Tammelan kunta TILINPÄÄTÖS

Transkriptio

1 Tammelan kunta TILINPÄÄTÖS

2

3 11 Tammelan kunta Tilinpäätös 1 SISÄLLYSLUETTELO 1 TAMMELAN KUNNAN TOIMINNOT JA TALOUDEN HOITO KUNNANJOHTAJAN KATSAUS VALTUUSTOTASON ARVIOINTI KUNNAN HALLINTO OMAN TALOUSALUEEN KEHITYS ARVIO MERKITTÄVIMMISTÄ RISKEISTÄ JA EPÄVARMUUSTEKIJÖISTÄ KUNNAN TOIMINNAN JA TALOUDEN KEHITYS TALOUSARVION SITOVUUS TILIVELVOLLISUUS HALLITUKSEN SELONTEKO SISÄISESTÄ VALVONNASTA JA RISKIENHALLINNASTA SEKÄ KONSERNIVALVONNASTA VESILAITOKSEN ERIYTTÄMINEN TILIKAUDEN TULOKSEN MUODOSTUMINEN TOIMINNAN RAHOITUS TASETARKASTELU KUNTAKONSERNIN TOIMINTA JA TALOUS TALOUSARVION TOTEUTUMINEN TOIMINTAKERTOMUS TASAPAINOISEN KUNTASTRATEGIAN TOTEUTUMINEN TOIMINNALLISTEN JA TALOUDELLISTEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN HALLITUKSEN ESITYS TILIKAUDEN TULOKSEN KÄSITTELYSTÄ TULOSLASKELMAN TOTEUTUMISVERTAILU INVESTOINTIOSAN TOTEUTUMISVERTAILU RAHOITUSOSAN TOTEUTUMISVERTAILU TILINPÄÄTÖSLASKELMAT KUNNAN TULOSLASKELMA KUNNAN RAHOITUSLASKELMA KUNNAN TASE KONSERNITULOSLASKELMA KONSERNIRAHOITUSLASKELMA KONSERNITASE TULOSLASKELMAN LIITETIEDOT TASEEN VASTAAVIA KOSKEVAT LIITETIEDOT TASEEN VASTATTAVIA KOSKEVAT LIITETIEDOT VAKUUKSIA JA VASTUUSITOUMUKSIA KOSKEVAT LIITETIDOT HENKILÖSTÖÄ KOSKEVAT LIITETIEDOT KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT... 84

4 2 22 Tammelan kunta Tilinpäätös 18 KONSERNITASEEN LIITETIEDOT TUNNUSLUKUJEN LASKUKAAVAT JA LUETTELO VUODEN 2011 KIRJANPITOKIRJOISTA...86 LIITTEET: FORSSAN SEUDUN KUNTIEN YHTEISPROJEKTIT V. 2011

5 11 Tammelan kunta Tilinpäätös 1 1 TAMMELAN KUNNAN TOIMINNOT JA TALOUDEN HOITO 1.1 KUNNANJOHTAJAN KATSAUS Tilinpäätös vuodelta 2011 osoittaa tasapainoiseen kuntastrategiaan perustuvien toiminnallisten tavoitteiden toteutuneen tyydyttävästi ja taloudellisen tuloksen muodostuneen ilman talousarviossa arvioitua paremmaksi. Maailman talouden ja Euroopan talouden suuri epävarmuus on heijastunut Suomeen ja sitä kautta kuntiinkin. Tammelan kunnan osalta erityisesti on nähtävissä heikkoa kehitystä työllisyydessä ja varsinkin pitkäaikaistyöttömyyden korkeassa tasossa. Myöskään yritystoiminnan tuloksien kautta ei ole kunnan yhteisöverokehitys ollut aiempien vuosien luokkaa. Lounais-Hämeessä rakentaminen on ollut vähäistä niin uudisrakentamisen kuin peruskorjaustoiminnankin osalla ja tästä on johtunut, ettei seudun rakennemuutoksen kääntämiseksi elinkeinotoimenpiteiden avulla uudelle kasvulle ole saavutettu merkittäviä myönteisiä tuloksia. Seudun väkilukukehitys on kääntynyt entistä negatiivisemmaksi, koska muuttoliike on ollut vähäistä ja samoin kuntien väestön kuolleisuus syntyväisyyttä suurempi. Tammelan kunnan osaltakin on kehitys tältä osin ollut yleisen trendin mukaista. Kunnan taloudellisen tuloksen osalta on huomioitava, että yhteisöveron tuottoon vaikutti vuoden 2011 loppuun saakka väliaikainen kuntien saaman jako-osuuden 10 % yksikön korotus. Hallintokunnat noudattivat talousarviossa asetettuja raameja kohtuullisesti, joskin sekä terveydenhuollon että vanhusten huollon sekä kotipalvelun kustannukset nousivat tavattoman voimakkaasti. Tästä huolimatta kunnan tuottamia ja järjestämiä peruspalveluita kuntalaisilleen kyettiin edelleen tuottamaan tehokkaasti 18,5 suuruisella veroprosentilla. Kunnalla on kestävä pohja seudun palvelurakenteen muutoksissakin aikaansaada sellaisia palveluratkaisuja, jotka turvaavat kunnallisten lähipalvelujen saamisen ja samanaikaisesti luovat kunnan menestystekijöille rakentuvia edellytyksiä asumiselle, yrittämiselle ja kuntalaisten hyvinvoinnille. Tuloslaskelma osoittaa vuosikatteeksi 1,8 miljoonaa euroa, mikä asukasta kohti on noin 280 euroa. Vuosikatteen määrää selittävät ennen muuta eräiden tehtäväalueiden menojen voimakas kasvu, valtionosuuksien kasvu 3,6 % :lla sekä verotulojen kasvu edellisestä vuodesta vain 0,8 %:lla. Viimeksi mainitussa merkittävintä oli yhteisöverojen väheneminen 5 %:lla ja kiinteistöverojen pysyminen entisellä tasollaan. Ulkoiset toimintatuotot kasvoivat vain 0,6 % :a ja käyttötuottojen kasvu oli yhteensä 1,7 %:a eli selkeästi menoja vähemmän. Kunnan ulkoiset toimintamenot kasvoivat peräti 7,1 %:a, mikä oli korkeampi kuin vuonna 2010, jolloin kasvu oli 6,1 %:a. Huomioitava on lisäksi, että taloudellinen tulos saavutettiin muihin kuntiin verrattuna matalalla tuloveroprosentilla ja alhaisilla kiinteistöveroprosenteilla (yleinen 0,65, vakituinen 0,32 ja loma-asunnot 0,92 sekä yleishyödylliset yhteisöt 0,00). Kunnan lainamäärä väheni edellisestä vuodesta ja oli vuoden lopussa noin 3,7 miljoonaa euroa. Asukasta kohti laskettuna lainaa oli vuoden 2011 lopussa 568 euroa, mikä on olennaisesti alle valtakunnallisen kuntien keskiarvon yli 2000 euroa per asukas. Rahoitustarpeen kattamiseksi tarvittiin lyhytaikaista rahoitusta viisi kertaa, sen sijaan uutta pitkäaikaista talousarviossa arvioitua lainanottoa ei käytetty ja pitkäaikaisia lainoja lyhennettiin sen sijaan suunnitellusti noin eurolla. Kunnan lainanhoitokyky on hyvä ja lainanhoitokatteen tunnusluku on 2. Kertyneellä vuosikatteella kyetään hoitamaan yli 1,4 miljoonan euron suuruiset poistot ja aiemmissa tilinpäätöksissä tehtyjen poistoerojen tuloutusten jälkeen voidaan taseen ylijäämätilille siirtää tilikauden ylijäämää noin euroa. Tämän siirron jälkeen kertyneitä ylijäämiä on lähes 8,5 miljoonaa euroa, mikä puolestaan antaa kohtuullisen suuren puskurin tulevien vuosien kuntatalouden pitkäjänteiselle hoitamiselle ja selviytymiselle taloudessa mahdollisesti tapahtuvista suuristakin heilahteluista. Omavaraisuusaste on 77, 9 % ja suhteellinen velkaantuneisuus 21,8 %, jotka tunnusluvut ovat kuntataloudessa tällä hetkellä hyviä. Kunnan maksuvalmius on koko vuoden ollut vähintäänkin tyydyttävä ja kassariittävyys 2 päivää (edellisvuonna 9,1 pv). Investointimenot olivat vuonna 2011 noin 6,5 miljoonaa euroa, jossa oli merkittävä kasvu edelliseen vuoteen verrattuna. Investointiosan tulot olivat noin 4,7 miljoonaa euroa. Investointimenoa selittää Kiinteistö Oy Kunnantalon purku ja omaisuuden siirtyminen suoraan kunnan omistukseen. Samoin edellisenä vuonna ostetun ns. Kettumetsän suojelualueen myynti valtiolle tuloutettiin myös kertomusvuonna. Merkittäviä investointeja tehtiin mm. yhdyskuntarakentamisessa (tiet, puistot ym. noin 0,6 miljoonaa euroa), talonrakentamisessa (koulut, päiväkodit ym. noin 0,5 miljoonaa euroa) ja vesihuollossa (vesi- ja viemärilinjat noin euroa), järvien virkistyskäytön lisäämisessä (noin euroa), Letkun lähiliikuntapaikan toteuttamisessa (noin euroa).

6 2 22 Tammelan kunta Tilinpäätös Kunnan työttömyysaste oli vuoden lopussa 8,2 %:a, kun se vastaavana ajankohtana vuonna 2010 oli 9,4 %:a. Kanta-Hämeen keskiarvo oli vuoden 2011 lopussa 9,3 %:a ja vastaavasti vuoden 2010 lopussa 10,4 %:a. Kuntastrategiassa asetettu työllisyystavoite saavutettiin siltä osin, että valtiolle maksettavat pitkäaikaistyöttömyyden hoidon kustannukset olivat maan keskiarvolukujen alapuolella. Nuorten kesäaikainen työnsaanti oli jälleen mukavissa luvuissa, sillä yritykset, maatilat ja kunta työllistivät kesätöihin 167 nuorta. Käyttötalouden nettomenot olivat yhteensä 27,9 miljoonaa euroa, missä oli kasvua vuoteen 2010 verrattuna 8,2 %:a. Tehtäväalueista nettomenojaan kasvattivat euromääräisesti eniten terveydenhuolto yli euroa (9,9 %:a), kotihoito ja vanhustyö yli euroa (15,5 %:a), varhaiskasvatus euroa (8 %:a) ja yhdyskuntapalvelut yli euroa (12,2 %:a). Nettomenojaan tehtäväalueista pienensivät yleinen hallinto 2,8 %:a, perusopetus 0,3 %, ja muut palvelut 9,1 %:a. Vesilaitoksen nettotulos pieneni 6,9 %:a ja liiketoiminnan nettotulos pieneni 42,6 %:a. Toimintatuottojen ylittäessä alkuperäisen talousarvion noin 0,5 miljoonalla eurolla ja toimintamenojen vastaavasti ylittäessä talousarvion noin eurolla muodostui toimintakate noin euroa talousarviossa ennakoitua paremmaksi. Kunnan verotulot puolestaan ylittivät talousarviossa ennakoidun noin eurolla ja valtionosuudet ylittivät budjetoidun noin eurolla. Rahoitustuottojen ja rahoituskulujen toteutuma oli noin euroa arvioitua parempi. Edellä esitetyistä luvuista päädyttiin tilinpäätöksessä siihen, että vuosikate oli noin 1,8 miljoonaa euroa eli noin 0,56 miljoonaa euroa parempi kuin alkuperäisessä talousarviossa ennakoitiin. Kuntakonsernin osalta on tilinpäätöksessä huomattava omavaraisuusasteen paraneminen edellisen vuoden 66,3 %:sta 68,9 %:iin ja konsernilainojen laskeminen asukasta kohti 1340 euroon ja kokonaislainamäärän tippuminen noin 8,8 miljoonaan euroon. Kunnan vastuut (vakuudet ja vastuusitoumukset) konserniin kuuluvien ja muiden kohdalta olivat vuoden lopussa yhteensä noin 9,3 milj. euroa, jossa oli lisäystä edellisvuodesta noin 1,8 milj. euroa, mikä lisäys selittyy pääosiltaan vesihuoltoyhtiöille annetuista lainojen takauksista ja kiinnitysvakuudella olevasta yritystakauksesta. Kunnan tasapainoisen kuntastrategian tavoitteet ovat toteutuneet suurimmilta osiltaan varsin tyydyttävästi. Maankäyttö on vauhdittunut kaavoitusprosessien toimivuudesta johtuen ja kylien tonttipolitiikkakin on saanut uusia vauhdituksia. Kaavoitus- ja maankäyttötoimikunnan toiminta on omalta osaltaan ollut tehostamassa asuntopolitiikan vaihtoehtojen esille tuomista ja asioiden valmistelua. Kuntaan on saatu uusi asunto-ohjelma, jonka avulla erityisesti tonttien ja asuntojen markkinointia tehostetaan. Forssan Seudun Kehittämiskeskus Oy on jatkanut toimintaansa aiemmilla linjoillaan ja samoin LounaPlussa Ry:n kautta on mahdollistettu parempia edellytyksiä yritysten ja työpaikkojen luonnille maaseudullakin huomioiden sen erityispiirteet vahvan yhteisöllisyyden muodostamisessa. Terveydenhuollon sopimusohjausjärjestelmä on ollut käytössä ja Forssan seudun terveydenhuollon kuntayhtymän (FSTKY) toimintana on kyetty turvaamaan kuntalaisille palveluita elinkaaren kaikissa vaiheissa. Erityisesti erikoissairaanhoidon kustannukset ovat olleet voimakkaassa kasvussa ja tästä johtuen pääosin FSTKY on tehnyt vuodelta 2011 noin 1,3 miljoonan suuruisen alijäämäisen tilinpäätöksen ja Kanta- Hämeen sairaanhoitopiiri vielä tätäkin suuremman alijäämän tilinpäätöksessään. Viimeistään kevään 2012 sopimusohjausneuvottelussa on löydettävä uusia tapoja oman kuntayhtymän palveluiden tuottamisessa ja niiden kustannusten muodostumisessa sekä erityisesti sairaanhoitopiirin osalta merkittäviä säästökohteita, joilla vahvaan alijäämäkierteeseen löydetään ratkaisu. Viimeksi mainitun osalta varmaan on oletettavissa suurempien sote-piirien muodostamista, joissa yhteyksissä toivottavasti myöskin kustannuksiin kyetään vaikuttamaan paremmin kuin nykytilanteessa. Seudun puitteissa sote-asiat olivat erityisesti neuvottelujen ja keskustelujen alaisina seutuhankkeen valmistellessa yhteisen hyvinvointikuntayhtymän perustamista. Tämän tehtävän tavoitteena oli muodostaa Lounais-Hämeeseen hyvinvointikuntayhtymä, johon terveydenhuollon tehtävien lisäksi tultaisiin siirtämään kuntien sosiaalitoimen alueeseen kuuluvat tehtävät päivähoitoa lukuun ottamatta. Tämä selvitystyö vietiin loppuun ja ohjausryhmän antamien jatkotoiminnan periaatteiden mukaisesti 7 valmisteluryhmää jatkaa asian eteenpäin viemistä. Samanaikaisesti valmistellaan uuden perussopimuksen ja henkilöstösiirtosopimuksen malleja kuntien päätöksentekoon. Kunnat päättivät vuoden 2011 aikana, että hyvinvointikuntayhtymä tultaisiin muodostamaan siinä aikataulussa kuin valtuustojen päätökset osoittavat. Tähän tilanteeseen toi kuitenkin merkittävän hidasteen hallituksen kuntarakennetyöryhmän esittämä uusi kuntakartta, jonka lausuntovaihe ajoittui vuoden 2012 kevääseen. Viljelijähallinnon tulevissa järjestelyissä päädyttiin neuvottelujen jälkeen siihen, että isäntäkuntana Tammelan osalta tulee toimimaan alusta Someron kaupunki. Kunnassa säilyy toistaiseksi oma palvelupiste. Järkivihreä Forssan Seutu

7 33 Tammelan kunta Tilinpäätös 3 nimellä kulkeva elinkeinopoliittinen seutustrategia on jatkanut erityisesti ympäristöalaan ja energiaalaan liittyvissä toimissa esille tuloaan ja erilaisten hankkeiden kautta vauhdittanut seudun kehitystä. Tammelan kuntakin on ollut mukana erilaisissa infraselvityksissä ja samoin Valtatie 2:n parantamiseen ja raideyhteyden aikaansaamiseen Helsinki-Forssa-Pori välille. Strateginen seudullinen maankäyttötarkastelu Fostra antaa osaltaansa erilaisia vaihtoehtoja, joita on huomioitu valmisteilla olevassa Hämeen vaihemaakuntakaavassa. Kunnan väkiluku oli vuoden 2011 lopussa 6558 henkeä, jossa oli vähennystä 32 henkeä. Suurin selittävä tekijä tälle kehitykselle oli syntyneiden lasten lukumäärän väheneminen ja kunnasta muuton kasvu. Uusia yrityksiä perustettiin vuonna 2011 kuntaan 28, 14 yritystä lopetti toimintansa, joten nettolisäykseksi muodostui 14 yritystä. Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan sekä konsernivalvonnan osalta on noudatettu kunnanvaltuuston hyväksymää sisäisen valvonnan ohjeistusta. Kunnanhallitus on hyväksynyt riskienhallintaohjeet, joita noudatetaan tarkistettaessa työpaikkakohtaisesti niiden vaaratekijöitä sekä turvallisuuteen ja terveyteen liittyviä riskejä. Pohjola Yhtiön kanssa laadittiin Kuntareitti nimellä kulkeva riskienkartoitus. Konserniohjeet on hyväksytty kunnanvaltuustossa ja niiden pohjalta kunnanhallituksen päättämät tytär- ja osakkuusyhteisöjen sekä kuntakonserniin kuulumattomien yhteisöjen kanssa noudatettavat työskentelytavat ovat käytössä. Kunnan henkilöstömäärä oli vuoden 2011 lopussa yhteensä 398 henkeä, josta vakinaisen henkilöstön määrä oli noin 300. Henkilöstökulut olivat yhteensä noin 14,5 miljoonaa euroa, jossa oli lisäystä edelliseen vuoteen verrattuna euroa. Tarkempia henkilöstöä koskevia asioita selvitetään tilinpäätöksen kanssa kunnanvaltuustoon hyväksyttäväksi tulevassa henkilöstöraportissa. Lausun kiitokset henkilöstölle ja luottamushenkilöille vuoden 2011 aikana tehdystä työstä ja asetettujen tavoitteiden toteuttamisesta kuntalaisten palveluiden tuottamisessa ja järjestämisessä. Tammelassa Matti Setälä kunnanjohtaja

8 4 44 Tammelan kunta Tilinpäätös 1.2 VALTUUSTOTASON ARVIOINTI Arviointi on oleellinen osa kunnan johtamisjärjestelmää sekä toiminnan ja palvelujen kehittämisen väline. Arvioinnin tuloksena tehtävät johtopäätökset ohjaavat toimintaa, vaikuttavat uusien tavoitteiden asettamiseen tai entisten tarkistamiseen. Arvioinnin tehtävänä valtuustotasolla on osoittaa strategioiden tarkistamisen tarpeet ja kehittämisen kohteet. Arviointi on osa kunnan jatkuvaa kehittämisprosessia. Kunnallisen arvioinnin tärkein osa on kunnanvaltuuston asettamat tavoitteet ja niiden arviointi. Tavoitteiden lähtökohtana ovat kunnan strategiat. Vuonna 2007 tapahtunut kuntalain muutos vaatii kunnan asettamaan myös kuntakonsernille toiminnan ja talouden keskeiset tavoitteet ja esittämään toimintakertomuksessa selvityksen tavoitteiden toteutumisesta. Arvioinnin ydin on arvottaminen eli sen osoittaminen, onko jokin asia hyvin vai huonosti, arvokas vai arvoton, hyödyllinen vai hyödytön. Kunnallisessa palvelutoiminnassa koko järjestelmän olemassaolon tarkoitus on kansalaisten peruspalveluista huolehtiminen ja hyvinvointiyhteiskunnan rakenteiden tuloksellinen toiminta. Peruskysymys kunnallisen toiminnan ja tuotettujen palveluiden arvioinnissa on, kuinka hyvin kunta onnistuu tehtäviensä hoitamisessa ja järjestämisessä. Tarkastuslautakunnan tehtävänä on valtuuston asettamien toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumisen arviointi. Tarkastuslautakunta suorittaa arviointinsa vertaamalla rinnakkain valtuuston hyväksymää talousarviota, kunnanhallituksen allekirjoittamassa tilinpäätöksessä olevaa toimintakertomusta sekä omia havaintojaan. Arviointikertomuksen käsittely ja tavoitteiden saavuttamisen arviointi kunnanvaltuustossa on tärkeä osa valtuuston suorittamaa tavoitteellista johtamista. Tilinpäätös, tilintarkastuskertomus ja arviointikertomus esitetään samassa kokouksessa. Tammelan kunnassa on vuoden 2001 aikana siirrytty asettamaan tavoitteita ja strategioita tasapainoisen onnistumisen mallilla. Tasapainoisen onnistumisen mallia hyödynnetään suoraan kunnan arviointityössä. Toimintaa arvioidaan ja mitataan eri näkökulmista, joita ovat vaikuttavuus (asiakas), prosessit, talous ja oppiminen. Lähtökohtana on organisaation visio sekä strategia ja oleellista on tasapaino eri näkökulmien ja käytettävien mittareiden välillä. Tavoitteiden toteutumista seurataan valtuustotasolla osavuosikatsauksen ja kunnan tilinpäätöksen yhteydessä. Osavuosikatsaus laaditaan puolivuosittain siten, että siinä seurataan talousarviossa asetettujen toiminnallisten tavoitteiden toteutumista määrärahaseurannan lisäksi. Osavuosikatsaus käsitellään kunnanhallituksessa noin kuukauden kuluttua tarkastelukauden päättymisestä ja esitetään myös kunnanvaltuustolle. Kunnan toimintakertomuksessa kuluneelta tilikaudelta esitellään sekä toiminnallisten että taloudellisten tavoitteiden toteutuminen samalla tasolla kuin talousarviossakin. Tilinpäätös, jossa toimintakertomus muodostaa tärkeän osan, allekirjoitetaan kunnanhallituksessa seuraavan vuoden maaliskuun loppuun mennessä. Tilinpäätös on tuotava kunnanvaltuuston käsittelyyn kuntalain mukaisesti viimeistään kesäkuussa. Tämän lisäksi arviointia suoritetaan pitkittäisvertailuna eli kunnan talous- ja muita tietoja seurataan myös pidemmältä aikaväliltä aikasarjoina yms. Arviointi tuottaa tietoa valtuutetuille itselleen, kuntalaisille, kunnan viranhaltijoille ja työntekijöille sekä ympäröivälle yhteiskunnalle siitä, miten kunta tehtävissään on onnistunut tai edistynyt. Arviointi on parhaimmillaan systemaattinen prosessi, joka tuottaa oikeaa, luotettavaa ja ajankohtaista tietoa kunnan tehtävän tai yksittäisen toiminnon tilasta sellaisenaan tai suhteessa asetettuihin tavoitteisiin. Ottaen huomioon valtuuston roolin kunnan keskeisten tavoitteiden asettajana ja strategioitten määrittäjänä, tulee arvioinnin valtuustotyöskentelyssä painottua etukäteisarviointiin ja toiminnan aikaiseen arviointiin. Arviointi kuuluu olennaisesti myös lautakuntien tehtäviin ja ne seuraavat tavoitteita tarkemmalla tasolla kuin valtuusto. Lautakunnat raportoivat tavoitteiden saavuttamisesta kunnanhallitukselle, joka muokkaa niistä oman kertomuksensa valtuustolle.

9 55 Tammelan kunta Tilinpäätös 5 Työyksiköissä tapahtuvaa toimintojen arviointia toteutetaan kunnallisen työmarkkinalaitoksen kunnallisen palvelutoiminnan tuloksellisuusarvioinnista antaman suosituksen pohjalta. Työyksikkökohtaisessa toimintojen arvioinnissa keskeisellä sijalla ovat arviointikeskustelut työpaikkapalavereissa ja kehityskeskusteluissa.

10 6 66 Tammelan kunta Tilinpäätös 1.3 KUNNAN HALLINTO KUNNAN LUOTTAMUSHENKILÖORGANISAATIO JA LUOTTAMUSHENKILÖT KUNNANVALTUUSTO Pj. Esa Ryhtä jäsenet: 1 vpj. Jukka Simelius Eero Pura 2 vpj. Heikki Vainio Simo Pärssinen 3 vpj. Keijo Vähä-Herttua Sirpa Rauhala jäsenet: Irja S. Eloranta Mikko Rekola Elina Himberg Päivi Sotka Sari Kaakinen Raija Suonpää Harri Kaunisto Juhani Syrjäkallio Asko Koivu Tarja Syrjälä Kristiina Liinaharja Seppo Viikari Tuomas Mattila Susanna Vähä-Herttua Minna Nissilä Anne Ylitalo Ismo Ojansuu Seppo Yrjölä Juha Ojansuu Susanna Peltonen KUNNANHALLITUS Pj. Harri Kaunisto jäsenet: 1 vpj. Ismo Ojansuu Pekka Kannisto 2 vpj. Päivi Sotka Minna Nissilä jäsenet: Sari Kaakinen Seppo Viikari KESKUSVAALILAUTAKUNTA Pj. Matti Laakso jäsenet: vpj. Mauri Touru Veli Heino jäsenet: Ritva Naumanen Leena Eerola KOULUTUSLAUTAKUNTA Pj. Eero Pura jäsenet: vpj. Markus Nuutinen Leena Vehmas jäsenet: Asko Koivu Jarmo Kaunisto Anne Ylitalo Terhi Uusitalo PERUSTURVALAUTAKUNTA Pj. Sirpa Rauhala jäsenet: vpj. Kirsi Siikonen Sari Kaakinen jäsenet: Jukka Vanha-Similä Onni Kallio Miki Koivuhuhta Susanna Peltonen TARKASTUSLAUTAKUNTA Pj. Elina Himberg jäsenet: vpj. Susanna Vähä-Herttua Jukka Laakso jäsenet: Tarja Syrjälä Janne Ylitalo TEKNINEN LAUTAKUNTA Pj. Heikki Vainio jäsenet: vpj. Juha Ojansuu Jenni Rauhaniemi jäsenet: Margit Ranttila Jukka Kinos VAPAA-AJAN LAUTAKUNTA Pj. Tuija Jokinen vpj. Miikka Leponiemi jäsenet: jäsenet: Eija Eloranta Seppo Viikari Harri Hovila asti Anne Ylitalo alk.

11 77 Tammelan kunta Tilinpäätös 7 YMPÄRISTÖLAUTAKUNTA Pj. Simo Pärssinen jäsenet: vpj. Mikko Rekola Mervi Malin jäsenet: Janne Vihreäsaari Kristiina Liinaharja VALTUUSTON POLIITTISET VOIMASUHTEET Suomen Keskusta Kansallinen Kokoomus Suomen Sosialidemokraattinen Puolue Vasemmistoliitto Vihreä liitto Kristillisdemokraatit HALLITUKSEN ESITTELIJÄ 11 valtuutettua 6 valtuutettua 5 valtuutettua 3 valtuutettua 1 valtuutettua 1 valtuutettua Kunnanjohtaja Matti Setälä 1.4 OMAN TALOUSALUEEN KEHITYS Kanta-Hämeen väestökehitys jatkui edelleen positiivisena. Lisäys oli lähes edellisen vuoden tasoa +698 asukasta. Väestön lisäyksestä kohdentui suurin osa Hämeenlinnan seudulle +524 asukasta. Riihimäen seudullekin muutti +357 asukasta lisää. Forssan seutukunnan asukasmäärä väheni jo neljäntenä vuonna peräkkäin. Vähennys oli nyt enää -183 asukasta. Vuoden keskimääräinen työttömyysaste parani Kanta-Hämeessä kertomusvuoden aikana ollen keskimäärin 9,0 prosenttia. Laskua oli edellisestä vuodesta 1,1 %:a. Työttömyysaste oli Kanta-Hämeen seutukunnissa lähellä koko maan keskiarvoa lukuun ottamatta Forssan seutua, jossa työttömyysaste oli keskimäärin 11,2 prosenttia. Eli keskimäärin neljänneksen muita seutukuntia korkeampi. Työttömyysaste parani kertomusvuoden aikana keväällä ja kesällä keskimäärin prosentin jopa enemmänkin. Loppuvuodesta työttömyysaste kääntyi jälleen huonompaan suuntaan. 1.5 ARVIO MERKITTÄVIMMISTÄ RISKEISTÄ JA EPÄVARMUUSTEKIJÖISTÄ Tammelan kunnan merkittävimmät riskit ja epävarmuustekijät liittyvät yleisen taloudellisen tilanteen kehittymiseen ja sen vaikutukseen kuntalaisten työllisyyteen ja kunnan verotuloihin. Yleinen taloudellinen tilanne vaikuttaa myös yritystoimintaan vuokrattavien tilojen käyttöasteeseen ja yritysten toimintaedellytyksiin ja sitä kautta kunnan antamien takausten realisoitumisriskeihin. Kuntarakenneselvitys ja yleensäkin valtion kunnille asettamat lisävelvoitteet aiheuttavat epävarmuutta.

12 8 88 Tammelan kunta Tilinpäätös 1.6 KUNNAN TOIMINNAN JA TALOUDEN KEHITYS Tuloslaskelman kautta tarkasteltuna Tammelan kunnan talous säilyi edelleen kohtuullisen hyvällä tasolla. Kahden ennätyksellisen vuosituloksen jälkeen palattiin normaalimmalle tasolle. Menojen kasvu (6,6 %) on ollut tulokehitystä voimakkaampaa. Vuosikate oli vuonna ,8 milj. euroa, vuonna ,3 milj. euroa, vuonna ,4 milj. euroa, vuonna 2008 vajaa 2,0 milj. euroa ja vuonna 2007 vajaa 2,1 milj. euroa, kun vuosina 2005 ja 2006 se oli 1,5 milj. euroa. Asukasta kohti laskettuna kunnan vuosikate laski 507,1 eurosta 277,7 euroon per asukas vuonna Vuosikate riitti kattamaan poistot 1,3-kertaisesti. Seuraavassa kunnalle tilitetyt verotulot vuosina : 1000e yhteisövero muutos tulovero muutos kiinteistövero muutos yhteensä muutos % % % % ,9 % ,5 % 655 8,4 % ,3 % ,8 % ,3 % 668 2,0 % ,2 % ,4 % ,8 % ,9 % ,7 % ,6 % ,1 % 738-0,4 % ,1 % ,7 % ,9 % 788 6,8 % ,3 % ,6 % ,0 % 804 2,0 % ,3 % ,7 % ,3 % 826 2,7 % ,7 % ,2 % ,7 % 870 5,3 % ,2 % ,5 % ,6 % 928 6,7 % ,3 % ,3 % ,0 % ,4 % ,6 % ,9 % ,4 % ,4 % ,8 %

13 99 Tammelan kunta Tilinpäätös 9 Kunnalle tilitetyt verotulot, 1000 e kiinteistövero tulovero yhteisövero Vuosikatteen tason laskuun vaikutti menojen rakenteellinen kasvu. Verotulojen ja valtionosuuksien kehitys oli ennakoidun mukaista. Kunnan verotulot yhteensä kasvoivat 0,8 % edellisvuodesta, mikä koostui suurimmaksi osaksi tuloverosta. Yhteisöveron tuotto laski edellisvuodesta 5,0 %. Kiinteistöverot toteutuivat edellisvuoden tasolla. Valtionosuudet kasvoivat 3,6 %. Toimintatuotot (ulkoiset) kasvoivat vain 0,6 %. Kokonaisuutena käyttötulot kasvoivat yhteensä 1,7 %:a eli selvästi menoja vähemmän. Kunnan toimintamenot (ulkoiset) kasvoivat nyt 7,1 %. Edellisenä vuonna kasvu oli 6,1 %:a. Tulojen vaisu kehitys ja menojen suuri kasvu aiheuttivat sen, että tulos laski edellisistä ennätysvuosista tavanomaiselle tasolle. Investointiosan menot olivat yhteensä 6,5 milj. euroa, jossa oli reilu nousu vuoden ,5 milj. euroon. Vuoden 2009 investointimenot olivat 2,1 milj. euroa, vuoden 2008 investointimenot olivat 1,9 milj. euroa, vuoden 2007 investointimenot olivat 2,3 milj. euroa ja vuoden ,0 milj. euroa. Vuoden 2005 investointimenot olivat 2,4 milj. euroa Investointiosan tulot olivat 5,3 milj. euroa. Kasvanutta investointimenoa selittää Kunnantalon Kiinteistö Oy:n purku ja omaisuuden siirtyminen suoraan kunnan omistukseen. Edellisenä vuonna ostetun ns. Kettumetsän suojelualueen myynti valtiolle tuloutettiin myös kertomusvuonna. Merkittäviä investointeja tehtiin mm. yhdyskuntarakentamisessa (tiet, puistot, ym. n euroa), talonrakentamisessa (koulut, päiväkodit, ym. n euroa) ja vesihuollossa (vesi- ja viemärilinjat n euroa), järvien virkistyskäytön lisääminen (n euroa) ja Letkun lähiliikuntapaikka (n euroa). Kunnan rahoitustarve edellytti viiden tilapäisen hyvin lyhytaikaisen kassalainan käyttöä. Pitkäaikaista lainaa ei otettu lainkaan. Samanaikaisesti pitkäaikaisia lainoja jouduttiin lyhentämään eurolla. Varsinaista lyhytaikaista lainaa ei tilinpäätöshetkellä ollut lainkaan. Kunnan lainamäärä vuoden 2011 lopussa väheni 568 euroon per asukas. Kunnan lainakanta vuoden vaihteessa oli yhteensä n. 3,7 milj. euroa. Tulorahoitus vuonna 2011 oli riittävä suhteessa investointien määrään. Kunnan maksuvalmius säilyi kohtalaisena lähes koko vuoden. Loppupuolella vuotta maksuvalmius hieman kiristyi. Seuraavassa on verrattu Tammelan kunnan vuosikatetta, investointeja sekä poistoja euroina per asukas vuosina

14 Tammelan kunta Tilinpäätös Vuosikate, investoinnit ja poistot, euroa/asukas Vuosikate Investointien omahankintamenot Poistot Kunnan investointitahti on vuosina ylittänyt selvästi poistojen tason. 1.7 TALOUSARVION SITOVUUS Käyttötalousosassa määrärahat osoitetaan tehtävittäin siten, että netto on sitova. Jos tavoite hyväksytään talousarvioon, se sitoo valtuustoa alempia viranomaisia samalla tavoin kuin määräraha. Talousarvioon hyväksytään sitoviksi toiminnan mitattavissa olevat tavoitteet. Tavoitteiden määrää on karsittu aikaisempaan verrattuna, jolloin enää ei ole eroteltu erikseen sitovia ja muita tavoitteita. Investointiosan määrärahat osoitetaan toimielimille hankeryhmittäin ja hankkeittain siten, että netto on sitova. Mikäli investointiryhmän kustannusarvio ylittää hankekohtaisen rajan, sitoo määräraha toimielintä hankekohtaisesti. Hankekohtaiset rajat ovat seuraavat: Atk-ohjelmat ja muut pitkävaikutteiset menot Irtaimisto Arvopaperit ja muut pitkävaikutteiset sijoitukset Yhdyskuntarakentaminen Talonrakentaminen Hankekohtaisten investointien osalta kustannusarvion sisällä tapahtuvat vaihtelut eri suunnitelmavuosien välillä ovat sallittuja. Talousarvioon tehtävistä muutoksista päättää valtuusto. Talousarvion muutosten esittämisoikeus ja -velvollisuus koskee samalla tavoin sekä määrärahoja että tavoitteita (sitovat tavoitteet). Talousarviomuutokset on pyrittävä tekemään talousarviovuoden aikana välittömästi, kun muutostarve on tiedossa.

15 1111 Tammelan kunta Tilinpäätös TILIVELVOLLISUUS Kuntalain mukaan tilivelvollisia ovat toimielinten jäsenet ja asianomaisen toimielimen tehtäväalueen johtavat viranhaltijat (itsenäisestä tehtäväkokonaisuudesta vastaavat henkilöt). Valtuutetut eivät ole tilivelvollisia. Oheisena luettelo viroista, joita hoitavat viranhaltijat ovat tilivelvollisia: kunnanjohtaja hallintojohtaja kunnankamreeri sosiaalijohtaja päiväkodin johtaja vanhustyön johtaja perhepäivähoidon ohjaaja sivistystoimenjohtaja koulujen johtajat rehtori vapaa-aikasihteeri liikuntaohjaaja kirjastonjohtaja tekninen johtaja kaavoittaja rakennustarkastaja maanrakennusmestari talonrakennusmestari maaseutuasiamies Käyttösuunnitelmien hyväksymisen yhteydessä päätetään samalla, kuka on vastuussa mistäkin tehtäväalueesta. 1.9 HALLITUKSEN SELONTEKO SISÄISESTÄ VALVONNASTA JA RISKIEN- HALLINNASTA SEKÄ KONSERNIVALVONNASTA Yleisohjeen sisäisestä valvonnasta (hyväksytty kunnanvaltuustossa ) mukaan sisäisen valvonnan osa-alueet ovat sisäinen tarkkailu ja sisäinen tarkastus sekä luottamushenkilöiden toteuttama seuranta. Sisäisen valvonnan tehtävänä on kirjanpidon ja muiden informaatiojärjestelmien oikeellisuuden, luotettavuuden ja tarkoituksenmukaisuuden varmistaminen, varojen huolellisen ja taloudellisen hoidon turvaaminen, erehdysten, virheiden ja väärinkäytösten ennaltaehkäisy ja toteaminen, toiminnan tuloksellisuuden edistäminen ja riskien tunnistaminen, ennaltaehkäisy ja hallinta. Sisäinen tarkkailu on osa kunnan johtamista ja jatkuvaa toimintaa. Sisäinen tarkkailu kytkeytyy kunnan tavanomaisiin toimintarutiineihin ja jokainen osasto ja yksikkö on vastuussa oman toimintansa riittävästä sisäisestä tarkkailusta. Kukin lautakunta sekä esimies vastaavat sisäisestä valvonnasta johtamansa toiminnan osalta. Sisäinen valvonta voi olla ennalta ohjaavaa, toimintarutiineihin sisältyvää tai jälkikäteen tapahtuvaa. Kunnanhallituksen keskuudestaan valitseman kahden jäsenen on vähintään kerran vuodessa ennalta ilmoittamatta tarkastettava talousosaston kassa- ja pankkitilien varat sekä sen hallussa olevat arvopaperit ja vakuudet. Tavoitteiden toteutuminen, resurssien käytön ja toiminnan tuloksellisuuden toteutumisen seuranta tapahtuu ja esitetään toimintakertomuksessa ja talousarvion toteutumisvertailussa. Lisäksi tilanteesta tehdään osavuosikatsaus, joka annetaan kunnanvaltuustolle tiedoksi. Myös lautakuntien tulee seurata tavoitteidensa toteutumista vähintään puolivuosittain ja laatia siitä kirjalliset raportit ja sekä käsitellä ne lautakunnassa mahdollisia toimenpiteitä varten. Edellisen vuoden tilinpäätöksen valmistumisen jälkeen kulumassa olevasta vuodesta tehdään kuukausittain tuloslaskelma, joka annetaan tiedoksi kunnanhallitukselle.

16 Tammelan kunta Tilinpäätös Riskienhallinnan osalta kunnanhallitus on hyväksynyt riskienhallintaohjeet. Johtoryhmä on tehnyt lähinnä järjestelmätasoa koskevan riskienkartoituksen sisäisen valvonnan näkökulmasta ja työpiste-/yksikkökohtaisesti on tehty riskienarvioinnit lähinnä työpaikan vaaratekijöiden sekä terveyden ja turvallisuuden näkökulmasta. Johtoryhmän hyväksymässä riskienhallintasuunnitelmassa on yhtenä kohtana, että tehdään luettelo eri aikoina tehtävistä laskutuksista ja avustuksista ym. vastaavista eristä (tehty v.2009). Tarkoituksena on varmentaa, ettei kunnan saamisia jää laskuttamatta/anomatta ja toisaalta em. luetteloita voidaan käyttää apuna myös perehdyttämisessä. Tammelan kunnan konserniohjeet on hyväksytty kunnanvaltuustossa ja niiden pohjalta kunnanhallitus on päättänyt mm. seuraavaa: -järjestää konsernijohdon ja tiettyjen tytär- ja osakkuusyhteisöjen ja kuntakonserniin kuulumattomien yhteisöjen kanssa vuosittain yhden tavoite- ja talousarviokeskustelun/kumppanuusneuvottelun kunnan ja tytäryhteisön toiminnan ja suunnitelmien yhteensopivuuden varmistamiseksi sekä toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden saavuttamisen edistämiseksi -kutsua tiettyjen yhteisöjen eri toimielimiin Tammelan kunnasta valitut edustajat yhteiseen palaveriin, jossa sovitaan tarkemmin sekä edustajien keskinäisestä yhteydenpidosta että edustajien yhteydenpidosta konsernijohtoon päin -kiinnittää tytäryhteisöjen huomioita soveltuvilta osiltaan kunnan riskienhallintaohjeen noudattamiseen VESILAITOKSEN ERIYTTÄMINEN Tammelan kunnan vesilaitoksen toiminta on eriytetty kunnan kirjanpidosta laskennallisesti, kunnallisen liiketoiminnan eriyttämisestä annetun suosituksen mukaisesti. Korvauksena jäännöspääomasta (=kunnan toimintaan sijoittama pääoma) peritään 3 % vuonna Vesihuollolle on avattu oma tehtäväalue 490 Vesihuolto käyttötalousosaan. Vesilaitoksen tuloslaskelmassa esitetään korkokuluina kunnan vesi- ja viemärilaitoksen rakentamiseen otettujen korkotukilainojen korot. Lisäksi sekä koko kunnan että vesilaitoksen tuloslaskelma sisältää korvauksen jäännöspääomasta. Vesilaitoksen tuloslaskelma on kohdassa tuloslaskelman liitetiedot ja tase kohdassa taseen vastaavia koskevat liitetiedot.

17 1313 Tammelan kunta Tilinpäätös 13 2 TILIKAUDEN TULOKSEN MUODOSTUMINEN Tilikauden tuloksen muodostumista kuvataan tuloslaskelman ja siitä laskettavien tunnuslukujen avulla. TULOSLASKELMA (vain ulkoiset tuotot ja kulut) TP 09 TP 10 TP 11 muutos 1000 e 1000 e 1000e % Toimintatuotot ,7 % Toimintakulut ,1 % Toimintakate ,2 % Verotulot ,8 % Valtionosuudet ,6 % Rahoitustuotot ja kulut Korkotuotot ,4 % Muut rahoitustuotot ,0 % Korkokulut ,7 % Muut rahoituskulut ,0 % Vuosikate ,5 % Poistot käyttöomaisuudesta ja ,3 % pitkävaikutteisista menoista Tilikauden tulos ,6 % Poistoeron lisäys (-), vähennys (+) ,3 % Varausten lisäys (-), vähennys (+) Tilikauden ylijäämä (alijäämä) ,2 %

18 Tammelan kunta Tilinpäätös Toimintakate ilmoittaa paljonko toimintamenoista jää katettavaksi verotuloilla ja valtionosuuksilla. Vuosikatetta tulee arvioida sekä tuloksen muodostumisen että rahoituksen riittävyyden kannalta. Tuloslaskelmassa vuosikatteen on katettava poistot eli pitkävaikutteisten tuotannontekijöiden käytöstä aiheutuneet kustannukset. Rahoituslaskelmassa vuosikatteen riittävyyttä arvioidaan ensisijaisesti investointien ja lainanlyhennysten suhteen. Tilikauden tulos on tilikaudelle jaksotettujen tulojen ja menojen erotus, joka lisää tai vähentää kunnan omaa pääomaa. Tilikauden tuloksen jälkeen esitettävät erät ovat poistoero- ja tuloksenkäsittelyeriä. Toimintakulujen jakaantuminen aineet, tarvikkeet, tavarat 6,5 % avustukset 5,5 % muut kulut 1,1 % henkilöstömenot 44,3 % palvelujen ostot 42,6 % myyntituotot 4,3 % Tulorahoitus maksutuotot 4,8 % tuet ja avustukset 0,9 % valtionosuudet 33,7 % muut tuotot 3,4 % verotulot 52,8 %

19 1515 Tammelan kunta Tilinpäätös 15 TULOSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Toimintatuotot/toimintakulut, 15,2 13,8 16,3 12,2 13,8 15,1 14,2 Vuosikate/poistot, % 151,7 156,7 180,3 162,7 277,1 252,0 129,2 Vuosikate, e/asukas 225,7 235, ,2 518,7 507,1 277,8 Asukasmäärä Kun vuosikate/poistot -tunnusluvun arvo on 100 %, oletetaan kunnan tai kuntayhtymän tulorahoituksen olevan riittävä. Oletusta voidaan kuitenkin pitää pätevänä vain, jos poistot ja arvonalentumiset vastaavat kunnan keskimääräistä vuotuista investointitasoa. Investoinneilla tarkoitetaan tällöin poistonalaisten investointien omahankintamenoa, joka saadaan vähentämällä hankintamenosta valtionosuudet ja muut rahoitusosuudet Ulkoiset + sisäiset Muutos % Henkilöstömenot ,7 Palvelujen ostot ,3 Aineet,tarvikkeet ja tavarat ,3 Avustukset ,6 Muut menot ,7 Toimintamenot ,6 Henkilöstömenojen kehitystä arvioidaan tarkemmin henkilöstöraportin yhteydessä. Menojen kehitys lajeittain Miljoonat Henkilöstömenot Palvelujen ostot Aineet,tarvikkeet ja tavarat Avustukset Muut menot

20 Tammelan kunta Tilinpäätös TULORAHOITUKSEN KEHITYS Ulkoiset, Muutos % Toimintatuotot ,6 Verotulot ,8 Valtionosuudet ,6 yht ,7

21 1717 Tammelan kunta Tilinpäätös 17 3 TOIMINNAN RAHOITUS Toiminnan rahoitusta tilikauden aikana tarkastellaan rahoituslaskelman ja siitä laskettavien tunnuslukujen avulla. RAHOITUSLASKELMA (sisältää ulkoiset rahan lähteet ja rahan käytön) Toiminnan rahavirta 1000 e 1000 e Tulorahoitus Vuosikate Tulorahoituksen korjauserät Investointien rahavirta Pysyvien vastaavien investoinnit Rahoitusosuudet investointimenoihin Pysyvien vastaavien myyntitulot Toiminnan ja investointien rahavirta Rahoituksen rahavirta Antolainojen muutokset Antolainasaamisten vähennykset Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys Lyhytaikaisten lainojen muutos Muut maksuvalmiuden muutokset Rahoituksen rahavirta RAHAVAROJEN MUUTOS Kassavarat Kassavarat

22 Tammelan kunta Tilinpäätös Tammelan kunnan liikkumavaran kehitys 1000 e vuosikate lainojen lyhennykset RAHOITUSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Investointien tulorahoitus, % 54,1 95,7 114,3 167,5 78,3 110,3 Pääomamenojen tulorahoitus, % 38,6 65,4 69,5 88,8 63,6 73,1 Lainanhoitokate 1,3 1,8 1,6 1,8 3,1 2,1 Kassan riittävyys, pv 2,8 6,7 5,5 12,5 9,1 2,0 Asukasmäärä Investointien tulorahoitus -tunnusluku kertoo kuinka paljon investointien omahankintamenosta on rahoitettu tulorahoituksella. Tunnusluku vähennettynä sadasta osoittaa prosenttiosuuden, mikä on jäänyt rahoitettavaksi pääomarahoituksella eli pysyvien vastaavien hyödykkeiden myynnillä, lainalla tai kassavarojen määrää vähentämällä. Investointien omahankintamenolla tarkoitetaan rahoituslaskelman investointimenoja, joista on vähennetty rahoituslaskelmaan merkityt rahoitusosuudet. Pääomamenojen tulorahoitus -tunnusluku osoittaa vuosikatteen prosenttiosuuden investointien omahankintamenojen, antolainojen nettolisäyksen ja lainanlyhennysten yhteismäärästä. Tulorahoitus riittää lainojen hoitoon, jos lainanhoitokatteen arvo on 1 tai suurempi. Kun tunnusluvun arvo on alle 1, joudutaan vieraan pääoman hoitoon ottamaan lisälainaa, realisoimaan kunnan omaisuutta tai vähentämään kassavaroja. Luotettavan kuvan kunnan lainanhoitokyvystä saa tarkastelemalla tunnuslukua useamman vuoden jaksolla. Kunnan lainanhoitokyky on hyvä, kun tunnusluvun arvo on yli 2, tyydyttävä kun tunnusluku on 1-2 ja heikko kun tunnusluvun arvo jää alle yhden. Lainanhoitokate kertoo miten vuosikate riittää kunnan pitkäaikaisten lainojen lyhennyksiin sekä lyhyt- että pitkäaikaisten lainojen korkokuluihin.

23 1919 Tammelan kunta Tilinpäätös 19 4 TASETARKASTELU V A S T A A V A A PYSYVÄT VASTAAVAT , ,49 AINEETTOMAT HYÖDYKKEET , ,97 Aineettomat oikeudet , ,30 Muut pitkävaikutteiset menot , ,67 AINEELLISET HYÖDYKKEET , ,98 Maa- ja vesialueet , ,83 Rakennukset , ,37 Kiinteät rakenteet ja laitteet , ,59 Koneet ja kalusto , ,86 Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat , ,33 SIJOITUKSET , ,54 Osakkeet ja osuudet , ,54 Muut saamiset , ,00 TOIMEKSIANTOJEN VARAT , ,93 Valtion toimeksiannot , ,58 Lahjoitusrahastojen erityiskatteet , ,35 VAIHTUVAT VASTAAVAT , ,12 VAIHTO-OMAISUUS , ,45 Valmiit tuotteet , ,45 SAAMISET , ,83 Pitkäaikaiset saamiset , ,37 Myyntisaamiset Lainasaamiset , ,54 Muut saamiset ,83 Lyhytaikaiset saamiset , ,46 Myyntisaamiset , ,86 Lainasaamiset , ,00 Muut saamiset , ,34 Siirtosaamiset , ,26 RAHAT JA PANKKISAAMISET , ,84 VASTAAVAA YHTEENSÄ , ,54

24 Tammelan kunta Tilinpäätös V A S T A T T A V A A OMA PÄÄOMA , ,59 Peruspääoma , ,36 Arvonkorotusrahasto , ,90 Muut omat rahastot , ,54 Edellisten tilikausien yli-/alijäämä , ,51 Tilikauden ylijäämä , ,28 POISTOERO JA VAPAAEHTOISET VARAUKSET , ,69 Poistoero , ,69 Vapaaehtoiset varaukset , ,00 TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT , ,38 Valtion toimeksiannot , ,58 Lahjoitusrahastojen pääomat , ,79 Lahjoitetut varat , ,01 VIERAS PÄÄOMA , ,88 Pitkäaikainen , ,47 Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta , ,50 Lainat julkisyhteisöiltä , ,05 Saadut ennakot , ,00 Ostovelat , ,92 Lyhytaikainen , ,41 Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta , ,67 Lainat julkisyhteisöiltä , ,97 Saadut ennakot , ,33 Ostovelat , ,45 Muut velat , ,95 Siirtovelat , ,04 VASTATTAVAA YHTEENSÄ , ,54

25 2121 Tammelan kunta Tilinpäätös 21 TASEEN TUNNUSLUVUT Omavaraisuusaste, % 70,3 71,3 72,9 76,2 76,1 77,9 Suhteellinen velkaantuneisuus, % ,8 Kertynyt yli-/alijäämä, e Kertynyt yli-/alijäämä, e/asukas Lainakanta , e Lainat, e/asukas Omavaraisuusaste mittaa kunnan vakavaraisuutta, alijäämän sietokykyä ja sen kykyä selviytyä sitoumuksista pitkällä tähtäyksellä. Omavaraisuuden hyvänä tavoitetasona voidaan pitää noin 70 %:n omavaraisuutta. 50 %:n tai sitä alempi omavaraisuusaste merkitsee kuntataloudessa merkittävän suurta velkarasitetta. Omavaraisuusaste on koko kuntasektorilla keskimäärin 64,9 % (vuoden 2010 tieto). Mitä pienempi velkaantuneisuuden tunnusluvun arvo on, sitä paremmat mahdollisuudet kunnalla on selviytyä velan takaisinmaksusta tulorahoituksella. Suhteellinen velkaantuneisuus on koko kuntasektorilla keskimäärin noin 44,5 % (vuoden 2010 tieto). KUNNAN KOKONAISTULOT JA MENOT TULOT MENOT Varsinainen toiminta Varsinainen toiminta Toimintatuotot Toimintakulut Verotulot Valmistus omaan käyttöön Valtionosuudet Korkokulut 99 Korkotuotot 17 Muut rahoituskulut 3 Muut rahoitustuotot 60 Satunnaiset kulut Satunnaiset tuotot Tulorahoituksen korjauserät Tulorahoituksen korjauserät - Pysyvien vastaavien myyntivoitot /- Pakollisten varausten muutos - Pysyvien vastaavien myyntitappiot -40 Investoinnit Investoinnit Rahoitusosuudet investointi menoihin 630 Pysyvien vastaavien investoinnit Pysyvien vastaavien myyntitulot Rahoitustoiminta Rahoitustoiminta Antolainasaamisten vähennys Antolainasaamisten lisäykset Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys 840 Lyhytaikaisten lainojen lisäys Lyhytaikaisten lainojen vähennys Kokonaistulot yhteensä Kokonaismenot yhteensä

26 Tammelan kunta Tilinpäätös 5 KUNTAKONSERNIN TOIMINTA JA TALOUS Kunnan, joka tytäryhteisöineen muodostaa kuntakonsernin, tulee laatia ja sisällyttää tilinpäätökseensä konsernitilinpäätös. Konsernitilinpäätös laaditaan konserniyhteisöjen taseiden ja tuloslaskelmien sekä niiden liitetietojen yhdistelmänä. Konsernitilinpäätökseen sisällytetään lisäksi konsernin rahoituslaskelma, jossa annetaan selvitys kuntakonsernin varojen hankinnasta ja niiden käytöstä tilikauden aikana. Konsernitilinpäätöksen tavoitteena on selvittää ne varat, velat ja vastuut, joihin kunnalla on omistajuuteen tai sopimukseen perustuvaa määräysvaltaa. Tilikauden konsernitilinpäätökseen yhdistellään seuraavat tytäryhteisöt: Kiinteistö Oy Tammelan Vuokra-asunnot Sekä seuraavat kuntayhtymät: Lounais-Hämeen ammatillisen koulutuksen ky Hämeen liitto Forssan seudun terveydenhuollon ky Hämeen päihdehuollon ky Eteva ky Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin ky Yhdistämättä jätetään: Yhteisyhteisö Tammelan Aluelämpö Oy Tammelan kunta Lounais-Hämeen ammatillisen koulutuksen ky Hämeen päihdehuollon ky Forssan seudun terveydenhuollon ky Eteva ky Hämeen liitto Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin ky Tytäryhtiö Koy Tammelan Vuokra-asunnot Yhteisyhteisö Tammelan Aluelämpö Oy

27 2323 Tammelan kunta Tilinpäätös 23 TAMMELAN KUNTAKONSERNI TULOSLASKELMA (Lyhennetty, ) Toimintatuotot Toimintakulut Osuus osakkuusyht. voitosta/tappiosta 1 Toimintakate Verotulot Valtionosuudet Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot Muut rahoitustuotot Korkokulut Muut rahoituskulut Vuosikate Poistot ja arvonalentumiset Tilikauden yli- ja alipariarvot -11 Satunnaiset erät 11 Tilikauden tulos Tilinpäätössiirrot Vähemmistöosuudet -6 Tilikauden ylijäämä (alijäämä) KONSERNITULOSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Toimintatuotot/toimintakulut, % 38,9 40,0 40,0 37,9 Vuosikate/poistot, % Vuosikate, e/asukas 287,3 615,2 622,6 350,2

28 Tammelan kunta Tilinpäätös TAMMELAN KUNTAKONSERNI RAHOITUSLASKELMA (Lyhennetty, ) Toiminnan rahavirta Vuosikate Satunnaiset erät 11 Tulorahoituksen korjauserät Investointien rahavirta Investointimenot Rahoitusosuudet investointeihin Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustuotot Toiminnan ja investointien rahavirta Rahoituksen rahavirta Antolainojen muutokset Antolainasaamisten lisäykset -1 Antolainasaamisten vähennykset 12 Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys Lyhytaikaisten lainojen muutos Oman pääoman muutokset -1 Muut maksuvalmiuden muutokset Toimeksiantojen varojen ja pääoman muutos 14-9 Vaihto-omaisuuden muutos 9 24 Saamisten muutos Korottomien velkojen muutos Rahoituksen rahavirta RAHAVAROJEN MUUTOS Rahavarat Rahavarat Rahavarojen muutos KONSERNIRAHOITUSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Investointien tulorahoitus, % 115,9 146,4 87,1 33,7 Pääomamenojen tulorahoitus, % 74,4 102,2 66,8 29,3 Lainanhoitokate 1,8 2,85 2,94 2,0 Kassan riittävyys, pv 5,9 11,3 9,1 3,1

29 2525 Tammelan kunta Tilinpäätös 25 TAMMELAN KUNTAKONSERNI TASE (Lyhennetty, ) V A S T A A V A A PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet Muut pitkävaikutteiset menot Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet Rakennukset Kiinteät rakenteet ja laitteet Koneet ja kalusto Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat Sijoitukset Osakkuusyhteisöosuudet Muut osakkeet ja osuudet Muut saamiset TOIMEKSIANTOJEN VARAT VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto-omaisuus Saamiset Pitkäaikaiset saamiset 1 62 Lyhytaikaiset saamiset Rahat ja pankkisaamiset VASTAAVAA YHTEENSÄ

30 Tammelan kunta Tilinpäätös TAMMELAN KUNTAKONSERNI TASE (Lyhennetty, ) V A S T A T T A V A A OMA PÄÄOMA Peruspääoma Arvonkorotusrahasto Muut omat rahastot Edellisten tilikausien yli-/alijäämä Tilikauden ylijäämä VÄHEMMISTÖOSUUDET POISTOERO JA VAPAAEHTOISET VARAUKSET Poistoero Vapaaehtoiset varaukset PAKOLLISET VARAUKSET Muut pakolliset varaukset TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT VIERAS PÄÄOMA Pitkäaikainen korollinen vieras pääoma Pitkäaikainen koroton vieras pääoma Lyhytaikainen korollinen vieras pääoma Lyhytaikainen koroton vieras pääoma VASTATTAVAA YHTEENSÄ KONSERNITASEEN TUNNUSLUVUT Omavaraisuusaste, % 66,9 69,3 66,3 68,9 Suhteellinen velkaantuneisuus, % 35,2 32,4 32,1 28,5 Kertynyt ylijäämä (alijäämä), e Kertynyt ylijäämä (alijäämä), e/asukas Konsernin lainakanta , 1000 e Konsernin lainat, e/asukas

31 2727 Tammelan kunta Tilinpäätös 27 6 TALOUSARVION TOTEUTUMINEN Käyttötalousnetto tehtävittäin Kehitys, muutos % yleinen hallinto ,8 % varhaiskasvatus ,0 % kotihoito- ja vanhustyö ,5 % toimeentuloturva ,9 % muu sosiaalitoimi ,0 % terveydenhuolto ,9 % peruskoulut ,3 % muu koulutus ,6 % vapaa sivistystyö ,8 % yhdyskuntapalvelut ,2 % kiinteistötoimi ,7 % muut palvelut ,1 % liiketoiminta ,6 % vesihuolto ,1 % KÄYTTÖTALOUS YHTEENSÄ ,2 % Käyttötalouden nettomenojen kehitys vuosina yleinen hallinto varhaiskasvatus kotihoito- ja vanhustyö toimeentuloturva muu sosiaalitoimi terveydenhuolto peruskoulut muu koulutus vapaa sivistystyö yhdyskuntapalvelut kiinteistötoimi muut palvelut liiketoiminta vesihuolto