Miten toimintakyky näyttäytyy apuvälinepalveluprosessissa?
|
|
- Harri Keskinen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Miten toimintakyky näyttäytyy apuvälinepalveluprosessissa? Kuntoutussymposium Heidi Anttila, FT, erikoistutkija, THL Sinikka Peurala, FT, johtaja, Invalidiliitto
2 ICF Pääluokat ja aihealueryhmät Ruumiin/kehon toiminnot ja rakenteet 1. Mielen toiminnot 2. Aistitoiminnot ja kipu 3. Ääni- ja puhetoiminnot 4. Sydän ja verenkierto-, veri-, immuuni- ja hengitysjärjestelmän toiminnot 5. Ruuansulatus-, aineenvaihduntaja umpieritysjärjestelmän toiminnot 6. Virtsa- ja sukuelin- sekä suvunjatkamisjärjestelmän toiminnot 7. Tuki- ja liikuntaelimistöön ja liikkeisiin liittyvät toiminnot 8. Ihon ja ihoon liittyvien rakenteiden toiminnot Ympäristötekijät 1. Tuotteet ja teknologia 2. Luonnonmukainen ympäristö ja ihmisen tekemät ympäristömuutokset 3. Tuki ja keskinäiset suhteet 4. Asenteet 5. Palvelut, hallinto ja politiikat Ruumiin/kehon toiminnot ja Ruumiin rakenteet Ympäristötekijät Lääketieteellinen terveydentila Suoritukset Yksilötekijät Osallistuminen Invalidiliitto 2
3 Sisältö ICF Apuvälinepalveluprosessi ICF ja apuvälinepalveluprosessi Toimintakykyarviointi apuvälineen valinnassa ICF ja apuvälinepalveluprosessin seuranta Apuvälinespesifisiä mittareita
4 Why do we need ICF based assessment? MIKSI TARVITSEMME ICF-LUOKITUKSEEN POHJAUTUVAA ARVIOINTIA? Invalidiliitto 4
5 ICF Pääluokat ja aihealueryhmät Suoritukset ja osallistuminen 1. Oppiminen ja tiedon soveltaminen 2. Yleisluonteiset tehtävät ja vaateet 3. Kommunikointi 4. Liikkuminen 5. Itsestä huolehtiminen 6. Kotielämä 7. Henkilöiden välinen vuorovaikutus ja ihmissuhteet 8. Keskeiset elämänalueet 9. Yhteisöllinen, sosiaalinen ja kansalaiselämä Ruumiin/kehon toiminnot ja Ruumiin rakenteet Lääketieteellinen terveydentila Suoritukset Osallistuminen Ympäristötekijät Yksilötekijät Invalidiliitto 5
6 ICF-luokitukseen pohjautuva työkalu toimintakyvyn kuvaukseen Ohjaa moniammatilliseen ja systemaattiseen tapaan kuntoutustarpeen taustalla olevien ongelmien tai kuntoutuksen esteiden paikallistamisessa ja kuntoutuksen tavoitteiden määrittelyssä Hyvän kuntoutuskäytännön perusta. Käytännön ja tutkimustiedon analyysistä suosituksiin vaikeavammaisten kuntoutuksen kehittämishankkeessa. Helsinki: Kela, /24581 Invalidiliitto 6
7 Diagnoosikohtaiset ja/tai terveydenhuollon kontekstiin sopivat listat ICF-luokituksen ydinkohteista Sairauskohtaiset ydinalueiden listat (core sets) - ohjaavat moniammatillista arviointia ja tarjoavat kliiniseen työhön huomioitavia aihealueita Tarkistuslistat (checklists) - mahdollistavat tärkeiden osa-alueiden huomioimisen sekä toiminnan kuvauksessa, tavoitteiden asettelussa että arvioinnissa Esimerkki. ICF Core Sets for stroke - 39 asiantuntijaa 12 maasta - Comprehensive Core Set Ruumiin/kehon toiminnot 41 Ruumiin rakenteet 5 Suorituksista ja osallistuminen 51 Ympäristötekijät 33 - Brief Core Set Ruumiin/kehon toiminnot 6 Ruumiin rakenteet 2 Suorituksista ja osallistuminen 7 Ympäristötekijät 3 Invalidiliitto 7
8 Brief Core Set for Stroke and % of experts willing to include the named category in it. 50% represent a preliminary cut-off. > 50% is bold. Invalidiliitto Geyh et al. J Rehab Med 2004: Suppl. 44:
9 Apuvälineisiin sopivia ICF Core Set for Matching Older Adults with Dementia and Technology Marcia J. Scherer, Stefano Federici, Lorenza Tiberio, Martina Pigliautile, Fabrizio Corradi and Fabio Meloni 2p1/ ICF Core sets for vocational rehabilitation Invalidiliitto 9
10 Is the ICF combatible with assistive technology practice? ONKO ICF YHTEENSOPIVA APUVÄLINEPALVELUPROSESSIIN? Invalidiliitto 10
11 ICF-luokitus antaa viitekehyksen arviointiin - Kokonaisvaltainen bio-psykososiaalinen viitekehys - Sopii apuvälinearviointiin ja interventioon, ja seurantaan - Yhteinen kieli monille eri ammattialoille Kohtaa tutkijoita ja kliinikoita monissa eri kohdin apuvälinelainausprosessia Invalidiliitto 11
12 Apuvälinepalveluprosessi (Salminen A-L. Apuvälinekirja 2010; STM oppaita 2003:7) Tarpeen havaitseminen Palautus Valitseminen Tarkistus, muutostyöt tai uuden hankinta Huolto sopimuksen mukaan Käytön seuranta Sovitus Kokeilu kotona, koulussa tai työssä Lainaus ja käytön opetus
13 How can the ICF framework be mapped to elements of assistive technology assessment? KUINKA ICF VOIDAAN SILLATA APUVÄLINEARVIOINTIIN? Invalidiliitto 13
14 Apuvälinearvioinnin elementit Käyttäjän toimintakyky Motorinen ICF viitekehys Osa 1: Toimintakyky ja toimintarajoitteet Ruumiin/kehon toiminnot & Ruumiin rakenteet Ruumiin toiminnot Ääni- ja puhetoiminnot Tuki- ja liikuntaelimistöön ja liikkeisiin liittyvät toiminnot Ruumiin rakenteet Hermojärjestelmän rakenteet Ääneen ja puheeseen liittyvät rakenteet Liikkeeseen liittyvät rakenteet Sensorinen Aistitoiminnot ja kipu Hermojärjestelmän rakenteet Silmä, korva ja niihin liittyvät rakenteet Ihon rakenne ja ihoon liittyvät rakenteet Aistitoiminnot Mielentoiminnot Hermojärjestelmän rakenteet Liikkeeseen liittyvät rakenteet Silmä, korva ja niihin liittyvät rakenteet Ihon rakenne ja ihoon liittyvät rakenteet Kognitio Mielentoiminnot Hermojärjestelmän rakenteet Invalidiliitto Arthanat & Lenker. Evaluating the ICF as a framework for clinical assessment of persons for assistive technology device recommendation. Kirjassa Focus in Disability: Trends in Research and Application Nova Science Publishers. 14
15 Apuväline sovellus Suoritukset ja osallistuminen Elämänroolit ADL Itsehoito Yleisluonteiset tehtävät ja vaateet Liikkuminen Kommunikointi IADL Kotielämä Koulutus Työ Vapaaaika Keskeiset elämänalueet Oppiminen ja tiedon soveltaminen Yleisluonteiset tehtävät ja vaateet Kommunikointi Henkilöiden välinen vuorovaikutus ja ihmissuhteet Keskeiset elämänalueet Oppiminen ja tiedon soveltaminen Yleisluonteiset tehtävät ja vaateet Kommunikointi Henkilöiden välinen vuorovaikutus ja ihmissuhteet Yhteisöllinen, sosiaalinen ja kansalaiselämä Henkilöiden välinen vuorovaikutus ja ihmissuhteet Invalidiliitto 15
16 Apuvälineet Liikkuminen Itsehoito Osa 2: Kontekstuaaliset tekijät Ympäristötekijät Tuotteet ja teknologiat Tuotteet ja teknologiat henkilökohtaiseen liikkumiseen ja liikenteeseen sisä- ja ulkotiloissa Päivittäisen elämän tuotteet ja teknologiat henkilökohtaiseen käyttöön Aistit Näkeminen Kommunikointituotteet ja -teknologiat kuuleminen Kommunikointituotteet ja -teknologiat Kommunikointi Kommunikointituotteet ja - teknologiat Kirjautuminen tietokoneelle Seating Opetustuotteet ja teknologia Ei luokiteltu Invalidiliitto Arthanat & Lenker. Evaluating the ICF as a framework for clinical assessment of persons for assistive technology device recommendation. Kirjassa Focus in Disability: Trends in Research and Application Nova Science Publishers. 16
17 Ympäristön vaikutukset Fyysinen ympäristö Sosiaalinen ympäristö Asenneympäristö Edistävät ja rajoittavat tekijät Tuotteet ja teknologiat (rakennusten arkkitehtuuri- ja rakennussuunnittelun sekä rakentamisen tuotteet ja teknologiat) Luonnonmukainen ympäristö ja ihmisen tekemät ympäristömuutokset Tuki ja keskinäiset suhteet Palvelut, hallinto ja politiikat Asenteet Invalidiliitto Arthanat & Lenker. Evaluating the ICF as a framework for clinical assessment of persons for assistive technology device recommendation. Kirjassa Focus in Disability: Trends in Research and Application Nova Science Publishers. 17
18 Psykososiaaliset tekijät Havaitut hyödyt Yksilötekijät Motivaatio Itsetunto Pätevyys Henkilön resurssit Kokemus Koulutus Yhteiskunnallistaloudellinen asema Väestötieteellinen asema Invalidiliitto Arthanat & Lenker. Evaluating the ICF as a framework for clinical assessment of persons for assistive technology device recommendation. Kirjassa Focus in Disability: Trends in Research and Application Nova Science Publishers. 18
19 Yksilötekijöiden merkitys Louise-Bender Pape T. The shaping of individual meanings assigned to assistive technology: a review of personal factors. Disabil Rehabil 24(1-3):5-20, 2002 Yksilölliset ja kulttuuriset tekijät muovaavat yksilöiden käsityksiä apuvälineistä/teknologiasta Toinen tärkeä tekijä on sopeutuminen vammaan tai sairauteen Onnistunut apuvälineen lainaus edellyttää ymmärrystä : 1. Mitä merkityksiä käyttäjällä on teknologiaa kohtaan 2. Mitä odotuksia käyttäjällä on apuvälineen hyödystä 3. Mikä merkitys apuvälineellä on yhteisöön 4. Että vammaisuus on vain yksi, mutta ei määräävä tekijän ihmisen identiteetissä
20 Vammaisten ihmisten kokemusten ja näkemysten huomioon ottaminen Scherer MJ Living in the State of Stuck. How technology impacts the Lives of People with Disabilities. 4th ed. Cambridge, MA: Brookline Books Ammattilaisilla tulee olla on tieto apuvälineistä ja asiakkaasta, ja taito jakaa yhteiset tavoitteet Jokaisella ihmisellä on omat käsityksensä, näkökulmansa ja odotuksensa Myös vammaisten ihmisten näkemykset ovat erilaisia Ammattilaiset ja asiakkaat voivat nähdä ja kokea asiat eri tavoin Miten asiakas on mukana tasaveroisena kumppanina?
21 Käyttäjän toimintakyky Motorinen Sensorinen Kognitio Aistitoiminnot Ruumiin/kehon toiminnot ja Ruumiin rakenteet Elämänroolit ADL IADL Koulutus Työ Vapaa-aika Suoritukset ja Osallistuminen Psykososiaaliset tekijät Henkilökohtaiset resurssit Yksilötekijät Laitteet Liikkuminen Kommunikointi Näkeminen Kuuleminen Itsehoito Ympäristötekijät: Tuotteet ja teknologiat Invalidiliitto Ympäristö Fyysinen Sosiaalinen Asenne Ympäristötekijät Arthanat & Lenker. Evaluating the ICF as a framework for clinical assessment of persons for assistive technology device recommendation. Kirjassa Focus in Disability: Trends in Research and Application Nova Science Publishers. 21
22 AT Intervention Planning and Outcomes Measurement: What is the role of the ICF? MIKÄ ON ICF:N ROOLI APUVÄLINEPALVELUN SUUNNITTELUSSA JA ARVIOINNISSA? Invalidiliitto 22
23 Tehokkaat strategiat suoritusten ja osallistumisen tavoitteiden saavuttamiseksi Rehabilitation Research Design and Disability Center. University of Wisconsin-Milwaukee Toimintarajoitteiden vähentäminen 2. Toimintarajoitteiden kompensointi 3. Apuvälineiden ja apuvälinepalvelun käyttäminen 4. Suoritusten muokkaaminen Rinnasteisia tai vaihtoehtoisia interventioita 5. Ympäristön muokkaaminen 6. Avustajan käyttäminen
24 Are Current Approaches in AT Assessment Relevant to the ICF? OVATKO NYKYISET APUVÄLINEPALVELUN ARVIOINNIN MENETELMÄT RELEVANTTEJA SUHTEESSA ICF:ÄÄN? Invalidiliitto 24
25 Matching Person with Technology. Scherer MJ MITEN VALITA APUVÄLINE ASIAKKAALLE?
26 Apuvälinepalveluprosessi (Salminen A-L. Apuvälinekirja 2010; STM oppaita 2003:7) Tarpeen havaitseminen Palautus Valitseminen Tarkistus, muutostyöt tai uuden hankinta Huolto sopimuksen mukaan Käytön seuranta Sovitus Kokeilu kotona, koulussa tai työssä Lainaus ja käytön opetus
27 Apuvälinetarpeen arvioinnin viitekehys Sherer M et al. A framework for modelling the selection of assistive technology devices (ATDs). Disabil Rehab Assist Technol 2007; 2(1):1-8 ICF - Ympäristötekijät Kulttuurin ja talouden prioriteetit Lainsäädäntö ja politiikka Asenteet ICF - Yksilötekijät Apuvälineen valinta ja päätös Resurssit: Perhe, lähiomaiset/ystävät Taloudelliset Tieto ja Tiedonvälitys Asiakas Toiminnallisen tarpeen arviointi (objektiivinen tarve) Apuvälineseurannan viitekehys (Fuhrer ym. 2003) Odotukset Mieltymykset ja Prioriteetit Apuvälinepalveluntuottaja Asiakkaan tarpeiden arviointi (subjektiivinen tarve)
28 ICF Ympäristötekijät Lainsäädäntö ja politiikka vaikuttaa apuvälineiden saatavuuteen, palvelujärjestelmään, ammattihenkilöiden koulutukseen jne. Talouden prioriteetit esim. riittämätön apuvälinehankintojen rahoitus tai palvelut -> asiakas ei saa tarpeen mukaisia apuvälineitä Kulttuuri Yhteisön yhteinen käyttäytymis- ja arvoperusta, esim. miten suhtaudumme vammaisten itsenäisyyteen tai yhteiskuntaan integrointiin Vaikuttaa ihmisten asenteisiin, tapoihin ja tottumuksiin, esim. teknologian käyttöön
29 ICF Ympäristötekijät Asenteet Esim. Perheenjäsenet voivat vastustaa apuvälinettä, jos se heidän mielestään stigmatisoi perhettä Mitä omaiset ymmärtävät ja miten käyttäytyvät voi vaikuttaa myös siihen, miten ammattihenkilöt suhtautuvat omaisiin. Olennaista on kumppanuus asiakkaan, omaisten ja apuvälinepalvelun ammattilaisten välillä
30 ICF Yksilötekijät Resurssit Asiakkaan emotionaaliset, fyysiset, taloudelliset, kyky tietoiseen valintaan Lähiomaisen tai ystävien tuki lisää esim. toivoa, optimismia, itseluottamusta, voimaantumisen tunnetta, valmiutta kohdata uusia asioita, kuten apuvälineitä Ammattilaisen: tietotaito, koulutus, verkostot Taloudelliset Jos apuvälinettä ei saa terveydenhuollosta
31 ICF Yksilötekijät Tieto Miten asiakas saa tietoa apuvälineratkaisuista ja apuvälinepalveluun pääsystä? Mistä ammattilaiset saavat tietoa uusista ratkaisuista: messut, seminaarit, lehdet, myyjät jne. Odotukset Asiakkaat tuovat mukaan esim. kulttuurin, perheen, puolison, työpaikan, läheisten kanssa muovautuneet odotukset Kulttuuriset suorat tai epäsuorat odotukset toimintakykyisestä ja taloudellisesti itsenäisestä selviytymisestä Työpaikan odotukset tietystä työsuorituksesta ja tavoitteiden saavuttamisesta Apuvälinepalvelussa: odotukset esim. kirjaamisesta
32 Mieltymykset ja prioriteetit Persoonallisuus ja temperamentti (itseluottamuksen ja omanarvontunnon aste, levottomuus, alakuloisuus) ovat yhteydessä apuvälineen käyttöön ja tyytyväisyyteen Vaikuttavat toisiinsa, muuttuvat ajan ja kokemuksen myötä, joten jokaisella on yksilöllinen näkemys apuvälineen hyödystä Tutkimusten mukaan hoitomyöntyvyyden määrä ja laatu on yhteydessä yksilötekijöihin, yhteisötekijöihin ja käyttäjän uskomuksiin. Nämä tekijät puolestaan vaikuttavat elämänlaatuun, vammaan sopeutumiseen, huoleen erilaisuudesta, muutosvalmiuteen ja haluun kuntoutua esim. apuvälineen avulla
33 Asiakkaan tarpeiden arviointi Scherer MJ Living in the State of Stuck. How technology impacts the Lives of People with Disabilities. 4th ed. Cambridge, MA: Brookline Books. Asiakkaan tarpeiden arviointi (subjektiivinen tarve) Pohjana Matching Person with Technology (MPT) -malli, jota tutkittu eri asiakasryhmissä ja apuvälineiden käyttöympäristöisssä Asiakaslähtöinen apuvälineen valinta Huomioi yksilö- ja ympäristötekijät ja teknologian Soveltuu kaikille asiakkaille, apuvälineille ja eri ympäristöihin Tarkistuslistoja tarpeiden arviointiin, apuvälineen valintaan ja seurantaan
34 MPT Asiakashaastattelun 6 vaihetta 1. Selvitä asiakkaan toimintakyvyn rajoitteet, vahvuudet sekä tavoitteet 2. Selvitä aiemmin käytetyt apuvälineet/muu apu ja asiakkaan tyytyväisyys niihin 3. Selvitä apuvälineen käyttöä ehkäisevät ja edistävät tekijät 4. Keskustele apuvälineen hyväksymisestä. 5. Suunnittele tarvittavat interventiot 6. Seuraa muutoksia
35 Vaihe 1: Selvitä asiakkaan toimintakyvyn rajoitteet, vahvuudet sekä tavoitteet? ICF Pääluokka/aihe-alue Rajoitteet Vahvuudet Tavoitteet Interventio? Oppiminen ja tiedon soveltaminen (1) Katseleminen (d110) Kuunteleminen (d115) Lukeminen ja kirjoittaminen (d116 ja d170) Kommunikointi (3) Liikkuminen (4) Käden hienomotorinen käyttäminen (d440) Itsestä huolehtiminen (5) Omasta terveydestä huolehtiminen (d570) Kotielämä (6) Työ ja työllistyminen (d ) Virkistäytyminen ja vapaa-aika (d920)
36 Vaihe 2: Selvitä aiemmin käytetyt apuvälineet/muu apu ja asiakkaan tyytyväisyys niihin? ICF Pääluokka/aihealue Nykyiset apuvälineet Aiemmat apuvälineet Tarvittavat apuvälineet Mikä apuväline kullakin ICF-alueella? Käytön määrä: kk, % pv Tyytyväisyys (1-5) Käytön määrä: kk, % pv Tyytyväisyys (1-5) Syy, miksi ei enää käytössä? Tarvitsee, ei ole saanut Tarvit -see, ei halua Syy Oppiminen ja tiedon soveltaminen (1) Katseleminen (d110)
37 Vaihe 3: Apuvälineen käyttöä ehkäisevät ja edistävät tekijät Kokemukset Tyydyttävää/turh auttavaa Luovuutta tukevaa/häiritsev ää Rohkaisevaa/ep ärohkaisevaa Tukee yhteisöllisyyteen/ eristää muista ihmisistä Lisää/vähentää itseluottamusta Suhtautuminen apuvälineeseen Teknologian käyttö on luontevaa/häirits evää Suhtaudun teknologiaan älyllisesti/tunteell a Muut tukevat/eivät tue käyttöä Suhtautuminen suorituksiin Aktiivista (urheilu, kävely)/ passiivista (lukeminen, TV) Mieluiten muiden kanssa/yksin Tekemiseni on tyydyttävää/turha uttavaa Etsin uusia ajanviettotapoja/ ei tarvetta muutokselle Henkilöiden välinen vuorovaikutus ja ihmissuhteet (7) Säännöllisesti / harvoin yhteydessä perheeseen tai lähiomaisiin Säännöllisesti / harvoin yhteydessä tuttaviin tai tuntemattomiin Fyysisesti riippumaton / riippuvainen muista Itsenäinen/ripustautuva Temperamentti ja persoonallisuustoiminnot (b126) Henkinen energia ja viettitoiminnot (b130) Rauhallinen/energinen Iloinen/masentunut Sietokykyinen/vihainen tai turhautunut Myönteinen/kielteinen Ulospäin suuntautunut/hiljainen, sisäänpäin kääntynyt Keskittynyt/hermostunut Motivoitunut/epämotivoitunut Sitoutunut/helposti luopuva Ajatteleva/tunteileva Hyvä/huono tuntemus omasta hyvinvoinnista
38 Vaihe 3. Asiakas arvioi apuvälineen sopivuutta ja tärkeyttä 1. Apuväline auttaa saavuttamaan tavoitteitani 2. Apuvälineestä on minulle hyötyä ja se lisää elämänlaatuani 3. Osaan käyttää apuvälinettä ja sen eri ominaisuuksia 4. Apuvälineen käyttö on turvallista 5. Apuväline sopii arkirutiineihini 6. Minulla on kyky ja taito käyttää apuvälinettä ilman epämukavuutta, stressiä tai väsymystä 7. Apuväline sopii käyttöympäristööni (esim. auto, olohuone tms.) 8. Voin käyttää apuvälinettä huoletta perhepiirissä 9. Voin käyttää apuvälinettä huoletta ystävien ja tuttujen keskuudessa 10. Voin käyttää apuvälinettä huoletta koulussa tai työssä 11. Voin käyttää apuvälinettä huoletta missä tahansa ulkona Mitkä 3 asiaa ovat mielestäsi tärkeimmät? Arvioi kukin apuväline asteikolla
39 Vaihe 4: Yhteenveto apuvälinetarpeen arviosta Keskustele asiakkaan kanssa: Millainen käsitys muodostui asiakkaan tavoitteista, toimintakyvystä, odotuksista, apuvälineen sopivuudesta ja muun kuntoutuksen tarpeesta? Vaihe 5: Suunnittele ja priorisoi tarvittavat interventiot: Mikä tai mitkä apuvälineet asiakkaalle lainataan? Millaista henkilökohtaista apua, terapiaa? Mitä muutoksia ympäristöön (rakennukset, yhteisö)? Mitä muuta kuntoutusta tarvitaan? Vaihe 6: Seuraa asiakkaan tavoitteiden muutoksia ja muutostarpeita apuvälineessä
40 Apuväline-interventio osana kokonaisvaltaista kuntoutusta Rehabilitation Research Design and Disability Center. University of Wisconsin-Milwaukee. Toimintarajoitteiden vähentäminen Toimintarajoitteiden kompensointi Apuvälineiden ja apuvälinepalvelun käyttäminen Suoritusten muokkaaminen Ympäristön muokkaaminen Avustajan käyttäminen
41 A framework for assistive technology outcomes (Fuhrer, 2003) MITEN SEURATA APUVÄLINEIDEN VAIKUTUKSIA?
42 Apuvälinepalveluprosessi (Salminen A-L. Apuvälinekirja 2010; STM oppaita 2003:7) Tarpeen havaitseminen Palautus Valitseminen Tarkistus, muutostyöt tai uuden hankinta Huolto sopimuksen mukaan Käytön seuranta Sovitus Kokeilu kotona, koulussa tai työssä Lainaus ja käytön opetus
43 Apuvälineseurannan viitekehys Fuhrer MJ et al. A Framework for the conseptual modelling of assistive technology device outcomes. Disabil Rehab 2003; 25(22): Käytön lopettaminen Käytön lopettaminen Apuvälinetarpeen arvioinnin viitekehys (Scherer ym. 2007) Kokeilu Lyhyen ajan tulokset Vaikuttavuus Tehokkuus Tyytyväisyys apuvälineeseen Psykologinen toimintakyky Subjektiivinen hyvinvointi Pitkäaikainen käyttö Pitkän ajan tulokset Vaikuttavuus Tehokkuus Tyytyväisyys apuvälineeseen Psykologinen toimintakyky Subjektiivinen hyvinvointi Sekoittavat ja muokkaavat tekijät ICF Ruumiin rakenteet ja toiminnot ICF Suoritukset ja osallistuminen ICF Ympäristötekijät ICF Yksilötekijät Muut samanaikaiset interventiot Muut sairaudet Apuvälinepalvelun jatkuminen Kustannukset Käytön jatkaminen
44 Apuvälineintervention määritelmä Gitlin LN. Assistive technology in the home and community for older people: psychological and social considerations. In MJ Scherer (ed) Assistive technology: Matching Device and Consuner for succesful rehabilitation. Washington, DC: American Psychologcal Association, 2002: Rakenteelliset muutokset ympäristöön (esim. oven leventäminen) 2. Erityisvälineet ympäristöön (esim. kaiteet, kahvat, luiskat) 3. Apuväline (esim. Pyörätuoli, tartuntapihdit, kommunikaatioapuväline, kuulolaite tai näön apuväline) 4. Muutokset esineisiin (kulkureittien tyhjentäminen, valaistuksen säätäminen) 5. Ympäristöön liittyvän käyttäytymisen muutos (esim. energian säästäminen tiettyihin toimintoihin tai tehtävien osittaminen)
45 Tulosdimensiot Vaikuttavuus ICF suoritukset ja osallistumisen, eri apuvälineissä eri aihealueet esim. Liikkuminen, kommunikointi, itsehoito jne. Tehokkuus Vaikuttavuus/resursseihin (kustannukset) Tyytyväisyys apuvälineeseen Lyhyen ajan tulokset Vaikuttavuus Tehokkuus Tyytyväisyys apuvälineeseen Psykologinen toimintakyky Subjektiivinen hyvinvointi -> Nämä 3 ovat apuvälineen käytettävyyden pääosatekijät (ISO) Pitkän ajan tulokset Vaikuttavuus Tehokkuus Tyytyväisyys apuvälineeseen Psykologinen toimintakyky Subjektiivinen hyvinvointi Psykologinen toimintakyky: conation, affect, and cognition. User s feelings of competence and efficacy, adaptabiity, and selfesteem Subjektiivinen hyvinvointi: henkilön myönteinen kokemus tai tunne omasta elämästään liittyen terveyteen tai osallitumiseen. Elämänlaatu
46 Sekoittavat tekijät Moderating co-factors ICF Ruumiin rakenteet ja toiminnot ICF Suoritukset ja osallistuminen ICF Ympäristötekijät ICF Yksilötekijät Muut samanaikaiset interventiot (esim. fysioterapia) Muut sairaudet Apuvälinepalvelun jatkuminen Kustannukset
47 Mitä seurantamittareita apuvälinealan tutkimuksissa on? Lenker et al Psychometric and administrative properties of measures used in assistive technology research. Assist Technol 17: 7-22, 2005 Apuvälineen käyttö ja käytettävyys: 70 % mitatuista muuttujista Toimintakyky, osallistuminen ja elämänlaatu: 30 % mitatuista muuttujista 82 artikkelia, joissa yhteensä 212 tulosmuuttujaa Näistä 79% (n=168) ei-standardoituja, omia lomakkeita Mittarien psykometriset ominaisuudet huonosti kuvattu
48 Joten tutkimuksissa voi olla jokin seuraavista harhoista: vaikutuksia ei voida todeta, koska mittarit eivät ole luotettavia epäluotettavilla mittareilla mitatut tulokset voivat joko yli- tai aliarvioituja tai vääriä apuvälineiden hyötyä ei ole mitattu kiinnostavien vaikutusten osalta
49 Apuvälineseurannan mittareita QUEST 2.0 Tyytyväisyys apuvälineeseen ja palveluun NOMO 1.0 Liikkumisapuvälineiden vaikuttavuusmittari Tekeillä: Tyytyväisyys apuvälinepalveluihin SATS (Satisfaction of Assistive Technology Services) Muita mahdollisia (mutta ei saatavilla suomeksi!): PIADS (Psychosocial Impact of Assistive Devices Scale) Apuvälineiden vaikutukset elämänlaatuun IPPA (Individually Prioritised Problem Assesment) Arvioi vaikuttavuutta käyttäjän osoittamiin päivittäisen elämän ongelmiin COPM (Canadian Occupational Performance Measure) MPT (Matching Person with Technology)
50 QUEST 2.0 Apuvälinetyytyväisyyttä arvioiva mittari Asiakkaan tyytyväisyys apuvälineeseen (8 osatekijää) ja apuvälinepalveluun (4 osatekijää) Tunnistaa tyytyväisyyden ja tyytymättömyyden syyt Selvittää, mitkä 3 osatekijää ovat tärkeimmät Luotettava ja validi Käsikirja Maksuton
51 L. Demers, R Weiss-Lambrou & B. Ska. Suomennos Stakes,
52
53 SATS - Asiakastyytyväisyyskysely apuvälinepalvelun laadusta Kuinka tyytyväinen olet 1. apuvälinepalvelun ammattihenkilöiden saavutettavuuteen? 2. apuvälinepalvelusta ja apuvälinevaihtoehdoista saamaasi tietoon? 3. ammattihenkilöiden keskinäiseen yhteistyöhön ja kommunikaatioon? 4. apuvälinepalvelun ammattihenkilöiden asiantuntemukseen? 5. apuvälineasiasi käsittelyn kestoon? 6. mahdollisuuksiisi vaikuttaa apuvälineen valintaan? 7. saamaasi apuvälineen käytön opastukseen/ohjeisiin? 8. käyttöönoton jälkeiseen tukeen, esimerkiksi puhelinsoitot, käynnit tai vastaavat? Asteikko: 1-5, 1=erittäin tyytymätön, 5=erittäin tyytyväinen
54 NOMO 1.0 Liikkumisapuvälineiden arviointimittari Mittaa apuvälineen käytön vaikuttavuutta käyttäjän arkielämässä ja osallistumisessa Kehitetty viiden Pohjoismaan yhteistyönä: kieliversiot Sisäinen konsistenssi hyvä, sisältövaliditeetti tyydyttävä, toistettava Käsikirja on, ei tarvita erityistä koulutusta Maksuton
55 NOMO on strukturoitu haastattelu Lähtötilannehaastattelu: juuri ennen kuin henkilö saa tai hänelle vaihdetaan yksi tai useampia liikkumisapuvälineitä Osa A: Kuvailevat ja riippumattomat muuttujat Osa B: Tulosmuuttujat Seurantahaastattelu: >4 kk lähtötilanteesta Osa A: Kuvailevat ja riippumattomat muuttujat, lähtötilanteen jälkeen sattuneet tärkeät tapahtumat Osa B: Tulosmuuttujat
56 Liikkumista edellyttävä osallistuminen ENNEN apuvälineen käyttöönottoa Liikkumista edellyttävä osallistuminen apuvälineen käyttöönoton JÄLKEEN Lähtötilanteen haastattelu Apuväline otetaan käyttöön Muut tekijät, esim. - Uusi lääkitys - Kodin muutostyöt - Koulutus jne. Seurantahaastattelu
57 NOMOn tulosmuuttujat Avun tarve kotona, mennessä kodista ulos/tullessa sisään, muualla sisätiloissa, ulkona 20 liikkumista edellyttävää toimintoa Toimintojen tekemisen useus Liikkumisen helppous/vaikeus jokaisessa liikkumista edellyttävässä toiminnassa
58
59
60
61 CATOR (Consortium of Assistive Technology Outcomes Reseach) v alkaen apuvälinealan seurantamittareiden kehittäminen Rahoitus: mm. United States Department of Education, National Institute on Disability and Rehabilitation Research (NIDRR) Liikkumisapuvälineen arviointimittari: AT Outcomes Profile/Mobility ATOP/M Väline liikkumisapuvälineiden luokitteluun ja apuvälinepalvelujen järjestelmälliseen seurantaan: AT Intervention Specification Instrument (AT-ISI) Mittari apuvälineen vaikutuksista avustajaan: Caregiver Assistive Technology Outcome Measure (CATOM)
62 What are the Potential Limitations of ICF-based AT Assessment? MITKÄ OVAT MAHDOLLISET RAJOITUKSET ICF-POHJAISESSA APUVÄLINEPALVELUPROSESSIN ARVIOINNISSA? Invalidiliitto 62
63 ICF luokittelee apuvälineet toiminnallisiin luokkiin, se ei sisällä yksityiskohtaista tietoa. (Toisaalta tätä varten on ISO9999 apuvälineluokitus.) - Ei ole yhtä arviointimenetelmää, jonka avulla laatia suositus apuvälineestä tieto, kokemus, arviointi yhdessä - capacity ja performance ero teoreettinen - Conversion of specific ICF qualifiers and codes to quantify the efficacy of intervention is vital Invalidiliitto 63
64 What can be concluded? JOHTOPÄÄTÖKSET 1/2 Mitä opittiin - mitä kehitteillä? Apuvälinepalveluprosessi voidaan sillata ICF:ään Käytiin läpi miten ICF:n osa-alueet, pääluokat ja aihealueet ovat mukana apuvälinepalveluprosessissa, kuten apuvälineen tarpeen arvioinnissa ja vaikutusten seurannassa Arvioinnin ja seurannan välineitä on vähän Tarvitaan konsensus apuvälinepalveluprosessin indikaattoreista
65 What can be concluded? JOHTOPÄÄTÖKSET 2/2 Tarvitaan yhteisesti sovittu ICF ydinalueiden lista (core set) apuvälinepalveluprosessille Apuvälinepalveluprosessin tulosmuuttujat täytyy sisällyttää ICF-pohjaiseen apuvälinepalveluprosessin arviointiin Tarvitaan olemassa olevien kansainvälisten arviointimenetelmien käännöstä ja validointia Suomeen Tarvitaan vaikuttavuusnäyttöä apuvälinepalveluprosessin tulosmuuttujilla, jotka pohjautuvat ICF:ään
66 Kiitos! Kysymyksiä, keskustelua?
Oma tupa, oma lupa. Palveluohjaus ja palvelutarpeen arviointi työryhmä VI kokous 18.3.2014 Toivakassa
Oma tupa, oma lupa Palveluohjaus ja palvelutarpeen arviointi työryhmä VI kokous 18.3.2014 Toivakassa Asialista: 1. Kokouksen avaus 2. Työryhmän V kokouksen muistio http://jkl.fi/hallinto/hankkeet_ja_strategiat/perusturvapalvelut/omatupa/palveluohjaus
LisätiedotICF:n soveltaminen psykososiaalisissa palveluissa: mahdollisuudet ja uhkat
ICF:n soveltaminen psykososiaalisissa palveluissa: mahdollisuudet ja uhkat Asko Niemelä Psykiatrian erikoislääkäri Eskoon sosiaalipalvelujen kuntayhtymän toimintojen kehittämisseminaari Härmän kuntokeskus,
LisätiedotApuvälinetarpeen ja kiireellisyyden arviointi ICF mallin viitekehyksessä
Apuvälinetarpeen ja kiireellisyyden arviointi ICF mallin viitekehyksessä Apuvälinefoorumi 16.4.2015 tt Johanna Kuisma Helsingin sosiaali- ja terveysvirasto, Apuvälinepalvelut Apuvälinepalveluprosessi 1.
LisätiedotICF JA TOIMINTAKYVYN ARVIOIMINEN
ICF JA TOIMINTAKYVYN ARVIOIMINEN Nuorten toimintakyvyn arviointi nuoren ammatilliseen kuntoutuksen hakeuduttaessa -koulutus 21.3.2019 Heidi Anttila Twitter: @anttilaheidi 21.3.2019 @anttilaheidi - ICF
LisätiedotAIVOVERENKIERTOHÄIRIÖ (AVH)- JA MS- KUNTOUTUJAN LIIKKUMISEN JA OSALLISTUMISEN ARVIOINTI. Paltamaa Jaana, Sinikka Peurala ja työryhmä
28.1.2011 AIVOVERENKIERTOHÄIRIÖ (AVH)- JA MS- KUNTOUTUJAN LIIKKUMISEN JA OSALLISTUMISEN ARVIOINTI Paltamaa Jaana, Sinikka Peurala ja työryhmä 28.1.2011 Vaikeavammaisten toimintakyvyn arviointi Suosituksen
LisätiedotCP-vammaisen aikuisen kokonaisvaltaisen kuntoutusprosessin tukeminen
CP-vammaisen aikuisen kokonaisvaltaisen kuntoutusprosessin tukeminen Kuntoutussymposium 2009 Tampereen Messu- ja Urheilukeskus 5.11.2009 Tiina Airaksinen, YTM, projektipäällikkö, ry / CP-ikä/kunto-projekti
LisätiedotTeknologiasta kuntoutuksen kiitorata
Tutkimusosasto Teknologiasta kuntoutuksen kiitorata Anna-Liisa Salminen, PhD, dosentti, johtava tutkija 17.9.2015 Tutkimusosasto Apuväline Teknologia kuntoutuksessa Ympäristönhallintalaitteiden ohjaamisen,
LisätiedotToimintakykyä arvioitava
ICF ja toimintakyvyn arviointi Toimintakykyä arvioitava ICF Workshop JAMK 2015 1 Tarpeen arviointi Toimintakyvyn arviointi ICF ohjaa valitsemaan arviointimenetelmiä suhteessa intervention sisältöön (keinoina
LisätiedotKäytännössä toimintakyvyllä tarkoitetaan henkilön suoriutumista jossakin toimintaympäristössä:
Joensuu 2.12.2014 Käytännössä toimintakyvyllä tarkoitetaan henkilön suoriutumista jossakin toimintaympäristössä: Työssä Kotona Harrastuksissa Liikkumisessa (esim. eri liikennevälineet) Ym. WHO on kehittänyt
LisätiedotLuettelo luokituksen pääalueista, aihealueryhmistä ja aihealueista
ICF Kaksiportainen luokitus Lähde: ICF Toimintakyvyn, Toimintarajoitteiden ja terveyden kansainvälinen luokitus. Stakes. Ohjeita ja suosituksia 2004:4. Luettelo luokituksen pääalueista, aihealueryhmistä
LisätiedotJohdanto toimintakyvyn arviointiin
Johdanto toimintakyvyn arviointiin Vammaispalvelujen neuvottelupäivät 29.1.2015 FT Heidi Anttila Twitter: @anttilaheidi Ikääntyneet, vammaiset ja toimintakyky -yksikkö 29.1.2015 Johdanto toimintakyvyn
LisätiedotAsiakasyhteistyö toimintakyvyn arvioinnissa
Asiakasyhteistyö toimintakyvyn arvioinnissa TOImii! Toimintaterapian hyvät arviointikäytännöt Suomessa Näkökulmia arviointiin Ammattikorkeakoulu Arcada 5.5.2010 Tiina Airaksinen, YTM, projektipäällikkö,
LisätiedotCY -luokitus ja sen mahdollisuuksia. 15.11.2007 Helena Launiainen
ICF-CY CY -luokitus ja sen mahdollisuuksia 15.11.2007 Helena Launiainen International Classification of Functioning, Disability and Health for Children and Youth Tarkastelussa Lasten ja nuorten ICF luokituksen
LisätiedotValterilla on kuusi toimipistettä, joiden yhteydessä toimii Valteri-koulu. Oppimis- ja ohjauskeskus Valteri toimii Opetushallituksen alaisuudessa.
Valtakunnallinen Oppimis- ja ohjauskeskus Valteri tukee lähikouluperiaatteen toteutumista tarjoamalla monipuolisia palveluja yleisen, tehostetun ja erityisen tuen tarpeisiin. Valterin palvelut täydentävät
LisätiedotICF ja siltaaminen. Terveystiedon ja siihen liittyvän tiedon siltaaminen ICF:ään
ICF ja siltaaminen Terveystiedon ja siihen liittyvän tiedon siltaaminen ICF:ään Tekijä: ICF Research Branch Suomennos: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos ja ICF-kouluttajat 2016 1 ICF:n oppiminen Terveystiedon
LisätiedotPsyykkinen toimintakyky
Psyykkinen toimintakyky Toimintakyky = ihmisen ominaisuuksien ja ympäristön suhde : kun ympäristö vastaa yksilön ominaisuuksia, ihminen kykenee toimimaan jos ihmisellä ei ole fyysisiä tai psykososiaalisia
LisätiedotOsallistumisen mahdollistaminen ikääntyvän CP-vammaisten toimintaterapiasta. Tt, Ttyo Maikku Tammisto
Osallistumisen mahdollistaminen ikääntyvän CP-vammaisten toimintaterapiasta Tt, Ttyo Maikku Tammisto Ikääntyvä CP-vammainen seminaari 26.3.2010 Helsinki VAKE = Vaikeavammaisten kuntoutuksen kehittämis-
LisätiedotArjen toimintakyky ja Asiakaslähtöinen tavoitteenasettelu
Arjen toimintakyky ja Asiakaslähtöinen tavoitteenasettelu Jaana Paltamaa Jyväskylän ammattikorkeakoulu 15.3.2017 Lähde: Wade Clin Rehabil 2005 Arjen toimintakyvyn arviointi 1/4 Kuntoutustarpeen havaitseminen
LisätiedotLisää laatua toimintakyvyn mittaamiseen. Kuntatalo (iso luentosali) Helsinkicc. Lisää laatua toimintakyvyn mittaamiseen
Lisää laatua toimintakyvyn mittaamiseen Torstai 31.1.2013 klo 8.45-16.00 Kuntatalo (iso luentosali) Helsinkicc Lisää laatua toimintakyvyn mittaamiseen Torstai 31.1.2013 klo 8.45-16.00 Kuntatalo (iso luentosali)
LisätiedotKelan koulutus 6.3.2012
Tavoitteen asettaminen etenevässä sairaudessa Kelan koulutus 6.3.2012 Maarit Karhula MS-avokuntoutushanke/ Kelan arviointitutkimus maarit.karhula@gerocenter.fi Moniammatillinen tavoitteen laatiminen Tavoitteena
LisätiedotVaikeavammaisten yksilöllinen kuntoutusjakson GAS. Riikka Peltonen Suunnittelija 6.3.2012
Vaikeavammaisten yksilöllinen kuntoutusjakson GAS Riikka Peltonen Suunnittelija 6.3.2012 9. 3. 2 0 1 Vaikeavammaisten yksilöllisen kuntoutusjakson standardi Uudistustyön tavoitteena oli rakentaa intensiivisesti
LisätiedotICF:n ja FIM:n vertailututkimus kuntoutusosastolla. Aivoverenkiertohäiriöpotilaan kuntoutus 18.1.2015
ICF:n ja FIM:n vertailututkimus kuntoutusosastolla Aivoverenkiertohäiriöpotilaan kuntoutus 18.1.2015 Julkaisu Suorituskyky ja suoritustaso toimintakyvyn arvioinnissa aivoverenkiertohäiriökuntoutujilla:
LisätiedotGreen carevaikuttavuusseminaari. Tampere 3.6.2015. Teemu Peuraniemi
Green carevaikuttavuusseminaari Tampere 3.6.2015 Teemu Peuraniemi Vihreä hyvinvointi Oy tuottaa ja kehittää uudella innovatiivisella tavalla sosiaali- ja terveyspalvelualalle luontoavusteisia: - Kuntoutuspalveluita
LisätiedotOppimisen ja koulun käynnin tuki
Oppimis- ja ohjauskeskus Valteri / Valteri-koulu Oppimisen ja koulun käynnin tuki Erityisasiantuntemus: autismin kirjo, neuropsykiatriset häiriöt, kieli ja kommunikointi, kuuleminen, näkeminen, liikkuminen
LisätiedotIkääntyneen toimintakyky ja sen arviointi. Kehittämispäällikkö Rauha Heikkilä, TtM Iäkkäät, vammaiset ja toimintakyky yksikkö/hyvinvointiosasto
Ikääntyneen toimintakyky ja sen arviointi Kehittämispäällikkö Rauha Heikkilä, TtM Iäkkäät, vammaiset ja toimintakyky yksikkö/hyvinvointiosasto sisältö Toimintakyvyn määrittelyä Toimintakyvyn arviointi
LisätiedotKohti kuntouttavaa arkea. Toimintakykyajattelu OPSissa ja HOJKSissa
Kohti kuntouttavaa arkea Toimintakykyajattelu OPSissa ja HOJKSissa Oppimisen ja kasvun tuen päivät Jyväskylä 22.9.2016 Oppimis- ja ohjauskeskus Valteri VALTERI on Opetushallituksen toimialaan kuuluva valtakunnallinen
LisätiedotMiksi kuntoutusta pitää suunnitella?
Perusterveydenhuollon kuntoutussuunnitelman perusteet ja kuntoutussuunnitelmaopas Koulutuspäivä 17.9.2010 Miksi kuntoutusta pitää suunnitella? Miia Palo Ylilääkäri, avovastaanottotoiminta, Rovaniemen kaupunki
LisätiedotTyökyvyn psykososiaalinen arviointi ICF-viitekehyksessä. Marjatta Musikka-Siirtola Johtava psykologi TAYS
Työkyvyn psykososiaalinen arviointi ICF-viitekehyksessä Marjatta Musikka-Siirtola Johtava psykologi TAYS Työkyvyn arviointi haasteellinen tehtävä monimutkainen asia useita eri näkökulmia tilannekohtainen
LisätiedotTiedon ja valtaistumisen kautta hyvinvoinnin ja toimintakyvyn kohentamiseen
CP-vammaisten aikuisten hyvinvointi ja kuntoutus elämänkaarella projekti 2007-2010 Osaprojekti CP-vamma ja ikääntyminen Toimintakyvyn laaja-alainen tukeminen ikävuosien karttuessa Tiedon ja valtaistumisen
LisätiedotHuomioithan, että työelämässä kullakin työpaikalla on omat erilliset kirjaamisohjeensa, joita tulee siellä noudattaa.
Metropolia Ammattikorkeakoulu Hyvinvointi- ja toimintakyky Fysioterapian koulutusohjelma FYSIOTERAPIAPROSESSI Tämä ohje on tarkoitettu fysioterapeuttiopiskelijoille fysioterapiaprosessin kuvaamisen tueksi
LisätiedotToimintakyky ja ICF: Ympäristötekijät toimintakykyä edistävinä ja rajoittavina tekijöinä
Toimintakyky ja ICF: Ympäristötekijät toimintakykyä edistävinä ja rajoittavina tekijöinä Kuntoutussymposium 11.11.2011 Marjatta Musikka-Siirtola, Vs. johtava psykologi Riitta Sjögren, Kuntoutusohjaaja
LisätiedotKelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen
Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus - vaikeavammaisten lääkinnällinen kuntoutus muuttuu Uusi laki tulee voimaan 1.1.2016
LisätiedotVaativa lääkinnällinen kuntoutus
Vaativa lääkinnällinen kuntoutus Kunnolla kuntoon seminaari Suomen CP-liiton päivätoiminta 18.11.2016 kulttuurikeskus Caisa Ilona Toljamo, palvelupäällikkö Suomen CP-liitto ry 1 Lääkinnällinen kuntoutus
LisätiedotMiten hyvinvointiteknologia tukee muistisairaiden turvallisuutta?
TEKNOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS VTT OY Miten hyvinvointiteknologia tukee muistisairaiden turvallisuutta? Kokeilusta käytäntöön seminaari Holiday Club Saimaa, 19.4.2017 Hankkeen tavoitteet Alkavaa muistisairautta
LisätiedotCP-vammaisten lasten elämänlaatu. Lasten ja huoltajien näkökulmasta Sanna Böling, KM, ft sanna.boling@utu.fi
CP-vammaisten lasten elämänlaatu Lasten ja huoltajien näkökulmasta Sanna Böling, KM, ft sanna.boling@utu.fi Elämänlaatu WHO ja elämänlaatu WHO:n määritelmän mukaan elämänlaatuun liittyvät fyysinen terveys
LisätiedotTyöttömien työkyky ja työllistyminen. Raija Kerätär Kuntoutusylilääkäri Lapin sairaanhoitopiiri
Työttömien työkyky ja työllistyminen Raija Kerätär Kuntoutusylilääkäri Lapin sairaanhoitopiiri Tänään Mitä työkyvyllä tarkoitetaan? Työttömän työkyky työllisen työkyky? Voiko työkykyä arvioida terveystarkastuksessa?
LisätiedotKuntoutuksen vaikuttavuuden tutkiminen. Anna-Liisa Salminen Tutkimusprofessori Kelan
Kuntoutuksen vaikuttavuuden tutkiminen Anna-Liisa Salminen Tutkimusprofessori Kelan tutkimusryhmä @annaliisasal Systemaattiset katsaukset Systemaattiset katsaukset ja näyttöön perustuvat hoitosuositukset
LisätiedotKuntoutus hoitosuositusten valossa. Kelan näkökulma. Tiina Suomela-Markkanen Asiantuntijalääkäri, Kela 10.3.2014
Kuntoutus hoitosuositusten valossa Kelan näkökulma Tiina Suomela-Markkanen Asiantuntijalääkäri, Kela 10.3.2014 Kuntoutuksen vaiheiden tulee olla kunnossa Kuntoutustarpeen havaitseminen ajoissa, kokonaisvaltaisuus
LisätiedotKelan VAKE hanke VAKE vaikeavammaisten lääkinnällisen kuntoutuksen kehittämishanke
Kelan VAKE hanke 2006-2013 VAKE vaikeavammaisten lääkinnällisen kuntoutuksen kehittämishanke 23.8.2012 NKL pilotin päätösseminaari Tiina Suomela-Markkanen Asiantuntijalääkäri, Kela, Terveysosasto Parasta
LisätiedotAsiakkaan toimijuus ja osallisuus kuntoutuksessa Avauspuheenvuoro Kristiina Härkäpää, Lapin yliopisto
Asiakkaan toimijuuden ja osallisuuden tukeminen Lapin yliopisto 20.-21.4.2015 Asiakkaan toimijuus ja osallisuus kuntoutuksessa Avauspuheenvuoro Toimijuuden käsite Toimijuus: ihminen rakentaa elämänkulkuaan
LisätiedotEtelä-Savon asiakaslähtöinen palveluohjausverkosto ja osaamiskeskus omais- ja perhehoitoon OSSI-hanke
1 Etelä-Savon asiakaslähtöinen palveluohjausverkosto ja osaamiskeskus omais- ja perhehoitoon OSSI-hanke Omaishoitajuuden alkuarviointiprosessissa pilotoidut mittarit, pilotoitujen mittareiden tarkastelu
LisätiedotOnko TOIMIA-tietokannasta apua vammaissosiaalityössä mittarit päätöksen teon tukena?
Onko TOIMIA-tietokannasta apua vammaissosiaalityössä mittarit päätöksen teon tukena? Heli Valkeinen, erikoistutkija, TtT Vammaispalvelujen neuvottelupäivät, 18.-19.2.2016, Scandic Park Helsinki Mikä on
LisätiedotMitä toimintakyky on ja miten sitä tutkitaan?
Mitä toimintakyky on ja miten sitä tutkitaan? Raija Kerätär 06.10.2015 www.oorninki.fi Mikä ihmeen toimintakyky? Minulle ei ole tärkeää se, miten asiakkaalla diagnosoidaan joku sairaus, vaan se, millaiset"merkit"antavat
LisätiedotToimintakyvyn kirjaaminen
Toimintakyvyn kirjaaminen Anu Myllyharju Puikkonen 2018 Rakenteinen kirjaaminen sosiaali ja terveydenhuollossa (thl.fi) Rakenteinen tieto eli määrämuotoinen tieto tarkoittaa tiedon kirjaamista ja tallentamista
LisätiedotLapsen arki arvoon! Salla Sipari
Lapsen arki arvoon! Salla Sipari 13.3.2013 Tulokulmia dialogiin Lapsen oppiminen Kasvatusta ja kuntoutusta yhdessä Kuntouttava arki arki kuntouttavaksi Kehittäjäkumppanuus 13.3.2013 Salla Sipari 2 Miksi
LisätiedotKanadalainen toiminnallisuuden ja sitoutumisen malli (Canadian model of occupational performance and engagement, CMOP E)
Asiakas ja kuntoutuksen tavoitteet -TalkingMats ja COPM Taustalla: Kanadalainen toiminnallisuuden ja sitoutumisen malli (Canadian model of occupational performance and engagement, CMOP E) 1 Kuntoutuksen
LisätiedotKelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus
Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen 26.10.2015 Pitkänimen sairaala, Psykoterapiapaja. Elina Kinnunen, asiantuntijalääkäri, Kela - vaikeavammaisten lääkinnällinen kuntoutus
LisätiedotAIKUISVÄESTÖN HYVINVOINTIMITTARI Minun elämäntilanteeni
AIKUISVÄESTÖN HYVINVOINTIMITTARI Minun elämäntilanteeni Ihmisen hyvinvointi on kokonaisuus, jossa on eri osa-alueita. Tämä mittari auttaa sinua hahmottamaan, mitä asioita hyvinvointiisi kuuluu. Osa-alueet:
LisätiedotICF viitekehys. Tavoi:eita eri tasoilla?
ICF viitekehys Aikuisneurologisen puheterapian tavoi:een ase:elussa Marjaana Raukola- Lindblom erikoispuheterapeuc, FL PUHEKLINIKKA Turku Tavoi:eita eri tasoilla? Mihin puheterapiassa pyritään vaiku:amaan?
LisätiedotVaikuttavuuden arvioinnin haasteet laadullisten tulosten näkökulma
Vaikuttavuuden arvioinnin haasteet laadullisten tulosten näkökulma Marja Haapaniemi Johtava informaatikko, lähipalvelut Lahden kaupunginkirjasto-maakuntakirjasto Vaikuttavuuden käsite Vaikuttavuus käsitteenä
LisätiedotICF tarkenteet. ICF-tarkenteet. 1. tarkenne 2. tarkenne 3 3. tarkenne. Osa-alue. Pääluokka 2. taso. 4. taso. 3. taso
ICF tarkenteet ICF-tarkenteet Osa-alue s7 3020.4 2 1. tarkenne 2. tarkenne 3 3. tarkenne Pääluokka 2. taso 3. taso 4. taso 2 1 Kun käytetään ICF-kuvauskohteita, ne tulisi täydentää aina vähintään yhdellä
LisätiedotSUOSITUS AIVOVERENKIERTOHÄIRIÖ (AVH)- ja MS-KUNTOUTUJAN LIIKKUMISEN JA OSALLISTUMISEN ARVIOINTIIN
SUOSITUS AIVOVERENKIERTOHÄIRIÖ (AVH) ja MSKUNTOUTUJAN LIIKKUMISEN JA OSALLISTUMISEN ARVIOINTIIN Kirjoittajat: Mari Kantanen, Jaana Paltamaa ja Sinikka Peurala Kommentoinut ja hyväksynyt: TOIMIA/Vaikeavammaisten
LisätiedotTOIMINTAKYVYN OSA-ALUEET JA NIIDEN ARVIOIMINEN
TOIMINTAKYVYN OSA-ALUEET JA NIIDEN ARVIOIMINEN Arjen toimintakyky kuntoon 18.12.2018 Heidi Anttila Twitter: @anttilaheidi 18.12.2018 @anttilaheidi - Toimintakyvyn osa-alueet ja niiden arvioiminen 1 OSAAMISTAVOITTEET
LisätiedotAsiakas oman elämänsä asiantuntijana
Asiakas oman elämänsä asiantuntijana RAI -seminaari 29.3.212 28.3.212 Teija Hammar / IIPA Teija Hammar, erikoistutkija, Ikäihmisten palvelut -yksikkö, THL 1 Esityksen sisältö: Asiakkaan äänen voimistuminen
LisätiedotToimintakyvyn arviointi ICF-viitekehyksessä VAT:n (valmennuksen arvioinnin tukijärjestelmä)
Toimintakyvyn arviointi ICF-viitekehyksessä VAT:n (valmennuksen arvioinnin tukijärjestelmä) avulla ICF WHO:n tekemä toimintakyvyn, toimintarajoitteiden ja terveyden kansainvälinen luokitus (ICF) julkistettiin
LisätiedotElämänlaatu ja sen mittaaminen
04.02.2013 Elämänlaatu ja sen mittaaminen Luoma Minna-Liisa, Korpilahti Ulla, Saarni Samuli, Aalto Anna-Mari, Malmivaara Antti, Koskinen Seppo, Sukula Seija, Valkeinen Heli, Sainio Päivi 04.02.2013 elämä
LisätiedotKYKYVIISARI-keskeiset käsitteet. Mitä on työkyky? Mitä on toimintakyky? Mitä on sosiaalinen osallisuus? Työterveyslaitos SOLMU
KYKYVIISARIkeskeiset käsitteet KYKYVIISARI-keskeiset käsitteet Mitä on työkyky? Mitä on toimintakyky? Mitä on sosiaalinen osallisuus? Työterveyslaitos SOLMU www.ttl.fi 2 Mitä työkyky on? Työkyky rakentuu
LisätiedotIKÄIHMISTEN KUNTOUTTAMINEN KOTIHOIDOSSA. Kotka 29.9.2015 Anni Pentti
IKÄIHMISTEN KUNTOUTTAMINEN KOTIHOIDOSSA Kotka 29.9.2015 Anni Pentti Ikäihmisten kuntoutus = Geriatrinen kuntoutus Laaja-alaista, kokonaisvaltaista kuntoutusta Ymmärretään ihmisen normaali ikääntyminen
LisätiedotVajaa vuosi Kelan järjestämää vaativaa lääkinnällistä kuntoutusta Mitä on tapahtunut?
Vajaa vuosi Kelan järjestämää vaativaa lääkinnällistä kuntoutusta Mitä on tapahtunut? Tiina Suomela-Markkanen Vastaava asiantuntijalääkäri Kela, Vakuutuslääketieteen yksikkö Vakuutuspiirit ja niiden lääkärikeskukset:
LisätiedotIPA Kyselylomake valinnoista ja osallistumisesta jokapäiväisessä elämässä
IPA Kyselylomake valinnoista ja osallistumisesta jokapäiväisessä elämässä Vastaajan nimi: Päivämäärä: Johdanto Tämän lomakkeen kysymykset koskevat päivittäisiä toimintojasi. Pyrimme saamaan käsityksen
LisätiedotSinikka Hiekkala, Tutkimusjohtaja, neurologisen kuntoutuksen dosentti, FT Gsm
23.11.2018, SYV 2018 seminaari Susanna Tallqvist, väitöskirjaopiskelija, TtM, Helsingin yliopisto Sinikka Hiekkala, Tutkimusjohtaja, neurologisen kuntoutuksen dosentti, FT Gsm 0500 362 623 sinikka.hiekkala@invalidiliitto.fi
LisätiedotKäyvän hoidon kuntoutushanke miten kuntoutusta arvioidaan Käypä hoito -suosituksissa?
Käyvän hoidon kuntoutushanke miten kuntoutusta arvioidaan Käypä hoito -suosituksissa? Antti Malmivaara, LKT, dos.,ylilääkäri, Käypä hoito, Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Terveys- ja sosiaalitalouden
LisätiedotToimintakykyä edistävä hoitotyö ja sen johtaminen. Pia Vähäkangas, TtT Projektipäällikkö Asiantuntija
Toimintakykyä edistävä hoitotyö ja sen johtaminen Pia Vähäkangas, TtT Projektipäällikkö Asiantuntija Aiheeseen liittyviä käsitteitä Toimintakyky, toimijuus, kuntoutuminen, toimintavajeet, toimintaedellytykset
LisätiedotTurvallinen koti- ja lähiympäristö. Vakaat- työryhmä 19.4.2012 Else Malmberg, toimintaterapeutti Kuntoutuspalvelut
Turvallinen koti- ja lähiympäristö Vakaat- työryhmä 19.4.2012 Else Malmberg, toimintaterapeutti Kuntoutuspalvelut Aiheen teemoja Toimija Toimintaympäristö Toimintakyky Turvallinen koti Esteettömyys Hyviä
LisätiedotVAMMAISPALVELUT PALVELUPAKETTIA JA SOTEA. Tarja Hallikainen
VAMMAISPALVELUT PALVELUPAKETTIA JA SOTEA Tarja Hallikainen 26.4.2016 ALUEELLINEN ULOTTUVUUS VAMMAISPALVELU ASIAKKAAT - Kehitysvammaisia noin 1 480 - Vpl- kuljetuspalvelun saajia noin 2 400 - Erityistä
LisätiedotToimintakyvyn, toimintarajoitteiden ja terveyden kansainvälinen luokitus (ICF) ja sen vaikutus käytännön kuntoutustyöhön
Toimintakyvyn, toimintarajoitteiden ja terveyden kansainvälinen luokitus (ICF) ja sen vaikutus käytännön kuntoutustyöhön Mauri Kallinen LT, dosentti Ylilääkäri, OYS, lääkinnällinen kuntoutus muokannut
LisätiedotToimintakyvyn arviointi ICF / VAT avulla ja tiedon käyttö (työhön) kuntoutuksessa. Kumppaniksi ry, Tuomas Leinonen
Toimintakyvyn arviointi ICF / VAT avulla ja tiedon käyttö (työhön) kuntoutuksessa ICF On luettelo toimintakyvyn eri osa-alueista Antaa yhteisen kielen eri ammattilaisille Mahdollistaa tiedon välittämisen
LisätiedotMiten GAS toimii kuntoutuksen suunnittelussa Kymenlaakson keskussairaalassa
Miten GAS toimii kuntoutuksen suunnittelussa Kymenlaakson keskussairaalassa liikunta- ja vaikeavammaisten lasten kuntoutuksen suunnittelussa lastenneurologisella osastolla vuodesta 2010 vanhemmat ja lapsi
LisätiedotYmpäristöön säilötty muisti auttaa selviytymään arjessa. Kouvolan seudun Muisti ry Dos. Erja Rappe
Ympäristöön säilötty muisti auttaa selviytymään arjessa Kouvolan seudun Muisti ry 14.2.2017 Dos. Erja Rappe 9.2.2017 Al Esityksen sisältö Ympäristö ja hyvinvointi Muistisairaalle tärkeitä ympäristötekijöitä
LisätiedotHyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi
Hyvinvointia työstä Työkyvyn ja työhyvinvoinnin ylläpitäminen: mikä auttaa jaksamaan jatkuvassa muutoksessa? Erikoistutkija Marjo Wallin TTL:n määritelmä työhyvinvoinnille Työhyvinvointi tarkoittaa, että
LisätiedotSOSIAALINEN KUNTOUTUS KÄSITE JA KÄYTÄNNÖN SISÄLTÖ. Mistä uusia ideoita asiakastyöhön? HUS 10.9.2013. Aulikki Kananoja
SOSIAALINEN KUNTOUTUS KÄSITE JA KÄYTÄNNÖN SISÄLTÖ Mistä uusia ideoita asiakastyöhön? HUS 10.9.2013 Aulikki Kananoja SOSIAALISEN KUNTOUTUKSEN KÄSITTEESTÄ (1) Kaksi lähestymistapaa: Toiminnallinen: se osa
LisätiedotMikä on riittävän hyvä toimintakyvyn mittari ja miten TOIMIA auttaa mittarin valinnassa?
Mikä on riittävän hyvä toimintakyvyn mittari ja miten TOIMIA auttaa mittarin valinnassa? Vaikuttavuuden arviointi ja toimintakyvyn mittaaminen sosiaalipalveluissa. Kuntatalo, 12.12.2014 erikoistutkija,
LisätiedotTerveyden edistämisen vaikutus vai vaikuttavuus? Vaikuttavuuden seurannan mahdollisuudet
Terveyden edistämisen vaikutus vai vaikuttavuus? Vaikuttavuuden seurannan mahdollisuudet 04.02.2014 HUSn kuntien hyvinvoinnin ja terveyden edistäjien yhteistapaaminen Heli Hätönen, TtT, Eritysasiantuntija
LisätiedotVertailukelpoisen toimintakykytiedon kerääminen ja hyödyntäminen palvelujen kehittämisessä
Vertailukelpoisen toimintakykytiedon kerääminen ja hyödyntäminen palvelujen kehittämisessä Matti Mäkelä 12.12.2014 12.12.2014 Vertailukelpoinen toimintakykytieto / Matti Mäkelä 1 Toimintakykytiedon vertailukelpoisuus
LisätiedotOsallisuuden vahvistaminen: mitä YK:n vammaissopimus linjaa?
Osallisuuden vahvistaminen: mitä YK:n vammaissopimus linjaa? Harvinaissairauksien kansallinen konferenssi, Säätytalo 22.10.2018 Henrik Gustafsson, lakimies, Invalidiliitto ry YK:n vammaissopimuksen relevantit
LisätiedotICF perusteet: rakenne ja koodit
rakenne ja koodit perusteet: rakenne ja koodit Tekijä: Research Branch Suomennos: THL ja kouluttajat Coronaria kevät 2018 Jaana Paltamaa, JAMK TtT Jaana Paltamaa 1 Tämän jakson jälkeen osaat kertoa, millainen
LisätiedotTyökyvyn. arviointi. rinnakkaisseminaari klo 9.00
Työkyvyn arviointi rinnakkaisseminaari 4.10.2018 klo 9.00 Toimintakyky tarkoittaa ihmisen fyysisiä, psyykkisiä ja sosiaalisia edellytyksiä selviytyä hänelle itselleen merkityksellisistä ja välttämättömistä
LisätiedotKelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen
Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Minna Rantanen, Kela Läntinen vakuutuspiiri TYKS 17.5.2016 Saajat Vaikeavammaisten lääkinnällisen kuntoutuksen / vaativan lääkinnällisen
LisätiedotASIAKKAAN VOIMAVARAT KÄYTTÖÖN RAI-seminaari 26.9.2007
ASIAKKAAN VOIMAVARAT KÄYTTÖÖN RAI-seminaari 26.9.2007 Eva-Maria Emet Johtava hoitaja Folkhälsan Botnia / Östanlid Voimavarojen tunnistaminen kuntouttavan hoitotyön suunnittelussa Kartoittaminen Riskit
LisätiedotTyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa monipuolisesti, asiakaslähtöisesti ja voimavaralähtöisesti
Kuntoutumisen tukeminen Sivu 1(10) Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin Suunnitelmallinen työskentely Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot Tutkinnon suorittaja: tunnistaa
LisätiedotOsa IV Ikäihmisten palvelutarpeiden arviointi. Riitta Räsänen
Osa IV Ikäihmisten palvelutarpeiden arviointi Riitta Räsänen Taustalla Kotiin annettavat palvelut ja hoito, valtakunnallinen valvontaohjelma 2012 2014. Sosiaali- ja terveydenhuollon laadunhallinta 2000-luvulle.
LisätiedotKykyviisari. Työ- ja toimintakyvyn itsearviointimenetelmän hyödyntäminen asiakastyössä
Kykyviisari Työ- ja toimintakyvyn itsearviointimenetelmän hyödyntäminen asiakastyössä Kykyviisari sopii kaikille työikäisille Kykyviisari on työ- ja toimintakyvyn arviointimenetelmä kaikille työikäisille,
LisätiedotKotikuntoutuksen rooli liikkuvissa palveluissa
Kotikuntoutuksen rooli liikkuvissa palveluissa Koulutuspäivä Liikkuvat työryhmät mielenterveystyössä 27.3.2007 Vaasa, Jarkko Pirttiperä (Pohjanmaa hanke) KUNTOUTUKSEN KÄSITE Kuntoutus = jonkun selkeästi
LisätiedotHyvä läheisyhteistyö ja sen merkitys hyvä elämän mahdollistajana Askeleita aikuisuuteen seminaari 28.11.2014
Hyvä läheisyhteistyö ja sen merkitys hyvä elämän mahdollistajana Askeleita aikuisuuteen seminaari 28.11.2014 Eija Stengård, johtava psykologi Mielenterveys- ja päihdepalvelut Tampereen kaupunki Omaisten
LisätiedotYhteiskehittelyllä oivalluspomppuja kuntoutusymmärryksessä
Yhteiskehittelyllä oivalluspomppuja kuntoutusymmärryksessä - järjestävän tahon näkökulma 7.9.2017 LAPSEN OIKEUS OSALLISTUA KUNTOUTUKSEENSA LOOK- HANKKEEN JUHLASEMINAARI Riikka Peltonen, ohjauksesta vastaava
Lisätiedotmitä, miten ja miksi?
Heli Valkeinen Heidi Anttila IF-luokitus ja toimintakykymittarit: mitä, miten ja miksi? Toiminta- ja työkyvyn ylläpitäminen ja kehittäminen on keskeinen haaste sosiaali- ja terveydenhuollossa. Yhteiskunnassa
Lisätiedottyöseminaari 10.6.2010 Alice Pekkala Kartanonväkikoti
Terveydenhuoltoalan l siirtoergonomian i asiantuntija ij ja työseminaari 10.6.2010 Kannattavaa kumppanuuttakuntouttavallakuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväkikoti Kartanonväki kodit kdit
LisätiedotAPUVÄLINEPALVELUT Helsingin sosiaali- ja terveysvirastossa Minna Salmi Kampin palvelukeskus 26.9.2013
APUVÄLINEPALVELUT Helsingin sosiaali- ja terveysvirastossa Minna Salmi Kampin palvelukeskus 26.9.2013 Sairaala-, kuntoutusja hoivapalvelut; Kuntoutuksen osaamiskeskus Kuntoutussuunnittelu Apuvälinepalvelut
LisätiedotICF / VAT toimintakyvyn arviointi. Kumppaniksi ry, Tuomas Leinonen
ICF / VAT toimintakyvyn arviointi ICF ICF on WHO:n tekemä toimintakykyluokitus Se ei ole mittari Se tarjoaa hyvän rakenteen toimintakyvyn kuvaamiseksi Se tarvitsee tuekseen välineen jolla toimintakyvyn
LisätiedotICF / VAT toimintakyvyn arviointi. Kumppaniksi ry, Tuomas Leinonen
ICF / VAT toimintakyvyn arviointi ICF International Classification of Functioning, Disability and Health ICF on WHO:n tekemä toimintakykyluokitus jota WHO suosittaa toimintakyvyn kuvaamiseen Luokitus sisältää
LisätiedotMittarit ja mittaaminen. Kehittämispäällikkö Seija Sukula/ Suunnittelija Anneli Louhenperä
Mittarit ja mittaaminen Kehittämispäällikkö Seija Sukula/ Suunnittelija Anneli Louhenperä Mittareiden valinta Tieto mittareiden pätevyydestä mittaamaan haluttua toimintakyvyn osa-aluetta tietyllä kohderyhmällä
LisätiedotOulu Screener 1.1 toimintakyvyn ja palvelutarpeen selvittämisen apuna
Oulu Screener 1.1 toimintakyvyn ja palvelutarpeen selvittämisen apuna Pia Vähäkangas, TtT, sosiaali- ja terveysjohtaja, erityisasiantuntija Pia Vähäkangas, TtT 1 Resident Assessment Instrument (RAI) RAI
LisätiedotLiite 4. Systemaattisessa kirjallisuuskatsauksessa tunnistetut psykososiaaliset vaikeudet (n = 175) aivotoiminnanhäiriökohtaisesti
Pitkänen T, Levola J, Tourunen J, Kaskela T, Holopainen A. Aivotoiminnan häiriöiden yhteydessä yleisesti koetut psykososiaaliset vaikeudet. PARADISE24-kyselyn tutkimusperusta. Helsinki: Kela, Sosiaali-
LisätiedotHyvinvointia työstä. Työhyvinvointikymppi työhyvinvointia rakentamassa 20.1.2014. Eija Lehto erityisasiantuntija Työhyvinvointipalvelut
Hyvinvointia työstä Työhyvinvointikymppi työhyvinvointia rakentamassa 20.1.2014 Eija Lehto erityisasiantuntija Työhyvinvointipalvelut 6.2.2014 Eija Lehto, Työterveyslaitos Työhyvinvoinnin osatekijöitä
LisätiedotPuhe, liike ja toipuminen. Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT
Puhe, liike ja toipuminen Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT Puhe liike toipuminen? 2.9.2014 Hätönen H 2 Perinteitä ja uusia näkökulmia Perinteinen näkökulma: Mielenterveyden ongelmien hoidossa painotus
LisätiedotToimintakyvyn arviointi asiakkaan parhaaksi. Työhönkuntoutuksen yhteydessä
asiakkaan parhaaksi Työhönkuntoutuksen yhteydessä Kumppaniksi ry Kumppaniksi ry on Kajaanin seutukunnan kuntien ylläpitämä yhdistys, joka tarjoaa valmennus- ja kuntoutuspalveluja työttömille työnhakijoille.
LisätiedotApuvälineluokituksen käyttömahdollisuudet. Apuvälineiden standardit tutuiksi -seminaari Helsinki 13.10.2015 Outi Töytäri ja Sarianna Savolainen
Apuvälineluokituksen käyttömahdollisuudet Apuvälineiden standardit tutuiksi -seminaari Helsinki 13.10.2015 Outi Töytäri ja Sarianna Savolainen SFS-EN ISO 9999 Vammaisten apuvälineet Luokitus ja termit
LisätiedotKuntoutuksesta lapsen kuntoutumiseen. Ilona Autti-Rämö, Johtava ylilääkäri
Kuntoutuksesta lapsen kuntoutumiseen Ilona Autti-Rämö, Johtava ylilääkäri Kela ilona.autti-ramo@kela.fi @IlonaAutti Lyhyt taustani Lastenneurologian erikoislääkäri, kuntoutuksen erityispätevyys Käypä Hoito
LisätiedotLaajat terveystarkastukset oppilaan ja perheen hyvinvoinnin tukena
Laajat terveystarkastukset oppilaan ja perheen hyvinvoinnin tukena Marke Hietanen-Peltola Ylilääkäri, Lapset, nuoret ja perheet yksikkö 19.3.2015 Kuntotestauspäivät 2015, Kisakallio Määräaikaiset terveystarkastukset
LisätiedotMONIAMMATILLINEN KIRJAAMINEN. Erityisasiantuntija Tupu Holma Suomen kuntaliitto tupu.holma@kuntaliitto.fi Puh 050 2235
MONIAMMATILLINEN KIRJAAMINEN Erityisasiantuntija Tupu Holma Suomen kuntaliitto tupu.holma@kuntaliitto.fi Puh 050 2235 1 MONIAMMATILLINEN KIRJAAMINEN Mitä ymmärrämme moniammatillisuudella Näkökulmia moniammatilliseen
Lisätiedot