Kansanopiston vapaata sivistystyötä etsimässä

Transkriptio

1

2

3

4 1 Pentti Yrjölä Kansanopiston vapaata sivistystyötä etsimässä Selvityshenkilön raportti Sisältö 1 Vapaan sivistystyön kehittämisohjelma 2 Vapaan sivistystyön tarkoitus ja tavoitteet 2.1 Vapaan sivistystyön ja tutkintotavoitteisten koulutuksien ohjausjärjestelmien erot 2.2 Vapaan sivistystyön ylläpitämisluvan ehdot 3 Selvityksen tarkoitus 4 Raportin aineistot 5 Analyysin lähtökohdat 5.1 Analyysin lähestymistapa 5.2 Analyysin tietopohjan kuvaus 6 Opistokohtainen analyysi 7 Pohdintaa ja kehittämisehdotuksia Lyhenteet

5 2 1 VAPAAN SIVISTYSTYÖN KEHITTÄMISOHJELMA Valtioneuvoston Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmaan ( ) sisältyi päätös vapaan sivistystyön tehtäviä, lainsäädäntöä, rahoitusjärjestelmää, oppilaitosrakennetta ja ohjausta koskevan ja vuoteen 2012 ulottuvan kehittämisohjelman valmistelusta. Opetusministeriön asettama valmisteluryhmä sai valmiiksi Vapaan sivistystyön kehittämisohjelman (OPM:n työryhmämuistioita ja selvityksiä 2009:12). Kehittämisohjelman toimenpide-ehdotukset kattavat neljä aluetta: 1. Vapaan sivistystyön tehtäviä ja lainsäädännön uudistamistarpeet - Vapaan sivistystyön lain tarkoituspykälät uudistettiin vuoden 2010 alusta. 2. Rahoitusjärjestelmän uudistaminen - Vapaan sivistystyön rahoitustyöryhmän muistio valmistui (OPM:n työryhmämuistioita ja selvityksiä 2010:12). Laatu- ja kehittämisrahoitus otettiin käyttöön vuoden 2011 alusta ja myöntäjäksi tuli Opetushallitus. - Tilasto- ja tietopohjan kehittämistyö alkoi Vapaan sivistystyön yhteistyön, laadun ja vaikuttavuuden parantaminen - Selvitetään vapaan sivistystyön oppilaitoksia edustavien järjestöjen rakennetta ja toimintaa. 4. Vapaan sivistystyön ylläpitäjä- ja oppilaitosrakenteen kehittämisohjelma Tavoitteena on kehittää ylläpitäjä- ja oppilaitosrakennetta niin, että vapaa sivistystyö pystyy vastaamaan kasvaviin ja uudistuviin tehtäviin myös jatkossa. - Vapaan sivistystyön oppilaitosten ylläpitämislupien uudistaminen alkaa Opetusministeriö katsoi, että vapaan sivistystyön ylläpitäjä- ja oppilaitosrakenteen kehittämistarpeet koskevat konkreettisimmin kansanopistoja, ja siksi ministeriö suuntasi rakenteellisen kehittämisohjelman ensimmäisen vaiheen tähän oppilaitosryhmään. Syksyllä 2010 opetus- ja kulttuuriministeriö tilasi selvityksen 29:sta vähän vapaan sivistystyön koulutusta järjestävästä kansanopistosta.

6 3 2 Vapaan sivistystyön tarkoitus ja tavoitteet Vapaan sivistystyön laissa (632/1998) on määritelty toiminnan tunnuspiirteet. Lainsäädännössä ei säädellä koulutuksen sisältöjä eikä konkreettisia tavoitteita. Voimassa olevan lainsäädännön mukaan: 1 Vapaan sivistystyön tarkoitus ja tavoitteet Vapaan sivistystyön tarkoituksena on järjestää elinikäisen oppimisen periaatteen pohjalta yhteiskunnan eheyttä, tasa-arvoa ja aktiivista kansalaisuutta tukevaa koulutusta. Vapaana sivistystyönä järjestettävän koulutuksen tavoitteena on edistää ihmisten monipuolista kehittymistä, hyvinvointia sekä kansanvaltaisuuden, moniarvoisuuden, kestävän kehityksen, monikulttuurisuuden ja kansainvälisyyden toteutumista. Vapaassa sivistystyössä korostuu omaehtoinen oppiminen, yhteisöllisyys ja osallisuus. 2 Lain piiriin kuuluva toiminta Kansanopistot ovat kokopäiväistä opetusta antavia sisäoppilaitoksia, jotka järjestävät nuorille ja aikuisille omaehtoisia opintoja, edistävät opiskelijoiden opiskeluvalmiuksia sekä kasvattavat heitä yksilöinä ja yhteiskunnan jäseninä. Edellä tarkoitetut oppilaitokset voivat 4 :n mukaisessa koulutustehtävässä painottaa myös arvo- ja aatetaustaansa, kasvatustavoitteitaan tai erityisiä koulutustehtäviään. 3 Muut tehtävät ja yhteistyö Vapaan sivistystyön oppilaitokset voivat myös järjestää koulutusta tukevaa tai siihen läheisesti liittyvää kehittämis- ja palvelutoimintaa. Vapaan sivistystyön oppilaitosten järjestämästä perusopetuksesta, lukiokoulutuksesta, ammatillisesta koulutuksesta sekä taiteen perusopetuksesta säädetään perusopetuslaissa (628/1998), lukiolaissa (629/1998), ammatillisesta koulutuksesta annetussa laissa (630/1998), ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetussa laissa (631/1998) ja taiteen perusopetuksesta annetussa laissa (633/1998). Vapaan sivistystyön oppilaitosten tulee olla yhteistyössä muiden alueella toimivien tai valtakunnallisten vapaan sivistystyön oppilaitosten, koulutuksen järjestäjien ja korkeakoulujen kanssa.

7 4 4 Oppilaitoksen ylläpitäminen Opetusministeriö voi myöntää kunnalle, kuntayhtymälle, rekisteröidylle yhteisölle tai säätiölle luvan tämän lain mukaisen oppilaitoksen ylläpitämiseen. Luvan myöntämisen edellytyksenä on, että on olemassa sivistystarve ja että hakijalla on ammatilliset ja taloudelliset edellytykset oppilaitoksen ylläpitämiseen ja koulutuksen järjestämiseen. Oppilaitosta ei voida perustaa taloudellisen voiton tavoittelemiseksi. Luvassa määrätään ylläpitäjää ja oppilaitosta koskevien tietojen lisäksi oppilaitoksen koulutustehtävä, opetuskieli sekä tarvittaessa erityinen koulutustehtävä ja muut koulutuksen järjestämiseen liittyvät ehdot. Muutoksista ylläpitämislupaan päättää opetusministeriö. Kunta tai kuntayhtymä voi yhdistää vapaan sivistystyön oppilaitoksensa muuhun ylläpitämäänsä oppilaitokseen. Opetusministeriö voi ylläpitäjää kuultuaan peruuttaa ylläpitämisluvan, jos sivistystarpeen pysyvät muutokset tai muut koulutuksen järjestämiseen liittyvät painavat syyt sitä edellyttävät tai koulutus järjestetään vastoin tätä lakia tai sen nojalla annettuja säännöksiä ja määräyksiä. Yksityisen oppilaitoksen hallinnosta on voimassa, mitä valtion ja yksityisen järjestämän koulutuksen hallinnosta annetussa laissa (634/1998) säädetään, jollei tässä laissa toisin säädetä. 2.1 Vapaan sivistystyön ja tutkintotavoitteisten koulutuksien ohjausjärjestelmien erot Vapaan sivistystyön lainsäädännössä on säädetty vapaan sivistystyön tarkoitus ja tavoitteet sekä oppilaitosryhmien tehtävät. Kansanopistoilla on lisäksi säädetty koulutusjaksojen vähimmäispituus. Nämä sekä opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämässä ylläpitämisluvassa määrätty koulutustehtävä antavat kansanopistojen järjestämälle koulutukselle rajat, joiden sisällä kukin oppilaitoksen ylläpitäjä päättää tarjottavan opetuksen yksityiskohtaisesta sisällöstä, kestosta ja työtavoista. Lain 6 :n mukaan ylläpitäjän on laadittava opetuksen järjestämistä koskeva toimintasuunnitelma. Opiskeluun osallistuminen on vapaaehtoista. Oppilaitosten ylläpitäjät vastaavat tarjoamastaan koulutuksesta ja sen sisällöstä. Perusopetuksen, lukiokoulutuksen ja ammatillisen peruskoulutuksen lainsäädännöissä on yleiset tavoitteet, mutta näiden lisäksi on asetuksissa kansallisella tasolla määrätty perusopetuksessa ja lukiokoulutuksessa koulutuksen kestoista ja oppiainejaosta. Ammatillisessa koulutuksessa on asetukset koulutuksen kestosta ja tutkintorakenteesta. Perusopetuksessa ja lukiokoulutuksessa on valtioneuvoston asetukset tavoitteista sekä kullakin oppiaineella ja aineryhmällä Opetushallituksen päättämät opetussuunnitelman perusteet ja ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelmien/tutkintojen perusteet. Nämä on annettu koulutuksen järjestäjille määräyksenä noudatettaviksi.

8 5 Tutkintotavoitteisessa toisen asteen koulutuksessa kansallisesti voidaan mitoittaa koulutustarvetta toisaalta ottaen huomioon ikäluokkien koko ja niiden muuttuminen sekä työvoiman tarve ja sen muutokset. Opetusministeriö päättää koulutusaloittain kunkin koulutuksen järjestäjän ammatillisen peruskoulutuksen vuotuisen enimmäisopiskelijamäärän. Lukiokoulutuksessa ei ole kansallista opiskelijamääräsäätelyä. Valtioneuvoston koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelman ( ) mukaan kootaan ammatillisen koulutuksen järjestäjäverkkoa ja vahvistetaan palvelukykyä. Opetusministeriö on antanut ( ) suositukset ammatillisen koulutuksen järjestäjäorganisaatioiden kokoamiseksi. Lukiokoulutuksen kansallisesta organisoinnista ja kehittämisestä on menossa kehittämisprosessi. Ammattikorkeakoulujen taloudellista ja hallinnollista asemaa tultaneen myös uudistamaan. 2.2 Vapaan sivistystyön ylläpitämisluvan ehdot Vaikka vapaan sivistystyön oppilaitoksen ylläpitämisluvan saaminen edellyttää, että on olemassa sivistystarve, on sivistystarpeen määrittely tai operationalisointi vaikeaa. Aikuiskasvatuslehdessä 3/2010 ovat Poikela ja Silvennoinen käsitelleet vapaan sivistystyön tarvetta, tehtävää ja hyötyä. Heidän mukaansa vapaan sivistystyön oppilaitoksen opetuksen perimmäinen tarkoitus on oppilaitoksen sivistystehtävän toteuttaminen. Sivistystehtävä on vastaus väestön keskuudessa havaittuihin sivistystarpeisiin. Tutkijoiden mukaan nykyisin vapaa sivistystyö halutaan nähdä sivistyksellisenä palveluna, josta kansalainen voi saada tukea kehittäessään itseään yksilönä ja yhteiskunnallisena toimijana. Kansalaisten sivistystarpeen toteaminen on edellytys kansanopiston vapaan sivistystyön tehtävän toteuttamiselle. Opetusministeriö on vapaan sivistystyön kehittämisohjelmassa ja muissa viranomaisasiakirjoissa todennut, että eräissä kansanopistoissa on vain vähän vapaan sivistystyön opiskelijaviikkoja. Tällöin voi tulla harkittavaksi täyttyvätkö ylläpitämisluvan edellytykset. 3 SELVITYKSEN TARKOITUS Opetusministeriön asettama Vapaan sivistystyön kehittämisohjelman valmistelutyöryhmä (2009:12) toteaa raportissaan mm. Kansanopistojen roolia tarkastellaan sekä vapaan sivistystyön että ammatillisen koulutuksenosalta vahvasti nuorten koulutukseen painottuvina monimuotoisina oppilaitoksina. Kansanopistojen määrä on pysynyt suurin piirtein samana usean kymmenen vuoden ajan. Nykyinen määrä (88) on suuri ja osalla opistoista ylläpitämisluvan ehdot sivistystarpeesta/taloudellisista edellytyksistä eivät pienentyneen opiskelijamäärän takia enää täyty. Osalla kansanopistoja vapaan sivistystyön osuus toiminnasta on pieni. Esitetään valmisteltavaksi kansanopistojen rakenteellisen kehittämisen ohjelma, jos-

9 6 sa tavoitteena on koota ja vahvistaa nykyisten opistojen toimintaa niin, että kansanopistojen ylläpitäjien määrä olisi jatkossa nykyistä pienempi sekä ylläpitäjien välinen yhteistyö ja pyrkimys toimintaa tukeviin yhteenliittymiin suunnitelmallista. Rakenteellisen kehittämisen ohjelma toteutetaan yhteistyössä Suomen Kansanopistoyhdistyksen ja ylläpitäjien kanssa alueellista ja arvopohjaan perustuvaa kokoamisprosessia tukien. On tarkoituksenmukaista, että osa kansanopistoista selvittää myös yhdistymismahdollisuudet alueellisiin ammattiopistoihin ottaen huomioon toiminnan painotus ammatilliseen koulutukseen sekä yhteydet ammatillisen koulutuksen lainsäädäntöön ja järjestämislupiin. Raportissa tarkasteltiin vapaan sivistystyön toimintaympäristön rakenteen muutoksia mm. seuraavista näkökulmista: - väestön ikärakenteen muutosta ja ikääntymistä - maahanmuutto - globalisaatio - työelämän muutokset - tieto ja viestintäteknologian muutokset - opitun tunnustaminen - kunta- ja palvelurakenneuudistus sekä valtionosuusuudistus - aluehallintouudistus - ammatillisen aikuiskoulutuksen kokonaisuudistus - ammatillisen koulutuksen järjestäjäverkon kokoaminen ja ammattiopistostrategia - korkeakoululaitoksen rakenteellinen kehittäminen - vapaan sivistystyön verotus ja kilpailunäkökulma Kyse on pitkälle siitä miten vapaa sivistystyö toimii näissä muuttuvissa olosuhteissa. Jo ennen kuin Vapaan sivistystyön kehittämisohjelma valmistui, kiinnitettiin opetusministeriön Ammatillisen koulutuksen järjestäjäverkon kokoamisen vauhdittamishankkeessa huomiota kansanopistojen suureen määrään, eräiden opistojen pieneen vapaan sivistystyön osuuteen sekä tavoitteeseen selvittää mm. eräiden kansanopistojen yhdistämismahdollisuudet alueellisiin ammattiopistoihin (OPM ). Opetusministeriössä valmistui Suunnitelma vapaan sivistystyön kehittämisohjelman jatkotoimenpiteistä. Samalla päivämäärällä opetusministeriö pyysi kansanopistojen ylläpitäjiltä katsauksia 1) opistorakenteen tilasta, 2) vapaan sivistystyön kehittämistarpeista, 3) vapaan sivistystyön ja ammatillisen koulutuksen suhteesta ja 4) muista kehittämishankkeista. Tilannekatsaukset tuli toimittaa opetusministeriöön mennessä. Tilannekatsauksista annetusta palautteessa opetusministeriö totesi, että katsaukset antavat hyvän kuvan kansanopistoverkostosta, kansanopistojen toiminnasta, kysynnän kehityksestä ja toimintaympäristön muutoksista sekä tarvittavan pohjan rakenteellisista kehittämistä koskevien konkreettisempien suunnitelmien valmistelulle. Opetusministeriö pyysi kansanopistojen ylläpitäjiä konkretisoimaan rakenteellisen kehittämisen tavoitteitaan ja suunnitelmiaan mennessä. Samalla niitä kansanopistoja, joiden toiminnasta/rahoituksesta alle puolet muodostuu vapaasta sivistystyöstä, pyydettiin esittämään suunnitelmat vapaan sivistystyön asemasta ja tulevaisuudesta opiston toiminnassa sekä mahdollisista ylläpitoratkaisuista ml. ammatillisen koulutuksen järjestäjäverkon kokoamisprosessi sekä muut

10 7 yhteistyömallit osana toisen asteen koulutuksen tai vapaan sivistystyön oppilaitosverkostoa. Samoin opetusministeriö pyysi kansanopistoilta, joiden vuotuinen opiskelijaviikkomäärä on alle 2000, selvitykset sivistystarpeen ja rahoituspohjan kehityksestä sekä ylläpitojärjestelyjä ja yhteistyötä koskevat suunnitelmat toimintaedellytysten, toiminnan laadun ja kehityskyvyn turvaamisesta. Opetusministeriö valitsi kahdeksan pilottia kansanopistojen ylläpitäjä- ja oppilaitosrakenteen kehittämiseksi. Myöhemmin valittiin kaksi verkostohanketta. Opetusministeriö totesi , että oppilaitoksilla oli vaikeuksia analysoida tilannetta, vahvistaa vapaan sivistystyön asemaa sekä turvata oppilaitoksen toimintaedellytyksiä. Tällöin ministeriö ilmoitti kutsuvansa analyysi- ja tukihankkeeseen selvityshenkilön ja nimeävänsä hänen tuekseen ohjausryhmän. Ohjausryhmä nimettiin ja selvityshenkilön kanssa tehtiin sopimus Selvityshenkilön erityisenä tehtävänä on analysoida niiden kansanopistojen tilannetta, joiden vapaan sivistystyön vuotuinen opiskelijaviikkomäärä on alle Hänen tulee selvittää ylläpitäjien toimia ja suunnitelmia/mahdollisuuksia vapaan sivistystyön kehittämiseksi sekä tehdä esityksiä opiston ylläpitoon liittyvistä ratkaisuista. 4 Raportin aineistot Selvityshenkilöllä on käytössään kansanopistojen ylläpitäjiltä pyydetyt tilannekatsaukset ja pyydetyt rakenteellista kehittämistä koskevat selvitykset. Lisäksi selvityshenkilö pyysi kansanopiston ja sen ylläpitäjän viimeisimmät toimintakertomukset ja tilinpäätökset. Tässä raportissa on mukana 29 kansanopistoa, joiden vapaan sivistystyön valtionosuuteen oikeuttavien opiskelijaviikkojen keskiarvo vuosina oli alle Opistoja kuvaavia tietoja on kerätty valtionosuusrekistereistä, OPM:n ja OPH:n tilastoista ja muista tiedostoista sekä WERA-raportointipalvelusta, koulutusoppaista ja Suomen Kansanopistoyhdistyksen tilastoista ja oppaista sekä opistojen WWW-sivuilta. Lisäksi selvityshenkilöllä on käytössään näiden kansanopistojen ylläpitäjien saamat ylläpitämis- ja järjestämisluvat. Selityksessä mukana olevilta kansanopistoilta pyydettiin lausunto raporttiluonnoksesta ( ) mennessä. Selvityshenkilö on tässä raportissa ottanut kantaa opiston antamaan lausuntoon. 5 Analyysin lähtökohdat Tarkoituksena on koota käytettävissä olevista aineistoista kuvaus ja analyysi kansanopistosta ja sen ylläpitäjästä. Tässä raportissa pyritään kuvaamaan kunkin kansanopiston toiminnan lähtökohtia, itse toimintaa ja toimintaedellytyksiä, vapaata sivistystyötä ja sen kehittämistä. Lopuksi tehdään esityksiä opiston vapaan sivistystyön kehittämiseksi ja ylläpitoon liittyvistä ratkaisuista. Haasteena on kansanopistoa ja sen ylläpitäjää sekä toimintaympäristöä kuvaavien muuttujien monitahoisuus. Toteutuneesta vapaasta sivistystyöstä ja opiskelijoista on vaikea saada yhdenmukaista

11 8 tietoa. Tilastokeskuksen Oppilaitosten aikuiskoulutus 2009 tiedostoista saa yleisen kuvan myös vapaan sivistystyön toiminnasta. Opistojen toimintakertomuksissa, ja OPM:lle toimitetuissa selvityksissä oli vapaata sivistystyötä tarkastelu epäyhteneväisesti. Suunnitelluista koulutuksista sai runsaasti tietoa opistojen WWW-sivuilta sekä erilaisista koulutusoppaista, mutta ongelmana ovat aikaansaannokset; vaikutuksista ja hyödyistä puhumattakaan. 5.1 Analyysin lähestymistapa Kansanopistojen ylläpitäjien vastausten perusteella OPM totesi oppilaitos- ja ylläpitäjärakenteen kehittämisen olevan haastava prosessi ja samalla se määritteli kaksitoista tekijää, jotka vaikuttavat rakenteen kehittämiseen. Nämä kaksitoista tekijää toimivat tämän raportin yleisenä viitekehyksenä. Julkisista rekistereistä ja tiedostoista sekä opistojen toimittamat tiedot ovat analyysin tietopohja. Seuraavaksi tarkastellaan kansanopistojen rakennetta näiden kahdentoista tekijän perusteella. 1. Pääasiassa yksityinen ylläpitäjämalli Kansanopistot ovat pääasiassa yksityisten kannatusyhdistysten ylläpitämiä. Kannatusyhdistykseen voi kuulua satoja henkilöitä tai yhdistys on organisaatioiden/yhdistysten perustama. Mukana on osakeyhtiö- ja säätiömuotoisia ylläpitäjiä sekä ammatillisen koulutuksen kuntainliiton tai kaupungin omistamia opistoja. 2. Arvopohjan huomioonottaminen Gruntvigilaisten kansanopistojen arvopohja lepää usein vapaan sivistystyön yleisen tehtäväkäsityksen varassa. Pääosa opistoista on mukana G-laatuopistot ry:ssä. Julkisyhteisöjen ylläpitämät kansanopistot voivat perustella vapaan sivistystyön toimintaa vapaan sivistystyön säädöksillä taikka yleisillä koulutus-/sivistyspoliittisilla lausumilla. Kristillisiä kansanopistoja on sekä yleisiä että herätysliikkeisiin sitoutuneita. Kristillisyys voi ilmetä opistotoiminnassa eri tavoin. Herännäisopistoilla on oma konsortio (OBN), evankelisilla opistoilla on Avainopistot ry, kolmella lestadiolaisella opistolla on oma hankkeensa Kohti yhteistä visiota 2013 sekä Itä-Suomen kristillisillä opistoilla on oma yhteishankkeensa. 3. Sijaintialueen erot Opetusministeriö on ammatillisen koulutuksen järjestäjäverkon kokoamisen vauhdittamishankkeessa ottanut alueellisen analyysinsa pohjaksi maakunnan. Kansanopistot omissa selvityksissään kuvasivat toimintaympäristöään ja siinä tapahtuneita muutoksia eri tavoin, koska jotkut kokivat olevansa selvästi valtakunnallisia oppilaitoksia. Opiston etäisyys taajamista, liikenneyhteydet, alueen väestö- ja talouskehitys sekä muut toiminnan reunaehdot (alueen työttömyys, sijaintikunnan kunnallisvero) saattoivat jäädä vähälle huomiolle. Toimintaympäristön/alueen asenneilmaston todettiin vaikuttavan myös kansanopiston toimintaan.

12 9 4. Sijaintialueen koulutustarjonta Jotkut kansanopistot ottivat omissa selvityksissään huomioon kansalaisopistojen, opintokeskusten, kesäyliopistojen, liikunnan koulutuskeskusten, kesälukioiden, ja taiteen perusopetuksen toiminnan. Kansanopiston toimintaympäristöön vaikuttavat muu koulutustarjonta: perusopetus, erityisesti lisäkoulutus, lukiokoulutus, ammatillinen perus- ja aikuiskoulutus, ammattikorkeakoulutus ja yliopistokoulutus. Kaikkien yllämainittujen toimintojen kanssa kansanopistot voivat olla yhteistyössä, kilpailla, verkottua, sopia työnjaosta tai toimia päällekkäisesti. 5. Opistojen koko Opistot ovat selvityksissään kuvanneet eri tavoin kokoaan. Vapaan sivistystyön koko esitetään opiskelijaviikkoina ja muu koulutus joko opiskelijamäärinä tai ne on muutettu opiskelijaviikoiksi. Päätoimisen opetushenkilöstön ja muun henkilöstön määrä osaltaan kuvaa opiston kokoa. Kokoa kuvaa myös opiston liikevaihto. Oppilaitoksena kansanopistot ovat yleensä pieniä. Tarkasteltavien opistojen joukossa on muutamia todella pieniä mutta myös melko suuria oppilaitoksia. 6. Koulutustehtävärakenteen erot Kun kansanopistojen koulutustehtävärakennetta tarkastellaan valtionosuusjärjestelmän kannalta, niin löydetään seuraavat tehtävät: - vapaa sivistystyö perusopetuksen aineopinnot perusopetuksen lisäopetus perusopetus, yli 16-vuotiaille ammatillinen peruskoulutus ammatillinen peruskoulutus oppisopimuskoulutuksena ammatillinen lisäkoulutus oppisopimuskoulutuksena ammatillinen lisäkoulutus (omaehtoinen) ammatillinen lisäkoulutus (henkilöstökoulutuksena) lukiokoulutus lukiokoulutus, yli 18-vuotiaille Ammattikorkeakoulukoulutus ei sisälly tähän raporttiin. Samoin työvoimapoliittisen koulutuksen ja alueviranomaisten rahoittamien koulutuksien opiskelijamäärät jäävät tarkastelun ulkopuolelle ellei niitä ole vyörytetty käytettävään aineistoon.

13 10 Opiston tarkoituksesta ja koulutustehtävästä päättää opetusministeriö myöntäessään ylläpitäjälle luvan vapaan sivistystyön oppilaitoksen ylläpitämiseen. Voidakseen tarjota muuta kuin vapaan sivistystyön opetusta on opiston ylläpitäjän tullut hakea opetusministeriöltä kyseisen koulutuksen järjestämislupaa. Luvan saatuaan opiston tulee noudattaa kyseisen koulutuksen järjestämis- ja rahoitussäädöksiä. Kansanopistoissa on monenlaista koulutustarjontaa. Jotkut ovat nuorison koulutuskeskuksia ja toiset ovat keskittyneet lyhytkurssitoimintaan ja joissakin on vahva pitkäkestoinen perusoppijakso. Pitkäkestoisia koulutuksia tarkastellaan lähemmin kunkin opiston kodalla. Opiskelijaprofiilit vaihtelevat opiston koulutusrakenteen mukaan. Lisäksi opistoissa järjestään koulutusta maksullisena palvelutoimintana. Opiston tiloissa voidaan järjestää kokouksia, juhlia ja muita palveluja, joilla ei ole mitään tekemistä opetuksen kanssa. 7. Rahoituspohjan erot Tässä raportissa tarkasteltavien opistojen ylläpitäjien valtionosuusrahoituksesta vuonna 2009: - kahdeksan valtionosuudesta alle 10 % oli vapaan sivistystyön valtionosuutta, - neljän valtionosuudesta % oli vapaan sivistystyön valtionosuutta, - seitsemän valtionosuudesta % oli vapaan sivistystyön valtionosuutta, - yhden valtionosuudesta noin 32 % oli vapaan sivistystyön valtionosuutta ja, - seitsemän valtionosuus oli yksinomaan vapaan sivistystyön valtionosuutta (kahden ruotsinkielisen opiston tiedot puuttuvat) Opistojen rahoituspohjaa ja varallisuutta tarkastellaan valtionosuusrahoituksen lisäksi opistojen antamien tietojen perusteella. 8. Alueen perusopetuksen kehittämisen vaikutukset Opistot ovat omissa selvityksissään kuvanneet eri tavoin yhteistyötä kunnan/kuntien opetustoimen kanssa. Tässä raportissa tarkastellaan mahdollisuuksien mukaan millaisia kirjallisia sopimuksia on esim. kymppiluokkien ja maahanmuuttajaopetuksen järjestämisestä. 9. Korkeakoulujen koulutuksen rakenteellisen kehittämisen vaikutukset Uuden yliopistolain (558/2009) toimeenpanon vaikutuksista ei ole vielä kokemuksia, mistä syystä raportissa ei tarkastella kansanopistojen tarjoamia yliopistollisia opintoja. Ammattikorkeakouluissa on parhaillaan menossa rakenteellinen uudistus, jonka aikana pyritään selkeyttämään koulutuksien tarjontaa. Valtioneuvosto myönsi Humanistinen ammattikorkeakoulu OY:lle ammattikorkeakoulun toimiluvan (HUMAK). Mukana oli 10 kansanopistoa. Myös eräät muut kansanopistot tarjoavat ammattikorkeakouluille toimintapuitteet. Tässä raportissa vain todetaan missä kansanopistossa on ammattikorkeakoulutoimintaa.

14 Ammatillisenkoulutuksen rakenteellisen kehittämisen vaikutukset Kansanopistojen järjestämät ammatilliset peruskoulutukset ovat vuosikymmenien takaa pitkälti opistojen oman kehittämisen tulosta. Pääosa kansanopistojen ammatillisesta koulutuksesta on humanistisen ja kasvatusalan tutkintoihin johtavaa. Ennusteiden mukaan Humanistisen ja kasvatusalan ammatillisen peruskoulutuksen aloituspaikkojen määrä tulee ilmeisesti lähivuosina hieman vähenemään. Nuoriso- ja vapaa-ajanohjauksen perustutkintoon johtavaa koulutusta järjestää 16 koulutuksen järjestäjää, joista 12 on kansanopistojen ylläpitäjiä. Näistä 12:sta on 7 tämän selvityksen kohteena. Opistoilla on yhteistoimintaa NUVA-verkoston puitteissa. Lapsi- ja perhetyön perustutkintoon johtavaa koulutusta järjestää 10 kansanopiston ylläpitäjää. Näistä 5 on tämän selvityksen kohteena. Kirkkohallitus on mukana tutkinnon kehittämisessä. Lisäksi kansanopistoissa on samalla koulutusalalla viittomakielisen ohjauksen perustutkintoon johtavaa koulutusta. Tässä raportissa tarkastellaan kansanopistojen keskinäistä yhteistyötä, minkä lisäksi kiinnitetään huomiota verkostoyhteistyöhön alueen muiden ammatillisen koulutuksen järjestäjien kanssa. 11. Internaattiopetukseen liittyvät reunaehdot Vapaan sivistystyönlaki edellyttää, että kansanopisto on sisäoppilaitos. Kuitenkin on opiston ulkopuolella asuminen tehty mahdolliseksi siten, että ulkopuolella asuvien opiskelijoiden opiskelijaviikoista tehdään valtionosuuteen 20 % vähennys. Eräillä opistoilla on filiaaleja, sivutoimipisteitä ja jotkut järjestävät koulutusta ulkomailla. 12. Koulutuksen kysynnässä tapahtuvat muutokset Kunnat ovat vastuussa alueensa perusopetuksen järjestämisestä ja koulutuskysyntä on ikäluokkien kokojen perusteella hallinnassa. Toisen asteen koulutuksen aloituspaikkojen määristä on ennakointietoja, joita tarkistetaan. Oppilaitosten lakkauttamisesta käydään jatkuvaa keskustelua. Ammatillisen peruskoulutuksen rakenteelliseen kehittämiseen on tässä raportissa jo aikaisemmin viitattu. Myös lukiokoulutuksessa on käynnissä kehittämishanke. Lukioiden määrän ennakoidaan vähenevän lähivuosina. Aikuiskoulutuksen kysynnän ennakointi sekä ammatillisessa koulutuksessa että vapaassa sivistystyössä on huomattavasti ongelmallisempaa kuin koulujärjestelmäkoulutuksessa. Ikäluokkien muutokset ja työelämän tarpeiden muutokset eivät samalla tavalla heijastu vapaan sivistystyön kysyntään kuin muissa koulutuksissa. Opiston sivistystehtävän konkretisoituminen opetustarjonnaksi on haastava prosessi. 5.2 Analyysin tietopohjan kuvaus Tässä raportissa on mukana 29 kansanopistoa, joiden vapaan sivistystyön valtionosuuteen oikeuttavien opiskelijaviikkojen keskiarvo vuosina oli alle 2000.

15 12 Selvityshenkilöllä oli käytössään kansanopistojen ylläpitäjiltä pyydetyt tilannekatsaukset ja pyydetyt rakenteellista kehittämistä koskevat selvitykset. Lisäksi pyydettiin kansanopiston ja sen ylläpitäjän viimeisimmät toimintakertomukset ja tilinpäätökset. Opistokohtaisen taulukon tiedot ovat pääosin Opetushallituksen valtionosuus -internetsivuilta ( ). Vuoden 2009 luvut ovat lopullisia opiskelijamääriä ja järjestäjien saamia valtionosuuksia. Vuoden 2010 tiedot voivat hieman muuttua tarkastuspäätösten ja oikaisuvaatimuksien seurauksena. Vapaan sivistystyön opiskelijaviikot poikkeavat valtionosuustiedoista siten, että vuoden 2009 tieto on lopullinen ko. vuoden opiskelijaviikkomäärä. Vuoden 2010 tieto on kansanopiston perustietokyselyssä ilmoittama arvio opiskelijaviikkomäärästä ja siinä erikseen enintään 10 päivää kestävien kurssien opiskelijaviikkojen määrä. Vuoden 2011 opiskelijaviikkomäärä on OKM:n opiskelijaviikkopäätöksen mukainen. Vuoden 2010 osalta on myös ilmoitettu kansanopiston saamat ylimääräiset avustukset ja opintoseteliavustukset. Vertailtavuuden parantamiseksi opiskelijamäärät ja opiskelijaviikot on standardisoitu 34 viikkoa kestäviksi jaksoiksi. Oletetaan, että kansanopiston vapaan sivistystyön opiskelijaviikot syntyvät 34 viikon aikana ja muiden koulutusmuotojen opiskelijamäärät on kerrottu 34:llä. Tällöin voidaan suhteellisen yhdenmukaisin perustein arvioida vapaan sivistystyön opiskelijaviikkojen suhdetta opiston kaikkiin opiskelijaviikkoihin. Mikäli suhdelukuna olisi käytetty esim. 38, olisi vapaan sivistystyön opiskelijaviikkojen suhde ollut pienempi opiston kaikkiin laskennallisiin viikkoihin verrattuna. Opistot ovat omissa selvityksissään usein ilmoittaneet vapaan sivistystyön osuuden koko opiston toiminnasta. Tässä raportissa laskettu suhdeluku voi poiketa opistojen ilmoittamasta, koska kukin opisto on omalla tavallaan laskenut tämän tunnusluvun. Kun tarkastelun kohteena olevien opistojen muu koulutus on standardisoitu 34:ksi opiskelijaviikoksi, on yhden opiskelijaviikon valtionosuus eri koulutusmuodoissa seuraava: - vapaa sivistystyö , vuokratiloissa toimivilla noin 40 enemmän, - ammatillinen peruskoulutus (sisältää sisäoppilaitoslisän) , - perusopetus (sisältää sisäoppilaitoslisän) , - lukiokoulutus (sisältää sisäoppilaitoslisän) , - ammatillisen lisäkoulutuksen osalta ei ole laskettu opiskelijaviikkokohtaista valtionosuutta, koska sen toteutustavat ja VOS:n laskentaperusteet poikkeavat edellisistä huomattavasti. Vuoden 2009 tiedot sekä toiminnasta että rahoituksesta ovat lopullisia. Silloin kun raportissa esitetään vuoden 2009 tietoja, ko. vuotta ei aina erikseen mainita. Kansanopistojen sijaintikuntien tuloveroprosentti on vuodelta 2009 ja asukasluku on tilanne Tiedot ovat Suomen Kuntaliiton -internetsivuilta ( ) Kuntien talouden tunnuslukuja vuodelta Vuoden 2009 työttömyysaste on työ- ja elinkeinoministeriön julkaisema vuoden 2009 keskimääräinen työttömyysaste.

16 13 Tutkintoon johtamattoman ja vapaan sivistystyön opetustunnit 2009 perustuvat Tilastokeskuksen oppilaitoksille tehtyyn kyselyyn koulutustyypeittäin, koulutusaloittain ja opintoaloittain. Koulutusala - ja opintoala luokitus noudattaa opetushallinnon koulutusalaluokituksen aikuiskoulutussovellutusta. Kansanopistokohtaiset tiedot ovat Opetushallituksen tilastotietojen raportointipalvelu WERA:sta Kansanopistojen lyhytkurssien lukumäärä keväällä ja kesällä 2011 on koottu Suomen Kansanopistoyhdistyksen avoimelta hakukoneelta Opistot ovat tallentaneet koneelle yleensä enintään 8 viikon lyhytkursseja. Useissa opistoissa on ammattikorkeakoulun järjestämää opetusta. Toiminta on ilmeisesti kansanopistoille kannattavaa, mutta siitä on vaikea ilman perusteellisempaa selvitystä saada tietoa. Ammattikorkeakoululla on omat opettajansa ja korkeakoulut vuokraavat kansanopiston tiloja ja ostavat niiltä myös muita palveluja. Vapaassa sivistystyössä peritään opiskelijalta opiskelijamaksuja, joiden suuruus vaihtelee opistoittain ja koulutuksen keston mukaan. Kansanopistojen ylläpitäjien selvityksiä luettaessa joutui toteamaan vapaan sivistystyön kehittämisen vaikeuden. Erittäin monissa selvityksissä todettiin vapaan sivistystyön saama yhteiskunnan tuki niin heikoksi, että koulutuksen, kurssin tai linjan saaminen valtionosuudella ja opiskelijamaksuilla taloudellisesti kannattavaksi oli lähes mahdoton. 6 OPISTOKOHTAINEN ANALYYSI POHJOIS-KARJALAN OPISTO Pohjois-Karjalan Koulutuskuntayhtymä ylläpitää Pohjois-Karjalan Opistoa ja Ammattiopisto Niittylahtea. Koulutuskuntayhtymä järjestää maakunnassa toisen asteen ammatillisesta koulutuksesta noin 95 % ja aikuisten ammatillisesta lisäkoulutuksesta 80 %. Koulutuskuntayhtymä ylläpitää myös Joensuussa sijaitsevaa Kesäyliopistoa. Opisto sijaitsee Joensuun kaupungissa noin 15 km keskustasta. Kaupungissa oli asukasta, veroäyri oli 19 ja työttömyysaste oli 16,5. VST opv. OPM / VST 34 v./opm Amm. pk. op Amm. pk./ Amm. lisäk. op 7,5 10,8 24 Amm. lisäk./ ,2 816 VST VOS

17 14 KY:n VOS yht LYHENTEET: OPM - Opetusministeriö saakka, OKM - Opetus- ja kulttuuriministeriö alkaen, VST OPV. OPM - Vapaan sivistystyön opiskelijaviikkomäärä OPM:n tilastossa, VST 34 v./opm - Vapaan sivistystyön opiskelijaviikot jaettuna 34:lla, Po. op. yht- perusopetuksen opiskelijamäärä valtionosuuslaskelmasta, Po. op./34 v. - Perusopetuksen opiskelijamäärä kerrottuna 34, Lukio op. yht. - Lukiokoulutuksen opiskelijamäärä valtionosuuslaskelmasta, Amm. pk. op - Ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijamäärä valtionosuuslaskelmasta, Amm.lisäk. op - Ammatillisen lisäkoulutuksen opiskelijamäärä valtionosuuslaskelmasta, VOS - Valtionosuus, KTO Kansalaisopisto, KY - (Koulutuksen) kuntayhtymä. Vuonna 2009 vapaan sivistystyön valtionosuus (Pohjois-Karjalan Opiston) koko valtionosuudesta oli noin 10 % ja vapaan sivistystyön opiskelijaviikot kaikista opiskelijaviikoista noin 17 %. Opetushenkilöstöä oli 21, toimihenkilöitä 15, henkilöstökulut olivat Koulutuskuntayhtymä on investoinut opiston kiinteistöihin viimeisen kymmenen vuoden aikana noin kuusi milj. euroa. Vapaa sivistystyö on teatteri - sekä avoimen yliopiston opintoja ja luontoon liittyviä kursseja. Tutkintoon johtamattomassa koulutuksessa oli opetustunteja 3109 (josta vapaassa sivistystyössä 1537). Opetustunteja oli mm. teatteri- ja tanssitaiteessa 1282, luonto- ja ympäristöalalla 793 sekä opetus- ja kasvatustyössä ja psykologiassa 779. Opistossa järjestetään nuoriso- ja vapaa-ajan ohjauksen ja luonto- ja ympäristöalan ammatilliseen perustutkintoon johtavia koulutuksia. Lisäksi järjestetään maahanmuuttajien ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavaa koulutusta ja ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaavaa ja valmistavaa koulutusta. Opisto järjestää myös erä- ja luonto-oppaan ammattitutkintoon valmistavaa koulutusta. Kansanopiston tiloissa on Humanistisen ammattikorkeakoulun (HUMAK) toimipiste ja aloituspaikkoja 35 (2011), vuositasolla noin 140 opiskelijaa. Koulutuksen kuntayhtymä tarjoaa turvallisen rahoituspohjan kansanopistolle ja sen vapaalle sivistystyölle. Ylläpitäjän arvion mukaan vapaan sivistystyön rahoitusosuus oppilaitoksen taloudesta on noin 10 %, ja toiminnallinen osuus on samansuuruinen. Opistolla on yhteistyötä oman koulutuskuntayhtymän piirissä, nuorisotoimen ja järjestöjen sekä luonto - ja ympäristöalan järjestöjen ja työelämän kanssa. Ylläpitäjällä on riittävät edellytykset kansanopiston vapaan sivistystyön kehittämiseksi.

18 15 Lausunnossaan opisto tarkensi joitakin toimintaansa koskevia tietoja, ja ne on otettu raportissa huomioon. PERHENIEMEN EVANKELINEN OPISTO Perhenimen evankelisen opiston kannatusyhdistys ry ylläpitää kansanopistoa, joka sijaitsee Iitin kunnassa. Iitin kunnassa oli asukasta, veroäyri oli 18,50 ja työttömyysaste oli 11,2. Opisto on mukana evankelisten kansanopistojen Avainopistot verkostossa, Itä-Suomen kristillisten kansanopistojen verkostossa, Kymenlaakson oppilaitosten Opin Ovi yhteenliittymässä sekä useissa kotimaisissa ja kansainvälisissä kristillisissä yhdistyksissä ja yhteenliittymissä. VST opv. OPM / VST 34 v. /opm VST VOS VST ylimäär. av VST opintoseteli Päätoimista opetushenkilöstöä oli 2 ja lisäksi opistossa oli ns. linjakoordinaattoreita 7 henkilöä, toimihenkilöitä oli 9, henkilöstökustannukset olivat ja pitkäaikaista vierasta pääomaa Opisto on kehittänyt toimintaansa yhteistyössä useiden kristillisen seurakuntien ja erilaisten kristillisten järjestöjen kanssa. Näiden tahojen kanssa opisto järjestää pitkäkestoisia opetuslapseuskouluja ja erilaisia terapeuttisia koulutusjaksoja. Vuonna 2009 opisto järjesti 18 lyhytkurssia. Vapaassa sivistystyössä opetustunteja oli 4492, joista 3719 oli teologian opintoalalla ja 160 musiikissa. Lyhytkursseja on keväälle ja syksylle 2011 suunniteltu 44. Viime vuosina opiston vapaa sivistystyö on laajentunut. Ilmeisesti opisto on löytänyt uusia sisältöjä ja kohderyhmiä. Opisto on hakenut uudenlaista toimintaa, mutta sen tulisi selkiyttää vapaa sivistystyön sisältöä. Lausunnossaan opisto kuvasi yhteistyöverkostojaan, toimintaansa ja kehittämishankkeitaan sekä ilmoitti vuoden 2011 opiskelijaviikkotavoitteeksi 2800.

19 16 Selvityshenkilön kannanotto opiston lausuntoon Ylläpitämislupaa uudistettaessa opiston tulee selkeyttää vapaan sivistystyön tehtäväänsä. KUUSAMON KANSANOPISTO Kuusamo-opiston Kannatusyhdistys ry ylläpitää Kuusamon Kansanopistoa. Kannatusyhdistykselle siirrettiin Kuusamon kaupungin ylläpitämän Kuusamon kansalaisopiston ylläpitämislupa alkaen. Opisto sijaitsee Kuusamon kaupungissa. Kaupungissa oli asukasta, veroäyri oli 18,75 ja työttömyysaste oli 12,6. Kuusamo on muuttotappioaluetta. Opistolla on hyvät suhteet paikallisiin toimijoihin, mutta pitkät välimatkat vaikeuttavat yhteyksiä ulkopuolisiin toimijoihin. VST opv. OPM / VST 34 v./opm VST VOS VST ylimäär. av VST opintoseteli VST. KTO VOS Opetushenkilöstöä oli 3 ja toimihenkilöitä 4, henkilöstökulut olivat ja pitkäaikaista vierasta pääomaa oli Opiston toiminta on miltei kokonaisuudessaan vapaata sivistystyötä. Opisto on saanut tukea Kuusamon kaupungilta lasten ja nuorten kuvataidekoulun ylläpitoon. Opiston perusoppijaksona on järjestetty kuvataide-, valokuvaus- ja puutyölinjoja. Kurssit ovat pääosin liittyneet perusoppijakson aihepiireihin. Vuonna 2009 järjestettiin 51 kurssia. Vapaan sivistystyön opetustunteja oli 3373, joista 3133 oli kulttuurin koulutusalalla. Kullakin seuraavista opintoaloista (3) oli tunteja yli 900: kuvataide, viestintä- ja informaatioala sekä käsi- ja taideteollisuus ja käden taidot. Lyhytkursseja on keväälle ja syksylle 2011 suunniteltu 22. Yhdistys on itse todennut taloudellisen tilanteensa heikoksi, vaikka sillä ei ole merkittävästi velkapääomaa. Kiinteistö on kuitenkin osittain peruskorjauksen tarpeessa. Ylläpitäjä on onnistuneesti neuvotellut ja sopinut paikallisten vapaan sivistystyön järjestäjien kanssa rakenteellisesta kehittämisestä. Toimenpiteet ovat asianmukaisia ja riittäviä.

20 17 Opisto ei toimittanut lausuntoa. KALAJOEN KRISTILLINEN OPISTO Kalajoen Kristillisen Opiston taustayhteisönä on Lestadiolainen Uusheräys- niminen kirkollinen herätysliike. Opisto on tämän liikkeen ainoa kansanopisto ja ylläpitäjänä on Kalajoen Kristillisen Opiston Kannatusyhdistys ry. Kalajoen kunnassa oli asukkaita 9 518, veroäyri oli 18,50 ja työttömyysaste oli 11,2. Opisto on mukana Pohjois-Suomen yksityiset oppilaitokset ry.:ssä, sekä yhteistyössä paikallisen ammattioppilaitoksen ja lukion kanssa. Oma taustaliike on myös tärkeä yhteistyökumppani. VST opv. OPM / VST 34 v./opm Po. op Po. op./34 v Amm. pk. op Amm. pk./34 v Amm. lisäk. op Amm. lisäk./34 v VST VOS VST opintosetelit Po. VOS Amm. pk. VOS Amm. lisäk. VOS VOS yht Vuonna 2009 vapaan sivistystyön valtionosuus koko valtionosuudesta oli noin 16 % ja vapaan sivistystyön opiskelijaviikot kaikista opiskelijaviikoista noin 27 %. Opetushenkilöstöä oli 13 ja toimihenkilöitä 11, henkilöstökulut olivat ja pitkäaikaista vierasta pääomaa opiston taseessa ei ollut. Opisto on jatkuvasti investoinut tiloihinsa. Vapaan sivistystyön osuus opiston arvioimana oli koko koulutustoiminnasta noin 30 %, mikä koostui pääasiassa erilaisista lyhytkursseista. Vapaan sivistystyön opetustunteja oli 2749, joista musiikissa oli 711, teologiassa 513 ja muussa sosiaali-, terveys- ja liikunta-alan koulutuksissa 460 tuntia. Opisto järjesti koulutusta lähes kaikilla koulutusaloilla. Lyhytkursseja on keväälle ja syksylle 2011 suunniteltu 13.

21 18 Opistossa järjestetään lapsi- ja perhetyön perustutkintoon johtavaa koulutusta sekä perhepäivähoitajan, koulunkäyntiavustajan, lasten ja nuorten erityisohjaajan ja kotityöpalvelun ammattitutkintoihin valmistavaa koulutusta. Lisäksi kannatusyhdistyksellä on oikeus järjestää perusopetusta ja perusopetuslain mukaista lisäopetusta. Opisto korostaa taustayhteisönsä aatteellista perintöä ja haluaan toimia itsenäisenä oppilaitoksena sekä kykyään vastata paikalliseen sivistystarpeeseen. Opiston mielestä nykyinen monialaisuus tuottaa synergiaetuja. Opisto on suunnitellut lisäävänsä vapaan sivistystyön osuutta aloittamalla kehitysvammaisille tarkoitetun erityislinjan ja tarjoamalla seniorikansalaisille koulutusjaksoja. Opiston toimintaedellytykset ovat kunnossa. Opisto tarkensi toimintaansa ja ilmoitti olevansa tyytyväinen selvityshenkilön esitykseen. AKTIIVI INSTITUUTTI Aktiivi-instituuttia ylläpitää STTK-järjestöön kuuluvien toimihenkilöliittojen muodostama Toimihenkilöjärjestöjen Opintoliitto (TVO) ry. Opiston tarkoituksena on järjestää työelämän ja työhyvinvoinnin kehittämistä palvelevaa koulutusta. Opisto muutti Kirkkonummelta Helsinkiin 2005 ja se toimii samassa rakennuksessa kuin saman ylläpitäjän kansalaisopisto. Opisto sijaitsee Helsingin kaupungissa. Kaupungissa oli asukasta, veroäyri oli 17,50 ja työttömyysaste oli 7,6. VST opv. OPM / VST 34 v./opm VST VOS/kansanopisto VST VOS/kansalaisop. VOS yht Opetushenkilöstöä oli 4 ja toimihenkilöitä 4, henkilöstökulut olivat ja pitkäaikaista vierasta pääomaa ei ollut taseissa.

22 19 Opiston toiminta on miltei kokonaisuudessaan vapaata sivistystyötä. Koulutus on lyhytkursseja, esim. luottamusmiesten ja työsuojelun koulutusjaksoja. Kansanopiston kurssiohjelma suunnitellaan yhteistyössä ylläpitäjäjärjestöjen kanssa. Ylläpitäjät myös ohjaavat jäseniään opiston koulutuksiin. Opiston toiminnan määrä on vähentynyt viime vuosina. Vapaan sivistystyön kaikki opetustunnit (2467) olivat oikeuskäytäntö ja oikeustieteet opinto-alalta. Mikäli kansanopiston toiminta ei tyydytä toimihenkilöjärjestöjä, niiden jäseniä ja muita mahdollisia opiskelijoita, kansalliset ylläpitäjäjärjestöt joutuvat tekemään tarvittavat päätökset. Ylläpitäjän tulisi selkeyttää tarvitsemiaan vapaan sivistystyön koulutuksia. Lausunnossaan opisto kiinnitti huomiota aikuiskoulutuksen tilastoinnin puutteellisuuteen sekä ylläpitäjäjärjestöjen todellisiin vaikutuksiin opiston toiminnan linjaajina. Lisäksi ilmoitettiin opiston taloudellisen aseman olevan vakaa ja ongelmaton. Selvityshenkilön kommentti opiston lausuntoon Ilmeisesti ylläpitämisluvan uudistamisen yhteydessä ei ole syytä rakenteellisiin muutoksiin. OTAVAN OPISTO Otavan Opistoa ylläpitää Mikkelin kaupunki. Kaupunki ylläpitää myös Mikkelin kaupungin Kansalaisopistoa (seutuopisto). Lisäksi kaupungissa on Suomen Nuoriso-opisto, Mikkelin kesäyliopisto ja lisäksi vapaata sivistystyötä on järjestänyt Mikkelin Yliopistokeskus ja Työväen sivistysliiton Mikkelin toimisto. Kaupunki on yhteistyössä paikallisten toimijoiden kanssa linjannut vapaan sivistystyön rakenteellisen kehittämisen. Kaupungissa oli asukkaita , veroäyri oli 19,50 ja työttömyysaste oli 10,6. Otavan Opisto on mukana grundtvigilaisten kansanopistojen G-laatuopistorenkaassa ja opistolla on erittäin laajat ja monipuoliset yhteistyöverkostot uusia tietoteknisiä oppimisympäristöjä hyväksikäyttävien ja kehittävien tahojen kanssa. VST opv. OPM / VST 34 v./opm

23 20 Po. op. yht Po. op./34 v Lukio op. yht Lukio op./ VST VOS VST opintosetelit PO. VOS Lukio VOS Amm. lisäk. VOS VOS yht Vuonna 2009 vapaan sivistystyön valtionosuus koko valtionosuudesta oli noin 6 % ja vapaan sivistystyön opiskelijaviikot kaikista opiskelijaviikoista noin 9 %. Opetushenkilöstöä oli 12 ja toimihenkilöitä yli 40, henkilöstökulut olivat ja pitkäaikainen vierasta pääomaa opiston nimissä ei ollut. Opisto on ollut verkko-opetuksena järjestettävän lukiokoulutuksen ja perusopetuksen edelläkävijä. Perinteisen vapaan sivistystyön osuus opiston toiminnasta on noin kymmenysosa. Tietoyhteiskunta, sosiaalinen media toisaalla ja erilaiset avoimet oppimisympäristöt toisaalla sekä bändi toiminta ovat opiston kehittämisen haasteita. Opisto järjesti tutkintoon johtamatonta koulutusta lähes kaikilla koulutusaloilla yhteensä 3614 opetustuntia (3441 vapaassa sivistystyössä). Tunneista 1346 oli viestintä- ja informaatioalalla, 924 musiikissa. Muuta yleissivistävää koulutusta oli 630. Opisto toimii Mikkelin kaupungin liikelaitoksena ja suunnitelmissa on keskittää alueen aikuis- ja etälukiotoiminta Otavan Opistoon sekä siirtää vapaa sivistystyö erillisen osuuskunnan hoidettavaksi. Opiston toimintaedellytykset ovat kunnossa ja asetetut tavoitteet selkeitä. Vapaan sivistystyön kehittämiseksi yhteistyötä muiden alueen kansanopistojen kanssa tulee lisätä. Lausunnossaan opisto kuvasi toimintansa kehittämisen painopisteitä ja ennakoi vapaan sivistystyön opiskelijaviikkojen nousevan yli 2000.

24 21 LAPUAN KRISTILLINEN OPISTO Lapuan kristillisen opiston ylläpitäjä on Lapuan kristillisen opiston kannatusyhdistys ry. Ylläpitäjä toimii kristillisellä arvopohjalla herännäisyyden hengessä. Lapuan kaupungissa oli asukkaita , veroäyri oli 19,50 ja työttömyysaste oli 8,0. Opisto on mukana Herännäisopistojen yhteistoimintarenkaassa (OBN-opistot), Opinlakeusoppilaitosverkostossa, Etelä-Pohjanmaan OpinOvi verkostossa sekä muutamissa muissa kotimaisissa ja kansainvälisissä verkostoissa. VST opv. OPM / VST 34 v./opm Po. op Po. op./34 v Amm. pk. op Amm. pk./34 v Amm. lisäk. op Amm. lisäk./34 v VST VOS VST opintosetelit Po. VOS Amm. pk. VOS Amm. lisäk. VOS VOS yht Vuonna 2009 vapaan sivistystyön valtionosuus koko valtionosuudesta oli noin 19 % ja vapaan sivistystyön opiskelijaviikot kaikista opiskelijaviikoista noin 30 %. Opetushenkilöstöä oli 11 ja toimihenkilöitä 13, henkilöstökulut olivat ja pitkäaikaista vierasta pääomaa oli Vapaan sivistystyön osuus opiston arvioimana koko koulutustoiminnasta oli alle 30 %, mikä koostui pääasiassa erilaisista lyhytkursseista sekä maahanmuuttajien koulutuksista. Tutkintoon johtamattomassa koulutuksessa oli opetustunteja 2510, joista vapaassa sivistystyössä oli Koulutusta oli lähes kaikilla koulutusaloilla, eniten humanistisella ja kasvatusalalla1436, josta kielitieteessä ja kielissä 1017 tuntia. Sosiaalialalla oli 338 ja musiikissa 303 tuntia. Lyhytkursseja on keväälle ja syksylle 2011 suunniteltu 26. Opistossa järjestetään lapsi- ja perhetyön perustutkintoon johtavaa koulutusta sekä kehitysvammaalan, koulunkäyntiavustajan, perhepäivähoitajan ja lasten ja nuorten erityisohjaajan ammattitutkintoihin valmistavaa koulutusta. Lisäksi kannatusyhdistyksellä on oikeus järjestää perusopetusta ja perusopetuslain mukaista lisäopetusta.

25 22 Opiston kannatusyhdistys korostaa haluaan säilyä monialaisena osaamiskeskuksena yhteistoiminnassa alueen muiden oppilaitosten ja herännäisopistojen kanssa. Opisto on tavoitteellisesti pyrkinyt lisäämään vapaata sivistystyötä toiminnassaan. Opisto on suunnitellut lisäävänsä vapaan sivistystyön osuutta laajentamalla maahanmuuttajakoulusta sekä aloittamalla ns. perhekansanopiston. Opisto on taustayhteisönsä ja verkostoyhteistyönsä avulla määrätietoisesti pyrkinyt kehittämään vapaata sivistystyötä. Kehittämishankkeet ovat perusteltuja ja asianmukaisia. Opisto lausunto Lausunnossaan opisto tarkensi joitakin toimintaansa koskevia tietoja, ja ne on otettu raportissa huomioon. EVANGELISKA FOLKHÖGSKOLAN I SÖDRA FINLAND Evangeliska folkhögskolan i södra Finland grantiförening ja Evangeliska folkhögskolan i Österbotten ovat tehneetaiesopimuksenkansanopistojenyhdistämisestä. Kummankin opiston taustalla on evankelisuus ja ne ovat kuuluneet Avainopistot ry.:hyn. Hangon kaupungissa oli asukkaita 9 597, veroäyri oli 19,25 ja työttömyysaste oli 11,5. Opistolla on yhteistyötä Hangon kaupungin, seurakunnan sekä yhteyksiä on myös Balttiaan. VST opv. OPM / VST 34 v./opm VST VOS VST opintosetelit Opetushenkilöstöä oli 2,8 ja toimihenkilöitä 3,5, henkilöstökulut olivat ja pitkäaikaista vierasta pääomaa Opistossa oli mm. pitkäkestoiset filmi ja video, kudonta, tiimi ja raamattu Sydkust sekä balttilaisen kulttuurin linja sekä 13 erilaista lyhytkurssia (2009). Vapaan sivistystyön opetustunteja oli 2529 joista 1081 oli yleissivistävän koulutuksen ja 1066 kulttuurin koulutusaloilla. Opiston ylläpitäjä on yhdistymässä toiseen kansanopistoon.

26 23 Koska opistolla on ilmeisiä toiminnallisia ongelmia, yhdistyminen toiseen kansanopistoon tulee toteuttaa mahdollisimman pikaisesti. Opiston ylläpitäjä on tehnyt tarvittavia päätöksiä yhdistymisestä toiseen kansanopistoon. EURAJOEN KRISTILLINEN OPISTO Eurajoen kristillistä opistoa ylläpitää Eurajoen kristillisen opiston kannatusyhdistys ry. Taustayhteisönä hengellinen koti on Länsi-Suomen rukoilevaisuudessa. Eurajoen kunnassa oli asukkaita 5 874, veroäyri oli 18,00 ja työttömyysaste oli 9,0. Opisto on mukana Herännäisopistojen yhteistyörenkaassa (OBN) sekä yhteistyössä paikallisten koulujen ja aikuisoppilaitosten kanssa. VST opv. OPM / VST 34 v./opm Po. op. yht Po. op./34 v./opv Amm. lisäk. op Amm. lisäk./34 v VST VOS VST opintosetelit Po. VOS Amm. lisäk. VOS VOS yht Vuonna 2009 vapaan sivistystyön valtionosuus koko valtionosuudesta oli noin 27 % ja vapaan sivistystyön opiskelijaviikot kaikista opiskelijaviikoista noin 28 %. Opetushenkilöstöä oli 8 ja toimihenkilöitä 10, henkilöstökulut olivat ja pitkäaikaista vierasta pääomaa Vapaan sivistystyön osuus opiston arvioimana oli sen saamasta julkisesta rahoituksesta noin 30 %. Opistossa järjestettiin pitkäkestoisena kuvataide - ja musiikki koulutusta. Vapaan sivistystyön kursseja (2009) oli 30 ja ne jakaantuivat mm. seuraaviin osa-alueisiin: kielikurssit, kädentaidot, ruokakurssit, hyvinvointikurssit, seurakuntakurssit, musiikkikurssit, taidekurssit ja tietotekniikkakurssit. Opisto järjesti tutkintoon johtamatonta koulutusta lähes kaikilla koulutusaloilla 3185 opetustuntia,

27 24 josta vapaata sivistystyötä oli Kuvataiteen tunteja oli 1082 ja terveysalan ja hammashuollon tunteja oli 750. Lyhytkursseja on keväälle ja syksylle 2011 suunniteltu 46. Opistossa järjestetään perhepäivähoitajan, koulunkäyntiavustajan, lasten ja nuorten erityisohjaajan, audiovisuaalisen viestinnän ja kotityöpalvelun ammattitutkintoihin ja koulunkäyntiavustajan erikoisammattitutkintoon valmistavaa koulutusta. Ammatillisena lisäkoulutuksena on järjestetty myös musiikkiterapiakoulutusta. Myös opisto on järjestänyt työvoimapoliittista aikuiskoulutusta ja oppisopimuskoulutusta. Lisäksi kannatusyhdistyksellä on oikeus järjestää perusopetusta ja perusopetuslain mukaista lisäopetusta. Opisto korostaa aatteellista perintöään ja haluaan toimia itsenäisenä oppilaitoksena sekä kykyään vastata paikalliseen sivistystarpeeseen. Opisto on suunnitellut lisäävänsä vapaan sivistystyön osuutta mm. kehittämällä syrjäytymisvaarassa oleville nuorille tarkoitettua koulutusta. Vaikka opisto korostaa olevansa toiminnallinen kokonaisuus, olisi sen syytä yhteistyöverkostojensa avulla selkeyttää ja rajata omaa toimintaansa suhteessa muihin paikallisiin ja alueellisiin toimijoihin vapaan sivistystyön kehittämiseksi. Lausunnossaan opisto kuvaa monipuolista toimintaansa ja kysyy erikseen mitä selvityshenkilö tarkoittaa esityksessään sanalla rajata. Selvityshenkilön kannanotto opiston lausuntoon Verkostoyhteistyössä tulisi kunkin verkoston jäsenen erikoistua ja sopia muiden kanssa työnjaosta. ITÄ-HÄMEEN OPISTO Itä-Hämeen opistoa ylläpitää Itä-Hämeen kansansivistystyön säätiö. Säätiö ylläpitää myös alueellista kansalaisopistoa (kolme kuntaa) ja Linna-hotelli Oy:ta. Hartolan kunnassa oli asukkaita 3 388, veroäyri oli 20,50 ja työttömyysaste oli 12,5. Itä-Hämeen Opisto on mukana kansanopistolukioiden yhteistyöverkossa sekä Keski-Suomen kansanopistojen yhteistyössä. Kunnallinen ja paikallinen yhteistyö toteutuu jo opiston hallinnossa ja lisäksi yhteistyötä on pietarilaisen kielikoulun kanssa. VST opv. OPM / VST 34 v./opm