Ympäristöministeriön asetus uuden rakennuksen sisäilmastosta ja ilmanvaihdosta

Transkriptio

1 Ympäristöministeriön asetus uuden rakennuksen sisäilmastosta ja ilmanvaihdosta Lounais-Suomen sisäilmapäivät 2018 Turku Rakennusneuvos Ympäristöministeriö

2 Suomen rakentamismääräyskokoelman uusimisen tarve Tarve johtui MRL:n muutoksesta /958, jonka viiden vuoden siirtymäsäännös päättyi Tuolloin kaikki MRL 13.3 :n nojalla annetut asetukset kumoutuivat, mukaan lukien tyyppihyväksyntäasetukset. Ohjeet eivät ole enää asetustasolla Voidaan kuitenkin julkaista suosituksia Uusiin rakentamismääräyksiin liittyvät perustelumuistiot Uudet rakentamismääräykset tulivat voimaan

3 Uudet rakentamismääräykset voimaan Ympäristöministeriön asetus: Osan nimi ennen MRL Rakennusten paloturvallisuudesta 848/2017 E1 (E2, E4, ja E9 osin) 117 b Pienten savupiippujen rakenteista ja E3 117 b paloturvallisuudesta 745/2017 Rakennusten vesi- ja viemärilaitteistoista 1047/2017 D1 117 c, 117 d, 117 e ja 117 f Rakennusten kosteusteknisestä toimivuudesta C2 117 c, 117 d ja 117 g 782/2017 Uuden rakennuksen sisäilmastosta ja ilmanvaihdosta D2 117 c, 117 d, 117 e ja 117 f 1009/2017 Rakennuksen käyttöturvallisuudesta 1007/2017 F2 117 d Rakennuksen ääniympäristöstä 796/2017 C1 117 f Uuden rakennuksen energiatehokkuudesta 1010/2017 VNA rakennuksissa käytettävien energiamuotojen kertoimien lukuarvoista 788/2017 D3 (ohjeina C4 ja D5) 117 g 9/ g Asuin-, majoitus- ja työtiloista 1008/2017 G1 117 j

4 Sisäilmastoasetuksen uudistuksen tavoitteet Uudella asetuksella korvattiin rakentamismääräyskokoelman osa D2 Saatettiin rakennusten sisäilmastoa ja ilmanvaihtoa koskevat säännökset vastaamaan maankäyttö- ja rakennuslain muuttuneita vaatimuksia. Sitovat määräykset ja käytännön toteutusta ohjaavat ohjeet on erotettava nykyistä selkeämmin erilleen. Kevennettiin sääntelyä hallitusohjelman mukaisesti. Sisäilmaston laatutasoa koskevat keskeiset vaatimukset pidettiin aikaisempaa vastaavina. Suunnittelun ja rakentamisen keskiössä on hyvä sisäilmasto, josta ei tule tinkiä energiatehokkuuden vuoksi. Joustavoitettiin säädöksiä ja annettiin suunnittelulle enemmän vapauksia. Samalla kuitenkin vastuuta ja osaamista suunnittelussa ja toteutuksessa korostetaan.

5 Maankäyttö- ja rakennuslaki 117 (2 ja 4 momentti) ---- Rakennus on suunniteltava ja rakennettava ja rakennuksen muutos- ja korjaustyöt tehtävä sekä rakennuksen käyttötarkoituksen muutos toteutettava siten, että rakennus täyttää siihen yleisesti ennakoitavissa oleva kuormitus ja rakennuksen käyttötarkoitus huomioon ottaen 117 a 117 g :ssä tarkoitetut olennaiset tekniset vaatimukset Korjaus- ja muutostyössä tulee ottaa huomioon rakennuksen ominaisuudet ja erityispiirteet sekä rakennuksen soveltuvuus aiottuun käyttöön. Muutosten johdosta rakennuksen käyttäjien turvallisuus ei saa vaarantua eivätkä heidän terveydelliset olonsa heikentyä. ----

6 MRL 117 c Terveellisyys (1 ja 2 momentti) Rakennushankkeeseen ryhtyvän on huolehdittava, että rakennus käyttötarkoituksensa ja ympäristöstä aiheutuvien olosuhteittensa edellyttämällä tavalla suunnitellaan ja rakennetaan siten, että se on terveellinen ja turvallinen rakennuksen sisäilma, kosteus-, lämpö- ja valaistusolosuhteet sekä vesihuolto huomioon ottaen. Rakennuksesta ei saa aiheutua terveyden vaarantumista sisäilman epäpuhtauksien, säteilyn, veden tai maapohjan pilaantumisen, savun, jäteveden tai jätteen puutteellisen käsittelyn taikka rakennuksen osien ja rakenteiden kosteuden vuoksi. Rakentamisessa on käytettävä tuotteita, joista ei niiden suunnitellun käyttöiän aikana aiheudu sisäilmaan, talousveteen eikä ympäristöön sellaisia päästöjä, joita ei voida pitää hyväksyttävinä. Rakennuksen järjestelmien ja laitteistojen on sovelluttava tarkoitukseensa ja ylläpidettävä terveellisiä olosuhteita

7 YMa uuden rakennuksen sisäilmastosta ja ilmanvaihdosta Soveltamisala Koskee uuden rakennuksen suunnittelua ja rakentamista Koskee myös rakennuksen laajennusta ja kerrosalaan laskettavan tilan lisäämistä. Asetusta ei sovelleta maatalouden tuotantorakennukseen eikä vähemmän kuin neljä kuukautta vuodessa käytettäväksi tarkoitettuun asuinrakennukseen. Huom! Meluntorjuntaa ja ääniolosuhteita koskevat vaatimukset esitetään rakennuksen ääniympäristöstä annetussa ympäristöministeriön asetuksessa (796/2017)

8 Rakennuksen sisäilmasto Pääsuunnittelijan, erityissuunnittelijan ja rakennussuunnittelijan on tehtäviensä mukaisesti otettava huomioon sisäilmastoon vaikuttavat tekijät. Huonelämpötilojen suunnitteluarvo 21 C ja huonelämpötilan hallinnan suunnittelussa vaihteluväli talvella C ja kesällä C Hallinnan suunnittelussa käytetään eri säävyöhykkeille säädettyjä testivuoden säätietoja. Sisäilman laatu: Ei terveydelle haitallisessa määrin hiukkasmaisia epäpuhtauksia, fysikaalisia, kemiallisia tai mikrobiologisia tekijöitä eikä viihtyisyyttä jatkuvasti heikentäviä hajuja. Sisäilman hiilidioksidipitoisuus enintään 1450 mg/m 3 (800 ppm) suurempi kuin ulkoilman pitoisuus.

9 Rakennuksen sisäilmasto (jatkuu) Ääniolosuhteet: Rakennuksen ääniympäristöstä annetun asetuksen 796/2017 mukaan Sisäilman kosteus: on pysyttävä käyttötarkoituksen mukaisissa arvoissa sisäilman kosteudesta aiheutuvia kosteusvaurioita, mikrobien kasvua tai terveydellistä haittaa välttäen Valaistusolosuhteet: sisätiloissa on voitava ylläpitää näkötehtävän edellyttämä valaistus. Valaistuksen ryhmittely ja ohjaus siten, että valaistusta voidaan ohjata toimintojen mukaisesti.

10 Ilmanvaihto ja ilmanvaihtojärjestelmät Ulkoilmavirrat: Erityissuunnittelijan on mitoitettava ilmanvaihtojärjestelmä siten, että oleskelutiloihin voidaan johtaa terveellisen, turvallisen ja viihtyisän sisäilman laadun edellyttämä ulkoilmavirta. Vähimmäisulkoilmavirta henkilöä kohden 6 dm 3 /s, jos ei tilan käyttötarkoituksesta aiheudu lisäilmanvaihdon tarvetta Rakennuksen ulkoilmavirta vähintään 0,35 (dm 3 /s)/m 2 lattian pinta-alaa kohden, jos ei käyttötarkoituksesta aiheudu lisäilmanvaihdon tarvetta (vastaa ilman vaihtumista kerran kahdessa tunnissa) Asuinhuoneiston ulkoilmavirraksi on mitoitettava vähintään 18 dm 3 /s.

11 Ilmavirtojen ohjaus Ilmavirtoja on voitava ohjata kuormituksen tai ilman laadun mukaan käyttötilannetta vastaavasti. Asunnoissa on voitava tehostaa tulo- ja poistoilmavirtoja vähintään 30 % suuremmaksi kuin suunnitellun käyttöajan ilmavirrat. Jos ilmanvaihtoa voi ohjata asuntokohtaisesti, tulo- ja poistoilmavirtoja voidaan pienentää enintään 60 % suunnitellun käyttöajan ilmavirroista Muun kuin asuinrakennuksen ulkoilmavirran on oltava vähintään 0,15 (dm 3 /s)/m 2 suunnitellun käyttöajan ulkopuolella ja ilman on vaihduttava kaikissa huonetiloissa Ei koske sellaista laajennusta eikä kerrosalaan laskettavan tilan lisäämistä, missä ilmanvaihdon järjestämisessä voi käyttää olemassa olevaa ilmanvaihtojärjestelmää.

12 Moottoriajoneuvosuojan ilmavirrat Hiilimonoksidin (CO) keskiarvopitoisuus kriittisimmäksi arvioituna käyttötuntina ei saa ylittää 35 mg/m 3 (30 ppm) Jatkuvan työskentelyn CO pitoisuus ei saa ylittää 7 mg/m 3 (6 ppm)

13 Ilmansuodatus, ulkoilmalaitteet, ulospuhalluslaitteet Ilmansuodatuksen taso on suunniteltava ulkoilman laadun ja sisäilman laadulle asetettujen tavoitteiden perusteella. Ilmanvaihtojärjestelmä valittava ottaen huomioon järjestelmän soveltuvuus tarvittavaan suodatuksen tasoon. Ulkoilmalaitteiden ja ulospuhallusilmalaitteiden sijoittaminen: Ulkoilmaa ei saa ottaa ilman laatua heikentävän rakenteen tai rakennusosan kautta tai ulkoilman laatua pilaavien lähteiden läheisyydestä Ulospuhallusilman johtaminen ulos rakennuksesta siten, ettei rakennukselle tai muille rakennuksille, ympäristölle tai niiden käyttäjille aiheudu terveydellistä tai muuta haittaa. Asunnoista ulospuhallusilman johtaminen ulos rakennuksen seinästä (seinäpuhallus) mahdollista, jos mainitut vaatimukset täytetään

14 Palautus-, siirto- ja kierrätysilma, ilman jako ja poisto Palautus-, siirto- tai kierrätysilman käyttö ei saa aiheuttaa epäpuhtauksien (esim. hajujen) haitallista leviämistä. Palautusilmaa ei saa käyttää nykyisessä ohjeessa mainittujen lisäksi myöskään oppilaitosten opetustiloissa eikä päiväkotien lepo-, leikki- ja ryhmähuoneissa. Ilman jaon ja poiston oltava sellainen, että ilma virtaa koko oleskeluvyöhykkeelle välttäen epäviihtyisyyttä aiheuttavaa ilman liikettä ja että huonetilassa syntyvät epäpuhtaudet poistuvat tehokkaasti. Ilman on virrattava sisäilmaltaan puhtaammista tiloista epäpuhtaampiin tiloihin.

15 Ilmanvaihdon yhdistäminen, ilmanvaihtojärjestelmän tiiviys Ilmanvaihtokanavien yhdistäminen ei saa aiheuttaa epäpuhtauksien leviämisvaaraa tai haittaa ilmanvaihtojärjestelmän toiminnalle Kanavien ja koneiden yhdistämistä koskevat säännökset koottu yhteen pykälään (18 ) Eri asuinhuoneistojen poistoilmat voidaan johtaa saman koneellisen ilmanvaihtojärjestelmän yhteisiin nousukanaviin siten, että keittiöiden poistoilma johdetaan omaan nousukanavaan ja muiden tilojen poistoilma (huom. myös vaatehuoneet) omaan nousukanavaan. Ilmanvaihtojärjestelmän tiiviys vähintään tiiviysluokkaa B. Jos poistoilmassa on merkittävästi muita kuin ihmisperäisiä epäpuhtauksia tiiviysluokka vähintään C.

16 Ilmavirroista aiheutuvat paineet ja rakenteiden ilmanpitävyys Erityissuunnittelijan on suunniteltava rakennuksen ulko- ja ulospuhallusilmavirrat siten, ettei rakenteisiin aiheudu ylipaineen vuoksi rakenteita vaurioittavaa pitkäaikaista kosteusrasitusta eikä alipaineen vuoksi epäpuhtauksien siirtymistä sisäilmaan. Pääsuunnittelijan, erityissuunnittelijan ja rakennussuunnittelijan on tehtäviensä mukaisesti suunniteltava rakennuksen vaipan ja sisärakenteiden ilmanpitävyys ja hormivaikutuksen hallinta siten, että edellytykset ilmanvaihdon toiminnalle voidaan varmistaa ja vältetään rakenteissa olevien epäpuhtauksien, maaperässä olevien epäpuhtauksien ja radonin siirtymistä sisäilmaan ja vältetään kosteuden siirtymistä rakenteisiin.

17 Tulisijat, IV-järjestelmän puhdistettavuus ja huollettavuus, lämmöneristäminen Tulisijan ja erillispoistojen (mm. liesikuvut) käytön vaatima lisäulkoilmavirran saanti on suunniteltava Ilmanvaihtojärjestelmä ja sen huoltoväylät on suunniteltava siten, että sen osat on voidaan helposti ja turvallisesti puhdistaa, huoltaa korjata ja vaihtaa. Ilmanvaihtokoneiden huoltoa ja korjausta varten vähintään huollettavien laitteiden mittainen tila huoltosuunnassa. Ilmanvaihtojärjestelmään on suunniteltava lämmön- ja kosteudeneristys siten, ettei ilma jäähdy tai lämpene lämpötilanhallintaa tai viihtyisyyttä haittaavasti eikä kosteus tiivisty rakenteita tai sisäilman laatua heikentävästi.

18 Ilmanvaihtojärjestelmän käyttöönoton mittaukset Rakennushankkeeseen ryhtyvän on huolehdittava, että Ilmanvaihtojärjestelmän tiiviys on mitattu ennen rakennuksen käyttöönottoa ilmanvaihtojärjestelmän ilmavirrat on mitattu ja säädetty (ilmavirran mittaus järjestelmä-, huoneisto ja huonekohtaisesti) ja ilmanvaihtojärjestelmän ominaissähköteho on määritetty. ilmanvaihtojärjestelmä on saatettu toimimaan suunnitelman mukaisesti ennen rakennuksen käyttöönottoa. Rakennuksen ja ilmanvaihtojärjestelmän on oltava puhdas ennen mittausta ja säätöä sekä ennen järjestelmän käyttöönottoa Rakennusvaiheen vastuuhenkilön on tehtävä merkintä rakennustyön tarkastusasiakirjaan ilmanvaihtojärjestelmän suunnitelmanmukaisuudesta.

19 Ilmanvaihtojärjestelmän suunnitelmanmukaisuuden toteaminen Hyväksyttävät poikkeamat suunnitelluista arvoista voivat olla seuraavia: 1) ilmavirta järjestelmä- ja huoneistokohtaisesti ± 10 prosenttia; 2) ilmavirta huonekohtaisesti ± 20 prosenttia, kuitenkin siten, että poikkeama voi aina olla vähintään 1 dm 3 /s; 3) ilmanvaihtojärjestelmän ominaissähköteho + 10 prosenttia. Hyväksyttävät poikkeamat sisältävät sekä mittaustuloksen poikkeamat että mittausepävarmuuden, joka on esitettävä mittaustulosten yhteydessä. Mittausmenetelmän ja mittauslaitteiden on sovelluttava mitattavan ilmavirran mittaukseen. Mittauslaitteiden on oltava kalibroituja, kalibroinnin on oltava voimassa ja mittausarvoa on korjattava kalibroinnin mukaan.

20 Voimaantulo Asetus on tullut voimaan 1 päivänä tammikuuta Ennen vireillä olevaan hankkeeseen sovelletaan aikaisempia määräyksiä (D2-2012).

21 Ympäristöministeriön toimeksiannosta on valmisteltu taustamateriaalia mm. Uuden rakennuksen sisäilmastoa ja ilmanvaihtoa koskevan asetuksen kokoava opas Selvitys asuinrakennusten ilmanvaihdon mitoituksesta ja tilakohtaisista ohjearvoista Selvitys muiden kuin asuinrakennusten tilakohtaisista ohjearvoista Tilan ulkoilmavirran mitoittaminen hiilidioksidikuormituksen perusteella, (+ laskinsovellus) Ajantasainen opasmateriaali YM:n rakentamismääräyskokoelman nettisivulta tai linkistä FI/Maankaytto_ja_rakentaminen/Lainsaadanto_ja_ohjeet/Rakenta mismaarayskokoelma/terveellisyys

22 Rakennuksen ääniympäristö ( C1 ) Ääneneristys Ilmaääneneristys Askelääneneristys RAKENNUKSEN ÄÄNIYMPÄRISTÖ Melun- ja tärinäntorjunta Ääniolosuhteet Ulkovaipan ääneneristys Taloteknisten laitteiden ja hissien äänitasot Runkoääni- ja tärinäeristys Jälkikaiunta-aika Puheenerotettavuus Virkistykseen käytettävien piha- ja oleskelualueiden ja oleskeluun käytettävien parvekkeiden meluntorjunta ja ääniolosuhteet 22

23 Talotekniikan toiminnan edellytykset paranevat MRL:n muutoksella MRL:n muutos 812/2017, joka tuli voimaan Olemassa olevaa 115 :ää on muutettu siten, että rakennuksen kerrosala saa ylittää muutoin rakennettavaksi sallitun kerrosalan: Jos ulkoseinän paksuus on enemmän kuin 250 millimetriä tai huoneistoa rajaavan väliseinän paksuus on enemmän kuin 200 millimetriä tästä aiheutuvan pinta-alan verran. Rakennuksen rakennettavaksi sallitun kerrosalan saa ylittää myös väestönsuojan tai taloteknisten järjestelmien edellyttämän kuilun, hormin tai yleisiin tiloihin avautuvan teknisen tilan rakentamiseen tarvittavan pinta-alan verran.

24 Lisätiedot: > Maankäyttö ja rakentaminen > Lainsäädäntö ja ohjeet > Rakentamismääräyskokoelma