TEM raportteja 3/2011

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TEM raportteja 3/2011"

Transkriptio

1 TEM raportteja 3/2011 Toiminimilain kehityssuuntia Tuija Metsävainio Työelämä- ja markkinaosasto/mikko Huuskonen Sisäinen selvitysraportti

2 Sisällys Toiminimilain kehityssuuntia...1 Sisällys Johdanto Aineettomien oikeuksien strategia ja sen suuntaviivat Selvityksen tavoitteet ja tutkittavien kysymysten asettelu Toiminimilainsäädännön nykytila Toiminimioikeus oikeudellisessa kentässä Toiminimilainsäädännön historiaa Toiminimioikeus osana immateriaalioikeuksia Toiminimioikeus kansainvälisissä konventioissa Toiminimilakien kansainvälistä vertailua Toiminimioikeuden sisältö Toiminimioikeuden saaminen Toiminimioikeuden ulottuvuudet Toiminimien ja tavaramerkkien kollisiot Toiminimien ja verkkotunnusten yhtenevät piirteet Toiminimilain mahdollisia kehityssuuntia IPR- strategiasta johtuvia uudistustarpeita Toiminimilain kokonaisuudistusmahdollisuudet Toiminimilain ja tavaramerkkilain yhdistyminen Toiminimioikeuden supistaminen yrityksen nimioikeudeksi Kansallinen vai kansainvälinen uudistus? Säännöskohtaiset uudistusehdotukset Toiminimilain 5.1 : Toimialarajoitus Säännös hyvän liiketavan edellytyksen lisäämisestä lakiin Tavaramerkkilain ja toiminimilain mukaisen erottamiskyky- ja sekoitettavuusarvioinnin yhtenäistäminen Johtopäätökset Uudistustarpeen perustelut Kahden lain järjestelmä - yhtenäistäminen yksittäissäännöksin Yksi yhteinen tunnusmerkkilaki Liite 1. Järjestelmien vertailua...45 Lähteet...46 Lyhenteet

3 1. Johdanto 1.1. Aineettomien oikeuksien strategia ja sen suuntaviivat Vuonna laadittuun Matti Vanhasen II hallitusohjelmaan sisältyi valtioneuvoston periaatepäätös aineettomia oikeuksia koskevasta strategiasta. Siinä painotettiin erityisesti pienten ja keskisuurten yritysten IPR-oikeuksien kaupallistamis- ja suojaamismahdollisuuksia. Strategia laadittiin yhteistyössä työ- ja elinkeinoministeriön ja opetusministeriön kanssa. Sillä on laajalle ulottuva vaikutus, koska immateriaalioikeudet muodostavat yhä suuremman osuuden keskimääräisestä yritysvarallisuudesta. Tulevaisuudessa immateriaalioikeuksiin vaikuttavat ainakin neljä keskeistä kehitystrendiä; globalisaatio, digitalisoituminen ja konvergenssi, politisoituminen ja ekspansio. Ministeriöt asettivat yhteisiä tavoitteita näiden kehityssuuntien puitteissa ja strategian tarkoituksena on luoda keinot tavoitteisiin pääsemiseksi. 1 Neljästä kehityssuunnasta globalisaatio näkyy yritysten yleistyneenä toimintana kansainvälisillä markkinoilla ja toisaalta kansallisen sääntelyn väistymisenä kansainvälisten sopimusjärjestelyiden ja Euroopan unionin yhtenäistämistoimien tieltä. 2 Digitalisoituminen ja konvergenssi ovat seurausta internetin ja audiovisuaalisten laitteiden kehityksestä. Politisoituminen puolestaan tulee esille siinä, että immateriaalioikeudet otetaan enenevässä määrin huomioon esimerkiksi lääkehuoltoon ja alkuperään liittyvissä kysymyksissä. Uusien suojamuotojen laatimisen sijaan painopiste on voimassaolevien oikeuksien rajoitusperusteiden kehityksessä. 3 Ekspansiolla tarkoitetaan yleensä voimakkaasti lisääntyviä voimassa olevia aineettomia oikeuksia tai immateriaalioikeudellisten kysymysten tuloa osaksi kuluttajien arkea. 4 Vuoteen 2015 mennessä saavutettavia tavoitteita ovat muun muassa innovatiivisuuteen kannustava joustava lainsäädäntöjärjestelmä, joka mahdollistaa immateriaalioikeuksien hyödyntämisen globaalissa ympäristössä. 5 Lisäksi oikeuksien selkeyttä ja oikeasuhtaisuutta tulee tarkentaa. Erityistä huomiota tulisi lisäksi kiinnittää kuluttajan asemaan sekä tuomioistuinkäsittelyn ja oikeuksien siirron nopeuteen ja tehokkuuteen. 6 Näihin tavoitteisiin liittyvänä toimenpiteenä mainitaan tavaramerkkilakia (1964/7), jäljempänä TMerkkiL, toiminimilakia (128/1979), TNimiL ja lakia sopimattomasta menettelystä elinkeinotoiminnassa (1061/1978), SopMenL, koskevien muutostarpeiden selvittäminen. 7 SopMenLain osalta työ- ja elinkeinoministeriön selvitys valmistui kesällä Tavaramerkkilain muutostarpeet kartoitetaan vuosien aikana ja käsillä olevassa muistiossa keskitytään toiminimilain uudistustarpeiden kartoittamiseen Selvityksen tavoitteet ja tutkittavien kysymysten asettelu IPR-strategiassa määritellyt tulevat kehityssuunnat, kuten immateriaalioikeuksien digitalisoituminen ja kansainvälistyminen, nostavat esiin kysymyksen kansallisen toiminimioikeuden asemasta immateriaalioikeuksien kentässä. Toiminimioikeus voidaan tässä suhteessa ymmärtää kahdella tavalla. Toiminimioikeutta kuvaa perustuslain 18 :ssä turvatun elinkeinovapauden takaama jokaisen oikeus harjoittaa elinkeinotoimintaa valitsemallaan nimellä. Toisaalta toiminimioikeus muo- 1 Valtioneuvoston periaatepäätös 2009 s.1. 2 VN 2007 s Ks. myös TEM 2008 s TEM 2008 s VN 2007 s. 2. Ks. myös TEM 2008 s VN 2007 s TEM 2008 s VN 2007 s

4 dostaa tavaramerkkioikeuteen rinnasteisen tunnusmerkkioikeuden, jonka takaaman yksinoikeuden turvin elinkeinonharjoittaja pyrkii erottumaan kilpailijoistaan markkinoilla. Selvityksen ensimmäisenä tavoitteena onkin selvittää, toiminimioikeuden tarpeellisuus erillisellä lailla turvattuna yksinoikeutena. Tällöin pohditaankin sitä, tulisiko toiminimioikeutta suojata nykyisen laajuisena erillisenä immateriaalioikeutena osana yritysten liiketoimintastrategiaa yhdessä esimerkiksi tavaramerkkioikeuksien ja verkkotunnusten kanssa vai olisiko perusteita supistaa toiminimioikeus yrityksen nimioikeudeksi, joka elinkeinonvapauteen perustuen takaisi ainoastaan vapauden valita nimi uudelle perustetulle oikeushenkilölle mutta liiketoiminnassa kuluttajat tunnistaisivat yrityksen tuotteet ainoastaan sen omistamien tavaramerkkien välityksellä. Yritysten erottamiseksi olisi joka tapauksessa edellytettävä, etteivät yritykset voisi rekisteröidä sellaista toiminimeä, joka on sekoitettavissa jo toimivien yritysten rekisteröityihin nimiin. Tilastokeskuksen yritysrekisterin mukaan Suomessa toimi vuonna 2008 noin yritystä, joista 99,8 % oli pk-yrityksiä. 8 Niinpä nimioikeudenkin erottamiskyvyllä on merkitystä, vaikkeivät sen oikeusvaikutukset vastaisikaan immateriaalioikeuden yksinoikeutta. Toisena tavoitteena on kartoittaa toiminimilakiin sisältyviä pykäläkohtaisia ongelmia. Ensimmäisessä vaiheessa selvitetään mahdollisuuksia yhdistää toiminimilaki tavaramerkkilakiin yhtenevien piirteiden avulla. Toisessa vaiheessa keskitytään tarkastelemaan yksittäisten pykälien mukanaan tuomia muutostarpeita. Tällöin huomiota kiinnitetään esimerkiksi toiminimien laajuuteen sen toimialakysymysten ja osittaiskumoamismahdollisuuksien osalta. Toisaalta verrataan toiminimien yksilöivyys- ja erottamiskykyvaatimuksia tavaramerkkien vastaaviin ominaisuuksiin ja lisäksi pohditaan muun muassa hyvää liiketapaa koskevien vaatimusten lisäämistä toiminimilakiin. Selvityksen tavoite pykäläkohtaisten uudistustarpeiden kartoittamisesta on riippuvainen ensin ratkaistavasta toiminimioikeuden tarpeellisuuskysymyksestä. Tarkoituksena ei kuitenkaan ole sulkea pois kumpaakaan vaihtoehtoa vaan tarkastella molempia vaihtoehtoja rinnakkain parhaan ratkaisun löytämiseksi. Ennen muutosten tarkastelua toisessa luvussa selvitetään toiminimioikeuslainsäädännön nykytilaa. 2. Toiminimilainsäädännön nykytila 2.1 Toiminimioikeus oikeudellisessa kentässä Toiminimioikeus perustuu kansalliseen lainsäädäntöön. Suomessa toiminimioikeudesta säädetään ensisijaisesti toiminimilaissa. Lisäksi toiminimioikeutta koskevia säännöksiä on muissa immateriaalioikeudellisissa laeissa, kuten tavaramerkki- ja verkkotunnuslaissa sekä useissa eri yritysmuotoja koskevissa erityissäännöksissä. 9 Tässä luvussa tarkastellaan toiminimilain kehitystä nykyiseen muotoonsa sekä tarkastellaan toiminimioikeuden asemaa immateriaalioikeuksien kentässä ja kansainvälistyvillä markkinoilla Toiminimilainsäädännön historiaa Suurin vaikutus toiminimioikeuden kehitykseen nykyiseen muotoonsa on ollut 1800-luvulta lähtöisin olevalla teollistumisella ja sen mukanaan tuomalla tarpeella erottua muista markki- 8 Tilastokeskus Esimerkkeinä yleisistä immateriaalioikeudellisista laeista tavaramerkkilaki 7/1964 ja verkkotunnuslaki 228/2003. Yritysmuotoja koskevaa sääntelyä on muun muassa osakeyhtiölaissa 624/2006, osuuskuntalaissa 1488/2001 ja kaupparekisterilaissa 129/

5 noilla olevista elinkeinonharjoittajista. Tällöin kaupparekisteriä ja toiminimeä koskeva lainsäädäntökehitys sai alkunsa. Se mahdollisti kauppayhtiöiden ja yksityisten elinkeinonharjoittajien nimien rekisteröinnin oikeusvaikutuksineen suuremmassa mittakaavassa. 10 Ruotsi Suomessa toiminimistä säädettiin vuonna 1798 annetulla asetuksella, jonka mukaan toiminimellä ilmaistaan sen yhtiön nimi, jonka lukuun henkilöt toimivat. 11 Suomessa toiminimistä säänneltiin vuonna 1895 voimaan tulleella toiminimiasetuksella, johon vaikuttivat suuresti sekä Saksan että muiden Pohjoismaiden vastaava lainsäädäntökehitys. 12 Laintasoisessa toiminimiasetuksessa toiminimioikeus laajennettiin koskemaan yhtiöiden nimien lisäksi myös yksityisiä elinkeinonharjoittajia. Asetuksella säänneltiin pääasiassa toiminimioikeuden muodollisista edellytyksistä ja sillä luotiinkin nykyinen kaupparekisterijärjestelmä. Jokainen elinkeinonharjoittaja tuli asetuksen mukaan merkitä rekisteriin oikeustilan ja vastuusuhteiden selvittämiseksi. 13 Toiminimiasetus oli voimassa yli 80 vuotta vuoteen 1979 asti, jolloin se korvattiin nykyisellä toiminimilailla 238/1979. Silloiseen lakiuudistukseen johti ennen kaikkea tarve säännellä toiminimioikeutta aineellisena oikeutena. Erityisinä puutteina mainittiin sekaannusvaaraa, vakiintumista ja toiminimioikeuden kestoa koskevien säännösten puuttuminen lainsäädännöstä. 14 Uudistamistyössä mallia otettiin Ruotsin vastaavasta lainsäädännöstä. Toiminimiasetuksen mukaiset nimet jäivät kuitenkin uuden lainsäädännön osalta voimaan sillä TNimiL 33 1 kohdan mukaan toiminimen rekisteröinti, joka on tapahtunut ennen tämän lain voimaantuloa, voidaan 19 :n 1 momentin nojalla kumota vain, jos se olisi ollut mahdollista myös ennen tämän lain voimaantuloa. Näin ollen on yhä olemassa vanhoja toiminimiä, jotka ovat voimassa siitä huolimatta, että ne eivät täytä kaikkia nykyisen lainsäädännön edellytyksiä. 15 Tästä esimerkkinä on Säästöpankkien Kiinteistövälitystä koskenut korkeimman oikeuden ratkaisu. KKO 1988: 135 Toiminimi Säästöpankkien Kiinteistönvälitys Oy oli rekisteröity vuonna Nykyinen toiminimilaki tuli voimaan vuonna Sen 33 :n mukaan ennen lain voimaantuloa rekisteröidyn toiminimen rekisteröinnin kumoamisen edellytykset on tutkittava myös aikaisemman lain eli toiminimiasetuksen säännösten mukaan, jos toiminimi on väitetty rekisteröidyn mainitun lain tai muiden toiminimeä koskevien säännösten vastaisesti. Tuomioistuin katsoi, ettei toiminimi Säästöpankkien Kiinteistönvälitys Oy ollut aiemman toiminimiasetuksen 11 :n vastainen. Asetuksessa ei ollut säännöstä eikä muutenkaan voitu osoittaa sovellettavaa periaatetta, jonka mukaan toiminimi ei olisi miltään osin saanut olla harhaanjohtava. Yhtiön toiminimi ei ollut sitä rekisteröitäessä säästöpankkilain vastainen. Säästöpankkilakiin tältä osalta myöhemmin tehdyt muutokset eivät koskeneet jo rekisteröityjä toiminimiä. Yhtiön toiminimen rekisteröinti ei siten ollut kumottavissa riippumatta siitä, oliko toiminimi harhaanjohtava tai muutoin toiminimilain vastainen. Toiminimilain säätämisen jälkeen lainsäädäntöä on muokattu useita kertoja. Muutokset ovat kuitenkin olleet useimmiten seurausta eri yhtiömuotoja koskevista lainsäädäntömuutoksista, kuten; 233/1990 (asunto-osakeyhtiölaki), 1076/1994 (säätiö ja asumisoikeusyhdistys), 148/1997 (osakeyhtiö), 1492/2001 (osuuskunta), 746/2004 (Eurooppa-yhtiö) ja 910/2006 (Eurooppa-osuuskunta). Sen sijaan kokonaisuudistusta toiminimilakiin ei ole tehty vuoden 1979 jälkeen. 10 HE 1978:238 s. 6. Ks. myös Castrén 2008 s Haarmann 2006 s HE 1978/238 ks. kirjallisuudesta Castrén 2008 s Haarmann 2006 s Castrén 2008 s Ks. kirjallisuudesta Castrén 2008 s

6 2.1.2 Toiminimioikeus osana immateriaalioikeuksia Immateriaalioikeudet muodostavat nykyisellään tärkeän osan yritysten liiketoimintastrategiaa. 16 Immateriaalioikeudet jaetaan perinteisesti teollis- ja tekijänoikeuksiin. 17 Ne voidaan jaotella myös suojattavan intressin perusteella luovuuden suojakeinoihin ja tavaroiden ja palveluiden tunnuksiin. Tällöin luovuutta suojataan patenteilla, tekijänoikeuksilla, mallioikeuksilla, kasvinjalostajan oikeuksilla ja hyödyllisyysmallien avulla. Toisaalta tunnukset voidaan tällöin jakaa toiminimiin, tavaramerkkeihin ja maantieteellisiin merkintöihin. Lisäksi verkkotunnusten käyttöoikeudet ja erottamiskykyinen tavaran ulkoasu voidaan sisällyttää suojattaviin tunnuksiin. Tunnus itsessään, vaikka se voi olla luovasti muotoiltu ja erottamiskykyinen, pyrkii suojaamaan elinkeinonharjoittajien valmistamia tavaroita, palveluita tai elinkeinonharjoittajaa itseään. Kaikki tunnukset edesauttavat kuitenkin yrityksen brändin rakennusta. 18 IMMATERIAALI- OIKEUDET Suojattava intressi LUOVUUS TAVAROIDEN JA PALVELUI- DEN TUNNUKSET PATENTIT TAVARAMERKIT TEKIJÄNOIKEUS TOIMINIMET MALLIT Maantieteelliset Merkinnät KASVINJALOSTA- JAN OIKEUS (Tavaran ulkoasu - SopMenL) HYÖDYLLISYYS- MALLIT (Verkkotunnukset VerkkotunnusL) 16 KOM 2008 s KOM 2008 s. 2. ja Mansala 2007 s Ks. uusi jako TEM 2008 s kaaviokuva. 6

7 Oheisesta kaaviosta on nähtävissä, että toiminimet luetaan elinkeinonharjoittajan tunnusmerkkioikeuksiin. 19 Toisaalta perinteisessä immateriaalioikeuksien jaossa toiminimet katsotaan teollisoikeuksiksi. Se on osa yrityksen liiketoimintastrategiaa jo varhaisessa vaiheessa, sillä toiminimi rekisteröidään jo yrityksen perustamisen yhteydessä (ks. jäljempänä luku 2.2.1). 20 Toiminimioikeuden elinkeinovapauteen pohjautuva nimioikeudellinen puoli muodostuu toiminimilain lisäksi kaupparekisterilaista ja yritys- ja yhteisötietolaista. Niiden avulla varmistetaan yrityksen nimen rekisteröinti sen perustamisen yhteydessä ja toisaalta jokaiselle yritykselle annettava Y- tunnus. Sitä hyödynnetään sekä verohallinnon että patentti- ja rekisterihallituksen tarpeisiin Toiminimioikeus kansainvälisissä konventioissa Immateriaalioikeuksien suoja perustuu alkujaan vuonna 1883 Pariisissa laadittuun teollisoikeuksien suojelua koskevaan yleissopimukseen ja Bernin tekijänoikeussopimukseen. 22 Pariisin yleissopimuksen 8 artiklassa säädetään toiminimistä. Sen mukaan: Toiminimen tulee olla suojattu ilman hakemusta ja rekisteröintivelvollisuutta kaikissa liittomaissa, olipa se tehtaan- tai kauppamerkin osana tai ei. Artikla asettaa jäsenmaille velvoitteen suojata ulkomaisia toiminimiä ilman, että ne edellyttävät toisesta jäsenmaasta peräisin olevan toiminimen haltijan rekisteröivän merkkinsä kansallisesti. 23 Suomessa 8 artikla on voimassa Asetuksella teollisoikeuden suojelemista koskevan, Tukholmassa vuonna 1967 tarkistetun Pariisin yleissopimuksen 1-12 artiklan voimaansaattamisesta, (SopS 43/1975). Maailman Kauppajärjestön (WTO) immateriaalioikeuksien suojaa koskevalla TRIPS-sopimuksella Pariisin sopimuksen velvoitteita tehostettiin edelleen. Sen 2. artiklassa säädetään jäsenvaltioiden velvoitteesta saattaa voimaan Pariisin sopimuksen 1-12 artiklat. TRIPS-sopimuksen 3 ja 4 artiklojen mukaan, kaikille jäsenvaltioiden kansalaisille on taattava sama vähimmäissuoja kuin valtion omille kansalaisille (kansallisen kohtelun periaate) ja toisaalta vähimmäissuojaperiaatteen mukaan myönnettäessä vähimmäissuojaa parempi suoja jonkin jäsenvaltion kansalaiselle on sama oikeus myönnettävä myös muille. 24 Pariisin sopimuksen ja TRIPS-konventioon perustuen toiminimen suoja on aina kansallista ja riippuvaista kunkin jäsenvaltion lainsäädännöstä. 25 Jäsenvaltioiden on taattava ulkomaisten toiminimien haltijoille oikeussuoja, joka on yhtä laaja kuin vastaavien kansallisten toiminimien suoja. Toiminimien suojaamisen muoto on kuitenkin jätetty valtioiden kansallisen harkinnan varaan. Se voi perustua joko erityiseen toiminimilainsäädäntöön tai yleisempään vilpillistä kilpailua tai elinkeinovapautta sääntelevään lakiin. 26 Jos kansainvälisiin konventioihin sovelletaan sanamuodon mukaista tulkintaa, kansallisten oikeussuojamuotojen verkko kattaa koko maailman Vrt. Castrén 2008 s TEM 2008 s. 17 Kaavakuva yrityksen IPR-strategiasta, jossa toiminimi ja tavaramerkkioikeus syntyvät jo varhaisessa vaiheessa. Ks. samoin IPR 2008 s IPR 2008 s. 8 ja Castrén 2008 s IPR 2008 s WIPO s Haarmann 2007 s Vrt. Haarmann 2006 s. 9 Itsenäisyysperiaate takaa jokaiselle jäsenvaltiolle harkintavallan suojan saamisten edellytyksiä koskien sen valtion alueella. 26 WIPO s Vrt. Aiemmasta käytännöstä Haarmann 2006 s Mallioikeuksien osalta lakiedellytystä tulkittiin Suomessa tiukemmin vuonna Suomi ei voinut liittyä yleissopimukseen ennen erityisen mallioikeuslain voimaan saattamista. Aiemmin suoja perustui tekijänoikeuslakiin ja SopMenlakiin. 27 Oesch 2010 s

8 Jäsenvaltiot eivät voi Pariisin sopimuksen 8 artiklan nojalla asettaa rekisteröintiedellytyksiä suojan saamiseksi. Suoja voi kuitenkin olla riippuvainen toiminimen käytöstä ja sen tunnettavuudesta kyseisessä valtiossa. 28 Oikeuskirjallisuudessa on katsottu, ettei merkiltä edellytetä vakiintuneisuutta tai suurta tunnettavuutta lähtömaassaan vaan riittävää on, että nimi on siellä jollain tapaa suojattu. 29 Toisaalta Pariisin sopimuksen 8 artiklan väljä sanamuoto sallii kansallisilla lainsäädännöllä säädettävän tarkemmista edellytyksistä suojan saamiseksi toisessa jäsenvaltiossa. 30 Kansainvälisen konvention sovellettavuutta selventää korkeimman oikeuden IVECO-tapaus vuodelta KKO 1994:23. IVECO oli maailmanlaajuisen autovalmistajan emoyhtiön nimi, joka oli rekisteröity Alankomaissa vuonna Se oli lisäksi rekisteröity jo aiemmin kahdenlaisena tavaramerkkinä. Ulkomaiselle toiminimelle IVECO haettiin rekisteröintiä Suomessa vuonna IVECO vetosi Pariisin sopimuksen 8 artiklaan ja sille jatkuvasti aiheutuvaan haittaan IWECO:n nimen käytöstä. IWECO Oy totesi vastineessaan, ettei Pariisin yleissopimus suojannut toissijaista tunnusta, yhtiöiden toimialat erosivat toisistaan ja että IVECO:n kanneoikeus oli vanhentunut. KKO:n mukaan Pariisin sopimuksen 8 artikla antaa suojaa myös muissa jäsenvaltioissa rekisteröidyille toiminimille ja toissijaisille tunnuksille. Niiden tulee kuitenkin olla Suomen asianomaisissa elinkeinopiireissä ainakin jossain määrin tunnettuja saadakseen suojaa. Asiassa on näytetty, että Iveco on ollut tunnettu hyötyajoneuvoalalla jo ennen IWECO toiminimen rekisteröintiä suomessa ja elinkeinonharjoittajien toimialat ovat niin samankaltaisia, että sekaannusvaara on olemassa. KKO katsoi lisäksi, että toiminimilain 20 :n mukainen haittavaikutus täyttyy, kun Iveco oy ei ole rekisteröinnin vuoksi voinut hyödyntää täysipainoisesti Suomessa rekisteröityä tunnustaan. Näin ollen tunnus oli sekoitettavissa suomalaiseen toiminimeen IWE- CO, jonka rekisteröinti tämän johdosta kumottiin. Euroopan unionissa ei ole voimassa jäsenmaita velvoittavia toiminimiä koskevia sääntöjä. Toiminimet ovat kuitenkin mainittu tavaramerkkidirektiivin 6 artiklan 1 a kohdassa, tavaramerkkioikeutta rajoittavana sallittuna merkin käyttömuotona. Niinpä toiminimet ovat olleet esillä lukuisissa Euroopan unionin tuomioistuimen ratkaisuissa osana tavaramerkkien sekoitettavuusarviointia (esimerkiksi jäljempänä esitelty Budweiser-tapaus). Ilman yhtenäistä lainsäädäntöä niitä koskeva oikeustila on kuitenkin epävarma Toiminimilakien kansainvälistä vertailua Valtioneuvoston periaatepäätöksen vuoden 2015 tulevaisuusnäkymän mukaan immateriaalioikeudet perustuvat tulevaisuudessa enenevässä määrin kansanvälisiin järjestelmiin. Tällöin Suomen kansainvälisen kilpailukyvyn kannalta kansallisen lainsäädännön mahdollisimman suuri yhdenmukaisuus muiden järjestelmien kanssa olisi hyödyllinen kaupankäyntiä ja aineettomien oikeuksien suojaamista ajatellen. Tämä lainsäädännön yhdenmukaisuustavoite on otettava huomioon sekä kansainvälisellä, EU-tasolla että maiden kahdenvälisiä sopimuksia laadittaessa. 33 Toisin kuin tavaramerkkejä toiminimioikeuksia ei ole pyritty harmonisoimaan kansainvälisin sääntelytoimenpitein ja niinpä eri valtioiden sääntelyissä on eroja. Toiminimioikeus erillisenä kieltooikeutena on kansainvälisesti ainutlaatuinen ilmiö. Suomen lisäksi vastaavan oikeus on löydettävissä ainoastaan muista Pohjoismaista. Muualla Euroopassa toiminimeä suojataan ainoastaan kaupparekisteriin merkittynä nimenä. Esimerkiksi Saksassa tunnusmerkkioikeuksista säädetään 28 WIPO s Oesch 2010 s. 40 ja Castrén 2008 s Castrén 2008 s Ks. kirjallisuudesta Oesch 2010 s IPR 2008 s. 18. Vrt. KOM 2008 s. 15 Tavoitteena on kuitenkin tulevaisuudessa saattaa täytäntöönpanodirektiivi ja Bryssel 1 asetus osaksi kansallista lainsäädäntöä. Tämä tarkoittaisi ennakkotarkistusmenettelyn poistumista. 33 Valtioneuvoston periaatepäätös s. 3. 8

9 yhteisessä laissa, joka sisältää tavaramerkit, toiminimet ja maantieteelliset merkinnät (Gesetz uber den Schutz von Marken und sonstigen Kennzeichen). 34 Kielto-oikeuden saadakseen elinkeinonharjoittajan on haettava erikseen tunnukselleen tavaramerkkisuojaa. 35 Kansallisten toiminimilakien eroista johtuen Pariisin sopimuksen 8 artiklan tehokkuus vaihtelee soveltamiskäytännössä. Hanschitz ja Poch ovat artikkelissaan kommentoineet itävaltalaista tuomioistuin ratkaisua, jossa kyse oli elinkeinonharjoittajasta, joka harjoitti kahvinvalmistusta toiminimellä Sacher. Kantaja haki tuomioistuimelta kieltoa käyttää tunnusta missään Pariisin sopimuksen jäsenvaltiossa. Korkein oikeus myönsi kiellon Saksan ja Itävallan osalta, joissa sekoittuneisuus voitiin näyttää toteen, mutta kielsi sen kaikissa muissa noin 170 jäsenvaltioissa, koska kantaja ei ollut toimittanut tuomioistuimelle selvitystä kaikkien näiden valtioiden paikallisesta toiminimilaista. On vaikeaa ajatella, että kansainvälisesti toimivat yritykset laatisivat näin laajoja hakemuksia ja kantaisivat vahingonkorvausvastuun niiden epäonnistumisesta Toiminimioikeuden sisältö Toiminimioikeuden saaminen Toiminimilain 2 :n mukaan: Yksinoikeus toiminimeen saadaan rekisteröimällä tai vakiinnuttamalla toiminimi. 37 Nimet rekisteröidään Patentti- ja rekisterihallituksen ylläpitämään kaupparekisteriin. 38 Yleensä rekisteröinti tapahtuu automaattisesti yrityksen perustamisen yhteydessä, sillä kaupparekisterilain (129/1979) 2 velvoittaa 3 :ssä mainittuja elinkeinonharjoittajia tekemään ennen elinkeinotoiminnan aloittamista rekisteriviranomaiselle rekisteriin merkitsemistä varten ilmoituksen, joka sisältää elinkeinonharjoittajaa ja tämän elinkeinotoimintaa koskevat perustiedot (perusilmoitus). 39 Ilmoitusvelvollisuus kattaa suurimman osan elinkeinonharjoittajista. Rekisteröinti onkin tavallisin tapa saattaa toiminimioikeus voimaan. 40 Toiminimen on täytettävä toiminimilaissa mainitut rekisteröintiedellytykset. Haarmann on jaotellut toiminimilaissa mainitut edellytykset neljään ryhmään seuraavasti: Elinkeinonharjoittajan tulee pyytää rekisteröintiä. Toiseksi toiminimen on muotonsa puolesta täytettävä lain 7 :ssä asetetut vaatimukset. Säännöksen mukaan muun muassa osakeyhtiön yritysmuodon on käytävä ilmi sen toiminimestä tunnuksen Oy avulla. Kolmanneksi toiminimen on täytettävä yleiset rekisteröitävyy- 34 SOU 2001:26 s Tuominen haastattelu Hanschitz ja Poch s Mitä tässä on sanottu toiminimistä, koskee myös aputoiminimiä. Sen sijaan toissijainen yritystunnus esim. Stokka sen sijaan täytyy aina vakiinnuttaa. Ks. tästä toiminimilain 2.1 :n toinen virke. 38 HE 1978:238 s. 17 ja Haarmann 2007 s Kaupparekisterilain 3 :n mukaan perusilmoituksen ovat velvolliset tekemään:1) avoin yhtiö, kommandiittiyhtiö, osakeyhtiö, keskinäinen vakuutusyhtiö, osuuskunta, säästöpankki, hypoteekkiyhdistys, vakuutusyhdistys, valtion liikelaitoksista annetussa laissa (627/87) tarkoitettu liikelaitos sekä asumisoikeusyhdistys; 2) aatteellinen yhdistys ja säätiö, jolla on elinkeinotoiminnan harjoittamista varten pysyvä toimipaikka tai palveluksessa vähintään yksi työntekijä; 3) elinkeinotoimintaa harjoittava luonnollinen henkilö (yksityinen elinkeinonharjoittaja) siten kuin elinkeinon harjoittamisen oikeudesta annetussa laissa (122/1919) säädetään; ei kuitenkaan maatilatalouden eikä kalastuksen harjoittaja; 4) ulkomainen yhteisö ja säätiö, joka perustaa Suomeen sivuliikkeen (ulkomainen elinkeinonharjoittaja), sekä ulkomainen yhteisö sellaisessa rajat ylittävässä kombinaatiosulautumisessa ja jakautumisessa, jossa uusi yhteisö rekisteröidään Suomeen; 5) eurooppalainen taloudellinen etuyhtymä, ja muualla rekisteröity etuyhtymä, joka perustaa Suomeen toimipaikan; sekä 6) eurooppayhtiö ja eurooppaosuuskunta ks. He 1992/259 s. 18. Perusilmoituksen tekeminen on asetettu edellytykseksi elinkeinotoiminnan harjoittamiselle Suomessa tarkemmin määritellyille yhteisöille ja säätiöille. 40 Haarmann 2006 s

10 den edellytykset eli sen tulee olla yksilöivä eikä toiminimi saa olla hyvän tavan tai yleisen järjestyksen vastainen. Viimein 10 :ssä luetellut rekisteröintiesteet eivät saa olla tapauksessa käsillä. 41 Yleisistä rekisteröitävyyden edellytyksistä yksilöitävyydestä säädetään TNimiL 8 :ssä. Toiminimen tulee yksilöidä haltijansa yritys. Toiminimen yksilöivyyttä arvosteltaessa on kiinnitettävä huomiota kaikkiin ilmeneviin asianhaaroihin. Toiminimeä, joka ilmaisee vain toiminnan laadun taikka tarjottavan tavaran tai palvelun yleisen nimityksen tahi yksistään sisältää yleisesti käytetyn paikannimen tai muun sellaisen nimen, voidaan pitää yksilöivänä ainoastaan, milloin se on vakiintunut. Yksilöivyyttä lisääväksi tekijäksi ei ole katsottava sellaista toiminimen osaa, joka ilmaisee ainoastaan yritysmuodon. Yksilöitävyydellä tarkoitetaan toiminimen erottamiskykyä. Nimen tulee olla ymmärrettävissä tietyn yrityksen nimeksi. 42 Toiminimilain 10 :n 4 kohdassa on erikseen säädetty siitä, että toiminimen tulee erottua riittävän selkeästi muista rekisteriin jo aiemmin merkityistä nimistä. Huomioon otettavia asioita arvioinnissa ovat aiempi pitkäaikainen tai laaja-alainen käyttö. 43 Yksilöivyys ja sekoitettavuus -käsitteiden määrittelystä oli kyse korkeimman oikeuden tapauksissa 1980-luvulta. KKO 1985:62 Suomen Sokeri Oy:n ja Suomen Nestesokeri Oy:n toiminimi sisältävät kumpikin saman maantieteellisen nimen ("Suomen") ja samaa yhtiömuotoa koskevan merkinnän ("Oy") sekä toimialaa osoittavan yleisesti käytetyn sanan, jonka mukaan Suomen Sokeri Oy:n toimialaan kuuluvat erilaiset sokerituotteet ja Suomen Nestesokeri Oy:n toimialaan nestesokeriksi nimitetty makeutusaine. Kysymys näiden toiminimien sekoitettavuudesta oli ratkaistava sen kokonaisvaikutelman perusteella, jonka toiminimet herättävät alan tuotteiden kanssa tekemisissä olevissa henkilöissä. Suomen Sokeri Oy on vuonna 1919 tapahtuneesta toimintansa aloittamisesta lähtien käyttänyt sanayhdistelmää "Suomen Sokeri" toiminimessään ja tuotteidensa tunnuksena. Kun yhtiöllä on ollut Suomessa hallitseva asema sokerin jalostuksen ja sokerituotteiden valmistuksen alalla, yhtiön toiminimi on yhtiötä yksilöivänä sanayhdistelmänä tullut niin yleisesti tunnetuksi, ettei Suomen Nestesokeri Oy:n, jonka asiakaspiirin muodostavat elinkeinonharjoittajat, toiminimi ole siihen sekoitettavissa. Suomen Nestesokeri Oy:n valmistamat tuotteet sisältävät nesteeseen liuotettua glukoosia, fruktoosia ja maltoosia, joista yleiskielessä käytetään nimityksiä rypäle-, hedelmä- ja mallassokeri. Sana nestesokeri ei viittaa sellaiseen tuotteeseen, jota Suomen Nestesokeri Oy ei valmista. Suomen Nestesokeri Oy:n toiminimi ei näin ollen ole omiaan johtamaan yleisöä harhaan. KKO 1985: 145 Yksinoikeus, joka seuraa toiminimen merkitsemisestä kaupparekisteriin, ei estä muita yrittäjiä käyttämästä kielen tavallisia ilmaisukeinoja. Sanat "Kehätie" ja "auto" sisältyvät yleiskieleen. Ne kuvaavat paikkaa ja tuotetta ja ovat sen vuoksi tyypiltään sellaisia sanoja, jotka usein otetaan toiminimen osaksi. Autoalalla myytävät tuotteet ovat kalliita merkkitavaroita, joita ei osteta mielijohteesta. Niin ollen ei vaadita kovin merkittävää erottavaa osaa, jotta toiminimet käytännössä erottuisivat toisistaan. Asianosaisten toiminimet eroavat siten, että ne voivat olla rinnan käytössä olematta toiminimilain 3 :ssä tarkoitetussa mielessä toisiinsa sekoitettavia. HD T Vakuum Plast Industri Aktieboleag rekisteröi toiminimensä vuonna Tapauksessa se nosti kanteen vuonna 1990 rekisteröityä HS Vakuumplast aktibolag-yrityksen toiminimeä vastaan sillä perusteella, että toiminimet olivat yhteisen osansa Vakuumplast perusteella sekoitettavissa keskenään. Tämä termi on kantajan mukaan niin erottamiskykyinen, ettei toinen samalla toimialalla toimiva yritys voi sitä käyttää ilman, että nimet ovat keskenään 41 Haarmann 2006 s HE 1978:238 s. 23. Vrt.. kirjallisuudesta Castrén 2008 s , jonka mukaan yksilöitävyys ei kuitenkaan ole verrannollinen sekoitettavuuden kanssa, sillä keskenään kollisiotilanteessa sekoitettavat toiminimet voivat rekisteröintivaiheessa olla kuitenkin yksilöiviä ja näin täyttää toiminimilain 8 :n edellytykset. 43 Castrén 2008 s

11 erottamiskykyisiä. Korkein oikeus katsoi kuitenkin, että vakuumplast oli lyhennelmä yleiskielen sanoista vakuumformad plast ja vakuumpressad plast, ja se kuului näin geneerisenä terminä läheisesti toimialaa kuvaileviin termeihin, jolla on ainoastaan heikko toiminimisuoja. Tällainen termi on vapaasti myös muiden toimijoiden käytettävissä, kunhan niiden nimet kokonaisuutena eroavat selkeästi toisistaan. Tässä tapauksessa termi vakuumplast on toiminimien dominanttiosa. Kuvailevuudesta johtuen on kuitenkin riittävää, että uuteen toiminimeen on tehty pieniä muutoksia erottamiskyvyn säilyttämiseksi. Toiminimi ei saa 9 mukaan olla hyvän tavan tai yleisen järjestyksen vastainen eikä omiaan johtamaan yleisöä harhaan. Hyvän tavan vastaisena pidetään toiminimeä, joka loukkaa yhteiskunnan moraalia tai siveellisyyskäsitystä. Yleisen järjestyksen vastainen toiminimi voisi esimerkiksi ilmaista rikollista toimintaa. 44 Harhaanjohtava voisi puolestaan olla esimerkiksi nimi, joka antaa väärän kuvan yrityksen toiminnan laadusta tai tuotteista. 45 Toiminimilain esitöissä mainitaan kiellettynä myös sellaisen toiminimen käyttö, joka perusteettomasti kytkee yrityksen jonkin toisen, tunnetun ja vakavaraisen elinkeinonharjoittajan toimintaan. 46 Neljäntenä edellytyksenä toiminimen rekisteröinnille on se, ettei sille saa olla toiminimilain 10 :ssä mainittua rekisteröintiestettä ilman aiemman oikeudenhaltijan asianmukaista suostumusta. Rekisteröintiesteet on säännöksessä jaoteltu seuraavasti: 1) sellaista valtakunnallista tai kansainvälistä nimitystä tai nimen lyhennystä, jota lain mukaan ei ole luvallista käyttää elinkeinotoiminnassa 2) mitään sellaista, joka voidaan käsittää toisen sukunimeksi, taiteilijanimeksi tai vastaavanlaiseksi nimeksi, 3) mitään sellaista, joka voidaan käsittää toisen suojatun kirjallisen tai taiteellisen teoksen nimeksi, 4) mitään sellaista, joka on sekoitettavissa toisen suojatun toiminimen, toissijaisen tunnuksen tai tavaramerkin kanssa. Rekisteröintiesteitä koskevat korkeimman oikeuden ratkaisut ovat koskeneet etupäässä sukunimen käyttöä toiminimenä (10 2 kohta) tai toiminimen sekoitettavuutta aiemmin rekisteröityihin tunnuksiin (10 4 kohta). Liittyessään sukunimeen kuten ratkaisussa KKO 1997:150 kyse ei ole niinkään kahden yksittäisen intressin välisestä konfliktista vaan kollision taustalla on yleisempi etu, joka liittyy sukunimen yhteiskunnassa nauttimaan oikeussuojaan ja arvostukseen, jonka mukaan oman nimen käytön elinkeinotoiminnassa tulisi aina olla mahdollista, vaikkei kiellolla olisikaan taloudellista vaikutusta muuten kuin tilanteissa, joissa kyseinen taho harjoittaa elinkeinotoimintaa samalla toimialalla. 47 KKO 1994:110 Elinkeinonharjoittaja oli sisällyttänyt toiminimeensä oman sukunimensä. Toiminimen haltijan sukunimi oli avioitumisen johdosta muuttunut. Tämä ei kuitenkaan merkinnyt sitä, että toiminimessä yhä oleva toiminimen haltijan aikaisempi sukunimi olisi käsitettävä toisen sukunimeksi. Elinkeinonharjoittajalla oli nimenmuutoksesta huolimatta oikeus käyttää samaa toiminimeään. KKO 1995:83 Keski-Suomen Yrittäjät ry. vaati lehden nimenä käytetyn toiminimen Keski- Suomen Yrittäjälehti rekisteröinnin kumoamista ja toiminimen käytön kieltämistä sekaannus- 44 Castrén 2008 s Yhteiskunnan moraali on kuitenkin sidottu kulloiseenkin aikaan ja kehitykseen, jolloin se vaihtelee ajoittain. 45 Haarmann 2007 s. 95 esimerkki: kansainvälinen kuljetusliike. 46 HE 238/1978 s Castrén 1998 Oikeustapauskommentti KKO 1997/150 s Lisäksi edellytetään haittaperustetta eli, että henkilö nimenomaan kärsii vahinkoa nimensä käytöstä elinkeinotoiminnassa sillä perusteella, että Suomessa nimi on käytössä. Tapauksen lopputulos olisi voinut olla toinen, jos vastaajat olisivat pystyneet näyttämään, että kuluttajat yleisesti yhdistävät nimen tv-sarjan hahmoon. 11

12 vaaraa aiheuttavana sen jälkeen, kun yhdistyksen ja toiminimen haltijana olevan lehden julkaisijan välinen yhteistoimintasopimus oli purkautunut. Toiminimilain 10 :ään perustettu kanne hyväksyttiin. Kaupparekisteriin merkittiin toiminimi Keski-Suomen Yrittäjälehti toimialanaan kustannus ja julkaisutoiminta. Kun toiminimi olennaiselta osaltaan viittasi yhdistysrekisteriin merkityn Keski-Suomen Yrittäjät ry:n nimeen aiheuttaen sekaannusvaaraa, toiminimen rekisteröinti olisi toiminimilain 10 :n 2 kohdan perusteella edellyttänyt yhdistyksen suostumusta. KKO1997:150 Toiminimien, joiden olennainen osa muodostui englanninkielisistä sanoista Homer's Bar, rekisteröinti kumottiin, koska niihin oli oikeudettomasti otettu Suomessa käytössä oleva sukunimi Homer. Pelkästään sillä perusteella, että sana Homer oli Suomessa sukunimenä käytössä, ei toiminimien katsottu johtavan yleisöä harhaan. Toiminimilain 10 :n 2 kohdan mukaan toiminimessä ei saa ilman asianmukaista suostumusta olla mitään sellaista, joka voidaan käsittää toisen sukunimeksi, ellei nimi ilmeisesti tarkoita kauan sitten kuollutta henkilöä. Toiminimilain esitöissä ei ole lähemmin perusteltu kiellon tarkoitusta. Tavaramerkkilain vastaavan säännöksen esitöistä (KM 1960:2 s. 27) kuitenkin ilmenee tarkoituksena olevan suojata toisen oikeutta nimeensä niin, ettei sitä saa liittää vieraan elinkeinonharjoittajan tavaramerkkiin ja siten synnyttää luuloa, että sukunimen haltijalla on joitakin yhteyksiä liikkeeseen, jonka yhteydessä merkkiä käytetään. Kun nimi Homer on Suomessa käytössä oleva sukunimi, koskee sitä toiminimilain 10 :n 2 kohdan kielto. KKO 1998:154 Toiminimilain 10 :n 4 kohdan mukaan toiminimessä ei saa olla mitään sellaista, joka on sekoitettavissa toisen suojattuun toiminimeen. Autonvuokrausalalla toimiva Limousine Service Oy Ltd oli rekisteröinyt toiminimensä. Samalla alalla toimiva elinkeinonharjoittaja oli ryhtynyt käyttämään toimintansa erään palvelumuodon yksilöimiseksi ja toiminimensä yhteydessä ilmaisuja Limousine Service tai Limousine Services. Kun elinkeinonharjoittajan toiminimensä yhteydessä käyttämät ilmaisut olivat sekoitettavissa yhtiön toiminimeen, elinkeinonharjoittajaa kiellettiin käyttämästä kysymyksessä olevia ilmaisuja elinkeinotoiminnassaan toiminimensä yhteydessä. Kuitenkaan toiminnan laatua kuvailevan toiminimen rekisteröinti ei tuota sellaista yksinoikeutta, että sen perusteella voitaisiin kieltää toista elinkeinonharjoittajaa kuvaamasta tarjoamaansa palvelua käyttäen kyseistä palvelumuodon ilmausta. Tämä edellyttää kuitenkin, että palvelujen tarjoajan oma toiminimi ilmenee asiayhteydestä selkeästi. Toinen tapa saattaa toiminimioikeus voimaan on käyttää sitä elinkeinotoiminnassa siinä laajuudessa, että se käytön kohteena olevien tahojen keskuudessa vakiintuu kyseisen yrityksen nimeksi. 48 Toiminimilain 2.3 :n mukaan Toiminimi katsotaan vakiintuneeksi, jos se on yleisesti tunnettu niiden keskuudessa, joihin elinkeinonharjoittajan toiminta suuntautuu. Oikeuskirjallisuudessa toiminnan on katsottu suuntautuvan ensisijaisesti yrityksen asiakkaisiin ja muihin samalla toimialalla toimiviin yrityksiin. Alempikin prosentuaalinen tunnettuus riittää, jos vakiintumisen myötä yrityksen toiminimelle on syntynyt goodwill-arvoa. 49 yleistä tunnettavuutta ei myöskään välttämättä edellytetä koko Suomen alueella vaan yrityksen maantieteelliset markkinat voivat olla rajoitettuja tiettyyn alueeseen. 50 Rekisteröintiin verrattuna vakiintuminen on riskialttiimpi keino saattaa toiminimioikeus voimaan. Se on viime kädessä riippuvainen nimen käytön laajuudesta ja näkyvyydestä yrityksen elinkeinotoiminnassa. Toisaalta toiminimi voi unohtua sen käyttämättömyyden seurauksena, jolloin myös tunnettavuuteen perustuva toiminimen suoja lakkaa. 51 Vakiinnuttamisessa nimen erottamiskyvylle 48 Haarmann 2007 s Castrén 2008 s Vakiintuminen pyritään useimmiten näyttämään toteen haastattelututkimuksilla ja epäsuoralla todistelulla. 50 Castrén 2008 s Castrén 2008 s

13 voidaan rekisteröinnin tapaan antaa painoarvoa, kuten oheisesta korkeimman oikeuden ratkaisusta käy ilmi. KKO 1992:183 Pääasiassa liiketoiminnan laatua kuvaavan yleisluonteisen ilmaisun "ompelukonekeskus" vakiinnuttaminen ei tuottanut sellaista yksinoikeutta, että toista elinkeinonharjoittajaa olisi voitu kieltää käyttämästä samaa ilmaisua osana rekisteröityä toiminimeään, kun toiminimet muutoin erosivat toisistaan. Toiminimi "Ompelukonekeskus Rössi" oli erotettavissa toiminimestä "Ompelukonekeskus M. Vuorela", jos toiminimiä käytettiin täydellisinä. Toiminimen "Ompelukonekeskus Rössi" haltijaa kiellettiin käyttämästä toiminimeään epätäydellisessä ja kaupparekisteriin merkitystä poikkeavassa muodossa "ompelukonekeskus". Kun rekisteröityyn toiminimeen "Oulun Ompelukone kommandiittiyhtiö" ei sisältynyt sanaa "ompelukonekeskus", yhtiötä kiellettiin käyttämästä toiminimensä yhteydessä sanaa "ompelukonekeskus". Vastaava säännös on myös Ruotsin toiminimilain (firmalagen) 2.3 :ssä, jonka mukaan Ett näringskännetecken anses inarbetat, om det är känt som beteckning för innehavarens verksamhet inom en betydande del av den krets till vilken verksamheten riktar sig. Lag (1994:1509). Tunnettavuuskriteeri on myös Ruotsissa ollut korkeimman oikeuden käytännössä ratkaistavana. HD T Måleriproduktion handelsbolaget on harjoittanut maalaustoimintaa vuodesta 1979 alkaen, jolloin sen toiminimi rekisteröitiin. MPA Måleriproduktion i Gästrikland Aktiebolag on konserni, joka koostuu seitsemästä maalaustoimintaa harjoittavasta yrityksestä. Sen toiminimi rekisteröitiin vuonna Handelsbolaget vaati oikeutta kumoamaan Aktiebolagin toiminimirekisteröinnin, koska se loukkasi tämän nimen yksinoikeutta. Korkein oikeus totesi, että toiminimet olivat sekoitettavissa keskenään eikä 1986 rekisteröintiä olisi saanut saattaa voimaan. Yritysten maalaustoiminta kohdistui kuitenkin eri asiakaskuntiin. Oikeus katsoi, että toiminimilain 2 tuli tulkita niin, että toiminimen tuli olla tunnettu oman asiakaskuntansa keskuudessa, jotta sille voisi aiheutua vahinkoa. Tällöin suuntautuminen erityisaloille voi johtaa siihen, että yritykset toimivat eri toimialoilla ja näin ollen niiden sekaannusvaara ei tule ajankohtaiseksi. Handelsbolagilla ei kuitenkaan ole tällaista erityisasemaa markkinoilla eikä se ole näyttänyt todeksi, että firma on asiakkaiden keskuudessa niin tunnettu ja että sen toiminimen käytöstä aiheutuisi haittaa. Näin ollen se ei voi vaatia Aktiebolagin toiminimen kumoamista Toiminimioikeuden ulottuvuudet Toiminimioikeuden sisältö on määritelty TNimiL:n 3 :ssä. Yksinoikeus rekisteröityyn toiminimeen sisältää sen, että toinen elinkeinonharjoittaja ei saa tässä maassa käyttää sellaiseen toiminimeen sekoitettavissa olevaa toiminimeä, ellei näytetä, että toiminimen haltija ei saata kärsiä siitä vahinkoa. Vakiintumiseen perustuva yksinoikeus toiminimeen sisältää sen, että toinen elinkeinonharjoittaja ei saa sillä alueella, jolla toiminimi on vakiintunut, käyttää siihen sekoitettavissa olevaa toiminimeä. Sisältöä täsmentää edelleen TNimiL:n 5, jonka mukaan Toiminimien sekoitettavuuteen voidaan vedota vain, jos niiden haltijat harjoittavat samaa tai samankaltaista toimintaa. Castrénin mukaan toiminimioikeudessa voidaan erottaa kolme oikeutta; nimen käyttöoikeus, luovutusoikeus ja oikeus kieltää muilta elinkeinonharjoittajilta nimeen sekoitettavissa olevan tunnuksen käyttö. Oikeus käsittää kaiken elinkeinotoiminnassa tapahtuvan toiminimien käytön. 52 Toiminimen pääasiallisena tehtävänä onkin yksilöidä markkinoilla toimiva yritys ja erottaa se näin muista samalla alalla toimivista yrityksistä. Tällöin se voi ilmentää sekä yritystä itseään että sen tuottamia tavaroita ja palveluja. Toisena vaihtoehtona on suojata toiminimen avulla yritystä oikeussub- 52 Castrén 2008 s ja IPR 2008 s

14 jektina ja rekisteröidä erilliset tavaramerkit sen tuottamille tavaroille ja palveluille. Menestyneellä yrityksellä toiminimeen liittyy myös yleensä korkea goodwill-arvo. 53 Toiminimilain 3 ja 5 :stä on toisaalta luettavissa myös oikeuden rajat. Vahinkoedellytys rajoittaa toiminimenhaltijan kielto-oikeutta. Nimen käyttö on kiellettävissä vain, jos voidaan olettaa, että siitä aiheutuu vahinkoa oikeudenhaltijan elinkeinotoiminnalle. 54 Toisaalta 3 :n maininta tässä maassa viittaa toiminimioikeuden kansallisuuteen. Saadakseen laajempaa kansainvälistä suojaa yrityksen on joko rekisteröitävä oikeutensa kunkin markkina-alueeseen kuuluvan valtion kansallisessa järjestelmässä tai turvauduttava Pariisin yleissopimuksen 8 artiklaan. 55 Toisaalta 11 :n mukaan toiminimi on mahdollista rekisteröidä useammalla kielellä kansallisessa järjestelmässä, mikä osaltaan laajentaa sen hyödyntämismahdollisuuksia kansainvälisillä markkinoilla. Vahinkoedellytyksestä oli kyse seuraavassa Helsingin hovioikeuden ratkaisussa. HelHO 2006:12 Tapauksessa oli kyse Suomalaisen Sun Studio Oy:n ja Tanskassa rekisteröidyn Sun Studio A/S:n välisestä toiminimikollisiosta. Sun Studio Oy halusi kieltää Tanskalaista kaimaansa käyttämästä Suomessa harjoitettavassa toiminnassaan tytäryhtiöstään nimitystä Sun Studio A/S ja SC Suomi Sun Studio A/S sivuliike. TnimiL 5.1 :n mukaan sekoitettavuuteen voidaan vedota vain sillä edellytyksellä, että niiden haltijat harjoittavat samaa tai samankaltaista toimintaa. Tuomioistuin vetosi HE 238/1978 s. 21 esitöihin joiden mukaan toimialan samankaltaisuus arvioidaan tosiasiallisen eikä kaupparekisteriin merkityn alan perusteella. Jutussa katsottiin että molemmat harjoittivat äänistudiotoimintaa. Näyttönä käytettiin tuloslaskelmia ja todistuskertomuksia. Hovioikeus hyväksyi käräjäoikeuden perustelut toiminnan samankaltaisuudesta mutta katsoi, että koska Sun Studio Oy:llä ei ollut toimintaa vuoden 2004 jälkeen kahteen vuoteen, ei toiminimiä oltu voitu käyttää samanaikaisesti eikä tosiasiallista sekoitettavuutta tai vahinkoa näin ollen ollut voinut syntyä ja rekisteröinnin kumoamisvaatimukset ovat näin ollen perusteettomia. Niinpä toimialavaateen lisäksi edellytetään että toiminimi on tosiasiallisesti käytössä. Yleensä toiminimeä käytetään elinkeinotoiminnassa joko liikeasiakirjoissa tai yrityksen markkinoinnissa. 56 Toiminimen hyödyntäminen voidaan kuitenkin kieltää 5 :n mukaan vain niiltä elinkeinonharjoittajilta, jotka toimivat samalla tai samankaltaisella toimialalla. Perusteena rajoitukselle on se, että yrityksellä on ensisijainen tarve erottua niistä yrityksistä, jotka ovat sen kilpailijoita valmistaessaan tai tuottaessaan samoja tai samankaltaisia tavaroita tai palveluita. Toiminimien toimialat ovat käsitteinä kuitenkin laajempia kuin tavaramerkkien tavara- ja palveluluokat. Toimialoja ei voi tyhjentävästi määritellä laissa yritysten välisen suuren vaihtelevuuden vuoksi. Osakeyhtiölain 2 luvun 3 esitöiden mukaan toimialaksi voidaan määritellä, jopa yleistoimiala, jolloin se kattaa kaiken laillisen liiketoiminnan. 57 Vakiintuneesti on kuitenkin katsottu, että konkreettisessa elinkeinonharjoittajien välisessä toiminimiriidassa merkitystä on paitsi kaupparekisteriin merkityllä toimialalla myös yrityksen tosiasiallisella toiminnalla SOU 2001:26 s ja Haarmann 2007 s Vrt. Castrén 2008 s Lähtöoletuksena on tosin se, että nimen käytöstä aiheutuu vahinkoa. Näin ollen todistustaakka on sillä, jonka mukaan vahinkoa ei synny. Todistelussa on toisaalta otettava huomioon myös yrityksen mahdollinen alueellinen laajentuminen. 55 Castrén 2008 s Haarmann 2007 s HE 109/2005 Toimialalla on merkitystä muun muassa edustamisen kannalta. Jos osakeyhtiön edustaja käyttää edustusvaltaansa sellaisella toimialalla, jolla osakeyhtiö ei sen perustamissopimuksen mukaan toimi, tehty oikeustoimi ei sido osakeyhtiötä. 58 Haarmann 2007 s ja Castrén 2008 s Vertailu koskee aina yrityksen päätoimialoja. Emo- ja tytäryhtiöiden toimialat arvioidaan erikseen. 14

15 KHO 2003/7 Aputunnuksen rekisteröinti onnistui kun sen toimialaa kavennettiin. Toiminimilain 5.1 :n toimialarajoitus koskee vain toiminimien välisiä kollisioita. HE 238/1978 yksityiskohtaisista perusteluista kuitenkin ilmenee että tavaramerkkien ja toiminimien välillä sovelletaan analogisesti samaa tulkintaa. Lopputulos on sama mutta kanteen perusteena olisi pitänyt vedota TMerkkiL:n 4 :ään. Poikkeuksena toimialarajoitukselle ovat toiminimilain 5.2 :ssä mainitut tapaukset: Sekoitettavuuteen voidaan kuitenkin myös vedota: 1) toiminimen hyväksi, joka on erittäin hyvin vakiintunut ja on yleisesti tunnettu, mikäli tähän katsoen toisen samankaltaisen toiminimen käyttäminen tietäisi ensiksi mainitun toiminimen liikearvon sopimatonta hyväksikäyttöä; tai 2) toiminimen hyväksi, joka on vakiintunut, milloin toiminnan erityiseen laatuun nähden toisen samankaltaisen toiminimen käyttäminen ilmeisesti vähentäisi ensiksi mainitun liikearvoa. Toiminimen liikearvon ja tunnettuuden suoja on verrattavissa TmerkkiL:n 6.2 :n laajalti tunnettujen merkkien suojaan. Perusteena toimialasta riippumattomalle suojalle on tunnettujen yritystunnusten tarve laajemmalle ulottuvaan oikeussuojaan. 59 Laajalti tunnettujen toiminimien suojaa on käsitelty kahdessa Ruotsin korkeimman oikeuden tapauksessa (Friskis och Svettis ja Silva). HD T Friskis och Svettis Riksråd on liikuntapalvelualalla toimiva aatteellinen yhdistys. Sen yhdistetty kuvio ja sanamerkki rekisteröitiin tavaramerkiksi vuonna Friskis och Svettis on myös vakiinnuttanut toiminimensä yrityksen tunnukseksi. Vuonna 1986 AB Gröna Lunds restauranger perusti yökerhon nimeltä Bakis och Skakis, jonka toimiala oli hotelli- ja ravintolaala. Friskis och Svettis nosti tavaramerkkiloukkauskanteen merkkien samankaltaisuuteen vedoten. Korkein oikeus katsoi, että vaikka molemmat merkit koostuvat kahdesta sanasta ja päätteestä is, niillä on täysin eri ulkoasu ja käsitteellinen sisältö. Kantajan merkin parodiointi ja sen arvo perustuu siihen, että kuluttajat ymmärtävät kyseessä olevan kaksi erillistä tavaramerkkiä. Lisäksi merkkien tavara- ja palveluluokat poikkeavat toisistaan siinä määrin etteivät merkit ole sekoitettavissa keskenään. Merkit eivät toisaalta olleet toisiinsa sekoitettavissa myöskään Kodak-sääntöön perustuen, joten korkein oikeus hylkäsi kantajan vaatimukset. HD T Silva Sweden Aktiebolag rekisteröi toiminimensä perustamisensa yhteydessä vuonna Toimialanaan Silvalla olivat kauppa- ja teollisuuspalvelut, erityisesti vapaa-ajan ja metsästykseen tarvittavat välineet. Silva Miljö Aktiebolag perustettiin vuonna Sen toimialana oli hyönteisloukkujen valmistus ja myynti. Korkein oikeus totesi tuomioissaan, että Silva Miljöön toiminimi oli sekoitettavissa Silva Swedenin tavaramerkkiin ja toiminimeen. Lisäksi Silva Swedenin tavaramerkki oli valtakunnallisesti niin yleisesti tunnettu, että Silva Swedenillä oli oikeus saada suojaa myös toimialansa ulkopuolella. Kodak-säännön soveltamisen ehtona on kuitenkin, että voidaan osoittaa vastaajan mahdollisesti hyötyvän kantajan tunnuksen goodwill-arvosta. Korkein oikeus katsoi toiminimilain esitöihin vedoten, että toimialojen samankaltaisuus toiminimi-tavaramerkki kollisiossa perustuu siihen, sisältyykö tavaramerkki toiminimen toimialaan. Tähän perustuen korkein oikeus katsoi, että osapuolten toimialat olivat riittävän samankaltaisia keskenään, jotta tunnukset olivat sekoitettavissa ja niinpä Silva Miljöön toiminimen rekisteröinti oli kumottava. Toiminimen suoja ei ole ehdoton ja automaattisesti pysyvä oikeus vaan rekisteröinnin jälkeenkin se on mahdollista kumota aiemman oikeuden etusijan perusteella. Sekoitettavuusarvioinnissa suojataankin aina sitä, jonka oikeusperuste on aikaprioriteetin mukaisesti aiemmin syntynyt. 60 Toisaalta vakiintunut toiminimioikeus kattaa pääsääntöisesti vain sen alueen, jolla nimi on tunnettu. Näin 59 Haarmann 2007 s Castrén 2008 s

16 ollen on mahdollista, että Suomessa toimii kaksi yritystä, joilla on samankaltainen nimi mutta joiden markkinat ovat alueellisesti rajatut. 61 Suojan edellytysten toteutuessa toiminimeä suojataan siihen sekoitettavissa olevilta muilta tunnuksilta. Sekoitettavuusarviointi perustuu tunnusmerkkien kokonaisvaikutelmaan ja sanallisten yhtäläisyyksien vertailuun. 62 Mittapuuna käytetään keskivertokuluttajaa tavaramerkkilakiin perustuvan analogian perusteella. Mittapuu on kuitenkin riippuvainen yksittäisten toiminimien omaamasta yksilöitävyys- ja erottuvuuskyvystä. Heikosti erottamiskykyisille toiminimille sallitaan suurempi keskinäinen samankaltaisuus, koska niiden alkuperäinen yksilöintikyky on heikko. Keskenään identtiset toiminimet ovat silti sekoitettavissa keskenään. Samankaltaisten toiminimien osalta riittää, että voidaan osoittaa sekoitettavuuden mahdollisuuden olevan olemassa. Yleensä jos nimien iskuosat ovat sekoitettavissa, toiminimien sekoitettavuuden todennäköisyys on korkea. 63 KKO 1990:41 Asianosaisyhtiöiden toiminimet muodostuvat yhtiömuotoa osoittavaa kirjainyhdistelmää "Oy" sekä toisessa olevaa merkkiä "&" lukuun ottamatta henkilönimien yhdistelmistä. PAPULA REIN LAHTELA Oy:n toiminimi muodostuu kolmesta sukunimestä. Toiminimessä LEENA REIN & PIRJO LAHTELA Oy on kaksi näistä sukunimistä, mutta lisäksi kaksi etunimeä, kun taas kolmas sukunimi puuttuu kokonaan. Kysymys asianosaisyhtiöiden toiminimien sekoitettavuudesta on ratkaistava sen kokonaisvaikutelman perusteella, jonka toiminimet herättävät alalla toimivien elinkeinonharjoittajien palveluksia käyttävissä henkilöissä. Korkein oikeus katsoi, että toiminimet ulkonäkönsä, äänneasunsa ja sisältönsä puolesta eroavat toisistaan siinä määrin, etteivät ne ole sekoitettavissa ensi sijassa teollisoikeuksiin liittyviä asioita hoitavien asianosaisyhtiöiden asiakaspiirissä Toiminimien ja tavaramerkkien kollisiot Tavaramerkkejä ja toiminimiä käytetään usein samaan tarkoitukseen. Päällekkäisyyksiä on ratkaistu vuoroin tavaramerkkilakiin ja vuoroin toiminimilakiin perustuen. Tunnusmerkkien välisiin konflikteihin sovelletaan samaa toimialasidonnaisuutta, kun oikeuksien sisäisiin keskinäisiin konflikteihin. Korkeimman oikeuden Budweiser-tapauksen (KKO 2005:143) lopputuloksen mukaan tavaramerkki voi saada suojaa toiminimeä tai aputoiminimeä vastaan, jos toiminimen käyttö on ollut hyvän tavan vastaista. 64 Tällöin toiminimi voi vaarantaa myös tavaramerkin alkuperäisen tehtävän. Tavaramerkkidirektiivin 6 artiklan 1 a kohtaan perustuvaa hyvän tavan edellytystä ei ole sellaisenaan löydettävissä suomalaisista tunnusmerkkilaeista. Tapauksessa korkein oikeus sovelsi tavaramerkkilain ja toiminimilain säännöksiä EU:n tavoitteiden mukaisesti ja antoi lisäksi tulkinnassaan painoarvoa Pariisin yleissopimukselle ja TRIPS-sopimukselle. Tätä voidaan pitää osoituksena siitä, että tulevaisuudessa kansalliset tuomioistuimet soveltavat käytäntöön yhä enenevässä määrin kansainvälistä säädösmateriaalia. 65 Ohessa tapauksen laajan merkityksen vuoksi sen yksityiskohtaisempi kuvaus: 61 Haarmann 2007 s Haarmann 2007 s ja Castrén 2008 s Castrén 2008 s Vrt. Sunila 2006 s.2. Tulkintaa voidaan pitää yhtenevänä tavaramerkkidirektiivin kanssa. Budweiser riita on Suomen osa kahden kansainvälisen yhtiön välisestä riidasta olutpullojen tunnuksista. Kaikkiaan riita on käsittänyt oikeudenkäyntiä eri valtioissa. 65 Virén Vrt. Sunila KKO:n soveltamiskäytännöstä. Olisi ollut hyvä, jos KKO olisi kytkenyt ratkaisussaan Pariisin sopimuksen soveltamisen edellytykseksi EUT:n muodostaman termin vaadittavasta tunnettuuden tasosta. 16

17 KKO 2005:143 / Asia C-245/02 Anheuser-Busch, Incorporated vastaan Budéjovický Budvar, národni podnik. Tapauksen tosiseikat: Tsekkiläinen Budejovicky Budvar, narodni podnik -nimisen yhtiön toiminimi on rekisteröity englanniksi versiona Budweiser Budvar. Toiminimeä ei ole rekisteröity Suomessa. Budvarilla on ollut aiemmin voimassa tavaramerkki Budweiser Budvar mutta se on menetetty sittemmin käyttämättömyyden perusteella. Yhdysvaltalaisen Anheuser Busch -yhtiön tavaramerkit Budweiser ja Bud rekisteröitiin Suomessa vuosina muun muassa oluiden luokkaan tsekkiläisen merkin tuolloin jo poistuttua rekisteristä. Budéjovický Budvar oli tietoisena edellä mainituista tavaramerkkirekisteröinnin menetetyksi julistamista koskevasta Helsingin hovioikeuden tuomiosta sekä Anheuser-Buschin tavaramerkkirekisteröinneistä ryhtynyt myymään oluttaan nimellä Budéjovický Budvar Suomeen sekä kauppaedustajan välityksellä markkinoimaan oluttaan Suomessa. Lisäksi Budéjovický Budvar oli pannut vireille tavaramerkkihakemuksen tavaramerkin "BUDÉJOVICKÝ BUD- VAR" rekisteröimiseksi. Anheuser-Busch oli tehnyt väitteen hakemusta vastaan, ja väitteen käsittely oli edelleen kesken. Anheuser-Busch syytti Budéjovický Budvaria sen tavaramerkin loukkauksesta. Budéjovický Budvarin mukaan se käyttää nimeään ainoastaan toiminimenä ja sillä on tähän Pariisin sopimuksen 8 artiklaan perustuva oikeus ja toisaalta tavaramerkkirekisteröintien osalta sillä on aikaprioriteetti Suomessa. Käräjäoikeuden päätöksen mukaan osapuolten olutpulloetiketit eroavat toisistaan. Lisäksi tunnusta Budweiser Budvar on käytetty ainoastaan toiminimenä eikä tavaramerkinomaisesti. Tähän Budéjovický Budvarilla oli oikeus huomioon ottaen, että yhtiön rekisteröity englanninkielinen toiminimiversio oli "Budweiser Budvar, National Corporation" ja että elintarvikkeiden pakkausmerkinnöistä annetun asetuksen 6 :n mukaan elintarvikkeiden pakkauksissa tuli olla muun muassa valmistajan, pakkaajan tai Suomessa toimivan myyjän nimi, toiminimi tai aputoiminimi ja osoite. Se on ollut lisäksi tuolloin alan ammattipiireissä Suomessa ainakin jonkin verran tunnettu. Hovioikeus lausui, että ulkomailla rekisteröity toiminimi sai Pariisin sopimuksen mukaan suojaa ilman rekisteröintiä Suomessa, jos se oli asianomaisissa elinkeinopiireissä ainakin jossain määrin tunnettu. Budéjovický Budvarin toiminimeksi oli tsekkiläiseen kaupparekisteriin merkitty "Budéjovický Budvar, národni podnik" ja sen englanninkielinen käännös "Budweiser Budvar, National Corporation". Saadakseen suojaa Pariisin yleissopimuksen perusteella olisi yhtiön toiminimen englanninkielisen käännöksen "Budweiser Budvar, National Corporation" pitänyt olla asianomaisissa elinkeinopiireissä ainakin jossakin määrin tunnettu ennen kuin Anheuser-Busch rekisteröi Suomessa tavaramerkin. Hovioikeuden päätöksen mukaan ei ollut esitetty riittävästi näyttöä siitä, että Budéjovický Budvarin toiminimi oli tuolloin asianomaisissa piireissä tunnettu. Näin ollen se ei saanut suojaa Pariisin sopimuksen 8 artiklan nojalla. Toisaalta hovioikeuden päätöksen mukaan nimi oli sekoitettavissa rekisteröityihin tavaramerkkeihin BUDWEISER ja BUDWEISER KING OF BEERS. KKO esitti EUT:lle asiaa koskien kolme ennakkoratkaisukysymystä: 1. Voidaanko TRIPS-sopimusta soveltaa sellaiseen tavaramerkkikollisioon, joka on alkanut ennen sopimuksen voimaan tuloa mutta jatkunut vielä sen jälkeen? 2. Voidaanko TRIPS-sopimuksen 16 artiklan käsitteen tavaroiden ja palveluiden tunnus tulkita käsittävän joko toiminimen yksinään tai tavaramerkin osana? 3. Jos toiminimeä voi käyttää tavaroiden ja palveluiden tunnuksena, voidaanko sitä pitää 16 artiklan mukaisena aikaisempana oikeutena? Ensimmäisen ennakkoratkaisukysymyksen osalta Suomi totesi kannanotossaan, että EUT on jo aikaisemmassa oikeuskäytännössään katsonut sopimuksen soveltuvan, jos loukkaus on jatkunut päivänkin sen jälkeen, kun sopimus on tullut voimaan. 66 Komissio yhtyi Suomen kantaan mutta totesi samalla, että toiminimi ei periaatteessa loukkaa tavaramerkkiä, koska oikeudet ovat toisis- 66 Suomen kanta ennakkokysymys 1. 17

18 taan erillisiä. 67 Sekä tuomioistuin että julkisasiamies katsoivat TRIPS-sopimuksen soveltuvan tapaukseen. Toinen kysymys koski sitä, voidaanko toiminimen katsoa sisältyvän TRIPS-sopimuksen käsitteeseen tavaroiden ja palveluiden tunnus. EUT:n kannan mukaan toiminimi voi olla 16 artiklan mukainen tunnusmerkki. Kansallisen tuomioistuimen on tutkittava tällöin, onko merkkiä käytetty elinkeinotoiminnassa, myytäviä tavaroita tai palveluita varten. Jos merkkiä on käytetty muussa tarkoituksessa esim. toiminimenä, sen sallittu käyttö määräytyy kansallisten säännösten mukaisesti. Toisaalta TRIPS-sopimuksen 17 artiklassa määrätyillä poikkeuksilla pyritään erityisesti siihen, että kolmas osapuoli voi käyttää merkkiä, joka on sama tai samankaltainen kuin tavaramerkki, ilmoittaakseen toiminimensä, kunhan tämä käyttö on hyvän liiketavan mukaista. Tuomioistuimen mukaan hyvän tavan vaatimus on sopusoinnussa TRIPS-sopimuksen kanssa. 68 Suomi vetosi kannanotossaan EUT:n aiempaan oikeuskäytäntöön ja totesi, että tavaramerkinhaltijan yksinoikeus rajoittuu tavaramerkin ominaisuudessa tapahtuvaan käyttöön, joka on sekoitettavissa alkuperäisen merkin kanssa. 69 Komissio vetosi erillisyyden periaatteeseen ja totesi, että siitä johtuen merkki ja toiminimi voivat olla identtisiä ja toiminimeä voidaan tällä perusteella käyttää myös yrityksen tavaramerkkinä. Julkisasiamies totesi puolestaan tuomioistuimen kantaan yhtyvässä päätöksessään, että toiminimi voi täyttää tunnuksen edellytykset, jos sitä käytetään yhdistämään tavara ja yritys toisiinsa ja se voi tällä perusteella aiheuttaa kuluttajissa sekaannusvaaraa, kun nämä voivat vain vaikeasti saada selville kumman tavarasta tai palvelusta on kysymys. 70 Kolmannessa kysymyksessään KKO tiedusteli TRIPS-sopimuksen 16 artiklan virkkeen olemassa oleva aikaisempi oikeus tulkintaa suhteessa sellaiseen ulkomaiseen merkkiin jota ei ollut rekisteröity tai vakiinnutettu ko. valtiossa. Suomen kannan mukaan toiminimeä voidaan pitää aikaisempana oikeutena, jos sitä käytetään tarkoituksessa erottaa elinkeinonharjoittajan tavarat ja palvelut muista. Jos tarkoituksena on ainoastaan erottaa yritys, TRIPS-sopimuksen 16 artikla ei sovellu. 71 Komissio totesi huomautuksissaan, että käsitettä on tulkittava laajasti. Perusteina tälle kannalle mainitaan käsitteen sanamuoto ANY existing prior rights ja se, että kaikki immateriaalioikeudet ovat alalla käytettyjä kilpailukeinoja. Toisaalta koska kyse on vilpillisen kilpailun torjumisesta, mikä tahansa käyttö kilpailun tarkoitukseen soveltuu näytöksi tunnuksen käytöstä. 72 EUT totesi ratkaisussaan, että aikaisemman oikeuden olemassaolo edellyttää, että sen on kuuluttava TRIPS-sopimuksen aineelliseen ja ajalliseen soveltamisalaan, oikeuden on lähtömaassaan täytynyt syntyä ennen kilpailevaa tavaramerkkioikeutta ja lisäksi Pariisin 8 artiklasta riippumatta suojan kohdevaltio voi asettaa toiminimelle tunnettuusvaatimuksia. 73 EUT:n arviointi aikaisemmasta oikeudesta jättää kuitenkin oikeustilan epäselväksi. Ratkaiseeko aikaisemman oikeuden syntyhetken tunnuksen alkuperäinen maa vai sen kohdemaa? Vakiintuneesti on katsottu territoriaalisuusperiaatteesta johtuvan, että toimivalta on sillä valtiolla, jossa konflikti tapahtuu. 74 Toisaalta EUT:n 67 Komissio 2002 s Asia C-245/02 perustelujen kohdat 60 61, 76 ja Suomen kanta s Julkisasiamiehen kannanotto, päätöslauselman kohta Suomen kanta s Ks. edelleen Julkisasiamiehen päätöslauselman kohdat 3-4, joissa tämä yhtyy Suomen kantaan. 72 Komission kanta ennakkoratkaisukysymys Asia C-245/02 kohdat Oesch 2010 s TRIPS-sopimuksen 16 artikla ja Pariisin yleissopimuksen 8 artikla eivät estä tunnettuusvaatimuksen asettamista toiminimien suojan edellytykseksi. 18

19 ratkaisu poikkeaa komission ja neuvoston suosituksesta, jonka mukaan käsite olisi alun perin varattu ainoastaan sukunimille. 75 KKO:n ratkaisun mukaan olutpullojen etiketit ja bussimainokset, joissa ilmaisua Budweiser Budvar käytettiin, eivät loukanneet kantajan tavaramerkkioikeutta, koska ilmaisua Budweiser Budvar ei ollut käytetty etiketissä tavaran tunnuksena eikä sen käyttö näin ollen ollut hyvän tavan vastaista. Laskulomakkeiden osalta KKO totesi kuitenkin, ettei niissä ollut kyse pelkästä toiminimen ilmaisusta vaan tunnusta käytettiin oluen tunnusmerkkinä. Vastaaja ei toisaalta voinut tässä vedota aikaprioriteettinsa perusteella aikaisempaan oikeuteen, koska se ei ollut Suomessa enää voimassa. KKO totesi lisäksi perusteluissaan, että tavaramerkkilain 4 on tulkittava yhtenevästi tavaramerkkidirektiivin 6 artiklan 1 a kohdan kanssa. Tästä seuraa, että tavaramerkkilakia on tulkittava supistavasti, koska toiminimi aikaisempana oikeutena voi rajoittaa tavaramerkkioikeutta eikä toisinpäin niin kuin lainsäädännöstä on pääteltävissä. Edellä todetusta seuraa, että Anheuser-Buschin tavaramerkin estämättä Budéjovický Budvarilla on ollut oikeus käyttää toiminimeään tavaroidensa tunnuksena, mikäli voidaan katsoa, että tällöin on menetelty hyvän liiketavan mukaisesti. 76 Perheyritysten tunnusten välisestä konfliktista oli kyse Paulig-tapauksessa. Suomalaisista yrityksistä suuri osa on perheyrityksiä ja tällöin on tavallista, että ne nimetään perustajansa mukaan (FAZER, PAULIG). Perheenjäsenen myöhemmin perustaessa oman yrityksen voi kuitenkin syntyä ainakin samalla toimialalla ongelmia, koska oman nimen käytön tulisi säilyä avoimena mutta samaan aikaan tavaramerkkidirektiiviin perustuen toiminimeä tulee voida käyttää hyvän tavan mukaisesti. 77 Hyvän tavan mukaisuus -edellytyksen hengessä, voidaankin kysyä antaako Robert Pauligin käyttämä maininta coffee family elinkeinonharjoittajista erillisen kuvan vai pyritäänkö sillä luomaan keinotekoista yhteyttä yritysten välille. 78 Tapauksessa oli kyse myös tavaramerkkidirektiivin 6.1 artiklan a kohdan mukaisesta luonnollisia tavaranimityksiä koskevasta poikkeuksesta, jonka käyttö on tavaramerkistä riippumatta sallittu, jos se ei ole omiaan aiheuttamaan sekaannusvaaraa merkkien välillä. Hovioikeus ei kuitenkaan huomioinut tätä tuomiossaan. 79 HelHo S07/41 Oy Gustav Paulig Ab vs. Coffelings Oy. Kantaja katsoi että vastaajan iskulause The Robert Paulig Family Products ja tunnus Robert Paulig loukkasivat kantajan tavaramerkkiä, jonka osa on sana Paulig. Kantajat vaativat tällä perusteella, että vastaajia kielletään käyttämästä iskulausetta ja tunnusta. Helsingin käräjäoikeus totesi, että tunnus ja iskulause yhdistetään laajalti tunnettuun toiminimeen ja tavaramerkkiin Paulig ja että nämä merkit ovat sekoitettavissa toisiinsa. Vastaajayhtiöt olivat kuitenkin käyttäneet tunnustaan Robert Paulig jo vuodesta 1987 lähtien ja vakiinnuttaneet sen näin asiakkaiden keskuudessa. Kantajat olivat käytön passiivisesti sallineet, jolloin ne olivat menettäneet kaikki tavaramerkki- ja toiminimilakiin sisältyvät oikeutensa tunnuksen suhteen. HelHo diaarinro S 07/41 hovioikeus kuitenkin kumosi käräjäoikeuden ratkaisun ja kielsi Robert Pauligia käyttämästä sekoitettavaa tunnustaan markkinoinnissaan. Asiasta on valitettu korkeimpaan oikeuteen. 75 Kur 2004 s KKO ratkaisun perustelu KKO lisäsi edelleen, että kansallisten tuomioistuinten tehtävänä on antaa oikeussubjekteille se oikeusturva, joka niille unionin säännösten mukaan kuuluu. 77 Oker-Blom 2008 s Oker-Blom 2008 s Mansala

20 Hyvän tavan mukaisiksi kriteereiksi voidaan erottaa; missä määrin toiminta erotetaan yhteyden luomiseksi, onko elinkeinonharjoittaja tästä tietoinen ja ilmentääkö sen toiminta vilpillistä kilpailua. Toisaalta lojaaliusvelvoite saa aikaan sen, että toiminimen haltija voi vedota oikeuteensa vain rajoitetusti. Samaan aikaan sen tulee kuitenkin voida luottaa oikeutensa tehokkuuteen kilpailullisesta tilanteesta riippumatta. Oikeustilan epäselvyydestä johtuen esimerkiksi Ruotsissa on yhdenmukaistettu toiminimi- ja tavaramerkkilakeja. 80 Korkeimman oikeuden Voimariini-tapauksessa käräjäoikeus ja korkeimman oikeuden eri mieltä oleva jäsen ottivat kantaa siihen, että tavaramerkkien sekoitettavuutta arvioitaessa oman toiminimen käyttö tavaramerkin dominanttina osana on katsottava hyvän tavan mukaiseksi, jos muut tavaramerkin osat eivät sellaisenaan ole niin erottamiskykyisiä, että ne voisivat yksinään saada suojaa. Näin ollen sekoitettavissa olevakin käyttö on hyväksyttävä, jos se muuten on hyvän tavan mukaista. KHO 2010:12 Valio vastaan Ingman Valio Oy oli rekisteröinyt leviterasvoille ja margariineille tavaramerkit Voimariini ja Oivariini. Arla Ingman Oy Ab käytti niin ikään leviterasvojensa tunnuksena tavaramerkkiä Ingmariini. KKO katsoi, etteivät tavaramerkit olleet sekoitettavissa keskenään yhteisestä loppupäätteestä riini huolimatta eikä merkkien välillä ollut myöskään tavaramerkkilain 6.2 :n tarkoittamaa yhteyttä, joten laajalti tunnettujen merkkien suoja ei soveltunut tapaukseen. Tämän vuoksi Ingmariini-tavaramerkki ei loukannut Valio Oy:n merkkien Voimariini ja Oivariini tavaramerkkioikeutta. KKO:n enemmistö katsoi, että merkkien yhteinen pääte riini ilmaisi tuotteen margariini-ainesosaa eikä se voinut saada suojaa itsenäisenä erottamiskykyisenä tavaramerkkinä. Tapauksessa käräjäoikeus ja korkeimman oikeuden eri mieltä oleva jäsen olivat myös sitä mieltä, että Arla Ingman Oy:llä tuli olla oikeus käyttää toiminimeään osana tavaramerkkiään ja että riini pääte ei ollut riittävän erottamiskykyinen saadakseen suojaa. Ingmariini oli myös luonnollinen jatko Arla Ingmanin rekisteröimille merkeille Ingmantal ja Ingmandam. Niinpä toiminimen käyttö osana tavaramerkkiä voisi toimia myös hyväksyttävänä perusteena merkin käytölle. Toiminimi voi vastaavasti muodostaa rekisteriesteen tavaramerkille tai perusteen haltijalleen vedota siihen sekoitettavissa olevaa tavaramerkkiä vastaan. Toiminimen aikaprioriteetti alkaa siitä, kun toiminimeä aletaan käyttää elinkeinonharjoittajan tuotteiden tunnuksena tai siitä kun nimi on muodostunut yleisesti tunnetuksi. Ajankohdan osoittaminen voi tässä suhteessa olla ongelmallista. 81 Toisaalta komissio on huomautuksissaan todennut, että toiminimet ja tavaramerkit ovat toisistaan erillisiä oikeuksia ja niiden ei periaatteessa pitäisi olla konfliktissa keskenään. Näin ollen aikaprioriteetilla ei pitäisi olla merkitystä. 82 Yleisesti katsotaan, että toiminimilaissa säänneltyihin tavaramerkin suojatilanteisiin sovelletaan sekoitettavuusarvioinnissa tavaramerkkilain mukaisia periaatteita tunnusmerkkien läheisyyteen perustuen. 83 Seuraavissa tapauksissa sekoitettavuutta on arvioitu toiminimioikeuteen perustuen. Samankaltaisuudet sovellusperiaatteissa suhteessa tavaramerkkilakiin ovat selvästi nähtävillä. HelHo 2006:13 Hovioikeus hyväksyy käräjäoikeuden ratkaisun perusteluineen Oy Russian Room Ltd:n aputoiminimen "Lappiravintola Saaga" sekoitettavuudesta Reindeer Restaurants Oy:n rekisteröityyn tavaramerkkiin sekä mainitun aputoiminimen harhaanjohtavuudesta: hovioikeudenkaan mukaan aputoiminimi ei ole sekoitettavissa rekisteröityyn tavaramerkkiin eikä myöskään ole harhaanjohtava. Hovioikeus hyväksyy niin ikään käräjäoikeuden ratkaisun perustelut ja lopputuloksen Reindeer Restaurants Oy:n toissijaisen 80 Pokela 2010 s Pokela 2010 s Komission kanta 2004 s Castrén 2008 s

Kaupparekisteristä päivää yritysnimellä on väliä. Oma Yritys 2014 PRH-seminaari 18.3.2014 asiakaspalveluesimies Louna Kiuru

Kaupparekisteristä päivää yritysnimellä on väliä. Oma Yritys 2014 PRH-seminaari 18.3.2014 asiakaspalveluesimies Louna Kiuru Kaupparekisteristä päivää yritysnimellä on väliä Oma Yritys 2014 PRH-seminaari 18.3.2014 asiakaspalveluesimies Louna Kiuru Toiminimi nimi, jota elinkeinonharjoittaja käyttää toiminnassaan yritystä yksilöivä

Lisätiedot

JURIDIIKKA YRITYKSEN BRÄNDIN SUOJAAMISEN APUNA

JURIDIIKKA YRITYKSEN BRÄNDIN SUOJAAMISEN APUNA JURIDIIKKA YRITYKSEN BRÄNDIN SUOJAAMISEN APUNA Juhani Ekuri asianajaja, varatuomari ASIANAJOTOIMISTO Esityksen rakenne mikä on brändi? miten brändi suojataan? miten brändin loukkauksilta puolustaudutaan?

Lisätiedot

Annettu Helsingissä 2. päivänä helmikuuta 1979. Toiminimilaki. Yleiset säännökset.

Annettu Helsingissä 2. päivänä helmikuuta 1979. Toiminimilaki. Yleiset säännökset. Annettu Helsingissä 2. päivänä helmikuuta 1979 Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 0 Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 Toiminimilaki Yleiset säännökset. Toiminimellä tarkoitetaan nimeä,

Lisätiedot

Teollisoikeudet. Olli Pitkänen

Teollisoikeudet. Olli Pitkänen Teollisoikeudet Olli Pitkänen Patentti Patentti tekijänoikeus Tekijänoikeus suojaa luovuutta itsenäinen, omaperäinen, tekijän persoonallisuus ei muotovaatimuksia ilmiasu, implementointi Patentti suojaa

Lisätiedot

Tavaramerkkien erottamiskyky. Kolster Info -aamiaisseminaari 25.3.2014 Rake-Sali Joose Kilpimaa

Tavaramerkkien erottamiskyky. Kolster Info -aamiaisseminaari 25.3.2014 Rake-Sali Joose Kilpimaa Tavaramerkkien erottamiskyky Kolster Info -aamiaisseminaari 25.3.2014 Rake-Sali Joose Kilpimaa Rekisteröinnin yleiset edellytykset Sekoitettavuus Erottamiskyky Tavaramerkkilaki 2 luku 13 : Rekisteröitävän

Lisätiedot

Fi-verkkotunnus luotettava ja suomalainen

Fi-verkkotunnus luotettava ja suomalainen Fi-verkkotunnus luotettava ja suomalainen Oma yritys 2012 Juhani Juselius Internetin osoitteistopuu. gtld.com.net.mobi....pφ مصر..uk cctld.de.se.fi -suomalainen -luotettava.co.uk.gv.uk yritys.fi yritys.co.uk

Lisätiedot

Laki tavaramerkkilain muuttamisesta

Laki tavaramerkkilain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti Annettu Helsingissä 22 päivänä joulukuuta 1995 Laki tavaramerkkilain muuttamisesta muutetaan 10 päivänä tammikuuta 1964 annetun tavaramerkkilain (7/64) 14 :n 1 momentin

Lisätiedot

ALOITA BRÄNDIN RAKENTAMINEN TAVARAMERKISTÄ. Tuulimarja Myllymäki neuvontalakimies, tavaramerkki- ja mallilinja Patentti ja rekisterihallitus

ALOITA BRÄNDIN RAKENTAMINEN TAVARAMERKISTÄ. Tuulimarja Myllymäki neuvontalakimies, tavaramerkki- ja mallilinja Patentti ja rekisterihallitus ALOITA BRÄNDIN RAKENTAMINEN TAVARAMERKISTÄ Tuulimarja Myllymäki neuvontalakimies, tavaramerkki- ja mallilinja Patentti ja rekisterihallitus BASS-olut, rekisteröity Englannissa 1876- Tavaramerkki voi olla

Lisätiedot

Rekisteröi arvokas tavaramerkkisi. yksinoikeudella sinulle. Neuvontalakimies Tuulimarja Myllymäki, PRH

Rekisteröi arvokas tavaramerkkisi. yksinoikeudella sinulle. Neuvontalakimies Tuulimarja Myllymäki, PRH Rekisteröi arvokas tavaramerkkisi yksinoikeudella sinulle Neuvontalakimies Tuulimarja Myllymäki, PRH Tavaramerkki voi olla IKUINEN Tavaramerkin suunnittelu Merkin valinnassa lukuisia vaihtoehtoja Alusta

Lisätiedot

HAKEMUS YHTEISÖN TAVARAMERKIN JULISTAMISEKSI MITÄTTÖMÄKSI

HAKEMUS YHTEISÖN TAVARAMERKIN JULISTAMISEKSI MITÄTTÖMÄKSI Sivumäärä (tämä sivu mukaan lukien) SISÄMARKKINOIDEN HARMONISOINTIVIRASTO (SMHV) HAKEMUS YHTEISÖN TAVARAMERKIN JULISTAMISEKSI Hakijan/edustajan viite (enintään 20 merkkiä) Viimeksi päivitetty: 04/2013

Lisätiedot

Tavaramerkkien suojaaminen Kiinassa mitä erityistä on otettava huomioon

Tavaramerkkien suojaaminen Kiinassa mitä erityistä on otettava huomioon Tavaramerkkien suojaaminen Kiinassa mitä erityistä on otettava huomioon IPR-lakimies, OTK, MBA Jani Kaulo 2.12.2014 Tavaramerkkisuoja Kiinassa Pääsääntö: Vain rekisteröidyt tavaramerkit saavat suojaa Ensiksi

Lisätiedot

Trademark Clearinghouse - Mitä suomalaisten siitä pitäisi tietää? Sanna Sahlman Lakimies Viestintävirasto

Trademark Clearinghouse - Mitä suomalaisten siitä pitäisi tietää? Sanna Sahlman Lakimies Viestintävirasto Trademark Clearinghouse - Mitä suomalaisten siitä pitäisi tietää? Sanna Sahlman Lakimies Viestintävirasto Että se on olemassa. Se on mahdollisuus. Se on maksullinen. Mikä on TMCH? Tavaramerkkitietokanta

Lisätiedot

TYÖNEUVOSTO LAUSUNTO TN 1443-11 Ratakatu 3, PL 32 00023 Valtioneuvosto puh. 09-645 593 9.6.2011 7/2011

TYÖNEUVOSTO LAUSUNTO TN 1443-11 Ratakatu 3, PL 32 00023 Valtioneuvosto puh. 09-645 593 9.6.2011 7/2011 TYÖNEUVOSTO LAUSUNTO TN 1443-11 Ratakatu 3, PL 32 00023 Valtioneuvosto puh. 09-645 593 9.6.2011 7/2011 Yhteistoimintalain soveltamisedellytykseksi säädettyä henkilöstömäärää laskettaessa oli otettava huomioon

Lisätiedot

IPR ja sen hallinta: käytännön esimerkkejä. 2.2.2015 Minna Aalto-Setälä

IPR ja sen hallinta: käytännön esimerkkejä. 2.2.2015 Minna Aalto-Setälä IPR ja sen hallinta: käytännön esimerkkejä 2.2.2015 Minna Aalto-Setälä Esityksen sisältö Tavaramerkin suojaus ja puolustaminen Miten valita oma merkki? Miten suojaan? Mallioikeus Suojan kohde Miten suojaan?

Lisätiedot

Laki. osuuskuntalain 5 luvun 5 :n muuttamisesta

Laki. osuuskuntalain 5 luvun 5 :n muuttamisesta Liite 1 Rinnakkaistekstit 2. osuuskuntalain 5 luvun 5 :n muuttamisesta muutetaan 28 päivänä joulukuuta 2001 annetun osuuskuntalain (1488/2001) 5 luvun 5 :n 2 momentti, sellaisena kuin se on laissa 890/2002,

Lisätiedot

Kolster Oy Ab. IPR asiantuntija vuodesta 1874

Kolster Oy Ab. IPR asiantuntija vuodesta 1874 Kolster Oy Ab IPR asiantuntija vuodesta 1874 Palvelumme Patentit Hyödyllisyysmallit Tutkimukset ja valvonnat Tavaramerkit ja verkkotunnukset Mallioikeudet Riita-asiat IPR Management Kolster on Suomen johtava

Lisätiedot

Annettu Helsingissä 10. päivänä tammikuuta 1964. Tavaramerkkilaki

Annettu Helsingissä 10. päivänä tammikuuta 1964. Tavaramerkkilaki Annettu Helsingissä 10. päivänä tammikuuta 1964 Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 luku Yleisiä määräyksiä. 1 Tavaramerkkilaki Tämän lain mukaisella rekisteröinnillä elinkeinonharjoittaja saa

Lisätiedot

Opetusministeriö Hallitusneuvos Jorma Waldén. Kauppa ja teollisuusministeriö Vanhempi hallitussihteeri Sami Sunila

Opetusministeriö Hallitusneuvos Jorma Waldén. Kauppa ja teollisuusministeriö Vanhempi hallitussihteeri Sami Sunila PL 4 (Yliopistonkatu 5) 00014 Helsingin yliopisto puh (09) 191 22 766 faksi (09) 191 22 762 s posti: info@iprinfo.com www.iprinfo.com Opetusministeriö Hallitusneuvos Jorma Waldén Kauppa ja teollisuusministeriö

Lisätiedot

HE 50/2016 vp. Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki ehdolliseen pääsyyn perustuvien ja ehdollisen pääsyn

HE 50/2016 vp. Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki ehdolliseen pääsyyn perustuvien ja ehdollisen pääsyn Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ehdolliseen pääsyyn perustuvien ja ehdollisen pääsyn sisältävien palvelujen oikeussuojasta tehdyn eurooppalaisen yleissopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten

Lisätiedot

Määräykset ja ohjeet 3/2014

Määräykset ja ohjeet 3/2014 Määräykset ja ohjeet 3/2014 Toimiluvat, rekisteröinnit ja ilmoitukset Dnro FIVA 2/01.00/2013 Antopäivä 6.3.2014 Voimaantulopäivä 15.4.2014 FINANSSIVALVONTA puh. 010 831 51 faksi 010 831 5328 etunimi.sukunimi@finanssivalvonta.fi

Lisätiedot

Konkreettisia etuja aineettomista oikeuksista

Konkreettisia etuja aineettomista oikeuksista Konkreettisia etuja aineettomista oikeuksista www.kolster.fi Kolster on IPR-asiantuntija Kolster Oy Ab on teollisoikeuksiin tai laajemmin immateriaalioikeuksiin (IPR, Intellectual Property Rights) erikoistunut

Lisätiedot

Laki hyödyllisyysmallioikeudesta annetun lain muuttamisesta

Laki hyödyllisyysmallioikeudesta annetun lain muuttamisesta Annettu Helsingissä 8 päivänä joulukuuta 1995 Laki hyödyllisyysmallioikeudesta annetun lain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan hyödyllisyysmallioikeudesta 10 päivänä toukokuuta 1991

Lisätiedot

Sisällys A YLEISTÄ MARKKINOINNISTA JA SEN SÄÄNTELYSTÄ 13 B KULUTTAJAMARKKINOINNIN KESKEISET PELISÄÄNNÖT 23

Sisällys A YLEISTÄ MARKKINOINNISTA JA SEN SÄÄNTELYSTÄ 13 B KULUTTAJAMARKKINOINNIN KESKEISET PELISÄÄNNÖT 23 Sisällys A YLEISTÄ MARKKINOINNISTA JA SEN SÄÄNTELYSTÄ 13 A1 Mikä on markkinointia? 13 A2 Tärkeimmät markkinointia sääntelevät säädökset 15 2.1 Kuluttajansuojalaki 15 2.2 Valtioneuvoston asetus kuluttajien

Lisätiedot

Suuntana ulkomaat aineettomien oikeuksien kansainvälisiä kysymyksiä

Suuntana ulkomaat aineettomien oikeuksien kansainvälisiä kysymyksiä Suuntana ulkomaat aineettomien oikeuksien kansainvälisiä kysymyksiä Sanna Aspola, Berggren Oy Ab 26.3.2013 Kansalliset oikeudet kansainvälisellä kentällä Kansainväliset viranomaiset, järjestöt ja sopimukset

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi tavaramerkkilain ja rikoslain 49 luvun 2 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi tavaramerkkilakia ja rikoslakia. Tavaramerkkilain

Lisätiedot

Teollisoikeudet (patentit, tavaramerkit ja mallisuoja) liiketoiminnassa Olli Ilmarinen

Teollisoikeudet (patentit, tavaramerkit ja mallisuoja) liiketoiminnassa Olli Ilmarinen Teollisoikeudet (patentit, tavaramerkit ja mallisuoja) liiketoiminnassa Olli Ilmarinen Patentti- ja rekisterihallitus (PRH) Mitä IPR liittyy liiketoimintaan? TAVARAMERKKI PATENTTI MALLI- SUOJA TEKIJÄNOIKEUS

Lisätiedot

TAVARAMERKKILAKI 10.1.1964/7

TAVARAMERKKILAKI 10.1.1964/7 TAVARAMERKKILAKI 10.1.1964/7 (muut. 21.8.1970/552, 20.2.1976/176, 16.12.1983/996, 26.6.1992/581, 13.11.1992/1038, 25.1.1993/39, 21.4.1995/716, 22.12.1995/1699, 22.12.1995/1715, 21.1.2000/56, 21.12.2004/1220)

Lisätiedot

Riidat ja riskit internetissä. Käytännöllinen katsaus

Riidat ja riskit internetissä. Käytännöllinen katsaus Riidat ja riskit internetissä Käytännöllinen katsaus Verkkotunnus? www.nestespoil.com.com pääte WIPO:n UDRP riidanratkaisumenettely: the UDRP Administrative Procedure is only available for disputes concerning

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 111/2002 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi Euroopan yhteisön yleisen tutkintojen tunnustamisjärjestelmän voimaanpanosta annetun lain 6 ja 10 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Lisätiedot

PÄÄTÖSASIAKIRJA. AF/CE/BA/fi 1

PÄÄTÖSASIAKIRJA. AF/CE/BA/fi 1 PÄÄTÖSASIAKIRJA AF/CE/BA/fi 1 Täysivaltaiset edustajat, jotka edustavat: BELGIAN KUNINGASKUNTAA, BULGARIAN TASAVALTAA, TŠEKIN TASAVALTAA, TANSKAN KUNINGASKUNTAA, SAKSAN LIITTOTASAVALTAA, VIRON TASAVALTAA,

Lisätiedot

REKISTERIIN MERKITTÄVISTÄ YRITYKSISTÄ JA YHTEISÖISTÄ

REKISTERIIN MERKITTÄVISTÄ YRITYKSISTÄ JA YHTEISÖISTÄ MÄÄRÄYS OHJE Päivämäärä Nro 23.10.2007 AKE 92/2007 Sisältöalue Ajoneuvojen rekisteröinti Toimivallan säädösperusta Laki Ajoneuvohallintokeskuksesta 2 Kohderyhmät Rekisteröintitehtävien suorittajat Voimassaoloaika

Lisätiedot

Muistio tavaramerkkilain uudistamisesta

Muistio tavaramerkkilain uudistamisesta Muistio tavaramerkkilain uudistamisesta Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja Työ ja yrittäjyys 38/2012 Muistio tavaramerkkilain uudistamisesta Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja Työ ja yrittäjyys

Lisätiedot

OHJEET SISÄMARKKINOIDEN HARMONISOINTIVIRASTOSSA (TAVARAMERKIT JA MALLIT) SUORITETTAVAAN YHTEISÖN TAVARAMERKKIEN TUTKINTAAN OSA C VÄITEMENETTELY

OHJEET SISÄMARKKINOIDEN HARMONISOINTIVIRASTOSSA (TAVARAMERKIT JA MALLIT) SUORITETTAVAAN YHTEISÖN TAVARAMERKKIEN TUTKINTAAN OSA C VÄITEMENETTELY OHJEET SISÄMARKKINOIDEN HARMONISOINTIVIRASTOSSA (TAVARAMERKIT JA MALLIT) SUORITETTAVAAN YHTEISÖN TAVARAMERKKIEN TUTKINTAAN OSA C VÄITEMENETTELY JAKSO 4 TAVARAMERKKIASETUKSEN 8 ARTIKLAN 4 KOHDASSA TARKOITETUT

Lisätiedot

HELSINGIN HOVIOIKEUS TUOMIO Nro 3571

HELSINGIN HOVIOIKEUS TUOMIO Nro 3571 HELSINGIN HOVIOIKEUS TUOMIO Nro 3571 Antamispäivä 31.12.2010 Diaarinrot S 08/3051 S 08/3053 S 08/3055 S 08/3057 RATKAISUT, JOIHIN ON HAETTU MUUTOSTA I (S 08/3051) Helsingin käräjäoikeus 16.10.2008 nro

Lisätiedot

Ekosysteemin eri toimijat. Yritys Työntekijä Ulkopuolinen taho Media Muut tiedonvälittäjät (esim. Wikileaks)

Ekosysteemin eri toimijat. Yritys Työntekijä Ulkopuolinen taho Media Muut tiedonvälittäjät (esim. Wikileaks) Lainsäädännölliset keinot onko niitä kansainvälisellä tasolla? - Kansainvälisesti poikkeavat lähestymistavat - Ekosysteemin eri toimijoiden roolit ja rajat Mikko Manner Riskienhallintayhdistyksen seminaari

Lisätiedot

PERUSTAMISILMOITUS Osakeyhtiö, osuuskunta, säästöpankki, säätiö, yhdistys ja muu yhteisö

PERUSTAMISILMOITUS Osakeyhtiö, osuuskunta, säästöpankki, säätiö, yhdistys ja muu yhteisö Viranomaisen merkintöjä / Y1 PERUSTAMISILMOITUS Osakeyhtiö, osuuskunta, säästöpankki, säätiö, yhdistys ja muu yhteisö Lomakkeella voi ilmoittautua tai hakeutua kaupparekisteriin, säätiörekisteriin, arvonlisäverovelvollisten

Lisätiedot

Muistio tavaramerkkilain uudistamisesta

Muistio tavaramerkkilain uudistamisesta Muistio tavaramerkkilain uudistamisesta Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja Työ ja yrittäjyys 38/2012 Muistio tavaramerkkilain uudistamisesta Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja Työ ja yrittäjyys

Lisätiedot

Täyttäkää vaiheittain (I vaihe tai III vaihe) sen mukaan mikä vaihe sulautumisesta nyt ilmoitetaan

Täyttäkää vaiheittain (I vaihe tai III vaihe) sen mukaan mikä vaihe sulautumisesta nyt ilmoitetaan TOIMINIMI (täyttäkää aina) Sulautumisen vastaanottava säätiö / Kombinaatiosulautumisessa syntyvä säätiö n nimi Y-tunnus Sulautuvat säätiöt / osakeyhtiöt / asunto-osakeyhtiöt / osuuskunnat / asunto-osuuskunnat

Lisätiedot

Tavaramerkki & mallisuoja

Tavaramerkki & mallisuoja Tavaramerkki & mallisuoja hiukan historiaa 5000 ekr Luolamaalauksissa & ruukuissa identifioivia merkintöjä 3500 ekr Mesopotaniassa pyöret sylinterimäiset sinetit käyttöön 3000 ekr Egyptissä merkitään mm.

Lisätiedot

IPR 2.0 Netti, Brändi ja Nettibrändi

IPR 2.0 Netti, Brändi ja Nettibrändi IPR 2.0 Netti, Brändi ja Nettibrändi VT Ari-Pekka Launne Kolster OY AB Helsinki 31.5.2012 IPR ja Internet mistä on kysymys? Internet on muuttunut muutamien toimijoiden yhteydenpitovälineestä globaaliksi

Lisätiedot

Tämä laki ei koske asevelvollisuuslain nojalla puolustuslaitoksen palveluksessa olevaa henkilöä. (10.6.1988/526)

Tämä laki ei koske asevelvollisuuslain nojalla puolustuslaitoksen palveluksessa olevaa henkilöä. (10.6.1988/526) 1 of 5 21/03/2011 11:41 Finlex» Lainsäädäntö» Ajantasainen lainsäädäntö» 1967» 29.12.1967/656 29.12.1967/656 Seurattu SDK 203/2011 saakka. Katso tekijänoikeudellinen huomautus käyttöehdoissa. Laki oikeudesta

Lisätiedot

LAAJALTI TUNNETUN TAVARAMERKIN SUOJA

LAAJALTI TUNNETUN TAVARAMERKIN SUOJA LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO Kauppatieteellinen tiedekunta Yritysjuridiikka Kandidaatin tutkimus LAAJALTI TUNNETUN TAVARAMERKIN SUOJA Protection of trade marks with a reputation 6.5.2012 Tekijä:

Lisätiedot

KORKEIMMAN HALLINTO-OIKEUDEN PÄÄTÖS

KORKEIMMAN HALLINTO-OIKEUDEN PÄÄTÖS KORKEIMMAN HALLINTO-OIKEUDEN PÄÄTÖS Antopäivä 21.11.2012 Taltionumero 3264 Diaarinumero 1646/3/10 1 (18) Asia Valittaja Tavaramerkin rekisteröintiä koskeva valitus Etuovi Oy, Helsinki Päätös, jota valitus

Lisätiedot

Luovien alojen mainontaan ja markkinointiin liittyvät kysymykset

Luovien alojen mainontaan ja markkinointiin liittyvät kysymykset Luovien alojen mainontaan ja markkinointiin liittyvät kysymykset Sanna Aspola, Berggren Oy Ab, 26.3.2013 Tekijänoikeudet ja muut immateriaalioikeudet mainonnassa Markkinointi sosiaalisessa mediassa Digitaalisen

Lisätiedot

Asianajotoimisto Heikkilä & Co Helsinki Oy

Asianajotoimisto Heikkilä & Co Helsinki Oy Helsinki Oy SIIRTOHINNOITTELUA KOSKEVAT SÄÄDÖKSET, SUUNNITTELU JA DOKUMENTOINTI OTM Silja Takalo-Eskola Helsinki Oy Toisiinsa etuyhteydessä olevien yritysten välisten liiketoimien hinnoittelua Kyse konsernin

Lisätiedot

Tuotekopioinnista, patentoinnista ja muista suojakeinoista

Tuotekopioinnista, patentoinnista ja muista suojakeinoista Tuotekopioinnista, patentoinnista ja muista suojakeinoista Veli Sinda, asiantuntija, liikejuridiikka 20.11.2015 YLEISTÄ TUOTEKOPIOINNIN ONGELMASTA Yritysmaailmassa toisen ilmeinen kopiointi katsotaan moitittavaksi

Lisätiedot

Määräykset ja ohjeet 14/2013

Määräykset ja ohjeet 14/2013 Määräykset ja ohjeet 14/2013 Kolmansien maiden kaupankäyntiosapuolet Dnro FIVA 15/01.00/2013 Antopäivä 10.6.2013 Voimaantulopäivä 1.7.2013 FINANSSIVALVONTA puh. 010 831 51 faksi 010 831 5328 etunimi.sukunimi@finanssivalvonta.fi

Lisätiedot

1. Laki. Lakiehdotukset. Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 luku

1. Laki. Lakiehdotukset. Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 luku 193 ehdotukset 1. aineettomia oikeuksia koskevien asioiden käsittelystä tuomioistuimissa säädetään: 1 luku Yleiset säännökset 1 Soveltamisala Tämän lain mukaisesti haetaan muutosta patentti- ja rekisterihallituksen

Lisätiedot

TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 1990:13

TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 1990:13 TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 1990:13 Asia Hakija Teoskynnys, luettelosuoja, lomake A Annettu 28.8.1990 Tiivistelmä A Oy:n kysymyslomakkeen kysymykset ja niiden kokoonpano eivät olleet muodoltaan itsenäisiä

Lisätiedot

Uusi yritys Perustamisilmoitus ja rekisteröityminen

Uusi yritys Perustamisilmoitus ja rekisteröityminen Uusi yritys ja rekisteröityminen Sanna Koivisto Pirkanmaan verotoimisto Mikä on YTJ? Yritys- ja yhteisötietojärjestelmä Verohallituksen ja Patentti- ja rekisterihallituksen yhdessä ylläpitämä tietojärjestelmä

Lisätiedot

OSAKEKAUPPAKIRJA. Lappeenrannan kaupungin. Lappeenrannan Asuntopalvelu Oy:n. välillä. (jäljempänä Kauppakirja )

OSAKEKAUPPAKIRJA. Lappeenrannan kaupungin. Lappeenrannan Asuntopalvelu Oy:n. välillä. (jäljempänä Kauppakirja ) OSAKEKAUPPAKIRJA Lappeenrannan kaupungin ja Lappeenrannan Asuntopalvelu Oy:n välillä (jäljempänä Kauppakirja ) 1. Kaupan osapuolet 1.1 Lappeenrannan Asuntopalvelu Oy (y-tunnus 0433221-3), Valtakatu 44,

Lisätiedot

EU:n uusi sosiaaliturva-asetus - Eläketurvakeskuksen tehtävät toimeenpanossa mikä muuttuu?

EU:n uusi sosiaaliturva-asetus - Eläketurvakeskuksen tehtävät toimeenpanossa mikä muuttuu? EU:n uusi sosiaaliturva-asetus - Eläketurvakeskuksen tehtävät toimeenpanossa mikä muuttuu? 13.9.2010 Jaana Rissanen Eläketurvakeskus Eläketurvakeskus KOULUTTAA Asetus 883/2004 ja sen täytäntöönpanoasetus

Lisätiedot

YRITTÄJÄ SAI PITÄÄ VARAAMANSA VERKKOTUNNUKSET Korkein hallinto-oikeus ratkaisi verkkotunnuksia (domain-nimiä) koskevan kiistan täysin yrittäjän vaatimusten mukaisesti. KHO katsoi korkeimpana oikeusasteena,

Lisätiedot

SISÄLLYS. N:o 362. Laki. vakuutusyhtiölain muuttamisesta. Annettu Helsingissä 4päivänä toukokuuta 2001

SISÄLLYS. N:o 362. Laki. vakuutusyhtiölain muuttamisesta. Annettu Helsingissä 4päivänä toukokuuta 2001 SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2001 Julkaistu Helsingissä 8 päivänä toukokuuta 2001 N:o 362 368 SISÄLLYS N:o Sivu 362 Laki vakuutusyhtiölain muuttamisesta... 1029 363 Laki ulkomaisista vakuutusyhtiöistä annetun

Lisätiedot

TAVARA- MERKKI JA TOIMINIMi

TAVARA- MERKKI JA TOIMINIMi TAVARA- MERKKI JA TOIMINIMi IMMATERIAALIOIKEUDELLISIA ERITYISKYSYMYKSIÄ CC lakimiesliiton kustannus Tavaramerkki_ja_toiminimi.indd 3 31.3.2010 14:55:19 Helsingin Kamari Oy/Helsingin seudun kauppakamari

Lisätiedot

Henkivakuutussopimusten ehtojen muuttaminen vahinkokehityksen tai korkotason muutoksen johdosta

Henkivakuutussopimusten ehtojen muuttaminen vahinkokehityksen tai korkotason muutoksen johdosta Kannanotto 1/2013 1 (5) Henkivakuutussopimusten ehtojen muuttaminen vahinkokehityksen tai korkotason muutoksen johdosta 1 Yleistä 2 Säädöstausta Henkivakuutusyhtiöt solmivat asiakkaidensa kanssa pääsääntöisesti

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 212/2002 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi tieliikennelain :n muuttamisesta Tieliikennelakiin ehdotetaan koottaviksi liikenteen ohjauslaitteista annettavia asetuksia ja määräyksiä koskevat valtuussäännökset.

Lisätiedot

Tiemaksut ja maksajan oikeusturva. Mirva Lohiniva-Kerkelä Dosentti, yliopistonlehtori Lapin Yliopisto

Tiemaksut ja maksajan oikeusturva. Mirva Lohiniva-Kerkelä Dosentti, yliopistonlehtori Lapin Yliopisto Tiemaksut ja maksajan oikeusturva Mirva Lohiniva-Kerkelä Dosentti, yliopistonlehtori Lapin Yliopisto Muutamia oikeusturvan kannalta olennaisia kysymyksiä Paikannus ja henkilötietojen käyttö Tietojen kerääminen

Lisätiedot

TAVARAMERKKIASETUS 29.5.1964/296

TAVARAMERKKIASETUS 29.5.1964/296 TAVARAMERKKIASETUS 29.5.1964/296 (muut. 26.3.1976/271, 3.12.1976/943, 23.2.1979/209, 13.2.1981/133, 16.12.1983/997, 20.3.1992/258, 22.12.1995/1702, 22.3.1996/188, 13.4.2000/370) 1 LUKU Tavaramerkkirekisteri

Lisätiedot

SISÄLLYS. N:o 887. Laki. osakeyhtiölain muuttamisesta. Annettu Helsingissä 1 päivänä marraskuuta 2002

SISÄLLYS. N:o 887. Laki. osakeyhtiölain muuttamisesta. Annettu Helsingissä 1 päivänä marraskuuta 2002 SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2002 Julkaistu Helsingissä 7 päivänä marraskuuta 2002 N:o 887 899 SISÄLLYS N:o Sivu 887 osakeyhtiölain muuttamisesta... 4051 888 asunto-osakeyhtiölain 53 ja 59 :n muuttamisesta...

Lisätiedot

Yritysmuodot. T:mi OY AY OSK. Anna Airaksinen

Yritysmuodot. T:mi OY AY OSK. Anna Airaksinen Yritysmuodot T:mi OY KY AY OSK Yritysmuoto, eli yhtiömuoto on oikeudellinen muoto, jolla harjoitetaan yritystoimintaa. Suomessa yhtiön pitää rekisteröityä Patentti- ja rekisterihallituksen ylläpitämään

Lisätiedot

TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 2011:7

TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 2011:7 TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 2011:7 Asia Hakija Tekijänoikeus liiketunnukseen X Annettu 9.3.2011 Tiivistelmä Yrityksen liiketunnus ei ollut riittävän itsenäinen ja omaperäinen ollakseen tekijänoikeuslain

Lisätiedot

HE 44/2004 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

HE 44/2004 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 44/2004 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi julkisesta työvoimapalvelusta annetun lain 3 luvun 7 :n ja 4 luvun :n sekä työttömyysturvalain 8 luvun :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Lisätiedot

Laki. terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain muuttamisesta

Laki. terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain muuttamisesta Laki terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain (559/1994) 6 :n 3 momentti, sellaisena kuin

Lisätiedot

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU Liiketalouden koulutusohjelma. Satu Immonen KANSALLINEN JA KANSAINVÄLINEN TAVARAMERKKIOIKEUS

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU Liiketalouden koulutusohjelma. Satu Immonen KANSALLINEN JA KANSAINVÄLINEN TAVARAMERKKIOIKEUS POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU Liiketalouden koulutusohjelma Satu Immonen KANSALLINEN JA KANSAINVÄLINEN TAVARAMERKKIOIKEUS Opinnäytetyö Marraskuu 2011 OPINNÄYTETYÖ Marraskuu 2011 Liiketalouden koulutusohjelma

Lisätiedot

3. HE 96/2002 vp verkkotunnuslaiksi ja viestintähallinnasta annetun lain 2 :n muuttamisesta. professori Veli-Pekka Viljanen

3. HE 96/2002 vp verkkotunnuslaiksi ja viestintähallinnasta annetun lain 2 :n muuttamisesta. professori Veli-Pekka Viljanen ESITYSLISTA 79/2002 vp PERUSTUSLAKIVALIOKUNTA Keskiviikko 2.10.2002 kello 09.30 1. Nimenhuuto 2. Päätösvaltaisuus 3. HE 96/2002 vp verkkotunnuslaiksi ja viestintähallinnasta annetun lain 2 :n muuttamisesta

Lisätiedot

2) yhteisöllä 3 :n 1 momentissa mainittuja yksityis- ja julkisoikeudellisia oikeushenkilöitä;

2) yhteisöllä 3 :n 1 momentissa mainittuja yksityis- ja julkisoikeudellisia oikeushenkilöitä; 1 of 8 19.6.2008 14:01 Finlex» Lainsäädäntö» Ajantasainen lainsäädäntö» 2001» 16.3.2001/244 16.3.2001/244 Katso tekijänoikeudellinen huomautus käyttöehdoissa. Seurattu SDK 391/2008 saakka. Yritys- ja yhteisötietolaki

Lisätiedot

IPR-vakuutus riskienhallinnan välineenä

IPR-vakuutus riskienhallinnan välineenä IPR-vakuutus riskienhallinnan välineenä Kolster Info -aamiaisseminaari 11.12.2012 IF VAHINKOVAKUUTUSYHTIÖ OY Vastuuvakuutus Underwriter Anni Niinikoski Patenttioikeudenkäynneistä EU:ssa Patenttioikeudenkäynneistä

Lisätiedot

20.02.2015 2014/76024 7. Patentti- ja rekisterihallitus PL 1140 00101 Helsinki. Economy PP Finlande 127125 ltella Posti Oy

20.02.2015 2014/76024 7. Patentti- ja rekisterihallitus PL 1140 00101 Helsinki. Economy PP Finlande 127125 ltella Posti Oy PL 1140 00101 Helsinki 20.02.2015 2014/76024 7 Economy PP Finlande 127125 ltella Posti Oy Jari Niiranen Peltoniementie 6 a 30 40520 Jyväskylä Aliot-Cioud Oy, 2658934-3 Kaupparekisteri-ilmoituksenne on

Lisätiedot

HE 104/2015 vp. Järjestöstä ehdotetaan erottavaksi lähinnä taloudellisista syistä.

HE 104/2015 vp. Järjestöstä ehdotetaan erottavaksi lähinnä taloudellisista syistä. Hallituksen esitys eduskunnalle Kansainvälisen viinijärjestön perustamisesta tehdyn sopimuksen irtisanomisesta ja laiksi sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta annetun

Lisätiedot

Kunnalle lahjoitetut kiinteistöt ja niiden käyttö

Kunnalle lahjoitetut kiinteistöt ja niiden käyttö Kunnalle lahjoitetut kiinteistöt ja niiden käyttö Kunnalle kiinteistön lahjoittamiseen sovellettava säännöstö Maakaaren (540/1995) 4. luvun 2 :n mukaisesti kiinteistön lahjaa koskevat soveltuvin osin kiinteistön

Lisätiedot

HE 12/2000 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

HE 12/2000 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 2/2000 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle valtion erityisrahoitusyhtiön luotto- ja takaustoiminnasta annetun lain ja 8 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi

Lisätiedot

KOMISSIO ASETUS (EY) No...

KOMISSIO ASETUS (EY) No... KOMISSIO ASETUS (EY) No... Kiinan kansantasavallasta peräisin olevien teräsköysien ja -kaapeleiden tuonnissa neuvoston asetuksella (EY) N:o 1796/1999 käyttöön otettujen polkumyyntitoimenpiteiden mahdollista

Lisätiedot

Tilaajavastuulain muutokset 1.9.2015. Ylitarkastaja Noora Haapa-alho Etelä-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue

Tilaajavastuulain muutokset 1.9.2015. Ylitarkastaja Noora Haapa-alho Etelä-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue Tilaajavastuulain muutokset 1.9.2015 Ylitarkastaja Noora Haapa-alho Etelä-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue Tilaajavastuulaki Laki tilaajan selvitysvelvollisuudesta ja vastuusta ulkopuolista

Lisätiedot

Laki ja oikeus matkailuyrittäjän arjessa -hanke 20.10.2015 Juhani Karvo, asianajaja

Laki ja oikeus matkailuyrittäjän arjessa -hanke 20.10.2015 Juhani Karvo, asianajaja Laki ja oikeus matkailuyrittäjän arjessa -hanke Juhani Karvo, asianajaja Kuluttajaoikeus Kuluttajansuojalaki koskee kulutushyödykkeen tarjontaa, myyntiä ja muuta markkinointia elinkeinonharjoittajilta

Lisätiedot

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ ASETUS Nro 23/04

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ ASETUS Nro 23/04 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ ASETUS Nro 23/04 Pvm Dnro 31.3.2004 1608/01/2004 Voimaantulo- ja voimassaoloaika 14.4.2004 alkaen Valtuussäännökset Rehulaki (396/1998) 9 ja 26 Vastaavat EY-säännökset Euroopan

Lisätiedot

YHTEISÖJEN TUOMIOISTUIMEN MÄÄRÄYS (neljäs jaosto) 10 päivänä toukokuuta 2007 *

YHTEISÖJEN TUOMIOISTUIMEN MÄÄRÄYS (neljäs jaosto) 10 päivänä toukokuuta 2007 * A JA B YHTEISÖJEN TUOMIOISTUIMEN MÄÄRÄYS (neljäs jaosto) 10 päivänä toukokuuta 2007 * Asiassa C-102/05, jossa on kyse EY 234 artiklaan perustuvasta ennakkoratkaisupyynnöstä, jonka Regeringsrätten (Ruotsi)

Lisätiedot

Yhdistetyt asiat C-180/98 C-184/98. Pavel Pavlov ym. vastaan Stichting Pensioenfonds Medische Specialisten

Yhdistetyt asiat C-180/98 C-184/98. Pavel Pavlov ym. vastaan Stichting Pensioenfonds Medische Specialisten Yhdistetyt asiat C-180/98 C-184/98 Pavel Pavlov ym. vastaan Stichting Pensioenfonds Medische Specialisten (Kantongerecht te Nijmegenin esittämä ennakkoratkaisupyyntö) Pakollinen kuuluminen ammatilliseen

Lisätiedot

Hyvän hallintopäätöksen sisältö. Lakimies Marko Nurmikolu

Hyvän hallintopäätöksen sisältö. Lakimies Marko Nurmikolu Hyvän hallintopäätöksen sisältö Lakimies Marko Nurmikolu Hallintopäätöksen sisältö Hallintolain 44 (Päätöksen sisältö) Kirjallisesta päätöksestä on käytävä selvästi ilmi: 1) päätöksen tehnyt viranomainen

Lisätiedot

Asia C-540/03. Euroopan parlamentti vastaan Euroopan unionin neuvosto

Asia C-540/03. Euroopan parlamentti vastaan Euroopan unionin neuvosto Asia C-540/03 Euroopan parlamentti vastaan Euroopan unionin neuvosto Maahanmuuttopolitiikka Kolmansien maiden kansalaisten alaikäisten lasten oikeus perheenyhdistämiseen Direktiivi 2003/86/EY Perusoikeuksien

Lisätiedot

TAVARAMERKKIOIKEUS SUOMESSA

TAVARAMERKKIOIKEUS SUOMESSA Opinnäytetyö (AMK) Liiketalouden koulutusohjelma Juridiikka 2014 Noora Jäppinen TAVARAMERKKIOIKEUS SUOMESSA Centre for sport businessin tavaramerkkisuojan saaminen ja sen laajuus OPINNÄYTETYÖ (AMK) TIIVISTELMÄ

Lisätiedot

Gramex haluaa kiinnittää ministeriön huomion seuraaviin asioihin:

Gramex haluaa kiinnittää ministeriön huomion seuraaviin asioihin: Opetus- ja kulttuuriministeriölle Gramex ry:n lausunto hallituksen esitysluonnoksesta laiksi tekijänoikeuden yhteishallinnoinnista sekä laiksi oikeudenkäynnistä markkinaoikeudessa annetun lain muuttamisesta

Lisätiedot

Annettu Helsingissä 29. päivänä toukokuuta 1964. Tavaramerkkiasetus

Annettu Helsingissä 29. päivänä toukokuuta 1964. Tavaramerkkiasetus Annettu Helsingissä 29. päivänä toukokuuta 1964 Tavaramerkkiasetus Kauppa ja teollisuusministerin esittelystä säädetään 10 päivänä tammikuuta 1964 annetun tavaramerkkilain (7/64) 58 :n nojalla: 1 luku

Lisätiedot

IPR JA SOPIMUKSET KANSAINVÄLISTYVÄSSÄ ELINTARVIKEALAN YRITYKSESSÄ 27.8.2015. IPR-lakimies, Eurooppatavaramerkkiasiamies Jani Kaulo

IPR JA SOPIMUKSET KANSAINVÄLISTYVÄSSÄ ELINTARVIKEALAN YRITYKSESSÄ 27.8.2015. IPR-lakimies, Eurooppatavaramerkkiasiamies Jani Kaulo IPR JA SOPIMUKSET KANSAINVÄLISTYVÄSSÄ ELINTARVIKEALAN YRITYKSESSÄ 27.8.2015 IPR-lakimies, Eurooppatavaramerkkiasiamies Jani Kaulo Aineettomat oikeudet eli IPR Yrityksen toiminimi Tavaramerkki Mallioikeus

Lisätiedot

Turvallisuusselvityslaki ja käytännön toimijat. Säätytalo 18.11.2014 Suojelupoliisin lausuntotoiminto, ylitarkastaja Astrid Geisor-Goman

Turvallisuusselvityslaki ja käytännön toimijat. Säätytalo 18.11.2014 Suojelupoliisin lausuntotoiminto, ylitarkastaja Astrid Geisor-Goman Turvallisuusselvityslaki ja käytännön toimijat Säätytalo 18.11.2014 Suojelupoliisin lausuntotoiminto, ylitarkastaja Astrid Geisor-Goman Supon ennalta estävä tehtävä Suojelupoliisin tulee lakisääteisen

Lisätiedot

Rekisteriin merkittävistä yrityksistä ja yhteisöistä

Rekisteriin merkittävistä yrityksistä ja yhteisöistä Ohje 1 (5) Antopäivä: 13.2.2013 Voimaantulopäivä: 13.2.2013 Säädösperusta: Laki Liikenteen turvallisuusvirastosta 2 Voimassa: Toistaiseksi Muutostiedot: Kumoaa ohjeen AKE 92/2007 Soveltamisala: Katsastustoimipaikkojen

Lisätiedot

Mitä start-up -yritys odottaa PRH:n palveluilta? OTK Maria Rehbinder, Legal Counsel (IPR),Aalto-yliopisto http://copyright.aalto.

Mitä start-up -yritys odottaa PRH:n palveluilta? OTK Maria Rehbinder, Legal Counsel (IPR),Aalto-yliopisto http://copyright.aalto. Mitä start-up -yritys odottaa PRH:n palveluilta? OTK Maria Rehbinder, Legal Counsel (IPR),Aalto-yliopisto http://copyright.aalto.fi Start-up -yritys toimijoita http://ace.aalto.fi/en/ The aim of Aalto

Lisätiedot

Uusi säätiölaki tuo uudistuksia ja muutoksia

Uusi säätiölaki tuo uudistuksia ja muutoksia Uusi säätiölaki tuo uudistuksia ja muutoksia Uusi säätiölaki (487/2015) tulee voimaan 1 päivänä joulukuuta 2015. Uusi laki selventää jatkuvarahoitteisten ja toiminnallisten säätiöiden asemaa, korostaa

Lisätiedot

Lupahakemuksen ja Turun hovioikeuden päätös Nro 3190, Dnro U/09/1250 valituksen kohde 22.12.2009

Lupahakemuksen ja Turun hovioikeuden päätös Nro 3190, Dnro U/09/1250 valituksen kohde 22.12.2009 1 Tapio Yli-Kovero Valituslupahakemus ja valitus Torikatu 27 13130 Hämeenlinna 050-61331 10.02.2010 KORKEIMMALLE OIKEUDELLE Lupahakemuksen ja Turun hovioikeuden päätös Nro 3190, Dnro U/09/1250 valituksen

Lisätiedot

LAUSUNTOLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti 2015/0068(CNS) 1.9.2015. oikeudellisten asioiden valiokunnalta

LAUSUNTOLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti 2015/0068(CNS) 1.9.2015. oikeudellisten asioiden valiokunnalta Euroopan parlamentti 2014-2019 Oikeudellisten asioiden valiokunta 2015/0068(CNS) 1.9.2015 LAUSUNTOLUONNOS oikeudellisten asioiden valiokunnalta talous- ja raha-asioiden valiokunnalle ehdotuksesta neuvoston

Lisätiedot

Naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunta LAUSUNTOLUONNOS. naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunnalta

Naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunta LAUSUNTOLUONNOS. naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunnalta EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunta 8.10.2010 2010/0067(CNS) LAUSUNTOLUONNOS naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunnalta oikeudellisten

Lisätiedot

SISÄLLYS. N:o 833. Laki. Euroopan yhteisöjen taloudellisten etujen suojaamista koskevan yleissopimuksen eräiden määräysten hyväksymisestä

SISÄLLYS. N:o 833. Laki. Euroopan yhteisöjen taloudellisten etujen suojaamista koskevan yleissopimuksen eräiden määräysten hyväksymisestä SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2002 Julkaistu Helsingissä 9 päivänä lokakuuta 2002 N:o 833 839 SISÄLLYS N:o Sivu 833 Laki Euroopan yhteisöjen taloudellisten etujen suojaamista koskevan yleissopimuksen eräiden määräysten

Lisätiedot

PROTOMO JYVÄSKYLÄ 22.3.2010 TEOLLISOIKEUSASIAA

PROTOMO JYVÄSKYLÄ 22.3.2010 TEOLLISOIKEUSASIAA PROTOMO JYVÄSKYLÄ 22.3.2010 TEOLLISOIKEUSASIAA KEKSINNÖLLISYYDEN ARVIOINNISTA 1. CASE: MATTOKAUPPAA NORJASSA - SUOJAUKSEN MERKITYS 2. TÄRKEIMMÄT PELIVÄLINEET LIIKETOIMINNAN TUKEMISEEN 3. IPR -STRATEGIASTA

Lisätiedot

Turvaamistoimet Markkinaoikeudessa Kolster-info Tampere 23.9.2015

Turvaamistoimet Markkinaoikeudessa Kolster-info Tampere 23.9.2015 Turvaamistoimet Markkinaoikeudessa Kolster-info Tampere 23.9.2015 Jyrki Nikula Director, IP Legal & Trademarks Mikä on turvaamistoimi? Oikeudenkäymiskaaren 7 luku käsittelee turvaamistoimia Immateriaalioikeutta

Lisätiedot

Laki eräiden yleishyödyllisten yhteisöjen veronhuojennuksista. Katso tekijänoikeudellinen huomautus käyttöehdoissa.

Laki eräiden yleishyödyllisten yhteisöjen veronhuojennuksista. Katso tekijänoikeudellinen huomautus käyttöehdoissa. 13.8.1976/680 Laki eräiden yleishyödyllisten yhteisöjen veronhuojennuksista Katso tekijänoikeudellinen huomautus käyttöehdoissa. Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 (30.12.1992/1536) Yhteiskunnallisesti

Lisätiedot

Rikoslaki 19.12.1889/39 30 LUKU (24.8.1990/769) Elinkeinorikoksista

Rikoslaki 19.12.1889/39 30 LUKU (24.8.1990/769) Elinkeinorikoksista Rikoslaki 19.12.1889/39 30 LUKU (24.8.1990/769) Elinkeinorikoksista 1 (1.4.1999/475) Markkinointirikos Joka tavaroiden, palveluksien, kiinteistöjen, yksityisen osakeyhtiön arvopapereiden tai muiden hyödykkeiden

Lisätiedot

Fi-verkkotunnus yksilöllinen ja suomalainen

Fi-verkkotunnus yksilöllinen ja suomalainen Fi-verkkotunnus yksilöllinen ja suomalainen Fi-verkkotunnus yksilöllinen ja suomalainen 2 Fi-verkkotunnus on yhtä supisuomalainen asia kuin sauna ja joulupukki. Se on merkki turvallisuudesta ja luotettavuudesta.

Lisätiedot

KESKUSKAUPPAKAMARI Arvosteluperusteet LVV 5.9.2015 Välittäjäkoelautakunta

KESKUSKAUPPAKAMARI Arvosteluperusteet LVV 5.9.2015 Välittäjäkoelautakunta Tehtävä 1 Toimeksiantosopimuksen muotovaatimukset on säädetty laissa kiinteistöjen ja vuokrahuoneistojen välityksestä. Toimeksiantosopimus on tehtävä kirjallisesti tai sähköisesti siten, ettei sopimusehtoja

Lisätiedot

SISÄMINISTERIÖ Muistio Liite Lainsäädäntöneuvos 13.2.2015 SM066:00/2011

SISÄMINISTERIÖ Muistio Liite Lainsäädäntöneuvos 13.2.2015 SM066:00/2011 SISÄMINISTERIÖN ASETUS VARTIJAN JA JÄRJESTYKSENVALVOJAN ASUSTA JA JÄRJESTYKSENVALVOJAN TUNNUKSISTA 1. Yleistä Ehdotus liittyy hallituksen esitykseen HE 22/2014 eduskunnalle laiksi yksityisistä turvallisuuspalveluista

Lisätiedot