RANTASALMEN KUNTA TILINPÄÄTÖS Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto

Transkriptio

1 1 RANTASALMEN KUNTA TILINPÄÄTÖS 2017 Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto

2 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. TOIMINTAKERTOMUS OLENNAISET TAPAHTUMAT TOIMINNASSA JA TALOUDESSA KUNNANJOHTAJAN KATSAUS KUNNAN HALLINTO HALLINTO PALVELUTUOTANTO TALOUDELLINEN KEHITYS TOIMINTAKERTOMUKSET - Suomen Terveystalo Oy - Järvi-Saimaan kansalaisopisto - Järvi-Saimaan Palvelut Oy - Yhteistyö kuntien kanssa - Yhteistyö Itä-Savon sairaanhoitopiirin kanssa TALOUDEN TASAPAINOTTAMINEN TALOUSARVIOON TEHDYT MUUTOKSET TILINPÄÄTÖSVUONNA ARVIO TULEVASTA KEHITYKSESTÄ HENKILÖSTÖ ARVIO MERKITTÄVISTÄ RISKEITÄ JA EPÄVARMUUSTEKIJÖISTÄ YMPÄRISTÖTEKIJÄT 1.2. SELONTEKO SISÄISEN VALVONNAN JÄRJESTÄMISESTÄ TILIKAUDEN TULOKSEN MUODOSTUMINEN JA TOIMINNAN RAHOITUS TILIKAUDEN TULOKSEN MUODOSTUMINEN TOIMINNAN RAHOITUS 1.4. RAHOITUSASEMA KOKONAISTULOT JA MENOT KUNTAKONSERNIN TOIMINTA JA TALOUS YHDISTELMÄ YHTEISÖISTÄ KONSERNIN TOIMINNAN OHJAUS OLENNAISET KONSERNIA KOSKEVAT TAPAHTUMAT ARVIO KONSERNIN TODENNÄKÖISESTÄ TULEVASTA KEHITYKSESTÄ SELONTEKO KONSERNIVALVONNAN JÄRJESTÄMISESTÄ KONSERNI TILINPÄÄTÖS JA TUNNUSLUVUT 1.7. TILIKAUDEN TULOKSEN KÄSITTELY JA TALOUDEN TASAPAINOTTA- MISTOIMENPITEET 37

3 3 2. TOTEUTUMISVERTAILU 38 - käyttötalouden toteutuminen - tuloslaskelmaosan toteutuminen - investointiosan toteutuminen - rahoitusosan toteutuminen 3. TILINPÄÄTÖSLASKELMAT TULOSLASKELMA 3.2. RAHOITUSLASKELMA 3.3. TASE 3.4. KONSERNITILINPÄÄTÖS 4. TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT ERIYTETYT TILINPÄÄTÖKSET Vesi- ja viemärilaitoksen tuloslaskelma, rahoituslaskelma ja tase 6. ALLEKIRJOITUKSET JA TILINPÄÄTÖSMERKINNÄT LUETTELOT JA SELVITYKSET Luettelo kirjanpitokirjoista ja tositteiden lajeista - Selvitys kirjanpidon säilytyksestä 8. TUNNUSLUKUJEN LASKENTAPERUSTEET 140

4 1. TOIMINTAKERTOMUS 4

5 OLENNAISET TAPAHTUMAT TOIMINNASSA JA TALOUDESSA KUNNANJOHTAJAN KATSAUS Vaikka kyseessä on vuoden 2017 tilinpäätös, on tarkoituksenmukaista katsoa hieman pitemmälle taaksepäin. Kunnan talous alkoi sukeltaa vuonna 2011 ja se saatiin uudelleen nousuun vasta Tämän tilinpäätöksen jälkeen on saatu katettua alijäämät, joita pahimmillaan oli noin 3 M. Kuntalain mukaan kunnan taloudessa on tasapainovaatimus ja alijäämän kattamisvelvollisuus. Kunnan tuli siis lain mukaan päättää yksilöidyistä toimenpiteistä, joilla alijäämät katetaan. Tämän tilinpäätöksen jälkeen voidaan todeta, että tässä onnistuttiin. Viime vuosi oli poikkeus kunnallisvaalien ajankohdan suhteen, sillä vaalit käytiin jo huhtikuussa. Valtuutettuja valittiin 19 aiemman 21 sijaan. Kesäkuussa toimikautensa aloittanut valtuusto aloitti kunnan uuden strategian valmistelun jo keväällä. Työ on vielä keskeneräinen, mutta visiona on, että Rantasalmi edistää hyvinvointia ja elinvoimaa. Näillä teemoilla on hyvä varautua kunnan uuteen rooliin, maakuntauudistuksen toteuduttua. Kun maakuntauudistukseen liittyvät lait on vahvistettu, valtuusto joutuu miettimään uudelleen kunnan rahoitukseen ja meno/tulo tasapainoon liittyviä kysymyksiä. On hyvin tärkeää, että kunnan talous on tasapainossa, kun tehtävät ja rahoitus muuttuvat Toukokuussa valtuusto hyväksyi kunnalle uuden hallintosäännön ja hallintoorganisaation. Uudessa organisaatiossa aloitti toimintansa muun muassa palvelulautakunta ja elinvoimajaosto. Kunnallisveron osalta tapahtui pientä nousua vuoden 2016 notkahduksen jälkeen. Valtuusto päätti myös nostaa vuoden 2018 tuloveroprosentin 21 prosenttiin. Tuloveroprosentti on ollut sitä ennen saman suuruinen vuodesta Valtionosuudet pienenivät vuonna Tämä on ollut ennakoitavissa, sillä valtionosuusjärjestelmän muutokset ovat Rantasalmen kannalta epäedullisia. Kunnan lainmäärä asukasta kohden on pysynyt varsin vakaana ja jopa pienentynyt tilinpäätösvuonna verrattuna kahteen edelliseen vuoteen. Velkaantuneisuus on pyrittävä pitämään tulevaisuudessakin maltillisena, sillä se on yksi kriisikuntakriteereistä. Viime vuoden tilinpäätös oli ,33 ylijäämäinen. Kunnan taseessa on tämän tilinpäätöksen jälkeen ylijäämää yhteensä ,08. Tähän tulokseen voi kunnan päättäjät ja henkilöstö olla varsin tyytyväisiä, muistaen kuitenkin tiukan taloudenpidon tärkeyden myös tulevaisuudessa. Kristiina Järvenpää Kunnanjohtaja

6 KUNNAN HALLINTO KUNNANVALTUUSTO Eero Sistonen, puheenjohtaja, Keskusta Auvo Kokkonen, I varapuheenjohtaja, SDP Esa Lappalainen, II varapuheenjohtaja, Keskusta Keskusta Matti Haikonen Marisa Hukkanen Markku Karvonen Liisa Kämäräinen Kari Lappalainen Jouko Lukkarinen Leena Suhonen Juho Tiainen Tiina Tilaéus Jussi Tynkkynen SDP Heino Kokkonen Tuula Kärkkäinen Raimo Rautiainen Mauri Wessman KOK Ahti Myllys Olli Uosukainen Tarkastuslautakunta Jäsenet Olli Uosukainen, pj Kari Lappalainen, vpj Antti Eklöf Mauno Heiskanen Saija Räisänen Tilintarkastaja Janne Majoinen, JHTT BDO Audiator Oy Perussuomalaiset KUNNANHALLITUS Jäsenet Jussi Tynkkynen, pj Tuula Kärkkäinen, I vpj Liisa Kämäräinen, II vpj. Matti Haikonen Marisa Hukkanen Ahti Myllys Satu Vihavainen Esittelijä: Kristiina Järvenpää, kunnanjohtaja Henk.koht.varajäsenet Markku Karvonen Raimo Rautiainen Leena Suhonen Jouko Lukkarinen Tiina Tilaéus Sari Jokinen Päivi Koikkalainen-Rovamo LAUTAKUNNAT Hannu Kokki Satu Vihavainen Yksilöjaosto Jäsenet Satu Vihavainen, pj Raimo Rautiainen, vpj Sari Jokinen Esittelijä: kunnanjohtaja Kristiina Järvenpää Henkilöstöjaosto Jäsenet Marisa Hukkanen, pj Tuula Kärkkäinen, vpj. Ahti Myllys Esittelijä: hallintopäällikkö Harri Korhonen

7 7 KUNNANHALLITUS HALLINTO MAASEUTU YMPÄRISTÖ Keskusvaalilautakunta Olli Lappalainen, pj. Esko Myllys, vpj Seija Rautiainen Sirpa Taskinen Pekka Karvinen SIVISTYS Sivistyslautakunta Heino Kokkonen, pj. Leena Suhonen, vpj. Mirka Kiiveri Jari Rautiainen Kai Lankinen Esittelijä: Anne Haakana Sivistysjohtaja Maaseutulautakunta (Rantasalmi, Juva, Sulkava, Joroinen) Esko Kämäräinen, pj. Su Rantasalmi: Riikka Aho Juho Tiainen Juva: Keijo Roikonen Rosa Sormunen Sulkava: Helga Reinikainen Joroinen: Outi Honkapuro Pekka Ikonen Esittelijät: Sirpa Leväinen maaseutupäällikkö Harri Tillman lomituspäällikkö Ympäristölautakunta (Rantasalmi, Juva, Sulkava) Juho Tiainen, pj Ra Raimo Vilenius, vpj. Ju Rantasalmi: Jouko Lukkarinen Pia Issakainen Juva: Anita Jokinen Katja Tuovinen Sulkava: Kalevi Puustinen Heikki Joskitt Sanna Reponen Esittelijä: Veikko Virtanen ympäristöpäällikkö Tiejaos: Raimo Vilenius, pj, Ju Jouko Lukkarinen, vpj,ra Sanna Reponen, Su Tilivelvolliset Tilivelvollisia ovat kunnan toimielinten jäsenet ja varajäsenet sekä esittelijät ja tehtäväalueiden johtavat viranhaltijat (tarkempi määrittely talousarviossa).

8 8 KUNNAN HALLINTO alkaen KUNNANVALTUUSTO Juho Tiainen, puheenjohtaja, Keskusta Tiina Tilaéus, I varapuheenjohtaja, Keskusta Auvo Kokkonen, II varapuheenjohtaja, SDP KOK Ahti Myllys Perussuomalaiset Satu Vihavainen Keskusta Riikka Aho Antti Eklöf Petra Huupponen Vili Huupponen Annukka Kiviranta-Tanninen Lappalainen Esa Kari Lappalainen Jari Rautiainen Eero Sistonen Jussi Tynkkynen SDP Heino Kokkonen Tuula Kärkkäinen Mauri Wessman Vihreät Päivi Koikkalainen- Rovamo Tarkastuslautakunta Jäsenet Kari Lappalainen, pj Riikka Aho, vpj Mauno Heiskanen Katja Korhonen Sirpa Taskinen Keskusvaalilautakunta Olli Lappalainen, pj. Saija Räisänen, vpj. Lauri Muona Leena Sarkkinen Ismo Ketokorpi Tilintarkastaja Janne Majonen JHTT BDO Audiator Oy

9 9 KUNNANHALLITUS Jäsenet Eero Sistonen, pj Tuula Kärkkäinen, I vpj Petra Huupponen, II vpj. Antti Eklöf Annukka Kiviranta-Tanninen Päivi Koikkalainen-Rovamo Jari Rautiainen Henk.koht.varajäsenet Jouko Lukkarinen Sari Jokinen Satu Vihavainen Jussi Tynkkynen Marisa Hukkanen Heino Kokkonen Esa Lappalainen Esittelijä: Kristiina Järvenpää, kunnanjohtaja Elinvoimajaosto Jäsenet Esa Lappalainen, pj. Tuula Kärkkäinen, vpj. Petra Huupponen Esittelija: kunnanjohtaja Kristiina Järvenpää Henkilöstöjaosto Jäsenet Antti Eklöf, pj Jari Rautiainen, vpj. Päivi Koikkalainen- Rovamo Esittelijä: hallintopäällikkö Harri Korhonen Yksilöjaosto Jäsenet Annukka Kiviranta- Tanninen, pj Sari Jokinen, vpj Eemeli Leminen Esittelijä: kunnanjohtaja Kristiina Järvenpää

10 10 KUNNANHALLITUS PALVELUT Palvelulautakunta Jussi Tynkkynen, pj. Ahti Myllys, vpj. Marisa Hukkanen Leena Suhonen Mauri Wessman Esittelijä: Katja Koivunoro Lukion rehtorisivistysjohtaja Johanna Keränen kehittämispäällikkö MAASEUTU Maaseutulautakunta (Rantasalmi, Juva, Sulkava, Joroinen) Satu Naukkarinen, pj. Jo Rantasalmi: Virpi Valkonen Olli-Pekka Nykänen Juva: Pekka Auvinen, vpj. Ju Silja Pajunen Sulkava: Aku Mikkonen Johanna Parkkinen Joroinen: Jouko Metsälä Esittelijät: Sirpa Leväinen maaseutupäällikkö Harri Tillman lomituspäällikkö YMPÄRISTÖ Ympäristölautakunta (Rantasalmi, Juva, Sulkava) Tiina Tilaéus, pj Ra Raimo Vilenius, vpj. Ju Rantasalmi: Vili Huupponen Ritva Suhonen Juva: Anu Liikanen Kari Laitinen Sulkava: Heikki Joskitt Teija Matinen Kalevi Puustinen Esittelijä: Heikki Virta ympäristöpäällikkö Tiejaos: Raimo Vilenius, pj, Ju Jouko Lukkarinen, vpj,ra Teija Matinen, Su Tilivelvolliset Tilivelvollisia ovat kunnan toimielinten jäsenet ja varajäsenet sekä esittelijät ja tehtäväalueiden johtavat viranhaltijat (tarkempi määrittely talousarviossa).

11 HALLINTO Kuntalakiin ja kuntavaaleja koskeviin säännöksiin tuli merkittäviä muutoksia, joilla oli suuria vaikutuksia vuonna Kunnallisvaalien nimi muuttui kuntavaaliksi. Vaalipäivä siirtyi huhtikuun kolmanteen sunnuntaihin. Kuntalaki määrää valtuutettujen vähimmäislukumäärän. Kuntalain mukaan valtuusto päättää valtuutettujen lukumäärän. Rantasalmen kunnanvaltuusto päätti että valtuutettujen lukumäärä on lukien 19. Kuntavaalit pidettiin , jossa valittiin valtuutetut sekä varavaltuutetut seuraavalle toimikaudelle. Rantasalmen kunnanvaltuusto päätti uudesta hallintorakenteesta Hallintorakenteessa tapahtui merkittäviä muutoksia. Kunnanhallituksen alaisuuteen perustettiin kolme jaostoa (elinvoimajaosto, henkilöstöjaosto, yksilöjaosto). Palveluiden toimiala muodostuu sivistystoimesta ja kehittämisen toimialasta. Palveluiden toimiala on palvelulautakunnan vastuulla lukien. Maaseutu ja lomatoimesta muodostui oma toimiala, jolla ennakoitiin uutta maakuntahallintoa. Yhteislautakunnat (ympäristölautakunta, maaseutulautakunta) jatkoivat entisessä muodossaan ja pitkälti entisellä toimivallalla. Lisäksi Rantasalmen kunnan omia lautakuntia olivat tilinpäätösvuonna keskusvaalilautakunta ja tarkastuslautakunta. Valtuuston paikat (21) jakaantuvat päättyneellä valtuustokaudella seuraavasti: Keskusta 12, SDP 5, Kokoomus 2 ja Perussuomalaiset 2. Valtuusto kokoontui alkuvuoden 2017 aikana kolme kertaa. Kunnanvaltuuston puheenjohtajana toimi Eero Sistonen, ensimmäinen varapuheenjohtaja oli Auvo Kokkonen ja toinen varapuheenjohtaja oli Esa Lappalainen. Kunnanvaltuusto kokoontui myös iltakouluihin sekä strategiaseminaareihin, joissa käytiin läpi ajankohtaisia asioita. Kunnanhallitus kokoontui alkuvuoden 2017 aikana kaksitoista (12) kertaa ja käsiteltyjä asioita kirjattiin 170. Kunnanhallituksen puheenjohtajana toimi Jussi Tynkkynen, ensimmäinen varapuheenjohtaja oli Tuula Kärkkäinen ja toinen varapuheenjohtaja oli Liisa Kämäräinen. Kunnanhallitus kokoontui myös iltakouluihin käymään läpi ajankohtaisia asioita ja linjaamaan asioiden etenemistä. Kunnanhallituksen alaisena on toiminut henkilöstöjaosto sekä yksilöjaosto. Jaostot olivat kokoontuneet alkuvuoden aikana muutaman kerran päättämään asioita hallintosäännön määräämän toimivallan osalta. Uuden valtuuston paikat (19) jakaantuvat alkaneella valtuustokaudella seuraavasti: Keskusta 12, SDP 4, Kokoomus 1 ja Perussuomalaiset 1, Vihreät 1. Uuden kunnanvaltuuston järjestäytymiskokous oli Toimikaudella valtuuston puheenjohtajana on Juho Tiainen, valtuuston ensimmäinen varapuheenjohtaja on Tiina Tilaéus ja toinen varapuheenjohtajana on Auvo Kokkonen. Uusi kunnanvaltuusto kokoontui viisi kertaa. Kunnanvaltuusto nimesi toimikaudeksi kunnanhallituksen. Kunnanhallituksen puheenjohtajana toimii Eero Sistonen, ensimmäisenä varapuheenjohtajana Tuula Kärkkäinen ja toisena varapuheenjohtajan Petra Huupponen. Uusi kunnanhallitus kokoontui loppuvuoden aikana kaksitoista (12) kertaa ja käsitteli 158 asiaa.

12 12 Rantasalmen kunnassa on yhteistyötoimikunta, joka hoitaa työnantajan ja henkilöstön välisiä asioita sekä toimii samalla Rantasalmen kunnan työsuojelutoimikuntana. Yhteistyötoimikunnan puheenjohtajan toimi kunnanjohtaja Kristiina Järvenpää. Rantasalmen kunnassa on yhdistetty vanhus- ja vammaisneuvosto, jonka tehtävänä on kuntalain 27 :n mukaan ikääntyneen väestön osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien varmistaminen. Vanhus- ja vammaisneuvoston puheenjohtajana toimi edellisen valtuustokauden loppuun saakka Lea Korhonen ja uudella valtuustokaudella puheenjohtajana toimii Eero Eronen PALVELUTUOTANTO Suomen Terveystalo Oy tuotti tilinpäätösvuonna Rantasalmen kunnalle sosiaalipalvelut ja terveyspalvelut. Sopimuksen pituus on kuusi vuotta ja tilinpäätösvuonna kyseessä oli sopimuskauden kolmas vuosi. Sosiaali- ja terveyspalvelujen toiminnan seuraamiseen ja valvontaan oli nimetty ohjausryhmä, jonka puheenjohtajana toimi kunnanvaltuuston II varapuheenjohtaja Esa Lappalainen alkuvuoden osalta ja loppuvuodesta puheenjohtajana toimi kunnanvaltuuston puheenjohtaja Juho Tiainen. Perusturvan viranomaispalvelun sekä sosiaalityön tuotti alkaen Etelä-Savon sairaanhoitopiirin kuntayhtymä (ESSOTE). Tarvittava virkalääkäripalvelu ostettiin edelleen Itä-Savon sairaanhoitopiirin kuntayhtymältä (SOSTERI). Myös ympäristöterveydenhuollon palvelut hankittiin Itä-Savon sairaanhoitopiirin kuntayhtymältä (SOSTERI). Ympäristöterveydenhuolto sisältää eläinlääkinnän sekä terveysvalvonnan. Järvi-Saimaan Palvelut Oy tuotti tilinpäätösvuoden aikana palvelut mm. kiinteistöhuoltoon, kuntatekniikkaan (mm. liikenneväylät ja muut yleiset alueet), yhdyskuntasuunnitteluun (kaavoitus), ruokahuoltoon, siivoukseen sekä liikuntapaikkojen ylläpitoon. Järvi-Saimaan Palvelut Oy vastasi vesi- ja viemärilaitoksen toiminnan ylläpidosta. Järvi-Saimaan Palvelut Oy:n kanssa oli myös sopimus investointien toteuttamisesta. Joroisten kunnan kanssa yhteistyö jatkui edelleen maaseutu- ja lomatoimen palvelujen osalta sekä kirjastotoimen palvelujen osalta. Rantasalmi tuotti maaseutu- ja lomatoimen palvelut Joroisten, Juvan ja Sulkavan kunnille sekä lomatoimenpalvelut Savonlinnan kaupungille. Joroisten kunta tuottaa kirjastotoimen palvelut myös Rantasalmen ja Juvan kunnille. Sivistystoimen palvelut olivat tilinpäätösvuonna Rantasalmen kunnan omaa toimintaa, lukuun ottamatta kirjastotointa, sivistysjohtajan sekä kuljetussihteerin palveluja saakka sivistystoimenjohtajan palvelut Rantasalmen kunta hankki Juvan kunnalta alkaen sivistysjohtajan tehtävät sisällytettiin uuteen lukion rehtorin / sivistysjohtajan virkaan. Kuljetussihteerin palvelut Rantasalmen kunta osti Juvan kunnalta koko tilinpäätösvuoden ajan. Rantasalmen kunta tuotti tilinpäätösvuonna omana toimenaan kirjanpitopalvelut. Lakisääteisen tilintarkastuksen tuotti BDO Audiator Oy, jonka kanssa tilintarkastuspalvelua jatkettiin kahdella vuodella. Tilintarkastajana toimi Janne Majoinen.

13 13 Palkanlaskentapalvelua tuotettiin sekä Rantasalmen kunnalle, että Järvi-Saimaan Palvelut Oy:lle. Rantasalmen kunnan isännöimään ympäristötoimen yhteistyöalueeseen kuuluivat Rantasalmi, Juva ja Sulkava. Ympäristötoimen palvelut muodostuivat rakennusvalvonnasta, ympäristön valvonnasta (ympäristönsuojelu) sekä yksityistieasioista. Sulkavan kunnan isännöimä Järvi-Saimaan kansalaisopisto tuotti kansalaisopistotoiminnan palvelut Sulkavalle, Rantasalmelle ja Juvalle. Seutukuntajaon mukaan Rantasalmi kuului edelleen Savonlinnan seutukuntaan ( alkaen). Jätehuolto hoidettiin yhteistyössä Savonlinnan seudun kuntien (Savonlinna, Enonkoski, Sulkava, Rantasalmi) kanssa perustetun Savonlinnan Seudun Jätehuolto Oy:n toimesta. Jätehuollon vastuu oli lähes kokonaisuudessaan Savonlinnan Seudun Jätehuolto Oy:llä. Alueellisen jätelautakunnan isäntäkunta oli Savonlinna. Jätehuollon toimivuutta valvoi omalta osaltaan ympäristötoimi TALOUDELLINEN KEHITYS Yleinen kuntatalouden kehitys Vuoden 2017 verotulojen kertymä yllätti kunnat myönteisesti. Verotulot kasvoivat +2,0 %:lla vuodesta Vuoden 2017 talousarvioissaan kunnat arvioivat verotulojen kertymäksi 21,79 mrd. (-1,4 %), kun kertymäksi lopulta muodostui 22,55 mrd.. Kuntien talousarvioissa kunnallisverotulojen arvioitiin laskevan vuodesta 2016 lähinnä kilpailukykysopimuksen ja siihen liittyvien veronalennusten johdosta. Myönteisen talouskehityksen ja työttömyyden ennusteita nopeamman laskun seurauksena kunnallisverokertymä säilyi kuitenkin vuoden 2016 tasolla (+0,1 %). Verotulojen kasvu vuoteen 2016 verrattuna muodostuikin pääosin yhteisöveroista (+21,5 % eli 330 milj. ). Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2017 tilinpäätösarviot osoittavat kuntatalouden vahvistuneen viime vuonna, mutta ennakko-odotukset eivät kuitenkaan täysin toteutuneet, arvioidaan Kuntaliiton analyysissä tilinpäätösten ennakkotiedoista. Ennakkotilinpäätöstietojen mukaan kuntien vuoden 2017 tilikauden tulos parani noin 200 miljoonaa euroa, mutta jäi kuitenkin 500 miljoonaa euroa pienemmäksi kuin kuntatalousohjelmassa arvioitiin. Myös odotukset koko kuntasektorin lainakannan pienentymisestä jäivät haaveeksi. Kuntasektorin toimintakulut laskivat viime vuonna keskimäärin 1,0 prosenttiyksikköä muun muassa kilpailukykysopimukseen liittyvien toimien, perustoimeentulotuen Kela-siirron ja kuntien omien säästötoimien vuoksi. Kuntien verotulot 2017 kasvoivat koko maan tasolla yhteensä 2,0 prosenttia, eli 450 miljoonaa euroa. Samanaikaisesti valtionosuudet kuitenkin laskivat 3,3 prosenttia eli 300 miljoonaa euroa. Tilikauden tulos oli negatiivinen 60 kunnassa, joista kaikki ovat alle asukkaan kuntia. Kaikkiaan kuntia on Manner-Suomessa tällä hetkellä 295.

14 14 Kuntakentän menot eivät vähentyneet niin paljoa kuin valtiovarainministeriö ennakoi. Valtion rahoitusosuuden pienentymisen seurauksena peruspalveluiden rahoitus jäi yhä enemmän kuntien vastuulle. Kuntatalouden rahoituksellista tasapainoa kuvaava toiminnan ja investoinnin rahavirta nousi plussalle 250 miljoonaan euroon. Tämä merkitsee, että kuntatalouden rahoitusasema on ensimmäistä kertaa pitkään aikaan tasapainossa. Muutoksen taustalla on kuntien tiukka taloudenpito, harkitut investoinnit sekä koko julkisen sektorin yhteinen tasapainottamispolitiikka. Kuntien ja kuntayhtymien lainakanta nousi vuonna 2017 yhteensä noin 150 miljoonaa euroa eli 0,9 prosenttia. Tämä johtuu siitä, että kuntien lainakanta laski 100 miljoonaa euroa samalla, kun kuntayhtymien lainakanta kasvoi suurista sairaalainvestoinneista johtuen 250 miljoonaa euroa. Kuntien lainakanta laski yli ja alle 2000 asukkaan kunnissa. Muissa kuntakokoluokissa velkaantuminen jatkui. Tällä hetkellä kuntien ja kuntayhtymien lainakanta on 18,3 miljardia euroa. Kuntien talousarviokyselyn mukaan verotulot ja valtionosuudet eivät juurikaan kasva vuonna 2018 samalla kun toimintakulut kasvavat noin miljardi euroa. Vuosi 2019 näyttäytyy kuntien arvioissa yhtä vaikeana. Kuntaliiton arvion mukaan näyttää siltä, että vuosi 2017 jää poikkeukselliseksi vuodeksi. Kuntien arvioiden mukaan kuntien talous heikkenee jo vuonna 2018 selvästi. Investoinnit kasvavat viidenneksellä, ja tämän johdosta lainakanta uhkaa kääntyä jälleen kasvuun. Kuntasektorin korjausvelkaa on selvitetty myös Kuntaliiton ja FCG:n tuoreessa selvityksessä. Siinä arvioidaan, että kuntakonserneilla on laskennallisesti katettavaa korjausvelkaa 4 miljardia euroa pelkästään toimitilojen ja kiinteistöjen osalta. Korjausvelka on edelleen kasvamassa. Jotta investoinnit voidaan rahoittaa, on kuntien tulokehityksen jatkossakin oltava vahvaa ja menot pidettävä kurissa. Lähde: Vuoden 2017 tilinpäätösarviotietojen mukaan Manner-Suomen kuntien yhteenlaskettu vuosikate oli 0,5 miljardia euroa suurempi kuin edellisen vuoden tilinpäätöksissä. Vuosikatteen vahvistumiseen vaikuttivat erityisesti toimintakulujen 2,1 prosentin väheneminen sekä verotulojen 2,0 prosentin kasvu. Tiedot ilmenevät Tilastokeskuksen kuntatalous neljännesvuosittain -tilastosta, jota varten kerättiin vuoden 2017 tilinpäätösarviotietoja kaikilta Manner-Suomen 295 kunnalta ja 134 kuntayhtymältä.

15 15 Taulukko 1: Manner-Suomen kuntien valtionosuudet, verotulot, vuosikate ja lainakanta , lähde; tilastokeskus Rantasalmen kunnan taloudellinen kehitys Rantasalmen kunnan talous on viime vuodelta noin 1,6 milj. ylijäämäinen. Verotulot olivat noin suuremmat kuin talousarviossa arvioitiin sekä verotulot kasvoivat edelliseen verrattuna myös noin Verotuloissa suurin kasvu oli tuloverokertymässä. Valtionosuudet olivat lähes arvioidun mukaiset, mutta laskivat edelliseen vuoteen verrattuna noin Rantasalmen kunnan talous on tilinpäätöksen mukaan huomattavasti parempi kuin vuoden 2017 talousarvion laadinnan aikana syksyllä 2016 arvioitiin. Syksyllä 2016 arvioitiin että talousarvio vuoden tulos olisi voitollinen noin 0,6 miljoonaa euroa, mutta tilinpäätös osoittaa, että tulos on noin 1,6 miljoonaa euroa. Voitollisella tilinpäätöksellä saadaan katettua aikaisempina vuosina taseeseen kertynyt alijäämä. Taseeseen jää vuoden 2017 tilinpäätösvuoden jälkeen kumulatiivistä ylijäämää ,08.

16 16 Taulukko 2: Rantasalmen kunnan verotulojen kehitys Taulukko 3: Rantasalmen kunnan valtionosuuksien kehitys

17 17 Taulukko 4: Toimintatuotot (ulkoinen, sis. vesi- ja viemärilaitos) Taulukko 5: Toimintakulut (ulkoinen, sis. vesi- ja viemärilaitos) Perusturvan kustannukset ovat merkittävin osuus kunnan talousarviosta. Perusturvan toimintakulujen kasvua on pyritty hillitsemään kilpailuttamalla suurin osa perusturvan toiminnasta. Vuoden 2015 alusta saakka Suomen Terveystalo Oy on tuottanut terveydenhuollon palvelut sekä lähes kaiken sosiaalitoimen palvelut. Perusturvan viranomaistyö on ostettu Etelä-Savon Sairaanhoitopiirin kuntayhtymältä (ESSOTE).

18 18 Taulukko 6: Perusturvan kulut Taulukko 7: Sivistystoimen kulut Kunnan vuosikate parani edelleen edelliseen vuoteen verrattuna. Vuoden 2017 vuosikate on noin 2,8 milj., mikä on noin 0,5 milj. edellisvuotista parempi. Vuosikate tilinpäätösvuonna on noin 790 /asukas, kun vuonna 2016 vuosikate oli noin 640 /asukas. Vuosina vuosikate oli negatiivinen.

19 19 Taulukko 8: Rantasalmen kunnan vuosikate Kunnan talous on tilinpäätösvuoden aikana parantunut ja on positiivinen. Poistojen jälkeen Rantasalmen kunnan vuoden 2017 tulos on positiivinen ,33, kun otetaan huomioon vesi- ja viemärilaitos. Taulukko 9: Rantasalmen kunnan tilikauden tulos Ylijäämää kunnan taseessa on tilinpäätösvuoden jälkeen noin 0,6 milj.. (191 /asukas).

20 20 Taulukko 10: Rantasalmen kunnan kumulatiivinen yli-/ alijäämä Investoinnit Vuoden 2017 investoinnit kohdistuivat koulukeskukseen saneeraukseen, liikennejärjestelyihin sekä Mustalahden satama-alueen rakentamiseen. Kunnan sekä vesi- ja viemärilaitoksen rakentamisen investointimenot olivat yhteensä noin 1,5 milj.. Koulukeskuksessa vuoden 2017 investointi kohdistui esiopetustilojen peruskorjaukseen. Esiopetustilojen toiminnallisuutta, turvallisuutta ja terveellisyyttä parannettiin :lla. Lisäksi koulukeskuksen opettajainhuoneen kalustusta ja AV-laitteita uusittiin. Koulukeskuksen alueen liikenneturvallisuuden parantamiseen käytettiin yhteensä noin Liikennejärjestelyillä siirrettiin Pappilantie asemakaavan mukaiselle paikalle. Pappilantien varteen siirrettiin lähes kaikki koulukuljetukset, toteutettiin toivottu pysäkkikatos sekä toteutettiin turvallinen liikkuminen koulukuljetuksiin. Kevyenliikenteen väylä ja valaistus toteutettiin myös koko Pappilantien osalta. Pappilantien siirto mahdollisti uuden parkkialueen rakentamisen. Parkkialue on valaistu ja varustettu autojen lämmityspistokkein. Uusi parkkialue on tarkoitettu henkilökunnan, opiskelijoiden sekä iltakäyttäjien käyttöön. Koulutien päähän toteutettiin saattoalue lasten saattamiseen esiopetustiloihin. Kaikki nämä liikennejärjestelyt ovat merkittävästi vähentäneet liikkumista koulun piha-alueella, joka oli keskeinen turvallisuutta parantama. Joroistentien ja Tiemassaarentien risteysalueen turvallisuutta parannettiin asemakaavan mukaisen kaavatien (Kulmatie) rakentamisella. Risteysalueen näkyväisyyttä parannettiin ja kiinteistöjen liittymiä siirrettiin Kulmatien puolelle. Kulmatien alueen ympäristö siistittiin puistomaiseksi ja toteutettiin kevyenliikenteen väylät ja valaistus.

21 21 Katuvalojen uusimista toteutettiin hieman ennakoiden pitkän tähtäimen suunnitelman (PTS) mukaisesti. Kaavateiden asfaltointi korjaus toteutettiin kunnanviraston lähellä olevalla Kurrenkujalla ja sen jatkeella. Päivähoitoyksikön suunnittelu eteni siten että kunnanhallitus päätti uuden yksikön sijainniksi päiväkoti Kerttulan alueen ja toteutustavaksi vuokraus/leasing järjestelyn. Työterveyslaitoksen raportti terveyskeskus kiinteistöstä valmistui loppuvuodesta, joka on pohjana jatkosuunnitteluun. Terveyskeskuksen kellarikerros on poistettu käytöstä ja toimintaa on turvattu tilapäisillä järjestelyillä. Paloaseman ulko-ovet uusittiin loppuvuodesta Porosalmen Infra hanke eteni tilinpäätösvuonna siten että Porosalmentie asfaltoitiin Järvisydämeen saakka. Porosalmentien liittymä valmistui ja siten liittymän turvallisuus parani tavoitteen mukaisesti. Lisäksi Järvisydämen kohdalle toteutui kevyen liikenteen väylät. Kyläverkko hanke kirkonkylän alueella on tilinpäätösvuoden aikana lähtenyt voimakkaasti eteenpäin. Valokuitu yhteyttä on rakennettu kirkonkylän keskeisille alueille ja rakentaminen jatkuu tulevina vuosina. Useat kiinteistöt on liitetty valon nopeudella liikkuvaan tietoverkkoon. Mustalahden satama-alueella jatkettiin ruoppausta. Lisäksi satama-alueella aloitettiin kiinteän laiturin jatkaminen sekä maisemointityöt jatkuivat. Urheilukentän peruskorjaus alkoi syksyllä 2017 suorituspaikkojen purkamisella ja rakenteiden uusimisella (maanvaihdot). Varsinaisen rakentaminen tapahtuu vuoden 2018 aikana. Vesi- ja viemärilaitoksen osalta toteutettiin uusi yhdysvesijohto vesitornille ja tehostettiin veden käsittelyä (UV-laitteisto). Vesi- ja viemärilaitoksen automaatiojärjestelmän uusimista jatkettiin. Jätevesipuhdistamon esiselvitys valmistui. Kunnan kokonaislainakanta säilyi lähes samalla tasolla kuin edellisenä vuonna. Talousarviovuoden lopussa lainamäärä oli / asukas, joka on lähellä keskimääräistä lainakantaa ( /asukas) koko Suomessa. Tilapäisluottoa on ollut käytössä koko tilinpäätösvuoden aikana maksuvalmiuden turvaamiseksi. Lainakanta oli vuoden lopussa kokonaisuudessaan 10,5 milj.. Lainakantaan lasketaan mukaan sekä pitkäaikaiset että lyhytaikaiset lainat.

22 22 Taulukko 11: Rantasalmen kunnan ja konsernin lainamäärä ( /as) TOIMINTAKERTOMUKSET Suomen Terveystalo Oy:n kertomus tilinpäätösvuodesta: Kuva 1. Mäntylän palvelukeskus. Vuosi 2017 oli Rantasalmen Terveystalon terveyspalveluissa melko haasteellinen vuosi. Terveyskeskuksen sisäilmaongelmien takia on jouduttu miettimään ja vaihtamaan työtekijöiden toimitiloja ja pisteitä. Sisäilmaongelmat on myös heijastuneet työntekijöiden työssäjaksamiseen. Alkuvuodesta saatiin Rantasalmen yksikköön kehityshenkinen johtavalääkäri Erkko Klemetti, jonka johdolla aloitettiin kehittämään vastaanottotyöskentelyä ja etäpalveluita Rantasalmella. Vastaanoton sairaanhoitajaresurssia lisättiin, ja Vuokko Sinisalo siirtyi vastaanoton esimieheksi. Samalla kotihoito ja avovastaanotto yhdistettiin.

23 23 Valitettavasti Erkon työskentely Rantasalmella jäi lyhyeksi, ja toukokuussa, jouduimme aloittamaan uuden johtavan lääkärin rekrytoinnin. Sari Haikosen työpareiksi saatiin rekrytoitua Tatu-Pekka Laakso ja Kristina Rantakylä, ja johtavaksi lääkäriksi Pekka Taipale. Loppuvuodesta saimme haasteita lisää, kun Sari Haikonen anoi opintovapaata. Hänen opintovapaan sijaiseksi saimme rekrytoitua Raimo Ryhäsen. Vuosi Ostot Itä-Savon sairaanhoitopiiriltä TP TP TP TA Muissa sosiaali- ja terveyspalveluissa oli parempi vuosi. Vuonna 2017 hammashuolto toimi edelleen tehokkaasti kokeneen hammaslääkärin, hammashoitajan ja suuhygienistin voimin. Hammaslääkäri palvelee kuntalaisia paikan päällä pääsääntöisesti joka arkipäivä. Lisäksi paikkakunnalla käy oikomishoidon erikoishammaslääkäri kahtena päivänä kuukaudessa. Erikoispalvelut jatkuivat lähipalveluina Rantasalmella, konsultoiva psykiatri sekä konsultoiva geriatri ja gynekologi kävivät Rantasalmella yhtenä päivänä kuukaudessa. Psykiatrian sairaalapalveluiden käyttö on selvästi vähentynyt oman psykiatrin myötä. Edelleen rantasalmelaiset saivat vastaanottokäyntejä Terveystalon erikoislääkäreiden kanssa, yhteensä 12 erikoisalaa oli käytössä. Myös osa leikkaushoidosta toteutettiin Terveystalon sairaaloissa sekä Varkauden aluesairaalassa. Uutena toiminta aloitettiin yleislääkärinvastaanottojen käyttö Savonlinnan ja Varkauden Terveystalon yksiköissä. Vuodeosaston toiminta oli koko vuoden akuuttivuodeosastona, jossa oli potilasta ympärivuoden. Vuodeosastolla jatkui myös lyhytaikaishoito omaishoidon vapaapäiville, mutta vuoden 2017 aikana aloitti myös perhehoito, jossa tarjotaan myös lyhytaikaista hoitoa omaishoidon vapaapäiville. SAS-työryhmä on toiminut suunnitelmallisesti, ja sen toiminta sujuvoittaa asumispalveluiden tarpeen arviointia ja oikean asumispaikan valintaa. Neuvolatoiminta ja kouluterveydenhuolto yhdistettiin, ja toiminta on hakenut muotoaan koko toimintavuoden. Perheneuvola-toimintaa kehitettiin yhdessä lastensuojelun kanssa, ja syksyllä perhetyöntekijöiden resurssia lisättiin ostopalvelulla. Fysioterapia joutui muuttamaan toimitilat Mäntylän palvelukeskukseen kesällä terveyskeskuksen sisäilmaongelman johdosta. Kotihoitoon palkattiin uusi fysioterapeutti, tehostamaan kotikuntoutusta. Mäntylän palvelukeskuksessa jatkui INR-näytteiden vastaanotto, ja käytäntö on saanut käyttäjiltä paljon kiitosta. Mäntylän päiväkeskustoiminta, muuttui kuntouttavaksi päiväkeskustoiminnaksi, jossa kävijöille tarjottiin enemmän fyysisen toimintakyvyn ylläpitoa. Kehitysvammaisten asumisyksikkö Harjurinne toimi ympärivuorokautisena yksikkönä, ja muutos on ollut onnistunut. Harjurinteessä toimii kehitysvammaisten työ- ja päivätoiminta. Asukkaiden siirrot koskivat kaikkiaan 3 asukasta.

24 24 1 Savonlinnassa asunut kehitysvammainen asiakas siirtyi Harjurinteelle 1 sijoitettu ikäihminen muutti Mäntylään. 1 Mäntylän ikäihminen käytti kotikuntalaki, ja muutti Heinolaan. Keväällä 2017 pidettiin toisen kerran Rantasalmella Terveystalon terveysmessut Luontokeskus Oskarissa. Kaikki Terveystalon Rantasalmen yksiköt ja yhteistyökumppanit esittäytyivät messuilla. Messut kiinnostivat suuresti rantasalmelaisia, ja kävijöitä oli noin 200. Työntekijät kävivät tammikuussa vierailulla Kuopion kaupunginteatterissa, ja toukokuussa käytiin tutustumassa Järvi-Sydämen uuteen kylpylään. Kuva 2. Terveystalon työntekijät kävivät tammikuussa vierailulla Kuopion kaupunginteatterissa. Edelleen asiakastyytyväisyys pysyi samalla tasolla kuin 2016 Rantasalmen sosiaali- ja terveyspalveluissa, ja kokonaisuudessaan työtekijöiden tyytyväisyys omaan työhönsä ja oman työn sisältöön oli erinomaisella tasolla.

25 25 Kuva 3. Rantasalmen yksikön asiakastyytyväisyys kyselyn tulokset Järvi-Saimaan kansalaisopiston kertomus tilinpäätösvuodesta: Järvi-Saimaan kansalaisopiston Rantasalmen toimipisteen toiminta on ollut viime vuosina vakaata. Kurssien, kurssilaisten ja annettujen opetustuntien määrät ovat hyvän suunnittelun ansiosta pysyneet stabiileina. Positiivinen muutos on ollut kursseille osallistuvien henkilöiden määrän kasvu, vaikka kurssitarjonta on pysynyt vakaana. Järvi-Saimaan kansalaisopistolle myönnettyjen laskennallisten valtionosuustuntien kokonaismäärä oli vuonna 2017 yhteensä tuntia. Edellisvuodesta 2016 vähennystä oli 672 tuntia. Tästä johtuen opistolle myönnetty valtionosuus pieneni vuodesta 2016 verrattuna vuoteen 2017 yhteensä Edellisestä huolimatta opisto toteutti 35 kurssia enemmän kuin vuonna Opisto toteutti koulutustehtäväänsä monipuolisesti ja tarjosi opiston toiminta-alueen kuntalaisille opetusta valtionosuustunnin verran (tuntikiintiö tuntia), joka oli 29 tuntia enemmän edellisvuoteen 2016 verrattuna. Rantasalmella vuonna 2016 toteutimme 164 kurssia, joilla annettiin yhteensä 4 607,29 oppituntia. Tästä oli 4 571,29 tuntia vapaana sivistystyönä annettua koulutusta, muun koulutuksen ollessa 36 tuntia. Kurssilaisia / oppilaita vuonna 2016 oli yhteensä Vuoden 2017 lukemat ovat pääosin hyvin samanlaisia: toteutuneita kursseja oli (kaikki opetus 237) ja niille osallistui henkilöä (kaikki opetus, brutto). Henkilömäärän kasvu oli siis suhteellisen suuri kurssimäärän kasvuun nähden. Opetustunteja annettiin vuonna 2017 yhteensä Näistä vapaan sivistystyön tunteja oli ja muuta koulutusta 65 tuntia. Suurimpia koulutusaloja ovat olleet musiikki (v ,82 tuntia ja v ,77 tuntia) sekä käden taidot (v ja v tuntia).

26 26 Järvi-Saimaan Palvelut Oy kertomus tilinpäätösvuodesta: Elämme suurta murroskautta, jossa perinteiset toimintatavat rapautuvat nopeammin kuin koskaan aikaisemmin. Asiakaskeskeisyys ja siihen liittyvä kokeileva yrityskulttuuri, jossa yhtiön organisaatio toimii tiiviissä yhteistyössä asiakkaidensa kanssa, hakee uusia näkökulmia kokeilevan innovoinnin kautta. Keskeiseksi kilpailueduksi nousee yrityksen strateginen ja operatiivinen ketteryys. Yhtiön johdon ja henkilöstön yhdessä määrittelemä visio määrittää toiminnan ja kehittämisen suunnan. Vision jalkauttaminen edellyttää tekoja sekä osaavia ja motivoituneita tekijöitä. Pääosa jalkauttamiseen osallistuvista tekijöistä löytyy operatiivisesta organisaatiosta. Ketteryyden lähteenä on strateginen johtaminen ja kyvykkäät tekijät operatiivisessa organisaatiossa. Nykyisessä toimintaympäristössä omistajien ei tulisi antaa sellaista ohjausta, joka rajaa yrityksen edellytyksiä sopeutua odottamattomiin ja yllätyksellisiin muutoksiin. Yhteinen, vuoropuheluun perustuva strategia onkin tärkeää hyvään lopputulokseen tähdättäessä. Myös yhdessä koetut ja voitetut haasteet, kuten merkittävät strategiset muutokset ja onnistumiset lujittavat keskinäistä luottamusta. Päivittäinen palvelutuotanto, investointien läpivienti, kehityshankkeet, yhtiön toiminnan kehittäminen, osakaspohjan laajentamisselvitykset, henkilöstömuutosten valmistelu ja päätökset sekä entistä enemmän yhtiön tavoitteisiin sitoutunut henkilökunta olivat keskiössä vuoden 2017 tavoitteiden saavuttamisessa. Etenkin henkilöstön työn sisältöön ja palvelutuotannon kehittämisen asiakaskeskeisyyteen liittyvät innovaatiot toivat vuoden 2017 aikana kaksi merkittävää huomionosoitusta, Sitran työelämäpalkinnon ja KunTeko 2020 palkinnot kolmessa sarjassa. Vuoden 2017 aikana Juvalla ja Rantasalmella toteutettiin suurimmat investointihankkeet. Juvalla hankkeista merkittävin oli terveyskeskuksen peruskorjauksen käynnistäminen, Rantasalmella koulukeskuksen saneerauksen jatko ja Sulkavalla keskuskoulun ja vanhainkodin saneeraukset. Yhtiö saavutti vuodelle 2017 asetetut taloudelliset ja toiminnalliset tavoitteet. Toimitusjohtaja Jukka Partanen; Suuret kiitokset tästä koko henkilöstölle ja yhtiön hallitukselle. Uskon, että seuraajallani on hyvä pohja lähteä jatkamaan alkanutta kehitystyötä TALOUDEN TASAPAINOTTAMINEN Kunnanhallitus oli nimennyt työryhmän, jonka tehtäväksi oli annettu talouden tasapainottaminen ja toimenpideohjelman laatiminen. Talouden tasapainottamisen työryhmä oli laatinut ohjelman ja seurannut sen toteutumista koko valtuustokauden ajan. Valtuustokauden aikana työryhmä oli kuullut eri osastojen asiantuntijoita ja tarvittaessa muokannut tasapainotusohjelmaa. Rantasalmen kunnassa on noudatettu tiukkaa talouskuria koko valtuuston hyväksymän toimenpideohjelman ajan. Ohjelman toimenpiteitä on mahdollisuuksien mukaan toteutettu ja kunnassa on ko. aikana, tehty useita talouden tervehdyttämiseen vaikuttavia

27 27 päätöksiä. Isoimmat organisaatiomuutokset ovat tapahtuneet sosiaali- ja terveystoimessa sekä teknisellä toimialalla. Kouluverkon supistuminen on myös toteutunut tarkasteltavana aikana voimaan tulleen uuden kuntalain mukaan kunnan taseeseen kertynyt alijäämä tulee kattaa enintään neljän vuoden kuluessa tilinpäätöksen vahvistamista seuraavan vuoden alusta. Lain siirtymäsäännöksen mukaan alijäämä tulee ensimmäisen kerran olla katettuna vuoden 2020 tilinpäätöksessä. Kaikkein alijäämäisimmille kunnille hyväksytään tähän vielä kaksi vuotta lisäaikaa. Kunnan kumulatiivinen alijäämä on ollut suurimmillaan vuoden 2014 tilinpäätöksen jälkeen ollen noin 3 milj. euroa. Pitkän aikavälin tavoitteena oli saada alijäämät katettua ennen sote- ja maakuntauudistusta Vuoden 2017 aikana saatiin kumulatiivinen alijäämä katettua ja ylijäämää jäi taseeseen noin 0,68 milj.. Kunnanvaltuusto on käsitellyt taloudentasapainotusohjelman ja vaikutukset kunnantalouteen kokouksessaan TALOUSARVIOON TEHDYT MUUTOKSET TILINPÄÄTÖSVUONNA Kunnanvaltuusto hyväksyi talousarvioon 2017 määrärahamuutoksen lomitustoimen talousarvioon: Henkilöstökorvaukset (4230) Lomituspalvelujen korvaukset valtiolta (3087) Kunnanvaltuusto hyväksyi talousarvion 2017 investointiosan kohtaan koulukeskuksen suunnittelu ja saneeraus (kp. 9667) :n lisämäärärahan. Kunnanvaltuusto hyväksyi talousarvion 2017 investointiosan kohtaan vesi- ja viemärilaitos, syöttöputki vesitornille (kp. 9052) :n lisämäärärahan Kunnanvaltuusto hyväksyi talousarvioon 2017 purkamiskustannuksiin kehittämisen toimialalle Kiinteistöt/Kuntala kustannuspaikalle (kp 1742) :n lisämäärärahan. Kunnanvaltuusto hyväksyi talousarvioon 2017 perusturvan toimialalle seuraavat määrärahamuutokset: Sosiaalipalvelut (sitovuustaso): Sosiaalipalvelut kp 2200 tili 4310; Työmarkkinatuen kuntaosuus kp 2193 tili 4745; Terveyspalvelut (sitovuustaso) Terveyspalvelut/Terveystalo kp 2910 tili 4310:

28 28 Kunnanvaltuusto hyväksyi talousarvion 2017 investointiosan kohtaan Osakkeet ja osuudet (kp 9195) Kiinteistö Oy Rantasalmen teollisuustilat osakkeiden merkitsemiseen :n lisämäärärahan. Kunnanvaltuusto myönsi vakuudettoman ja korottoman :n pääomalainan Kiinteistö Oy Rantasalmen Silvalle teollisuusrakennuksen purkamiskustannuksiin sekä päätti saman suuruisen ( ) määrärahamuutoksen vuoden 2017 talousarviokohtaan antolainat. Kunnanvaltuusto hyväksyi talousarvioon 2017 sivistystoimen toimialalle varhaiskasvatuksen toimintatuottoihin (kp. 3011, tili 3250) :n vähennyksen. Kunnanvaltuusto hyväksyi talousarvioon 2017 sivistystoimen toimialalle lukion Erasmus hankkeen (lukion hankkeet kp. 3526) toimintatuottoihin ja toimintakuluihin lisämäärärahat. Kunnanvaltuusto hyväksyi talousarvioon 2017 sivistystoimen toimialalle etsivän nuorisotyöhön (Nuorisotoimi kp 3839) toimintamenoihin ja toimintatuottoihin lisämäärärahat. Kunnanvaltuusto hyväksyi talousarvioon 2017 seuraavat määrärahamuutokset: Sitovataso tilien ja hallinnon tarkastus: toimintamenoihin lisämääräraha Sitovataso elinkeinotoiminta: toimintamenoihin :n lisämääräraha ja toimintatuottoihin lisäystä 3 303, Sitovataso kiinteistöt: toimintamenoihin :n lisämääräraha ja toimintatuottoihin lisäystä , Sitovataso hankkeet: toimintamenoihin vähennystä ja toimintatuottoihin vähennystä , Sitovataso maa- ja metsätilat: toimintamenoihin :n lisämääräraha ja toimintatuottoihin lisäystä , Investoinnit rakennukset, terveyskeskuksen remontointi kp. 9649: investointimenoihin :n lisämääräraha ja Vesi- ja viemärilaitoksen investoinnit, syöttövesiputki vesitornille kp. 9052: investointimenoihin :n lisämääräraha. Sitovien määrärahojen ylityksistä ja tuloarvioiden alituksista vuoden 2017 tilinpäätöksessä on selvitys ja perustelut käyttötalousosan ja investointiosan toteumavertailussa sitovien määrärahataulukoiden yhteydessä niiltä osin mihin ei ole päätöstä määrärahamuutoksesta.

29 ARVIO TULEVASTA KEHITYKSESTÄ Talouden ja toiminnan näkökulmasta maakuntauudistus tulee muuttamaan radikaalisti kunnan rahavirtoja ja vaikuttaa myös henkilöstön määrään. Suunnitelmien mukaan maaseutu- ja lomahallinto siirtyisi maakunnan tehtäväksi, jolloin tämä muutos pelkästään tulisi pienenemään henkilöstömäärää kolmanneksella. Sosiaali- ja terveyspalvelujen palvelusopimus Suomen Terveystalo Oy:n kanssa tulee siirtymään maakunnalle, maakuntauudistuksen yhteydessä. Järvi-Saimaan Palvelut Oy toiminta muuttuvassa toimintaympäristössä tulee vaikuttamaan yrityksen sidosyksikköasemaan. Kunnan tulorahoitus ei riitä investointien rahoittamiseen vaan investoinnit on rahoitettava pitkäaikaisilla lainoilla. Vuoden 2017 tilinpäätöksen lainakannassa on mukana tilapäisluottoja, jotka kasvattavat omalta osaltaan lainakantaa. Tulevina vuosina on edessä merkittäviä investointeja ja/tai toiminnallisia muutoksia. Suurehkoja investointitarpeita on terveyskeskuksessa, koulukeskuksessa, jäteveden puhdistamolla sekä infrastruktuurissa (kadut, putkistot yms.) yleensä. Terveyskeskus kiinteistössä on merkittävä sisäilmaongelma, jota nimetty toimikunta kartoittaa. Jäteveden puhdistamosta on valmistunut esiselvitys ja tulevina vuosina on edessä laitoksen peruskorjaus. Koulukeskuksesta on yleissuunnitelma, jonka mukaan tulevinakin vuosina on odotettavissa investointitarpeita. Yleisessä infrastruktuurissa on jatkuvaa investointi tarvetta ja olemassa olevaa korjausvelkaa. Sote kiinteistöjen tulevaisuus maakuntauudistuksen yhteydessä on erittäin merkityksellinen kunnan taseen kannalta. Tarvittavat sote- kiinteistöt tullaan vuokraamaan maakunnan käyttöön vähintään kolmeksi vuodeksi. Tämän kolmen vuoden vuokrakauden jälkeen kiinteistöjen käyttötilanne ei ole varmasti tiedossa. Muidenkin kiinteistöjen ja muun infrastruktuurin korjausvelka kasvaa vuosi vuodelta, joten edelleen niukkenevia varoja tulee kohdistaa keskeisiin hankkeisiin. Osasta kiinteistöistä ollaan mahdollisuuksien mukaan luopumassa HENKILÖSTÖ Rantasalmen kunnan henkilöstömäärä on vaihdellut melkoisesti vuosien varrella. Henkilöstö määrä on merkittävästi vähentynyt lähinnä organisaatioiden muutosten vuoksi mm JärviSaimaan Palvelut Oy käynnistyminen vuonna Tarkemmat henkilöstötiedot käyvät ilmi erillisestä henkilöstötilinpäätöksestä.

30 30 Kunnan palkatun henkilöstön määrä (sisältää myös osa-aikaiset): Toimiala Vakituiset Määräaikaiset Yhteensä Henkilöstökulut (1000 ) Lisäksi on 54 omais- ja perhehoitajaa, joita ei ole huomioitu henkilöstömäärässä ARVIO MERKITTÄVISTÄ RISKEISTÄ JA EPÄVARMUUSTEKIJÖISTÄ Toiminnalliset riskit Uudet ja vireillä olevat lainsäädännön muutokset (maakuntauudistus) luovat epävarmuutta kunnan tuleviin toimintoihin. Kunnan ja kunnalle tuottavien palveluyhtiöiden (Suomen Terveystalo Oy, Järvi- Saimaan Palvelut Oy) välisten vastuusuhteiden tulee olla selkeitä. Sisäiseen valvontaan tulee kiinnittää erityistä huomiota toimintaympäristön muutostilanteissa. Tietojärjestelmien toimivuutta on vahvistettu yhteistyökumppaneiden myötä yhteistyössä MPY:n kanssa. Tietoturvariskin katsotaan ohjeistuksen myötä pienentyneen. Sen sijaan sähkökatkoksista johtuvien riskien todennäköisyys on entistä suurempi, koska toiminnat ovat entistä enemmän riippuivaisia sähköstä. Rahoitusriskit Kunnan lainapääoma jakautuu kiinteäkorkoisiin, jaksoittain kiinteäkorkoisiin ja vaihtuvakorkoisiin lainoihin. Lainojen korkotaso on laskenut entisestään ja on ollut koko talousarviovuoden erittäin alhainen. Kunta on jo pitemmän aikaa toteuttanut kaikki investointinsa lainarahalla, mikä ei kunnan kokonaistalouden kannalta ole suositeltavaa. Kunnan maksuvalmius on parantunut tilinpäätösvuoden aikana. Tilapäisluottoa on kuitenkin ollut käytössä maksuvalmiuden turvaamiseksi. Tilapäisluottojen korotaso on ollut tilinpäätösvuonna lähellä nollaa. Tilapäisluottoa käytettäessä korkotason nousu luonnollisesti lisää rahoitusriskiä. Korkotaso on ollut alhainen, joten siltä osin rahoitusriski ei ole ollut merkittävä. Kiinteistöriskit Tyhjillään tai vajaa käytössä olevat kiinteistöt tuottavat kuluja, joita ei voi täysimääräisesti kattaa vuokratuloilla. Vajaakäyttöisiä kiinteistöjä on asumisessa, teollisuudessa ja palvelurakennuksissa. Lisäksi maakunta uudistus tuo riskejä sote-kiinteistöille lähinnä niiden tarpeen arvioinnin perusteella. Kiinteistöissä riskinä on myös kiinteistöjen yleisen arvon pieneneminen sekä ns. korjausvelan kasvu.

31 31 Vahinkoriskit Kunnan henkilöstö on vakuutettu lakisääteisesti. Kunnan omaisuus on myös vakuutettu. Kunnalla on käytössä johdon ja toiminnan vastuuvakuutukset. Vakuutukset tarkistetaan ja vahinkotilastot käydään vuosittain läpi vakuutusyhtiön (Pohjola) edustajan ja eri toimialojen henkilöstön kanssa. Asukasmäärä ja työllisyystilanne Tilinpäätösvuonna 2010 Rantasalmen kunnan asukasmäärä laski alle Tällä hetkellä kunnan asukasluku on noin Rantasalmelaisten määrän arvioidaan edelleen laskevan, joka vaikuttaa kunnan talouteen sekä palvelutuotantoon. Yleinen talouden kehitys ohjaa merkittävästi myös Rantasalmen kunnan kehittymistä. Asukasmäärän ja työllisyystilanteen muutos Rantasalmi Asukasluku Muutos Työttömyysaste % 12,7 13,2 15,6 17,0 14, YMPÄRISTÖTEKIJÄT Puhdas pinta- ja pohjavesi ovat kunnalle tärkeitä niin ihmisten kuin eläintenkin terveydellisten syiden lisäksi myös ympäristökuntaimagon ja matkailun vuoksi. Porosalmen matkailualueen rakentuminen ja jatkokehitys edellyttävät ympäristötekijöiden olevan laadukkaassa tilassa. Matkailualueella oleva kylpylä käyttää runsaasti laadukasta vettä, järviveden laadun tulee täyttää uimiselle vaadittavan vähimmäistason, alueen ympäristön tulee olla korkealuokkainen ja niin edelleen.

32 SELONTEKO SISÄISEN VALVONNAN JÄRJESTÄMISESTÄ Sisäisen valvonnan tarkoituksena on varmistaa, että kunnan toiminta on taloudellista ja tuloksellista, päätösten perusteena oleva tieto on riittävää ja luotettavaa, ja että lain säännöksiä, viranomaisohjeita ja toimielimien päätöksiä noudatetaan, ja että omaisuus ja voimavarat turvataan. Sisäinen valvonta ja riskien hallinta ovat osa kuntakonsernin johtamis- ja hallintojärjestelmää sekä operatiivista johtamista. Kunnanhallitus on hyväksynyt sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan ohjeen, joka on tullut voimaan Ohjeessa on määritelty eri tahojen vastuut sisäisen valvonnan toteuttamisessa ja raportoinnissa. Kunnanhallitus johtaa ja valvoo kunnan taloudenhoitoa sekä vastaa sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämisestä ja toimivuudesta koko kunnan tasolla. Kunnanjohtaja vastaa valvonnan järjestämisestä ja organisoimisesta kunnan organisaatiossa. Toimialajohdon vastuulla on oman toimialan sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestäminen. Palvelualueiden päälliköillä ja yksiköiden esimiehillä on vastuu omien palvelualueidensa ja yksiköidensä osalta. Tilivelvolliset vastaavat omasta vastuualueestaan, sen toiminnasta, taloudesta ja seurannasta. Myös muiden kuin tilivelvollisten on hoidettava tehtävänsä asianmukaisella huolellisuudella. Kaikilla kunnan työntekijöillä on vastuu riskienhallinnasta oman työnsä osalta sekä velvollisuus raportoida havaitsemistaan epäkohdista, riskeistä ja mahdollisuuksista esimiehelleen. Riskien kartoitus vakuutusyhtiön mallia käyttäen on tehty muutama vuosi sitten ja siihen liittyvä loppuraportti on käsitelty tammikuussa Säännösten, määräysten ja päätösten noudattaminen Viranhaltijapäätökset dokumentoidaan käytössä olevaan Dynasty - ohjelmaan. Päätöksistä annetaan kuukausittain tieto toimielimelle, jonka alainen päätöksentekijä on. Toimielimellä on halutessaan oikeus käyttää otto-oikeutta viranhaltijapäätöksiin. Tavoitteiden toteutuminen, varojen käytön valvonta, tuloksellisuuden arvioinnin pätevyys ja luotettavuus Tavoitteiden toteutumista, varojen käyttöä ja tuloksellisuutta seurataan talousarvion toteutumisraportoinnin yhteydessä kolmannesvuosittain. Raportit käsitellään lautakunnissa. Lautakuntien raporteista kootaan kunnanhallitukselle ja valtuustolle annettava raportti. Toimialojen toiminnan ja talouden raportoinnit käsitellään johtoryhmässä. Toimintakertomukseen sisältyy tilinpäätösvaiheen talouden ja tavoitteiden toteutumisraportti. Talouden seurantaa on tehostettu ja sen vuoksi tilinpäätösvaiheessa käsiteltävien määrärahaylitysten määrä on vähentynyt huomattavasti edellisen tilinpäätösvaiheen tilanteesta. Tavoitteiden määrittelyssä ja raportoinnissa riittää kehitettävää edelleen, vaikka parantamista on pyritty tekemään kaiken aikaa. Taloustilanteen vaikeuduttua on talouden seuranta entistäkin tärkeämpää. Hallintokunnat päättävät laskujen vastaanotto- ja hyväksymisvaltuuksista toimikausittain ja valtuudet tarkistetaan tarvittaessa.

33 33 Riskienhallinnan järjestäminen Riskienhallinta on ohjeistettu sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan ohjeessa. Riskien kartoittamisessa käytetään apuna riskiportfoliota. Toimialat ovat kartoittaneet ja arvioineet omat riskinsä riskiportfolion avulla. Riskienhallinta ja seuranta on vastuutettu annettujen ohjeiden mukaisesti. Talouden seurannan merkitys kasvaa entisestään. Omaisuuden hankinnan, luovutuksen ja hoidon valvonta Suuri osa kunnan jatkuvista hankinnoista tehdään Savonlinnan seudun hankintarenkaan kautta, jolloin hankintarengas hoitaa hankintojen kilpailuttamisen. Hankintarengasyhteistyöllä pyritään hankintojen taloudellisuuden lisäksi siihen, että menettelytapoihin on saatavana hankinta-asiantuntemusta, jota kunnassa ei välttämättä riittävässä määrin ole käytettävissä. Joidenkin hankintojen osalta kunta on mukana KL Kuntahankintojen kilpailuttamissa hankinnoissa. Rakennushankkeiden urakkakilpailutuksen on toteuttanut Järvi Saimaan Palvelut Oy. Omaisuuden luovutukset ja hoidon valvonta on kunkin toimialan omalla vastuulla. Irtaimiston luettelointi on ohjeistettu, ja ohje on tullut voimaan Irtaimistoluetteloon otettavan omaisuuden vähimmäisarvo on 170 euroa. Sopimustoiminta Kunnan solmimat sopimukset on kirjattu sähköiseen Dynasty - sopimushallintaohjelmaan. Ohjelma antaa sopimusvastuuhenkilölle automaattisesti hälytyksen siinä vaiheessa, kun sopimus alkaa umpeutua tai ohjelmaan määritellyn vakuuden voimassaoloaika on päättymässä. Sopimusten valvonta on ohjelman ansiosta hyvällä tasolla.