Interpreter Centre, How can I help you?

Transkriptio

1 KESKI SUOMEN TULKKIKESKUKSEN JULKAISU 1/2010 Interpreter Centre, How can I help you?

2 Arvoisa lukija, Joudutko työssäsi käyttämään tulkin palvelu ja? Oletko itse tulkki tai kiinnostunut tulkin am matista? Jos vastauksesi on kyllä, astu rohke asti asioimistulkkien maailmaan Tilkku lehtem me avulla. Idea omasta lehdestä on ollut mielessämme jo vuosia ja nyt ensimmäinen numero on val mis. Tilkku lehden tarkoituksena on avata asioimistulkkausalan ja Keski Suomen tulkkikes kuksen arkea pieni tilkku kerrallaan. Kysymyksiä, mielipiteitä, toiveita aiheista ja myös artikkeleita voi lähettää osoitteeseen Keski Suomen tulkkikeskuksen julkaisu Päätoimittaja Loretta Lönn Toimittaja Niina Autiomäki Oikoluku: Eeva Maria Vähä Mäkilä Taitto ja kuvitus: Jukka Korhonen

3 Critical Link asioimistulkkien kansainvälinen foorumi Critical Link verkosto sai alkunsa vuonna 1992, kun Ottawan yli opistossa Kanadassa perustettiin työryhmä järjestämään ensim mäistä asioimistulkkien kansainvä listä konferenssia. Critical Link on voittoa tavoittelematon järjestö, jo ka edistää asioimistulkkausta sosi aalialalla, oikeudessa ja terveydenhuollossa. Se keskittyy pääasiassa puhuttujen kielten tulk kaamiseen, mutta tekee läheistä yhteistyötä myös viittomakielen tulkkien kanssa. Critical Linkin tehtävänä on edis tää tulkkauksen laatustandardeja, joita asioimistulkit vaalivat työs sään, sekä tukea asioimistulkkauk seen liittyvää tutkimusta ja tiedottaa tutkimustuloksista. Lisäksi Critical Linkin tavoitteena on lisätä keskustelua vaatimuksista, joiden pitää täyttyä, jos pyrkii kouluttau tumaan asioimistulkiksi. Se puolus taa ammattitulkkien palvelujen käyttöä sosiaalialalla, oikeudessa ja terveydenhuollossa ja edistää asioimistulkin tunnettuutta ammat tina. Miksi me täällä Kanadasta katsot tuna kaukaisessa Keski Suomessa olemme kiinnostuneita Critical Link verkostosta? Koska asioimis tulkeilla ei ole muutakaan verkos toa Suomessa tai Euroopassa. Kunnallisia tulkkikeskuksia alettiin perustaa Suomeen vasta 1990 lu vun puolivälissä. Ala on siis ollut meillä Suomessa järjestäytynyttä vasta viime vuosikymmeneltä läh tien. Asioimistulkin ammattitutkinto on ollut olemassa vasta 2000 luvul ta lähtien. Suomessa ja muualla kin aikaisemmin alalle päädyttiin itseoppineina tai kielten opintojen kautta. Alan tutkimusta on tehty valitettavan vähän. Siksi kansain väliset kontaktit ovat tärkeitä. Cri tical Linkin kautta voimme ottaa oppia, miten asioimistulkkauksen pioneerimaissa, kuten Ruotsissa, Alankomaissa ja Australiassa, on asiat hoidettu ja minkälaisin tulok sin. Critical Link on vanhin asioimis tulkkaukseen keskittynyt järjestö ja sen tuottama tieto on arvokasta, myös Jyväskylässä toimiville tulkeil le. Ensimmäinen järjestön konferenssi Critical Link 1 pidettiin Kanadassa vuonna Siellä kartoitettiin asioimistulkkauksen haasteet ja alettiin etsiä vastauksia niihin. Osal listujia oli 250. Mukana oli tulkkeja, tulkkien kouluttajia, tulkkipalvelu jen käyttäjiä, tulkkipalvelujen välit täjiä, tulkkien ja kääntäjien ammattiliittojen jäseniä ja maa hanmuuttajapalvelujen edustajia. Vihdoin ja viimein tulkit oli saatu yhteen asiakkaidensa kanssa, ja hyvä yhteistyö pääsi alkamaan. Eipä olisi hassumpi ajatus järjestää vastaavanlainen tapaaminen myös Jyväskylässä tulkkipalvelu jen käyttäjien ja tulkkien välille tosin pienemmässä mittakaavas sa. Ensimmäisestä Critical Link konfe renssista lähtien tapahtuma on pi detty kolmen vuoden välein. Luonnollisesti konferensseista on aina toimitettu julkaisu. Ensimmäi set kolme konferenssia pidettiin Kanadassa. Critical Link 2:n pää aiheena olivat asioimistulkkauk sen standardit ja etiikka sekä niiden kehitys. Konferenssissa pa neuduttiin asioimistulkkien koulu tukseen, jonka pitäisi olla akateemista ja ammattimaista, ja tarpeeseen luoda standardit asioimistulkkien koulutukselle ja akkreditoinnille. Asioimistulkkausta koskevaa vuoropuhelua haluttiin jatkuu >>>

4 >>> jatkaa ja syventää. Lisäksi esiin otettiin tarve kouluttaa tulkkipalve lujen käyttäjiä. Tätä tehdään myös meillä Keski Suomen tulkki keskuksessa. Jos vain yhteistyö kumppani osoittaa mielenkiintoaan, meiltä tullaan kouluttamaan henkilöstöä tulkki palvelujen käyttöön. Tai voimme sopia tapaamisesta tulkkikeskuk sessa. Critical Link 3:n pääteema oli asioi mistulkin ammatin monimutkai suus. Ammatissa törmätään jatkuvasti eettisiin ongelmiin ja har maisiin alueisiin: Kuinka tulkki voi pysyä neutraalina ja ulkopuolise na, jos tulkattava on lapsi tai van hus, joka tarvitsisi pelkän viestin välittymisen lisäksi myös empati aa? Tai kuinka tulkki voi olla puolu eeton eikä saa ilmeillään tai eleillään ilmoittaa erimielisyyttään esimerkiksi pedofilia tulkatessaan? Tulkkikin on ihminen, ja joskus ra janveto oman ammattietiikan ja inhimillisen käytöksen välillä on to dellista taiteilua trapetsilla. Critical Link 3:ssa oli jo yli 400 osallistujaa 20 maasta. Vuonna 2004 Critical Link pidettiin ensimmäistä kertaa Kanadan ulko puolella, Ruotsissa. Critical Link 4:n aiheena oli asioimistulkin ammatin professionaalistuminen. Muuta masta maasta ja alueesta, jossa asioimistulkkaus oli uusinta uutta, tehtiin tilannekatsaus. Esittelyssä olivat Puola, Viro ja Hong Kong. Konferenssissa käsiteltiin osittain ai kaisempien konferenssien teemo ja, osittain uusia aiheita, kuten lasten tulkkaamista ja tulkkivälitys toimistojen roolia. Siinä, mitä kaut ta tulkin tilaa, saa edelleen ja myös meillä Suomessa olla tarkka na. Tulkin ammattinimike ei ole suojattu. Näin ollen kuka tahansa saa nimittää itseään tulkiksi ja myy dä tulkkipalveluja. Kun tulkki oli ti lattu jonkun tulkkeja välittävän pikkufirman kautta, eräässä Etelä Suomen tuomioistuimessa kävi ker ran seuraavasti: kun uhrilta kysyt tiin, mitä ryöstön yhteydessä oli kadonnut, uhri vastasi vieraalla kie lellä ja tulkki näytti käsillään rantei ta ja korvalehtiä ilmeisesti rannekello ja korvakorut oli varas tettu. Viimeisin Critical Link järjestettiin Sydneyssä, Australiassa vuonna Critical Link 5:ssä käsiteltiin tulkkauksen laatua. Konferenssi oli kasvanut entisestään ja läsnä oli 489 osallistujaa 28 maasta. Panee likeskustelujen aiheena oli mm. se, miten tulkkaustilanteen eri osapuo let ovat vastuussa tulkkauksen laa dusta tulkatussa vuorovaikutus tilanteessa. Keski Suomen tulkkikes kuksen johtaja Loretta Lönn osallis tui konferenssiin. Vielä nyt Keski Suomen tulkkikeskuksen tulkit purkavat konferenssin antia, sillä konferenssimatkalta saatiin paljon materiaalia koulutuksia varten. Seuraavalla kerralla konferenssi palaa taas Eurooppaan. Critical Link 6 pidetään kesällä 2010 Bir minghamissa Isossa Britanniassa. Aiheena on tulkkaus muuttuvassa maailmassa. Käsittelyyn tulevat asioimistulkkauksen taloudelliset, sosiokulttuuriset, sosiolingvistiset, valtioiden rajat ylittävät, poliittiset ja lailliset näkökulmat sekä ih misoikeusasiat. Toivomme, että jo ku pääsee edustamaan Keski Suomen tulkkikeskusta ja tuomaan taas kansainväliset ter veiset ja tuoreimmat tutkimustu lokset Jyväskylään tulkkien työyhteisöä rikastuttamaan ja ammattitaitoa syventämään. Niina Haapala Livera

5 Asioimistulkkauksen ihanteet ja todellisuus Olen toiminut reilut neljä vuot ta kunnallisen tulkkikeskuksen saksan freelance asioimistulkki na. Aloitin työt jo opiskeluvai heessa. Hyvin pian huomasin, että käytännön työ on paljon monivivahteisempaa kuin kou lunpenkillä osasin kuvitella. Huolimatta monipuolisesta kou lutuksesta Tampereen yliopis tossa olen kohdannut käytännössä paljon tilanteita, joita ei teorialuennoilla tullut esiin tai joita käsiteltiin vain pin tapuolisesti. Tältä pohjalta pää tin selvittää pro gradu tutkielmassani, kuinka asioimis tulkkaukseen liitettävät ihan teet toteutuvat käytännön työssä. Kahdessa Suomen tulk kikeskuksessa tekemieni haas tattelujen perusteella pyrin ensisijaisesti ottamaan selvää, millaista asioimistulkin työ on tä män päivän Suomessa, mitä haasteita asioimistulkit kohtaa vat sekä mitkä asiat tekevät työstä vaativan ja toisaalta motivoivan. Peilaan tutkielmassani kuuden haastatellun asioimistulkin mie lipiteitä ja käsityksiä siihen, mil laisena asioimistulkkaus nähdään aiempien tutkimus ten perusteella, mitä ihanteita työnkuvaan liittyy sekä millaise na niin viranomaiset kuin maa hanmuuttajat näkevät tulkin roolin. Monet asioimistulkkauk sen tutkijat ja työssä toimineet henkilöt ovat pyrkineet kuvaile maan, millaista asioimistulk kauksen tulisi olla ja mitä ominaisuuksia tulkilta edellyte tään. Vaatimusten asettami sen rinnalla on vähintään yhtä tärkeää tutkia, millaista työ on (Pöchhacker 2000). On jopa ajateltu, että kuvaileva tutki mus on välttämätöntä ennen kuin tulkkauksen normien muo dostaminen on edes mahdollis ta (Wadensjö 1998). Ensin on siis selvitettävä, mitä ilmiö on ennen kuin voidaan sanoa, mi ten sen tulisi olla. Tehtyjen haastattelujen perus teella voitiin todeta, ettei osa ammattisäännöstön ihanteista toteudu tai ettei niiden ole edes mahdollista toteutua käytännössä. Avustajana toi mimista koskeva sääntö on veteen piirretty viiva, koska tul kin on usein astuttava ulos tul kin roolista esimerkiksi täyttämällä lomakkeita maa hanmuuttajien puolesta mo nien heistä ollessa luku ja kirjoitustaidottomia. Tuloksista kävi ilmi, etteivät myöskään tulkkausolosuhteet ole aina so pivat. Syynä voi olla viran omaisten ymmärtämättömyys tulkin työstä tai välinpitämät tömyys tätä kohtaan. Myös etätulkkauksessa ilmenee on gelmia, jotka voivat johtua huonosta akustiikasta tai non verbaalin viestinnän puuttumi sesta. Tulkkien työn luonnetta eivät osaa aina ottaa huo mioon edes heidän oman or ganisaationsa johtavissa asemissa olevat henkilöt muun muassa riittävät hen gähdystauot puuttuvat usein tulkkausten välissä, kun työpäi vät varataan niin täyteen. Tuloksista voitiin päätellä lisäk si, että tulkkien ja viranomais ten yhteistyössä on vielä paljon kehitettävää. Tehtyjen haastattelujen perusteella ha vaittiin myös, että työyhteisöis sä on tarvetta vilkkaammalle ja muutoksia synnyttävälle vuoropuhelulle. Haastattelut tehtiin vuonna 2006 ja tutkielma valmistui vuonna Koko tutkielman voi käydä lukemassa osoit teesta ma.php?id=17205 Belinda Troger

6 Kääntäminen Niina Autiomäki Yleistä Kääntäminen on lähtökielisen vies tin muodostamista kohdekielelle. Kääntämisellä tarkoitetaan yleises ti kirjallisen tekstin kääntämistä, tulkkaaminen kattaa puhutun se kä viittomakielen. Kääntämisen ammattilaisen työnimike on kään täjä. Suomessa kääntäjät kääntä vät lähinnä kauno ja tietokirjalli suutta, asiakirjoja ja av materiaa lia (elokuvat/tv sarjat). Kääntäminen vaatii kääntäjältä kielellisen osaamisen lisäksi myös kulttuurillista tuntemusta. Käännös työtä tehdessään, varsinkin jos käännettävä teksti sisältää puhe kielimäisyyksiä, kaunokirjallisia ele menttejä jne., kääntäjän tulee valita linjaus, jolla käännöstyö teh dään pyritäänkö sanatarkkaan käännökseen, välittämään itse tekstin sisältö muuttamalla raken netta, murreilmaisuja vai jotain sil tä väliltä. Kääntäjän pitää sisäistää tekstin eri funktiot turun murteella kirjoitettua tekstiä on vai keaa kääntää vaikkapa englan niksi, sillä kieli sisältää murreilmai sujen lisäksi oman ajatusmaail mansa ja ulkoturkulaisten käsityk set turkulaisista jne. Kääntäjä ottaa huomioon tarvittaessa myös sen, kenelle käännös on tarkoitet tu ja osaa lukijahorisonttia tarkas telemalla määrittää tyylin ja rakenteen, jota työssään käyttää. Erilaisissa ohjeissa (vaikkapa kau kosäätimen käyttöohje, kirjahyllyn kokoamisohje tai lääkkeen sisältö luettelo/käyttöohje) käännöstyö on selkeämpää, vaikkakin kulttuu rillisia eroavuuksia mm. tavoissa ja mittayksiköissä voi esiintyä. Historia Ihminen on luonteeltaan utelias ja liikkuvainen. Nykyisin tunnemme maantieteellisesti Telluksen, mutta tämä ei olisi mahdollista ilman var haisempaa tutkimusmatkailua. En nen virallisempaa maapallon kartoitusta eri kulttuurit ovat koh danneet kaupankäynnin, sotimi sen ja yleisen kulttuurivaihdon yhteydessä. Kääntämisestä on en simmäisiä historiallisia viitteitä jo 2000 eaa., ensimmäiset kirjalliset maininnat tulkkauksesta ovat jo ai kaisempaa perua, 3000 eaa. Alek santeri Suuri ( eaa.) oli sotapäällikkyyden lisäksi perusta massa Aleksandrian kirjastoa, jos sa käännettiin runsaasti asiakirjoja egyptin (hieroglyfit) ja kreikan kie len välillä. Raamatun vanhimmat käännökset tehtiin niin ikään en nen ajan laskun alkua. kun osia vanhan testamentin osista kään nettiin arameaksi. Antiikin Kreikassa ei tehty juuri kaan käännöksiä, sillä muita kan soja pidettiin barbaarisina. Rooman valtakunnassa käännök sillä oli sen sijaan merkittävä osa. Ensimmäisenä nimettynä kääntä jänä länsimaisessa historiassa on pidetty Livius Andronicusta ( eaa.), joka käänsi Homerok sen Odysseian kreikasta latinaksi. Myös ensimmäiset tieteellisemmät pohdinnat kääntämisestä kirjoitti it sekin kääntämistä paljon harjoitta nut Cicero ( eaa.). Hänen tärkeimpiä ajatuksiaan kääntämi sestä oli nec verbo verbum eli ei sana sanalta. Tämä ajatusmalli tar koitti sitä, ettei kaikkien tekstien sa natarkka kääntäminen palvele käännöstä. Käännöskoordinaattori Natalia Hytönen valmistelemassa käännöstyötä. Kääntäjien pyhimyksenä pide tään Pyhää Hieronymusta ( ), jonka suurimpana käännös työnä pidetään raamatun kään tämistä hepreasta ja kreikasta latinan kielelle. Tämä käännös, Vulgata, on edelleen katolisen kir kon virallinen Raamatun käännös. Hieronymus käytti mm. Vulgatan käännöksessä Ciceron nec verbo verbum käännöstapaa. Keskiajalla eurooppalaista kirjalli suutta käännettiin myös muualla. Arabit käänsivät 700 luvulta läh tien lähinnä tietokirjallisuutta krei kasta ja sanskritin kielestä. Euroopassa käännöskirjallisuudel la oli merkittävä asema kansallis kirjallisuuden syntymiseen. jatkuu >>>

7 >>> Keskiajalla luku ja kirjoitustaito oli lähinnä papiston taito ja uskonnol lista kirjallisuutta käännettiin kan san kielelle. Näin kävi myös myöhemmin Mikael Agricolan ( ) raamatunsuomen noksen kanssa se loi pohjan suo men kirjakielelle ja sitä kautta muodosti alun suomenkieliselle kir jallisuudelle. Agricola käytti suo mennoksessa Hieronymuksen lati nankielistä Vulgata raamatun käännöstä alkuperäislähteenä. Ote Mikael Agricolan Uuden Testamentin käännöksestä. "Se Wsi Testamenti" (1548) Agricola edusti ajallisesti renes sanssia. Renessanssi oli aikakaute na käännöskirjallisuuden kulta aikaa, sillä kansan kielet nousivat vahvempaan asemaan tieteelli siä ja uskonnollisia julkaisuja kään nettiin kansan kielille, kuten suomeksi. Myös kansan kielen käyt tö proosakirjallisuudessa lisääntyi. Tätä edesauttoi luku ja kirjoitustai don lisääntyminen sekä kirjapaino tekniikan keksiminen. Renessanssin aikana alettiin toimittaa myös sa nakirjoja kääntäjien avuksi. Kohti nykyaikaa Kääntämisen perusteet käännös työlle on luotu aikojen saatossa. Vaikka maailmassa on muutamia valtakieliä, kuten vaikkapa eng lanti ja espanja, tarvitaan kään nöksiä pienemmille kielialueille. EU:n uudet direktiivit, asiakirjat jne. työllistävät kääntäjiä. Suomessa kääntäjät toimivat lähinnä free lancereina tai työskentelevät käännöstoimistoissa, valtion tai kunnan palveluksessa, Ylellä tai MTV:llä. Suomessa toimii kaksi kääntäjäliittoa: Kääntäjien am mattijärjestö (KAJ) ja Suomen kääntäjien ja tulkkien liitto (SKTL). Albert Edelfeltin puupiirros Mikael Agricolasta kääntämistyössään. Käännös Kääntämisellä tarkoitetaan lähdekielisen tekstin siirtämistä kohdekielelle (esim. käännös venäjän kielestä suomen kie leen). Ammattikääntäjä pyrkii säilyttä mään alkuperäisen tekstin sisällön ja tyylin, on vaitiolovelvollinen työhön liitty vistä asioista ja hallitsee oikeat työmene telmät (tiedonhaku, sanastotyö jne.). Ohessa muutamia käännöstapoja: Konekääntäminen: Kääntämismenetelmä, jossa tietokone analysoi käännettävän tekstin ja luo käännöksen ilman ihmiskääntäjää. Käy tetään vain raakakäännöksissä ja ihmis kääntäjän osallistuminen mm. kielioppiin ja oikolukuun on välttämätöntä. Tiivistelmäkäännös: Tiivistelmä lähtötekstistä, jonka avulla saa daan nopeasti selvyys tekstin pääkohdis ta ja informaatiosta. Sananmukainen kääntäminen: Käännöksestä pyritään tekemään alku peräisen kaltainen sekä sanastoltaan et tä kieliopiltaan. Sanasanainen käännös: Käännös on kirjaimellinen, pyrkii noudat tamaan lähtötekstin kielellistä muotoa. Kielten erilainen rakenne tekee tämän käännösmallin usein mahdottomaksi. Epäsuora käännös: Käännöksen käännös eli lähtötekstinä on jo kertaalleen käännetty teksti. Prima vista käännös: Käännös, joka tehdään valmistelematta suullisesti kirjallisesta lähdetekstistä.

8 Sydänääniä koulutuksen satoa Syksyinen perjantai kokosi runsaslu kuisen määrän tulkkeja Mataranka dulle. Koko päivän kestänyt koulutuspäivä käsitteli useille tuttua asioimistulkkauksen osa aluetta, neuvoloita. Koulutus muodostui kahdesta eri luennosta, joista en simmäinen käsitteli äitiysneuvolaa, jälkimmäinen puolestaan lapsineu volaa. Asiat, jotka koskettavat ihmisen ter veyttä, vaativat aina herkkyyttä kaikilta osapuolilta. Lapsen saatta minen tähän maailmaan lienee eräs tunteita herättävimmistä asioista ylipäätäänkin. Nykyinen suomalainen terveydenhuolto kiin nittää jo raskausaikana moniin seik koihin huomiota, jotka edesautta vat lapsen hyvinvointia. Osa asiois ta voi olla hankalasti lähestyttäviä ja hyvinkin henkilökohtaisena pidet tyjä. Kysymykset perheväkivallasta ja päihteiden käytöstä voivat tun tua tungettelevilta, vaikkei näitä perheessä esiintyisikään. Tämän li säksi laajamittaiset tutkimukset ja niissä esiintyvät mahdolliset poik keamat koskettavat asiakasta hy vin syvältä. Tulkit ovat kaikessa tässä läsnä. Jot ta haasteet eivät loppuisi kesken, on kulttuurien välillä suuriakin eroja perheiden sisäisessä dynamiikassa, miten synnytys tapahtuu, milloin kiinteä ruoka aloitetaan jne. Joilla kin maahan muualta saapuneilla voi olla taustallaan sen kaltaisia ko kemuksia, että neuvoloissa käydyt keskustelut voidaan käsittää kuulus teluksi ja pelko lapsen menettämi sestä saattaa tehdä kommunikoin nin neuvolan kanssa haasteellisek si. teelliset tutkimustoimenpiteet saat tavat olla vieraita joissain kulttuu reissa. Eri kulttuureissa synnytys ja muut lääketieteelliset hoidot ja tutkimuk set tehdään eri tavoin. Vaikkei ky seessä olisi ensi synnyttäjä, saattavat olosuhteet poiketa totu tusta. Kun asiat selitetään omalla kielellä ja hälvennetään erilaisia pelkoja vaikkapa tutustumalla syn nytyssaliin etukäteen, edesaute taan odottavan äidin turvallisuu den tunnetta. Tulkin tehtävä on tässäkin tilantees sa vain välittää sanottu asia, neu volahenkilökunnan työn helpotta minen ja taata se, että asiakas tie tää mitä kulloinkin tapahtuu. Koska neuvoloissa tehdään tutkimuksia sekä raskauden aikana että lap sen synnyttyä, pitää tulkilla olla laa jakin lääketieteellinen sanasto hallussaan. Tutkimusten lisäksi ovat mm. erilaiset rokotukset, joiden tar koituksena on torjua hankalia ja hengenvaarallisiakin sairauksia. Jos kus näiden rokotteiden kirjainyhdis telmät ja nimet ovat suomalaisille kin vieraita. Samoin jotkut lääketie Kysymyksiä Joskus neuvolahenkilökuntaa saat taa askarruttaa moninaiset kysy mykset. Näitä voivat olla vaikkapa alla olevan kaltaiset: Kuinka kauan enemmän käynti kerta kestää, kun asiointi tapahtuu tulkkauksen avulla? Pääsääntöisesti voidaan sanoa, että tulkatessa asiointiin menee tuplaten se aika, mitä meni tavalli seen asiointiin. Tulkilla on usein kii reinen päivä ja siksi onkin hyvä

9 huomioida ajantarve mahdollisim man tarkkaan, etteivät asiat jää kesken. Miksi joskus tuntuu siltä, että itse tulkkaus kieleltä toiselle tuntuu lii an pitkältä (selitteleekö tulkki omi aan?) Tulkkauksessa tulkki on kahden kie len ja kulttuurin välittäjänä, koska sanat ja määritteet ovat kulttuurisi donnaisia. Kaikissa kielissä ei ole välttämättä edes määrettä suo menkieliselle sanalle tai määrityk selle. Toisissa kielissä voidaan sama määre esittää huomattavasti pi demmällä tavalla. Tästä siis johtuu se, että suomeksi esitetty kysymys tai asia saatetaan tulkata selvästi lyhyemmällä tai pidemmälläkin ta valla. Tulkin tehtävänä on vain tul kata. Mitä kulttuurisidonnaisia asioita pi täisi ottaa huomioon, ettei loukkaa vahingossa asiakasta? Kysyvä ei tieltä eksy. Eri kulttuureis sa eri asiat saatetaan kokea louk kaavina tai tietyistä asioista ei puhuta. Riitta Ala Luhtala luennoi hoitoalalla käytettävistä termeistä ja raskausajan tulkkauksista Lopuksi Koulutus herätti paljon kysymyksiä ja vilkasta keskustelua sekä lääke tieteellisistä toimenpiteistä ja konk reettisista tulkkaustilanteista lähti en. Dialogi yksiköiden välillä oli sel västi tarpeen ja toimiva yhteistyö onkin ensisijaisen tärkeää molem mille osapuolille asiakkaan hyvin voinnin lisäämisen kannalta. On tärkeää muistaa, että asioimis tulkkauksessa kyse on aina ihmis ten ja kulttuurien kohtaamisesta. Jo lähtökohtaisesti haasteellinen ti lanne herkistyy entisestään, kun siirrytään henkilökohtaisiin asioihin. Hienotunteisuus, kärsivällisyys ja si tä kautta luottamuksen luominen edesauttavat sekä tulkin että vi ranomaisen työtä. Niina Autiomäki

10 Harmaita alueita asioimistulkkauksessa Asioimistulkkia sitoo ammattisään nöstö, jonka kohdissa 11, 12 ja 13 todetaan: Tulkki pysyttelee puolu eettomana ja ulkopuolisena eikä anna henkilökohtaisten asentei densa tai mielipiteidensä vaikut taa työhönsä ja Tulkki ei toimi tulkattavien avustajana tai asia miehenä sekä Tulkki ei toimek siantonsa aikana ole velvollinen hoitamaan mitään muita kuin tulk kaustehtäviä. Kaunista paperilla mutta haastavaa käytännössä. Kentällä asioimistulkki törmää mo nesti tilanteisiin, joissa häneltä vaa ditaan erinomaista tilanteenhal lintaa ja nopeaa ongelmanratko mistaitoa. Tilanteisiin ei kuitenkaan aina ole yhtä ja ainutta oikeaa rat kaisua. On ihmisiä, jotka kohtaa vat toisensa viestintätilanteessa. Ja tulkki, joka toimii mahdollisimman ammattimaisesti. Asioimistulkin puolueettomuus Tämän artikkelin esimerkit pohjau tuvat Miriam Slesingerin Alcalá de Henaresissa, Espanjassa huhtikuus sa 2008 asioimistulkkauskonferens sissa pitämään esitelmään. Asioimistulkkaustilanteidenmoninai suus on globaali ilmiö, ei vain Suo messa toimivien tulkkien haaste. Slesinger, Bar Ilanin yliopistosta Is raelista, muistutti esitelmänsä alus sa, että se, että pesee kätensä konfliktissa voimakkaan ja voimat toman välissä, tarkoittaa voimak kaan puolelle menemistä, ei puolueettomuutta. Tottahan se on. Mutta miten siihen istuu tulkin puolueettomuus? Lisäksi jopa jot kut alan tutkijat ovat sitä mieltä, et tä jyrkkä pidättäytyminen kuivassa, muodollisessa, passiivisessa ja puo lueettomassa tulkkaustyylissä, vaik ka se olisi linjassa ihanteellisen ammattimaisen käytöksen kanssa, ei aina ole paras tapa palvella asiakkaita, erityisesti jos heidän tar koituksenaan on saada aikaan ys tävällinen ja yhteistyöhön pyrkivä vuoropuhelu. Toisten tutkijoiden mukaan tulkilla on täysi oikeus jät tää syrjään puolueettomuus silloin, kun se on selvästi (tulkin omantun non ja ammattimaisen tulkkausko kemuksen perusteella) oikein. Sitä kutsutaan puolustukseksi ja se on asia, jossa tulkki selvästi tunnistaa oman roolinsa tietyllä hetkellä. Asioimistulkkaustilanteiden kirjo Miriam Slesinger on kouluttanut tu levia asioimistulkkeja, joiden eettisis tä pohdinnoista ja muista kirjallisista lähteistä hän oli koonnut esitelmänsä. Monella tulkilla on maahanmuuttajatausta, ja he ovat tottuneet toimimaan oman perheensä tulkkina epävirallisissa ti lanteissa. He eivät voi olla luopu matta vanhoista rooleistaan, joista yksi on kulttuurinvälittäjän rooli. Li säksi he miettivät, saako heillä olla tunteita potilaiden puolesta ja voi vatko he itse korjata epäkohtia viestintätilanteissa. Kun lääkäri ke hotti potilasta opettelemaan englantia, eräs opiskelija aktivisti il moitti lääkärille, että hän oli tulk kaamassa vain lääketiedettä eikä poliittisia kannanottoja. Toisaalta taas yhtä tulkkia harmitti, kun hän ei voinut auttaa potilasta, jolle lääkäri sanoi, että oli potilaan oma päätös, tehdäänkö lapsivesi tutkimus vai ei. Tulkissa heräsi halu auttaa ja etsiä aiheesta tietoa rau kalta tuntuvalle potilaalle. Hänestä koko tilanne oli väärin. Tässä ta pauksessa, puhtaasti ammattisään nöstön näkökulmasta tulkin ei tietenkään saisi antaa empatial leen valtaa. Mutta hänkin on vain ihminen tunteineen. Opiskelijatulkit järkeistivät tulkin laajennettua roolia esimerkiksi sen vuoksi, että asiakas oli hankala ei kä kuunnellut. Niinpä eräskin tulkki päätti korottaa ääntään huomion saamiseksi. Tai toinen tulkki kävi pyytämässä lääkäriltä koetulokset etukäteen, koska potilas halusi niin kiivaasti saada ne. Sitten lääkäri ja tulkki menivät hakemaan potilaan ja kävivät tulokset läpi yhdessä. Toisessa sairaalatulkkauksessa tulk ki toimitti lääkärille asiakkaan laati mat kirjalliset kysymykset sairaudesta. Tulkki kirjoitti kysymys ten vastaukset paperille ja antoi paperin potilaalle. Toinen tulkki vei potilaan rikkinäiset silmälasit opti kolle, koska potilasta oli kielletty poistumasta sairaalasta. On sel vää, että tulkki on ylittänyt omat ammatilliset rajansa, jos hän alkaa hoitaa potilaan asiaa tai jos hän tekee jotakin muuta kuin tulkkaa. Tulkin roolin pitäisi olla puhtaasti viestinnällinen. Tulkki tulkkaa suullis ta tekstiä. Piste. Mutta joskus rajan veto on hankalaa. Varsinkin kun apua tarvitseva on oman kulttuu rin edustaja vieraassa maassa. Asioimistulkin ammattimaisuus Keski Suomen tulkkikeskuksen tulkit ovat ammattilaisia. Toimiakseen tulkkina he ovat käyneet monivai heisen rekrytointiprosessin läpi. Tul kin työ vaatii elinikäistä oppimista, ja tulkit saavat täydennyskoulutus ta jatkuvasti ja kehittävät ammat titaitoaan omatoimisesti esimerkiksi sanastotyötä tekemällä ja kielia lueidensa uutisia seuraamalla. Tul kit toimivat asioimistulkkien ammattisäännöstön mukaan. Jos kus tilanteet käyvät tunteille ja joskus voi jopa käydä, että tulkki kin itkee, mutta ammattitulkki ai nakin pyrkii mahdollisimman puhtaaseen puolueettomuuteen. Niina Haapala Livera

11 Swahili (suahili, suaheli) Swahilin kieli kuuluu nigeriläis kon golaisiin kieliin ja sen alaryhmään, bantukieliin, joita niitäkin on sato ja. Swahili on bantukielistä tunne tuin ja sitä käytetään opetuksen, hallinnon ja kaupan kielenä. Swa hilia puhutaan eniten Itä Afrikas sa, missä sitä käytetäänkin usein lingua francana. Virallisen kielen asema sillä on Keniassa, Ugandas sa, Tansaniassa ja Kongon de mokraattisessa tasavallassa. Äidinkielenään swahilia puhuu ar violta noin 5 miljoonaa ihmistä. Swahilia kirjoitetaan latinalaisin kir jaimin. sisämaahan. Leviämistä helpotti myös se, että uusilla alueilla puhut tiin muita bantukieliä ja bantukie let ovat keskenään kieliopillisesti sekä sanastollisesti samankaltaisia. Siirtomaavallat hallitsivat 1800 lu vun Afrikkaa ja ne pyrkivät tuo maan oman kielensä alueille (mm. englanti ja ranska). Joissakin Afrikan maissa on tänä päivänä muutama pääkieli (joista yksi on usein entisen hallitsijamaan kieli) ja tämän lisäksi alueellisesti käyte tään monia eri kieliä, esim. bantu kieliä, joiden asema voi olla virallinen tai kansallinen. Kurdin kielessä on useita murteita, joista eniten puhutut ovat kur mandži ja sorani. Kurmandžia kir joitetaan latinalaisin, arabialaisin ja kyrillisiä aakkosia käyttäen, so rania arabialaisin aakkosin. Kur mandžia puhutaan Pohjois Kurdis tanissa. Murteet Kurdit ovat olleet vainottu kansa. Kurdien yhteisörakenne pohjaa hierarkiaan, jossa suvulla ja hei moilla on suuri merkitys tätä vi hollisjoukkojen on ollut helppo käyttää hyväkseen. Kurdien oma valtio, Kurdistan, oli vuosina olemassa, ennen kuin se hajo tettiin väkivalloin. Monilla kielillä, kuten suomen kie lellä, on murteensa. Sama pätee myös swahilin kieleen. Eniten käy tettyjä murteita ovat kiunguja eli Sansibarin murre, kingwana eli ka tanga (Kongon demokraattinen tasavalta), chimwiini (Barawa) ja kimvita eli mvita (Mombasa). Muutamia swahilin kielen sanoja: (Bantukielen lainasanoja): upepo = tuuli, mtu = ihminen. Historia Alun perin swahili on merenkulkijoi den ja kauppiaiden kieli. Sitä pu huttiin Itä Afrikan rannikolla, Etelä Somaliasta Pohjois Mosambi kiin. Arabialaiset ja persialaiset kauppiaat vaikuttivat niin swahi lien yhteiskuntaan kuin kieleen swahilin kielessä onkin paljon laina sanoja sekä arabian että persian kielestä. Norsunluu ja orjakaupan laajet tua 1800 luvulla myös swahilin kie len levinneisyys laajeni rannikolta (Arabian kielen lainasanoja): kitabu = kirja, duka = kauppa. Kurdi maattoman kansan kieli Kurdin kieli on indoeurooppalai nen kieli, joka kuuluu iranilaisten kielten alaryhmään. Sitä puhuu noin miljoonaa ihmistä lä hinnä Kurdistanin alueella. Vuo den 2007 tilaston mukaan kurdia Suomessa puhui vajaat 6000 ihmis tä. Kielenä kurdi on laajalla alueella käytetty kieli, mutta koska laajalle levittäytyneen kansan yhteydet keskinäisesti eivät ole tiiviit, ei kieli ole kehittynyt ja alueelliset mur teet poikkeavat toisistaan. Kurdistan ja kurdit Kurdit asuvat lähi idässä, lähinnä Turkin, Irakin, Iranin, Armenian ja Syyrian alueella. Kurdien asutta mat alueet ovat olleet monesti vaikea pääsyisiä, mutta sisältä neet luonnonrikkauksia, kuten öl jyä. Kurdin kieli on indoeurooppalai nen kieli. Samaan kieliryhmään kuuluvat mm. ruotsin, englannin ja persian kieli. Indoeurooppalai sia kieliä puhuu maailmassa n. 3 miljardia ihmistä eli noin puolet koko ihmiskunnasta. Kurdin kieli kuuluu iranilaisten kielten alaryh mään. Kurdin kielessä on useita eri murteita, joista käytetyimmät ovat kurmandži ja sorani.

12 Keski Suomen tulkkikeskus Puistokatu 2 C, 4. krs, Jyväskylä tulkkikeskus@jkl.fi