Keski-Satakunnan terveydenhuollon KY Aikuisneuvola toimintaohjelma

Transkriptio

1 Keski-Satakunnan terveydenhuollon KY Aikuisneuvola toimintaohjelma Elina Konstari Vappu Jokela Minna Multisilta Elina Saarenmaa Liisa Tarkkanen Carita Nordlund

2 2 Sisällys 1. JOHDANTO AIKUISNEUVOLA Tavoitteet ja tehtävät Terveystarkastukset Kohdunkaulasyövän seulonnat ja naisten terveystarkastukset Miesten 40 v seulontaperusteiset terveystarkastukset Työttömien terveystarkastukset Omaishoitajien terveystarkastukset ja 80 vuotiaiden terveystarkastukset Yksilöllisen tarpeen mukaiset terveystarkastukset YHTEISTYÖTAHOT JA PALVELUIHIN OHJAUTUMINEN Psyykkisen tuen ryhmä Peruserikoissairaanhoito Päihdepalvelut Työpajat Sosiaalitoimi Kela Palvelukodit TOIMINTAOHJEITA Kohonnut verenpaine Rokottaminen Rokotukset kotimaassa Matkailijan rokotukset Näön tarkastus Kuulontutkimus Painonhallinta Painonhallinta ohjaus yksilövastaanotolla Painonhallinta ohjaus ryhmissä ENED Lihavuusleikkaus Tupakasta vieroitus Hoitotarvikejakelu Sukupuolitauti tutkimukset ja hoito

3 Ylisukupolvisten ongelmien ennaltaehkäisy Lapset puheeksi menetelmä AIKUISNEUVOLAN TAUSTALLA OLEVA LAINSÄÄDÄNTÖ TOIMINTAA OHJAAVIA SUOSITUKSIA JA OHJEITA AIKUISNEUVOLAN HENKILÖSTÖ Keski Satakunnan terveydenhuollon KY aikuisneuvolahenkilöstö Henkilöstön riittävyys ja osaaminen TILASTOINTI JA KIRJAAMINEN LIITTEET

4 1. JOHDANTO Terveys on merkittävä elämänlaatuun vaikuttava tekijä, joten terveyden edistäminen on kannattava investointi kaikkien kannalta. Terveyden edistäminen on laaja-alaista ja suunnitelmallista toimintaa, jossa yhteistyö eri hallinnonalojen ja muiden sidosryhmien kanssa on keskeistä. Aikuisneuvola osaltaan edistää ja ylläpitää väestön terveyttä ja hyvinvointia, kaventaa väestöryhmien välisiä terveyseroja, toteuttaa väestön tarvitsemien palvelujen yhdenvertaista saatavuutta ja laatua sekä vahvistaa terveydenhuollon palvelujen asiakaskeskeisyyttä. Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma (Kaste) on hallitusohjelmaan perustuva ja valtio-neuvoston vahvistama kansallisen sosiaali- ja terveyspolitiikan strateginen ohjausväline. Ohjelman tavoitteet ovat: 1. ihmisten osallisuus lisääntyy ja syrjäytyminen vähenee; 2. ihmisten hyvinvointi ja terveys lisääntyvät, hyvinvointi- ja terveyserot kaventuvat; 3. palvelujen laatu, vaikuttavuus ja saatavuus paranevat ja alueelliset erot vähentyvät. Tavoitteisiin pyritään ehkäisemällä ongelmia, varmistamalla henkilöstön riittävyys ja osaaminen sekä luomalla sosiaali- ja terveydenhuollon eheät palvelukokonaisuudet ja vaikuttavat toimintamallit. Terveyden edistämisen politiikkaohjelman (2007), Hyvinvointi 2015 ohjelman, Tie hyvään vanhuuteen vanhusten hoidon ja palvelujen linjat (2007), Hyvän ikääntymisen turvaamiseksi ja palvelujen parantamiseksi laatusuosituksen (2013) keskeisimmät sisällöt ovat iäkkään ihmisen terveyden edistäminen kehittämällä terveyttä edistävää yhteiskuntapolitiikkaa, tukemalla terveellistä ympäristöä ja yhteisöjen toimintaa, kehittämällä yksilöiden taitoja sekä suuntaamalla ja kehittämällä palveluja. Tavoite on, että ikääntyneiden ihmisten terveys, toimintakyky ja kyky itsenäiseen elämään säilyisivät ja he voisivat elää mahdollisimman täysipainoista elämää. Sosiaalisten verkostojen merkitystä, osallistumisen edistämistä ja yhteisöllisyyden hyödyntämistä pidetään tärkeinä asioina. Toimintakyvyn heikentyessä tulisi välittömästi panostaa korjaaviin toimiin palveluihin, ohjaukseen, neuvontaan ja ehkäisevään työhön. (Pohjolainen ja Heimonen 2009, 8 9.) Terveydenhuollon toiminnan on oltava laadukasta, turvallista ja asianmukaisesti toteutettua. Toiminnan on perustuttava terveydenhuoltolain 8 mukaisesti näyttöön ja hyviin hoitoja toimintakäytäntöihin. Asetuksen tavoitteena ovat riittävät yhtenäiset ja alueellisesti tasaarvoiset palvelut, vahvistaa terveyden edistämistä sekä tehostaa varhaista tukea ja syrjäytymisen ehkäisyä. (Sosiaali- ja terveysministeriö 2009:20,19 20.) Tavoite on, että ihmisten terveys, toimintakyky ja kyky itsenäiseen elämään säilyisivät ja he voisivat elää mahdollisimman täysipainoista elämää. Terveysneuvonnan ja terveystarkastusten tehtävänä on seurata ja edistää kuntalaisten terveyttä ja hyvinvointia, tukea työja toimintakykyä ja sairauksien ehkäisyä sekä edistää mielenterveyttä ja elämänhallintaa,

5 5 tukea terveyttä edistäviä ja sairauksia ehkäiseviä valintoja, tarjota ravitsemus- ja liikuntaneuvontaa sekä tukea tupakoinnista vieroitukseen ja alkoholinkäytön vähentämiseen keskeisten kansansairauksien ehkäisemiseksi. Neuvoloiden sairauksia ehkäisevä terveydenhuolto on taloudellisesti pitkällä aikavälillä yhteiskunnan kannattavimpia toiminta-alueita. Keski-Satakunnan terveydenhuollon kuntayhtymään kuuluvat seuraavat jäsenkunnat; Harjavalta, Kokemäki, Nakkila, Eurajoki sekä Luvia. Neuvolatyötä ohjaavat monet lait ja asetukset. Tämän toimintaoppaan tarkoitus on yhtenäistää ja selkiyttää aikuisneuvolatyön tavoitteita ja tehtäviä sekä asetuksen tuomia velvoitteita. 2. AIKUISNEUVOLA 2.1. Tavoitteet ja tehtävät Aikuisneuvola vastaa aikuisväestön neuvolapalveluista. Aikuisneuvolassa terveydenhoitaja antaa henkilökohtaista terveysneuvontaa, mielenterveyttä tukevaa keskusteluapua, seuraa terveydentilaa, tarkkailee verenpainetta, antaa rokotuksia ja toimii kansansairauksien ja tartuntatautien ennaltaehkäisemiseksi. Terveydenhoitajat tekevät maksuttomien hoitotarvikkeiden tarpeen arvioita yhteistyössä hoitavan lääkärin kanssa, opastavat hoitotarvikkeiden käyttöön liittyvissä asioissa, antavat palveluja ja sosiaalietuuksia koskevaa neuvontaa sekä tiedottavat erilaisesta ryhmätoiminnasta, esim. painonhallintaryhmistä. Terveydenhoitajat tekevät eri ikäisten aikuisten terveystarkastuksia. Vastaanotto toimii matalan kynnyksen periaatteella. Tarjoaa apua, tukea ja ohjausta mieltä askarruttavissa asioissa. Jaettava materiaali Ravitsemus: Syö hyvää, Valtion ravitsemusneuvottelukunta, Maito&Terveys: Repäisylehtiö: Syö hyvin voi hyvin. Ikääntyneen kalsiumin ja proteiinin saanti. Oikeat valinnat, Sydänliitto. Liikunta: Liikuntapiirakka, UUK instituutti Kolesteroli : Kolesterolit kohdalleen, Sydänliitto Painonhallinta: KKI: Pysyvästi Paino Hallintaan, ruokapäiväkirja (G asema) 5

6 6 Uni, lepo, nukkuminen; G asema: Neuvola kansio: Naisten tarkastukset kansio: Uni ja Lepo Mitä väsymys on; Orion. Uniopas, Orion. Ikäihmisten hyvä uni, Orion. Stressi; G asema, neuvolan kansio; Naisten tarksatukset: Stressin hallinta, vinkkejä stressin hallintaan. Testit Testaa rasvan laatusi, Testaa suolansaantisi, Testaa liikuntatottumuksesi, Testaa syömistottumuksesi, Sydänliitto, T2D riskitesti, diabetesliitto. Päihteet: Otetaan Selvää! Ikääntyneet, alkoholi ja lääkkeet. STM 2006:6. Käypähoito: ohjeita potilaille Verenpaine, alkoholi Suositeltavia linkkejä: terveysportti.fi kaypa.fi thl.fi julkari.fi finlex.fi kela.fi terveyskirjasto.fi ukkinstituutti.fi diabetes.fi cancer.fi syohyvaa.fi maitojaterveys.fi 6

7 7 Ajanvaraus: Kuulontutkimus 30min Korvan tutkiminen ja huuhtelu 20min Näöntutkimus 15min Lääkeinjektiot, tehosterokotus 15min Matkailuneuvonta 30min Alkukartoitus, Vuosikontrolli, kattava 60min Väli kontrolli esim. RR, paino, tupakasta vieroitus 30min Hoitotarvikejakelun vaippalupa 60min Terveystarkastus min Naisten joukkotarkastus käynti 30min Mielenterveyttä tukevat vastaanotot 30 45min Terveystarkastukset Kohdunkaulasyövän seulonnat ja naisten terveystarkastukset Kohdunkaulan syöpä on maailmanlaajuisesti naisten toiseksi yleisin syöpätauti vain rintasyöpä on sitä yleisempi. Monet tautiin sairastuneista ovat hedelmällisessä iässä olevia naisia. Suomessa kohdunkaulan syöpä on seulonnan ansiosta harvinaistunut: vuosittain maassamme todetaan noin uutta tapausta. Suomessa kohdunkaulan syöpää ehkäisevä seulonta aloitettiin jo 1960 luvulla. Sen ansiosta kymmenet tuhannet naiset ovat säilyttäneet terveytensä ja hedelmällisyytensä. Kohdunkaulan syöpää on eniten hedelmällisessä iässä olevilla naisilla. Kun kutsu kohdunkaulasyöpää estävään seulontaan tulee, osallistu siihen, sillä se on paras keino löytää ne muutokset, jotka voivat ajan myötä muuttua pahanlaatuisiksi. Seulonnan avulla maassamme estetään yli 80 % kohdunkaulan syöpätapauksista ja kuolemista. 7

8 8 Kaikki vuotiaat naiset kutsutaan kohdunkaulasyövän seulonta (papa) kokeisiin viiden vuoden välein. Seulonta perustuu kohdunkaulalta otettavaan irtosolunäytteeseen. Irtosolunäytteen avulla kohdunkaulan syövän esiasteet voidaan todeta hyvissä ajoin ennen varsinaisen syövän kehittymistä, jolloin parantava hoito voidaan toteuttaa pienellä toimenpiteellä. Kaikista syöpätaudeista kohdunkaulan syöpä onkin parhaiten estettävissä. Mikäli naisella on ennen seulontakäyntiä ollut verenvuoto oireita tai irtosolunäytteestä löytyy lieväasteisia solumuutoksia (Papaluokka 2, ASC US), hän saa seuraavan seulontakutsun 1 2 vuoden kuluua. Papilloomavirustulehdus tarttuu lähinnä sukupuolisessa kanssakäymisessä, joten kaikki naiset, joilla on tai on ollut aktiivinen sukupuolielämä voivat saada virustartunnan ja myöhemmin syövän esiastemuutoksia tai syövän. Kuitenkin on mahdollista, että syöpä syntyy myös ilman virustartuntaa. Tämän vuoksi kaikkien seulontaan kutsuttujen naisten kannattaa osallistua riippumatta siitä, millainen sukupuolielämä heillä on ollut. Tarkastuksen yhteydessä naiselle tarjotaan rintojen palpaatiotutkimus ja ohjaus omatutkintaan. Lisäksi vuotiaille on terveyttä tukevia teemavuosia tarkastuksen yhteydessä. Irtosolunäytteenotto Syöpäjärjestö poimii väestörekisteritiedot ja toimittaa tammikuussa vuoden asiakaslistat sähköisesti turvapostilla. Lomakkeet tulostetaan ja postitetaan A5 ikkunallisessa kirjekuoressa. Näytteet palautetaan sisäisellä postilla Satks kautta Papa-Centeriin. Asiakkaalle lähetetään Papa- Centerin toimittama kutsu ja ksthky oma kyselylomake (Gasema) sekä mahdollinen teemavuoden mukainen materiaali. Jos kutsuttu ei tule seulontaan ensimmäisen kirjallisen kutsun saatuaan, hänelle lähetetään uusinta kutsu. Papa-näytteen voi ottaa joko lääkäri tai näytteenottoon koulutettu hoitaja. Papa-näytettä otettaessa nainen on gynekologisella tutkimuspöydällä ja tähystimen (spekulan) avulla kohdunnapukka täytyy saada hyvin näkyviin. Ensimmäinen näyte otetaan lastalla emättimen pohjukasta, toinen näyte otetaan lastalla kohdunnapukan pinnasta ja kolmas näyte pienellä harjalla kohdun kaulakanavasta harjaa hiukan pyöräyttäen. Näytteenotto ei ole kivulias, pientä nipistystä voi tuntua. Tutkimuksen jälkeen voi olla niukkaa rusehtavaa vuotoa. Rutiinipapanäytettä ei mielellään oteta kuukautisten aikana, koska veri haittaa tulkintaa. Näyte voidaan ottaa myös raskauden aikana. Kohdunpoiston jälkeen näyte voidaan ottaa emättimen limakalvolta, mutta se on harvoin tarpeellinen. Jos kohtu on poistettu niin, että kohdunnapukka on jäljellä, näyte otetaan tavanomaisesti. Kohdunkaulasyövän ja sen esiasteiden riskitekijöitä ovat 8

9 9 yhdyntöjen varhainen alkamisikä partnereiden runsaus partnereiden riskejä sisältävä sukupuolikäyttäytyminen tupakointi ks. sähköinen tausta-aineisto yhdistelmäehkäisypillereiden pitkäaikainen käyttö immunosuppressio tai HIV-infektio muut gynekologiset infektiot, erityisesti klamydia Levyepiteeli- ja adenokarsinooman riskitekijät näyttäisivät olevan samoja lukuun ottamatta tupakointia Näyte otetaan emättimestä, portiolta sekä kohdunkaulakanavasta. Ennen näytteen ottamista tulee poistaa kohdunkaulasta limatulppa (runsas lima vaikeuttaa koenäytteen arviointia). Näytteenottovälineinä käytetään esim pumpulitikkua tai lastaa ja soluharjaa. Pumpulitikulla tai lastan pyöreällä päällä otetaan näyte vaginan pohjukasta. Pumpulitikulla tai lastan lovetulla päällä näyte portion pinnasta, muuntumisalueelta ja junktiosta. Endocerviksistä otettu harjanäyte (pyöritys astetta) levitetään lasille kevyesti pyörittämällä. Artikkelin tunnus: ima01804 ( ) 2012 Kustannus Oy Duodecim Näytteet siirretään yhdelle aluslasille (Kuva 7): Pumpulitikun / spaattelinäytteen materiaali siirretään lasille ohuena kerroksena yhdellä liikkeellä. Soluharjassa oleva endocervix-materiaali tulee siirtää aluslasille soluharjaa kevyesti pyörittäen. Materiaali kiinnitetään välittömästi 96% etanolilla tai erityisellä suihkeella. Optimaalinen kiinnitysaika on 30 min (Kuva 8). Kuva 7. Näytteen siirtäminen aluslasille 9

10 10 Naisen erilaiset fysiologiset tilat voivat vaikuttaa Papa-kokeen ottamisen tulokseen, esimerkiksi raskauden aikana soluharjalla näytteen otton yhteydessä naisen cervix on taipuvainen helposti vuotamaan verta, joka aiheuttaa epäluotettavan näytteen saamisen. Kun solumateriaali on siirretty aluslasille, tulee preparaatti välittömästi kiinnittää joko 95 96% etanolissa vähintään 30 min. tai käyttämällä aerosolia (esim. CytoFixx, Heinz Herenz). Sitä suihkutetaan cm etäisyydeltä aluslasista (Kuva 8). Kuva 8. Näyte kiinnitetään aerosolilla Näytteen luotettavuuteen vaikuttavat: Kuukautiskierto näyte otetaan kuukautiskierron päivänä, silloin on vähemmän verta ja levyepiteelisolujen sytolyysiä, jotka häiritsevät näytteen arvioimista. Tulehdus jos naisella on tulehdus, suositeltavaa on ensin hoitaa ja ottaa näyte kolme kuukautta hoidon päättymisestä, sillä tulehdukselliset elementit häiritsevät näytteen arviointia ja samoin reaktiiviset solumuutokset saattavat antaa väärän negatiivisen tai väärän positiivisen tuloksen. Atrofia Postpartum Papa-koe suositellaan otettavaksi vasta kolmen kuukauden kuluttua synnytyksestä, jotta vältettäisiin vääriä negatiivisia ja positiivisia tuloksia. Cervixin mekaaninen tai kemiallinen ärsytys näytettä ei suositella otettavaksi 48 tunnin sisällä vaginaalisten lääkkeiden käytöstä. Välittömästi kolposkopian jälkeen Papakoetta ei tehdä. Radioterapia aiheuttaa erilaisia solumuutoksia. HUOM! Jos sytologisia laseja lähetetään samassa pakkauksessa histologisten formaliiniin otettujen näytteiden kanssa, sytologiset lasit tulee suojata formaliinihöyryltä panemalla näytelasikotelo tiiviseen muovipussiin. 10

11 11 Näyte laitetaan muovikoteloon ja Papa-Centerin pussiin/kuoreen ja toimitetaan sisäisellä postilla Poriin lähtevään postiin.irtosolunäytevastaus toimitetaan Papa-Centeristä suoraan asiakkaan kotiosoitteeseen, n. 6-8 vkon kuluttua. Mikäli vastausta ei ole kuulunut yli 2kk suositellaan ottamaan yhteys neuvolaan. Niille, joilla seulontatestin tulokset ovat normaalit, suositellaan ikäryhmäseulontaa viiden vuoden välein. Riskiryhmäseulontaan 1 2 vuoden kuluttua kutsutaan, jos - Papa-kokeessa todetaan lieviä epiteelisolumuutoksia (ASC-US ja AGC- NOS) - HPV-testin tulos on positiivinen Riskiryhmäseulonta tehdään, vaikka HPV-testin jatkotutkimuksena tehdyn Papakokeen tulos olisi normaali tai ASC-US tai AGC-NOS. Seulontayksikkö huolehtii riskiryhmäseulontaan kutsumisesta, ja sitä koskevan sopimuksen tulisi sisältyä laboratorion kanssa tehtävään seulontasopimukseen. Jos potilas on saanut lähetteen jatkotutkimuksiin (yleensä kolposkopiaan), vastuu jatkoseurannasta on kyseisellä jatkotutkimusyksiköllä. Mikäli asiakas saa uusintanäyte kutsun 6kk kuluttua, otetaan tämä näyte neuvolassa jatkokäyntinä. Muut kuin joukkoselontanäytteet otetaan laboratoriossa lääkärin lähetteellä. Papa-luokka (Papanicolaun luokka) Aiemmin papa-vastauksessa käytettiin numeroluokitusta, jolloin solulöydöstä kuvattiin luokilla I-V. Luokka I on normaali ja luokka V pahanlaatuinen (syöpä) löydös. Tästä luokituksesta on luovuttu, ja nykyään käytetään ns. Bethesda-järjestelmää. Jotkut laboratoriot antavat rinnakkaiset vastaukset, eli luokka on merkitty vastauskaavakkeeseen. Jos solumuutoksia todetaan, vastauksessa on usein ehdotus jatkotoimenpiteistä tai seurantavälistä. Kohdunkaulasyövän ilmaantuvuus on suurin hedelmällisessä iässä olevilla naisilla. Suomessa kohdunkaulan, emättimen ja ulkosynnytinten solu- ja kudosmuutosten diagnostiikka perustuu pääasiassa vuotiaille viiden vuoden välein tehtävään valtakunnalliseen, organisoituun seulontaan ja sen jatkotutkimuksiin. Seulontaa tukevat muista syistä otetut näytteet. Diagnoosi ja hoito perustuvat sytologiaan, kolposkopiaan ja sen yhteydessä otettujen kudosnäytteiden histopatologiseen tutkimukseen. Varmistettujen muutosten hoito tai seuranta tai molemmat ovat tärkeitä, koska syövän riski on muutosten yhteydessä selvästi suurentunut, myös hoidon jälkeen. Lievistä muutoksista suurin osa paranee itsestään, erityisesti nuorilla naisilla. CIN 1 -muutoksia (cervical intraepithelial neoplasia 1; suosituksessa käytetyt termit ja lyhenteet on selitetty taulukossa «Suosituksessa käytettyjä termejä ja lyhenteitä.»1) ja sitä lievempiä muutoksia seurataan yleensä ilman hoitoa. CIN 2 ja sitä vahvemmat muutokset hoidetaan. Hoito tulee toteuttaa kolposkopiaohjauksessa. Seurannan pitää olla varmistettu, ja ainakin ensimmäinen seurantakäynti tulee järjestää hoidosta vastanneessa yksikössä. 11

12 12 Koko seulonta-, diagnostiikka-, hoito- ja seurantaketjua on jatkuvasti seurattava ja laatua valvottava huolellisesti. Taulukko 1. Suosituksessa käytettyjä termejä ja lyhenteitä. Termi tai lyhenne Selite Papa-näyte gynekologinen irtosolunäyte Papa-koe sytologin arvio gynekologisesta irtosolunäytteestä Sytologia: ASC-H atypical squamous cells, cannot exclude HSIL ASC-US atypical squamous cells of undetermined significance AGC-FN atypical glandular cells, favor neoplasia AGC- NOS atypical glandular cells not otherwise specified HSIL high-grade squamous intraepithelial lesion LSIL low-grade squamous intraepithelial lesion Histologia: AIS adenocarcinoma in situ cervical intraepithelial neoplasia CIN CIN 1 = lievä dysplasia CIN 2 = dysplasia moderata CIN 3 = dysplasia gravis, carcinoma in situ vaginal intraepithelial neoplasia VAIN VAIN 1 = dysplasia levis VAIN 2 = dysplasia moderata VAIN 3 = dysplasia gravis, carcinoma in situ vulvar intraepithelial neoplasia VIN VIN 1 = dysplasia levis VIN 2 = dysplasia moderata VIN 3 = dysplasia gravis, carcinoma in situ Muita sytologiaan ja histologiaan liittyviä lyhenteitä: HPV Human Papilloma Virus, ihmisen papilloomavirus IFCPC International Federation of Cervical Pathology and Colposcopy RCI Reidin kolposkopiaindeksi TBS The Bethesda System Sähkösilmukka- eli LOOP-hoito: LEEP loop electro excision procedure LLETZ large loop excision of the transformation zone Epiteelisoluatypia Atypialla tarkoitetaan kohdunkaulan pintasolukon (epiteelin) poikkeavuutta, joka saattaa liittyä kohdunkaulan esiastemuutokseen tai jopa syöpään. Atypian voimakkuus ratkaisee, suositellaanko jatkossa vain papaseurantaa vai tarvitaanko lisätutkimuksia ja koepalan ottoa. Epiteelisoluatypia jaetaan kahteen päätyyppiin, levy ja lieriöepiteeliperäinen. Levyepiteelisolukkoa on kohdun napukan limakalvopinnalla ja lieriöepiteeliä kohdunkaulan rauhasissa. 12

13 13 Metaplasia Kypsymismuutos, epäkypsä metaplasia on hyvänlaatuinen löydös, joka liittyy kohdunkaulan solukon uusiutumiseen, ja muutos menee yleensä ohi itsestään. Koska uusiutuva solukko on tavallista alttiimpi esimerkiksi papilloomavirustulehdukselle, solukon normaali kypsyminen varmistetaan papa kontrollilla vuoden kuluttua. Reaktiiviset muutokset Reaktiivisia muutoksia ovat regeneraatio eli kudosten korjautuminen, sädevaurio, tulehdus ja kierukan aiheuttama muutos. Tulehdukset Monet tulehdukset näkyvät papa kokeessa. Papa lausunnon kuvailevassa osassa ilmoitetaan, mikäli näytteessä on poikkeavia bakteereita ja muita mikrobeja. Tällaisia muutoksia ovat mm. bakteerivaginoosi, sekafloora, sieni ja Actinomyces, Trichomonas ja herpes. Oireettomalla potilaalla nämä eivät välttämättä edellytä lääkehoitoa. Atrofia Estrogeeni hormonin puutos limakalvoilla aiheuttaa limakalvon ohenemisen eli atrofian jossa limakalvon ylimmän kerroksen soluja ei ole yhtään nähtävissä. Löydökseen voi liittyä tulehdusmuutoksia. Sytolyysi Emättimen normaali maitohappobakteerikanta hajottaa emättimen pintasolukkoa. Tällöin muodostuu hapanta valkovuotoa, joka voi aiheuttaa lievää kutinaa ja kirvelyä. Kyseessä on normaalitilanne eikä tulehdus. Lisätietoa ja ohjeita: Seulontojen yhteydessä tuetaan ja kannustetaan terveisiin elämäntapoihin vuotiaille suunnatut teemat: 30 v LIIKUNTA KKI kuntokortti, takana liikuntapiirakka (tilaukset@likes.fi) Sydänliiton testaa liikuntatottumuksesi lomake (sydänpiiri) Ohjattu rintojen tutkimuksen opastus 13

14 14 35 v PÄIHTEET JA TUPAKKA Audit (tuloste), selvitetään onko muuta neutraalia materiaalia. Vastaanotolla tarvittaessa fagerströmin testi tai nuuskan käyttäjien testi ja tupakasta vieroittautumiseen ohjaus mikäli asiakas motivoitunut. ota mittari (sydänpiiri/ liitto) 40 V RAVITSEMUS JA RUOKAVALIO Sydänliiton testaa syömistottumuksesi 45 V UNI LEPO, OMAT VOIMAVARAT G asema kansiossa tulostettava lehtinen (Nukkuminen, uni ja lepo) ota mittari (sydänpiiri/ liitto) 50 V VALTIMORISKI Seulontakysely sekä T2D riskitesti lähetetään Papa kutsun mukana ja palautetaan näytteeseen tullessa kutsu erilliseen tarkastukseen mikäli: o T2D riski 12p. Huom! Sokeriseurantojen jatkuvuus raskausdiabeetikoilla. o Perimärasite (äiti/sisar sairastunut valtimotautiin 65v tai isä/veli 55) o Jos VY >80cm + tupakoi o edellisestä tarkastuksesta aikaa 3 5v Tarkastuksen kulku ja Tilastointi kuten 40-v miesten ks. s Miesten 40 v seulontaperusteiset terveystarkastukset Valtimotaudit ovat suomalaisten suurin terveysuhka, jolle altistavia riskitekijöitä ovat korkea verenpaine, korkea kolesteroli, tupakointi ja sukurasite. Näiden lisäksi viime vuosina räjähdysmäisesti yleistyneet ylipaino, diabetes ja metabolinen oireyhtymä eli riskitekijäkasauma uhkaavat lisätä valtimotautien määrää entisestään. 14

15 15 Tyypin 2 diabeteksen ja valtimotautien ehkäisy on ainoa keino estää ongelman kasvaminen yhteiskunnalle kestämättömäksi. Lisäämällä miesten tietoisuutta valtimotautien vaaratekijöistä, löytämällä suurentuneen riskin omaavat oireettomat miehet, diagnosoimalla ja hoitamalla tyypin 2 diabetes sekä valtimotaudit ajoissa, voimme vaikuttaa väestön pysymiseen terveempänä, parantaa heidän elämänlaatuaan ja vähentää tarvetta terveydenhuollon kalliisiin korjaaviin palveluihin. Valtimoterveyttä kaikille -työryhmä suosittaa, että kaikkien 40-vuotiaiden diabetes- ja valtimotautiriski tulisi arvioida, ja seurata tätä säännöllisin väliajoin, saman toteaa Lancetissa 2010 julkaistu amerikkalainen tutkimus. Keski-Satakunnan terveydenhuollon kyntayhtymässä toiminnan päämääränä on edistää alueen miesten sydänterveyttä ja vähentää heidän terveydellistä eriarvoisuuttaan. Aikuisneuvolan terveydenhoitajat kutsuvat vuosittain kaikki 40 vuotta täyttävät alueensa miehet terveystarkastukseen. Miesten valtimotautiseulontakyselyn sisällöt ja tarkastuksen sisällöt ja eteneminen - Tilataan syntymävuoden, miessukupuolen ja asuinkunnan mukaan effica pääkäyttäjältä nimi/osoite tiedot - Kaikille lähetetään o Saatekirje ja seulontakysely o T2D riskinarviointi lomake (diabetesliitto) o Palautuskuori o Mies 40+ opas (Sydänliitto), jonka väliin liitetään erektiohäiriökysely (IIEF-5) - Seulontakysely palauduttua: o Kutsu terveystarkastukseen mikäli T2D-pisteet 12p. VY > 94cm ja tupakoi, sukurasite valtimotautiin, todettu isällä/veljellä 55-vuotiaana, äidillä/sisarella 65-vuotiaana edellisestä tark. > 3v. FINRISKI > 10% o Mikäli valtimotautiriski ei ole kohonnut, lähetettään Ei kutsua kirje, jossa kiitetään osallistumisesta ja kannustetaan jatkossakin suosimaan terveitä elämäntapoja - Tarkastukseen tuleville varataan ajat vastaanotolle ja laboratorioon sekä tehdään laboratoriolähetteet: o Lab.lähete: PVK, TSH, ALAT, LIPIDIT, fp-gluk, Krea. Mikäli T2D riski kohonnut 15p riskitesti tai MBO, tehdään OGTT (2t sokerirasituskoe) o Vastaanotto 90min (sis. kirjauksen 30min) 15

16 16 RR, Lab. tulokset, Finriski, Tupakoitsijoilta FeV1, Paino, Pituus, BMI, Vyötärönympärys, MBO-kriteerit, Alkoholin käyttö (AUDIT 10), sekä tarvittaessa masennusseula (BDI). Haastatellaan ravitsemus ja liikuntatottumukset, muut elämäntilanteeseen vaikuttavat tekijät (työ, perhetilanne, voimavarat) Annetaan valtimoterveyttä tukevaa ohjausta Arvioidaan jakoseurantojen tarve, o Mikäli RR >135/85 aloitetaan viikon RR-kotiseuranta ja ohjataan RR-hoitajalle. o Lääkäriin mikäli RR kotiseurannan jälkeenkin koholla (>140/90), Finriski 10% nyt tai 60-vuotiaana, DM epäily (2 diabeettista lukemaa). o Motivoitunut tupakoinnin lopettamiseen ja halukas aloittamaan lääkkeellisen vieroitushoidon. Hoitajan arvion perusteella voidaan vaihtoehtoisesti tehdä reseptipyyntö lääkärille. o Mikäli heikentynyt FeV1 arvo ( 80%), ohjaus astmahoitajalle. o Päihdehoitoon (A-klinikka) mikäli audit 15p. o Ohjataan tarvittaessa seurantoihin, muille asiantuntijoille, ryhmiin. o Mikäli riski ei ole kohonnut, suositellaan 5-vuoden kuluttua terveystarkastusta tai yksilöllisen tarpeen mukaan arvioiden. - tulokset Excel- taulukolle 40-v miesten tilastointi, tallennetaan vuosiluvuilla. Kirjataan loppuun myös kutsuttujen määrä, vastanneiden määrä sekä näistä kutsutut/ei kutsua saaneet. Toimitetaan tulokset terveyden edistämisen yhdyshenkilölle. Materiaalit: Saatekirje, Seulontakysely, IIEF-5 tulostettavissa G-asema neuvola Mies 40-v terveystarkastus kansiosta T2D sairastumisriskin arviontilomake, Diabetesliitto Tarvittaessa: Ravitsemus Liikunta Kolesteroli Verenpaine Verenpaineen kotiseuranta lomake Tilastointi ICP10 Z10 määritetty väestön rutiininomainen tutkimus 16

17 17 SPAT1370 Muu terveystarkastus SPAT1273 Audit SPAT1246 Depression tm. psyykkisen ongelman seulonta, BDI Näyttöön perustuvaa tutkimustietoa mm. - From S, Liira H, Leppävuori J, Remes-Lyly T, Tikkanen H, Pitkälä K Effective-ness of exercise intervention and health promotion on cardiovascular risk factors in middle-aged men. A protocol of a randomized controlled trial. BMJ Pub-lic Health.2013 Fed 11;13 (1):125. Viitattu Linmans JJ, Spigt MG, Deneer L, Lucas AE, de Bakker M, Gidding LG, Linssen R, Knottnerus JA: Effect of lifestyle intervention for people with diabetes or prediabetes in real-world primary care: propensity score analysis. BMC Fam Pract N Engl J Med 3/2001; 344: Työttömien terveystarkastukset Työtön työnhakija ilmoittautuu työttömyyden alkaessa tai uhatessa työnhakijaksi. Nykyään haku tapahtuu internet välitteisesti ja varsinaisia käyntejä työvoimatoimistossa on erittäin vähän. Tiedottaminen työttömille suunnatuista palveluista on tärkeää ja kaikkien tehtävä. Työvoimatoimisto jakaa asiakkaat tarpeiden mukaan kolmelle palvelulinjalle. Työnhakijayrityslinjalla asiakkaat toimivat omatoimisina työnhakijoina pääasiassa sähköisten palvelujen turvin. Osaamisen kehittämislinjalla olevat työnhakijat hakeutuvat koulutuksen kautta työelämään. Tuetun työllistämisen linjan palveluita tarjotaan pitkäaikaistyöttömyydessä (>12kk) sekä kuntoutus- ja aktivointitukitoimia tarvittaessa. Mikäli työtön työnhakija on työkyvytön (esim. Tules-ongelmat estävät työnteon), tulee työttömyysaikana myöntää asianmukainen sairasloma. Työkyvyttömyyseläkettä voi hakea vasta oltuaan 300vrk sairaslomalla samasta työkykyyn vaikuttavasta sairaudesta. Työttömillä on työssäkäyviä enemmän terveydellisiä ongelmia ja monet terveydelliset riskit lisääntyvät työttömyyden pitkittymisen myötä. Heillä on lisääntynyt tarve terveyttä ja työkykyä edistäviin ja palauttaviin palveluihin. Mikäli sairaudet ja kuntoutustarve työttömillä jää tunnistamatta, syrjäytymisen riski työmarkkinoilta kasvaa. 17

18 18 Työttömien terveystarkastusten toiminta-ajatuksena on edistää työttömien terveydentilaa, hyvinvointia sekä työ- ja toimintakykyä. Omasta työkyvystä huolehtiminen helpottaa uudelleen työllistymistä ja työhön palaamista sekä ylläpitää työnhakijan henkistä ja fyysistä hyvinvointia. Terveystarkastusten ajatuksena on ennaltaehkäistä mahdollisten terveysongelmien syntymistä, sekä oireettomien sairauksien varhainen diagnosointi, aikainen hoito ja mahdollisten lisäsairauksien estäminen. Toiminta on järjestettävä terveydenhuoltolain (1326/2010) mukaisesti. TE-toimisto, kuntien työpajat sekä sosiaalitoimet informoivat työnhakijaa terveystarkastuksista ja ohjaa työnhakijan hänen oman kuntansa järjestämään terveystarkastukseen. Tiedote löytyy myös kuntayhtymän omilta internet sivuilta, ja tätäkin kautta on mahdollista ohjautua terveydenhoitajan maksuttomalle vastaanotolle. Terveystarkastuksen eteneminen Työnhakija varaa itse ajan terveydenhoitajalta tai ohjaava taho voi varata ajan asiakkaan puolesta. Hän saa mukaansa tiedotteen terveystarkastuksen sisällöstä, esitietokaavakkeen jossa kartoitetaan kattavasti fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista terveydentilaa, elämäntapoja ja muita tarpeellisia terveystietoja tai hoitaja lähettää lomakkeen edeltävästi asiakkaalle. Terveydenhoitajan vastaanottoajaksi varataan 120min (sisältäen kirjaamisajan) Vastaanotolla kartoitetaan perustiedot, sairaudet, hoidot sekä lääkitykset. RR, pituus, paino, BMI, Vyötärönympärys, alkoholinkäyttö (audit 10), T2D-riski sekä esitietolomakkeen pohjalta nousevia asioita. Ravitsemus, liikunta, sosiaaliset suhteet, taloudellinen pärjääminen, oma arvio työkyvystä, mieliala. Tarvittaessa BDI, mikäli esitietokaavake nostaa huolen. Tupakkatuotteita käyttäviltä mikrospirometria (FeV1) sekä fagerströmin testi. Laboratorio näytteet otetaan tarveharkintaisesti. Mikäli edellisestä näytteistä >1v otetaan PVK, GLUK, KOL, ALAT sekä tarvittavat käypä hoito- suosituksen mukaiset näytteet (verenpaineenhoito, hypotyreoosinhoito ym). Arvioidaan jakoseurantojen tarve, o Mikäli RR >135/85 aloitetaan viikon RR-kotiseuranta ja ohjataan verenpainehoitajan vastaanotolle. o Lääkäriin mikäli RR kotiseurannan jälkeenkin koholla (>140/90), Finriski 10% nyt tai 60-vuotiaana, DM epäily (2 diabeettista lukemaa), muu lisätutkimuksia tai hoitoa vaativa sairaus tai vaiva. 18

19 19 o Motivoitunut tupakoinnin lopettamiseen ja halukas aloittamaan lääkkeellisen vieroitushoidon. Hoitajan arvion perusteella voidaan vaihtoehtoisesti tehdä reseptipyyntö lääkärille. o Mikäli heikentynyt FeV1 arvo ( 80%), ohjaus astmahoitajalle. o Päihdehoitoon (A-klinikka) mikäli audit 15p. o Psykiatriseen työryhmään mikäli BDI 10, o Ohjataan tarvittaessa seurantoihin, muille asiantuntijoille. o Seuraavan terveystarkastuksen mahdollinen ajankohta. Työttömien terveydentilan, työkyvyn ja kuntoutustarpeen arvioinnista vastaavat lääkärit: Anni Järvistö, Nakkilan terveysasema Jussi Alihanka, Kokemäen terveysasema Ajanvaraus aikuisneuvolan terveydenhoitajan kautta. Täytetään palautelomake työvoimatoimistolle työttömän terveystarkastuksesta. Voidaan antaa asiakkaan toimitettavaksi tai postitse: Harjavalta, Nakkila, Kokemäki: Kaakkois-satakunnan työ- ja elinkeinotoimisto, PL 20, Harjavalta. Eurajoki: Kaakkois-Satakunnan työ- ja elinkeinotoimisto, PL 650, Rauma Tilastointi ICP10 Z10 määritetty väestön rutiininomainen tutkimus SPAT1395 Työelämän ulkopuolella olevien terveystarkastus SPAT1273 Audit SPAT1246 Depression tm. psyykkisen ongelman seulonta, BDI Omaishoitajien terveystarkastukset Hyvin tuetulla omaishoidolla, riittävällä, oikea-aikaisella, joustavalla ja tarpeen mukaan räätälöidyillä palveluilla turvataan omaishoitajan, kuin myös hänen hoidettavansa hyvinvointi. Iäkkäiden omaishoitajien hyvinvointi- ja terveystarkastukset perustuvat sosiaali- ja terveyspalveluista annettuun lakiin (980/2012). Terveystarkastuksien tulee kattaa hyvinvoinnin, terveellisten elintapojen ja 19

20 20 toimintakyvyn edistämiseen sekä sairauksien, tapaturmien ja onnettomuuksien ehkäisyyn tähtäävä ohjausta, terveyden ja toimintakyvyn heikkenemisestä aiheutuvien sosiaalisten ja terveydellisten ongelmien tunnistamisen ja niihin liittyvän varhaisen tuen. Sen tulee sisältää sosiaalihuoltoa ja sosiaaliturvaa koskeva ohjausta, sairaanhoitoa, monialaista kuntoutusta ja turvallista lääkehoitoa koskevaa ohjausta sekä ohjausta kunnassa tarjolla olevista hyvinvointia edistävistä palvelujen käyttöön. 25 asettaa ilmoitusvelvollisuuden sosiaalihuollolle iäkkään henkilön palvelutarpeesta. Hyvinvointi- ja terveystarkastukset ovat asiakasmaksuista annetun lain (734/ ) mukaan asiakkaalle maksuttomia. Omaishoitosopimuksen laatimisen yhteydessä tiedotetaan terveystarkastuksista. (STM, Kuntainfo ) Omaishoitajuudessa vaikutukset ovat osaksi yksilöllisiä. Hyvinvointiin liittyviä yhteisiä asioita ovat ergonomia ja unen riittävyys ja laatu. Iäkkäiden omaishoitajien terveyttä uhkaavat oma heikentynyt toimintakyky, huono fyysinen kunto ja pitkäaikaissairaudet. Näissä tilanteissa omaishoitaja tarvitsee jaksaakseen enemmän tukea sekä palveluita. Tilanteet muuttuvat myös aina, kun omaishoitajan tai hoidettavan elämäntilanteeseen tai toimintakykyyn tulee muutoksia. (STM, Kuntainfo , Näslindh Ylispangar 2012, 179.) Taulukko 1. Ikääntyneen omaishoitajan terveysriskit Fyysinen toimintakyky Heikentynyt toimintakyky, fyysiset sairaudet, tuki ja liikuntaelin sairaudet, kipu Huono fyysinen kunto, huono lihaskunto Pitkäaikaissairaudet Sydän ja verisuonisairaudet, kohonnut verenpaine, kohonnut kolesteroli Tasapainon ongelmat Diabetes aiempi kuoleman riski monilääkitys, lääkityksen tuomat haitat STM, Kuntainfo Näslindh Ylispangar 2012, 179 Schulz ja Beach 1999 Pinquart ja Sörensen 2003 ja 2007 Lin ja Zebrack 2004 Von Känel ym Juntunen ja Salminen 2011,6 Hiekkanen ym. 3 Hämäläinen ym. 2010, Alhqvist 2013, Kehusmaa 2014, Rikkonen ym Heinonen ym Psyykkinen toimintakyky Kuormittuneisuus, stressaantuminen, loppuun palaminen Mielialan muutokset Elämän mielekkyyden, ilon katoaminen heikentynyt itsetunto Masennus, ahdistuneisuus Väsymys, jaksamisen ongelmat Psyykkiset sairaudet Morris 2015, E mielenterveys 2013 Schulz ja Beach 1999 Pinquart ja Sörensen 2003 ja 2007 Lin ja Zebrack 2004 Von Känel ym Juntunen ja Salminen 2011,6 Vitaliano ym Hiekkanen ym. 3 Kelo ym. 2015, Tamayo ym. 2010, Lehtisalo 2015, Husu 2008, Horel ym. 2015, Heikkinen ym. 2013, Välimäki 2012 Kognitiivinen toimintakyky 20

21 21 Muistiongelmat Schulz ja Beach 1999 Pinquart ja Sörensen 2003 ja 2007 Lin ja Zebrack 2004 Von Känel ym Juntunen ja Salminen 2011,6 Sosiaalinen toimintakyky Sosiaalinen eristyneisyys, osattomuus yhteiskunnassa, tukiverkoston puute Elintavat, ympäristötekijät Vajaa ravitsemus Lihavuus Tapaturma ja kaatumisen riski Unen puute, unihäiriöt Taloudelliset vaikeudet, köyhyys Tupakoinnin ja päihteiden haitat Päivittäistoiminnoista selviytymättömyys Eurocarers 2013, 1 3 Kelo ym. 2015, Ryan ym Morris 2015, Eurocarers 2013, 1 3 Hiekkanen ym. 3 Kelo ym. 2015, Hämäläinen Kunnan kaikille omaishoidon sopimuksen tehneille 65 vuotta täyttäneille omaishoitajille tarjotaan säännöllisin väliajoin mahdollisuutta osallistua terveystarkastukseen. Tarkoituksena on edistää omaishoitajan terveyttä ja hyvinvointia ja järjestää tarvittaessa palvelutarpeen kartoitusta. Kutsut lähetetään terveysasemilta kunnan palveluohjaajien välityksellä omaishoitajille. Kaikki 65,70,85- vuotta täyttäneet omaishoitajat kutsutaan terveydenhoitajan vastaanotolle. 75- ja 80-vuotiaille omaishoitajille terveystarkastus toteutetaan osana kaikille kuntalaisille tarjottavien terveystarkastusten yhteydessä. Lisäksi 2-3 vuoden välein omaishoitajille lähetetään kyselylomakkeet. Vastaanotolle kutsutaan, mikäli vastausten perusteella arvioidaan tarvetta tarkemmille tutkimuksille tai palvelutarpeen arvioon. Kuvio 1. Terveystarkastuspolku KUTSU TERVEYSTARKASTUKSEEN alkutarkastus omaishoitosopimuksen solmimisen yhteydessä, 65 v, 70 v, 85 v SAATEKIRJE, COPE INDEKSI, ESITIEDOT ikääntyvien terveystarkastusten yhteydessä: 75 v, 80 v SAATEKIRJE, COPE INDEKSI, ESITIEDOT Seulontaperusteiset terveystarkastukset 68 v, 73 v, 78 v, 83 v, 87 v. COPE INDEKSI 21

22 22 TERVEYSTARKASTUS 5 V VÄLEIN SEKÄ SEULON TAPERUSTEISET: HUOLI PERUSTIEDOT, henkilötiedot, sairaudet, lääkitykset, apuvälineet ym. FYYSINEN TOIMINTAKYKY ja hyvinvointi, kaatumisriski PSYYKKINEN TOIMINTAKYKY ja hyvinvointi ja COPE indeksi KOGNITIIVINEN TOIMINTAKYKY ja hyvinvointi SOSIAALINEN TOIMINTAKYKY ja hyvinvointi ELINYMPÄRISTÖ, ELÄMÄNTAVAT MUUT YKSILÖLLISEN TARPEEN MUKAISET ASIAT SEULONTAPERUSTEISET: EI HUOLTA Kiitos kirje, kehotus ottaa yhteyttä tarvittaessa aiemmin, seuraava kutsu /tai puh.soitto EI PALVELUTARVETTA Sovitaan seuraava käynti yksilöllisen tarpeen mukaan, vähintään 5 v kuluttua/seulontakirje 3v kuluttua. PALVELUTARVE JATKOTUTKIMUKSET (esim. lääkäri, muistihoitaja ) KOTIKÄYNTI, Palveluohjaaja ja terveydenhoitaja PALVELUISTA SOPIMINEN, YKSILÖLLI SEN TARPEEN MUKAINEN POLKU Esitietolomake löytyy liitteestä x. COPE lomake ja käyttöohje ovat saatavissa ja vapaasti tulostettavissa internetistä ( > Julkaisuhaku). Esitietolomakkeen loppuun on liitetty Cope indeksin sivut 2 ja 3. Omaishoitaja kutsutaan seulonta vuosina terveystarkastukseen mikäli esitietolomakkeissa nousee seuraavat kohdat: 1. Terveydentila kohtalainen/melko huono/huono 2. Terveydentila on huonontunut viimeisen vuoden aikana 9. Näkemisessä vaikeuksia 10. Kuulemisessa vaikeuksia 11. Ei nuku riittävästi tai <6 tuntia Alkoholinkäyttö usein/>6 annosta 15. Ei syö lämmintä ateriaa 16. Ruokahalu huono 18. Laihtunut tahattomasti 3kg tai enemmän 22

23 On kaatunut 6kk aikana 21. Tarvitaan muutostöitä 23. Tarvitaan apua 24. Ei yhtään läheistä/ystävää johon tukeutua 26. Kyllä Vastaus 27. Kyllä vastaus 28. Kyllä vastaus COPE indeksi kohonnut. Jos 17 pistettä Kielteinen vaikutus osa alueella, 11 pistettä Myönteinen merkitys osa alueella ja näiden lisäksi vielä 8 pistettä Tuen laatu osa alueella, pitää omaishoitajan ja hoidettavan läheisen tilanne arvioida pikaisesti tarkemmin. Taulukko 2. Terveystarkastuksen sisältö Perustiedot Perussairaudet, lääkitykset, toimenpiteet tapaturmat, oma kokemus terveydestä Fyysinen toimintakyky Psyykkinen toimintakyky ja kuormittuminen SPPB (tasapaino, kaatumisriski) RR, PULSSI, PITUUS, PAINO, BMI, VYÖTÄRÖNYMPÄRYS IADL, Virtsankarkailu, Näkö, Kuulo, Tarvit. Lab.kokeet, DXA, Uniapnea. COPE ja Kartoittavat kysymykset (esitietolomakkeessa) Huolen herättessä GDS 15 Kognitiivinen toimintakyky Esitietolomakkeen kartoittava kysymys, uuden oppimisen vaikeudet MMSE ja tarv. kellotaulu Sosiaalinen toimintakyky Ympäristötekijät Elämäntavat Kartoittavat kysymykset: Yhteydenpito sukulaisiin/tuttaviin, harrastukset, verkostot, yksinäisyyden ja turvattomuuden tunteet Kartoittavat kysymykset: tyytyväisyys asuntoon, turvallisuus, apuvälineet, palvelujen sijainti ja tyytyväisyys niihin, valaistus ym. kaatumista lisäävät riskit, taloudellinen pärjääminen Ravitsemus: tarvit. MNA, ruokapäiväkirja, Liikunta, AUDIT, tupakointi: tarv. Fev1 + fagerström, Nukkuminen, lepotauot Terveystarkastus painottuu osaltaan myös omaishoitajan toiveisiin ja tarpeisiin. Mitä omaishoitaja kokee merkitykselliseksi terveytensä kannalta ja mihin haluaa ja minkä eteen on valmis tekemään muutoksia. 23

24 24 Aroistakin aiheista tarjotaan mahdollisuutta keskustella. Mittareilla, seulonnoilla, lisäkysymyksillä ja tarkemmilla tutkimuksien perusteella pohditaan jatkotutkimuksen ja palvelutarpeen arviota yhdessä omaishoitajan kanssa. Omaishoitaja voidaan ohjata yksilö tai ryhmätapaamiselle ravitsemusneuvontaan, lääkärinvastaanotolle jatkotutkimuksiin, päihdehoitajalla/psykiatriselle sairaanhoitajalle, fysioterapiaan tasapaino, diagnoosipohjaisiin ryhmiin, Tulppa ryhmiin tai yksilöneuvontaan, sosiaalitoimeen, Kelaan tms. Jatkotutkimuksiin ohjataan mikäli terveystarkastuksessa nousee seuraavia asioita: Kognitiiviset heikentymät, MMSE pisteet+ kellotaulu <6/6, 24 > muistihoitajalle Sosiaaliset verkostot puuttuu/vähäiset Palveluohjaus, järjestöt, seurat Fyysinen toimintakyky: Kaatumisriski kaatumishoitaja, fysioterapeutti, palveluohjaaja +th kotikäynti SPPB tai kokemus tasapainon heikkenemisestä tasapainoryhmät, liikuntaryhmät Vähäinen liikunta liikuntaryhmät, kunnan liikuntamahdollisuudet Ravitsemuksen ongelmat (hammashuolto, lääkäri, aikuisneuvolan vastaanotto) Painon nopeat muutokset. Kontrolli MNA, ruokapäiväkirja lääkäri/hoitaja kontrolli Pituuden alenema >4cm osteoporoosikartoitus, lääkäri DXA Päihteet päihdehoitaja Monilääkitys tarv. lääkärinarvio Valtimotauti, diabetes perimä. T2D riskitesti lab lähete gluk, kol RR koholla verenpainehoitaja Pulssi epätas/rytmihäiriöitä. Pulssin tunnustelun opastus ja EKG+lääkärille Rokotukset, tehoste+ inf. rokote kehotus Näön heikkeneminen (<0,8) >optikko Kuulo, audiometri uusinta kontrolli/audionomi kontrolli/lääkäri selvät alenemat Suunongelmat, hammashuolto Uniapnea epäily > testi > Nakkila RR hoitaja/aik.nla hoitaja Inkontinenssi aikuisneuvola haitta aste ja arviofysioterapia/tena sopimus IADL toiminnot tai palvelun tarve, apuvälineet + kotikäynti palveluohjaajan kanssa COPE, tai GDS15 6pistettä, tai masentuneisuuden kokemus. > psyk.tiimi/lääkäri Taloudellinen pärjääminen palveluneuvoja/sos.toimi/kela Muu hoidollinen tarve Jatkuvuuden, palvelutarpeen arvioinnin tai resurssien riittävyyden ja toiminnan kehittämisen vuoksi tilastointi ja kirjaaminen on suoritettava huolellisesti. Terveystapaaminen kirjataan potilastietojärjestelmän hoitotyön lehdelle. Ja tilastoidaan Avohimon ohjeiden mukaisesti: käynnin syy A98 terveyden ylläpito/sairauden ehkäisy palvelumuoto T24 (muut neuvolapalvelut) SPAT 1395 opiskelun ja työterveyshuollon ulkopuolelle jäävien terveystarkastus JA 24

25 25 SPAT 1273 Audit SPAT 1246 GDS 15 SPAT 1341 ohjaus lääkärin tai hammaslääkärin vastaanotolle SPAT 1340 ohjaus muulle ammattiryhmälle kuin lääkärille SPAT 1339 uusi vastaanottoaika, esim. seurantakäynti th:lle ja 80 vuotiaiden terveystarkastukset Tavoitteena on mm. o Toimintakyvyn ja terveyden edistäminen ja säilyttäminen mahdollisimman pitkään o Kotona asumisen pitkittäminen ja laitoshoidon lykkääminen o Elämänlaadun takaaminen ja turvallisuuden lisääminen o Sosiaalisten suhteiden vahvistaminen o Palveluista ja normaalista vanhenemisesta tiedottaminen o Kuolleisuuden vähentäminen 75 ja 80 vuotiaiden terveystarkastukset toteutetaan samaan tapaan kuin ikääntyvien omaishoitajien terveystarkastukset. KUTSU IKÄÄNTYVIEN TERVEYSTARKASTUKSEEN 75 v, 80 vuotiaille. Tilataan tiedot Effica pääkäyttäjiltä. SAATE/KUTSUKIRJE, ESITIEDOT omaishoitajille lisäksi COPE indeksi TERVEYSTARKASTUS PERUSTIEDOT, henkilötiedot, sairaudet, lääkitykset, apuvälineet ym. FYYSINEN TOIMINTAKYKY ja hyvinvointi, kaatumisriski PSYYKKINEN TOIMINTAKYKY ja hyvinvointi (omaishoitaja COPE indeksi) KOGNITIIVINEN TOIMINTAKYKY ja hyvinvointi SOSIAALINEN TOIMINTAKYKY ja hyvinvointi ELINYMPÄRISTÖ, ELÄMÄNTAVAT MUUT YKSILÖLLISEN TARPEEN MUKAISET ASIAT 25

26 26 EI PALVELUTARVETTA Sovitaan seuraava käynti yksilöllisen tarpeen mukaan, vähintään 5 vuoden kuluttua. PALVELUTARVE JATKOTUTKIMUKSET (esim. lääkäri, muistihoitaja ) KOTIKÄYNTI, Palveluohjaaja, th PALVELUISTA SOPIMINEN, YKSILÖLLISEN TARPEEN MUKAINEN POLKU Terveystarkastukseen kutsuttaessa pyydetään Effica pääkäyttäjältä tiedot kyseisenä vuonna 75 ja 80 vuotta täyttävistä. Kutsuttaville lähetetään kirjallinen kutsu terveystarkastukseen sekä esitietolomake jonka terveystarkastukseen tuleva täyttää ennen ja tuo tullessaan terveyenhoitajan vastaanotolle. Toimintakyvyn mittaamisessa ja palvelutarpeen arvioinnissa käytetään samaa terveystarkastusrunkoa kuin omaishoitajilla. Erotuksena on Cope indeksin jääminen pois. Kaikki toimintakyvyn osa alueet sekä asiakkaan tarpeet huomioidaan terveystarkastuksissa. Erityistä huomiota kiinnitetään toimintakyvyn tukemiseen ja tapaturmien ennalta ehkäisyyn. Tilastointi sekä jatko ohjaus kuten omaishoitajien terveystarkastuksissa Yksilöllisen tarpeen mukaiset terveystarkastukset Tarpeen mukainen, edellisestä tarkastuksesta on pitkä aika. Perustuu aiempaan anamneesiin, sairaudet, lääkitykset, terveydentila jne. Käypähoitosuosituksen mukainen seuranta mm. - RR kontrolli suositus 5v välein ihanteellisessa/normaalissa verenpaineessa. - Gestaatiodiabeetikoiden verensokeriseurannat. Raskauden jälkeen 6kk kuluttua OGTT. - Kohonnut kolesteroli, ruokavaliomuutosten/lääkityksen jälkeen 3 kk kuluttua. 3. YHTEISTYÖTAHOT JA PALVELUIHIN OHJAUTUMINEN 26

27 Psyykkisen tuen ryhmä Psyykkisentuen työryhmän palvelut tarkoittavat psykiatrin, terveyskeskuspsykologien ja psykiatristen sairaanhoitajien tarjoamaa hoitoa ja arviointia aikuisille ja yli 16-vuotiaille nuorille. Vastaanotoille hakeudutaan useimmiten lääkärin tai terveydenhoitajan suosituksesta, esimerkiksi silloin, kun ilmenee masennusta, ahdistuneisuutta, jännitystä, pelkoja tai muita psyykkisiä ongelmia. Psyykkisentuen työryhmän vastaanotoille ei tarvita varsinaista lähetettä. YLE/HOI lehdelle voi tekstiin kirjata ohjaamisen syyn. Potilas voi itse ottaa yhteyttä. Tarvittaessa neuvolan työntekijä voi potilaan luvalla olla yhteydessä työryhmään. Psykiatriseen työryhmään voidaan ohjata, mikäli neuvolassa käytettävät itsearviointikyselyt BDI ja EPDS ylittävät lievän masennuksen rajan, tai mikäli potilaalla esiintyy itsetuhoajatuksia. Psykiatrinen työryhmä käsittelee yhdessä saapuneet yhteydenotot ja tämän pohjalta arvioidaan, millainen ja kenen työntekijän toteuttama työskentely tilanteeseen parhaiten sopii. Tämän jälkeen potilaaseen ollaan uudelleen yhteydessä ja sovitaan vastaanottoaika. Yleensä aluksi potilaan kanssa toteutetaan arviointityyppisiä käyntejä, joiden jälkeen suunnitellaan varsinaiset hoitokäynnit. Palvelut ovat vapaaehtoisia, maksuttomia ja luottamuksellisia. Yhteydenotot puhelimitse: Pirkko Fagerdahl, sairaanhoitaja: p , puhelinaika ma-pe klo Jenni Jalonen, sairaanhoitaja: p , puhelinaika ma-pe klo , Janne Sihvonen, psykologi: p , puhelinaika ma-pe klo , Kielo Siltanen, psykologi: p , puhelinaika ma-pe klo , Anne Viinamäki, sairaanhoitaja: p Sisko Maantila, sairaanhoitaja: p Eurajoki 3.2. Peruserikoissairaanhoito Verenpainehoitajat Harjavalta Männistö, Kirsti Puhelin: Lisätietoja: puhelinaika ma to klo ja pe Kokemäki Mäkitalo, Kirsi Puhelin: Lisätietoja: soittoaika ma to klo ja pe Nakkila Tarkkanen, Liisa Puhelin: Lisätietoja: puhelinaika klo Eurajoki Saarenmaa Elina Puhelin:

28 28 Lisätietoja: puhelinaika klo Kuulon huolto Kulkki Irma Puhelin: Lisätietoja: puhelinaika klo 8 9: kuulontutkimukset, kojesovitukset Diabeteshoitaja Harjavalta, Luvia Seppä, Laila Puhelin: Lisätietoja: puhelinaika klo Kokemäki Salomäki, Maija Puhelin: Lisätietoja: töissä ma to, puhelinaika klo Nakkila Mäntyvaara, Terhi Puhelin: Lisätietoja: töissä ti to, puhelinaika klo Eurajoki Nurmi, Aila Puhelin: Lisätietoja: puhelinaika klo Astmahoitaja Eurajoki Vähäsalo, Mirva erikoissairaanhoidon asiakasohjaaja, astmavastuuhoitaja Puhelin: Harjavalta, Nakkila, Kokemäki Karppinen Pirjo Astmahoitaja Puhelin: Muistihoitaja Harjavalta, Nakkila Perttu, Hannele Puhelin: Lisätietoja: puhelinaika ma to klo ja , pe klo , muina aikoina ajanvaraukset (02) Kokemäki, Luvia, Harjavalta Ranki, Eeva Puhelin: Lisätietoja: puhelinaika ma to klo ja , pe klo , muina aikoina ajanvaraukset (02) Eurajoki Vihantila, Marja Puhelin:

29 Tulpparyhmät Tulppa-ohjelma on osa valtimotautipotilaan hoitoa. Kuntoutusryhmissä käsitellään valtimosairautta, sairauden riskitekijöitä ja itsehoitoa. Ryhmä kokoontuu kerran viikossa kymmenen viikon ajan. Sen jälkeen järjestetään seurantatapaamiset puolen vuoden ja vuoden kuluttua. Suurin osa tunnetuista valtimotaudin riskitekijöistä vaatii potilaan motivoitumista elämäntapamuutoksiin. Muutoksien tekeminen ei ole yksinkertaista. Tieto muutoksien tarpeellisuudesta ja hyödyistä ei aina motivoi riittävästi potilaita. Tarvitaan ryhmän tukea ja vertaisoppimista. Jatkoohjauksella ja sydänkuntoutuksella voidaan ehkäistä sairauden pahenemista ja uusia sairauskohtauksia. Tulppa-ryhmässä saa elintapaohjausta, tietoa itsensä hoitamisesta, ravitsemuksesta ja ohjausta liikunnan harrastamiseen. Jokainen osallistuja määrittää oman avaintekijänsä, jota muuttamalla pyrkii oman terveyden edistämiseen ja sairauden pahenemisen estämiseen. Ryhmässä tuetaan toisia ja vaihdetaan kokemuksia valtimosairaudesta ja sen hoidosta. Tulppa-ryhmä on tarkoitettu: * sepelvaltimotautipotilaille * lieviä aivoverenkiertohäiriöitä sairastaville * potilaille, joilla on tyypin 2 diabetes tai muita hoitoa vaativia valtimotaudin riskitekijöitä Tulpparyhmään soveltuvuuden arvioi aina sisätautitiimin hoitaja ja lääkäri. Eurajoki ja Luvia Harjavalta, Kokemäki ja Nakkila (Elina Saarenmaa) (Mari Jalava) 3.3. Päihdepalvelut Keski-Satakunnan terveydenhuollon kuntayhtymän psyykkisentuen ryhmä sekä Kokemäen perhe- ja päihdeklinikka. (Psyykkisen tuen ryhmän yhteystiedot kpl 4.1) Kokemäen perhe- ja päihdeklinikka Siltakatu 4, Kokemäki puh

30 30 PÄIHDEPALVELUT, VASTAANOTOT Harjavalta Sosiaalikeskus Koulukatu 7, Harjavalta Kokemäki Kokemäen perhe- ja päihdeklinikka Siltakatu 4, Kokemäki Nakkila Nakkilan sosiaalitoimisto Porintie 11, Nakkila 3.4. Työpajat Työpajatoiminnan keskeinen tavoite on tarjota nuorelle moniammatillisen verkoston palvelut, jossa eri sektoreiden osaaminen ja toimivalta luovat toisiaan tukevan kokonaisuuden, jolla on jatkumo myös työpajajakson jälkeen. Työpajalta edellytetään ja odotetaan osaamista asiakkaiden tarpeiden määrittelyssä, palveluohjauksessa ja saatujen palveluiden koordinoinnissa. Työpajatoimintaan ohjautuu nuori (n.16-29v.), joka ei työ- ja toimintakykynsä asettamien rajoitusten vuoksi voi osallistua julkisiin työvoimapalveluihin. Työpajalla pyritään huolehtimaan siitä, että nuori saa palveluja, jotka parantavat hänen mahdollisuuksiaan myöhemmin osallistua työvoimapalveluihin. Kyseeseen voisi silloin tulla esimerkiksi kuntouttava työtoiminta työpajalla tai hallintokunnissa. Eurajoki Kuntouttava työtoiminta: Virpi Kallio Eurajoen sosiaalitoimisto Puhelin: Harjavalta Vinnare, Annalankatu 8, Harjavalta Kira Lehtinen vastaava työpajaohjaaja p os. Annalankatu 8 (Vinnarin vanha koulu) Kati Kääntee ma. yksilövalmentaja p os. Annalankatu 8 (Vinnarin vanha koulu) Riku Luomanen ma. työnohjaaja p os. Annalankatu 8 (Vinnarin vanha koulu) Kokemäki: Osoite: Kilkunkatu 11, Kokemäki vastaava pajaohjaaja Jaakko Kyläkoski puh pajaohjaaja Kari Ylinen puh pajaohjaaja Jorma Paavisto puh yksilövalmentaja Päivi Kuusela puh

31 31 Luvia: Nakkila: 3.5. Sosiaalitoimi Eurajoki: Harjavalta: Sosiaalikeskus on avoinna ma - pe klo ja Aikuissosiaalityöntekijän, sosiaaliohjaajan ja etuuskäsittelijän puhelinaika ja ajanvaraus ma - pe klo Perusturvapalveluiden sähköposti: sosiaalikeskus(at)harjavalta.fi Henkilökunnan sähköposti: etunimi.sukunimi(at)harjavalta.fi vanhustyön johtaja Leila Saarela osastonhoitaja Kaisa Viitanen palveluohjaaja Sonja Paavola Nakkila: Kokemäki: Luvia: 3.6. Kela 3.7. Palvelukodit Eurajoki: Tyrnikari Karpalo Suvanto 31

32 32 Harjavalta: Kuparikaari Jokikoto Tyllintupa Hopeanuoli Nakkila: Arantilankoto Keinustooli Ruskilankoto Hyppingin vanhainkodinyhteydessä, palvelukodit Aamurusko ja Suvantokoti Kokemäki: Kajastus Kirsikkakoti Ratamokoti Vuollekoti Luvia: Käenpesä 4. TOIMINTAOHJEITA 4.1. Kohonnut verenpaine Kohonnut verenpaine on maailmanlaajuisesti merkittävin terveitä elinvuosia vähentävä riskitekijä ja aiheuttaa vuosittain noin 9,4 miljoonaa ennenaikaista kuolemaa. VERENPAINE ASIAKKAAN HOITO AIKUISVASTAANOTOLLA Lääkehoitoiset asiakkaat ohjataan verenpaine- hoitajien vastaanotoille. Uuden verenpainepotilaan hoitopolku LIITE X. Verenpaineen mittaaminen vastaanotolla Mittari Tärkeimmät huomioitavat seikat Käytetään kliinisissä testeissä hyväksyttyä mallia. Huomioitava myös Mittaustarkkuuden tarkistus tehdään joka toinen vuosi. 32

33 33 Mansetin kumipussi Koko on ohjeen mukainen: leveys vähintään 40 % pituus vähintään 80 % olkavarren ympärysmitasta. 12 cm:n ja 15 cm:n levyiset mansetit yleensä riittävät. Mittauspaikka Mittaus tehdään olkavarresta. Mittauksen aikana tutkittava istuu kyynärvarsi tuettuna mansetin alareuna sydämen alareunan tasolla. Mittausolot Mittaustapa Tutkittava lepää 5 minuuttia istuallaan ennen mittausta, mansetti paikalleen asetettuna. Auskultaatiomittauksessa painetta nostetaan värttinävaltimon sykettä tunnustellen aluksi 30 mmhg yli systolisen paineen ja sitten lasketaan 2 3 mmhg/s. Ympäristön tulee olla rauhallinen. Tutkittavaa ei saa kuormittaa fyysisesti eikä henkisesti. Keskustelua on vältettävä. Systolinen paine = Korotkoffin äänien vaihe I, diastolinen paine = vaihe V (tai vaihe IV, jos vaihe V ei ole todettavissa) Mittaustulos Painelukemat kirjataan 2 mmhg:n tarkkuudella tai automaattimittaria käytettäessä 1 mmhg:n tarkkuudella. Paine mitataan kahdesti 1 2 minuutin välein ja molemmat tulokset kirjataan. Jos verenpaine on >200/130 = hypertensiivinen kriisi-> ohjaus päivystävälle lääkärille. Optimaaliset verenpaine asiakkaat RR <120/80 -> kontrolli 5 v. Muut ohjataan hoitokaavion mukaisesti (liite ) Vastaanotolla käydään läpi elämäntapaohjaus. Ruokavalio- suola- painonhallinta- alkoholin käyttö- tupakointi- liikunta- lääkkeiden käyttö. Vastaanotolla mitataan verenpaine, paino, pituus, vyötärön ympärys. Tehdään tarvittaessa laboratoriolähete, jos viimeisen vuoden aikana ei otettu kokeita. Otettavat laboratoriokokeet: pvk, K, Na, Krea, fp-gluk, HBA1c, PLV, U-AlbKrea, lipidit, alat, EKG. Ohjataan aina myös kotimittausten teko. Jos ei ole omaa luotettavaa olkavarsimittaria, lainataan mittari terveyskeskuksesta. Kotona tehdään 4-7 vuorokauden kotimittaukset. Ohje hyvään kotimittaukseen: -Vältä mittausta edeltävän puolen tunnin aikana fyysistä ponnistelua, tupakointia, kahvin, teen ja kolajuomien juomista tai saunomista. -Aseta mansetti vasemman olkavarren ympärille niin, että reunamerkki tulee kyynärtaipeen yläpuolelle. Tue käsivarsi rennosti pöytää vasten. Istu vielä 5 min. paikoillasi. 33

34 34 -Suorita mittaus. Merkitse verenpaine- ja pulssilukema kaavakkeeseen. Toista mittaus 2 min. kuluttua. Mikäli kahden mittauksen tulos poikkeaa toisistaan yli 5 yksikköä, mittaa vielä kolmannen kerran, tarvittaessa neljäskin kerta. Kunnes tulos vakiintuu. -Suorita mittaukset aamupäivällä klo 6-9 ja iltapäivällä/illalla klo Tuo tulokset mukanasi, kun tulet lääkärin tai hoitajan vastaanotolle, jotta hoitosi voidaan suunnitella parhaalla mahdollisella tavalla. Asiakkaalle varataan aika mittarin ja tulosten palautukseen. Samalla tarkistetaan laboratoriotulokset. Mikäli kotimittausten keskiarvo ylittää 135/85, on kyseessä kohonnut verenpaine. Annetaan lääkärille aika. Jatkoseuranta lääkityksen alettua on verenpainehoitajalla Rokottaminen Hyvä muistaa rokotuksissa 1. Jos rokotusaikataulu keskeytyy ja rokotusväli pitenee, jatketaan siitä, mihin on edellisellä kerralla jääty. Elimistö ei unohda aiemmin saamiaan rokotuksia. - Ylimääräisiä annoksia ei tarvita eikä rokotussarjaa ei tarvitse koskaan aloittaa alusta Minimivälit rokoteannosten välillä 2. Kaikkia rokotteita voi antaa samanaikaisesti. - Rokotteen, joka ei sisällä eläviä heikennettyjä taudinaiheuttajia, voi antaa millä aikavälillä tahansa muiden rokotteiden kanssa. - Eläviä heikennettyjä taudinaiheuttajia sisältävää rokotetta voi antaa millä aikavälillä tahansa ei-elävän rokotteen kanssa Eläviä heikennettyjä taudinaiheuttajia sisältäviä rokotteita tulee antaa keskenään joko samanaikaisesti tai vähintään neljän viikon välein. - Poikkeuksena ovat suun kautta annettavat rotarokote ja lavantautirokote. Niiden kanssa saa antaa muita eläviä heikennettyjä taudinaiheuttajia sisältäviä rokotteita millä aikataululla tahansa 4. Rokotteilla ei ole yliannostuksen vaaraa samalla tavoin kuin lääkkeillä. Vahingossa tai tarkoituksella annettu ylimääräinen annos ei lisää haittavaikutusten riskiä. - Jos on epävarma onko rokotetta annettu vai ei - rokotetaan. Ei tarvitse ottaa esimerkiksi vasta-ainemäärityksiä etukäteen. Tätä voi soveltaa myös tilanteisiin, jos ei ole varmaa, onko sairastettu tautia, jota vastaan rokotetaan. Jos on epävarmuutta suojasta - rokotetaan. 5. Elimistö kestää usean eri rokotteen antamisen samaan aikaan - käytännössä kattoa ei ole. 6. Jos rokotustilanteessa osa rokotteesta menee hukkaan, anna uusi annos saman tien, koska rokotteen antama suojavaikutus voi muuten jäädä riittämättömäksi. 34

35 35 Poikkeuksena tästä on rotavirusrokote. Uutta annosta ei tarvita, vaikka lapsi pulauttaisi rokottamisen jälkeen. Rokotetyypit 1. Eläviä heikennettyjä taudinaiheuttajia sisältävät rokotteet BCG BCG Vaccine, Rota Rotateq, MPR Priorix, M M RVAXPRO Vesirokko Varilrix Influenssa Fluenz Keltakuume Stamaril Lavantauti Vivotif 2. Rokotteet, jotka eivät sisällä eläviä taudinaiheuttajia HAV Havrix HBV+HAV Twinrix HBV Engerix B IPV Imovax Polio,Veropol TBE Ticovac Vesikauhu Rabies Imovax DTaP IPV Hib Infanrix Polio+Hib DTaP IPV Tetravac dtap Boostrix Hib Hiberix PPV Pneumovax PCV10 Synflorix PCV13 Prevenar 13 Influenssa Fluarix, Vaxigrip HPV Cervarix, Gardasil MPV Mencevax ACWY Novum dt ditebooster Yleiset rokotusten vasta aiheet 1. Rokotettavalla on voimakas yliherkkyys jollekin rokotteen aineosalle. - Anafylaktisen reaktion aiheuttaneita aineosia sisältäviä rokotteita ei yleensä enää anneta. Poikkeuksena on kurkkumätä-jäykkäkouristusrokote eli dt-rokote. Seuraava tehosterokotus annetaan vasta silloin, kun tetanusvasta-aineet alittavat suojaavan tason. Tarvittavista rokotuksen varotoimenpiteistä sovitaan hoitavan lääkärin kanssa. 35

36 36 - Kananmunasta anafylaktisen reaktion saaneen henkilön rokotusta voidaan uusimman tutkimustiedon valossa harkita, mikäli riski sairastua vakavaan tautiin on korkea. Esimerkiksi kausi-influenssarokotetta suositellaan niille, joilla on riski saada vakava influenssa tai sen jälkitauti. Lisätietoa: 2. Rokotettavalla on todettu vakava reaktio aiemman rokoteannoksen jälkeen. - Rokotuksesta pidättäytyminen voi olla aiheellista, jos sama rokote on aiheuttanut enkefaliitin enkefalopatian kuumeettoman kouristuskohtauksen. 3. Rokotettavalla on immuunijärjestelmän häiriö. Eläviä heikennettyjä rokotteita ei anneta henkilölle, jolla on vakava sairauden tai sen hoidon aiheuttama immuunipuutos. 4. Rokotettava on raskaana. Rokottamisen hyödyt ja haitat on aina punnittava huolellisesti. Tartunnan todennäköisyys ja sen seurausten vakavuus ennakoivat hyötyä. Haittojen arviointia vaikeuttaa tiedon vähäisyys, mutta edes elävien rokotteiden ei tiedetä aiheuttaneen haittaa raskauden kululle tai sikiölle. Varovaisuussyistä eläviä taudinaiheuttajia sisältäviä rokotteita ei yleensä pidä antaa raskauden aikana. Kausi-influenssarokotetta suositellaan kaikille raskaana oleville raskauden vaiheesta riippumatta. Rokotus voi suojata lasta sekä raskauden aikana että syntymän jälkeen. Kurkkumätä-jäykkäkouristus- eli dt-rokotteen voi antaa raskauden aikana kuten muulloinkin. Muitakin ei eläviä rokotteita voi antaa raskauden aikana, jos hyötyjen katsotaan ylittävän haitat. Anafylaktinen reaktio Anafylaktinen reaktio rokotuksen jälkeen on hyvin harvinainen. Varaudu kuitenkin siihen kaikissa rokotustilanteissa. Anafylaksia ilmaantuu yleensä 15 minuutin kuluessa rokotuksesta, harvoin enää tuntia myöhemmin. Oireet Anafylaksian alkuvaiheessa ilmenee sydämen tiheälyöntisyyttä. Mitä nopeammin oireet alkavat ja etenevät, sitä vaikeammasta reaktiosta on kyse. Vakavimmissa tapauksissa on merkkejä verenkierron pettämisestä. Iho- tai limakalvo-oireet koko kehon tai lähes koko kehon kutina, kihelmöinti tai punoitus turvotus esimerkiksi silmäluomien, kasvojen tai kaulan alueella yleistynyt nokkosihottuma 36

37 37 pahoinvointi, voimakas vatsakipu, oksentelu, ripuli. Hengitystieoireet käheys huulien tai kielen turvotus turvotuksen tunne nielussa yskänpuuskat astman kaltaiset oireet. Hengitysvaikeudet voivat ilmetä sekä sisään että uloshengityksessä. Hoitamattomana oireet etenevät ja tila on hengenvaarallinen. Kylmänhikisyys, kalpeus, verenpaineen lasku, pulssin ja hengitysfrekvenssin hidastuminen ja tajunnan heikkeneminen ovat merkkejä alkavasta shokista, verenkierron pettämisestä. Hoito Anna adrenaliiniliuosta tai käytä adrenaliinikynää mahdollisimman nopeasti. Mikäli oireet eivät helpota tai ne etenevät, anna uusi annos 5-15 minuutin kuluttua. Tilanteen vaatiessa adrenaliiniannos voidaan vielä uusia. Adrenaliini on pakattu kerta-annoksena annettavaan injektiokynään. Pakkauksessa on käyttöohjeet, joihin kannattaa tutustua etukäteen. Aikuisten injektiokynässä 0,3 mg adrenaliinia. Se on tarkoitettu yli 30 kg painaville, mutta yli 50kg painavalle annetaan harkitusti koon mukaan kahta 0,3mg annosta kerralla. Muu hoito ja seuranta 1. Hälytä apua. 2. Anna antihistamiinia suosituksen mukainen annos. 3. Jos rokotettavalla on hengitysvaikeutta, aseta hänet tuettuun istuma-asentoon. 4. Jos rokotetulla on huimausta tai verenpaine on matala, aseta hänet makuuasentoon ja kohota alaraajoja. Seuraa sydämen toimintaa, verenpainetta ja hengitystä. Varsinaiset muut hoitotoimenpiteet kuten aukiolotippa, nesteytys ja suonensisäinen kortikosteroidihoito aloitetaan hoitovalmiuden mukaan joko rokotuspaikassa, ensihoidossa tai päivystyksessä. Anafylaktinen reaktio vaatii aina riittävän pitkän jatkoseurannan, sillä oireet voivat uusia Rokotukset kotimaassa Aikuisten rokotukset 37

38 38 Kurkkumätä-jäykkäkouristusrokote, dt Perussarjan saaneille annetaan tehosterokotus 10 vuoden välein Muista rokotuksista riittää perussarja. o Kantasolusiirron jälkeen aloitetaan rokotusohjelma esh/thl ohjeen mukaan. Riskiryhmille tarjotaan: o Kausi-influenssarokote o Puutiaisaivotulehdus (TBE) rokote (KSTHKY ei kuulu riskialueeseen) o Hepatiitti (B) rokote o Pneumokokkirokote (pernapoisto, sisäkorvaistutteen saaneet) o Matkailijan rokotukset Hyvät neuvot, riittävät ehkäisevät toimet ja ajantasaiset tiedot maan turvallisuustilanteesta ovat hyödyllisiä kaikille matkaan lähtijöille. Muistettava on myös matkavakuutus ja matkailijan suurimmat terveysriskit: turistiripuli, alkoholi, liikenne ja seksitaudit. On tärkeää, että matkalle lähdettäessä olemassa olevat sairaudet ovat hyvässä tasapainossa. Kaikkien matkailijoiden, matkanjärjestäjien ja terveydenhuollon ammattilaisten yhteinen tavoite on matkailu ilman terveyshaittoja. Hyvän yleiskunnon lisäksi perusrokotukset pitää olla kunnossa ennen matkaa. Kaukomaille pitkäksi aikaa lähtevien rokotusohjelman asiallinen toteutus saattaa kestää parikin kuukautta. Matkailijan perusrokotukset ovat jäykkäkouristus- ja kurkkumätärokotukset ja tarvittaessa MPR- ja poliorokotus. Aikuisen matkailijan perusrokotusten saanti selvitetään sekä huolehditaan tarvittavista tehosteista. Matkailijan rokotuksin estettävät infektiotaudit: Tuberkuloosi (BCG) Hepatiitti A Hepatiitti B Kausi-influenssa Japanin aivotulehdus Jäykkäkouristus ja kurkkumätä Keltakuume Kolera Lavantauti Meningokokkitaudit Polio Puutiaisaivotulehdus Tuhkarokko, sikotauti ja vihurirokko Rabies eli vesikauhu Keltakuumerokotteesta voivat maat vaatia WHO:n suosituksen mukaisen rokotustodistuksen. Rokote tulee ottaa vähintään 10vrk ennen ky. maahan saapumista. 38

39 39 Englanninkielisen (keltainen) rokote kirjanen kirjataan asianmukaisesti sekä leimataan keltakuumetodistukseen tarkoitetulla leimalla. Todistuksen kirjoittamisesta peritään hoitajan todistusmaksu kuntayhtymän taksan mukaisesti. Lasku tulostetaan asiakkaalle. Rokotusten lisäksi tulee selvittää kohde maan ajantasaisia turvallisuustietoja mm. tartuntataudit, uhat, liikenne, palvelut ym. Matkavakuutus tulee olla kunnossa. Järkevä ruuan ja juoman valinta matkalla sekä hyvä käsi- ja wc-hygienia ovat perusasioita kulkutautien välttämiseksi. Matkaan kannattaa pakata kipu- ja kuumelääkettä, ripuli- ja pahoinvointilääkettä, antihistamiinia aina aurinkorasvaan saakka Näön tarkastus Kaukonäkö: Normaalina näöntarkkuus visus-arvo, joka 0,8 tai korkeampi. Kun visus laskee alle 0,3:n, on kyseessä näkövamma, joko heikkonäköisyys (visus 0,05 0,3) tai sokeus (visus alle 0,05). Näöntarkkuuden arvoa käytetään terveydentilan raportoinnissa, mm. potilastiedoissa. Sen perusteella myös arvioidaan henkilön työkykyä, apuvälineiden tarvetta ja mm. kykyä kuljettaa moottoriajoneuvoa. Nykyisten säädösten mukaan ajokorttiin vaaditaan vähintään näöntarkkuus 0,5 laseilla korjattuna Asiakkaat ohjataan optikolle tai silmälääkärille. Terveystarkastuksen ohella suoritettava näöntutkimus on vain suuntaa antava Kuulontutkimus Kuulontutkimukset perusterveydenhuollossa ovat seulontaa, ehkäisyä ja kuulovammojen seuraamista varten. Kuulonseulontatutkimuksia tehdään aikuisille neuvolan aikuisvastaanotolla, työterveyshuollossa tai opiskeluterveydenhuollossa. Syynä vastaanotolla hakeutumisesta ovat usein, korvaoireet, henkilön oma epäily kuulon heikkenemisestä tai altistuminen melulle työpaikalla tai vapaa-aikana. Kuulovikojen vaativampi diagnostiikka ja kuntoutus kuuluvat erikoissairaanhoitoon. Seulontatutkimuksen suorittaminen Kuulotutkimus suoritetaan äänieriössä (vähintään hiljainen, häiriötön tila) ilmajohteisella audiometrillä. Korvakäytävistä tulee ennen tutkimusta poistaa tukkiva vaha. Samoin välikorva- tai korvakäytävätulehdukset tulee hoitaa ennen kuulontutkimusta. Silmälasit, kaikki korvakorut ja muut lävistyskoristeet otetaan pois ennen kuulokkeiden asettamista. Kuulokkeet asetetaan korville niin, että kuulokkeen keskiosa tulee korvakäytävän kohdalle, jolloin ääni suuntautuu suoraan korvaan. 39

40 40 Äänen voimakkuuden aistiminen riippuu äänenpaineesta. Ihmisen korva on erittäin herkkä paineen vaihteluille. Kuulon mittauksissa käytetään asteikkoa, jossa 0 desibeliä (db) merkitsee äänenvoimakkuutta, jonka normaalikuuloinen juuri ja juuri kuulee. Tällöin puhutaan kuulokynnyksestä. Kuulokynnys mitataan Hz, mistä määritellään puhealueen kuulokynnys. Tämä tarkoittaa 500, 1000, 2000 ja 4000 Hz:n kuulokynnysten keskiarvoa mitattuna paremmasta korvasta. Kuulontutkimuksessa tutkittava kuuntelee voimakkuudeltaan ja taajuudeltaan erilaisia ääniä. Normaalikuuloisuuden rajana pidetään db:n kuulon tasoa. Jos puhekuulon kynnystaso on laskenut n. 30 db, puhutaan sosiaalisen kuulemisen rajasta. Tällöin henkilöllä on vaikeuksia seurata keskustelua ja osallistua siihen. Kuulotason ollessa db henkilö kuulee ja ymmärtää puheen noin metrin etäisyydeltä. Tätä kutsutaan puhekuulon rajaksi. Kuurouden rajana voidaan pitää db. Ihmisten kuuntelutaidot ja ominaisuudet ovat erilaisia. Kuulokäyrän profiili kertoo usein enemmän kuin pelkkä keskiarvokynnys. Korkeille taajuuksille painottuvat kuulonvajaukset (mm. meluvammat ja vanhuuden huonokuuloisuus) vaikeuttavat konsonanttien kuulemista ja sitä kautta sanojen tunnistamista. Henkilöllä on tällöin hankaluuksia seurata keskustelua. Audionomille voi ohjata: 7. Kuulotutkimukseen, epäselvät, rajatapaukset, lievät puolierot 8. Diagnosoitu huono kuuloisuus ja kuulolaite käytössä 9. Kuulolaitteen säädöt Huom! Tarkista korvat ennen ohjausta. Mikäli vahaa, tulisi korvat olla huuhdottu vähintään viikko ennen kuulon tutkimusta. Ajanvaraus Pegasos: Resurssi KULKKIRM Suorituspaikka: KNK Aikatyyppi: KUULO Toimintahäiriöiset kuulolaitteet voi toimittaa sis. postissa saatekirjeen (yhteystiedot ja selvitys viasta) Irma Kulkille Kokemäen terveysasemalle. ilman ajanvarausta vastaanotto keskiviikkoisin Tilaamalla puhelimitse ajanvastaanotolle p (klo:8 9) Muut ajat lääkärin lähetteen perusteella. Terveyskeskuslääkäri kirjoittaa lähetteen Korva, nenä ja kurkkutautien poliklinikalle. Lähete ohjautuu sairaanhoitopiirin kautta ja ajat lähetetään asiakkaille kotiin. Kuntayhtymän asukkaat hoidetaan lähes 100%:sti Kokemäen terveysaseman KNK poliklinikalla. Lähete tulee tehdä aina jos kuulokäyrällä on selkeä puoliero (eri linjat). 40

41 41 Yhteiskunnan kustantamaan kuulolaitteeseen ovat oikeutettuja: 10. Työikäiset (16 65v) joilla kuuloalueen db paremmassa korvassa Ikäihmiset (>65v) joilla kuuloalueen db paremmassa korvassa Lapsi (<16v) joilla kuuloalueen db paremmassa korvassa 20 Mikäli kuuloalueen tulokset ovat raja arvoiset, esim. ikäihmisellä db 30, tarkistetaan kuulo vuoden kuluttua tai aiemmin, mikäli asiakas kokee kuulonsa edelleen alentuneen Liikkumiskyvyn, tasapainon ja kaatumisalttiuden arviointi Liikkumiskyvyn kokonaisvaltaiseen arvioon kuuluu henkilön oma arvio. Liikkumiskyvyn ja kaatumisalttiuden selvittäminen kannattaa aloittaa kysymällä Oletteko kaatunut viimeisen 12 kuukauden aikana? ja Pelkäättekö kaatuvanne? tai Oletteko vähentäneet liikkumista kaatumispelon vuoksi? Kaatumisille altistavan liikkumiskyvyn heikkenemisen arviointiin soveltuu lyhyt fyysisen suorituskyvyn testi SPPB (4 metrin kävely, tasapaino ja tuolilta nousu). Heikko tulos SPPB testistä ennustaa liikkumiskyvyn heikkenemistä tulevaisuudessa. (toimia www sivut 2016, THL 2012, 108, Mäkelä ym. 2013, 7 8.) SPPB testistä soveltuvan erittäin hyvin toimintakyvyn arviointiin iäkkään väestön hyvinvointia edistävien palveluiden yhteydessä. Alaraajojen suorituskyky määrittää iäkkään toiminta ja liikkumiskykyä. Testi auttaa tunnistamaan ne iäkkäät, joilla on kaatumisvaaraa lisäävä liikkumisvaikeus tai heikentynyt tasapaino. (toimia www sivut 2016.) SPPB testistö koostuu kolmesta osiosta: tasapaino, kävelynopeus ja tuoliltanousutesteistä. SPPB testistön kokonaistulos lasketaan näiden erillisten osioiden yhteenlasketuista pisteistä. Mitä pienempi SPPB:n summapistemäärä (vaihteluväli 0 12 pistettä) on, sitä suurempi riski henkilöllä on tulevaan toimintakyvyn heikkenemiseen. SPPB:n summapisteen ollessa alle 10, henkilön alaraajojen suorituskyky on jo alkanut heikentyä ja siihen on syytä kiinnittää huomiota. Summapisteen tarkastelu ei yksin riitä, vaan on ehdottoman tärkeätä tarkastella kaikkien osatestien tuloksia erikseen, jotta harjoitteluohjelmaa voidaan suunnata tarkoituksenmukaisesti. Riittävän varhaisessa vaiheessa (SPPB:n summapistemäärän ollessa vasta hieman alentunut) aloitettu kuntoutus voi estää tilanteen huonontumisen ja jopa ehkäistä liikkumisen vaikeuksien ilmaantumista. 41

42 Painonhallinta Lihavuus aiheuttaa tai pahentaa monia sairauksia, joita voidaan tehokkaasti ehkäistä ja hoitaa laihduttamalla. 42

43 43 Painoindeksi (BMI) merkitään potilasasiakirjoihin kaikista potilaista, joiden paino tulee puheeksi vastaanotolla, ja ainakin niiden osalta, joiden BMI on yli 30 kg/m2 tai joilla on lihavuuden liitännäissairauksia. Terveydenhuollossa lihavuuden aktiivinen hoito kohdennetaan erityisesti potilaisiin, joilla on lihavuuden liitännäissairauksia tai niiden vaaratekijöitä, kuten tyypin 2 diabetes tai sen esiaste kohonnut verenpaine dyslipidemia rasvamaksa uniapnea sepelvaltimotauti kantavien nivelten nivelrikko astma munasarjojen monirakkulatauti (PCOS) vaikea lihavuus (BMI yli 35 kg/m2). Hoidon tavoitteena on lihavuuteen liittyvien sairauksien hoito ja ehkäisy, johon usein riittää painon pysyvä pieneneminen vähintään 5 %:lla. Hoidon tavoitteena on myös toimintakyvyn ja elämänlaadun ylläpitäminen ja paraneminen pysyvän laihtumisen myötä. Ensisijainen hoitomuoto on suunnitelmallinen, usealla tapaamiskerralla annettava elintapaohjaus (elintapahoito), joka sisältää ajatuksiin, asenteisiin, ruokavalioon ja liikuntaan painottuvaa ohjausta. Ohjaus toteutetaan ensisijaisesti yksilövastaanotoilla ja erilaisissa ryhmissä.. Elintapahoitoa tukevia menetelmiä ovat erittäin niukkaenergiainen (ENE) ruokavalio, lääkitys ja leikkaushoito. Sairaalloista lihavuutta voidaan hoitaa kirurgisesti, ellei asianmukainen konservatiivinen hoito tuota pysyvää laihtumistulosta. Hoidon tulee olla suunnitelmallista ja tavoitteellista ja siinä on pyrittävä mahdollisimman pitkäaikaiseen tulokseen Painonhallinta ohjaus yksilövastaanotolla Yksilövastaanotolle ohjataan asiakkaat, jotka kaipaavat tukea painonpudotukseen, eivätkä sovellu tai ole halukkaita osallistumaan ryhmiin. Jokaisella käyntikerralla punnitaan ja mitataan vyötärönympärys. Käynnit ajoittuvat yleensä aluksi tiheämpiin, 1-2vko:n tapaamisiin ja harvenevat edistymisen myötä. Aloitustapaamisella kartoitetaan taustatietoja; sairaudet ja lääkitykset, painon ja painonpudotuksen historiaa. Elämäntavat ja rytmi. Keskustellaan motivaatiosta, kokonaistavoitteista ja asetetaan osa tavoitteet ja keinot. Asiakas saa painonseurantakortin sekä ruokapäiväkirjan ohjeineen. Seuraavilla tapaamisilla käydään yksilöllisellä tasolla läpi samoja asioita kuin ryhmässä, yksilöllisemmällä ja konkreettisella tasolla Painonhallinta ohjaus ryhmissä 43

44 44 Viikottain kokoontuva tavallinen painonhallintaryhmä Ryhmä sopii kaikille naisille ja miehille, jotka taistelevat kilojen ja huonon kunnon kanssa, joilla on tahtoa ja motivaatiota laihduttaa ryhmässä. Tavoitteena on pysyvien elämäntapamuutosten aikaansaaminen, painonpudotus ja yleiskunnon kohottaminen. Jokaisen kokoontumisen alussa on punnitus. Osallistuminen jokaiseen kokoontumiseen on tärkeää, samoin aikataulun noudattaminen. Kotitehtävät ovat olennainen osa ryhmän toimintaa. Ryhmässä jaetaan mappi kotitehtäviä ja muistiinpanoja varten. Mappi kulkee mukana joka kokoontumiskerralla. Käsiteltävät asiat: Ensimmäisellä kerralla: Ryhmän esittely, Yhteiset säännöt, Painonpudotustavoite, Motivaatio Ruokapäiväkirja ja kirjanpito 3pv Seuraavilla kokoontumisilla: Ateriarytmi. Säännölliset ruoka-ajat. Annosasiaa. Ruoan määrä vrt. energiapitoisuus Syömisen psykologiaa. Mieliteko vai nälkä? Syömisketju. Juhlapyhät ja muut erityistilanteet. Ruokatarjouksesta kieltäytyminen Liikunta Rasvat, suola, sokeri ja kuitu. Pakkausmerkit, lisäaineet, ostokset Painonhallinta ja terveys Ateriasuunnittelu Alkoholi Pysyvyyden merkitys, keinot pysyvyyden säilyttämiseksi Ryhmiin ilmoittautuminen Viikoittain kokoontuva painonhallintaryhmä: Harjavalta, Nakkila, Kokemäki Minna Multisilta p Sanna Orajärvi p Eurajoki, Luvia Aila Nurmi, p Internetissä moodle pohjalla toimiva n verkkopuntari ryhmä Verkkopainonhallintaryhmä Oma Napa 44

45 45 Minna Multisilta p Mari Jalava p Elina Saarenmaa p ENED ENE(D) Erittäin niukkaenerginen dieetti -VLCD (Very Low Calorie Diet) on turvallinen ja tehokas terveydenhuoltoon kehitetty tukimuoto laihdutuksen tehostamiseen. Se toteutetaan lääkärin ja hoitajan seurannassa. Ruokavalio toteutetaan kcal/vrk kevennyksestä siirtyen <800kcal/vrk sisältäviin ravintolisään. Ravintolisiin voidaan siirtyä kun ateriarytmi ja kcal on pystytty noudattamaan vähintään viikon ajan ja nesteytys (2L) turvattu. Siirtyminen tehdään asteittain, ensin korvataan 1-2 päivän ateriaa ja siirrytään täys ENEDiin, jolloin ravinto koostuu jauhepohjaisista juomista sekä 500g kasviksista ja kalorittomista neseteistä. Dieetin aikana seurataan painon, vyötärönympäryksen ja verenpaineen lisäksi tarvittaessa verensokerin, kolesterolin tms. tasoa. Dieetti sopii vuotiaille, merkittävästi lihaville (BMI >30), terveydentila/sairaus vakaa. ENE-dieetin vasta-aiheita ovat mm. normaalipainoisuus, jokin vaikea perussairaus kuten hankala sepelvaltimotauti, verenkiertohäiriöt, huomattava munuais- tai maksasairaus, tyypin 1 diabetes, raskaus tai imetys, syömishäiriöt, mielenterveyden vaikeat häiriöt. Pysyvä lääkitys ei ole este ENE-dieetin käytölle, mutta diabeteslääkitystä ja joskus verenpainelääkitystä pitää vähentää dieetin ajaksi. Jos on kihtitaipumusta, niin siihen aloitetaan lääkehoito kihtikohtauksen varalle ENE-dieetin ajaksi. -Mikäli diabetestasapaino on hyvä ENE-dieetin alussa, oraalinen diabeteslääkitys voidaan lopettaa. o Mikäli tasapaino on huono, puolitetaan sulfonyyliurealääkkeiden annos ja jatkossa lääkityksen säätely tapahtuu tiheän veren glukoosipitoisuuden seurannan mukaan. o Metformiinia ei tarvitse lopettaa, sen hypoglykemiaa aiheuttava vaikutus on pieni. o Jos potilaalla on insuliinihoito, puolitetaan insuliiniannos ENE-dieetin alussa ja sen jälkeen annosta säädellään veren glukoosipitoisuuden mukaan. -Verenpainelääkkeistä diureetit lopetetaan ENE-dieetin alussa, muita jatketaan. -Oraalista antikoagulanttilääkitystä voidaan jatkaa, mutta hyytymisarvoja on hyvä seurata tiheämmin hoidon alussa. -Hyperlipidemialääkityksen voi lopettaa ENE-dieetin ajaksi, poikkeuksena familiaarista hyperkolesterolemiaa sairastavat. 45

46 46 -Muita lääkityksiä voidaan jatkaa entisillä annoksilla. -Ruoan tilalla käytetään ravintovalmistetta, joka sisältää riittävän määrän tarpeellisia ravintoaineita. Energian saanti pystytään pudottamaan n. 800kcal päivässä. ENE-tuotteet ovat yleensä veteen sekoitettavia jauheita. Niiden lisäksi saa nauttia vain vähäenergiaisia vihanneksia ja juureksia. Jotta toivottuihin tuloksiin päästään, ENE- ravintovalmisteita on käytettävä ohjeiden mukaan pääasiallisena ravinnonlähteenä eräiden kasvisten ja nesteiden ohella. Aloitetaan kevennytyllä ruokavaliolla 1vko, jonka jälkeen siirrytään ravintovalmisteisiin. Noudatetaan annettuja ohjeita, esim: Naiset: 5pss päivä g kasviksia+ 2L kaloritonta juomaa Miehet: 6pss päivä g kasviksia + 2L kaloritonta juomaa ENE- tuotteita ovat Allevo, Naturdiet, Nutrilett Intensive ja Easy Diet (VHH). Näitä saa apteekeista sekä joistain valintamyymälöistä. Apteekkihenkilökunnalta, omalta hoitajalta, ravitsemusterapeutilta ja lääkäriltä voi kysyä tuotteista lisätietoa. Valmisteen asiakas valitseea ja hankkia itse. Ravintovalmisteiden käyttö maksaa noin 7-8e/vrk. Hinta saattaa aluksi hirvittää, mutta on syytä muistaa että tämä on ainoa ruokakulu dieetin aikana. Normaalisti tavallisella ruokavaliollakaan ei päivittäishinnoissa tuon alle päästä. -Elimistö saavuttaa dieetin aikana nopeasti paastotilan (n.3-5vrk), jolloin näläntunne häviää ja laihtuminen on nopeaa. Dieetillä laihtuu 1,5-2,5kg viikossa, 8-16 viikon aikana keskimäärin 15-20kg. -ENE-dieettiä käytetään turvallisesti yleensä 6-12 viikkoa, korkeitaan 4kk ajan. - Mahdollisia sivuvaikutuksia paleleminen (lämpimästi päälle) ihon kuivuminen (iho uusiutuu -> rasvaus) tilapäinen hiusten harveneminen (hiusaiheet menevät lepotilaan jonka jälkeen uusiutuminen) pahan hajuinen hengitys (ketoosi -> suuvesi, purukumi, pastillit) Vatsantoiminnan muutokset: Ummetus (kuituvalmisteet, laksatiivit + runsas neste) Löysät ulosteet (vatsa totuttelee kuituun, normalisoituu) - Usein kokemus on kuitenkin hyvä, moni kokee voivansa paremmin kuin koskaan. Dieetti ei sovellu ainoaksi hoidoksi. Jotta tulokset ovat pysyvät, elämäntapojen pitää muuttua. ENE-dieetillä haetaan alkusysäys painonpudotukselle. 46

47 47 ENED Ryhmä Uusi ryhmä käynnistyy kun ilmoittautuneita 12. Kokoontumisia 10 kertaa, 1-2 viikon välein iltaisin. Ryhmään tulevan tulee täyttää ENED-dieetille asetetut kriteerit ja olla motivoitunut pudottamaan painoa ja työskentelemään ryhmässä. Ryhmäkokoontumisissa käsitelläänkin syömisen hallintaa, ruokaan liittyviä asioita ja liikuntaa. Jokaisella kerralla mitataan paino ja vyötärönympärys. Ryhmään ilmoittautuminen edellyttää sitoutumista, jokainen tapaaminen on tärkeä ja kotitehtäviäkin tehdään Lihavuusleikkaus Yleisimmät leikkaustyypit ovat mahalaukun ohitus (gastric bypass) ns. hihatypistys (sleeve gastrectomia) pantaleikkaus (gastric banding). Ruokavalio ennen leikkausta Ennen leikkausta edellytetään, että leikkaukseen tuleva henkilö on osallistunut painonhallintaryhmään tai yksilöohjaukseen elintapamuutosten tueksi. Jo ennen leikkausta on hyödyllistä omaksua terveelliset ja monipuoliset ruokailutottumukset. Ennen leikkausta on tärkeää pudottaa painoa leikkausriskien vähentämiseksi. Tavoitteena on 4-8 % painonpudotus. Yleensä laihduttaminen tapahtuu muutaman viikon kestävällä erittäin niukkaenergisellä ruokavaliolla (ENED). Jos laihduttaminen ei onnistu ennen leikkausta, voi leikkaus peruuntua. Lihavuusleikkaukseen hakeutuessa asiakkaat ohjautuvat aluksi aikuisneuvolan yksilövastaanotolle. Kuten yksilövastaanotolla yleensäkin kartoitetaan taustatiedot ja pidetään 3 7vrk ruokapäiväkirjaa. Ensimmäisellä kerralla käydään läpi normaaliin tapaan ruokavalio ohjeistus. Lasketaan painonpudotustavoite ennen leikkaukseen menoa. Kotiin annetaan ohjeet matala energisten tuotteiden käytöstä ja hankinnasta, kcal/vrk kevennysohjeet. Kun kcal ohjeistus ja rytmi sujuvat ja riittävä (2L) nesteensaanti on turvattu voidaan siirtyä ENED tuotteisiin ohjeiden mukaan. Laihdutusleikkaukseen mennään aina lääkärin lähetteellä. Erikoissairaanhoito huolehtii asiakkaan jatko ohjauksesta ja seurannasta. Leikkauksen jälkeen asiakas saataa tarvita vielä muutaman tukikäynnin. B12 vitamiini injektiot aloitetaan n.2kk leikkauksesta, 2kk välein. 47

48 Tupakasta vieroitus Tupakointi on Käypä hoito suosituksen mukaan tärkein estettävissä oleva kuolleisuuden aiheuttaja. Suomessa tupakoinnin aiheuttamiin sairauksiin kuolee vuosittain henkilöä. Tilastojen mukaan v Suomessa aikuisväestöstä säännöllisesti tupakoivia miehiä oli n. 19% ja naisia 13%. Luvut ovat laskeneet kyllä esim luvulta, mutta edelleen työtä riittää, erityisesti nuorten tupakoinnin ehkäisemiseen tähtäävä työ on tärkeää. Lukiolaisista 11% tupakoi päivittäin ja ammattikoululaisista jopa 40% oppilaista tupakoi päivittäin. Tupakasta (sisältäen myös muut tuotteet kuten nuuskan ja sähkösavukkeen ) vieroitus ja ohjaus ovat olennainen osa aikuisneuvolan työtä. Asiakkaan tupakointitottumuksia kysytään aina kun tehdään esim. terveystarkastus ja mielellään muidenkin käyntiaiheiden ohella. Tupakointivuosien lukumäärä sekä poltettujen savukkeiden määrä per vuorokausi kirjataan potilaan tietoihin ylös. Myös satunnaisesta tupakoinnista kysytään. Tupakoitsijoille tehdään terveystarkastuksen yhteydessä mikrospiro mittaus, jossa selvitetään FEV1 lukemaa. Tarpeen mukaan asiakas ohjataan astmahoitajan vo:lle tai lääkärille. Käypä hoito suositus on päivitetty v tupakasta vieroituksen osalta ja sitä hyödynnetään vieroitusohjauksessa. Työmuotoina vieroituksessa voidaan käyttää yksilöohjausta, jossa voidaan antaa miniinterventiota tupakoinnin haitoista, lopettamisen hyödyistä ja keinoista sekä tietoa mm. eri nikotiinikorvaushoito tuotteista (laastarit, purkat, pastillit, suusumute jne). Fagerströmin testiä käytetään määriteltäessä nikotiiniriippuvuuden voimakkuutta. kts. terveysportti. Myös reseptillä saatavaa lääkehoitoa voidaan hyödyntää vieroituksessa voimakkaasti nikotiiniriippuvaisilla henkilöillä. Tällöin terveydenhoitaja voi haastattelun pohjalta pyytää lääkäriltä reseptin ( esim. Champix, Zyban) ja ohjata lääkkeen käytössä, sopia kontrollikäyntejä tms. Uutena ohjausmuotona on v aloitetut ryhmätapaamiset, joissa vertaistuen avulla pyritään lisäämään tupakoinnin lopettamisen onnistumista. Tapaamiset kulkevat nimellä 28 päivää ilman, ja ne on aloitettu yhteistyössä terveysjärjestöjen alue organisaatioiden kuten Sydänliiton, FILHAN, Hengitysliiton kanssa v Pilottikursseja on pidetty eri puolella 48

49 49 Suomea vuodesta hyvin tuloksin. Tapaamiskertoja on yhteensä 4 ja joka tapaamisella käsitellään omaa teemaa liittyen tupakointiin ja sen lopettamiseen. Mikrospirometri tutkimus Keuhkoahtaumataudin diagnostiikassa spirometriaan liitetään aina bronkodilataatiokoe. Uloshengityksen sekuntikapasiteetin alentunut suhde nopeaan vitaalikapasiteettiin (FEV1/FVC)< 0,7 bronkodilataation jälkeisessä spirometriassa sopii keuhkoahtaumatautiin. Määritelmä aiheuttaa jonkin verran ylidiagnostiikkaa iäkkäillä ja mahdollisesti naisilla sekä alidiagnostiikkaa alle 45 vuotiailla mutta se on herkkä lääkärin kliinisesti varmistaman keuhkoahtaumataudin toteamisessa. Tutkimusta edeltävästi, asiakkaan on hyvä olla edeltävät kaksi tuntia: tupakoimatta, syömättä ja fyysistä rasitusta Asiakas vetää keuhkot täyteen ilmaa ja asettaa suukappaleen tiiviisti suuhunsa ennen puhaltamista. Tämän jälkeen potilas puhaltaa keuhkot voimakkaasti tyhjiksi Puhallus toistetaan kolmesti ja niiden keskiarvo kirjataan Keuhkoahtaumatautiin liittyvän obstruktion vaikeusasteen ja taudin kliinisen vaikeusasteen määrittäminen. paras kolmesta tuloksesta on spirometriatulos. Tutkimuksen teknisen onnistumisen hyväksymiskriteerinä pidetään eri puhalluskertojen riittävän samantasoista tulosta. Kahden parhaan välillä ei saisi olla yli neljän prosentin eroa. Spirometriatutkimuksessa tutkittava vetää keuhkoihinsa ilmaa niin paljon kuin mahdollista ja tyhjentää sitten nopeasti ja voimakkaasti kaiken mahdollisen ulostulevan ilman spirometriin kiinnittyvään putkeen. Puhallus toistetaan yleensä kolme kertaa ja paras kolmesta tuloksesta on spirometriatulos. Tutkimuksen teknisen onnistumisen hyväksymiskriteerinä pidetään eri puhalluskertojen riittävän samantasoista tulosta. Kahden parhaan välillä ei saisi olla yli neljän prosentin eroa. 49

50 50 Jos potilas tupakoi, tee Jos FEV1 alle 80% tee lähete spirometriaan MIKROSPIROMETRIA Asiakas laitetaan pegasoksen spiro hoitojonoon, yhteydenotto lomakkeen kautta. 28 päivää ilman malli Nikotiinikorvaustuotteet Astmahoitajalle ohjataan seuraavissa tapauksissa: Varhaisen puuttumisen testi AUDIT Yli 65-vuotiaan alkoholimittari 50

51 51 BDI-testit Beckin depressiokysely 21 ja 15 kysymystä BDI on kansainvälisesti yleisesti käytetty perusterveydenhuollon depressioseula. Pelkkä seulan käyttö ilman palautekeskustelua kynnysarvon ylittäneiden kanssa ei kuitenkaan lisää depression tunnistamista (Gilbody ym. 2005). BDI:n kysymykset kohdentuvat depression diagnostisiin kriteerioireisiin niiden oireiden osalta, jotka sopivat itseraportointiin tai haastattelulla kysyttäväksi. BDI:n kysymyksiin eivät sen sijaan kuulu objektiivisesti havainnoitava psykomotorinen kiihtymys tai hidastuminen eivätkä myöskään keskittymisvaikeudet. Vaikeassa muodossaan keskittymisvaikeudet ovat objektiivisesti havainnoitavissa, mutta lievemmässä muodossa niistä saadaan tietoa vain subjektiivisen raportoinnin perusteella. Diagnostisiin kriteereihin (ICD-10, DSM-V) kuuluu myös oireiden aiheuttama kärsimys ja haitta toimintakyvylle. BDI:n sisältämä kysymys työkyvystä (kysymys 15) perustuu subjektiiviseen raportointiin, joka on masennuspotilailla vääristynyt kielteiseen suuntaan (Heikman ym. 2002). Siten työkykyä mittaava kysymys saattaa enemminkin mitata depressiivisesti vääristyneitä tulkintoja omasta tilanteesta kuin objektiivista toimintakykyä (Beck ym. 1979). BDI on kansainvälisesti yleisesti käytetty perusterveydenhuollon depressioseula. Pelkkä seulan käyttö ilman palautekeskustelua kynnysarvon ylittäneiden kanssa ei kuitenkaan lisää depression tunnistamista (Gilbody ym. 2005). MMSE MMSE on lyhyt muistin ja tiedonkäsittelyn arviointiin tarkoitettu ns. minitesti. MMSE on helppokäyttöinen ja vakiintunut menetelmä, joka antaa tulokseksi helposti dokumentoitavan numeerisen arvon. Se soveltuu parhaiten ikääntyneiden kognitiivisen toimintakyvyn arviointiin ja seulontaan jatkotutkimuksia varten. Kokonaispistemäärä on 30, poikkeavan suorituksen raja-arvo 24 pistettä pistettä edustaa normaalia tai lievästi heikentynyttä kognitiivista toimintakykyä, pistettä lievää dementiaa, pistettä keskivaikeaa ja 0 11 vaikeaa dementiaa Hoitotarvikejakelu Hoitotarvikejakelu TK siirron tehneille kuuluu palveluun. Mikäli asiakas siirtyy kotipalvelun piiriin, siirtyy hoitotarvikejakelut asuinkunnan kotipalvelulle. Hoitotarvikejakelu yhteystiedot Diabetesvälineet ensisijaisesti diabeteshoitajalta. 51

52 52 Harjavalta: Teija Laaksonen, Maanantaisin klo 8 9 ja klo 14 15, muuten sovitusti. puh Vaipat: aikuisneuvola: Carita Nordlund ajanvarauksella, puh Nakkila: Liisa Tarkkanen, (myös vaipat) torstaisin klo klo 15 16, muuten sovitusti. puh Kokemäki: Jaana Vilkgrund, puh , Arkisin 8 12 Vaipat: aikuisneuvola: Elina Konstari ajanvarauksella, puh Luvia: Keskitetty jakelu torstaisin klo Birgitta Holm/Marja Ruusujoki puh Sukupuolitauti tutkimukset ja hoito Ohje sukupuolitautien tutkimisesta ja hoidosta: Haastattelu: mahdollisen tartunnan ajankohta mahdolliset oireet ja kesto kondomin käyttö onko lähiaikoina saanut antibioottia raskauden mahdollisuus onko kumppanilla todettu jokin sukupuolitauti onko sukupuolitauteja aiemmin testattu millaista seksiä on harrastanut: kumppanin sukupuoli emätinyhdyntä/anaaliyhdyntä/suuseksi/eritteet silmiin tartuntamaa Suomi ulkomaat (haastattelukaavakkeen malli löytyy käypä hoito sivustolta) Tutkimukset: Alla luetelluissa tilanteissa tutkitaan klamydia, tippuri,kuppa, HIV, HCV ja HBV 52

53 53 huumeiden käyttö tatuoinnit (likaiset välineet, festarit yms.) lävistykset (likaiset välineet, festarit yms.) ulkomaalainen kumppani maksullinen seksi miesten välinen seksi tilapäinen suojaamaton seksikontakti kotimaassa tai ulkomailla Jos ei ole edellä mainittuja riskitilanteita eikä oireita, tutkitaan klamydia ja HIV MUISTA kertoa asiakkaalle, mitä kokeita otetaan Jos äitiysneuvolassa on otettu HIV, B hepatiitti ja kuppakokeet, ei uusia tarvitse ottaa jos ei ole uutta altistusta sen jälkeen JA ei ole oireita Kokeiden valmistumista odotellessa neuvotaan käyttämään kondomia. Potilas kysyy itse vastaukset puhelimitse tai kuulee ne mieluiten vastaanottotilanteessa. Klamydia ja tippuri tutkitaan anatomisen tartuntapaikan mukaan virtsasta, virtsaputkesta, kohdunkaulasta, peräsuolesta, nielusta tai silmästä ja näytteenottokohta mainitaan lähetteessä Taulukossa lueteltujen sukupuolitautien tutkimus ja hoito ovat potilaalle maksuttomia Tauti näyte nro tutkimus näytteenotto vastaus valmiina uusi näyte jos 53

54 54 aikaisintaan edell.negat. altistuksesta klamydia ensivirtsa, myös tippuri tikkunäyte, virtsa U CtGcNhO ChtrNhO 5 vrk 5 vrk 2 3 työpv tippuri ensivirtsa, myös klamydia vahva U CtGcNhO GcVi 5 vrk 5 vrk 2 3 työpv 2 4 työpv epäily tippuri(ulkomailta saatu tartunta,hoitoresist. taudin kohdalla tulisi ensisijaisesti käyttää gonokokkiviljelyä *HUOM! 1509 GcVi kuppa 4942 S Trpa Ab 3 4 viikkoa 1 viikko 1,5kk veri HIV veri 4814 S HIVAgAb 3 4 viikkoa 1 viikko 3kk HBV 1605 S HBsAg 3 4 viikkoa 1 viikko 3kk 4 kk veri HCV 3815 S HCV Ab 3 4 viikkoa 1 viikko 3kk 6kk veri *HUOM! näyte voidaan ottaa kun antibioottikuurista on kulunut vähintään viikko 54

55 55 Kumppanit tutkitaan ja hoidetaan mielellään samassa hoitopaikassa. Vakituinen kumppani hoidetaan heti näytteiden ottamisen jälkeen, vaikka ei olisi oireita. Tämä tehdään eri kerralla, sillä kumppanin läsnä ollessa voi jotain jäädä sanomatta. Klamydia: kerta annos atsitromysiiniä 1 g (myös raskaana olevat) allergiset tai muu kuin sukupuolielinten klamydia : doksisykliini 100mg x2x10 vrk vakituinen kumppani näytteille ja lääkitys samaan aikaan ilmoittaako itse mahdollisille entisille kumppaneilleen vai ilmoitetaanko hoitopaikasta nimettömästi (vähintään viimeisen puolen vuoden aikaiset ) selibaatti viikon ajan kondomi,kunnes kontrollivastaus negatiivinen kontrolli 1 kuukauden kuluttua tauti infoa, keskustelu turvaseksistä Tippuri: näyte otetaan ensivirtsasta tai tikkunäytteenä tartuntatavasta riippuen virtsaputkesta, emättimestä, kohdunkaulan kanavasta,nielusta, peräsuolesta tai silmän sidekalvolta viljely on ainoa käyttökelpoinen menetelmä antibioottiresistenssitilanteen seuraamisessa Muut taudit lääkärin vastaanotolla: myös oireiset joilla ei labralöydöksiä maksuttomaan hoitoon oikeutetuille erikoisleimattu resepti KÄYPÄHOITO SUOSITUS tulostettavat potilasohjeet 55

56 Ylisukupolvisten ongelmien ennaltaehkäisy Lapset puheeksi menetelmä Lastensuojelulain (2.luku 10) / Terveydenhuoltolaki (8.luku 70) mukaan annettaessa aikuisille sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja, kuten päihdehuolto- ja mielenterveyspalveluja, on selvitettävä ja turvattava myös hänen hoidossaan ja kasvatuksessaan olevan lapsen hoidon ja tuen tarve. Keski- Satakunnan terveydenhuollon kuntayhtymässä pyrimme Toimiva lapsi & perhe -työskentelyn (TL&P) kautta yhteistyössä eri sektoreiden kanssa tunnistamaan ja ehkäisemään mielenterveys- ja päihdeongelmien siirtymistä yli sukupolvien. Menetelmän tarkoitus on tukea vanhempia ja lasten kehitystä, arvioida lasten ja perheen tarve muiden palvelujen tukeen ja saattaa lapsi ja perhe tarvittaessa lisäpalvelujen äärelle. Tuetaan lapsen ja perheen vahvuuksia ja suojaavia tekijöitä, ei niinkään etsitä ongelmia. Keskinäinen ymmärrys vanhemman ongelmista ja avoin kommunikaatio perheessä ovat lapsia suojaavia tekijöitä. Ne tukevat perheen ihmissuhteita, joista lasten hyvinvointi on hyvin riippuvainen. Kun vaikeuksista voidaan puhua, voidaan niitä myös ratkaista. Toimiva sosiaalinen elämä kodin ulkopuolella on toinen tärkeä suojaava tekijä lapsilla. Omat ystävät, tunne kuulumisesta omaan päivähoitoryhmään tai koululuokkaan ja harrastukset tuovat iloa lapsen elämään ja tukevat kehitystä monella tavalla. (Solantaus 2006) Kaavio 1. Lapset puheeksi palvelukaavio (Solantaus 2005) Vanhempi tulee asiakkaaksi/potilaaksi Lapset puheeksi 1. Porras: Lapset puheeksi -keskustelu Lapset puheeksi -keskustelun päämääränä on tukea vanhemmuutta ja lasten kehitystä erityisesti silloin, kun vanhemmalla on vaikeuksia. Tavoitteena on tunnistaa lapsen hyvinvointia tukevat ja vaaranta- 56

57 57 vat tekijät (vahvuudet/haavoittuvuudet) sekä sopia konkreettisista toimista lapsen kehityksen tukemiseksi. Lapsen vanhempaa tai vanhempia tapaava työntekijä keskustelee heidän kanssaan lasten kehityksestä ja kehitysympäristöjen toimivuudesta lapsen arjessa. Yhdessä vanhempien kanssa arvioidaan lapsia suojaavista tekijöistä ja pyritään löytämään yhdessä vanhempien kanssa, mitä konkreettista lapsen arjessa voi tehdä suojaavien tekijöiden vahvistamiseksi. Menetelmä antaa vanhemmalle ja työntekijälle ymmärryksen lapsen pärjäämisestä ja mahdollisuuksista tukea lapsen kehitystä. Lapset puheeksi -keskusteluun tarvitaan 1 2 tapaamiskertaa. Jos lapsi tai vanhempi tarvitsee tukea, on mahdollista järjestää Lapset puheeksi -neuvonpito. Lapset puheeksi -keskustelun toteuttamisessa käytetään tukena seuraavia aineistoja: o o Lapset puheeksi manuaali Oppaat: "Miten autan lastani? Opas vanhemmille joilla on mielenterveyden ongelmia" (Solantaus & Ringbom, 2005a ) "Mikä meidän vanhempia vaivaa? Käsikirja lapsille ja nuorille, joiden äidillä tai isällä on mielenterveyden ongelmia" (Solantaus & Ringbom, 2005b) Miten huolehdin lapsistani? Käsikirja vanhemmille, joita oma päihteidenkäyttö askarruttaa (Solantaus & Ringbom, 2012 ) Lapsi ja vanhemman syöpä. Opas vanhemmille lasten tukemiseen, kun toinen vanhemmista sairastaa syöpää (Väisänen & Solantaus, 2004) o Lapset puheeksi lokikirjat Raskauden aika Vauva ja taaperoikä (0-3v) Leikki-ikä (4-6v) Kouluikä murrosikään asti (7-12v) Murros- ja nuoruusikä (n v) 2.Porras: Lapset puheeksi -neuvonpito Lapset puheeksi -keskustelua seuraava Lapset puheeksi -neuvonpito järjestetään aina, kun on tarve vahvistaa lasta suojaavia tekijöitä lapsen ja perheen sosiaalisen verkoston, kunnallisten palveluiden ja/tai järjestötoimijoiden avulla. Neuvonpito on toiminnallista verkostotyötä, jonka tavoitteena on saada aikaan perheen ja lapsen arjessa sellaisia konkreettisia tekoja, jotka tukevat lapsen pärjäämistä. Neuvonpito valmistellaan Lapset puheeksi kartoituksen pohjalta yhdessä vanhempien kanssa. Vanhempien kanssa valitaan aiheet, keitä osallistuu, kuka kertoo jne. Yhteistyössä suunnitellaan konkreettisesti, mitä kukin osallistuja voi tehdä lapsen ja/tai perheen tukemiseksi seuraavan neljän viikon aikana. Osallistujien esiin tuomat toimintamahdollisuudet kirjataan ylös kaikkien nähtäväksi (Esimerkki 1). Noin neljän viikon 57

58 58 kuluttua arvioidaan suunnitelmien toteutumista ja vaikutuksia perheen arkeen sekä tehdään uusi suunnitelma seuraavaksi ajanjaksoksi. 5. AIKUISNEUVOLAN TAUSTALLA OLEVA LAINSÄÄDÄNTÖ Terveydenhuoltolaki 1326/2010 (Finlex) Lain tarkoituksena on: 1) edistää ja ylläpitää väestön terveyttä, hyvinvointia, työ- ja toimintakykyä sekä sosiaalista turvallisuutta; 2) kaventaa väestöryhmien välisiä terveyseroja; 3) toteuttaa väestön tarvitsemien palvelujen yhdenvertaista saatavuutta, laatua ja potilasturvallisuutta; 4) vahvistaa terveydenhuollon palvelujen asiakaskeskeisyyttä; sekä 5) vahvistaa perusterveydenhuollon toimintaedellytyksiä ja parantaa terveydenhuollon toimijoiden, kunnan eri toimialojen välistä sekä muiden toimijoiden kanssa tehtävää yhteistyötä terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä sekä sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisessä. Laki potilaan asemasta ja oikeuksista 785/1992 (Finlex) Asetus potilasasiakirjoista 298/2009 (Finlex) Henkilötietolaki 523/1999 (Finlex) Asetus seulonnoista 339/2011 (Finlex) Vanhuspalvelulaki 5.2 TOIMINTAA OHJAAVIA SUOSITUKSIA JA OHJEITA Terveyden edistämisen laatusuositus (2006) Julkaisuja 19. Helsinki: Sosiaali ja terveysministeriö. Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma Kansallisen terveyserojen kaventamisen toimintaohjelma Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2008:16. Koti- ja vapaa-ajan tapaturmien ehkäisyn tavoiteohjelma vuosille Sosiaali- ja terveysmi-nisteriön julkaisuja 2013:

59 59 Muutosta liikkeellä! Valtakunnalliset yhteiset linjaukset terveyttä ja hyvinvointia edistävään liikuntaan Helsinki Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2013:10. df?sequence=1 Lihavuus laskuun. Hyvinvointia ravinnosta ja liikunnasta. Kansallinen lihavuusohjelma Tupakkapolitiikan uusi aika. Savuton Suomi 2040 verkoston tupakkapolitiikan kehittämistyöryhmän ehdotukset. Turvallinen elämä ikääntyneille - Toimintaohjelma ikääntyneiden turvallisuuden parantamiseksi. Sisä-asiainministeriön julkaisuja 19/ Yhteistä ponnistelua alkoholihaittojen ehkäisemiseksi ja vähentämiseksi. Alkoholiohjelman työsuunnitelma vuosille Käypähoito suositukset: Lihavuus (aikuiset) Liikunta Unettomuus Kohonnut verenpaine Diabetes Dyslipidemiat Kohdunkaulan, emättimen ja ulkosynnyttimien muutokset Uniapnea Virtsankarkailu (naiset) Tupakkariippuvuus ja tupakasta vieroitus Ravitsemussuositukset: 59

60 60 Terveyttä ruoasta! Suomalaiset ravitsemussuositukset df Ravitsemussuositukset ikääntyneille Terveysliikunnan suositukset (UKK) suositukset Ikääntyneiden ihmisten ohjatun terveysliikunnan laatusuositukset (STM:n oppaita 2004:6) 60

61 61 1. AIKUISNEUVOLAN HENKILÖSTÖ 1.1. Keski Satakunnan terveydenhuollon KY aikuisneuvolahenkilöstö Harjavalta terveysasema Koulukatu 2, Harjavalta Carita Nordlund p (klo:12-13) Kokemäki terveysasema Tulkkilantie 4, Kokemäki Elina Konstari p (klo:12-13) Kauvatsan terveysasema Yttiläntie 220, Kauvatsa Vappu Jokela p Nakkila terveysasema Satakunnantie, Nakkila Liisa Tarkkanen p. Luvia terveysasema: p. Eurajoki terveysasema Rantaperentie 1, Eurajoki Elina Saarenmaa p Henkilöstön riittävyys ja osaaminen Hyvin resursoidut ja jatkuvasti kehittyvät terveydenhoitajapalvelut ovat tärkeä osa kunnan terveyttä ja hyvinvointia tuottavia peruspalveluja. Terveydellinen eriarvoisuus, syrjäytyminen ja sosiaali- ja terveysongelmien kasaantuminen samoille henkilöille asettavat entistä selkeämmät haasteet terveyskeskusten henkilöstörakenteelle ja - mitoitukselle. Miesten ja naisten terveyserot ovat kasvaneet. Tulevaisuuden haasteina ovat mm. miesten mielenterveys- ja päihdeongelmat. Myös naisten terveydentila on heikentynyt mm. työttömyyden, alkoholinkäytön, tupakoinnin yleistymisen ja stressin seurauksena. Lasten ja nuorten lisääntyneet psykososiaaliset ongelmat tuovat uusia paineita terveydenhoitajien työajan, toimintamuotojen ja työssä jaksamisen suhteen. Vanhusväestön terveyspalveluihin vastaaminen muodostuu entistä suuremmaksi haasteeksi myös terveydenhoitajan työssä. Terveydenhoitajan työssä keskeistä on vuorovaikutus asiakkaiden kanssa, asiakkaan yksilöllisten tarpeiden kokonaisvaltainen huomiointi, voimavarojen ja terveyttä tukevien tekijöiden tunnistaminen ja voimavarojen vahvistaminen. (Pietilä ym. 2009, 61

62 62 6) Terveyden edistämistyö vaatii näyttöön perustuvaa osaamista sekä kykyä ja rohkeutta varhaiseen puuttumiseen. Terveydenhuollon henkilöstöllä on vastuu omasta ammatillisesta kehittymisestään sekä työnsä kehittämisestä ja laadusta. (Haarala ym. 2015, 15-16) Ikäkausiterveystarkastukset (Esim. miesten ikäkausiterveystarkastukset, seulontatutkimukset) Terveystarkastus: minuuttia / asiakas, 6 asiakasta / työpäivä, kontrollikäynti keskimäärin 30 minuuttia / asiakas Irtosolunäytteenotto ja Mama-seula: minuuttia / asiakas Ajokorttiterveystarkastus: minuuttia / asiakas, kun terveydenhoitaja tuntee potilaan entuudestaan, esim. kouluterveydenhuollossa Kutsuntaikäisen terveystarkastus: minuuttia / asiakas terveydenhoitajan vastaanotolla Ikääntyvien terveydenhoito Terveystarkastus: 60 minuuttia / asiakas, 6 asiakasta / työpäivä Kotikäynti: matka-aika minuuttia / asiakas Työttömien terveydenhuolto Terveystarkastus: 60 minuuttia / asiakas, 6 asiakasta / työpäivä Seurantakäynti: 30 minuuttia / asiakas, 12 asiakasta / työpäivä Kotikäynti: matka-aika minuuttia / asiakas Avosairaanhoidon vastaanotto / erityisvastaanotot Vastaanottokäynti: asiakasta / työpäivä, ohjaus- ja neuvontakäynti minuuttia / asiakas Kotikäynti: matka-aika minuuttia / asiakas Erityisryhmien terveydenhoito, erityisvastaanotot: Yksi terveydenhoitaja diabeetikkoa varten, diabeetikkoa / yksi työpäivä (diabetes, metabolinen oireyhtymä, allergia, astma, sydänsairaiden yms. vastaanotto- tai poliklinikkatoiminta) Vastaanottokäynti: minuuttia / asiakas, asiakasta / työpäivä Kotikäynti: matka-aika minuuttia / asiakas Maahanmuuttajien terveydenhuolto Yksi terveydenhoitaja enintään maahanmuuttajaa kohti 62

63 63 Rokotustoiminta ja tartuntatautityö Rokotuskäynti minuuttia / asiakas Tarttuvien tautien ohjauskäynti minuuttia / asiakas Erityisesti huomioitava asiakasmääriä määriteltäessä Ikäryhmä, sukupuoli Terveydentila ja elämänolosuhteet Asiasisältö ja laajuus Palvelukokonaisuus Työmenetelmät Yksilö- ja ryhmävastaanotto Teemaryhmät Kotikäynnit Yleisö- ja suurryhmätilaisuudet Esitietojen kartoitusmenetelmät: kyselylomakkeet, Internet- ja sähköpostikyselyt Terveyspalvelujen ja muiden terveyteen ja hyvinvointiin liittyvien palveluiden käytön, hoito- ja tutkimustiedon koordinointi Puhelinneuvonta 32 Yhteistyötahot Terveydenhuollon toimintayksiköt ja ammattihenkilöt: lääkärit, laboratorio, hammaslääkärit, eritystyöntekijät, järjestöt, puolustusvoimat, opettajat, koulun erityistyöntekijät, vapaaehtoistoimintaryhmittymät ja organisaatiot, kunnan muut hallintokunnat, mm. liikunta- ja sivistystoimi, kansalaisopistot Tavoite ja tarkoitus Asiakkaiden/väestön itsehoidon tukeminen, oman terveydentilan seurannan ohjaaminen Terveyden, hyvinvoinnin ja toimintakyvyn ylläpitämiseen kannustaminen eri elämänvaiheissa Sairauksien varhainen toteaminen Potilasturvallisuuden näkökulmasta hyvin suoritettu tarkastus ja laatustandardien mukaisesti tehdyt seulontatutkimukset Ikääntyvien terveydenhoito (yli 65 v) Erityisesti huomioitava asiakasmääriä määriteltäessä Ikäkausitarkastusikä (alle / yli 75 v), sukupuoli Terveydentila, terveystottumukset, elintavat Omatoimisuus ja avuntarve Asiakkaan vastaanotto-, omaksumis- ja muistikyky 63

64 64 Asiakkaan perhetilanne ja tukiverkko Monisairaat asiakkaat Seulontatutkimusten laajuus Rokotusohjelma Paikkakunnan palvelutarjonta: sosiaali- ja terveydenhuolto, järjestöjen toiminta, virkistys- ja vapaa-ajan palvelut Työmenetelmät Terveystarkastukset Kotikäynnit Toimintakykyarvio Terveyskasvatus, terveysneuvonta, laihdutus-, tupakka-, verenpaineyms ryhmät Yhteistyö, hoidon ja palveluiden koordinointi Verkostotyö Yhteistyötahot Omaiset, ystävät ja muut läheiset, sosiaali- ja terveydenhuollon toimintayksiköt ja niiden henkilökunta, alueella toimivat järjestöt ja vapaaehtoistyöntekijät, seurakunnat Tavoite ja tarkoitus Ikääntyvän/vanhenevan ihmisen terveyden edistäminen, omatoimisuuden ja toimintakyvyn sekä päivittäisissä toiminnoissa selviytymisen edistäminen ja säilyttäminen mahdollisimman myöhäiselle iälle saakka Raihnaisuuden ehkäiseminen ja iän tuomien rajoitteiden minimointi Sopeutuminen muutoksiin: elämäntilanne, toimintakyky jne. Työttömien terveydenhuolto Suositus Terveystarkastus: 60 minuuttia / asiakas, 6 asiakasta / työpäivä Seurantakäynti: 30 minuuttia / asiakas, 12 asiakasta / työpäivä Erityisesti huomioitava asiakasmääriä määriteltäessä Työttömän elämäntilanne, perhe, taloudellinen tilanne Työttömän terveystottumukset ja elämäntavat sekä tarve ja motivaatio muuttaa niitä Työttömän terveys- ja sairausprofi ili Työttömyyden kesto, paikkakunnan työttömyysaste Työttömän tukiverkko, tukipalvelut, paikkakunnan palvelutarjonta Työllistymismahdollisuudet Yhteistyön laajuus ja yhteistyötahojen määrä Työmenetelmät Vastaanotto- ja ryhmätoiminta 64

65 65 Moniammatillinen yhteistyö ja verkostotoiminta Työpaikka- ja kotikäynnit Verkosto- ja projektityö Yhteistyötahot Työttömän perhe ja muut läheiset, sosiaali-, terveys- ja työvoimapalveluyksiköt ja niiden henkilökunta, paikkakunnan yritykset, vapaaehtoisjärjestöt, työttömien toimintapisteet Tavoite ja tarkoitus Työttömän terveyden, hyvinvoinnin, ihmisarvon ja itsetunnon edistäminen ja säilyttäminen Sairauksien varhainen toteaminen ja hoitaminen Työttömyyden haittojen minimointi Työhön sijoittumisen ja sopivan työn tai toiminnan löytämisen tukeminen 4.12 Avosairaanhoidon vastaanotto Suositus asiakasta / päivä / terveydenhoitaja, Ohjaus- ja neuvontakäynti minuuttia / asiakas, asiakasta / työpäivä Erityisesti huomioitava asiakasmääriä määriteltäessä Työmäärän vaikea päiväkohtainen ennustaminen, ajanvaraus- ja avovastaanoton määrä ja suhde Enemmän aikaa vaativat toimenpiteet, työtehtävät ja asiakkaat: haavanhoito, moniongelmainen potilas, mielenterveyspotilas, vammainen potilas, aistitoiminnan vaje, tukihenkilön mukanaolo jne. Nopeasti sujuvat työtehtävät: ompeleiden poisto, sairausloma, tuttu asiakas: verenpaine, hemoglobiini, verensokeri, rokotus Puhelinneuvonnan määrä, vaihtelevuus Rokotustoiminta, riskiryhmien rokotusten järjestelyt, ulkomaille matkustavien rokotusjärjestelyt Ensiavun ja kriisityön järjestelyt Työmenetelmät Yksilöneuvonta, asiakkaan ja potilaan terveydentilan ja hoidon tarpeen mukainen ohjaaminen Ryhmätoiminta, ohjaus ja motivointi erilaisiin ryhmiin, esim. laihdutus, tupakkavierotus 36 Ohjaus ja ajanvaraus lääkärin vastaanotolle, erityistyöntekijöiden vastaanotolle, laboratorioon, röntgentutkimuksiin Yhteistyötahot Omaiset ja muut läheiset, lääkäri ja muut erityistyöntekijät, kotisairaanhoito, sairaalan poliklinikka, sosiaalitoimen työntekijät, 65

66 66 seurakunta, järjestöt, Kela, mielenterveyspalveluyksiköt Tavoite ja tarkoitus Asiakkaan tarpeiden mukaisia, terveyttä edistäviä ja sairautta parantavia palveluja Itsehoidon tukeminen Hoidon koordinointi Asianmukaisen jatkohoidon järjestäminen STHL RY TILASTOINTI JA KIRJAAMINEN 2.1. Käynnin syyt: ICP10 Z10: ennalta määritelty terv.tarkastus ( työttömät, miehet 40v, naiset 50v.) Z00.8: Muu yleistarkastus ICPC 2 A98: sair. ennaltaehk/ terv.ylläpito (rokotus, papa..) B81: B12 vit.puute/anemia K85: kohonnut RR K86: RR-tauti komplisoitumaton K88: Asentoon liittyvä matala RR H81: vahatulppa A44: rokotus T90: T2D T83: lievä ylipaino T82: merkittävä ylipaino 66

67 67 H02: kuulo-oire H84: ikähuonokuuloisuus K05: poikkeava pulssi P06: unihäiriö P03: masennuksen tunne T27: huoli aineenvaihd.sairaudesta T86: hypotyreoosi T93: dyslipidemia N86: MS-tauti 2.2. Tilastointi koodit Yleisimmät SPAT koodit 1307: psykososiaalinen neuvonta ja ohjaus ( ihmissuhteisiin ja mielenterv. liittyvä neuvonta/ohjaus) 1235: mielenterveys, emotionaalinen tuki 1370: työssäkäyvät miehet 40v.+ 50v. terv.tarkastukset 1395: opiskelun tai työelämän ulkopuolella olevan asiakkaan terv.tark. 1321: asevelvollisen terv.tark. 1249: puheluneuvonta 1304: ikääntymiseen liittyvä neuvonta 1305: liikuntaneuvonta 1306: ravitsemus- ja painonhallintaneuvonta 1309: päihteisiin, tupakkaan liittyvä neuvonta 1051: unihäiriöön liittyvä ohjaus 1128: lantionpohjalihasten harj.ohjaus 1138: suoliston toimintaan liittyvä ohjaus 1260: konsultaatio 67

68 : hoitotarvikkeiden luovutus 1254: lääkkeen anto (myös jako dosettiin) 1252: Kokonaislääkehoidon suunnitelma tai sen päivitys 1256: lääkkeen anto im./sc 1273: AUDIT tms testi 1246: DEPS/ BDI-testit 1053: MMSE 1193: papakoe 1324: joukkopapa 1043: AGR 1033: korvien huuhtelu 1016: näön tutkiminen 1153: ompeleiden poisto 1156: ihottuman/ ihon hoitoon liittyvä ohjaus 1157; suun/limakalvojen hoito-ohjaus 1149: traum. haavan hoito 2.3. Asiakasmaksut Terveyden edistämisen ja ehkäisevän terveydenhuollon käynnit ovat maksuttomia (esim. rokotusohjelman mukainen rokotus, terveystarkastus, terveysneuvonta, ehkäisyyn liittyvä käynti); maksua ei peritä tartuntatautilain mukaisesta hoidosta, päihteiden korvaushoidosta, eikä psykiatrisen hoidon käynneistä. 68

69 69 Hoitajamaksu peritään sairaanhoidollisista käynneistä, esim. injektiot ja infuusiot, ompeleiden poisto, päivystävä sairaanhoitaja (esim. vatsatauti, flunssa), haavan hoidot, rokotusohjelman ulkopuoliset rokotukset, kansansairauksien hoitoon liittyvät hoitajien vastaanotot (esim. astma, reuma, sydänsairaudet, INR vastaanotto, diabetes), Doppler tutkimus, muistihoitajan vastaanotto, korvahuuhtelu, Pef seuranta. Terveydenhuollon ammattihenkilön sairaanhoidollinen vastaanottokäynnin maksu on 11,50 kolmelta ensimmäiseltä hoitajakäynniltä kalenterivuodessa ( ) Maksua ei peritä alle 18 vuotiailta, veteraaneilta, kunnallisen vanhainkodin pitkäaikaispotilailta, maksukaton ylittymisen jälkeen eikä asiakkaan siirtyessä suoraan osastolle. Hoitajamaksut kerryttävät maksukattoa. Jos asiakas käy saman vastaanottokäynnin aikana sekä hoitajalla että lääkärillä, ei hoitajakäyntimaksua peritä Peruuttamattomasta poisjäännistä peritään käyttämättä jääneen ajan maksu (51,40 ; ei alle 15 vuotiailta). LIITTEET Seulontalomakkeet Tartuntatautiohjeistus LIITE. 69

70 70 70

71 71 Ohjeet hoitotarvikejakelusta Päivitetty: Hyväksytty johtoryhmässä: Hyväksytty yhtymähallituksessa Terveydenhuoltolain (1326/2010) 24 mukaan kunnan tehtävänä on järjestää alueensa asukkaiden sairaanhoitopalvelut, joihin sisältyy hoitosuunnitelman mukaiset pitkäaikaisen sairauden hoitoon tarvittavat hoitotarvikkeet. Hoitotarvikejakelun tarkoituksena on parantaa potilaan omahoidon edellytyksiä sekä edistää potilaan sitoutumista hoitoon. Ensisijaista on tukea pitkäaikaissairaiden kotona asumista ja siellä selviytymistä. Hoitotarvikkeita jaetaan ainoastaan kotona asuville asiakkaille. Kotona asumiseen rinnasteiseksi katsotaan myös kotihoitoa vastaavat puoliavoimet laitokset. Näissä asuville hoitotarvikkeita jaetaan vain asiakkaan henkilökohtaiseen tarpeeseen, ei laitoksen muuhun käyttöön. Sairauden hoitoon kuuluvien hoitotarvikkeiden jakelun tulee perustua aina yksilöllisesti määriteltyyn tarpeeseen ja terveydenhuollon ammattihenkilön suorittamaan arviointiin ja seurantaan. Hoitotarvikejakelun lähtökohtana on lääketieteellisin perustein todettu pitkäaikainen sairaus, joka on kestänyt vähintään kolme kuukautta, lukuun ottamatta tässä ohjeessa myöhemmin erikseen mainittuja poikkeuksia. Tiloissa, joissa tarve on varmuudella pysyvä, sekä diabetes-, dialyysi-, avannetarvikkeiden ja virtsaamisapuvälineiden kohdalla tarvikkeita voidaan jakaa heti tarpeen ilmennyttyä. Muissa tiloissa asiakas otetaan hoitotarvikejakelun piiriin vasta tarpeen kestettyä vähintään kolme kuukautta. Päätöksen hoitotarvikkeista tekee avoterveydenhuollon ylilääkäri tai terveysaseman nimetty apulaisylilääkäri tai riittävän perehdytyksen omaava ja KSTHKY:n organisaatioon kuuluva terveydenhuollon ammattihenkilö niissä tilanteissa, kun hoitotarvikejakelun osalta asetetut perusteet täyttyvät yksiselitteisesti. Hoitotarvikkeiden yksilöllinen tarve ja hoitotarvikejakelun voimassaoloaika tulee kirjata potilaan tai asiakkaan hoitosuunnitelmaan tai terveyskertomukseen. Hoitotarvikejakelu on osa potilaan kokonaishoitoa ja sisältää sairaanhoidollista ohjausta ja yksilöllistä neuvontaa sekä tarvittaessa kotikäynnin. Potilaan tulee tietää ja ymmärtää hoitoon liittyvien tarvikkeiden käyttö ja merkitys. Hoitotarvikejakelun yhteydessä tulee tarvittaessa opastaa myös omaisia, läheisiä ja omaishoitajia, ja painottaa potilaan omaa vastuuta hoitotarvikkeiden asianmukaisessa käytössä. Hoitotarvikkeiden käyttö ja kulutus tapahtuu KSTHKY:n henkilökunnan valvonnassa. Kerrallaan luovutettujen hoitotarvikkeiden määrä ei saa ylittää kolmen kuukauden arvioitua kulutusta. Hoitotarvikkeita jaetaan vain kuntayhtymän alueen kotikuntalaisille. Ulkokuntalaisten kohdalla 71

72 72 edellytyksenä hoitotarvikkeiden saamiseen on oman kunnan maksusitoumus. Vakuutusten korvaamat tarvikkeet asiakkaat tilaavat suoraan toimittajilta ja hakevat korvauksen vakuutuslaitokselta. Jaettavat tarvikkeet ja välineet: Hoitotarvikejakelusta ei jaeta vuoteensuojia, poikkilakanoita, hygieniapukuja, esiliinoja, tuffereita, suojakäsineitä, pesunesteitä, voiteita, ruiskuja, injektioneuloja, liuoksia eikä ruoka- tai pesulappuja. 1) Virtsaamisapuvälineet ja inkontinenssitarvikkeet (heti) Katetrit, pussit, virtsankerääjät jaetaan hoitosuunnitelman mukaisesti. Toistokatetroinnissa käytetään edullisinta tuotetta, mikäli se soveltuu ko. potilaalle. 2) Avannetarvikkeet (heti) Jakelu perustuu avannehoitajan antamiin suosituksiin kunkin asiakkaan kohdalla. Kulutuksen lisääntyminen sovitusta määrästä, iho-ongelmissa tai pussin toimintahäiriöissä asiakas ohjataan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa avannehoitajan vastaanotolle. Erikoissidoksia käyttävät asiakkaat ohjataan avannehoitajalle ainakin kerran vuodessa. 3) Dialyysitarvikkeet (heti) Tarpeen mukaan. 4) Diabetestarvikkeet (heti) Insuliinikynät, -ruiskut, -neulat, lansetit, verensokeriliuskat ja virtsantutkimusliuskat hoitosuunnitelman mukaan. 5) Haavanhoitotarvikkeet Haavanhoitotuotevalikoima on haavanhoitotyöryhmän laatiman ohjeen mukainen. Hoitosuunnitelma päivitetään 4-6 viikon välein, ja hoitotarvikejakelu perustuu päivitettyyn hoitosuunnitelmaan. Haavanhoitotarvikkeissa on 2 kk:n omavastuuaika. Uusiutuvissa haavoissa omavastuuaika määritellään yhden kerran eli uusiutumisvaiheessa ei ole uutta omavastuuaikaa. Ilman omavastuuaikaa hoidetaan seuraavat haavat, mitkä perustuvat lääkärin tekemään diagnoosiin: valtimoperäinen ja laskimoperäinen säärihaava, diabeettinen haava, pyoderma gangrenosum, necrobiosis lipoidica, painehaava, reumaattinen haava, tulehduksen (erysipelas) jälkeinen haava, syövän ja palovamman jälkitila 6) Muut tarvikkeet (jos tarve yli 3 kk, annetaan heti) 72

73 73 Letkuruokinta-, nestetiputus-, tracheostomia ja imutarvikkeet 7) Vaipat ja muut hygieniatarvikkeet Aikuiset. KELA:n myöntämää hoitotukea voi käyttää mm. vaippojen hankintaan. Tiputteluvuoto ei kuulu maksuttoman hoitotarvikejakelun piiriin. Vaippoja ja muita hygieniatarvikkeita jaetaan kotisairaanhoitajan/ terveydenhoitajan tekemän yksilöllisen arvion perusteella päivittäisestä ja jatkuvasta keskivaikeasta tai vaikeasta uloste- ja/tai virtsainkontinenssista kärsiville pitkäaikaispotilaille, joiden vaippojen tarve johtuu: kehitysvammasta neurologisesta sairaudesta (kuten Parkinson, MS-tauti, ALS, AVH-potilaat) syövästä tai sädehoidon jälkitilasta keskivaikeasta tai vaikeasta dementiasta (MMSE alle 18) lääkärin diagnosoimasta ulosteen pidätyskyvyn häiriöstä kotona hoidettavat saattohoitopotilaat hauraat ja monisairaat iäkkäät, joille on myönnetty eläkkeensaajan korotettu hoitotuki Lapset. Vaippoja jaetaan lapsille, jolloin alaikärajana on 3 vuotta ja lapsella on pitkäaikainen sairaus tai vamma, esim. kehitysvamma, meningomyelocele. Sairaudesta ja sen aiheuttamasta inkontinenssista tulee olla todistus, esim. epikriisi, hoitavalta taholta. Vaippoja ei myönnetä ns. fysiologiseen kasteluun. Lasten kohdalla tarvearvion tekee lapsen alueen lastenneuvolan terveydenhoitaja tai lapsen kouluterveydenhoitaja. Myöntämispäätöksen tekee lasten tutkimus- ja kuntoutusvastaanotosta vastaava lääkäri. Määräys kirjataan potilaan hoitosuunnitelmaan tai terveyskertomukseen. Virtsainkontinenssin hoidosta on tarkennus Liitteessä I. Kyselylomake virtsainkontinenssin haitta-asteen arvioimiseksi, Liite II Hoitotarvikejakeluhakemus (Liite III) liitetään potilaan sairauskertomukseen ja/tai hoitosuunnitelmaan Kotisairaanhoidon kautta tulevat jakeluun niiden asiakkaiden hoitotarvikkeet ja vaipat, jotka ovat kotihoidon säännöllisiä tai tilapäisiä asiakkaita asiakkuuden keston ajan. Aikuisneuvolan kautta hoidetaan hoitotarvikkeet niille asiakkaille, joilla ei ole kotihoidon tarvetta SCA:lla on Tena vaippojen kotiinkuljetuspalvelu, jonka aloittamisesta tehdään palvelusopimus kriteerien täyttyessä. Ohjeet kotiinkuljetuspalvelusta ja palvelusopimus tehdään Keski-Satakunnan terveydenhuollon alueella aikuisneuvolassa tai kotisairaanhoidossa. Harjavallassa Pauli Sallinen, LT KSTHKY/ Avoterveydenhuollon ylilääkäri LIITE I 73

74 74 VIRTSANKARKAILU Ponnistusinkontinenssilla tarkoitetaan virtsan karkaamista fyysisen rasituksen tai ponnistuksen yhteydessä. Taustalla on usein virtsaputkea ympäröivien tukirakenteiden tai virtsaputken sulkijamekanismin heikkous. Pakkoinkontinenssilla tarkoitetaan virtsan karkaamista äkillisen virtsaamispakon yhteydessä. Taustalla usein keskushermoston sairaus tai vamma (ja diabeettinen neuropatia). Sekamuotoinen virtsankarkailu on edellisten yhtäaikainen tila. Ylivuotoinkontinenssilla tarkoitetaan virtsarakon akuutin tai kroonisen tyhjenemishäiriön (retentio) aiheuttamaa virtsan karkaamista. Tässä taustalla on usein hermoston sairaus, vamma, leikkauksen jälkitila, mekaaninen este tai lääkehoito. Tihentyneen virtsaamisentarpeen syy tulee selvittää (esim. virtsatietulehduksen poissulku, ummetus, eturauhasen liikakasvu, polydipsia tai krooniset särkytilat). Painonhallinta, lantionpohjan lihaskunnon ylläpito, tupakoinnin lopettaminen, ummetuksen hoito sekä kohtuullisen kuntoliikunnan ylläpito kuuluvat kaikkien virtsankarkailusta kärsivien potilaiden perusohjeistukseen. Lantionpohjan lihasharjoittelu on vaikuttava hoito kaikissa virtsainkontinenssimuodoissa, sekä naisilla että miehillä, ja ohjaus lihasharjoitteluun tapahtuu tarvittaessa asiaan perehtyneen fysioterapeutin toimesta. Toimintarajoitteisten potilaiden virtsan pidätyskyvyn edistämiseen voidaan vaikuttaa aikataulutetuilla WCkäynneillä sekä elinympäristön ja vaatetuksen muutoksilla niin, että WC:hen ja WC-istuimelle pääsy helpottuu. Lääkehoidolla (antikolinergit, paikallinen estrogeenihoito) voidaan vaikuttaa oirekuvaa lieventävästi, varsinkin pakkoinkontinenssista kärsivien potilaiden osalta. Kirurgian piiriin kuuluvilla hoidoilla voidaan saavuttaa merkitsevää vastetta pakkovirtsankarkailuun sekä etenkin alle 70-vuotiaiden naisten ponnistusvirtsankarkailuun. Tietyillä lääkeaineilla on vaikutusta virtsankarkailuun joko suoran vaikutusmekanismin kautta tai potilaan vireystilaan vaikuttamalla. Näitä lääkeaineita ovat mm. antihistamiinit, antikolinergit, bentsodiatsepiinit, opiaatit sekä tietyt psyyken lääkkeet. Potilaan lääkehoidon tarve sekä toteutus tulee varmentaa hoitavan lääkärin taholta. LIITE II. 74

75 75 LIITE III. 75

76 76 76

77 77 77

78 78 LIITE LÄÄKINNÄLLISET HOITOSUKAT JA HOITOHIHAT Uusi tarve: LÄÄKÄRI Ottaa kantaa täyttyykö lääkinnällisen hoitosukan/hihan kriteeri (Liite 1) ja varmistaa, ettei ole kontraindikaatioita. Määrää tarvittaessa ABI mittauksen (jos pulssi ei tunnu tai potilaalla on/on ollut valtimoperäinen haava tai katkokävelyoireita) ja ottaa kantaa mittaustulokseen Jos ABI 0,90 tai 1,4 tai syke ei lakkaa kuulumasta, tarkastetaan valtimotaudin ja mahdollisen diabeteksen tai munuaissairauden hoitotasapaino. Kompressiohoitoa pidetään turvallisena, jos ABI >0,8. Kompressiohoitoa ei tule käyttää, jos ABI <0,5. Kirjaa kertomukseen diagnoosit, perustelut hoidon aloittamiseksi ja paineluokan tai kirjaa miksi hoitoa ei voida aloittaa, jatkotoimenpiteet ja konsultaatiovastaukset Ohjaa hoitajalle jos kriteerit täyttyvät (ABI mittaus ja/tai sidonnan opetus ja aloitus) kriteerit täyttyvät SAIRAANHOITAJA ABI mittaus, jos määrätty. Tarvittaessa konsultointi ABI 0,9 ja 1,4 Oikeanlaisten tukisidosten valinta, luovutus ja käytön opetus tai tarvittaessa yhteys kuntakohtaisesti kotisairaanhoitoon tukisidoshoidon aloittamiseksi kotona Laittaa potilaan kuntakohtaiseen fysioterapian jonoon tai varaa ajan mittausta varten. kriteerit eivät täyty (esim. pelkät suonikohjut) Sukkien mittaus ja hankinta asiakkaan omalla kustannuksella. Asiakas ohjataan yksityiselle palveluntuottajalle. Esim. Karpalopiste tai Tukikohta (Pori) Sidonta aika vähintään 2 vko:a ennen mittausta FYSIOTERAPEUTTI/KUNTOHOITAJA Tekee yksilöllisen tarvearvion (mittaus, materiaali ja merkki) Voi suositella tarvittaessa hoidon aloitukseen alempaa paineluokkaa Tekee suosituksen alueelliselle apuvälinekeskukselle (=maksusitoumuspyyntö) 78

79 79 LÄÄKINNÄLLISET HOITOSUKAT JA HOITOHIHAT Uusinta: ABI mittaus tarvitaan Jos aiemmassa mittauksessa ABI on ollut < 1,00 ja mittauksesta on kulunut vuosi tai Jos pulssit eivät sormin tunnu tai Potilaalla on edellisen mittauksen jälkeen tullut valtimoperäinen haava, katkokävelyoireita tai ongelmia sukkien pitämisessä (kipua tms.) SAIRAANHOITAJA ABI mittaus, jos tarpeen. Tarvittaessa konsultointi ABI 0,9 ja 1,4 Laittaa potilaan kuntakohtaiseen fysioterapian jonoon tai varaa ajan LÄÄKÄRI Kannanotto ABI mittaukseen ja sen kirjaaminen Tarvittaessa potilaan tilan arviointi hoidon jatkamiseksi tai vaihtoehtoisen hoidon järjestämiseksi FYSIOTERAPEUTTI/KUNTOHOITAJA Arvioi jalkojen tilanteen ja tekee yksilöllisen tarvearvion (mittaus, materiaali ja merkki) Varmistaa, että lääkinnällistä hoitosukka/hiha on ollut jatkuvassa käytössä Tekee suosituksen alueelliselle apuvälinekeskukselle (=maksusitoumuspyyntö) Ohjaa potilasta, miten toimitaan uusintatilanteessa HAAVAHOITOALUSUKKA Pohdittaessa haavahoitopotilaalle (haavat yli 2kk) haavahoitoalusukan käyttöä, tulee hoitajan konsultoida sukkien mittaajaa, jos käytetään yhdessä lääkinnällisten hoitosukkien kanssa. Konsultointi Pegasos postilla ao. mittaajaan, hoitaja kirjaa konsultoinnin tuloksen (kontraindikaatiot esim. tuntopuutokset, hautumisvaara yms. ja puoltavat tekijät sekä kokonaissuunnitelman potilaan kertomukseen

80 80 Päivi Korhonen sisätautien ja yleislääketieteen erikoislääkäri Anu Mitikka 80

81 81 LIITE 81

82 82 82

83 83 83

84 LIITE