Kaupunginhallitus liite nro 11 (1/16) Jyväskylä Laukaa Äänekoski -henkilöjunaliikenne pilottihankkeeksi

Transkriptio

1 Kaupunginhallitus liite nro 11 (1/16) Jyväskylä Laukaa Äänekoski -henkilöjunaliikenne pilottihankkeeksi Ehdotus LVM:lle ja perustelut

2 Pilottiehdotus liikenne- ja viestintäministeriölle Liikenne ja viestintäministeriö on pyytänyt kunnilta, maakunnilta ja muilta tahoilta ilmoitusta halukkuudesta osallistua pilottihankkeeseen sekä näkemyksiä osto- ja velvoiteliikenteen kehittämiseksi. Ilmoitus tulee toimittaa sähköpostitse liikenne- ja viestintäministeriön kirjaamoon viimeistään klo Äänekosken kaupunki ilmoittaa Jyväskylä - Laukaa - Äänekoski -henkilöjunaliikenteen pilottihankkeeksi ja on valmis osallistumaan pilotin toteutukseen. Äänekosken kaupunki, Laukaan kunta ja Jyväskylän kaupunki ovat yhdessä valmistelleet pilottiehdotuksen. Äänekosken kaupunginhallitus on tehnyt päätöksen esittää pilottia ja osallistua valmistelun alustavan kustannusarvion pohjalta pilotin kustannuksiin. Suunnitteluvaiheen tarkennusten pohjalta päätetään erikseen mahdollisesta osallistumisesta liikennöinnin ym. kustannuksiin. Laukaan kunta ja Äänekosken kaupunki eivät ole käsitelleet asiaa päätöksenteossa. Keski-Suomen liitolle on esitetty osallistumista pilotin suunnitteluun ja toteutukseen. Jyväskylä Laukaa Äänekoski -henkilöjunaliikenteen mahdollisuuksista on tehty useita selvityksiä, joissa on pidetty henkilöliikennettä mahdollisena mutta todennäköisesti kannattamattomana. Jyväskylä Äänekoski ratasosan mittava sähköistys- ja kunnostushanke tavaraliikenteen tarpeisiin on ollut mittava investointi, jota tulisi myös hyödyntää henkilöliikenteessä. Tarvittavat lisäinvestoinnit ovat vähäisiä. Lisäinvestoinneilla saataisiin hyvälaatuiset asemat ja varmistettaisiin rataosan käytettävyys myös henkilöliikenteessä. Pilottivaiheessa voitaisiin ilmeisesti poikkeuslupamenettelyllä päästä liikkeelle huomattavasti pienemmillä investoinneilla. Äänekosken kaupunki ja omalta osaltaan myös Jyväskylän kaupunki ja Laukaan kunta ovat valmiita osallistumaan pilottihankkeen suunnitteluvaiheen kustannuksiin ja panostamaan omaa työtään suunnitteluun. Suunnittelun perusteella sovitaan eri osapuolten osallistuminen kokeiluvaiheen kustannuksiin tämän selvityksen kustannusarvion pohjalta. Äänekosken kaupunki on valmis omalta osaltaan kehittämään kaupungin henkilöliikennettä junaliikenteeseen liittyen ja edistämään sitä mm. liityntäliikenteen, liityntäliikenteen tilojen ja uusien innovatiivisten matkaketjujen toimivuutta parantavilla ratkaisuilla. Suunnitteluvaiheessa lähtökohtana olisi v esiselvityksessä esitetty yhdellä junayksiköllä toteutettava liikenne arkipäivinä, kaukoliikenteen junavuorojen jatkaminen Jyväskylästä Äänekoskelle ja varautuminen liikenteen laajentamiseen, jos kokemukset liikenteestä ovat myönteisiä. Velvoite- ja ostoliikenteessä tulisi varautua riittävän palvelutason toteuttamiseen ja varmistaa, että myös liityntäliikenne on toimivaa. Tämän pilotin tyyppisten uusien junaliikenneyhteyksien avaamisella ja kehittämisellä voidaan edistää liikenne- ja ilmastopoliittisia tavoitteita edullisesti etenkin, jos tarvittavat perusinvestoinnit ovat pitkälle toteutettu. Erityisesti sähköistetyn junaliikenteen myönteiset ilmasto- ja ympäristövaikutukset edistävät merkittävästi asetettujen tavoitteiden toteutumista ja ovat välttämätön edellytys mm. liikenteen ilmastotavoitteiden saavuttamiselle. Pilottiehdotus: Henkilöjunaliikenne Jyväskylä Laukaa - Äänekoski 2

3 Sisällys Esipuhe... 4 Jyväskylä Laukaa Äänekoski henkilöjunaliikenne... 5 Kokeiluehdotus Paikallinen/alueellinen valmius Alueelliset osapuolet Osapuolten valmiudet päätösluonnokset Pilotin suunnitteluvaihe Pilotin liikennöinti 12/2019 6/ Alustava kustannusarvio Taustaselvitykset ja kysyntäpotentiaali Maakuntakaava Maakunnan jatkuva liikennejärjestelmätyö ja aiesopimus Kestävän liikkumisen ohjaus Keski-Suomen kaupungeissa Jyväskylä Laukaa Äänekoski henkilöjuna, esisuunnitelma LVM:n muistio Jyväskylä - Äänekoski rataosuuden henkilöliikenteen käynnistämismahdollisuudet LVM:n esittämät kriteerit Pilottialueen maankäyttö, asuin- ja työpaikka-alueet, asukasluku, työpaikkojen määrät Pilottialueen pendelöinti Toisen asteen oppilaitokset ja korkeakoulut ja ylikunnalliset palvelut Nykyinen joukkoliikenteen tarjonta (reitit, lippujärjestelmä, palvelutaso) Alueellinen junaliikenne osana matkaketjuja ja liikennejärjestelmää Nykyinen junaliikenne Junaliikenne osana matkaketjuja Junaliikenne osana liikennejärjestelmää Junaliikenteen vaikutukset maankäytön kehittämiseen Pilottihankkeen raide- ja asemainfrastruktuuri Sähköistys ja rata Asemat ja asemalaiturit Tarvittavan uuden infrastruktuurin tarve ja toteuttaminen

4 Esipuhe Liikenne ja viestintäministeriö on pyytänyt kunnilta, maakunnilta ja muilta tahoilta ilmoitusta halukkuudesta osallistua pilottihankkeeseen sekä näkemyksiä osto- ja velvoiteliikenteen kehittämiseksi. Ilmoitus tulee toimittaa sähköpostitse liikenne- ja viestintäministeriön kirjaamoon viimeistään klo Tämä muistio on laadittu Jyväskylä Laukaa Äänekoski henkilöjunaliikenteen pilottihankkeen taustaksi. Sen pohjalta on laadittu yhteinen ehdotus jätettävää ilmoitusta varten mikäli osapuolet päättävät jättää pilottihankkeen hakemuksen. Osapuolina pilottihanke-ehdotuksen valmistelussa ovat Äänekosken kaupunki aloitteentekijänä, Jyväskylän kaupunki ja Laukaan kunta. Keski-Suomen liitto ei ole vielä käsitellyt esitystä. Radan nykyinen kunto ei mahdollista henkilöliikennettä, mutta Äänekosken ratahankkeen myötä Jyväskylä Äänekoski välille tehdyt perusparannukset ja sähköistäminen mahdollistavat jo uuden biotuotetehtaan vaatiman tehokkaan tavaraliikenteen. Pohjatyö henkilöliikenteenkin palauttamiseksi on siis jo pitkällä. Pilottihankkeen suunnittelun yhteydessä ja sen aikana pyrittäisiin toteuttamaan henkilöjunaliikenteen aloittamiseksi tarvittavat välttämättömät toimenpiteet ja voitaisiin myös kokeilla poikkeuslupamenettelyllä normaalia kevyempiä ratkaisuja. Taustamuistion ehdotukselle ovat laatineet DI Anneli Tanttu ja DI Reijo Lehtinen Kohateam Oy:stä. 4

5 Jyväskylä Laukaa Äänekoski henkilöjunaliikenne Kokeiluehdotus Jyväskylän kaupunki, Laukaan kunta ja Äänekosken kaupunki esittävät osto- ja velvoiteliikenteen pilottikohteeksi Jyväskylä Äänekoski -henkilöjunakokeilua. Rataosa on kunnostettu tavaraliikenteen tarpeisiin. Pilottikokeilun suunnittelun yhteydessä selvitetään, miten mahdollisimman kevyellä menettelyllä voitaisiin ottaa rata kokeiluluonteisesti henkilöliikenteen käyttöön ja toteuttaa toimivat asemalaituriratkaisut Äänekoskella, Suolahden asemalla ja Laukaan asemalla. Rataosaan on investoitu jo 80 miljoonaa euroa. Radan uudistaminen ja sähköistys mahdollistavat tehokkaan tavarajunaliikenteen. Rataosalla on sekä raakapuu- että valmistuotekuljetuksia. Tavarajunaliikenteen lisäksi radalle voidaan pienin järjestelyin sovittaa myös säännöllistä henkilöliikennettä edellyttäen, että tarvittavat asemalaiturit toteutetaan. Sähköistyksen jatkaminen muutamalla sadalla metirllä Äänekosken keskustassa mahdollistaisi keskustojen välisen liikenteen Äänekosken ja Jyväskylän välillä. 5

6 Jyväskylä - Äänekoski -rataosa on osa ehdotettua tavaraliikenteen runkoverkkoa: Liikenne- ja viestintäministeriön asetusluonnoksessa maanteiden ja rautateiden runkoverkosta ja niiden palvelutasosta Jyväskylä Äänekoski -rataosuus on rautateiden runkoverkkoon kuuluva Ratalain (110/2007) 1 luvun 4 :n 3 momentissa tarkoitettuun rautateiden runkoverkkoon kuuluva 22. rataosuus. Rautateiden runkoverkon rataosuuksilla noudatettava palvelutaso määräytyy kunkin rataosuuden liikenteellisen profiilin mukaan. Runkoverkon henkilöliikenteen radoilla nopeus on pääsääntöisesti vähintään 120 km/h. Runkoverkon tavaraliikenteen radoilla nopeus on pääsääntöisesti vähintään 80 km/h. Tavaraliikenteen radoilla akselipaino on vähintään 22,5 tonnia. Runkoverkolla huomioidaan erityisesti rataosat, joilla on sekä henkilö- että tavaraliikennettä. Tällaisten rataosien tulee täyttää sekä henkilö- että tavaraliikenteen ratojen palvelutasojen vähimmäisvaatimukset. Nykyinen junaliikenne mahdollistaa lisäksi henkilöjunaliikenteen, soveltuvat aikavälit ovat melko helposti löydettävissä. 6

7 1. Paikallinen/alueellinen valmius Seuraavassa on esitetty osapuolten valmius sitoutua liikenteen kehittämiseen sekä rahallisesti että henkilöstöresurssien kautta lyhyellä aikavälillä. 1.1 Alueelliset osapuolet Pilottiliikenteen suunnittelussa tulisi olla mukana Keski-Suomen liitto ja Jyväskylän kaupunki, Laukaan kunta ja Äänekosken kaupunki. 1.2 Osapuolten valmiudet päätösluonnokset Mukana olevat osapuolet (Äänekosken kaupunki, Laukaan kunta, Jyväskylän kaupunki ja Keski-Suomen liitto) päättävät kukin omalta osaltaan osallistumisestaan kokeilun valmisteluun ja suunnitteluun ja niiden yhteydessä määriteltävällä tavalla kokeilun toteutukseen. LVM:n aikataulun puitteissa Äänekosken kaupunginhallitus on ehtinyt tehdä päätöksen pilottiehdotuksen jättämisestä ja osallistumisesta kustannuksiin. 1.3 Pilotin suunnitteluvaihe Suunnitteluvaiheessa laaditaan liikennöintisuunnitelma ja käynnistetään välittömästi välttämättömät liikenneinfrastruktuurin muutokset. Suunnitteluvaiheen alussa tarkistetaan tarvittavat muutokset infrastruktuuriin: - radan turvajärjestelyjen muutostarve henkilöliikenteelle - asemien laiturien välttämätön parannustarve (Äänekoski, Suolahti, Laukaa, Jyväskylä) - Äänekosken keskustan aseman sijoitus liittyen sillan korkeuden (6,15 m) asettamiin sähköistyksen erityisvaatimuksiin (normaali alin aukkokorkeus 6,30 m) ja asemalaiturin pituuskaltevuuden vähäiseen poikkeamiseen normeista. Osapuolet voivat olla mukana oman alueensa tarkistuksissa omalla työpanoksella ja erikseen sovittavalla kustannusosuudella. 1.4 Pilotin liikennöinti 12/2019 6/2022 Osapuolet osallistuvat pilottivaiheen kustannuksiin suunnitteluvaiheessa sovittavalla tavalla. Osapuolet vastaavat omalla alueellaan tehtävistä suunnitteluvaiheessa tarpeellisiksi todetuista infrastruktuurin muutoksista sovittavalla osuudella niiltä osin, kun ne eivät kuulu valtionhallinnon tehtäviin. Lisäksi osapuolet ovat mukana liityntäliikenteen järjestelyissä ja tukevat suunnitteluvaiheessa sovittavalla tavalla kokeiltavia lippujärjestelyjä ja liityntäliikennettä. 1.5 Alustava kustannusarvio Pilottikokeilu edellyttää rataan ja asemiin tehtäviä investointeja sekä lisäksi liikenne- ja kokeilukustannuksiin varautumista. Alustavasti kustannukset on arvioitu: 7

8 Vastuu Alustava NETTO LVM Liikennevirasto Äänekoski Laukaa Jyväskylä Junaliikenne junavuorot Osapuoli kustannusarvio Tuotot Kust. kustannus Nykyiset vuorot LVM Pilotti Jkl - La - Äki LVM Liityntäliikenne bussit/sovitus junille kunnat Keskustan liikenne kokeilu Äänekoski Markkinointi ja info kunnat Investoinnit Vastuu Tuotot Kustannus Asemalaituri Äki 120 m Livi Sähköistys/silla alitus Livi asemalaituri Suolahti Livi asemalaituri Laukaa Livi asemalaiturit Jyväskylä - Livi Liityntä P Äki paikat on Liityntä P Suolahti paikat on Liityntä P Laukaa 20 ap sr kenttä Liityntä P Jkl paikat on Pilottikokeilussa suunnittelun yhteydessä selvitetään mahdollisuudet IC-junavuorojen jatkamiselle Jyväskylästä Äänekoskelle esim. iltajuna (paluu aamuvuorona). Pilottikokeilun kalustona voidaan käyttää Sm 2 tai Sm 4 kalustoa. Toteutuvat liikenteen kustannukset riippuvat löydettävistä ratkaisuista. Tuotot on arvioitu vuotuisen matkustajan ja 5 keskihinnan mukaan. Edellä olevan taulukon kustannuksista investoinnit on toteutettava ennen liikennöinnin aloittamista eli vuoden 2019 aikana. Kustannusarvioissa on oletettu, että pilottikokeilun edellyttämät toimenpiteet toteutetaan kustannuksiltaan mahdollisimman kevyillä mutta toimivilla ratkaisuilla esim. laiturirakenteissa voitaisiin kokeilla kestopuuratkaisuja. Liikenteen kustannukset on arvioitu vuosikustannuksina. Ne toteutuvat vuosina noin puolitoistavuotta kestävän pilottikokeilun aikana, jolloin kokeilujakson nettokustannukset olisivat noin Suunnitteluvaiheessa osapuolet varautuvat osallistumaan suunnitteluun ja suunnittelun edellyttämään oman työpanoksen käyttöön. 8

9 2. Taustaselvitykset ja kysyntäpotentiaali 2.1 Maakuntakaava V hyväksytyssä maakuntakaavassa Äänekoski Laukaa Jyväskylä alue on osa liikennekäytävää, jossa vahva tieliikennekäytävä ja mahdollinen raideliikennekäytävä tukevat alueiden kehittymistä. 2.2 Maakunnan jatkuva liikennejärjestelmätyö ja aiesopimus Keski-Suomen liikennejärjestelmäsuunnitelma valmistui vuoden 2012 lopussa. Keski-Suomen liikennejärjestelmäsuunnitelmassa käsitellään maakunnan sisäisiä liikennetarpeita sekä alueen asemaa osana valtakunnan liikennejärjestelmää ja kansainvälisiä yhteyksiä. Se ohjaa tarkempaa suunnittelua ja muodostaa yhteisesti sovitut linjaukset siitä, miten Keski-Suomen tarpeet ja vaatimukset tulee ottaa huomioon valtakunnallisessa liikennepolitiikassa ja liikennejärjestelmän kehittämisessä. Liikennekysymyksiä tarkastellaan kolmesta näkökulmasta: ihmisten liikkumisen, elinkeinoelämän kilpailukyvyn sekä yhteistyön ja toimintamallien kannalta. Keski-Suomessa on siirrytty vuoden 2013 lopulla jatkuvaan liikennejärjestelmätyöhön. Tuolloin perustetun liikennejärjestelmätyöryhmän tehtävänä on ollut koordinoida alan yhteistyötä ja vuorovaikutusta, seurata liikennejärjestelmän tilaa ja aiesopimuksen toteutumista sekä tehdä esityksiä liikennejärjestelmän kehittämiseksi. Ryhmä on ohjannut uuden vuosien aiesopimuksen valmistelua ja toimii myös maakuntakaavoituksen asiantuntijaryhmänä. Maakuntahallitus hyväksyi vuosien aiesopimuksen Sopimuksen sisällössä korostuvat valtakunnalliset jatkuvan liikennejärjestelmätyön toimintaperiaatteet eli pienin askelin eteneminen sekä erilaisten toimenpiteiden toteuttaminen eri puolilla maakuntaa. Työn painopistettä on tarkoitus viedä entistä vahvemmin selvitysten laatimisesta käytän- 9

10 nön yhteistyöhön ja tekemiseen. Tarkoitus on käynnistää esimerkiksi uusien liikennepalvelujen yleistymistä ja yritysten logistiikkayhteistyötä tukevia kokeiluja. Sopimuksen toimenpiteet on ryhmitelty kuudeksi kokonaisuudeksi, joista kaksi eli liikenneväylien kunnossapidon varmistaminen ja korjausvelan vähentäminen sekä maakunnan saavutettavuuden varmistaminen ovat edellytyksiä muiden toimenpiteiden toteuttamiselle. Muut kokonaisuudet ovat uudenlaisten henkilöliikennemarkkinoiden ja -palveluiden mahdollistaminen, liikenteen uusien käyttövoimien yleistymisen tukeminen, ihmisten liikkumisvalintoihin vaikuttaminen sekä logistiikan tehostaminen kilpailukyvyn parantamiseksi. Aiesopimus ja sen valmistelun tausta-aineisto sisältää laajat kuvaukset alueen liikenteestä, joskin tiedot ovat jo pääosin kymmenen vuotta vanhoja: Keski-Suomen liikennejärjestelmäsuunnitelma 12/2012 Aiesopimus vuosille Nykytila- ja palvelutasoanalyysi, muistio Elinkeinoelämän logistiikkaselvitys, muistio Joukkoliikenteen palvelutasomääritys 2.3 Kestävän liikkumisen ohjaus Keski-Suomen kaupungeissa Kestävän liikkumisen edistämistyö on käynnistetty keväällä 2018 Jämsän, Keuruun, Saarijärven, Viitasaaren ja Äänekosken kaupungeissa. Työllä pyritään erityisesti vaikuttamaan ihmisten liikkumistottumuksiin ja -valintoihin kannustamalla valitsemaan liikkumistavat tilanteeseen ja tarpeeseen nähden kestävällä ja fiksulla tavalla. Tähän pyritään markkinoinnin, kasvatuksen ja viestinnän keinoin. Työn tavoitteena on turhan yksityisautoilun vähentäminen sekä kävelyn, pyöräilyn, joukkoliikenteen ja kimppakyytien suosion kasvattaminen. Työhön pyritään osallistamaan paitsi kaupungit myös niissä toimivat yhdistykset, yritykset ja muut oleellisimmat tahot. 2.4 Jyväskylä Laukaa Äänekoski henkilöjuna, esisuunnitelma 2016 Esisuunnitelma on osa Pro Rautatien PIKERA-hanketta, jossa etsittiin mahdollisuuksia kehittää pienten keskusten rautatieliikennettä. 2.5 LVM:n muistio Jyväskylä - Äänekoski rataosuuden henkilöliikenteen käynnistämismahdollisuudet Muistiossa todetaan aiemmat selvitykset (BalticClimate ja PIKERA-hanke 2016), joissa henkilöliikennemahdollisuutta on selvitetty. Siinä on todettu, että ratainfraan ja liikennöintiin liittyy useita tarkennusta ja lisäselvittelyä vaativia asioita mm.: - matkustajamäärä ja lipputuloarviot vaihtelevat ja ovat epävarmoja (selvitysten arvio on matkustajaa/v, VR:n oma arvio noin matkaa/v) - todetaan lippujen hinta-arviot pääosin realistisiksi, mutta käyttäjämäärät epärealistiseksi, mutta mahdollisiksi, jos junalla olisi merkittävä matka-aikaetu muihin vaihtoehtoihin nähden - kalustoa ( SM4 ) ei olisi käytettävissä ja IC-junavuorojen jatkamisella saataisiin vain muutamia päivittäisiä vuoroja - aikataulut joudutaan sovittamaan tavaraliikenteen aikatauluihin eikä Äänekoskella ole junarunkojen yösäilytystiloja - liikennöintikustannusten arviot todetaan realistisiksi (vastaavat VR:n arviota) 10

11 - ratainfran ja asemien parantamisen suunnittelu ja toteuttaminen vaatinee aikaa 2-4 vuotta ja käyttöönottoprosessi noin vuoden, laiturit olisi kuitenkin mahdollista saada käyttöön v. 2020, jos suunnittelu aloitettaisiin heti - todetaan, että liikenne voitaisiin käynnistää nopeamminkin, jos rakentamisessa edettäisiin vaiheittain (1- vaihe laiturit; Tuohimutka, Laukaa, Suolahti ja Äänekoski) Vaiheittain edettäessä mielekäs kokonaisuus edellyttää hankkeen loppuun vientiä. Muistiossa todetaan, että hankkeesta ei ole tehty yhteiskuntataloudellista hankearviointia. Lisäksi olisi selvitettävä liikenteen aikataulut, arvioidut matkustajamäärät, vaikutus muuhun joukkoliikenteeseen, laituripituudet, laiturien paikat ja vaikutus maankäyttöön sekä mahdollisuus poikkeuslupiin ongelmakohteissa. 3. LVM:n esittämät kriteerit 3.1 Pilottialueen maankäyttö, asuin- ja työpaikka-alueet, asukasluku, työpaikkojen määrät Ehdotuksen mukaisen henkilöliikenteen lähialueilla on merkittävä määrä asutusta ja työpaikkoja jo nykyisin (Esiselvitys 2016). Radan vaikutusalueella olevien kolmen kunnan kaavailtujen asemapisteiden lähialueelle (2, 5 km säteelle) sijoittuu asukasta eli yli kolmannes kuntien asukkaista ja työpaikkaa eli yli puolet kuntien työpaikoista. Koko Keski-Suomen asukkaista ja työpaikoista yli 20 % sijoittuu radan asemien lähiympäristöön. Raideliikenteen toteutuessa sen palvelujen läheisyyteen voidaan sijoittaa myös uutta maankäyttöä, jonka liikennepalvelut ovat merkittävässä määrin hoidettavissa kestävällä tavalla raideliikenteellä.. 11

12 3.2 Pilottialueen pendelöinti Pendelöinti Jyväskylän ja Äänekosken välillä on lähes symmetristä. Melkein yhtä moni käy työssä Jyväkylästä Äänekoskella kuin Äänekoskelta Jyväskylässä. Laukaa on selkeästi Jyväskylään suuntautuva. Nykyisin kuntien välinen pendelöinti on noin 7000 pendelöijää. Merkittävä osa pendelöinnistä voisi käyttää junaa. Pendelöinnin määrän voidaan arvioida kasvavan lähes pendelöijään vuodessa luvulla eli lähes päivittäiseen työmatkaan radan vaikutusalueen kuntien välillä. 3.3 Toisen asteen oppilaitokset ja korkeakoulut ja ylikunnalliset palvelut Äänekoskella uusi asema sijaitsisi aivan keskustassa. Lukio ( oppilasta), terveyskeskus sekä lähes kaikki ylikunnalliset palvelut sijaitsevat alle 500 metrin etäisyydellä asemalta. Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto POKE sijaitsee sekin noin 700 metrin päässä asemasta. Suolahden ylikunnalliset palvelut ovat Äänekoskella. Laukaalla asema on hieman sivussa ja matkaa lukioon ja julkisiin palveluihin on noin 2 km. Jyväskylässä asema sijaitsee aivan keskustassa ja myös hallinnollisen keskittymän vieressä. Matkaa näihin ylikunnallisiin palveluihin on muutamasta sadasta metristä alle kilometriin. Jyväskylän yliopistolle on matkaa 1,5 km ja JAMK:iin alle kahden kilometrin matka. Sairaalaan on lähes neljä kilometriä. 3.4 Nykyinen joukkoliikenteen tarjonta (reitit, lippujärjestelmä, palvelutaso) Nykinen tarjonta perustuu ensisijaisesti linja-autoliikenteeseen ja paikallisin palveluyhteyksiin. Linja-autoliikenteen palvelutarjonta keskusten välillä on kohtuullisen hyvä. Esimerkiksi Äänekosken ja Jyväskylän välillä kulkee linja-autoja noin kerran tunnissa ja ruuhka-aikoina kaksi kertaa tunnissa. Matka-aika tällä välillä on pääsääntöisesti minuuttia. Vastaavasti Äänekosken keskustan ja Suolahden keskustan välillä on arkisin 17 linja-autovuoroa suuntaansa. Matka-aika välillä on minuuttia. Äänekosken ja Laukaan välillä on arkisin kuusi linja-autovuoroa suuntaansa ja matka-aika on minuuttia. Laukaan ja Jyväskylän keskustojen välillä on arkisin 11 linja-autovuoroa suuntaansa ja matka-aika vaihtelee minuutin välillä. Äänekosken ja Jyväskylän välillä juna on hieman linja-autoliikennettä nopeampi. Laukaan ja Jyväskylän sekä Laukaan ja Äänekosken välillä juna olisi selvästi linja-autoa nopeampi yhteys. Jyväskylän seutulipun myynti päättyi keväällä 2018 seuraavien kuntien asukkaille: Joutsa, Kangasniemi, Konnevesi, Toivakka, Uurainen, ja Äänekoski sekä Jämsä. Jyväskylän seutulipulla voi matkustaa lipun voimassaoloaikana vakiovuoroliikenteessä seutulippuun kuuluvien kuntien alueella. Seutulipun hinta määräytyy kotikunnan ja pääasiallisen määräpaikan mukaan. 12

13 Jyväskylän seudun Linkki-paikallisliikenteessä matkustetaan valtakunnallisen Waltti-järjestelmän matkakorteilla. Linkki-linja-autoista voi ostaa myös kertamatkalippuja suoraan kuljettajilta. Matkustaa voi myös mobiililipuilla, kun lataa älypuhelimeensa erillisen mobiililippusovelluksen. Matkahuollon valtakunnallisilla lipputuotteilla voi matkustaa Jyväskylän Waltti-paikallisliikenteessä, kun lipun kilometrimäärittelyt ovat Waltti-liikenteen matkustusvyöhykkeisiin nähden riittävät. Matkahuollon sarjalipulla ei Linkki-paikallisliikenteessä ole vaihto-oikeutta linjalta toiselle. Matkahuollon matkakortit luetaan aina kuljettajan rahastuslaitteella. Seutuliikenteessä ja pidempimatkaisessa liikenteessä on käytössä myös liikennöitsijöiden omia lipputuotteita. Ne eivät kelpaa Linkki-paikallisliikenteessä matkustamiseen. Esimerkiksi Jyväskylän Liikenne Oy myy omaa 30 päivän kausilippuaan, jolla voi matkustaa liikennöitsijän seutuliikenteen vakio- ja pikavuoroilla Äänekoskella on otettu käyttöön joukkoliikenteen palveluseteli syksyllä Palveluseteliä voi hakea joukkoliikennematkojen kustannusten korvaamiseen. Palvelusetelin arvo maksetaan suoraan tätä hakeneelle henkilölle. Pääasiallisena kohderyhmänä ovat joukkoliikenteellä työssäkäyvät ja toisen asteen opiskelijat, jotka eivät ole oikeutettuja ns. KELA-tukeen (opiskelumatkat alle 10 km). Palveluseteliä voi hyödyntää näihin tarkoituksiin vapaasti omavastuu huomioiden. Työssäkäyntiliikenteessä asiakkaan kuukausikohtainen omavastuu on joukkoliikennematkustuksen osalta 130 ja alle 10 km pitkien opiskelumatkojen osalta 60. Omavastuun ylittävien matkojen korvaamiseen voi hakea kaupungilta palvelusetelietuutta. Palvelusetelin alaisia joukkoliikennematkoja voi tehdä kaikilla alueen liikennöitsijöiden vuoroilla. Tukea voidaan maksaa kerta-, sarja- ja kausilippukuluihin. Palvelusetelietuuden maksamiseksi hakijan on tuen ehtona todistettava toteutunut joukkoliikennematkustus kuittikopioilla Äänekosken kaupungille. Tuen myöntäjänä on Äänekosken kaupunki, joka maksaa palvelusetelin arvon suoraan tukea hakeneelle asiakkaalle. Myönnettyjen palvelusetelien enimmäisarvo työssäkäynnin tuen osalta 50 /kk/henkilö. Toisen asteen opiskeluun haettava tuki on korkeintaan 100 /kk/henkilö (alle 10 km koulumatkat). Tukimäärät voivat olla enimmäisarvoa pienempiä, mikäli palveluseteliä hakevien määrä ylittää kaupungin tekemän arvion. 4. Alueellinen junaliikenne osana matkaketjuja ja liikennejärjestelmää 4.1 Nykyinen junaliikenne Äänekosken ja Jyväskylän välillä on tavarajunaliikennettä mutta ei henkilöjunaliikennettä. Raakapuujunien määrä on merkittävä. Lisäksi valmiiden tuotteiden kuljetus on säännöllistä ja aikataulutettua Äänekosken biotuotetehtaalta Jyväskylään ja edelleen Vuosaaren satamaan. 13

14 Tavarajunaliikenne mahdollistaa henkilöjunaliikenteen, joskin aikataulujen sovittelua tarvitaan. (Kaavion lähde: Junaliikenne osana matkaketjuja Jyväskylä Laukaa Äänekoski -junayhteys olisi keskustat yhdistävää nopeaa runkoliikennettä, jota täydentäisivät bussiliikenteen palvelut. Jyväskylän matkakeskuksen ohella Äänekoskelle muodostuisi matkakeskus, kun henkilöjunaliikenteen laituri olisi keskustassa linjaautoaseman vieressä. 4.3 Junaliikenne osana liikennejärjestelmää Vaikka alueelle on hyvät tieyhteydet ja kohtuullinen linja-autoliikenne, junaliikenne tulisi täydentämään liikennejärjestelmää ja liikkumismahdollisuuksia nopeilla yhteyksillä ympäristön ja ilmaston kannalta kestävästi. Tulevaisuudessa päivittäisen liikkumisen alue laajenee ja liikennejärjestelmän tulee vastata tarpeisiin. Toisaalta ilmastonmuutoksen hidastaminen edellyttää erityisesti liikenteessä nykyistä vähemmän ilmastoa rasittavia ratkaisuja. Käytännössä junaliikenteen lisääminen ja käyttö on yksi tärkeimpiä keinoa tässä. 4.4 Junaliikenteen vaikutukset maankäytön kehittämiseen Mahdollinen junaliikenne vahvistaisi alueen maankäytön kehittymistä ja asemien ympärillä olevia keskustatoimintoja ja maankäyttöä. Kaavailtu Jyväskylän uusi asemanseutu vahvistaisi Laukaan ja Äänekosken palveluja. Lähiseutujen asukkaat voisivat nykyistä kestävämmällä tavalla käydä työssä, opiskelemassa, asioimassa ja käyttää Jyväskylän keskustan palveluja. 5. Pilottihankkeen raide- ja asemainfrastruktuuri 5.1 Sähköistys ja rata Keskeiset tiedot löytyvät karttatietona: Rata on sähköistetty ja parannettu tavaraliikenteen tarpeisiin välillä Jyväskylä - Äänekoski. Henkilöliikenteen tarpeisiin tu- 14

15 lisi sähköistystä jatkaa Äänekosken keskustassa muutamalla sadalla metrillä, jolloin asemalaituri voitaisiin sijoittaa aivan keskustaan linja-autoaseman viereen ja käyttää jo olemassa olevia rakenteita esim. ylikulkukäytävää liikekeskustassa. 5.2 Asemat ja asemalaiturit Jyväskylä - Laukaa - Äänekoski pilottikokeilussa käytettäisiin keskeisiä asemia: Jyväskylä, Laukaa, Suolahti ja Äänekosken keskusta. Suunnitteluvaiheessa tarkistetaan tarvittavat toimenpiteet ja niiden riittävä toteutustapa pilotissa: - Jyväskylän asema; ei merkittäviä muutoksia - Laukaan asema; asemalaiturin käyttömahdollisuus tai uuden rakentaminen, liityntäliikenteen tilajärjestelyt - Suolahden asema; asemalaiturin käytettävyyden tarkistus, mahdollisesti vähäisiä muutoksia. 15

16 - Äänekosken keskustan asema; nykyisen asemalaiturin käyttömahdollisuus parannettuna, ellei sillan alitus sähköistyksellä onnistu niin asemalaiturin ja yhteyksien toteuttaminen ennen siltaa. 5.3 Tarvittavan uuden infrastruktuurin tarve ja toteuttaminen Esiselvityksessä 2016 ja LVM: n muistiossa 2018 on tarkasteltu henkilöjunaliikenteen edellyttämiä lisärakentamistoimenpiteitä. Pilottikokeilun yhteydessä olisi mahdollista kokeilla myös poikkeuslupamenettelyllä toteutettavia normeista poikkeavia kevyempiä ratkaisuja. Tällöin infran kehittämine voitaisiin toteuttaa kustannuksiltaan edullisemmin ja nopeammin kuin normiratkaisuissa. Vähäisten poikkeamien ongelmat voitaisiin todennäköisesti ratkaista helposti. Esimerkkejä tällaisista kohteista ovat asemalaitureiden rakentaminen esim. puulaitureina, asemien hieman normeja suurempien pituuskaltevuuksien salliminen erityisjärjestelyin ja sähköistys matalan sillan alitse Äänekoskella. Pilottihankkeessa on oletettu, että lisäsähköistystä tarvitaan vain 500 metrin matkalle kuitenkin matalan sillan alittaen. Lisäksi on oletettu, että Kangasvuoren tunnelin käyttö henkilöjunaliikenteelle voidaan kokeilussa hyväksyä poikkeuslupamenettelyllä. 16