Miten toimintakyky näyttäytyy apuvälinepalveluprosessissa?

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Miten toimintakyky näyttäytyy apuvälinepalveluprosessissa?"

Transkriptio

1 Miten toimintakyky näyttäytyy apuvälinepalveluprosessissa? Kuntoutussymposium Heidi Anttila, FT, erikoistutkija, THL Sinikka Peurala, FT, johtaja, Invalidiliitto

2 ICF Pääluokat ja aihealueryhmät Ruumiin/kehon toiminnot ja rakenteet 1. Mielen toiminnot 2. Aistitoiminnot ja kipu 3. Ääni- ja puhetoiminnot 4. Sydän ja verenkierto-, veri-, immuuni- ja hengitysjärjestelmän toiminnot 5. Ruuansulatus-, aineenvaihduntaja umpieritysjärjestelmän toiminnot 6. Virtsa- ja sukuelin- sekä suvunjatkamisjärjestelmän toiminnot 7. Tuki- ja liikuntaelimistöön ja liikkeisiin liittyvät toiminnot 8. Ihon ja ihoon liittyvien rakenteiden toiminnot Ympäristötekijät 1. Tuotteet ja teknologia 2. Luonnonmukainen ympäristö ja ihmisen tekemät ympäristömuutokset 3. Tuki ja keskinäiset suhteet 4. Asenteet 5. Palvelut, hallinto ja politiikat Ruumiin/kehon toiminnot ja Ruumiin rakenteet Ympäristötekijät Lääketieteellinen terveydentila Suoritukset Yksilötekijät Osallistuminen Invalidiliitto 2

3 Sisältö ICF Apuvälinepalveluprosessi ICF ja apuvälinepalveluprosessi Toimintakykyarviointi apuvälineen valinnassa ICF ja apuvälinepalveluprosessin seuranta Apuvälinespesifisiä mittareita

4 Why do we need ICF based assessment? MIKSI TARVITSEMME ICF-LUOKITUKSEEN POHJAUTUVAA ARVIOINTIA? Invalidiliitto 4

5 ICF Pääluokat ja aihealueryhmät Suoritukset ja osallistuminen 1. Oppiminen ja tiedon soveltaminen 2. Yleisluonteiset tehtävät ja vaateet 3. Kommunikointi 4. Liikkuminen 5. Itsestä huolehtiminen 6. Kotielämä 7. Henkilöiden välinen vuorovaikutus ja ihmissuhteet 8. Keskeiset elämänalueet 9. Yhteisöllinen, sosiaalinen ja kansalaiselämä Ruumiin/kehon toiminnot ja Ruumiin rakenteet Lääketieteellinen terveydentila Suoritukset Osallistuminen Ympäristötekijät Yksilötekijät Invalidiliitto 5

6 ICF-luokitukseen pohjautuva työkalu toimintakyvyn kuvaukseen Ohjaa moniammatilliseen ja systemaattiseen tapaan kuntoutustarpeen taustalla olevien ongelmien tai kuntoutuksen esteiden paikallistamisessa ja kuntoutuksen tavoitteiden määrittelyssä Hyvän kuntoutuskäytännön perusta. Käytännön ja tutkimustiedon analyysistä suosituksiin vaikeavammaisten kuntoutuksen kehittämishankkeessa. Helsinki: Kela, /24581 Invalidiliitto 6

7 Diagnoosikohtaiset ja/tai terveydenhuollon kontekstiin sopivat listat ICF-luokituksen ydinkohteista Sairauskohtaiset ydinalueiden listat (core sets) - ohjaavat moniammatillista arviointia ja tarjoavat kliiniseen työhön huomioitavia aihealueita Tarkistuslistat (checklists) - mahdollistavat tärkeiden osa-alueiden huomioimisen sekä toiminnan kuvauksessa, tavoitteiden asettelussa että arvioinnissa Esimerkki. ICF Core Sets for stroke - 39 asiantuntijaa 12 maasta - Comprehensive Core Set Ruumiin/kehon toiminnot 41 Ruumiin rakenteet 5 Suorituksista ja osallistuminen 51 Ympäristötekijät 33 - Brief Core Set Ruumiin/kehon toiminnot 6 Ruumiin rakenteet 2 Suorituksista ja osallistuminen 7 Ympäristötekijät 3 Invalidiliitto 7

8 Brief Core Set for Stroke and % of experts willing to include the named category in it. 50% represent a preliminary cut-off. > 50% is bold. Invalidiliitto Geyh et al. J Rehab Med 2004: Suppl. 44:

9 Apuvälineisiin sopivia ICF Core Set for Matching Older Adults with Dementia and Technology Marcia J. Scherer, Stefano Federici, Lorenza Tiberio, Martina Pigliautile, Fabrizio Corradi and Fabio Meloni 2p1/ ICF Core sets for vocational rehabilitation Invalidiliitto 9

10 Is the ICF combatible with assistive technology practice? ONKO ICF YHTEENSOPIVA APUVÄLINEPALVELUPROSESSIIN? Invalidiliitto 10

11 ICF-luokitus antaa viitekehyksen arviointiin - Kokonaisvaltainen bio-psykososiaalinen viitekehys - Sopii apuvälinearviointiin ja interventioon, ja seurantaan - Yhteinen kieli monille eri ammattialoille Kohtaa tutkijoita ja kliinikoita monissa eri kohdin apuvälinelainausprosessia Invalidiliitto 11

12 Apuvälinepalveluprosessi (Salminen A-L. Apuvälinekirja 2010; STM oppaita 2003:7) Tarpeen havaitseminen Palautus Valitseminen Tarkistus, muutostyöt tai uuden hankinta Huolto sopimuksen mukaan Käytön seuranta Sovitus Kokeilu kotona, koulussa tai työssä Lainaus ja käytön opetus

13 How can the ICF framework be mapped to elements of assistive technology assessment? KUINKA ICF VOIDAAN SILLATA APUVÄLINEARVIOINTIIN? Invalidiliitto 13

14 Apuvälinearvioinnin elementit Käyttäjän toimintakyky Motorinen ICF viitekehys Osa 1: Toimintakyky ja toimintarajoitteet Ruumiin/kehon toiminnot & Ruumiin rakenteet Ruumiin toiminnot Ääni- ja puhetoiminnot Tuki- ja liikuntaelimistöön ja liikkeisiin liittyvät toiminnot Ruumiin rakenteet Hermojärjestelmän rakenteet Ääneen ja puheeseen liittyvät rakenteet Liikkeeseen liittyvät rakenteet Sensorinen Aistitoiminnot ja kipu Hermojärjestelmän rakenteet Silmä, korva ja niihin liittyvät rakenteet Ihon rakenne ja ihoon liittyvät rakenteet Aistitoiminnot Mielentoiminnot Hermojärjestelmän rakenteet Liikkeeseen liittyvät rakenteet Silmä, korva ja niihin liittyvät rakenteet Ihon rakenne ja ihoon liittyvät rakenteet Kognitio Mielentoiminnot Hermojärjestelmän rakenteet Invalidiliitto Arthanat & Lenker. Evaluating the ICF as a framework for clinical assessment of persons for assistive technology device recommendation. Kirjassa Focus in Disability: Trends in Research and Application Nova Science Publishers. 14

15 Apuväline sovellus Suoritukset ja osallistuminen Elämänroolit ADL Itsehoito Yleisluonteiset tehtävät ja vaateet Liikkuminen Kommunikointi IADL Kotielämä Koulutus Työ Vapaaaika Keskeiset elämänalueet Oppiminen ja tiedon soveltaminen Yleisluonteiset tehtävät ja vaateet Kommunikointi Henkilöiden välinen vuorovaikutus ja ihmissuhteet Keskeiset elämänalueet Oppiminen ja tiedon soveltaminen Yleisluonteiset tehtävät ja vaateet Kommunikointi Henkilöiden välinen vuorovaikutus ja ihmissuhteet Yhteisöllinen, sosiaalinen ja kansalaiselämä Henkilöiden välinen vuorovaikutus ja ihmissuhteet Invalidiliitto 15

16 Apuvälineet Liikkuminen Itsehoito Osa 2: Kontekstuaaliset tekijät Ympäristötekijät Tuotteet ja teknologiat Tuotteet ja teknologiat henkilökohtaiseen liikkumiseen ja liikenteeseen sisä- ja ulkotiloissa Päivittäisen elämän tuotteet ja teknologiat henkilökohtaiseen käyttöön Aistit Näkeminen Kommunikointituotteet ja -teknologiat kuuleminen Kommunikointituotteet ja -teknologiat Kommunikointi Kommunikointituotteet ja - teknologiat Kirjautuminen tietokoneelle Seating Opetustuotteet ja teknologia Ei luokiteltu Invalidiliitto Arthanat & Lenker. Evaluating the ICF as a framework for clinical assessment of persons for assistive technology device recommendation. Kirjassa Focus in Disability: Trends in Research and Application Nova Science Publishers. 16

17 Ympäristön vaikutukset Fyysinen ympäristö Sosiaalinen ympäristö Asenneympäristö Edistävät ja rajoittavat tekijät Tuotteet ja teknologiat (rakennusten arkkitehtuuri- ja rakennussuunnittelun sekä rakentamisen tuotteet ja teknologiat) Luonnonmukainen ympäristö ja ihmisen tekemät ympäristömuutokset Tuki ja keskinäiset suhteet Palvelut, hallinto ja politiikat Asenteet Invalidiliitto Arthanat & Lenker. Evaluating the ICF as a framework for clinical assessment of persons for assistive technology device recommendation. Kirjassa Focus in Disability: Trends in Research and Application Nova Science Publishers. 17

18 Psykososiaaliset tekijät Havaitut hyödyt Yksilötekijät Motivaatio Itsetunto Pätevyys Henkilön resurssit Kokemus Koulutus Yhteiskunnallistaloudellinen asema Väestötieteellinen asema Invalidiliitto Arthanat & Lenker. Evaluating the ICF as a framework for clinical assessment of persons for assistive technology device recommendation. Kirjassa Focus in Disability: Trends in Research and Application Nova Science Publishers. 18

19 Yksilötekijöiden merkitys Louise-Bender Pape T. The shaping of individual meanings assigned to assistive technology: a review of personal factors. Disabil Rehabil 24(1-3):5-20, 2002 Yksilölliset ja kulttuuriset tekijät muovaavat yksilöiden käsityksiä apuvälineistä/teknologiasta Toinen tärkeä tekijä on sopeutuminen vammaan tai sairauteen Onnistunut apuvälineen lainaus edellyttää ymmärrystä : 1. Mitä merkityksiä käyttäjällä on teknologiaa kohtaan 2. Mitä odotuksia käyttäjällä on apuvälineen hyödystä 3. Mikä merkitys apuvälineellä on yhteisöön 4. Että vammaisuus on vain yksi, mutta ei määräävä tekijän ihmisen identiteetissä

20 Vammaisten ihmisten kokemusten ja näkemysten huomioon ottaminen Scherer MJ Living in the State of Stuck. How technology impacts the Lives of People with Disabilities. 4th ed. Cambridge, MA: Brookline Books Ammattilaisilla tulee olla on tieto apuvälineistä ja asiakkaasta, ja taito jakaa yhteiset tavoitteet Jokaisella ihmisellä on omat käsityksensä, näkökulmansa ja odotuksensa Myös vammaisten ihmisten näkemykset ovat erilaisia Ammattilaiset ja asiakkaat voivat nähdä ja kokea asiat eri tavoin Miten asiakas on mukana tasaveroisena kumppanina?

21 Käyttäjän toimintakyky Motorinen Sensorinen Kognitio Aistitoiminnot Ruumiin/kehon toiminnot ja Ruumiin rakenteet Elämänroolit ADL IADL Koulutus Työ Vapaa-aika Suoritukset ja Osallistuminen Psykososiaaliset tekijät Henkilökohtaiset resurssit Yksilötekijät Laitteet Liikkuminen Kommunikointi Näkeminen Kuuleminen Itsehoito Ympäristötekijät: Tuotteet ja teknologiat Invalidiliitto Ympäristö Fyysinen Sosiaalinen Asenne Ympäristötekijät Arthanat & Lenker. Evaluating the ICF as a framework for clinical assessment of persons for assistive technology device recommendation. Kirjassa Focus in Disability: Trends in Research and Application Nova Science Publishers. 21

22 AT Intervention Planning and Outcomes Measurement: What is the role of the ICF? MIKÄ ON ICF:N ROOLI APUVÄLINEPALVELUN SUUNNITTELUSSA JA ARVIOINNISSA? Invalidiliitto 22

23 Tehokkaat strategiat suoritusten ja osallistumisen tavoitteiden saavuttamiseksi Rehabilitation Research Design and Disability Center. University of Wisconsin-Milwaukee Toimintarajoitteiden vähentäminen 2. Toimintarajoitteiden kompensointi 3. Apuvälineiden ja apuvälinepalvelun käyttäminen 4. Suoritusten muokkaaminen Rinnasteisia tai vaihtoehtoisia interventioita 5. Ympäristön muokkaaminen 6. Avustajan käyttäminen

24 Are Current Approaches in AT Assessment Relevant to the ICF? OVATKO NYKYISET APUVÄLINEPALVELUN ARVIOINNIN MENETELMÄT RELEVANTTEJA SUHTEESSA ICF:ÄÄN? Invalidiliitto 24

25 Matching Person with Technology. Scherer MJ MITEN VALITA APUVÄLINE ASIAKKAALLE?

26 Apuvälinepalveluprosessi (Salminen A-L. Apuvälinekirja 2010; STM oppaita 2003:7) Tarpeen havaitseminen Palautus Valitseminen Tarkistus, muutostyöt tai uuden hankinta Huolto sopimuksen mukaan Käytön seuranta Sovitus Kokeilu kotona, koulussa tai työssä Lainaus ja käytön opetus

27 Apuvälinetarpeen arvioinnin viitekehys Sherer M et al. A framework for modelling the selection of assistive technology devices (ATDs). Disabil Rehab Assist Technol 2007; 2(1):1-8 ICF - Ympäristötekijät Kulttuurin ja talouden prioriteetit Lainsäädäntö ja politiikka Asenteet ICF - Yksilötekijät Apuvälineen valinta ja päätös Resurssit: Perhe, lähiomaiset/ystävät Taloudelliset Tieto ja Tiedonvälitys Asiakas Toiminnallisen tarpeen arviointi (objektiivinen tarve) Apuvälineseurannan viitekehys (Fuhrer ym. 2003) Odotukset Mieltymykset ja Prioriteetit Apuvälinepalveluntuottaja Asiakkaan tarpeiden arviointi (subjektiivinen tarve)

28 ICF Ympäristötekijät Lainsäädäntö ja politiikka vaikuttaa apuvälineiden saatavuuteen, palvelujärjestelmään, ammattihenkilöiden koulutukseen jne. Talouden prioriteetit esim. riittämätön apuvälinehankintojen rahoitus tai palvelut -> asiakas ei saa tarpeen mukaisia apuvälineitä Kulttuuri Yhteisön yhteinen käyttäytymis- ja arvoperusta, esim. miten suhtaudumme vammaisten itsenäisyyteen tai yhteiskuntaan integrointiin Vaikuttaa ihmisten asenteisiin, tapoihin ja tottumuksiin, esim. teknologian käyttöön

29 ICF Ympäristötekijät Asenteet Esim. Perheenjäsenet voivat vastustaa apuvälinettä, jos se heidän mielestään stigmatisoi perhettä Mitä omaiset ymmärtävät ja miten käyttäytyvät voi vaikuttaa myös siihen, miten ammattihenkilöt suhtautuvat omaisiin. Olennaista on kumppanuus asiakkaan, omaisten ja apuvälinepalvelun ammattilaisten välillä

30 ICF Yksilötekijät Resurssit Asiakkaan emotionaaliset, fyysiset, taloudelliset, kyky tietoiseen valintaan Lähiomaisen tai ystävien tuki lisää esim. toivoa, optimismia, itseluottamusta, voimaantumisen tunnetta, valmiutta kohdata uusia asioita, kuten apuvälineitä Ammattilaisen: tietotaito, koulutus, verkostot Taloudelliset Jos apuvälinettä ei saa terveydenhuollosta

31 ICF Yksilötekijät Tieto Miten asiakas saa tietoa apuvälineratkaisuista ja apuvälinepalveluun pääsystä? Mistä ammattilaiset saavat tietoa uusista ratkaisuista: messut, seminaarit, lehdet, myyjät jne. Odotukset Asiakkaat tuovat mukaan esim. kulttuurin, perheen, puolison, työpaikan, läheisten kanssa muovautuneet odotukset Kulttuuriset suorat tai epäsuorat odotukset toimintakykyisestä ja taloudellisesti itsenäisestä selviytymisestä Työpaikan odotukset tietystä työsuorituksesta ja tavoitteiden saavuttamisesta Apuvälinepalvelussa: odotukset esim. kirjaamisesta

32 Mieltymykset ja prioriteetit Persoonallisuus ja temperamentti (itseluottamuksen ja omanarvontunnon aste, levottomuus, alakuloisuus) ovat yhteydessä apuvälineen käyttöön ja tyytyväisyyteen Vaikuttavat toisiinsa, muuttuvat ajan ja kokemuksen myötä, joten jokaisella on yksilöllinen näkemys apuvälineen hyödystä Tutkimusten mukaan hoitomyöntyvyyden määrä ja laatu on yhteydessä yksilötekijöihin, yhteisötekijöihin ja käyttäjän uskomuksiin. Nämä tekijät puolestaan vaikuttavat elämänlaatuun, vammaan sopeutumiseen, huoleen erilaisuudesta, muutosvalmiuteen ja haluun kuntoutua esim. apuvälineen avulla

33 Asiakkaan tarpeiden arviointi Scherer MJ Living in the State of Stuck. How technology impacts the Lives of People with Disabilities. 4th ed. Cambridge, MA: Brookline Books. Asiakkaan tarpeiden arviointi (subjektiivinen tarve) Pohjana Matching Person with Technology (MPT) -malli, jota tutkittu eri asiakasryhmissä ja apuvälineiden käyttöympäristöisssä Asiakaslähtöinen apuvälineen valinta Huomioi yksilö- ja ympäristötekijät ja teknologian Soveltuu kaikille asiakkaille, apuvälineille ja eri ympäristöihin Tarkistuslistoja tarpeiden arviointiin, apuvälineen valintaan ja seurantaan

34 MPT Asiakashaastattelun 6 vaihetta 1. Selvitä asiakkaan toimintakyvyn rajoitteet, vahvuudet sekä tavoitteet 2. Selvitä aiemmin käytetyt apuvälineet/muu apu ja asiakkaan tyytyväisyys niihin 3. Selvitä apuvälineen käyttöä ehkäisevät ja edistävät tekijät 4. Keskustele apuvälineen hyväksymisestä. 5. Suunnittele tarvittavat interventiot 6. Seuraa muutoksia

35 Vaihe 1: Selvitä asiakkaan toimintakyvyn rajoitteet, vahvuudet sekä tavoitteet? ICF Pääluokka/aihe-alue Rajoitteet Vahvuudet Tavoitteet Interventio? Oppiminen ja tiedon soveltaminen (1) Katseleminen (d110) Kuunteleminen (d115) Lukeminen ja kirjoittaminen (d116 ja d170) Kommunikointi (3) Liikkuminen (4) Käden hienomotorinen käyttäminen (d440) Itsestä huolehtiminen (5) Omasta terveydestä huolehtiminen (d570) Kotielämä (6) Työ ja työllistyminen (d ) Virkistäytyminen ja vapaa-aika (d920)

36 Vaihe 2: Selvitä aiemmin käytetyt apuvälineet/muu apu ja asiakkaan tyytyväisyys niihin? ICF Pääluokka/aihealue Nykyiset apuvälineet Aiemmat apuvälineet Tarvittavat apuvälineet Mikä apuväline kullakin ICF-alueella? Käytön määrä: kk, % pv Tyytyväisyys (1-5) Käytön määrä: kk, % pv Tyytyväisyys (1-5) Syy, miksi ei enää käytössä? Tarvitsee, ei ole saanut Tarvit -see, ei halua Syy Oppiminen ja tiedon soveltaminen (1) Katseleminen (d110)

37 Vaihe 3: Apuvälineen käyttöä ehkäisevät ja edistävät tekijät Kokemukset Tyydyttävää/turh auttavaa Luovuutta tukevaa/häiritsev ää Rohkaisevaa/ep ärohkaisevaa Tukee yhteisöllisyyteen/ eristää muista ihmisistä Lisää/vähentää itseluottamusta Suhtautuminen apuvälineeseen Teknologian käyttö on luontevaa/häirits evää Suhtaudun teknologiaan älyllisesti/tunteell a Muut tukevat/eivät tue käyttöä Suhtautuminen suorituksiin Aktiivista (urheilu, kävely)/ passiivista (lukeminen, TV) Mieluiten muiden kanssa/yksin Tekemiseni on tyydyttävää/turha uttavaa Etsin uusia ajanviettotapoja/ ei tarvetta muutokselle Henkilöiden välinen vuorovaikutus ja ihmissuhteet (7) Säännöllisesti / harvoin yhteydessä perheeseen tai lähiomaisiin Säännöllisesti / harvoin yhteydessä tuttaviin tai tuntemattomiin Fyysisesti riippumaton / riippuvainen muista Itsenäinen/ripustautuva Temperamentti ja persoonallisuustoiminnot (b126) Henkinen energia ja viettitoiminnot (b130) Rauhallinen/energinen Iloinen/masentunut Sietokykyinen/vihainen tai turhautunut Myönteinen/kielteinen Ulospäin suuntautunut/hiljainen, sisäänpäin kääntynyt Keskittynyt/hermostunut Motivoitunut/epämotivoitunut Sitoutunut/helposti luopuva Ajatteleva/tunteileva Hyvä/huono tuntemus omasta hyvinvoinnista

38 Vaihe 3. Asiakas arvioi apuvälineen sopivuutta ja tärkeyttä 1. Apuväline auttaa saavuttamaan tavoitteitani 2. Apuvälineestä on minulle hyötyä ja se lisää elämänlaatuani 3. Osaan käyttää apuvälinettä ja sen eri ominaisuuksia 4. Apuvälineen käyttö on turvallista 5. Apuväline sopii arkirutiineihini 6. Minulla on kyky ja taito käyttää apuvälinettä ilman epämukavuutta, stressiä tai väsymystä 7. Apuväline sopii käyttöympäristööni (esim. auto, olohuone tms.) 8. Voin käyttää apuvälinettä huoletta perhepiirissä 9. Voin käyttää apuvälinettä huoletta ystävien ja tuttujen keskuudessa 10. Voin käyttää apuvälinettä huoletta koulussa tai työssä 11. Voin käyttää apuvälinettä huoletta missä tahansa ulkona Mitkä 3 asiaa ovat mielestäsi tärkeimmät? Arvioi kukin apuväline asteikolla

39 Vaihe 4: Yhteenveto apuvälinetarpeen arviosta Keskustele asiakkaan kanssa: Millainen käsitys muodostui asiakkaan tavoitteista, toimintakyvystä, odotuksista, apuvälineen sopivuudesta ja muun kuntoutuksen tarpeesta? Vaihe 5: Suunnittele ja priorisoi tarvittavat interventiot: Mikä tai mitkä apuvälineet asiakkaalle lainataan? Millaista henkilökohtaista apua, terapiaa? Mitä muutoksia ympäristöön (rakennukset, yhteisö)? Mitä muuta kuntoutusta tarvitaan? Vaihe 6: Seuraa asiakkaan tavoitteiden muutoksia ja muutostarpeita apuvälineessä

40 Apuväline-interventio osana kokonaisvaltaista kuntoutusta Rehabilitation Research Design and Disability Center. University of Wisconsin-Milwaukee. Toimintarajoitteiden vähentäminen Toimintarajoitteiden kompensointi Apuvälineiden ja apuvälinepalvelun käyttäminen Suoritusten muokkaaminen Ympäristön muokkaaminen Avustajan käyttäminen

41 A framework for assistive technology outcomes (Fuhrer, 2003) MITEN SEURATA APUVÄLINEIDEN VAIKUTUKSIA?

42 Apuvälinepalveluprosessi (Salminen A-L. Apuvälinekirja 2010; STM oppaita 2003:7) Tarpeen havaitseminen Palautus Valitseminen Tarkistus, muutostyöt tai uuden hankinta Huolto sopimuksen mukaan Käytön seuranta Sovitus Kokeilu kotona, koulussa tai työssä Lainaus ja käytön opetus

43 Apuvälineseurannan viitekehys Fuhrer MJ et al. A Framework for the conseptual modelling of assistive technology device outcomes. Disabil Rehab 2003; 25(22): Käytön lopettaminen Käytön lopettaminen Apuvälinetarpeen arvioinnin viitekehys (Scherer ym. 2007) Kokeilu Lyhyen ajan tulokset Vaikuttavuus Tehokkuus Tyytyväisyys apuvälineeseen Psykologinen toimintakyky Subjektiivinen hyvinvointi Pitkäaikainen käyttö Pitkän ajan tulokset Vaikuttavuus Tehokkuus Tyytyväisyys apuvälineeseen Psykologinen toimintakyky Subjektiivinen hyvinvointi Sekoittavat ja muokkaavat tekijät ICF Ruumiin rakenteet ja toiminnot ICF Suoritukset ja osallistuminen ICF Ympäristötekijät ICF Yksilötekijät Muut samanaikaiset interventiot Muut sairaudet Apuvälinepalvelun jatkuminen Kustannukset Käytön jatkaminen

44 Apuvälineintervention määritelmä Gitlin LN. Assistive technology in the home and community for older people: psychological and social considerations. In MJ Scherer (ed) Assistive technology: Matching Device and Consuner for succesful rehabilitation. Washington, DC: American Psychologcal Association, 2002: Rakenteelliset muutokset ympäristöön (esim. oven leventäminen) 2. Erityisvälineet ympäristöön (esim. kaiteet, kahvat, luiskat) 3. Apuväline (esim. Pyörätuoli, tartuntapihdit, kommunikaatioapuväline, kuulolaite tai näön apuväline) 4. Muutokset esineisiin (kulkureittien tyhjentäminen, valaistuksen säätäminen) 5. Ympäristöön liittyvän käyttäytymisen muutos (esim. energian säästäminen tiettyihin toimintoihin tai tehtävien osittaminen)

45 Tulosdimensiot Vaikuttavuus ICF suoritukset ja osallistumisen, eri apuvälineissä eri aihealueet esim. Liikkuminen, kommunikointi, itsehoito jne. Tehokkuus Vaikuttavuus/resursseihin (kustannukset) Tyytyväisyys apuvälineeseen Lyhyen ajan tulokset Vaikuttavuus Tehokkuus Tyytyväisyys apuvälineeseen Psykologinen toimintakyky Subjektiivinen hyvinvointi -> Nämä 3 ovat apuvälineen käytettävyyden pääosatekijät (ISO) Pitkän ajan tulokset Vaikuttavuus Tehokkuus Tyytyväisyys apuvälineeseen Psykologinen toimintakyky Subjektiivinen hyvinvointi Psykologinen toimintakyky: conation, affect, and cognition. User s feelings of competence and efficacy, adaptabiity, and selfesteem Subjektiivinen hyvinvointi: henkilön myönteinen kokemus tai tunne omasta elämästään liittyen terveyteen tai osallitumiseen. Elämänlaatu

46 Sekoittavat tekijät Moderating co-factors ICF Ruumiin rakenteet ja toiminnot ICF Suoritukset ja osallistuminen ICF Ympäristötekijät ICF Yksilötekijät Muut samanaikaiset interventiot (esim. fysioterapia) Muut sairaudet Apuvälinepalvelun jatkuminen Kustannukset

47 Mitä seurantamittareita apuvälinealan tutkimuksissa on? Lenker et al Psychometric and administrative properties of measures used in assistive technology research. Assist Technol 17: 7-22, 2005 Apuvälineen käyttö ja käytettävyys: 70 % mitatuista muuttujista Toimintakyky, osallistuminen ja elämänlaatu: 30 % mitatuista muuttujista 82 artikkelia, joissa yhteensä 212 tulosmuuttujaa Näistä 79% (n=168) ei-standardoituja, omia lomakkeita Mittarien psykometriset ominaisuudet huonosti kuvattu

48 Joten tutkimuksissa voi olla jokin seuraavista harhoista: vaikutuksia ei voida todeta, koska mittarit eivät ole luotettavia epäluotettavilla mittareilla mitatut tulokset voivat joko yli- tai aliarvioituja tai vääriä apuvälineiden hyötyä ei ole mitattu kiinnostavien vaikutusten osalta

49 Apuvälineseurannan mittareita QUEST 2.0 Tyytyväisyys apuvälineeseen ja palveluun NOMO 1.0 Liikkumisapuvälineiden vaikuttavuusmittari Tekeillä: Tyytyväisyys apuvälinepalveluihin SATS (Satisfaction of Assistive Technology Services) Muita mahdollisia (mutta ei saatavilla suomeksi!): PIADS (Psychosocial Impact of Assistive Devices Scale) Apuvälineiden vaikutukset elämänlaatuun IPPA (Individually Prioritised Problem Assesment) Arvioi vaikuttavuutta käyttäjän osoittamiin päivittäisen elämän ongelmiin COPM (Canadian Occupational Performance Measure) MPT (Matching Person with Technology)

50 QUEST 2.0 Apuvälinetyytyväisyyttä arvioiva mittari Asiakkaan tyytyväisyys apuvälineeseen (8 osatekijää) ja apuvälinepalveluun (4 osatekijää) Tunnistaa tyytyväisyyden ja tyytymättömyyden syyt Selvittää, mitkä 3 osatekijää ovat tärkeimmät Luotettava ja validi Käsikirja Maksuton

51 L. Demers, R Weiss-Lambrou & B. Ska. Suomennos Stakes,

52

53 SATS - Asiakastyytyväisyyskysely apuvälinepalvelun laadusta Kuinka tyytyväinen olet 1. apuvälinepalvelun ammattihenkilöiden saavutettavuuteen? 2. apuvälinepalvelusta ja apuvälinevaihtoehdoista saamaasi tietoon? 3. ammattihenkilöiden keskinäiseen yhteistyöhön ja kommunikaatioon? 4. apuvälinepalvelun ammattihenkilöiden asiantuntemukseen? 5. apuvälineasiasi käsittelyn kestoon? 6. mahdollisuuksiisi vaikuttaa apuvälineen valintaan? 7. saamaasi apuvälineen käytön opastukseen/ohjeisiin? 8. käyttöönoton jälkeiseen tukeen, esimerkiksi puhelinsoitot, käynnit tai vastaavat? Asteikko: 1-5, 1=erittäin tyytymätön, 5=erittäin tyytyväinen

54 NOMO 1.0 Liikkumisapuvälineiden arviointimittari Mittaa apuvälineen käytön vaikuttavuutta käyttäjän arkielämässä ja osallistumisessa Kehitetty viiden Pohjoismaan yhteistyönä: kieliversiot Sisäinen konsistenssi hyvä, sisältövaliditeetti tyydyttävä, toistettava Käsikirja on, ei tarvita erityistä koulutusta Maksuton

55 NOMO on strukturoitu haastattelu Lähtötilannehaastattelu: juuri ennen kuin henkilö saa tai hänelle vaihdetaan yksi tai useampia liikkumisapuvälineitä Osa A: Kuvailevat ja riippumattomat muuttujat Osa B: Tulosmuuttujat Seurantahaastattelu: >4 kk lähtötilanteesta Osa A: Kuvailevat ja riippumattomat muuttujat, lähtötilanteen jälkeen sattuneet tärkeät tapahtumat Osa B: Tulosmuuttujat

56 Liikkumista edellyttävä osallistuminen ENNEN apuvälineen käyttöönottoa Liikkumista edellyttävä osallistuminen apuvälineen käyttöönoton JÄLKEEN Lähtötilanteen haastattelu Apuväline otetaan käyttöön Muut tekijät, esim. - Uusi lääkitys - Kodin muutostyöt - Koulutus jne. Seurantahaastattelu

57 NOMOn tulosmuuttujat Avun tarve kotona, mennessä kodista ulos/tullessa sisään, muualla sisätiloissa, ulkona 20 liikkumista edellyttävää toimintoa Toimintojen tekemisen useus Liikkumisen helppous/vaikeus jokaisessa liikkumista edellyttävässä toiminnassa

58

59

60

61 CATOR (Consortium of Assistive Technology Outcomes Reseach) v alkaen apuvälinealan seurantamittareiden kehittäminen Rahoitus: mm. United States Department of Education, National Institute on Disability and Rehabilitation Research (NIDRR) Liikkumisapuvälineen arviointimittari: AT Outcomes Profile/Mobility ATOP/M Väline liikkumisapuvälineiden luokitteluun ja apuvälinepalvelujen järjestelmälliseen seurantaan: AT Intervention Specification Instrument (AT-ISI) Mittari apuvälineen vaikutuksista avustajaan: Caregiver Assistive Technology Outcome Measure (CATOM)

62 What are the Potential Limitations of ICF-based AT Assessment? MITKÄ OVAT MAHDOLLISET RAJOITUKSET ICF-POHJAISESSA APUVÄLINEPALVELUPROSESSIN ARVIOINNISSA? Invalidiliitto 62

63 ICF luokittelee apuvälineet toiminnallisiin luokkiin, se ei sisällä yksityiskohtaista tietoa. (Toisaalta tätä varten on ISO9999 apuvälineluokitus.) - Ei ole yhtä arviointimenetelmää, jonka avulla laatia suositus apuvälineestä tieto, kokemus, arviointi yhdessä - capacity ja performance ero teoreettinen - Conversion of specific ICF qualifiers and codes to quantify the efficacy of intervention is vital Invalidiliitto 63

64 What can be concluded? JOHTOPÄÄTÖKSET 1/2 Mitä opittiin - mitä kehitteillä? Apuvälinepalveluprosessi voidaan sillata ICF:ään Käytiin läpi miten ICF:n osa-alueet, pääluokat ja aihealueet ovat mukana apuvälinepalveluprosessissa, kuten apuvälineen tarpeen arvioinnissa ja vaikutusten seurannassa Arvioinnin ja seurannan välineitä on vähän Tarvitaan konsensus apuvälinepalveluprosessin indikaattoreista

65 What can be concluded? JOHTOPÄÄTÖKSET 2/2 Tarvitaan yhteisesti sovittu ICF ydinalueiden lista (core set) apuvälinepalveluprosessille Apuvälinepalveluprosessin tulosmuuttujat täytyy sisällyttää ICF-pohjaiseen apuvälinepalveluprosessin arviointiin Tarvitaan olemassa olevien kansainvälisten arviointimenetelmien käännöstä ja validointia Suomeen Tarvitaan vaikuttavuusnäyttöä apuvälinepalveluprosessin tulosmuuttujilla, jotka pohjautuvat ICF:ään

66 Kiitos! Kysymyksiä, keskustelua?

Oma tupa, oma lupa. Palveluohjaus ja palvelutarpeen arviointi työryhmä VI kokous 18.3.2014 Toivakassa

Oma tupa, oma lupa. Palveluohjaus ja palvelutarpeen arviointi työryhmä VI kokous 18.3.2014 Toivakassa Oma tupa, oma lupa Palveluohjaus ja palvelutarpeen arviointi työryhmä VI kokous 18.3.2014 Toivakassa Asialista: 1. Kokouksen avaus 2. Työryhmän V kokouksen muistio http://jkl.fi/hallinto/hankkeet_ja_strategiat/perusturvapalvelut/omatupa/palveluohjaus

Lisätiedot

ICF:n soveltaminen psykososiaalisissa palveluissa: mahdollisuudet ja uhkat

ICF:n soveltaminen psykososiaalisissa palveluissa: mahdollisuudet ja uhkat ICF:n soveltaminen psykososiaalisissa palveluissa: mahdollisuudet ja uhkat Asko Niemelä Psykiatrian erikoislääkäri Eskoon sosiaalipalvelujen kuntayhtymän toimintojen kehittämisseminaari Härmän kuntokeskus,

Lisätiedot

Apuvälinetarpeen ja kiireellisyyden arviointi ICF mallin viitekehyksessä

Apuvälinetarpeen ja kiireellisyyden arviointi ICF mallin viitekehyksessä Apuvälinetarpeen ja kiireellisyyden arviointi ICF mallin viitekehyksessä Apuvälinefoorumi 16.4.2015 tt Johanna Kuisma Helsingin sosiaali- ja terveysvirasto, Apuvälinepalvelut Apuvälinepalveluprosessi 1.

Lisätiedot

ICF JA TOIMINTAKYVYN ARVIOIMINEN

ICF JA TOIMINTAKYVYN ARVIOIMINEN ICF JA TOIMINTAKYVYN ARVIOIMINEN Nuorten toimintakyvyn arviointi nuoren ammatilliseen kuntoutuksen hakeuduttaessa -koulutus 21.3.2019 Heidi Anttila Twitter: @anttilaheidi 21.3.2019 @anttilaheidi - ICF

Lisätiedot

AIVOVERENKIERTOHÄIRIÖ (AVH)- JA MS- KUNTOUTUJAN LIIKKUMISEN JA OSALLISTUMISEN ARVIOINTI. Paltamaa Jaana, Sinikka Peurala ja työryhmä

AIVOVERENKIERTOHÄIRIÖ (AVH)- JA MS- KUNTOUTUJAN LIIKKUMISEN JA OSALLISTUMISEN ARVIOINTI. Paltamaa Jaana, Sinikka Peurala ja työryhmä 28.1.2011 AIVOVERENKIERTOHÄIRIÖ (AVH)- JA MS- KUNTOUTUJAN LIIKKUMISEN JA OSALLISTUMISEN ARVIOINTI Paltamaa Jaana, Sinikka Peurala ja työryhmä 28.1.2011 Vaikeavammaisten toimintakyvyn arviointi Suosituksen

Lisätiedot

CP-vammaisen aikuisen kokonaisvaltaisen kuntoutusprosessin tukeminen

CP-vammaisen aikuisen kokonaisvaltaisen kuntoutusprosessin tukeminen CP-vammaisen aikuisen kokonaisvaltaisen kuntoutusprosessin tukeminen Kuntoutussymposium 2009 Tampereen Messu- ja Urheilukeskus 5.11.2009 Tiina Airaksinen, YTM, projektipäällikkö, ry / CP-ikä/kunto-projekti

Lisätiedot

Teknologiasta kuntoutuksen kiitorata

Teknologiasta kuntoutuksen kiitorata Tutkimusosasto Teknologiasta kuntoutuksen kiitorata Anna-Liisa Salminen, PhD, dosentti, johtava tutkija 17.9.2015 Tutkimusosasto Apuväline Teknologia kuntoutuksessa Ympäristönhallintalaitteiden ohjaamisen,

Lisätiedot

Toimintakykyä arvioitava

Toimintakykyä arvioitava ICF ja toimintakyvyn arviointi Toimintakykyä arvioitava ICF Workshop JAMK 2015 1 Tarpeen arviointi Toimintakyvyn arviointi ICF ohjaa valitsemaan arviointimenetelmiä suhteessa intervention sisältöön (keinoina

Lisätiedot

Käytännössä toimintakyvyllä tarkoitetaan henkilön suoriutumista jossakin toimintaympäristössä:

Käytännössä toimintakyvyllä tarkoitetaan henkilön suoriutumista jossakin toimintaympäristössä: Joensuu 2.12.2014 Käytännössä toimintakyvyllä tarkoitetaan henkilön suoriutumista jossakin toimintaympäristössä: Työssä Kotona Harrastuksissa Liikkumisessa (esim. eri liikennevälineet) Ym. WHO on kehittänyt

Lisätiedot

Luettelo luokituksen pääalueista, aihealueryhmistä ja aihealueista

Luettelo luokituksen pääalueista, aihealueryhmistä ja aihealueista ICF Kaksiportainen luokitus Lähde: ICF Toimintakyvyn, Toimintarajoitteiden ja terveyden kansainvälinen luokitus. Stakes. Ohjeita ja suosituksia 2004:4. Luettelo luokituksen pääalueista, aihealueryhmistä

Lisätiedot

Johdanto toimintakyvyn arviointiin

Johdanto toimintakyvyn arviointiin Johdanto toimintakyvyn arviointiin Vammaispalvelujen neuvottelupäivät 29.1.2015 FT Heidi Anttila Twitter: @anttilaheidi Ikääntyneet, vammaiset ja toimintakyky -yksikkö 29.1.2015 Johdanto toimintakyvyn

Lisätiedot

Asiakasyhteistyö toimintakyvyn arvioinnissa

Asiakasyhteistyö toimintakyvyn arvioinnissa Asiakasyhteistyö toimintakyvyn arvioinnissa TOImii! Toimintaterapian hyvät arviointikäytännöt Suomessa Näkökulmia arviointiin Ammattikorkeakoulu Arcada 5.5.2010 Tiina Airaksinen, YTM, projektipäällikkö,

Lisätiedot

CY -luokitus ja sen mahdollisuuksia. 15.11.2007 Helena Launiainen

CY -luokitus ja sen mahdollisuuksia. 15.11.2007 Helena Launiainen ICF-CY CY -luokitus ja sen mahdollisuuksia 15.11.2007 Helena Launiainen International Classification of Functioning, Disability and Health for Children and Youth Tarkastelussa Lasten ja nuorten ICF luokituksen

Lisätiedot

Valterilla on kuusi toimipistettä, joiden yhteydessä toimii Valteri-koulu. Oppimis- ja ohjauskeskus Valteri toimii Opetushallituksen alaisuudessa.

Valterilla on kuusi toimipistettä, joiden yhteydessä toimii Valteri-koulu. Oppimis- ja ohjauskeskus Valteri toimii Opetushallituksen alaisuudessa. Valtakunnallinen Oppimis- ja ohjauskeskus Valteri tukee lähikouluperiaatteen toteutumista tarjoamalla monipuolisia palveluja yleisen, tehostetun ja erityisen tuen tarpeisiin. Valterin palvelut täydentävät

Lisätiedot

ICF ja siltaaminen. Terveystiedon ja siihen liittyvän tiedon siltaaminen ICF:ään

ICF ja siltaaminen. Terveystiedon ja siihen liittyvän tiedon siltaaminen ICF:ään ICF ja siltaaminen Terveystiedon ja siihen liittyvän tiedon siltaaminen ICF:ään Tekijä: ICF Research Branch Suomennos: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos ja ICF-kouluttajat 2016 1 ICF:n oppiminen Terveystiedon

Lisätiedot

Psyykkinen toimintakyky

Psyykkinen toimintakyky Psyykkinen toimintakyky Toimintakyky = ihmisen ominaisuuksien ja ympäristön suhde : kun ympäristö vastaa yksilön ominaisuuksia, ihminen kykenee toimimaan jos ihmisellä ei ole fyysisiä tai psykososiaalisia

Lisätiedot

Osallistumisen mahdollistaminen ikääntyvän CP-vammaisten toimintaterapiasta. Tt, Ttyo Maikku Tammisto

Osallistumisen mahdollistaminen ikääntyvän CP-vammaisten toimintaterapiasta. Tt, Ttyo Maikku Tammisto Osallistumisen mahdollistaminen ikääntyvän CP-vammaisten toimintaterapiasta Tt, Ttyo Maikku Tammisto Ikääntyvä CP-vammainen seminaari 26.3.2010 Helsinki VAKE = Vaikeavammaisten kuntoutuksen kehittämis-

Lisätiedot

Arjen toimintakyky ja Asiakaslähtöinen tavoitteenasettelu

Arjen toimintakyky ja Asiakaslähtöinen tavoitteenasettelu Arjen toimintakyky ja Asiakaslähtöinen tavoitteenasettelu Jaana Paltamaa Jyväskylän ammattikorkeakoulu 15.3.2017 Lähde: Wade Clin Rehabil 2005 Arjen toimintakyvyn arviointi 1/4 Kuntoutustarpeen havaitseminen

Lisätiedot

Lisää laatua toimintakyvyn mittaamiseen. Kuntatalo (iso luentosali) Helsinkicc. Lisää laatua toimintakyvyn mittaamiseen

Lisää laatua toimintakyvyn mittaamiseen. Kuntatalo (iso luentosali) Helsinkicc. Lisää laatua toimintakyvyn mittaamiseen Lisää laatua toimintakyvyn mittaamiseen Torstai 31.1.2013 klo 8.45-16.00 Kuntatalo (iso luentosali) Helsinkicc Lisää laatua toimintakyvyn mittaamiseen Torstai 31.1.2013 klo 8.45-16.00 Kuntatalo (iso luentosali)

Lisätiedot

Kelan koulutus 6.3.2012

Kelan koulutus 6.3.2012 Tavoitteen asettaminen etenevässä sairaudessa Kelan koulutus 6.3.2012 Maarit Karhula MS-avokuntoutushanke/ Kelan arviointitutkimus maarit.karhula@gerocenter.fi Moniammatillinen tavoitteen laatiminen Tavoitteena

Lisätiedot

Vaikeavammaisten yksilöllinen kuntoutusjakson GAS. Riikka Peltonen Suunnittelija 6.3.2012

Vaikeavammaisten yksilöllinen kuntoutusjakson GAS. Riikka Peltonen Suunnittelija 6.3.2012 Vaikeavammaisten yksilöllinen kuntoutusjakson GAS Riikka Peltonen Suunnittelija 6.3.2012 9. 3. 2 0 1 Vaikeavammaisten yksilöllisen kuntoutusjakson standardi Uudistustyön tavoitteena oli rakentaa intensiivisesti

Lisätiedot

ICF:n ja FIM:n vertailututkimus kuntoutusosastolla. Aivoverenkiertohäiriöpotilaan kuntoutus 18.1.2015

ICF:n ja FIM:n vertailututkimus kuntoutusosastolla. Aivoverenkiertohäiriöpotilaan kuntoutus 18.1.2015 ICF:n ja FIM:n vertailututkimus kuntoutusosastolla Aivoverenkiertohäiriöpotilaan kuntoutus 18.1.2015 Julkaisu Suorituskyky ja suoritustaso toimintakyvyn arvioinnissa aivoverenkiertohäiriökuntoutujilla:

Lisätiedot

Green carevaikuttavuusseminaari. Tampere 3.6.2015. Teemu Peuraniemi

Green carevaikuttavuusseminaari. Tampere 3.6.2015. Teemu Peuraniemi Green carevaikuttavuusseminaari Tampere 3.6.2015 Teemu Peuraniemi Vihreä hyvinvointi Oy tuottaa ja kehittää uudella innovatiivisella tavalla sosiaali- ja terveyspalvelualalle luontoavusteisia: - Kuntoutuspalveluita

Lisätiedot

Oppimisen ja koulun käynnin tuki

Oppimisen ja koulun käynnin tuki Oppimis- ja ohjauskeskus Valteri / Valteri-koulu Oppimisen ja koulun käynnin tuki Erityisasiantuntemus: autismin kirjo, neuropsykiatriset häiriöt, kieli ja kommunikointi, kuuleminen, näkeminen, liikkuminen

Lisätiedot

Ikääntyneen toimintakyky ja sen arviointi. Kehittämispäällikkö Rauha Heikkilä, TtM Iäkkäät, vammaiset ja toimintakyky yksikkö/hyvinvointiosasto

Ikääntyneen toimintakyky ja sen arviointi. Kehittämispäällikkö Rauha Heikkilä, TtM Iäkkäät, vammaiset ja toimintakyky yksikkö/hyvinvointiosasto Ikääntyneen toimintakyky ja sen arviointi Kehittämispäällikkö Rauha Heikkilä, TtM Iäkkäät, vammaiset ja toimintakyky yksikkö/hyvinvointiosasto sisältö Toimintakyvyn määrittelyä Toimintakyvyn arviointi

Lisätiedot

Kohti kuntouttavaa arkea. Toimintakykyajattelu OPSissa ja HOJKSissa

Kohti kuntouttavaa arkea. Toimintakykyajattelu OPSissa ja HOJKSissa Kohti kuntouttavaa arkea Toimintakykyajattelu OPSissa ja HOJKSissa Oppimisen ja kasvun tuen päivät Jyväskylä 22.9.2016 Oppimis- ja ohjauskeskus Valteri VALTERI on Opetushallituksen toimialaan kuuluva valtakunnallinen

Lisätiedot

Miksi kuntoutusta pitää suunnitella?

Miksi kuntoutusta pitää suunnitella? Perusterveydenhuollon kuntoutussuunnitelman perusteet ja kuntoutussuunnitelmaopas Koulutuspäivä 17.9.2010 Miksi kuntoutusta pitää suunnitella? Miia Palo Ylilääkäri, avovastaanottotoiminta, Rovaniemen kaupunki

Lisätiedot

Työkyvyn psykososiaalinen arviointi ICF-viitekehyksessä. Marjatta Musikka-Siirtola Johtava psykologi TAYS

Työkyvyn psykososiaalinen arviointi ICF-viitekehyksessä. Marjatta Musikka-Siirtola Johtava psykologi TAYS Työkyvyn psykososiaalinen arviointi ICF-viitekehyksessä Marjatta Musikka-Siirtola Johtava psykologi TAYS Työkyvyn arviointi haasteellinen tehtävä monimutkainen asia useita eri näkökulmia tilannekohtainen

Lisätiedot

Tiedon ja valtaistumisen kautta hyvinvoinnin ja toimintakyvyn kohentamiseen

Tiedon ja valtaistumisen kautta hyvinvoinnin ja toimintakyvyn kohentamiseen CP-vammaisten aikuisten hyvinvointi ja kuntoutus elämänkaarella projekti 2007-2010 Osaprojekti CP-vamma ja ikääntyminen Toimintakyvyn laaja-alainen tukeminen ikävuosien karttuessa Tiedon ja valtaistumisen

Lisätiedot

Huomioithan, että työelämässä kullakin työpaikalla on omat erilliset kirjaamisohjeensa, joita tulee siellä noudattaa.

Huomioithan, että työelämässä kullakin työpaikalla on omat erilliset kirjaamisohjeensa, joita tulee siellä noudattaa. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hyvinvointi- ja toimintakyky Fysioterapian koulutusohjelma FYSIOTERAPIAPROSESSI Tämä ohje on tarkoitettu fysioterapeuttiopiskelijoille fysioterapiaprosessin kuvaamisen tueksi

Lisätiedot

Toimintakyky ja ICF: Ympäristötekijät toimintakykyä edistävinä ja rajoittavina tekijöinä

Toimintakyky ja ICF: Ympäristötekijät toimintakykyä edistävinä ja rajoittavina tekijöinä Toimintakyky ja ICF: Ympäristötekijät toimintakykyä edistävinä ja rajoittavina tekijöinä Kuntoutussymposium 11.11.2011 Marjatta Musikka-Siirtola, Vs. johtava psykologi Riitta Sjögren, Kuntoutusohjaaja

Lisätiedot

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus - vaikeavammaisten lääkinnällinen kuntoutus muuttuu Uusi laki tulee voimaan 1.1.2016

Lisätiedot

Vaativa lääkinnällinen kuntoutus

Vaativa lääkinnällinen kuntoutus Vaativa lääkinnällinen kuntoutus Kunnolla kuntoon seminaari Suomen CP-liiton päivätoiminta 18.11.2016 kulttuurikeskus Caisa Ilona Toljamo, palvelupäällikkö Suomen CP-liitto ry 1 Lääkinnällinen kuntoutus

Lisätiedot

Miten hyvinvointiteknologia tukee muistisairaiden turvallisuutta?

Miten hyvinvointiteknologia tukee muistisairaiden turvallisuutta? TEKNOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS VTT OY Miten hyvinvointiteknologia tukee muistisairaiden turvallisuutta? Kokeilusta käytäntöön seminaari Holiday Club Saimaa, 19.4.2017 Hankkeen tavoitteet Alkavaa muistisairautta

Lisätiedot

CP-vammaisten lasten elämänlaatu. Lasten ja huoltajien näkökulmasta Sanna Böling, KM, ft sanna.boling@utu.fi

CP-vammaisten lasten elämänlaatu. Lasten ja huoltajien näkökulmasta Sanna Böling, KM, ft sanna.boling@utu.fi CP-vammaisten lasten elämänlaatu Lasten ja huoltajien näkökulmasta Sanna Böling, KM, ft sanna.boling@utu.fi Elämänlaatu WHO ja elämänlaatu WHO:n määritelmän mukaan elämänlaatuun liittyvät fyysinen terveys

Lisätiedot

Työttömien työkyky ja työllistyminen. Raija Kerätär Kuntoutusylilääkäri Lapin sairaanhoitopiiri

Työttömien työkyky ja työllistyminen. Raija Kerätär Kuntoutusylilääkäri Lapin sairaanhoitopiiri Työttömien työkyky ja työllistyminen Raija Kerätär Kuntoutusylilääkäri Lapin sairaanhoitopiiri Tänään Mitä työkyvyllä tarkoitetaan? Työttömän työkyky työllisen työkyky? Voiko työkykyä arvioida terveystarkastuksessa?

Lisätiedot

Kuntoutuksen vaikuttavuuden tutkiminen. Anna-Liisa Salminen Tutkimusprofessori Kelan

Kuntoutuksen vaikuttavuuden tutkiminen. Anna-Liisa Salminen Tutkimusprofessori Kelan Kuntoutuksen vaikuttavuuden tutkiminen Anna-Liisa Salminen Tutkimusprofessori Kelan tutkimusryhmä @annaliisasal Systemaattiset katsaukset Systemaattiset katsaukset ja näyttöön perustuvat hoitosuositukset

Lisätiedot

Kuntoutus hoitosuositusten valossa. Kelan näkökulma. Tiina Suomela-Markkanen Asiantuntijalääkäri, Kela 10.3.2014

Kuntoutus hoitosuositusten valossa. Kelan näkökulma. Tiina Suomela-Markkanen Asiantuntijalääkäri, Kela 10.3.2014 Kuntoutus hoitosuositusten valossa Kelan näkökulma Tiina Suomela-Markkanen Asiantuntijalääkäri, Kela 10.3.2014 Kuntoutuksen vaiheiden tulee olla kunnossa Kuntoutustarpeen havaitseminen ajoissa, kokonaisvaltaisuus

Lisätiedot

Kelan VAKE hanke VAKE vaikeavammaisten lääkinnällisen kuntoutuksen kehittämishanke

Kelan VAKE hanke VAKE vaikeavammaisten lääkinnällisen kuntoutuksen kehittämishanke Kelan VAKE hanke 2006-2013 VAKE vaikeavammaisten lääkinnällisen kuntoutuksen kehittämishanke 23.8.2012 NKL pilotin päätösseminaari Tiina Suomela-Markkanen Asiantuntijalääkäri, Kela, Terveysosasto Parasta

Lisätiedot

Asiakkaan toimijuus ja osallisuus kuntoutuksessa Avauspuheenvuoro Kristiina Härkäpää, Lapin yliopisto

Asiakkaan toimijuus ja osallisuus kuntoutuksessa Avauspuheenvuoro Kristiina Härkäpää, Lapin yliopisto Asiakkaan toimijuuden ja osallisuuden tukeminen Lapin yliopisto 20.-21.4.2015 Asiakkaan toimijuus ja osallisuus kuntoutuksessa Avauspuheenvuoro Toimijuuden käsite Toimijuus: ihminen rakentaa elämänkulkuaan

Lisätiedot

Etelä-Savon asiakaslähtöinen palveluohjausverkosto ja osaamiskeskus omais- ja perhehoitoon OSSI-hanke

Etelä-Savon asiakaslähtöinen palveluohjausverkosto ja osaamiskeskus omais- ja perhehoitoon OSSI-hanke 1 Etelä-Savon asiakaslähtöinen palveluohjausverkosto ja osaamiskeskus omais- ja perhehoitoon OSSI-hanke Omaishoitajuuden alkuarviointiprosessissa pilotoidut mittarit, pilotoitujen mittareiden tarkastelu

Lisätiedot

Onko TOIMIA-tietokannasta apua vammaissosiaalityössä mittarit päätöksen teon tukena?

Onko TOIMIA-tietokannasta apua vammaissosiaalityössä mittarit päätöksen teon tukena? Onko TOIMIA-tietokannasta apua vammaissosiaalityössä mittarit päätöksen teon tukena? Heli Valkeinen, erikoistutkija, TtT Vammaispalvelujen neuvottelupäivät, 18.-19.2.2016, Scandic Park Helsinki Mikä on

Lisätiedot

Mitä toimintakyky on ja miten sitä tutkitaan?

Mitä toimintakyky on ja miten sitä tutkitaan? Mitä toimintakyky on ja miten sitä tutkitaan? Raija Kerätär 06.10.2015 www.oorninki.fi Mikä ihmeen toimintakyky? Minulle ei ole tärkeää se, miten asiakkaalla diagnosoidaan joku sairaus, vaan se, millaiset"merkit"antavat

Lisätiedot

Toimintakyvyn kirjaaminen

Toimintakyvyn kirjaaminen Toimintakyvyn kirjaaminen Anu Myllyharju Puikkonen 2018 Rakenteinen kirjaaminen sosiaali ja terveydenhuollossa (thl.fi) Rakenteinen tieto eli määrämuotoinen tieto tarkoittaa tiedon kirjaamista ja tallentamista

Lisätiedot

Lapsen arki arvoon! Salla Sipari

Lapsen arki arvoon! Salla Sipari Lapsen arki arvoon! Salla Sipari 13.3.2013 Tulokulmia dialogiin Lapsen oppiminen Kasvatusta ja kuntoutusta yhdessä Kuntouttava arki arki kuntouttavaksi Kehittäjäkumppanuus 13.3.2013 Salla Sipari 2 Miksi

Lisätiedot

Kanadalainen toiminnallisuuden ja sitoutumisen malli (Canadian model of occupational performance and engagement, CMOP E)

Kanadalainen toiminnallisuuden ja sitoutumisen malli (Canadian model of occupational performance and engagement, CMOP E) Asiakas ja kuntoutuksen tavoitteet -TalkingMats ja COPM Taustalla: Kanadalainen toiminnallisuuden ja sitoutumisen malli (Canadian model of occupational performance and engagement, CMOP E) 1 Kuntoutuksen

Lisätiedot

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen 26.10.2015 Pitkänimen sairaala, Psykoterapiapaja. Elina Kinnunen, asiantuntijalääkäri, Kela - vaikeavammaisten lääkinnällinen kuntoutus

Lisätiedot

AIKUISVÄESTÖN HYVINVOINTIMITTARI Minun elämäntilanteeni

AIKUISVÄESTÖN HYVINVOINTIMITTARI Minun elämäntilanteeni AIKUISVÄESTÖN HYVINVOINTIMITTARI Minun elämäntilanteeni Ihmisen hyvinvointi on kokonaisuus, jossa on eri osa-alueita. Tämä mittari auttaa sinua hahmottamaan, mitä asioita hyvinvointiisi kuuluu. Osa-alueet:

Lisätiedot

ICF viitekehys. Tavoi:eita eri tasoilla?

ICF viitekehys. Tavoi:eita eri tasoilla? ICF viitekehys Aikuisneurologisen puheterapian tavoi:een ase:elussa Marjaana Raukola- Lindblom erikoispuheterapeuc, FL PUHEKLINIKKA Turku Tavoi:eita eri tasoilla? Mihin puheterapiassa pyritään vaiku:amaan?

Lisätiedot

Vaikuttavuuden arvioinnin haasteet laadullisten tulosten näkökulma

Vaikuttavuuden arvioinnin haasteet laadullisten tulosten näkökulma Vaikuttavuuden arvioinnin haasteet laadullisten tulosten näkökulma Marja Haapaniemi Johtava informaatikko, lähipalvelut Lahden kaupunginkirjasto-maakuntakirjasto Vaikuttavuuden käsite Vaikuttavuus käsitteenä

Lisätiedot

ICF tarkenteet. ICF-tarkenteet. 1. tarkenne 2. tarkenne 3 3. tarkenne. Osa-alue. Pääluokka 2. taso. 4. taso. 3. taso

ICF tarkenteet. ICF-tarkenteet. 1. tarkenne 2. tarkenne 3 3. tarkenne. Osa-alue. Pääluokka 2. taso. 4. taso. 3. taso ICF tarkenteet ICF-tarkenteet Osa-alue s7 3020.4 2 1. tarkenne 2. tarkenne 3 3. tarkenne Pääluokka 2. taso 3. taso 4. taso 2 1 Kun käytetään ICF-kuvauskohteita, ne tulisi täydentää aina vähintään yhdellä

Lisätiedot

SUOSITUS AIVOVERENKIERTOHÄIRIÖ (AVH)- ja MS-KUNTOUTUJAN LIIKKUMISEN JA OSALLISTUMISEN ARVIOINTIIN

SUOSITUS AIVOVERENKIERTOHÄIRIÖ (AVH)- ja MS-KUNTOUTUJAN LIIKKUMISEN JA OSALLISTUMISEN ARVIOINTIIN SUOSITUS AIVOVERENKIERTOHÄIRIÖ (AVH) ja MSKUNTOUTUJAN LIIKKUMISEN JA OSALLISTUMISEN ARVIOINTIIN Kirjoittajat: Mari Kantanen, Jaana Paltamaa ja Sinikka Peurala Kommentoinut ja hyväksynyt: TOIMIA/Vaikeavammaisten

Lisätiedot

TOIMINTAKYVYN OSA-ALUEET JA NIIDEN ARVIOIMINEN

TOIMINTAKYVYN OSA-ALUEET JA NIIDEN ARVIOIMINEN TOIMINTAKYVYN OSA-ALUEET JA NIIDEN ARVIOIMINEN Arjen toimintakyky kuntoon 18.12.2018 Heidi Anttila Twitter: @anttilaheidi 18.12.2018 @anttilaheidi - Toimintakyvyn osa-alueet ja niiden arvioiminen 1 OSAAMISTAVOITTEET

Lisätiedot

Asiakas oman elämänsä asiantuntijana

Asiakas oman elämänsä asiantuntijana Asiakas oman elämänsä asiantuntijana RAI -seminaari 29.3.212 28.3.212 Teija Hammar / IIPA Teija Hammar, erikoistutkija, Ikäihmisten palvelut -yksikkö, THL 1 Esityksen sisältö: Asiakkaan äänen voimistuminen

Lisätiedot

Toimintakyvyn arviointi ICF-viitekehyksessä VAT:n (valmennuksen arvioinnin tukijärjestelmä)

Toimintakyvyn arviointi ICF-viitekehyksessä VAT:n (valmennuksen arvioinnin tukijärjestelmä) Toimintakyvyn arviointi ICF-viitekehyksessä VAT:n (valmennuksen arvioinnin tukijärjestelmä) avulla ICF WHO:n tekemä toimintakyvyn, toimintarajoitteiden ja terveyden kansainvälinen luokitus (ICF) julkistettiin

Lisätiedot

Elämänlaatu ja sen mittaaminen

Elämänlaatu ja sen mittaaminen 04.02.2013 Elämänlaatu ja sen mittaaminen Luoma Minna-Liisa, Korpilahti Ulla, Saarni Samuli, Aalto Anna-Mari, Malmivaara Antti, Koskinen Seppo, Sukula Seija, Valkeinen Heli, Sainio Päivi 04.02.2013 elämä

Lisätiedot

KYKYVIISARI-keskeiset käsitteet. Mitä on työkyky? Mitä on toimintakyky? Mitä on sosiaalinen osallisuus? Työterveyslaitos SOLMU

KYKYVIISARI-keskeiset käsitteet. Mitä on työkyky? Mitä on toimintakyky? Mitä on sosiaalinen osallisuus? Työterveyslaitos SOLMU KYKYVIISARIkeskeiset käsitteet KYKYVIISARI-keskeiset käsitteet Mitä on työkyky? Mitä on toimintakyky? Mitä on sosiaalinen osallisuus? Työterveyslaitos SOLMU www.ttl.fi 2 Mitä työkyky on? Työkyky rakentuu

Lisätiedot

IKÄIHMISTEN KUNTOUTTAMINEN KOTIHOIDOSSA. Kotka 29.9.2015 Anni Pentti

IKÄIHMISTEN KUNTOUTTAMINEN KOTIHOIDOSSA. Kotka 29.9.2015 Anni Pentti IKÄIHMISTEN KUNTOUTTAMINEN KOTIHOIDOSSA Kotka 29.9.2015 Anni Pentti Ikäihmisten kuntoutus = Geriatrinen kuntoutus Laaja-alaista, kokonaisvaltaista kuntoutusta Ymmärretään ihmisen normaali ikääntyminen

Lisätiedot

Vajaa vuosi Kelan järjestämää vaativaa lääkinnällistä kuntoutusta Mitä on tapahtunut?

Vajaa vuosi Kelan järjestämää vaativaa lääkinnällistä kuntoutusta Mitä on tapahtunut? Vajaa vuosi Kelan järjestämää vaativaa lääkinnällistä kuntoutusta Mitä on tapahtunut? Tiina Suomela-Markkanen Vastaava asiantuntijalääkäri Kela, Vakuutuslääketieteen yksikkö Vakuutuspiirit ja niiden lääkärikeskukset:

Lisätiedot

IPA Kyselylomake valinnoista ja osallistumisesta jokapäiväisessä elämässä

IPA Kyselylomake valinnoista ja osallistumisesta jokapäiväisessä elämässä IPA Kyselylomake valinnoista ja osallistumisesta jokapäiväisessä elämässä Vastaajan nimi: Päivämäärä: Johdanto Tämän lomakkeen kysymykset koskevat päivittäisiä toimintojasi. Pyrimme saamaan käsityksen

Lisätiedot

Sinikka Hiekkala, Tutkimusjohtaja, neurologisen kuntoutuksen dosentti, FT Gsm

Sinikka Hiekkala, Tutkimusjohtaja, neurologisen kuntoutuksen dosentti, FT Gsm 23.11.2018, SYV 2018 seminaari Susanna Tallqvist, väitöskirjaopiskelija, TtM, Helsingin yliopisto Sinikka Hiekkala, Tutkimusjohtaja, neurologisen kuntoutuksen dosentti, FT Gsm 0500 362 623 sinikka.hiekkala@invalidiliitto.fi

Lisätiedot

Käyvän hoidon kuntoutushanke miten kuntoutusta arvioidaan Käypä hoito -suosituksissa?

Käyvän hoidon kuntoutushanke miten kuntoutusta arvioidaan Käypä hoito -suosituksissa? Käyvän hoidon kuntoutushanke miten kuntoutusta arvioidaan Käypä hoito -suosituksissa? Antti Malmivaara, LKT, dos.,ylilääkäri, Käypä hoito, Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Terveys- ja sosiaalitalouden

Lisätiedot

Toimintakykyä edistävä hoitotyö ja sen johtaminen. Pia Vähäkangas, TtT Projektipäällikkö Asiantuntija

Toimintakykyä edistävä hoitotyö ja sen johtaminen. Pia Vähäkangas, TtT Projektipäällikkö Asiantuntija Toimintakykyä edistävä hoitotyö ja sen johtaminen Pia Vähäkangas, TtT Projektipäällikkö Asiantuntija Aiheeseen liittyviä käsitteitä Toimintakyky, toimijuus, kuntoutuminen, toimintavajeet, toimintaedellytykset

Lisätiedot

Turvallinen koti- ja lähiympäristö. Vakaat- työryhmä 19.4.2012 Else Malmberg, toimintaterapeutti Kuntoutuspalvelut

Turvallinen koti- ja lähiympäristö. Vakaat- työryhmä 19.4.2012 Else Malmberg, toimintaterapeutti Kuntoutuspalvelut Turvallinen koti- ja lähiympäristö Vakaat- työryhmä 19.4.2012 Else Malmberg, toimintaterapeutti Kuntoutuspalvelut Aiheen teemoja Toimija Toimintaympäristö Toimintakyky Turvallinen koti Esteettömyys Hyviä

Lisätiedot

VAMMAISPALVELUT PALVELUPAKETTIA JA SOTEA. Tarja Hallikainen

VAMMAISPALVELUT PALVELUPAKETTIA JA SOTEA. Tarja Hallikainen VAMMAISPALVELUT PALVELUPAKETTIA JA SOTEA Tarja Hallikainen 26.4.2016 ALUEELLINEN ULOTTUVUUS VAMMAISPALVELU ASIAKKAAT - Kehitysvammaisia noin 1 480 - Vpl- kuljetuspalvelun saajia noin 2 400 - Erityistä

Lisätiedot

Toimintakyvyn, toimintarajoitteiden ja terveyden kansainvälinen luokitus (ICF) ja sen vaikutus käytännön kuntoutustyöhön

Toimintakyvyn, toimintarajoitteiden ja terveyden kansainvälinen luokitus (ICF) ja sen vaikutus käytännön kuntoutustyöhön Toimintakyvyn, toimintarajoitteiden ja terveyden kansainvälinen luokitus (ICF) ja sen vaikutus käytännön kuntoutustyöhön Mauri Kallinen LT, dosentti Ylilääkäri, OYS, lääkinnällinen kuntoutus muokannut

Lisätiedot

Toimintakyvyn arviointi ICF / VAT avulla ja tiedon käyttö (työhön) kuntoutuksessa. Kumppaniksi ry, Tuomas Leinonen

Toimintakyvyn arviointi ICF / VAT avulla ja tiedon käyttö (työhön) kuntoutuksessa. Kumppaniksi ry, Tuomas Leinonen Toimintakyvyn arviointi ICF / VAT avulla ja tiedon käyttö (työhön) kuntoutuksessa ICF On luettelo toimintakyvyn eri osa-alueista Antaa yhteisen kielen eri ammattilaisille Mahdollistaa tiedon välittämisen

Lisätiedot

Miten GAS toimii kuntoutuksen suunnittelussa Kymenlaakson keskussairaalassa

Miten GAS toimii kuntoutuksen suunnittelussa Kymenlaakson keskussairaalassa Miten GAS toimii kuntoutuksen suunnittelussa Kymenlaakson keskussairaalassa liikunta- ja vaikeavammaisten lasten kuntoutuksen suunnittelussa lastenneurologisella osastolla vuodesta 2010 vanhemmat ja lapsi

Lisätiedot

Ympäristöön säilötty muisti auttaa selviytymään arjessa. Kouvolan seudun Muisti ry Dos. Erja Rappe

Ympäristöön säilötty muisti auttaa selviytymään arjessa. Kouvolan seudun Muisti ry Dos. Erja Rappe Ympäristöön säilötty muisti auttaa selviytymään arjessa Kouvolan seudun Muisti ry 14.2.2017 Dos. Erja Rappe 9.2.2017 Al Esityksen sisältö Ympäristö ja hyvinvointi Muistisairaalle tärkeitä ympäristötekijöitä

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työkyvyn ja työhyvinvoinnin ylläpitäminen: mikä auttaa jaksamaan jatkuvassa muutoksessa? Erikoistutkija Marjo Wallin TTL:n määritelmä työhyvinvoinnille Työhyvinvointi tarkoittaa, että

Lisätiedot

SOSIAALINEN KUNTOUTUS KÄSITE JA KÄYTÄNNÖN SISÄLTÖ. Mistä uusia ideoita asiakastyöhön? HUS 10.9.2013. Aulikki Kananoja

SOSIAALINEN KUNTOUTUS KÄSITE JA KÄYTÄNNÖN SISÄLTÖ. Mistä uusia ideoita asiakastyöhön? HUS 10.9.2013. Aulikki Kananoja SOSIAALINEN KUNTOUTUS KÄSITE JA KÄYTÄNNÖN SISÄLTÖ Mistä uusia ideoita asiakastyöhön? HUS 10.9.2013 Aulikki Kananoja SOSIAALISEN KUNTOUTUKSEN KÄSITTEESTÄ (1) Kaksi lähestymistapaa: Toiminnallinen: se osa

Lisätiedot

Mikä on riittävän hyvä toimintakyvyn mittari ja miten TOIMIA auttaa mittarin valinnassa?

Mikä on riittävän hyvä toimintakyvyn mittari ja miten TOIMIA auttaa mittarin valinnassa? Mikä on riittävän hyvä toimintakyvyn mittari ja miten TOIMIA auttaa mittarin valinnassa? Vaikuttavuuden arviointi ja toimintakyvyn mittaaminen sosiaalipalveluissa. Kuntatalo, 12.12.2014 erikoistutkija,

Lisätiedot

Terveyden edistämisen vaikutus vai vaikuttavuus? Vaikuttavuuden seurannan mahdollisuudet

Terveyden edistämisen vaikutus vai vaikuttavuus? Vaikuttavuuden seurannan mahdollisuudet Terveyden edistämisen vaikutus vai vaikuttavuus? Vaikuttavuuden seurannan mahdollisuudet 04.02.2014 HUSn kuntien hyvinvoinnin ja terveyden edistäjien yhteistapaaminen Heli Hätönen, TtT, Eritysasiantuntija

Lisätiedot

Vertailukelpoisen toimintakykytiedon kerääminen ja hyödyntäminen palvelujen kehittämisessä

Vertailukelpoisen toimintakykytiedon kerääminen ja hyödyntäminen palvelujen kehittämisessä Vertailukelpoisen toimintakykytiedon kerääminen ja hyödyntäminen palvelujen kehittämisessä Matti Mäkelä 12.12.2014 12.12.2014 Vertailukelpoinen toimintakykytieto / Matti Mäkelä 1 Toimintakykytiedon vertailukelpoisuus

Lisätiedot

Osallisuuden vahvistaminen: mitä YK:n vammaissopimus linjaa?

Osallisuuden vahvistaminen: mitä YK:n vammaissopimus linjaa? Osallisuuden vahvistaminen: mitä YK:n vammaissopimus linjaa? Harvinaissairauksien kansallinen konferenssi, Säätytalo 22.10.2018 Henrik Gustafsson, lakimies, Invalidiliitto ry YK:n vammaissopimuksen relevantit

Lisätiedot

ICF perusteet: rakenne ja koodit

ICF perusteet: rakenne ja koodit rakenne ja koodit perusteet: rakenne ja koodit Tekijä: Research Branch Suomennos: THL ja kouluttajat Coronaria kevät 2018 Jaana Paltamaa, JAMK TtT Jaana Paltamaa 1 Tämän jakson jälkeen osaat kertoa, millainen

Lisätiedot

Työkyvyn. arviointi. rinnakkaisseminaari klo 9.00

Työkyvyn. arviointi. rinnakkaisseminaari klo 9.00 Työkyvyn arviointi rinnakkaisseminaari 4.10.2018 klo 9.00 Toimintakyky tarkoittaa ihmisen fyysisiä, psyykkisiä ja sosiaalisia edellytyksiä selviytyä hänelle itselleen merkityksellisistä ja välttämättömistä

Lisätiedot

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Minna Rantanen, Kela Läntinen vakuutuspiiri TYKS 17.5.2016 Saajat Vaikeavammaisten lääkinnällisen kuntoutuksen / vaativan lääkinnällisen

Lisätiedot

ASIAKKAAN VOIMAVARAT KÄYTTÖÖN RAI-seminaari 26.9.2007

ASIAKKAAN VOIMAVARAT KÄYTTÖÖN RAI-seminaari 26.9.2007 ASIAKKAAN VOIMAVARAT KÄYTTÖÖN RAI-seminaari 26.9.2007 Eva-Maria Emet Johtava hoitaja Folkhälsan Botnia / Östanlid Voimavarojen tunnistaminen kuntouttavan hoitotyön suunnittelussa Kartoittaminen Riskit

Lisätiedot

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa monipuolisesti, asiakaslähtöisesti ja voimavaralähtöisesti

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa monipuolisesti, asiakaslähtöisesti ja voimavaralähtöisesti Kuntoutumisen tukeminen Sivu 1(10) Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin Suunnitelmallinen työskentely Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot Tutkinnon suorittaja: tunnistaa

Lisätiedot

Osa IV Ikäihmisten palvelutarpeiden arviointi. Riitta Räsänen

Osa IV Ikäihmisten palvelutarpeiden arviointi. Riitta Räsänen Osa IV Ikäihmisten palvelutarpeiden arviointi Riitta Räsänen Taustalla Kotiin annettavat palvelut ja hoito, valtakunnallinen valvontaohjelma 2012 2014. Sosiaali- ja terveydenhuollon laadunhallinta 2000-luvulle.

Lisätiedot

Kykyviisari. Työ- ja toimintakyvyn itsearviointimenetelmän hyödyntäminen asiakastyössä

Kykyviisari. Työ- ja toimintakyvyn itsearviointimenetelmän hyödyntäminen asiakastyössä Kykyviisari Työ- ja toimintakyvyn itsearviointimenetelmän hyödyntäminen asiakastyössä Kykyviisari sopii kaikille työikäisille Kykyviisari on työ- ja toimintakyvyn arviointimenetelmä kaikille työikäisille,

Lisätiedot

Kotikuntoutuksen rooli liikkuvissa palveluissa

Kotikuntoutuksen rooli liikkuvissa palveluissa Kotikuntoutuksen rooli liikkuvissa palveluissa Koulutuspäivä Liikkuvat työryhmät mielenterveystyössä 27.3.2007 Vaasa, Jarkko Pirttiperä (Pohjanmaa hanke) KUNTOUTUKSEN KÄSITE Kuntoutus = jonkun selkeästi

Lisätiedot

Hyvä läheisyhteistyö ja sen merkitys hyvä elämän mahdollistajana Askeleita aikuisuuteen seminaari 28.11.2014

Hyvä läheisyhteistyö ja sen merkitys hyvä elämän mahdollistajana Askeleita aikuisuuteen seminaari 28.11.2014 Hyvä läheisyhteistyö ja sen merkitys hyvä elämän mahdollistajana Askeleita aikuisuuteen seminaari 28.11.2014 Eija Stengård, johtava psykologi Mielenterveys- ja päihdepalvelut Tampereen kaupunki Omaisten

Lisätiedot

Yhteiskehittelyllä oivalluspomppuja kuntoutusymmärryksessä

Yhteiskehittelyllä oivalluspomppuja kuntoutusymmärryksessä Yhteiskehittelyllä oivalluspomppuja kuntoutusymmärryksessä - järjestävän tahon näkökulma 7.9.2017 LAPSEN OIKEUS OSALLISTUA KUNTOUTUKSEENSA LOOK- HANKKEEN JUHLASEMINAARI Riikka Peltonen, ohjauksesta vastaava

Lisätiedot

mitä, miten ja miksi?

mitä, miten ja miksi? Heli Valkeinen Heidi Anttila IF-luokitus ja toimintakykymittarit: mitä, miten ja miksi? Toiminta- ja työkyvyn ylläpitäminen ja kehittäminen on keskeinen haaste sosiaali- ja terveydenhuollossa. Yhteiskunnassa

Lisätiedot

työseminaari 10.6.2010 Alice Pekkala Kartanonväkikoti

työseminaari 10.6.2010 Alice Pekkala Kartanonväkikoti Terveydenhuoltoalan l siirtoergonomian i asiantuntija ij ja työseminaari 10.6.2010 Kannattavaa kumppanuuttakuntouttavallakuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväkikoti Kartanonväki kodit kdit

Lisätiedot

APUVÄLINEPALVELUT Helsingin sosiaali- ja terveysvirastossa Minna Salmi Kampin palvelukeskus 26.9.2013

APUVÄLINEPALVELUT Helsingin sosiaali- ja terveysvirastossa Minna Salmi Kampin palvelukeskus 26.9.2013 APUVÄLINEPALVELUT Helsingin sosiaali- ja terveysvirastossa Minna Salmi Kampin palvelukeskus 26.9.2013 Sairaala-, kuntoutusja hoivapalvelut; Kuntoutuksen osaamiskeskus Kuntoutussuunnittelu Apuvälinepalvelut

Lisätiedot

ICF / VAT toimintakyvyn arviointi. Kumppaniksi ry, Tuomas Leinonen

ICF / VAT toimintakyvyn arviointi. Kumppaniksi ry, Tuomas Leinonen ICF / VAT toimintakyvyn arviointi ICF ICF on WHO:n tekemä toimintakykyluokitus Se ei ole mittari Se tarjoaa hyvän rakenteen toimintakyvyn kuvaamiseksi Se tarvitsee tuekseen välineen jolla toimintakyvyn

Lisätiedot

ICF / VAT toimintakyvyn arviointi. Kumppaniksi ry, Tuomas Leinonen

ICF / VAT toimintakyvyn arviointi. Kumppaniksi ry, Tuomas Leinonen ICF / VAT toimintakyvyn arviointi ICF International Classification of Functioning, Disability and Health ICF on WHO:n tekemä toimintakykyluokitus jota WHO suosittaa toimintakyvyn kuvaamiseen Luokitus sisältää

Lisätiedot

Mittarit ja mittaaminen. Kehittämispäällikkö Seija Sukula/ Suunnittelija Anneli Louhenperä

Mittarit ja mittaaminen. Kehittämispäällikkö Seija Sukula/ Suunnittelija Anneli Louhenperä Mittarit ja mittaaminen Kehittämispäällikkö Seija Sukula/ Suunnittelija Anneli Louhenperä Mittareiden valinta Tieto mittareiden pätevyydestä mittaamaan haluttua toimintakyvyn osa-aluetta tietyllä kohderyhmällä

Lisätiedot

Oulu Screener 1.1 toimintakyvyn ja palvelutarpeen selvittämisen apuna

Oulu Screener 1.1 toimintakyvyn ja palvelutarpeen selvittämisen apuna Oulu Screener 1.1 toimintakyvyn ja palvelutarpeen selvittämisen apuna Pia Vähäkangas, TtT, sosiaali- ja terveysjohtaja, erityisasiantuntija Pia Vähäkangas, TtT 1 Resident Assessment Instrument (RAI) RAI

Lisätiedot

Liite 4. Systemaattisessa kirjallisuuskatsauksessa tunnistetut psykososiaaliset vaikeudet (n = 175) aivotoiminnanhäiriökohtaisesti

Liite 4. Systemaattisessa kirjallisuuskatsauksessa tunnistetut psykososiaaliset vaikeudet (n = 175) aivotoiminnanhäiriökohtaisesti Pitkänen T, Levola J, Tourunen J, Kaskela T, Holopainen A. Aivotoiminnan häiriöiden yhteydessä yleisesti koetut psykososiaaliset vaikeudet. PARADISE24-kyselyn tutkimusperusta. Helsinki: Kela, Sosiaali-

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työhyvinvointikymppi työhyvinvointia rakentamassa 20.1.2014. Eija Lehto erityisasiantuntija Työhyvinvointipalvelut

Hyvinvointia työstä. Työhyvinvointikymppi työhyvinvointia rakentamassa 20.1.2014. Eija Lehto erityisasiantuntija Työhyvinvointipalvelut Hyvinvointia työstä Työhyvinvointikymppi työhyvinvointia rakentamassa 20.1.2014 Eija Lehto erityisasiantuntija Työhyvinvointipalvelut 6.2.2014 Eija Lehto, Työterveyslaitos Työhyvinvoinnin osatekijöitä

Lisätiedot

Puhe, liike ja toipuminen. Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT

Puhe, liike ja toipuminen. Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT Puhe, liike ja toipuminen Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT Puhe liike toipuminen? 2.9.2014 Hätönen H 2 Perinteitä ja uusia näkökulmia Perinteinen näkökulma: Mielenterveyden ongelmien hoidossa painotus

Lisätiedot

Toimintakyvyn arviointi asiakkaan parhaaksi. Työhönkuntoutuksen yhteydessä

Toimintakyvyn arviointi asiakkaan parhaaksi. Työhönkuntoutuksen yhteydessä asiakkaan parhaaksi Työhönkuntoutuksen yhteydessä Kumppaniksi ry Kumppaniksi ry on Kajaanin seutukunnan kuntien ylläpitämä yhdistys, joka tarjoaa valmennus- ja kuntoutuspalveluja työttömille työnhakijoille.

Lisätiedot

Apuvälineluokituksen käyttömahdollisuudet. Apuvälineiden standardit tutuiksi -seminaari Helsinki 13.10.2015 Outi Töytäri ja Sarianna Savolainen

Apuvälineluokituksen käyttömahdollisuudet. Apuvälineiden standardit tutuiksi -seminaari Helsinki 13.10.2015 Outi Töytäri ja Sarianna Savolainen Apuvälineluokituksen käyttömahdollisuudet Apuvälineiden standardit tutuiksi -seminaari Helsinki 13.10.2015 Outi Töytäri ja Sarianna Savolainen SFS-EN ISO 9999 Vammaisten apuvälineet Luokitus ja termit

Lisätiedot

Kuntoutuksesta lapsen kuntoutumiseen. Ilona Autti-Rämö, Johtava ylilääkäri

Kuntoutuksesta lapsen kuntoutumiseen. Ilona Autti-Rämö, Johtava ylilääkäri Kuntoutuksesta lapsen kuntoutumiseen Ilona Autti-Rämö, Johtava ylilääkäri Kela ilona.autti-ramo@kela.fi @IlonaAutti Lyhyt taustani Lastenneurologian erikoislääkäri, kuntoutuksen erityispätevyys Käypä Hoito

Lisätiedot

Laajat terveystarkastukset oppilaan ja perheen hyvinvoinnin tukena

Laajat terveystarkastukset oppilaan ja perheen hyvinvoinnin tukena Laajat terveystarkastukset oppilaan ja perheen hyvinvoinnin tukena Marke Hietanen-Peltola Ylilääkäri, Lapset, nuoret ja perheet yksikkö 19.3.2015 Kuntotestauspäivät 2015, Kisakallio Määräaikaiset terveystarkastukset

Lisätiedot

MONIAMMATILLINEN KIRJAAMINEN. Erityisasiantuntija Tupu Holma Suomen kuntaliitto tupu.holma@kuntaliitto.fi Puh 050 2235

MONIAMMATILLINEN KIRJAAMINEN. Erityisasiantuntija Tupu Holma Suomen kuntaliitto tupu.holma@kuntaliitto.fi Puh 050 2235 MONIAMMATILLINEN KIRJAAMINEN Erityisasiantuntija Tupu Holma Suomen kuntaliitto tupu.holma@kuntaliitto.fi Puh 050 2235 1 MONIAMMATILLINEN KIRJAAMINEN Mitä ymmärrämme moniammatillisuudella Näkökulmia moniammatilliseen

Lisätiedot