Iisalmen terveyskeskus Meijerikatu 2, Iisalmi peruskorjaukset

Transkriptio

1 IISALMEN KAUPUNKI Korjauskohde Iisalmen terveyskeskus Meijerikatu 2, Iisalmi peruskorjaukset Ohje

2 Puhtaudenhallinta, kosteudenhallinta ja laadunvarmistus 2 Sisällys 1 YLEISTÄ Sisäilmaluokitus Terveen talon toteutuksen kriteerit Kuivaketju10 -periaatteet LAADUNVARMISTUS Yleistä Laatusuunnitelmat Rakenteiden ilmatiiveys, hallitsemattomat ilmavirtaukset sekä mineraalikuitujen suojaukset Rakennuksen liitosten ja läpivientien tiivistäminen Rakennustyön aikainen tiiveyden mittaaminen ja todentaminen sekä mallityön suoritukset Rakennuksen ilmanpitävyyden mittaus ja todentaminen KOSTEUDENHALLINTA Yleistä Kosteudenhallintasuunnitelma Työmaan rakennusaikaiset kosteus- ja lämpötilaolosuhteet Betonirakenteen kosteusmittaus ja päällystettävyys Sääsuojaus yleisesti Kohteen sääsuojaus Rakennusmateriaalit, -varastointi ja työvälineiden varastointi suojaaminen TYÖMAAN PUHTAUDENHALLINTA Puhtaudenhallinnan tavoitteet ja velvoitteet Puhtaudenhallinnan huomiot yleisaikataulussa Tupakointi Pölyn leviämisen estäminen ja rajoittaminen Toiminnassa olevat osat ja laadunvarmistus Osastointi ja alipaineistus Jätehuolto Työmaanaikainen siivous Työn aikaisen siivouksen laadunseuranta Rakennuksen loppusiivous Toimintakoevaiheen siivous (1. loppusiivous) Ensimmäisen vaiheen siivouksen laadunseuranta (1. puhtaustarkastus) Loppusiivous toimintakokeen jälkeen Loppusiivouksen laadunseuranta HUOMIOITAVAA TEHOSTETTU SIIVOUS IRTAIMISTON KÄSITTELY PUHDAS ILMANVAIHTOJÄRJESTELMÄ Ilmanvaihtojärjestelmän laadunseuranta... 25

3 Puhtaudenhallinta, kosteudenhallinta ja laadunvarmistus 3 1 YLEISTÄ Tässä ohjeessa kuvataan Iisalmen kaupungin terveyskeskuksen, peruskorjaustöihin liittyvää puhtauden- ja kosteudenhallintaa sekä laadunvarmistusasioita. Rakennushanke käsittää Iisalmen kaupungin terveyskeskuksen peruskorjauksen 3. vaiheen purku- ja rakennustöitä sekä hankkeeseen liittyvät rakennuksen ulkopuoliset työt urakkatarjouspyyntö- ja urakkasopimusasiakirjojen mukaisessa laajuudessa. Terveyskeskuksen 3. vaiheen työt sisältävät: 1krs:n peruskorjaus ja tilamuutokset sekä kellari krs:n kanttiinin varaston tilamuutokset 3krs:n peruskorjaus ja tilamuutokset Asiakirjassa olevat vaatimukset otetaan huomioon hankkeen rakennus- ja ilmanvaihtotöiden toteutuksessa ja valvonnassa rakennushankkeen aikana. Urakoitsija ottaa vaatimukset huomioon myös työmaan aikataulun laadinnassa. Työmaalle asetetaan rakennuttajan edustajana erillinen sisäilmavalvoja, joka valvoo kaikkien urakoitsijoiden suorituksia ja puhtausluokka P1 toteutumista sekä ohjaa sisäilman laatuun vaikuttavien tekijöiden huomioimista, arvioi ja mittaa puhtaustason vaikuttavia olosuhteita koko projektin ajan. Sisäilmavalvojalla on valtuudet esimerkiksi keskeyttää työmaa, jos laiminlyöntejä tms. havaitaan. 1.2 Sisäilmaluokitus 2008 Kaikissa urakoissa noudatetaan sisäilmaston, rakennustöiden ja pintamateriaalien osalta Sisäilmaluokitus 2008 vaatimuksia ja ohjeita (Sisäilmastoluokitus 2008: RT ). Kohteessa käytettävät luokat ovat seuraavat: sisäilmaluokka rakennustöiden puhtausluokka Ilmanvaihtojärjestelmän puhtausluokka rakennusmateriaalien päästöluokka ilmanvaihtotuotteiden puhtausluokka S2 P1 P1 M1 M1 Sisäilmastoluokitus 2008 on tarkoitettu käytettäväksi rakennus- ja taloteknisen suunnittelun ja urakoinnin sekä rakennustarviketeollisuuden apuna, kun tavoitteena on rakentaa terveellisiä ja viihtyisiä rakennuksia. Luokitus antaa sisäilmaston tavoite- ja suunnitteluarvot. Luokitus ei kumoa viranomaissäännöksiä ja niistä julkaistuja tulkintoja. Sisäilmastoluokituksen tavoitteet, vaatimukset ja ohjeet otetaan huomioon rakennushankkeen jokaisessa vaiheessa. S2: Hyvä sisäilmasto Tilan sisäilmaston laatu on hyvä eikä tiloissa ole häiritseviä hajuja. Sisäilmaan yhteydessä olevissa tiloissa tai rakenteissa ei ole ilman laatua heikentäviä vaurioita tai epäpuhtaus- lähteitä. Lämpötilat ovat hyvät. Vetoa ei yleensä esiinny, mutta ylilämpeneminen on mahdollista kesäpäivinä. Tiloissa on niiden käyttötarkoituksen mukaiset hyvät ääni- ja valaistusolosuhteet. S2-luokan laatutavoitteiden saavuttaminen edellyttää P1-luoknan rakennustöitä ja ilmanvaihtojärjestelmää sekä M1-luokan rakennusmateriaalien käyttöä. Rakennuksen puhtausluokituksen tavoitteena on varmistaa,

4 Puhtaudenhallinta, kosteudenhallinta ja laadunvarmistus 4 että rakennuksen tilat ovat puhtaat, kun ne luovutetaan käyttäjälle ja että rakennuksen käytön aikana sisäilmaa ei kulkeudu rakennusvaiheesta peräisin olevia epäpuhtauksia. Rakennuksen tilojen tulee luovutusvaiheessa olla niin puhtaat, että tilat voidaan ottaa välittömästi käyttöön vastaanoton jälkeen. 1.3 Terveen talon toteutuksen kriteerit Urakassa noudatetaan myös sisäilmaluokitukseen pohjautuvaa terveen talon toteutuksen kriteerejä (RT ), joiden tarkoituksena on olla työkaluna rakennuksen terveellisyyden varmistamiseksi. Terveen talon kriteereillä ja ohjeilla kuvataan ne tärkeimmät suunnitteluun ja rakentamiseen liittyvät vaatimukset, jotka toteuttamalla aikaansaadaan toimiva, terveellinen ja vaaditut sisäilmasto-olosuhteet täyttävä rakennus. Kriteerit ja ohjeet on tarkoitettu käytettäväksi rakennushankkeen kaikissa vaiheissa. Kriteerit ja ohjeet käsittelevät kosteusteknisesti turvallisesti toimivien rakenteiden ja hyvän, terveellisen sisäilmaston kannalta kriittisiä asioita. Ohjeita noudattamalla voidaan rakentaa hallitusti kuiva ja puhdas sekä teknisesti toimiva rakennus tilojen, rakenteiden ja teknisten järjestelmien osalta. Ne ohjaavat tavoitteita toteuttaviin suunnitteluratkaisuihin ja niistä on apua toteutusvaiheessa kokonaisuuden hallinnassa. Kuva 1. Terveen talon peruspilarit Kuva 2. Terveen talon tavoitetasot ja P1-osakokonaisuuksien vaatimustasot

5 5 1.4 Kuivaketju10 -periaatteet Urakassa huomioidaan Kuivaketju10 -periaatteita ja pääteesit. Toimenpiteissä huomioidaan 10:een keskeisimpään kosteusriskiin ja kosteusriskit torjutaan kaikissa vaiheissa tilaamisesta käytäntöön. Periaatteiden toteutusta seurataan, ohjataan ja valvotaan koko korjausvaiheen ajan. Kuva 3. Pääteesit 2 LAADUNVARMISTUS 2.2 Yleistä Kaikki käytettävät sisäpuoliset tuotteet, rakennusmateriaalit ja IV-tuotteet (myös pohjustus-, tasoite-, kittaus, kiinnitys- ja pintamateriaalit) tulee lähtökohtaisesti olla myös vähäpäästöisiä M1 luokiteltuja materiaaleja. M1- luokittelemattomat materiaalit tulee erikseen kirjata ja hyväksyttää tilaajalla ennen materiaalien asentamista. Pääurakoitsijan on huolehdittava, ettei mihinkään jää sinne kuulumatonta materiaalia tai rakennustarvikkeiden työstöstä syntyvää sellaista materiaalia, pölyä tms. jota ei suunnitelma-asiakirjoissa ole merkitty ao. kohtaa sisällytettäväksi. Rakennuksen sisäpuolelle tai alakaton yläpuolelle ei saa jäädä avoimia suojaamattomia mineraalikuitupintoja. Kuitupintojen asianmukainen suojaus kuuluu ko. urakoitsijan vastuulle. 2.3 Laatusuunnitelmat Pääurakoitsijan on ennen työmaan aloitusta laadittava työmaakohtaiset koskevat erilliset laatusuunnitelmat kahta viikkoa ennen urakan alkamista. (ks. kohdat kosteudenhallinta ja puhtaudenhallinta). Laatusuunnitelmat: työmaan kosteudenhallintasuunnitelmat työmaan puhtaudenhallintasuunnitelmat ja pölynhallintasuunnitelmat työmaan aluesuunnitelma rakennustöiden työturvallisuutta koskevat suunnitelmat

6 6 Laatusuunnitelmissa on noudatettava ja otettava huomioon kohteen Sisäympäristön tavoitearvot, suunnitteluohjeet ja tuotevaatimukset (Sisäilmaluokitus 2008). Urakoitsijan laatimat suunnitelmat hyväksytetään tilaajalla ja sisäilmavalvojan kanssa. Tarvittaessa suunnitelmia voidaan täydentää hankkeen aikana. 2.4 Rakenteiden ilmatiiveys, hallitsemattomat ilmavirtaukset sekä mineraalikuitujen suojaukset Rakennuksen liitosten ja läpivientien tiivistäminen Uusien materiaalien asentamisessa on kiinnitettävä huomiota rakenteiden liitosten ja läpivientien tiiveyteen mm. ulkoseinien ikkuna- ja oviliitokset, alapohja- ja ulkoseinäliitokset, välipohja- ja ulkoseinäliitokset sekä ulkoseinä- ja yläpohjaliitokset. Rakenneliitosten detaljisuunnittelussa huomioidaan liitosten ilmatiiveys ja tiivistyksen käytettävien materiaalien kelpoisuus (Ardex). Töiden toteutuksessa noudatetaan hyvää rakentamistapaa sekä vaaditaan toteuttajalta kokemusta ja ammattitaitoa. Palo-osastotiivistysten lisäksi, huonetilojen väliset sisäiset ilmavuotoreitit, mm. epätiiviit läpiviennit, seinien ja yläpohjan sekä välipohjan raot ja läpiviennit, tulee tiivistää massatiivistyksin (massatyyppi oltava elastinen, kutistumaton) hallitsemattomien ilmavirtojen vähentämiseksi/poistamiseksi. Mikäli palo- tai ääniteknisistä syistä ei muuta vaatimusta läpiviennin tiiveydelle ole, voidaan läpivientien tiivistys tehdä PU-vaahdotuksella ja sisäpintaan asennettavalla elastisella kittauksella. Tiivistysvaatimus koskee myös alakattojen yläpuolisia osia. Tiivistykset kuuluvat urakkaan. Kohteeseen valitaan kuituvapaita materiaaleja. Käytettäessä ko. tuotteita valmiissa rakennuksessa ei saa jäädä avoimia mineraalikuitupintoja. Avoimet mineraalivillapinnat on suojattava kuituvapaiksi käyttämällä tarkoitukseen sopia suojausmenetelmiä. Myöskään alakattojen yläpuolella ei saa olla pinnoittamattomia eristeitä yms, joista olisi mahdollista vapautua kuituja sisäilmaan. Huomioiden myös talotekniikan eristykset, kuten eristyksien jatkokset ja -päädyt Rakennustyön aikainen tiiveyden mittaaminen ja todentaminen sekä mallityön suoritukset Rakennustyön laadun, oikeiden työmenetelmien ja riittävän tiiveyden varmistamiseksi pääurakoitsijan tulee suorittaa mallityöt valvojille / sisäilma-asiantuntijalle alla olevista työvaiheista ennen työvaiheiden aloittamista. Hyväksytyn mallityösuorituksen mukaista työtapaa tulee noudattaa työvaiheissa jäljempänä. Mallityö ulkoseinän ja alapohjan tiivistyksestä Mallityö kantavien väliseinien ja perustuksen tiivistyksistä (merkkiainetiivis liitos) Mallityö ikkunan ja ulkoseinän liittymästä Mallityö märkätilan vedeneristyksestä Mallityö ikkunan ulkopuolen vesi- ja pielipellityksen tiiveydestä Rakentamisen laatua ja rakenteiden tiiveyttä mitataan sekä tarkastellaan tarvittavilta osin merkkiainekaasulla (typpi 95 % / vety 5 %) sovittujen mallihuoneiden osalta ja muualta pistokoeluonteisesti sisäilma-asiantuntijan toimesta. Merkkiainekaasumittaus tehdään RT-ohjekortin Rakenteiden ilmatiiviyden tarkastelu merkkiainekokein mukaan, missä käsitellään merkkiainekaasun käyttöä rakennusten ja erilaisten rakenteiden ilmatiiveyden tarkastelussa.

7 7 Liittymissä ei saa olla vuotoja (RT-ohjeen luokka 1). Mittaustulokset ja havainnot dokumentoidaan, liitetään työmaan asiakirjoihin Rakennuksen ilmanpitävyyden mittaus ja todentaminen Rakennuksen vaipan hyvän ilmatiiveyden saavuttamiseksi urakoitsijan on ryhdyttävä tarvittaviin tiivistystoimiin työn aikana, vaikka kaikkia tiivistystoimia ei olisi erikseen suunnitelmissa esitetty. Rakennuksen tiiveyttä, mahdollisia ilma- ja lämpövuotokohtia voidaan tarvittaessa tarkastella pistokoeluonteisesti myös lämpökameralla rakentamisen aikana. Mittaajalta edellytetään ammattitaitoa sekä pätevyyttä mittauksen suorittamiseen ja tulosten tulkintaan. Lämpökamerakuvausten tulokset liitetään osaksi luovutusaineistoa. Lämpökamerakuvaus kuuluu urakkaan. Rakennuttajalla on oikeus omiin tarkastuksiin. Rakennustöiden ja puhtaustöiden valvojalle on järjestettävä mahdollisuus tarkistaa liitososien tiivistykset (esim. lattia- ja seinärakenteiden, ikkunoiden ja ovien liitokset) ennen rakenteiden umpeen laittoa (listoitukset, mattopinnoitteet, alakatot). 3 KOSTEUDENHALLINTA 3.2 Yleistä Työmaan kosteudenhallinta tulee olla luonnollinen osa työmaan työsuunnittelua ja laadunhallintaa, kun tavoitteena on hyvä ja vaatimusten mukainen rakennus. Kosteudenhallinnan pääperiaatteena on, että työmaalla jokainen huolehtii ja tiedostaa omaan vastuualueeseensa kuuluvat kosteusteknisesti tärkeät seikat sekä ilmoittaa havaitsemistaan kosteusriskeistä ja -vaurioista välittömästi työmaan johdolle. Kosteudenhallinnan suorittaminen, poikkeusolosuhteet, vesivahingot, mittaustulokset ja rakenteiden päällystämispäätökset dokumentoidaan tarkoituksenmukaisissa asiakirjoissa ja niistä annetaan välittömästi tieto työmaan valvojille. Dokumentit tallennetaan erillisen ohjeistuksen mukaisesti kohteen projektipankkiin. Urakoitsijan tulee laatia kosteudenhallintasuunnitelma, jonka tavoitteena on antaa toimintaohjeet työmaalle kohteen toteuttamiseksi niin, että rakenteet pysyvät kuivina, kuivuvat suunnitellussa aikataulussa ja mahdolliset työmaa-aikaiset ja rakennuksen käytönaikaiset kosteusvauriot minimoidaan. Kosteudenhallintasuunnitelma tulee olla valmiina ja rakennuttajan hyväksymä ennen töiden aloittamista. (ks. myös kohta laadunvarmistus) Kosteudenhallintasuunnitelma Kosteudenhallintasuunnitelman avulla pyritään poistamaan kosteusvaurioita sekä pienentämään uusia kosteusvaurioriskiä. Ennen töiden aloittamista pääurakoitsija laatii kosteudenhallintasuunnitelman, jonka tilaaja hyväksyy. Tarvittaessa suunnitelmia voidaan täydentää hankkeen aikana. Tavoitteena on erityisesti estää materiaalien ja tuotteiden haitallinen kastuminen, varmistaa rakenteiden riittävä kuivuminen ilman aikatauluviivytyksiä sekä vähentää kuivatustarvetta.

8 8 Kosteudenhallintasuunnitelman sisältö voidaan jakaa seuraaviin pääkohtiin: kosteusriskien kartoitus o sisäilmastoluokitus, kriittiset laatutekijät o kosteustekniset kriittiset rakenteet, materiaalit ja työtavat o vuodenajan vaikutukset (lämpötila, sade, ilmankosteus) o toimenpiteet riskien hallitsemiseksi kuivumisaika-arviot o valitut betonilaadut ja rakenteiden arvioidut kuivumisajat o aikataulusuunnittelu ja kuivumisaikojen huomiointi yleisaikataulussa o tarvittavat ennakkotoimenpiteet (mm. betonilaadut, lämmitys, kuivaimet) o jatkotoimenpiteet, jos rakenteiden kuivuminen ei ole suunnitellun mukaisesta. o yhteistyöt LVIS-urakoitsijoiden kanssa kosteudenhallintatoimenpiteisiin olosuhdehallinta ja suojaus o materiaalien ja rakennusosien suojauksen ja varastoinnin järjestäminen o runkorakenteiden suojaaminen kastumiselta (sääsuojaukset: ikkuna- ja oviaukot, päätyjen julkisivutöiden aikainen sääsuojaus) o työnaikaisten vesivuotojen ja vesivahainkojen ennakointi- ja torjuntatavat o hyvien kuivumisolosuhteiden järjestäminen (sisälämpötila, sisäilman kosteus, ilmankierto, kohteen kastumisen ehkäisy ja tarvittavat erityistoimenpiteet) organisointi, seuranta ja valvonta o mittaukset (mittaaja, mittausmenetelmät, käytettävät mittalaitteet) o katselmukset o kosteusmittaussuunnitelma (pohjakuvaan merkityt mittauspisteet ja syvyydet, mittausajankohdat, valualueet) o tiiveysmittaussuunnitelma (osastointi, aikataulu) raportointi o dokumentit ja raportoinnit, raportointitiheys (RIL ) 3.3 Työmaan rakennusaikaiset kosteus- ja lämpötilaolosuhteet Rakennustyössä syntyvä kosteuslisä ja sisäilman olosuhteet eivät saa aiheuttaa vaaraa rakenteiden vaurioitumiselle rakennusaikana. Rakennustyön aikana on huolehdittava, että sisätiloissa on riittävä rakennusaikainen ilmanvaihto rakennusaikaisen kosteuden poistamiseksi (erillinen laitteisto). Sisäilman olosuhteet tulee rakennusaikana sisävalmistusvaiheessa pääosin olla, suhteellinen kosteus RH < 60 % ja sisäilman lämpötila t > +18 C. Sisä- ja ulkoilman olosuhteita seurataan rakennusaikaisilla esim. jatkuvatoimisilla tallentavilla mittalaitteella. Tarvittaessa urakoitsijan tulee ryhtyä erillistoimiin sisäilmaolosuhteiden hallitsemiseksi (mm. kuivaimet, lämmittimet, tehostettu tuuletus). Erillistoimet on esitettävä osana kosteudenhallintasuunnitelmaa. 3.4 Betonirakenteen kosteusmittaus ja päällystettävyys Betonirakenteen riittävä kuivuminen ennen päällystämistä tai pinnoittamista voidaan määrittää mittaamalla betonirakenteen suhteellinen kosteus, joka tarkoittaa betonin huokosen ilmatilan suhteellista kosteutta. Betonin suhteellinen kosteus voidaan määrittää mittaamalla betoniin poratun reiän suhteellinen kosteus tai betonista otettujen näytepalojen suhteellinen kosteus koeputkessa. Kosteusmittaus tulee tehdä mittalaitteilla,

9 9 joka mittaa suoraan suhteellista kosteutta (mitta-anturi ja näyttölaite). Ensiarvoisen tärkeää on, että mittalaitteisto on tarkoitukseen soveltuva ja kalibroitu. Kalibrointitodistukset tulee esittää mittausraportissa. Urakka-alueelle ei tule laajoja uusia valettavia betonilattioita. Valualueet ovat pieniä ja yksittäisiä, kuten 1. kerroksen aulatilassa 130. Pienialaistenkin valettavien lattioiden betonialustan kosteus todetaan suhteellisen kosteuden perusteella. Suhteellisen kosteuden (RH) enimmäisarvo saa olla ennen päällystämistä enintään 85 % arviointi syvyydellä A. (Tarja Merikallion kirja: Betonilattia- rakenteiden kosteudenhallinta ja päällystäminen). Pintaosan (0,4 x A) ja tasoitteen kosteus ennen pinnoittamista saa olla enintään 75 %. Pinta-osan (0,4 x A) ja tasoitteen suhteellinen kosteus tulee määritellä ensisijaisesti näytepalamenetelmällä. Mittaukset suoritetaan RT mukaisesti. Suhteellisen kosteuden mittaaminen edellyttää mittaajalta ammattitaitoa, kokemusta sekä pätevyyttä (sertifioitu kosteudenmittaaja) ja erityistä huolellisuutta. Mittausajan kohdat sekä mittauskohdat sovitaan ennakkoon valvojien kanssa. Mittaaminen kuuluu urakkaan. Mittauspöytäkirjat tulee toimittaa rakennuttajalle ja valvojille. Rakennekosteusmittaukset päällystettävyyden arvioimiseksi tulee tehdä mahdollisimman lähellä käyttöolosuhteita. Mikäli kosteusmittaukset tehdään porareikämittauksilla, mittausolosuhteille vaaditaan yleisistä kosteusmittausohjeista poiketen mittauslämpötilat välillä C. Mikäli olosuhdevaatimukset eivät täyty, tehdään mittaukset näytepalamenetelmällä, RT ohjekortin mukaisesti. Mittauksiin tarvittavat reikien poraaminen on urakoitsijan vastuulla. Mahdollisen vahingon sattuessa, urakoitsija vastaa seuraamuksista. Valvoja antaa luvan rakenteen päällystämiselle (koskien myös tasoitustyöt), kun kosteusmittaustulokset ovat sallituissa rajoissa. Rakenteen kuivuminen vaadittuun päällystettävyyskosteudet tulee huomioida kohteen yleisaikataulusuunnittelussa. Lattian betonipintojen rakennusaikaiset pölyt tulee poistaa säännöllisesti imuroimalla. Puhtaanapito edistää betonirakenteen kuivumista ja myös vanhojen betonivalupintojen tuulettumista. Tavaroiden säilyttämisessä on myös huomioitava lattiapintojen tuulettuminen/kuivuminen. Kaikki rakenteiden kosteusmittaukset kuuluvat rakennusurakkaan. Sisäilman olosuhteita valvotaan valvojan / sisäilmavalvojan toimesta riittävien kuivamisolosuhteiden varmistamiseksi. 3.5 Sääsuojaus yleisesti Oikein tehdyt rakenteiden suojaustoimenpiteet ovat määräävä tekijä sääolosuhteiden hallinnassa. Vuodenaika vaikutukset on otettava huomioon suojaustarpeeseen. Yleissuunnitteluvaiheessa sääoloja arvioidaan tarkastelemalla pitkän ajan säätilastoja. Lumisateen mahdollisuus tulee ottaa huomioon sääsuojauksessa lokakuusta huhtikuuhun. Sääsuojaus kannattaa aloittaa jo syyskuussa vesisateiden takia. Lämmitys-, suojaus- ja kuivatusratkaisut valitaan vuodenajan ja rakentamisen vaiheen mukaan. Suojauksen suunnittelussa tulee huomioida, että eri rakennusosat vaativat omanlaisensa sääsuojausmenetelmän. Kosteusteknisesti arat työvaiheet tehdään sääsuojan alla. Sääsuojauksilla on vaikutusta laadullisiin tekijöihin.

10 Kohteen sääsuojaus Sääsuojaus kuuluu urakkaan. Sääsuojaus tulee toteuttaa siten, että rakennusmateriaalit ja rakenteet eivät saa kastua rakennustyön aikana. Sääsuojaus katsotaan tarpeelliseksi, jotta uusia kosteusvaurioita ei pääse syntymään. Sääsuojaus käsittää 2.kerroksen vesikattorakenteiden purku- ja rakentamisajan. Vesikaton uusimisen osalta sääsuojaus tarve on siihen saakka, kun uusi kate on asennettu vesitiiviisti ja liitosrakenteet todetaan valmiiksi. Julkisivun täydentävät osat kuten pellityskohdat voidaan suojata paikallisesti, ilman yhtenäistä huputusta. Urakoitsijan tulee esittää alustava suojaussuunnitelma alustavine aikatauluineen urakkatarjouksensa liitteenä. Sääsuojausmenetelmäksi rakennushankkeessa on valittu koko rakennuksen kattava erillinen tehdasvalmisteinen huputus. Sääsuojan tulee käsittää yhtenäisen vedenpitävän pystysuojan ja telinekaton. Kaikki säärasitukselle (sade, viistosade, lumi, tuuli) alttiit työvaiheet ja materiaalit tulee asentaa sääsuojan alla. Sääsuojan sisäpuolelle tiivistyvän kosteuden ehkäisemiseksi sääsuojan alapuolelle tulee tarvittaessa asentaa erillisiä tuulettimia olosuhteiden hallitsemiseksi. Sääsuojan edellytyksenä on, ettei rakenteen pääse miltään osin haitallisesti kastumaan. Tuennat ja kiinnitykset suunnitellaan valmistajan ohjeiden, sääolosuhteiden, vuodenajan ja työnaikaisen rasituksen mukaan. Suojauskaluston ankkuroinnissa on otettava huomioon mm. tuulikuormat. Runkorakenteiden alle tuleva maapohja tasataan. Erityisesti huomioita tulee kiinnittää suojausten tiiviyteen ja paikoillaan pysymiseen. Kantavat runkorakenteet, välituet ja peitteet sekä niiden kiinnitykset tarkastetaan säännöllisesti. Telineiden ankkurointia ja tuentaa seurataan päivittäin. Työtasot ja sääsuojien katokset tulee pitää lumettomina. Sääsuojan päälle kertyvä vesi ja lumi on poistettava välittömästi asianmukaisesti. Sääsuojat voidaan purkaa vasta, kun suojattavat rakenteet on rakennettu vesitiiviiksi. Sääsuojan poistamisen edellytykset tarkistetaan tilaajan toimesta yhteisessä katselmuksessa ennen sääsuojan poistamista. Katselmuksesta laaditaan pöytäkirja tai asia kirjataan työmaapäiväkirjaan. Sääsuojan poistaminen kuuluu pääurakoitsijalle kaikkine kustannuksineen ja työturvallisuuteen liittyvien asioineen. Mikäli yhtenäisen sääsuojauksen ulkopuolelle jää paikallisesti rakennuksen osia, niin tulee pääurakoitsijan muulla tavoin huolehtia koko rakennustyön ajan rakenteiden riittävästä suojauksesta paikallisesti asennettavin sääsuojarakentein. Suojaukset on aina suunniteltava ja toteutettava siten, että rakenteille ja materiaaleille ei aiheudu haittaa ulkopuolisesta kosteudesta. Suojaustoimenpiteiden tulee olla kokonaisuudessaan riittävää huomioiden sisäilmastoluokituksen ja puhtausluokituksien aiheuttamat vaatimukset ja ne tulee hyväksyttää kosteudenhallintasuunnitelman osana. 3.6 Rakennusmateriaalit, -varastointi ja työvälineiden varastointi suojaaminen Kaikki käytettävät rakennusmateriaalit tulee lähtökohtaisesti olla vähäpäästöisiä M1 luokiteltuja materiaaleja. Urakoitsijoiden tulee huomioida tämä valittaessa materiaaleja. Tarvikkeet ja materiaalit tulee toimittaa työmaalle mahdollisimman oikea-aikaisesti ennen asennustyötä. Urakoitsija vastaa tarvikkeidensa vastaanotosta ja oikeasta varastoinnista.

11 11 Työmaalle tuodut rakennusmateriaalit suojataan välittömästä sadesuojilla (tehdaspakkaus ei ole riittävä suoja). Materiaalit varastoidaan aina irti alustastaan, esim. aluspuiden tai kuljetuslavojen päälle. Alustan tulee ohjata vedet pois ja kantaa lujuudeltaan varastoitava materiaali. Materiaalit varastoidaan siten, että työmaan toiminnasta tai liikenne ei aiheuta materiaalien vaurioitumista. Noudatetaan materiaalien valmistajien varastointiohjeita. Erityistä huomiota on kiinnitettävä arkojen rakennusmateriaalien (mm. villat, levyrakenteet, sisäpuoliset rakenteet) työnaikaiseen sääsuojaukseen. Varastointi on toteutettava siten, että rakennustarvikkeiden puhtausluokka ei vaarannu. Tavarat suojataan likaantumiselta ja kastumiselta. Kaikki rakennustarvikkeet tulee säilyttää säältä suojassa ja irti maasta ja on erityisesti huolehdittava siitä, että mikään rakennusmateriaali ei varastoinnin tai siirtojen aikana pääse kastumaan. (kastuneita materiaaleja kuten mineraalivilloja ei saa asentaa, iv-kanavien suojat/tulppaukset paikoillaan, rikkoutuneet suojat uusitaan/puhdistus). Rakennusmateriaalit sekä työvälineet ja koneet säilytetään niille varatuissa paikoissa urakoitsijan laatiman työmaan työmaasuunnitelman/turvallisuussuunnitelman mukaisesti. Työpisteellä saa tilapäisesti säilyttää vain ko. työvaiheeseen liittyviä rakennusmateriaaleja ja työkoneita. Kukin urakoitsija huolehtii työvälineensä ja koneensa niille osoitettuun säilytyspaikkaan. Pääurakoitsijalla on oikeus poistaa urakoitsijan tavarat ja jätteet niille kuulumattomilta paikoilta ko. urakoitsijan kustannuksella, jos urakoitsija ei kehotuksesta huolimatta siirrä niitä osoitettuihin paikkoihin. Materiaalit tulee suojata kosteuden lisäksi lialta ja kolhuilta. Kosteusvaurioituneita ja rikkoutuneita materiaaleja ei asenneta tai käytetä. Rikkoutuneet materiaalisuojat tulee korjata välittömästä. Valvojalla ja sisäilmavalvojalla on oikeus poistattaa asennetut kastuneet/vaurioituneet materiaalit sekä estää vaurioituneiden materiaalien asentaminen. Kukin urakoitsija vastaa uusien materiaalien hankinnasta. Lattiapinnoitteiden asentamisen jälkeen lattiapinnat suojataan suojapapereilla/-pahveilla tms. valmistajien ohjeiden mukaisesti. Kovassa kulutuksessa olevat lattiapinnat suojataan kestävällä materiaalilla tai suojaukset vaihdetaan niiden rikkoontuessa. Muidenkin asennettujen materiaalien, laitteiden ja kalusteiden suojauksessa on huomioitava Sisäilmastoluokituksen vaatimukset. Esimerkiksi lämmityspattereiden, jakotukkien, sähkökourujen ja valaisimien pölysuojaukset tulee varmistaa. 4 TYÖMAAN PUHTAUDENHALLINTA 4.2 Puhtaudenhallinnan tavoitteet ja velvoitteet Ennen töiden aloittamista pääurakoitsija laatii puhtaudenhallintasuunnitelmat, jotka tilaaja hyväksyy. Urakoitsijat ovat velvollisia tutustumaan ennakkoon P1 työmaan vaatimuksiin, tavoitteisiin ja erityispiirteisiin. Puhtaudenhallintasuunnitelmassa otetaan huomioon tämän asiakirjan ja muiden urakka-asiakirjojen sekä Sisäilmastoluokitus 2008 asiakirjan ohjeet, Terveen talon toteutuksen ja Kuivaketju10 -kriteerit sekä VNa 205/2009 asettamat määräykset sekä kuvataan vähintään seuraava asiat:

12 12 Purkutyöt Pölyävät työvaiheet / puhtaita olosuhteita edellyttävät työvaiheet Työvaiheen ajoitus Työmenetelmät ja työvälineet/laitteet Pölyn vähentäminen ja leviämisen estäminen Työmaan osastoinnin ja alipaineistuksen järjestäminen Käytettävät suojaukset, suojaimet P1 vaiheeseen valmistautuminen ja työskentely P1 vaiheessa Sisäilmavalvoja antaa tarvittaessa lisätietoa puhtaudenhallintasuunnitelmien laatimiseksi. Rakentamistyön pölynhallinnan tavoitteena on vähentää työssä syntyvän pölyn määrää sekä varmistaa, että rakennuksen tilat ovat puhtaat silloin, kun ne luovutetaan käyttäjille, ja että rakennuksen käytön aikana ei sisäilmaan kulkeudu rakennusvaiheesta peräisin olevia epäpuhtauksia. Sisäilmavalvoja laatii ja pitää tarvittaessa koulutuksen P1-puhtaustason ja laadunvarmistusnäkökulmasta, kaikille työmaalla toimiville. Koulutus voidaan toteuttaa kaksivaiheisena aloitusvaiheessa ja siirryttäessä sisävaiheisiin. Koulutus järjestetään viimeistään ennen rakennuksen sisävalmistusvaiheen aloittamista. Työmaalla pääurakoitsija vastaa työmaahan liittyvistä perehdytyksistä. Rakennuksen sisäpuolista puhtaustasoa ryhdytään valvomaan tarkennetusti P1 työmaan vaatimukset huomioiden, kun kohteen rakenteet on saatu tiiviiksi (ns. sisävalmistusvaihe alkaa). Tätä ennen vaadittava siisteystaso on esitetty kohdassa Työmaanaikainen siivous. 4.3 Puhtaudenhallinnan huomiot yleisaikataulussa Yleisaikataulusuunnittelussa tulisi huomioida vähintään seuraavat P1 työmaan erityispiirteet: Purkutyöt kokonaisuutetaan Pölyävät työvaiheet (tasoitus, hionta, piikkaus, poraus) pyritään tekemään mahdollisimman aikaisessa vaiheessa työmaata. Ilmanvaihtotöiden kanssa ei ole yhtä aikaa käynnissä pölyäviä työvaiheita. Tarvittaessa ilmanvaihtoasennuksille järjestetään asennusolosuhteet pölyosastoinnilla. Vaikeasti puhdistettavat asennukset (mm. alakattojen yläpuoliset IV- asennukset, sähköhyllyt, alakattorungot, patterit) tehdään mahdollisuuksien mukaisesti vasta pölyävien työvaiheiden jälkeen. Kaikki materiaalit ja varusteet asennetaan mahdollisimman oikea aikaisesti ja suojataan asennuksen jälkeen. Kaikki rakennustyöt ovat valmiit ennen P1 vaiheen aloittamista. P1 vaiheessa sallittuja työvaiheita ovat enää vähäinen paikkamaalaus, päätelaitteet, toimintakokeet, säätötyöt, alakattokasetit, loppusiivous. Riittävästi aikaa kaksivaiheloppusiivouksen toteutukselle (ilman samanaikaista rakennus- ja asennustyötä) Siivoustöiden ja pölyävät ulkotyöt on huomioitava aikataulutusta suunniteltaessa P1 vaiheen aikataulussa on varattu aikaa puhtaustason tarkastuksille ja mahdollisille uusintatarkastuksille. P1 vaiheen toimenpiteille (toimintakokeet, säädöt) varattu aika on riittävä ja sovittu yhteisesti eri urakoitsijoiden ja säätäjien kanssa.

13 13 P1 vaiheen aikana ulkopuolella ei ole käynnissä enää sellaisia töitä, jotka vaarantavat puhtausluokan saavuttamisen. 4.4 Tupakointi Iisalmen kaupunki on savuton ja terveyskeskuskiinteistöjen alueella tupakointi on kiellettyä. Tupakointi on kielletty rakentamisen kaikkina aikoina kohteessa ja työmaalla. Tupakointipaikka voi olla jossain työmaa-alueen ulkopuolella tai lähistöllä erikseen sovitussa paikassa. Olemassa olevat naapurikiinteistöt ja paloturvallisuus sekä siisteys on otettava huomioon erillistä tupakkapaikkaan suunniteltaessa. 4.5 Pölyn leviämisen estäminen ja rajoittaminen Rakennustyömaalla esiintyy aina pölyä. Merkittävimmät pölytyypit ovat betoni-, puu-, tasoite- ja laastipöly sekä tiili-, kivi-, ja eristevillapöly. Pölyä tuottavia työvaiheita ovat muun muassa ruiskumaalaus, piikkaus ja betoniseinien hiota, seinä- ja kattotasoitteiden levitys ja hionta, lattiatasoitteiden hionta, puun leikkaus, eristystyöt ja laatoitustyöt. Korjausrakentamisessa näiden pölyjen lisäksi voi purkutyövaiheessa esiintyä epäpuhtauksia, kuten mikrobeja ja erilaisia kemiallisia epäpuhtauksia. Ensisijainen pölyntorjunnan keino on pölyn muodostumisen ehkäiseminen valitsemalla mahdollisimman pölyämättömät työmenetelmät. Lisäksi tulee käyttää kohdepoistollisia työkaluja. Pölynhallinnan suunnittelun lähtökohtana tulee tunnistaa, selvittää ja ymmärtää pölyn lähteet, muodostumisen mekanismit sekä pääsy ja leviäminen ympäristöön. Työntekijöiden ja työmaalla olevien turvallisuus tulee varmistaa riittävän hyvällä pölynhallinta-/puhtaudenhallintasuunnitelmilla. Tavoitteena on, että työt, työvaiheet ja niiden ajoitus järjestetään mahdollisimman turvallisiksi ja ettei niistä aiheudu vaaraa työmaalla työskenteleville ja muille työn vaikutuspiirissä oleville. (Valtioneuvoston asetuksen rakennustyön turvallisuudesta: VNa 205/2009) 4.6 Toiminnassa olevat osat ja laadunvarmistus Korjaus- ja muutostöiden kohteena olevissa rakennuksen osissa on todettu olevan riskikohtia ja osin vaurioituneita rakenteita/materiaaleja. Purettavat rakenteet tulee poistaa siten, ettei niistä pääse pölyä tai muita haitallisia epäpuhtauksia toimiviin tiloihin tai ympäristöön. Työmaan järjestelyihin, suojaustasoon ja puhtauteen tulee kiinnittää erityistä huomiota, jotta toimivat tilat pysyvät suojattuina eikä eristettyjen seinien ja osastojen läpi tapahdu pölynleviämistä eikä liikennettä. Suojaseinien ja osastointien ulkopuolella, käytössä olevissa tiloissa havaitaan / epäillään korjauksista peräisin olevaa rakennuspölyä. Tilanne katselmoidaan ja tarvittaessa tutkitaan pölyn koostumusnäytteet urakoitsijan kustannuksella. Erityistä huomiota on kiinnitettävä kosteus- ja mikrobivaurioituneiden materiaalien purkamisesta aiheutuvan pölyn leviämisen estämiseen. Kosteus- ja mikrobivaurioituneiden rakenteiden purku- ja korjaustöiden aikana ilman sieni-itiö- ja bakteeripitoisuudet kertaisia. Mikrobipitoisuudet nousevat myös tavallisessa peruskorjaustyössä, vaikka purettavat rakenteet eivät olisikaan kosteus- ja mikrobivaurioituneet. (Kosteus- ja mikrobivaurioituneiden rakenteiden purkutyöt: Ratu )

14 14 Yleisesti vaurioituneen rakennusmateriaalin poisto kokonaisuudessaan on ensisijainen menettelytapa/toimenpide. Purkamatta jäävien rakenteiden ja materiaalien pinnat puhdistetaan mahdollisuuksien mukaan mekaanisesti ja imuroidaan rakennuspöly ja homepöly rakenteiden pinnoilta HEPA (H13) suodattimella varustetulla imurilla. Hepa-suodatinta ei saa puhdistaa, vaan se on vaihdettava uuteen tarvittavin usein. Mahdollisten muiden käsittelyjen tarve rakenteille arvioidaan katselmuksissa. Desinfiointiaineiden käyttöä ei suositella, mutta mikäli desinfiointiaineiden käyttö on mekaanisesta puhdistuksesta huolimatta perusteltua, on käytettävä sellaisia hyväksyttyjä aineita ja työtapoja, joista ei jää rakenteeseen terveydelle haitallisia kemikaalijäämiä. Desinfiointiaineiden käyttö on ns. poikkeustapaus, kun vauriota ei muutoin saada kokonaan korjattua. Desinfiointiaineiden käyttöä harkitaan aina tapauskohtaisesti. Aineita ei saa käyttää ilman sisäilma-asiantuntijan ja tilaajan hyväksyntää. Desinfiointikäsittelyn tekijän on oltava desinfiointikäsittelyjen erikoisammattilainen, joka on perehtynyt ja saanut koulutuksen desinfiointikäsittelyjen tekemiseen. Ennen uusien materiaalien asentamista puhdistetut rakenteet tarkastetaan ja tarvittaessa otetaan materiaalinäytteitä mikrobianalyysiä varten. Tarkastuksessa arvioidaan jäävien rakenteiden puhtautta sekä riskittömyyttä sisäilman laadunnäkökulmasta. 4.7 Osastointi ja alipaineistus Ensisijainen pölyntorjunnan keino on pölyn muodostumisen ehkäiseminen valitsemalla mahdollisimman pölyämättömät työmenetelmät. Pölyn hallintaa voidaan myös toteuttaa siirtämällä pölyä tuottavat toiminnot paikkaan, jossa pölyn leviäminen on helpommin hallittavissa. Lisäksi tulee käyttää kohdepoistollisia työkaluja. Pölynhallinnan keinoja ovat vähän pölyä synnyttävien tai pölyämättömien työmenetelmien käyttö, kohdepoistojen käyttö pölyävissä työvaiheissa, työmaa-alueiden osastointi ja alipaineistus sekä pölyä synnyttävien töiden suorittaminen erillisessä, tehtävään varatussa tilassa (mm. piikkaus, massojen sekoittaminen, hionnat, eritystyöt, iv-eristystyöt). Korjaustöiden aikana estetään pölyn leviäminen osastoinnin ja alipaineistuksen avulla pölyä tuottavien työvaiheiden aikana. Osastoimalla varmistetaan myös puhtaat olosuhteet puhtausluokan P1 ilmanvaihdon asennustöille. Osastoinnin ja työvaiheiden järjestämisessä otetaan huomioon ilmanvaihtolaitteiston palvelualueet. Korjauskohteena olevien tilojen purkutyöt käynnistetään tekemällä pölytiiviit, kiinteät seinät esitetyn osastointipiirustuksen mukaan. Pölyseinät ja kiinteät olemassa olevat osaston rajaseinät tarkastetaan tiiveyden suhteen ennen purkutöiden aloittamista. Erityistä huomiota on kiinnitettävä myös niille alueille, joissa tehdään pelkästään alakattojen yläpuolisia talotekniikan asennus- ja muutostöitä. Myös näillä alueilla osastoinnit ja pölytiiviit suojaseinät tulee olla asianmukaiset. Näille kohdin kuuluu urakkaan myös alakattojen puhdistaminen ja tiivistäminen sekä tarvittavat tarkastukset. Rajakohtiin asennetaan tallentavat olosuhdemittarit ja paine-eromittarit, joilla seurataan käytössä olevien tilojen ja korjaustöiden alla olevien tilojen olosuhteita ja painesuhteita.

15 15 Kuva 1. Työmaa-alue, urakoitsijan tulee esittää aluesuunnitelma tarkennetusti ja erillinen pölyosastointisuunnitelma Purku- ja korjaustyövaiheissa tilat eristetään pölyn ja mikrobien leviämisen estämiseksi muista tiloista, erottamalla tilat suojaseinillä muista tiloista ja alipaineistamalla tilat. Alipaineistus tulee tarkastaa ennen purkutyön aloittamista valvojan/sisäilma-asiantuntijan toimesta. Alipaineen tulee olla > Pa pölyävien työvaiheiden ajan. Painesuhteita ja muita olosuhteita seurataan tallentavilla mittareilla koko hankkeen ajan. Pölytiiviillä seinillä erotettu tila tulee tehdä alipaineiseksi käyttämällä puhallinta, jossa tulee olla hienopölysuodatin. Alipaineistuksen tulee olla päällä myös työajan ulkopuolella ja sähkökatkojen huomioimiseksi. (alipainepuhaltimia tulee olla useita, jotka ovat kytketty erillisiin virtalähteisiin). Likainen poistoilma ohjataan työmaaalueelta aina suodatettuna niin, että poistoilma ei aiheuta pölyn leviämisen riskiä käytössä oleviin tiloihin tai viereisten rakennusten ilmanvaihdon ilmanottoon ulkoalueilla. Poistoilmakohdat katselmoidaan työmaalla. Korvausilma alipaineistetulle osastolle tulee ottaa hienopölysuodattimen kautta. Alipaineistuksessa huomioidaan riittävä ja hallittu korvausilman määrä. Urakoitsija vastaa siitä, että pölyävien massojen (tasoite-, laasti-, palokatkomassat jne.) ja pölyä synnyttävien materiaalien (kipsilevy, puutavaran sahaus, iv-eristystyöt) käsittely suoritetaan erillisissä, tarvittaessa osastoiduissa ja alipaineistetuissa tiloissa niin, että pöly ei leviä ympäristöön. Kaikissa pölyä synnyttävissä töissä, kuten sahaus-, hionta- ja piikkaustöissä käytetään kohdepoistolla varustettuja työvälineitä. Ilman hiukkaspitoisuuden vähentämiseksi ja pölyn leviämisen estämiseksi voidaan käyttää työmaaolosuhteisiin soveltuvia ilmanpuhdistimia tai HEPA-suodattimilla varustettuja, siirrettäviä alipainelaitteita rakentamisen aikana. Urakoitsija vastaa siitä, että pölyävät työvaiheet, kuten piikkaus, poraus ja hiota, suoritetaan ennen uusien pintojen valmistusta. Pölyäviä työvaiheita ei tehdä samanaikaisesti puhtaita asennusolosuhteita vaativia asennustöitä tai työskentelyalueet osastoidaan niin, että pöly ei leviä ympäristöön. Osastoinnit ja alipaineistus tulee tarkastaa/hyväksyttää valvojalla/sisäilma-asiantuntijalla ennen kunkin työosaston aloittamista. Työmaan johdon tulee valvoa, että alipaineistus on jatkuvasti toiminnassa.

16 16 Tavanomaisessa purkutyössä alipaineistus tulee mitoittaa siten, että ilmanvaihtuvuus on /h (Ratu ). Vaarallisia aineita sisältävien materiaalien purkamisen aikana alipaineistuslaitteisto on mitoitettava niin, että osaston ilman vaihtuvuus saneerattavassa tilassa tulee olla 10 kertaa tunnissa. (Kosteus- ja mikrobivaurioituneiden rakenteiden purku: Ratu , Asbestia sisältävien rakenteiden purku: Ratu ) Alipainetuulettimen poistoilma johdetaan rakennuksen ulkopuolelle vähintään 3 m päähän ulkoseinistä ja ilmanvaihdon ottoaukoista. Putken kautta purkautuva ilma ei saa aiheuttaa pölyn leviämistä esim. ilmanvaihdon raitisilmakanaviin, ikkuna tai oviaukkoihin, joista ilma tulee sisälle rakennukseen. Suurta huomiota on kiinnitettävä siihen ettei, pöly leviä olemassa oleviin muihin kiinteistöihin. Kulkureitit on järjestettävä siten, että kulku ei tapahdu puhtaiden tai käytössä olevien tilojen kautta. 4.8 Jätehuolto Jätteiden käsittely ja siirrot on tehtävä niin, ettei siitä aiheudu ympäristölle pöly tai muuta haittaa. Jätelava tulee olla suojattu. Jätelava ei saa sijaita raitisilma aukon tai ikkunoiden ja ulko-ovien läheisyydessä. Lisäksi muiden kiinteistöjen ja osastoiden toiminta on huomioitava jätelavojen sijoittelussa ja poiskuljetuksessa. Urakoitsijat vastaavat rakennus- ja pakkausjätteidensä päivittäisestä lajittelusta jätteenkeräilyastioihin noudattaen kunnan jätehuoltomääräyksiä ja yritysten ympäristöohjeita. Työmaajätteen lajittelussa noudatetaan kunnan jätehuollon lajitteluohjeita. Urakan jätemääriä tulee seurata ja raportoida. Kunkin urakoitsijan on siivottava ja kuljetettava rakennus- ja pakkausjätteensä päivittäin pääurakoitsijan osoittamaan pisteeseen, josta pääurakoitsija huolehtii niiden säännöllisestä poistamisesta työmaa-alueelta. Tontilla ei saa varastoida vaarallisia tai päästöjä aiheuttavia jätteitä vaan ne on toimitettava loppukeräyspisteisiin välittömästi. 4.9 Työmaanaikainen siivous Kaikissa rakentamisen vaiheissa kiinnitetään huomiota työvaiheiden turvallisuuteen sekä tilojen ja ympäristön puhtauteen ja siisteyteen hyvän rakentamistavan mukaisesti. Rakennuksen sisäpuolista puhtaustasoa ryhdytään nostamaan ja valvomaan P1 työmaan vaatimukset huomioiden, kun rakennuksen vaipparakenteet on saatu tiiviiksi (ns. sisävalmistusvaihe alkaa). Sisäpuolista puhtaustasoa tulee nostaa koko ajan sisävalmistusvaiheen edetessä. Työvaiheiden aikataulusuunnittelussa tulisi huomioida, että runsaasti pölyä tuottavat työvaiheet (mm. läpiviennit, tasoitukset, hionnat) toteutetaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa työmaata. Sisävalmistusvaiheessa lattiapinnoilta tulee poistaa irtolika, estää lian leviäminen työpisteistä sekä ylläpitää työmaan puhtautta ns. päivittäisellä siivouksella. Irtolika poistetaan likatyypistä riippuen lapiolla, lattiankuivaimella tai suurtehoimurilla. Hieno irtolika imuroidaan hienopölysuodattimella (väh. 98,8 % suodatus alle 3 µm hiukkasille) varustetulla imurilla. Suositellaan käytettäväksi keskuspölynimuria. Harjaavien työmenetelmien käyttö on kielletty. Urakoitsijat ja jokainen työntekijä on velvollinen huolehtimaan työaikana oman kohteen/työpisteen siisteydestä ja järjestyksestä. Urakoitsijoiden tulee siivota ja kuljettaa rakennus- ja paikkausjätteet päivittäin. Puhtaanapito on oltava säännöllistä ja työvälineet sekä menetelmät on oltava asianmukaisia.

17 17 Imurin kunnon ja imutehon varmistamiseksi, imuri puhdistetaan aina käytön jälkeen. Suodattimet vaihdetaan valmistajan ohjeiden mukaisesti. Siivousvälineet huolletaan ja puhdistaan tarpeeksi usein ja välineet säilytetään niille osoitetussa tilassa. Korjausalueilla alakattojen yläpuoliset osat kuuluvat urakkaan työnaikaisen siivouksen ja loppusiivouksen piiriin, myös ns. vanhojen epäpuhtauksien ja pölyjen osalta Työn aikaisen siivouksen laadunseuranta Siivouksen laatua ja työmaan yleistä järjestystä seurataan säännöllisin laatukierroksin, tarkennetusti sisävalmistusvaiheen aikana rakennuksen luovutukseen saakka. Laadunvarmistusta suorittaa valvoja ja sisäilmavalvoja. Sisäilmavalvoja kirjaa havainnot valvontamuistioonsa sekä tuo tarvittavat havainnot ja mahdolliset puutteet viipymättä työmaan tietoon. Pääurakoitsija vastaa myös laadunseurannasta ja raportoinnista. Rakenteisiin piiloon jäävien pintojen puhtaustaso tarkistetaan ennen uusia pinnoituksia. Työmaan puhtautta, pölynhallintaa ja P1-puhtausluokkaa tarkastetaan ja dokumentoidaan sekä käsitellään urakoitsijapalaverissa ja työmaakokouksissa. Työmaa- ja urakoitsijapalavereissa kirjataan mahdolliset poikkeamat pöytäkirjaan. Tarvittaessa valvojalla ja sisäilmavalvojalla on oikeus pysäyttää työmaa, jos kehotuksista huolimatta huomautuksia ei noteerata tai korjata. Siivousurakoitsija tai urakoitsijan siivoustyötä tekevä henkilö osallistuu laadunseurantaan ja urakoitsijapalavereihin siivousta koskevissa asioissa Rakennuksen loppusiivous Rakennuksen loppusiivous toteutetaan ns. kaksivaihesiivouksena P1 vaatimuksien mukaisesti. Loppusiivouksen ensimmäinen vaihe (ns. toimintakoevaiheen siivous) tehdään ennen ilmanvaihtolaitteiston toimintatarkastusta ja toimintakokeita. Loppusiivouksen ensimmäisen vaiheen tavoitteena on saavuttaa puhtaustaso, jolla estetään rakennuspölyn joutuminen ilmanvaihtokanaviin toimintakokeiden aikana. Ennen toimintakoevaiheen siivouksia kaikki rakennus- ja asennustyöt tulee olla pääosin valmiit. Työmaan kokonaisaikataulun laadinnassa on otettava huomioon P1-puhtausluokka, kiinteistön koko, tehtävien määrä, siivoustyöt, puhtaustason tarkastukset, toimintakokeiden suorittaminen ja kohteen vastaanoton ajankohta. Ensimmäisen vaiheen siivouksen alettua käydään siivoustöiden vastaavien kanssa läpi tavoitetasot, siivousmenetelmät ja tavat. Palaverissa on läsnä siivoustöiden vastaava, urakoitsija sekä sisäilmavalvoja. Siivoustöistä vastaavalta edellytetään tieto/taitoa sekä kokemusta vastaavanlaisista puhtaustason kohteista. Loppusiivoukset toteutetaan niin, että tiloissa ei tehdä enää rakennus- tai asennustöitä samanaikaisesti. Loppusiivous kattaa kaikkien pintojen puhdistuksen sekä lattiapintamateriaalien käyttöönottopuhdistuksen suojauksineen ja hoitoineen. Siivous suoritetaan edeten ylätasoilta alas lattiapinnoille. Sisäilma- ja puhtausluokitus edellyttävät että alakaton ylärakenteet ja alaslasketun katon yläpuoliset tilat ovat myös puhtaat.

18 18 Siivoustyössä käytetään pölyä sitovia siivousmenetelmiä ja -välineitä (mikrokuituiset siivoustekstiilit tai kertakäyttöiset siivousliinat). Ilmapuhaltimien käyttö on kielletty. Jos asennustöitä joudutaan tekemään P1 vaiheessa, tiloissa käytetään kohdepoistoilla varustettuja työvälineitä. Pinnat suojataan paikallissuojauksin likaavissa töissä. Syntyvä lika ja jäte poistetaan välittömästi työn päätyttyä. Loppusiivoukseen kuuluvat alueet eristetään tarvittaessa pölytiiviillä suojaseinillä ja ovilla tiloista, joissa tehdään vielä pölyäviä työvaiheita. Työmaaliikenne likaiselta puhtaalle alueelle estetään. Siivotut tilat pidetään suljettuina ja tarvittaessa lukittuina. Tilat merkitään ja työmaata ohjeistetaan käytettävistä reiteistä. Pääurakoitsija huolehtii sisääntuloauloihin sijoitettavat vaihtomatot (tekstiilimatot), joilla vähennetään lian kantautumista puhtaisiin tiloihin. Lisäksi sisääntuloihin varataan kertakäyttöisiä kengänsuojustossuja sekä käytetyille suojuksille roskakorin. Pääurakoitsija huolehtii, että siivousvälineiden, -koneiden ja tekstiilien huoltoon ja säilytykseen on varattu soveltuvat tilat. Siivousvälineet, -koneet ja tekstiilit huolletaan aina käytön jälkeen. Siivoustekstiilit pestään mahdollisuuksien mukaan koneellisesti ja kuivataan kuivausrummussa tai hyvin ilmastoidussa tilassa. P1-puhtausluokan tilojen siivouksessa käytetään hajuttomia puhdistus-, suoja- ja hoitoaineita. Pintojen puhdistuksessa, suojauksessa ja hoidossa noudatetaan materiaalien valmistajien antamia ohjeita. Rakennuttajalle toimitetaan käyttöturvallisuustiedotteet käytetyistä puhdistus-, suoja- ja hoitoaineista sekä asiakirjan lattiapintamateriaalien käyttöönottopuhdistuksesta. Siivousten jälkeen rakennuksen saavutettu puhtaustaso arvioidaan sisäilmavalvojan toimesta Toimintakoevaiheen siivous (1. loppusiivous) Tiloissa ei saa tehdä rakennus- tai asennustöitä samanaikaisesti loppusiivousten kanssa. Rakennus- ja asennustyöt siivottavalla alueella lopetetaan noin kahdeksan tuntia ennen siivouksen aloitusta. Tiloissa ei saa tehdä rakennus- tai asennustöitä samanaikaisesti loppusiivousten kanssa. Kaikki pinnat ja tasot, myös alakattojen yläpuoliset rakenteet, puhdistetaan huolellisesti. Avattavat alakatot voidaan siis laittaa umpeen vasta ensimmäisen siivouksen jälkeen puhtaustason arvioinnin ja hyväksynnän jälkeen. Kiinteiden alakattojen osalta voidaan sopia erillinen siivous ja puhtaustason tarkastus, jos tilojen pintapölyjen osalta ko. on mahdollista. Tiloista tulee poistaa jätteet, irtolika, pöly sekä kiinnittyneet tahrat taso-, pysty- ja lattia- pinnoilta, jolloin rakennuspöly ei kulkeudu toimintakokeen aikana ilmastointikanaviin. Pintojen suojaukset ja rakennusjätteet poistetaan siivottavista tiloista. Lattiapintojen suojaukset imuroidaan ennen kokoamista pölyn leviämisen estämiseksi. Roskat ja karkea kuiva irtolika poistetaan tasopinnoilta (kiintokalusteet, ikkunatasot, sähkökourut; lämmityspatterit ja valaisimet pölysuojattu) imuroimalla (vähintään 98 % suodatus 3 µm hiukka- sille) tai kuiva/-nihkeäpyyhinnällä pölyä sitovalla työvälineillä. Ilmanvaihtokanavien päätelaitteiden suojat puhdistetaan tai vaihdetaan uusiin. IV- suojukset poistetaan vasta, kun puhtaustason tarkastus on hyväksytysti suoritettu.

19 19 Pinnat puhdistetaan edeten ylätasoilta alas lattiapinnoille. Rakennuspöly poistetaan kaikilta taso-, pysty- ja lattiapinnoilta sekä kalusteiden sisäpinnoilta. Roskat ja kuiva irtolika imuroidaan hienopölysuodattimella varustetulla imurilla. Vähäinen lika poistetaan nihkeä- tai kosteapyyhkimällä pölyä sitovalla työvälineillä. Harjaavien työmenetelmien käyttö on kielletty Ensimmäisen vaiheen siivouksen laadunseuranta (1. puhtaustarkastus) Kun ensimmäisen vaiheen loppusiivous on suoritettu, siivouksen laatua ja puhtaustasoa arvioidaan sisäilma-valvojan toimesta. Sisäilmavalvoja suorittaa visuaalisen arvioinnin sekä tarvittavat mittaukset ennen toimintakokeita. Puhtaustasotarkastuksessa arvioidaan silmämääräisesti kaikki pinnat, myös ne, jotka eivät jää valmiissa rakennuksessa näkyviin. Arviointi tehdään katto-, seinä-, kaluste- ja lattiapinnoille sekä alakattojen yläpuolella oleville pinnoille. Lisäksi puhtautta arvioidaan ilmanvaihtokoneistosta ja kanavistosta. Toimintakoevaiheen puhtausvaatimusten mukaan rakennuksen tulee olla puhdas ennen kuin voidaan poistaa ilmanvaihdon päätelaitteiden suojaukset ja aloittaa toimintakokeet. Puhtauden arvioinnissa tarkastetaan jokaisesta tilasta pistokoeluontoisesti ja silmämääräisesti, että pinnoilla ei ole näkyvää likaa, kuten roskia, irtolikaa, kiinnittyvää likaa tai tahroja. Mikäli pinnoilla havaitaan pölyä ja todetaan, ettei aistinvaraisin menetelmin saada riittävän luotettavaa arviota, tehdään aistinvaraisten havaintojen tueksi pölykertymämittaukset pistokoeluonteisesti BM Dustdetector-laitteistolla, geeliteippimenetelmällä ja IN- STA800-laadunarviointijärjestelmän mukaisesti / soveltaen. Pölykertymän enimmäistasot on esitetty taulukossa 1, kohdassa ennen ilmanvaihdon toimintakokeita. Taulukko 1. Sallitut pölykertymät työskentelytiloissa (Sisäilmastoluokitus 2008 RT ). Tarkastusajankohta Ennen ilmanvaihdon toimintakokeita Arvioitavat pinnat Alakaton yläpuoli Pinnat yli 180 cm korkeudella Pinnat alle 180 cm korkeudella (ei lattiapinnat) Pölykertymä (%) 5 % Ennen rakennuksen luovutusta Pinnat yli 180 cm korkeudella Pinnat alle 180 cm korkeudella 1 % Lattiapinnat 3 %

20 20 Toimintakokeiden suorittamisen edellytyksenä on, että pintapölyn määrä toimintakoevaiheessa on maksimissaan 5 % (pois lukien lattiapinnat), ilmanvaihtokoneet ja kanavat ovat puhtaan sekä kiinteiden alakattojen yläpuoliset pinnat on puhdistettu. Ilmanvaihtojärjestelmän puhtaudenarviointi suoritetaan visuaalisella menetelmällä. Ks. kohta 8, puhdas ilmanvaihtojärjestelmä. Puhtaustason tarkastuksessa havaitut poikkeamat tilojen puhtaudessa, korjataan ennen tiloissa suoritettavia toimintakokeita. Tulos dokumentoidaan ja dokumentit toimitetaan tiedoksi asianosaisille. Jos puhtaustaso ei ole hyväksyttävää vaatimustasoa, urakoitsijat suorittavat tarvittavat tilojen ja pintojen sekä ilmanvaihtolaitteistojen puhdistamisen uudelleen. Toimintakokeita ei saa aloittaa, ennen kuin vaatimustaso on hyväksytty ja rakennuttaja on antanut puhtaustasolle hyväksynnän ja luvan toimintakokeiden suorittamiselle. Kun tilojen puhtaustaso on hyväksytty, tilat siirtyvät toimintakoevaiheeseen (P1 vaihe). Oviin asennetaan P1- työmaa-alue kyltit puhtausluokituksen merkiksi. Saavutettua puhtaustasoa ylläpidetään tarkastussiivouksin, toimintakokeiden ja luovutuksen välinen aika. P1- vaiheen jälkeen tiloissa sallitaan työvaiheita ovat: paikkamaalaus, päätelaitteet, toimintakokeet, säätötyöt, alakattokasetit, loppusiivous. P1 -alueella tulee pitää ovet ja ikkunat suljettuina. Loppusiivoukseen kuuluvat tehtävät ja työn lopputulos välittömästi siivouksen jälkeen määritellään liitteessä A Loppusiivous toimintakokeen jälkeen Viimeistelytyöt lopetetaan vähintään kahdeksan tuntia ennen loppusiivouksen aloittamista. Ennen rakennuksen vastaanottoa tilat loppusiivotaan ja lattiapintamateriaaleille tehdään käyttöönottopuhdistus. Loppusiivouksessa poistetaan taso- ja lattiapinnoille laskeutunut hieno rakennuspöly ja tahrat. Lattiapinnat puhdistetaan ja suojataan valmistajan ja tilojen käyttäjän ohjeiden mukaisesti. Suurten lattiapintojen pesussa on suositeltavaa käyttää yhdistelmäkonetta, jos lattiapinnoite sen sallii. Tavoitteena on poistaa pinnoille laskeutunut hieno rakennuspöly sekä tehdä lattiapinnoille valmistajien ja tilojen käyttäjien ohjeiden mukainen käyttöönottopuhdistus. Työn suorittaja dokumentoi lattiapintojen käyttöönottosiivouksessa käytetyistä siivousmenetelmistä ja aineista tilaajalle (liite B). Myös loppusiivouksessa käytetyistä siivousmenetelmät ja aineet tietoon ylläpitosiivouksen vastaavalle. Tietojen siirtäminen tilojen käyttäjille varmistetaan toimittamalla rakennuttajalle käyttöturvallisuustiedotteet käytetyistä puhdistus-, suoja- ja hoitoaineista. Lattiapintamateriaalien käyttöönottopuhdistuksesta ja mahdollisesta suojauksesta toimitetaan kirjallinen selvitys rakennuttajalle kunkin materiaalin osalta. Myös loppusiivouksen kirjallinen laaturaportti toimitetaan kirjallisesti rakennuttajalle. Kaikki loppusiivousta koskevat tiedot kootaan kiinteistön huoltokirjaan/kansioon.

21 21 Urakoitsijat ja laitetoimittajat järjestävät käyttäjän kanssa sovittavana ajankohtana käyttöhenkilökunnalle eri järjestelmien ja laitteiden käyttöä koskevia koulutustilaisuuksia, joissa myös siivoojat saavat tarvittavat suulliset ja kirjalliset tiedot siivousmenetelmistä ja - aineista eri materiaaleille Loppusiivouksen laadunseuranta Sisäilma-asiantuntija suorittaa laadun ja visuaalisen arvioinnin sekä tekee tarvittavat mittaukset loppusiivouksen jälkeen. Tilojen puhtautta verrataan määriteltyyn puhtaustasoon taulukon 1 kohdan ennen rakennuksen luovutusta mukaisesti. Tulokset dokumentoidaan ja poikkeamat korjataan ennen tilojen käyttöön ottoa. Jos puhtaustaso ei ole hyväksyttävää vaatimustasoa, urakoitsijat suorittavat tarvittavat tilojen ja pintojen sekä ilmanvaihtolaitteistojen puhdistamisen uudestaan. Loppusiivouksen laatu on määritelty asiakirjassa Loppusiivoukseen kuuluvat tehtävät ja työn lopputulos (liite A). Asiakirjaa käytetään loppusiivouksen laadunseurannassa työtä vastaanotettaessa. Puutteet kirjataan erilliseen muistioon.

22 Puhtaudenhallinta, kosteudenhallinta ja laadunvarmistus 22 5 HUOMIOITAVAA Tilojen käyttöönotossa on suositeltavaa ns. viivästetty muutto. Vastaanoton jälkeen tilojen ilmanvaihtojärjestelmää tulisi pitää päällä tehostetulla tasolla kaikkina vuorokauden aikoina, jotta rakennusaikaiset emissiot (mm. liimoista, maaleista, silikoneista tulevat päästöt) tuulettuvat tehokkaammin tilojen sisäilmasta. Sisäilman (ulkoilman) suhteellinen kosteus vaikuttavat merkittävästi sisäilman ammoniakki- ja formaldehydipitoisuustasoihin. Lisäksi tiloihin tuodut huonekalut sekä siivoamisessa käytetyt pesu- ja puhdistusaineet vaikuttavat myös sisäilman pitoisuuksiin (ilmanvaihdon merkitys korostuu). Rakennusaikana on huomioitava tärkeät tekijät, jotta uudessa rakennuksessa saavutettaisiin mahdollisimman matalat emissiotasot huoneilmassa sekä edelleen saavutettaisiin hyvä sisäilman laatu: käytetään tutkitusti vähäpäästöisiä, luokiteltuja (M1) rakennusmateriaaleja huomioidaan rakenteiden riittävät kuivumisajat, työmaan kosteudenhallinta ilmanvaihto suunnitellaan ja toteutetaan hyvin toimivaksi, eli varmistetaan riittävät tulo- ja poistoilmamäärät rakenteen ylimääräistä ulkopuolista kemiallista kuormitusta eri työvaiheissa tulee välttää (tupakointia, lämmityslaitteiden polttoöljyä jne.) Kohteen sisäilmavalvoja (yhdessä rakennuttajan/valvojan kanssa) valvoo ja ohjaa epäpuhtauksien ja kosteuden hallintaa (pölynhallinta, kosteuden mittaaminen ja laadunvarmistus). Varmentaa tarvittavilla mittauksilla työmaan yleistä puhtaustasoa. 6 TEHOSTETTU SIIVOUS Tilojen päivittäinen ylläpitosiivous käynnistetään heti. Tilojen ns. tehostettua siivousta suositellaan noin 1-2 kuukauden ajan käyttöönoton jälkeen. Tehostetun siivouksen tavoitteena on ylläpitää luovutusvaiheen puhtaustasoa sekä poistaa mahdollinen hienojakoinen rakennuspöly, jota voi vielä laskeutua pinnoille ja tasoille. Tehostetun siivouksen aikana tasopinnoilta ja lattioilta poistetaan pölyt päivittäin. Tehostetussa siivouksessa painotetaan yli 180 cm:n korkeudessa sijaitsevia pintoja, joihin kohdistetaan pölyjen pyyhintä noin kerran viikossa tehostetun jakson aikana. Yli 180 cm:n korkeudessa sijaitsevat pinnat tarkoittavat ns. yläpölyjen puhdistamista, joita on esimerkiksi kalusteiden päälliset, hyllyt, ovien ylälistat, putkien päälliset, verhokiskot, valaisimet, kellot, opasteet yms. Lisäksi painotetaan huomioimaan kalusteiden pinnat/ovet, seinä- ja patteripinnat sekä mahdolliset tekstiilikalusteet. 7 IRTAIMISTON KÄSITTELY Jos tilojen käyttäjällä on tarve tuoda muusta kohteesta tai tiloista irtaimistoa, papereita, leluja tmv. korjattuihin tiloihin, käydään asia tapauskohtaisesti läpi sisäilmavalvojan, käyttäjän ja rakennuttajan kanssa. Käyttäjiä ohjeistetaan tarvittaessa erilliseen suunnitelman ja ohjeistuksen mukaan. Käyttäjä vastaa irtaimiston puhdistamisesta, jos irtaimisto on aikaisemmin käytössä olleita tavaroita. Irtaimiston puhdistaminen suoritetaan ennen sen tuomista rakennukseen liitteessä olevan ohjeen mukaisesti: Ohje siivoukseen ja irtaimiston puhdistukseen kosteus- ja homevauriokorjausten jälkeen (Kosteus- ja hometalkoot; Suomen JVT- ja Kuivausliikkeiden Liitto ry ja Työterveyslaitos, 2011).

23 Puhtaudenhallinta, kosteudenhallinta ja laadunvarmistus 23 8 PUHDAS ILMANVAIHTOJÄRJESTELMÄ Kohteessa on koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihtojärjestelmä. Urakka-alueella iv-järjestelmää osittain uusitaan ja osin jää vanhaa järjestelmää. Urakka-alueen ilmanvaihtojärjestelmä muutos- ja asennustöiden jälkeen puhdistetaan, säädetään ja mitataan urakkaan kuuluvana. Ilmanvaihtojärjestelmän puhtausluokka on P1 ja ilmanvaihtotuotteiden päästöluokka on M1. Ilmanvaihtotöissä noudatetaan Sisäilmaluokitus 2008 vaatimuksia ja ohjeita (Sisäilmastoluokitus 2008: RT ). Ilmanvaihtojärjestelmien puhtauden valvonta, arvioinnit ja tarkastukset toteutetaan Ilmanvaihtojärjestelmän puhtauden tarkastusohjeen mukaan (Ilmanvaihtojärjestelmän puhtauden tarkastusohje: Sisäilmayhdistys, julkaisu 18) Ilmanvaihtojärjestelmän puhtausluokituksen tavoitteena on varmistaa uuden ilmanvaihto- järjestelmän läpi virtaavan tuloilman hyvä laatu. Hyvälaatuisessa tuloilmassa ei saa olla ilmanvaihtojärjestelmästä peräisin olevia terveydelle haitallisia aineita (esim. mikrobit, bakteerit, kuitupölyt) eikä viihtyisyyttä alentavaa hajua tai hiukkasmaisia epäpuhtauksia. Ilmanvaihtojärjestelmän puhtausvaatimusten avulla varmistetaan, että ilmanvaihtojärjestelmä on luovutettaessa puhdas. Ilmanvaihdon puhtaiden asennusolosuhteiden varmistaminen tehdään tahdistamalla ilmanvaihtoasennustyöt niin, että asennukset tehdään ennen pölyäviä työvaiheita tai niiden jälkeen. Ilmanvaihdon asennustyöt on tehtävä puhtaissa asennusolosuhteissa. Ilmanvaihtoasennuksien aikana tiloissa ei saa olla käynnissä pölyäviä töitä (mm. piikkaus, poraus, tasoitus, hionta). Tämä on huomioitava aikataulusuunnittelussa. Tarvittaessa työmaa-alueelta voidaan rajata ilmanvaihtoasennuksille erillinen osa, joka suojataan pölytiiviillä suojaseinillä ja alipaineistetaan muusta työmaa-alueesta pölyn leviämisen estämiseksi. Ennen ilmanvaihtoasennuksien aloittamista rakenteiden pinnat on puhdistettava imuripuhtaaksi. Ennen ilmanvaihdonasennusten aloitusta varmistetaan asennusolosuhteet ja asennusalueiden puhtaus valvojan ja sisäilma-asiantuntijan katselmuksilla. Katselmuksessa on todettava, että asennusalueen olosuhteet täyttävät alla esitetyt vaatimukset, joita puhtausluokan P1 ilmanvaihtotöiden tekeminen edellyttää: talotekniikka-asennusten vaatimat läpimenot ovat valmiit pölyävät työvaiheet on päätetty / keskeytetty jätteet on poistettu ja/tai lajiteltu jäteastioihin lattiapinnalta on imuroitu irtolika työmaaliikennettä ei ohjata IV-asennusalueen kautta asennusalue on pölytiiviisti eristetty alueista, joilla tehdään pölyäviä työvaiheita eli pölyn leviäminen muilta työalueilta on estetty asennettu kanavisto suojataan likaantumiselta tasoitetöiden aikana Ilmanvaihdonasennusalueet eristetään tarvittaessa osastoiksi tiiviillä muoviseinillä, mikäli ympäröivissä tiloissa tehdään pölyä synnyttäviä työvaiheita. IV-asennusalueet merkitään työvaiheesta tiedottavin kyltein. Tarvittavasta osastoinnista ja IV-asennusalueen merkinnästä vastaa urakoitsija. IV-urakoitsija poistaa asennuksesta tiedottavat merkinnät asennuksen päätyttyä. Asennusalueiden on täytettävä edellä mainitut puhtausvaatimukset koko työvaiheen ajan.

24 Puhtaudenhallinta, kosteudenhallinta ja laadunvarmistus 24 Lisäksi on huomioitava IV-asentamiseen kuuluvat eristämistyö sisätiloissa. Eristämisestä ei saa irrota haitallisia kuituja ympäristöön. Eritystyöt tulee suorittaa siten, että pölyäviä villapintoja ei jää näkyville eikä alakattojen yläpuolelle, eristeet on pinnoitettuja. Tarvittaessa käytetään kohdepoistoja sekä alipaineistuslaitteita ja osastointeja tiloissa, joissa tehdään IV-eristystöitä. Ilmanvaihtojärjestelmän asennuksessa on otettava huomioon muun muassa seuraavat puhtausluokan P1 ilmanvaihtoasennusmenetelmille asetettavat vaatimukset: tuotteiden suojaukset poistetaan vasta juuri ennen asentamista pölyämättömät työmenetelmät ja kohdepoistojen käyttö asennustyön aikana ei ilmanvaihtojärjestelmään saa päästä likaa Kanaviin tai kammioihin ei tehdä reikiä katkaisulaitteilla, vaan leikkaavalla työkalulla kanavistoon ei saa jättää mitään teräviä särmiä eikä asennuksen yhteydessä syntyneitä poraus- yms. leikkausjätteitä, ei ruuveja eikä muita likaa kerääviä tai puhdistustyötä vaikeuttavia epätasaisuuksia kanavat ja niiden osat, kuten lähtökappaleet ja kaulukset, sekä kanaviin leikatut reiät muotoillaan niin, että kanavistossa ei synny häiritsevää ääntä eivätkä painehäviöt muodostu kohtuuttoman suuriksi kierretangot katkotaan kierretankoleikkureilla kannakkeiden asennus tehdään imurilla varustetulla iskuporakoneella materiaaleista ei saa siirtyä ilmavirtaan terveydelle haitallisia aineita eikä tuloilman laatua heikentäviä hajuja (ei hajusteita). Äänenvaimentimina käytetään tehdasvalmisteisia vaimentimia (kuituvapaat, polyesteri) Äänenvaimentimet eivät sää päästä kastumaan, eikä niistä saa irrota missään olosuhteessa haitallisessa määrin kuituja kanavistoon ei saa työmaalla varastoinnin ja asennustyön yhteydessä jäädä mitään sinne kuulumattomia esineitä, kuten kiviä, laastia, purua tai kanaviston leikkuujätteitä kanaviston kaikki avonaiset päät on suljettava pölytiiviisti aina asennustyön tau- kojen ja keskeytysten aikana aina käyttöönottoon asti kanava-asentamiseen kuuluvat käyrät ja mutkat yms. suojataan myös pölytiiviisiin laatikoihin asennuksen ja säilytyksen aikana Iv-kanavat ovat aina tulpattuina varastoinnin aikana ja asennuksen keskeytyessä ja asennuksen jälkeen.

25 Puhtaudenhallinta, kosteudenhallinta ja laadunvarmistus 25 Alaslasketun katon yläpuolella oleviin puhdistusluukkuihin tulee päästä helposti käsiksi. Alaslaskettu katto tehdään helposti avattavaksi puhdistusluukun kohdalta tai siihen tehdään saranoitu tarkastusluukku. Rakennustarvikkeiden asennusvaiheen aikana ilman tulee olla puhdasta ja kuivaa eikä ilmaa likaavia työvaiheita saa suorittaa samanaikaisesti asennuspaikan läheisyydessä. (RT ) Asennuksiin saa käyttää vain niille suunnitelma-asiakirjoissa osoitettuja asennustiloja. Pinnoille tehtävän puhtaustarkastuksen yhteydessä tarkastetaan myös ilmanvaihtojärjestelmän puhtaustaso. Toimintakoevaiheessa järjestelmä säädetään ja tasapainotetaan. 8.2 Ilmanvaihtojärjestelmän laadunseuranta Ilmanvaihtojärjestelmään asennustöitä ja asennusolosuhteita seurataan ja dokumentoidaan urakoitsijan, valvojan ja sisäilmavalvojan toimesta. Epäkohtiin puututaan välittömästä. Asennustyöt voidaan keskeyttää puutteellisten asennusolosuhteiden tai muu epäkohdan vuoksi. Asennetut ja työstettävät iv-kanavat ovat aina tulpattuina ja suojattuina, myös asennuksen keskeytyessä ja taukojen aikana. Kaikkien työntekijöiden tulee olla tietoisia suojausten merkityksestä ja vaikutuksesta ilmanvaihdon puhtauteen. Valmiin ilmanvaihtojärjestelmän suojaukset poistetaan ensimmäisen siivouksen ja hyväksytyn puhtaustason tarkastuksen jälkeen. Ilmanvaihtojärjestelmien puhtauden valvonta, arvioinnit ja tarkastukset toteutetaan Ilmanvaihtojärjestelmän puhtauden tarkastusohjeen mukaan. (Ilmanvaihtojärjestelmän puhtauden tarkastusohje: Sisäilmayhdistys, julkaisu 18) Visuaalinen puhtausasteikko Ilmanvaihtojärjestelmän sisäpinnan pölykertymää verrataan visuaaliseen puhtaudenarviointiasteikkoon. Ensimmäisen vaiheen siivouksen jälkeen, luovutusvalmiin ilmanvaihtokanaviston ja sen osien puhtauden mittaustuloksen keskiarvo saa olla enintään 0,1 g/m 2 visuaalisesti eli silmämääräisesti arvioituna. Vaihtoehtoisesti/rinnakkain voidaan mitata kanavan puhtaus mittaamalla kanavan sisäpinnan pölykertymä keräämällä ja punnitsemalla pölynäyte (suodatinmenetelmä) tai geeliteippimenetelmällä mittaamalla. Visuaalisessa tarkastelussa arvioidaan ilmanvaihtokanaviston ja laitteiston pölykertymää, mahdollista metallijauhetta, öljy- tai muuta voiteluainejäämiä oppaan puhtauskriteerien avulla.