Päätös. Mustakeitaan turvetuotantoa koskeva ympäristölupa sekä toiminnan aloittaminen muutoksenhausta huolimatta, Karvia

Transkriptio

1 Etelä-Suomi Päätös Nro 276/2011/4 Dnro ESAVI/60/04.08/2011 Annettu julkipanon jälkeen ASIA HAKIJA Mustakeitaan turvetuotantoa koskeva ympäristölupa sekä toiminnan aloittaminen muutoksenhausta huolimatta, Karvia Vapo Oy PL Jyväskylä HAKEMUS Vapo Oy on Etelä-Suomen aluehallintovirastoon saapuneella ja sittemmin täydentämällään hakemuksella pyytänyt ympäristölupaa Mustakeitaan lohkon 2 jäljellä olevan 19,0 ha:n suuruisen alueen turvetuotantoon Karvian kunnassa. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA HAKEMUKSEN SISÄLTÖ Ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin 7 d) kohdan mukaan luvanvaraista toimintaa on turvetuotanto ja siihen liittyvä ojitus, jos tuotantoalue on yli 10 ha. Aluehallintovirasto on ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin 7 c) kohdan nojalla toimivaltainen viranomainen turvetuotantoa koskevassa asiassa. Toimintaa koskevat luvat, lausunnot, sopimukset ja alueen kaavoitustilanne Länsi-Suomen ympäristölupavirasto on antamallaan päätöksellä nro 67/2005/4 myöntänyt Vapo Oy:lle luvan Mustakeitaan turvetuotantoon Karvian kunnassa suunnitelman mukaisella 325,0 ha:n alueella. Lohkojen 1 ja 2 osalta lupa oli voimassa asti, muilta osin toistaiseksi. Vaasan hallinto-oikeus on muuttanut antamallaan päätöksellä nro 07/0014/3 eräitä lupamääräyksiä. Länsi-Suomen ympäristölupavirasto on antamallaan päätöksellä nro 146/2007/4 muuttanut lupamääräystä 5, joka koski altaiden ja ojien puhdistamista. ETELÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO, YMPÄRISTÖLUPAVASTUUALUE ymparistoluvat.etela@avi.fi puh fax kirjaamo.etela@avi.fi Hämeenlinnan päätoimipaikka Birger Jaarlin katu 15 PL 150, Hämeenlinna Helsingin toimipaikka Ratapihantie 9 PL 110, Helsinki

2 Länsi-Suomen ympäristölupavirasto on antamillaan päätöksillä nrot /2007/4 ratkaissut muun ohella Mustakeitaan turvetuotannosta johtuvien kalataloudellisten vahinkojen korvaamisen. Mustakeitaan osalta korvauksia ei määrätty. Vaasan hallinto-oikeus on antamallaan päätöksellä nro 09/0363/3 muuttanut korvausmääriä eräiltä osin. Voimassa olevan luvan mukaan lohkon 2 kuivatusvedet oli johdettava ympärivuotisesti sarkaojarakenteiden, virtausta säätävien patojen ja laskeutusaltaiden kautta. Kaikkien sarkaojien päissä oli oltava lietesyvennys, lietteenpidätin ja päisteputket, joiden päät on varustettu virtausta säätelevillä sihdeillä. Kokoojaojien päässä oli oltava virtausta säätelevä pato. Laskeutusaltaiden poistopäässä oli oltava vedenkorkeutta säätelevät sihdeillä varustetut putkipadot. Vapo Oy:llä on hallussa Mustakeitaalla suoaluetta yhteensä 452,07 ha, josta Vapo Oy:n omistamaa on 350,96 ha ja vuokra-aluetta 101,11 ha. Hankealueella on voimassa Satakunnan seutukaava 5, joka on vahvistettu ympäristöministeriössä ja saanut lainvoiman Mustakeitaan alue on seutukaavassa osoitettu maa-ainesten ottoalueeksi merkinnällä EO. Selostusosan mukaan merkinnällä osoitetaan maankamaran ainestenottoalueita, soran, turpeen tai muiden maankamaran ainesten ottoa varten. Satakunnan uusi, maakuntavaltuuston päätöksen mukainen maakuntakaava on toimitettu ympäristöministeriöön vahvistettavaksi. Vahvistettavana olevassa maakuntakaavassa Mustakeidas on varustettu merkinnällä EO3, jolla osoitetaan merkittäviä turvetuotantoalueita. Merkintään liittyvän suunnittelumääräyksen mukaan alueen käyttöä suunniteltaessa on huomioitava luonnonsuojelulain 65 ja 66. Mustakeitaan läheisyyteen on lisäksi merkitty turvetuotantoalueita, luonnonsuojelualueita, Natura 2000 verkostoon kuuluvia kohteita, muinaismuistokohteita, merkittävä rakennetun ympäristön kohde ja ohjeellinen yhdysvesijohto. 2 Toiminta Yleiskuvaus toiminnasta Mustakeidas on toiminnassa oleva turvetuotantoalue, jonka kuntoonpano aloitettiin 1970-luvun lopulla ja tuotanto vuonna Tuotantokuntoinen pinta-ala on ollut suurimmillaan 337 ha vuonna Vuonna 2010 tuotantopinta-ala oli 282 ha. Tuotannosta on jo poistunut 70 ha. Mustakeitaalla on tuotettu jyrsinpolttoturvetta, palaturvetta ja ympäristöturvetta. Pääosa tuotannosta on ollut jyrsinpolttoturvetta. Mustakeitaan tuotantoalueen poistumaennuste seuraavalle viidelle vuodelle on yhteensä 12 ha seuraavasti: 5 ha vuonna 2012, 2 ha vuonna 2013 ja 5 ha vuonna 2015.

3 3 Mustakeitaan turvetuotantoalueen hakemuksen mukainen pinta-ala on 19 ha sisältäen 1,4 ha auma-alueita. Myös auma-alueilla oleva turve tuotetaan ja tarvittaessa turvevarastojen paikkoja vaihdellaan. Toiminta, joka käsittää tuotanto- ja jälkihoitovaiheen, aloitetaan ympäristöluvan täytäntöönpanokelpoiseksi tulemisen jälkeen. Tuotanto jatkuu alueella enintään 10 vuotta eli vuoteen 2020 asti. On kuitenkin mahdollista, että tuotanto päättyy jo tätä aiemmin. Tämän jälkeen alue siirtyy jälkihoitovaiheeseen ja sitä seuraavaan uuteen käyttömuotoon. Viimeksi mainitusta päättää alueen maanomistaja. Hakemusalueen tuotanto on jyrsinpolttoturvetta mekaanisella kokoojavaunulla tai toisioerottimella varustetulla imuvaunulla keräiltynä. Keskimääräinen vuosituotantomäärä on noin m 3 päätuotetta, jyrsinpolttoturvetta. Tuotannon, kunnossapidon ja toimituksen suorittavat yrittäjät. Energiaturpeen pääkäyttöpaikka on Porissa. Jonkin verran turvetta voidaan toimittaa myös lähiympäristöön mm. maanparannukseen. Mustakeitaan pohjoisosan (43 ha) kuivatusvedet laskevat osin kuivatetun Mustalammin kautta Mustajokeen ja edelleen Karvianjokeen. Pääosa Mustakeitaan kuivatusvesistä (239 ha, mukaan lukien nyt hakemuksen kohteena oleva alue) laskee laskuojan 1 kautta Kattilanjokeen ja edelleen Suomijärveen. Vesien käsittely ja päästöt vesistöön Mustakeitaan hakemusalueen kuivatusvedet johdetaan laskeutusaltaaseen ja siitä edelleen laskuojaan 1. Vedenkäsittelyn tehostamiseksi hakija on toimittamassaan hakemuksen täydennyksessä esittänyt kuivatusvesien kemiallista käsittelyä sulan maan aikana. Käsittely tapahtuisi selkeytysaltaassa, joka muuna aikana toimisi normaalina laskeutualtaana. Alueen vedet kulkevat nykyisen kooltaan suuren (2400 m 2 ) laskutusaltaan kautta, joka on mitoitettu 60,0 ha:n valuma-alueelle. Tuotantopinta-alan ollessa nyt vain 19 ha, vesien käsittely tehostuu siten jonkin verran, varsinkin kiintoaineen osalta. Hakijan arvion mukaan hankealueen (19 ha) vuosikuormitus on seuraava: BRUTTO NETTO Ala Kiintoaine Kok.P Kok.N Kiintoaine Kok.P Kok.N ha kg/a kg/a kg/a kg/a kg/a kg/a

4 4 Pöly, melu ja liikenne Varastointi ja jätteet Eniten pölyä aiheuttavat keruu, aumaus ja lastaus. Pölyn muodostumiseen vaikuttaa turpeen maatuneisuus ja tuotantomenetelmät sekä sääolot ja lähiympäristö (suojapuusto). Hakemusalueen tuotanto on jyrsinpolttoturvetta mekaanisella kokoojavaunulla tai toisioerottimella varustetulla imuvaunulla keräiltynä. Melua syntyy työkoneista turvekentillä ja turpeen kuormauksesta. Melu ei ole jatkuvaa, koska tuotantopäiviä on vuodessa noin Tuotantopäivinä turvekoneiden aiheuttamaa melua voi syntyä ympäri vuorokauden työvaiheista, tuotantotilanteesta ja säästä riippuen. Lähellä vesistöjä sijaitsevilta tuotantokentiltä melu voi kantautua veden päällä kauemmas kuin maalla. Melu muistuttaa maatalouden harjoittamisesta syntyvää melua (lähinnä traktorit). Tuotantokoneiden lisäksi melua aiheuttaa raskas kuljetuskalusto. Turpeen toimitusaikana melu koostuu raskaan liikenteen ja kuormauskoneiden aiheuttamista äänistä ja vastaa siten liikennemelua. Myös toimitusaikana työmaalla voidaan työskennellä ympäri vuorokauden. Energiaturvetta toimitetaan asiakkaille noin m 3 vuodessa pääasiassa lämmityskaudella (loka-huhtikuu) keskitetysti yhdessä tai kahdessa jaksossa rekka-autoilla (noin 70 kuormaa). Ympäristöturpeita toimitetaan ympäri vuoden tilausten mukaan. Toimitus tapahtuu tuotantoalueen tiestöä ja olemassa olevia teitä pitkin. Tuotannossa syntyy jäteöljyjä noin 50 l, kiinteää öljyjätettä noin 10 kg, kuivajätettä noin 250 l, aumamuovia noin 450 kg ja rautaromua noin 40 kg. Urakoitsijat toimittavat jäteöljyn, muut ongelmajätteet ja sekajätteen erityisille jätteiden keruupaikoille asianmukaisiin säiliöihin, joista paikallinen jäteyrittäjä toimittaa ne kaatopaikalle. Jäteöljyn ja ongelmajätteiden keruun ja toimituksen asianmukaiseen laitokseen hoitaa siihen hyväksytty yrittäjä. Metalliromu toimitetaan romuraudan keräykseen. Aumamuovit kerätään ja varastoidaan tuotantoalueelle niille osoitetuilla varastoalueilla. Varastoitu muovi paalataan ja hyödynnetään myöhemmin energiana tai kierrättämällä. Hakemukseen liitetyssä kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelmassa on selvitetty kantojen, kivien, mineraalimaiden ja laskeutusaltaan lietteen määrä, käyttö ja ympäristövaikutukset.

5 5 Tuotantoalue, sen ympäristö ja toiminnan vaikutukset ympäristöön Tuotantoalueen nykytila Koko hankealue (19,0 ha) on ollut jo tuotannossa. Alue rajautuu lähes kokonaan tuotannossa olevaan tai tuotannosta jo poistuneeseen turvetuotantoalueeseen. Asutus ja maankäyttö Mustakeitaan turvetuotantoalue sijaitsee Suomijärven pohjoispuolella noin 7 km Karvian kunnan keskustasta länteen. Mustakeitaan länsipuolelle jää Rastiaisjärvi. Mustakeidas on kohtalaisen laaja tuotantoalue, jonka lähialueet ovat pääosin ojitettuja metsä- ja suoalueita. Mustakeitaan pohjoispuolella olevalla Rajanevalla sijaitsee yksityinen turvetuotantoalue. Mustakeitaan etelä-kaakkoispuolella sijaitsee Tuulenkylän kylätaajama ja pohjoispuolella Toivoskylä. Kylätaajamissa on asuinrakennuksia, joiden pelloista osa rajoittuu tuotantoalueeseen. Nyt lupahakemuksen kohteena olevaa tuotantoaluetta lähin asuinrakennus sijaitsee noin 500 metrin etäisyydellä tuotantoalueesta kaakkoon. Rastiaisjärven eteläpäässä sijaitseviin vapaa-ajanasuntoihin on tämän lupahakemuksen mukaiselta tuotantoalueelta noin 600 metriä. Rastiaisjärven ympärillä on useita vapaa-ajan asuntoja ja joitakin maatiloja. Toiminnasta voi ajoittain johtua turvepölyä tuotantoalueen lähiympäristöön. Tämän lupahakemuksen mukaisen tuotantoalueen vähäinen koko, vallitsevat tuulensuunnat ja suojavyöhykkeinä toimivat metsäalueet tuotantoalueen ja asutuksen välissä sekä asutuksen etäisyys huomioon ottaen toiminnasta ei aiheudu naapurikiinteistöjen käytölle kohtuutonta rasitusta pölyn muodossa. Ympäröiville suo- ja metsämaille kulkeutuvasta turvepölystä ei ole haittaa. Tämän lupahakemuksen kohteena oleva Mustakeitaan 2 lohkon 19 ha:n suuruinen tuotantoalue sijaitsee Rastiaisjärven kaakkoispuolella. Etäisyys Rastiaisjärveen on noin 600 metriä ja välissä on metsää, mikä rajoittaa pölyn leviämistä. Melulle asetetut ohjearvot eivät muualla vastaavanlaisissa kohteissa tehtyjen selvitysten perusteella tule ylittymään hankealueen ympäristössä sijaitsevissa asutuissa kohteissa. Alueelle jo kaivetut ojat ja altaat ovat lisänneet vesilintujen pesimismahdollisuuksia. Tuotantotoiminnan aikana metsästys estyy, mutta tuotantokauden ulkopuolella se on mahdollista. Turvetuotantoalueilla viihtyviä metsästettäviä lajeja ovat hirvi, jänis, teeri, telkkä, sinisorsa ja tavi. Toiminta ei vaikeuta alueen paikallista elinkeinotoimintaa, joka perustuu lähialueella suurelta osin maa- ja metsätalouteen. Mustakeitaan turvetuotanto ja siihen liittyvä kuljetus työllistävät urakoitsijoita välittömästi noin yhden henkilötyövuoden verran.

6 6 Suojelukohteet ja pohjavesialueet Suojelualueet Mustakeitaan lähialueella sijaitsee kaksi Natura 2000-verkostoon kuuluvaa kohdetta: Suomijärven Natura-alue sekä Rastiaisnevan Natura-alue. Suomijärven Natura-alueen pinta-ala on 382 ha ja aluetyyppi on SPA eli kyse on lintudirektiivin mukaisesta alueesta. Alue on suojeltu luonnonsuojelulailla. Suomijärven Natura-alue sisältyy lähes kokonaan valtakunnalliseen lintuvesien suojeluohjelman luonnonsuojelualueeseen. Lintudirektiivin liitteen I linnuista Natura-tiedoissa on mainittu seuraavat lajit: kalatiira, kapustarinta, kurki, laulujoutsen, liro, luhtahuitti, mustakurkku-uikku, mustatiira, ruskosuohaukka, sinisuohaukka, suokukko ja uivelo. Tämän lupahakemuksen mukaisia mahdollisia vaikutuksia Suomijärven Natura-alueeseen on vaikea yksilöidä tarkasti. Suoraan lintuihin turpeennosto ei vaikuta, mutta siitä aiheutuva kiintoainekuormitus on osaltaan yksi järven mataloitumiseen sekä umpeenkasvuun vaikuttava tekijä. Umpeenkasvua voidaan pitää myös tämäntyyppiselle matalalle vesialueelle pitkän ajan mittaan luontaisenakin kehityksenä. Turvetuotannosta aiheutuvan kuormituksen ei voida arvioida yksinään vaikuttavan merkittävästi Suomijärven umpeenkasvuun, mikä on yksi alueen linnuston elinolosuhteisiin vaikuttava tekijä. Rastiaisneva (311 ha) kuuluu Satakunnan ja Etelä-Pohjanmaan kermikeitaisiin. Natura-2000 verkostoon rajatusta alueesta valtion luonnonsuojelualuetta on 76 % (soidensuojelualue 230 ha) ja suojelematonta aluetta 24 %. Mustakeitaan turvetuotantoalueen ja Rastiaisnevan Natura-alueen välissä on ojitettua rämettä. Rastiaisneva on eheä ja lähes luonnontilainen kokonaisuus, vaikka suon laiteita on paikoin ojitettu. Suon koillisosa rajautuu Rastiaisjärveen. Rannan tuntumassa on harvakseltaan mäntyä kasvava kapea rämevyöhyke. Keskusta on tasaista ja avointa keidassuota, jossa jänteiden ja allikoiden muodostus on vähäistä. Rastiasnevan aluetyyppi on SCI eli alue on otettu mukaan Natura-verkostoon luontodirektiivin perusteella. Rastiaisneva ei ole käytettävissä olevien tietojen mukaan erityisen hyvä lintusuo, vaikka pesivä kahlaajalinnusto onkin melko edustava. Lintudirektiivin liitteen I linnuista on mainittu kuikka, liro, kapustarinta, suokukko ja kurki. Alueen yleiskuva on erämainen, eikä välittömässä läheisyydessä ole teitä tai rakentamista. Alue on käytännöllisesti katsoen kokonaan valtion omistuksessa ja perustettu soidensuojelualueeksi. Tuotantoalueen ja Rastiaisnevan välinen alue on ojitettua rämettä. Hankealueen kuivatusvesiä ei johdeta Rastiasnevan suuntaan.

7 Pohjavesialueet Vesistö ja sen käyttö Mustakeitaalla harjoitettavan turpeennoston ei voida arvioida vaikuttavan merkittävästi Rastiaisnevan Naturan perusteena oleviin luontoarvoihin, koska tuotantoalue on lähimmillään reilun 200 metrin etäisyydellä Natura-alueesta ja kuivatusvesiä ei johdeta Natura-alueelle. Tähänastisen tuotantotoiminnan ei ole todettu vaikuttaneen Rastiaisnevan Natura-alueeseen, eikä vaikutuksia ole odotettavissa jatkossakaan. Lähin pohjavesialue sijaitsee noin 7,6 km:n päässä. Pitkien etäisyyksien vuoksi Mustakeitaan turvetuotannolla ei ole vaikutuksia pohjavesialueisiin. Hakija on katsonut, ettei hakemuksen mukaisella tuotannolla ole vaikutusta lähikiinteistöjen vedenottoon, koska hankealuetta lähimmät asuinrakennukset sijaitsevat noin metrin etäisyydellä. Valtakunnallisen vesistöaluejaotuksen mukaan hankealue sijaitsee Karvianjoen vesistöalueen (36) Suomijoen vesistöalueella (36.08) ja siellä Kattilajoen valuma-alueella (36.084). Karvianjoen vesistöalueen pinta-ala on km 2 ja järvisyys on 4,55 %. Alueella on lukuisia pieniä järviä, runsaasti soita ja peltojen osuus on noin 12 %. Vesistöissä on tehty laajoja vesistöjärjestelyjä ja valtaosa joista ja puroista on perattu. Monet järvistä ovat matalia, mikä on houkutellut viljelysmaan lisäämiseen järvien laskujen avulla. Vesistön alaosan virtaamia ja vedenkorkeuksia säännöstellään useissa kohdissa. Mustakeitaan turvetuotantoalueen kuivatusvesiä johdetaan kahteen eri vesistöön. Pääosa vesistä johdetaan laskuojan 1 kautta Kattilajokeen ja edelleen Suomijärveen. Laskuojan 2 kautta vesiä johdetaan Mustalammin kautta Mustajokeen ja edelleen Karvianjokeen. Tämän lupahakemuksen kohteena olevan tuotantoalueen kuivatusvedet johdetaan Kattilajokeen ja edelleen Suomijärveen, Suomijokeen ja Karvianjokeen. Mustakeitaan tämän hakemuksen mukaiselta tuotantoalueelta on matkaa vesiteitse Kattilajokeen noin 600 metriä, Suomijärveen noin 1,5 km, Suomijokeen 4,3 km ja Karvianjokeen noin 21 km. Satakunnan pintavesien toimenpideohjelman mukaan Karvianjokeen kohdistuva kokonaistypen ja kokonaisfosforin jakauma (tiedot vuosilta ) on seuraava: kokonaisfosforista 52 % on peräisin maataloudesta, 5 % metsätaloudesta, 9 % haja-astutuksesta, 24 % luonnonhuuhtoumasta ja 4 % turvetuotannosta. Kokonaistypestä 36 % on peräisin maataloudesta, 3 % metsätaloudesta, 3 % haja-astutuksesta, 33 % luonnonhuuhtoumasta ja 8 % turvetuotannosta. Kattilajoen valuma-alueen (alaraja Suomijärvi) pinta-ala on 58,19 km 2 ja järvisyys 2,82 %. Hankealueen koko on noin 0,3 % Kattilajoen valumaalueen pinta-alasta. 7

8 8 Muut Vapo Oy:n turvetuotantoalueet Karvianjoen vesistöalueella Vuonna 2009 Karvianjoen vesistöalueen Vapo Oy:n tuotannossa olevien turvetuotantoalueiden pinta-ala oli ha eli 0,9 % Karvianjoen valumaalueen pinta-alasta. Vapo Oy:n turvetuotannon nettovesistökuormitus Karvianjoen vesistöalueella oli vuonna 2009 kiintoaineen osalta noin 68 t, typen 16,5 t ja fosforin 0,7 t ja näiden kuormitusten perusteella teoreettinen Vapo Oy:n turvetuotannon kuivatusvesien aiheuttama kiintoaineen lisäys vuonna 2009 keskivalumalla oli vesistöalueen alaosalla 0,8 mg/l, typen 20 μg/l ja fosforin 0,9 μg/l. Karvianjoen vesistöaluetta kuormittavat turvetuotannon lisäksi kuntien jätevedet sekä hajakuormitus. Jonkin verran vesistökuormitusta tulee myös Pukaran kalanviljelylaitokselta ja Karvian kalalaitokselta Kantissa. Viljelymaita Karvianjoen alueella on ha eli 12,5 % valuma-alueesta. Vapo Oy:n Läntisen Suomen turvetuotannon kuormitustarkkailu 2009 raportin mukaan Suomijoen valuma-alueella (36.08) oli vuonna 2009 toiminnassa 5 turvesuota tai niiden osa-aluetta, joiden yhteenlaskettu tuotantokuntoinen pinta-ala oli 539,5 ha. Kattilajoki Kattilajoen valuma-alue joen laskiessa Suomijärveen on 58,2 km 2, josta turvetuotantoalueiden (Pohjoisneva, Mustakeidas ja Suomikeidas) osuus on 6 %. Kattilajoen alaosa virtaa suurelta osin peltojen keskellä. Länsi-Suomen ympäristölupavirasto on myöntänyt antamallaan päätöksellä nro 99/2009/4 luvan Suomijärven kunnostamiseen (hakijana Karvian kunta). Lupapäätökseen on sisältynyt myös suunnitelma Kattilajoen alaosan perkauksesta. Kattilajoen alaosaan on laskeutunut runsaasti lietettä, joka vaikuttaa joen vedenkorkeuteen. Suomijärven osakaskunnalta saadun tiedon mukaan Suomijärven kunnostus alkaisi vuonna Kattilajoen alajuoksun veden laatu on kokonaisuutena välttävä. Vesi on peruslaadultaan lievästi sameaa, hapahkoa ja erittäin ruskeaa humusvettä. Ravinnetaso on jonkin verran kohonnut. Yläjuoksun veden laatu on hyvin samankaltaista kuin alajuoksulla ja kokonaisuutena välttävä. Vesi on peruslaadultaan samanlaista kuin alajuoksullakin: lievästi sameaa, hapahkoa ja erittäin ruskeaa humusvettä. Ravinnetaso on jonkin verran kohonnut. Suomijärvi Suomijärvi on matala (0,8 m), voimakkaasti ruohottunut ja rehevä järvi, joka kuuluu Natura verkostoon linnustollisen arvonsa ansiosta. Kattilajoen valuma-alue (58,2 km 2 ) muodostaa Suomijärven valuma-alueesta yksinään 65 %, joten sen vesillä on suuri merkitys Suomijärven tilaan. Suomijärveen laskee vesiä Kattilajoen lisäksi Rastiaisjärvestä, Ojajärvestä sekä jonkin verran lähivaluma-alueelta. Rastiaisjärven veden laatu on ojavesiä parempi. Ojajärvestä laskevaa Ojajokea pitkin Suomijärveen tulee kuormitusta myös Loukaskeitaan turvetuotantoalueelta. Suomijärven veden laatua ei ole tutkittu säännöllisesti. Mittaustuloksia on ajanjaksolta hajanaisesti. Suurin osa vesinäytteistä on otettu avo-

9 vesikaudella, kesällä tai syksyllä. Suomijärven vesi on erittäin ruskeaa ja humuspitoista sekä ajoittain myös hapanta. Happitilanne on useimmilla mittauskerroilla ollut suhteellisen hyvä, mutta toisaalta myös selvää happivajausta on ajoittain esiintynyt. Ravinnepitoisuuksien perusteella Suomijärveä voidaan luonnehtia reheväksi. Levän määrää kuvaava a-klorofyllipitoisuus on joillakin mittauskerroilla ollut suhteellisen korkea. Toisaalta veden tummuus ja happamuus todennäköisesti jonkin verran rajoittavat levätuotantoa. Vesien yleisen käyttökelpoisuusluokituksen perusteella Suomijärven veden laatu on välttävä. Käytettävissä olevien tulosten perusteella Suomijärven veden laadussa näyttäisi tapahtuneen pitkällä aikavälillä ( ) lievää rehevöitymistä ravinnepitoisuuksien kasvaessa. Suomijärvellä on tehty 1990-luvulla lintuvesikunnostuksia Hämeen ympäristökeskuksen toimesta. Työt käsittivät avovesialueella tehtyjä niittoja sekä lisäksi puskutraktorilla suoritettuja saarekkeiden tekoja. Avovesialueen niittoa on tehty myös 2000-luvulla Lounais-Suomen ympäristökeskuksen toimesta. Ympäristöhallinto on käynnistänyt järven kunnostamisen nimenomaan lintujärviarvon säilyttämiseksi (kesävedenpinnan pysyvä nostaminen). Suomijärven virkistyskäyttöarvo tavanomaisiin tarkoituksiin (mm. veneily, uinti, kalastus) jää huonoksi järven mataluuden ja umpeenkasvamisen vuoksi. Turvetuotantoalueet muodostavat Suomijärven laajasta valuma-alueesta (89,8 km 2 ) 4,2 % ja Mustakeidas yksinään 2,7 % (Mustakeitaan tämän hakemuksen mukainen tuotantopinta-ala 0,2 %). Suomijoki Suomijoki alkaa Suomijärvestä ja se virtaa suureksi osaksi peltojen keskellä. Suomijoen valuma-alue on 168 km 2. 9 Pisteestä Suomijoki mts S1 Karvia on 14 analyysitulosta vuosien väliseltä ajalta. Veden laatu tällä Suomijoen näytepisteellä on tyydyttävävälttävä. Veden keskimääräinen kiintoainepitoisuus 3,9 mg/l ja vesi on hyvin tummaa (väriluku yli 150). Myös fosforipitoisuuksien perusteella Suomijärvi ja siten myös Suomijoki kuuluvat välttäviin vesiin. Aiemmin vedestä määritettiin myös fekaaliset kolibakteerit, joiden ajoittainen esiintyminen osoitti Suomijokeen kohdistuvan myös ulosteperäistä hajakuormitusta. Vesistön kalataloudellinen merkitys Suomijoen valuma-alueen tuotantoalueiden pienillä laskujoilla ei ole niiden pienen koon ja vähäisten virtaamien takia oleellista kalataloudellista merkitystä. Myöskään Kattilajoella ei ole laajempaa kalataloudellista merkitystä joen alaosan virratessa suurelta osin peltojen keskellä. Suomijärvellä sen sijaan on merkitystä sekä lintujärvenä että vapaa-ajankalastuksen harjoittamisessa. Suomijärvessä on runsas kalasto ja järvestä saadaan pääosin haukea ja ahventa. Myös Suomijoen alajuoksulla on jonkin verran kalataloudellista merkitystä. Suomijärvellä kalastaa 12 rkk/vuosi. Järven kalastuksellinen merkitys on keskinkertainen ja järvessä kalastetaan kaikkina vuodenaikoina talviaikaa lukuun ottamatta. Saaliskaloina on ahven, hauki ja made. Suomijokeen ja

10 Kattilajokeen on istutettu kumpaankin 100 kpl rapuja. Vuoden 2010 koeravustuksessa ei kuitenkaan saatu saaliiksi yhtään rapua. Suomijärven kunnostus aloitetaan vuonna 2011 Kattilajoen suistosta ja suunnitelman toteutus tuo Suomijärven tilanteeseen huomattavan parannuksen. Vesistön käyttöselvityskyselyssä on haittoina mainittu veden likaantuminen, pohjan liettyminen, kasvillisuuden lisääntyminen, pyydysten limoittuminen ja mudan maku kaloissa. Haitat ovat lisääntyneet. Turvetuotannon osuus haitan aiheuttajista on arvioitu huomattavaksi, karjatalouden jätevedet kohtalaiseksi ja metsäojitukset sekä asutuksen jätevedet vähäiseksi haitan aiheuttajaksi. Hankkeen vaikutukset vesistöön ja sen käyttöön Laskennallisesti hankealueen kuivatusvedet eivät normaalissa tuotantovaiheessa muuta merkittävästi purkuvesistön tilaa. Vaikutukset alapuoliseen vesistöön jäävät vähäisiksi. Mustakeitaan hankealueen brutto- ja nettokuormituksen aiheuttamat keskimääräisten ainepitoisuuksien muutokset vesistön eri osissa on arvioitu seuraavaksi: 10 Kattilajoen alaosa Suomijärven luusua Brutto Netto MQ m³/s Kiintoaine mg/l Kok.P µ/l Kok.N µ/l Kiintoaine mg/l Kok.P µ/l Kok.N µ/l 0,6 0,04 0,3 8 0,03 0,22 6,4 0,9 0,02 0,2 5,2 0,02 0,14 4,1 Ympäristöriskit Tuotantoalueen alapuolisella laskuojalla ei arvioida olevan virkistyskäyttömerkitystä. Purkuvesistöistä Kattilajoki ja Suomijoki ovat melko pienikokoisia jokivesistöjä. Suomijärvi on matala (0,8 m), rehevä ja vesikasvillisuutta on runsaasti, mikä rajoittaa sen soveltuvuutta virkistyskäyttöön. Hankealueen puhdistettujen kuivatusvesien vaikutukset vesialueen veden laatuun ovat kuitenkin pienet, joten rantakiinteistöjen käytölle ei voida katsoa aiheutuvan virkistyskäyttöhaittaa. Hankkeella ei todennäköisesti ole vaikutuksia Kattilajoen, Suomijärven ja Suomijoen kalakantoihin ja kalastukseen. Mustakeitaan ravinne- ja kiintoainekuormituksen vaikutuksia alapuolisessa vesistöissä ei voida erottaa tai eritellä muista samaan suuntaan jo nykyisellään vaikuttavista tekijöistä, kuten maa- ja metsätaloudesta, muista turvesoista ja asutuksesta. Työmaalle laaditaan vuosittain päivitettävä pelastussuunnitelma ja nimetään paloturvallisuusorganisaatio, joka vastaa mahdollisen tulipalon alkusammutuksesta ja muiden hätätilanteiden hoitamisesta. Tuotantoalueella on tarvittava sammutuskalusto ja ensiapuvälineistö sekä toiminta- ja en-

11 Toiminnan ja sen vaikutusten tarkkailu siapuohjeet onnettomuustilanteiden varalle. Työmaan henkilöstön valmiuksia toimia hätätilanteissa ylläpidetään koulutusten sekä toimintaharjoitusten avulla. Työmaan pelastussuunnitelma toimitetaan pelastusviranomaisille. Pelastusviranomaiset tekevät arviointi- ja tutustumiskäyntejä työmaalla ja hyväksyvät työmaan palosuojeluvalmiuden. Mahdollisista häiriötilanteista sekä niiden korjaustoimista ilmoitetaan ympäristökeskukselle. Hätätilanteissa noudatetaan hakijan laatu- ja ympäristöjärjestelmän työohjeita ja ympäristöohjeita. Toiminnalle otetaan ympäristövahinkovastuuvakuutus. Mustakeitaan tuotantoalueella on lohkojen 3 8 alueella lainvoimainen toistaiseksi voimassa oleva ympäristölupa. Tämän nyt lupahakemuksen kohteen olevan tuotantoalueen käyttötarkkailua esitetään tehtävän samalla tavalla kuin em. lainvoimaisessa ympäristöluvassa on määrätty. Voimassa olevassa ympäristöluvassa on määrätty vesiin johdettavien päästöjen tarkkailuksi jatkuva tarkkailu lohkojen 5 7 Kattilajokeen johdettaville kuivatusvesille ja perustarkkailu lohkon 8 Mustajokeen kuivatusvesille. Koska tämän lupahakemuksen kohteena oleva lohkolla 2 sijaitseva tuotantoalue on kooltaan pienehkö, tuotannon kestoksi on arvioitu enintään 10 vuotta ja koska Mustakeitaan alueella on jo kaksi päästötarkkailupistettä, hakija ei esitä lupahakemuksen kohteena olevalle tuotantoalueelle erillistä päästötarkkailua. Kalataloudellista tarkkailua esitetään jatkettavan voimassa olevan Karvianjoen kalataloudellisen yhteistarkkailun muodossa. Muiden tarkkailujen suorittamista ei katsota tarpeelliseksi. 11 Korvaukset Hankkeen toiminnoista ei arvioida aiheutuvan korvattavaa tai kompensoitavaa haittaa. Mustakeitaan turvetuotantoa koskevassa toistaiseksi voimassa olevassa ympäristölupapäätöksessä on määrätty luvan saajan maksettavaksi vuosittain euroa kalatalousmaksua Varsinais-Suomen työvoima- ja elinkeinokeskukselle käytettäväksi kuivatusvesien vaikutusalueen kalastolle ja kalastukselle aiheutuvan haitan estämiseen. Nyt hakemuksen kohteena oleva tuotantoalue on sisältynyt em. lupapäätöksen mukaisiin tuotantoalueisiin, joten hakija esittää, että em. lainvoimaisen ympäristölupapäätöksen kalatalousmaksu kattaisi myös tämän nyt kyseessä olevan hankkeen mahdolliset vaikutukset.

12 12 HAKEMUKSEN KÄSITTELY Hakemuksesta tiedottaminen Hakemus on annettu tiedoksi kuuluttamalla aluehallintovirastossa ja Karvian kunnassa sekä erityistiedoksiantona asianosaisille. Aluehallintovirasto on pyytänyt hakemuksen johdosta lausunnon Varsinais- Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueelta, Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kalatalousviranomaiselta, Karvian kunnalta ja Karvian kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselta. Lausunnot 1) Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue on katsonut, että vaikka tuotantoalue ei sijaitsekaan pohjavesialueella, ei tuotantoalueen ja sen vesienkäsittelyjärjestelmien kunnostus- ja kaivutöiden yhteydessä ojia tai altaita saa kaivaa pohjamaahan asti, eikä turvekerroksen alla olevia vettä pidättäviä maakerroksia saa puhkaista sellaisilla alueilla, missä pohjavesien purkautuminen on mahdollista. Varsinais-Suomen ELY-keskus on katsonut, että Mustakeitaan hakemusalueella käytössä olevat vesiensuojelun perustoimenpiteet (sarkaojarakenteet) yhdessä mitoitukseltaan kookkaan (lohko 2) laskeutusaltaan ja niiden toisiaan täydentävän toteuttamisen kanssa on katsottava teholtaan riittäviksi vesienkäsittelymenetelmiksi tällä Mustakeitaan turvetuotantoalueen osa-alueella 2. Laskeutusallas tulee edelleenkin varustaa pintapuomeilla ja varmistaa että altaalle tulevat sekä sieltä lähtevät virtaamat pysyvät riittävän tasaisina esim. riittävällä määrällä ja oikein mitoitetuilla virtaamansäätöpadoilla. Mahdollinen kuivatusvesien kemiallinen puhdistus ja sen toteuttaminen sulanmaan aikana muita vesienkäsittelymenetelmiä täydentävänä ja tehostavana vesienkäsittelymenetelmänä on Mustakeitaan lohkon 2 osalla suositeltavaa. Varsinkin kun sen vedet laskevat lähinnä Suomijärveen, joka on Natura 2000 alue. Kemiallinen puhdistus voidaan toteuttaa erillisestä kemikaalin syöttösiilosta syötettäväliä rakeisella puhdistuskemikaalilla. Varsinais-Suomen ELY-keskus on korostanut, että Mustakeitaan vesienkäsittelyrakenteiden toimivuuteen sekä niiden puhdistamiseen - sarkaojaaitaat ja laskeutusallas - tulee jatkossa kiinnittää erityistä huomiota. Puhdistamisen tulee tapahtua riittävän tiheästi, mieluimmin useita kertoja vuodessa (3 4) ja myös sellaisin menetelmin, että mahdollisimman paljon kiintoainesta saadaan poistettua jo ennen laskeutusallasta, jolloin myös alapuolisiin ojastoihin ja edelleen vesistöihin kulkeutuu vähemmän partikkeleita. Myös sarkaojien lietetaskujen ja läjitysaltaiden mitoitukset tulee tarkistaa nykyisiä mitoitusvalumia ja mahdollisia tulvatilanteita vastaaviksi. Käyttö-, kuormitus, melu- pöly- ja vesistötarkkailuja voidaan jatkaa nykyisenkaltaisena, ja tarkkailujen tulee edelleenkin olla jatkuvaa ja ympärivuotista.

13 13 Vesien riittävän tehokkaaseen käsittelyyn tulee kiinnittää erityistä huomiota, koska alapuolinen Suomijärvi on Natura 2000 aluetta. Turvetuotantoalueen jälkihoito- ja käyttö voidaan toteuttaa hakemuksen mukaisesti. 2) Karvian kunta on todennut, ettei ole tarpeen lausua hakemuksesta. 3) Pohjois-Satakunnan peruspalvelu-liikelaitoskuntayhtymän terveysvalvonta on katsonut, että turvetuotantoalueen vesienkäsittelyssä tulee noudattaa parasta käyttökelpoista tekniikkaa (BAT). Hankealueen koko ja jäljellä oleva tuotantoaika huomioiden suunnitellut vesiensuojelurakenteet ovat asianmukaiset. Ympäristönsuojelulain 101 :n mukainen aloittamislupa voidaan myöntää perustelluista syistä ja niin, ettei täytäntöönpano tee muutoksenhakua hyödyttömäksi. Hakijan vastine Aluehallintovirasto on varannut hakijalle tilaisuuden vastineen antamiseen lausuntojen johdosta. Vapo Oy on ilmoittanut, ettei sillä ole huomautettavaa lausunnoista. ALUEHALLINTOVIRASTON RATKAISU Ympäristöluparatkaisu Aluehallintovirasto myöntää Vapo Oy:lle määräaikaisen ympäristöluvan Mustakeitaan lohkon 2 turvetuotantoon Karvian kunnassa Karvianjoen vesistöalueella hakemukseen liitetyn suunnitelman ja aluehallintovirastoon toimitetun täydennyksen mukaisesti ja muutoin lupamääräyksistä ilmenevällä tavalla. Tuotantoalueen pinta-ala auma-alueineen on noin 19,0 ha. Aluehallintovirasto myöntää Vapo Oy:lle luvan toiminnan aloittamiseen muutoksenhausta huolimatta. Luvan saajan on asetettava euron suuruinen Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksymä vakuus ympäristön saattamiseksi ennalleen lupapäätöksen kumoamisen tai lupamääräysten muuttamisen varalta. Lupamääräykset Päästöt vesiin 1. Turvetuotantoalueen vedet on johdettava hakemuksen kuvassa 5 olevan kartan mukaisesti vesienkäsittelyrakenteiden jälkeen laskuojan kautta Kattilajokeen. 2. Tuotantoalueelta johdettavat vedet on johdettava hakemuksen liitteen 7 sekä aluehallintovirastoon saapuneen hakemuksen täydennyksen liitteenä olevan piirustuksen mukaisesti sarkaojarakenteiden, virtausta säätävien patojen, laskeutusaltaan kautta ja käsiteltävä sulanmaan aikana kemiallisesti sekä muutoin hakemussuunnitelmasta ilmenevällä tavalla.

14 14 Sarkaojien päissä on oltava lietesyvennys, lietteenpidätin ja päisteputket. Kokoojaojiin on rakennettava virtausta säätelevät padot. Laskeutusaltaassa on oltava pintapuomit ja purkupään virtaamaa padottava rakenne. Auma-alueiden ja ojien välissä on oltava suojakaista, joka estää turpeen joutumisen ojiin. Tuotantoalueen ulkopuoliset valumavedet on johdettava tuotantoalueen ja vesienkäsittelyrakenteiden ohitse eristysojissa, joissa on oltava lietesyvennykset. 3. Kemiallisen käsittelyn poistotehon mahdolliset toimintahäiriöt ja ohijuoksutukset mukaan lukien on sulan maana aikana oltava vähintään seuraava: Päästöt ilmaan ja melu Kiintoaine 50 % COD 70 % Kokonaisfosfori 80 % Kokonaistyppi 30 % 4. Uudet vesienkäsittelyrakenteet on tehtävä mennessä ja ne on esitettävä ennen käyttöönottoa Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksyttäviksi ja saatettava tiedoksi Karvian kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Vesienkäsittelyrakenteisiin saa elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla tehdä sellaisia muutoksia, jotka eivät vähennä niiden tehoa. 5. Luvan saajan on pidettävä vesienkäsittelyrakenteet ja ojastot jatkuvasti toimintakunnossa ja tarkastettava niiden toimivuus säännöllisesti. Laskeutusallas, sarkaojat ja lietesyvennykset sekä reuna- ja kokoojaojat on puhdistettava ainakin kerran vuodessa tuotantokauden päätyttyä ja aina muulloinkin tarpeen vaatiessa. Kivennäismaahan kaivetut ojat on tarkastettava ainakin kerran vuodessa ja puhdistettava tarvittaessa. Laskeutusaltaasta, lietesyvennyksistä ja ojista poistettava liete on sijoitettava siten, ettei se pääse vesistöön. Vesienkäsittelyrakenteiden ja läjitysaltaiden on oltava mitoitusohjeiden mukaisia. 6. Tuotanto ja turpeen varastointi on tehtävä ja ajoitettava siten, että tuotantoalueelta leviää mahdollisimman vähän turvepölyä ympäristöön. Ko-

15 Varastointi ja jätteet neiden ja laitteiden on oltava mahdollisimman vähän turvepölyä aiheuttavia. Kuljetuksiin käytettävät ajoneuvot on kuormattava siten, ettei kuorma pölyä häiritsevästi. 7. Alueen kuntoonpanotyöt, turvetuotanto ja varastointi on järjestettävä siten, että niistä aiheutuu mahdollisimman vähän melua. 8. Tuotantoa on harjoitettava siten, että jätettä syntyy mahdollisimman vähän ja ettei jätteestä aiheudu vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Jätteet on toimitettava hyödynnettäväksi tai käsiteltäväksi toimijalle, jolla on oikeus vastaanottaa kyseistä jätettä. Ongelmajätteitä toimitettaessa on laadittava siirtoasiakirja. Jätteet on pakattava tiiviiseen ja jätteen vaaraominaisuuksilla merkittyyn pakkaukseen. Luvan saajan on muutoinkin järjestettävä jätehuolto ja jätteen kuljetus asianmukaisesti. Luvan saajan on noudatettava hakemukseen sisältyvää kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelmaa. Jätehuoltosuunnitelmaa on arvioitava ja tarvittaessa tarkistettava viiden vuoden kuluttua tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulosta. Arvioinnista on ilmoitettava Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenneja ympäristökeskukselle. 9. Voiteluaineet ja jäteöljy on säilytettävä katetussa tilassa, jossa on tiivisalustainen reunallinen suojarakenne. Polttoainesäiliöiden on oltava tiiviillä alustalla siten, ettei polttoainetta säilytyksen tai tankkauksen aikana pääse maaperään tai ojiin. Paikallaan pysyvien polttoainesäiliöiden on oltava kaksivaippaisia tai valuma-altaalla varustettuja. Polttoainesäiliöissä on oltava ylitäytönestin ja laponestin. Häiriö- ja poikkeustilanteet Tarkkailut 10. Luvan saajalla tulee olla valmiudet tuotantoalueella tapahtuvien konevaurioiden tai onnettomuuksien aiheuttamien ympäristövahinkojen torjuntaan. 11. Toiminnan häiriötilanteista ja niiden aikaisista poikkeuksellisista vesien johtamisjärjestelyistä on viipymättä ilmoitettava Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Karvian kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle sekä järjestettävä niiden edellyttämä tarkkailu. Häiriö- ja poikkeustilanteiden syyt on välittömästi selvitettävä. Havaitut viat on korjattava ja häiriötekijät poistettava viipymättä. 12. Käyttö- ja päästötarkkailu on toteutettava tämän päätöksen liitteenä 3 olevan suunnitelman mukaisesti. 15

16 Tarkkailusuunnitelmaa voidaan tarkentaa Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla edellyttäen, että muutokset eivät heikennä tulosten luotettavuutta tai tarkkailun kattavuutta. 13. Vesistötarkkailu on toteutettava hakemuksessa esitetyn mukaisesti osana Länsi-Suomen ympäristölupaviraston päätöksen nro 67/2005/4 mukaista tarkkailua. Kalataloustarkkailu on toteutettava Karvianjoen yhteistarkkailuohjelman mukaisesti. Pölyn ja melun tarkkailu on toteutettava edellä mainitun päätöksen nro 67/2005/4 mukaisesti. Tarkkailusuunnitelmia voidaan tarkentaa Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla edellyttäen, että muutokset eivät heikennä tulosten luotettavuutta tai tarkkailun kattavuutta. Vesistötarkkailun vuosiraportit on toimitettava Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueelle, Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kalatalousviranomaiselle sekä Karvian kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Kalataloustarkkailun tulokset on toimitettava Varsinais- Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kalatalousviranomaiselle, Karvian kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle sekä Karvianjoen kalastusalueelle. Tarkkailujen tulokset on vaadittaessa annettava niiden nähtäväksi, joiden oikeuteen tai etuun tiedot saattavat vaikuttaa. Tarkkailutulosten yhteenvedoissa on esitettävä tarkkailussa esiintyneet epävarmuustekijät sekä analyyseissä ja tulosten laskennassa käytetyt menetelmät. Kunnossapitovelvoitteet 14. Luvan saajan on osallistuttava laskuojien kunnossapitoon. Toiminnan lopettaminen ja jälkihoito 15. Lupakauden aikana tuotannosta poistettavat alueet on vuosittain ilmoitettava Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle. Tuotannosta poistettujen alueiden vedet on johdettava vesienkäsittelyrakenteiden kautta siihen asti, kunnes alueet ovat kasvipeitteisiä, kuitenkin vähintään kahden vuoden ajan, tai ne on siirretty pysyvästi muuhun käyttöön. Luvan saajan on esitettävä elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle selvitys tuotannosta poistettujen alueiden tilasta ennen vesien käsittelyn lopettamista. Tämän jälkeen tuotannosta poistettujen alueiden vedet voidaan ohjata vesien käsittelyn ohi elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. Mikäli turvetuotanto päättyy lupakauden aikana, tuotannon lopettamisesta on ilmoitettava etukäteen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle. Tuotannon lopettamisen jälkeen hankealue on siistittävä ja tarpeettomat rakenteet poistettava. Vesien käsittelyä ja päästö- ja vaikutustarkkailua on jatkettava kahden vuoden ajan tai kunnes tuotantoalue on siirretty muuhun käyttöön. Luvan saajan on esitettävä elinkeino-, liikenne- ja ympäristökes- 16

17 kukselle selvitys tuotannosta poistettujen alueiden tilasta ja jälkihoitovaiheen tarkkailun tuloksista ennen vesien käsittelyn lopettamista. Turvetuotantoalueen ympäristölupapäätös ja siinä luvan saajalle määrätyt velvoitteet lakkaavat olemasta voimassa, kun elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on todennut jälkihoitotoimet tehdyiksi. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus voi tarvittaessa antaa toiminnan lopettamiseen ja jälkihoitoon liittyviä tarkentavia määräyksiä. 17 Korvaukset Hankkeesta ei ennalta arvioiden aiheudu vesistön pilaantumisesta johtuvaa korvattavaa vahinkoa. Luvan voimassaolo ja lupamääräysten tarkistaminen Luvan voimassaolo RATKAISUN PERUSTELUT Luvan myöntämisen edellytykset Lupa on voimassa saakka. Tarvittaessa aluehallintovirasto voi ympäristönsuojelulain 58 ja 59 :ssä säädettyjen edellytysten täyttyessä muuttaa lupaa tai valvontaviranomaisen aloitteesta peruuttaa luvan. Mustakeitaan turvetuotantoalue on jo tuotannossa ollut alue. Tuotantoalueella ei ole erityisiä luonnonarvoja eikä luonnonsuojelulain perusteella erityistä suojelustatusta omaavia lajeja tai luontotyyppejä. Kaikki kuivatusvedet käsitellään kemiallisesti sulan maan ajan. Vesien käsittely täyttää tässä tapauksessa parhaan käyttökelpoisen tekniikan vaatimukset. Ottaen huomioon hankealueen kuivatusvesien parhaan käyttökelpoisen tekniikan mukaisen vesienkäsittelyn ja sen, että kysymyksessä on vanha turvetuotantoalue, jolle myönnetään vain määräaikainen ympäristölupa ja jonka toimintaa rajoitetaan lupamääräyksistä ilmenevästi, ei hanke todennäköisesti merkittävästi heikennä niitä luonnonarvoja, joiden suojelemiseksi Rastiaisnevan suoalue ja Suomijärvi on otettu Rastiaisnevan (FI ) ja Suomijärven (FI ) Natura 2000-verkostoon kuuluviksi alueiksi. Pöly- ja meluhaittoja ehkäistään toimenpiderajoituksilla. Kalataloudelle aiheutuvia haittoja ehkäistään voimassa olevassa Mustakeitaan lohkoja 3 8 koskevassa ympäristölupapäätöksessä nro 67/2005/4 määrätyllä kalatalousmaksulla tehtävillä toimenpiteillä. Tämän vuoksi uutta kalatalousmaksua ei tässä päätöksessä määrätä. Toiminta ei sijoitu kaavamääräysten vastaisesti.

18 18 Kun otetaan huomioon Mustakeitaan lohkon 2 ja sen ympäristön tila ja käyttö, turvetuotannosta tämän lupapäätöksen mukaisesti toteutettuna ei aiheudu luvan myöntämisen esteenä olevaa terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, kiellettyä maan tai pohjaveden pilaantumista, erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista tai yleiseltä kannalta tärkeän virkistys- tai muun käyttömahdollisuuden vaarantumista tai muuta kohtuutonta rasitusta. Hakemuksen mukaan toiminta lohkolla 2 jatkuu enintään vuoteen 2020 saakka, joten lupa myönnetään tämän mukaisesti määräaikaisena. Mustakeitaan lohkon 2 turvetuotantotoiminnassa tullaan käyttämään vesiensuojelun perusrakenteiden lisäksi kemiallista käsittelyä, joka edustaa Kokemäenjoen - Saaristomeren - Selkämeren vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelmaan liitetyn vuoteen 2015 ulottuvan Satakunnan pintavesien toimenpideohjelman mukaan turvetuotannon nykykäytännön mukaista vesienkäsittelymenettelyä. Alueelle ei esitetä toimenpideohjelmassa turvetuotannon osalta lisätoimenpiteitä. Karvianjoen ekologinen tila on tyydyttävä ja tavoitteena on hyvän tilan saavuttaminen vuoteen 2015 mennessä. Mustakeitaan lohkon 2 turvetuotantoalueen kuivatusvesien johtaminen Karvianjoen vesistöalueelle ei estä Kokemäenjoen Saaristomeren Selkämeren vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelman vuoteen 2015 tavoitteiden toteutumista. Perustelut toiminnan aloittamiselle muutoksenhausta huolimatta Lupamääräysten perustelut Kyseessä on jo aiemmin toiminnassa ollut alue, jolla tapahtuva turvetuotanto ei lisää merkittävästi kokonaispäästöjä etenkin, kun otetaan huomioon, että vesienkäsittely tehostuu aiemmasta ja osa tuotantoalueesta on jo poistettu käytöstä turpeen loppumisen vuoksi. Näin ollen lupa toiminnan aloittamiseen voidaan tässä tapauksessa myöntää. Asetettava vakuus on määrätty riittäväksi ympäristön saattamiseksi päästöjen osalta ennalleen, mikäli lupa evätään tai sen lupamääräyksiä muutetaan. Näin ollen päätöksen täytäntöönpano ei tee muutoksenhakua hyödyttömäksi. Vesistöön joutuvien päästöjen rajoittamiseksi määrätään käytettäväksi parasta käyttökelpoista tekniikkaa ja käytäntöä, minkä vuoksi ovat tarpeen määräykset 1 5. Pölypäästöjen ja melun sekä niistä aiheutuvien haittojen vähentämiseksi annetaan toimenpidevelvoitteet lupamääräyksissä 6 ja 7. Määräykset 8 ja 9 annetaan jätteiden vähentämiseksi ja roskaantumisen ja öljyvahinkojen estämiseksi. Jätteen haltija on jätelain 6 :n mukaan velvollinen järjestämään jätehuollon ja jätteen haltijan on oltava selvillä jätteen

19 VASTAUS LAUSUNTOIHIN JA MUISTUTUKSIIN PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO määrästä ja laadusta sekä terveys- ja ympäristövaikutuksista. Haitallisten aineiden maaperään ja vesiin pääsyn estämiseksi sekä maaperän pilaantumisen ehkäisemiseksi on tarpeen antaa määräys muun muassa polttoaineiden varastoinnista. Kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelma on tarpeen kaivannaisjätteen synnyn ehkäisemiseksi ja sen haitallisuuden vähentämiseksi. Häiriötilanteisiin varautumista varten annetaan lupamääräykset 10 ja 11. Luvan saajan on oltava selvillä toimintansa päästöistä ja niiden vaikutuksesta ympäristöön. Lupamääräyksien 12 ja 13 tarkkailu- ja raportointimääräykset ovat tarpeen valvontaa varten, ennakoimattomien vahinkojen varalta sekä lupamääräysten tarkistamista varten. Tarkkailun perusteella valvontaviranomainen voi tarvittaessa edellyttää toimenpiteitä vesien käsittelyn puhdistustehon parantamiseksi. Vuosittain tehtäviin yhteenvetoraportteihin voidaan sisällyttää selostukset vesien käsittelyssä havaituista puutteista, jo tehdyistä toimenpiteistä niiden poistamiseksi ja suunnitelma tulevista parannustoimenpiteistä. Lupamääräyksen 14 kunnossapitovelvoite on tarpeen toiminnasta aiheutuvien liettymien poistamiseksi. Turvetuotantoalueelta tulee päästöjä vielä tuotannon päätyttyä ja lupamääräys 15 on tarpeen tuotantoalueen jälkihoidon järjestämiseksi ja päästöjen rajoittamiseksi. Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat vastuualueen sekä Pohjois-Satakunnan peruspalvelu-liikelaitoskuntayhtymän terveysvalvonnan vaatimukset on otettu huomioon lupamääräyksistä ilmenevästi. Toiminta saadaan muutoksenhausta huolimatta aloittaa ennen tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulemista. Vaasan hallinto-oikeus voi kieltää päätöksen täytäntöönpanon. LUPAA ANKARAMMAN ASETUKSEN NOUDATTAMINEN Jos asetuksella annetaan tämän luvan määräyksiä ankarampia tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, ympäristönsuojelulain 56 :n mukaisesti on noudatettava asetusta. 19

20 20 SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN PÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Ympäristönsuojelulaki 6, 41, 42, 43, 44, 45, 45 a, 46, 50, 52, 55, 56, 90, 100, 101 ja 103 a Valtioneuvoston asetus ilmanlaadusta (38/2011) Valtioneuvoston päätös ilmanlaadun ohjearvoista ja rikkilaskeuman tavoitearvoista (480/1996) Jätelaki 4, 6 ja 15 Luonnonsuojelulaki 65, 66 Laki vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä 28 Käsittelymaksu on euroa. Lasku lähetetään erikseen myöhemmin Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksesta. Aluehallintoviraston maksuista annetun valtioneuvoston asetuksen (1145/2009) liitteen maksutaulukon mukaan alle 30 hehtaarin tuotantoalueen ympäristöluvan käsittelystä perittävä maksu on euroa. Päätös Vapo Oy Jäljennös päätöksestä Ilmoitus päätöksestä Karvian kunta Karvian kunnan ympäristönsuojeluviranomainen Karvian kunnan terveydensuojeluviranomainen Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus/ Ympäristö- ja luonnonvarat -vastuualue (sähköisesti) Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus/ kalatalouspalvelut -ryhmä (sähköisesti) Suomen ympäristökeskus (sähköisesti) Asianosaisille listan dpoesavi mukaan. Ilmoittaminen ilmoitustauluilla Tieto päätöksen antamisesta julkaistaan Etelä-Suomen aluehallintoviraston ympäristölupavastuualueen ilmoitustaululla ja päätöksestä kuulutetaan Karvian kunnan virallisella ilmoitustaululla.

21 21 MUUTOKSENHAKU Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Liitteet 1) Valitusosoitus 2) Kartta 3) Käyttö- ja päästötarkkailusuunnitelma Juha Helin Sinikka Laitakari Asian on ratkaissut ympäristöneuvos Juha Helin ja esitellyt ympäristölakimies Sinikka Laitakari. SL/sl

22 VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Valitusaika Valitusoikeus Valituksen sisältö Valituksen liitteet Liite 1 Etelä-Suomen aluehallintoviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy Päätöksestä voivat valittaa ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai asuinympäristön viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut asiassa yleistä etua valvovat viranomaiset. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, Vaasa, sähköposti vaasa.hao@oikeus.fi) - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (faxilla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta Valituksen toimittaminen Etelä-Suomen aluehallintovirastolle Etelä-Suomen aluehallintoviraston yhteystiedot Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava Etelä-Suomen aluehallintovirastolle. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan myös lähettää postitse, faxina tai sähköpostilla. Sähköisesti (faxina tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. käyntiosoite: Ratapihantie 9, Helsinki postiosoite: PL 110, Helsinki puhelin: (vaihde) fax: sähköposti: ymparistoluvat.etela@avi.fi aukioloaika: klo Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 90 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.

23 Kartta, josta käy ilmi tärkeimmät tuotantoalueen rakenteet Liite 2