EquineLife Ekologisesti ja eettisesti kestävä hevostalous
|
|
- Aarno Nurminen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 EquineLife Ekologisesti ja eettisesti kestävä hevostalous
2 EquineLife pähkinänkuoressa Projektin päätavoitteet olivat: luoda ja toteuttaa ympäristö-, hyvinvointi- ja turvallisuusjärjestelmä hevostalouteen testata ja havainnollistaa ympäristöystävällisiä rakennusratkaisuja kehittää hevosalan toimijoiden yhteistyötä ja vuorovaikutusta esittää politiikkasuosituksia hevosalan toimintaedellytysten parantamiseksi kansainvälisen vertailututkimuksen pohjalta. Tavoitteiden saavuttamiseen tarvittiin paljon sekä taloudellisia että henkilöstöresursseja. Hankkeen kokonaisbudjetti oli Projektin toteutuksessa oli mukana kymmeniä asiantuntijoita yhdeksästä eri hankekumppaniorganisaatiosta. EquineLife -projektissa: rakennettiin kaksi rekisteröityä EMAS-järjestelmää julkaistiin kaksi käsikirjaa hevosalalle lajiteltiin 1,6 tonnia energiajätettä lajiteltiin 1,3 tonnia biojätettä vähennettiin hevostarhojen valumavesien fosforikuormitusta noin 2,6 kg, joka olisi vesistössä voinut tuottaa noin kuiva-ainekiloa sinilevää perustettiin 1,8 hehtaaria prototyyppitarhoja ja -laidunalueita rakennettiin neljä prototyyppisääsuojaa rakennettiin prototyyppipihatto perustettiin yhdistys samassa valmennuskeskuksessa toimivien tallinpitäjien yhteistyön lisäämiseksi Julkaisija: Agropolis Oy Toimitus ja taitto: Hanna Virtanen ja Johanna Tanhuanpää Valokuvat: Helena Jansson, Aaro Närvänen, Hanna Virtanen, Johanna Tanhuanpää, Menna Rantala, Emilia Fager, Sonja Holma, Tanja Kuittinen, Terttu Peltonen, Ypäjän Hevosopiston arkisto/kaisa Kähö EquineLife-logo: Ritva Pesonen ISBN (painettu): ISBN (verkkojulkaisu): Lisätietoa LIFE Ympäristö -ohjelmasta osoitteessa ENV/FI/
3 JOHDANTO Johdanto Tässä esitteessä kerrotaan EquineLife-projektin keskeisistä tuloksista. EquineLife - ekologisesti ja eettisesti kestävä hevostalous toteutetiin vuosina , ja sen tarkoituksena oli kehittää ja havainnollistaa toimintamalleja kestävälle hevostaloudelle pohjautuen EMAS-järjestelmään. Projektin päärahoittaja oli EU:n LIFE Ympäristö - ohjelma. Projektin osarahoittajina toimivat lounaishämäläiset kunnat Forssan Seudun Kehittämiskeskus Oy:n kautta sekä hankekumppanit omalla toiminnallaan. Projektin päävastuullinen kumppani Agropolis Oy vastasi hankkeen koordinoinnista ja tiedottamisesta. Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT vastasi hankkeen osatehtävien sisällöstä ja toteutuksesta. Ypäjän Hevosopistolle ja MTT:n Hevostutkimukseen Ypäjälle rakennettiin hankkeen aikana prototyyppirakennelmia ja rakennettiin EMASjärjestelmät. Vuoden 2007 Finnderby oli hankkeen pilottitapahtuma, samoin kuin vuoden 2006 Kuninkuusravit Forssan Pilvenmäellä. Prototyyppirakennelmia rakennettiin ja testattin hankkeen aikana myös Kuuman Hevoset - islanninhevoskeskuksessa Jokioisissa. Suomen Ratsastajainliitto ry ja Suomen Hippos ry olivat mukana hankkeesta saadun tiedon välittämisessä hevosalan ammattilaisille ja 3
4 KOHOKOHTIA Kohokohtia EquineLife -projektin varrelta Projekti aloitettiin yrittäjien haastatteluilla ja kyselytutkimuksella. Ensimmäisten prototyyppirakennelmien rakennustyöt aloitettiin vuonna Kaikki prototyyppirakennelmat otettiin käyttöön syksyyn 2007 mennessä. EMAS-järjestelmien rakentaminen alkoi vuonna 2006 Ypäjän Hevosopistolla ja MTT Hevostutkimuksessa. Sertifikaattien luovutustilaisuus pidettiin kesäkuussa Vuoden 2006 Jalostuspäivillä järjestettiin paneelikeskustelu kestävän hevostalouden politiikkasuosituksista. Käsikirjojen kirjoittaminen aloitettiin vuonna Työ jatkui koko projektin ajan ja käsikirjat julkaistiin toukokuussa Jätehuollon tehostaminen oli keskeisessä roolissa Kuninkuusraveissa 2006 ja Finnderbyssä 2007, jotka olivat hankkeen pilottitapahtumia. Projektin päätösseminaari järjestettiin lokakuussa Seminaarissa käsiteltiin laajasti hevostalouden ympäristö-, hyvinvointi- ja turvallisuusasioita. Vuonna 2006 perustettiin Forssan Hevosystäväin Seura ry Pilvenmäen valmennuskeskuksessa. Yhdistys on järjestänyt mm. palo- ja pelastusharjoituksen yhdessä paikallisen palokunnan ja poliisin kanssa. 4
5 YMPÄRISTÖHALLINTA Miksi hevostaloudessa tarvitaan ympäristöhallintaa? Useissa EU-maissa hevosiin liittyvä elinkeino- ja vapaa-ajantoiminta lisääntyy ja monipuolistuu jatkuvasti. Kasvatustoiminnan, ravi- ja ratsastusurheilun sekä muun toimialaan liittyvän toiminnan merkitys kasvaa koko ajan. Hevostalouden toimialan muutokset ovat tapahtuneet suurilta osin ilman, että erityistä, juuri tätä toimialaa koskevaa lainsäädäntöä olisi olemassa. Monissa EU-maissa hevostalouden katsotaan olevan osa maataloustoimialaa, eikä sillä nähdä olevan tästä toimialasta poikkeavia erityispiirteitä tai -vaatimuksia. Nopeasti kasvavana ja muuttuvana toimialana hevostalous on joutunut tiettyjen ongelmien eteen. Alan kasvu tapahtuu osin hallitsemattomasti; kaikkia hevosia ei rekisteröidä, ja hevosenomistajat ja hevosyrittäjät muodostavat keskenään hyvin erilaisen kohderyhmän, jota on vaikeaa tavoittaa ja puhutella kokonaisuutena. Hevosharrastuksen suosion kasvu tuo alan piiriin yhä enemmän ihmisiä, joilta puuttuu hevosmiestaitoa ja ymmärrystä hevosten käyttäytymisestä. Tämä vaikuttaa sekä hevosten että ihmisten turvallisuuteen ja hyvinvointiin. Hevostalous perustuu luonnonvarojen hyödyntämiseen, jolloin toiminnan ympäristövaikutukset on myös huomioitava. Hevostaloustoimialalla tarvitaankin ympäristö-, hyvinvointi- ja turvallisuusnäkökohdat yhdistävää lähestymistapaa. Equine- Life-projektissa haluttiin tuoda viimeisin tutkimuksellinen tieto hevosalan toimijoiden käyttöön. YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET HEVOSTEN HYVINVOINTI JA TURVALLISUUS IHMISTEN HYVINVOINTI JA TURVALLISUUS LUONNONVARAT 5
6 YMPÄRISTÖJÄRJESTELMÄ Ympäristö-, hyvinvointi- ja turvallisuusjärjestelmien kehittäminen ja soveltaminen hevostalouteen EquineLife-projektissa rakennettiin ja rekisteröitiin EMAS-järjestelmät Hevosopisto Oy:lle ja MTT Hevostutkimukselle. Rekisteröidyt EMAS-järjestelmät ovat ensimmäiset hevostoimialalla Euroopassa. Myös maailmanlaajuisesti näin kattavan ympäristöjärjestelmän soveltaminen hevostalouteen on harvinaista. Alustavat ympäristökatselmukset valmistuivat kummassakin organisaatiossa syksyllä Tämän jälkeen muotoiltiin ympäristöpolitiikat, asetettiin tavoitteet ja päätettiin toimenpiteistä niiden saavuttamiseksi. Ympäristöohjelmien toimeenpanotyö alkoi molemmissa organisaatioissa keväällä Keskeiset tuotokset: MTT Hevostutkimuksen EMASrekisteröinti. Ympäristöselonteko luettavissa osoitteessa Hevosopisto Oy:n EMAS-rekisteröinti. Ympäristöselonteko luettavissa osoitteessa Ohjelmia on toteutettu vasta suhteellisen vähän aikaa, joten niiden vaikuttavuutta ei voida vielä tarkasti arvioida. EMAS-järjestelmän rakentaminen vaatii panostusta ja sitoutumista koko organisaatiolta. Pitkällä aikavälillä järjestelmä kuitenkin hyödyttää ympäristöä sekä tuo organisaatiolle kustannussäästöjä ja imagohyötyä. EquineLifeprojektissa rakennetut kaksi EMAS-järjestelmää toimivat hyvinä esimerkkeinä yksittäisille talleille toiminnan kehittämiseksi. MTT Hevostutkimuksen ympäristötavoitteet: sähkönkulutuksen vähentäminen 5 % vuoden 2009 loppuun menessä nurmien ekotehokas käyttö tutkmuksen vaikuttavuuden lisääminen Hevosopisto Oy:n ympäristötavoitteet: vesistöön menevän fosforikuormituksen vähentäminen energiatehokkuuden lisääminen jätteiden lajittelun tehostaminen 6
7 YMPÄRISTÖJÄRJESTELMÄ Projektin pilottitapahtumina toimivat vuoden 2006 Kuninkuusravit Forssan Pilvenmäellä ja vuoden 2007 Finnderby Ypäjällä. Tapahtumiin rakennettiin ja toteutettiin ympäristö-, hyvinvointi- ja turvallisuusjärjestelmät. Forssan Kuninkuusravien 2006 ympäristötavoitteita olivat lajittelun ja lantahuollon tehostaminen sekä yleisen siisteyden parantaminen. Järjestelmä sisälsi myös hyvinvointi- ja turvallisuustavoitteita, esimerkiksi radan kunnon varmistamisen sekä varikkoalueen turvallisuuden lisäämisen. Kesän 2007 Finnderbyssä tavoitteena oli niin ikään sekajätteen määrän vähentäminen. Ilmapäästöjä pyrittiin vähentämään kannustamalla yleisöä kimppakyyteihin ja julkisen liikenteen käyttöön tapahtumaan saavuttaessa ja poistuttaessa. Ympäristöystävällisyyttä korostettiin myös tapahtuman hankinnoissa, ja kertakäyttöastiat korvattiin biohajoavilla astioilla. Kummassakin pilottitapahtumassa jätteiden kierrätysastetta saatiin nostettua huomattavasti verrattuna aiempiin tapahtumiin. Tähän vaikuttivat muun muassa biohajoavien astioiden käyttö ja yleisöä lajittelussa avustaneet lajitteluneuvojat. Vuoden 2007 Finnderbyssä 60% jätteistä saatiin hyötykäyttöön ja vastaavasti vuoden 2006 Kuninkuusraveissa 40% koko tapahtuman jätteistä. Yleisöltä, osallistujilta ja henkilökunnalta saatu palaute oli lähes pelkästään positiivista. EMAS (The Eco-Management and Audit Scheme) on erilaisille organisaatioille tarkoitettu vapaaehtoinen ympäristöjärjestelmä. Se edellyttää sitoutumista ympäristöasioihin liittyvien toimintojen arviointiin ja jatkuvaan parantamiseen. Organisaation on mahdollista pienin lisäyksin ottaa käyttöönsä EMAS, mikäli sillä on jo ISO järjestelmä. EMAS:sta sovelletaan EU:n 27 jäsenmaassa ja ehdokasmaissa sekä Euroopan talousalueella. Jokaisessa jäsenmaassa on nimetty viranomaistaho, joka vastaa EMASrekisteröinneistä ja tiedottamisesta. 7
8 PROTOTYYPPIRAKENNELMAT Ympäristöystävälliset rakennusratkaisut Hevostalous on voimakaasti luonnonvaroihin ja maankäyttöön perustuva toimiala, jonka ympäristövaikutukset on otettava huomioon. Esimerkiksi hevosalueiden valumavesien on todettu sisältävän runsaasti vesistöjä rehevöittäviä ravinteita, erityisesti fosforia. Hevosten hyvinvointi ja turvallisuus tulee luonnollisesti aina huomioida suunniteltaessa ja toteutettaessa esimerkiksi tarhoja, pihattoja ja sääsuojia. EquineLife-projektissa testattiin ja havainnollistettiin erilaisia rakennusratkaisuja, joissa sekä ympäristö-, hyvinvointi- että turvallisuusnäkökohdat on huomioitu. Kumirouheen käyttöä jaloittelutarhojen rakenteessa testattiin Ypäjän Hevosopistolla. Kumirouhe (kuva yllä) eristää routaa sekä toimii joustokerroksena ja salaojituksena parantaen tarhan vesitaloutta. Rouhetta käytettäessä on kuitenkin huolehdittava, etteivät hevoset loukkaa itseään kumirouheessa mahdollisesti oleviin teräviin rautalankoihin. Tarhojen valumavesien kemiallista käsittelyä kehitettiin projektin aikana. Erityisesti puhdistamojärjestelmät tarhojen ulkopuolella (kuva yllä) ovat osoittautuneet hyviksi ratkaisuiksi liukoisen fosforin ja myös typen vähentämiseksi valumavesistä. Puhdistamon rakentaminen on suhteellisen edullinen ja pitkäaikainen investointi. Puuhake (kuva yllä) osoittautui erittäin hyväksi pintamateriaaliksi jaloittelutarhoihin, sillä se pitää kovassakin käytössä olevat tarhat kuivina sateisinakin jaksoina. Hake on suhteellisen edullinen metsäteollisuuden sivutuotteena saatava materiaali, jota voidaan suositella tarhojen pintamateriaaliksi. 8
9 PROTOTYYPPIRAKENNELMAT Hakepinnoite saattaa tosin kuivattaa jahaurastuttaa kavioita. Tämä ongelma voidaan välttää päällystämällä vain osa tarhasta puuhakkeella. Haketarhojen pinnan käsittelyn ferrisulfaatilla todettiin vähentävän liukoisen fosforin määrää valumavedestä. Tämä käsittely ei kuitenkaan yksinään ole riittävä ratkaisu, koska jäisen maan aikaan se ei toimi. Siksi ulkoilualueiden yhteyteen rakennettava tarhavesien puhdistusjärjestelmä on suositeltava ratkaisu. MTT Hevostutkimuksessa rakennettiin sääsuoja, jonka ulkoseinät on tehty kalkkirappauksella päällystetyistä olkipaaleista (kuvat yllä). Sääsuojan väliseinässä on käytetty eri puulajeja, jolloin voidaan testata, mitä hevoset järsivät vähiten. Pohjan pintamateriaaleina testataan haketta ja kivituhkaa. Sääsuojaan liittyvät laitumet on jaettu neljään lohkoon, jotka puolestaan on jaettu kolmeen osaan. Näin osa laitumesta saa aina levätä. Sääsuojan yhteydessä on valumavesien puhdistamo. Käsittelemätön kierrätyspuumateriaali (kuva yllä) on edullinen ja ympäristöystävällinen ratkaisu sääsuojien rakentamisessa. Savi-olkiseos (kuva yllä) osoittautui hevosille miellyttävän viileäksi kuumalla säällä. Rakennusmateriaalina sen käyttö vaatii kuitenkin erikois-osaamista. 9
10 PROTOTYYPPIRAKENNELMAT Hevosten ryhmäkasvatuksen on todettu lisäävän hevosten hyvinvointia ja sosiaalisuutta. Ypäjän Hevosopistolle rakennettiin pihatto, jonka rakenteet toteutettiin tavanomaista paremmilla lämmöneristeillä pohjoismaisiin oloihin soveltuviksi. Lisäksi testattiin ja havainnollistettiin erilaisia rakennusmateriaaleja ja -ratkaisuja, kuten kierrätysmuovista tehtyjä lankkuja (kuva alla). Pihaton rakentaminen voi olla mittava investointi. Kustannusten pienentämiseksi vanhoja rakennuksia, esimerkiksi navettoja, saatetaan muuttaa pihatoiksi. Tämä ei kuitenkaan yleensä ole paras mahdollinen ratkaisu, varsinkaan hevosten hyvinvoinnin näkökulmasta. Siksi EquineLife -projektissa rakennettu pihatto on hyödyllinen havainnollistamiskohde uusimmille teknologioille ja hevostutkimuksen tuloksille. Pihattoa tullaan jatkossakin hyödyntämään uusissa hevostutkimushankkeissa. EquineLifen prototyyppirakennelmat sijaitsevat Ypäjällä ja Jokioisissa, ja niihin voi käydä tutustumassa m² m² 4 2 Ulkoilualueiden suunnittelussa kokeiltiin hevosryhmien kierrättämistä eri tarhoissa ja pihaton eri puolilla. Näin ympäristö säilyy hevosille virikkeellisenä ja tarhojen on mahdollista antaa levätä. Ulkoilualueiden ympäristökuormituksen vähentämiseksi pihaton yhteyteen on rakennettu valumavesien puhdistamo. Lisäksi tarhoihin on rakennettu erityiset vessa-alueet, jotta lannan kerääminen tarhoista helpottuisi m² 4 1. Pihaton makuuhalli 2. Valumavesien kemiallinen puhdistus 3. Saostusallas 4. Tarha-alueet Keskeiset tuotokset: Hake- ja kumirouhetarhat, erilaiset sääsuojaratkaisut, pihattorakennelma sekä valumavesien puhdistusmenetelmät. Raportti hevosurheilualueiden sekä tarhojen ja laidunten vesistökuormituksesta. Luettavissa englanniksi osoitteessa Raportti EquineLife -projektin prototyyppirakennelmista. Luettavissa englanniksi osoitteessa 10
11 KÄSIKIRJAT Käsikirjat hevosyrittäjille ja hevostapahtumien järjestäjille Projektin tuotoksina syntyi kaksi käsikirjaa: Hyvinvoiva, turvallinen ja ympäristöystävällinen talli - opas vastuulliseen tallitoimintaan sekä Ekologinen ja turvallinen hevostapahtuma - opas järjestäjälle. Talliyritykset ja hevostapahtumien järjestäjät voivat rakentaa oppaiden avulla itselleen ympäristöjärjestelmän, johon on sisällytetty myös turvallisuuteen ja hevosen hyvinvointiin liittyvät näkökohdat. Käsikirjat sisältävät myös keskeisen hevosalaa koskevan ympäristö-, hevosen hyvinvointi- ja turvallisuuslainsäädännön. Kirjojen kysymystaulukot ja esimerkit helpottavat asioiden omaksumista ja toimivat itsearviointityökaluina. Keskeiset tuotokset: Hyvinvoiva, turvallinen ja ympäristöystävällinen talli - opas vastuulliseen tallitoimintaan. Saatavilla painettuna sekä verkkojulkaisuna osoitteessa Ekologinen ja turvallinen hevostapahtuma - opas järjestäjälle. Saatavilla verkkojulkaisuna osoitteessa Ekologinen ja turvallinen hevostapahtuma - opas järjestäjälle Hanna Virtanen, Inkeri Pesonen, Seppo Hyyppä, Johanna Tanhuanpää 11
12 VERKOSTOT JA YHTEISTYÖ Hevosalan toimijoiden vuorovaikutus ja yhteistyö EquineLife-projektissa kartoitettiin myös yhteistyösuhteiden kehittymiseen vaikuttavia tekijöitä. Vaikka sosiaalisen pääoman kehittyminen on aina tapauskohtaista, voidaan nämä tekijät kuvata jokseenkin yleispätevänä mallina. Keskeisiä vuorovaikutussuhteita ovat esimerkiksi yrityksen sisäiset henkilöstösuhteet, asiakassuhteet, suhteet toisiin yrityksiin ja viranomaissuhteet. Projektissa hevosalan toimijoiden yhteistyön ja vuorovaikutuksen kehittämisen pilottialueina toimivat Pilvenmäen valmennuskeskus Forssassa sekä Ypäjän alueen tallit. Pilvenmäellä talliyrittäjien yhteistyötä saatiin hankkeen aikana lisättyä, ja he perustivat yhteistyönsä tueksi Forssan Seudun Hevosystäväin Seura ry:n. Ypäjällä puolestaan aloitettiin esimerkiksi MTT:n Hevostutkimuksen asian-tuntijoiden luentosarja yhteistyössä Hippolis ry:n kanssa. Pilottialueilta kerättyjen kokemusten ja kirjallisuuden avulla luotiin vuorovaikutuksen ja yhteistoiminnan kehittämisen toimintamalli. Sosiaalisen pääoman rakentaminen aloitetaan nykytilan analyysilla, jossa kartoitetaan yrityksen nykyiset resurssit ja tarpeet. Huomioonotettavia tekijöitä nykytilan kartoituksessa ovat esimerkiksi: nykyiset yhteistyösuhteet ja tulevaisuuden tarpeet valmiudet panostaa aikaa ja rahaa yhteistyön kehittämiseen valmiudet ja halukkuus sitoutua pitkäaikaiseen yhteistyöhön saatavilla olevat tukipalvelut, esimerkiksi yritysneuvonta ja rahoitus Toimivan yhteistyön edellytykset ja vaatimukset ovat seuraava huomioitava asia. Toimivan ja onnistuneen yhteistyön edellytyksiä ovat esimerkiksi: aito tarve yhteistyölle ja hyödyt kaikille osapuolille keskinäinen luottamus ja kaikkien osapuolien huomioiminen halukkuus jakaa omaa osaamista ja taito hyödyntää muiden kokemuksia avoin tiedonkulku ja joustavuus 12
13 VERKOSTOT JA YHTEISTYÖ Yhteistyö voidaan organisoida monella eri tavalla, esimerkiksi: hankintayhteistyö markkinointiyhteistyö alihankinta strateginen kumppanuus verkostomainen yritystoiminta osuuskunnat VUOROVAIKUTUKSEN JA YHTEISTOIMINNAN KEHITTÄMISEN TOIMINTAMALLI Nykytilan analyysi Yhteistyön etuja voivat olla esimerkiksi: asiakkaan saama lisäarvo monipuolisemmista ja paremmista tuotteista ja palveluista kustannussäästöt hankinnoissa, tuotannossa ja markkinoinnissa sijaisavun saanti ja vertaistuki eri toimijoiden osaamisen hyödyntäminen ja kehittäminen sekä erikoistumismahdollisuudet Vuorovaikutukseen liittyvät tekijät Verkoston tai yhteistyön rakentaminen ja ylläpito Verkoston muoto ja yhteistyön organisointi Keskeiset tuotokset: Raportti yhteistoiminnan ja vuorovaikutuksen kehittämisestä hevostoiminnan verkostoissa. Luettavissa osoitteessa Verkostoitumisen ja yhteistyön edut 13
14 POLITIIKKASUOSITUKSET Politiikkasuositukset kestävälle hevostaloudelle Jotta hevostalouden ekologisesti ja eettisesti kestävä kehittyminen olisi mahdollista, tarvitaan EU:n ja kansallisen tason politiikkaohjausta. Lainsäädäntöä ja erilaisia tukimuotoja luotaessa tulisi hevostalouden erityispiirteet ja tarpeet ottaa huomioon. EquineLife-projektissa tehtiin vuonna 2005 vertailututkimus Suomen, Ruotsin ja Alankomaiden hevostaloustoimialoista. Tutkimuksen pohjalta muotoiltiin keskeisiksi havaittuja aihealueita koskevat politiikkasuositukset: HYVINVOINTI JA TURVALLISUUS Koko EU:n aluetta koskevien minimisäännösten luominen koskien kuljetuskalustoa sekä tarhojen ja laidunten kokoa Tieteellisen tutkimustiedon kääntäminen helposti käytäntöön omaksuttavaan muotoon HEVOSTEN REKISTERÖINTI Rekisteröinnin yksinkertaistaminen ja hinnan alentaminen Kuntakohtaiset tallirekisterit Kotimaisen kasvatuksen lisääminen tuontihevosten rekisteröimättömyyden vähentämiseksi Käyttökelpoisimpien tietoteknisten ratkaisujen hyödyntäminen rekisteröintijärjestelmien kehittämisessä Rekisteröinnin hyötyjen korostaminen hevosenomistajille Hevosalan organisaatioiden ja päätöksentekijöiden vuoropuhelun lisääminen Erityisesti uusien hevosyrittäjien ja - harrastajien tietoisuuden lisääminen hevosten hyvinvointiin liittyvistä asioista Tietoisuuden lisääminen hevosten käyttäytymisestä ja tarpeista Rekisteröinnin tarpeellisuuden korostaminen jäljitettävyyden ja eläintautien hillitsemisen näkökulmasta Sairaiden ja vanhojen hevosten inhimillisen kohtelun varmistaminen sekä teurastusmahdollisuuksien lisääminen ja teuraskuljetusten olosuhteiden parantaminen Hevostapahtuminen turvallisuuden parantaminen luomalla selkeät yleiset säännöt hevosten ja ihmisten kohtaamisille 14
15 POLITIIKKASUOSITUKSET JÄTE- JA LANTAHUOLTO Tallien ja paikallisten viljelijöiden yhteistyön lisääminen lantahuoltoon liittyen Mahdollisuudet maataloustukien räätälöintiin hevostalouteen paremmin sopiviksi tulisi kartoittaa Lannan energiakäyttömahdollisuuksien yhdenmukaistaminen koko EU:n alueella Lannan kompostointimahdollisuuksien kehittäminen Valumavesien kemiallisen puhdistamisen sisällyttäminen maatalouden ympäristötuen ehtoihin, tai muiden tukimuotojen luominen niille talleille, jotka eivät kuulu maatalouden ympäristötuen piiriin Investointituen myöntäminen tallien ympäristönsuojelun tilaa parantaviin investointeihin EMAS-järjestelmän soveltamisen edistäminen MAANKÄYTTÖ JA KAAVOITUS Koko EU:n aluetta koskevien yhteisten sääntöjen luominen, kuitenkin niin, että paikalliset olosuhteet voidaan joustavasti huomioida Kaavoittajien ja muiden viranomaisten informoiminen hevostalouden erityistarpeista Maaseutu- ja kaupunkialueiden välisen yhteistyön ja ymmärryksen lisääminen Keskeiset tuotokset: Vertailututkimus hevostaloudesta Suomessa, Ruotsissa ja Alankomaissa. Luettavissa englanniksi osoitteessa Raportti ekologisesti ja eettisesti kestävää hevostaloutta koskevista politiikkasuosituksista. Luettavissa englanniksi osoitteessa 15
16 Lisätietoja löydät osoitteesta
EQUINELIFE ENV/FI/000299 LAYMAN S REPORT EQUINELIFE EKOLOGISESTI JA EETTISESTI KESTÄVÄ HEVOSTALOUS
EQUINELIFE ENV/FI/000299 LAYMAN S REPORT EQUINELIFE EKOLOGISESTI JA EETTISESTI KESTÄVÄ HEVOSTALOUS TAUSTAA Tässä esitteessä kerrotaan EquineLife-projektin keskeisistä tuloksista. EquineLife - ekologisesti
LisätiedotHEVOSET JA YHTEISKUNTA rajapintoja -hanke. Anne Laitinen
HEVOSET JA YHTEISKUNTA rajapintoja -hanke Sivu 1 7.11.2012 Anne Laitinen Yleistä hankkeesta Hevoset ja yhteiskunta rajapintoja hanke 15.3.2012 31.12.2014 Toteuttaja Hippolis Hevosalan osaamiskeskus ry
LisätiedotHippolis Hevosalan osaamiskeskus ry. Sanna Mäki-Tuuri HAMI/HAMK Mustiala 9.2.2012
Hippolis Hevosalan osaamiskeskus ry Sanna Mäki-Tuuri HAMI/HAMK Mustiala 9.2.2012 Hevosmäärän historia 375 000 31 500 75 000 130 000 Hevosmäärän jakautuminen Hevostalouden tunnuslukuja Suomessa n. 75 000
LisätiedotHippolis- Hevosalan osaamiskeskus
Hippolis- Hevosalan osaamiskeskus Kasvava hevosala Hevosalan tiedon, taidon, voimavarojen ja osaamisen kokoamisella tiiviiseen yhteistoimintaan on suuri merkitys hevosalan ja alueellisten hevoskeskittymien
LisätiedotEsittelyssä MAHDOLLISUUKSIEN HEVONEN Hevosalan kehittämisohjelma
Esittelyssä MAHDOLLISUUKSIEN HEVONEN Hevosalan kehittämisohjelma Julkaistu 12.10.2012 Hevosalan yhteistyöseminaarissa Ypäjällä Hevostalouden tulevaisuuden näkymiä ja kehittämiskohteita Pohjois-Pohjanmaan
LisätiedotHippoliksen Hevosklusteri-hanke Hippolis Hevosalan osaamiskeskus ry Anne Laitinen
Hippoliksen Hevosklusteri-hanke Hippolis Hevosalan osaamiskeskus ry 19.5.2010 Anne Laitinen Hippolis Perustettu lokakuussa 2007, 2009 oli toinen toimintavuosi Perustajajäseninä hevosalan keskeiset toimijat:
LisätiedotRaija Räikkönen
Kestävä ja innovatiivinen hevostalous Keskisen Itämeren alueen kilpailukyvyn edistäjänä (InnoEquine) Equine industries promoting economically competitive and innovative regions 11.10.2012 Raija Räikkönen
LisätiedotHEVOSTEN POHJOIS-POHJANMAA Hevostalouden kehittämisohjelma. Projektipäällikkö Heini Iinatti, Pro Agria Oulu p. 0405551674, heini.iinatti@proagria.
HEVOSTEN POHJOIS-POHJANMAA Hevostalouden kehittämisohjelma Projektipäällikkö Heini Iinatti, Pro Agria Oulu p. 0405551674, heini.iinatti@proagria.fi Hevosten Pohjois-Pohjanmaa - hevostalouden kehittämisohjelma
LisätiedotHyvän kimpan taustalla selkeät pelisäännöt -Hevosen omistamisen kehittämishanke-
Hyvän kimpan taustalla selkeät pelisäännöt -Hevosen omistamisen kehittämishanke- Elämyksiä ja elinkeinoja Hevosen omistamisen kehittämishanke Projekti on hevosalan lajirajat ylittävä hevosen omistamisen
LisätiedotHEVOSYRITYS HUIPPUKUNTOON
HEVOSYRITYS HUIPPUKUNTOON 2010-2013 1. Tavoitteet Vahvistaa hevosalan kilpailukykyä ja laadukkaita palveluja - Lisäämällä hevosalan yrittäjien osaamista ja vahvistamalla yrittäjyysasennetta - Parantamalla
LisätiedotHevostallityöryhmä. Ympäristönsuojelupäivät, Lammi 1.10.2008. Katri Nuuja, YM. Ympäristöministeriö / Hevostallityöryhmä 1.10.2008
Hevostallityöryhmä Ympäristönsuojelupäivät, Lammi Katri Nuuja, YM 1 Hevostallityöryhmän tehtävät Erityisesti pienten hevostallien maankäytön suunnittelun, rakentamisen ohjauksen ja ympäristönsuojelun kehittämistarpeiden
LisätiedotTallien toimintaympäristöt Jalostuspäivät 2009 Minna-Liisa Heiskanen Suomen Hevostietokeskus ry
Tallien toimintaympäristöt Jalostuspäivät 2009 Minna-Liisa Heiskanen Suomen Hevostietokeskus ry Lainsäädäntö määrittää oikeudet ja velvollisuudet; tallitoimintaa sääteleviä lakeja ja säädöksiä Ympäristönsuojelulaki
LisätiedotRakennerahastot ja vähähiilisyys. Luontomatkailuseminaari 27.1.2015 Sanna Poutamo
Rakennerahastot ja vähähiilisyys Luontomatkailuseminaari 27.1.2015 Sanna Poutamo Yleistavoitteena vähähiilinen paikallistalous Yritysten tulisi panostaa: - Liiketoimintaosaamiseen - Toimiviin laatujärjestelmiin
LisätiedotJaloittelutarharatkaisut, hoito ja valumavesien käsittely
Jaloittelutarharatkaisut, hoito ja valumavesien käsittely MTT Kotieläintuotannontutkimus Lantala- ja jaloittelutarhainvestoinnit, Juva18.4.2013 RAE ravinnehävikit euroiksi -hanke Esityksen sisältö Tarhojen
LisätiedotHevostutkimuksen infopäivä 17.3.2011 Ypäjällä
Hevostutkimuksen infopäivä 17.3.2011 Ypäjällä Työn aiheen valintaan johtivat omat kokemukseni sekä hevosurheilun harrastajana että hevosalan koulutettuna työntekijänä kuin myös pitkä kokemus vapaaehtoisella
LisätiedotHEVOSMATKAILUN TOIMENPIDESUUNNITELMA 2009-2013
HEVOSMATKAILUN TOIMENPIDESUUNNITELMA 2009-2013 Työryhmä: Hannele Aalto, Viikinkilinna / Vaellustalli Toreson Satu Haagmann, Luomajärven Hevoskievari Oy Suvi Louhelainen, Suomen Hippos ry Riku Leppänen,
LisätiedotHEVOSVOIMAA -ESISELVITYSHANKE
HEVOSVOIMAA -ESISELVITYSHANKE 13.04. 15.10.2010 1 Hevosvoimaa -esiselvityshanke Rahoittaja Maaseudun Kehittämisyhdistys Viisari ry., hallinnoija Saarijärven Seudun Yrityspalvelu Oy Esiselvityshanke 13.4.
LisätiedotHyöty irti innovaatioista. Maija Järvinen, Tutkija, MTT maija.jarvinen@mtt.fi 040 749 2504
Hyöty irti innovaatioista Maija Järvinen, Tutkija, MTT maija.jarvinen@mtt.fi 040 749 2504 InnoEquine-hankkeesta 2011-2013 Rahoitus: Central Baltic Interreg IV A ohjelma 2007-2013 Mukana Maa- ja elintarviketalouden
LisätiedotHevostallien ympäristövaikutukset ja niiden hallinta. Johanna Tanhuanpää, Agropolis Oy Inkeri Pesonen, MTT
Hevostallien ympäristövaikutukset ja niiden hallinta Johanna Tanhuanpää, Agropolis Oy Inkeri Pesonen, MTT Esityksen sisältö Ympäristövaikutukset Hevostaloudesta syntyviä ympäristövaikutuksia ja ratkaisuja
LisätiedotForssan seudun. ympäristöteemavuosi. Julkistustilaisuus 22.1.2010. Johanna Tanhuanpää
Forssan seudun ympäristöteemavuosi Julkistustilaisuus 22.1.2010 Johanna Tanhuanpää Mitä opittavaa muualta? Case Ympäristön hyväksi tehty työ on systemaattista ja pitkäjänteistä Sitoutuminen vahvaa läpi
LisätiedotKumppanuus, yleiset kirjastot ja Celia
24.11.2016 Kumppanuus, yleiset kirjastot ja Celia Opetus- ja kulttuuriministeriön kirjastopäivät 23.-24.11.2016 1 Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi yleisistä kirjastoista 11 Yhteistyö Yleinen kirjasto
LisätiedotEMAS Vuosipäivitystiedot 2008 MTT Ypäjä
EMAS Vuosipäivitystiedot 2008 MTT Ypäjä Marianna Myllymäki ja Kirsi Kupsala Kuva Helena Jansson MTT Ypäjällä on ympäristölupa...3 MTT Ypäjän ympäristötavoitteet ja niiden toteutuminen vuonna 2008.3 Päämäärä
LisätiedotHEVOSEN HIILIKAVIONJÄLKI - herättelyä elinkaariajatteluun
HEVOSEN HIILIKAVIONJÄLKI - herättelyä elinkaariajatteluun Markku Saastamoinen Uudistuva hevostalous Hevostalous biotaloutena, Hyvinkää 8.5.2018 Luonnonvarakeskus Hevostalous biotaloudessa Uusiutuvien bioperäisten
LisätiedotLasse Häkkinen KOSTEIKKOJEN VAIKUTUS MAATALOUDEN RAVINNEPÄÄSTÖIHIN
Lasse Häkkinen KOSTEIKKOJEN VAIKUTUS MAATALOUDEN RAVINNEPÄÄSTÖIHIN RAE -HANKE Savonia-ammattikorkeakoulun koordinoima hanke. Hanke toteutetaan Pohjois-Savon, Etelä-Savon ja Pohjois-Karjalan alueilla aikavälillä
LisätiedotUusia välineitä rehevöitymisen arviointiin ja hallintaan GisBloom
Uusia välineitä rehevöitymisen arviointiin ja hallintaan GisBloom Sari Väisänen SYKE Järvikalapäivän vesienhoitoseminaari Hollolan Siikaniemessä 31.5.2012 w w w. e n v i r o n m e n t. f i / s y k e /
LisätiedotHyvinvointia hevosista - Hevosavusteinen toiminta
Hyvinvointia hevosista - Hevosavusteinen toiminta HEVOSAVUSTEINEN TOIMINNAN ORGANISAATIOT SUOMESSA Suomen Ratsastusterapeutit ry - koulutettuja terapeuttejan n. 160 Ratsastusterapeutti suojattu ammattinimike
LisätiedotEkokompassilla kestävä suunta - ympäristövastuullisuus kilpailueduksi
Ekokompassilla kestävä suunta - ympäristövastuullisuus kilpailueduksi Ekokompassi PK-yrityksille, julkisille toimijoille ja yleisötapahtumille suunnattu kevennetty ympäristöjärjestelmä sen avulla voidaan
LisätiedotHevostalouden haasteet mahdollisuuksien hevonen
Hevostalouden haasteet mahdollisuuksien hevonen MTK:n maatalous- ja maaseutupolitiikan AMK-konferenssi 19.3.2015 Maarit Hollmén, MTK Hevosmäärän historia 400 000 350 000 300 000 250 000 200 000 150 000
LisätiedotKalatalouden innovaatiopäivät , Vantaa
Kalatalouden innovaatiopäivät 8.11.2018, Vantaa Innovaatio-ohjelmien tavoitteet ja jatko Risto Lampinen, MMM/LVO 1 Perusidea: Innovaatio-ohjelma kasvun edistäjänä Tavoitteena päämäärätietoinen, verkostomainen,
LisätiedotHauska, toimiva ja kestävän kehityksen mukainen kaupunki. Elina Levula Projektikoordinaattori
Hauska, toimiva ja kestävän kehityksen mukainen kaupunki Elina Levula Projektikoordinaattori Greening Events hanke Aika: 2/2012-6/2014 Mukana Helsingin kaupungin tapahtumayksikkö, Helsingin ympäristökeskus,
LisätiedotVastuullinen liikenne. Yhteinen asia.
Vastuullinen liikenne. Yhteinen asia. Autoilun ohjaaminen 22.2.2012, Björn Ziessler Visio Vastuullinen liikenne 20.2.2012 2 Toiminta-ajatus Kehitämme liikennejärjestelmän turvallisuutta. Edistämme liikenteen
LisätiedotHÄMEEN MATKAILUSTRATEGIA HEVOSMATKAILU MAHDOLLISUUTENA
HÄMEEN MATKAILUSTRATEGIA HEVOSMATKAILU MAHDOLLISUUTENA Matkailu Hämeen aluekehittämisohjelmassa 2000-luvun alusta lähtien strategisesti tärkeä elinkeino - Matkailu yksi voimakkaimmin kasvavista elinkeinoista
LisätiedotSuomi kestävän kaivannaisteollisuuden edelläkävijäksi toimintaohjelma
Suomi kestävän kaivannaisteollisuuden edelläkävijäksi toimintaohjelma Kestävä kaivostoiminta III Kaivosten ja prosessiteollisuuden sivuvirtojen tuotteistaminen Vuokatti 13.6.2013 Maija Uusisuo Kehittämispäällikkö
LisätiedotGreen Deal Suomen näkökulmasta. Jarmo Muurman Ympäristöneuvos Green Deal askel kestävään infrarakentamiseen, YGOFORUM seminaari, 2.11.
Green Deal Suomen näkökulmasta Jarmo Muurman Ympäristöneuvos Green Deal askel kestävään infrarakentamiseen, YGOFORUM seminaari, 2.11.2016 Miksi vapaaehtoisia sopimuksia (Green deal)? Vapaaehtoiset sopimukset
LisätiedotVäppi
Vähähiilinen Lappi Väppi 1.8.2018-31.12.2020 Tanja Lepistö Taustaa: Hiilineutraalit kunnat -hanke Hiilineutraalit kunnat (HINKU) hanke antaa hankkeelle hyvän lähtökohdan niin verkoston kuin osapuolten
LisätiedotVähähiilisyydestä uutta innovatiivista liiketoimintaa ja kilpailuetua yrityksille ja kunnille (VALKI)
Vähähiilisyydestä uutta innovatiivista liiketoimintaa ja kilpailuetua yrityksille ja kunnille (VALKI) Hankkeen suunniteltu toteutusaika 1.1.2015 31.12.2017 Taustaa: yhteisöjen rooli energiatehokkuudessa
LisätiedotYmpäristönsuojelun vaatimukset ja suositukset tallitoiminnalle. ProAgria Oulu, projektipäällikkö Heini Iinatti
Ympäristönsuojelun vaatimukset ja suositukset tallitoiminnalle ProAgria Oulu, projektipäällikkö Heini Iinatti Hevostalouden ympäristökuormitus voi paikallisesti olla merkittävä Luvat ja ilmoitukset Hevostallin
LisätiedotKestävä kehitys kirjastoissa (3K)
Kestävä kehitys kirjastoissa (3K) kysely 1.-10.2.2012 Suomen yleisille kirjastoille ekologisen kestävyyden tilasta Leila Sonkkanen Suunnittelija Helsingin kaupunginkirjasto grafiikka Jouni Juntumaa Erikoissuunnittelija
LisätiedotS U O M E N H I P P O S Strategia
S U O M E N H I P P O S Strategia 2018 2020 Missio Nykyaikainen ja kehittyvä Kasvavan hevosalan asiakaslähtöinen tuki- ja palveluorganisaatio Visio Hyvinvoiva hevonen keskiössä Suomen Hippos on yhteiskunnallisesti
LisätiedotYritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala
Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala 19.5.2009 1 Julkisen palvelutuotannon tehostaminen Resurssit Tarpeet, Vaateet, Odotukset Julkista kehittämällä johtaminen,
LisätiedotNäkymiä hevosten Pohjois-Pohjanmaalta. projektipäällikkö Heini Iinatti
Näkymiä hevosten Pohjois-Pohjanmaalta projektipäällikkö Heini Iinatti Hevosten Pohjois-Pohjanmaa - hevostalouden kehittämisohjelma Laadittiin 2008, valmis 2009 Tunnistettiin kehittämistarpeet Määriteltiin
LisätiedotYMPÄRISTÖSUOJELUN OHJAUSKEINOT
Teollisuuden toimintaa ohjaavat tekijät YMPÄRISTÖSUOJELUN OHJAUSKEINOT prof. O. Dahl Puhtaat teknologiat -tutkimusryhmä Dia n:o 1, Teollisuuden toimintaympäristö ja prosessit Teollisuuden toimintaa ohjaavat
LisätiedotOpi ja kasva -konferenssi osaamisen kehittämisen välineenä. Kuva: Helsingin kaupungin aineistopankki
Opi ja kasva -konferenssi osaamisen kehittämisen välineenä Kuva: Helsingin kaupungin aineistopankki Konferenssi on osaamisen kehittämisen prosessi, jonka tavoitteena on 1. tuoda esille ne osaamiset, joita
LisätiedotRESCA päätösseminaari 18.3.2014. Suurten kaupunkien uusiutuvat energiaratkaisut ja pilotit
ä ä Tuula Salminen 17.3.2014 Tampereen Särkänniemi Oy Suomen suurimpia vapaa-ajanviettokeskuksia - omistaja Tampereen kaupunki Kävijämäärä n. 650.000 asiakasta/a Liikevaihto n. 20-22 milj Henkilöstö vakituisia
LisätiedotTurvepeltojen viljely. Merja Myllys
Turvepeltojen viljely Merja Myllys Suoseuran seminaari 23.3.2011 Turvepeltojen määrä Eripaksuisten turvemaiden määrä turpeen paksuus ha % peltoalasta alle 30 cm 9 000 0,4 30-60 cm 80 000 3,3 yli 60 cm
LisätiedotToimintalinja. Perämettän Puskaratsastajat ry www.peramettanpuskaratsastajat.fi pj. Anne Harju 0400-798603
2013 Toimintalinja Perämettän Puskaratsastajat ry www.peramettanpuskaratsastajat.fi pj. Anne Harju 0400-798603 Ratsastusseuran toimintalinja Yleistä toimintalinjasta - Toimintalinjan työstäminen aloitetaan
LisätiedotKuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun
Kuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun Salon seudun suunnittelumalli yhdistää toiminnallisen kyläsuunnittelun ja maankäytön suunnittelun Toiminnallinen kyläsuunnitelma edustaa kyläläisten
LisätiedotMAHDOLLISUUKSIEN HEVONEN
MAHDOLLISUUKSIEN HEVONEN Mahdollisuuksien hevonen -hanke on osa Suomen itsenäisyyden satavuotisjuhlavuoden 2017 ohjelmaa www.suomifinland100.fi Miksi? Suomenhevonen on kulkenut suomalaisten rinnalla koko
LisätiedotUusiomateriaalien suunnittelun ja hankinnan kehittäminen
Uusiomateriaalien suunnittelun ja hankinnan kehittäminen Timo Tirkkonen, Liikennevirasto UUMA2-vuosiseminaari 7.10.2014 Liikennevirasto UUMA2-ohjelmassa Liikennevirasto Osallistumme UUMA2-ohjelman ja sen
LisätiedotRAKSAKYMPPI käytännöksi
RAKSAKYMPPI käytännöksi Perusteet Käyttö Hyödyt Kokemuksia Tarja Mäkelä VTT RATUKE-seminaari 20.9.2007 RAKSAKYMPPI -uutta ajattelua työturvallisuuteen Lisätietoja: Tarja Mäkelä VTT Puh. 020 722 3308, tarja.makela@vtt.fi
LisätiedotUUSIA MAHDOLLISUUKSIA VERKOSTOITUMALLA JA YHTEISTYÖLLÄ
UUSIA MAHDOLLISUUKSIA VERKOSTOITUMALLA JA YHTEISTYÖLLÄ - Yksinyrittäminen vai verkostoyrittäjyys? Kuopio Tuija Toivola KTT, tutkimuspäällikkö SISÄLTÖ Miksi uusia toimintamalleja yrittäjyyteen? Mitä on
LisätiedotLASSILA & TIKANOJA OY Suomalaisten kierrätysasenteet ja jätteiden lajitteluhalukkuus 2012
LASSILA & TIKANOJA OY Suomalaisten kierrätysasenteet ja jätteiden lajitteluhalukkuus 2012 I N N O L I N K R E S E A R C H O Y T A M P E L L A N E S P L A N A D I 2, 4. k r s, 3 3 1 0 0 T A M P E R E F
LisätiedotViestinnän arjessa vastuullisesti
Viestinnän arjessa vastuullisesti Järjestelmällistä työtä ympäristökuormituksen vähentämiseksi 24.8.2010 Mika Ruuskanen Pohjoismaisen Green Edita -ympäristöohjelman johtaja Edita Oyj 1 Viestinnän arjessa
LisätiedotTunnistaako yrittäjä oman työhyvinvointinsa. Maarit Laine, Terveyskunto Oy Työterveyspäivät 27.10.2010
Tunnistaako yrittäjä oman työhyvinvointinsa Työterveyspäivät Yrittäjyys mitä se merkitsee? Askel kammokujaan, josta ei ole takaisin paluuta normaalin turvaverkon piiriin. Kiire, vastuut, taloudelliset
LisätiedotStrategiasta käytäntöön Porin seudulla
Strategiasta käytäntöön Porin seudulla Hyvinvointifoorum 4.11.2009 Tampere Palvelujohtaja Jari-Pekka Niemi jari-pekka.niemi@posek.fi Porin Seudun Kehittämiskeskus Oy POSEK Sisältö Strateginen tausta Kansallisten
LisätiedotEMAS Ympäristöselonteko 2007 MTT Ypäjä
EMAS Ympäristöselonteko 2007 MTT Ypäjä Sisältö Esipuhe... 3 MTT Ypäjä, Hevostalous... 5 MTT Hevostalouden toiminta... 6 Tutkimushevoset... 8 Ypäjän tila... 9 Ypäjän alueen perinne-biotoopit... 10 Ympäristöhoito
LisätiedotVapaaehtoiset Green Deal - sopimukset. Rakentamisen kiertotalouden ajankohtaispäivät , ympäristöministeriö Asiantuntija Leena-Kaisa Piekkari
Vapaaehtoiset Green Deal - sopimukset Rakentamisen kiertotalouden ajankohtaispäivät 7.11.2018, ympäristöministeriö Asiantuntija Leena-Kaisa Piekkari Mikä on Green Deal? Green Deal on vapaaehtoinen sopimus
LisätiedotEkokompassilla kestävä suunta - ympäristövastuullisuus kilpailueduksi
Ekokompassilla kestävä suunta - ympäristövastuullisuus kilpailueduksi Ekokompassi pk-yrityksille, julkisille toimijoille ja yleisötapahtumille suunnattu kevennetty ympäristöjärjestelmä sen avulla voidaan
LisätiedotArvioinneista eväitä maaseutuverkostoyksikölle tiedottamisen, koulutuksen, hyvien käytäntöjen ja kansainvälistymisen tueksi
Arvioinneista eväitä maaseutuverkostoyksikölle tiedottamisen, koulutuksen, hyvien käytäntöjen ja kansainvälistymisen tueksi, maaseutuverkostoyksikkö/mmm Sivu 1 8.12.2008 Maaseutuverkosto Manner-Suomen
LisätiedotVanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla. Maaseutuverkoston tilannekatsaus 17.5.2013 Maikkulan kartano, Teemu Hauhia
Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla Maaseutuverkoston tilannekatsaus 17.5.2013 Maikkulan kartano, Teemu Hauhia Maaseutuverkostotoiminnan painopisteet vuonna 2013 Yhteistyön ja verkostoitumisen
LisätiedotVesienhoidon alueellinen koordinointi
Fundeerataan vesiä toimintamalli alueellisen vesienhoidon koordinointityön käynnistämiseksi Vesienhoidon alueellinen koordinointi Miksi se kannattaa? Mitä alueellinen vesienhoito on? Tässä toimintamallissa
LisätiedotHevostalouden kannatteleva voima
Hevostalouden kannatteleva voima Katariina Suvitaival 17.03.2011 Hevostutkimuksen päivä/ksu 1 Aiheen esittely Hevosala kasvaa - mihin se nojaa Koulutus TUKIPALVELUT Neuvonta Hallinto Tiedotus ERIKOISOSAAMINEN
LisätiedotHevonen kaavoituksessa, rakentamisessa ja ympäristössä seminaari. Lahti 15.4.2014 Auli Teppinen ProAgria Etelä-Suomi
Hevonen kaavoituksessa, rakentamisessa ja ympäristössä seminaari Lahti 15.4.2014 Auli Teppinen ProAgria Etelä-Suomi SUOMESSA HEVOSTIHEYS ASUKASTA TAI 1000 /ha KOHDEN ON ERITTÄIN PIENI VERRATTUNA MONEEN
LisätiedotToimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina. Kestävä yhdyskunta
Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina Kestävä yhdyskunta Tekesin ohjelma 2007 2012 Kestävä yhdyskunta Rakennus- ja kiinteistöalan kansantaloudellinen merkitys on suuri. Toimialalla on myös
LisätiedotKemialliset vesiensuojelumenetelmät
Kemialliset vesiensuojelumenetelmät Aaro Närvänen 07.03.2013 12.3.2013 1 Vesistöjen anemia PO 4 -P, P Lääkkeeksi + Fe 3+ tai Al 3+ Liuennut P Kiintoaine P Leville käyttökelpoinen P x Sedimentti P Fosforin
LisätiedotVYYHTI II hanke
VYYHTI II hanke 2016-2018 Projektipäällikkö Riina Rahkila ProAgria Oulu ry / Oulun Maa- ja kotitalousnaiset Kuva Arto Lehto Hankkeessa keskeistä Paikallisten kunnostajien tukeminen Verkostoitumisen edistäminen
LisätiedotEMAS VÄLIVUOSIRAPORTTI 2008
EMAS VÄLIVUOSIRAPORTTI 2008 Vastuuhenkilöt alkaen 2007 Ympäristövastaava: Johdon edustaja: Tallit ja tarhat: Kiinteistöt ja jätehuolto: Lainsäädäntö ja toimistohenkilöstö: Viestintä: Opetus: Turvallisuus
LisätiedotVastuullisuusmallin tausta ja tavoitteet
Vastuullisuusmallin tausta ja tavoitteet Sanna Ström 3.4.2014 Vastuullinen liikenne. Yhteinen asia. Turvallisuusjohtaminen liikennejärjestelmässä Turvallisuusjohtamisjärjestelmä Järjestelmällinen tapa
LisätiedotMaaseutuohjelma vartissa. Leader-ryhmien puheenjohtajat 7.4.2015 Taina Vesanto
Maaseutuohjelma vartissa Leader-ryhmien puheenjohtajat 7.4.2015 Taina Vesanto Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen
LisätiedotKestävä kehitys autoalalla
Kestävä kehitys autoalalla Kestävä kehitys on kehitystä, joka tyydyttää nykyhetken tarpeet viemättä tulevilta sukupolvilta mahdollisuutta tyydyttää omat tarpeensa. YK Brundtlandin komissio 1987 2 Kestävän
LisätiedotMaaseutu mahdollistajana katalyyttinä hevonen. Leena Rantamäki-Lahtinen MTT taloustutkimus
Maaseutu mahdollistajana katalyyttinä hevonen Leena Rantamäki-Lahtinen leena.rantamaki-lahtinen@mtt.fi MTT taloustutkimus 31.5.2011 Taustaa Siitä huolimatta, että maailma kaupungistuu nopeasti, maaseutualueet
LisätiedotMATERIAALITEHOKKUUS JA JÄTTEET
MATERIAALITEHOKKUUS JA JÄTTEET Materiaalitehokkuus ja jätteenhallinta kattavat eläinraaka-aineen kaikkien osien hyödyntämisen, pakkausmateriaalien käytön pienentämisen sekä tuotantohävikin ja ruokajätteen
LisätiedotHyvää huomenta Hyvää huomista 13.3.2016 1
Hyvää huomenta Hyvää huomista 13.3.2016 1 Kemianteollisuus ry TEAM Teollisuusalojen ammattiliitto ry Ammattiliitto Pro ry Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry Työhyvinvoinnin kehittäminen on kemian alan työmarkkinajärjestöjen
LisätiedotPYKÄLÄ II - Pyöräilyn ja kävelyn potentiaalin hyödyntäminen Suomessa
Projektin työsuunnitelma PYKÄLÄ II - Pyöräilyn ja kävelyn potentiaalin hyödyntäminen Suomessa Kohti konkretiaa kaupunkiverkoston voimalla 1. Lähtökohta Tampereen teknillisen yliopiston Liikenteen tutkimuskeskus
LisätiedotLuonnonvarojen käytön vähentäminen sekä priorisointi - mitä strategiat sanovat? Alina Pathan, Jussi Nikula, Sanna Ahvenharju Gaia Consulting Oy
Luonnonvarojen käytön vähentäminen sekä priorisointi - mitä strategiat sanovat? Alina Pathan, Jussi Nikula, Sanna Ahvenharju Gaia Consulting Oy Tarkastellut strategiat Kansainvälisiä ja kansallisia luonnonvarojen
LisätiedotViljelijätilaisuudet Savonia Iso-Valkeinen
Viljelijätilaisuudet Savonia 17.2.2015 Iso-Valkeinen 20.2.2015 Pauli Lehtonen, Pohjois-Savon ELY-keskus, 18.2.2015 1 Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Ohjelman yleisesittely ja keskeiset uudistukset
LisätiedotUusiomateriaalien käyttö tierakenteissa, Liikenneviraston ohjeet
Uusiomateriaalien käyttö tierakenteissa, Liikenneviraston ohjeet Laura Pennanen, Liikennevirasto Kaakkois-Suomen UUMA2-alueseminaari, 5.5.2015 Liikenneviraston strategia Visio vuoteen 2025 Fiksut väylät
LisätiedotLAIDUNTAMINEN LUONNONLAITUMILLA
LAIDUNTAMINEN LUONNONLAITUMILLA Ypäjä 30.5.2013 Hannele Partanen Maa- ja kotitalousnaisten Keskus ProAgria Keskukset Hevostallit lisääntyvät Hevostalleja 16 000 kpl Hevosia 76 000, lisääntyy 1 500 hevosta
LisätiedotMikä lähiruoassa koukuttaa? Lyhyet läheiset ketjut lähiruoka ja sosiaalinen pääoma -selvityksen tuloksia ja jakamistalouden malleja
Mikä lähiruoassa koukuttaa? Lyhyet läheiset ketjut lähiruoka ja sosiaalinen pääoma -selvityksen tuloksia ja jakamistalouden malleja 2.6.2017 Leena Erälinna leena.eralinna@utu.fi Sosiaalinen pääoma Ihmisten
LisätiedotMiten tarjouskilpailuilla voi vähentää maatalouden ravinnekuormaa? Ympäristökuiskaaja tilaisuus Turku 14.11.2011 Antti Iho Erikoistutkija, MTT
Miten tarjouskilpailuilla voi vähentää maatalouden ravinnekuormaa? Ympäristökuiskaaja tilaisuus Turku 14.11.2011 Antti Iho Erikoistutkija, MTT Tarjouskilpailujen toivotaan tuovan tehoa suojeluun Mitä tarjouskilpailujen
LisätiedotElinkaariarvioinnin mahdollisuudet pkyrityksissä
Elinkaariarvioinnin mahdollisuudet pkyrityksissä Johanna Niemistö, Suomen ympäristökeskus SYKE Toimintamalli yritysten elinkaaristen ympäristövaikutusten kehittämiseksi (MALLI-Y) -hanke Kestävän tuotekehittämisen
LisätiedotSoteuttamo on sosiaali- ja terveysalan uudistamisen ja verkostojen kehittämisen työkalupakki.
Mikä? Soteuttamo on sosiaali- ja terveysalan uudistamisen ja verkostojen kehittämisen työkalupakki. Soteuttamot ovat avoimia tapahtumia, joissa yksityisen, julkisen ja kolmannen sektorin palveluntuottajat
LisätiedotYmpäristöohjelma kaudelle:
Yritys Ympäristövastaava tai -tiimi Ympäristöohjelman tekijä(t) Kiinteistö-KYS Oy Päivämäärä (päivitetty viimeksi) 18.1.2018 Ympäristöpolitiikka Ympäristöohjelma kaudelle: 2018-2019,, Kati Lundgren Kiinteistö-KYS
LisätiedotHUITTISTEN PILOTIN LOPPURAPORTTI 1.10.2012 30.9.2013. LÄNSI 2013 Länsi-Suomen päihde- ja mielenterveystyön jatko- ja juurruttamishanke
HUITTISTEN PILOTIN LOPPURAPORTTI 1.10.2012 30.9.2013 LÄNSI 2013 Länsi-Suomen päihde- ja mielenterveystyön jatko- ja juurruttamishanke Tarja Horn Marjo Virtanen 29.10.2013 Sisällysluettelo Johdanto... 3
LisätiedotTampere Grow. Smart. Together.
Tampere Grow. Smart. Together. Grow. Smart. Together. Visio Kansainvälisesti tunnustettu, vetovoimainen, kestävän kehityksen älykaupunki Missio Menestymisen ja elämänlaadun parantaminen yhteistyön ja kilpailun
LisätiedotHevosharrastuksen merkitys ja ratsastuskouluyrittäjän mietteitä kuntayhteistyöhön Minna Martin-Päivä. Forssa
Hevosharrastuksen merkitys ja ratsastuskouluyrittäjän mietteitä kuntayhteistyöhön Minna Martin-Päivä Forssa 14.6.2010 Esityksen sisältö: Hevosharrastuksen merkitys Kunnalle Harrastajille/perheille Hevosyritys
LisätiedotTallin imago ja hyvinvoiva hevonen ympäristötekojen taustalla OSA II. 21.1.2012 Heini Iinatti
Tallin imago ja hyvinvoiva hevonen ympäristötekojen taustalla OSA II 21.1.2012 Heini Iinatti Lantahuolto Lanta varastoitava tiivispohjaisessa (betoni, K30-2, asfalttibetoni tai valuasfaltti) lantalassa,
Lisätiedot-päästöjään ainakin 20 % vuoteen 2020 mennessä.
Helsinki aikoo vähentää CO 2 -päästöjään ainakin 20 % vuoteen 2020 mennessä. Jotta tavoitteet saavutetaan, tarvitaan uudenlaista yhteistyötä kaupungin, sen asukkaiden, kansalaisjärjestöjen sekä yritysten
LisätiedotHankekuvaus Hankkeen osa-alueet ympärivuorokautista Koordinoivan toiminnan
Hankekuvaus Hanke Turvallisuus kotona vuorokauden ympäri alkoi elokuussa 2010. Kaksivuotinen hanke on Kristiinankaupungin oma ja sen osarahoittajana toimii Pohjanmaan liitto. Hankkeen pääasiallisena kohderyhmänä
LisätiedotPAIKKATIETOPOHJAISEN YHDYSKUNTARAKENTEEN SUUNNITTELUMENETELMÄN KEHITTÄMINEN
TYÖSUUNNITELMA 20.3.2014 PAIKKATIETOPOHJAISEN YHDYSKUNTARAKENTEEN SUUNNITTELUMENETELMÄN KEHITTÄMINEN Avainsanoja: kartta- ja paikkatiedot, tiedolla johtaminen, yhdyskuntarakenteen eheytyminen, karttapohjainen
LisätiedotMiten Helsingin seudun liikennettä voidaan hallita telematiikan avulla?
1 Miten Helsingin seudun liikennettä voidaan hallita telematiikan avulla? Rita Piirainen Tiejohtaja Uudenmaan tiepiiri 2 Helsingin seudun liikenteen hallinnan kehittäminen PKS:n liikenneneuvottelukunta
LisätiedotMitä viljelijä odottaa tulevaisuuden ympäristötuelta?
Mitä viljelijä odottaa tulevaisuuden ympäristötuelta? Johanna Ikävalko ympäristöjohtaja MTK Vaihtoehtoisia reittejä: 1. Mikään ei muutu 2. Jos jokin muuttuu niin vain hienosäätöä nykyiseen 3. Jos radikaali
LisätiedotMiksi Oulun seudulla lähdettiin tekemään LNPO:ta? Salla Korhonen 11.9.2013
Miksi Oulun seudulla lähdettiin tekemään LNPO:ta? Salla Korhonen 11.9.2013 Taustaa Suomen kuntaliiton lapsipoliittinen ohjelma Eläköön lapset lapsipolitiikan suunta (2000) suosituksena jokaiselle kunnalle
LisätiedotTuettu rakentaminen kaudella
Tuettu rakentaminen kaudella 2014-2020 Valion navettaseminaari 9.2.2017 sanna.koivumaki@mmm.fi 10.2.2017 1 Ohjelmakausi 2014-2020, yleistä Investointitukijärjestelmän tavoitteet Alkutuotanto säilyy vähintään
Lisätiedot- puheenjohtajien yhteenvedot, osallistujien priorisointi numeroina
Learning cafe- TIIVISTELMÄ TYÖPAJOJEN TULOKSISTA HEVOSALA 2020 Neuvonta, koulutus ja kehittäminen Ke 25.5.2011, OSANA HEVOSALAN YHTEISTYÖSEMINAARIA Alustuksena: Hevosalan tulevaisuustyöpajan tulokset,
LisätiedotYmpäristöarvojen hyödyntämisellä lisää kilpailukykyä maaseudun pk yrityksille
Teollinen ekologia kestävän tuotannon ja kulutuksen palveluksessa MTT, Jokioinen 30.1.2007 Ympäristöarvojen hyödyntämisellä lisää kilpailukykyä maaseudun pk yrityksille Markkinointipäällikkö Juha Pirkkamaa
LisätiedotMaatalouspolitiikka ja ilmastonmuutos miten maataloustuet tukevat ilmastoviisaita ratkaisuja.
Maatalouspolitiikka ja ilmastonmuutos miten maataloustuet tukevat ilmastoviisaita ratkaisuja. Ilmastoviisaita ratkaisuja maatalouteen -työpaja Joensuussa, 30.11.2016 Tutkija Kauko Koikkalainen, Luonnonvarakeskus
LisätiedotPellon pinnan liukoisesta fosforista. valtaosa lähtee kevättulvien mukana
Liite 18.6.2007 64. vuosikerta Numero 1 Sivu 8 Pellon pinnan liukoisesta fosforista valtaosa lähtee kevättulvien mukana Reijo Vesterinen, Maaseudun Tulevaisuus kuvat: Jaana Kankaanpää Hevosten aitauksista
LisätiedotPAIKKATIETOPOHJAISEN YHDYSKUNTARAKENTEEN SUUNNITTELUMENETELMÄN KEHITTÄMINEN
TYÖSUUNNITELMA PAIKKATIETOPOHJAISEN YHDYSKUNTARAKENTEEN SUUNNITTELUMENETELMÄN KEHITTÄMINEN Avainsanoja: kartta- ja paikkatiedot, tiedolla johtaminen, yhdyskuntarakenteen eheytyminen, karttapohjainen tieto,
LisätiedotKOSTEUS- JA HOMETALKOOT- OHJELMAN ELINKAAREN ANALYYSI
KOSTEUS- JA HOMETALKOOT- OHJELMAN ELINKAAREN ANALYYSI 16.3.2016 SISÄLLYS 1. Arvioinnin kohde eli Kosteus- ja hometalkoot lyhyesti 2. Kosteus- ja hometalkoot-ohjelman elinkaaren analyysin vaiheet 3. Yhteenveto
Lisätiedot