C2katuvalo. Jyväskylässä halutaan satsata älykkääseen valo-ohjaukseen. Tampereella optimoidaan katuvalojen käyttö

Transkriptio

1 C2katuvalo. Jyväskylässä halutaan satsata älykkääseen valo-ohjaukseen haastateltavana apulaiskaupungininsinööri Kari Ström Tampereella optimoidaan katuvalojen käyttö Elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen: Älykkäillä ohjausjärjestelmillä voi puolittaa katuvalaistuksen energian käytön

2 Luottavaisena tulevaisuuteen Iloksemme jo yli kaksikymmentä asiakasta on valinnut C2 Information Systemsin järjestelmän katuvalojensa ohjaukseen. Ensimmäinen järjestelmä asennettiin Uuraisille 2007, ja viimeisin asennus on parhaillaan käynnissä Mikkelissä. Tampereella viime vuonna käyttöön otetusta järjestelmästä saimme arvokasta kokemusta suuresta ohjausjärjestelmäprojektista. Vuodenvaihteessa myös Jyväskylä ja Vaasa päättivät hankkia C2 SmartLight -ohjausratkaisun. Valinnoissaan asiakkaamme ovat painottaneet järjestelmän toiminnallisuutta ja käytettävyyttä. Tulevaisuudessa sähköenergian hinta nousee ja entistä tiukemmat kansainväliset sopimukset suitsevat energian käyttöä. Päättäjät joutuvat tekemään valintoja säästökohteista. Katuvalaistuksesta voidaan saada merkittäviä säästöjä aikaan, ja siitä huolimatta pitää valaistuksen laatu hyvänä tai jopa parantaa sitä. C2 Information Systems katsoo luottavaisena tulevaisuuteen. Tyytyväiset asiakkaat antavat meille varmuuden, että toimintamme on laadukasta. Olemme kasvaneet taajamien katuvalo-ohjausjärjestelmien markkinajohtajaksi Suomessa ja haluamme vastata vaatimuksiin myös tulevaisuudessa. Kehitämme toimintaamme jatkuvasti ja tarjoamme asiakkaillemme entistä kokonaisvaltaisempaa palvelua. Lämpimät kiitokset ministeri Mauri Pekkariselle ja ylitarkastaja Heikki Väisäselle valtion näkemysten sekä Mika Heikkilälle ja Kari Strömille asiakasnäkökulman tuomisesta lehteemme. Toivon, että nykyiset ja tulevat asiakkaamme löytävät C2 Katuvalosta hyödyllistä tietoa investointipäätöstensä tueksi. Mauri Haapasaari toimitusjohtaja C2katuvalo. Sisältö. ESCO-malli: Energiatehokkaat katuvalot tukirahan avulla 3 Jyväskylän kaupunki pyrkii huomattaviin energiansäästöihin ulkovalaistuksessa 6 Elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen: Reippaasti parannettavaa ulko -ja katuvalaistuksen energiatehokkuudessa 8 Tampereella optimoidaan katuvalojen käyttö 10

3 Energiatehokkaat katuvalot tukirahan avulla Kuntia kannustetaan pienentämään energiankulutustaan yhdeksällä prosentilla vuoteen 2016 mennessä. Työ- ja elinkeinoministeriön tarjoaman ESCO-mallin avulla kunnat voivat tehdä energiaa säästäviä investointeja ilmaiseksi. Mallia voi hyödyntää esimerkiksi katuvalaistuksen saneerauksessa. Teksti Pauliina Palttala Kuva Timo Raunio Vapaaehtoisia energiansäästösopimuksia on solmittu yritysten ja kuntien kanssa jo 90-luvulta lähtien. Kunta-alan uusiin energiatehokkuussopimuksiin on kirjattu yhdeksän prosentin säästötavoite vuoteen 2016 mennessä. Tavoite tulee energiapalveludirektiivistä. Direktiivi velvoittaa julkista sektoria toimimaan esimerkkinä ja käynnistämään energiaa säästäviä toimenpiteitä, kertoo työ- ja elinkeinoministeriön ylitarkastaja Heikki Väisänen. Kunnat hakevat säästöjä useimmiten rakennusten ilmanvaihdon lämmöntalteenotosta ja käyntiajoista mutta nyt myös katu-ja ulkovalaistuksesta. Työ- ja elinkeinoministeriö tukee säästötoimenpiteiden hakemiseen tähtääviä energiakatselmuksia ja investointeja. Kun kunta tilaa katselmuksen, ensin selvitetään käyttökohteen nykytilanne ja energiankulutus. Tämän jälkeen kartoitetaan säästömahdollisuudet ja lasketaan investointikulut. 3 C2katuvalo.

4 Energiatehokkuussopimus sitoo kunnan ottamaan energiansäästön huomioon uusissa hankinnoissa ja korjauksissa. Kaikkia vanhoja laitteistoja sopimus ei kuitenkaan velvoita vaihtamaan. Hankinnassa hinta-energiatehokkuussuhde ratkaisee, sillä hankintakustannuksiltaan kalliimpi vaihtoehto voi olla pienemmän energiakustannuksen johdosta kokonaiskustannuksiltaan edullisempi, Väisänen ohjeistaa. Räätälöityjä sopimuksia kuntien tarpeisiin Kunnille on tarjolla kaksi sopimusmallia. Kunnan energiatehokkuussopimus (KETS) on tarkoitettu suurille kunnille ja se solmitaan suoraan ministeriön kanssa. Pienille kunnille ja kuntayhtymille soveltuu paremmin kunnan energiaohjelma (KEO), jota hallinnoi Motiva. Tukea haettaessa sopimukset ovat samanarvoiset. Energiatukea voi hakea useampaan hankkeeseen samanaikaisesti. Sopimuksen on tähän mennessä allekirjoittanut noin seitsemänkymmentä kuntaa, noin 55 % Suomen kunta-alasta asukasmäärällä mitattuna. Ensi vuoden aikana prosenttiluvun arvioidaan nousevan vähintään 65:een. Nykyinen sopimuskausi on voimassa vuoteen 2016 asti. Sopimuksia markkinoidaan aktiivisesti tämän vuoden alkupuolisko, mutta sen jälkeen keskitytään mukaan liittyneiden kuntien toimintojen tukemiseen, Väisänen arvioi. Investoinnit maksetaan säästöillä Ministeriön tarjoamalla Energy Service Company (ESCO)- konseptilla energiainvestointi onnistuu ilmaiseksi. Konsepti syntyi, kun huomattiin, ettei yrityksillä ollut rahaa investointeihin. Sen kantava idea pilee siinä, että hankinta maksaa itsensä takaisin säästyneinä energiakuluina. Rahoitusmallin toinen etu on se, että toteutunutta säästöä todella seurataan. Perusmallin mukaan ESCOyritys hoitaa investoinnin asiakkaan puolesta avaimet käteen -periaatteella. Rahoituksen voi hankkia joko asiakas itse tai ESCO-yritys. ELY-keskus maksaa investointituen kunnalle toteutuneita kuluja vastaan. Väisänen vertaa ESCOmallien soveltamista tenniksen peluuseen. Peruslyönti opitaan yhdellä tekniikalla, mutta ammattilaisilla on monta tapaa lyödä se. ESCO on kunnalle taloudellisesti kannattava. Kunta voi valita investoinnille pidemmän takaisinmaksuajan ja tienata energiansäästöillä saman tien. Tämä on toimiva tapa satsata energiansäästöön ilman kustannuksia, Väisänen kehuu. ESCOn suosio on selvästi kasvussa: viimeisen vuoden aikana sen käyttö on kolminkertaistunut keskikokoisissa kunnissa. Tiukka taloustilanne on saanut kunnat kokeilemaan uusia vaihtoehtoja. ESCO-mallin hyödyntäminen katuvalojen saneerauksessa C2 Information Systems tarjoaa ESCO-konseptin mukaisen kokonaisratkaisun katuvalokeskusten uusintaan ja elohopeavalaisimien vaihtoon. Ensimmäiseksi kartoitetaan uusittavan katuvalojärjestelmän tila ja laaditaan hankesuunnitelma sen uudistamiseksi. Suunnitelma sisältää laskelmat kuluista ja kertyvistä energiansäästöistä. Tämän jälkeen asiakas hakee investointitukea paikallisesta ELY-keskuksesta. Myönteisen tukipäätöksen saatuaan asiakas ja C2 Information Systems solmivat yhteistyösopimuksen, ja uusi katuvalojärjestelmä voidaan asentaa. Asiakas valitsee haluamansa rahoitusyhtiön vastaamaan hankkeen kuluista ja sopii investoinnille haluamansa takaisinmaksuajan. Sopimuskauden jälkeen asiakas voi lunastaa katuvalojärjestelmän omistuksen takaisin itselleen. ELY-keskus maksaa myönnetyn tukisumman kokonaisuudessaan asiakkaalle, kun investointi on valmis. Projekti päättyy seurantajaksoon, jonka ajan C2 Information Systems raportoi saavutetut säästöt asiakkaalle. Mikä on mitäkin? KETS Energiatehokkuussopimus yli asukkaan kaupungeille ja kunnille sekä kunta-yhtymille, joiden energiankäyttö ylittää MWh vuodessa. KEO Energiaohjelma kunnille joiden asukasluku on alle tai kuntayhtymille, joiden energiankäyttö alittaa MWh vuodessa. ESCO Energy Service Company. Tukea haetaan ELY-keskuksesta työ- ja elinkeinoministeriön lomakkeella. Mukaan tarvitaan hankekuvaus, laskelma syntyvistä säästöistä laskentaperusteineen sekä selvitys sopimuksen yksityiskohdista. ESCO-mallin mukainen maksimituki investoinnille on 30 %. Myös yritys tai yhteisö, joka ei ole energiasopimusjärjestelmässä voi saada tukea 15 %. 4 C2katuvalo. Lähteet: energiapalveludirektiivi (2006/32/EY)

5 C2 SmartLight Vaasaan, Karkkilaan ja Keuruulle Mikkeliin energiansäästösopimus Apua elohopeavalaisinten vaihtoon Vaasan kaupunki on valinnut C2SmartLight -ratkaisun katuvalojensa ohjaukseen, valvontaan ja huollonseurantaan. Kaupungin 170 katuvalokeskukseen asennetaan ohjausyksiköt kevään aikana. Myös Karkkila ja Keuruu ovat valinneet katuvalojensa ohjausratkaisuiksi C2 SmartLightin. C2 Information Systems teki katuvalokeskusten katselmoinnit ja asennussuunnitelmat. Paikalliset urakoitsijat tekivät kummankin kaupungin ohjausyksiköiden asennukset. Keuruulle asennettiin 30 ja Karkkilaan 17 ohjausyksikköä. Ohjausratkaisuun kuuluvat tietojärjestelmät kaupungit hankkivat kokonaispalveluna. Mikkeli ja C2 Information Systems ovat allekirjoittaneet energiansäästösopimuksen. Kuusi vuotta kestävän sopimuksen mukaisesti ESCO-yrityksenä toimiva C2 Information Systems toteuttaa Mikkeliin katuvalojen ohjausratkaisun. Kaupungin tavoitteena on 15 %:n energiansäästö omistamansa katuvaloinfrastruktuurin osalta. Kaupunki sai TE-keskukselta energiansäästöjä tuottavaan projektiinsa 30 %:n investointituen. C2 Information Systems tarjoaa elohopeavalaisinvaihtojen suunnittelupalvelua. Asiakkaille tarjotaan ohjausjärjestelmän ja elohopeavalaisimien korvausprojektien suunnittelupalvelut kokonaisuutena. Valaisinvaihtojen edellyttämät valaistussuunnitelmat tehdään tarvittaessa C2 Information Systemsin valaistusasiantuntijoiden kanssa. Lopputuloksena asiakkaalla on valaistuksen yleissuunnitelma, korvaavien valaisimien asennussuunnitelma, kustannusarvio ja valmius hakea hankkeeseen investointitukea valtiolta. UTU ELEC Oy

6 Valon kaupunki vaihtaa valot Jyväskylän kaupunki uusii tänä vuonna ulkovalaistuksen ohjausjärjestelmän, jolla säädetään katujen, puistojen ja ulkoilualueiden valaistusta taajamissa. Samassa yhteydessä vanhoja elohopeavalaisimia korvataan ekologisemmilla lampuilla. Teksti Pauliina Palttala Kuvat Antti Aarnio, Anna Koivisto Investointi on osa Ympäristöystävällinen ulkovalaistus -hanketta, jonka avulla kaupunki pyrkii huomattaviin energiansäästöihin. Vaihto koskee 426 katuvalojen ohjauskeskuksen lisäksi 3500 valaisinta. Uudistuksen myötä sähköä säästyy vuosittain jopa kolme miljoonaa kilowattituntia. Valaistus on kaupungille myös ylpeyden aihe, johon panostetaan. Jyväskylää voidaan pitää Suomessa kaupunkivalaistuksen edelläkävijänä, josta tullaan ottamaan oppia muualta. Apulaiskaupungininsinööri Kari Strömin mukaan Jyväskylän valaistuksessa korostuvat turvallisuus ja ympäristöystävällisyys. Kaupunki on kansainvälisen Valon kaupunki -yhdistyksen jäsen ja voitti viime vuonna City.People.Light -palkinnon. Tunnustus tuli kovassa seurassa, sillä edellisenä vuonna palkinnon nappasi Etelä-Korean Soul. 6 C2katuvalo euroa investointitukea Jyväskylä sai ulkovalaistuksen uusimiseen mittavan euron investointituen. Rahoituksessa hyödynnettiin ESCO-konseptia, jossa energiainvestoinnin tuottamilla säästöillä maksetaan hankinnasta aiheutuvia kuluja. Kaupunki haki kesällä 2009 TE-keskukselta investointitukea sekä valojen ohjausratkaisun toteuttamiseen että elohopeavalaisimien vaihtoprojektiin ja sai näihin avustusta 30 % koko hankkeen arvosta. Myönteisen investointitukipäätöksen jälkeen Jyväskylä valitsi katuvalojen ohjaukseen, valvontaan ja huollonseurantaan C2 Information Systemsin C2 Smart- Light -ratkaisun, koska se vastasi kaupungin teknisiä vaatimuksia. Ulkovalaistuksen ohjausratkaisun suunnittelu aloitettiin tammikuussa, ja se otetaan kokonaisuudessaan käyttöön tämän vuoden aikana. Älykäs ohjausyksikkö asennetaan kaikkiin Jyväskylän katuvalokeskuksiin. Kaupunki ei halunnut ylläpidettäväkseen uusia tietojärjestelmiä, joten C2 toimittaa ohjausratkaisun tarvitsemat tietojärjestelmät palveluna. Uusi malli taajamavalaistukseen Valaistuksen haasteina Ström näkee led-tekniikan kehittymisen sekä energiatehokkaan ajattelutavan omaksumisen kaupunkivalaistuksen suunnittelussa ja toteutuksessa. Taajamavalaistus eroaa merkittävästi tievalaistuksesta. Perinteisesti teiden varsien valot ovat joko päällä tai sammuksissa. Taajamassa valaistusta on tarpeen säätää monipuolisemmin. Kaupunkivalaistuksessa huomioidaan myös viihtyvyys ja

7 maisema. Rakennusten julkisivujen lisäksi esimerkiksi komea puu voi olla hieno valaistava yksityiskohta, Ström selventää. Kehittyneellä valaisinteknologialla sekä sammutus- ja syttymisajankohtien optimoinnilla pyritään saamaan säästöjä aikaan. C2 SmartLight -ohjausjärjestelmän avulla valot voidaan säätää päälle automaattisesti tietyllä alueella, yksittäisessä kohteessa, kadulla tai puistossa. Myös valojen himmentäminen ja valotehon pudottaminen onnistuu. Valot syttyvät hämäräsensorien avulla. "Komea puu voi olla hieno valaistava yksityiskohta." Erilaisia valaistusvaihtoehtoja testataan Jyväskylässä viidellä pilottialueella. Kuntalaisilta tullaan tutkimuksessa keräämään palautetta siitä, miten erilaiset valaistusvaihtoehdot vaikuttavat asumisviihtyvyyteen. Jyväskylän kokoisessa kaupungissa keskustan pimentäminen yöksi ei olisi mahdollista. Kaupungissa on yöllä liikkuvia vuorotyöläisiä, mutta asuntoalueilla katuvalot voidaan harkinnan mukaan sammuttaa öiseen aikaan, sanoo Ström. C2 päätti kaksi vuotta sitten erikoistua tievalaistuksen sijaan taajama-alueiden valaistuksen ohjausratkaisuihin. Nyt päätös on alkanut kantaa hedelmää. Ymmärsimme tuolloin, että taajamissa valaistuksen ohjaukselle on asetettava aivan erilaiset vaateet kuin teillä. Tavoitteenamme ei ole säästää energiaa valoja sammuttamalla, vaan valaisemalla oikeassa paikassa, oikeaan aikaan ja oikealla valaistustasolla. Energiansäästöjen lisäksi ratkaisumme parantaa asukkaiden kokemaa palvelutasoa, toteaa C2:n myyntijohtaja Petri Laitinen. Apulaiskaupungininsinööri Kari Strömin mukaan Jyväskylän valaistuksessa painavat turvallisuus ja ympäristöystävällisyys. 7 C2katuvalo.

8 Elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen: Reippaasti parannettavaa ulko- ja katuvalaistuksen energiatehokkuudessa Teksti Mauri Pekkarinen Kuva Lehtikuva Oy/Valtioneuvoston kanslia Suomen energia- ja ilmastopoliittisille ratkaisuille luo raamit syksyllä 2008 neuvoteltu EU:n ilmasto- ja energiapaketti. Keskeisenä tavoitteena paketissa on EU:n kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen yksipuolisella sitoumuksella vähintään 20 % vuoteen 2020 mennessä vuoden 1990 tasoon verrattuna. Vähennystavoite on luvattu nostaa 30 prosenttiin, jos muutkin kehittyneet maat sitoutuvat vastaaviin päästövähennyksiin ja taloudellisesti edistyneemmät kehitysmaat rajoittamaan päästöjään riittävässä määrin. Hallitusohjelmassa on linjattu energian käytön kasvun hillitsemistä määrätietoisin toimin. Ilmasto- ja energiastrategiassa linjaus konkretisoitiin asettamalla vuoden 2020 energian käytön tavoitteeksi 310 TWh eli vuoden 2006 taso. Strategiaa valmisteltaessa tämän laskettiin edellyttävän 37 TWh:n energiasäästöä sen lisäksi, mitä jo nykyisillä käytössä olevilla toimilla saavutetaan. Arvio Suomen energian käytön kehityksestä on nyt talouden taantuman johdosta päivitetty. Kun energian käyttö talouden elpymisen myötä kääntyy kasvuun, tulee kasvu-ura monestakin syystä olemaan pysyvästi aiempia oletuksia alempi. Tämä ei vähennä energian käytön tehostamisen tarvetta. Ilman uusia ja tehokkaita toimenpiteitä vuodelle 2020 asetetut tavoitteet eivät toteudu. Kysymys ei lisäksi ole vain vuodesta Sen 8 C2katuvalo. jälkeen energian käytön on oltava kasvu-uran sijaan lasku-urassa. Energianeuvontaa kuluttajille Työ- ja elinkeinoministeriö asetti keväällä 2008 toimikunnan valmistelemaan ehdotuksia uusista toimista 37 TWh:n säästötavoitteen saavuttamiseksi. Kesäkuussa 2009 valmistuneessa työssä ehdotettiin yhteensä 125 eri sektoreille kohdistuvaa toimenpidettä, joiden toimeenpanosta on syksyn aikana valmisteltu valtioneuvoston periaatepäätöstä. Yksi merkittävä jo käynnistetty toimi on työ- ja elinkeinoministeriön ja Sitran yhdessä rahoittama lähes kahden miljoonan euron kaksivuotinen energianeuvontahanke, jolla vastataan kuluttajien energianeuvonnan nopeasti kasvaneeseen kysyntään. Pidemmän tähtäimen tavoitteena on pysyvän kuluttajien energianeuvontaverkoston pystyttäminen. Jo käytössä olevista toimista on syytä mainita energiatehokkuussopimukset, joihin liittyneet yritykset ja kunnat ovat sitoutuneet toteuttamaan energiansäästötoimia ja tavoittelemaan 9 prosentin energiansäästöjä vuoteen 2016 mennessä. Työ- ja elinkeinoministeriö tukee sopimuksiin liittyneiden yritysten ja kuntien energiakatselmuksia ja energiansäästöinvestointeja. Erityisesti energiakatselmuksia, joilla säästötoimet pääasiassa kartoitetaan, on vuonna 2009 käynnistetty vilkkaasti. Kokemuksen perusteella katselmustoiminnan aktivoitumista seuraa vuoden kahden viiveellä säästöinvestointien määrän nousu. Suomen kunnista on asukasluvulla mitattuna jo 56 % sopimusjärjestelmässä mukana. Katuvalaistuksessa mittava säästöpotentiaali Kuntien koko energiankäytöstä katu- ja ulkovalaistuksen osuus on vain 6 8 %, mutta tästä yhteensä miljoonan euron vuotuisesta energialaskusta löytyy melkoiset säästöpotentiaalit. Hankkimalla vanhojen elohopealamppujen tilalle energiatehokkaampaa tekniikkaa ja paremmalla älyllä varustetut ohjausjärjestelmät voi energian käytön jopa puolittaa, vähintään % säästöön päästään helposti. Säästöpotentiaali vastaa noin neljännestä energiatehokkuussopimukseen liittyneen kunnan koko 9 % energiansäästötavoitteesta. Valaistusjärjestelmän hyvä energiatehokkuus ei tänä päivänä ole ristiriidassa turvallisuuden ja viihtyisyyden kanssa - pikemminkin päinvastoin. Erityisesti elohopealamppujen korvaamiseen kannattaa varautua hyvissä ajoin. Niiden myynti loppuu Euroopan komission asetuksella joka tapauksessa vuonna 2015 koko EU:n alueella.

9 Elinkeinoministeri Pekkarisen mukaan kunnat ja yritykset käynnistivät säästötoimia kartoittavia energiakatselmuksia vilkkaasti vuonna C2katuvalo.

10 C2:n järjestelmä säästää Tampereella energiaa ja euroja Tampereella katujen valaiseminen maksaa vuodessa yli 2 miljoonaa euroa. C2:n toimittaman katuvalojen ohjausjärjestelmän avulla kaupunki on säästänyt jo kymmeniä tuhansia euroja. Teksti Saila Aarnio, Kuva Anna Koivisto C2:n katuvalojen ohjaus- ja valvontajärjestelmä tuo kerralla helpotusta kuntien talousahdinkoon ja energian säästötavoitteisiin ilmastonmuutoksen jarruttamiseksi. Järjestelmän avulla kaupungit voivat optimoida katuvalojensa palamisaikoja ja samalla säästää energiaa, euroja ja ympäristöä. Myös Tampereella katuvalojen käytön optimointi oli päällimmäinen tavoite, kun kaupunki käynnisti tarjouskilpailun uuden palvelusopimuskumppanin löytämiseksi keväällä Olennaista on saada valoa silloin, kun sitä tarvitaan ja sinne, missä sitä tarvitaan. Kun valoja käytetään, pyritään saamaan säästöä aikaiseksi, sanoo Tampereen katuvaloverkon käytönjohtaja Mika Heikkilä. Tampere halusi kumppanin, joka vastaa katuvalojen ohjaus- ja valvontajärjestelmästä avaimet käteen -periaatteella. Valitsimme C2:n laadun ja hinnan perusteella ja teimme heidän kanssaan 10 vuoden palvelusopimuksen. He vastaavat koko järjestelmästä ja tiedonsiirrosta. Me maksamme kuukausimaksua siitä, että palvelu toimii. C2 aloitti syksyllä 2008 kartoitukset, joissa katsottiin tilat, joihin laitteita tulisi asentaa. Koeasennukset tehtiin 2009, ja kaikki on ollut täydessä käytössä pari kuukautta. Aiemmin Tampereen katulampun ohjaamisessa käytettiin järjestelmää, jolla voitiin säätää koko kaupungin taajamavaloja vain päälle ja pois. Siinä alkoi olla jo vikoja. Uudella järjestelmällä voidaan säädellä syttymis- ja sammumisaikoja eri alueille. Sitä kautta saadaan energiansäästöä ja pystytään optimoimaan valaistusta. Hyöty kunnossapitoon Uudesta järjestelmästä saadaan myös aiempaa tehokkaammin tietoa, kuten sen, ovatko valot menneet päälle silloin, kun on ollut tarkoitus ja mitkä ovat keskuskohtaiset energiakulutukset sekä lamppujen paloajat. Järjestelmästä saadaan enemmän hyötyä irti ja sen toimintaa pystymme itse seuraamaan nettikäyttöliittymän avulla, toteaa Heikkilä. Erityisen paljon uudesta järjestelmästä hyötyy kaupungin Uuden järjestelmän myötä kunnossapitoon tulee Mika Heikkilän mukaan nopeammin tietoa. Etsiminen jää vähemmälle. 10 C2katuvalo.

11 kunnossapitopuoli. Kun esimerkiksi valaistuksen saneerausta urakoidessa tehdään tarkastusmittaus, valot saa kussakin kohteessa päälle etänä. Lisäksi virta-arvoja pystytään seuraamaan liittymän kautta. Jos mittausarvot poikkeavat aikaisemmasta, kunnossapidosta vastaavat henkilöt saavat siitä tiedon, jota he pystyvät analysoimaan ja tekemään sen mukaan tarvittavia toimenpiteitä. Myös hälytykset menevät suoraan heille. Uuden järjestelmän myötä kunnossapitoon tulee enemmän ja nopeammin tietoa. Etsiminen jää vähemmälle. Aikaisemmin, jos jossain meni ohjauslaite illalla rikki, ja valot jäivät syttymättä, ne korjattiin seuraavana päivänä. Nyt järjestelmä ilmoittaa tästä heti, ja palveluntuottajan kuuluu tiettyyn aikaan mennessä korjata se. Pystymme siis tarjoamaan kuntalaisille parempaa ja oikeaaikaisempaa huoltopalvelua. Tampereella katujen valaisemiseen menee vuodessa reilut 2 miljoonaa euroa, mistä 1,4 miljoonaa uppoaa sähköön ja huoltokustannuksiin. Uusi ohjausjärjestelmä mahdollisti sen, että keskustan ulkopuolella voitiin kesäöinä pitää valot sammutettuina. Tällä saavutettiin tälle vuodelle tavoiteltu säästö, euroa. Ensi vuonna kaupunki tavoittelee jo 10 %:n energiansäästöä. Kaikki uuden ohjausjärjestelmän mahdollistama hyöty ei ole Tampereella vielä käytössä. Tällä hetkellä meidän energiansäästö perustuu siihen, että me sammutamme valot kokonaan tietyllä alueella. Osasammutuksen, jossa sammutetaan joka toinen tai kolmas lamppu, otamme käyttöön 1,5 vuoden sisällä, arvioi Heikkilä. Tampereen palvelusopimus Sisältö: C2 vastaa koko järjestelmästä ja omistaa järjestelmässä käytettävät laitteet. Tavoite: Käytön optimointi, energian ja kustannusten säästö. Aikataulu: Kartoitukset syksyllä 2008, koeasennukset keväällä 2009, kaikki asennettuna syksyllä Katuvalokeskuksia: 326 Katulamppuja: Kustannukset vuodessa: Sähkö 1,4 miljonaa euroa ja huolto euroa. Syntyneet säästöt: euroa, mikä oli tavoitteena vuonna Säästötavoite 2010: 10 %:n energiansäästö. C2 SmartLight -katuvalokeskus pienentää kustannuksia C2 Information Systems on tuonut markkinoille uuden C2 SmartLight -katuvalokeskuksen. Älykästä ulkovalojen ohjausratkaisua varten suunniteltu keskus mahdollistaa etävalvonnan ja energiansäästöt ilman jälkikäteen kentällä tehtäviä muutostöitä. Ohjausratkaisun tarpeiden huomioiminen katuvalokeskusta hankittaessa säästää myöhemmin työ- ja kalustokustannuksia, kertoo toimitusjohtaja Mauri Haapasaari. Keskus voidaan varustaa älykkäällä C2 SmartLight -ohjauslaitteistolla jo tehtaalla. Tällöin kentällä tehtävä asennustyö vähenee entisestään, kuvaa Haapasaari. C2 SmartLight -katuvalokeskus voidaan asentaa maahan, pylvääseen tai seinään. Maa-asennuksessa käytetään 900x550 mm:n jalustaa, pylväässä pylväskiinnikkeitä, pinta-asennuksessa se kiinnitetään seinäpinnalle. Yläpäädyssä on avaimenreikäkiinnitys ja alapäädyssä hahlot kiinnitysruuveille. C2 SmartLight -katuvalokeskus auttaa säästämään energiaa, hallitsemaan entistä paremmin katuvalaistusta ja mukautumaan myös lisääntyviin etävalvonnan tarpeisiin. Nimellisjännite 400V Nimellisvirta 63A/80A Nollaliitin Al 50/Cu 35 Johdonsuojakatkaisijat C-käyrällä, vaihtoehtoisesti saatavana putkisulakkeilla Tariffinohjaussulake 10 A Päävarokkeet 3X63A Tekniset arvot Al 6-50/Cu 1,5-35 liittimet Valoryhmäsulakkeet 3X25A tai 3X32A IP34 koko 1300x620x245 mm tai 1500x620x245 mm (k x l x s) Kontaktorit 3 tai 6 kpl 11 C2katuvalo.

12 C2 Information Systems on taajamavalaistuksen valvonnan, ohjauksen ja huollonseurannan asiantuntija. Yritys on älykkäiden taajamavalaistuksen ohjausratkaisujen markkinajohtaja Suomessa. C2 Information Systems on perustettu 2004 ja se tekee yhteistyötä useiden laite- ja valaisintoimittajien sekä asennusyritysten kanssa maanlaajuisesti. Yrityksen oma järjestelmä taajamavalojen ohjaukseen on C2 SmartLight. Ota meihin yhteyttä: Mauri Haapasaari toimitusjohtaja Petri Laitinen myyntijohtaja C2katuvalo. 1/2010 C2 Information Systemsin sidosryhmälehti. Päätoimittaja... Petri Laitinen Toimitus... Viestintätoimisto Diverstas Taitto... Anna Koivisto Valokuvat... Antti Aarnio, Anna Koivisto, Lehtikuva Oy, Lehtikuva Oy/Valtioneuvoston kanslia, Timo Raunio Paino... Keski-Suomen Painotuote Oy