TIETOTEKNIIKKAOIKEUS

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TIETOTEKNIIKKAOIKEUS"

Transkriptio

1 Informaatio- ja tietotekniikkaoikeus; Vaasan yliopisto professori, dosentti, OTT, VT Asko Lehtonen Luentokalvot kl TIETOTEKNIIKKAOIKEUS 1. Johdanto 1.1. Tietotekniikkaoikeuden käsite Tietotekniikkaoikeudella tarkoitetaan sitä oikeusinformatiikan osaa, jonka puitteissa tutkitaan a) tietotekniikan sekä b) sen tuotteiden ja palveluiden - kehittämiseen, - käyttöönottoon ja - käyttämiseen liittyviä oikeudellisia sääntely- ja tulkintaongelmia. Tietotekniikan käsitteen alasta ja merkityssisällöstä on esitetty erilaisia käsityksiä. Yleisimmin tietotekniikalla tarkoitetaan tiedon (informaation ja datan) a) automaattisen käsittelyn ja b) siirron välineitä ja menetelmiä sekä niiden käyttämistä.

2 Terminologia Aiemmin informaatio-oikeuden (datarätt eller informationsrätt) käsitettä käytettiin niin laajassa merkityksessä, että sillä tarkoitettiin myös tietotekniikkaoikeuteen nykyisin kuuluvaa oikeusinformatiikan osa-aluetta. - Tällöin käytettiin usein informaatio-oikeuden synonyymina termiä ATK-oikeus (ruotsiksi ADB-rätt; norjaksi ja tanskaksi EDB-ret; englanniksi computer law). Nyttemmin ovat informaatio- ja tietotekniikkaoikeus eriytyneet toisistaan. ATK-oikeuden sijasta puhutaan nykyisin tietotekniikkaoikeudesta (~ IT-oikeus; - ruotsiksi informationsteknologirätt (IT-rätt); - englanniksi information technology law (IT-Law). Nyttemmin on ryhdytty käyttämään laveampaa ilmaisua information and communication technology law (ICT Law), jolloin painotetaan myös viestinnän ja

3 3 viestintäverkkojen tuottamia oikeudellisia kysymyksiä.

4 1.3. Tietotekniikkaoikeuden yhtenäisyys 4 Tietotekniikkaoikeuden alaan kuuluville oikeudellisille kysymyksille on tyypillistä se, että niitä yleensä voitaisiin käsitellä jonkin muun oikeudenalan piirissä. Tämä asiantila on aiheuttanut erimielisyyttä tietotekniikkaoikeuden yhtenäisyydestä. Erään käsityksen mukaan tietotekniikkaan liittyvät oikeudelliset kysymykset koostuvat yhteensopimattomasta aineistosta, jolta puuttuu yhdistävä elementti. Toisen käsityksen mukaan tietotekniikkaoikeus muodostaa yhtenäisen kokonaisuuden. Tämän kannan mukaan on - sekä praktisista että teoreettisista syistä tärkeä yhdistää tietotekniikan oikeudelliset kysymykset sekä - ymmärtää niiden erityisluonne ja keskinäinen riippuvuus.

5 5 Erimielisyys koskee oikeastaan kysymys, muodostaako tietotekniikka riittävän itsenäisen intressin tai tarpeen käsitellä siihen liittyviä oikeudellisia ongelmia yhtenäisenä systemaattisena kokonaisuutena. Praktisesta ja teoreettisesta näkökulmasta ei ole esteitä hahmottaa tietotekniikkaoikeus ongelmakeskeiseksi kokonaisuudeksi samalla tavoin kuin on tehty - ympäristöoikeuden, - rakentamisoikeuden tai - maatalousoikeuden yhteydessä. Esim. ympäristöoikeutta ei ole nykyisin tapana hahmottaa säädössystematiikan perusteella vaan toiminnallisesta näkökulmasta, ts. ongelmakeskeisesti: ympäristöoikeuden alaan luetaan kaikki ympäristön tilaan vaikuttavaa toimintaa ja käyttäytymistä olennaisesti ohjaava sääntely. Vastaavalla tavalla tietotekniikkaan sekä sen tuotteisiin ja palveluihin liittyviä oikeudellisia kysymyksiä voidaan tarkastella ongelmakeskeisenä kokonaisuutena.

6 Tietotekniikkaoikeudella on ollut merkittäviä teoreettisia ansioita. 6 - Oikeusinformatiikka on toiminut metodologisena ja tiedollisena ympäristönä tietotekniikkaoikeudellisille tutkimuksille. Tämä tutkimus edellyttää - toisaalta oikeusinformatiikan (oikeustieteen) ja - toisaalta tietotekniikan tuntemusta. - Tietotekniikkaoikeus on osaltaan toiminut havahduttavana keskustelufoorumina. Näin on luotu uutta tietoa ja siirretty sitä perinteisille, traditionaaliseen tapaan toimiville oikeudenaloille. - Uusia oikeudellisia ongelmia koskeva keskustelu on yleensä avattu tietotekniikkaoikeuden puolella. Tietotekniikkaoikeudella on myös pysyvämpi tehtävä.

7 7 Yhteiskunnan kehittyessä ja muuttuessa syntyy yhä enemmän sellaista tietotekniikkaan liittyvää käytäntöä ja lainsäädäntöä, jonka hallinta (sisäistäminen) ja tutkiminen edellyttävät tietotekniikan perusteiden ymmärtämistä. Tietotekniikkaan liittyvien seikkojen käsittelyssä ja oikeudellisessa arvioinnissa on kyettävä käyttämään tietotekniikan termejä ja kuvaamaan tietoteknisiä asiantiloja ja tapahtumia adekvaatilla tavalla. - Tietotekniikkaoikeus ja sen alaan kuuluvat kysymykset ovat välttämätön osa informaatioyhteiskuntaa. - Tietotekniikkaoikeus muodostaa alan, jolle erikoistutaan käytännössä. Kysymyksiä ja tarpeita oikeudellisen käsitteistön ja systematiikan kehittämiseksi ovat synnyttäneet mm. a) automaattinen tietojenkäsittely, b) tuotteiden digitalisointi, c) teletoiminta ja viestintä (konvergenssi) sekä d) Internet. - Näihin vastatessaan tietotekniikkaoikeus on

8 8 muuttanut oikeudellista näkökulmaa ja tarkastelutapaa.

9 9 Metodologinen näkökulma: Kysymys on tietoteknisten faktojen ja oikeudellisen tietämyksen yhdentämisestä systemaattisella tavalla. - Asioiden kokonaisvaltainen käsittely tietotekniikkaoikeudessa vähentää epäyhtenäisten ratkaisujen riskiä perinteisten oikeudenalojen puitteissa. - Klassisina esimerkkeinä voidaan mainita - asiakirjan käsite ja tiedosto (mm. asiakirjan julkisuus ja väärennysrikos; KKO 1985 II 60; KHO 1981 II 1) tai - kirjallinen sopimus contra sähköinen sopimus. Yleisesityksiä tietotekniikkaoikeudesta: Ahlstedt, Hans: Datarättens ABC, Uppsala Andersen, Mads Bryde: Laerebog i edb-ret, Kobenhavn Andersen, Mads Bryde: IT-retten, Kobenhavn (Saatavissa: Bender, Hanne: Edb-rettigheder, Kobenhavn Blume, Holdt, Nielsen & Riis: IT-retlige emner, Kobenhavn Downing, Robbie: EC Information Technology Law, Fejø, Jens, Ruth Nielsen & Thomas Riis (ed.): Legal Aspects of Electronic Commerce, Copenhagen Kelleher, D. & K. Murray: IT Law in the European Union, London Lindberg, Agne & Daniel Westman: Praktisk IT-rätt, Stockholm Lloyd, Ian: Information Technology Law, Nielsen, Ruth: E-handelsret, Kobenhavn Reed, Chris & John Angel (ed.): Computer Law, London Seipel, Peter: Computing Law. Perspectives on a New Legal Discipline, Stockholm Seipel Peter: Juridik och IT. Stockholm Seipel, Peter (ed.). Law and Information Technology. SOU 2002:112. Tapper, Colin: Computer Law, London Wahlgren, Peter (ed.): Rättsfallssamling i IT-rätt, Stockholm 2000.

10 Tietotekniikkaoikeuden lohkot Informaatioyhteiskunnassa yhä useampi oikeudellinen ongelma saattaa sivuta moderniin tietotekniikkaan kuuluvia seikkoja. Sellaisia oikeudellisia kysymyksiä, joilla on vain vähäinen liityntä tietotekniikkaan, ei voida lukea tietotekniikkaoikeuden alaan. Praktisella tasolla oikeuskysymyksen täytyy olennaisella tavalla liittyä tietotekniikan tai siihen kuuluvien tuotteiden tahi palveluiden kehittämiseen, käyttöönottoon tai käyttämiseen. Teoreettisella tai oikeusdogmaattisella tasolla täytyy olla kysymys sellaisesta oikeudellisesta ongelmasta, jonka käsitteleminen ja ratkaiseminen edellyttää siihen liittyvien tietoteknisten perusasioiden sisäistämistä ja hyödyntämistä.

11 11 Tietotekniikkaoikeuden alan rajaaminen ei ole ollut ongelmatonta. Toisaalta voidaan erottaa tietotekniikkaoikeuden perinteiset kysymykset, - joita aluksi käsiteltiin lähes yksinomaan oikeusinformatiikan alaan kuuluvissa tutkimuksissa, - mutta joita on ryhdytty selvittämään perinteisen lainopin piirissä sen jälkeen, kun asiat ovat tulleet yleiseen tietoisuuteen. - Esimerkkinä voidaan mainita tietokoneohjelmien tekijänoikeudellinen suoja. Tämän lisäksi syntyy jatkuvasti uusia oikeudellisia ongelmia, joiden tutkimiseen osallistuvat niihin erikoistuneet henkilöt, kuten asianajat, liikejuristit ja oikeustieteen harjoittajat. Nykytilaa koskevana hyvä esimerkkinä voidaan mainita Internet-oikeus (verkko-oikeus; nätjuridik).

12 12 2. Sopimusoikeudelliset kysymykset 2.1. ATK- eli IT-sopimukset (ADB- eller IT-avtal) ATK eli IT-sopimuksilla on tarkoitettu tietotekniikan tuotteita ja palveluita koskevia sopimuksia. Aluksi oli kysymys lähinnä tietokoneita koskevista sopimuksista. Sittemmin ATK- eli IT-sopimusten alaan ovat kuuluneet myös muita tietoteknisiä tuotteita ja palveluita sekä niiden yhdistelmiä koskevat sopimukset.

13 13 Nykyisin voidaan erottaa useita sopimustyyppejä, jotka voivat koskea - atk-laitteiden kauppaa ja/tai huoltoa, - ohjelman, tietokannan ja online-palvelun käyttöoikeutta ja/tai ylläpitoa, - sovellusvuokrausta eli ASP-sopimukset (Application Service Provisionning), - palvelukeskuskäyttöä, - systeemityöhanketta, - yritysten välistä yhteistyötä ohjelmistotuotteiden tai IT-laitteiden kehittämisessä ja - konsultointia. IT-sopimuksille on ollut tyypillistä se, että niiden asianmukainen tekeminen ja tulkinta ovat edellyttäneet tietotekniikan hyvää tuntemusta. Tämä on johtunut ensinnäkin sopimuksissa käytettävästä tietoteknisestä terminologiasta, mistä klassisina esimerkkinä voidaan mainita termit lähdekoodi ja lähdeohjelma.

14 14 Erityispiirteitä on aiheutunut monista muistakin seikoista, kuten - monimutkainen dokumentointi (ohjelmat), - neuvonta- ja tukipalvelut, - käyttäjän koulutus, - tekniseen kehitykseen liittyvää riskinjako (esim. järjestelmän muuttuminen yhteensopimattomaksi), - vaaranvastuu (esim. tietoturva-aukot), jotka ovat vieraita muille sopimustyypeille. Sopimusosapuolen pitkäaikainen riippuvuussuhde on myös omaperäinen piirre monille IT-sopimuksille. IT-sopimuksissa on toisinaan otettu käyttöön a) sopimusehtoja, jotka ovat tuntemattomia muilla aloilla, tai b) menettelytapoja, joiden hyväksyttävyydestä ei vallitse yksimielisyyttä.

15 15 Tunnettuna esimerkkinä ongelmasopimuksesta voidaan mainita ns. shrink wrap -sopimukset: - ohjelmapakkaus sisältää sopimusehtoja, jotka ostajan katsotaan hyväksyneen, jos hän esim. rikkoo sinetin, jolla ohjelmapaketti on suljettu. Pohjoismaissa vallitsevan kannan mukaan niitä ei pidetä pätevinä silloin, - kun ohjelma ostetaan kaupasta teoskappaleena, josta hän maksaa kertakorvauksen, - eikä ostajalle kerrota kaupanteon yhteydessä ohjelmapaketin sisältämistä lisenssiehdoista, joilla pyritään muuttamaan teoskappaleen omistusoikeus ohjelman käyttöoikeudeksi. - Samoin Saksan korkein oikeus. - KKO 2003:87: Kysymys ohjelmistovalmistajan levittämisoikeuden raukeamisesta. Tästä kannasta huolimatta suuretkin ohjelmatalot ovat käyttäneet shrink wrap -sopimuksia.

16 16 ATK-sopimusta koskevia yleisesityksiä (esim.): Dragsted, Nicolai: IT kontrakter 1-2, København Hannula, Antti: Atk-sopimukset, Salonen, Juha: Tietojenkäsittelyjärjestelmän hankinta. Tutkimus järjestelmän oikeaa mitoitusta ja toimivuutta koskevasta sopimusvastuusta, Schmidt, Per Håkan: Licensaftaler, København Takki, Pekka: IT-sopimukset. Käytännön käsikirja, Torvund, Olav (1997). Kontraktsregulering - IT-kontrakter. Oslo: Tano.

17 Elektroninen sopimus Elektronisten sopimusten käsitettä on käytetty a) suppeassa ja b) laajassa merkityksessä. Suppeassa merkityksessä elektronisen sopimuksen tekemisellä (electronic contracting) tarkoitetaan menettelyä, - jossa tarjous ja vastaus annetaan ennalta sovitussa muodossa siten, - että sopimusilmaisut ovat tietokoneiden käsiteltävissä ja tuottavat automaattisesti sopimusoikeudellisen sitovuuden. Sopimus syntyy ilman ihmisten aktiivista puuttumista sopimusprosessiin. - Sen sijaan tietokoneet päättävät syntyneen sopimuksen mukaisista toimista ennalta ohjelmoitujen ja sovittujen mallien perusteella. Automatisoitua sopimusprosessia kutsutaan EDI-menettelyksi (EDI = electronic data interchange).

18 18 EDI-menettelystä käytetään Suomessa usein nimitystä organisaatioiden välinen tiedonsiirto (ovt). EDI-menettelyllä ymmärretään - määrämuotoisen tiedon siirtämistä - tietokoneella olevasta sovelluksesta - toiselle koneelle siellä edelleen käsiteltäväksi - käyttämällä hyväksi ennalta sovittua esitystapaa. EDI-menettelyssä - aloitteen tekevän sopijapuolen tahdonilmaisu (vakiomuotoinen viesti) aiheuttaa - automatisoidun prosessin mukaisen ilmaisun vastaanottajan puolella eli viesti on automaattisesti käsiteltävissä vastaanottajan tietojärjestelmässä. - Kysymys on tiedon sähköisestä siirtämisestä esim. tilausjärjestelmästä varastojärjestelmään. - EDI-menettelyä laajasti käyttäneet alat: - keskusliikkeet ja niiden sidosryhmät, - kuljetus- ja huolinta-ala sekä - tullilaitokset.

19 19 EDI-sopimuksella (Interchange Agreement) osapuolet luovat etukäteen perustan tuleville oikeustoimille, joita he sähköisellä tiedonsiirrolla tekevät. EDI-sopimuksen keskeisiä elementtejä ovat: Osapuolet sopivat 1) viestien yhdenmukaisesta muodosta ja tietosisällöstä, 2) siitä tekniikasta, jolla viestejä lähetetään, 3) viestien merkityksestä keskinäisissä suhteissaan ja - Kysymys on yhteisymmärryksestä siitä, että sopijapuolten välillä voi syntyä sitova sopimus sähköisten viestien perusteella. 4) sähköisten viestien välityksellä syntyviin sopimuksiin liitettävistä oikeudellisista seikoista. - Ts. määritellään vakioehdot niille yksittäisille sopimuksille, jotka tehdään sähköisten viestien avulla.

20 20 Elektroniseen sopimukseen liittyneet oikeudelliset ongelmat ovat koskeneet muun muassa 1) elektronisen tahdonilmaisun (tarjouksen ja hyväksymisen) sitovuutta ja 2) sopimuksen syntymistä (pätevyyttä), - Funktionaalinen tarkastelutapa (functional equivalency) Pohjoismaissa (mm. sopimus- ja muotovapaus) ja - UNCITRAL:in mallilaki. 3) muotovaatimusten täyttymistä - esim. MK 2:1 kiinteistön kaupassa, 4) riskinjakoa tiedonsiirron virhetilanteissa ja 5) tahdonilmaisun ja muun viestin sisältöä koskevia näyttökysymyksiä.

21 21 Elektronisten sopimusten kategoriaan luetaan laajassa merkityksessä myös kaksi muuta sopimuksenteon muotoa: 1) verkkokauppasopimukset sekä 2) sopimuksen tekeminen telefaxin ja sähköpostin välityksellä. Näissä sopimuksentekomuodoissa ihmisen toiminta on aktiivista sopimusprosessin aikana, vaikka tahdonilmaisu välitetään tietotekniikan avulla Verkkokauppasopimus Verkkokauppasopimuksessa - toinen osapuoli toimii sopimusmenettelyssä aktiivisesti tahdonilmaisunsa antamisessa ja - passiivinen vastapuoli antaa sopimuksen syntymiseen johtavat sopimusilmaisut tietokonelaitteiston ja - ohjelman välityksellä ennalta ohjelmoidulla tavalla.

22 22 Verkkokauppa eli sähköinen kaupankäynti jaetaan kahteen pääryhmään: a) suora sähköinen kaupankäynti (verkkokauppa) ja b) epäsuora sähköinen kaupankäynti (verkkokauppa). a) Suorassa sähköisessä kaupankäynnissä suoritetaan transaktio kokonaisuudessaan Internetin välityksellä. - Tuotteen tilaus ja sen toimittaminen ostajalle tapahtuu sähköisesti verkon välityksellä. Tällä tavalla voidaan toimittaa kaikki sellaiset tuotteet, jotka ovat digitaalisessa muodossa, kuten - elektronisen julkaisut, äänitteet, valokuvat, elokuvat ja tietokoneohjelmat sekä - muu palvelutoiminta, jossa palvelun tuottama tuote toimitetaan digitaalisessa muodossa, esim. kirjanpito- ja tilintarkastuspalvelut, arkkitehti- ja muut suunnittelupalvelut (esim. rakennuspiirustukset), konsultti- ja juristipalvelut, atk-järjestelmien suunnittelu- ja ohjelmointipalvelut sekä tietojen luovutus eli informaatiopalvelut.

23 23 b) Epäsuorassa sähköisessä kaupankäynnissä voidaan markkinointi, sopimuksen tekeminen ja maksaminen suorittaa Internetin välityksellä, mutta ostettu hyödyke toimitetaan perinteisin menetelmin, kuten postitse tai muun kuljetuspalvelun välityksellä. Verkkokauppaa koskevaa oikeustilaa on EU- ja ETAmaissa harmonisoinut - direktiivi sähköisestä kaupankäynnistä (2000/31/EY). - Direktiivin täytäntöön panemiseksi on annettu laki tietoyhteiskunnan palvelujen tarjoamisesta (458/2002), joka tuli voimaan Direktiivillä ei ole vaikutuksia ETA-alueen ulkopuolella. - Tietoyhteiskunnan palveluilla tarkoitetaan sähköisiä etäpalveluja, jotka toimitetaan vastaanottajan pyynnöstä ja tavallisesti vastiketta vastaan.

24 24 - Tietoyhteiskunnan palvelujen tarjoajien on pidettävä palvelujen vastaanottajien saatavilla määrätyt tiedot itsestään ja toiminnastaan (yleinen tiedonantovelvollisuus). - Palveluntarjoajien on lisäksi a) ennen sähköisen tilauksen tekemistä annettava kuluttajille ohjeita ja tietoja mm. - sopimuksen teon teknisistä vaiheista ja - tarjottavan sopimuksen kaikki sopimusehdot sellaisessa muodossa, että vastaanottaja voi tallentaa tai toisintaa ne, sekä b) järjestettävä kuluttajien käyttöön menettelyt, joiden avulla mahdolliset syöttövirheet tilauksissa voidaan etukäteen havaita ja korjata. - Palvelun tarjoajan on viivyttelemättä ilmoitettava sähköisessä muodossa tilauksen vastaanottamisesta. - Vastaanottoilmoitusta ei tarvitse toimittaa, jos tilaus on tehty sähköpostitse tai muulla vastaavalla henkilökohtaisella viestintätavalla.

25 25 - Sopimus voidaan tehdä pätevästi myös sähköisessä muodossa, mikä täyttää tietyin edellytyksin kirjallisen muotovaatimuksen. - Sähköisessä muodossa ei voida tehdä a) kiinteistön kauppaa eikä b) perhe- ja jäämistöoikeudellisia sopimuksia. - Sopimus syntyy, kun tehtyyn tarjoukseen on saatu sitä vastaava hyväksyvä vastaus. - Tarjous ja vastaus voidaan yleensä antaa missä muodossa tai millä välineellä tahansa. - Ns. alkuperämaaperiaatteen mukaan EU- ja ETAvaltioon sijoittunut palvelun tarjoaja saa tarjota palveluaan vapaasti koko yhteisössä noudattamalla kotivaltionsa lainsäädäntöä. - Periaate ei koske kuluttajasopimusten sopimusvelvoitteita, tekijän- ja teollisoikeuksia eikä vakuutusten tarjontaa. - Poikkeuksia voidaan säätää yleisen järjestyksen ja turvallisuuden sekä kansanterveyden suojelun johdosta.

26 2.4. Sopimus telefaxilla ja sähköpostitse 26 Telefaxia ja sähköpostia koskevassa sopimuksenteon tyyppimuodossa sopimuksen syntyminen edellyttää molempien sopijapuolten aktiivista toimintaa sopimusmenettelyn aikana. Sopimus syntyy sopijapuolten laatimien ja sopimusmenettelyn aikana ihmissilmällä luettavissa olevan tarjouksen ja vastauksen perusteella, jotka välitetään sopimuskumppanille sähköisenä viestinä. Näiden sopimusten tietotekniikkaoikeudelliset ominaispiirteet ovat vähäisiä ja ne eivät poikkea niistä kysymyksistä, jotka ovat liittyneet puhelimitse, sähkeitse tai kaukokirjoittimen välityksellä tehtäviin sopimuksiin.

27 27 Yleisesityksiä: Bender, Hanne: Webaftaler, Kobenhavn Horsfeldt, Ole, Anders Kildsgaard & Jesper Langemark: Internetkontrakter. Kobenhavn Hultmark, Christina: Elektronisk handel och avtalsrätt. Stockholm Jarbekk, Eva & Morten Foss: E-handel, Internet og juss. Oslo Laine, Juha (toim.): Verkkokauppaoikeus. Helsinki Lindberg, Agne & Daniels Westman: Praktisk IT-rätt. Stockholm Nielsen, Ruth: E-handelsret, Kobenhavn Nielsen, Ruth, Søren Jacobsen & Jan Trzaskowski (ed.): EU Electronic Commerce Law, Copenhagen Nurmi, Risto: Elektroninen sopimus. Helsinki Simmons & Simmons. E-commerce Law. Doing Business Online. Lontoo Torneus, Mats: EDI-avtal - ett kommersiellt kommunikationsavtal för utväxling av elektroniska affärsmeddelanden. IRI-rapport 2001:1. Stockholm Direktiivi sähköisestä kaupankäynnistä (2000/31/EY). HE 194/2001 vp laiksi tietoyhteiskunnan palvelujen tarjoamisesta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi.

28 3. Suojamuodot ja sanktioiden sääntely Digitaalisten tuotteiden immateriaalioikeudellinen suoja Perinteisessä tietotekniikkaoikeudessa olivat keskeisiä kysymyksiä - tietokoneohjelman (datorprogram) ja - tietokannan (databas) tekijänoikeudellinen suoja. Keskustelu alkoi 1960-luvulla siitä kysymyksestä, voiko tietokoneohjelma ylipäätään saada tekijänoikeudellista suojaa. - Lainsäädännöllisesti asia ratkaistiin lisäämällä tekijänoikeuslain 1 :n 2 momenttiin nimenomainen säännös ( /43), jonka mukaan kirjallisena teoksena pidetään myös tietokoneohjelmaa. - EY:n direktiivi tietokoneohjelmien oikeudellisesta suojasta (91/250/ETY).

29 Myöhemmät ongelmat ovat koskeneet mm. 29 1) Tekijänoikeussuojan edellytyksiä (ns. teoskynnystä) 2) Tekijänoikeussuojan laajuutta A) Tekijän taloudellisia yksinoikeuksia: 1. Valmistusoikeus: Oikeutta valmistaa teoksesta kappaleita, mikä voidaan suorittaa esim. kopioimalla. - Kappaleen valmistamisena pidetään sen valmistamista kokonaan tai osittain, suoraan tai välillisesti, tilapäisesti tai pysyvästi sekä millä keinolla ja missä muodossa tahansa ynnä myös teoksen siirtämistä laitteeseen, jolla se voidaan toisintaa. 2. Teoksen saattamista yleisön saataviin, joita koskevia tapoja on laissa erotettu 4 ryhmää: a) Levitysoikeus: Teoksen kappale tarjotaan myytäväksi, vuokrattavaksi tai lainattavaksi taikka sitä muutoin levitetään yleisön keskuuteen. - Ks. KKO 1999:115, jossa oli kysymys elektronisesta postilaatikosta = BBS.

30 30 b) Esittämisoikeus: Teoksen esittäminen julkisesti - esim. sävellys- ja elokuvateos - Uusi säännös: Teos esitetään julkisesti esitystapahtumassa läsnä olevalle yleisölle eli teos saatetaan yleisön nähtäväksi tai kuultavaksi joko elävänä esityksenä tai tallenteelta teknisten apuvälineiden avulla. c) Näyttämisoikeus: Teoksen näyttäminen julkisesti - kuvataiteen teokset - Aikaisemman tulkinnan mukaan näyttämistä on esim. teoksen toisintaminen tietokoneen näytölle silloin, kun fyysisen teoskappaleen ulkomuoto sellaisenaan toisinnettiin kuvaruudulle, mikä saattoi tapahtua myös Internetin välityksellä toisen tietokoneen näytölle. - Uusi säännös (näyttämisoikeuden alan supistaminen): Teos näytetään julkisesti teknistä apuvälinettä käyttämättä eli näyttämistä on teoksen fyysisen kappaleen (ulkomuodon) välitön näyttäminen.

31 31

32 32 d) Teoksen välittäminen yleisölle - Tekijänoikeuslain 2.3 :ään on lisätty EY-direktiivin edellyttämä säännös, jonka mukaan tekijän taloudellisiin yksinoikeuksiin kuuluu myös teoksen johtimitse (langallinen) ja johtimitta (langaton) välittäminen yleisölle, mikä voisi tapahtua mm. tietoverkon välityksellä. - Tämä muutos ei lisännyt tekijän oikeuksia, vaan tekijänoikeuksien kokonaisala pysyy muuttumattomana. - Yleisölle välittämiseen sisältyy yleisön mahdollisuus saada teos saataviinsa itse valitsemastaan paikasta ja itse valitsemanaan aikana eli tilauspohjainen, pyynnöstä tapahtuva välittäminen ( on demand ). - Välittämistä on myös teoksen tallentaminen tietoverkkoon kytkettyyn palvelimeen siten, että se on yleisön saatavissa nähtäväksi, kuultavaksi tai muuten käytettäväksi yhtä hyvin maksua vastaan kuin maksutta. - Pelkkä Internet-yhteyden tarjoaminen ei ole yleisölle välittämistä.

33 33

34 34 B) Tekijän moraaliset oikeudet 1. Isyysoikeus (Tekijänoikeuslain 3.1 ) - Tekijän nimi on ilmoitettava sillä tavoin kuin hyvä tapa vaatii, kun teoksesta valmistetaan kappale tai kun teos kokonaan tai osittain saatetaan yleisön saataviin, esim. www-sivujen yhteydessä. - KKO 2005:43, jossa isyysoikeuden loukkauksesta tuomittiin maksettavaksi vahingonkorvaus tekijälle. 2. Respektioikeus - Ks. tarkemmin tekijänoikeuslain 3.2. Tekijä voi sitovasti luopua nimi- ja respektioikeudestaan vain mikäli kysymyksessä on laadultaan ja laajuudeltaan rajoitettu teoksen käyttäminen (tekijänoikeuslain 3.3 ).

35 35 3) Tekijänoikeussuojan rajoituksia - Esimerkiksi kopiointi yksityiseen käyttöön, jollaisena pidetään mm. omaa henkilökohtaista opiskelua: Julkistetusta teoksesta saa jokainen valmistaa muutaman kappaleen yksityistä käyttöään varten (TekijänoikeusL 12 ). - Tämä tekijänoikeuden rajoitus ei koske tietokoneohjelmaa ja tietokantaa, minkä vuoksi niitä ei saa luvatta kopioida edes yksityiseen käyttöön. 4) Työsuhdetekijänoikeutta - Tietokoneohjelmia ja tietokantoja koskeva tekijänoikeus siirtyy yleensä työnantajalle, jos teos on luotu työ- tai virkasuhteessa. Tietokantojen osalta oikeudelliset ongelmat ovat koskeneet a) luettelosuojan ja b) tekijänoikeussuojan edellytyksiä ja laajuutta. - Tietokantojen suojaa on vahvennettu EY:n tietokantadirektiiviin (96/9/EY) perustuvalla c) ns. sui generis -suojalla.

36 36 Suurimmat kysymykset ovat liittyneet oikeuspoliittisiin seikkoihin: - Tekijänoikeudellisen suojan on pelätty luovan tietämysmonopoleja ja kohtuuttomia etuja suurille ohjelma- ja tietokantayrityksille. - Tuotteiden digitalisointimahdollisuus on puolestaan johtanut vaatimuksiin tekijänoikeuden haltijoiden oikeusaseman parantamisesta. - Oikeudellisia ongelmia ovat erityisesti aiheuttaneet mahdollisuus levittää ja hankkia digitaalisia tuotteita maailmanlaajuisesti Internet-verkon välityksellä. Tekijänoikeussuojaa on parantanut ja selkeyttänyt EY:n tietoyhteiskunnan tekijänoikeusdirektiivi (2001/29/EY). - Direktiivin kansallinen voimaansaattaminen on toteutettu hallituksen lakiesityksellä HE 28/2004 vp, joka annettiin eduskunnalle Edellinen esitys HE 177/2002 vp raukesi vuonna 2003.

37 37 Tekijöiden suojaa on lisätty lailla eräiden suojauksen purkujärjestelmien kieltämisestä (1117/2001), joka tuli voimaan (Direktiivi 98/84/EY). - Lailla suojataan televerkon avulla tarjottavia maksullisia tietoyhteiskunnan palveluita, joita ovat televisio- ja radiolähetys sekä vastaanottajan henkilökohtaisesta pyynnöstä toimitettava etäpalvelu, jos ne on suojattu erityisellä teknillisellä järjestelmällä. - Laissa kielletään suojauksen purkujärjestelmän oikeudeton hallussapito, käyttö, valmistus, maahantuonti, kaupanpito, vuokraus, levittäminen, asentaminen ja huolto. - Kiellon vastainen toiminta voi tulla rangaistavaksi a) suojauksen purkujärjestelmärikkomuksena (6 ) tai b) suojauksen purkujärjestelmärikoksena (RL 38:8a). Erillisiä uusia kriminalisointeja ovat - teknisen suojauksen kiertäminen (RL 49:3), - teknisen suojauksen kiertämiskeinorikos (RL 49:4) ja - oikeuksien sähköisten hallinnointitietojen loukkausrikos (RL 49:5).

38 38 Uusimpia asioita on kysymys siitä, millä edellytyksillä ja missä laajuudessa tietokoneohjelmille on mahdollista saada patenttioikeudellista suojaa Euroopassa ns. Eurooppa-patentin muodossa. - Euroopan Patenttivirasto (EPO) myöntää patentin tietokoneohjelmalle, jos se toimiessaan saa aikaan teknistä lisätehoa (further technical effect). Tietotekniikan alalla syntyy uusia luovuudenilmenemismuotoja ja niiden tulosten käyttötapoja. Niitä edustaa integroitujen piirien piirimallit, joilla on ollut teknologian kehityksessä avainasema. Niiden suojaksi on säädetty laki yksinoikeudesta integroidun piirin piirimalliin (32/1991), joka pääpiirteissään vastaa tekijänoikeussuojaa. Integroidulla piirillä tarkoitetaan virtapiiriä, jossa eri komponentit ja niiden väliset liitännät on sijoitettu puolijohdealustaan toiminnalliseksi kokonaisuudeksi. - Suojan kohteena on piirin osien sijoittelua kuvaava piirimalli, jonka pohjalta itse piiri voidaan valmistaa.

39 Tietotekniikkarikokset Tietotekniikkaoikeuden perinteisiin aloihin ovat kuuluneet tietotekniikkarikokset. Tietotekniikkarikos ei ole Pohjoismaissa ollut legaalikäsite toisin kuin monissa Yhdysvaltojen osavaltioissa, joissa on säädetty erillisiä atk-rikoslakeja. Alunperin kysymys oli kriminaalipoliittisesta ja kriminologisesta käsitteestä, kuten talousrikokset. Tästä syystä käsitteen alasta ja merkityssisällöstä sekä terminologiasta on ollut suurta erimielisyyttä. Suomessa on käytetty synonyymeinä termejä - atk-rikos ja - tietokonerikos (ruotsiksi adb-brott ja datorbrott sekä englanniksi computer crime).

40 40

41 41 Kansainvälisessä kirjallisuudessa on käytetty myös ilmaisuja - tietokoneen väärinkäyttö (ruotsiksi datormissbruk ja englanniksi computer abuse) ja - tietokoneisiin liittyvät rikokset (ruotsiksi datorrelaterade gärningar ja englanniksi computerrelated crime). Terminologia on ollut yhteydessä siihen, miten laaja merkityssisältö on käsitteelle haluttu antaa. Suomalaisessa terminologiassa on nyttemmin ryhdytty puhumaan tietotekniikkarikoksista (IT-brott, IT-crime, information technology crime). - Painoarvoa on annettu tiedonsiirtoon ja tietoon (dataan ja tietoon informaationa) kohdistuviin rikoksiin eli tieto- ja viestintärikoksiin (informations- och kommunikationsbrott). - Ne, jotka ovat halunneet painottaa televerkkoihin liittyviä rikoksia, ovat käyttäneet nimitystä informaatioja viestintäteknologiarikokset (IKT-brott; ICT-crime).

42 42 Eri maissa vallitsi aikanaan yleensä yksimielisyys siitä, että rikoslakien vanhat säännökset eivät riidattomasti kattaneet kaikkia tietotekniikkarikosten tekotapoja. Merkittävä erimielisyys koski sitä kysymystä, tuliko puutteet korjata säätämällä a) erillinen rikoslaki tietotekniikkarikoksia varten vai b) riittikö vanhan lain täydentäminen. Pohjoismaissa ja Saksassa on valittu jälkimmäinen linja (ns. tikkutäkkitekniikka). Kansainvälisessä keskustelussa on yleensä hyväksytty tietotekniikkarikosten olennaiseksi piirteeksi se seikka, että tietotekniikkaan kuuluva hyödyke muodostaa - joko rikoksen modernin tekovälineen - tai rikoksen kohteen.

43 43 Ominaispiirrettä ilmaisevana kriteerinä on toisinaan pidetty myös sitä, että rikoksen tekoympäristönä on tietojärjestelmä siihen kuuluvine laitteineen. - Tämä kriteeri ei tuo merkityksellistä lisäarvoa kohdetta ja välinettä koskeville seikoille. Tietotekniikkarikokset ovat usein perinteisten rikosten tyyppistä käyttäytymistä. Mainitut rajanvetokriteerit ovat liian yleisluonteisia. Eräänlaista keskitietä edustavan kannan mukaan tietotekniikkarikoksista on rationaalista puhua vain sillä lisäedellytyksellä, että rikoksen tekeminen edellyttää tekijältä - tietotekniikan tuntemusta tai - ainakin sen hyväksikäyttöä.

44 44 Tietotekniikkarikokset ovat vanhastaan olleet varallisuuteen kohdistuvia rikoksia (computer-related economic crimes), kuten 1) tietovarkaus, joka voi tulla rangaistavaksi a) varkautena (stöld; RL 28:1) tai kavalluksena (RL 28:4) (ks. esim. KKO 1984 II 177) taikka b) yritysvakoiluna (företagsspioneri; RL 30:4), 2) RL 28 luvun 4 :n 1 momentissa tarkoitettu ns. elektroninen kavallus eli tilisaldoista ilmenevien varojen anastamista siirtämällä varoja toisen tililtä omalle tilille, mikä suoritetaan esim. muuttamalla pankin tietojärjestelmän tilitietoja oikeudettomasti, 3) tietokoneen luvaton (etäis)käyttö taikka tietokoneen ja ohjelman tai tietojärjestelmän luvaton käyttö (RL 28:7), 4) atk-tallenteen väärentäminen (RL 33:1), esim. automaattiseen tietojenkäsittelyyn soveltuvan a) tallenteen sisältämän informaation tai datan väärentäminen tai b) väärän tallenteen valmistaminen, - KKO 2003:58: Älykorttia ei pidetty todistuskappaleena

Sähköinen kaupankäynti. Olli Pitkänen

Sähköinen kaupankäynti. Olli Pitkänen Sähköinen kaupankäynti Olli Pitkänen Sähköinen kaupankäynti: mitä lakeja sovelletaan? Yleisesti kaikki lainsäädäntö koskee myös sähköistä kaupankäyntiä Tietoverkot tuovat kuitenkin uusia piirteitä kaupankäyntiin:

Lisätiedot

Mitä on tekijänoikeus?

Mitä on tekijänoikeus? Tekijänoikeudet Elina Ulpovaara 21.9.2009 2009 Mitä on tekijänoikeus? Tekijänoikeuslaki 8.7.1961/404 Tekijänoikeuden kohde ja sisällys 1 Sillä, joka on luonut kirjallisen tai taiteellisen teoksen, on tekijänoikeus

Lisätiedot

SÄHKÖISET JA LAINSÄÄDÄNTÖ

SÄHKÖISET JA LAINSÄÄDÄNTÖ LIIKEARKISTOPÄIVÄT 12.-13.9.2007 ASIAKIRJAT SÄHKÖISET JA LAINSÄÄDÄNTÖ Jukka Tuomela Tampereen yliopisto Oikeustieteiden laitos Lainsäädännön lähtökohtia Lainsäädännössä pyritään siihen, että sähköisiä

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 2015. 368/2015 Laki. rikoslain muuttamisesta. Annettu Helsingissä 10 päivänä huhtikuuta 2015

Julkaistu Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 2015. 368/2015 Laki. rikoslain muuttamisesta. Annettu Helsingissä 10 päivänä huhtikuuta 2015 SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 2015 368/2015 Laki rikoslain muuttamisesta Annettu Helsingissä 10 päivänä huhtikuuta 2015 Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan rikoslain

Lisätiedot

TIETOTEKNIIKKAOIKEUS (IT-rätt; IT-Law)

TIETOTEKNIIKKAOIKEUS (IT-rätt; IT-Law) Informaatio- ja tietotekniikkaoikeus oikeustieteen professori (emeritus), dosentti, OTT, VT Asko Lehtonen Luentokalvot kl. 2015 TIETOTEKNIIKKAOIKEUS (IT-rätt; IT-Law) 11. Johdanto 1.1. Tietotekniikkaoikeuden

Lisätiedot

Hostingpalvelujen. oikeudelliset kysymykset. Viestintäviraston Abuse-seminaari 2012. Jaakko Lindgren

Hostingpalvelujen. oikeudelliset kysymykset. Viestintäviraston Abuse-seminaari 2012. Jaakko Lindgren Hostingpalvelujen oikeudelliset kysymykset Viestintäviraston Abuse-seminaari 2012 Jaakko Lindgren Legal Counsel Tieto, Legal jaakko.lindgren@tieto.com Esittely Jaakko Lindgren Legal Counsel, Tieto Oyj

Lisätiedot

TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 2008:7. Tiivistelmä Käsikirjoituksen saattaminen yleisön saataville internetissä edellytti tekijän luvan.

TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 2008:7. Tiivistelmä Käsikirjoituksen saattaminen yleisön saataville internetissä edellytti tekijän luvan. TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 2008:7 Asia Hakija Tekijänoikeus kirjalliseen teokseen A Annettu 10.3.2008 Tiivistelmä Käsikirjoituksen saattaminen yleisön saataville internetissä edellytti tekijän luvan.

Lisätiedot

MITÄ BLOGIIN, WIKIIN TAI KOTISIVUILLE SAA LAITTAA?

MITÄ BLOGIIN, WIKIIN TAI KOTISIVUILLE SAA LAITTAA? MITÄ BLOGIIN, WIKIIN TAI KOTISIVUILLE SAA LAITTAA? Tekijänoikeudet ja tietosuoja verkossa Ella Kiesi 26.3.2009 www.oph.fi Osaamisen ja sivistyksen asialla Vaikuttava lainsäädäntö Tekijänoikeuslaki 404/1961

Lisätiedot

TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 2002:19. Oikeus valokuvaan ja valokuvattujen henkilöiden oikeus omaan kuvaansa

TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 2002:19. Oikeus valokuvaan ja valokuvattujen henkilöiden oikeus omaan kuvaansa TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 2002:19 Asia Hakija Oikeus valokuvaan ja valokuvattujen henkilöiden oikeus omaan kuvaansa T Annettu 10.12.2002 LAUSUNTOPYYNTÖ Selostus asiasta T (jäljempänä hakija) on pyytänyt

Lisätiedot

Kansallinen digitaalinen kirjasto - toiminnan säädöspohja. Tekijänoikeusneuvos Viveca Still

Kansallinen digitaalinen kirjasto - toiminnan säädöspohja. Tekijänoikeusneuvos Viveca Still Kansallinen digitaalinen kirjasto - toiminnan säädöspohja Tekijänoikeusneuvos Viveca Still Kansallisen digitaalisen kirjaston säädöspohjasta yleisesti Ei erillistä säädöspohjaa Tulevaisuuden tarve? Organisatoriset,

Lisätiedot

Tietosuoja Copyright (c) 2005 ACE LAW Offices

Tietosuoja Copyright (c) 2005 ACE LAW Offices Tietosuoja Esityksen sisältö Sääntely-ympäristö Henkilötietolaki Sähköisen viestinnän tietosuoja Tietoturvallisuus Rikoslaki Muuta alaa koskeva sääntelyä Sääntely-ympäristö Perustuslaki Henkilötietolaki

Lisätiedot

Tekijänoikeus. OAMK 26.3.2013, Suvi Julin Aineiston koonnut Elisa Huusko Berggren Group

Tekijänoikeus. OAMK 26.3.2013, Suvi Julin Aineiston koonnut Elisa Huusko Berggren Group Tekijänoikeus OAMK 26.3.2013, Suvi Julin Aineiston koonnut Elisa Huusko Mikä saa suojaa? Mistä tunnistan suojatun teoksen? Tekijänoikeutta ei voi rekisteröidä Suomessa Tekijänoikeusneuvostolta voi hakea

Lisätiedot

Tietoisku tekijänoikeudesta

Tietoisku tekijänoikeudesta Tietoisku tekijänoikeudesta Duodecimin seminaari 9.5.2007 Satu Kangas Viestinnän Keskusliitto 1 Verkkojulkaisemisen ABC A: Tietoverkoissa pätevät samat tekijänoikeussäännöt kuin perinteisessä julkaisemisessa

Lisätiedot

Domain-osoite vastasi alunperin puhelinnumeroa puhelinliikenteessä tai postiosoitetta.

Domain-osoite vastasi alunperin puhelinnumeroa puhelinliikenteessä tai postiosoitetta. Informaatio- ja tietotekniikkaoikeus (Jyväskylä) Professori Asko Lehtonen Luentokalvot, kl. 2004 DOMAIN-OSOITE 1. Yleistä Domain-osoitteella tarkoitetaan yleensä Internet-verkon World Wide Web (WWW) -informaatiopalveluihin

Lisätiedot

Tietosuojatyöryhmä. Työryhmän 23 päivänä helmikuuta 1999 hyväksymä. suositus 1/99

Tietosuojatyöryhmä. Työryhmän 23 päivänä helmikuuta 1999 hyväksymä. suositus 1/99 5093/98/FI/lopullinen WP 17 Tietosuojatyöryhmä Työryhmän 23 päivänä helmikuuta 1999 hyväksymä suositus 1/99 ohjelmistojen ja laitteistojen Internetissä suorittamasta ei-havaittavasta ja automaattisesta

Lisätiedot

Tekijänoikeudet tietoverkossa ja

Tekijänoikeudet tietoverkossa ja Tekijänoikeudet tietoverkossa ja verkkojulkaisemisessa Mikko Raito, lakimies, Kopiosto ry Suomen tiedekustantajien liiton seminaari 11.12.2008 Esityksen rakenne 1.Tekijänoikeuden perusteet Tekijänoikeus

Lisätiedot

Opas tekijänoikeudesta valokuvaan, piirrettyyn kuvaan, liikkuvaan kuvaan, ääneen ja musiikkitallenteisiin sekä tekijänoikeudesta internettiin.

Opas tekijänoikeudesta valokuvaan, piirrettyyn kuvaan, liikkuvaan kuvaan, ääneen ja musiikkitallenteisiin sekä tekijänoikeudesta internettiin. Opas tekijänoikeudesta valokuvaan, piirrettyyn kuvaan, liikkuvaan kuvaan, ääneen ja musiikkitallenteisiin sekä tekijänoikeudesta internettiin. TEKIJÄNOIKEUS (Kopiereg - Derechos d autor - Müəlliflik hüquqları

Lisätiedot

Katse pilven kautta sähköiseen työpöytään - oikeudellisia näkökulmia 12.10.2011. Asianajaja Pia Ek

Katse pilven kautta sähköiseen työpöytään - oikeudellisia näkökulmia 12.10.2011. Asianajaja Pia Ek Katse pilven kautta sähköiseen työpöytään - oikeudellisia näkökulmia 12.10.2011 Asianajaja Pia Ek Esityksen sisältö Pilvipalvelut Immateriaalioikeuksista lyhyesti Linkittäminen Sosiaalinen media Mitä pilvipalvelut

Lisätiedot

Käyttöehdot, videokoulutukset

Käyttöehdot, videokoulutukset Käyttöehdot, videokoulutukset Edita Publishing Oy PL 700, 00043 NORDIC MORNING www.editapublishing.fi Asiakaspalvelu www.edilexpro.fi edilexpro@edita.fi puh. 020 450 2040 (arkisin klo 9 16) 1 Yleistä Tämä

Lisätiedot

TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 2009:2

TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 2009:2 TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 2009:2 Asia Hakija Logojen käyttö parodiassa A Annettu 14.1.2009 Tiivistelmä Koska logot eivät olleet tekijänoikeuslain 1 :ssä tarkoitettuja teoksia, lausuntopyynnössä tarkoitetun

Lisätiedot

Arkistojen aarteet - Tekijänoikeudet ja yksityisyyden suoja. 13.3.2014 Pirjo Heinonen

Arkistojen aarteet - Tekijänoikeudet ja yksityisyyden suoja. 13.3.2014 Pirjo Heinonen 1 Arkistojen aarteet - Tekijänoikeudet ja yksityisyyden suoja 2 TEKIJÄNOIKEUDET ja Teosto Teoston mukaan kyse on oikeudesta määrätä teoksen käytöstä ja tulla mainituksi teoksen tekijänä Suomessa yleinen

Lisätiedot

Valokuvan käyttäminen Internet-sivuilla

Valokuvan käyttäminen Internet-sivuilla TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 2002:8 Asia Hakija Valokuvan käyttäminen Internet-sivuilla N.N. Annettu 12.06.2002 LAUSUNTOPYYNTÖ Selostus asiasta N.N. (jäljempänä hakija) on pyytänyt 19.04.2002 saapuneella

Lisätiedot

MITÄ TIETOSUOJA TARKOITTAA?

MITÄ TIETOSUOJA TARKOITTAA? EU-tietosuoja-asetuksen vaikutukset koulutuskierros Yhteistyössä tietosuojavaltuutetun toimisto ja FCG / Maaliskuu 2015 MITÄ TIETOSUOJA TARKOITTAA? Reijo Aarnio tietosuojavaltuutettu Tietosuojavaltuutetun

Lisätiedot

TEOKSEN (esim. tekstin, kuvien, musiikin tai muiden hengentuotteiden) tekijöillä on tekijänoikeus teokseensa.

TEOKSEN (esim. tekstin, kuvien, musiikin tai muiden hengentuotteiden) tekijöillä on tekijänoikeus teokseensa. TEKIJÄNOIKEUDET 1) Mitä on tekijänoikeus? TEOKSEN (esim. tekstin, kuvien, musiikin tai muiden hengentuotteiden) tekijöillä on tekijänoikeus teokseensa. Tekijänoikeus sisältää ns. taloudellisen oikeuden

Lisätiedot

1. Yleistä. Domain-osoite vastasi alunperin puhelinnumeroa puhelinliikenteessä tai postiosoitetta.

1. Yleistä. Domain-osoite vastasi alunperin puhelinnumeroa puhelinliikenteessä tai postiosoitetta. Informaatio- ja tietotekniikkaoikeus Professori Asko Lehtonen Luentokalvot, kl. 2005 DOMAIN-OSOITE 1. Yleistä Domain-osoitteella tarkoitetaan yleensä Internet-verkon World Wide Web (WWW) -informaatiopalveluihin

Lisätiedot

KIRJASTOAUTON KORITYÖN HANKINTA

KIRJASTOAUTON KORITYÖN HANKINTA KIRJASTOAUTON KORITYÖN HANKINTA Inarin kunta pyytää tarjoustanne kirjastoauton korityöstä tämän tarjouspyynnön ja sen liitteiden mukaisesti. Kirjastoauto hankitaan Inarin kunnankirjaston käyttöön (www.inari.fi/kirjasto).

Lisätiedot

AJANKOHTAISTA: TEKIJÄNOIKEUSLAKI MUUTTUU

AJANKOHTAISTA: TEKIJÄNOIKEUSLAKI MUUTTUU ELORE (ISSN 1456-3010), vol. 12 2/2005. Julkaisija: Suomen Kansantietouden Tutkijain Seura ry. Taitto: Jukka Talve ja Outi Fingerroos. [http://cc.joensuu.fi/~loristi/2_05/sor2_05.pdf] AJANKOHTAISTA: TEKIJÄNOIKEUSLAKI

Lisätiedot

Verkkorikosten tutkinta. Nixu Oy:n ja FireEye Inc. aamiaisseminaari 4.12.2013 Rikoskomisario Timo Piiroinen Keskusrikospoliisi

Verkkorikosten tutkinta. Nixu Oy:n ja FireEye Inc. aamiaisseminaari 4.12.2013 Rikoskomisario Timo Piiroinen Keskusrikospoliisi Verkkorikosten tutkinta Nixu Oy:n ja FireEye Inc. aamiaisseminaari 4.12.2013 Rikoskomisario Timo Piiroinen Keskusrikospoliisi Kyberrikollisuus Lisääntynyt Vakavoitunut Ammattimaistunut Piilorikollisuutta

Lisätiedot

TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 2009:20. Hääpuvusta otetun valokuvan yleisön saataviin saattaminen internetissä

TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 2009:20. Hääpuvusta otetun valokuvan yleisön saataviin saattaminen internetissä TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 2009:20 Asia Hakija Hääpuvusta otetun valokuvan yleisön saataviin saattaminen internetissä Tampereen Juhlagalleria Ky / Naimisiin.info Annettu 25.11.2009 Tiivistelmä Kysymys

Lisätiedot

TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 2009:5

TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 2009:5 TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 2009:5 Asia Hakija Hautamuistomerkin kuvaaminen kirjaan A Annettu 3.3.2009 Tiivistelmä Tekijänoikeudella suojattujen hautamuistomerkkien ja niihin sisältyvien patsaiden valokuvaaminen

Lisätiedot

TYÖNTEKIJÖIDEN SÄHKÖPOSTIEN TUNNISTAMISTIETOJEN KÄSITTELYOIKEUS, KUN EPÄILLÄÄN YRITYSSALAISUUKSIEN VUOTAMISTA

TYÖNTEKIJÖIDEN SÄHKÖPOSTIEN TUNNISTAMISTIETOJEN KÄSITTELYOIKEUS, KUN EPÄILLÄÄN YRITYSSALAISUUKSIEN VUOTAMISTA TYÖNTEKIJÖIDEN SÄHKÖPOSTIEN TUNNISTAMISTIETOJEN KÄSITTELYOIKEUS, KUN EPÄILLÄÄN YRITYSSALAISUUKSIEN VUOTAMISTA Nice Tuesday 11.11.2008 asianajaja Klaus Nyblin 1 1. Nykyisin: työnantajilla ei oikeutta tunnistamistietojen

Lisätiedot

TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 2009:19

TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 2009:19 TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 2009:19 Asia Hakija Valokuvan tallentaminen internetpalvelusta A Annettu 25.11.2009 Tiivistelmä Valokuva oli suojattu TekijäL 49 a :n mukaisella valokuvaajan oikeudella.

Lisätiedot

Tekijänoikeussopimukset

Tekijänoikeussopimukset Tekijänoikeussopimukset Virtuaaliamk:n yhteyshenkilöpäivät Helsinki 11.2.2004 Ari Koivumaa ari.koivumaa[at]ulapland.fi 1. Opm:n sopimusmallit sopimus työntekijän kanssa tekijän työ- tai virkatehtävänä

Lisätiedot

Tekijänoikeus, miten käytän toisen työtä, Digilupa ja koulun muut käyttöluvat

Tekijänoikeus, miten käytän toisen työtä, Digilupa ja koulun muut käyttöluvat Tekijänoikeus, miten käytän toisen työtä, Digilupa ja koulun muut käyttöluvat Juha Kallanranta Tekijänoikeusjärjestö Kopiosto ry Turku 11.10.2014 Juha Kallanranta 2003 Tekijänoikeuden sisältö Tekijänoikeuden

Lisätiedot

SÄHKÖPOSTIN KÄYTÖSTÄ SOSIAALIHUOLLOSSA

SÄHKÖPOSTIN KÄYTÖSTÄ SOSIAALIHUOLLOSSA TIETOSUOJAVALTUUTETUN TOIMISTO SÄHKÖPOSTIN KÄYTÖSTÄ SOSIAALIHUOLLOSSA Päivitetty 15.09.2010 www.tietosuoja.fi 2 SÄHKÖPOSTIN KÄYTÖSTÄ SOSIAALIHUOLLOSSA Tämän ohjeen tarkoituksena on antaa suosituksia sähköpostin

Lisätiedot

KILPAILUTTAMO PALVELU

KILPAILUTTAMO PALVELU YLEISET KÄYTTÖEHDOT LAATIMALLA, ESIKATSELEMALLA, SELAAMALLA, LÄHETTÄMÄLLÄ, VASTAANOTTAMALLA TAI LUKEMALLA TARJOUSPYYNNÖN KILPAILUTTAMO:N WWW-SIVUILTA (MYÖHEMMIN PALVELU) SEN LAATIJA (MYÖHEMMIN ASIAKAS)

Lisätiedot

TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 2008:1. Oikeus www-sivulta kopioituun ja uudelleenjulkaistuun valokuvaan

TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 2008:1. Oikeus www-sivulta kopioituun ja uudelleenjulkaistuun valokuvaan TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 2008:1 Asia Hakija Oikeus www-sivulta kopioituun ja uudelleenjulkaistuun valokuvaan A Annettu 16.1.2008 Tiivistelmä Valokuvan kopioiminen internet-sivuilta ja liittäminen

Lisätiedot

IT-palvelujen ka yttö sa a nnö t

IT-palvelujen ka yttö sa a nnö t IT-palvelujen ka yttö sa a nnö t Tampereen yliopisto Yliopistopalvelut / tietohallinto Rehtorin päätös 28.8.2014. Sisällysluettelo 1 Soveltamisala... 2 2 Käyttövaltuudet ja käyttäjätunnus... 2 2.1 Käyttövaltuudet...

Lisätiedot

Varmaa ja vaivatonta

Varmaa ja vaivatonta Varmaa ja vaivatonta viestintää kaikille Suomessa Tekninen valvonta sähköisissä palveluissa Päällikkö Jarkko Saarimäki Tähän joku aloituskuva, esim. ilmapallopoika jarkko.saarimaki@ficora.fi Ennakkokysymys

Lisätiedot

TIETOTURVA- JA TIETOSUOJARIKKOMUSTEN SEURAAMUSTAULUKKO

TIETOTURVA- JA TIETOSUOJARIKKOMUSTEN SEURAAMUSTAULUKKO TIETOTURVA- JA TIETOSUOJARIKKOMUSTEN SEURAAMUSTAULUKKO 3.4.2015 Taustaa Lainsäädäntö edellyttää (esim. sosiaali- ja terveydenhuollossa) palveluista vastuussa olevan valvomaan asiakas/potilastietojen käyttöä

Lisätiedot

Suuntana ulkomaat aineettomien oikeuksien kansainvälisiä kysymyksiä

Suuntana ulkomaat aineettomien oikeuksien kansainvälisiä kysymyksiä Suuntana ulkomaat aineettomien oikeuksien kansainvälisiä kysymyksiä Sanna Aspola, Berggren Oy Ab 26.3.2013 Kansalliset oikeudet kansainvälisellä kentällä Kansainväliset viranomaiset, järjestöt ja sopimukset

Lisätiedot

TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 2015:6. Tekijänoikeus kolmiulotteiseen tietokoneanimaatioon

TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 2015:6. Tekijänoikeus kolmiulotteiseen tietokoneanimaatioon TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 2015:6 Asia Hakija Tekijänoikeus kolmiulotteiseen tietokoneanimaatioon B Annettu 21.4.2015 Tiivistelmä Kolmiulotteiset tietokoneanimaatiokuvat voivat itsenäisenä ja omaperäisinä

Lisätiedot

SOPIMUS JULKAISEMISESTA TURUN YLIOPISTON JULKAISUJA ANNALES UNIVERSITATIS TURKUENSIS-SARJASSA

SOPIMUS JULKAISEMISESTA TURUN YLIOPISTON JULKAISUJA ANNALES UNIVERSITATIS TURKUENSIS-SARJASSA SOPIMUS JULKAISEMISESTA TURUN YLIOPISTON JULKAISUJA ANNALES UNIVERSITATIS TURKUENSIS-SARJASSA 1. Sopijapuolet Teoksen tekijä: Jäljempänä tekijä Arvo tai ammatti: Osoite: Julkaisija: Turun yliopisto (jäljempänä

Lisätiedot

TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 2009:9. Internetpalvelusta tallennettujen musiikkitiedostojen julkinen esittäminen

TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 2009:9. Internetpalvelusta tallennettujen musiikkitiedostojen julkinen esittäminen TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 2009:9 Asia Hakija Internetpalvelusta tallennettujen musiikkitiedostojen julkinen esittäminen A Annettu 14.4.2009 Tiivistelmä Musiikkitiedostojen tallentaminen internetpalvelusta

Lisätiedot

Aineettomat oikeudet ohjelmistoliiketoiminnassa

Aineettomat oikeudet ohjelmistoliiketoiminnassa Aineettomat oikeudet ohjelmistoliiketoiminnassa Olli Pitkänen Helsinki Institute for Information Technology () Asianajotoimisto Opplex Oy 02-02 1 Aineettomat eli immateriaalioikeudet Englanniksi Intellectual

Lisätiedot

TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 1990:1

TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 1990:1 TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 1990:1 Asia Hakija Teoksen käyttäminen, kirjasto A Annettu 3.1.1990 Tiivistelmä Tekijänoikeusneuvoston lausunto oppilaitoskirjaston materiaalihankintaa, materiaalin käsittelyä

Lisätiedot

Sukututkimukseen liittyvät tekijänoikeudet / luettelo/tietokantasuoja. Vanhempi konstaapeli T H:n kihlakunnan poliisilaitokselta

Sukututkimukseen liittyvät tekijänoikeudet / luettelo/tietokantasuoja. Vanhempi konstaapeli T H:n kihlakunnan poliisilaitokselta TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 2002:2 Asia Hakija Sukututkimukseen liittyvät tekijänoikeudet / luettelo/tietokantasuoja Vanhempi konstaapeli T H:n kihlakunnan poliisilaitokselta Annettu 01.03.2002 Lausuntopyyntö

Lisätiedot

TIETOJÄRJESTELMIEN KÄYTTÖSÄÄNNÖT

TIETOJÄRJESTELMIEN KÄYTTÖSÄÄNNÖT TIETOJÄRJESTELMIEN KÄYTTÖSÄÄNNÖT 1(5) TIETOJÄRJESTELMIEN KÄYTTÖSÄÄNNÖT YT-neuvosto hyväksynyt 21.11.2007 Vahvistanut: kuntayhtymän johtaja Pentti Leipälä 4.1.2008 1. SÄÄNTÖJEN TARKOITUS 1 2. KÄYTÖN PERIAATTEET

Lisätiedot

Ekosysteemin eri toimijat. Yritys Työntekijä Ulkopuolinen taho Media Muut tiedonvälittäjät (esim. Wikileaks)

Ekosysteemin eri toimijat. Yritys Työntekijä Ulkopuolinen taho Media Muut tiedonvälittäjät (esim. Wikileaks) Lainsäädännölliset keinot onko niitä kansainvälisellä tasolla? - Kansainvälisesti poikkeavat lähestymistavat - Ekosysteemin eri toimijoiden roolit ja rajat Mikko Manner Riskienhallintayhdistyksen seminaari

Lisätiedot

UUSI JYVÄSKYLÄ MUUTOKSENHAKUKIELTO 26

UUSI JYVÄSKYLÄ MUUTOKSENHAKUKIELTO 26 UUSI JYVÄSKYLÄ MUUTOKSENHAKUKIELTO 26 Asiat 73, 74, 75, 76, 78, 79 ja 81 Kiellon peruste Yllämainituista päätöksistä ei saa tehdä kuntalain 91 :n mukaan oikaisuvaatimusta eikä kunnallisvalitusta, koska

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 212/2002 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi tieliikennelain :n muuttamisesta Tieliikennelakiin ehdotetaan koottaviksi liikenteen ohjauslaitteista annettavia asetuksia ja määräyksiä koskevat valtuussäännökset.

Lisätiedot

Karttojen tekijänoikeudet

Karttojen tekijänoikeudet Karttojen tekijänoikeudet Alustus seminaarissa Tekijänoikeus ja Arkeologia Pidetään Helsingissä 2.3.2007 Henrik Ungern johtava lakimies Maanmittauslaitos henrik.ungern@maanmittauslaitos.fi Maanmittauslaitos

Lisätiedot

HE 50/2016 vp. Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki ehdolliseen pääsyyn perustuvien ja ehdollisen pääsyn

HE 50/2016 vp. Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki ehdolliseen pääsyyn perustuvien ja ehdollisen pääsyn Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ehdolliseen pääsyyn perustuvien ja ehdollisen pääsyn sisältävien palvelujen oikeussuojasta tehdyn eurooppalaisen yleissopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten

Lisätiedot

Sähköisten asiointipalvelujen järjestämisvelvollisuus

Sähköisten asiointipalvelujen järjestämisvelvollisuus HAUS 15.9.2011 Sähköinen asiointi viranomaistoiminnassa - käytännön tilanteita Jukka Tuomela Johtamiskorkeakoulu/Julkisoikeus Tampereen yliopisto 15.9.2011 HAUS Jukka Tuomela, TaY 1 Sähköisten asiointipalvelujen

Lisätiedot

kohdistuva kieltotuomiomenettely Tekijänoikeusfoorumi 2011 Anna Vuopala

kohdistuva kieltotuomiomenettely Tekijänoikeusfoorumi 2011 Anna Vuopala Uusi, itsenäinen inen välittv littäjiin kohdistuva kieltotuomiomenettely Tekijänoikeusfoorumi 2011 Anna Vuopala Taustaa Tekijänoikeuksien täytäntöönpanoon tehostaminen; työtä on jatkettu keskeytyksettä

Lisätiedot

TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 2011:7

TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 2011:7 TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 2011:7 Asia Hakija Tekijänoikeus liiketunnukseen X Annettu 9.3.2011 Tiivistelmä Yrityksen liiketunnus ei ollut riittävän itsenäinen ja omaperäinen ollakseen tekijänoikeuslain

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI MUUTOKSENHAKUKIELTO 13 Jyväskylän Seudun Työterveys Liikelaitoksen johtokunta 11.5.2010

JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI MUUTOKSENHAKUKIELTO 13 Jyväskylän Seudun Työterveys Liikelaitoksen johtokunta 11.5.2010 JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI MUUTOKSENHAKUKIELTO 13 Kiellon peruste Yllämainituista päätöksistä ei saa tehdä kuntalain 91 :n mukaan oikaisuvaatimusta eikä kunnallisvalitusta, koska päätös koskee vain valmistelua

Lisätiedot

Mainoselokuvakilpailu 2009. Valitse sopimuksen laji(t) laittamalla rasti ruutuun [ x ] Allekirjoitus: 1 [ ] ESIINTYMISEN KÄYTTÖOIKEUSSOPIMUS

Mainoselokuvakilpailu 2009. Valitse sopimuksen laji(t) laittamalla rasti ruutuun [ x ] Allekirjoitus: 1 [ ] ESIINTYMISEN KÄYTTÖOIKEUSSOPIMUS Esiintymisen ja kuvauspaikan käyttöoikeussopimus Jokaisen mainoselokuvassa pelkällä äänellään tai kasvoillaan tunnistettavasti esiintyvän henkilön tulee allekirjoittaa esiintyjäsopimus. Jokaisesta valmiissa

Lisätiedot

TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 1992:4

TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 1992:4 TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 1992:4 Asia Hakija Kuvasitaatti A Annettu 26.2.1992 Tiivistelmä Tiehallituksen tieteelliseen julkaisuun oli tekstiin liittyen otettu kaksi A:n piirrosta. Tieteelliseen esitykseen

Lisätiedot

Fi-verkkotunnus luotettava ja suomalainen

Fi-verkkotunnus luotettava ja suomalainen Fi-verkkotunnus luotettava ja suomalainen Oma yritys 2012 Juhani Juselius Internetin osoitteistopuu. gtld.com.net.mobi....pφ مصر..uk cctld.de.se.fi -suomalainen -luotettava.co.uk.gv.uk yritys.fi yritys.co.uk

Lisätiedot

Toimeksisaaja suorittaa tämän sopimuksen liitteessä 1 mainittuja toimeksiantajien etäpalvelutehtäviä yhteispalvelupisteessä.

Toimeksisaaja suorittaa tämän sopimuksen liitteessä 1 mainittuja toimeksiantajien etäpalvelutehtäviä yhteispalvelupisteessä. 1 YHTEISPALVELUSOPIMUS 1. Sopimusosapuolet Keuruun kaupunki (toimeksisaaja) Verohallinto (toimeksiantaja) 2. Yhteyshenkilöt Hallintojohtaja Tarja Ojala, Keuruun kaupunki (toimeksisaaja) Toimistopäällikkö

Lisätiedot

TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 2009:15

TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 2009:15 TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 2009:15 Asia Hakija Tietokoneohjelman vuokraaminen Kihlakunnansyyttäjä N.N. Annettu 8.9.2009 Tiivistelmä Tietokoneohjelman käytön tosiasiallinen luonne ratkaisee viime kädessä

Lisätiedot

"Oikeusportfolion" rakentaminen ohjelmistoyritykselle

Oikeusportfolion rakentaminen ohjelmistoyritykselle "Oikeusportfolion" rakentaminen ohjelmistoyritykselle Oikeus tietoyhteiskunnassa -kurssi TKK 14.2.2005 Markus Oksanen lakimies, Asianajotoimisto Peltonen, Ruokonen & Itäinen, Helsinki Immateriaalioikeudet

Lisätiedot

KAUKOPALVELU: JURIDISIA KYSYMYKSIÄ 2.11.2011. Pekka Heikkinen

KAUKOPALVELU: JURIDISIA KYSYMYKSIÄ 2.11.2011. Pekka Heikkinen KAUKOPALVELU: JURIDISIA KYSYMYKSIÄ 2.11.2011 Pekka Heikkinen Sisältö 1. Tietopalvelun juridiikkaa 2. Käsitteitä: laina, kaukolaina, dokumenttien välitys 3. Mikä ainakin on sallittua? 4. Keskustelua lausunnosta

Lisätiedot

Valtuutetun on pidettävä valtuuttajalle kuuluvat raha- ja muut varat erillään omista varoistaan.

Valtuutetun on pidettävä valtuuttajalle kuuluvat raha- ja muut varat erillään omista varoistaan. YLEISIÄ OHJEITA VALTUUTETULLE Seuraavat ohjeet perustuvat edunvalvontavaltuutuksesta annetun lain (648/2007) säännöksiin sellaisina kuin ne lain voimaan tullessa 1.11.2007 olivat. Valtuutetun on oma-aloitteisesti

Lisätiedot

Valokuva ja yksityisyyden suoja henkilötietolain kannalta

Valokuva ja yksityisyyden suoja henkilötietolain kannalta Valokuva ja yksityisyyden suoja henkilötietolain kannalta IT-erityisasiantuntija Lauri Karppinen Tietosuojavaltuutetun toimisto 21.11.2011 Valtakunnalliset kuva-arkistopäivät Tietosuojavaltuutettu Ohjaa,

Lisätiedot

Virallinen mittaus ja muutoksenhaku. Puutavaranmittauslakiseminaari 3.4.2012 MTK

Virallinen mittaus ja muutoksenhaku. Puutavaranmittauslakiseminaari 3.4.2012 MTK Virallinen mittaus ja muutoksenhaku Puutavaranmittauslakiseminaari 3.4.2012 MTK 26 Erimielisyyden ratkaiseminen Mittauserimielisyydet ratkaistaan ensisijaisesti mittausosapuolten välillä. Jos mittausosapuolet

Lisätiedot

Määräykset ja ohjeet 14/2013

Määräykset ja ohjeet 14/2013 Määräykset ja ohjeet 14/2013 Kolmansien maiden kaupankäyntiosapuolet Dnro FIVA 15/01.00/2013 Antopäivä 10.6.2013 Voimaantulopäivä 1.7.2013 FINANSSIVALVONTA puh. 010 831 51 faksi 010 831 5328 etunimi.sukunimi@finanssivalvonta.fi

Lisätiedot

TEKIJÄNOIKEUDET VERKOSSA. Annukka Havas 12.05.2011 1

TEKIJÄNOIKEUDET VERKOSSA. Annukka Havas 12.05.2011 1 TEKIJÄNOIKEUDET VERKOSSA Annukka Havas 12.05.2011 1 HAASTEITA JA RAJAPINTOJA -AVOIMET OPPIMISYMPÄRISTÖT JA TIETOVERKOT -SOSIAALINEN MEDIA: YHTEISÖPALVELUT, BLOGIT, KUVIEN JA VIDEOIDEN JAKOPALVELUT -KUKA

Lisätiedot

PÄÄTÖSASIAKIRJA. AF/CE/BA/fi 1

PÄÄTÖSASIAKIRJA. AF/CE/BA/fi 1 PÄÄTÖSASIAKIRJA AF/CE/BA/fi 1 Täysivaltaiset edustajat, jotka edustavat: BELGIAN KUNINGASKUNTAA, BULGARIAN TASAVALTAA, TŠEKIN TASAVALTAA, TANSKAN KUNINGASKUNTAA, SAKSAN LIITTOTASAVALTAA, VIRON TASAVALTAA,

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalveluiden verkkoneuvonta. Verkkoneuvontapalvelun käyttöohjeet asiakkaille

Sosiaali- ja terveyspalveluiden verkkoneuvonta. Verkkoneuvontapalvelun käyttöohjeet asiakkaille Sosiaali- ja terveyspalveluiden verkkoneuvonta Verkkoneuvontapalvelun käyttöohjeet asiakkaille 2 Sisällys 1 Verkkoneuvonnan käyttämiseen liittyvät tekniset vaatimukset... 3 2 Palveluun kirjautuminen: Uudet

Lisätiedot

TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 2001:10

TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 2001:10 TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 2001:10 Asia Hakijat Ammattikorkeakoulujen opiskelijoiden tekijänoikeudet Opiskelijayhdistys A ry. ja Opiskelijayhdistys B ry. Annettu 28.5.2001 SELOSTUS ASIASTA Lausuntopyyntö

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 101/2001 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi julkisista hankinnoista annetun lain muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi julkisista hankinnoista annettua lakia. Ehdotuksen mukaan asian

Lisätiedot

Vauvakuva Käyttöehdot 1.2.2016 alkaen voimassa toistaiseksi

Vauvakuva Käyttöehdot 1.2.2016 alkaen voimassa toistaiseksi Vauvakuva Käyttöehdot 1.2.2016 alkaen voimassa toistaiseksi Yleistä Näitä verkkopalveluiden käyttöehtoja sovelletaan Vauvakuva Haikara Oy:n (jäljempänä Vauvakuva) tuottamiin ja ylläpitämiin verkkopalveluihin.

Lisätiedot

TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 1994:5

TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 1994:5 TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 1994:5 Asia Hakija Levittäminen, julkinen esittäminen, nuotit A:n kaupunginorkesteri Annettu 18.3.1994 Tiivistelmä Orkesteri oli hankkinut ulkomailta ilman oikeudenhaltijan

Lisätiedot

Tekijänoikeus ja piratismi

Tekijänoikeus ja piratismi Tekijänoikeus ja piratismi Jokaisella on oikeus niiden henkisten ja aineellisten etujen suojaamiseen, jotka johtuvat hänen luomastaan tieteellisestä, kirjallisesta tai taiteellisesta tuotannosta. YK:n

Lisätiedot

Tekijänoikeus tuo leivän tekijän pöytään

Tekijänoikeus tuo leivän tekijän pöytään Tekijänoikeus tuo leivän tekijän pöytään Jokaisella on oikeus niiden henkisten ja aineellisten etujen suojaamiseen, jotka johtuvat hänen luomastaan tieteellisestä, kirjallisesta tai taiteellisesta tuotannosta.

Lisätiedot

Ia on Euroopan unionin neuvoston antama päätöslauselma rahanväärennyksen estämiseksi annettavan rikosoikeudellisen suojan

Ia on Euroopan unionin neuvoston antama päätöslauselma rahanväärennyksen estämiseksi annettavan rikosoikeudellisen suojan HE 154/1999 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi rikoslain 37 luvun 12 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan, että rikoslain rahan määritelmä laajennetaan koskemaan

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 111/2002 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi Euroopan yhteisön yleisen tutkintojen tunnustamisjärjestelmän voimaanpanosta annetun lain 6 ja 10 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Lisätiedot

SISÄLLYS. N:o 510. Laki. korkeimmasta hallinto-oikeudesta annetun lain 14 :n muuttamisesta. Annettu Naantalissa 18 päivänä heinäkuuta 2008

SISÄLLYS. N:o 510. Laki. korkeimmasta hallinto-oikeudesta annetun lain 14 :n muuttamisesta. Annettu Naantalissa 18 päivänä heinäkuuta 2008 SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2008 Julkaistu Helsingissä 1 päivänä elokuuta 2008 N:o 510 515 SISÄLLYS N:o Sivu 510 Laki korkeimmasta hallinto-oikeudesta annetun lain 14 :n muuttamisesta... 1473 511 Laki yksityisyyden

Lisätiedot

Verkkoposti selkokielellä

Verkkoposti selkokielellä Petri Ilmonen Verkkoposti selkokielellä Tekijä ja Oppimateriaalikeskus Opike, FAIDD, 2009 Selkokielinen käsikirjoitus: Petri Ilmonen Selkokielen tarkistus: Ari Sainio Kustannustoimitus: Petri Ilmonen Kansikuva

Lisätiedot

Rikoslaki 19.12.1889/39 30 LUKU (24.8.1990/769) Elinkeinorikoksista

Rikoslaki 19.12.1889/39 30 LUKU (24.8.1990/769) Elinkeinorikoksista Rikoslaki 19.12.1889/39 30 LUKU (24.8.1990/769) Elinkeinorikoksista 1 (1.4.1999/475) Markkinointirikos Joka tavaroiden, palveluksien, kiinteistöjen, yksityisen osakeyhtiön arvopapereiden tai muiden hyödykkeiden

Lisätiedot

TUUSULAN KÄRÄJÄOIKEUS. Lautamiehet: Jussi Larmo, Esko Rautavuori 06/1057 ja Hellin Saarelainen. Asiano: 19.9.2006 R 06/548

TUUSULAN KÄRÄJÄOIKEUS. Lautamiehet: Jussi Larmo, Esko Rautavuori 06/1057 ja Hellin Saarelainen. Asiano: 19.9.2006 R 06/548 TUUSULAN KÄRÄJÄOIKEUS TUOMIO Käräjätuomari Mikko Saleva Julistettu istunnossa Lautamiehet: Jussi Larmo, Esko Rautavuori 06/1057 ja Hellin Saarelainen Asiano: 19.9.2006 R 06/548 Syyttäjä Vastaaja(t) Johtava

Lisätiedot

STT:n toimitus- ja käyttöehdot Lehtikuva-kuville*

STT:n toimitus- ja käyttöehdot Lehtikuva-kuville* STT:n toimitus- ja käyttöehdot Lehtikuva-kuville* a) Oy Suomen Tietotoimisto Finska Notisbyrån Ab (myöhemmin STT) myöntää asiakkaalle/tilaajalle (Asiakas) kertajulkaisuoikeuden kuville* etukäteen sovittuun

Lisätiedot

10 Yksityiselämän suoja

10 Yksityiselämän suoja SUOMEN PERUSTUSLAKI (731/1999) 10 Yksityiselämän suoja Jokaisen yksityiselämä, kunnia ja kotirauha on turvattu. Henkilötietojen suojasta säädetään tarkemmin lailla. Kirjeen, puhelun ja muun luottamuksellisen

Lisätiedot

Home Media Server. Home Media Server -sovelluksen asentaminen tietokoneeseen. Mediatiedostojen hallinta. Home Media Server

Home Media Server. Home Media Server -sovelluksen asentaminen tietokoneeseen. Mediatiedostojen hallinta. Home Media Server 2007 Nokia. Kaikki oikeudet pidätetään. Nokia, Nokia Connecting People ja Nseries ovat Nokia Oyj:n tavaramerkkejä tai rekisteröityjä tavaramerkkejä. Muut tässä asiakirjassa mainitut tuotteiden ja yritysten

Lisätiedot

Tekijänoikeuden suoja tekijän & käyttäjän näkökulmasta

Tekijänoikeuden suoja tekijän & käyttäjän näkökulmasta Tekijänoikeuden suoja tekijän & käyttäjän näkökulmasta 10/2013 Kopiosto ry Arttu Juselius Tekijänoikeuden syntyminen Tekijänoikeuden suoja syntyy heti kun teos on luotu Automaattisesti. Ei vaadi merkkiä.

Lisätiedot

2.1. Vuokraoikeus, palvelun avaus, palvelu ja tietojen välittäminen

2.1. Vuokraoikeus, palvelun avaus, palvelu ja tietojen välittäminen Sopimusehdot 1. Osapuolet Aditro Oy ja Asiakas. Jatkossa Aditro Oy = Toimittaja. 2. Sopimuksen kohde 2.1. Vuokraoikeus, palvelun avaus, palvelu ja tietojen välittäminen Sopimuksen kohteena ovat Toimittajan

Lisätiedot

E-KANDIT LATURI TEKIJÄNOIKEUDELLISET KYSYMYKSET. KIRJASTO/Anna-Kaarina Linna

E-KANDIT LATURI TEKIJÄNOIKEUDELLISET KYSYMYKSET. KIRJASTO/Anna-Kaarina Linna 1 E-KANDIT LATURI TEKIJÄNOIKEUDELLISET KYSYMYKSET KIRJASTO/Anna-Kaarina Linna 2 OPINNÄYTTEEN PALAUTUSPROSESSI Ohjaaja toimittaa opintosihteerille tutkielman pohjatiedot. Ohjaaja lataa tutkielman Laturista

Lisätiedot

Laki hyödyllisyysmallioikeudesta annetun lain muuttamisesta

Laki hyödyllisyysmallioikeudesta annetun lain muuttamisesta Annettu Helsingissä 8 päivänä joulukuuta 1995 Laki hyödyllisyysmallioikeudesta annetun lain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan hyödyllisyysmallioikeudesta 10 päivänä toukokuuta 1991

Lisätiedot

Valitusoikeus Päätöksestä saa valittaa se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa.

Valitusoikeus Päätöksestä saa valittaa se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa. VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Päätökseen saa hakea muutosta valittamalla sille hallinto-oikeudelle, jonka tuomiopiirissä pääosa tässä päätöksessä tarkoitetusta alueesta sijaitsee. Toimivaltainen hallinto-oikeus

Lisätiedot

1 (6) Jokainen yksi Merkintäoikeus oikeuttaa merkitsemään yhden Antiosakkeen.

1 (6) Jokainen yksi Merkintäoikeus oikeuttaa merkitsemään yhden Antiosakkeen. 1 (6) OSAKEANNIN EHDOT Suominen Yhtymän ylimääräinen yhtiökokous valtuutti Yhtiön hallituksen päättämään enintään 30 000 000 uuden osakkeen antamisesta yhdessä tai useammassa maksullisessa osakeannissa.

Lisätiedot

Tiemaksut ja maksajan oikeusturva. Mirva Lohiniva-Kerkelä Dosentti, yliopistonlehtori Lapin Yliopisto

Tiemaksut ja maksajan oikeusturva. Mirva Lohiniva-Kerkelä Dosentti, yliopistonlehtori Lapin Yliopisto Tiemaksut ja maksajan oikeusturva Mirva Lohiniva-Kerkelä Dosentti, yliopistonlehtori Lapin Yliopisto Muutamia oikeusturvan kannalta olennaisia kysymyksiä Paikannus ja henkilötietojen käyttö Tietojen kerääminen

Lisätiedot

KOPIOINTILUPAHAKEMUS ÄÄNITALLENNE

KOPIOINTILUPAHAKEMUS ÄÄNITALLENNE T E K I J Ä N O I K E U S J Ä R J E S T Ö U P P H O V S R Ä T T S O R G A N I S A T I O N 1/6 KOPIOINTILUPAHAKEMUS ÄÄNITALLENNE 1. LUVAN HAKIJA (Yritys / henkilö, joka suorittaa kopioimisen) Yritys: Yhteyshenkilö:

Lisätiedot

REVOLUTION-LISENSSISOPIMUS

REVOLUTION-LISENSSISOPIMUS Lisenssisopimus 1 (5) REVOLUTION-LISENSSISOPIMUS 1 OSAPUOLET Tämä lisenssisopimus ( Sopimus ) on tehty seuraavien osapuolten välillä: 1. Trainer4You Revolution Oy, y-tunnus 2623516 6, Suomessa rekisteröity

Lisätiedot

Laki kulttuuriaineistojen tallettamisesta ja säilyttämisestä 28.12.2007/1433 Verkkoaineisto

Laki kulttuuriaineistojen tallettamisesta ja säilyttämisestä 28.12.2007/1433 Verkkoaineisto Laki kulttuuriaineistojen tallettamisesta ja säilyttämisestä 28.12.2007/1433 Verkkoaineisto Esa-Pekka Keskitalo 19.5.2008 Lain tarkoitus (1 ) Tämän lain tarkoituksena on Suomessa yleisön saataville saatettujen

Lisätiedot

Suomen avoimien tietojärjestelmien keskus COSS ry

Suomen avoimien tietojärjestelmien keskus COSS ry Viisaat hankinnat: Avoimuudet uusissa JIT 2015 -ehdoissa JulkICTLab-seminaari 20.11.2015 Martin von Willebrand, puheenjohtaja Avoin arkkitehtuuri Luo jäsenien menestystarinoita avoimilla ratkaisuilla Avoimet

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 14/2015 1 (5) RAKENNUSVALVONTAVIRASTO RAKENNEYKSIKÖN PÄÄLLIKKÖ HENKILÖTIEDOT POISTETTU 5.5.2015

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 14/2015 1 (5) RAKENNUSVALVONTAVIRASTO RAKENNEYKSIKÖN PÄÄLLIKKÖ HENKILÖTIEDOT POISTETTU 5.5.2015 HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 14/2015 1 (5) RAKENNEYKSIKÖN PÄÄLLIKKÖ HENKILÖTIEDOT POISTETTU 5.5.2015 Rakenneyksikön päällikkö on 5.5.2015 tehnyt seuraavat rakennuslupapäätökset 50 51 Päätökset annetaan

Lisätiedot

TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 2012:10. Oikeus myydä ja vuokrata tekijänoikeudella suojattuja huonekaluja

TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 2012:10. Oikeus myydä ja vuokrata tekijänoikeudella suojattuja huonekaluja TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 2012:10 Asia Hakija Oikeus myydä ja vuokrata tekijänoikeudella suojattuja huonekaluja Pågå Oy Annettu 29.8.2012 Tiivistelmä Osakeyhtiö sai myydä ja vuokrata yleisölle tekijänoikeudella

Lisätiedot