webissä: Okabe, D. and Ito, M Camera Phones Changing the Definition of Picture-Worthy. Japan Media Review: Annenberg School for Communication, USC. Accessed April 15, Lähdeluettelo aakkosittain seuraavasti Asch, Solomon Opinions and Social Pressure. Scientific American 193: Atkinson, J. Maxwell and Paul Drew Order in Court. The Organisation of Verbal Interaction in Judicial Settings. London: MacMillan. Bannon, Liam From Human Factors to Human Actors. The Role of Psychology and Human-Computer Interaction Studies in System Design. In Greenbaum, Joan and Morten Kyng (eds.) Design at Work. Cooperative Design of Computer Systems. Hillsdale, NJ: Lawrence Erlbaum. Barnes, Stuart J. and Sid L. Huff Rising Sun: imode and the Wireless Internet. Communications of the ACM 46: Barry, Michael and LiAnne Yu The Uses and Meaning of I- mode in Japan. Revista de estudios de juventud 57: Lähteet tekstissä: mobile technologies face hard competition from existing technologies, including TV, radio, PC, WWW, as well as game consoles. Personalization does not seem to be the panacea it has been claimed to be (Lobet- Maris 2002; Ling 2002; Kasesniemi 2003). Psykologia: APA Kirjat: Seale, C. (1999). The Quality of Qualitative Data. London: Sage. Editoidut kirjat: Koskinen, I., Battarbee, K. and Mattelmäki, T. (Eds.) (2003). Empathic Design. User Experience for Product Design. Helsinki: IT Press. Artikkelit: Scott, M.B. & Lyman, S.M. (1968). Accounts. American Sociological Review 33(1), pp Artikkelit kirjoissa: Wright, P., McCarthy, J. & Meekison, L. (2003). Making Sense of Experience. In: Blythe, M.A., Overbeeke, K., Monk, A.F. & Wright, P.C. (Eds.) Funology From Usability to Enjoyment. Dordrecht: Kluwer Academic Publishers. 4

5 Julkaistut konferenssiesitelmät: Taylor, A. and Harper, R. (2002). Age-Old Practices in the New World : A Study of Gift.- Giving Between Teenage Mobile Phone User. Proceedings of the SIGCHI Conference on Human Factors in Computing Systems, Minneapolis, USA. Web: Sanders, E. B-N. (2003). Design for experiencing: Scaffolds in communicational spaces. Design for Communicational Spaces Conference proceedings: accessed 19 th January 2004 at apers/sanders.doc Lähdeluettelo: aakkosjärjestys, tyyli alla: Black, A. (1998). Empathic Design. User Focused Strategies for Innovation. Proceedings of New Product Development. IBC Conferences. Blumer, H. (1968). Symbolic Interactionism. Perspective and Method. Berkeley: University of California Press. Gross, E.S. & Stone, G.P. (1964). Embarrassment and the Analysis of Role Requirements. American Journal of Sociology 70(1), pp Hassenzahl, M. (2003). The Thing and I: Understanding the Relationship between User and Product. Blythe, M.A., Overbeeke, K., Monk, A.F. & Wright, P.C. (Eds.) Funology From Usability to Enjoyment. Dordrecht: Kluwer Academic Publishers. Sanders, L. (2002) Collective Creativity. In LOOP: The AIGA Journal of Interaction Design Education, ed. 3. Accessed July 15, 2003 at Lähteet tekstissä: The pragmatist approach borrows much of its perspective from pragmatist philosophy (cf. Dewey 1934: 212). Recently, Forlizzi and Ford (2000) presented a model of user experience in interaction. This model is theoretical in nature... Humanisteille lisäksi (vrt. Design Issues) Kirjat: S-E. Åström, Samhällsplanering i Helsingfors, (Helsinki: Mercator, 1957) [Town Planning in Helsinki, , in Swedish]. Editoidut kirjat: M. Lynch and S. Woolgar (eds.) Representation in Scientific Practice (Cambridge, Mass.: The MIT Press, 1991). Julkaisusarjat: T. Santasalo and H. Heusala. Helsingin keskustan kaupallinen rakenne. (Helsinki: Helsingin kaupunginkanslian julkaisusarja A 16, 2002). 5

6 Artikkelit: E. Jutikkala, Varallisuussuhteet Suomessa Ruotsin-ajan päättyessä. Historiallinen aikakauskirja 47, (1949): [The Distribution of Wealth in Finland at the End of the Swedish Era, in Finnish]. Artikkelit editoiduissa kirjoissa: B. Latour, Drawing Things Together. In M. Lynch and S. Woolgar (eds.) Representation in Scientific Practice (Cambridge, Mass.: The MIT Press, 1991). Konferenssiesitelmät: K. Tollmar, J. Persson, Understanding Remote Presence. Proceedings of NordiCHI 2002, October (New York, NY: ACM Press, 2002) Web: I. Koskinen, Tuleeko keskustasta kulutusparatiisi? (Working paper. Helsinki: National Consumer Research Centre, 2003). [Is the City Going to be a Consumer s Paradise? In Finnish, available at < Lähdeluettelo yleensä tekstin loppuun loppuviitetoiminnolla näin: 1. WWW information from G. Esping-Andersen, The Three Worlds on Welfare Capitalism (Cambridge: Polity, 1990); J. B. Pine and J. H. Gilmore, The Experience Economy (Boston: Harvard University Press, 1999). Muitakin käytäntöjä on... Lähteet tekstissä loppuviitetoiminnolla. itse asiassa laajin systeemi on Harvardin systeemi, jota käytettän luonnontieteissa 6

7 Kuvakrediitit listataan tavallisesti tekstin loppuun tai alkuun erilliselle sivulla kuviin on aina viitattava kuvan yhteydessä: kuvaajan nimen ja mielellään kuvanottohetken on oltava tiedossa sama pätee muihin visuaalisiin tekijänoikeuden omaaviin tuotoksiin (esim. logot tai mainokset) Relaatiotietokantaanko..? Kannattaako tutkijan käyttää tietokantaa, johon kirjaa lähteet ja josta generoi sitten hakujen avulla lähdeluettelot? tämä ei ole toistaiseksi onnistunut keneltäkään käytännöt vaihtelevat liikaa Lähdeiden löytäminen Kirjastot paras lähde tietokannat: Arsca, Helka, Linda; Ruotsin tietokannat, British Library CD-romit usein parempia, kun työskennellään erityisaineistojen kanssa suuret yliopistot ja kustantajat pitävät valtavia artikkelitietokantoja: esim. Cambridge Scientific Abstracts tai Blackwell Vanha aineisto on usein vain referenssitietokantojen varassa: esimerkiksi 1800-luvun suomalaista kirjallisuutta pitää yhä etsiä Helsingin Yliopiston kirjaston vanhoista niteistä ja merkintäkorteista Lähdeiden väärinkäyttöjä Plagiointi - jos tästä jää kiinni, käy huonosti: lopputyö voidaan hylätä turhat lähteet. CC-romit ja tietokannat ovat 7