SUOM PU LA FINLANDIA POLSKA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SUOM PU LA FINLANDIA POLSKA 2011 2012"

Transkriptio

1 SUOM PU LA FINLANDIA POLSKA Suomi Puola Yhdistysten Liitto ry

2 Puolasta itään Olemmeko jäämässä puolalaisten vauhdista? Puolassa kiskoliikenne kohisee eteenpäin; ratikallakin voi matkustaa kohta jo 15 kaupungissa. Maa pullistelee isoja jalkapallostadioneita ja tölkkitehdas rantautuu Hämeenlinnaan. Puolassa asioita on totuttu puimaan monesta kulmasta. Oleellista lienee myös eräänlainen surrealistinen ajattelutapa, luovuus ja pelottomuus kohdata todellisuus. Ovet ovat auki joka suuntaan. Aikoinaan irvileuka Billy Wilder jätti Sucha Beskidzkan. Nyt nuoret lähtevät herkästi elannon ja uusien vaikutteiden perään maailmalle. Moderni Puola ja sen värikkyys kulkevat punaisena lankana läpi lehden. Puolan juuret ovat kuitenkin syvällä historiassa ja vanhaa kunnioitetaan. Lehden ulkoasu on uudistunut. Asialla on Varsovan taideakatemiasta valmistunut Ville Helttula, jonka selkäytimeen Puolan vuodet ovat iskostuneet. Kansikuvan piirroksen suunnitellut professori Zygmunt Januszewski on saman akatemian miehiä. Visuaalista tykitystä jatkaa aforistisen kuvituksen maestro Adam Korpak. Kiitän sydämellisesti kaikkia lehden tekoon osallistuneita, Puolansa tuntevia talkootyöstä. Tuloksena on paketti upeita lukuelämyksiä. Lehden toimitus ottaa mielellään vastaan lukijapalautetta sekä uudesta ilmeestä että sisällöstä. Toivotan mukavia lukuhetkiä! Päivi Erola Vastaava päätoimittaja Tässä lehdessä 4 Suurlähettiläs Janusz Niesyto: Mare Nostrum yhdistää 5 Puolan elokuvaviikot 2011: Kamppailuja ja traagisia kohtaloita Sattumalta Bór Zapilskissä 6 Kohtauksen anatomia: Andrzej Wajda ja Janusz Morgenstern Gdynian festivaalilla 7 Tuhkaa ja timanttia kiertueella Puolalaisen lyhytelokuvan aaltoja Helsingissä! 10 Professori Matti Klinge: Puola on Euroopan sydän 11 Ritarin henki elää käytöstavoissa 14 Kemikaalien matkassa EU avasi oven Suomeen EU-puheenjohtajuutta 15 Eksoottisuus ja metallimusiikki vetävät Suomeen 16 Puolan raideliikenne rullaa voimalla 19 Kaupunkitutkija matkusti ensikäynnillään ratikalla Gdańskissa 23 Poland...why not? 24 Puolalaista runoutta 25 Matka avaruuteen on matka ihmiseen 26 Puolan julistetaide uudistuu Libeskind Tampereella vuotta Nobel-kirjailija Czesław Miłoszin syntymästä: Maailman kansalainen Miłosz 32 Schindlerin tehtaasta erinomainen museo 33 Itä-Eurooppa matkalla länteen 34 Nobelisti Władysław Reymont järeän teollisuusproosan mestari 35 Poznańskin perintöä 36 Ahne markkinatalous toi Puolaan kiirettä, ahdistusta ja köyhyyttä 40 Solidaarisuusliike suomalaisen valtalehdistön silmin 41 Siisteys yllätti jäteammattilaiset 42 Sanelukilpailu vaalii äidinkieltä 43 Po prostu, puolaksi, siis! 44 Puolalaiset koirarodut: Pon 45 Bridge houkuttelee Puolaan 46 Maria Skłodowska-Curie fysiikan ja kemian nobelisti 47 Kemiaa ja ystävyyttä Puolalainen pakkausjätti tuli Suomeen 48 Yhdistykset 53 Nukketeatteri Tęcza kävi ja kutsui kylään 54 Teetä vai kahvia 55 Adamismia Kääntäjän kantilta Suomi Puola Yhdistysten Liitto ry Toimisto Porvoonkatu 37 A Helsinki Puheenjohtaja Marjukka Mäyry Suomi Puola Finlandia Polska Julkaisija Suomi Puola Yhdistysten Liitto ry Päätoimittaja / toimitus Päivi Erola toimitusneuvosto Outi Aaltonen,Marjukka Mäyry, Kalevi Saarinen, Merja Åkerlind, Päivi Erola Ulkoasu ja taitto Ville Helttula Ilmoitushinnat ja mediakortti Kirjapaino SLY-Lehtipainot Oy Kirjapaino Uusimaa Painos kpl

3 8 Varsovan raunioita raivaamassa 1948 Kaksi ideaa Puolasta 12 jakaa maata Puola-jazzin airueet Suomessa tärkeimmät Jalkapallohuuma rutisti Puolan suurinvestointeihin Billy Sucha Wilder Beskidzkasta irvileuan tie Hollywoodiin Puolan kirjallisuuden suomennoshistoria, osa III: Vuosi 1989 toi murroksen Kannen kuva Zygmunt Januszewski Januszewski (s. 1956) on valmistunut graafikoksi Varsovan taideakatemiasta. Työsarkaa piirrokset, kuvitukset, julisteet, valokuvat ja runous. Saanut lukuisia kansainvälisiä palkintoja ja tunnustuksia. Säännöllisesti näyttelyitä. Töitä esillä useissa museoissa. Säännöllisesti kuvituksia Puolan valtalehdissä ja esim. Die Zeit ja Die Welt -lehdissä. suomi puola

4 Suurlähettiläs Janusz Niesyto: Päivi Erola Mare Nostrum yhdistää Kesäkuussa 2011 Suomeen saapunut Puolan uusi suurlähettiläs Janusz Niesyto on palvellut Puolan ulkoministeriötä keskeytyksettä vuodesta Luotsasin protokollaosastoa vuodet , kertoo Niesyto. Tuolta ajalta mieleeni ovat erityisesti jääneet Paavi Johannes Paavali II:n kaksi viimeistä Puolan vierailua. Osallistuin henkilökohtaisesti valmisteluihin kuten myös aktiivisesti itse vierailuihin. Toinen muistorikas tapahtuma on Japanin keisarin Akihiton vierailu, jota valmistelimme lähes puolitoista vuotta. Puolassa palvelleiden suurlähettiläiden muistiin ovat varmaan iskostuneet maakuntavierailut. Niesyto keksi ajatuksen vuonna Suurlähettiläät tutustuivat kahdesti kaiken kaikkiaan 18 maakuntakohteeseen, joista Niesyto masinoi 30. Upeaa Puolan tunnetuksi tekemistä, hän iloitsee. Ystävyysseurat paikkaavat kulttuuri-instituutteja Matkailun voima on valtava, hehkuttaa Niesyto ja miettii, miten erityisesti nuoret saisi kiinnostumaan Puolasta matkailukohteena. Niesyto suhtautuu kannustavasti Suomi Puola Yhdistysten Liiton esitykseen julkaista enemmän matkailuesitteitä Puolasta suomen kielellä. Hän on ehtinyt käsitellä asiaa jo julkisestikin. Ystävyysseuran rooli Puola-tietouden levittäjänä on korvaamaton; varsinkin kun kulttuuri-instituutit puuttuvat, eikä niitä taloudellisista syistä varmaan perustetakaan pitkään aikaan. Pohdin aktiivisesti uusia mahdollisuuksia yhteistyöhön. Vappu Tšernobylin jälkeen Mielleyhtymäni Suomesta on aina ollut puhdas luonto, järvet ja totiset, pidättyväiset suomalaiset, kertoo suurlähettiläs Niesyto. Tosin kolmas stereotypia karisee päivä päivältä. Kävin ensimmäisen kerran Suomessa Saavuin Helsinkiin junalla Moskovasta kolme päivää Tsernobylin onnettomuuden jälkeen. Oli vappu ja mielikuva suomalaisista alkoi murtua... Työskennellessäni Moskovassa Presidentti Tarja Halonen ja suurlähettiläs Janusz Niesyto Puolan EU-puheenjohtajuuden puitteissa järjestetyssä diplomaattitapaamisessa lokakuussa Kuva: Oskar Sulek luvulla törmäsin jatkuvasti suomalaiseen diplomaattiin Markus Lyraan. Puolueeton suomalainenhan kutsuttiin kaikkiin tilaisuuksiin, ja minut kutsuttiin, koska osasin useampaa länsimaista kieltä ja ylipäänsä olin tunnettu avoimesta luonteestani ja ironisen kirpeästä elämänasenteestani. Nyt Niesyto tuntee kaikki Suomen Varsovan suurlähettiläät 25 vuoden ajalta, samoin kuin ulkomaanpestiensä aikaiset kohdemaitten Suomen lähettiläät. Puola liittyi 1991 ensimmäisten joukossa Pohjois-Atlantin yhteistyöneuvostoon (NACC). Brysselin ajoilta Niesyto muistaa, miten puolalaiset ylpeänä valistivat suomalaisia yhteistyöneuvostosta ja sen eduista. Porot ja hirvet Suomessa minua kiehtoo kaikki, myös kielenne. Eniten kiinnostaa kuitenkin se, miten vähäväkisen ja luonnonvaroiltaan köyhän maan onnistuu menestyä taloudellisesti ja luoda hyvinvointia. Ja pystyttehän perinteisesti pitämään yllä hyviä suhteita Venäjään, jatkaa suurlähettiläs Niesyto. Puolan ja Suomen keskinäisten suhteiden jalostumista avittaa molemminpuolinen sympatia, kuuluminen yhteiseen EU-perheeseen ja naapuruus Itämeren läpi. Meidän tulisi lopettaa alituinen toistemme uudelleen löytäminen ja aloittaa mitä nopeimmin monitasoinen konkreettinen yhteistyö, jonka perustana on EU ja Mare Nostrum, meidän Itämeremme, tähdentää Niesyto. Yhteistyötä voi tehdä kaikilla aloilla, jopa joidenkin mielestä niinkin utopistiselta tuntuvalla kuin ydinenergia. Yhteinen poronkasvatus tosin pitänee jättää pois, mutta hirvien suhteen näen tiettyjä mahdollisuuksia, onhan niitä meilläkin, sanoo Niesyto. Intomielisyydestä uutta verta EU sai Puolan jäsenyyden myötä uutta verta puolalaisten yltiöpäisestä Eurooppa-myönteisyydestä, sanoo Niesyto. Sekä ideologisen että taloudellisen kriisin hetkillä intomielisyys on tarpeen. Puolasta unioni sai myös hyvin koulutettua, nuorta työvoimaa, yli 37 miljoonan asukkaan markkinaalueen ja liiketoimintaympäristön. Unionin aimo loikka itään on suuri geopoliittinen etu. Puolalaisille EU-jäsenyys oli unelmien täyttymys: Puola sai takaisin sille eurooppalaisena valtiona kuuluvan paikan Euroopassa, ja vuosikymmeniä kestänyt poliittinen, yhteiskunnallinen ja taloudellinen nurkassa olo päättyi. Puolan kulttuurihan on aina ollut osa Euroopan kulttuuriperintöä ja pysytellyt sen valtavirrassa. Jäsenyys lisäsi historian kaltoin kohteleman Puolan turvallisuuden tunnetta, vahvisti Puolan ääntä maailmanlaajuisesti, avasi valtavat markkina-alueet käyttöömme ja nuorillemme ovet Eurooppaan sekä nosti omanarvontuntoamme, kiteyttää suurlähettiläs Puolan jäsenyyden edut. Koti Ylä-Sleesiassa Lapsuusvuosinaan Bierun Staryssa Janusz Niesyto pelasi jalkapalloa, keräsi postimerkkejä sekä kävi mustikassa ja sienestämässä. Pikku-Fiatien tehdas rakennettiin myöhemmin 600 vuotta vanhaan Bieruniiin, jonne kauniilla ilmalla siinsivät Beskidien vuoret. Sieniharrastusta onkin hyvä jatkaa Suomessa. Helsingillä on erityinen merkitys minulle, kertoo suurlähettiläs Janusz Niesyto. Halusin itse tulla nimenomaan Helsinkiin, ja toiseksi kyseessä on viimeinen virkapestini ennen eläkkeelle siirtymistä. Pitkän urani aikana olenkin käynyt läpi lähes kaikki mahdolliset tehtävät ulkoministeriössä. Janusz Niesyto kansainvälisten suhteiden historian maisteri Moskovan kansainvälisten suhteiden instituutti (1973); erikoistui Ranskaan ja Benelux-maihin; jatko-opinnot kuului-sassa Varsovan kauppa- ja tilastokorkeakoulussa (SGPiS) puhuu englantia, ranskaa, hollantia, venäjää Puolan UM:ssa vuodesta 1973: palvellut mm. Moskovassa, Brysselissä, Bernissä; protokollaosaston päällikkö; ollut kolmen ulkoministerin kansliapäällikkönä perhe vaimo ja kaksi aikuista tytärtä intohimoinen filatelisti jo 55 vuotta; nyt kiinnostaa erityisesti Europa Cept -sarja, Suomi ja Ahvenanmaa rakastaa bridgeä ja sienestystä lukee paljon; erityisesti tietokirjallisuutta ja lukujen muistelmia; kirjailija-nimiä Grisham, Ludlum ja Forsyth matkustaa mielellään, käynyt 89 maassa 4 suomi puola

5 Puolan elokuvaviikot 2011 kamppailua ja traagisia kohtaloita Elokuvaviikot 2011 avasivat Puolan Suomen suurlähettiläs Janusz Niesyto, SPYL:n puheenjohtaja Marjukka Mäyry ja tapahtumakoordinaattori Kira Jääskeläinen Kino K-13:n täydessä salissa Helsingin Katajanokalla. Kuvat: Oskar Sulek Suomi Puola Yhdistysten Liiton (SPYL) vuoden päätapahtumiin kuuluvat elokuvaviikot järjestettiin jo 32. kerran. Puolalaisen nykyelokuvan parhaimmistoa esiteltiin Helsingin lisäksi Jyväskylässä, Turussa, Haapavedellä, Lahdessa, Tampereella, Kajaanissa ja Oulussa. Viittä tuoretta näytelmäelokuvaa täydensivät lyhyet dokumenttielokuvat, jotka jo perinteeksi muuttuneeseen tapaan näytettiin esitysten alussa. Festivaaliohjelmisto on aina monen tekijän summa ja joskus myös hieman sattuman kauppaa. Vuoden 2011 ohjelmistossa elokuvia yhdistäväksi teemaksi kasvoi yksilö kohtalon kierteessä: puolalaisen naisen kamppailu juutalaistytön puolesta Feliks Falkin hienossa elokuvassa Joanna, intellektuellin kirjailijan kohtalo 1960-luvun lopun Puolassa Jan Kidawa-Błońskin elokuvassa Ruusunen (Różyczka), telakkatyöläisten taistelu paremmasta Puolasta vuonna 1970 Antoni Krauzen elokuvassa Musta torstai (Czarny czwartek), puhumattakaan afgaanivangista, joka Jerzy Skolimowskin elokuvassa Essential Killing päätyy keskelle Keski-Euroopan luontoa ja joutuu taistelemaan henkensä edestä. Kaikki elokuvat liittyivät kamppailuun ja traagisiin kohtaloihin Puolan lähihistoriassa. Puolassa valmistuu yli 40 näytelmäelokuvaa vuodessa. Jäämme odottelemaan, mitä teemoja vuosi 2012 tuo tullessaan elokuvaviikoille. Elokuvaterveisin, Kira Jääskeläinen SPYL:n elokuvasihteeri Puolan elokuvaviikot on Facebookissa! Sattumalta Bór Zapilskissä Päivi Erola Kansainvälinen elokuvafestivaali The INternational Random Film Festival eli IRFF perustuu sattumaan. Paikka ja aika arvotaan sattumanvaraisesti samoin kuin kilpailusarjan elokuvatkin. Festivaalin ydintiimi on suomalais-itävaltalais-puolalainen. Vuoden 2011 heinäkuussa sattuman oikku toi festivaalin Bór Zapilskiin, vajaan 300 asukkaan sleesialaiskylään. Festivaalin toinen perustaja ja tapahtuman tuottaja Hannaleena Hauru on tyytyväinen menestykseen: Neljän päivän tapahtuma keräsi 670 katsojaa ja oli laajasti esillä puolalaisessa mediassa. Lisäksi se johti hedelmällisiin kontakteihin. Paikalliset elokuva-aktiivit suhtautuivat ihailtavan ennakkoluulottomasti yhteistyöhön. Katowicessa järjestettävän ARS Independent -festivaalin järjestäjiin aiomme pitää jatkossakin yhteyttä. Myös Katowicea vuoden 2016 kulttuuripääkaupungiksi ajava hanke oli kumppanimme, luettelee Hauru. IRFF-TEAM-2011, kuva: Craig Downing On melkein sääli, että projektimme luonteeseen kuuluu vaihtaa vuosittain tapahtumapaikkaa. Kilpailuun osallistui Pinja Sormusen elokuva Viikko Vanessana, mutta arpaonni ei tuonut palkintoa Suomeen. Vuonna 2012 festivaali järjestetään Anijan kylässä Virossa suomi puola

6 KOHTAUKSEN ANATOMIA Andrzej Wajda ja Janusz Morgenstern Gdynian festivaalilla Eurooppalainen elokuva elää muutoksen aikaa, ja sen mukana myös Gdynian festivaalin tulisi kehittyä. Näin sanoo Michał Chaciński, josta tuli tärkeimmän puolalaisen elokuvan tapahtuman taiteellinen johtaja Chaciński korostaa erityisesti elokuvakasvatusta, joka tuo uuden sukupolven yhteen vanhojen mestareiden kanssa. Edistääkseen kohtaamisia Chaciński on luonut festivaalille seminaareja ja keskustelutilaisuuksia. Tänä kesänä yhden seminaarisarjan otsikko oli Kohtauksen anatomia. Paikalle oli kutsuttu arvovieraita, kuten Andrzej Wajda, Janusz Morgenstern, Agnieszka Holland ja Krzysztof Zanussi. Jokainen tekijä valitsi yhden kohtauksen tuotannostaan ja kertoi yleisölle siitä, miten tämä kohtaus oli syntynyt. Allekirjoittaneella oli kunnia kuunnella Andrzej Wajdan sekä Janusz Morgensternin yhteistä esiintymistä. Elokuva oli tietenkin Tuhkaa ja timanttia (1958), joka pohjautuu Jerzy Andrzejewskin samannimiseen romaaniin. Tekijät olivat valinneet kohtauksen, jossa Maciek (Zbigniew Cybulski) ja Andrzej (Adam Pawlikowski) istuvat tyhjässä baarissa ja muistelevat sodassa kuolleita ystäviään. Miten tämä klassikoksi julistettu kohtaus oikein syntyi? Kirja yhdeksi päiväksi Andrzej Wajda aloitti keskustelun siitä, miten kirjan pohjalta tehdään elokuva. Tärkeintä on löytää hahmot sekä niiden karaktääri. Seuraavaksi lähdetään luomaan kohtauksia, jotka ilmaisevat tätä karaktääriä. Tässä vaiheessa alkoi Wajdan yhteistyö elokuvan toisen ohjaajan Morgensternin kanssa. Kirjan tarina päätettiin kertoa yhden yön tapahtumien kautta. Päivä oli , toisen maailmansodan päättymispäivä. Käsikirjoitus saatiin hyväksyttyä keskittyen elokuvan visuaalisuuteen. Sensuuri koski tarkasti dialogeja, mutta kuvaa olikin vaikeampi sensuroida. Siksi ohjaajat etsivät oikeita kuvia, niitä jotka kertoisivat eniten. Wrocławin Studiossa, kaukana Varsovan valvovan silmän alta, he saivat tehdä työtään rauhassa. Cybulskille vastapaino Kun Zbigniew Cybulski oli palkattu esittämään toista pääosaa, hänen rinnalleen tarvittiin vastapainoksi toisenlainen, intellektuellimpi hahmo. Tähän rooliin Adam Pawlikowski sopi täydellisesti. Cybulskin näytellessä hyvin pitkälle oma itseään, flirttailevaa peluria, Pawlikowskin hahmo Andrzej puettiin pukuun ja kravattiin. Kohtaus alkaa siitä, kun viereisessä salissa alkaa konsertti ja kaikki paitsi päähenkilöt poistuvat baarista. Ohjaajat ovat valinneet kappaleeksi banaalin schlägerin sillä periaatteella, että sodan jälkeen elämä jatkuu. Musiikin soidessa taustalla Maciek alkaa muistella erästä iltaa sodan aikana, iltaa, jonka hillitympi Andrzej haluaa selvästi unohtaa: - Muistatko pirtun Rudyn luona? Kysyy Maciek baaritiskin päädystä - En - Etkö todellakaan muista?! (Maciek siirtyy lähemmäksi) - En, milloin se oli? - Muistathan (Maciek tuo lasin Andrzejn nenän alle) - En, älä pilaile. Sillisalaatista pirtuksi Kuvakulmat valitaan sitä mukaa, kun Cybulski leikkii katsojan kanssa. Suuret näyttelijät luovat itse omat roolinsa. Cybulski oli näyttelijä, josta ohjaaja saattoi vain yrittää saada jotakin irti, mutta häntä ei voinut pakottaa mihinkään, kertoo Wajda. Dialogi kuvastaa kohtauksen teemaa menetetty sukupolvi, ja sen edetessä päästään kohtauksen ytimeen. Tässä kohtaa kirjassa päähenkilöt nauttivat sillisalaattia. Wajdan ja Morgensternin käsissä sillisalaatti vaihtui pirtuun. Kuolleiden tovereiden muistoksi Maciek liu uttaa seitsemän lasia tiskille ja sytyttää ne tuleen yksi kerrallaan Andrzejn luetellessa nimiä. Kahta viimeistä Maciek ei saa kuitenkaan sytyttää. Andrzej jatkaa: - Mutta me olemme hengissä! - Ne olivat aikoja! (purskahtaen nauruun) - Sitäkö mieltä olet? - Miten elimmekään ja minkälaisessa seurassa! - Entä sitten? Melkein kaikki ovat kuolleet. - Mutta elämä oli kivaa. - Me olimme eri ihmisiä. - Olimme nuorempia - Ei ainoastaan. Tiesimme mitä halusimme. - Niin, naisia. - Tiesimme mitä MEILTÄ halutaan.... Mikä visuaalinen neronleimaus! Kenen idea pirtu ja lasien sytyttäminen alun perin oli, eivät ohjaajat enää Gdynian lavalla muistaneet. Eikä sillä ehkä ole merkitystä. Kohtaus on joka tapauksessa ikuistettu elokuvahistoriaan. Laseissa oli tosin pirtun sijasta bensiiniä, kertoo Morgenstern. Ettei se paljastuisi, piti dialogi puhua hyvin nopeasti, ennen kuin bensiinin liekki ehti vaihtaa sävyä. Kuvia epänormaalista Sodan päättyminen aiheuttaa yleisen epänormaaliuden tilan, sanoo Wajda. Tämä epänormaalius näkyy läpi elokuvan kuvissa, jotka kertovat enemmän kuin tuhat sanaa. Me kaikki muistamme elokuvan tappokohtauksen, jossa Maciek ampuu kommunisti Szczukan, mutta tapettu kaatuukin tappajansa päälle. Samalla sekunnilla taustalla alkaa ilontulitus. Tai näyttelijä Cybulskin nauru, joka yllämainitussakin kohtauksessa muuttaa vitsiksi sen, mikä ei sitä ole. Tuhkaa ja timanttia on saanut erityisesti kiitosta kuvallisesta kerronnastaan. Iltapäivä ohjaajien seurassa vahvisti sen, että elokuvataide on ryhmätyötä. Wajda ja Morgenstern jatkoivat yhteistyötä Wajdan seuraavassa elokuvassa Lotna (1959). Sen jälkeen ohjaajien tiet erkanivat ja molemmat jatkoivat omien elokuviensa parissa. Janusz Morgenstern poistui keskuudestamme Andrzej Wajda jatkaa edelleen ohjaamista. Uusi elokuva kertoo Lech Wałęsasta ja se valmistuu vuonna Kira Jääskeläinen SPYL:n elokuvasihteeri 6 suomi puola

7 Tuhkaa ja timanttia kiertueella Päivi Erola Andrzej Wajda ja Zbigniew Cybulski kävivät mainostamassa Tuhkaa ja timanttia -elokuvaa Suomessa vuonna Kiertue kesti toista viikkoa. Koko vierailun ajan heidän tulkkinaan toimi Åke Lahtinen, Varsovaa raivannut puolan kielen taitaja. Juhlava ensi-ilta oli Helsingissä Adlonissa, josta seurue jatkoi Turkuun. Vierailu herätti laajalti kiinnostusta, sillä Wajda oli jo silloin kuuluisa Suomessakin. Cybulski oli joviaali, vilkas ja iloinen. Hyvin positiivinen henkilö. Samoin Andrzej Wajda oli miellyttävä ja äärettömän kohtelias, kertoo Åke Lahtinen Kuukausi vierailun jälkeen Lahtinen sai Buenos Airesista kirjeen, jossa ohjaaja Wajda henkilökohtaisesti kiitti Åkea tulkkauksesta ja avusta. Kirje on edelleen tallella. Cybulskiin Lahtinen törmäsi sattumalta seuraavana vuonna Gdańskissa, jossa tähti oli kuvaamassa Jerzy Kawalerowiczin elokuvaa Yöjuna (Pociąg). Vuonna 1960 ilmestyi suomeksi Jerzy Andrzejewskin teos Tuhkaa ja timanttia Åke Lahtisen suomentamana. Puolalaisen aaltoja lyhytelokuvan Helsingissä! Poznańilainen Ad Arte -säätiö edistää eri taidemuotoja ja esittelee mm. puolalaista lyhytelokuvaa Puolassa ja ulkomailla. Helsingin Suomi Puola-yhdistys on allekirjoittanut Ad Arten kanssa yhteistyöpöytäkirjan festivaalin säännöllisestä järjestämisestä Helsingissä. Järjestämistä tukee Puolan elokuvataiteen instituutti PISF. Huhtikuussa 2011 Pasilan pääkirjastossa aaltoili puolalaisia lyhytelokuvia. Ohjelmassa oli 11 kiinnostavaa puolalaista lyhytelokuvatuotantoa: kertomuksia, dokumentteja, animaatioita, videotaideteoksia ja musiikkivideoita. Helsingin lisäksi Short Waves vieraili yli 30 puolalaisessa kaupungissa sekä Berliinissä, Dublinissa, Lontoossa, Münchenissä, Portossa ja Žilinassa. Yleisö sai valita kaikissa osallistuvissa kaupungeissa parhaan elokuvan. Pääpalkinnon euroa voitti Piotr Bosackin lyhytfilmi Drakula. Poznańin kaupungin pormestarin erikoispalkinnon Short Wawes PRO, suuruudeltaan euroa, puolestaan voitti Igor Chojnan Ikkunan läpi (Przez szybę). Puolalainen lyhytelokuva on voimissaan. Festivaaleilla esitetiin taidokkaita lyhytelokuvia yli 100 näytöksessä yhteensä runsaalle katsojalle. Katsojien kiinnostus puolalaiseen lyhytelokuvaan inspiroi Ad Arten järjestämään Short Waves Allround -sarjan, jossa esitetään edellisten vuosien parhaimmistoa. Marraskuun 2011 elokuvakaupungeiksi valikoituivat Helsingin lisäksi Serbian Pančevo, Saksan München ja Liettuan Vilna. Helsinki valikoitui syksyiseen sarjaan, koska joulupukki saattaa vierailla festivaalilla, onhan Helsinki vain beretin kantamoisen päässä Lapista! Satu Kuusranta suomi puola

8 VARSOVAN RAUNIOITA RAIVAAMASSA Åke Lahtinen 1948 Nuorison organisoimiseksi kaupunkien raunioraivaukseen Puolassa perustettiin pian sodan jälkeen erityinen järjestö nimeltään Służba Polsce, Palvelus Puolalle. Siihen kuului 1940-luvun lopussa nuorta. Keskeisenä toimintana olivat vapaaehtoisten suuret, yleensä kolmiviikkoiset telttaleirit. Kansainvälisen solidaarisuuden nimessä niille alettiin kutsua nuorisoa myös muista Euroopan maista Yksi lähtijöistä oli 19-vuotias Åke Lahtinen, joka muistelee jutussaan kesää 63 vuotta sitten. Kutsu suomalaisille nuorisojärjestöille saapui Puolan nuorisoliitto ZMP:n kautta. Ryhmään valikoitui kymmenen osallistujaa, joista kahdeksan toimi Demokraattisen nuorisoliitossa eri puolilla Suomea. Mukana oli pari hieman vanhempaa nuoriso-ohjaajaa sekä lisäksi kaksi Ylioppilaskuntien liiton edustajaa. Kaikki lähtivät ensimmäiselle ulkomaanmatkalleen. Vaiheikas reitti Matka Suomesta Varsovaan vuonna 1948, vain kolme vuotta sodan jälkeen, ei ollut aivan yksinkertainen asia. Ainoa reittiyhteys Puolaan kulki Turun ja Tukholman kautta laivalla ja junalla, ja Ruotsiinkin tarvittiin viisumi. Ulkomaanpassi oli matkakohtainen ja ajallisesti rajattu, ja sen hankinta oli suuri operaatio. Suomen Pankki myönsi oikeuden ostaa valuuttaa vain passia vastaan ja hyvin niukalti. Elintarvikekortit olivat vielä voimassa, ja laivaruokailuihin tarvittiin omat kuponkinsa. Ruotsalainen junalautta liikennöi Puolaan kolmasti viikossa. Määräsatama oli Odra-Port Oderjoen suulla lähellä Saksan rajaa kaiketi nykyinen Świnoujście. Rantavesillä kiinnitti huomiota suuri määrä sodan aikana uponneita laivoja. Vedenpinnan yläpuolella näkyivät ainoastaan mastojen huiput. Satamassa meitä odotti Varsovasta tullut vastaanottaja, joka ohjasi meidät pääkaupunkiin vievään junaan. Muistissani ei ole, miten meidät vietiin Varsovan päärautatieasemalta leirille. Matka ei kuitenkaan ollut pitkä. Jo ensimmäinen huomiomme kiinnittyi pahoin vaurioituneisiin taloihin tai paikoin suorastaan luhistuneeseen kaupunkikuvaan. Mutta katujakin toki oli, ja raitiovaunut kulkivat. Autoliikenne sen sijaan oli vähäistä. Varsovassa sanottiin silloin olleen noin asukasta. Ihmisiä ei kaduilla ollut erityisen runsaasti, mutta kaikesta näki, että kaupunki eli. Täydellisesti kuollut se sen sijaan oli vain pahiten tuhoutuneilla alueilla. Ja niitäkin oli, sen saimme vielä nähdä. Varsinainen keskusta oli jollain tavoin olemassa katuineen. Kauppojakin löytyi, mutta ei tavarataloja. Yksityisyritteliäisyys kukki sitkeästi monina pienkauppoina, vaikka uutta tavaraa oli niukalti. Varsovasta sai kuitenkin ostaa vapaasti monia elintarvikkeita muun muassa sokeria, jotka olivat Suomessa vielä kortilla. Kirjoittaja 19 vuotiaana. Raivausprikaatissa Palvelus Puolalle -organisaation leiri sijaitsi lähellä keskustaa, mutta varsin tuhotulla alueella. Nowy Świat -katu oli pääosin käytössä, mutta Stare Miastosta alkaen kaupunki oli täysin raunioituneena, samoin Nowe Miasto. Pääosin ulkomaalaisille Varsovan raunioiden raivaajille tarkoitettu leiri oli pystytetty Trauguttin puistoon entiselle pallokentälle. Toisen prikaatin upseerijohto otti ryhmämme asiallisesti vastaan, ja meille osoitettiin oma tilava sotilasteltta. Ryhmämme ainut naisjäsen yöpyi muunmaalaisten nuorten naisten keskuudessa. Saimme prikaatilaisten asukokonaisuuden, täyden ruskean univormun lakista työjalkineisiin. Asu oli tarkoitettu luonnollisesti myös työntekoon. Omia vaatteita emme juuri leirillä käyttäneet paitsi joissakin juhlatilaisuuksissa. Leiriruoka oli useimmille meistä varsin outoa ja kovin rasvaista. Sitten alkoi työnteko, matkamme todellinen tarkoitus. Leiriohjelma toimi sotilaalliseen tapaan kaikille yhtäläisesti: Herätys klo 5.00, peseytyminen ja aamiainen klo Raivaustyöhön lähdettiin klo 7 marssien maakohtaisina ryhminä oman maan lipun alla. Matka raivauspaikalle kulki Nowe Miaston raunioihin avattua kulkuväylää pitkin 8 suomi puola

9 eikä ollut järin pitkä. Raivasimme Marszałkowska-kadun loppupäässä kolmen talorivin raunioita 120-metriseksi levennettävää valtakatua varten. Raivauspaikkamme liittyi myös tulevan Itä-Länsi-tunnelin (Trasa W-Z) syntyyn. Alue oli entistä ghettoa ja perusteellisesti raunioina. Raivauspaikalle oli asennettu siirrettävät kapearaiteiset kiskot ja niitä pitkin oli tuotu metallisia avovaunuja kerättävää jätettä varten. Kierrätettävä kivi- ja tiilimurska lajiteltiin kolmeen osaan: rakennussoraan, ehjinä säilyneisiin tiiliin sekä rautaan ja muihin metalleihin. Työvälineinä olivat pääosin lapiot ja hakut sekä metallisangot. Leirin johto oli ilmoittanut meille normit: päivää ja henkilöä kohti 1,15 kuutiometriä soraa, 150 kiloa metallia sekä 250 puhdistettua tiiltä. Tavoite ei ollut kovinkaan vaikea täyttää. Yhtenäkin päivänä Suomen ryhmä ylitti tavoitteensa 390 prosentilla. Norjalaiset olivat tässä vieläkin parempia ja voittivat koko oleskeluajan tavoitekisan. Suomalaiset tulivat toiseksi ja tanskalaiset kolmanneksi. Varsovalaiset tervehtivät ohi marssivia ulkomaalaisia raivaajia ystävällisesti ja moni tuli keskustelemaan raivauspaikoille. Kahdeksalta alkanut työpäivä päättyi klo 13. Leirillä ruokailun jälkeen iltapäivä ja ilta olivat vapaita muunlaiseen toimintaan. Tapailimme muita leiriläisiä; skandinaavien lisäksi erityisesti unkarilaisten suuri joukko oli haluttua seuraa. Meille järjestettiin myös tutustumista Varsovaan, jossa yllättäen oli säilynyt tuholta useita julkisia rakennuksia, kuten Filharmonia ja Kansallismuseo. Näimme myös puolalaista balettia ja vierailimme isossa makeistehtaassa. Kaksi viikkoa kului kuin siivillä. Meille järjestettiin upeat läksiäiset mitaleineen. Niitä jaettiin työsaavutusten mukaan: yksi meistä sai kultaa, neljä hopeaa (minäkin), loput pronssia. Matka Puolassa saattoi jatkua. Breslausta Wrocławiksi Höyryjuna vei ryhmämme läntiseen Puolaan, joka vasta kolmen vuoden ajan oli kuulunut Puolaan. Alueen suurkaupunki Breslau oli muuttunut Wrocławiksi. Vanha asujaimisto oli pakotettu siirtymään Saksaan, ja puolalaiset uudisasukkaat olivat vasta tulleet idästä. Vanha kulttuurikaupunki koki sodan pahimmillaan. Sen näki raunioitten paljoudesta jo ensi silmäyksellä. Niinpä seuraava päivä kuluikin raivauksessa, kuin jatkona työllemme Varsovassa. Puolaan liitettyjen länsialueiden suuret teollisuusmessut antoivat viitteen alueen nopeasta noususta.. Muutosprosessi eteni maassa pikavauhtia muutoinkin. Wrocławissa kuulimme, että siellä oli juuri perustettu Puolan yhtynyt työväenpuolue. Yöllinen junamatka vei meidät toiseen uuspuolalaiseen kaupunkiin Szczeciniin eli entiseen saksalaiseen Stettiniin Itämeren rannalla. Szczecin oli kärsinyt sodasta selvästi vähemmän kuin edelliset kohteemme. Raivattavia raunioita ei keskustassa näkynyt. Teimme kiertoajelun ja tapasimme kaupungin johtoa raatihuoneella. Meille kerrottiin, miten puolalainen asujaimisto rakentaa maalle tärkeää uutta satamakaupunkia ja säilyttää samalla vanhaa ja arvokasta. Asuimme entisessä saksalaishotellissa. Sieltä kulkeutui vaatteideni mukana vanha puinen vaateripustin, jossa on suuri teksti Lewinsky & Jacobi, Stettin, Breite Str Ripustin on edelleen 63 vuoden jälkeen vaatekaapissani. Julia puuttuu peliin Matkamme päätös Puolassa oli jo lähellä, kun pienen pieni tapahtuma muutti kaiken. Syynä oli petollinen Julia. Se oli nimenä jokialuksella, jonka piti viedä meidät Szczecinistä meritse takaisin Odra-Portiin. Ja Julia veikin, mutta myöhästyen täpärästi. Ruotsin laiva oli jo irtautunut pari metriä laiturista - eikä se enää palannut takaisin. Seuraava laiva tulisi vasta kolmen päivän kuluttua. Monenlaista pähkäilyä riitti. Seisoessamme orpoina tyhjällä laiturilla luoksemme tuli nuorehko nainen, joka oli nähnyt tapahtuneen. Osoittautui, että hänen kiinnostuksensa meitä kohtaan johtui puhumastamme kielestä. Nainen oli virolainen ja hän pyysi meidät vieraiksi maatilalleen. Lähdimme virolaisen uuden ystävämme maatilalle huteralla hevoskyydillä. Meitä oli aikamoinen lasti: yhteensä 11 aikuista pienissä kärryissä, joissa oli vain ohuet puupyörät. Virolaisen nainen oli ajautunut sodan aikana kotimaastaan Puolaan. Puoliso oli puolalainen, nuori hänkin. He olivat uudisasukkaina ottaneet hiljakkoin haltuunsa pienehkön tilan, jonka saksalaiset omistajat olivat joko paenneet tai karkotettu rauhanteon jälkeen. Vastaavia tapauksia oli pian sodan jälkeen tuhansittain Puolan uusilla länsialueilla. Maatila oli sisämaahan päin, mutta ei kovin kaukana. Päärakennus ei ollut riittävän suuri majapaikaksemme. Niinpä me yövyimme tilan riihessä ja nukuimme hyvin sen pehmeillä pahnoilla. Vietimme nuorenparin vieraina kaksi yötä ja päivää. Isäntämme myös ruokkivat meidät kohtuullisesti. Oli elokuun alku ja mehukkaat omenat ja päärynät olivat kypsyneet. Toisen vierailupäivänä teimme retken Itämeren erinomaisille hiekkarannoille. Saatoimme uida ja ottaa aurinkoa. Puolalaiselle isännällemme tämä rantaretki ja meren kokeminen oli elämän ensimmäinen. Raunioiden raivausmatka Varsovaan oli ajankohta huomioiden ainutkertainen, mutta myös anniltaan ainutlaatuinen. Meillä oli tilaisuus osallistua vaatimattomalla tavalla sodanjälkeisen Puolan ensi askeleisiin kohti uutta nousua merkittävänä eurooppalaisena valtiona. Kirjoittaja on matkatoimistoalan veteraani. Hän jäi vuonna 1995 eläkkeelle Suomen matkatoimistoalan liiton (SMAL) toimitusjohtajan tehtävästä. Åken kuvagalleria: suomi puola

10 Professori Matti Klinge: Puola Päivi Erola Harvassa maassa historialla on niin tärkeä ja suuri rooli kuin Puolassa, missä kaikki ovat kiinnostuneita maan historiasta, ja se tulee vastaan joka askeleella koko rikkaudessaan ja moninaisuudessaan. Puolaa voi sanoa Euroopan sydämeksi, koska millään muulla maalla ei ole niin paljon naapureita kuin Puolalla. Puolan historia nivoutuu monien maiden historiaan, sekä sodassa että rauhassa. Myös kulttuurin ja kaupan tuomat yhteydet ovat tärkeitä. Puolan kautta olemme tekemisissä kaikkien Euroopan maiden ja kulttuurien kanssa. Paneutuminen Puolan vaiheisiin avaa näkemyksen Euroopan historian suuriin vaiheisiin ja toisesta maailmansodasta lähtien Yhdysvaltojen vaikutuksen takia melkeinpä koko maailman historiaan. Ikiaikaiset siteet Puolan roomalaiskatolisuuden tärkeyttä ei ymmärretä täysin. Toki Paavi Paavali II:n poliittinenkin merkitys on tiedossa, mutta ikiaikaisia ja voimakkaita siteitä katoliseen Italiaan ja Ranskaan ei tiedetä, painotti Klinge. Puolassa kulkee raja ortodoksiseen maailman, siis Venäjän ja myöhemmin luterilaisen maailman välissä. Kevään 2010 kansallinen onnettomuus keräsi katolisen maailman johtoportaan ympäri maailmaa Puolaan asia, jonka media ohitti pienellä välähdyksellä. Kun dynastiset liitot lujittivat Euroopassa valtioiden suhteita, Ranskaakin hallitsi puolalainen kuningas. Pitkää yhteyttä selittävät Puolan sosiaaliset suhteet. Jo varhain Puolaan muodostunut suuri aatelissääty, johon kuului aikanaan ainakin 12 prosenttia väestöstä, alkaa 1700-luvulla kääntyä voimakkaasti ranskalaiseen suuntaan. Sittemmin Puola on Ranskassa aina ollut kiinnostuksen kohde, samoin kuin Italiassa. Venäjän yhdistämät on Euroopan sydän Puolalaiset haluavat keskustella ja väitellä historiasta, kiitteli professori Matti Klinge Puolan historiaa peilanneessa esitelmässään. Ruotsi-Suomen ja Puolan politiikassa oli pyrkimystä yhteistyöhön Venäjän vastavoimana, kun Katariina Jagellonica 1500-luvun lopussa toi Juhana III:en nuorikkona Italian renessanssihovien tuulahduksen Suomeen. Väliin tuli uskonto ja taistelu Baltian herruudesta, kunnes Puolan jakojen aikana Venäjän keisarit hallitsivat molempia maita. Kuva: Kaija Hyvönen-Rajecki Pienelle Suomelle vailla suurta historiaa tai mahtavaa kansallistunnetta tilanne kelpasi, kuittaa Klinge. Suomessa se oli onnellista aikaa, Puolassa kaupallisesti ja teollisesti edistyksen aikakautta, mutta ei poliittisesti. Venäjän imperiumin aikana Suomesta kuljettiin usein Pietarin kautta junalla Varsovaan ja Berliiniin. Nytkin on suunnitteilla EU-hanke vastaavan nopean raideliikenneyhteyden järjestämiseksi Tallinnasta. Kaupallinen kulttuuri Saksasta Saksalaisten suuri, ylikansoituksen ja taloudellisten olojen pakottama 1000-luvun jälkeinen muuttoliike itään tehosti Puolaa taloudellisesti ja kulttuurisesti. Syntyi asemakaavaan suunniteltuja kaupunkeja, joiden oikeudellinen järjestelmä ja kaupan muodot noudattivat saksalaista mallia. Siten laajoilla alueilla nykyistä Puolaa ja Saksaakin on kaksinainen, laaja slaavilainen ja germaaninen traditio. Yhteys itään Puolan ja Venäjän pitkän suhteen perustana on katolisuuden ja ortodoksisuuden kulttuuriero ja tietenkin konkreettiset rajaomistusriidat. Italialais-ranskalaissävytteistä kulttuuria huokuva Puola vierasti venäläisten barbaarisuutta. Venäläiset taasen pitivät puolalaisia ylpeinä valloittajina: sekä Aleksandr Puškinin runoelma Boris Godunov että Mihail Glinkan ooppera Ivan Susanin kertovat valloittaja-puolalaisista. Helposti unohtuu myös, että Puola on ulottunut Mustallemerelle ja joutunut kosketuksiin idän ratsastajakansojen kanssa. Sotaisuuksiin liittyy aina myös muita suhteita. Puolalaiset ovat joutuneet ja myös halunneet vastaanottaa impulsseja eri tahoilta. Hajanaisuuden vastapainoksi he ovat konstruoineet erittäin vahvan kansallistunnon ja -kulttuurin, jota opetetaan kaikille puolalaisille kehdosta alkaen. Se on Puolan vahvuus ja tulevaisuus. Puolahan heittäytyi kommunismin jälkeen Yhdysvaltojen syliin. Mutta havaintojeni mukaan Puolasta on nyt tullut uudestaan todella eurooppalainen maa ja sitähän se onkin, päätti Klinge monisyisen esitelmänsä. Historiantutkija, emeritusprofessori Matti Klinge esitelmöi syyskuussa 2011 Puolan EU-Puheenjohtajuuteen liittyvässä sarjassa, jonka järjestivät Euroopan komission Suomen-edustusto, Forum Polonia, Helsingin Suomi Puola-yhdistys ja Suomi Puola Yhdistysten Liitto. Klinge veti Voimataloon yli 90 kuulijaa. Yleisömenestyksiä olivat myös sarjan muut esitelmät. Kääntäjä Päivi Paloposki esitteli Nobel-kirjailijat Sienkiewiczin, Reymontin, Miłoszin ja Szymborskan sekä valotti valintojen taustoja. Kääntäjä Tapani Kärkkäinen kertoi taidehistoriaa huokuvasta Varsovan ydinkeskustasta, joka entisöitiin Puolan viimeisen kuninkaan Stanisław August Poniatowskin hovimaalarin, venetsialaisen Bernardo Bellotton eli Canaletton maalausten avulla. Puolan kunniakonsulin Stefan Widomskin nyky-puolaa peilaava esitelmä on toisaalla lehdessämme. 10 suomi puola

11 Puolalainen tapakulttuuri Ritarin henki elää käytöstavoissa Päivi Erola Savoir vivre Vanha puolalainen tapakulttuuri perustuu ritarimyyttiin. Puolan suuri aatelissääty, szlachta, loi tapakulttuurin, kun Puolasta 1700-luvulla tuli ritarikulttuurin kotimaa. Eurooppa tunsi Puolan ritarillisesti käyttäytyvänä kansakuntana. Ritarillinen kohteliaisuus, kohtelias puheenparsi, naisten huomioon ottaminen ja kädelle suutelu kuului kuvaan. Puolan pienaateliset eivät olleet sen rikkaampia kuin suomalaiset suurtalonpojat, mutta tyyli, kasvatus ja pukeutumistyyli oli erilainen. Kaikki ovat ritareita Bon ton Hyvää käytöstä voi Puolassa luonnehtia rinnakkaiselon kulttuuriksi: toimitaan niin, että toista ei häiritä eikä loukata, vaan osoitetaan kunnioitusta ja huomioidaan toisen tarpeet. Periaate on yksinkertainen: ystävällisen ilmapiirin luominen perusajatuksena Viihdyn seurassanne, olen siis hyvä teille. Aateliston ritarillisuus ei ole enää miesten harteilla kaikki ovat ritareita. Perusajatus on pitää huolta heikommista, kuten lapsista ja vanhuksista. Eurooppalainen etiketti pienin eroin Arvonimet Arvonimeä käytetään puhuttelussa. Kirjeenvaihdossa viljellään arvonimiä, titteleitä ja isoja alkukirjaimia. Miksi ei käyttää titteliä, jos se kerran on. Varajohtajaa on toki parempi tituleerata johtajaksi ja jättää vara varastoon. Hierarkisuus Työelämän suhteet ovat hierarkkiset. Esimies ja alaiset teititte-levät. Vaikka sinunkaupat olisi tehty, muitten läsnä ollessa on paras teititellä. Käsisuudelma Käsisuudelmalla tervehtiminen on edelleenkin paikoittain yleistä tilanteen mukaan joko yhdelle tai jopa molemmille käsille. Liikennevälineissä nuoret luovuttavat istumapaikkansa vanhemmille henkilöille. Tästä kuulee polemiikkia sekä liikennevälineissä että keskustelupalstoilla. Pukeutuminen Työssä pukeudutaan virallisemmin kuin Suomessa. Puolalaiset naiset panostavat pukeutumiseen. Kesähelteilläkään puolatar ei luovu sukkahousuista, ainakaan työpaikalla. Erityisesti juhlapukeutumiseen satsataan. Ritari ja daami Mies ON ritari. Bussiin noustessa mies ojentaa käden naiselle auttaakseen ja poistuessa nousee ensin ja ojentaa kätensä avuksi. Naiselle avataan ovi ja päästetään hänet edeltä. Auton ovi avataan naiselle. Skoolaaminen on mahdollista vain viinilasilla. Nekin, jotka eivät alkoholia juo, ovat maljan ajan juovinaan. Elämä koostuu yksityiskohdista Sosiaalisuus Puolalaiset ovat sosiaalisia. Ole ystävällinen ja kohtelias. On tärkeää luoda mukava ilmapiiri ja ottaa toiset huomioon. Teitittely on voimissaan. Pomon kanssa sinuttelun siirrytään hänen pyynnöstään, työkavereiden kanssa tuntemuksen mukaan. Englantia puhuttaessa teitittely ei aiheuta ongelmaa, mutta kun käytetään puolan Pan ja Pani -muotoja ollaan suossa. Yleensä vanhempi henkilö ehdottaa sinutteluun siirtymistä nuoremmalle, korkeaarvoisempi alemmalleen, nainen miehelle, mutta arvovyyhdin selvittäminen on joskus työlästä. Tervehtiminen Tervehdittäessä kätellään tai toisinaan vain sanotaan päivää tai terve. Erityisen kohteliasta on suudella naista kädelle; tapaa viljelee erityisesti vanhempi ikäpolvi, joskin perhe kasvatuksesta riippuen tapa kukoistaa nuorempienkin piirissä. Yllättävissäkin paikoissa saattaa törmätä tapaan, joka ei ole niin kuollut kuin luullaan. Poskisuudelma on yleinen tervehtimistapa. Nuoret käyttävät usein yhtä poskisuukkoa, mutta kaksi on normi, varsinkin perhepiirissä usein kolme. Vaatimattomuus menee Puolassa joskus yltiöpäiseksi. Kursaillaan, kuka menee ovesta ensin ja kuka onkaan korkeammassa asemassa. Vierailulla Hyvä lahja isäntäväelle on kukkakimppu tai vaikkapa viinipullo. Nykyisin krysanteemit tai punaiset neilikat eivät aiheuta ikäviä mielleyhtymiä, mutta kallat on parempi jättää kauppaan. Puolalaiseen kotiin mentäessä riisutaan ensin ulkovaatteet ja astutaan peremmälle ennen isäntäväen tervehtimistä. Kengät riisutaan usein eteiseen ja sujautetaan jalkaan isäntäväen mahdollisesti tarjoamat tossut. Kenkärituaali riippuu isännistä ja tavasta voikin kysäistä suoraan. Ulkopuolalaisten sivistysseuran (PTOK) puheenjohtaja Klaudia Deryng ja varapuheenjohtaja Agnieszka Janus-Hiekkaranta kertoivat toukokuussa 2011 puolalaisesta tapakulttuurista PTOK:in, Tapaseuran ja Helsingin Suomi Puola-yhdistyksen tapaillassa. Tapahtuma keräsi ennätysmäärän yleisöä. Kirjoitus perustuu illan esitelmään, Varsovan Polonicum-laitoksen aineistoon sekä sivustoon suomi puola

12 Forum Polonian puheenjohtaja Stefan Widomski: Kaksi ideaa Puolasta jakaa maata Puolalainen yhteiskunta etsii edelleen demokratian todellista olemusta. Se oppitunti kestää pitkään jatkuneen kommunistisen järjestelmän jälkeen. Johtavat puolueet edustavat kahta vastakkaista ja kilpailevaa ideaa Puolasta valtiona ja kansakuntana. Hallitukselle jatkoaika Lokakuun parlamenttivaalit olivat ensimmäiset vapaat vaalit, joissa hallitusvastuuta kantanut puolue saavutti voiton. Aiemmin on johtava puolue aina hävinnyt vaalit, joskus kutistunut miltei olemattomiin. Joittenkin analyytikkojen mielestä käänteet ovat johtuneet äänestäjien ylimitoitetuista odotuksista ja sen myötä pettymyksistä. Toiset ovat syyttäneet vakiintumatonta demokratiaa ja muistuttaneet, että kommunismin aika ( ) merkitsi kaiken vapaan poliittisen toiminnan ja ajattelun loppumista. Ennen sotaa ja sen aikana toimineille puolueille ei enää ollut jalansijaa. Uudet vallanpitäjät eivät voineet pitää oikeana ajatusta Neuvostoliitosta vaarallisena vihollisena. Marxilainen tulkinta tarjosi yksinkertaistetun, vääristetyn ja mielivaltaisesti rajoitetun kuvan todellisuudesta. Kouluissa ja yliopistoissa ei juurikaan opetettu puolalaisen poliittisen ajattelun ja toiminnan vaiheista maailmansotien välisenä aikana. Silloisen Puolan sisä- ja ulkopoliittisia saavutuksia vähäteltiin. Erilaiset emigrantit Sodan jälkeen Puolan ulkopuolelle jäi merkittävä määrä puolalaisia. Länteen jääneet saivat jatkaa vapaasti poliittisten mielipiteiden muodostamista ja julistamista. Syntyi kaksi puolalaisten emigranttien poliittisen ajattelun keskusta, toinen Pariisiin ja toinen Lontooseen. Pariisissa julkaistu Kultura-kuukausijulkaisu ja Historialliset vihkot -sarjan kirjat edustivat kaikessa kommunismikriittisyydessään avointa keskustelua Puolan menneisyydestä ja nykytilasta. Toimituksen kanssa yhteistyössä oli niin emigranttipuolalaisia kuin naapurikansojen edustajia. Puolassa asuvat yhteiskunnallisesti orientoituneet ajattelijat ja kirjailijat julkaisivat lukuisia kannanottoja nimimerkillä. Kustantamon julkaisut salakuljetettiin Puolaan, missä ne olivat hyvin suosittuja. Jopa kommunistiestablishmentin jäsenet seurasivat tiivisti, mitä pariisilainen kustantamo julkaisi. Jos nyky-puolasta pitäisi löytää puolue tai poliittinen suunta, joka olisi lähimpänä Kulturan edustamaa linjaa, mieleen tulee lähinnä Kansalaisfoorumi. Lontoon puolalaisten näkemyksen voi puolestaan rinnastaa Laki ja Oikeus -puolueen linjaan.lontoon puolalaisten organisaatioiden kuten pakolaishallituksen ja Puolassa kiellettyjen puolueitten sekä lehtien linja oli huomattavasti jyrkempi, selvästi konservatiivisempi ja sisälsi enemmän nationalistisia painotuksia. Kahdet kenraalit Puolan ensimmäisissä sodanjälkeisissä vapaissa parlamenttivaaleissa 1989 elettiin vapauden huumaa. Se esti monia näkemästä, että vapaan yhteiskunnan keskeiset poliittiset toimijat eivät synny tyhjiöstä. Vanha kiinalainen viisaus sanoo, että yhdet kenraalit valloittavat kaupungin ja toiset kykenevät hallitsemaan sitä. Tämä osoittautui todeksi myös Puolan silloisessa tilanteessa. On muistettava, että Solidaarisuusliike ja sen liepeillä toimineet or- Kuva: Adam Korpak Nuoret karkaavat Vaikka äänestäjät antoivat tukensa hallitukselle, ei kukaan Puolan tilannetta seuraava voi väittää, ettei maalla olisi pikaisia ja samalla vaikeita ratkaisuja vaativia ongelmia. Sellaisia ovat esimerkiksi terveydenhoidon, koululaitoksen ja infrastruktuurin isot ongelmat. Viime vuodet ovat tuoneet vielä yhden ratkaisua kaipaavan kysymyksen, maastamuuton. Ulkomailla työskenteli parin vuoden aikana noin kaksi miljoonaa puolalaista enemmän tai vähemmän pysyvästi. Kuten aiemmissakin suurissa emigraatioliikkeissä joukossa oli paljon nuoria. Yksi syy työttömyydestä kärsineen puolalaisnuorison joukkomuuttoon on suhteellisen heikosti kehittynyt sosiaaliturva, mutta se ei selitä kaikkea. Olisiko puolalaisnuori suomalaista rohkeampi kokeilemaan siipiään vieraitten ihmisten, tapojen ja kielten ympäröimänä? Eikä pidä unohtaa, että englantilaiset, irlantilaiset ja saksalaiset palkat antavat złoteiksi muutettuina ihan toisenlaiset mahdollisuudet selviytyä elinkustannusten noususta kotimaassa. Vaikka työperäinen maastamuutto synnytti jatkuvan ja sangen merkittävän rahavirran Puolaan, maassa herättiin nopeasti tajuamaan sen mukanaan tuomat ongelmat. Ensinnäkin ulkomaille muuttaneiden joukossa oli merkittävä osuus hyvin koulutettuja nuoria. Puola siis maksoi ja muut maat korjasivat hedelmät. Muuttajissa oli paljon perheellisiä. Molempien vanhempien oli helpompi lähteä työskentelemään pariksi, kolmeksi vuodeksi ulkomaille, kun lapset jäivät jatkamaan koulunkäyntiä isovanhempien tai muitten sukulaisten hoivissa. Tällaisia lapsia oli erään arvion mukaan vuoden 2011 alussa noin Jää nähtäväksi, miten vanhempien pitkäaikainen poissaolo vaikuttaa 12 suomi puola

13 ganisaatiot syntyivät oppositiossa ja nimenomaan taistelevina liikkeinä. Ensisijaisesti toimittiin, ajattelu jäi vähemmälle. Varovaisuus vai EU-linja? Kansalaisfoorumin vaalivoitto oli sen verran selvä, että sitä voi pitää tukena puolueen ja samalla hallituskoalition politiikalle. Jotkut poliittiset tarkkailijat ovat viitanneet siihen, että radikaalit reformit ovat olleet kaikille uuden Puolan hallituksille kohtalon kysymys. Varovainen uudistuspolitiikka ei yksin selitä Kansalaisfoorumin suosiota. Merkitystä on myös puolueen EU-myönteisellä ja rakentavasti osallistuvalla politiikalla, ylipäätään avoimella ja aktiivilla suhtautumisella maailmaan ja tulevaisuuteen. tuurisenakin. Se kannattaa kansainvälistä yhteistoimintaa ja pyrkii myös rakentamaan hyvät naapurisuhteet Venäjän ja Saksan kanssa. Kilpailevan Laki ja oikeus -puolueen kansallismielinen, menneisyyteen ankkuroitu, eristäytyvä ja suorastaan ksenofobinen linja ei vetoa kaikkiin puolalaisiin. Konservatiiveille Puola on edelleen kahden vihamielisen tai ainakin epäilyttäviä aikomuksia hautovan valtion, Saksan ja Venäjän, epäpyhän liiton puristuksessa. Saksan nähdään punovan taas Puolan valloitussuunnitelmia, nyt taloudellisin keinoin. Laki ja oikeus -puolueen puheenjohtaja Jarosław Kaczyński jopa kohdisti suoranaisia syytöksiä Saksan kansleri Angela Merkeliin. Venäjälle on varattu Puolan itsenäisyyden ikuisen vihollisen rooli ja Smolenskin lento-onnettomuustragedia on valjastettu palvelemaan sisäpolitiikkaa. Kaupunkilaiset ja maalaiset? Kahta poliittisen kentän pääpelaajaa on yritetty määritellä myös kannattajakunnan kautta, usein oman leirin propagandatarkoituksissa. Kansalaisfoorumi on mielletty paremmin toimeentulevan kansanosan ja sivistyneistön edustajaksi, koska se saa eniten ääniä suurissa kaupungeissa ja paremmin koulutetulta väestöltä. Liike antaa itsestään kuvan dynaamisena ja maailmankuvaltaan modernina. Muukalaisuuden pelolle ei ole jalansijaa eikä oikeutusta, eikä puolue käytä uskonnollista symboliikkaa. Laki ja oikeus -puolue kerää eniten kannatusta maaseudun pikkukaupungeissa sekä vähävaraisemman ja huonommin koulutetun väestön keskuudessa. Olisi kuitenkin ilmeinen virhe olettaa, ettei puolue saisi kannatusta myös korkeasti koulutetuilta. Puolueen aktiiveista ja kannattajista löytyy runsaasti konservatiivisesti ajattelevia ja korostettuun isänmaallisuuteen taipuvaisia akateemisen maailman ja lehdistön edustajia. Palikotin paikka Missä kaksi taistelee, siellä kolmas voittaa (Gdzie dwóch się bije, tam trzeci wygrywa), sanotaan Puolassa. Janusz Palikotin vaalimenestys todistaa sanonnan oikeaksi. Värikäs Palikot erosi Kansalaisfoorumista ja perusti uuden puolueen. Sen rakettimainen nousu on verrattavissa Perussuomalaisten menestykseen Suomessa. Siihen yhtäläisyydet sitten loppuvatkin. Palikot käyttää julkisesti esiintyessään runsaasti populistisia temppuja ja retoriikkaa. Hänen edustaa radikaalia ja Puolan oloissa erittäin sallivaa linjaa suositellessaan sukupuolineutraalien avioliittojen ja abortin sallimista sekä ristien poistamista julkisilta paikoilta, kuten parlamentin istuntosalista. Jotkut ennustavat Palikotin linjan keräävän tulevaisuudessa lisää kannattajia, esimerkiksi kirkosta eronneita ja itseään moderneina pitäviä äänestäjiä. Konsensus ajatuksissa Kaikesta huolimatta Puola näyttää ainakin toistaiseksi selviytyvän yleiseurooppalaisesta kriisistä monia muita EU-jäsenmaita paremmin. Puolalaiset pankit eivät mainittavasti luotottaneet vaikeuksiin joutuneita maita, ja maan bruttokansantuotteen kasvu on edelleen kohtuullinen. Menestyäkseen Puola tarvitsee sisäisesti vakiintuneita oloja, toimivaa demokratiaa ja enemmän konsensusta. Juuri konsensuksen merkitystä ja tarvetta korostetaan usein puolalaisten ajatushautomoiden keskusteluissa ja samalla oikein tai väärin viitataan suomalaisten kokemuksiin. Kansalaisfoorumi näkee Puolan sallivana ja monivivahteisena, monikultpienten lasten psyykkeen. Huolestuneet psykologit ja lastensuojeluviranomaiset varoittavat uhkaavista ongelmista. Jääkää kanssamme Puolassa kiinnitettiin huomiota myös siihen, että poislähtevien joukossa oli nuoria tiedemiehiä, lupaavia tutkijoita ja keksijöitä eli juuri niitä, joita kehittyvän Puolan elinkeinoelämä ja tiedeyhteisö kipeästi tarvitsee. Puolassa aloitettiin näyttävä kampanja Jääkää kanssamme (Zostańcie z nami). Koska isänmaalliset vetoomukset eivät yksin riitä, aloitettiin varojen keruu Puolan tutkimuslaitosten ja korkeakoulujen laboratorioiden tason nostamiseksi hyvälle kansainväliselle tasolle. Isolevikkisen Polityka-viikkolehden aloitteesta yksityiset kansalaiset, kansalaisjärjestöt ja yritykset ovat lahjoittaneet varoja stipendien maksamiseen niin yksittäisille tiedemaailman lupauksille kuin tutkijaryhmille. Huoli epäedullisesta väestökehityksestä pani myös aluehallinnon miettimään tulevaisuutta. Alueellisilla erityisohjelmilla ja kampanjoilla pyritään estämään nuorten lähtö tai kutsumaan heitä takaisin. Ongelma ei ole jäänyt huomiotta katolisen kirkon johdoltakaan. Eräs piispa kehotti maastamuuttajia palaamaan takaisin. Hän jakoi kirkollisten menojen aikana yli lehtistä, joissa puhuttiin emigranteista kiertäjinä, joiden kohtalona on olla vieraina siellä ja yhä enenevässä määrin vieraina myös täällä Muuttoa tutkiva puolalainen sosiologi totesi: Nuoret matkustavat pois joka tapauksessa, sanat eivät heitä pidätä. Kirjoitukset perustuvat esitelmään, jonka Stefan Widomski piti syyskuussa 2011 Euroopan komission Suomen-edustuston, Forum Polonian, Helsingin Suomi Puolayhdistyksen ja Suomi Puola Yhdistysten Liiton Puolan EU-puheenjohtajuuden johdosta järjestämässä sarjassa. suomi puola

14 Kemikaalien matkassa EU avasi oven Suomeen Päivi Erola Euroopan unionin kemikaalivirasto ECHA:n tehtävänä on huolehtia kemikaalien turvallisesta käytöstä ja kannustaa uusiin innovaatioihin. ECHA aloitti toimintansa Helsingissä kesäkuussa Virastossa työskentelee noin 20 puolalaista, joista Piotr Sosnowski, 37, saapui perheineen Suomeen heti viraston aloitettua toimintansa. Łódźista kotoisin oleva Piotr Sosnowski on ympäristönsuojelun maisteri ja suorittanut lisäksi tohtorintutkinnon ympäristötekniikasta teknillisessä korkeakoulussa. Myös vaimo Dorota, 36, on ympäristötieteiden maisteri. Sosnowski työskenteli Puolan kemikaaliasioista vastaavassa virastossa jo ennen Puolan EU-jäsenyyttä Kun hänelle ehdotettiin työskentelyä Helsingissä, ei kauaa emmitty. Vuoden oleskelun jälkeen perhe teki päätöksen jäädä Suomeen pidemmäksi aikaa. Vaakakupissa painoivat ennen kaikkea turvallisuus, Suomen korkeatasoinen koulujärjestelmä ja rauhallinen ympäristö. Piotrin työ on sopimuspohjainen, mutta näköpiirissä on pidempikin työrupeama Helsingissä. EU-puheenjohtajuutta Merja Åkerlind Yli 70 ihmistä noudatti Lahden Eurooppatiedotuksen ja Puola yhdistyksen kutsua yleisötilaisuuteen, jossa pohdittiin Puolan EU-puheenjohtajakautta. Professori Tauno Tiusanen ja EU-komission Suomen edustuston päällikkö Eikka Kosonen myönsivät, että puheenjohtajamaa jäi julkisuudessa euron ja julkisen talouden kriisin sekä arabikevään varjoon. Kosonen muistutti, että Lissabonin sopimus heikensi puheenjohtajamaan asemaa. EU:lla on nyt ulkoministeri, ja linjoja vetää kolmen maan trio. Kososen mielestä Puolan tavoitteet integraation syventäminen, turvallinen ja avoin Eurooppa menevät aika yhteen EU:n kanssa. Vaalitulos takaa linjan jatkumisen. Tuloksia ei kannata arvioida kesken kauden. Kuusi kuukautta on lyhyt aika, eikä kehitys aina riipu puheenjohtajasta. Złoty kellui neljänneksen Vertailevan taloustieteen erikoismies Tiusanen laski złotyn devalvoituneen tuoreimman laman aikana 25 prosenttia. Ellette ole vielä käyneet Puolassa, nyt on edullista matkustaa. Hinnat ovat noin kolmasosan alle kaikkien EU-maitten keskiarvon. Valuutan kellumisen ansiosta vienti on vetänyt ja Puolan talous kasvanut. Puola oli vuonna 2009 ainoa EU-maa, jonka bruttokansantuote kasvoi. Vuonna 2010 se oli itäryhmän maista edelleen paras, mutta tänä vuonna on Eesti mennyt ohi. Puola on saanut suoria investointeja noin euroa asukasta kohti. Markkinoille mahtuu siis vielä yhtä ja toista, onhan Viro saanut investointeja euroa per asukas. Sosnowskit lomamatkalla Lissabonissa. Kuva: Joao Lourenco Suomesta pysyvä koti perheelle Perhe on nyt asettunut Suomeen vankasti. Kun myös Dorota sai kemikaalivirastosta kilpailutuksen kautta töitä vuonna 2009, Sosnowskit päättivät ostaa asunnon. Sopiva talo löytyi Espoon Mankkaalta, hyvien kulkuyhteyksien päästä keskustasta, missä kemikaalivirasto sijaitsee. Suurin osa perheellisistä ja monet yksinkin asuvat ostavat Suomesta asunnon, kertoo Piotr. Puolan velkaantuminen ja vaihtotase täyttävät EU:n ehdot, mutta suu säkkiä myöten on Tiusasen mukaan elettävä. Valtiontalouden vaje 53 prosenttia BKT:sta lähenee EU-rajaa, 60:tä prosenttia. Keskustelussa asiantuntijat selittivät EU:n suurta suosiota Puolassa sillä, että maa on saanut huomattavasti tukea maatalouteen ja aluekehitykseen. Kansalaiset ovat joukolla hyödyntäneet mahdollisuutta työskennellä ja opiskella ulkomailla. Perheen kymmenvuotias Julia-tytär käy Ressun viidettä luokkaa. Hän opiskelee englanninkielisellä luokalla, koska perhe ei alun-perin ollut varma oleskelunsa pituudesta. Tällä hetkellä Julian lempiharrastus on arkkitehtuuri. Perheen toinen lapsi, kolme-vuotias Emilia, joka on syntynyt Suomessa, puhuu jo hyvin sekä suomea että puolaa. Hän on hoidossa läheisessä päiväkodissa. Ystäviä Suomesta Sosnowskien seuraelämä on vilkasta: perhe isännöi usein sukulaisia ja ystäviä Puolasta. Naapurien kanssa on tapana kokoontua yhteen grillailemaan. Myös ystävyyssuhteita suomalaisiin on jo solmittu. Puolan EU-jäsenyys avasi oven maailmalle; se mahdollisti paremman palkkatason ja uusiin kulttuureihin tutustumisen, summaa Piotr Sosnowski EU:n merkitystä perheelleen. Tauno Tiusanen (vas.) ja Eikka Kosonen Lahden EU-tiedotuksen rakentamissa kulisseissa. Kuva: Kyösti Isosaari. 14 suomi puola

15 Eksoottisuus ja metallimusiikki vetävät Suomeen Päivi Erola Varsovan yliopistossa on voinut opiskella suomen kieltä pääaineena syksystä 2007 lähtien. Laitoksen nimi on silti entiseen tapaan hungaristiikan laitos, Katedra Hungarystyki. Puolassa on jo pitkälti toistakymmentä vuotta ollut vahva Skandinavia-buumi nuorten keskuudessa, kertoo Varsovan yliopistossa suomen kielen lehtorina vuosina työskennellyt Leena Laajo-Szańkowska. Suomella on omat faninsa. Aikoinaan näin oli suurimmaksi osaksi mäkihyppääjien ja rock-bändien ansiosta, mutta ehkä nyttemmin on muitakin tekijöitä. Minun aikoinani suomi oli vain kielikeskusopetuksen tyypistä: alkeiskurssi ja pari jatkokurssia kysynnän mukaan. Opiskelijoita ja innostusta oli paljon, joten opettajakunta alkoi ponnistella suomalaisen filologian aikaan saamiseksi. Erityisesti laitoksen silloinen johtaja prof. Elżbieta Artowicz teki asian hyväksi suuren työn. Vihdoin 2007 toive toteutui, ja nyt suomi onkin unkaria suositumpi oppiaine, iloitsee Laajo-Szańkowska. Suomalaisen filologian opetus käynnistyi Suomesta lähetetyn lehtorin Sirkka Ojaniemen ja Laajo- Szańkowskan entisten tähtiopiskelijoiden Anna Bunclerin ja Łukasz Sommerin voimin. Opetus on mennyt hyvin eteenpäin ja vahvistunut. Opetus- ja kulttuuriministeriön alainen kansainvälistä liikkuvuutta ja yhteistyötä edistävä CIMO oli jo vuosia suhtautunut myönteisesti opetuksen lisäämiseen ja on avustanut monin tavoin, myös taloudellisesti. Laitoksella toimii aktiivinen fennistien ainejärjestö Majakka. Majakan kotisivuilla julkaistut kirjoitukset, kuten Sisu tai hulluus? suomalaisuuden pimeä puoli tai Suomalaisen hiphopin historia, kertovat monipuolisesta kiinnostuksesta Suomea kohtaan. Isot resurssit Suomen opetuksen henkilökunta on laajentunut merkittävästi, sillä nykyisin opetuksesta vastaa yhteensä kuusi opettajaa ja yksi jatko-opiskelija. Suomesta lähetettynä vastaavana lehtorina toimii Elina Nurminen. Uutta entiseen verrattuna on viron kielen lehtoraatti, joka on nyt samankaltaisessa asemassa kuin suomen kielen lehtoraatti oli vielä joitakin vuosia sitten. Viron kieli on herättänyt suurta kiinnostusta. Varsovan lisäksi viroa opetetaan Krakovan yliopistossa. Puolassa monilla korkeakouluilla on tapana ottaa pääsykokeissa opiskelijoita sekä ilmaisiin päiväopintoihin (studia stacjonarne) että maksullisiin iltaopintoihin (studia niestacjonarne). Suomen kielen opintojen vuosimaksu on złotya. Laki sallii laitosten paikata näin rahatilannettaan. Opintotyyppien opetusohjelma ja vaatimukset ovat kuitenkin identtiset ja tutkinnot yhtä painavat. Hungaristiikan laitos ottaa opiskelijaa kerralla. Opiskelijoiden määrä on kasvanut melkoiseksi, kertoo Laajo-Szankowska. Isoista opetusresursseista voivat vain haaveilla Helsingin yliopiston puolan kielen opiskelijat, joiden opetus sujuu yhden lehtorin voimin. Helsingin yliopistohan on ainoa yliopisto, jossa Suomessa voi opiskella puolaa pääaineena. Vuonna 2010 lakkautettiin Tampereen yliopiston puolan kielen ja kulttuurin lehtoraatti. Puolan sivuaineopintoja voi harjoittaa Åbo Akademissa. Puolassahan suomea on voinut perinteisesti opiskella Poznańin yliopistossa. Eksoottiset erämaat Aleksandra Sinikka Karabonia Suomi on kiehtonut aina, onhan hän syntynyt Helsingin Naistenklinikalla. Aleksandran vanhemmat työskentelivät Helsingissä diplomaatteina ja 1990-lukujen taitteessa. Vuodet erottivat hänet Helsingistä, vaikka kiinnostus säilyi. Nyt Aleksandra opiskelee suomen kieltä toista vuotta Varsovan yliopistossa ja tutustuu Suomeen Erasmus-stipendiaattina. Suomen kieltä on vaikea päästä opiskelemaan, sillä hakijoita on paljon ja uusia opiskelijoita otetaan vain joka toinen vuosi. Oppituoli on uusi ja lehtoritkin nuoria ja täynnä energiaa, kertoo Aleksandra. Suomeen Aleksandraa vetää maamme eksoottisuus suurine Lapin erämaineen sekä sauna, joka Aleksandran mukaan on erinomainen rentoutumis- ja seurustelutapa. Yliopistolla ulkomaalaiset eristyvät helposti omaksi joukkiokseen. He opiskelevat suomea keskenään ja asuvat yhdessä. Eikä suomalaisiin ole kovin helppo tutustua, huokaa Aleksandra. Lisätietoja: Vuonna Suomeen saapui Erasmus-vaihdon kautta henkilöä, joista puolalaisia 365. Suomesta Puolaan hakeutui vain 31 opiskelijaa; tosin lähtijöiden kokonaismääräkin oli vain runsas Lähde: CIMO Kokkien keittiössä Kokit ovat hääränneet vuodesta 2007 Varsovan Europejski-hotellin vanhassa keittiössä. Tilat vapautuivat, kun perinteikäs hotelli lopetti toimintansa. Vaihtelevan perusmenyyn lisäksi uunista päivittäin esimerkiksi mureaa ankkaa, porsasta tai vasikkaa. Ruokalista on hyvin puolalainen ja paikka mutkattoman kotoisa, istuvathan ruokailijat keittiössä. U Kucharzy ul. Ossolińskich 7 Piłsudskinaukio Puh Paikka kuuluu Gesslerin veljesten ravintolaketjuun, kuten myös samassa korttelissa Krakowskie Przedmieścien puolella oleva bistro á la Fourchette, joka tarjoaa pikkusyötävää ja juomia. Varsinkin viikonloppuisin kannattaa tehdä varaus etukäteen. suomi puola

16 Puolan raideliikenne rullaa voimalla Puolaa on pidetty itäisen Euroopan talousveturina. Vertaus on osuva, sillä myös puolalainen kiskoliikenne elää myönteisen murroksen aikaa. Puolan teräspyörillä rullaavan liikenteen kehitys onkin hyvässä nousussa. Puolalaisen kiskoliikenteen kahdenkymmenen vuoden takaisesta kaaoksesta kertoo karua kieltään Wrocławissa sijaitsevan Pafawagin tehtaan EP09-veturin tarina. Epokalempinimellä tunnetun vetojuhdan valmistus aloitettiin vuonna Toisin kuin oli suunniteltu, haluttuja länsimaisia osia ei saatu. Puolan valtionrautateille toimitettavat veturit jouduttiin rakentamaan vanhemman EP07-veturisarjan tekniikalla. Muurit murtuivat, mutta Epokan valmistus jatkui, välillä vaivalloisestikin. Vuoteen 1997 mennessä valmistettiin 47 veturia, joista kaikki ovat edelleen käytössä. Jokainen EP09 on kuitenkin teknisesti oma yksilönsä. Alkusarjan vetureissa on myös havaittu pahoja puutteita, joita on ajan myötä korjattu. Sarjan kalusto on siinä sivussa saanut valtion rautateiden (PKP) uusitun, sinisen värityksen. Epokojen osuus puolalaisesta 1500 veturiarmadasta on toki pieni. Se on silti merkittävä veturityyppi 160 km/h huippunopeutensa ansiosta. Vetureja näkee varsinkin maan keskeisillä rataosuuksilla Varsovasta Katowiceen ja Krakovaan. Tämä rataosuus, joka tunnetaan nimellä CMK, Centralna Magistrala Kolejowa, on alun perin suunniteltu geometrialtaan täyttämään jopa 250 kilometrin tuntinopeuden vaatimukset. Vielä toistaiseksi liikennöidään kuitenkin hitaammin. Silti jo vuonna 1994 koeajossa ollut Pendolino pyyhkäisi rataosuuden ja koko Puolan kiskoliikenteen uusiin nopeusennätyksiin, 250 kilometrin tuntinopeuteen. Pitkän väännön jälkeen ranskalaisen Alstom-brändin alle siirtyneitä Pendolinoja tilattiin tämän vuoden keväällä 20 junayksikköä. Uusi aikakausi, epoka, on siis vihdoin koittamassa. Suuren luokan alihankintaa Mainittu Pafawagin kiskokalustotehdas Wrocławissa jatkaa toimintaansa, mutta nykyään sen omistaa kanadalaistaustainen suuryhtiö Bombardier. Pafawag valmistaa lähestulkoon kaikki yleiseurooppalaiseksi työjuhdaksi muodostuneen Traxxveturin alustat ja korit. Tuotanto käsittää vuositasolla parisataa veturia. Traxx-kalustoa on tilattu myös Puolaan, muun muassa Varsovan alueella toimivan Koleje Mazowieckie-yhtiön kaksikerrosjunien vetäjiksi. Teksti ja kuvat: Kyösti Isosaari Katowicen alueella Chorzówissa sijaitseva, etenkin raitiovaunuihin erikoistunut Konstalin kiskokalustotehdas on puolestaan siirtynyt Alstomin omistukseen. Tehtailla valmistetaan muun muassa Citadis-raitiovaunuja, mutta myös Alstomin metro- ja lähiliikennejunien koreja. Itse asiassa Varsovan metron uudemmasta kalustosta suuri osa on valmistettu Chorzówin tehtailla. Hitsisaumasta hitti Hankinnoissa tuntuu olevan vahva pyrkimys siihen, että ainakin osa töistä pitää teettää Puolassa. Niinpä Varsovan metron laajennuksen myötä tarvittavaa lisäkaluston toimittaa Siemens, mutta alihankkijana toimii puolalainen Newag. Nowy Sączissa sijaitseva Newag kantaa jatkossa osavastuun myös kaluston huolloista. Näin meneteltiin myös sveitsiläisen Stadlerin junatoimituksissa. Kun Koleje Mazowieckien Flirt-lähijunien kaupat varmistuivat, Stadler perusti junien loppukokoonpanoa varten linjan Siedlceen. Puolaan sovitut toimitukset on nyttemmin jo saatettu loppuun, joten tällä hetkellä Siedlcessä tehdään junia, jotka päätyvät Alankomaihin. Tärkeä lisäsyy kotimaisen tuotannon säilymiseen on Puolan koko markkina-alueena. Maantieteellisesti kiskoliikennettä suosiva maa, jossa on lähes 40 miljoonaa asukasta ja kilometriä pitkä rataverkko, on mahdollisuus, jota yksikään suuri kiskokalustovalmistaja ei voi ohit Puolan raitioteiden kunnostus tulee nielemään vielä paljon rahaa. Kalustoa on sen sijaan jo hieman uusittu. Katowicen Alstom Konstal 116Nd -matalalattiavaunut on valmistettu Chorzówissa. PKP:n EP09-veturit ovat kuin eläviä vertaus-kuvia puolalaisen raideliikenteen murroksesta. Vuosina valmistetuilla vetojuhdilla on kuvaava lempinimi Epoka, aikakausi. 16 suomi puola

17 taa. Sivuuttaa ei kannata puolalaista osaamispotentiaaliakaan. Putkimiesten sijasta tämän hetken kysytyimpiä vientituotteita tuntuu olevan puolalainen hitsisauma. Raitioteitä kohta 15 kaupungissa Kaupunkikiskoliikenteessä Puola on niin ikään mahdollisuuksien maa. Metroa ei tosin ole kuin Varsovassa, mutta sitäkin laajennetaan. Raitioteitä on kaikkiaan 14 kaupungissa. Yksi näistä järjestelmistä on Katowicen alueen raitiotiekokonaisuus, joka on mittavuudeltaan yksi maailman suurimmista. Kuten junaradat, myös Puolan raitiotiet ovat kipeästi modernisoinnin on suunniteltu kokonaan Puolassa. Pesa on saavuttanut menestystä myös raskaammalla puolella, sillä sen valmistamia diesel- ja sähkömoottorijunia on ostettu Puolan lisäksi Italiaan, Liettuaan, Tsekkiin ja Unkariin. Merkittäväksi puolalaiseksi kiskokalustovalmistajaksi on nousemassa myös linja- ja johdinautoillaan menestynyt, Bolechowossa päämajaansa pitävä Solaris. Sen kehittämää Tramino-matalalattiavaunua on myyty Poznańin ohella Saksaan Jenaan. Newag on puolestaan kehittänyt omia diesel- ja sähkömoottorijunia, joita on toistaiseksi myyty vain kotimaahan. Gliwicessä toimivan ZNLE:n tuotevalikoimista löytyy taas peräti kaksi täysin uutta puolalaista sähköveturia. Enemmän bussivalmistajana tunnettu Solaris esitteli uutta matalalattiaraitiovaunuaan vuoden 2010 Innotrans-messuilla Berliinissä. Traminosta on sittemmin tullut jo vientituote. Rahtiliikennettä ja huippunopeuksia Nykyään pääosin Newagin omistama ZNLE-tehdas yrittää rohkeaa läpimurtoa sähköveturien kovilla markkinoilla. Kuusiakselinen E6ACT Dragon herätti ansaittua huomiota Innotransmessuilla. tarpeessa. Tilanne näkyy ehkä selvimmin Katowicessa, jossa uudistaminen on jäänyt lähinnä yhden päälinjan kunnostukseen ja 17 uuden matalalattiaraitiovaunun hankintaan. Varsovassa uutta matalalattiakalustoa on sen sijaan tilattu peräti 201 kappaletta. Olsztynista ollaan lähitulevaisuudessa puolestaan tekemässä Puolan 15:ttä raitiotiekaupunkia. Vielä joitain vuosia sitten tilanne oli toinen. Vaikutti jopa siltä, että puolalaisomisteinen raitiovaunuteollisuus olisi typistymässä korjaus- ja modernisointipajoiksi. Sektorille syntyi jopa uusia yrityksiä, kuten Wrocławin vanhasta raitiovaunukonepajasta pystyyn polkaistu Protram ja Poznańissa toimiva Modertrans. Tällaisten yritysten merkitystä ei tule toki vähätellä. Uuden raitiovaunuteollisuuden airuina niitä oli silti vaikea pitää. Vientikin vetää Varsovan uudet raitiovaunut osoittavat, että Puolasta löytyy edelleen alan osaamista. Bydgoszczissa toimivan Pesa-tehtaan 30 metriä pitkät vaunut Jalkapallosta potkua uudistuksiin Puola on kaupunkikiskoliikenteen osalta erikoisessa asemassa. Kun lännessä luovuttiin autoistumisen myötä raitiovaunuista, Puolassa raitiotieverkostoja oli pakko ylläpitää. Nyt, kun lännessä kiskoja vedetään uudestaan, monet puolalaiset kaupungit vanhoine raitiotieverkkoineen ovat lähes edelläkävijän asemassa. Infrastruktuuriin kunnostamiseen tulee tosin uppoamaan rahaa vielä pitkään. Rautateiden puolella uudistushankkeet ovat pyörähtäneet käyntiin näyttävästi. EU-raha puree, ja rataosuuksia kunnostetaan. Remontissa ovat muun muassa Wrocławin ja Poznańin päärautatieasemat. Myös Varsovan läntinen asema Warszawa Zachodnia ja Łódźin Fabryczna-asema tullaan uudistamaan perusteellisesti. Pääkaupungin itäinen Warszawa Wschodnia, jota yleisesti pidetään Puolan surkeimpana rautatieasemana, aiotaan siistiä vuoden 2012 jalkapallon EMkilpailuihin mennessä. Jalkapallo tuntuu vievän teräspyörää muutoinkin eteenpäin. Rataosuuksien lähiaikojen uudistusten pääpaino on reiteillä, joita kisavieraiden arvioidaan käyttävän. Oltiin jalkapallohuumasta mitä mieltä tahansa, tehtävät perusparannukset tulevat palvelemaan puolalaista junaliikennettä ja kymmeniä Puolassa liikennöiviä operaattoreita vielä pitkään. Parantuneita rajayhteyksiä ja uusittua veturikalustoa on jo nyt hyödynnetty, sillä keväällä PKP Cargo aloitti säännöllisen rahtiliikenteen Saksaan. Merkittävin tulevaisuuden junayhteyshanke on kuitenkin niin sanottu Y-linja. Se tulee kulkemaan Varsovasta Łódźin kautta Kalisziin, josta rata haarautuu sekä Poznańiin että Wrocławiin. Geometrialtaan ratalinjaus tultaneen toteuttamaan jopa 360 kilometrin tuntinopeudet sallivana. Nykysuunnitelmien mukaan rakennustyöt alkaisivat vuonna 2014, ja ne saataisiin päätökseen Kun vielä muistetaan, että jo Donald Tuskin aiempi hallitus ilmoitti liikennehankkeiden pääpainon siirtyvän entistä enemmän raideliikenteeseen, Puolan kiskoliikenteen tulevaisuus näyttää lupaavalta. Itäisen Euroopan veturin vauhti vain kiihtyy. Kirjoittaja on Lahden Suomi Puola-yhdistyksen jäsen. Hän työskentelee vapaana toimittajana erikoisaiheenaan muun muassa raideliikenne. suomi puola

18 FINNLINES VIE PUOLAAN YMPÄRI VUODEN. PIETARI LYYPEKKI Saavu pirteänä perille. Kun lähdet omalla autolla Puolaan, aloita matkasi rennosti ja suuntaa laivalla Itämeren etelä puolelle. Finnlines vie sinut kolmesti viikossa Gdyniaan, ihastuttavan hansakaupungin Gdanskin kupeeseen. Ympäri vuoden, totta kai! Lisätietoja ja varaukset: tai * * 8,21 snt/puh. + 5,9 snt/min lankaverkosta tai 16,9 snt/min matkapuhelinverkosta

19 Kaupunkitutkija matkusti ensikäynnillään Ratikalla Teksti ja kuvat: Eeva Klemola Gdańskissa Gdańsk on monen muun puolalaisen kaupungin tavoin ratikkakaupunki. Ratikat tuovat kaupunkikuvaan oman punavalkoisen värinsä ja rytmittävät kaupunkielämää. Päärautatieasema on liikenteen solmukohta. Puolassa ratikalla pääsee myös lähiöön, vaikka raitiovaunuja pidetään usein kaupunkikeskustojen kulkuvälineinä. Paikallisliikenteen väri on Gdańskissa punavalkoinen, niin bussien kuin ratikoidenkin. Ratikoita ei tarvitse lähteä erikseen etsimään; niitä tuntui tulevan pysäkille jatkuvalla syötöllä. Turisti-infon kartan mukaan linjasto on laaja. Ydinkeskustan sightseeingiä tavoitteleva ratikkaturisti saattaa Gdańskissa joutua kauaskin kaupunkikeskustasta. Punavalkoisesta värityksestä poikkesivat muutamat mainospeitteiset Punainen pulma Kun matkustaa oudossa paikassa tai ennen kokemattomalla matkustusvälineellä, joutuu aina kohtaamaan jännitysmomentin: Miten maksan matkani? Gdańskissa ratikan kuljettaja myi matkalippuja. Tavallisempaa oli kuitenkin ostaa ne lippuautomaateista. Automaatista ostettu matkalippu leimattiin ratikan sisällä keltaisessa automaatissa, joka lystikkäästi muistutti suomalaista minikokoista postilaatikkoa. Kun matkalippu työnnettiin koneeseen, onnistuneesta leimauksesta syttyi punainen valo. Suomalaisena odotin vihreätä valoa ja työnsin matkalipun uudelleen koneeseen. Toimenpidettä seurannut naismatkustaja tokaisi ystävällisesti: Riittää, kun yhden kerran leimaa lipun! Ensimmäinen matka vanhanmallisessa, perävaunullisessa ratikassa oli lähes pelottava. Perävaunu tuntui pomppivan kiskoilla, ja matkustaja sai pitää kunnolla kiinni kaiteesta pysyäkseen pystyssä. Paikallisia meno ei näyttänyt häiritsevän. Monitorista tietoa Vanhan ratikkamallin kyltti kielsi lastenvaunujen tuonnin sisälle. Hankalaa se olisi ollutkin, koska sisälle päästäkseen oli noustava muutama korkea porras. Ratikkakalustoon kuului myös moderneja, pehmeästi kulkevia menopelejä. Pesa:n Puolassa valmistamien 120NaG Swing -vaunujen ulkokuoren muotoilu oli kupera, mikä antoi mat- kustamolle avaruudellisen tunnun. ratikat; ainakin vaaleanpunainen, sininen ja vihreä vilahtivat katukuvassa. Vihreä ratikka mainosti paikallista ylpeyttä, jalkapalloseura Lechia Gdańskia. Edulliset hinnat Ratikat pysähtyvät joka pysäkillä. Pysähtymismerkkiä ei siis tarvitse antaa eikä sisätiloissa etsiä soittonappia. Keskeisimmillä pysäkeillä on elektroninen näyttö osoittamassa, monenko minuutin päästä seuraava ratikka saapuu. Matkustaminen oli edullista. Kertalippu maksoi 2,80 złotya (0,65 euroa), ja 11 złotylla (2,60 euroa) pystyi matkustamaan 24 tuntia. Pomppivaa kyytiä Ratikoiden sisätiloissa huomio kiinnittyi leveisiin käytäviin; laitamilla oli kapeat penkkirivistöt. Runsaat seisomatilat mahdollistivat suuren matkustajamäärän. Ratikoissa näytettiin nimenomaan matkustettavan. Oheistoimintoja, kuten esimerkiksi lukemista, en lyhyellä vierailulla nähnyt kertaakaan. Jos oli turbulenssia ilmatilassa Lech Wałȩsan lentokentälle saavuttaessa, meno ei ollut kovin tasaista maan kamarallakaan. Gdańskissa ratikkamatka ei ollut mitään köpöttelyä, vaan vauhtia piisasi. Vaunujen sisätilat olivat hulppeita. Sisältä malli muistutti Helsingin matalalattiaisia ratikoita, mutta matkustajia palveleva informaatio oli viety toiselle tasolle. Erikoisuutena oli kattoon kiinnitetty monitori, josta pystyi seuraamaan ratikan etenemistä. Pysäkkien nimet kuulutettiin nauhalta ensin puolaksi ja sitten englanniksi. Lopuksi Joskus kun jokin asia vain on, sitä ei enää erikseen tarvitse hehkutella. Tällainen vaikutelma jäi Puolan ratikoista. Kirjoittaja on helsinkiläinen kulttuurintutkija, etnologi. suomi puola

20 Puola-jazzin Sakari Karttunen tärkeimmät airueet Suomessa Namysłowski ja Stańko Ei Sigismund III Vaasa suinkaan ole Suomen ja Puolan historian ainoa yhteinen kuninkaallinen. Meitä on 1960-luvulta lähtien yhdistänyt sellainenkin suuruus kuin Kuningas Jazz. Tässä jutussa neljä eri sukupolvien muusikkoa ja jazzvaikuttajaa kertoo kosketuksistaan Puola-jazziin. Kuka tahansa osaa radiossa soittaa levyjä, mutta YLEn oma musiikkituotanto sekä suomalaisen jazzin vienti oli minulle ykkösjuttu, arvioi Ylen pitkäaikainen jazzpäällikkö Matti Pappa Konttinen. Hän lähetti satoja suomalaisia jazzmuusikkoja ulkomaille ja avasi runsaasti soittotilaisuuksia erityisesti Puolaan. Ensimmäisen työmatkan Konttinen teki Varsovan Jazz Jamboreehen 1965, pian sen jälkeen, kun oli aloittanut Yleisradiossa. Puolalainen jazzkulttuuri Varsovan ja Krakovan klubeineen sekä kansallisine jazzkilpailuineen oli silloin käsite Euroopassa. Alttosaksofonisti Zbigniew Namysłowski jonka kanssa Pappa myöhemmin itsekin musisoi oli jo kova nimi. Pian tuli tutuksi koko taidokas puolalaiskaarti: trumpetisti Tomasz Stańko, pianisti Adam Makowicz (alk. Matyszkowicz), saksofonisti Jan Ptaszyn Wróblewski, laulajatar Wanda Warska ja hänen pasunistimiehensä Andrzej Kurylewicz, dixiebändi Hagaw, lauluyhtye Novy Singers Pappa ja muu Helsingin jazzkansa ei kuitenkaan tiennyt mitään siitä, että 1960-luvulla Hotelli Olympiassa piipahtivat ravintolakeikalla kuin salaa viulisti Michał Urbaniak ja laulajatar Urszula Dudziak. Vuosikymmen myöhemmin vierailu olisi kilpaillut vuoden jazztapahtuma -tittelistä. Liittoa perustamassa Matti Konttinen, synt aloitti jazzmusisoinnin koulupoikana - soittanut pianoa eturivin suomalaisissa jazzyhtyeissä kotimaassa ja mm. Montreauxin festivaalilla, Tanskassa ja Virossa - keikkailee omissa nimissään edelleen - veti Yleisradion jazzosastoa 36 vuotta - oli perustamassa Suomen Jazzliittoa ja European Jazz Federationia (EJF) - toimi Rytmi-lehden päätoimittajana, Jazzliiton toiminnanjohtajana ja hallituksen puheenjohtajana - Suomen Leijonan I luokan ritarimerkki jazzin hyväksi tehdystä työstä Papan Puola-kontakteissa oli keskeisenä tekijänä EJF:n perustaminen Hankkeen päähahmo oli Jan Byrczek. Myöhemmin siitä tuli International Jazz Federation IJF, kun jenkit tulivat mukaan. Papan mukaan se oli virhe; liitto hajosi käsiin, kun toimijoita tuli liikaa. Oli kansallisia jazzliittoja, radio- ja TV-yhtiöitä, kriitikoita ja skribenttejä, festivaaliorganisaatioita, talousväkeä, mutta ei riittävästi rahaa. Puolan Jazzliiton Jazz Forum -lehdestä muotoutui EJF/ IJF:n perusjulkaisu, kun siitä alettiin julkaista myös englanninkielistä painosta. Lehden henkilöitymä oli Paweł Brodowski. Oli julkinen salaisuus, että jazz oli osa kansallista piikittelyä neuvostohallintoa vastaan, toteaa Konttinen. Tiukkapipoisimmille `uskovaisille oli varmasti kova paikka, kun Stalinin `lahjapalatsissa raikui länsimainen rappiomusiikki ja Varsova oli Eurooppa-jazzin napa. 20 suomi puola

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia.

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. LAUSEEN KIRJOITTAMINEN Peruslause aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. minä - täti - ja - setä - asua Kemi Valtakatu Minun täti ja setä asuvat

Lisätiedot

Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin

Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin Punainen Risti on maailmanlaajuinen järjestö, jonka päätehtävänä on auttaa hädässä olevia ihmisiä. Järjestön toiminta pohjautuu periaatteisiin, jotka

Lisätiedot

SISÄLLYSLUETTELOON. KYLMÄN SODAN SYTTYMINEN Luku 3, s. 103

SISÄLLYSLUETTELOON. KYLMÄN SODAN SYTTYMINEN Luku 3, s. 103 KYLMÄN SODAN SYTTYMINEN Luku 3, s. 103 1. Määrittele käsitteet a) kylmä sota b) kaksinapainen kansainvälinen järjestelmä c) Trumanin oppi. a) kylmä sota Kahden supervallan (Usa ja Neuvostoliitto) taistelu

Lisätiedot

9. toukokuuta. urooppaw paiva. Euroopan unioni

9. toukokuuta. urooppaw paiva. Euroopan unioni 9. toukokuuta urooppaw paiva m Euroopan unioni 9. toukokuuta Euroopan unioni H arvat Euroopan kansalaiset tietävät, että 9.5.1950 lausuttiin Euroopan yhteisön syntysanat, samaan aikaan kun kolmannen maailmansodan

Lisätiedot

Hanna palkintomatkalla Brysselissä - Juvenes Translatores EU-käännöskilpailun voitto Lyseoon!

Hanna palkintomatkalla Brysselissä - Juvenes Translatores EU-käännöskilpailun voitto Lyseoon! Hanna palkintomatkalla Brysselissä - Juvenes Translatores EU-käännöskilpailun voitto Lyseoon! Jo vuodesta 2007 lähtien Euroopan Unionin Komissio on järjestänyt EU-maiden 17-vuotiaille lukiolaisille käännöskilpailun,

Lisätiedot

Odpowiedzi do ćwiczeń

Odpowiedzi do ćwiczeń Odpowiedzi do ćwiczeń Lekcja 1 1. c 2. b 3. d 4. a 5. c Lekcja 2 1. ruotsia 2. Norja 3. tanskalainen 4. venäjää 5. virolainen 6. englantia 7. Saksa 8. kiina 9. espanjaa 10. Suomi 11. puolalainen 12. englanti

Lisätiedot

Raportti työharjoittelusta ulkomailla

Raportti työharjoittelusta ulkomailla Eevi Takala PIN10 12.5.2013 Raportti työharjoittelusta ulkomailla Opiskelen pintakäsittelyalan viimeisellä vuodella ja olin puolet (5vk) työharjoitteluajastani Saksassa töissä yhdessä kahden muun luokkalaiseni

Lisätiedot

Lenita-show veti lehterit täyteen Porissa Sali on aina täysi

Lenita-show veti lehterit täyteen Porissa Sali on aina täysi Lenita-show veti lehterit täyteen Porissa Sali on aina täysi Julkaistu: 14.7. 14:07 IS SUOMIAREENA Yhdysvaltain Suomen suurlähettiläs Bruce Oreck vertasi Yhdysvaltain ja Euroopan asenne-eroa erikoisella

Lisätiedot

Suomen suurlähetystö Astana

Suomen suurlähetystö Astana LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO Kauppakorkeakoulu Talousjohtaminen Suomen suurlähetystö Astana Harjoitteluraportti Elina Hämäläinen 0372524 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 1 2. Lähtövalmistelut...

Lisätiedot

Työharjoittelu Saksassa - Kleve 19.4.2014 Työharjoittelu paikka - Kleidorp Ajankohta 1.3 11.4.2014

Työharjoittelu Saksassa - Kleve 19.4.2014 Työharjoittelu paikka - Kleidorp Ajankohta 1.3 11.4.2014 Stephar Stephar Matkaraportti Työharjoittelu Saksassa - Kleve 19.4.2014 Työharjoittelu paikka - Kleidorp Ajankohta 1.3 11.4.2014 Tässä matkaraportista yritän kertoa vähän, että miten minulla meni lentomatka,

Lisätiedot

KITISENRANNAN POJAT SAIVAT ELOKUVAOPPIA IRLANNISSA

KITISENRANNAN POJAT SAIVAT ELOKUVAOPPIA IRLANNISSA KITISENRANNAN POJAT SAIVAT ELOKUVAOPPIA IRLANNISSA Lähdimme vappuaamuna 1.5.jännittävälle elokuvamatkalle Irlantiin Kitisenrannan koulun pihalta. Mukana olivat Taneli Juntunen (9b), Joonas Tuovinen (9b),

Lisätiedot

Työharjoittelu Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa

Työharjoittelu Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa Työharjoittelu Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa Minä rupesin hakemaan toppipaikkaa muutama kuukautta ennen kun tulin Sloveniaan. Minulla on kavereita, jotka työskentelee mediassa ja niiden kautta

Lisätiedot

Vaihto-opiskelu Eindhoven Syksy 2007. Matti Talala& Jarkko Jakkula

Vaihto-opiskelu Eindhoven Syksy 2007. Matti Talala& Jarkko Jakkula Vaihto-opiskelu Eindhoven Syksy 2007 Matti Talala& Jarkko Jakkula MIKSI? Hollannin menestyneet kamppailu-urheilijat saivat meidän kiinnostuksen heräämään Eindhovenia kohtaan. Olisihan se hienoa mennä opiskelijavaihtoon

Lisätiedot

VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU

VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU 1. Apuverbi vaatii seuraavan verbin määrämuotoon. Lisää verbi luettelosta ja taivuta se oikeaan muotoon. Voimme Me haluamme Uskallatteko te? Gurli-täti ei tahdo Et kai

Lisätiedot

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Julkisessa keskustelussa nostetaan ajoittain esille väitteitä siitä, haluavatko miehet vai naiset seksiä useammin ja joutuvatko jotkut elämään seksuaalisessa

Lisätiedot

TIIVISTELMÄ SEMINAARIA VARTEN TEHDYSTÄ MIELIPIDETUTKIMUKSESTA

TIIVISTELMÄ SEMINAARIA VARTEN TEHDYSTÄ MIELIPIDETUTKIMUKSESTA Toimintakyky turvallisuuden johtamisessa -arvoseminaari Poliisiammattikorkeakoulu 10.10.014 Seminaarin järjestäjät: Poliisiammattikorkeakoulu, Maanpuolustuskorkeakoulun johtamisen ja sotilaspedagogiikan

Lisätiedot

Nyakaton Luterilainen Raamattuopisto. Mwanza, Tanzania VIKTORIAJÄRVEN ITÄISEN HIIPPAKUNNAN TYÖNTEKIJÄKOULUTUS. Nimikkohankeraportti 1/2014

Nyakaton Luterilainen Raamattuopisto. Mwanza, Tanzania VIKTORIAJÄRVEN ITÄISEN HIIPPAKUNNAN TYÖNTEKIJÄKOULUTUS. Nimikkohankeraportti 1/2014 VIKTORIAJÄRVEN ITÄISEN HIIPPAKUNNAN TYÖNTEKIJÄKOULUTUS Nyakaton Luterilainen Raamattuopisto Mwanza, Tanzania Nimikkohankeraportti 1/2014 Hankenumero 14106 115 Nyakato Luterilainen Koulutuskeskus perustettiin

Lisätiedot

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina EROKUMPPANIT Nalleperhe Karhulan tarina Avuksi vanhempien eron käsittelyyn lapsen kanssa Ulla Sauvola 1 ALKUSANAT Tämä kirja on tarkoitettu avuksi silloin, kun vanhemmat eroavat ja asiasta halutaan keskustella

Lisätiedot

Eurovaalit 2014: CSV-tiedoston numeroarvojen selitykset

Eurovaalit 2014: CSV-tiedoston numeroarvojen selitykset Eurovaalit 2014: CSV-tiedoston numeroarvojen selitykset Kysymys: Puolue 170 = Itsenäisyyspuolue 171 = Suomen Kristillisdemokraatit (KD) 172 = Suomen Keskusta 173 = Kansallinen Kokoomus 174 = Köyhien Asialla

Lisätiedot

Eikev 5. Moos 7: 12-11: 25

Eikev 5. Moos 7: 12-11: 25 1 Eikev 5. Moos 7: 12-11: 25 Hepreankielisessä sanassa eikev on hyvin paljon tarkoitusta. Ensimmäinen tarkoitus on: johdonmukainen, askel askeleelta eteenpäin. Sana eikev tarkoittaa myös kantapäätä. Kaikkivaltias

Lisätiedot

Dialogin missiona on parempi työelämä

Dialogin missiona on parempi työelämä VIMMA 6.6. 2013 Dialogin missiona on parempi työelämä Amis-Dialogi yhdisti yritykset ja opiskelijat vuoropuheluun rakentamaan yhdessä parempaa tulevaisuuden työtä. Amis-Dialogia tehtiin isolla porukalla

Lisätiedot

Matka Kronstadtiin keväällä 2007. Ote erään matkalaisen matkapäiväkirjasta

Matka Kronstadtiin keväällä 2007. Ote erään matkalaisen matkapäiväkirjasta Matka Kronstadtiin keväällä 2007 Ote erään matkalaisen matkapäiväkirjasta Su-Ma, 13-14.5. Tulimme kaikki matkalle lähtijät koulun pihalle sunnuntai-iltana kello kymmenen maissa. Yksi matkalaisista kuitenkin

Lisätiedot

SEKALAISIA IMPERFEKTI-TREENEJÄ

SEKALAISIA IMPERFEKTI-TREENEJÄ SEKALAISIA IMPERFEKTI-TREENEJÄ 1. TEE POSITIIVINEN JA NEGATIIVINEN IMPERFEKTI Hän lukee kirjaa. Me ajamme autoa. Hän katsoo televisiota. Minä rakastan sinua. Hän itkee usein. Minä annan sinulle rahaa.

Lisätiedot

K O O D E E. Kangasalan Kristillisdemokraatit toivottaa hyvää alkavaa syksyä ja menestystä vaaleissa.

K O O D E E. Kangasalan Kristillisdemokraatit toivottaa hyvää alkavaa syksyä ja menestystä vaaleissa. K O O D E E Kangasalan Kristillisdemokraattien tiedotuslehti 3/2012 Kangasalan Kristillisdemokraatit toivottaa hyvää alkavaa syksyä ja menestystä vaaleissa. Sisällys: Puheenjohtajan mietteitä.. 3 Vierailu

Lisätiedot

Ksenia Pietarilainen -keppinuket

Ksenia Pietarilainen -keppinuket Ksenia Pietarilainen -keppinuket - Leikkaa hahmot ja lavasteet irti. - Liimaa hahmon peilikuvat yhteen pohjapaloistaan. - Taita hahmot pystyyn siten, että valkoinen pala jää pöytää vasten. - Liimaa hahmo

Lisätiedot

Copylefted = saa monistaa ja jakaa vapaasti 1. Käännä omalle kielellesi. Ilolan perhe

Copylefted = saa monistaa ja jakaa vapaasti 1. Käännä omalle kielellesi. Ilolan perhe Ilolan perhe 1 Pentti ja Liisa ovat Reinon, Jaanan ja Veeran isä ja äiti. Heidän lapsiaan ovat Reino, Jaana ja Veera. 'Pikku-Veera' on perheen nuorin. Hän on vielä vauva. Henry-vaari on perheen vanhin.

Lisätiedot

Työssäoppimassa Sunny Beachilla Bulgariassa 12.7. 23.8.2011

Työssäoppimassa Sunny Beachilla Bulgariassa 12.7. 23.8.2011 Työssäoppimassa Sunny Beachilla Bulgariassa 12.7. 23.8.2011 Sunny Beach on upea rantalomakohde Mustanmeren rannikolla Bulgariassa. Kohde sijaitsee 30 kilometrin päässä Burgasista pohjoiseen. Sunny Beachin

Lisätiedot

Eväitä hankkeesta tiedottamiselle. Kenelle, mitä, miksi ja miten? Aino Kivelä / CIMO 6.10.2014

Eväitä hankkeesta tiedottamiselle. Kenelle, mitä, miksi ja miten? Aino Kivelä / CIMO 6.10.2014 Eväitä hankkeesta tiedottamiselle Kenelle, mitä, miksi ja miten? Aino Kivelä / CIMO 6.10.2014 Miksi tiedottaa median kautta? Hankkeen tulokset saadaan nopeasti ja tasapuolisesti laajan yleisön tietoisuuteen

Lisätiedot

Grant Thorntonin tuore Women in Business -tutkimus: Naisten määrä johtotehtävissä laskenut selvästi myös Suomessa

Grant Thorntonin tuore Women in Business -tutkimus: Naisten määrä johtotehtävissä laskenut selvästi myös Suomessa Lehdistötiedote 6.3.2015 Grant Thorntonin tuore Women in Business -tutkimus: Naisten määrä johtotehtävissä laskenut selvästi myös Suomessa Naisjohtajien määrässä on ollut havaittavissa hidasta laskua viimeisen

Lisätiedot

Täältä tullaan! Nuoret journalistit -tutkimus TAT-ryhmä 2011

Täältä tullaan! Nuoret journalistit -tutkimus TAT-ryhmä 2011 Täältä tullaan! Nuoret journalistit -tutkimus TAT-ryhmä 2011 Nuoret journalistit -tutkimus Nuoret journalistit -tutkimuksessa kiinnostuksen kohteena ovat journalismin uudet sukupolvet. Millainen on tulevien

Lisätiedot

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance: OECD Indicators (EaG) on OECD:n koulutukseen keskittyvän työn lippulaivajulkaisu, joka kertoo vuosittain koulutuksen

Lisätiedot

RAHA EI RATKAISE. Nuorisotutkimuspäivät 2015 Työryhmä: ALUEELLISET JA TILALLISET NÄKÖKULMAT

RAHA EI RATKAISE. Nuorisotutkimuspäivät 2015 Työryhmä: ALUEELLISET JA TILALLISET NÄKÖKULMAT RAHA EI RATKAISE Nuorisotutkimuspäivät 2015 Työryhmä: ALUEELLISET JA TILALLISET NÄKÖKULMAT Anna Anttila & Eeva Ahtee Hyvä vapaa-aika -hanke Helsingin kaupungin nuorisoasiainkeskus Hyvä vapaa-aika -hanke

Lisätiedot

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3 AJAN ILMAISUT AJAN ILMAISUT 1. PÄIVÄ, VIIKONPÄIVÄ 2. VUOROKAUDENAIKA 3. VIIKKO 4. KUUKAUSI 5. VUOSI 6. VUOSIKYMMEN, VUOSISATA, VUOSITUHAT 7. VUODENAIKA 8. JUHLAPÄIVÄT MILLOIN? 1. 2. 3. 4. maanantai, tiistai,

Lisätiedot

Objektiharjoituksia. Harjoitus 2 Tässä on lyhyitä dialogeja. Pane objektit oikeaan muotoon. 1) - Vien... TÄMÄ KIRJE postiin.

Objektiharjoituksia. Harjoitus 2 Tässä on lyhyitä dialogeja. Pane objektit oikeaan muotoon. 1) - Vien... TÄMÄ KIRJE postiin. Objektiharjoituksia Harjoitus 1 Pane objekti oikeaan muotoon. 1. Ensin te kirjoitatte... TÄMÄ TESTI ja sitten annatte... PAPERI minulle. 2. Haluan... KUPPI - KAHVI. 3. Ostan... TUO MUSTA KENKÄ (mon.).

Lisätiedot

MARIA MARGARETHA JA EVA STINA KATAINEN

MARIA MARGARETHA JA EVA STINA KATAINEN MARIA MARGARETHA JA EVA STINA KATAINEN Tämä tarina on kertomus kahdesta sisaresta. Sisarukset syntyivät Savossa, Pielaveden Heinämäellä. Heidän isänsä nimi oli Lars Katainen ja äitinsä etunimi oli Gretha.

Lisätiedot

SUOMEKSI TILASTOTIETOJA

SUOMEKSI TILASTOTIETOJA SUOMEKSI TILASTOTIETOJA Virolle 14,1 miljardin kruunun matkailutulot! Matkailu on merkittävä tulonlähde Virolle. Vuonna 2004 Viroon tuli matkailukruunuja 14,1 miljardin kruunun edestä, 15 prosenttia enemmän

Lisätiedot

Mikä ihmeen Global Mindedness?

Mikä ihmeen Global Mindedness? Ulkomaanjakson vaikutukset opiskelijan asenteisiin ja erilaisen kohtaamiseen Global Mindedness kyselyn alustavia tuloksia Irma Garam, CIMO LdV kesäpäivät 4.6.2 Jun- 14 Mikä ihmeen Global Mindedness? Kysely,

Lisätiedot

Venäläinen asiakkaana. Imatra 20.11..2013. Virve Obolgogiani. Mimino Oy. Mimino Oy

Venäläinen asiakkaana. Imatra 20.11..2013. Virve Obolgogiani. Mimino Oy. Mimino Oy Venäläinen asiakkaana Imatra 20.11..2013 Virve Obolgogiani Mimino Oy Venäläinen on erilainen kuin suomalainen? eurooppalainen? aasialainen?...? Koulutuksen sisältö kulttuurierojen merkitys asiakaspalvelussa

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

Suomalaisista puolueista. Ulla-Riitta Mikkonen /Arffman Consulting oy.

Suomalaisista puolueista. Ulla-Riitta Mikkonen /Arffman Consulting oy. Suomalaisista puolueista Suomen ruotsalainen kansanpuolue perustettiin vuonna 1906. syntyi reaktiona äänioikeuden laajenemiseen ja oli vastavoima radikaalille fennomanialle (=suomalaisuudelle) halusi koota

Lisätiedot

SISÄLTÖ. II KYLMÄN SODAN VAARAT Honecker käski ampua tuhansia 39 Neuvostoliiton tuho ja lehdistön mahti 42 Media itäblokkia hajottamassa 45

SISÄLTÖ. II KYLMÄN SODAN VAARAT Honecker käski ampua tuhansia 39 Neuvostoliiton tuho ja lehdistön mahti 42 Media itäblokkia hajottamassa 45 SISÄLTÖ I KOIVISTO SERIFFINÄ JA KEKKOSEN JOUKOT Mediapresidentin suursuosio ja lehdistöongelmat 15 Myllykirjeistä paimenkirjeeseen 17 Olen julkisen sanan luomus 20 Kiivasta tuotekehittelyä 22 Koivisto

Lisätiedot

Kanneljärven Kuuterselkä

Kanneljärven Kuuterselkä Kanneljärven Kuuterselkä Se vetää puoleensa joka kesä siellä päivänvalon nähneitä ja meitä heidän lapsiaan ja lastenlapsiaan sekä puolisoitamme ja ystäviämme. Tänä kesänä matkasimme 10.-12.6.2013 ja tiistai

Lisätiedot

TURVATAITOKOULUTUS 2012-2013 LOPPUTYÖ: Sosiodraama

TURVATAITOKOULUTUS 2012-2013 LOPPUTYÖ: Sosiodraama TURVATAITOKOULUTUS 2012-2013 LOPPUTYÖ: Sosiodraama Tekijät: Auli Siltanen, Vaajakosken päiväkoti, erityislastentarhanopettaja Eva Iisakka, Haapaniemen päiväkoti, lastenhoitaja Sanna Leppänen, Linnan päiväkoti,

Lisätiedot

LAUSETREENEJÄ. Kysymykset:

LAUSETREENEJÄ. Kysymykset: LAUSETREENEJÄ Kysymykset: Mikä - kuka - millainen? (perusmuoto) Mitkä ketkä millaiset? (t-monikko) Minkä kenen millaisen? (genetiivi) Milloin? Millainen? Minkävärinen? Minkämaalainen? Miten? Kenellä? Keneltä?

Lisätiedot

bab.la Sanontoja: Yksityinen kirjeenvaihto Onnentoivotukset suomi-suomi

bab.la Sanontoja: Yksityinen kirjeenvaihto Onnentoivotukset suomi-suomi Onnentoivotukset : Avioliitto Onnittelut! Toivomme teille molemmille kaikkea onnea maailmassa. Onnittelut! Toivomme teille molemmille kaikkea onnea maailmassa. Vastavihityn Lämpimät onnentoivotukset teille

Lisätiedot

Kinnulan humanoidi 5.2.1971.

Kinnulan humanoidi 5.2.1971. Kinnulan humanoidi 5.2.1971. Peter Aliranta yritti saada kiinni metsään laskeutuneen aluksen humanoidin, mutta tämän saapas oli liian kuuma jotta siitä olisi saanut otteen. Hän hyökkäsi kohti ufoa moottorisahan

Lisätiedot

Kylä yrittäjän ja yrittäjä kylän toiminnan tukena. Yrittäjä Tiina Ekholm 8.6.2013 Tykköö

Kylä yrittäjän ja yrittäjä kylän toiminnan tukena. Yrittäjä Tiina Ekholm 8.6.2013 Tykköö Kylä yrittäjän ja yrittäjä kylän toiminnan tukena. Yrittäjä Tiina Ekholm 8.6.2013 Tykköö Kylätoiminta on kylän asukkaiden vapaaehtoista yhteistyötä omien elinolojensa kehittämiseksi. Elintärkeää on yhteistyö:

Lisätiedot

TEE OIKEIN. Minun naapuri on (rikas) kuin minä. Hänellä on (iso) asunto ja (hieno) auto.

TEE OIKEIN. Minun naapuri on (rikas) kuin minä. Hänellä on (iso) asunto ja (hieno) auto. TEE OIKEIN Kumpi on (suuri), Rovaniemi vai Ylitornio? Tämä talo on paljon (valoisa) kuin teidän vanha talo. Pusero on (halpa) kuin takki. Tämä tehtävä on vähän (helppo) kuin tuo. Minä olen (pitkä) kuin

Lisätiedot

ROMANIT - vanha vähemmistö Romanit ovat lähteneet Intiasta 800-luvulla ja asettuneet Eurooppaan 1300-luvulta alkaen.

ROMANIT - vanha vähemmistö Romanit ovat lähteneet Intiasta 800-luvulla ja asettuneet Eurooppaan 1300-luvulta alkaen. Koulutusaineiston pohdintatehtäviä ROMANIT EUROOPASSA Ihmisoikeudet, liikkuvuus ja lapset 1. OSA: ROMANIT - Vähemmistönä Euroopassa ROMANIT - vanha vähemmistö Romanit ovat lähteneet Intiasta 800-luvulla

Lisätiedot

РУССКИЙ ЯЗЫК АУДИРОВАНИЕ LYHYT OPPIMÄÄRÄ KORT LÄROKURS 11.9.2013 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN

РУССКИЙ ЯЗЫК АУДИРОВАНИЕ LYHYT OPPIMÄÄRÄ KORT LÄROKURS 11.9.2013 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN РУССКИЙ ЯЗЫК АУДИРОВАНИЕ LYHYT OPPIMÄÄRÄ KORT LÄROKURS 11.9.2013 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN Vastaa kysymyksiin 1 25 valitsemalla kuulemasi perusteella sopivin vaihtoehto. Merkitse

Lisätiedot

1.1 Tämä on STT-Lehtikuva

1.1 Tämä on STT-Lehtikuva 1.1 Tämä on STT-Lehtikuva STT-Lehtikuva on Suomen johtava, kansallinen uutis- ja kuvatoimisto. Uutispalveluiden lisäksi STT tuottaa muita palveluita medialle ja viestintäpalveluita johtaville yrityksille,

Lisätiedot

Tutustumiskäynti Cargotec Finland Oy 17.11.2010. Kuva 1980-luvulta, useita rakennuksia on jo purettu

Tutustumiskäynti Cargotec Finland Oy 17.11.2010. Kuva 1980-luvulta, useita rakennuksia on jo purettu Tutustumiskäynti Cargotec Finland Oy 17.11.2010 Kuva 1980-luvulta, useita rakennuksia on jo purettu TAMRUn senioreilla oli onnistunut tutustumiskäynti Cargotec Finland Oy:n toimintaan ja tiloihin Härmälässä.

Lisätiedot

KUNINKAAN POJAN HÄÄT JA SUURET PIDOT

KUNINKAAN POJAN HÄÄT JA SUURET PIDOT Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) KUNINKAAN POJAN HÄÄT JA SUURET PIDOT Tänään meillä on kaksi vertausta, jotka kertovat siitä, kuinka Jumala kutsuu kaikkia taivaan hääjuhliin. 1. Kertomuksen

Lisätiedot

TURVATAITOKOULUTUS 2012-2013 Eeva Iisakka Haapaniemen päiväkoti, Auli Siltanen Vaajakosken päiväkoti, Sanna Leppänen Linnan päiväkoti

TURVATAITOKOULUTUS 2012-2013 Eeva Iisakka Haapaniemen päiväkoti, Auli Siltanen Vaajakosken päiväkoti, Sanna Leppänen Linnan päiväkoti TURVATAITOKOULUTUS 2012-2013 Eeva Iisakka Haapaniemen päiväkoti, Auli Siltanen Vaajakosken päiväkoti, Sanna Leppänen Linnan päiväkoti Lopputyö: sosiodraama Tekijät: Auli Siltanen, Vaajakosken päiväkoti,

Lisätiedot

Kansainvälinen työelämäjakso Poznan, Puola 21.4. 19.5.2012 CIMO DEMOKAM 3 2011-2013

Kansainvälinen työelämäjakso Poznan, Puola 21.4. 19.5.2012 CIMO DEMOKAM 3 2011-2013 1 Kansainvälinen työelämäjakso Poznan, Puola 21.4. 19.5.2012 CIMO DEMOKAM 3 2011-2013 Hannu Simi Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymä 2 Yhteenveto Kansanivälinen työelämäjakso Poznanissa Puolassa 21.4. 19.5.2012

Lisätiedot

PYHITTÄJÄ MARIA EGYPTILÄINEN -KEPPINUKKE

PYHITTÄJÄ MARIA EGYPTILÄINEN -KEPPINUKKE PYHITTÄJÄ MARIA EGYPTILÄINEN -KEPPINUKKE - Leikkaa hahmot ja lavasteet irti - Liimaa hahmon peilikuvat yhteen pohjapaloistaan. - Taita hahmot pystyyn siten, että valkoinen pala jää pöytää vasten. - Liimaa

Lisätiedot

ERASMUS KOULUISSA 12.9.2013. Stefano De Luca Eurooppalainen Suomi ry

ERASMUS KOULUISSA 12.9.2013. Stefano De Luca Eurooppalainen Suomi ry ERASMUS KOULUISSA Eurooppalainen Vapaaehtoispalvelu - EVS volunteers 18-30 v. nuori tulee Suomeen vapaaehtoispalveluun suomalaiselle yleishyödyllisille organisaatioille (esim. järjestöjä, kunnallisia toimijoita,

Lisätiedot

Raamatun lainaukset vuoden 1992 raamatunkäännöksestä.

Raamatun lainaukset vuoden 1992 raamatunkäännöksestä. elämä alkaa tästä 2008 Evangelism Explosion International Kaikki oikeudet pidätetään. Ei saa kopioida missään muodossa ilman kirjallista lupaa. Raamatun lainaukset vuoden 1992 raamatunkäännöksestä. Asteikolla

Lisätiedot

Kannelmäen peruskoulun lehti

Kannelmäen peruskoulun lehti Kannelmäen peruskoulun lehti Tämä lehti on kannelmäen peruskoulun oppilaiden tekemä lehti Tässä lehdessä esitetään oppilaiden tekemiä eri töitä, piirroksia ja sarjakuvia sekä raportti Super Schools viikosta

Lisätiedot

Ranska, Chamonix TAMMIKUU

Ranska, Chamonix TAMMIKUU Ranska, Chamonix TAMMIKUU Tulin Ranskaan 2.1.2013 Riitan & Katjan kanssa. Oltiin hotelilla, joskus 9 jälkeen illalla. Sain oman huoneen ja näytettiin pikaisesti missä on suihkut ja vessat. Ensimmäisenä

Lisätiedot

SUOMEN PUNAISEN RISTIN VALTUUSTON KEVÄTKOKOUS

SUOMEN PUNAISEN RISTIN VALTUUSTON KEVÄTKOKOUS SUOMEN PUNAISEN RISTIN VALTUUSTON KEVÄTKOKOUS Aika Perjantaina 20.5.2016, kello 13.05-16.23 Paikka Hotelli Haaga, Nuijamiestentie 10, Helsinki 1 KOKOUKSEN AVAUS Valtuuston puheenjohtaja Eero Rämö avasi

Lisätiedot

Esimies, tarvitsen sinua. Terveisin, Y-sukupolvi. Tohtorikoulutettava Susanna Kultalahti (KTM) Vaasan yliopisto, johtamisen laitos Minä ja Tiede 2014

Esimies, tarvitsen sinua. Terveisin, Y-sukupolvi. Tohtorikoulutettava Susanna Kultalahti (KTM) Vaasan yliopisto, johtamisen laitos Minä ja Tiede 2014 Esimies, tarvitsen sinua. Terveisin, Y-sukupolvi Tohtorikoulutettava Susanna Kultalahti (KTM) Vaasan yliopisto, johtamisen laitos Minä ja Tiede 2014 Mikä on sukupolvi? Eri asia kuin ikä Yhteiset muistot

Lisätiedot

苏 州 (Suzhou) 30.3.-27.5.2015

苏 州 (Suzhou) 30.3.-27.5.2015 苏 州 (Suzhou) 30.3.-27.5.2015 Hei kaikille lukijoille. Olen Tytti Teivonen, matkailualan opiskelija Luksiasta. Olin työssäoppimassa Suzhoussa Kiinassa hotellissa kaksi kuukautta. Hotelli, jossa olin, on

Lisätiedot

Arvoisa kansleri, rehtori, vararehtori ja kaikki muutkin LUMA-ystävät!

Arvoisa kansleri, rehtori, vararehtori ja kaikki muutkin LUMA-ystävät! PUHE 10.12.2012/Maija Aksela Arvoisa kansleri, rehtori, vararehtori ja kaikki muutkin LUMA-ystävät! Tänään on meille suuri päivä. Sydämellinen KIITOS yliopistolle tästä hienosta tunnustuksesta omasta sekä

Lisätiedot

Jeesus parantaa sokean

Jeesus parantaa sokean Nettiraamattu lapsille Jeesus parantaa sokean Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO Box 3

Lisätiedot

Papu-sammakko seikkailee ympäri Suomea ja opettaa viittomia

Papu-sammakko seikkailee ympäri Suomea ja opettaa viittomia Papu-sammakko seikkailee ympäri Suomea ja opettaa viittomia Papu-sammakko on Kehitysvammaliiton hanke, jossa leikkimielinen pehmohahmo vie eteenpäin tärkeitä viestintä- ja tunneasioita. Sammakko matkustaa

Lisätiedot

Unelmoitu Suomessa. 17. tammikuuta 14

Unelmoitu Suomessa. 17. tammikuuta 14 Unelmoitu Suomessa Sisällys ä ä ä ö ö ö ö ö ö ä ö ö ä 2 1 Perustiedot ö ä ä ä ä ö ä ä ä ä ä ä ä ö ä ää ö ä ä ä ä ö ä öö ö ä ä ä ö ä ä ö ä ää ä ä ä ö ä ä ä ä ä ä ö ä ä ää ö ä ä ä ää ö ä ä ö ä ä ö ä ä ä

Lisätiedot

Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri

Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri MEMO/11/292 Bryssel 13. toukokuuta 2011 Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri Nuorista eurooppalaisista 53 prosenttia muuttaisi ulkomaille töihin Yli puolet

Lisätiedot

***I MIETINTÖLUONNOS

***I MIETINTÖLUONNOS EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunta 12.7.2010 2010/0137(COD) ***I MIETINTÖLUONNOS ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi luettelon

Lisätiedot

Kekkosen puhe 12.3.1964

Kekkosen puhe 12.3.1964 Kekkosen puhe 12.3.1964 Itämeren Historia -seminaari 23.7.2014 Itämeren historiapäivä 2014 Kekkosen latu Suomen sillalla Kuresaaren Kulttuurikeskus 9.45 Kokoontuminen 10.00 10.10 Avaussanat Kulttuuriministeri

Lisätiedot

JOKA -pronomini. joka ja mikä

JOKA -pronomini. joka ja mikä JOKA -pronomini joka ja mikä Talon edessä on auto. Auto kolisee kovasti. Talon edessä on auto, joka kolisee kovasti. Tuolla on opettaja. Opettaja kirjoittaa jotain taululle. Tuolla on opettaja, joka kirjoittaa

Lisätiedot

Työssäoppimassa Tanskassa

Työssäoppimassa Tanskassa Työssäoppimassa Tanskassa Taustatietoja kohteesta: Herning- kaupunki sijaitsee Tanskassa Keski- Jyllannissa. Herningissä asukkaita on noin. 45 890. Soglimt koostuu yhteensä 50 hoitopaikasta. Soglimtissa

Lisätiedot

Kuka on arvokas? Liite: EE2015_kuka on arvokas_tulosteet.pdf tulosta oppilaiden lomakkeet tehtäviin 1 ja 2.

Kuka on arvokas? Liite: EE2015_kuka on arvokas_tulosteet.pdf tulosta oppilaiden lomakkeet tehtäviin 1 ja 2. Kuka on arvokas? Jotta voisimme ymmärtää muiden arvon, on meidän ymmärrettävä myös oma arvomme. Jos ei pidä itseään arvokkaana on vaikea myös oppia arvostamaan muita ihmisiä, lähellä tai kaukana olevia.

Lisätiedot

Council Meting Portugal 5.11-10.11.2013

Council Meting Portugal 5.11-10.11.2013 Council Meting Portugal 5.11-10.11.2013 Lappeenrannasta osallistui Council Meetingiin tänä vuonna kahden delegaatin lisäksi ennätyksellisesti viisi henkilöä. Lappeenranta oli siis hyvin edustettuna. Lähdimme

Lisätiedot

Pablo-vaari pääsee hoivakotiin

Pablo-vaari pääsee hoivakotiin Pablo-vaari pääsee hoivakotiin Tämä on tarina kunnan hoivakodin rakentamisesta. Päättävistä kunnan sedistä ja tädeistä, hoivakotipaikkaa tarvitsevista vanhuksista ja hoivakotien rakentajasta. Tämä tarina

Lisätiedot

Autoliiton Matkailututkimus 2013 selvitykset taulukoina

Autoliiton Matkailututkimus 2013 selvitykset taulukoina Autoliiton Matkailututkimus 2013 selvitykset taulukoina Millä ajoneuvolla matkustitte % Henkilöauto, pakettiauto, maasturi 62 Matkailuauto 18 Moottoripyörä 10 Fly & Drive 5 Auton ja matkailuvaunun yhdistelmä

Lisätiedot

Pienten lasten kerho Tiukuset

Pienten lasten kerho Tiukuset Pienten lasten kerho Tiukuset Kerhotoiminnan varhaiskasvatussuunnitelma 2014 2015 Oi, kaikki tiukuset helähtäkää, maailman aikuiset herättäkää! On lapsilla ikävä leikkimään, he kaipaavat syliä hyvää. (Inkeri

Lisätiedot

Velkakriisi ei ole ohi. Miten suojautua kriisin edessä?

Velkakriisi ei ole ohi. Miten suojautua kriisin edessä? Velkakriisi ei ole ohi. Miten suojautua kriisin edessä? Meelis Atonen TAVEX OY konsernin kultapuolen johtaja . Ranskan edellinen presidentti Nicolas Sarkozy on julistanut eurokriisin voitetuksi jo 2012

Lisätiedot

SINKUT LOMALLA: Joka neljäs sinkku lähtisi sokkotreffilomalle tuntemattoman kanssa

SINKUT LOMALLA: Joka neljäs sinkku lähtisi sokkotreffilomalle tuntemattoman kanssa Veikkaus toteutti matka-aiheisen kyselytutkimuksen ajalla 7.4. 15.4.2016 Kyselyyn vastasi 1 033 henkilöä Veikkauksen 1,8 miljoonasta kanta-asiakkaasta Yli tuhat asiakasta on kattava otos Veikkauksen kanta-asiakkaista.

Lisätiedot

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole.

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole. 1 Unelma-asiakas Ohjeet tehtävän tekemiseen 1. Ota ja varaa itsellesi omaa aikaa. Mene esimerkiksi kahvilaan yksin istumaan, ota mukaasi nämä tehtävät, muistivihko ja kynä tai kannettava tietokone. Varaa

Lisätiedot

Jesse Saarinen & Jaakko Jänis

Jesse Saarinen & Jaakko Jänis Jesse Saarinen & Jaakko Jänis Amazing Race Amazing racessa kilpailijat toimivat joukkueina, joissa on kaksi henkeä, jotka jotenkin tuntevat toisensa. Joillakin tuotantokausilla on ollut enemmänkin henkilöitä

Lisätiedot

Nuorten aktiivisuuden kulttuurin rakentaminen 19.8.2014

Nuorten aktiivisuuden kulttuurin rakentaminen 19.8.2014 Nuorten aktiivisuuden kulttuurin rakentaminen 19.8.2014 Ajattelun muuttaminen on ZestMarkin työtä VANHA AJATTELU JA VANHA TOIMINTA " ZestMark on nuorten valmentamisen ja oppimistapahtumien asiantuntija.

Lisätiedot

Näin syntyy Ulkopolitiikka. Yhteistyötä, hiljaisia signaaleja ja sinnikästä editointia

Näin syntyy Ulkopolitiikka. Yhteistyötä, hiljaisia signaaleja ja sinnikästä editointia Näin syntyy Ulkopolitiikka Yhteistyötä, hiljaisia signaaleja ja sinnikästä editointia Joonas Pörsti / UP / 17.9.2014 Ulkopolitiikka on sitoutumaton kansainvälisiin suhteisiin erikoistunut aikakauslehti.

Lisätiedot

Raportti TESP 2013 kurssista Sendaissa Elektroniikan ja sähkötekniikan koulutusohjelma Olli Törmänen, olli.tormanen@aalto.fi, 07.10.

Raportti TESP 2013 kurssista Sendaissa Elektroniikan ja sähkötekniikan koulutusohjelma Olli Törmänen, olli.tormanen@aalto.fi, 07.10. Raportti TESP 2013 kurssista Sendaissa Elektroniikan ja sähkötekniikan koulutusohjelma Olli Törmänen, olli.tormanen@aalto.fi, 07.10.2013 Osallistuin Tohokun yliopiston järjestämälle TESP-kurssille (Tohoku

Lisätiedot

Inessiivi, elatiivi, illativi, adessiivi, ablatiivi vai allatiivi?

Inessiivi, elatiivi, illativi, adessiivi, ablatiivi vai allatiivi? KERTAUSTEHTÄVIÄ WS 05/06 A Inessiivi, elatiivi, illativi, adessiivi, ablatiivi vai allatiivi? 1. Juha käy aina lauantaina (TORI). 2. Juna saapuu (ASEMA). 3. Olemme (HELSINKI). 4. (MIKÄ KATU) te asutte?

Lisätiedot

Kotkan meripäivät Itämeren aallot 16.7.2009

Kotkan meripäivät Itämeren aallot 16.7.2009 Kotkan meripäivät Itämeren aallot 16.7. Energiahankkeiden vaikutus Itämeren turvallisuustilanteeseen Dosentti, erikoistutkija Alpo Juntunen MpKK, strategian, Helsinki 0 Suomenlahti ja Itämeri ovat olleet

Lisätiedot

Haluaisin mennä nukkumaan Verbi + verbi + verbi

Haluaisin mennä nukkumaan Verbi + verbi + verbi Verbien rektioita Haluaisin mennä nukkumaan Verbi + verbi + verbi Jos lauseessa on useita verbejä, missä muodossa 2. tai 3. verbi ovat? -Jos lauseessa on useita verbejä peräkkäin, 1. verbi taipuu normaalisti,

Lisätiedot

Aamunavaus alakoululaisille

Aamunavaus alakoululaisille Aamunavaus alakoululaisille Punainen Risti on maailmanlaajuinen järjestö, jonka päätehtävänä on auttaa hädässä olevia ihmisiä. Järjestön toiminta pohjautuu periaatteisiin, jotka antavat sille mahdollisuuden

Lisätiedot

Opas tekijänoikeudesta valokuvaan, piirrettyyn kuvaan, liikkuvaan kuvaan, ääneen ja musiikkitallenteisiin sekä tekijänoikeudesta internettiin.

Opas tekijänoikeudesta valokuvaan, piirrettyyn kuvaan, liikkuvaan kuvaan, ääneen ja musiikkitallenteisiin sekä tekijänoikeudesta internettiin. Opas tekijänoikeudesta valokuvaan, piirrettyyn kuvaan, liikkuvaan kuvaan, ääneen ja musiikkitallenteisiin sekä tekijänoikeudesta internettiin. TEKIJÄNOIKEUS (Kopiereg - Derechos d autor - Müəlliflik hüquqları

Lisätiedot

Hurja remontti Sarjan idea Onnellisten valittujen talo remontoidaan oikeitten ammattilaisten avulla. Oman osansa suunnittelusta saavat sisätilojen lisäksi julkisivu ja pihakin. kommentit Pettymys :( Kirjoittanut:

Lisätiedot

DOKKINO OPETUSMATERIAALI 2016 NOUSE TAKAISIN YLÖS, TEFIK! Elokuvan esittely:

DOKKINO OPETUSMATERIAALI 2016 NOUSE TAKAISIN YLÖS, TEFIK! Elokuvan esittely: lasten ja nuorten dokumenttielokuvatapahtuma DOKKINO OPETUSMATERIAALI 2016 NOUSE TAKAISIN YLÖS, TEFIK! Elokuvan esittely: 10-vuotias Tefik on kotoisin Kosovosta mutta asuu tällä hetkellä perheensä kanssa

Lisätiedot

Kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunta *** SUOSITUSLUONNOS

Kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunta *** SUOSITUSLUONNOS EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunta 8.12.2010 2010/0222(NLE) *** SUOSITUSLUONNOS esityksestä neuvoston päätökseksi Euroopan unionin ja Brasilian liittotasavallan

Lisätiedot

lehtipajaan! Opettajan aineisto

lehtipajaan! Opettajan aineisto Tervetuloa lehtipajaan! Opettajan aineisto Opettajalle Ennen kuin ryhdyt lehtipajaan lue myös oppilaan aineisto Lehtipaja on tarkoitettu tt 3.-6.-luokkalaisille l ill Voit käyttää aineistoa myös 1.-2.-luokkalaisille,

Lisätiedot

Kanada 2015. Gea Schumann Merkonomi

Kanada 2015. Gea Schumann Merkonomi 1 Kanada 2015 Gea Schumann Merkonomi 2 Perustietoa Lähdin 31.12 kuukauden kestävälle matkalle Kanadaan. Olimme osallisena FinAl 2.0 projektissa ja pääsimme mukaan muutamiin isoihinkin tehtäviin. Majoituksena

Lisätiedot

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille.

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille. 27.3.2014 YHTEENVETO ASIAKASPALAUTTEESTA SOS-Lapsikyliin ja nuorisokotiin sijoitettujen läheiset 1. Kyselyn taustaa Kirjallinen palautekysely SOS-lapsikyliin ja SOS-Lapsikylän nuorisokotiin sijoitettujen

Lisätiedot

Sukuseuran matka Pietariin 13 16.5.2010

Sukuseuran matka Pietariin 13 16.5.2010 Sukuseuran matka Pietariin 13 16.5.2010 Ohessa olemme pyrkineet heijastamaan joitakin tapahtumia ja tunnelmia sukuseuran matkasta. Lyhyellä matkakertomuksellamme tahdomme jakaa hauskan ja antoisan matkamme

Lisätiedot

7 Uusi imago [ 44 ] [ 45 ]

7 Uusi imago [ 44 ] [ 45 ] Ville Haapasalo Ville Haapasalo (s. 1972) on Venäjällä suureen suosioon noussut suomalainen näyttelijä ja julkisuuden henkilö. Viime vuosina hän on tullut tunnetuksi myös Suomessa ja muissa pohjoismaissa

Lisätiedot