TIETOTEKNIIKKAOIKEUS

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TIETOTEKNIIKKAOIKEUS"

Transkriptio

1 Informaatio- ja tietotekniikkaoikeus; Vaasan yliopisto professori, dosentti, OTT, VT Asko Lehtonen Luentokalvot kl TIETOTEKNIIKKAOIKEUS 1. Johdanto 1.1. Tietotekniikkaoikeuden käsite Tietotekniikkaoikeudella tarkoitetaan sitä oikeusinformatiikan osaa, jonka puitteissa tutkitaan a) tietotekniikan sekä b) sen tuotteiden ja palveluiden - kehittämiseen, - käyttöönottoon ja - käyttämiseen liittyviä oikeudellisia sääntely- ja tulkintaongelmia. Tietotekniikan käsitteen alasta ja merkityssisällöstä on esitetty erilaisia käsityksiä. Yleisimmin tietotekniikalla tarkoitetaan tiedon (informaation ja datan) a) automaattisen käsittelyn ja b) siirron välineitä ja menetelmiä sekä niiden käyttämistä.

2 Terminologia Aiemmin informaatio-oikeuden (datarätt eller informationsrätt) käsitettä käytettiin niin laajassa merkityksessä, että sillä tarkoitettiin myös tietotekniikkaoikeuteen nykyisin kuuluvaa oikeusinformatiikan osa-aluetta. - Tällöin käytettiin usein informaatio-oikeuden synonyymina termiä ATK-oikeus (ruotsiksi ADB-rätt; norjaksi ja tanskaksi EDB-ret; englanniksi computer law). Nyttemmin ovat informaatio- ja tietotekniikkaoikeus eriytyneet toisistaan. ATK-oikeuden sijasta puhutaan nykyisin tietotekniikkaoikeudesta (~ IT-oikeus; - ruotsiksi informationsteknologirätt (IT-rätt); - englanniksi information technology law (IT-Law). Nyttemmin on ryhdytty käyttämään laveampaa ilmaisua information and communication technology law (ICT Law), jolloin painotetaan myös viestinnän ja

3 3 viestintäverkkojen tuottamia oikeudellisia kysymyksiä.

4 1.3. Tietotekniikkaoikeuden yhtenäisyys 4 Tietotekniikkaoikeuden alaan kuuluville oikeudellisille kysymyksille on tyypillistä se, että niitä yleensä voitaisiin käsitellä jonkin muun oikeudenalan piirissä. Tämä asiantila on aiheuttanut erimielisyyttä tietotekniikkaoikeuden yhtenäisyydestä. Erään käsityksen mukaan tietotekniikkaan liittyvät oikeudelliset kysymykset koostuvat yhteensopimattomasta aineistosta, jolta puuttuu yhdistävä elementti. Toisen käsityksen mukaan tietotekniikkaoikeus muodostaa yhtenäisen kokonaisuuden. Tämän kannan mukaan on - sekä praktisista että teoreettisista syistä tärkeä yhdistää tietotekniikan oikeudelliset kysymykset sekä - ymmärtää niiden erityisluonne ja keskinäinen riippuvuus.

5 5 Erimielisyys koskee oikeastaan kysymys, muodostaako tietotekniikka riittävän itsenäisen intressin tai tarpeen käsitellä siihen liittyviä oikeudellisia ongelmia yhtenäisenä systemaattisena kokonaisuutena. Praktisesta ja teoreettisesta näkökulmasta ei ole esteitä hahmottaa tietotekniikkaoikeus ongelmakeskeiseksi kokonaisuudeksi samalla tavoin kuin on tehty - ympäristöoikeuden, - rakentamisoikeuden tai - maatalousoikeuden yhteydessä. Esim. ympäristöoikeutta ei ole nykyisin tapana hahmottaa säädössystematiikan perusteella vaan toiminnallisesta näkökulmasta, ts. ongelmakeskeisesti: ympäristöoikeuden alaan luetaan kaikki ympäristön tilaan vaikuttavaa toimintaa ja käyttäytymistä olennaisesti ohjaava sääntely. Vastaavalla tavalla tietotekniikkaan sekä sen tuotteisiin ja palveluihin liittyviä oikeudellisia kysymyksiä voidaan tarkastella ongelmakeskeisenä kokonaisuutena.

6 Tietotekniikkaoikeudella on ollut merkittäviä teoreettisia ansioita. 6 - Oikeusinformatiikka on toiminut metodologisena ja tiedollisena ympäristönä tietotekniikkaoikeudellisille tutkimuksille. Tämä tutkimus edellyttää - toisaalta oikeusinformatiikan (oikeustieteen) ja - toisaalta tietotekniikan tuntemusta. - Tietotekniikkaoikeus on osaltaan toiminut havahduttavana keskustelufoorumina. Näin on luotu uutta tietoa ja siirretty sitä perinteisille, traditionaaliseen tapaan toimiville oikeudenaloille. - Uusia oikeudellisia ongelmia koskeva keskustelu on yleensä avattu tietotekniikkaoikeuden puolella. Tietotekniikkaoikeudella on myös pysyvämpi tehtävä.

7 7 Yhteiskunnan kehittyessä ja muuttuessa syntyy yhä enemmän sellaista tietotekniikkaan liittyvää käytäntöä ja lainsäädäntöä, jonka hallinta (sisäistäminen) ja tutkiminen edellyttävät tietotekniikan perusteiden ymmärtämistä. Tietotekniikkaan liittyvien seikkojen käsittelyssä ja oikeudellisessa arvioinnissa on kyettävä käyttämään tietotekniikan termejä ja kuvaamaan tietoteknisiä asiantiloja ja tapahtumia adekvaatilla tavalla. - Tietotekniikkaoikeus ja sen alaan kuuluvat kysymykset ovat välttämätön osa informaatioyhteiskuntaa. - Tietotekniikkaoikeus muodostaa alan, jolle erikoistutaan käytännössä. Kysymyksiä ja tarpeita oikeudellisen käsitteistön ja systematiikan kehittämiseksi ovat synnyttäneet mm. a) automaattinen tietojenkäsittely, b) tuotteiden digitalisointi, c) teletoiminta ja viestintä (konvergenssi) sekä d) Internet. - Näihin vastatessaan tietotekniikkaoikeus on

8 8 muuttanut oikeudellista näkökulmaa ja tarkastelutapaa.

9 9 Metodologinen näkökulma: Kysymys on tietoteknisten faktojen ja oikeudellisen tietämyksen yhdentämisestä systemaattisella tavalla. - Asioiden kokonaisvaltainen käsittely tietotekniikkaoikeudessa vähentää epäyhtenäisten ratkaisujen riskiä perinteisten oikeudenalojen puitteissa. - Klassisina esimerkkeinä voidaan mainita - asiakirjan käsite ja tiedosto (mm. asiakirjan julkisuus ja väärennysrikos; KKO 1985 II 60; KHO 1981 II 1) tai - kirjallinen sopimus contra sähköinen sopimus. Yleisesityksiä tietotekniikkaoikeudesta: Ahlstedt, Hans: Datarättens ABC, Uppsala Andersen, Mads Bryde: Laerebog i edb-ret, Kobenhavn Andersen, Mads Bryde: IT-retten, Kobenhavn (Saatavissa: Bender, Hanne: Edb-rettigheder, Kobenhavn Blume, Holdt, Nielsen & Riis: IT-retlige emner, Kobenhavn Downing, Robbie: EC Information Technology Law, Fejø, Jens, Ruth Nielsen & Thomas Riis (ed.): Legal Aspects of Electronic Commerce, Copenhagen Kelleher, D. & K. Murray: IT Law in the European Union, London Lindberg, Agne & Daniel Westman: Praktisk IT-rätt, Stockholm Lloyd, Ian: Information Technology Law, Nielsen, Ruth: E-handelsret, Kobenhavn Reed, Chris & John Angel (ed.): Computer Law, London Seipel, Peter: Computing Law. Perspectives on a New Legal Discipline, Stockholm Seipel Peter: Juridik och IT. Stockholm Seipel, Peter (ed.). Law and Information Technology. SOU 2002:112. Tapper, Colin: Computer Law, London Wahlgren, Peter (ed.): Rättsfallssamling i IT-rätt, Stockholm 2000.

10 Tietotekniikkaoikeuden lohkot Informaatioyhteiskunnassa yhä useampi oikeudellinen ongelma saattaa sivuta moderniin tietotekniikkaan kuuluvia seikkoja. Sellaisia oikeudellisia kysymyksiä, joilla on vain vähäinen liityntä tietotekniikkaan, ei voida lukea tietotekniikkaoikeuden alaan. Praktisella tasolla oikeuskysymyksen täytyy olennaisella tavalla liittyä tietotekniikan tai siihen kuuluvien tuotteiden tahi palveluiden kehittämiseen, käyttöönottoon tai käyttämiseen. Teoreettisella tai oikeusdogmaattisella tasolla täytyy olla kysymys sellaisesta oikeudellisesta ongelmasta, jonka käsitteleminen ja ratkaiseminen edellyttää siihen liittyvien tietoteknisten perusasioiden sisäistämistä ja hyödyntämistä.

11 11 Tietotekniikkaoikeuden alan rajaaminen ei ole ollut ongelmatonta. Toisaalta voidaan erottaa tietotekniikkaoikeuden perinteiset kysymykset, - joita aluksi käsiteltiin lähes yksinomaan oikeusinformatiikan alaan kuuluvissa tutkimuksissa, - mutta joita on ryhdytty selvittämään perinteisen lainopin piirissä sen jälkeen, kun asiat ovat tulleet yleiseen tietoisuuteen. - Esimerkkinä voidaan mainita tietokoneohjelmien tekijänoikeudellinen suoja. Tämän lisäksi syntyy jatkuvasti uusia oikeudellisia ongelmia, joiden tutkimiseen osallistuvat niihin erikoistuneet henkilöt, kuten asianajat, liikejuristit ja oikeustieteen harjoittajat. Nykytilaa koskevana hyvä esimerkkinä voidaan mainita Internet-oikeus (verkko-oikeus; nätjuridik).

12 12 2. Sopimusoikeudelliset kysymykset 2.1. ATK- eli IT-sopimukset (ADB- eller IT-avtal) ATK eli IT-sopimuksilla on tarkoitettu tietotekniikan tuotteita ja palveluita koskevia sopimuksia. Aluksi oli kysymys lähinnä tietokoneita koskevista sopimuksista. Sittemmin ATK- eli IT-sopimusten alaan ovat kuuluneet myös muita tietoteknisiä tuotteita ja palveluita sekä niiden yhdistelmiä koskevat sopimukset.

13 13 Nykyisin voidaan erottaa useita sopimustyyppejä, jotka voivat koskea - atk-laitteiden kauppaa ja/tai huoltoa, - ohjelman, tietokannan ja online-palvelun käyttöoikeutta ja/tai ylläpitoa, - sovellusvuokrausta eli ASP-sopimukset (Application Service Provisionning), - palvelukeskuskäyttöä, - systeemityöhanketta, - yritysten välistä yhteistyötä ohjelmistotuotteiden tai IT-laitteiden kehittämisessä ja - konsultointia. IT-sopimuksille on ollut tyypillistä se, että niiden asianmukainen tekeminen ja tulkinta ovat edellyttäneet tietotekniikan hyvää tuntemusta. Tämä on johtunut ensinnäkin sopimuksissa käytettävästä tietoteknisestä terminologiasta, mistä klassisina esimerkkinä voidaan mainita termit lähdekoodi ja lähdeohjelma.

14 14 Erityispiirteitä on aiheutunut monista muistakin seikoista, kuten - monimutkainen dokumentointi (ohjelmat), - neuvonta- ja tukipalvelut, - käyttäjän koulutus, - tekniseen kehitykseen liittyvää riskinjako (esim. järjestelmän muuttuminen yhteensopimattomaksi), - vaaranvastuu (esim. tietoturva-aukot), jotka ovat vieraita muille sopimustyypeille. Sopimusosapuolen pitkäaikainen riippuvuussuhde on myös omaperäinen piirre monille IT-sopimuksille. IT-sopimuksissa on toisinaan otettu käyttöön a) sopimusehtoja, jotka ovat tuntemattomia muilla aloilla, tai b) menettelytapoja, joiden hyväksyttävyydestä ei vallitse yksimielisyyttä.

15 15 Tunnettuna esimerkkinä ongelmasopimuksesta voidaan mainita ns. shrink wrap -sopimukset: - ohjelmapakkaus sisältää sopimusehtoja, jotka ostajan katsotaan hyväksyneen, jos hän esim. rikkoo sinetin, jolla ohjelmapaketti on suljettu. Pohjoismaissa vallitsevan kannan mukaan niitä ei pidetä pätevinä silloin, - kun ohjelma ostetaan kaupasta teoskappaleena, josta hän maksaa kertakorvauksen, - eikä ostajalle kerrota kaupanteon yhteydessä ohjelmapaketin sisältämistä lisenssiehdoista, joilla pyritään muuttamaan teoskappaleen omistusoikeus ohjelman käyttöoikeudeksi. - Samoin Saksan korkein oikeus. - KKO 2003:87: Kysymys ohjelmistovalmistajan levittämisoikeuden raukeamisesta. Tästä kannasta huolimatta suuretkin ohjelmatalot ovat käyttäneet shrink wrap -sopimuksia.

16 16 ATK-sopimusta koskevia yleisesityksiä (esim.): Dragsted, Nicolai: IT kontrakter 1-2, København Hannula, Antti: Atk-sopimukset, Salonen, Juha: Tietojenkäsittelyjärjestelmän hankinta. Tutkimus järjestelmän oikeaa mitoitusta ja toimivuutta koskevasta sopimusvastuusta, Schmidt, Per Håkan: Licensaftaler, København Takki, Pekka: IT-sopimukset. Käytännön käsikirja, Torvund, Olav (1997). Kontraktsregulering - IT-kontrakter. Oslo: Tano.

17 Elektroninen sopimus Elektronisten sopimusten käsitettä on käytetty a) suppeassa ja b) laajassa merkityksessä. Suppeassa merkityksessä elektronisen sopimuksen tekemisellä (electronic contracting) tarkoitetaan menettelyä, - jossa tarjous ja vastaus annetaan ennalta sovitussa muodossa siten, - että sopimusilmaisut ovat tietokoneiden käsiteltävissä ja tuottavat automaattisesti sopimusoikeudellisen sitovuuden. Sopimus syntyy ilman ihmisten aktiivista puuttumista sopimusprosessiin. - Sen sijaan tietokoneet päättävät syntyneen sopimuksen mukaisista toimista ennalta ohjelmoitujen ja sovittujen mallien perusteella. Automatisoitua sopimusprosessia kutsutaan EDI-menettelyksi (EDI = electronic data interchange).

18 18 EDI-menettelystä käytetään Suomessa usein nimitystä organisaatioiden välinen tiedonsiirto (ovt). EDI-menettelyllä ymmärretään - määrämuotoisen tiedon siirtämistä - tietokoneella olevasta sovelluksesta - toiselle koneelle siellä edelleen käsiteltäväksi - käyttämällä hyväksi ennalta sovittua esitystapaa. EDI-menettelyssä - aloitteen tekevän sopijapuolen tahdonilmaisu (vakiomuotoinen viesti) aiheuttaa - automatisoidun prosessin mukaisen ilmaisun vastaanottajan puolella eli viesti on automaattisesti käsiteltävissä vastaanottajan tietojärjestelmässä. - Kysymys on tiedon sähköisestä siirtämisestä esim. tilausjärjestelmästä varastojärjestelmään. - EDI-menettelyä laajasti käyttäneet alat: - keskusliikkeet ja niiden sidosryhmät, - kuljetus- ja huolinta-ala sekä - tullilaitokset.

19 19 EDI-sopimuksella (Interchange Agreement) osapuolet luovat etukäteen perustan tuleville oikeustoimille, joita he sähköisellä tiedonsiirrolla tekevät. EDI-sopimuksen keskeisiä elementtejä ovat: Osapuolet sopivat 1) viestien yhdenmukaisesta muodosta ja tietosisällöstä, 2) siitä tekniikasta, jolla viestejä lähetetään, 3) viestien merkityksestä keskinäisissä suhteissaan ja - Kysymys on yhteisymmärryksestä siitä, että sopijapuolten välillä voi syntyä sitova sopimus sähköisten viestien perusteella. 4) sähköisten viestien välityksellä syntyviin sopimuksiin liitettävistä oikeudellisista seikoista. - Ts. määritellään vakioehdot niille yksittäisille sopimuksille, jotka tehdään sähköisten viestien avulla.

20 20 Elektroniseen sopimukseen liittyneet oikeudelliset ongelmat ovat koskeneet muun muassa 1) elektronisen tahdonilmaisun (tarjouksen ja hyväksymisen) sitovuutta ja 2) sopimuksen syntymistä (pätevyyttä), - Funktionaalinen tarkastelutapa (functional equivalency) Pohjoismaissa (mm. sopimus- ja muotovapaus) ja - UNCITRAL:in mallilaki. 3) muotovaatimusten täyttymistä - esim. MK 2:1 kiinteistön kaupassa, 4) riskinjakoa tiedonsiirron virhetilanteissa ja 5) tahdonilmaisun ja muun viestin sisältöä koskevia näyttökysymyksiä.

21 21 Elektronisten sopimusten kategoriaan luetaan laajassa merkityksessä myös kaksi muuta sopimuksenteon muotoa: 1) verkkokauppasopimukset sekä 2) sopimuksen tekeminen telefaxin ja sähköpostin välityksellä. Näissä sopimuksentekomuodoissa ihmisen toiminta on aktiivista sopimusprosessin aikana, vaikka tahdonilmaisu välitetään tietotekniikan avulla Verkkokauppasopimus Verkkokauppasopimuksessa - toinen osapuoli toimii sopimusmenettelyssä aktiivisesti tahdonilmaisunsa antamisessa ja - passiivinen vastapuoli antaa sopimuksen syntymiseen johtavat sopimusilmaisut tietokonelaitteiston ja - ohjelman välityksellä ennalta ohjelmoidulla tavalla.

22 22 Verkkokauppa eli sähköinen kaupankäynti jaetaan kahteen pääryhmään: a) suora sähköinen kaupankäynti (verkkokauppa) ja b) epäsuora sähköinen kaupankäynti (verkkokauppa). a) Suorassa sähköisessä kaupankäynnissä suoritetaan transaktio kokonaisuudessaan Internetin välityksellä. - Tuotteen tilaus ja sen toimittaminen ostajalle tapahtuu sähköisesti verkon välityksellä. Tällä tavalla voidaan toimittaa kaikki sellaiset tuotteet, jotka ovat digitaalisessa muodossa, kuten - elektronisen julkaisut, äänitteet, valokuvat, elokuvat ja tietokoneohjelmat sekä - muu palvelutoiminta, jossa palvelun tuottama tuote toimitetaan digitaalisessa muodossa, esim. kirjanpito- ja tilintarkastuspalvelut, arkkitehti- ja muut suunnittelupalvelut (esim. rakennuspiirustukset), konsultti- ja juristipalvelut, atk-järjestelmien suunnittelu- ja ohjelmointipalvelut sekä tietojen luovutus eli informaatiopalvelut.

23 23 b) Epäsuorassa sähköisessä kaupankäynnissä voidaan markkinointi, sopimuksen tekeminen ja maksaminen suorittaa Internetin välityksellä, mutta ostettu hyödyke toimitetaan perinteisin menetelmin, kuten postitse tai muun kuljetuspalvelun välityksellä. Verkkokauppaa koskevaa oikeustilaa on EU- ja ETAmaissa harmonisoinut - direktiivi sähköisestä kaupankäynnistä (2000/31/EY). - Direktiivin täytäntöön panemiseksi on annettu laki tietoyhteiskunnan palvelujen tarjoamisesta (458/2002), joka tuli voimaan Direktiivillä ei ole vaikutuksia ETA-alueen ulkopuolella. - Tietoyhteiskunnan palveluilla tarkoitetaan sähköisiä etäpalveluja, jotka toimitetaan vastaanottajan pyynnöstä ja tavallisesti vastiketta vastaan.

24 24 - Tietoyhteiskunnan palvelujen tarjoajien on pidettävä palvelujen vastaanottajien saatavilla määrätyt tiedot itsestään ja toiminnastaan (yleinen tiedonantovelvollisuus). - Palveluntarjoajien on lisäksi a) ennen sähköisen tilauksen tekemistä annettava kuluttajille ohjeita ja tietoja mm. - sopimuksen teon teknisistä vaiheista ja - tarjottavan sopimuksen kaikki sopimusehdot sellaisessa muodossa, että vastaanottaja voi tallentaa tai toisintaa ne, sekä b) järjestettävä kuluttajien käyttöön menettelyt, joiden avulla mahdolliset syöttövirheet tilauksissa voidaan etukäteen havaita ja korjata. - Palvelun tarjoajan on viivyttelemättä ilmoitettava sähköisessä muodossa tilauksen vastaanottamisesta. - Vastaanottoilmoitusta ei tarvitse toimittaa, jos tilaus on tehty sähköpostitse tai muulla vastaavalla henkilökohtaisella viestintätavalla.

25 25 - Sopimus voidaan tehdä pätevästi myös sähköisessä muodossa, mikä täyttää tietyin edellytyksin kirjallisen muotovaatimuksen. - Sähköisessä muodossa ei voida tehdä a) kiinteistön kauppaa eikä b) perhe- ja jäämistöoikeudellisia sopimuksia. - Sopimus syntyy, kun tehtyyn tarjoukseen on saatu sitä vastaava hyväksyvä vastaus. - Tarjous ja vastaus voidaan yleensä antaa missä muodossa tai millä välineellä tahansa. - Ns. alkuperämaaperiaatteen mukaan EU- ja ETAvaltioon sijoittunut palvelun tarjoaja saa tarjota palveluaan vapaasti koko yhteisössä noudattamalla kotivaltionsa lainsäädäntöä. - Periaate ei koske kuluttajasopimusten sopimusvelvoitteita, tekijän- ja teollisoikeuksia eikä vakuutusten tarjontaa. - Poikkeuksia voidaan säätää yleisen järjestyksen ja turvallisuuden sekä kansanterveyden suojelun johdosta.

26 2.4. Sopimus telefaxilla ja sähköpostitse 26 Telefaxia ja sähköpostia koskevassa sopimuksenteon tyyppimuodossa sopimuksen syntyminen edellyttää molempien sopijapuolten aktiivista toimintaa sopimusmenettelyn aikana. Sopimus syntyy sopijapuolten laatimien ja sopimusmenettelyn aikana ihmissilmällä luettavissa olevan tarjouksen ja vastauksen perusteella, jotka välitetään sopimuskumppanille sähköisenä viestinä. Näiden sopimusten tietotekniikkaoikeudelliset ominaispiirteet ovat vähäisiä ja ne eivät poikkea niistä kysymyksistä, jotka ovat liittyneet puhelimitse, sähkeitse tai kaukokirjoittimen välityksellä tehtäviin sopimuksiin.

27 27 Yleisesityksiä: Bender, Hanne: Webaftaler, Kobenhavn Horsfeldt, Ole, Anders Kildsgaard & Jesper Langemark: Internetkontrakter. Kobenhavn Hultmark, Christina: Elektronisk handel och avtalsrätt. Stockholm Jarbekk, Eva & Morten Foss: E-handel, Internet og juss. Oslo Laine, Juha (toim.): Verkkokauppaoikeus. Helsinki Lindberg, Agne & Daniels Westman: Praktisk IT-rätt. Stockholm Nielsen, Ruth: E-handelsret, Kobenhavn Nielsen, Ruth, Søren Jacobsen & Jan Trzaskowski (ed.): EU Electronic Commerce Law, Copenhagen Nurmi, Risto: Elektroninen sopimus. Helsinki Simmons & Simmons. E-commerce Law. Doing Business Online. Lontoo Torneus, Mats: EDI-avtal - ett kommersiellt kommunikationsavtal för utväxling av elektroniska affärsmeddelanden. IRI-rapport 2001:1. Stockholm Direktiivi sähköisestä kaupankäynnistä (2000/31/EY). HE 194/2001 vp laiksi tietoyhteiskunnan palvelujen tarjoamisesta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi.

28 3. Suojamuodot ja sanktioiden sääntely Digitaalisten tuotteiden immateriaalioikeudellinen suoja Perinteisessä tietotekniikkaoikeudessa olivat keskeisiä kysymyksiä - tietokoneohjelman (datorprogram) ja - tietokannan (databas) tekijänoikeudellinen suoja. Keskustelu alkoi 1960-luvulla siitä kysymyksestä, voiko tietokoneohjelma ylipäätään saada tekijänoikeudellista suojaa. - Lainsäädännöllisesti asia ratkaistiin lisäämällä tekijänoikeuslain 1 :n 2 momenttiin nimenomainen säännös ( /43), jonka mukaan kirjallisena teoksena pidetään myös tietokoneohjelmaa. - EY:n direktiivi tietokoneohjelmien oikeudellisesta suojasta (91/250/ETY).

29 Myöhemmät ongelmat ovat koskeneet mm. 29 1) Tekijänoikeussuojan edellytyksiä (ns. teoskynnystä) 2) Tekijänoikeussuojan laajuutta A) Tekijän taloudellisia yksinoikeuksia: 1. Valmistusoikeus: Oikeutta valmistaa teoksesta kappaleita, mikä voidaan suorittaa esim. kopioimalla. - Kappaleen valmistamisena pidetään sen valmistamista kokonaan tai osittain, suoraan tai välillisesti, tilapäisesti tai pysyvästi sekä millä keinolla ja missä muodossa tahansa ynnä myös teoksen siirtämistä laitteeseen, jolla se voidaan toisintaa. 2. Teoksen saattamista yleisön saataviin, joita koskevia tapoja on laissa erotettu 4 ryhmää: a) Levitysoikeus: Teoksen kappale tarjotaan myytäväksi, vuokrattavaksi tai lainattavaksi taikka sitä muutoin levitetään yleisön keskuuteen. - Ks. KKO 1999:115, jossa oli kysymys elektronisesta postilaatikosta = BBS.

30 30 b) Esittämisoikeus: Teoksen esittäminen julkisesti - esim. sävellys- ja elokuvateos - Uusi säännös: Teos esitetään julkisesti esitystapahtumassa läsnä olevalle yleisölle eli teos saatetaan yleisön nähtäväksi tai kuultavaksi joko elävänä esityksenä tai tallenteelta teknisten apuvälineiden avulla. c) Näyttämisoikeus: Teoksen näyttäminen julkisesti - kuvataiteen teokset - Aikaisemman tulkinnan mukaan näyttämistä on esim. teoksen toisintaminen tietokoneen näytölle silloin, kun fyysisen teoskappaleen ulkomuoto sellaisenaan toisinnettiin kuvaruudulle, mikä saattoi tapahtua myös Internetin välityksellä toisen tietokoneen näytölle. - Uusi säännös (näyttämisoikeuden alan supistaminen): Teos näytetään julkisesti teknistä apuvälinettä käyttämättä eli näyttämistä on teoksen fyysisen kappaleen (ulkomuodon) välitön näyttäminen.

31 31

32 32 d) Teoksen välittäminen yleisölle - Tekijänoikeuslain 2.3 :ään on lisätty EY-direktiivin edellyttämä säännös, jonka mukaan tekijän taloudellisiin yksinoikeuksiin kuuluu myös teoksen johtimitse (langallinen) ja johtimitta (langaton) välittäminen yleisölle, mikä voisi tapahtua mm. tietoverkon välityksellä. - Tämä muutos ei lisännyt tekijän oikeuksia, vaan tekijänoikeuksien kokonaisala pysyy muuttumattomana. - Yleisölle välittämiseen sisältyy yleisön mahdollisuus saada teos saataviinsa itse valitsemastaan paikasta ja itse valitsemanaan aikana eli tilauspohjainen, pyynnöstä tapahtuva välittäminen ( on demand ). - Välittämistä on myös teoksen tallentaminen tietoverkkoon kytkettyyn palvelimeen siten, että se on yleisön saatavissa nähtäväksi, kuultavaksi tai muuten käytettäväksi yhtä hyvin maksua vastaan kuin maksutta. - Pelkkä Internet-yhteyden tarjoaminen ei ole yleisölle välittämistä.

33 33

34 34 B) Tekijän moraaliset oikeudet 1. Isyysoikeus (Tekijänoikeuslain 3.1 ) - Tekijän nimi on ilmoitettava sillä tavoin kuin hyvä tapa vaatii, kun teoksesta valmistetaan kappale tai kun teos kokonaan tai osittain saatetaan yleisön saataviin, esim. www-sivujen yhteydessä. - KKO 2005:43, jossa isyysoikeuden loukkauksesta tuomittiin maksettavaksi vahingonkorvaus tekijälle. 2. Respektioikeus - Ks. tarkemmin tekijänoikeuslain 3.2. Tekijä voi sitovasti luopua nimi- ja respektioikeudestaan vain mikäli kysymyksessä on laadultaan ja laajuudeltaan rajoitettu teoksen käyttäminen (tekijänoikeuslain 3.3 ).

35 35 3) Tekijänoikeussuojan rajoituksia - Esimerkiksi kopiointi yksityiseen käyttöön, jollaisena pidetään mm. omaa henkilökohtaista opiskelua: Julkistetusta teoksesta saa jokainen valmistaa muutaman kappaleen yksityistä käyttöään varten (TekijänoikeusL 12 ). - Tämä tekijänoikeuden rajoitus ei koske tietokoneohjelmaa ja tietokantaa, minkä vuoksi niitä ei saa luvatta kopioida edes yksityiseen käyttöön. 4) Työsuhdetekijänoikeutta - Tietokoneohjelmia ja tietokantoja koskeva tekijänoikeus siirtyy yleensä työnantajalle, jos teos on luotu työ- tai virkasuhteessa. Tietokantojen osalta oikeudelliset ongelmat ovat koskeneet a) luettelosuojan ja b) tekijänoikeussuojan edellytyksiä ja laajuutta. - Tietokantojen suojaa on vahvennettu EY:n tietokantadirektiiviin (96/9/EY) perustuvalla c) ns. sui generis -suojalla.

36 36 Suurimmat kysymykset ovat liittyneet oikeuspoliittisiin seikkoihin: - Tekijänoikeudellisen suojan on pelätty luovan tietämysmonopoleja ja kohtuuttomia etuja suurille ohjelma- ja tietokantayrityksille. - Tuotteiden digitalisointimahdollisuus on puolestaan johtanut vaatimuksiin tekijänoikeuden haltijoiden oikeusaseman parantamisesta. - Oikeudellisia ongelmia ovat erityisesti aiheuttaneet mahdollisuus levittää ja hankkia digitaalisia tuotteita maailmanlaajuisesti Internet-verkon välityksellä. Tekijänoikeussuojaa on parantanut ja selkeyttänyt EY:n tietoyhteiskunnan tekijänoikeusdirektiivi (2001/29/EY). - Direktiivin kansallinen voimaansaattaminen on toteutettu hallituksen lakiesityksellä HE 28/2004 vp, joka annettiin eduskunnalle Edellinen esitys HE 177/2002 vp raukesi vuonna 2003.

37 37 Tekijöiden suojaa on lisätty lailla eräiden suojauksen purkujärjestelmien kieltämisestä (1117/2001), joka tuli voimaan (Direktiivi 98/84/EY). - Lailla suojataan televerkon avulla tarjottavia maksullisia tietoyhteiskunnan palveluita, joita ovat televisio- ja radiolähetys sekä vastaanottajan henkilökohtaisesta pyynnöstä toimitettava etäpalvelu, jos ne on suojattu erityisellä teknillisellä järjestelmällä. - Laissa kielletään suojauksen purkujärjestelmän oikeudeton hallussapito, käyttö, valmistus, maahantuonti, kaupanpito, vuokraus, levittäminen, asentaminen ja huolto. - Kiellon vastainen toiminta voi tulla rangaistavaksi a) suojauksen purkujärjestelmärikkomuksena (6 ) tai b) suojauksen purkujärjestelmärikoksena (RL 38:8a). Erillisiä uusia kriminalisointeja ovat - teknisen suojauksen kiertäminen (RL 49:3), - teknisen suojauksen kiertämiskeinorikos (RL 49:4) ja - oikeuksien sähköisten hallinnointitietojen loukkausrikos (RL 49:5).

38 38 Uusimpia asioita on kysymys siitä, millä edellytyksillä ja missä laajuudessa tietokoneohjelmille on mahdollista saada patenttioikeudellista suojaa Euroopassa ns. Eurooppa-patentin muodossa. - Euroopan Patenttivirasto (EPO) myöntää patentin tietokoneohjelmalle, jos se toimiessaan saa aikaan teknistä lisätehoa (further technical effect). Tietotekniikan alalla syntyy uusia luovuudenilmenemismuotoja ja niiden tulosten käyttötapoja. Niitä edustaa integroitujen piirien piirimallit, joilla on ollut teknologian kehityksessä avainasema. Niiden suojaksi on säädetty laki yksinoikeudesta integroidun piirin piirimalliin (32/1991), joka pääpiirteissään vastaa tekijänoikeussuojaa. Integroidulla piirillä tarkoitetaan virtapiiriä, jossa eri komponentit ja niiden väliset liitännät on sijoitettu puolijohdealustaan toiminnalliseksi kokonaisuudeksi. - Suojan kohteena on piirin osien sijoittelua kuvaava piirimalli, jonka pohjalta itse piiri voidaan valmistaa.

39 Tietotekniikkarikokset Tietotekniikkaoikeuden perinteisiin aloihin ovat kuuluneet tietotekniikkarikokset. Tietotekniikkarikos ei ole Pohjoismaissa ollut legaalikäsite toisin kuin monissa Yhdysvaltojen osavaltioissa, joissa on säädetty erillisiä atk-rikoslakeja. Alunperin kysymys oli kriminaalipoliittisesta ja kriminologisesta käsitteestä, kuten talousrikokset. Tästä syystä käsitteen alasta ja merkityssisällöstä sekä terminologiasta on ollut suurta erimielisyyttä. Suomessa on käytetty synonyymeinä termejä - atk-rikos ja - tietokonerikos (ruotsiksi adb-brott ja datorbrott sekä englanniksi computer crime).

40 40

41 41 Kansainvälisessä kirjallisuudessa on käytetty myös ilmaisuja - tietokoneen väärinkäyttö (ruotsiksi datormissbruk ja englanniksi computer abuse) ja - tietokoneisiin liittyvät rikokset (ruotsiksi datorrelaterade gärningar ja englanniksi computerrelated crime). Terminologia on ollut yhteydessä siihen, miten laaja merkityssisältö on käsitteelle haluttu antaa. Suomalaisessa terminologiassa on nyttemmin ryhdytty puhumaan tietotekniikkarikoksista (IT-brott, IT-crime, information technology crime). - Painoarvoa on annettu tiedonsiirtoon ja tietoon (dataan ja tietoon informaationa) kohdistuviin rikoksiin eli tieto- ja viestintärikoksiin (informations- och kommunikationsbrott). - Ne, jotka ovat halunneet painottaa televerkkoihin liittyviä rikoksia, ovat käyttäneet nimitystä informaatioja viestintäteknologiarikokset (IKT-brott; ICT-crime).

42 42 Eri maissa vallitsi aikanaan yleensä yksimielisyys siitä, että rikoslakien vanhat säännökset eivät riidattomasti kattaneet kaikkia tietotekniikkarikosten tekotapoja. Merkittävä erimielisyys koski sitä kysymystä, tuliko puutteet korjata säätämällä a) erillinen rikoslaki tietotekniikkarikoksia varten vai b) riittikö vanhan lain täydentäminen. Pohjoismaissa ja Saksassa on valittu jälkimmäinen linja (ns. tikkutäkkitekniikka). Kansainvälisessä keskustelussa on yleensä hyväksytty tietotekniikkarikosten olennaiseksi piirteeksi se seikka, että tietotekniikkaan kuuluva hyödyke muodostaa - joko rikoksen modernin tekovälineen - tai rikoksen kohteen.

43 43 Ominaispiirrettä ilmaisevana kriteerinä on toisinaan pidetty myös sitä, että rikoksen tekoympäristönä on tietojärjestelmä siihen kuuluvine laitteineen. - Tämä kriteeri ei tuo merkityksellistä lisäarvoa kohdetta ja välinettä koskeville seikoille. Tietotekniikkarikokset ovat usein perinteisten rikosten tyyppistä käyttäytymistä. Mainitut rajanvetokriteerit ovat liian yleisluonteisia. Eräänlaista keskitietä edustavan kannan mukaan tietotekniikkarikoksista on rationaalista puhua vain sillä lisäedellytyksellä, että rikoksen tekeminen edellyttää tekijältä - tietotekniikan tuntemusta tai - ainakin sen hyväksikäyttöä.

44 44 Tietotekniikkarikokset ovat vanhastaan olleet varallisuuteen kohdistuvia rikoksia (computer-related economic crimes), kuten 1) tietovarkaus, joka voi tulla rangaistavaksi a) varkautena (stöld; RL 28:1) tai kavalluksena (RL 28:4) (ks. esim. KKO 1984 II 177) taikka b) yritysvakoiluna (företagsspioneri; RL 30:4), 2) RL 28 luvun 4 :n 1 momentissa tarkoitettu ns. elektroninen kavallus eli tilisaldoista ilmenevien varojen anastamista siirtämällä varoja toisen tililtä omalle tilille, mikä suoritetaan esim. muuttamalla pankin tietojärjestelmän tilitietoja oikeudettomasti, 3) tietokoneen luvaton (etäis)käyttö taikka tietokoneen ja ohjelman tai tietojärjestelmän luvaton käyttö (RL 28:7), 4) atk-tallenteen väärentäminen (RL 33:1), esim. automaattiseen tietojenkäsittelyyn soveltuvan a) tallenteen sisältämän informaation tai datan väärentäminen tai b) väärän tallenteen valmistaminen, - KKO 2003:58: Älykorttia ei pidetty todistuskappaleena

Aineistojen avoimuus tutkijan oikeudet vs. instituution oikeudet

Aineistojen avoimuus tutkijan oikeudet vs. instituution oikeudet Aineistojen avoimuus tutkijan oikeudet vs. instituution oikeudet Valtakunnallisten eettisten toimikuntien seminaari, säätytalo 24.9.2009 Professori Niklas Bruun IPR University Center, Helsingin yliopisto

Lisätiedot

Mitä tiedekustantajan pitäisi tietää sopimuksista ja oikeuksista? Suomen tiedekustantajien liitto Jukka-Pekka Timonen KOPIOSTO

Mitä tiedekustantajan pitäisi tietää sopimuksista ja oikeuksista? Suomen tiedekustantajien liitto Jukka-Pekka Timonen KOPIOSTO Mitä tiedekustantajan pitäisi tietää sopimuksista ja oikeuksista? Suomen tiedekustantajien liitto 24.9.2010 Jukka-Pekka Timonen KOPIOSTO 1 Tekijänoikeus syntyy henkilölle siirtyy kustantajalle vain sopimuksella

Lisätiedot

Opetus ja tekijänoikeus: lähtökohdat ja käytännön ongelmatilanteet

Opetus ja tekijänoikeus: lähtökohdat ja käytännön ongelmatilanteet Sivistystyönantajat Tieteentekijöiden liitto Professoriliitto IPR University Center Tekijänoikeus yliopistojen työsuhteissa 28.11.2016 Opetus ja tekijänoikeus: lähtökohdat ja käytännön ongelmatilanteet

Lisätiedot

I Johdanto 1. II Tekijänoikeuden loukkaus 27

I Johdanto 1. II Tekijänoikeuden loukkaus 27 Sisällys Esipuhe v Sisällys vii Lyhenteitä xiii I Johdanto 1 1. Tekijänoikeudesta ja sen loukkauksesta 1 2. Tekijänoikeuden loukkausta koskevat rangaistussäännökset 5 2.1. Lainsäädäntö Venäjän vallan aikana

Lisätiedot

TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 1991:16

TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 1991:16 TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 1991:16 Asia Hakija Kappaleen valmistaminen, tietokanta Kuluttajatutkimuskeskus Annettu 11.12.1991 Tiivistelmä Aineiston tallentaminen tietokantaan oli kappaleen valmistamista

Lisätiedot

Tekijänoikeus EU:ssa. OAMK , Suvi Julin Aineiston koonnut Elisa Huusko Berggren Group

Tekijänoikeus EU:ssa. OAMK , Suvi Julin Aineiston koonnut Elisa Huusko Berggren Group Tekijänoikeus EU:ssa OAMK 26.3.2013, Suvi Julin Aineiston koonnut Elisa Huusko Luettelo direktiiveistä Tietoyhteiskuntadirektiivi 2001/29/EY Tietokoneohjelmadirektiivi 2009/24/EY Tietokantadirektiivi 96/9/EY

Lisätiedot

Tekijänoikeudet liiketoiminnassa

Tekijänoikeudet liiketoiminnassa Tekijänoikeudet liiketoiminnassa IPR-seminaari 9.11.2016 Albert Mäkelä lainopillinen asiamies, Suomen Yrittäjät 1 Mitä tekijänoikeus suojaa? Tekijänoikeus suojaa kirjallista tai taiteellista teosta Teoksen

Lisätiedot

TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 2016:5

TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 2016:5 TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 2016:5 Asia Hakija Valokuvan tekijänoikeuden jakaminen V Annettu 8.3.2016 Tiivistelmä Valokuvaan liittyvät taloudelliset oikeudet olivat sopimuksin kokonaan tai osittain

Lisätiedot

Tekijänoikeudet opetustoimessa

Tekijänoikeudet opetustoimessa Tekijänoikeudet opetustoimessa Leena Hiltunen Teos ja tekijän oikeus siihen 1.1.2006 alkaen uudistuksia vuoden 1961 tekijänoikeuslakiin (osa uudistuksista voimaan 1.1.2007); TekijäL 1 : Sillä, joka on

Lisätiedot

Käyttöehdot, videokoulutukset

Käyttöehdot, videokoulutukset Käyttöehdot, videokoulutukset Edita Publishing Oy PL 700, 00043 NORDIC MORNING www.editapublishing.fi Asiakaspalvelu www.edilexpro.fi edilexpro@edita.fi puh. 020 450 2040 (arkisin klo 9 16) 1 Yleistä Tämä

Lisätiedot

5/8/2016 The Copyright Law 1

5/8/2016 The Copyright Law 1 5/8/2016 The Copyright Law 1 5/8/2016 The Copyright Law 2 Yleistä Tekijänoikeuden kohteena on kirjallinen tai taiteellinen teos. Suojan saadakseen teoksen tulee ylittää ns. teoskynnys. Suojattu teos on

Lisätiedot

TIETOTEKNIIKKAOIKEUS

TIETOTEKNIIKKAOIKEUS Jyväskylän kesäyliopisto professori Asko Lehtonen Informaatio- ja tietotekniikkaoikeus Luentokalvot kl. 2004 TIETOTEKNIIKKAOIKEUS 1. Käsite Tietotekniikkaoikeudella tarkoitetaan sitä oikeusinformatiikan

Lisätiedot

TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 1991:13

TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 1991:13 TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 1991:13 Asia Hakija Kuvasitaatti A Annettu 17.6.1991 Tiivistelmä Tietokoneella luotuun ja sillä käytettävään "hyperromaaniin" ei saanut ottaa kuvamateriaalia tekijänoikeuslain

Lisätiedot

Electronic Frontier Finland ry

Electronic Frontier Finland ry Lausunto luonnoksesta hallituksen esitykseksi eduskunnalle teollis- ja tekijänoikeuksia koskevan lainsäädännön muuttamisesta 9.12.2005 Electronic Frontier Finland ry www.effi.org 1. Yleistä Electronic

Lisätiedot

Tietokannat, tietokoneohjelmat ja aineistokokoelmat

Tietokannat, tietokoneohjelmat ja aineistokokoelmat Tietokannat, tietokoneohjelmat ja aineistokokoelmat Professori Niklas Bruun, IPR University Center Tekijänoikeus yliopistojen työsuhteessa HANKEN 28.11.2016 Teknologia osana tutkimusta ja opetusta Digitaalinen

Lisätiedot

Datan avaamisen reunaehdot. Katri Korpela Projektipäällikkö 6Aika - Avoin data ja rajapinnat

Datan avaamisen reunaehdot. Katri Korpela Projektipäällikkö 6Aika - Avoin data ja rajapinnat Datan avaamisen reunaehdot Katri Korpela Projektipäällikkö 6Aika - Avoin data ja rajapinnat 19.1.2016 Perinteinen manuaalinen tietopalvelu 1. Asiakas kysyy/pyytää asiakirjoja käyttöönsä/ kopioita omaan

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI MUUTOKSENHAKUKIELTO 16 Keski-Suomen pelastuslautakunta

JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI MUUTOKSENHAKUKIELTO 16 Keski-Suomen pelastuslautakunta JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI MUUTOKSENHAKUKIELTO 16 Asiat 32,33,34,35,36,43 Kiellon peruste Yllämainituista päätöksistä ei saa tehdä kuntalain 91 :n mukaan oikaisuvaatimusta eikä kunnallisvalitusta, koska päätös

Lisätiedot

EDUSKUNNAN VASTAUS 332/2010 vp. Hallituksen esitys Euroopan neuvoston tietoverkkorikollisuutta

EDUSKUNNAN VASTAUS 332/2010 vp. Hallituksen esitys Euroopan neuvoston tietoverkkorikollisuutta EDUSKUNNAN VASTAUS 332/2010 vp Hallituksen esitys Euroopan neuvoston tietoverkkorikollisuutta koskevan yleissopimuksen lisäpöytäkirjan, joka koskee tietojärjestelmien välityksellä tehtyjen luonteeltaan

Lisätiedot

Tekijänoikeus opetuksessa. Hallitusneuvos Marco Grönroos Opettajien tekijänoikeuspäivä

Tekijänoikeus opetuksessa. Hallitusneuvos Marco Grönroos Opettajien tekijänoikeuspäivä Tekijänoikeus opetuksessa Hallitusneuvos Marco Grönroos Opettajien tekijänoikeuspäivä 23.11.2016 Tekijänoikeuden perusteet Syntyy, kun ihminen itsenäisillä luovilla valinnoillaan saa aikaan jotain ilmaisumuodoltaan

Lisätiedot

Tekijänoikeus AUDIOVISUAALISEN TEOKSEN KÄYTTÖ TUTKIMUKSESSESSA

Tekijänoikeus AUDIOVISUAALISEN TEOKSEN KÄYTTÖ TUTKIMUKSESSESSA Tekijänoikeus AUDIOVISUAALISEN TEOKSEN KÄYTTÖ TUTKIMUKSESSESSA TEKIJÄNOIKEUSLAIN MUKAISET OIKEUDET AV-TEOKSEEN Tekijänoikeuslain esimerkkiluettelossa ja poikkeussäännöksissä puhutaan elokuvateoksesta,

Lisätiedot

TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 2003:19. Uutisportaalisivustolle viedyt kolumnit ja haastattelut

TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 2003:19. Uutisportaalisivustolle viedyt kolumnit ja haastattelut TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 2003:19 Asia Hakija Uutisportaalisivustolle viedyt kolumnit ja haastattelut H.T. Annettu 01.12.2003 LAUSUNTOPYYNTÖ H.T. (jäljempänä hakija) on 03.06.2003 saapuneella kirjeellään

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI OIKAISUVAATIMUSOHJE 16

JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI OIKAISUVAATIMUSOHJE 16 JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI OIKAISUVAATIMUSOHJE 16 Asiat Oikaisuvaatimusviranomainen ja oikaisuvaatimusoikeus Oikaisuvaatimuksen maksu Oikaisuvaatimus-aika 67 Päätökseen voi hakea muutosta oikaisuvaatimuksena

Lisätiedot

SVTSL muuttuu käytännön soveltamis- ohjeet evästeiden käyttöön

SVTSL muuttuu käytännön soveltamis- ohjeet evästeiden käyttöön SVTSL muuttuu 25.5. - käytännön soveltamis- ohjeet evästeiden käyttöön Verkkomainonnan tietosuoja IAB Finland Asianajaja, osakas Elina Koivumäki 12.5.2011 Taustaa evästeistä Internetin toiminnallisuudesta

Lisätiedot

KIRJASTOAUTON KORITYÖN HANKINTA

KIRJASTOAUTON KORITYÖN HANKINTA KIRJASTOAUTON KORITYÖN HANKINTA Inarin kunta pyytää tarjoustanne kirjastoauton korityöstä tämän tarjouspyynnön ja sen liitteiden mukaisesti. Kirjastoauto hankitaan Inarin kunnankirjaston käyttöön (www.inari.fi/kirjasto).

Lisätiedot

Tekijänoikeuden vaikutuksesta E tiedon hyödyntämisessä. Mari Lampenius Asianajaja

Tekijänoikeuden vaikutuksesta E tiedon hyödyntämisessä. Mari Lampenius Asianajaja Tekijänoikeuden vaikutuksesta E tiedon hyödyntämisessä Mari Lampenius Asianajaja 23.5.2011 Teoksen tekijänoikeus Tekijänoikeuslain mukaan sillä joka on luonut kirjallisen tai taiteellisen teoksen on tekijänoikeus

Lisätiedot

TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 1994:3

TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 1994:3 TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 1994:3 Asia Hakija Teostaso, luettelosuoja A Annettu 11.2.1994 Tiivistelmä Yrityksen tuotteista tekijänoikeussuojaa saivat ainoastaan etiketti ja piirustukset. Ruokareseptit

Lisätiedot

Paikkatiedon lupapolitiikka ja lisensiointimallit. INSPIRE-verkosto Paikkatiedon infrastruktuurin hyödyntäminen 29.9.

Paikkatiedon lupapolitiikka ja lisensiointimallit. INSPIRE-verkosto Paikkatiedon infrastruktuurin hyödyntäminen 29.9. Paikkatiedon lupapolitiikka ja lisensiointimallit INSPIRE-verkosto Paikkatiedon infrastruktuurin hyödyntäminen 29.9.2011 Antti Kosonen 6.10.2011 Miksi paikkatietoja lisensioidaan Paikkatiedot on historiallisesti

Lisätiedot

TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 2009:5

TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 2009:5 TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 2009:5 Asia Hakija Hautamuistomerkin kuvaaminen kirjaan A Annettu 3.3.2009 Tiivistelmä Tekijänoikeudella suojattujen hautamuistomerkkien ja niihin sisältyvien patsaiden valokuvaaminen

Lisätiedot

Päätös. Laki. vankeuslain 12 luvun muuttamisesta

Päätös. Laki. vankeuslain 12 luvun muuttamisesta EDUSKUNNAN VASTAUS 312/2006 vp Hallituksen esitys laeiksi vankeuslain 12 luvun ja tutkintavankeuslain 8 luvun muuttamisesta Asia Hallitus on antanut eduskunnalle esityksensä laeiksi vankeuslain 12 luvun

Lisätiedot

Tekijänoikeussopimukset

Tekijänoikeussopimukset Tekijänoikeussopimukset Virtuaaliamk:n yhteyshenkilöpäivät Helsinki 11.2.2004 Ari Koivumaa ari.koivumaa[at]ulapland.fi 1. Opm:n sopimusmallit sopimus työntekijän kanssa tekijän työ- tai virkatehtävänä

Lisätiedot

SISÄLLYS. N:o 743. Laki. rikoslain 1 ja 20 luvun muuttamisesta. Annettu Helsingissä 25 päivänä elokuuta 2006

SISÄLLYS. N:o 743. Laki. rikoslain 1 ja 20 luvun muuttamisesta. Annettu Helsingissä 25 päivänä elokuuta 2006 SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2006 Julkaistu Helsingissä 31 päivänä elokuuta 2006 N:o 743 748 SISÄLLYS N:o Sivu 743 Laki rikoslain 1 ja 20 luvun muuttamisesta... 2249 744 Laki järjestyslain 7 :n muuttamisesta...

Lisätiedot

TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 2015:6. Tekijänoikeus kolmiulotteiseen tietokoneanimaatioon

TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 2015:6. Tekijänoikeus kolmiulotteiseen tietokoneanimaatioon TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 2015:6 Asia Hakija Tekijänoikeus kolmiulotteiseen tietokoneanimaatioon B Annettu 21.4.2015 Tiivistelmä Kolmiulotteiset tietokoneanimaatiokuvat voivat itsenäisenä ja omaperäisinä

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi rikoslain muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan tehtäväksi rikoslakiin muutokset, jotka aiheutuvat Suomen liittymisestä tarkastusten asteittaisesta lakkauttamisesta

Lisätiedot

JHS Avoimen tietoaineiston käyttölupa

JHS Avoimen tietoaineiston käyttölupa JHS Avoimen tietoaineiston käyttölupa Anne Kauhanen-Simanainen ja Marjut Salokannel Esittely julkisen hallinnon tietohallinnon neuvottelukunnalle (JUHTA) 11.12.2014 Valtioneuvoston periaatepäätös (3.3.2011)

Lisätiedot

Tekijänoikeustoimikunnan työ

Tekijänoikeustoimikunnan työ Tekijänoikeustoimikunnan työ Tekijänoikeusfoorumi 14.10.2009 Toimikunnan puheenjohtaja, professori Niklas Bruun Helsingin yliopisto 14/10/2009 1 Tekijänoikeustoimikunta 2008-2009 Opetusministeriö asetti

Lisätiedot

Kuluttaja ei voi luopua hänelle tämän direktiivin mukaan kuuluvista oikeuksista.

Kuluttaja ei voi luopua hänelle tämän direktiivin mukaan kuuluvista oikeuksista. Neuvoston direktiivi 85/577/ETY, annettu 20 päivänä joulukuuta 1985, muualla kuin elinkeinonharjoittajan toimitiloissa neuvoteltuja sopimuksia koskevasta kuluttajansuojasta Virallinen lehti nro L 372,

Lisätiedot

Verkkorikosten tutkinta. Nixu Oy:n ja FireEye Inc. aamiaisseminaari 4.12.2013 Rikoskomisario Timo Piiroinen Keskusrikospoliisi

Verkkorikosten tutkinta. Nixu Oy:n ja FireEye Inc. aamiaisseminaari 4.12.2013 Rikoskomisario Timo Piiroinen Keskusrikospoliisi Verkkorikosten tutkinta Nixu Oy:n ja FireEye Inc. aamiaisseminaari 4.12.2013 Rikoskomisario Timo Piiroinen Keskusrikospoliisi Kyberrikollisuus Lisääntynyt Vakavoitunut Ammattimaistunut Piilorikollisuutta

Lisätiedot

Sähköisen viestinnän tietosuojalain muutos

Sähköisen viestinnän tietosuojalain muutos Sähköisen viestinnän tietosuojalain muutos 24.04.2008 Hallituksen esitys sähköisen viestinnän tietosuojalain muuttamisesta yrityssalaisuudet, luvaton käyttö ja tietoturva 2 Hallitusohjelma hallitus edistää

Lisätiedot

Maksupalveludirektiivi (PSD2) tietosuojan näkökulmasta. Fintech Breakfast , Technopolis, Oulu

Maksupalveludirektiivi (PSD2) tietosuojan näkökulmasta. Fintech Breakfast , Technopolis, Oulu Maksupalveludirektiivi (PSD2) tietosuojan näkökulmasta Fintech Breakfast 17.3.2017, Technopolis, Oulu Agenda I II Maksupalveludirektiivi (PSD2) mitä uutta? Yleinen tietosuoja-asetus PSD2 3 Maksupalveludirektiivi

Lisätiedot

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 91/2012 vp

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 91/2012 vp EDUSKUNNAN VASTAUS 91/2012 vp Hallituksen esitys eduskunnalle tutkintavankeuden vaihtoehtona määrättyjä valvontatoimia koskevan puitepäätöksen kansallista täytäntöönpanoa ja soveltamista koskevaksi lainsäädännöksi

Lisätiedot

TIETOJÄRJESTELMIEN KÄYTTÖSÄÄNNÖT

TIETOJÄRJESTELMIEN KÄYTTÖSÄÄNNÖT TIETOJÄRJESTELMIEN KÄYTTÖSÄÄNNÖT 1(5) TIETOJÄRJESTELMIEN KÄYTTÖSÄÄNNÖT YT-neuvosto hyväksynyt 21.11.2007 Vahvistanut: kuntayhtymän johtaja Pentti Leipälä 4.1.2008 1. SÄÄNTÖJEN TARKOITUS 1 2. KÄYTÖN PERIAATTEET

Lisätiedot

TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 2009:19

TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 2009:19 TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 2009:19 Asia Hakija Valokuvan tallentaminen internetpalvelusta A Annettu 25.11.2009 Tiivistelmä Valokuva oli suojattu TekijäL 49 a :n mukaisella valokuvaajan oikeudella.

Lisätiedot

SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 1 päivänä huhtikuuta 1999 N:o

SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 1 päivänä huhtikuuta 1999 N:o SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 1999 Julkaistu Helsingissä 1 päivänä huhtikuuta 1999 N:o 394 417 SISÄLLYS N:o Sivu 394 Laki Itävallan, Suomen ja Ruotsin liittymisestä tuomioistuimen toimivaltaa sekä tuomioiden täytäntöönpanoa

Lisätiedot

HE 50/2016 vp. Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki ehdolliseen pääsyyn perustuvien ja ehdollisen pääsyn

HE 50/2016 vp. Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki ehdolliseen pääsyyn perustuvien ja ehdollisen pääsyn Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ehdolliseen pääsyyn perustuvien ja ehdollisen pääsyn sisältävien palvelujen oikeussuojasta tehdyn eurooppalaisen yleissopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten

Lisätiedot

FiCom ry:n lausunto sisältöjen siirrettävyydestä

FiCom ry:n lausunto sisältöjen siirrettävyydestä Eduskunnan sivistysvaliokunnalle 29.2.2016/JM U-kirjelmä U 3/2016 vp FiCom ry:n lausunto sisältöjen siirrettävyydestä Tietoliikenteen ja tietotekniikan keskusliitto, FiCom ry kiittää mahdollisuudesta lausua

Lisätiedot

TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 1990:1

TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 1990:1 TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 1990:1 Asia Hakija Teoksen käyttäminen, kirjasto A Annettu 3.1.1990 Tiivistelmä Tekijänoikeusneuvoston lausunto oppilaitoskirjaston materiaalihankintaa, materiaalin käsittelyä

Lisätiedot

Aineettomat oikeudet ohjelmistoliiketoiminnassa

Aineettomat oikeudet ohjelmistoliiketoiminnassa Aineettomat oikeudet ohjelmistoliiketoiminnassa Olli Pitkänen Helsinki Institute for Information Technology () Asianajotoimisto Opplex Oy 02-02 1 Aineettomat eli immateriaalioikeudet Englanniksi Intellectual

Lisätiedot

Sukututkimukseen liittyvät tekijänoikeudet / luettelo/tietokantasuoja. Vanhempi konstaapeli T H:n kihlakunnan poliisilaitokselta

Sukututkimukseen liittyvät tekijänoikeudet / luettelo/tietokantasuoja. Vanhempi konstaapeli T H:n kihlakunnan poliisilaitokselta TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 2002:2 Asia Hakija Sukututkimukseen liittyvät tekijänoikeudet / luettelo/tietokantasuoja Vanhempi konstaapeli T H:n kihlakunnan poliisilaitokselta Annettu 01.03.2002 Lausuntopyyntö

Lisätiedot

Tekijänoikeus,oppilas, opettaja ja koulu. OTK Maria E. Rehbinder

Tekijänoikeus,oppilas, opettaja ja koulu. OTK Maria E. Rehbinder Tekijänoikeus,oppilas, opettaja ja koulu OTK Maria E. Rehbinder 26.10.2009 maria.rehbinder@gmail.com Henkilölle syntyvä oikeus Tekijänoikeus voi syntyä vain luonnolliselle henkilölle Poikkeuksena työnantajalle

Lisätiedot

TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 2001:10

TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 2001:10 TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 2001:10 Asia Hakijat Ammattikorkeakoulujen opiskelijoiden tekijänoikeudet Opiskelijayhdistys A ry. ja Opiskelijayhdistys B ry. Annettu 28.5.2001 SELOSTUS ASIASTA Lausuntopyyntö

Lisätiedot

1994 vp - HE 140 ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

1994 vp - HE 140 ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ 1994 vp - HE 140 Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskuksesta annetun lain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi

Lisätiedot

KAUPPAKIRJA ( luonnos ) 1. OSAPUOLET 1.1. MYYJÄ

KAUPPAKIRJA ( luonnos ) 1. OSAPUOLET 1.1. MYYJÄ KAUPPAKIRJA ( luonnos ) 1. OSAPUOLET 1.1. MYYJÄ Helsingin kaupunki (y-tunnus: 0201256-6) Osoite: PL 2213, 00099 HELSINGIN KAUPUNKI Jäljempänä: Myyjä Myyjän kaupparekisteriote liitteenä 1.1 1.2. OSTAJA

Lisätiedot

TEKIJÄNOIKEUDET VERKOSSA. Annukka Havas 12.05.2011 1

TEKIJÄNOIKEUDET VERKOSSA. Annukka Havas 12.05.2011 1 TEKIJÄNOIKEUDET VERKOSSA Annukka Havas 12.05.2011 1 HAASTEITA JA RAJAPINTOJA -AVOIMET OPPIMISYMPÄRISTÖT JA TIETOVERKOT -SOSIAALINEN MEDIA: YHTEISÖPALVELUT, BLOGIT, KUVIEN JA VIDEOIDEN JAKOPALVELUT -KUKA

Lisätiedot

HE 220/2005 vp. kuuden kuukauden aikana ilmoita varauman säilyttämisestä taikka sen muuttamisesta, Esityksessä ehdotetaan, että Eduskunta hyväksyisi

HE 220/2005 vp. kuuden kuukauden aikana ilmoita varauman säilyttämisestä taikka sen muuttamisesta, Esityksessä ehdotetaan, että Eduskunta hyväksyisi HE 220/2005 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle lahjontaa koskevaan Euroopan neuvoston rikosoikeudelliseen yleissopimukseen tehtyjen varaumien voimassaolon jatkamisen hyväksymisestä Esityksessä ehdotetaan,

Lisätiedot

Maatalouden Laskentakeskus Oy Minun Maatilani - ohjelmiston palvelusopimus

Maatalouden Laskentakeskus Oy Minun Maatilani - ohjelmiston palvelusopimus Maatalouden Laskentakeskus Oy Minun Maatilani - ohjelmiston palvelusopimus Sisältö Käsitteet Tämä asiakirja on oikeudellisesti sitova sopimus asiakkaan ja Suomen Maatalouden Laskentakeskus Oy:n välillä.

Lisätiedot

KAUPPAKIRJA ( luonnos ) 1. OSAPUOLET 1.1. MYYJÄ

KAUPPAKIRJA ( luonnos ) 1. OSAPUOLET 1.1. MYYJÄ KAUPPAKIRJA ( luonnos ) 1. OSAPUOLET 1.1. MYYJÄ Helsingin kaupunki (y-tunnus: 0201256-6) Osoite: PL 2213, 00099 HELSINGIN KAUPUNKI Jäljempänä: Myyjä Myyjän kaupparekisteriote liitteenä 1.1 1.2. OSTAJA

Lisätiedot

Sopimusoikeus ja tietotekniikka. IT-sopimukset. Sopimuksesta yleistä. Mitä ovat IT-sopimukset. Suomessa yleiset sopimusehdot: IT2000

Sopimusoikeus ja tietotekniikka. IT-sopimukset. Sopimuksesta yleistä. Mitä ovat IT-sopimukset. Suomessa yleiset sopimusehdot: IT2000 IT-sopimukset Sopimusoikeus ja tietotekniikka Dosentti, OTT Tuomas Pöysti Helsingin yliopisto Neuvotteleva virkamies Valtiovarainministeriö IT-sopimukset Tietohallinnon sopimukset Tietoaineistoja koskevat

Lisätiedot

Ekosysteemin eri toimijat. Yritys Työntekijä Ulkopuolinen taho Media Muut tiedonvälittäjät (esim. Wikileaks)

Ekosysteemin eri toimijat. Yritys Työntekijä Ulkopuolinen taho Media Muut tiedonvälittäjät (esim. Wikileaks) Lainsäädännölliset keinot onko niitä kansainvälisellä tasolla? - Kansainvälisesti poikkeavat lähestymistavat - Ekosysteemin eri toimijoiden roolit ja rajat Mikko Manner Riskienhallintayhdistyksen seminaari

Lisätiedot

TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 1994:13

TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 1994:13 TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 1994:13 Asia Hakija Teostaso, selittävä piirustus, tekijäolettama H:n käräjäoikeus Annettu 8.6.1994 Tiivistelmä Muurausalan oppikirjassa olleet selittävät piirustukset eivät

Lisätiedot

STT:n yleiset sopimusehdot 1.1.2010

STT:n yleiset sopimusehdot 1.1.2010 YLEISET SOPIMUSEHDOT 1 (5) STT:n yleiset sopimusehdot 1. Käyttöoikeus 2. Käyttöehdot 1 Kappale päivitetty 1.1.2016 alkaen. Asiakkaalla on oikeus käyttää STT:n palvelua ja/tai siihen sisältyviä aineistoja

Lisätiedot

Tekijänoikeudesta. Marit Hohtokari Hohtokari Oy

Tekijänoikeudesta. Marit Hohtokari Hohtokari Oy Tekijänoikeudesta Marit Hohtokari Hohtokari Oy Tekijänoikeus: asia, josta selviää sopimalla Yleistä tekijänoikeudesta Lukuisia muutoksia voimaantulon jälkeen Tuorein muutos /821/05) voimaan 1.1.2006 Uudistus

Lisätiedot

VIESTINTÄVERKKOA KOSKEVA KAUPPAKIRJA

VIESTINTÄVERKKOA KOSKEVA KAUPPAKIRJA 1(5) VIESTINTÄVERKKOA KOSKEVA KAUPPAKIRJA OSTAJANA Siilinjärven kunta ja MYYJÄNÄ Savon Kuituverkko Oy 2(5) 1. SOPIJAPUOLET 1.1 Siilinjärven kunta Y-tunnus: 0172718-0 PL 5, Kasurilantie 1, 71800 SIILINJÄRVI

Lisätiedot

Maarit Pirttijärvi Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Lapin toimintayksikkö

Maarit Pirttijärvi Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Lapin toimintayksikkö Verkkokonsulttipäivä 28.11.2011 Maarit Pirttijärvi j Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Lapin toimintayksikkö www.sosiaalijaterveyspalvelut.fi Virtuaalisen sosiaali- ja terveyspalvelukeskuksen käyttäjät

Lisätiedot

Vauvakuva Käyttöehdot 1.2.2016 alkaen voimassa toistaiseksi

Vauvakuva Käyttöehdot 1.2.2016 alkaen voimassa toistaiseksi Vauvakuva Käyttöehdot 1.2.2016 alkaen voimassa toistaiseksi Yleistä Näitä verkkopalveluiden käyttöehtoja sovelletaan Vauvakuva Haikara Oy:n (jäljempänä Vauvakuva) tuottamiin ja ylläpitämiin verkkopalveluihin.

Lisätiedot

Tapahtumat.infon käyttöehdot

Tapahtumat.infon käyttöehdot Tapahtumat.infon käyttöehdot Näitä verkkopalveluiden käyttöehtoja sovelletaan Tapahtumat.info:n (jäljempänä palveluntarjoaja) tuottamiin ja ylläpitämiin verkkopalveluihin. Verkkopalvelut tarkoittavat näissä

Lisätiedot

TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 1987:13. Tiivistelmä A oli seuramatkoja tuottavan matkatoimiston markkinointisihteerinä työskennellessään

TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 1987:13. Tiivistelmä A oli seuramatkoja tuottavan matkatoimiston markkinointisihteerinä työskennellessään TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 1987:13 Asia Hakija Oikeus valokuvaan A Annettu 17.11.1987 Tiivistelmä A oli seuramatkoja tuottavan matkatoimiston markkinointisihteerinä työskennellessään kuvannut omalla

Lisätiedot

1 (6) Jokainen yksi Merkintäoikeus oikeuttaa merkitsemään yhden Antiosakkeen.

1 (6) Jokainen yksi Merkintäoikeus oikeuttaa merkitsemään yhden Antiosakkeen. 1 (6) OSAKEANNIN EHDOT Suominen Yhtymän ylimääräinen yhtiökokous valtuutti Yhtiön hallituksen päättämään enintään 30 000 000 uuden osakkeen antamisesta yhdessä tai useammassa maksullisessa osakeannissa.

Lisätiedot

SISÄLLYS. N:o 510. Laki. korkeimmasta hallinto-oikeudesta annetun lain 14 :n muuttamisesta. Annettu Naantalissa 18 päivänä heinäkuuta 2008

SISÄLLYS. N:o 510. Laki. korkeimmasta hallinto-oikeudesta annetun lain 14 :n muuttamisesta. Annettu Naantalissa 18 päivänä heinäkuuta 2008 SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2008 Julkaistu Helsingissä 1 päivänä elokuuta 2008 N:o 510 515 SISÄLLYS N:o Sivu 510 Laki korkeimmasta hallinto-oikeudesta annetun lain 14 :n muuttamisesta... 1473 511 Laki yksityisyyden

Lisätiedot

Mtech Digital Solutions Oy Minun Maatilani - ohjelmiston palvelusopimus

Mtech Digital Solutions Oy Minun Maatilani - ohjelmiston palvelusopimus Minun Maatilani ohjelmiston palvelusopimus 23.12.2015 Page 1 of 5 Mtech Digital Solutions Oy Minun Maatilani - ohjelmiston palvelusopimus Sisältö Tämä asiakirja on oikeudellisesti sitova sopimus asiakkaan

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI MUUTOKSENHAKUKIELTO 75

JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI MUUTOKSENHAKUKIELTO 75 JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI MUUTOKSENHAKUKIELTO 75 Asiat Kiellon peruste 19, 24, 33, 34, 35, 36, 37 Yllämainituista päätöksistä ei saa tehdä kuntalain 91 :n mukaan kunnallisvalitusta, koska päätös koskee vain

Lisätiedot

TUUSULAN KÄRÄJÄOIKEUS. Lautamiehet: Jussi Larmo, Esko Rautavuori 06/1057 ja Hellin Saarelainen. Asiano: 19.9.2006 R 06/548

TUUSULAN KÄRÄJÄOIKEUS. Lautamiehet: Jussi Larmo, Esko Rautavuori 06/1057 ja Hellin Saarelainen. Asiano: 19.9.2006 R 06/548 TUUSULAN KÄRÄJÄOIKEUS TUOMIO Käräjätuomari Mikko Saleva Julistettu istunnossa Lautamiehet: Jussi Larmo, Esko Rautavuori 06/1057 ja Hellin Saarelainen Asiano: 19.9.2006 R 06/548 Syyttäjä Vastaaja(t) Johtava

Lisätiedot

TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 1991:10

TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 1991:10 TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 1991:10 Asia Hakija Tekijänoikeuskorvaukset Pohjoismaiden neuvoston puheenjohtajisto Annettu 22.5.1991 Tiivistelmä Yleisradiolähetykseen sisältyvän teoksen tai esittävän

Lisätiedot

Laki rikoslain muuttamisesta

Laki rikoslain muuttamisesta EV 19/1995 vp - HE 42/1995 vp Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen eräiden rikoslain kokonaisuudistuksen toiseen vaiheeseen liittyvien lakien muutoksiksi Eduskunnalle on annettu hallituksen esitys

Lisätiedot

Uudistuva lainsäädäntö mitä laki tiedonhallinnasta ja tietojen käsittelystä julkishallinnossa tuo mukanaan

Uudistuva lainsäädäntö mitä laki tiedonhallinnasta ja tietojen käsittelystä julkishallinnossa tuo mukanaan Uudistuva lainsäädäntö mitä laki tiedonhallinnasta ja tietojen käsittelystä julkishallinnossa tuo mukanaan 10.12.2015 Hannele Kerola Lainsäädäntöneuvos Pääministeri Juha Sipilän hallituksen strateginen

Lisätiedot

Sähkökirjat kurssikirjoiksi Katsaus tekijänoikeuksiin Satu Kangas

Sähkökirjat kurssikirjoiksi Katsaus tekijänoikeuksiin Satu Kangas Sähkökirjat kurssikirjoiksi Katsaus tekijänoikeuksiin Satu Kangas 8.11.2016 Tekijänoikeudet Oikeus valmistaa kappaleita teoksesta Oikeus saattaa teos yleisön saataviin Tekijän isyysoikeus nimen mainitseminen

Lisätiedot

Tekijänoikeuden suoja tekijän & käyttäjän näkökulmasta

Tekijänoikeuden suoja tekijän & käyttäjän näkökulmasta Tekijänoikeuden suoja tekijän & käyttäjän näkökulmasta 10/2013 Kopiosto ry Arttu Juselius Tekijänoikeuden syntyminen Tekijänoikeuden suoja syntyy heti kun teos on luotu Automaattisesti. Ei vaadi merkkiä.

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 101/2001 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi julkisista hankinnoista annetun lain muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi julkisista hankinnoista annettua lakia. Ehdotuksen mukaan asian

Lisätiedot

Lexian tietosuojaseminaari Dont Mess With My Data! Askelmerkit tästä eteenpäin Saara Ryhtä, Counsel

Lexian tietosuojaseminaari Dont Mess With My Data! Askelmerkit tästä eteenpäin Saara Ryhtä, Counsel Lexian tietosuojaseminaari 16.11.2016 Dont Mess With My Data! Askelmerkit tästä eteenpäin Saara Ryhtä, Counsel 554 Askelmerkit tästä eteenpäin 1. Tietoisuuden lisääminen, organisoituminen 2. Tallennetut

Lisätiedot

kaikki muut väärään osoitteeseen tulleet viestit tulee palauttaa lähettäjälle.

kaikki muut väärään osoitteeseen tulleet viestit tulee palauttaa lähettäjälle. Sähköpostisäännöt Sähköpostisäännöt koskevat kaikkia yliopiston sähköpostijärjestelmien käyttäjiä. Henkilökunnalle merkityt osiot koskevat yliopiston yksiköitä, koko henkilökuntaa ja heihin rinnastettavia

Lisätiedot

Salassapito- ja tietosuojakysymykset moniammatillisessa yhteistyössä Kalle Tervo. Keskeiset lait

Salassapito- ja tietosuojakysymykset moniammatillisessa yhteistyössä Kalle Tervo. Keskeiset lait Salassapito- ja tietosuojakysymykset moniammatillisessa yhteistyössä 7.5.2014 Kalle Tervo Keskeiset lait Laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta (21.5.1999/621) Henkilötietolaki (22.4.1999/523) Laki

Lisätiedot

Sopimus kulttuurimatkailutuotteen tekemisestä ja käytöstä (malli)

Sopimus kulttuurimatkailutuotteen tekemisestä ja käytöstä (malli) Sopimus kulttuurimatkailutuotteen tekemisestä ja käytöstä (malli) Tämä sopimus ei ole virallinen sopimus, vaan malli, jonka pohjalle rakentaa sellainen. Huomioita; Kulttuurimatkailun viitekehyksessä on

Lisätiedot

VIESTINTÄVIRASTON PÄÄTÖS KOSKIEN NUMERON SIIRRETTÄVYYTTÄ MÄÄRÄAIKAISIS- SA SOPIMUKSISSA

VIESTINTÄVIRASTON PÄÄTÖS KOSKIEN NUMERON SIIRRETTÄVYYTTÄ MÄÄRÄAIKAISIS- SA SOPIMUKSISSA Päivämäärä / Datum /Date Nro / Nr / No. 8.9.2004 824/520/2004 Jakelussa mainitut JULKINEN VIESTINTÄVIRASTON PÄÄTÖS KOSKIEN NUMERON SIIRRETTÄVYYTTÄ MÄÄRÄAIKAISIS- SA SOPIMUKSISSA ASIANOSAINEN Finnet Com

Lisätiedot

HE 305/2010 vp. Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunnasta annetun lain 17 :n ja vakuutusoikeuslain

HE 305/2010 vp. Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunnasta annetun lain 17 :n ja vakuutusoikeuslain HE 305/2010 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunnasta annetun lain 17 :n ja vakuutusoikeuslain 21 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI MUUTOKSENHAKUKIELTO 23

JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI MUUTOKSENHAKUKIELTO 23 JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI MUUTOKSENHAKUKIELTO 23 Asiat 37, 38, 39, 40, 41, 46 Kiellon peruste Yllämainituista päätöksistä ei saa tehdä kuntalain 91 :n mukaan oikaisuvaatimusta eikä kunnallisvalitusta, koska

Lisätiedot

Yksityisyyden suoja työsuhteessa

Yksityisyyden suoja työsuhteessa Yksityisyyden suoja työsuhteessa Yksityisyyden suoja työsuhteessa Talentum Media Oy Helsinki 7., uudistettu painos Copyright 2014 Talentum Media Oy ja Toimitus: Heidi Antinkari Taitto: Marja-Leena Saari

Lisätiedot

OIKAISUVAATIMUS. Oikaisuvaatimuskielto

OIKAISUVAATIMUS. Oikaisuvaatimuskielto OIKAISUVAATIMUS Oikaisuvaatimuskielto VALITUSOSOITUS Valituskielto Pöytäkirjan 10, 11, 14, 15, 22 ja 23 : tehdystä päätöksestä ei kuntalain 91 mukaan saa tehdä oikaisuvaatimusta, koska päätökset koskevat

Lisätiedot

Päätös. Laki. työttömyysturvalain muuttamisesta

Päätös. Laki. työttömyysturvalain muuttamisesta EDUSKUNNAN VASTAUS 167/2006 vp Hallituksen esitys laiksi työttömyysturvalain ja eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta Asia Hallitus on antanut eduskunnalle esityksensä laiksi työttömyysturvalain

Lisätiedot

Avoin data ja tietosuoja. Kuntien avoin data hyötykäyttöön Ida Sulin, lakimies

Avoin data ja tietosuoja. Kuntien avoin data hyötykäyttöön Ida Sulin, lakimies Avoin data ja tietosuoja Kuntien avoin data hyötykäyttöön 27.1.2016 Ida Sulin, lakimies Lakipykäliä, avoin data ja julkisuus Perustuslaki 12 2 momentti» Viranomaisen hallussa olevat asiakirjat ja muut

Lisätiedot

Laki. terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain muuttamisesta

Laki. terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain muuttamisesta Laki terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain (559/1994) 6 :n 3 momentti, sellaisena kuin

Lisätiedot

HE 106/1996 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

HE 106/1996 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 106/1996 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 51 b ja 51 d :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi elinkeinotulon

Lisätiedot

Ia on Euroopan unionin neuvoston antama päätöslauselma rahanväärennyksen estämiseksi annettavan rikosoikeudellisen suojan

Ia on Euroopan unionin neuvoston antama päätöslauselma rahanväärennyksen estämiseksi annettavan rikosoikeudellisen suojan HE 154/1999 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi rikoslain 37 luvun 12 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan, että rikoslain rahan määritelmä laajennetaan koskemaan

Lisätiedot

Peruspalvelukuntayhtymä Kallio TIETOSUOJAPOLITIIKKA. Yhtymähallitus 10.4.2014 41

Peruspalvelukuntayhtymä Kallio TIETOSUOJAPOLITIIKKA. Yhtymähallitus 10.4.2014 41 Peruspalvelukuntayhtymä Kallio TIETOSUOJAPOLITIIKKA Johdanto Tietosuojapolitiikassa kuvataan henkilöön liittyvien henkilötietojen tai muiden luottamuksellisten tietojen käytön periaatteet ja menetelmät

Lisätiedot

Valtion varoista maksettava korvaus rikoksen uhrille. Korvaus rikoksen uhrille. Rikoksella aiheutetut vahingot 1.1.2006 alkaen

Valtion varoista maksettava korvaus rikoksen uhrille. Korvaus rikoksen uhrille. Rikoksella aiheutetut vahingot 1.1.2006 alkaen Valtion varoista maksettava korvaus rikoksen uhrille Korvaus rikoksen uhrille Rikoksella aiheutetut vahingot 1.1.2006 alkaen SISÄLLYS Milloin rikoksen uhrille voidaan maksaa korvaus valtion varoista? 3

Lisätiedot

Valtion varoista maksettava korvaus rikoksen uhrille. Korvaus rikoksen uhrille. Rikoksella aiheutetut vahingot 1.1.2006 alkaen

Valtion varoista maksettava korvaus rikoksen uhrille. Korvaus rikoksen uhrille. Rikoksella aiheutetut vahingot 1.1.2006 alkaen Valtion varoista maksettava korvaus rikoksen uhrille Korvaus rikoksen uhrille Rikoksella aiheutetut vahingot 1.1.2006 alkaen SISÄLLYS Milloin rikoksen uhrille voidaan maksaa korvaus valtion varoista? 3

Lisätiedot

Muuntamislomaketta koskevia huomautuksia

Muuntamislomaketta koskevia huomautuksia SISÄMARKKINOIDEN HARMONISOINTIVIRASTO (SMHV) Tavaramerkit ja mallit Muuntamislomaketta koskevia huomautuksia Yleisiä huomioita Tämä muuntamislomake on sisämarkkinoiden harmonisointiviraston (SMHV; Office

Lisätiedot

Tietoturva-asetus ja sen vaikutukset rekisterien ylläpitoon ja tietoluovutuksiin A-P Ollila 1

Tietoturva-asetus ja sen vaikutukset rekisterien ylläpitoon ja tietoluovutuksiin A-P Ollila 1 Tietoturva-asetus ja sen vaikutukset rekisterien ylläpitoon ja tietoluovutuksiin 12.12.2011 A-P Ollila 1 Taustaa Tiedon merkitys yhteiskunnassa ja viranomaisten toiminnassa korostuu kaiken aikaa. Viranomaisten

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 2004 2009 Sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunta 2008/0157(COD) 5.11.2008 LAUSUNTOLUONNOS sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunnalta oikeudellisten asioiden valiokunnalle ehdotuksesta

Lisätiedot

TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 1994:17. Tiivistelmä Tuulilasin puhdistusväline ja siitä tehdyt rakennepiirustukset eivät saaneet tekijänoikeussuojaa.

TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 1994:17. Tiivistelmä Tuulilasin puhdistusväline ja siitä tehdyt rakennepiirustukset eivät saaneet tekijänoikeussuojaa. TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 1994:17 Asia Hakija Teostaso A Annettu 28.9.1994 Tiivistelmä Tuulilasin puhdistusväline ja siitä tehdyt rakennepiirustukset eivät saaneet tekijänoikeussuojaa. SELOSTUS ASIASTA

Lisätiedot