Lämpötila-aistimukseen vaikuttavia tekijöitä ovat:

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Lämpötila-aistimukseen vaikuttavia tekijöitä ovat:"

Transkriptio

1 2.2 Lämmitys Lämmitysjärjestelmät, yleistä Rakennuksen sisäilmasto vaikuttaa ihmisten terveyteen ja viihtyvyyteen ratkaisevasti. Lämpöja kosteusolosuhteet (ilman ja pintojen lämpötila, ilman suhteellinen kosteus, ilman liikenopeus) vaikuttavat kehon lämmönluovutukseen ja siten aineenvaihdunnan tasapainoon. Aineenvaihdunnan tuottaman lämmön on poistuttava kehosta kohottamatta sisäosien lämpötilaa. Mukavaksi koettu lämpötila-alue riippuu yksilöllisestä lämmön tuotosta ja on varsin kapea muutaman asteen alue. Keskimäärin ihmiset ovat tyytyväisiä C lämpötiloihin. Erityisryhmillä (lapset, vanhukset, paikallaan olevat henkilöt) lämpötilataso saattaa olla 1 2 C korkeampi. Korkeammat lämpötilat lisäävät ihmisten oireita ja lämmin ilma tuntuu kuivemmalta ja tunkkaisemmalta. Alhaisemmat lämpötilat lisäävät vedon tunnetta. Lämpötilan mukavuustasoon vaikuttaa myös tiloissa tapahtuvan työn ja toiminnan raskaus. Vedon tunne aiheutuu ihon paikallisesta jäähtymisestä. Jotta vedon tunnetta ei aiheutuisi, tulee ilman liikenopeuden olla oikea suhteessa ilman lämpötilaan. Yleensä ilman liikenopeuden tulee oleskeluvyöhykkeellä olla alle 0,15 m/s. Lämpötila-aistimukseen vaikuttavia tekijöitä ovat: ympäröivien pintojen lämpötila, etenkin kylmä lattia ja ikkuna, lämpötilan vaihtelu, muutosnopeus, paikalliset lämpötilaerot, etenkin pystysuunnassa, lämpösäteily, etenkin epäsymmetrinen, vedon tunne ilman liike, kylmät pinnat, epäsymmetrinen lämpösäteily. Rakennuksen lämpötase muodostuu lämpöhäviöistä (rakennuksesta poistuvat lämpövirrat) ja rakennukseen tulevista lämpövirroista. Lämpöhäviöt aiheutuvat ulkovaipan läpi johtuvasta lämmöstä ja ilmanvaihdon poistoilman ja viemäriin johdetun lämpimän käyttöveden mukana poistuvasta lämmöstä. Toimisto- ja liikerakennuksissa sisäisillä lämpökuormilla (valaistuksen, sähkölaitteiden ja ihmisten lämmönluovutus) on ratkaiseva merkitys tilojen lämpötiloille Lämmitysjärjestelmän osat Lämmönkehitys, lämmöntuotanto Lämmönkehityslaitteiksi kutsutaan laitteita, jotka muuttavat ulkopuolisesta lähteestä tulevan energian rakennuksessa hyödynnettäväksi lämmöksi. Yleisimpiä lämmönkehityslaitteita ovat: kaukolämpölaitteet (taajama-alueilla), erilaiset keskuslämmityskattilat (öljy, kaasu, puu), sähkölämmitys (varaava tai suora), lämpöpumppu (maalämpöpumppu, ilmalämpöpumppu). Energiakatselmoijan käsikirja Osa 2 Luku 2 5

2 Energiamuodon mukaan lämmönkehityslaitteet vaativat erilaisia kytkentöjä ulkopuolisiin verkostoihin: sähkö-, kaukolämpö-, maakaasuverkostoon, jne. Lämmönjako Lämmönjako tarkoittaa niitä järjestelmän osia, joilla lämpö siirretään varsinaiseen käyttökohteeseen. Lämmönjakojärjestelmään kuluvat siirtoputkistot ja -kanavistot, huonetilojen ja tuloilman lämmityslaitteet ja näiden säätölaitteet. Sisäolosuhteiden kannalta lämmönjaon oikea mitoitus ja toteutus ovat avainasemassa. Tärkeimpiä seikkoja ovat lämmöntarpeen laskenta, lämmönjaon mitoitus vastaamaan tarvetta sekä lämmönjaon säädön suunnittelu. Lämmönjaon perusratkaisuja ovat: vesikeskuslämmitys (lämpöä luovuttavat patterit tai lattiaan asennetut putkistot), ilmalämmitys (tiloja lämmitetään niihin puhallettavan ilman avulla), huonekohtaiset lämmitysjärjestelmät (suora sähkölämmitys, ilmalämpöpumppu, lämminilmakehittimet) Lämmön jakelu Lämpötilan säätö Rakennuksen sisälämpötilat pidetään halutuissa arvoissa säätämällä lämmitysverkostoon menevän veden lämpötilaa. Periaatteena on, että ulkolämpötilan muuttuessa muuttuu myös verkostoon menevän veden lämpötila kiinteistön lämmöntarpeen mukaan. Lämmityksen säätimeen on kytketty ulkolämpötilan ja patteriverkostoon menevän veden lämpötilan mittaus sekä patteriverkoston säätöventtiilin ohjaus. Säätökeskus ohjaa säätöventtiilin asentoa ulkolämpötilan mukaan. Kaukolämpökohteessa säätöventtiili on kaukolämpöverkoston puolella oleva kaksitieventtiili, kattilalaitos- ja varaajakohteessa venttiili on lämmitysverkostossa oleva kolmitieventtiili. Käyttöveden säätimeen on kytketty verkostoon menevän käyttöveden lämpötilan mittaus sekä veden lämpötilaa ohjaava säätöventtiili (joko kaukolämpöpuolella tai käyttövesiverkostossa). Säätökeskus on tavallisesti varustettu aseteltavalla säätökäyrällä tai näytöllä ja näppäimistöllä, joiden avulla käyttäjä voi vaikuttaa säätökeskuksen toimintaan, mm. valitsemalla tai muuttamalla lämmityksen säätökäyrää sekä käyttöveden lämpötilan asetusarvoa. Lämmitysjärjestelmän säätimeen aseteltava säätökäyrä (verkoston veden lämpötila suhteessa ulkolämpötilaan) on kiinteistökohtainen ja sen asettelu saadaan kohdalleen kokeilemalla. Jos säätökäyrä on valittu väärin, koko järjestelmä toimii virheellisesti ja seurauksena on usein sisälämpötilaongelmia, jotka ilmenevät erilaisilla ulkolämpötiloilla. Säätökeskuksen toimintoja ovat säätökäyrän kulmakertoimen muutos, käyrän suuntaissiirto, yölämpötilan alentaminen, lämpötilan vuorokausi- tai viikko-ohjaus, jne. Säätimeen voidaan usein liittää myös toimintoja lämpötilan korjaamiseksi erityisen tuulisissa tai aurinkoisissa olosuhteissa. 6 Energiakatselmoijan käsikirja Osa 2 Luku 2

3 Taulukko Tyypillinen patteriverkoston säätökäyrän asettelu, kun käyrä on suora (lineaarinen). Ulkolämpötila, C Verkostoon menevän veden lämpötila, C Säätökäyrän asetteluun vaikuttavat rakennuksen ominaispiirteet: sijaintipaikan tuulisuus ja aurinkoisuus, julkisivujen suuntaus, ikkunoiden kunto, jne. Usein asetellaan käyrä suhteessa korkeammaksi pakkasen ollessa 0 ja -15 C välillä, tällöin säätökäyrä ei ole lineaarinen vaan siinä on korottava mutka, jolla kompensoidaan tuulen vaikutusta. Lämpötilan säädössä usein esiintyviä ongelmia ovat: Säätölaitteet ovat ikääntyneet (yli 15 vuotta) eivätkä ne toimi luotettavasti (sisälämpötilaongelmia / suuri energiankulutus). Säätölaitteiden huolto on laiminlyöty eivätkä ne toimi luotettavasti (sisälämpötilaongelmia / suuri energiankulutus). Säätökäyrä on väärin aseteltu (sisälämpötilaongelmia / suuri energiankulutus): kylmällä säällä kylmä sisällä, kylmällä säällä kuuma sisällä, lämpimällä säällä kylmä sisällä, lämpimällä säällä kuuma sisällä. Säätö toimii käsikäytöllä. Säädin toimii, mutta säätöventtiili ei toimi (ei avaudu, ei sulkeudu, ei liiku). Ulkolämpötila-anturi on väärässä paikassa tai rikki eikä mittaa todellista ulkolämpötilaa. Verkoston lämpötila-anturit eivät anna oikeaa tietoa vallitsevasta lämpötilasta kalibrointiongelma, väärä sijainti, tuntoelin väärin asennettu. Säädön ongelmia kompensoidaan usein tarpeettoman korkeilla asetusarvoilla, jotta saavutetaan kaikissa tiloissa siedettävät olosuhteet. Tästä aiheutuu muissa kuin kriittisimmissä tiloissa tarpeetonta energiankulutusta, kun ylilämpöä tuuletetaan ovista ja ikkunoista. Pumput Lämmitysverkoston pumpulla kierrätetään vettä kiinteistön patteriverkostossa tai ilmanvaihdon lämmitysverkostossa. Oikein toimiva pumppu on hiljainen ja käy tasaisesti. Pumppu voidaan pysäyttää, kun lämmitystarvetta ei ole. Pumpun juuttumista voidaan estää käyttämällä pumppua muutamia kertoja viikossa esimerkiksi rakennusautomaatiojärjestelmän avulla. Lämmitysjärjestelmän toiminnalle on tärkeää, että verkostossa kiertää vesi, verkostossa ei ole ilmaa, kaikki järjestelmään kytketyt laitteet saavat oikean lämpöistä vettä ja että virtaamat jakaantuvat oikein. Energiakatselmoijan käsikirja Osa 2 Luku 2 7

4 Tyypillisiä ongelmia: pumppu juuttunut pysähdyksiin, pitää ääntä tai käy epätasaisesti pumppu ikääntynyt, huolto laiminlyöty, pumppu äänekäs, verkostossa ääniongelmia verkostoa ei ole ilmattu tyhjennyksen jälkeisen täytön jälkeen, pumppu äänekäs, verkostossa ääniongelmia pumppu väärin mitoitettu ja sen teho on liian suuri kyseiseen järjestelmään, pumppu kierrättää vettä epätasaisesti verkoston eri osissa, ks. lämmitysverkoston perussäädön tarve. Pumpun ja vesikierron ongelmat aiheuttavat tarpeetonta energiankulutusta tiloissa, joissa vesivirta on liian suuri ja ylilämpöä tuuletetaan ulos. Paisuntajärjestelmä Paisuntalaitteiden avulla lämmitysverkostossa pidetään riittävä painetaso niin, että myös ylimpien kerrosten pattereissa kiertää vesi. Pumpulla kierrätetään verkoston vettä, mutta verkoston painetasoa ylläpitää paisuntajärjestelmä. Paisunta-astia ottaa vastaan veden lämpötilavaihteluista johtuvat veden tilavuuden muutokset. Jos paisunta-astia ja verkosto ovat kunnossa pysyy lämmitysverkostossa riittävä paine ilman, että sinne täytyy lisätä vettä. Veden lisäämisen syyt tulee aina selvittää. Paisuntajärjestelmät olivat vielä 1980-luvun alussa usein avoimia säiliöitä, jotka sijoitettiin rakennuksen ylimpään osaan. Nykyään käytetään useimmiten suljettua paisuntajärjestelmää, jolloin veden lämpenemisestä aiheutuvan laajentumisen ottaa vastaa kalvopaisuntaastia. Suuremmissa rakennuksissa käytetään myös paisunta-automaatteja, joissa paisuntaastiaan yhdistetyt pumput pitävät verkoston paineen vakiona. Rakennuksissa, joissa on 1 2 kerrosta patteriverkoston normaali painealue on 0,8 1,2 bar ( kpa). Korkeammissa 2 6 kerroksisissa rakennuksissa painealue on 2,4 3 bar ( kpa). Paisuntajärjestelmän tyypillisiä vikoja: avoin paisunta-astia on syöpynyt ja vuotaa, verkostosta paisunta-astiaan johtava putki on tukkeutunut tai syöpynyt eikä vesi pääse astiaan varoventtiili päästää vettä, kun verkoston lämpötila nousee, kalvopaisunta-astian kalvo on rikki ja astia on täynnä vettä paisunta ei toimi, kalvopaisunta-astia on liian pieni tai sen esipaine ei ole oikea, paisuntatilavuus ei riitä varoventtiili päästää vettä, kun verkoston lämpötila nousee, kalvopaisunta-astian esipaine on liian alhainen vesi ei kierrä ylimmissä pattereissa. Lämmitysverkostossa on varoventtiili suojaamassa laitteita rikkoontumiselta mahdollisen toimintahäiriön sattuessa. Varoventtiili estää paineen liiallisen nousun. Varoventtiili on jousikuormitteinen venttiili, joka aukeaa tietyssä ennalta määrätyssä paineessa estäen liiallisen paineen kehittymisen suljettuun verkostoon. 8 Energiakatselmoijan käsikirja Osa 2 Luku 2

5 Syy varoventtiilin jatkuvaan vesivuotoon tulee aina selvittää. Syynä voi olla viallinen varoventtiili, virheellisesti toimiva paisuntajärjestelmä, lämmönsiirtimien sisäinen vuoto tai lämmitysverkoston täyttöventtiilin aukiolo tai jatkuva vuoto. Paisuntajärjestelmän ongelmat aiheuttavat tarpeetonta energiankulutusta, mikäli verkoston ylimpien osien puutteellisen kierron vuoksi pidetään verkoston lämpötilaa muiden tilojen kannalta liian korkeana ja näissä tiloissa ylilämpöä tuuletetaan ikkunoista. Putkisto ja sen varusteet Lämmitysverkoston putkistot ovat muovia, terästä tai kuparia. Rakenteisiin sijoitetut putket ovat vanhemmissa kiinteistöissä paljaana tai kevyeen suojamateriaaliin käärittyjä, uudemmissa kohteissa käytetään joskus suojaputkea, jolloin lämmitysverkoston putkisto voidaan uusia rakennetta purkamatta. Tyypillisiä ongelmia: putkistot ovat näkymättömissä rakenteissa ja verkostossa täyttötarvetta vuoto on todennäköinen, ei lainkaan tai liian vähän tai toimimattomia lämpömittareita verkoston lämpötilojen seurantaan, ei lainkaan painemittaria tai toimimaton mittari verkoston painetason seurantaan verkostossa liian vähän vettä tai ongelmia paisuntajärjestelmässä, ilmanpoistimia liian vähän tai väärissä paikoissa tai ilmausta ei ole suoritettu - verkostossa on ilmaa, joka aiheuttaa ääntä ja kierto-ongelmia, verkostoon kertyy sakkaa, suodattimia tai mudanpoistimia ei ole. Verkoston täyttötarve, mahdolliset vuodot Jos verkostoon joudutaan lisäämään vettä useammin kuin kerran puolessa vuodessa on todennäköisesti verkostossa, siihen liittyvässä varaajassa tai paisuntajärjestelmässä vuoto. Verkoston vuotoihin on aina suhtauduttava vakavasti, etenkin, jos putkistoa on näkymättömissä rakenteissa. Varoventtiilin kautta tapahtuva verkoston tyhjentyminen viittaa ongelmaan paisuntajärjestelmässä. Tyypillisiä vuotokohtia: avoin paisunta-astia, maahan ja rakenteisiin asennetut putkistot, ikääntyneet venttiilit, putkistoliitokset, ilmanpoistimet, laitteet, sähkölämmitteinen varaaja (vastuksen liitos, miesluukku, ilmanpoistin). Verkoston vuodot aiheuttavat tarpeetonta veden ja energian kulutusta koska joudutaan jatkuvasti lisäämään kylmää vettä, joka lämmitetään verkoston lämpötilaan. Vuoto voi pitää eristeet jatkuvasti märkinä, jolloin niiden lämmöneristyskyky heikkenee ja putkiston häviöt kasvavat. Lisättävä kylmä vesi on happipitoista, joka saattaa aiheuttaa korroosio ongelmia putkistossa. Energiakatselmoijan käsikirja Osa 2 Luku 2 9

6 Eristykset Putkistoeristeitä tarvitaan useammasta syystä: Turvallisuusnäkökulma: Kuumien putkistojen pintalämpötila on työturvallisuus- ja viihtyisyysriski. Kylmissä tiloissa kulkevia putkia eristetään jäätymisen estämiseksi. Energiatalousnäkökulma: Pienennetään putkiston lämpöhäviöitä, jotta putkistossa virtaava vesi saadaan käyttöpisteeseen halutussa lämpötilassa. Pienennetään putkiston lämpöhäviöitä, jotta tila, jossa putket kulkevat ei lämpenisi tarpeettomasti. Lämmitysputket kulkevat pääsääntöisesti rakennuksen sisällä ja joissakin tapauksissa eristämättömien putkien lämpöhäviöt korvaavat osittain tilan lämmitystarvetta eikä tehokas eristäminen ole tarpeen. Silloin, kun putket kulkevat tilassa, joka on muutenkin liian lämmin tai jota ei pitäisi lämmittää lainkaan, on hyvä eristys tarpeen. Hyvää eristämistä vaativat yleensä kattila- ja lämmönjakohuoneessa, roiloissa, kellareissa, ryömintätiloissa ja ullakolla kulkevat putket. Näkyvissä olevat patterien haarajohdot ja nousulinjat jätetään yleensä eristämättä. Yleisesti käytettyjä putkieristeitä ovat muotoon puristetut mineraalivillakourut. Eriste voidaan tehdä myös mattomaisesta eristeestä sitomalla luvulle saakka putket eristettiin kokonaan tai osittain putken pinnalle muotoiltavilla ja siihen kovettuvilla massoilla. Piimaaja magnesiapohjaisissa massoissa on käytetty sideaineena asbestia. Maanalaisten putkien eristämiseen käytetään yleisesti eristyselementtejä, joissa eristeenä on polyuretaani. Katselmuksessa tulee kiinnittää huomiota seuraaviin seikkoihin: eristetyt ja eristämättömät putkiosuudet, eristeiden materiaali ja pinnoitus, mahdolliset asbestieristeet > ongelmat, eristeiden ikä ja kunto > ongelmat, lisäeristystarpeet lähinnä kattila, varaaja, lämmönjakohuoneen laitteet Lämmitysjärjestelmän huonelaitteet Huonelaitteilla tarkoitetaan tiloissa sijaitsevia lämmitysjärjestelmän laitteita, joita ovat yleensä patterit varusteineen, mutta myös kierrätysilmakoneet, tuulikaappikoneet, jne luokitellaan huonelaitteiksi. Huonelaitteilla hallitaan sisälämpötilaa. Lämmönluovuttimien tulee sijaita paikoissa, joissa ne estävät kylmien pintojen kylmäsäteilyä ja ikkunoista tai ovista aiheutuvaa vetoa. Pattereissa on yleensä termostaattiohjatut säätöventtiilit. Patteritermostaatin tehtävänä on leikata huippuja eli kun huoneessa on ylilämpöä, venttiili sulkeutuu ja rajoittaa lämmitystehoa. Oleellista on kuitenkin, että patteriverkoston menoveden lämpötilaa säädetään oikein vallitsevien ulko-olosuhteiden mukaan. 10 Energiakatselmoijan käsikirja Osa 2 Luku 2

7 Tyypillisimpiä vikoja ovat: Termostaattinen patteriventtiili on väärässä paikassa ei riittävän kaukana usein avattavan oven tai ikkunan välittömästä läheisyydestä ja lämmittävistä laitteista. Termostaattinen patteriventtiili on väärässä asennossa eri valmistajilla on ohjeita venttiilien oikeasta asennustavasta (termostaattiosa ei saa olla pystysuorassa). Termostaattinen patteriventtiili on peitetty kalusteilla ja verhoilla peitetty termostaatti ei tunne todellista sisälämpötilaa. Termostaattinen patteriventtiili on rikki väärin käsitelty ja rikkoontunut venttiili ei toimi luotettavasti. Termostaattinen patteriventtiili on juuttunut auki tai kiinni venttiilin sisällä säätävä osa ei liiku. Patteriventtiilin tulee olla esisäädöllä varustettu patteriverkoston perussäädön toteuttamisen edellytyksenä on, että verkostossa on linjasäätöventtiilit ja esisäädettävät patteriventtiilit. Tarkista tyyppitiloissa katselmuksen yhteydessä: pattereiden ikä ja asennustapa, patteriventtiileiden tyypit, iät ja kunnot, onko patteriventtiileissä esisäätö, patteriventtiilien asetusarvojen tarkastus, tilojen käyttäjien lyhyt suullinen haastattelu eri vuodenaikoina ilmenevien ongelmien selvittämiseksi. Syitä huonelämpötilojen poikkeamiin: Huoneen lämpöhäviö on laskettu väärin. Seinämissä on jokin rakenteellinen vika esim. elementtien saumat eivät ole tiiviit. Seinien lämmöneristävyys on heikentynyt iän myötä, eristeet ovat siirtyneet. Lämmöneristeiden lämmöneristävyys on heikentynyt kosteusvaurion johdosta. Ikkunoiden ja ovien huonokuntoiset tiivisteet. Ilmanvaihtuvuus on lisääntynyt tai vähentynyt ilmanvaihtojärjestelmän epätasapainon johdosta. Lämmönluovuttimet on peitetty paksulla verholla tai huonekaluilla, jolloin niiden lämmönluovutus heikkenee mitoitusarvosta. Termostaattiset patteriventtiilit on peitetty paksuilla verholla tai huonekaluilla, jolloin ne eivät säädä patterin vesivirtaa todellisen huoneen lämpötilan mukaan. Lämmönluovuttimessa on ilmaa. Verkoston vesivirtoja ei ole säädetty tai ne on säädetty väärin, jolloin jokin patteri saa liikaa vettä ja huone lämpenee liikaa, tai jokin patteri saa liian vähän vettä, jolloin huonelämpötila on haluttua lämpötilaa alhaisempi. Energiakatselmoijan käsikirja Osa 2 Luku 2 11

8 2.2.5 Lämmitysverkoston perussäädön tarve ja säätömahdollisuudet Lämmitysverkoston perussäädöllä tarkoitetaan vesikiertoisen järjestelmän vesivirtojen tasapainottamista eli virtaamien säätämistä tilojen lämmöntarvetta vastaaviksi. Perussäädön avulla saadaan sisälämpötilat hallintaan, pienennetään energiankulutusta, poistetaan verkoston ääniongelmat ja joissakin tapauksissa pidennetään verkoston käyttöikää, kun pumppu ja virtaamat saadaan oikealle tasolle. Perussäätöprojektissa patteriverkoston virtaamat määritellään patterikohtaisesti laskettujen lämpöhäviöiden perusteella, venttiilien säätöarvot määritellään laskennallisesti ja säätötyö suoritetaan linjasäätöventtiilien ja esisäädettävien patteriventtiilien avulla. Pumpun toimintapiste tarkistetaan, tarvittaessa uusitaan pumpun juoksupyörä tai koko pumppu. Vanhemmissa kiinteistöissä (ikä yli vuotta) perussäätö harvoin onnistuu olemassa olevilla verkoston varusteilla. Yleensä joudutaan verkoston linjasäätöventtiilit ja patteriventtiilit uusimaan. Patteriventtiilien tulee olla esisäädettäviä ja linjasäätöventtiileissä tulee olla vesivirtojen mittausyhteet. Ensimmäisellä lämmityskaudella perussäädön jälkeen lämmityksen säätökäyrälle etsitään uusi asettelu, joka vastaa verkoston muuttunutta toimintatilaa. Perussäädön toteuttamismahdollisuuksien ja -kustannusten selvittämiseksi on tarkistettava: patteriventtiilien ikä ja tyyppi, onko esisäätöä onko uusimistarvetta, linjasäätöventtiilien ikä, sijainti ja tyyppi, onko mittausyhteitä, ovatko säädettävissä onko uusimistarvetta vai voidaanko vesivirrat mitata muulla tavoin, esim. ultraäänimittausta käyttäen, putkiston eristeiden materiaali ja kunto onko tarvetta asbestipurkutyölle. Lämmitysverkoston perussäädön tarve voidaan todeta seuraavien tunnusmerkkien avulla: epätasaiset ja yleensä osassa rakennusta liian korkeat sisälämpötilat (sisälämpötiloja mitattaessa tai arvioitaessa tulee huomioida sisäisten ja ulkoisten lämmönlähteiden vaikutus), selkeät ongelmahuoneet, joiden alhaisen sisälämpötilan vuoksi joudutaan ylilämmittämään muuta osaa kiinteistöstä, joissakin tiloissa ylilämpöä tuuletetaan ulos myös pakkasella, äänet pattereissa (kohina, naksuminen), suuri energiankulutus Tyypillisiä lämmitysjärjestelmän energiansäästömahdollisuuksia Lämmitysverkoston perussäätö Yleensä ennen kuin rakennuksen sisälämpötilatasoa ryhdytään alentamaan on selvitettävä patteriverkoston perussäädön tarve ja kustannukset. 12 Energiakatselmoijan käsikirja Osa 2 Luku 2

9 Case 1: Lämmitysjärjestelmä, esimerkki kenttätyössä suoritettavasta havainnoinnista ja säästömahdollisuuksien etsimisestä Toimistorakennuksen A-osan sisälämpötilat vaihtelivat +19 C +21 C välillä. Matalan siipirakennuksen (B-osa) sisälämpötilat vaihtelivat +20 C +24 C välillä. Rakennus on liitetty kaukolämpöön ja kummallakin osalla on oma säätöpiiri. A-osan sisälämpötilataso on sopiva, mutta B-osan lämpötilaerojen syyt on selvitettävä tarkemmin. VINKKI: Löytyykö kylmistä tiloista mitään erityistä syytä alhaiseen sisälämpötilaan: patteriventtiili juuttunut kiinni-asentoon, patterissa ilmaa, huonot vanhat ikkunat, huonot tiivisteet, ikkuna ei sulkeudu kunnolla, ilmavuotoja, kylmiä pintoja, liian vähän tai liian pieniä pattereita, liian alhainen sisäänpuhalluslämpötila, liian tehokas ilmanvaihto. Löytyykö kuumista tiloista mitään erityistä syytä korkeaan sisälämpötilaan: paistoiko aurinko huoneeseen mittaushetkellä, oliko huoneessa paljon sisäisiä lämmönlähteitä (atk-laitteet, valaistus ihmiset jne.), ilmanvaihdon vaikutus (korkea sisäänpuhalluslämpötila). Selvitä myös lämmitysverkoston säädettävyys, eli onko linjoissa toimivat kertasäätöventtiilit ja pattereissa esisäädettävät patteriventtiilit? Energiansäästötoimenpiteenä pitäisi tulla mieleen B-osan sisälämpötilatason alentaminen. Ennen kuin B-osan sisälämpötilatasoa ryhdytään alentamaan, on ensin selvitettävä B- osan patteriverkoston perussäädön tarve ja sen kustannukset. Edellä kuvatussa tilanteessa selvitetään kylmien tilojen ongelmat ja korjataan mahdolliset viat (ikkunoiden tiivistys, patterien ilmaus, jne.). Jos sisälämpötilojen hajonta on korjauksen jälkeenkin vielä suuri, on verkosto tasapainotettava. Tasapainotuksen jälkeen voidaan B-osan lämmitysverkoston menoveden lämpötilaa laskea asetusarvoa muuttamalla siten, että sisälämpötilataso laskee n. 2 C. Sisälämpötilan alentaminen Rakennuksen sisälämpötilamittausten sekä kiinteistön käyttö- ja hoitohenkilökunnan haastattelujen perusteella selvitetään rakennuksen keskilämpötilataso ja lämpötilojen tasaisuus. Mittauksissa tulee ottaa huomioon edellä esitetyt mittaustulokseen vaikuttavat tekijät sisälämpötila ei ole yksinomaan lämmitysjärjestelmästä johtuva. Rakennuksen sisälämpötilatasoa voidaan alentaa laskemalla lämmitysverkoston säätökäyrää, jos seuraavat ehdot täyttyvät: rakennuksen sisälämpötilojen hajonta ei ole suurempi kuin 2 3 C, rakennuksessa ei ole ongelmatiloja (kylmä / kuuma). Energiakatselmoijan käsikirja Osa 2 Luku 2 13

10 Lämmitysverkoston vesivirtojen epätasainen jakautuminen johtaa yleensä sisälämpötilojen suureen hajontaan. Kylmimpien tilojen sisälämpötiloja pyritään tällöin usein nostamaan esim. verkoston lämpötilatasoa nostamalla. Näissä tapauksissa on ensin korjattava kylmissä tiloissa olevat mahdolliset ongelmat esim. ikkuna ei sulkeudu kunnolla tai ikkunan tiivisteet ovat huonot tai patterissa on ilmaa jne. Joskus kylmimpien tilojen patterien uusiminen suurempitehoiseksi voi olla koko kiinteistön näkökulmasta kannattava toimenpide. Jos kylmimpien tilojen parannustoimien jälkeen edelleen sisälämpötilojen hajonta on suuri, on lämmitysverkoston vesivirrat tasapainotettava, ks. edellä. Tasapainotuksen jälkeen voidaan verkoston lämpötilatasoa alentaa säätökäyrää laskemalla, jolloin saavutetaan tavoitelämpötilataso eri tiloissa ja samalla myös lämmitysverkoston energiankulutus pienenee. Sisälämpötilatason alentamisen energiansäästö voidaan laskea esim. Motiwatti-ohjelmalla. Nyrkkisääntönä voidaan pitää, että yhden asteen sisälämpötilan lasku vastaa viiden prosentin laskua johtumis- ja vuotoilmanvaihdon energiankulutuksesta. Jos kohteessa toteutetaan sisälämpötilan lasku vain yöllä ja viikonloppuisin, ei em. nyrkkisääntö enää päde. Case 2: Lämmitysjärjestelmä, energiansäästön laskenta Toimistorakennuksen A-osan sisälämpötilat vaihtelivat +19 C +21 C:een välillä. Matalan siipirakennuksen (B-osa) sisälämpötilat vaihtelivat +20 C +24 C:een välillä. Rakennus on liitetty kaukolämpöön ja kummallakin rakennusosalla on oma säätöpiiri. A-osan sisälämpötilataso on sopiva, mutta B-osan lämpötilaerojen syyt on selvitettävä tarkemmin. Energiakatselmuksessa ehdotetaan toimistorakennuksen B-osan sisälämpötilatason laskua kahdella asteella. Säästöä laskettaessa on huomattava, että sisälämpötilatason lasku koskee siis vain B-osaa eli on selvitettävä ensin B-osan johtumisen ja vuotoilmanvaihdon aiheuttama energiankulutus. Koko toimistokohteen energiatase on seuraava: MWh/a % Johtuminen ja vuotoilmanvaihto Ilmanvaihto Käyttövesi 85 5 Yhteensä Toimistorakennuksen B-osan osuus koko kiinteistön johtumisen ja vuotoilmanvaihdon aiheuttamasta energiankulutuksesta voidaan laskea esim. Motiwatti-ohjelmalla. Tässä tapauksessa oletetaan B-osan osuuden olevan 210 MWh/a. Sisälämpötilatason alentamisen (2 C) aikaansaama energiansäästö on siis 10 % B-osan johtumis- ja vuotoilmanvaihto-osuudesta eli 21 MWh/a. 14 Energiakatselmoijan käsikirja Osa 2 Luku 2

11 Termostaattisten patteriventtiilien lisääminen Termostaattisten patteriventtiilien hyöty on se, että ne leikkaavat ylilämmön tiloista kuristamalla lämmityspatterin vesivirtaa silloin, kun sisäiset ja ulkoiset lämmönlähteet lämmittävät tiloja. Termostaattisten patteriventtiilien lisäämistä ei useinkaan voida pitää varsinaisena energiansäästötoimenpiteenä, ne saattavat parantaa sisäolosuhteita lämmityskauden rajoilla. Termostaattisten patteriventtiilinen hyöty kohdistuu pääsääntöisesti vain osaan tiloja esimerkiksi rakennuksen eteläjulkisivulla ne estävät tarpeettoman lämmityksen silloin, kun lämmitystarvetta vielä esiintyy pohjoisjulkisivulla. Tämän vuoksi tulee pyrkiä välttämään säästövaikutuksen yliarvioimista, laskentaperusteena ei tulisi käyttää koko kiinteistön lämmitysverkoston kulutusosuutta vaan arvioida niiden tilojen osuus, joissa säästöä voidaan saavuttaa. Termostaattisten patteriventtiilien lisääminen edellyttää, että verkoston perussäätö on kohdallaan. Säätökäyrän asettelu Säätökäyrän asettelun säästövaikutus kohdistuu koko kiinteistöön, joten säästön arviointiperusteena voidaan pitää kiinteistön lämmitysverkoston kulutusosuutta. Rakennuksen sisälämpötilatasoa voidaan alentaa laskemalla lämmitysverkoston säätökäyrää, jos seuraavat ehdot täyttyvät: rakennuksen sisälämpötilojen hajonta ei ole suurempi kuin 2 3 C, rakennuksessa ei ole ongelmatiloja (kylmä / kuuma). Säästövaikutus lasketaan kuten edellä on esitetty, arvioiden yhden asteen sisälämpötilan pudotuksen vastaavan noin 5 % säästöä lämmitysverkoston kulutusosuudessa. Säädön parantaminen Rakennuksen lämmitysenergian tarvetta voidaan pienentää parantamalla ilmaisenergioiden (auringon lämpösäteily, ihmiset, valaistus, laitteet) hyväksikäyttöastetta. Tähän voidaan vaikuttaa parantamalla lämmitysjärjestelmän ja verkostojen menoveden säätöä mm.: ulkolämpötilaohjauksella, julkisivukohtaisella tai eri alueiden säädöllä, huonekohtaisella säädöllä (esim. termostaattiset patteriventtiilit). Em. toimenpiteitä toteutettaessa on muistettava, että lämmitysverkoston tasapainotuksen tulee olla kunnossa. Toimenpiteiden säästövaikutuksia voidaan laskea esim. Motiwatti-ohjelmalla. Useimmissa tapauksissa säädön parantaminen kohdistuu kuitenkin ilmanvaihtojärjestelmään. Säätötavan muutos Säätötavan muuttaminen lämmitysjärjestelmässä saattaa tulla kyseeseen, jos sama säätöpiiri palvelee useita rakennuksia tai useita erilaisia toiminta-alueita. Esimerkiksi useaa rakennusta palvelevan alueverkoston lämpötilaa saatetaan pitää vakiona rakennuskohtaisia käyttövesisiirtimiä tai varaajia varten. Säästötoimenpiteenä tulee kyseeseen käyttöveden tuottaminen Energiakatselmoijan käsikirja Osa 2 Luku 2 15

12 keskitetysti tai rakennuskohtaisesti sähköllä sekä verkoston lämmityksen säätötavan muutos vakiolämpötilasta ulkolämpötilaohjatuksi. Säästön laskennassa tulee ottaa huomioon verkoston häviöiden pieneneminen sekä mahdollisesti kasvavat käyttövesiverkoston häviöt. Toimenpiteellä on vaikutusta myös kattilalaitoksen toimintaan ja energiatalouteen. Eristysten parantaminen Rakenteiden eristysten parantaminen on harvoin kysymykseen tuleva säästötoimenpide eikä lisäeristystä voida perustella energiansäästöllä vaan perusteena on viihtyvyysongelma, rakenteen uusimistarve, ulkonäköseikka, tms. Tämä pätee myös ikkunoihin, jolloin uusimissyynä on useimmiten vanhojen ikkunoiden toiminnalliset puutteet. Esimerkkejä Oletuksena: lämpöenergian hinta 25 /MWh sisälämpötila 20 C lämmityskauden keskilämpötila 0 C lämmityskauden pituus h Seinän lisäeristys k-arvo paranee 0,14 W/m², C lisäämällä 50 mm villaa. Säästö 0,14 x h x 20 C = 16,8 kwh/m²,a, tämä vastaa kustannussäästöä 0,42 /m²,a. Eristyskustannus on esim. 18 /m², jolloin takaisinmaksuaika on 43 vuotta. Ikkunan uusiminen kolmilasiseksi k-arvo paranee noin 0,7 W/m², C. Säästö noin 84 kwh/m²,a (laskettu kuten edellä), tämä vastaa kustannussäästöä 2,1 /m²,a. Ikkunan uusimiskustannus on esim. 50 /m², jolloin takaisinmaksuaika on 24 vuotta. Toisen tyyppinen eristysten parantaminen tulee kysymykseen, kun lämmitysjärjestelmässä on merkittävässä määrin eristämättömiä tai puutteellisesti eristettyjä putkiosuuksia. Tällöin säästöjen laskennassa tulee määritellä putken lämpöhäviöiden pieneneminen esim. eristetoimittajien ohjeiden mukaan. Ilmavuotojen estäminen Hallityyppisissä rakennuksissa (varastot, korjaamot, teollisuushallit) on usein epätiiviyskohtia, joiden läpi ilma virtaa hallitsemattomasti. Vaikka rakenteiden uusiminen ei tulisi energiansäästötoimenpiteenä kyseeseen, kannattaa kuitenkin tukkia tarpeettomat ilmavuodot rakenteiden raoista. Tyypillisiä vuotopaikkoja ovat poimulevykaton ja seinä liitos, josta profiilitiiviste on haurastunut tai kulunut pois, erilaiset kuljetin- ja putkiläpimenot sekä ovirakenteet. Säästövaikutuksen arvioinnissa on epävarmuustekijänä hallitsemattoman ilmanvaihdon suuruus. Se tulisi pyrkiä arvioimaan ilmanvaihtokertoimena (1/h) tai ilmavirtana (m 3 /s). Ilmavuodon voi myös laskea keskimääräisen vallitsevan lämpötilaeron tai tuulen perusteella. 16 Energiakatselmoijan käsikirja Osa 2 Luku 2

13 Käyttötottumukset Lämmitysjärjestelmään liittyvänä käyttötottumustyyppisenä säästömahdollisuutena tulee useimmiten kysymykseen ikkunatuuletuksen vähentäminen. Nyrkkisääntönä voidaan pitää, että viiden minuutin ikkunatuuletuksella saadaan tilan ilma vaihdettua tehokkaasti, pitempiaikainen tuuletus tuhlaa energiaa. Säästöjen laskemiseen ei yksikäsitteistä menettelytapaa ole, lähtökohtana säästölaskelmassa on ikkunan kautta tulevan ulkoilmavirran lämmittäminen tai tilan lämpötilan lasku ja uudelleen lämmitys. Samantyyppisiä käyttötottumussäästöjä voi löytyä teollisuuskohteista, joissa lastaus- ja kulkuovia sekä tuuletusluukkuja pidetään usein auki turhaan. Energiakatselmoijan käsikirja Osa 2 Luku 2 17

14 18 Energiakatselmoijan käsikirja Osa 2 Luku 2

Kiinteistöhuolto taloyhtiössä ja säästötoimenpiteet

Kiinteistöhuolto taloyhtiössä ja säästötoimenpiteet Kiinteistöhuolto taloyhtiössä ja säästötoimenpiteet 12.04.2012 Pakkalasali Pekka Seppänen LVI- Insinööri Kuntoarvioija, PKA energiatodistuksen antajan pätevyys, PETA Tyypilliset ongelmat -Tilausvesivirta

Lisätiedot

Energia- ilta 01.02.2012. Pakkalan sali

Energia- ilta 01.02.2012. Pakkalan sali Energia- ilta 01.02.2012 Pakkalan sali Pekka Seppänen LVI- Insinööri Kuntoarvioija, PKA energiatodistuksen antajan pätevyys, PETA Tyypilliset ongelmat -Tilausvesivirta liian suuri (kaukolämpökiinteistöt)

Lisätiedot

Näytesivut. Kaukolämmityksen automaatio. 5.1 Kaukolämmityskiinteistön lämmönjako

Näytesivut. Kaukolämmityksen automaatio. 5.1 Kaukolämmityskiinteistön lämmönjako 5 Kaukolämmityksen automaatio 5.1 Kaukolämmityskiinteistön lämmönjako Kaukolämmityksen toiminta perustuu keskitettyyn lämpimän veden tuottamiseen kaukolämpölaitoksella. Sieltä lämmin vesi pumpataan kaukolämpöputkistoa

Lisätiedot

Lämmitysjärjestelmät. Säätö ja säätötarpeen tunnistaminen

Lämmitysjärjestelmät. Säätö ja säätötarpeen tunnistaminen Lämmitysjärjestelmät Säätö ja säätötarpeen tunnistaminen Mitä säädöllä voidaan saavuttaa? Tasainen huonelämpötila kaikille Hiljainen lämmitysjärjestelmä Säästöä lämmityskustannuksissa Säätötarpeen tunnistaminen

Lisätiedot

1.5 Kiinteistön ominaislämmityskäyrä 28

1.5 Kiinteistön ominaislämmityskäyrä 28 Sisällys Alkusanat 5 1 LÄMMITYKSEN PERUSTIEDOT 13 1.1 Johdanto 13 1.2 Viihtyvyystekijät 14 1.2.1 Perinteiset viihtyvyystekijät 15 1.2.2 Lämmityksen tehontarve sisätiloissa 15 1.2.3 Huoneen lämpötila eri

Lisätiedot

Taloyhtiön energiansäästö

Taloyhtiön energiansäästö Taloyhtiön energiansäästö Hallitusforum 19.03.2011 Messukeskus, Helsinki Petri Pylsy, Kiinteistöliitto Suomen Kiinteistöliitto ry Mitä rakennusten energiatehokkuus on Energiatehokkuus paranee, kun Pienemmällä

Lisätiedot

Oulun kaupunki / Schneider Electric Buildings Finland Oy Energiatehokas kiinteistö. Pekka Karppanen

Oulun kaupunki / Schneider Electric Buildings Finland Oy Energiatehokas kiinteistö. Pekka Karppanen Oulun kaupunki / Schneider Electric Buildings Finland Oy Energiatehokas kiinteistö Pekka Karppanen Valaistus Valaisimien sammuttaminen Yleispätevä ohje valaisimien sammuttamisesta tiloissa on, että jos

Lisätiedot

Talon valmistumisvuosi 1999 Asuinpinta-ala 441m2. Asuntoja 6

Talon valmistumisvuosi 1999 Asuinpinta-ala 441m2. Asuntoja 6 Lattialämmitetyn rivitalon perusparannus 2015 Talon valmistumisvuosi 1999 Asuinpinta-ala 441m2. Asuntoja 6 Maakaasukattila Lattialämmitys. Putkipituus tuntematon. Ilmanvaihto koneellinen. Ei lämmön talteenottoa.

Lisätiedot

Energiatehokkuuspäivä LapinAMK, Toni Semenoja

Energiatehokkuuspäivä LapinAMK, Toni Semenoja Energiatehokkuuspäivä LapinAMK, 15.02.2016 Toni Semenoja Mitä hyötyä on energiatehokkuudesta? Energian järkevä, tehokas ja taloudellinen käyttö on niin asiakkaan kuin energiayhtiönkin etu. Energia-alan

Lisätiedot

Esimerkkikuvia ja vinkkejä mittaukseen

Esimerkkikuvia ja vinkkejä mittaukseen Esimerkkikuvia ja vinkkejä mittaukseen Tässä on esitetty esimerkkinä paikkoja ja tapauksia, joissa lämpövuotoja voi esiintyä. Tietyissä tapauksissa on ihan luonnollista, että vuotoa esiintyy esim. ilmanvaihtoventtiilin

Lisätiedot

ILMANVAIHDON JA LÄMMITYKSEN SÄÄDÖT

ILMANVAIHDON JA LÄMMITYKSEN SÄÄDÖT ILMANVAIHDON JA LÄMMITYKSEN SÄÄDÖT 25.10.2016 Talokeskus Yhtiöt Oy Timo Haapea Linjasaneerausyksikön päällikkö LÄMPÖJOHTOVERKOSTON PERUSSÄÄTÖ, MITÄ SE TARKOITTAA? Kiinteistön erilaisten tilojen lämpötilojen

Lisätiedot

Taloyhtiön energiankulutus hallintaan

Taloyhtiön energiankulutus hallintaan Taloyhtiön energiankulutus hallintaan 01.02.2012, Oulun kaupunginkirjaston Pakkalan Sali DI Petri Pylsy Suomen Kiinteistöliitto ry Tarjolla tänään Arkitodellisuus taloyhtiöissä Suunnitelmallinen energiatehokkuuden

Lisätiedot

Toteutettavissa olevat energiansäästömahdollisuudet Tampereen asuinrakennuksissa. Energiaremontti

Toteutettavissa olevat energiansäästömahdollisuudet Tampereen asuinrakennuksissa. Energiaremontti Toteutettavissa olevat energiansäästömahdollisuudet Tampereen asuinrakennuksissa 1 Energiaremontti Miten päästään 20 % energiansäästöön vuoteen 2020 mennessä Tampereen asuinrakennuskannassa Energiaeksperttikoulutus

Lisätiedot

Kiinteistötekniikkaratkaisut

Kiinteistötekniikkaratkaisut Kiinteistötekniikkaratkaisut SmartFinn AUTOMAATIO SmartFinn Automaatio on aidosti helppokäyttöinen järjestelmä, joka tarjoaa kaikki automaatiotoiminnot yhden yhteisen käyttöliittymän kautta. Kattavat asuntokohtaiset

Lisätiedot

Säästöäenergiankäyttöä tehostamalla. TimoKuusiola Ilmastotreffit 4.11.2014

Säästöäenergiankäyttöä tehostamalla. TimoKuusiola Ilmastotreffit 4.11.2014 Säästöäenergiankäyttöä tehostamalla TimoKuusiola Ilmastotreffit 4.11.2014 Sisällys Mihinenergiaajavettäkuluu Mihinkiinnittäähuomiotaasumisenarjessa Ilmanvaihtojärjestelmäntoiminta Lämmönjakojärjestelmäntoiminta

Lisätiedot

Patteriverkoston paine ja sen vaikutus

Patteriverkoston paine ja sen vaikutus Patteriverkoston paine ja sen vaikutus Tämä materiaali on koottu antamaan lukijalleen valmiuksia arvioida mahdollisia ongelmia lämmitysjärjestelmässä. Esitys keskittyy paisuntajärjestelmän oleellisiin

Lisätiedot

KOULUN ILMANVAIHTO. Tarvittava materiaali: Paperiarkkeja, tiedonkeruulomake (liitteenä). Tarvittavat taidot: Kirjoitustaito

KOULUN ILMANVAIHTO. Tarvittava materiaali: Paperiarkkeja, tiedonkeruulomake (liitteenä). Tarvittavat taidot: Kirjoitustaito KOULUN ILMANVAIHTO Tavoitteet: Oppilaat tiedostavat ikkunoiden vaikutuksen koulun energiatehokkuuteen/ energiankulutukseen. Ikkunoilla on suuri vaikutus siihen, miten koulussa lämmitetään ja miten ilmanvaihto

Lisätiedot

Toimintakokeet toteutus ja dokumentointi Janne Nevala LVI-Sasto Oy

Toimintakokeet toteutus ja dokumentointi Janne Nevala LVI-Sasto Oy Toimintakokeet toteutus ja dokumentointi Janne Nevala LVI-Sasto Oy Toimintakokeita tehdään mm. seuraaville LVIA-järjestelmille: 1. Käyttövesiverkosto 2. Lämmitysjärjestelmä 3. Ilmanvaihto 4. Rakennusautomaatio

Lisätiedot

Energiatehokkuuden parantaminen taloyhtiöissä

Energiatehokkuuden parantaminen taloyhtiöissä Energiatehokkuuden parantaminen taloyhtiöissä Energiaekspertin peruskurssi osa 1: lämpö & vesi 17.03.2014, Tampere DI Petri Pylsy Ekspertti ei kuitenkaan koske säätöihin, sen tekee aina kiinteistönhoitaja

Lisätiedot

Energiansäästö vanhemmissa rakennuksissa

Energiansäästö vanhemmissa rakennuksissa Energiansäästö vanhemmissa rakennuksissa Kulttuuriympäristöseminaari 24.10.2013 Johanna Rinne - johanna.s.rinne@turku.fi ENEMMÄN ENERGIASTA I Kuluttajien energianeuvonta I eneuvonta.fi Esityksen sisältö

Lisätiedot

ENERGIAN- SÄÄSTÖVINKKEJÄ LOGISTIIKKA- JA TUOTANTOTILOILLE

ENERGIAN- SÄÄSTÖVINKKEJÄ LOGISTIIKKA- JA TUOTANTOTILOILLE ENERGIAN- SÄÄSTÖVINKKEJÄ LOGISTIIKKA- JA TUOTANTOTILOILLE KIINTEISTÖN ENERGIA- TEHOKKUUTTA LUODAAN JOKA PÄIVÄ Kiinteistöjen tehokas energiankäyttö on fiksua paitsi ympäristön kannalta, myös taloudellisesta

Lisätiedot

Jorma Säteri Sisäilmayhdistys ry Energiatehokkaat sisäilmakorjaukset

Jorma Säteri Sisäilmayhdistys ry Energiatehokkaat sisäilmakorjaukset Energiatehokkaat sisäilmakorjaukset Toiminnanjohtaja Jorma Säteri. Sisäilmasto ja energiatalous Suurin osa rakennusten energiankulutuksesta tarvitaan sisäilmaston tuottamiseen sisäilmastotavoitteet tulee

Lisätiedot

Oulun kaupungin päiväkotien energiakisa 2014 / Schneider Electric Buildings Finland Oy Energiankäyttö. 04.09.2014 Pekka Karppanen

Oulun kaupungin päiväkotien energiakisa 2014 / Schneider Electric Buildings Finland Oy Energiankäyttö. 04.09.2014 Pekka Karppanen Oulun kaupungin päiväkotien energiakisa 2014 / Schneider Electric Buildings Finland Oy Energiankäyttö 04.09.2014 Pekka Karppanen Valaistuksen- ja vedenkäyttö Valaisimien sammuttaminen Yleispätevä ohje

Lisätiedot

Energiaremontti-ilta

Energiaremontti-ilta Toteutettavissa olevat energiansäästömahdollisuudet Tampereen asuinrakennuksissa 1 Energiaremontti-ilta 19.4.2011 Valtuustosali Miten päästään 20 % energiansäästöön vuoteen 2020 mennessä Juhani Heljo Jaakko

Lisätiedot

APUWATTI KÄYTTÖOHJEKIRJA KAUKORA OY

APUWATTI KÄYTTÖOHJEKIRJA KAUKORA OY APUWATTI KÄYTTÖOHJEKIRJA KAUKORA OY 25.2.2019 Kaukora Oy 2019 APUWATTI Käyttöohjekirja 2 Sisällysluettelo 1 Tärkeää... 4 Turvallisuustiedot... 4 2 TOIMINTAKUVAUS... 4 3 ASENNUS... 4 4 SÄHKÖASENNUS... 5

Lisätiedot

Maatilojen asuinrakennusten energiankulutuksen arviointi

Maatilojen asuinrakennusten energiankulutuksen arviointi Maatilojen asuinrakennusten energiankulutuksen arviointi Tässä esitetään yksinkertainen menetelmä maatilojen asuinrakennusten energiankulutuksen arviointiin. Vaikka asuinrakennuksia ei ole syytä ohittaa

Lisätiedot

Mikä ihmeen E-luku? Energianeuvoja Heikki Rantula. ENEMMÄN ENERGIASTA I Kuluttajien energianeuvonta I eneuvonta.fi

Mikä ihmeen E-luku? Energianeuvoja Heikki Rantula. ENEMMÄN ENERGIASTA I Kuluttajien energianeuvonta I eneuvonta.fi Mikä ihmeen E-luku? Energianeuvoja Heikki Rantula ENEMMÄN ENERGIASTA I Kuluttajien energianeuvonta I eneuvonta.fi Kymenlaakson energianeuvonta 2012- Energianeuvoja Heikki Rantula 020 615 7449 heikki.rantula@kouvola.fi

Lisätiedot

ENERGIANSÄÄSTÖTOIMIEN VAIKUTUS SISÄILMAAN

ENERGIANSÄÄSTÖTOIMIEN VAIKUTUS SISÄILMAAN ENERGIANSÄÄSTÖTOIMIEN VAIKUTUS SISÄILMAAN Artti Elonen, insinööri Tampereen Tilakeskus, huoltopäällikkö LAIT, ASETUKSET Rakennus on suunniteltava ja rakennettava siten, etteivät ilman liike, lämpösäteily

Lisätiedot

Näytesivut. 3.2 Toimisto- ja liiketilojen. Ilmastointijärjestelmät 57

Näytesivut. 3.2 Toimisto- ja liiketilojen. Ilmastointijärjestelmät 57 3.2 Toimisto- ja liiketilojen ilmastointijärjestelmät Toimisto- ja liiketilojen tärkeimpiä ilmastointijärjestelmiä ovat 30 yksivyöhykejärjestelmä (I) monivyöhykejärjestelmä (I) jälkilämmitysjärjestelmä

Lisätiedot

Rakennusten energiatehokkuus. Tulikivi Oyj 8.6.2011 Helsinki Mikko Saari VTT Expert Services Oy

Rakennusten energiatehokkuus. Tulikivi Oyj 8.6.2011 Helsinki Mikko Saari VTT Expert Services Oy Rakennusten energiatehokkuus Tulikivi Oyj 8.6.2011 Helsinki Mikko Saari VTT Expert Services Oy 6.6.2011 2 Mitä on rakennusten energiatehokkuus Mitä saadaan (= hyvä talo) Energiatehokkuus = ----------------------------------------------

Lisätiedot

Valtakunnallinen asunto- ja yhdyskuntapäivä 2019 Ossi Porri

Valtakunnallinen asunto- ja yhdyskuntapäivä 2019 Ossi Porri Valtakunnallinen asunto- ja yhdyskuntapäivä 2019 Ossi Porri Esitysmateriaalit Leanheat-yritys kahdella sivulla Tekoälysäädön toimintaperiaate Mitä tehdään ja mitä on saatu aikaiseksi? Yhteenveto ja käytännön

Lisätiedot

7.1 Vaihtoehtoja lämmityksen säätöön

7.1 Vaihtoehtoja lämmityksen säätöön 7 Lämmityksen automaatio Lämmitysjärjestelmien automatiikka on hyvin monipuolinen osa-alue, ja eri järjestelmien säätö-, ohjaus- sekä mittaustoiminnot poikkeavat joskus huomattavastikin toisistaan. Suurin

Lisätiedot

Voiko asukas vaikuttaa kiinteistön energiankulutukseen?

Voiko asukas vaikuttaa kiinteistön energiankulutukseen? Voiko asukas vaikuttaa kiinteistön energiankulutukseen? Matti Hellgrén Asiakaspalvelupäällikkö, energia-asiantuntija Talokeskus Yhtiöt Oy!"#$%&'%(')*+,-.)/0)$1)%$1'&2134)5$%")."25$"")"'3"1.(1,5"6"#7&#(3.")5")$+5&#83'.$5")

Lisätiedot

ENERGIATEHOKAAN TALON LÄMMITYSRATKAISUT PEP Promotion of European Passive Houses Intelligent Energy Europe seminaari 23.11.

ENERGIATEHOKAAN TALON LÄMMITYSRATKAISUT PEP Promotion of European Passive Houses Intelligent Energy Europe seminaari 23.11. ENERGIATEHOKAAN TALON LÄMMITYSRATKAISUT PEP Promotion of European Passive Houses Intelligent Energy Europe seminaari 23.11.26 Espoo Mikko Saari, VTT 24.11.26 1 Energiatehokas kerrostalo kuluttaa 7 % vähemmän

Lisätiedot

Energiaekspertti. Tietoa taloyhtiön ja asukkaiden energiankäytöstä

Energiaekspertti. Tietoa taloyhtiön ja asukkaiden energiankäytöstä Energiaekspertti Tietoa taloyhtiön ja asukkaiden energiankäytöstä Sisällys Mihin energiaa ja vettä kuluu Mihin kiinnittää huomiota asumisen arjessa Mihin kiinnittää taloyhtiön toiminnassa Lämmitysjärjestelmä

Lisätiedot

Tuloilmaikkunoiden edut ja kannattavuus

Tuloilmaikkunoiden edut ja kannattavuus Tuloilmaikkunoiden edut ja kannattavuus As Oy Espoon Rauhalanpuisto 8 Tausta Asuinrakennuksen suurin lämpöhäviö on ilmanvaihto Koneellisessa poistossa tattava riittävä korvausilman saanti Ulkoa tuleva

Lisätiedot

Sähkölämmityksen tehostaminen, Elvari-hanke. Tammikuu 2014 Päivi Suur-Uski, Motiva

Sähkölämmityksen tehostaminen, Elvari-hanke. Tammikuu 2014 Päivi Suur-Uski, Motiva Sähkölämmityksen tehostaminen, Elvari-hanke Tammikuu 2014 Päivi Suur-Uski, Motiva Mikä on tehostumista, tehostumisen ympäristövaikutus ja mikä on sen hinta? Tehostumisen määrä, kwh Ympäristökriteerit;

Lisätiedot

Tuloilmaikkunoiden edut ja kannattavuus. As Oy Espoon Rauhalanpuisto 8

Tuloilmaikkunoiden edut ja kannattavuus. As Oy Espoon Rauhalanpuisto 8 Tapio Tarpio Tuloilmaikkunoiden edut ja kannattavuus As Oy Espoon Rauhalanpuisto 8 Tausta Asuinrakennuksen suurin lämpöhäviö on ilmanvaihto Koneellisessa poistossa tattava riittävä korvausilman saanti

Lisätiedot

Ei hukata rahaa lämmittämällä harakoille

Ei hukata rahaa lämmittämällä harakoille Ei hukata rahaa lämmittämällä harakoille Tammelan korttelikehittämisen yleisötilaisuus 22.05.2013, Tammelakeskus DI Petri Pylsy Tarjolla tänään Mihin se energia ja eurot katoaa? Kuinka toimia suunnitelmallisesti?

Lisätiedot

Lämpömittari ja upotustasku venttiiliin MTCV DN 15/20. Kuulasululliset venttiiliyhdistäjät (2 kpl sarjassa) G ½ x R ½ venttiiliin MTCV DN 15

Lämpömittari ja upotustasku venttiiliin MTCV DN 15/20. Kuulasululliset venttiiliyhdistäjät (2 kpl sarjassa) G ½ x R ½ venttiiliin MTCV DN 15 MTCV lämpimän käyttöveden kiertotermostaatti Käyttö MTCV on lämpimän käyttöveden kiertotermostaatti. MTCV huolehtii lämpimän käyttövesiverkoston lämpötasapainosta. Venttiili asennetaan kiertojohtoon, jossa

Lisätiedot

YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA

YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskettu kokonaisenergiankulutus ja ostoenergiankulutus Lämmitetty nettoala 564 m² Lämmitysjärjestelmän kuvaus Vesikiertoiset radiaattorit 60/0 C Ilmanvaihtojärjestelmän

Lisätiedot

Talotekniikan tarkoitus, helppous ja säästö

Talotekniikan tarkoitus, helppous ja säästö Talotekniikan tarkoitus, helppous ja säästö Kaaviosta näkee, että rivitaloa (150 kwh/ m2), jonka lämmitetty nettoala on 250 m2 saa lämmittää esim. öljylämmityksenä (matalaenergia). Entä kaukolämmöllä?

Lisätiedot

Tyrnävä SÄÄSTÖÄ JA MUKAVUUTTA

Tyrnävä SÄÄSTÖÄ JA MUKAVUUTTA Tyrnävä 16.11.2017 SÄÄSTÖÄ JA MUKAVUUTTA Energiamurros on käynnissä Älykäs energia Tarve tehdä jotain! Puhtaan energian tuotanto Älykäs energian hallinta Sähkölämmitystä on joka puolella Pientalot 485.000

Lisätiedot

Lämmityksen perusteita 1

Lämmityksen perusteita 1 Lämmityksen perusteita 1 A K K L O E K JE = = K JJ= K I J = L = = J = J = EI A L = EEJ E I EL K = L = H = A JA A = K JJ= I K H = = A H J J = L EA 0 ) 7 0 ) 7 H = A J A E@ A F E F = J J A H EL A H I J =

Lisätiedot

HYVÄ SUUNNITTELU PAREMPI LOPPUTULOS SUUNNITTELUN MERKITYS ENERGIAREMONTEISSA

HYVÄ SUUNNITTELU PAREMPI LOPPUTULOS SUUNNITTELUN MERKITYS ENERGIAREMONTEISSA HYVÄ SUUNNITTELU PAREMPI LOPPUTULOS SUUNNITTELUN MERKITYS ENERGIAREMONTEISSA AJOISSA LIIKKEELLE Selvitykset tarpeista ja vaihtoehdoista ajoissa ennen päätöksiä Ei kalliita kiirekorjauksia tai vahinkojen

Lisätiedot

sinkinkadonkestävä VV Sekoitusventtiili DN 15 mallin rakenne, toiminta, asennus, huolto ja varaosat kuten syöttösekoitusventtiili (sivut 152-154).

sinkinkadonkestävä VV Sekoitusventtiili DN 15 mallin rakenne, toiminta, asennus, huolto ja varaosat kuten syöttösekoitusventtiili (sivut 152-154). 4210 Termostaattinen sekoitusventtiili (37 C 65 C) Venttiili on tarkoitettu lämpimän käyttöveden sekoitusventtiiliksi, joka rajoittaa verkostoon menevän veden lämpötilaa. (D1.: "henkilökohtaiseen puhtaanapitoon

Lisätiedot

Energiaeksperttikoulutus osa 1 -Ekspertin tehtävä talossa. Keski-Suomen Energiatoimisto

Energiaeksperttikoulutus osa 1 -Ekspertin tehtävä talossa. Keski-Suomen Energiatoimisto Energiaeksperttikoulutus osa 1 -Ekspertin tehtävä talossa Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 Miksi energiaeksperttejä? Energia yhä kalliimpaa ja ympäristövaikutuksia

Lisätiedot

Aurinkolämpö. Tässä on tarkoitus kertoa aurinkolämmön asentamisesta ja aurinkolämmön talteen ottamiseen tarvittavista osista ja niiden toiminnasta.

Aurinkolämpö. Tässä on tarkoitus kertoa aurinkolämmön asentamisesta ja aurinkolämmön talteen ottamiseen tarvittavista osista ja niiden toiminnasta. Aurinkolämpö Tässä on tarkoitus kertoa aurinkolämmön asentamisesta ja aurinkolämmön talteen ottamiseen tarvittavista osista ja niiden toiminnasta. Keräimien sijoittaminen ja asennus Kaikista aurinkoisin

Lisätiedot

Energiatehokas sähkölämmitys Lämmityksen mitoitus, tehtävävastaus Pirkko Harsia TAMK

Energiatehokas sähkölämmitys Lämmityksen mitoitus, tehtävävastaus Pirkko Harsia TAMK Energiatehokas sähkölämmitys Lämmityksen mitoitus, tehtävävastaus 24.9.2008 Pirkko Harsia TAMK Tehtävä 1A: Arvioi huonelämmitystehon tarve Pinta-ala 12 m 2 Huonekorkeus 2,6 m Tehtävä 1B: Laske huonekohtainen

Lisätiedot

Energiansäästö ja niihin liittyvät investoinnit taloyhtiöissä

Energiansäästö ja niihin liittyvät investoinnit taloyhtiöissä Energiansäästö ja niihin liittyvät investoinnit taloyhtiöissä Valkeakosken Kiinteistöpisteen taloyhtiöilta 29.05.2013 DI Petri Pylsy Tarjolla tänään Mihin se energia ja eurot katoaa? Kuinka toimia suunnitelmallisesti?

Lisätiedot

Suunnitelmallinen kiinteistön ylläpito

Suunnitelmallinen kiinteistön ylläpito Suunnitelmallinen kiinteistön ylläpito Sisäilma ja terveys terveellinen ja turvallinen toimintaympäristö 24.11.2015 Petri Kuisma Lapin AMK 23.11.2015 1 Sisältö Suunnitelmallinen sisäympäristö Kustannustehokkaat

Lisätiedot

Lämmityskustannusten SÄÄSTÖOPAS. asuntoyhtiöille

Lämmityskustannusten SÄÄSTÖOPAS. asuntoyhtiöille Lämmityskustannusten SÄÄSTÖOPAS asuntoyhtiöille Lämpöä sisään, lämpöä ulos Lämmön lähteet Lämpöhäviö 10-15% Aurinkoa 3-7% Asuminen 3-6% Lattiat 15-20% Seinät 25-35% Ilmanvaihto 15-20% Talotekniikka LÄMPÖÄ

Lisätiedot

KÄYTÄ KAUKOLÄMPÖÄ OIKEIN

KÄYTÄ KAUKOLÄMPÖÄ OIKEIN KÄYTÄ KAUKOLÄMPÖÄ OIKEIN SISÄLTÖ 3 Kaukolämmöllä ja sillä siisti Kaukolämmön oikea käyttö säästää lämpöä ja rahaa Lämmön mittaus Mittarilukemat Jäähdytys Seuraa energiankulutusta Lämpöindeksi 6 Lämmitystarveluku

Lisätiedot

Uudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku

Uudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku Tietoa uusiutuvasta energiasta lämmitysmuodon vaihtajille ja uudisrakentajille 31.1.2013/ Dunkel Harry, Savonia AMK Uudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku TAUSTAA Euroopan unionin ilmasto- ja energiapolitiikan

Lisätiedot

YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA

YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskettu kokonaisenergiankulutus ja ostoenergiankulutus Lämmitetty nettoala 958. m² Lämmitysjärjestelmän kuvaus Kaukolämpö.Vesikiertoiset lämmityspatterit. Ilmanvaihtojärjestelmän

Lisätiedot

TIETOKARTOITUS - TALOTEKNIIKKA

TIETOKARTOITUS - TALOTEKNIIKKA TIETOKARTOITUS - TALOTEKNIIKKA Jari Palonen Aalto yliopiston Teknillinen korkeakoulu, Energiatekniikan laitos 9.6.2011 TALOTEKNIIKAN MAHDOLLISUUDET ENERGIANSÄÄSTÖ > 50 % lämmönkulutuksesta ASUMISVIIHTYISYYS

Lisätiedot

Ulkovaipan lämpötalouteen vaikuttavat korjaustoimenpiteet käytännössä

Ulkovaipan lämpötalouteen vaikuttavat korjaustoimenpiteet käytännössä Ulkovaipan lämpötalouteen vaikuttavat korjaustoimenpiteet käytännössä Julkisivuyhdistys ry:n syyskokous 19.11.2009 Diana-auditorio, Helsinki Stina Linne Tekn yo. Esityksen sisältö Tutkimuksen taustat ja

Lisätiedot

Kiinteistön lämpöhäviöt ja eristys

Kiinteistön lämpöhäviöt ja eristys 1 Kiinteistön lämpöhäviöt ja eristys Erilaisa eristysratkaisuja 1 3 3 Energialähteet ja energian tuottoa 4 Lämmityskattiloita Kuvassa oleva kattila on: -teräslevykattila -kiinteän polttoaineen kattila

Lisätiedot

Kirsi-Maaria Forssell, Motiva Oy

Kirsi-Maaria Forssell, Motiva Oy Kiinteistöjen energiatehokkuus ja hyvät sisäolosuhteet Ajankohtaista tietoa patteriverkoston perussäädöstä sekä ilmanvaihto- ja ilmastointijärjestelmien energiatehokkuudesta Kirsi-Maaria Forssell, Motiva

Lisätiedot

Raportoidut energiatehokkuustoimenpiteet vuonna 2011

Raportoidut energiatehokkuustoimenpiteet vuonna 2011 Raportoidut energiatehokkuustoimenpiteet vuonna 2011 Energiatehokkuussopimuksen toimitilakiinteistöjen toimenpideohjelma Seuraavaan listaan on koottu toimitilakiinteistöjen toimenpideohjelmaan liittyneiden

Lisätiedot

Parantaako lisälämmöneristäminen energiatehokkuutta korjausrakentamisessa?

Parantaako lisälämmöneristäminen energiatehokkuutta korjausrakentamisessa? Tutkimus: Ulkovaipan lämpötalouteen vaikuttavat korjaustoimenpiteet käytännössä Parantaako lisälämmöneristäminen energiatehokkuutta korjausrakentamisessa? Stina Linne Tekn. yo betoni visioi -seminaari

Lisätiedot

Mecoren casetapaukset: Päiväkoti Saana Vartiokylän yläaste. Kestävän korjausrakentamisen tutkimusseminaari 20.4.2012 Riikka Holopainen, VTT

Mecoren casetapaukset: Päiväkoti Saana Vartiokylän yläaste. Kestävän korjausrakentamisen tutkimusseminaari 20.4.2012 Riikka Holopainen, VTT Mecoren casetapaukset: Päiväkoti Saana Vartiokylän yläaste Kestävän korjausrakentamisen tutkimusseminaari 20.4.2012 Riikka Holopainen, VTT 2 Case-tapaus: Päiväkoti Saana Lpk Saana, rakennusvuosi 1963,

Lisätiedot

YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA

YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskettu kokonaisenergiankulutus ja ostoenergiankulutus Lämmitetty nettoala 58 m² Lämmitysjärjestelmän kuvaus Vesiradiaattorit (eristetyt jakojohdot) Ilmanvaihtojärjestelmän

Lisätiedot

Parantaako lisälämmöneristäminen energiatehokkuutta korjausrakentamisessa?

Parantaako lisälämmöneristäminen energiatehokkuutta korjausrakentamisessa? Tutkimus: Ulkovaipan lämpötalouteen vaikuttavat korjaustoimenpiteet käytännössä Stina Linne Tekn. yo Parantaako lisälämmöneristäminen energiatehokkuutta korjausrakentamisessa? betoni visioi -seminaari

Lisätiedot

Parhaat käytännöt ja vinkit toimenpiteistä edellisiltä vuosilta Harri Heinaro Motiva Oy

Parhaat käytännöt ja vinkit toimenpiteistä edellisiltä vuosilta Harri Heinaro Motiva Oy Energiatehokkuuspäivä 30.5.2018 Parhaat käytännöt ja vinkit toimenpiteistä edellisiltä vuosilta Harri Heinaro Motiva Oy 05/2018 Harri Heinaro Motiva Oy 1 TETS säästöjen jakautuminen koko sopimuskaudella

Lisätiedot

Kokemuksia energiakatselmuksista ja energiatehokkuussopimuksista. Harri Heinaro Motiva Oy

Kokemuksia energiakatselmuksista ja energiatehokkuussopimuksista. Harri Heinaro Motiva Oy Kokemuksia energiakatselmuksista ja energiatehokkuussopimuksista Harri Heinaro Motiva Oy 5 600 000 kuluttajaa 320 000 yritystä 317 kuntaa ja kaupunkia ENERGIATEHOKKUUS- SOPIMUKSET2017 2025 Energiatehokkuussopimukset

Lisätiedot

Aurinkolämpö. Tässä on tarkoitus kertoa aurinkolämmön asentamisesta ja aurinkolämmön talteen ottamiseen tarvittavista osista ja niiden toiminnasta.

Aurinkolämpö. Tässä on tarkoitus kertoa aurinkolämmön asentamisesta ja aurinkolämmön talteen ottamiseen tarvittavista osista ja niiden toiminnasta. Aurinkolämpö Tässä on tarkoitus kertoa aurinkolämmön asentamisesta ja aurinkolämmön talteen ottamiseen tarvittavista osista ja niiden toiminnasta. Keräimien sijoittaminen ja asennus Keräimet asennetaan

Lisätiedot

Tavoitteellinen ylläpito ja energianhallinta taloyhtiöissä

Tavoitteellinen ylläpito ja energianhallinta taloyhtiöissä Tavoitteellinen ylläpito ja energianhallinta taloyhtiöissä Taloyhtiön energiailta, Tarmo-hanke 28.08.2013, Tampere DI Petri Pylsy Mitä energiatehokkuus on? Primäärienergia (ostettu energia) Sisäilmasto

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Ainolankaari Jyväskylä D Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012

ENERGIATODISTUS. Ainolankaari Jyväskylä D Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012 ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: Ainolankaari 4050 Jyväskylä Rakennustunnus: Rakennuksen valmistumisvuosi: Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Todistustunnus: 79-0-040-000-D 998 Muut asuinkerrostalot

Lisätiedot

PITKÄNPATTERIN KYTKENTÄ

PITKÄNPATTERIN KYTKENTÄ LVI-laitosten laadunvarmistusmittaukset PITKÄNPATTERIN KYTKENTÄ v1.2 25.4.2017 SISÄLLYS SISÄLLYS 1 1 JOHDANTO 2 2 ESITEHTÄVÄT 2 3 TARVITTAVAT VÄLINEET 3 4 TYÖN SUORITUS 5 4.1 AB-kytkentä 6 4.2 AE-kytkentä

Lisätiedot

Sähkölämmityksen toteutus 1.7.2012 jälkeen SÄHKÖLÄMMITYSFOORUMI RY

Sähkölämmityksen toteutus 1.7.2012 jälkeen SÄHKÖLÄMMITYSFOORUMI RY Sähkölämmityksen toteutus 1.7.2012 jälkeen SÄHKÖLÄMMITYSFOORUMI RY Mihin rakennuksiin sovelletaan Normaalit asuinrakennukset Vuokra- tai vastaavaan käyttöön tarkoitetut vapaa-ajan rakennukset Yksityiskäyttöön

Lisätiedot

Automaattinen virtauksenrajoitin AB-QM

Automaattinen virtauksenrajoitin AB-QM Automaattinen virtauksenrajoitin AB-QM Käyttö Venttiili on suunniteltu erityisesti kiertoilmakoje-, jäähdytyspalkki- ja patteriverkostojen tasapainottamiseen. Sitä voidaan käyttää kaikentyyppisissä vesikiertoisissa

Lisätiedot

Varaavan tulisijan liittäminen rakennuksen energiajärjestelmään

Varaavan tulisijan liittäminen rakennuksen energiajärjestelmään Varaavan tulisijan liittäminen rakennuksen energiajärjestelmään DI, TkT Sisältö Puulla lämmittäminen Suomessa Tulisijatyypit Tulisijan ja rakennuksessa Lämmön talteenottopiiput Veden lämmittäminen varaavalla

Lisätiedot

KÄYTTÖOHJE EX35/EX50/EX65

KÄYTTÖOHJE EX35/EX50/EX65 KÄYTTÖOHJE EX35/EX50/EX65 www.scanoffice.fi CZ06516 Versio A 01/2013 Sisällys Käyttö Aluksi... 1 Ohjauspaneeli ja -yksikkö... 2 Käyttöasetukset... 3 Näyttö...3 Lisäkäyttövesi...3 Sisälämpötila...4 Käyttöveden

Lisätiedot

YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA

YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskettu kokonaisenergiankulutus ja ostoenergiankulutus Lämmitetty nettoala 690 m² Lämmitysjärjestelmän kuvaus Öljykattila/vesiradiaattori Ilmanvaihtojärjestelmän

Lisätiedot

ÄssäStream. - käyttöveden kierron ja suurten käyttöetäisyyksien hallintaan maalämpöratkaisuissa. ÄssäStream-virtauslämmitin

ÄssäStream. - käyttöveden kierron ja suurten käyttöetäisyyksien hallintaan maalämpöratkaisuissa. ÄssäStream-virtauslämmitin R Suomalaisia maalämpöpumppuja vuodesta 1983 - käyttöveden kierron ja suurten käyttöetäisyyksien hallintaan maalämpöratkaisuissa -virtauslämmitin Lämpimän käyttöveden meno Lämpimän käyttöveden paluu -virtauslämmitin

Lisätiedot

KauKolämpö on KaiKKien etu...myös sinun.

KauKolämpö on KaiKKien etu...myös sinun. KauKolämpö on KaiKKien etu...myös sinun. Hyvän olon energiaa Kaukolämmitys merkitsee asumismukavuutta ja hyvinvointia. Se on turvallinen, toimitusvarma ja helppokäyttöinen. Se takaa tasaisen lämmön ja

Lisätiedot

YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA

YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskettu kokonaisenergiankulutus ja ostoenergiankulutus Lämmitetty nettoala.7 m² Lämmitysjärjestelmän kuvaus vesikiertoinen patterilämmitys, kaukolämpö Ilmanvaihtojärjestelmän

Lisätiedot

Lämmitysverkoston lämmönsiirrin (KL) Asuntokohtainen tulo- ja poistoilmajärjestelmä. Laskettu ostoenergia. kwhe/(m² vuosi) Sähkö Kaukolämpö

Lämmitysverkoston lämmönsiirrin (KL) Asuntokohtainen tulo- ja poistoilmajärjestelmä. Laskettu ostoenergia. kwhe/(m² vuosi) Sähkö Kaukolämpö YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskettu kokonaisenergiankulutus ja ostoenergiankulutus Lämmitetty nettoala, m² 50 Lämmitysjärjestelmän kuvaus Ilmanvaihtojärjestelmän kuvaus Lämmitysverkoston

Lisätiedot

KAUKOLÄMPÖ ON KAIKKIEN ETU...MYÖS SINUN.

KAUKOLÄMPÖ ON KAIKKIEN ETU...MYÖS SINUN. KAUKOLÄMPÖ ON KAIKKIEN ETU...MYÖS SINUN. HYVÄN OLON ENERGIAA Kaukolämmitys merkitsee asumismukavuutta ja hyvinvointia. Se on turvallinen, toimitusvarma ja helppokäyttöinen. Se takaa tasaisen lämmön ja

Lisätiedot

Halo. Termostaattianturit Joka sisältää tuntoelimen

Halo. Termostaattianturit Joka sisältää tuntoelimen Halo Termostaattianturit Joka sisältää tuntoelimen IMI HEIMEIER / Termostaatit ja patteriventtiilit / Halo Halo Termostaattianturia Halo käytetään huonelämpötilojen yksilölliseen säätöön esimerkiksi lämmittimien,

Lisätiedot

Energiatehokas taloyhtiö Kiinteistövahdilla

Energiatehokas taloyhtiö Kiinteistövahdilla Energiatehokas taloyhtiö Kiinteistövahdilla Tasaista lämpöä jokaiseen asuntoon Lämmitä fiksusti Kiinteistövahti-palvelun avulla taloyhtiöt voivat parantaa asumismukavuutta, optimoida lämmityskustannuksia

Lisätiedot

Vesikiertoinen lattialämmitys / maalämpöpumppu Koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihto, lämmöntalteenotto. Laskettu ostoenergia. kwhe/(m² vuosi) Sähkö

Vesikiertoinen lattialämmitys / maalämpöpumppu Koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihto, lämmöntalteenotto. Laskettu ostoenergia. kwhe/(m² vuosi) Sähkö YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskettu kokonaisenergiankulutus ja ostoenergiankulutus Lämmitetty nettoala, m² 8.0 Lämmitysjärjestelmän kuvaus Ilmanvaihtojärjestelmän kuvaus Vesikiertoinen

Lisätiedot

Pentti Harju. Lämmitystekniikan oppikirja

Pentti Harju. Lämmitystekniikan oppikirja Pentti Harju Lämmitystekniikan oppikirja Sisällys Millä lämmitetään ja missä viihdytään 3 Uunit ja takat 27 Polttoaineet 54 Polttoaineen palaminen 83 Kattilat 101 Öljykattilat, polttimet ja säiliöt 142

Lisätiedot

Sähkölämmityksen toteutus. SÄHKÖLÄMMITYSFOORUMI RY ( www.lamminkoti.fi)

Sähkölämmityksen toteutus. SÄHKÖLÄMMITYSFOORUMI RY ( www.lamminkoti.fi) Sähkölämmityksen toteutus 1.7.2012 jälkeen SÄHKÖLÄMMITYSFOORUMI RY ( www.lamminkoti.fi) Mihin rakennuksiin sovelletaan Normaalit asuinrakennukset Vuokra-tai vastaavaan käyttöön tarkoitetut vapaa-ajan rakennukset

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Rakennustunnus: Isonjärvenkuja Espoo

ENERGIATODISTUS. Rakennustunnus: Isonjärvenkuja Espoo ENERGIATODISTUS Rakennus Rakennustyyppi: Osoite: Erillinen pientalo (yli 6 asuntoa) Valmistumisvuosi: Rakennustunnus: Isonjärvenkuja 9 02940 Espoo 998 Useita, katso "lisämerkinnät" Energiatodistus on annettu

Lisätiedot

TOTEUTUSKUVAUS EEMONTTI - REMONTISTA

TOTEUTUSKUVAUS EEMONTTI - REMONTISTA TOTEUTUSKUVAUS EEMONTTI - REMONTISTA Kohdekiinteistö 3: 2000-luvun omakotitalo Kiinteistön lähtötilanne ennen remonttia EEMontti kohdekiinteistö 3 on vuonna 2006 rakennettu kaksikerroksinen omakotitalokiinteistö,

Lisätiedot

Mahdottomuus vai mahdollisuus

Mahdottomuus vai mahdollisuus Rakennuksen energiataloudellinen käyttö Mahdottomuus vai mahdollisuus Timo Posa 31.8.2010 Roolit Hallinta Huolto Käyttäjä Toiminta HELSINGIN KAUPUNGIN KOKONAISKULUTUS VUONNA 2008 ja 2007 2008 2007 GWh

Lisätiedot

VKL TEKNINEN OHJE KYTKENNÄT. Nestekiertoisen jälkilämmityspatterin kytkennät VALLOX-ilmanvaihtokoneisiin:

VKL TEKNINEN OHJE KYTKENNÄT. Nestekiertoisen jälkilämmityspatterin kytkennät VALLOX-ilmanvaihtokoneisiin: KL KYKNNÄ 1.09.100F 6.6.2008 ALLOX ALLOX igit S KL ALLOX 95 KL KNINN OHJ Nestekiertoisen jälkilämmityspatterin kytkennät ALLOX-ilmanvaihtokoneisiin: ALLOX IGI S KL / ALLOX 130 KL / ALLOX 75 KL / ALLOX

Lisätiedot

YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA

YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskennallinen ostoenergiankulutus ja energiatehokkuuden vertailuluku (Eluku) Lämmitetty nettoala 08 m² Lämmitysjärjestelmän kuvaus Kaukolämpö, vesikiertoinen

Lisätiedot

27.5.2014 Ranen esitys. Antero Mäkinen Ekokumppanit Oy

27.5.2014 Ranen esitys. Antero Mäkinen Ekokumppanit Oy 27.5.2014 Ranen esitys Antero Mäkinen Ekokumppanit Oy Energiatehokas korjausrakentaminen Korjausrakentamisen energiamääräykset mitä niistä pitäisi tietää Suomen asuntokanta on kaikkiaan noin 2,78 miljoona

Lisätiedot

YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA

YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskennallinen ostoenergiankulutus ja energiatehokkuuden vertailuluku (Eluku) Lämmitetty nettoala 79 m² Lämmitysjärjestelmän kuvaus Kaukolämpö Ilmanvaihtojärjestelmän

Lisätiedot

TUTKIMUS IKI-KIUKAAN ENERGIASÄÄSTÖISTÄ YHTEISKÄYTTÖSAUNOISSA

TUTKIMUS IKI-KIUKAAN ENERGIASÄÄSTÖISTÄ YHTEISKÄYTTÖSAUNOISSA TUTKIMUS IKI-KIUKAAN ENERGIASÄÄSTÖISTÄ YHTEISKÄYTTÖSAUNOISSA IKI-Kiuas Oy teetti tämän tutkimuksen saatuaan taloyhtiöiltä positiivista palautetta kiukaistaan. Asiakkaat havaitsivat sähkölaskujensa pienentyneen,

Lisätiedot

SiMAP lämmityksen säätö. SiMAP säätää - Sinä säästät

SiMAP lämmityksen säätö. SiMAP säätää - Sinä säästät SiMAP lämmityksen säätö SiMAP säätää - Sinä säästät Rappukäytävään asennettava reititin vahvistaa antureiden signaalia säätimelle. Mikä SiMAP Säätö? SiMAP Säätö on täysin uudenlainen kiinteistön lämmityksen

Lisätiedot

Jäspi GTV ja Jäspi Ovali

Jäspi GTV ja Jäspi Ovali Jäspi GTV ja Jäspi Ovali Energiavaraajat lataa lämpöenergia talteen! jäspi gtv -energiavaraajat Jäspi GTV -energiavaraajat soveltuvat erinomaisesti niin uudis- kuin saneeraustalonkin lämmitysjärjestelmän

Lisätiedot

Lämpöpumpputekniikkaa Tallinna 18.2. 2010

Lämpöpumpputekniikkaa Tallinna 18.2. 2010 Lämpöpumpputekniikkaa Tallinna 18.2. 2010 Ari Aula Chiller Oy Lämpöpumpun rakenne ja toimintaperiaate Komponentit Hyötysuhde Kytkentöjä Lämpöpumppujärjestelmän suunnittelu Integroidut lämpöpumppujärjestelmät

Lisätiedot

Tasapainota talo 22.10.2015 Lämmitysverkoston ja ilmanvaihdon energiatehokas ylläpito. Harri Heinaro, Motiva Oy

Tasapainota talo 22.10.2015 Lämmitysverkoston ja ilmanvaihdon energiatehokas ylläpito. Harri Heinaro, Motiva Oy Tasapainota talo 22.10.2015 Lämmitysverkoston ja ilmanvaihdon energiatehokas ylläpito Harri Heinaro, Motiva Oy Yleisiä asioita energiatehokkuudesta Energiankulutusseuranta Jotta kiinteistön kustannuksia

Lisätiedot

ENERGIATODISTUKSET PALVELUKIINTEISTÖISSÄ ENERGIATODISTUSTEN LAATIJOIDEN AJANKOHTAISPÄIVÄ

ENERGIATODISTUKSET PALVELUKIINTEISTÖISSÄ ENERGIATODISTUSTEN LAATIJOIDEN AJANKOHTAISPÄIVÄ ENERGIATODISTUKSET PALVELUKIINTEISTÖISSÄ ENERGIATODISTUSTEN LAATIJOIDEN AJANKOHTAISPÄIVÄ 19.4.2018 SISÄLTÖ Energiansäästösuositukset YM asetuksessa Palvelurakennusten energiatodistuksia ARA:n rekisterissä

Lisätiedot

YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA

YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskettu kokonaisenergiankulutus ja ostoenergiankulutus Lämmitetty nettoala 89. m² Lämmitysjärjestelmän kuvaus Maalämpöpumppu NIBE F454 / Maalämpöpumppu NIBE

Lisätiedot