Av-kääntäjien opiskelijakyselyn tuloksia

Transkriptio

1 Av-kääntäjien opiskelijakyselyn tuloksia Av-kääntäjät.fi-sivustolla toteutettiin keväällä 2011 kysely, joka oli suunnattu kaikille Suomen kielten ja kääntämisen opiskelijoille. Kyselyn tarkoituksena oli selvittää sitä, kuinka tietoisia opiskelijat ovat avkäännösalan nykytilanteesta ja miten tiedotusta voitaisiin vielä parantaa. On ensiarvoisen tärkeää, että opiskelijat saavat jo opintojen aikana tietoa alan reilun pelin säännöistä ja ehdoista, joilla työtä kannattaa tehdä. Kaikkien kyselyyn vastanneiden kesken arvottiin kaksi lahjakorttia Amazon.co.uk-verkkokauppaan. Kysely toteutettiin verkkolomakkeena av-kääntäjien sivustolla. Kyselylomake julkistettiin 29.3., jolloin kyselyä alettiin mainostaa kaikkien Suomen yliopistojen kielten ja kääntämisen opiskelijoiden sähköpostilistalla sekä joissain tapauksissa myös henkilökunnan välityksellä. Muistutukset kyselystä lähetettiin 26.4., ja kyselylomake suljettiin 3.5. Vastausaikaa oli siis yhteensä reilu kuukausi. Vastauksia saatiin kaikkiaan 555 kappaletta kahdeksasta eri yliopistosta: Vaasan, Tampereen, Jyväskylän, Helsingin, Turun, Itä-Suomen ja Oulun yliopistot sekä Åbo Akademi. Vastaajista kaksi ei ilmoittanut oppilaitostaan. nen muistutusta vastauksia oli tullut 447 kappaletta, ja muistutusten avulla saatiin vielä 108 vastausta lisää. Kyselyn tutkimusote oli kvantitatiivinen eli määrällinen, mutta lomakkeessa oli tilaa myös avoimelle kommentoinnille ja joidenkin vastausten perusteluille. Kohdejoukon, josta päätelmiä tehdään, muodostavat keväällä 2011 kieliä tai käännöstieteitä Suomen eri yliopistoissa opiskelleet henkilöt. Vastaajat on ryhmitelty edellä mainittujen yliopistojen mukaan ryhmiin. Kyselylomake Kyselylomakkeen kysymykset suunniteltiin kartoittamaan opiskelijoiden tietoisuutta av-kääntämisen nykytilanteesta, tiedotuksen tehokkuutta sekä vastaajien omaa aktiivisuutta tilanteen parantamiseksi. Lomakkeella oli kahdeksan monivalintakysymystä, joissa kussakin oli kolme vastausvaihtoehtoa kolmiportaisella asteikolla: kyllä, jossakin määrin ja ei. Lisäksi kyselylomakkeella oli yksi avoin kysymys kyselyn herättämiä ajatuksia ja muita kommentteja varten. Vastaajien taustatiedoista selvitettiin oppilaitos, pääaine, opintojen aloitusvuosi, työskentely jollekin avkäännöstoimistoista sekä kuuluminen alan liittoihin. Lisäksi vastaajan tuli ilmoittaa sähköpostiosoitteensa, jos halusi osallistua arvontaan. Lomakkeen läheteviesteissä selvitettiin kyselyn käyttötarkoitusta ja tärkeyttä, mutta varsinaista päättymispäivämäärää ei ilmoitettu, vain arvonnan ajankohta. Arvonta suoritettiin huhtikuun lopussa, minkä jälkeen kysely oli auki vielä muutaman päivän. Kyselyn vastaajat olivat täyttäneet lomakkeet asianmukaisesti, eikä yhtään lomaketta siten täytynyt hylätä. Kaikki eivät vastanneet avoimeen kysymykseen tai perustelleet monivalintavastauksiaan, mutta kaikki olivat vastanneet jokaiseen monivalintakysymykseen. Avoimen kysymyksen vastauksen tai monivalintavastauksen perustelun puute ei ollut lomakkeen hylkäämisen perusteena. Kyselylomakkeella saatuja vastauksia on eritelty ensin sellaisenaan ja sen jälkeen vertailtu eri yliopistojen välillä.

2 Vastaajien lukumäärä 2 Vastaajien taustatiedot Kyselyyn vastasi yhteensä 555 kielten ja kääntämisen opiskelijaa eri yliopistoista. Määrällisesti eniten vastauksia saatiin Helsingin, Tampereen ja Vaasan yliopistoista. Oulun yliopiston kohdalla tiedotuksessa oli aluksi hieman ongelmia, mutta sieltäkin saatiin lopulta saman verran vastauksia kuin Turun yliopistosta. Vastaajamäärät eriteltyinä yliopistoittain ovat nähtävissä kuvasta 1. Oppilaitos Oppilaitokset Kuva 1: Vastaajat oppilaitoksittain Opintojen aloitusvuosi 2 % 15 % 8 % 11 % 18 % 14 % 13 % 14 % ei tietoa Kuva 2: Vastaajien opintojen aloitusvuosi Vastaajissa oli eniten vuonna 2009 opintonsa aloittaneita. Heitä oli 18 prosenttia vastaajista. Seuraavaksi eniten oli vuosina 2010, 2007 ja 2006 aloittaneita. Vastaajista kolme ei ilmoittanut opintojensa aloitusvuotta. Pääaineista yleisimmät olivat englantilainen filologia ja englannin kääntäminen, itse asiassa hieman yli puolet vastaajista (279 vastaajaa) opiskeli niistä jompaakumpaa. Seuraavaksi yleisimmät pääaineet olivat pohjoismainen ja germaaninen filologia. Kyselyvastauksia analysoitaessa pääaineita yhdisteltiin sopiviksi kokonaisuuksiksi, koska eri yliopistoissa käytännössä samalla pääaineella on eri nimiä. Siten esimerkiksi ryhmä Ruotsin kieli / pohjoismainen filologia sisältää ruotsin kielen, pohjoismaisen filologian ja modersmålet svenska -oppiaineet ja niin edelleen. Kuvissa 2 ja 3 on eritelty vastaajien opintojen aloitusvuodet ja pääaineet.

3 3 Pääaine glannin kääntäminen glannin kieli/filologia Ruotsin kääntäminen Ruotsin kieli / pohjoismainen filologia Saksan kääntäminen Saksan kieli / germaaninen filologia Venäjän kääntäminen Venäjän kieli / slaavilainen filologia Suomen kieli Ranskan kääntäminen Ranskan kieli / romaaninen filologia Espanjan kääntäminen Espanjan kieli/filologia Italian kieli Muut Ei tietoa Kuva 3: Vastaajat pääaineittain Taustatiedoissa kysyttiin myös, työskenteleekö vastaaja tällä hetkellä jollekin av-käännöstoimistoista. Vastaajista jopa 91 prosenttia eli 503 vastaajaa ilmoitti, ettei työskentele millekään toimistoista. Muutama ilmoitti, että on tehnyt aiemmin, muttei tee tällä hetkellä. Vain seitsemän vastaajaa sanoi työskentelevänsä jollekin av-käännöstoimistolle. Toimistoista mainittiin useimmin Broadcast Text International. Yksittäisiä mainintoja saivat Softitler, Mediaplant ja PrimeText International. SDI Mediaa ei maininnut kukaan vastaajista. Kaikkiaan 42 opiskelijaa jätti vastaamatta kysymykseen, mikä toisaalta voidaan kysymyksenasettelun takia tulkita myös kielteiseksi vastaukseksi. Lomakkeella oli sama vastausruutu sekä varsinaiselle vastaukselle ( kyllä, en ) että vastauksen tarkennukselle (yrityksen nimi). Oletettavasti moni vastaaja oletti, että ruutuun tulee kirjoittaa jotakin vain jos tekee töitä av-käännöstoimistolle. Opiskelijoista 75 prosenttia vastasi, ettei kuulu mihinkään liittoon. Kaikkiaan 16 prosenttia vastasi kuuluvansa johonkin liittoon, ja heistä lähes kaikki muutamaa vastaajaa lukuun ottamatta ilmoittivat kuuluvansa Käännösalan asiantuntijat KAJ ry:hyn. Osa opiskelijoista vastasi, ettei kuulu vielä liittoon, mutta on aikeissa liittyä. Tässäkin kysymyksessä lomakkeen asettelun takia vastaamatta jättäminen oli poikkeuksellisen yleistä, mutta vastaus saatiin kuitenkin 510 opiskelijalta. Työskentelyä av-käännöstoimistoille ja kuulumista alan liittoihin on havainnollistettu kuvissa 4 ja 5.

4 4 Työskentely av-käännöstoimistoille 0 % 8 % 1 % 91 % Ei Ei enää / Ei tällä hetkellä Ei tietoa Liiton jäsenyys 1 % 1 % 2 % 0 % 7 % 14 % 0 % 75 %, KAJ, SKTL, KAJ ja SKTL, Journalistiliitto, jokin muu Ei Ei vielä / Aikoo liittyä Ei tietoa Kuva 4: Työskentely av-käännöstoimistoille Kuva 5: Vastaajien kuuluminen liittoihin Tulokset Lomakkeessa oli yhteensä kahdeksan monivalintakysymystä. simmäisen kysymyksen tarkoituksena oli kartoittaa, kuinka tietoisia opiskelijat mielestään ovat av-käännösalan nykytilanteesta. Kysymyksellä viitattiin käytyihin TESneuvotteluihin, hintojen polkemiseen ja muihin alalla vallitseviin ajankohtaisiin asioihin ja ongelmiin. Vain 18 prosenttia vastaajista ilmoitti, ettei ole tietoinen tilanteesta (kuva 6). Sen sijaan 37 prosenttia vastasi olevansa tietoinen tilanteesta, ja 45 prosenttia vastasi olevansa jossakin määrin tietoinen. Kaikkiaan siis 82 prosenttia eli 452 vastaajaa ilmoitti tietävänsä edes jotakin alan tilanteesta. Oletko tietoinen av-kääntäjien nykytilanteesta? 18 % 45 % 37 % Kuva 6: Oletko tietoinen av-kääntäjien nykytilanteesta? Kun tuloksia vertailtiin vastaajien yliopistojen mukaan, huomattiin, että parhaiten tietoa alan nykytilanteesta oli Turun, Helsingin ja Tampereen yliopistoissa, joissa noin puolet vastasi olevansa tietoisia av-kääntäjien nykytilanteesta (kuva 7). Sen sijaan vähäisintä tietoisuus oli Åbo Akademissa sekä Jyväskylän ja Oulun yliopistoissa. Tulokseen varmasti vaikuttaa se, että kolmessa viimeksi mainitussa ei opeteta erikseen käännöstieteitä pääaineina, joten av-kääntäminen yhtenä kääntämisen alalajeista ei ole ehkä saanut kovin paljon huomiota opetuksessakaan. Av-käännösalalle tulee kuitenkin paljon opiskelijoita myös filologian puolelta, joten tiedotuksen lisääminen näihin yliopistoihin olisi hyvin tärkeää.

5 5 Oletko tietoinen av-kääntäjien nykytilanteesta? 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Vaasan yliopisto 26,4 38,9 34,7 Tampereen yliopisto 46,5 44,2 9,3 Jyväskylän yliopisto 11,3 54,7 34,0 Helsingin yliopisto 48,0 44,0 8,0 Turun yliopisto 54,1 42,6 3,3 Itä-Suomen yliopisto 41,9 51,2 7,0 Åbo Akademi 3,8 23,1 73,1 Oulun yliopisto 21,3 54,1 24,6 Kuva 7: Oletko tietoinen av-kääntäjien nykytilanteesta? Vastaukset yliopistoittain. Toisena kysymyksenä lomakkeella oli Oletko kuullut tilanteesta oppilaitoksesi kautta? Kysymystä oli tarkennettu mainitsemalla esimerkkeinä opettajat, vierailijat, opiskelijajärjestöt ja opiskelutoverit. Kysymyksen avulla oli tarkoitus selvittää, kuinka paljon opiskelijat saavat tietoa opintojensa aikana oppilaitoksensa kautta, ja toisaalta kuinka paljon tietoa täytyy hankkia itse. Kolmasosa vastaajista, 33 prosenttia, ilmoitti ettei ole kuullut tilanteesta lainkaan oppilaitoksensa kautta (kuva 8). Kuitenkin yhteensä kaksi kolmasosaa eli 67 prosenttia ilmoitti kuulleensa tilanteesta edes jonkin verran oman oppilaitoksensa kautta. Vastauksessa pyydettiin myös tarkentamaan, mistä tai keneltä oli kuullut alan tilanteesta. Suurin osa myöntävästi vastanneista kertoi kuullensa tilanteesta vierailuluennoilla tai erikseen järjestetyissä tilaisuuksia. Muita mainittuja lähteitä olivat ainejärjestöjen ym. sähköpostilistat, kääntämisen opettajat sekä opiskelutoverit. Vierailuista mainittiin erityisesti KAJ:n ja SKTL:n sekä av-kääntäjien vierailuja. Oletko kuullut tilanteesta oppilaitoksesi kautta? Toivoisitko opettajien kertovan enemmän työelämän realiteeteista? 1 % 23 % 33 % 44 % Jossakin määrin 18 % 81 % Kuva 8: Oletko kuullut tilanteesta oppilaitoksesi kautta? Kuva 9: Toivoisitko opettajien kertovan enemmän työelämän realiteeteista?

6 Kysyttäessä, toivoisivatko opiskelijat opettajien kertovan enemmän työelämän realiteeteista, jopa 81 prosenttia eli 448 vastaajaa vastasi kyllä (kuva 9). Kaikkiaan 555 vastaajasta vain 6 vastasi kieltävästi. Tämä on selvä merkki siitä, että opetukseen kaivattaisiin käytännönläheistä tietoa kääntäjien työoloista, palkkauksesta ja palkkioista sekä työehdoista. Edellisen kysymykseen liittyvistä avoimista vastauksista kävi ilmi, että monet kieli- ja käännöstieteiden opiskelijat saavat käytännön työelämätietoa enimmäkseen vierailijoilta tai opiskelutovereiltaan. Kun eri yliopistojen opiskelijoiden vastauksia vertailtiin keskenään, Tampereen yliopistossa suurin osa sanoi kuulleensa av-kääntäjien nykytilanteesta nimenomaan oppilaitoksensa kautta (kuva 10). Seuraaviksi sijoittuivat Itä-Suomen, Turun ja Helsingin yliopistot. Selvästi pienin myönteisesti vastanneiden joukko oli Åbo Akademissa, jossa vain 3,8 vastaajista oli kuullut tilanteesta yliopistonsa kautta. Osuus on tosin sama kuin niiden, jotka vastasivat Åbo Akademissa olevansa tietoisia tilanteesta. Käytännössä ainoa opiskelijoiden saama tieto on siis tullut oppilaitoksen kautta, mikä vain osoittaa yliopistojen tiedotuksen tärkeyden. 6 Oletko kuullut tilanteesta oppilaitoksesi kautta? 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Vaasan yliopisto 37,5 36,1 26,4 Tampereen yliopisto 62,8 27,9 9,3 Jyväskylän yliopisto 24,5 39,6 35,8 Helsingin yliopisto 50,0 36,0 14,0 Turun yliopisto 52,5 37,7 9,8 Itä-Suomen yliopisto 55,8 32,6 11,6 Åbo Akademi 3,8 3,8 92,3 Oulun yliopisto 26,2 34,4 39,3 Kuva 10: Oletko kuullut tilanteesta oppilaitoksesi kautta? Vastaukset yliopistoittain. Mitä tulee siihen, toivoisivatko opiskelijat opettajien kertovan enemmän työelämän realiteeteista, yliopistojen välillä ei ollut juuri eroja (kuva 11). iten opettajilta kaivattiin lisää tietoa Vaasan, Turun ja Itä- Suomen yliopistoissa, mutta jokaisessa yliopistossa myönteisesti vastanneiden osuus oli reilusti yli puolet ja kyseisissä yliopistoissa yli 80 prosenttia.

7 7 Toivoisitko opettajien kertovan enemmän työelämän realiteeteista? 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Vaasan yliopisto 88,9 11,10,0 Tampereen yliopisto 75,6 24,4 0,0 Jyväskylän yliopisto 81,1 17,0 1,9 Helsingin yliopisto 78,0 20,0 2,0 Turun yliopisto 88,5 9,8 1,6 Itä-Suomen yliopisto 88,4 11,6 0,0 Åbo Akademi 65,4 30,8 3,8 Oulun yliopisto 78,7 21,3 0,0 Kuva 11: Toivoisitko opettajien kertovan enemmän työelämän realiteeteista? Vastaukset yliopistoittain. Neljäntenä kysyttiin, olivatko vastaajat seuranneet neuvottelujen edistymistä esimerkiksi lehdistötiedotteiden ja uutisten, av-kaantajat.fisivuston tai Facebookin välityksellä. Tähän 55 prosenttia eli hieman yli puolet vastasi kieltävästi (kuva 12). Ainoastaan 17 prosenttia ilmoitti seuranneensa neuvottelujen edistymistä, ja 28 prosenttia ilmoitti seuranneensa jossakin määrin. Vastaajia pyydettiin samassa yhteydessä mainitsemaan mielestään tärkein tiedonvälityskanava. Suurin osa mainitsi verkkomedioita kuten av-kaantajat.fi-sivusto ja Facebook. Myös sähköpostilistoja ja uutisia ylipäänsä (televisio, sanomalehdet) pidettiin tärkeinä tiedonvälityskanavina. Muutamia mainintoja saivat lisäksi Kääntäjä- ja Kajawa-lehdet sekä oppilaitokset. Oletko seurannut neuvottelujen edistymistä? 55 % 17 % 28 % Kuva 12: Oletko seurannut neuvottelujen edistymistä esimerkiksi lehdistötiedotteiden/uutisten, av-kaantajat.fisivuston tai Facebookin välityksellä?

8 8 Oletko seurannut neuvottelujen edistymistä? 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Vaasan yliopisto 12,5 26,4 61,1 Tampereen yliopisto 25,6 34,9 39,5 Jyväskylän yliopisto 7,5 18,9 73,6 Helsingin yliopisto 22,0 30,0 48,0 Turun yliopisto 23,0 36,1 41,0 Itä-Suomen yliopisto 20,9 39,5 39,5 Åbo Akademi 3,8 7,7 88,5 Oulun yliopisto 4,9 18,0 77,0 Kuva 13: Oletko seurannut neuvottelujen edistymistä? Vastaukset yliopistoittain. Kun neljännen kysymyksen vastauksia vertailtiin eri yliopistojen välillä, kävi ilmi, että neuvottelujen edistymistä oli seurattu eniten Tampereen, Turun, Helsingin ja Itä-Suomen yliopistoissa (kuva 13). Näissä kaikissa myönteisesti vastanneita oli yli 20 prosenttia, ja jossakin määrin neuvotteluja sanoi seuranneessa näissä yliopistoissa noin kolmasosa. Selvästi vähiten neuvotteluja oli seurattu Åbo Akademissa sekä Oulun ja Jyväskylän yliopistoissa. Onko tilanne ja siitä tiedottaminen muuttanut omaa suhtautumistapaasi av-kääntämiseen? 22 % 41 % 37 % Ei Seuraava kysymys oli, onko tilanne ja siitä tiedottaminen muuttanut vastaajien suhtautumistapaa av-kääntämiseen. Suurin osa vastasi kyllä tai jossakin määrin, kun vain 22 prosenttia vastasi kieltävästi (kuva 14). Vastaajista jopa 78 prosenttia siis ilmoitti suhtautumistapansa muuttuneen edes jonkin verran tilanteen tiedostamisen myötä. Tämä on melko hyvä tulos, koska vastaajissa oli paljon sellaisia opiskelijoita, jotka eivät aikoneet suuntautua kääntämiseen lainkaan eivätkä olleet varsinaisesti kiinnostuneita avkääntämisen alasta muutenkaan. Kuva 14: Onko tilanne ja siitä tiedottaminen muuttanut omaa suhtautumistapaasi av-kääntämiseen?

9 9 Onko tilanne ja siitä tiedottaminen muuttanut omaa suhtautumistapaasi av-kääntämiseen? 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Vaasan yliopisto 29,2 34,7 36,1 Tampereen yliopisto 36,0 51,2 12,8 Jyväskylän yliopisto Helsingin yliopisto 34,0 41,3 39,6 45,3 26,4 13,3 Turun yliopisto 54,1 36,1 9,8 Ei Itä-Suomen yliopisto 44,2 37,2 18,6 Åbo Akademi 7,7 19,2 73,1 Oulun yliopisto 27,9 44,3 27,9 Kuva 15: Onko tilanne ja siitä tiedottaminen muuttanut omaa suhtautumistapaasi av-kääntämiseen? Vastaukset yliopistoittain. Eri yliopistojen välisessä vertailussa havaittiin, että Turun yliopistosta suurin osa vastaajista ilmoitti suhtautumistapansa av-kääntämiseen muuttuneen nykytilanteen ja siitä tiedottamisen myötä (kuva 15). Turun perässä tulivat seuraavina Itä-Suomen ja Helsingin yliopistot. Vähiten myönteisiä vastauksia tuli Åbo Akademista. Kuudentena lomakkeen monivalintakysymyksenä oli, haluaisivatko vastaajat olla enemmän mukana vaikuttamassa olojen parantamiseen. Tarkoituksena oli kartoittaa, pitäisikö opiskelijoita yrittää rohkaista enemmän osallistumaan avkääntäjien toimintaan, tilaisuuksiin ja keskusteluihin. Hieman yli puolet, 53 prosenttia, vastasi haluavansa olla jossakin määrin enemmän mukana (kuva 16). Melkein kolmasosakin, 31 prosenttia, vastasi selvästi haluavansa olla enemmän mukana. Vain 16 prosenttia vastasi tähän kysymykseen kieltävästi. Opiskelijat ovat ehkä sisäistäneet, että he itse voivat vaikuttaa asioihin jo ennen työelämään siirtymistä ja siten parantaa omia tulevaisuuden työolojaan. Haluaisitko olla enemmän mukana vaikuttamassa olojen parantamiseen? 16 % 53 % 31 % Kuva 16: Haluaisitko olla enemmän mukana vaikuttamassa olojen parantamiseen? Ei

10 Kun vastauksia vertailtiin eri yliopistojen kesken, eniten aktiivisuutta löytyi Turun, Itä-Suomen ja Helsingin yliopistoista (kuva 17). Tällä kertaa Tampereen, Jyväskylän, Oulun ja Vaasan yliopistojen vastaukset olivat melko lähellä toisiaan, ja selkeimmin erottui Åbo Akademi, jossa vain 7,7 prosenttia ilmoitti haluavansa itse vaikuttaa työolojen parantamiseen. Vaikuttamishalukkuutta löytyi siis hieman yllättäen myös Jyväskylästä ja Oulusta, vaikka kyseisissä yliopistoissa tietämys alan tilanteesta on yleisesti vaikuttanut heikommalta kuin käännöstiedettä opettavissa yliopistoissa. 10 Haluaisitko olla enemmän mukana vaikuttamassa olojen parantamiseen? 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Vaasan yliopisto 23,6 59,7 16,7 Tampereen yliopisto 27,9 64,0 8,1 Jyväskylän yliopisto Helsingin yliopisto 26,4 36,0 41,5 49,3 32,1 14,7 Turun yliopisto 45,9 47,5 6,6 Itä-Suomen yliopisto 44,2 48,8 7,0 Åbo Akademi 7,7 57,7 34,6 Oulun yliopisto 24,6 54,1 21,3 Kuva 17: Haluaisitko olla enemmän mukana vaikuttamassa olojen parantamiseen? Vastaukset yliopistoittain. Seuraavilla kysymyksillä haluttiin selvittää, kuinka tuttuja av-kääntäjien sivusto ( sekä sivustolla oleva keskustelufoorumi ovat kieli- ja käännöstieteiden opiskelijoille. Lomakkeen toiseksi viimeinen eli seitsemäs monivalintakysymys oli, onko vastaaja tutustunut av-kääntäjien sivustoon. Tähän hieman yli puolet, yhteensä 59 prosenttia, vastasi kyllä tai jossakin määrin, mutta jopa 41 prosenttia vastasi kieltävästi (kuva 18). Koska tässä kysymyksessä kieltävästi vastanneita oli niin paljon, ei ole yllätys, että kun kysyttiin, ovatko vastaajat seuranneet keskustelua tai osallistuneet keskusteluun av-kääntäjien foorumilla, kieltävästi vastanneita oli jopa 72 prosenttia (kuva 19). Vain 7 prosenttia vastaajista ilmoitti seuranneensa keskustelua tai osallistuneensa keskusteluun, ja 21 prosenttia vastasi tehneensä niin jossakin määrin.

11 11 Oletko tutustunut av-kääntäjien sivustoon? Oletko seurannut keskustelua tai osallistunut keskusteluun av-kääntäjien foorumilla? 41 % 31 % 28 % Jossakin määrin 72 % 7 % 21 % Kuva 19: Oletko tutustunut av-kääntäjien sivustoon? Kuva 18: Oletko seurannut keskustelua tai osallistunut keskusteluun av-kääntäjien foorumilla? Näiden kysymysten vastauksiin pyydettiin myös tarkennusta, jos opiskelija vastasi kieltävästi. Sivustoon tutustumisen osalta selvästi suurin osa kielteisesti vastanneista perusteli vastaustaan sillä, ettei ollut tiennyt koko sivuston olemassaolosta. Jonkin verran perusteltiin myös sillä, ettei ole suuntautumassa avkääntämiseen tai ylipäänsä kääntämiseen lainkaan, joten sivusto ei ole siksi tuntunut itselle tarpeelliselta. Osalla syinä olivat myös ajanpuute ja se, ettei koe sivustoon tutustumista vielä itselleen ajankohtaiseksi. Osa mainitsi innostuneensa sivustosta nyt kyselyssä siitä kuultuaan ja menevänsä heti tutustumaan. Foorumin käytön osalta luonnollisesti suuri osa kieltävästi vastanneista perusteli vastaustaan sillä, ettei ole tiennyt koko sivuston saati foorumin olemassaolosta. Tässä joukossa oli kuitenkin paljon sellaisia, joille sivusto oli tuttu, mutta eivät olleet syystä tai toisesta vielä käyneet foorumilla. Näistä syistä yleisin oli se, ettei vastaaja vielä tehnyt av-käännöksiä, vaikka haluaisi suuntautua alalle, ja koki siksi, ettei hänellä olisi mitään annettavaa keskusteluun tai etteivät keskustelut koskisi häntä. Monet kokivat, että foorumilla on vain työelämässä olevia kääntäjiä, joiden keskustelut eivät avaudu muille ja ettei opiskelijalla olisi mitään sanottavaa sellaiseen. Osa vastasi myös, ettei vain ole saanut aikaiseksi pyytää tunnuksia foorumille tai koki rekisteröitymisen hankalaksi. Yleisiä perusteluita olivat myös ajanpuute ja se, ettei yleensäkään seuraa verkkokeskusteluja tai ei koe sitä itselleen luontevaksi. Kun sivuston tuttuutta vertailtiin eri yliopistojen kesken, eniten myönteisiä vastauksia saatiin Tampereen, Helsingin ja Itä-Suomen yliopistoista (kuva 20). Melko lähellä seurasivat myös Turun, Oulun ja Vaasan yliopistot. Foorumin käyttö puolestaan oli kaikkien yliopistojen osalta melko vähäistä kyselyajankohtana (kuva 21). iten foorumia olivat käyttäneet Helsingin ja Itä-Suomen yliopistojen opiskelijat, mutta niissäkin selkeiden kyllä-vastausten osuus oli vain 10 prosentin luokkaa. Kummassakin yliopistossa kuitenkin yli 20 prosenttia sanoi käyttäneensä foorumia jonkin verran. Åbo Akademista ei saatu yhtään täysin myönteistä vastausta tähän eikä edelliseen kysymykseen, mutta av-kääntäjien sivustoon oli jossakin määrin tutustunut yli kolmasosa vastaajista, ja foorumiakin oli jossakin määrin käyttänyt kymmenesosa vastaajista. Tässä vaiheessa olisi kiinnostava selvittää, onko kyselyn jälkeen opiskelijoiden määrä foorumilla kasvanut. Kyselyn saatekirjeessä oli linkki foorumille, ja itse kyselykin oli av-kääntäjien sivustolla, joten osa vastaajista saattoi tutustua sivustoon ja foorumiin vasta kyselyyn vastattuaan.

12 12 Oletko tutustunut av-kääntäjien sivustoon? 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Vaasan yliopisto 22,2 43,1 34,7 Tampereen yliopisto 37,2 37,2 25,6 Jyväskylän yliopisto 11,3 20,8 67,9 Helsingin yliopisto 36,7 31,3 32,0 Turun yliopisto 29,5 24,6 45,9 Itä-Suomen yliopisto 32,6 32,6 34,9 Åbo Akademi 0,0 38,5 61,5 Oulun yliopisto 24,6 21,3 54,1 Kuva 20: Oletko tutustunut av-kääntäjien sivustoon? Vastaukset yliopistoittain. Oletko seurannut keskustelua tai osallistunut keskusteluun av-kääntäjien foorumilla? 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Vaasan yliopisto 5,6 23,6 70,8 Tampereen yliopisto 7,0 23,3 69,8 Jyväskylän yliopisto Helsingin yliopisto 3,8 7,5 10,0 28,0 88,7 62,0 Turun yliopisto 4,9 24,6 70,5 Itä-Suomen yliopisto 11,6 23,3 65,1 Åbo Akademi 0,0 11,5 88,5 Oulun yliopisto 4,9 6,6 88,5 Kuva 21: Oletko seurannut keskustelua tai osallistunut keskusteluun av-kääntäjien foorumilla? Vastaukset yliopistoittain.

13 Kyselylomakkeella oli viimeisenä vielä avoin kysymys, johon toivottiin vastaukseksi kyselyn herättämiä ajatuksia, palautetta av-kääntäjien sivustosta ja foorumista sekä muita kommentteja. Moni vastaaja olikin kertonut hyvin kokemuksistaan opintojen suhteen, tiedottamisesta ja tiedonpuutteesta, haaveistaan ryhtyä av-kääntäjäksi tai vastaavasti haaveiden unohtamisesta. Monessa vastauksessa kiiteltiin yleisesti sitä, että kysely on tehty ja että av-kääntäjät yrittävät taistella parempien työolojen puolesta. Monet pitivät sivustoa varsin informatiivisena ja toivoivat samanlaisia muillekin kääntämisen aloille, tai esimerkiksi koottua kääntäjäportaalia, josta löytyisi samankaltaista tietoa kaikesta kääntämisestä. Tietoa palkkauksesta ja palkkioista pidettiin erityisen tärkeänä, koska opintojen aikana on vaikea saada konkreettista tietoa kääntäjien toimeentulosta. Alla otteita saaduista kommenteista ja palautteista: Koko kääntäjien ammattikunnan liian vähäinen arvostus näkyy räikeästi poljetuissa hinnoissa. On tärkeää, että näistä asioista puhutaan ja että myös suurta yleisöä valistetaan ammatin vaatimuksista sekä hinnoittelun yhteydestä käännösten laatuun. ole av-kääntäjä, mutta koko käännösalan hintojen polkua olen foorumilta seurannut. Lukisin ja kuulisin mielelläni lisää kääntäjien omia kokemuksia työelämästä. Tsemppiä pähkinäpalkkojen kaatamiseen! Läheskään kaikilla opettajilla ei ole riittävää kokemusta tai kontaktipintaa jonka avulla voisivat työmaailmasta kertoa. Vierailevat luennoijat toimivat paremmin. Eipä tässä muuta kuin, että peukalot on pystyssä tilanteen kohentumisen puolesta. Haluaisin tästä ammatin itsellleni. Oli inhottava olo, kun hyvä ystävä kysyi, että onko mulla suhteita, että hän kyllä tuntisi erään ihanan ja kiltin ihmisen Broadcastilta, että sinne vaan. Mä siihen, että taidan passata. Vähän myöhässä liikkeellä, tämä homma on pyörinyt jo niin kauan, ja tuntuu, että se vain junnaa paikallaan, eikä mitään tapahdu. On hienoa, että ainakin osa av-kääntäjistä vaikuttaa olevan riittävän ns. kyrpiintynyt palkkatilanteeseensa ja yrittää saada ääntään kuuluville. Oma opinahjoni on suhtautunut asiaan aika ristiriitaisesti: av-kääntämistä käsittelevillä luennoilla, (ja mielestäni av-kääntämistä on käsitelty TEORIATASOLLA aivan riittämiin sivuaineessani käännöstieteessä) ei ole sanallakaan mainittu työtilanteesta tai palkkauksesta, paitsi silloin kun on ollut ilo olla mukana jonkun itse ammatikseen tekstittävän henkilön pitämillä luennoilla. Silloin on kyllä turhat kuvitelmat työn hohdokkuudesta karisseet, mikä on vain hyvä asia :) Mielestäni on erittäin hyödyllistä opiskelijoiden kannalta, että alalla toimivat av-kääntäjät näkevät sen vaivan, että tulevat kertomaan alan tilanteesta opiskelijoille. Tämä lisää tietoisuutta avkäännösalasta ja opiskelijoilla ei ole koskaan liian paljon tietoa siitä, millaiselle alalle he pyrkivät ja millaiset realiteetit siellä todellisuudessa vallitsevat. Kysely herätti minut ajattelemaan, että täytyypä käydä useammin av-kääntäjien sivuilla tutkimassa uusimpia käänteitä alalla. Liian helposti av-kääntäminen unohtuu kaikkialla, vaikka käännöksista - tai varsinkin niiden virheistä - puhutaankin suht paljon. Opiskelupaikoissa voitaisiin paremmin kertoa av-kääntämisestä kuin vain vapaavalintaisen av-kääntämiskurssin yhteydessä (jossa oletan asiasta kerrottavan), jota ei aina edes järjestetä. Aktiiviset opiskelijat ovatkin melkein paras tiedonlähde tässä, heidän linkkinsä eri nettisivuille eri teksteihin. Kysymyksessä 5 kysyttiin, onko oma suhtautuminen muuttunut. se on siinä mielessä, että näen av-käännösalan sotatantereena, jolle en itse haluaisi astua juuri sen sekaisuuden ja epäreiluuden vuoksi. Kysymyksessä 6 kysyttiin, haluanko olla mukana parantamassa oloja. Ehkä haluaisin mutta en tiedä oikein miten. Av-käännösalaa on minusta helpompi muuttaa sisältä käsin eli jos itse on avkääntäjä. Tietysti kääntäjät ammattikuntana voivat luoda yleistä painostusta. Pohdimme yhdessä 13

14 erään opiskelijan kanssa, että eräs ajatus olisi tuoda käännöstieteeseen ammattikorkeakouluista tutut harjoittelujaksot. Tällöin ne, jotka ovat kiinnostuneita av-käännöksestä voisivat hankkia siitä tuntumaa ja kokemusta jo koulutuksen aikana eikä tarvitsisi oppia kaikkea kantapään kautta sitten, kun pääsevät töihin (riistofirmalle?). Sellaisia ajatuksia, että Vaasan yliopistossa ei ainakaan näytetä kovin paljon tiedotettavan kääntämiseen liittyvistä asioista. Toivoisin, että kääntäjien järjestöt olisivat aktiivisemmin mukana kertomassa toiminnastaan yliopistoissa. Asiaa kannattaisi viedä enemmän julkisuuteen esim. kyselemällä olisiko esimerkiksi toimittajilla, ajankohtaisohjelmien tai dokumenttien tekijöillä kiinnostusta tehdä aiheesta juttuja. Suuri yleisö ei välttämättä vieläkään tiedä miten vähän kääntäjiä arvostetaan. Toivoisin ehkä, että opiskelijoita yritettäisiin saada enemmän keskusteluun mukaan. Foorumi tarvitsisi näkyvyyttä ja kuuluvuutta, eikä liittymis-&keskustelukynnyksen saisi muodostua liian korkeaksi, jos siis opiskelijoita olisi tarkoitus aktivoida. Aihe on todella ajankohtainen ja tärkeä. Inhottaa, etteivät ihmiset arvosta av-kääntäjien työtä ja hommat pitäisi tehdä lähes ilmaiseksi. Vaikuttaa siltä, että pelkästään Ylellä ymmärretään työn arvo. Olen seurannut aihetta, tosin nyt on taas ollut vähän taukoa. Meinaan aina unohtaa käydä sivuilla ja foorumilla seuraamassa keskustelua. Olisi ehkä hyvä, jos voisi tilata vaikka kuukausittaisen uutiskirjeen tai jotain vastaavaa, en luota omaan muistutteluuni. Kiinnostavaa kuulla, että tällainen foorumi on olemassa. Koska Åbo Akademissa ei voi opiskella kääntäjäksi, tämä ala jää esim. opettajanalan varjoon kieltenopinnoissa. Tähän olisi hyvä saada muutosta. On hienoa, että asiasta keskustellaan, sillä muutaman vuoden kuluttua se tulee koskemaan myös minua. Opettajat ovat valitettavan varovaisia puhumaan asiasta. tiedä miksi. Pelkäävätkö he, että me opiskelijat karkaamme, jos saamme tietää totuuden? Odotan silti innolla sitä, että pääsen työelämään. On tärkeää tietää palkoista eikä pidä suostua hikipalkkaan. Lähinnä toivoisin parempaa tiedonvälitystä ja erityisesti oppilaitoksen taholta. Työelämän realiteetit tuntuvat muutenkin olevan hukassa niin opiskelijoiden tiedoissa kuin kurssisisällöissäkin. Vaikka kääntäjäopiskelijoiden on tärkeää tietää tilanteesta, minusta tiedotusta voisi suunnata yhä enemmän myös muille yleisöille, esim. käännöstoimistoja käyttäville yrityksille, tv-yhtiöille ja tuoda ilmi, mitä vaikutuksia halvalla ja kiireellä tehdyillä av-käännöksillä voi olla esim. tv-katsojien kuvaan tvkanavan yleisestä laadusta. Tärkeää olisi painottaa, että käännöksissä säästäminen ei pidemmän päälle ole kannattavaa. Jos yritykset alkavat käyttää mieluummin "kunnollisia" käännöstoimistoja, Broadcastin kaltaisten yritysten toiminta ei välttämättä pääse leviämään. Loistavaa, että av-kääntäjille on luotu oma sivusto! Erityisen hienoa on se, että sivuston kautta katsoja pääsee antamaan positiivista palautetta av-kääntäjille (kääntäjän työ kun on siitä niin "kivaa", että yleensä jos palautetta tulee niin se on negatiivista). Foorumille ja sivustolle pitää saada enemmän näkyvyyttä. Sillä tavoin voidaan paitsi tuoda esiin av-kääntämiseen liittyviä konventioita (jolloin katsoja ehkä ymmärtää paremmin sen, miksi tekstitys ei ole "suora käännös" siitä, mitä töllössä sanotaan), mutta myös muistuttaa av-käännösalan ongelmista. Toki puskaradiokin toimii, mutta avkäännösalan ongelmat tulisi pitää esillä erityisesti valtakunnan medioissa niin kauan että asioihin saadaan aikaan riittävän laaja-alaisia parannuksia. Osallistuin Tampereen yliopiston järjestämään infotilaisuuteen av-kääntämisestä viime perjantaina. Koko tilaisuutta ja kaikkia puheenvuoroja leimasi negatiivisuus ja tyytymättömyys omiin työoloihin ja palkkaukseen. Tämä ei antanut hyvää kuvaa tai innostanut ryhtymään alalle! koe av-kääntäjien 14

15 nettisivujakaan erityisen positiivisina; tässä kyselyssäkin oli kohta "hintojen polkemisesta" ja "olojen parantamisesta". koe, että kääntäjillä olisi oikeus erottua muusta työkansasta erityisen kurjasti kohedeltuina yksilöinä - vertaa esimerkiksi hoitotyötä tekevät. Vai onko tavoitteena supistaa ammattikuntaa, jotta niitä "parempipalkkaisia" töitä olisi paremmin tarjolla? Kummallista! Minun mielestäni av-kääntäjien kannattaisi olla enemmän yhteydessä eri kieltenopiskelijoiden ainejärjestöihin, joilla kontakti tulevien kääntäjien kanssa. Täten, esim. tämä sivusto saisi enemmän tunnettuutta. Av-käännösala houkuttaisi, mutta kun edes harkitsen opiskelijana sille ryhtymistä, tulee kaiken tämän palkkakeskustelun jälkeen sellainen syyllinen olo, että teenkö nyt karhunpalveluksen koko ammattikunnalle. Kuitenkin ensimmäiset työthän monella alalla ovat huonompipalkkaisia. tiedä. Taidan liittyä geelitukka-mba:iden sieluttomaan sakkiin, kun tyhmälle ilmeni vähän liian myöhään, ettei humanisteille itse asiassa ole yhteiskunnan arvostamia töitä. Tilanne tuntuu turhauttavalta, koska av-kääntäminen kiinnostaa erittäinkin paljon mutta käytännössä palkatta työskentely ylistressaantuneena ei. Oikeat vaikuttamismahdollisuudet tuntuvat vähäisiltä, joten helpoimmalta kuulostaa vain olla tekemättä niitä töitä. Tämän keskustelun siivittämänä yllätin itseni ja lähetin jopa palautetta Ylelle tekstityksestä, joka oli nautittavaa luettavaa, toivomuksena tietenkin, että sellaista laatua pidetään yllä. Olisi tärkeää, että asiasta puhuttaisiin enemmän valtion medioissa. YLE, MTV3, Nelonen sekä sanomalehdet ovat kuitenkin uutisten suhteen niitä joilla on enemmän auktoriteettiä kuin esimerkiksi Facebookin kautta tulevalla tiedolla. Näin asia saisi myös paremmin julkisuutta kansan parissa, nyt kun tuntuu, että kaikki jotka asiasta puhuvat ovat jollain lailla tekemisissä av-kääntämisen tai av-kääntäjien kanssa. On ERITTÄIN HYVÄ, että av-kääntäjien asiaa pidetään esillä! Myös taannoinen Täällä on ihminen välissä -tempaus Helsingissä oli mainio juttu. Lisäneuvot ovat paikallaan. Kuulen ulkoapäin alasta lähinnä ne pahimmat puolet [työmäärä, palkansaanti, urakan suuruus] joten olisi hyvä välillä kuulla kaduttaako av-kääntäjiä kyseinen valmitsemansa ala, ja jos ei, niin mikä alassa vetää puoleensa ja miksi sitä kannattaa jatkaa. Kannattaako hitaan urakoitsijan ottaa tätä alaa? No parempaa tiedotusta vaikka jonnekin ainejärjestöjen sähköpostilistoille Aika jännä että tämä laitettiin eteenpäin juuri meidän työelämä -päivämme esittelyn jälkeen. Mutta no, nytpä tiedän millä nimellä tätäkin alaa kutsutaan, olen kuitenkin koko ajan tiedostanut sen olemassaolon, en ole vain ajatellut sitä sen enempää. Saa nähdä tutustunko itse jatkossa alaan enemmän, vaikka tosin omat tekniset taidot eivät ehkä ole parasta mahdollista luokkaa, joten epäilen hieman. No mutta tästä nyt voi siis päätellä, että jos neljännen vuoden opiskelijana ammatista ekaa kertaa kuulin eillen niin ehkä yliopistoissa vois vähän enemmän kertoa noista alavaihtoehdoista.. Mitä kieltenlukijat sitten voi valmistumisen jälkeen tehdä, jos opettajaksi ei tahdo. Vaikka voisihan sitä aina oma-aloitteinenkin olla, ja ottaa ite selvää... Foorumi toimii ihan hyvin. Kuten sanoin, tietoa pitäisi vaan saada myös sen ulkopuolelle, ehkä sitä kautta jokin voisi joskus muuttua. Juttuja lehtiin ja yleisöosastoille hintojen polkemisesta, freelancereiden pakottamisesta toiminimellisiksi ja siitä miten käännöspuljut antavat harhaanjohtavaa tietoa toiminimellisyyden autuudesta yrittäessään painostaa työntekijänsä siihen jne jne... Koska Jyväskylässä ei voi opiskella kääntämistä, luulen, että enemmän tietoa av-kääntämisestä yleensä tarvittaisiin meidän opiskelijoillemme. 15

16 Toivoisin, että kysely ja yleinen keskustelu herättelisi muitakin kuin alalla työskentelevät ts. av-firmat ja suuri yleisö ymmärtäisivät asian tärkeyden niin yleisen ammattietiikan kuin kielen vaalimisenkin kannalta. Myös mediaa pitäisi painostaa enemmän, jotta asia tulisi noteeratuksi, mutta tv ym. viestimethän ovat osaltaan tukemassa av-alan tulostavoitteellisuutta laadun sijaan. Mielestäni on hyvä, että opiskelijat saavat tietoa työelämän ongelmatilanteista, varsinkin, kun opiskelijoita usein höynäytetään tekemään töitä vain tekemisen ilosta. On myös hyvä, että teitä kiinnostaa opiskeljoiden tieto tilanteesta. Muukin yhteydenpito ammattikääntäjien, heidän järjestöjensä ja opiskelijoiden välillä olisi todella tervetullutta. Hienoa, että kääntäjien palkkauksesta puhutaan ja sen tiedottamisesta huolehditaan. Koko yliopistourani aikana hinnoittelusta on ollut puhettava vain yhden kurssin aikana. Emmekä silloinkaan oikein saaneet selville mitä kääntäjät oikeasti tienaavat, sillä yliopisto-opettajat /lehtorit/professorit ovat vieraantuneet tai eivät edes tiedä nyky hinnoittelusta. Nyt tiedän mitä voin pyytää av-käännöksiä tehdessäni, ilman että poljen hintoja. Voi kun samanlaista apua saisi kääntäjän työhön muutenkin. Ammattikääntämisestä puhutaan ylipäätään liian vähän ja kääntäjät eivät ole tarpeeksi esillä. Minusta olisi tärkeää, että tieto av-kääntäjien olemassaolosta ja kunnioitus heitä kohtaan leviäisi myös "suuren yleisön" tietoisuuteen. Nykyäänhän av-kääntäjä pääsee usein esille vain tekemiensä virheiden vuoksi, eikä moni "tavis" varmasti edes tiedosta, että joku oikeasti tekstittää työkseen (eikö esim. harrastuksekseen tai pelkäksi huvikseen) heidän katsomiaan sarjoja saaden siitä palkkansa! Täytyypä ruveta levittämään sanaa laajemmin juuri Facebookissa ja muualla... Toivon tiedotuksen käännösalasta jatkuvan, myös niissä yliopistoissa, joissa käännöstieteet eivät ole opiskeltavissa. Yliopistolla ei ole puhuttu av-kääntäjistä mitään, ainakaan niillä kursseilla, joissa minä olen ollut. Haluaisin asialle vielä enemmän näkyvyyttä: esim. havainnollistamista tavalliselle ihmisellekin. Miksi halutaan etuja, miksi polkuhintoja käyttävät kääntäjätoimistoja valitaan kääntämään esim. Neloselle ja tämän asian seuraukset (ulkomaisissa sarjoissa on lähes kautta linjan ainakin yksi karkea käännösvirhe per jakso). Sivusto on hyvä ja informatiivinen, se todettakoon, mutta tiedotuksessa on parantamisen varaa. Olisi mukava, jos yliopistolla kävisi vierailija liiton toimistolta ja ammattikääntäjä kertomassa tilanteesta ja kääntäjän työstä. Ollaan mietitty ainejärjestön hallituksen kanssa asiaa, ja vierailua olisi tarkoitus järjestää jossakin vaiheessa ehkä ensi syksyllä. Vaikka opiskelen ruotsia, ranskaa, saksaa ja englantia niin av-kääntämisestä ei ole puhuttu mitään koko seitsemän vuoden aikana. Erikoista, koska on suuri mahdollisuus, että ala kiinnostaisi myös meitä Oulun yliopistossa, vaikka kääntäjäksi siellä ei voikaan opiskella. Ongelma on, että av-kääntämisestä ei muutenkaan tiedetä yhtään mitään yliopistolla, eivät opettajat kuin opiskelijatkaan, koska sitä ei meillä opeteta. Uskoisin, että av-kääntämisen kurssille olisi osallistujia, jos sellainen järjestettäisiin pääaineesta huolimatta. Siis kurssi, jossa voi opetella käyttämään siinä tarvittavia ohjelmia ja tehdä sitä käytännössä. Sellaisella kurssilla voisi samalla myös tiedottaa av-kääntämiseen liittyvistä asioista muutenkin. Ei riitä, että meillä käy joku satunnainen vierailijaluennoitsija, varsinkaan kun nämä luennot eivät ole pakollinen osa mitään kurssia, joten niille ei tule välttämättä sitten mentyä. Muutenkin av-kääntämistä pitäisi päästä kokeilemaan käytännössä. Eli jos haluatte av-kääntäjien tilanteen muuttuvan, opiskelijoiden täytyy saada alan koulutusta, jotta luottamus omaan osaamiseen kasvaa ja uskalletaan vaatia sen mukaista palkkaa. 16

17 17 Jatkaa tiedotusta entiseen tapaan! Vastaavia sivustoja/foorumeja olisi kiva saada myös muille kääntämisen erikoisaloille. Muista käännösaloista ei ole tiedotettu läheskään niin paljon kuin avkääntämisestä. Tein jonkin aikaa av-käännöstöitä firmalle y, kunnes minulle alkoi pikkuhiljaa valjeta, että minua kustiin silmään. Luennoilta ja foorumilta sain tietoa oikeastaan vasta sitten, kun olin oppinut hyvinpitkälti samat asiat kantapään kautta. Vaikka foorumi on äärimmäisen tärkeä ja mielenkiintoinen, se myös samalla nujertaa nuoren kääntäjänalun. Jos BT:lle ja SDI:lle ei saa solidaarisuussyistä ja ihan järkisyistäkin mennä töihin, ei niitä töitä taida koskaan sitten olla missään. Eiväthän kaikki halukkaat mahdu muutaman "reilun kaupan" työnantajan listoille. Ymmärsin nyt, että minäkin voin omilla mielipiteillä ja aloitteillani vaikuttaa jossain määrin avkääntäjien tilanteeseen alalla. Ei "pahojen" firmojen ilmoituksia sähköpostilistoille ja mielellään enemmän painostusta siihen suuntaan, ettei noita töitä pidä ottaa. Olisi hienoa, jos tilanne saataisiin esille myös "tavallisissa" uutisissa. Ainakaan itse en ole törmännyt ainoaankaan uutiseen aiheesta, vaikka poikkeuksetta aina luen kääntämiseen liittyvät uutiset. Varsinkin tässä opiskelujen alkuvaiheessa olemme saaneet mielestäni hyvin vähän realistista tietoa työllisyystilanteesta yhden opettajan uutisontia lukuun ottamatta. Toki ensimmäiseen opiskeluvuoteen ei av-kääntämisen kursseja kuulukaan. Lisäksi mielestäni asiasta voisi tiedottaa opiskelijoille esimerkiksi järjestöjen pitämien tiedotus-/ järjestöpäivien muodossa yliopistolla. Olen lukenut kirjan "Alussa oli käännös" ja siinä oli hyvin havainnollinen kappale av-kääntämisestä, tekstityksien suunnittelusta/ajastuksesta jne. - periaate luultavimmin pysynyt samana, vaikka tekniikka on kehittynyt. Jos halutaan lisätä yleistä tietoisuutta, pitäisi käännöstyöstä tehdä jonkinlainen dokumentti vaikka youtubeen/telkkariin, jolloin työn moniulotteisuus jne. hahmottuisivat. Vaikka johonkin ylen asiaohjelmaan mukaan tai mtv3:n huomenta suomeen tms., ja esitys muutamaan kertaan, jotta tavoittaisi yleisöä enemmän :-) Tuon tekniikkapuolen vuoksi hyvinkin kiinnostava kääntämisen osa-alue, jota voisin jossain vaiheessa harkita, kunhan edes aineopinnot pulkassa. Avoimet vastaukset kuvastavat hyvin tuntemuksia, joista on kuultu myös erilaisissa infotilaisuuksia ja muissa yhteyksissä. Toisaalta taistelutahtoa on, mutta toisaalta on paljon myös epätoivoa tilanteen suhteen. Jotkut taas ovat kyllästyneet kuulemaan opintojen aikana alan huonosta palkkauksesta. Yleisesti ottaen kaikenlaista alan tiedotusta kaivataan lisää, mutta varsinkin käytännön tietoja alalla toimimisesta, palkkioista ja muusta vastaavasta. Osa opiskelijoista ei rohkene osallistua keskusteluun esimerkiksi foorumilla, koska kokee olevansa vasta opiskelija. Yhteenveto Kyselyvastauksista saatiin runsaasti tietoa siitä, kuinka tietoisia käännöstieteiden ja kielten opiskelijat ovat av-käännösalan nykytilanteesta ja miten he suhtautuvat siihen. Toisaalta tietoa oli mennyt perille jo melko paljon, mutta eri yliopistojen välillä oli suuriakin eroja. Yleisesti ottaen tietoa tuntui olevan eniten niissä yliopistoissa, joissa voi opiskella käännöstieteitä pääaineena (Tampere, Helsinki, Turku, Itä-Suomi, Vaasa), mutta muista yliopistoista esimerkiksi Oulussa näytti olevan kohtalaisen paljon tietoa av-käännösalan

18 18 tilanteesta. Sen sijaan Jyväskylän yliopisto ja Åbo Akademi erottuivat lähes joka kysymyksessä sellaisina, joissa tieto ei ollut juuri saavuttanut opiskelijoita. Selkein huomio oli, että jokaisessa yliopistossa suurin osa opiskelijoista kaipaisi opettajilta enemmän tietoa työelämän realiteeteista. Vaikka yliopistoissa on joitakin työelämäkursseja, tietoa kaivataan niin avkäännösalalta kuin muiltakin kääntämisen aloilta. Av-kääntäjien sivuston kaltaisia verkkosivuja kaivataan myös muusta kääntämisestä. Myönteinen havainto oli, että aktiivisuuttakin löytyy: moni opiskelija haluaisi olla mukana parantamassa alan työoloja. Silti esimerkiksi foorumille keskustelemaan ja lukemaan kaivattaisiin lisää opiskelijoita. Vaikka moni opiskelija saattaakin ajatella, ettei ennen työelämään siirtymistä ole mitään annettavaa keskusteluihin, nimenomaan opiskeluvaiheessa olisi tärkeä aktivoitua, sillä siten voi välttää työelämän pahimmat karikot. Elina Eskola