Interpreter Centre, How can I help you?

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Interpreter Centre, How can I help you?"

Transkriptio

1 KESKI SUOMEN TULKKIKESKUKSEN JULKAISU 1/2010 Interpreter Centre, How can I help you?

2 Arvoisa lukija, Joudutko työssäsi käyttämään tulkin palvelu ja? Oletko itse tulkki tai kiinnostunut tulkin am matista? Jos vastauksesi on kyllä, astu rohke asti asioimistulkkien maailmaan Tilkku lehtem me avulla. Idea omasta lehdestä on ollut mielessämme jo vuosia ja nyt ensimmäinen numero on val mis. Tilkku lehden tarkoituksena on avata asioimistulkkausalan ja Keski Suomen tulkkikes kuksen arkea pieni tilkku kerrallaan. Kysymyksiä, mielipiteitä, toiveita aiheista ja myös artikkeleita voi lähettää osoitteeseen Keski Suomen tulkkikeskuksen julkaisu Päätoimittaja Loretta Lönn Toimittaja Niina Autiomäki Oikoluku: Eeva Maria Vähä Mäkilä Taitto ja kuvitus: Jukka Korhonen

3 Critical Link asioimistulkkien kansainvälinen foorumi Critical Link verkosto sai alkunsa vuonna 1992, kun Ottawan yli opistossa Kanadassa perustettiin työryhmä järjestämään ensim mäistä asioimistulkkien kansainvä listä konferenssia. Critical Link on voittoa tavoittelematon järjestö, jo ka edistää asioimistulkkausta sosi aalialalla, oikeudessa ja terveydenhuollossa. Se keskittyy pääasiassa puhuttujen kielten tulk kaamiseen, mutta tekee läheistä yhteistyötä myös viittomakielen tulkkien kanssa. Critical Linkin tehtävänä on edis tää tulkkauksen laatustandardeja, joita asioimistulkit vaalivat työs sään, sekä tukea asioimistulkkauk seen liittyvää tutkimusta ja tiedottaa tutkimustuloksista. Lisäksi Critical Linkin tavoitteena on lisätä keskustelua vaatimuksista, joiden pitää täyttyä, jos pyrkii kouluttau tumaan asioimistulkiksi. Se puolus taa ammattitulkkien palvelujen käyttöä sosiaalialalla, oikeudessa ja terveydenhuollossa ja edistää asioimistulkin tunnettuutta ammat tina. Miksi me täällä Kanadasta katsot tuna kaukaisessa Keski Suomessa olemme kiinnostuneita Critical Link verkostosta? Koska asioimis tulkeilla ei ole muutakaan verkos toa Suomessa tai Euroopassa. Kunnallisia tulkkikeskuksia alettiin perustaa Suomeen vasta 1990 lu vun puolivälissä. Ala on siis ollut meillä Suomessa järjestäytynyttä vasta viime vuosikymmeneltä läh tien. Asioimistulkin ammattitutkinto on ollut olemassa vasta 2000 luvul ta lähtien. Suomessa ja muualla kin aikaisemmin alalle päädyttiin itseoppineina tai kielten opintojen kautta. Alan tutkimusta on tehty valitettavan vähän. Siksi kansain väliset kontaktit ovat tärkeitä. Cri tical Linkin kautta voimme ottaa oppia, miten asioimistulkkauksen pioneerimaissa, kuten Ruotsissa, Alankomaissa ja Australiassa, on asiat hoidettu ja minkälaisin tulok sin. Critical Link on vanhin asioimis tulkkaukseen keskittynyt järjestö ja sen tuottama tieto on arvokasta, myös Jyväskylässä toimiville tulkeil le. Ensimmäinen järjestön konferenssi Critical Link 1 pidettiin Kanadassa vuonna Siellä kartoitettiin asioimistulkkauksen haasteet ja alettiin etsiä vastauksia niihin. Osal listujia oli 250. Mukana oli tulkkeja, tulkkien kouluttajia, tulkkipalvelu jen käyttäjiä, tulkkipalvelujen välit täjiä, tulkkien ja kääntäjien ammattiliittojen jäseniä ja maa hanmuuttajapalvelujen edustajia. Vihdoin ja viimein tulkit oli saatu yhteen asiakkaidensa kanssa, ja hyvä yhteistyö pääsi alkamaan. Eipä olisi hassumpi ajatus järjestää vastaavanlainen tapaaminen myös Jyväskylässä tulkkipalvelu jen käyttäjien ja tulkkien välille tosin pienemmässä mittakaavas sa. Ensimmäisestä Critical Link konfe renssista lähtien tapahtuma on pi detty kolmen vuoden välein. Luonnollisesti konferensseista on aina toimitettu julkaisu. Ensimmäi set kolme konferenssia pidettiin Kanadassa. Critical Link 2:n pää aiheena olivat asioimistulkkauk sen standardit ja etiikka sekä niiden kehitys. Konferenssissa pa neuduttiin asioimistulkkien koulu tukseen, jonka pitäisi olla akateemista ja ammattimaista, ja tarpeeseen luoda standardit asioimistulkkien koulutukselle ja akkreditoinnille. Asioimistulkkausta koskevaa vuoropuhelua haluttiin jatkuu >>>

4 >>> jatkaa ja syventää. Lisäksi esiin otettiin tarve kouluttaa tulkkipalve lujen käyttäjiä. Tätä tehdään myös meillä Keski Suomen tulkki keskuksessa. Jos vain yhteistyö kumppani osoittaa mielenkiintoaan, meiltä tullaan kouluttamaan henkilöstöä tulkki palvelujen käyttöön. Tai voimme sopia tapaamisesta tulkkikeskuk sessa. Critical Link 3:n pääteema oli asioi mistulkin ammatin monimutkai suus. Ammatissa törmätään jatkuvasti eettisiin ongelmiin ja har maisiin alueisiin: Kuinka tulkki voi pysyä neutraalina ja ulkopuolise na, jos tulkattava on lapsi tai van hus, joka tarvitsisi pelkän viestin välittymisen lisäksi myös empati aa? Tai kuinka tulkki voi olla puolu eeton eikä saa ilmeillään tai eleillään ilmoittaa erimielisyyttään esimerkiksi pedofilia tulkatessaan? Tulkkikin on ihminen, ja joskus ra janveto oman ammattietiikan ja inhimillisen käytöksen välillä on to dellista taiteilua trapetsilla. Critical Link 3:ssa oli jo yli 400 osallistujaa 20 maasta. Vuonna 2004 Critical Link pidettiin ensimmäistä kertaa Kanadan ulko puolella, Ruotsissa. Critical Link 4:n aiheena oli asioimistulkin ammatin professionaalistuminen. Muuta masta maasta ja alueesta, jossa asioimistulkkaus oli uusinta uutta, tehtiin tilannekatsaus. Esittelyssä olivat Puola, Viro ja Hong Kong. Konferenssissa käsiteltiin osittain ai kaisempien konferenssien teemo ja, osittain uusia aiheita, kuten lasten tulkkaamista ja tulkkivälitys toimistojen roolia. Siinä, mitä kaut ta tulkin tilaa, saa edelleen ja myös meillä Suomessa olla tarkka na. Tulkin ammattinimike ei ole suojattu. Näin ollen kuka tahansa saa nimittää itseään tulkiksi ja myy dä tulkkipalveluja. Kun tulkki oli ti lattu jonkun tulkkeja välittävän pikkufirman kautta, eräässä Etelä Suomen tuomioistuimessa kävi ker ran seuraavasti: kun uhrilta kysyt tiin, mitä ryöstön yhteydessä oli kadonnut, uhri vastasi vieraalla kie lellä ja tulkki näytti käsillään rantei ta ja korvalehtiä ilmeisesti rannekello ja korvakorut oli varas tettu. Viimeisin Critical Link järjestettiin Sydneyssä, Australiassa vuonna Critical Link 5:ssä käsiteltiin tulkkauksen laatua. Konferenssi oli kasvanut entisestään ja läsnä oli 489 osallistujaa 28 maasta. Panee likeskustelujen aiheena oli mm. se, miten tulkkaustilanteen eri osapuo let ovat vastuussa tulkkauksen laa dusta tulkatussa vuorovaikutus tilanteessa. Keski Suomen tulkkikes kuksen johtaja Loretta Lönn osallis tui konferenssiin. Vielä nyt Keski Suomen tulkkikeskuksen tulkit purkavat konferenssin antia, sillä konferenssimatkalta saatiin paljon materiaalia koulutuksia varten. Seuraavalla kerralla konferenssi palaa taas Eurooppaan. Critical Link 6 pidetään kesällä 2010 Bir minghamissa Isossa Britanniassa. Aiheena on tulkkaus muuttuvassa maailmassa. Käsittelyyn tulevat asioimistulkkauksen taloudelliset, sosiokulttuuriset, sosiolingvistiset, valtioiden rajat ylittävät, poliittiset ja lailliset näkökulmat sekä ih misoikeusasiat. Toivomme, että jo ku pääsee edustamaan Keski Suomen tulkkikeskusta ja tuomaan taas kansainväliset ter veiset ja tuoreimmat tutkimustu lokset Jyväskylään tulkkien työyhteisöä rikastuttamaan ja ammattitaitoa syventämään. Niina Haapala Livera

5 Asioimistulkkauksen ihanteet ja todellisuus Olen toiminut reilut neljä vuot ta kunnallisen tulkkikeskuksen saksan freelance asioimistulkki na. Aloitin työt jo opiskeluvai heessa. Hyvin pian huomasin, että käytännön työ on paljon monivivahteisempaa kuin kou lunpenkillä osasin kuvitella. Huolimatta monipuolisesta kou lutuksesta Tampereen yliopis tossa olen kohdannut käytännössä paljon tilanteita, joita ei teorialuennoilla tullut esiin tai joita käsiteltiin vain pin tapuolisesti. Tältä pohjalta pää tin selvittää pro gradu tutkielmassani, kuinka asioimis tulkkaukseen liitettävät ihan teet toteutuvat käytännön työssä. Kahdessa Suomen tulk kikeskuksessa tekemieni haas tattelujen perusteella pyrin ensisijaisesti ottamaan selvää, millaista asioimistulkin työ on tä män päivän Suomessa, mitä haasteita asioimistulkit kohtaa vat sekä mitkä asiat tekevät työstä vaativan ja toisaalta motivoivan. Peilaan tutkielmassani kuuden haastatellun asioimistulkin mie lipiteitä ja käsityksiä siihen, mil laisena asioimistulkkaus nähdään aiempien tutkimus ten perusteella, mitä ihanteita työnkuvaan liittyy sekä millaise na niin viranomaiset kuin maa hanmuuttajat näkevät tulkin roolin. Monet asioimistulkkauk sen tutkijat ja työssä toimineet henkilöt ovat pyrkineet kuvaile maan, millaista asioimistulk kauksen tulisi olla ja mitä ominaisuuksia tulkilta edellyte tään. Vaatimusten asettami sen rinnalla on vähintään yhtä tärkeää tutkia, millaista työ on (Pöchhacker 2000). On jopa ajateltu, että kuvaileva tutki mus on välttämätöntä ennen kuin tulkkauksen normien muo dostaminen on edes mahdollis ta (Wadensjö 1998). Ensin on siis selvitettävä, mitä ilmiö on ennen kuin voidaan sanoa, mi ten sen tulisi olla. Tehtyjen haastattelujen perus teella voitiin todeta, ettei osa ammattisäännöstön ihanteista toteudu tai ettei niiden ole edes mahdollista toteutua käytännössä. Avustajana toi mimista koskeva sääntö on veteen piirretty viiva, koska tul kin on usein astuttava ulos tul kin roolista esimerkiksi täyttämällä lomakkeita maa hanmuuttajien puolesta mo nien heistä ollessa luku ja kirjoitustaidottomia. Tuloksista kävi ilmi, etteivät myöskään tulkkausolosuhteet ole aina so pivat. Syynä voi olla viran omaisten ymmärtämättömyys tulkin työstä tai välinpitämät tömyys tätä kohtaan. Myös etätulkkauksessa ilmenee on gelmia, jotka voivat johtua huonosta akustiikasta tai non verbaalin viestinnän puuttumi sesta. Tulkkien työn luonnetta eivät osaa aina ottaa huo mioon edes heidän oman or ganisaationsa johtavissa asemissa olevat henkilöt muun muassa riittävät hen gähdystauot puuttuvat usein tulkkausten välissä, kun työpäi vät varataan niin täyteen. Tuloksista voitiin päätellä lisäk si, että tulkkien ja viranomais ten yhteistyössä on vielä paljon kehitettävää. Tehtyjen haastattelujen perusteella ha vaittiin myös, että työyhteisöis sä on tarvetta vilkkaammalle ja muutoksia synnyttävälle vuoropuhelulle. Haastattelut tehtiin vuonna 2006 ja tutkielma valmistui vuonna Koko tutkielman voi käydä lukemassa osoit teesta ma.php?id=17205 Belinda Troger

6 Kääntäminen Niina Autiomäki Yleistä Kääntäminen on lähtökielisen vies tin muodostamista kohdekielelle. Kääntämisellä tarkoitetaan yleises ti kirjallisen tekstin kääntämistä, tulkkaaminen kattaa puhutun se kä viittomakielen. Kääntämisen ammattilaisen työnimike on kään täjä. Suomessa kääntäjät kääntä vät lähinnä kauno ja tietokirjalli suutta, asiakirjoja ja av materiaa lia (elokuvat/tv sarjat). Kääntäminen vaatii kääntäjältä kielellisen osaamisen lisäksi myös kulttuurillista tuntemusta. Käännös työtä tehdessään, varsinkin jos käännettävä teksti sisältää puhe kielimäisyyksiä, kaunokirjallisia ele menttejä jne., kääntäjän tulee valita linjaus, jolla käännöstyö teh dään pyritäänkö sanatarkkaan käännökseen, välittämään itse tekstin sisältö muuttamalla raken netta, murreilmaisuja vai jotain sil tä väliltä. Kääntäjän pitää sisäistää tekstin eri funktiot turun murteella kirjoitettua tekstiä on vai keaa kääntää vaikkapa englan niksi, sillä kieli sisältää murreilmai sujen lisäksi oman ajatusmaail mansa ja ulkoturkulaisten käsityk set turkulaisista jne. Kääntäjä ottaa huomioon tarvittaessa myös sen, kenelle käännös on tarkoitet tu ja osaa lukijahorisonttia tarkas telemalla määrittää tyylin ja rakenteen, jota työssään käyttää. Erilaisissa ohjeissa (vaikkapa kau kosäätimen käyttöohje, kirjahyllyn kokoamisohje tai lääkkeen sisältö luettelo/käyttöohje) käännöstyö on selkeämpää, vaikkakin kulttuu rillisia eroavuuksia mm. tavoissa ja mittayksiköissä voi esiintyä. Historia Ihminen on luonteeltaan utelias ja liikkuvainen. Nykyisin tunnemme maantieteellisesti Telluksen, mutta tämä ei olisi mahdollista ilman var haisempaa tutkimusmatkailua. En nen virallisempaa maapallon kartoitusta eri kulttuurit ovat koh danneet kaupankäynnin, sotimi sen ja yleisen kulttuurivaihdon yhteydessä. Kääntämisestä on en simmäisiä historiallisia viitteitä jo 2000 eaa., ensimmäiset kirjalliset maininnat tulkkauksesta ovat jo ai kaisempaa perua, 3000 eaa. Alek santeri Suuri ( eaa.) oli sotapäällikkyyden lisäksi perusta massa Aleksandrian kirjastoa, jos sa käännettiin runsaasti asiakirjoja egyptin (hieroglyfit) ja kreikan kie len välillä. Raamatun vanhimmat käännökset tehtiin niin ikään en nen ajan laskun alkua. kun osia vanhan testamentin osista kään nettiin arameaksi. Antiikin Kreikassa ei tehty juuri kaan käännöksiä, sillä muita kan soja pidettiin barbaarisina. Rooman valtakunnassa käännök sillä oli sen sijaan merkittävä osa. Ensimmäisenä nimettynä kääntä jänä länsimaisessa historiassa on pidetty Livius Andronicusta ( eaa.), joka käänsi Homerok sen Odysseian kreikasta latinaksi. Myös ensimmäiset tieteellisemmät pohdinnat kääntämisestä kirjoitti it sekin kääntämistä paljon harjoitta nut Cicero ( eaa.). Hänen tärkeimpiä ajatuksiaan kääntämi sestä oli nec verbo verbum eli ei sana sanalta. Tämä ajatusmalli tar koitti sitä, ettei kaikkien tekstien sa natarkka kääntäminen palvele käännöstä. Käännöskoordinaattori Natalia Hytönen valmistelemassa käännöstyötä. Kääntäjien pyhimyksenä pide tään Pyhää Hieronymusta ( ), jonka suurimpana käännös työnä pidetään raamatun kään tämistä hepreasta ja kreikasta latinan kielelle. Tämä käännös, Vulgata, on edelleen katolisen kir kon virallinen Raamatun käännös. Hieronymus käytti mm. Vulgatan käännöksessä Ciceron nec verbo verbum käännöstapaa. Keskiajalla eurooppalaista kirjalli suutta käännettiin myös muualla. Arabit käänsivät 700 luvulta läh tien lähinnä tietokirjallisuutta krei kasta ja sanskritin kielestä. Euroopassa käännöskirjallisuudel la oli merkittävä asema kansallis kirjallisuuden syntymiseen. jatkuu >>>

7 >>> Keskiajalla luku ja kirjoitustaito oli lähinnä papiston taito ja uskonnol lista kirjallisuutta käännettiin kan san kielelle. Näin kävi myös myöhemmin Mikael Agricolan ( ) raamatunsuomen noksen kanssa se loi pohjan suo men kirjakielelle ja sitä kautta muodosti alun suomenkieliselle kir jallisuudelle. Agricola käytti suo mennoksessa Hieronymuksen lati nankielistä Vulgata raamatun käännöstä alkuperäislähteenä. Ote Mikael Agricolan Uuden Testamentin käännöksestä. "Se Wsi Testamenti" (1548) Agricola edusti ajallisesti renes sanssia. Renessanssi oli aikakaute na käännöskirjallisuuden kulta aikaa, sillä kansan kielet nousivat vahvempaan asemaan tieteelli siä ja uskonnollisia julkaisuja kään nettiin kansan kielille, kuten suomeksi. Myös kansan kielen käyt tö proosakirjallisuudessa lisääntyi. Tätä edesauttoi luku ja kirjoitustai don lisääntyminen sekä kirjapaino tekniikan keksiminen. Renessanssin aikana alettiin toimittaa myös sa nakirjoja kääntäjien avuksi. Kohti nykyaikaa Kääntämisen perusteet käännös työlle on luotu aikojen saatossa. Vaikka maailmassa on muutamia valtakieliä, kuten vaikkapa eng lanti ja espanja, tarvitaan kään nöksiä pienemmille kielialueille. EU:n uudet direktiivit, asiakirjat jne. työllistävät kääntäjiä. Suomessa kääntäjät toimivat lähinnä free lancereina tai työskentelevät käännöstoimistoissa, valtion tai kunnan palveluksessa, Ylellä tai MTV:llä. Suomessa toimii kaksi kääntäjäliittoa: Kääntäjien am mattijärjestö (KAJ) ja Suomen kääntäjien ja tulkkien liitto (SKTL). Albert Edelfeltin puupiirros Mikael Agricolasta kääntämistyössään. Käännös Kääntämisellä tarkoitetaan lähdekielisen tekstin siirtämistä kohdekielelle (esim. käännös venäjän kielestä suomen kie leen). Ammattikääntäjä pyrkii säilyttä mään alkuperäisen tekstin sisällön ja tyylin, on vaitiolovelvollinen työhön liitty vistä asioista ja hallitsee oikeat työmene telmät (tiedonhaku, sanastotyö jne.). Ohessa muutamia käännöstapoja: Konekääntäminen: Kääntämismenetelmä, jossa tietokone analysoi käännettävän tekstin ja luo käännöksen ilman ihmiskääntäjää. Käy tetään vain raakakäännöksissä ja ihmis kääntäjän osallistuminen mm. kielioppiin ja oikolukuun on välttämätöntä. Tiivistelmäkäännös: Tiivistelmä lähtötekstistä, jonka avulla saa daan nopeasti selvyys tekstin pääkohdis ta ja informaatiosta. Sananmukainen kääntäminen: Käännöksestä pyritään tekemään alku peräisen kaltainen sekä sanastoltaan et tä kieliopiltaan. Sanasanainen käännös: Käännös on kirjaimellinen, pyrkii noudat tamaan lähtötekstin kielellistä muotoa. Kielten erilainen rakenne tekee tämän käännösmallin usein mahdottomaksi. Epäsuora käännös: Käännöksen käännös eli lähtötekstinä on jo kertaalleen käännetty teksti. Prima vista käännös: Käännös, joka tehdään valmistelematta suullisesti kirjallisesta lähdetekstistä.

8 Sydänääniä koulutuksen satoa Syksyinen perjantai kokosi runsaslu kuisen määrän tulkkeja Mataranka dulle. Koko päivän kestänyt koulutuspäivä käsitteli useille tuttua asioimistulkkauksen osa aluetta, neuvoloita. Koulutus muodostui kahdesta eri luennosta, joista en simmäinen käsitteli äitiysneuvolaa, jälkimmäinen puolestaan lapsineu volaa. Asiat, jotka koskettavat ihmisen ter veyttä, vaativat aina herkkyyttä kaikilta osapuolilta. Lapsen saatta minen tähän maailmaan lienee eräs tunteita herättävimmistä asioista ylipäätäänkin. Nykyinen suomalainen terveydenhuolto kiin nittää jo raskausaikana moniin seik koihin huomiota, jotka edesautta vat lapsen hyvinvointia. Osa asiois ta voi olla hankalasti lähestyttäviä ja hyvinkin henkilökohtaisena pidet tyjä. Kysymykset perheväkivallasta ja päihteiden käytöstä voivat tun tua tungettelevilta, vaikkei näitä perheessä esiintyisikään. Tämän li säksi laajamittaiset tutkimukset ja niissä esiintyvät mahdolliset poik keamat koskettavat asiakasta hy vin syvältä. Tulkit ovat kaikessa tässä läsnä. Jot ta haasteet eivät loppuisi kesken, on kulttuurien välillä suuriakin eroja perheiden sisäisessä dynamiikassa, miten synnytys tapahtuu, milloin kiinteä ruoka aloitetaan jne. Joilla kin maahan muualta saapuneilla voi olla taustallaan sen kaltaisia ko kemuksia, että neuvoloissa käydyt keskustelut voidaan käsittää kuulus teluksi ja pelko lapsen menettämi sestä saattaa tehdä kommunikoin nin neuvolan kanssa haasteellisek si. teelliset tutkimustoimenpiteet saat tavat olla vieraita joissain kulttuu reissa. Eri kulttuureissa synnytys ja muut lääketieteelliset hoidot ja tutkimuk set tehdään eri tavoin. Vaikkei ky seessä olisi ensi synnyttäjä, saattavat olosuhteet poiketa totu tusta. Kun asiat selitetään omalla kielellä ja hälvennetään erilaisia pelkoja vaikkapa tutustumalla syn nytyssaliin etukäteen, edesaute taan odottavan äidin turvallisuu den tunnetta. Tulkin tehtävä on tässäkin tilantees sa vain välittää sanottu asia, neu volahenkilökunnan työn helpotta minen ja taata se, että asiakas tie tää mitä kulloinkin tapahtuu. Koska neuvoloissa tehdään tutkimuksia sekä raskauden aikana että lap sen synnyttyä, pitää tulkilla olla laa jakin lääketieteellinen sanasto hallussaan. Tutkimusten lisäksi ovat mm. erilaiset rokotukset, joiden tar koituksena on torjua hankalia ja hengenvaarallisiakin sairauksia. Jos kus näiden rokotteiden kirjainyhdis telmät ja nimet ovat suomalaisille kin vieraita. Samoin jotkut lääketie Kysymyksiä Joskus neuvolahenkilökuntaa saat taa askarruttaa moninaiset kysy mykset. Näitä voivat olla vaikkapa alla olevan kaltaiset: Kuinka kauan enemmän käynti kerta kestää, kun asiointi tapahtuu tulkkauksen avulla? Pääsääntöisesti voidaan sanoa, että tulkatessa asiointiin menee tuplaten se aika, mitä meni tavalli seen asiointiin. Tulkilla on usein kii reinen päivä ja siksi onkin hyvä

9 huomioida ajantarve mahdollisim man tarkkaan, etteivät asiat jää kesken. Miksi joskus tuntuu siltä, että itse tulkkaus kieleltä toiselle tuntuu lii an pitkältä (selitteleekö tulkki omi aan?) Tulkkauksessa tulkki on kahden kie len ja kulttuurin välittäjänä, koska sanat ja määritteet ovat kulttuurisi donnaisia. Kaikissa kielissä ei ole välttämättä edes määrettä suo menkieliselle sanalle tai määrityk selle. Toisissa kielissä voidaan sama määre esittää huomattavasti pi demmällä tavalla. Tästä siis johtuu se, että suomeksi esitetty kysymys tai asia saatetaan tulkata selvästi lyhyemmällä tai pidemmälläkin ta valla. Tulkin tehtävänä on vain tul kata. Mitä kulttuurisidonnaisia asioita pi täisi ottaa huomioon, ettei loukkaa vahingossa asiakasta? Kysyvä ei tieltä eksy. Eri kulttuureis sa eri asiat saatetaan kokea louk kaavina tai tietyistä asioista ei puhuta. Riitta Ala Luhtala luennoi hoitoalalla käytettävistä termeistä ja raskausajan tulkkauksista Lopuksi Koulutus herätti paljon kysymyksiä ja vilkasta keskustelua sekä lääke tieteellisistä toimenpiteistä ja konk reettisista tulkkaustilanteista lähti en. Dialogi yksiköiden välillä oli sel västi tarpeen ja toimiva yhteistyö onkin ensisijaisen tärkeää molem mille osapuolille asiakkaan hyvin voinnin lisäämisen kannalta. On tärkeää muistaa, että asioimis tulkkauksessa kyse on aina ihmis ten ja kulttuurien kohtaamisesta. Jo lähtökohtaisesti haasteellinen ti lanne herkistyy entisestään, kun siirrytään henkilökohtaisiin asioihin. Hienotunteisuus, kärsivällisyys ja si tä kautta luottamuksen luominen edesauttavat sekä tulkin että vi ranomaisen työtä. Niina Autiomäki

10 Harmaita alueita asioimistulkkauksessa Asioimistulkkia sitoo ammattisään nöstö, jonka kohdissa 11, 12 ja 13 todetaan: Tulkki pysyttelee puolu eettomana ja ulkopuolisena eikä anna henkilökohtaisten asentei densa tai mielipiteidensä vaikut taa työhönsä ja Tulkki ei toimi tulkattavien avustajana tai asia miehenä sekä Tulkki ei toimek siantonsa aikana ole velvollinen hoitamaan mitään muita kuin tulk kaustehtäviä. Kaunista paperilla mutta haastavaa käytännössä. Kentällä asioimistulkki törmää mo nesti tilanteisiin, joissa häneltä vaa ditaan erinomaista tilanteenhal lintaa ja nopeaa ongelmanratko mistaitoa. Tilanteisiin ei kuitenkaan aina ole yhtä ja ainutta oikeaa rat kaisua. On ihmisiä, jotka kohtaa vat toisensa viestintätilanteessa. Ja tulkki, joka toimii mahdollisimman ammattimaisesti. Asioimistulkin puolueettomuus Tämän artikkelin esimerkit pohjau tuvat Miriam Slesingerin Alcalá de Henaresissa, Espanjassa huhtikuus sa 2008 asioimistulkkauskonferens sissa pitämään esitelmään. Asioimistulkkaustilanteidenmoninai suus on globaali ilmiö, ei vain Suo messa toimivien tulkkien haaste. Slesinger, Bar Ilanin yliopistosta Is raelista, muistutti esitelmänsä alus sa, että se, että pesee kätensä konfliktissa voimakkaan ja voimat toman välissä, tarkoittaa voimak kaan puolelle menemistä, ei puolueettomuutta. Tottahan se on. Mutta miten siihen istuu tulkin puolueettomuus? Lisäksi jopa jot kut alan tutkijat ovat sitä mieltä, et tä jyrkkä pidättäytyminen kuivassa, muodollisessa, passiivisessa ja puo lueettomassa tulkkaustyylissä, vaik ka se olisi linjassa ihanteellisen ammattimaisen käytöksen kanssa, ei aina ole paras tapa palvella asiakkaita, erityisesti jos heidän tar koituksenaan on saada aikaan ys tävällinen ja yhteistyöhön pyrkivä vuoropuhelu. Toisten tutkijoiden mukaan tulkilla on täysi oikeus jät tää syrjään puolueettomuus silloin, kun se on selvästi (tulkin omantun non ja ammattimaisen tulkkausko kemuksen perusteella) oikein. Sitä kutsutaan puolustukseksi ja se on asia, jossa tulkki selvästi tunnistaa oman roolinsa tietyllä hetkellä. Asioimistulkkaustilanteiden kirjo Miriam Slesinger on kouluttanut tu levia asioimistulkkeja, joiden eettisis tä pohdinnoista ja muista kirjallisista lähteistä hän oli koonnut esitelmänsä. Monella tulkilla on maahanmuuttajatausta, ja he ovat tottuneet toimimaan oman perheensä tulkkina epävirallisissa ti lanteissa. He eivät voi olla luopu matta vanhoista rooleistaan, joista yksi on kulttuurinvälittäjän rooli. Li säksi he miettivät, saako heillä olla tunteita potilaiden puolesta ja voi vatko he itse korjata epäkohtia viestintätilanteissa. Kun lääkäri ke hotti potilasta opettelemaan englantia, eräs opiskelija aktivisti il moitti lääkärille, että hän oli tulk kaamassa vain lääketiedettä eikä poliittisia kannanottoja. Toisaalta taas yhtä tulkkia harmitti, kun hän ei voinut auttaa potilasta, jolle lääkäri sanoi, että oli potilaan oma päätös, tehdäänkö lapsivesi tutkimus vai ei. Tulkissa heräsi halu auttaa ja etsiä aiheesta tietoa rau kalta tuntuvalle potilaalle. Hänestä koko tilanne oli väärin. Tässä ta pauksessa, puhtaasti ammattisään nöstön näkökulmasta tulkin ei tietenkään saisi antaa empatial leen valtaa. Mutta hänkin on vain ihminen tunteineen. Opiskelijatulkit järkeistivät tulkin laajennettua roolia esimerkiksi sen vuoksi, että asiakas oli hankala ei kä kuunnellut. Niinpä eräskin tulkki päätti korottaa ääntään huomion saamiseksi. Tai toinen tulkki kävi pyytämässä lääkäriltä koetulokset etukäteen, koska potilas halusi niin kiivaasti saada ne. Sitten lääkäri ja tulkki menivät hakemaan potilaan ja kävivät tulokset läpi yhdessä. Toisessa sairaalatulkkauksessa tulk ki toimitti lääkärille asiakkaan laati mat kirjalliset kysymykset sairaudesta. Tulkki kirjoitti kysymys ten vastaukset paperille ja antoi paperin potilaalle. Toinen tulkki vei potilaan rikkinäiset silmälasit opti kolle, koska potilasta oli kielletty poistumasta sairaalasta. On sel vää, että tulkki on ylittänyt omat ammatilliset rajansa, jos hän alkaa hoitaa potilaan asiaa tai jos hän tekee jotakin muuta kuin tulkkaa. Tulkin roolin pitäisi olla puhtaasti viestinnällinen. Tulkki tulkkaa suullis ta tekstiä. Piste. Mutta joskus rajan veto on hankalaa. Varsinkin kun apua tarvitseva on oman kulttuu rin edustaja vieraassa maassa. Asioimistulkin ammattimaisuus Keski Suomen tulkkikeskuksen tulkit ovat ammattilaisia. Toimiakseen tulkkina he ovat käyneet monivai heisen rekrytointiprosessin läpi. Tul kin työ vaatii elinikäistä oppimista, ja tulkit saavat täydennyskoulutus ta jatkuvasti ja kehittävät ammat titaitoaan omatoimisesti esimerkiksi sanastotyötä tekemällä ja kielia lueidensa uutisia seuraamalla. Tul kit toimivat asioimistulkkien ammattisäännöstön mukaan. Jos kus tilanteet käyvät tunteille ja joskus voi jopa käydä, että tulkki kin itkee, mutta ammattitulkki ai nakin pyrkii mahdollisimman puhtaaseen puolueettomuuteen. Niina Haapala Livera

11 Swahili (suahili, suaheli) Swahilin kieli kuuluu nigeriläis kon golaisiin kieliin ja sen alaryhmään, bantukieliin, joita niitäkin on sato ja. Swahili on bantukielistä tunne tuin ja sitä käytetään opetuksen, hallinnon ja kaupan kielenä. Swa hilia puhutaan eniten Itä Afrikas sa, missä sitä käytetäänkin usein lingua francana. Virallisen kielen asema sillä on Keniassa, Ugandas sa, Tansaniassa ja Kongon de mokraattisessa tasavallassa. Äidinkielenään swahilia puhuu ar violta noin 5 miljoonaa ihmistä. Swahilia kirjoitetaan latinalaisin kir jaimin. sisämaahan. Leviämistä helpotti myös se, että uusilla alueilla puhut tiin muita bantukieliä ja bantukie let ovat keskenään kieliopillisesti sekä sanastollisesti samankaltaisia. Siirtomaavallat hallitsivat 1800 lu vun Afrikkaa ja ne pyrkivät tuo maan oman kielensä alueille (mm. englanti ja ranska). Joissakin Afrikan maissa on tänä päivänä muutama pääkieli (joista yksi on usein entisen hallitsijamaan kieli) ja tämän lisäksi alueellisesti käyte tään monia eri kieliä, esim. bantu kieliä, joiden asema voi olla virallinen tai kansallinen. Kurdin kielessä on useita murteita, joista eniten puhutut ovat kur mandži ja sorani. Kurmandžia kir joitetaan latinalaisin, arabialaisin ja kyrillisiä aakkosia käyttäen, so rania arabialaisin aakkosin. Kur mandžia puhutaan Pohjois Kurdis tanissa. Murteet Kurdit ovat olleet vainottu kansa. Kurdien yhteisörakenne pohjaa hierarkiaan, jossa suvulla ja hei moilla on suuri merkitys tätä vi hollisjoukkojen on ollut helppo käyttää hyväkseen. Kurdien oma valtio, Kurdistan, oli vuosina olemassa, ennen kuin se hajo tettiin väkivalloin. Monilla kielillä, kuten suomen kie lellä, on murteensa. Sama pätee myös swahilin kieleen. Eniten käy tettyjä murteita ovat kiunguja eli Sansibarin murre, kingwana eli ka tanga (Kongon demokraattinen tasavalta), chimwiini (Barawa) ja kimvita eli mvita (Mombasa). Muutamia swahilin kielen sanoja: (Bantukielen lainasanoja): upepo = tuuli, mtu = ihminen. Historia Alun perin swahili on merenkulkijoi den ja kauppiaiden kieli. Sitä pu huttiin Itä Afrikan rannikolla, Etelä Somaliasta Pohjois Mosambi kiin. Arabialaiset ja persialaiset kauppiaat vaikuttivat niin swahi lien yhteiskuntaan kuin kieleen swahilin kielessä onkin paljon laina sanoja sekä arabian että persian kielestä. Norsunluu ja orjakaupan laajet tua 1800 luvulla myös swahilin kie len levinneisyys laajeni rannikolta (Arabian kielen lainasanoja): kitabu = kirja, duka = kauppa. Kurdi maattoman kansan kieli Kurdin kieli on indoeurooppalai nen kieli, joka kuuluu iranilaisten kielten alaryhmään. Sitä puhuu noin miljoonaa ihmistä lä hinnä Kurdistanin alueella. Vuo den 2007 tilaston mukaan kurdia Suomessa puhui vajaat 6000 ihmis tä. Kielenä kurdi on laajalla alueella käytetty kieli, mutta koska laajalle levittäytyneen kansan yhteydet keskinäisesti eivät ole tiiviit, ei kieli ole kehittynyt ja alueelliset mur teet poikkeavat toisistaan. Kurdistan ja kurdit Kurdit asuvat lähi idässä, lähinnä Turkin, Irakin, Iranin, Armenian ja Syyrian alueella. Kurdien asutta mat alueet ovat olleet monesti vaikea pääsyisiä, mutta sisältä neet luonnonrikkauksia, kuten öl jyä. Kurdin kieli on indoeurooppalai nen kieli. Samaan kieliryhmään kuuluvat mm. ruotsin, englannin ja persian kieli. Indoeurooppalai sia kieliä puhuu maailmassa n. 3 miljardia ihmistä eli noin puolet koko ihmiskunnasta. Kurdin kieli kuuluu iranilaisten kielten alaryh mään. Kurdin kielessä on useita eri murteita, joista käytetyimmät ovat kurmandži ja sorani.

12 Keski Suomen tulkkikeskus Puistokatu 2 C, 4. krs, Jyväskylä

Tulkkauspalvelut maahanmuuttajille

Tulkkauspalvelut maahanmuuttajille Maahanmuuttopalvelut Toukokuu 2013 Tulkkauspalvelut maahanmuuttajille Ohjeita maahanmuuttajille ja viranomaisille SELKOESITE Tekstit Sara Vainikka, Konsernipalvelut / Viestintä Tuija Väyrynen, Maahanmuuttopalvelut

Lisätiedot

VALITUSOSOITUS (Poikkeamisluvat 36)

VALITUSOSOITUS (Poikkeamisluvat 36) VALITUSOSOITUS (Poikkeamisluvat 36) Valitusaika Ympäristöteknisen lautakunnan lupajaoston päätökseen saa hakea muu tos ta va littamalla Pohjois-Suomen hallinto-oikeuteen kirjallisella va li tuk sel la.

Lisätiedot

Tulkkauspalvelut maahanmuuttajille

Tulkkauspalvelut maahanmuuttajille Maahanmuuttopalvelut Maaliskuu 2012 Tulkkauspalvelut maahanmuuttajille Ohjeita maahanmuuttajille ja viranomaisille SELKOESITE Tekstit Sara Vainikka / Viestintä Tuija Väyrynen / Maahanmuuttopalvelut Taitto:

Lisätiedot

Pohjois-Suomen hallinto-oikeuden päätös Torsti Patakankaan valituksesta/khall 5.5.2014 162

Pohjois-Suomen hallinto-oikeuden päätös Torsti Patakankaan valituksesta/khall 5.5.2014 162 Kunnanhallitus 368 10.11.2015 Kunnanhallitus 404 08.12.2015 Kunnanhallitus 414 22.12.2015 Kunnanhallitus 43 09.02.2016 Pohjois-Suomen hallinto-oikeuden päätös Torsti Patakankaan valituksesta/khall 5.5.2014

Lisätiedot

Rakennus- ja ympäristölautakunta 252 16.12.2015 655/11.01.00/2014. Rakennus- ja ympäristölautakunta 16.12.2015 252

Rakennus- ja ympäristölautakunta 252 16.12.2015 655/11.01.00/2014. Rakennus- ja ympäristölautakunta 16.12.2015 252 Rakennus- ja ympäristölautakunta 252 16.12.2015 Päätös / ympäristölupahakemus / Syväsatama, jätteiden loppusijoittaminen ja hyödyntäminen satamakentän rakenteissa, Kokkolan Satama / Länsi- ja Sisä-Suomen

Lisätiedot

Valmistelija hallintopäällikkö Marja-Leena Larsson:

Valmistelija hallintopäällikkö Marja-Leena Larsson: Kaupunginhallitus 251 05.10.2015 Kaupunginhallitus 291 09.11.2015 Kaupunginhallitus 305 23.11.2015 Kaupunginhallitus 325 18.12.2015 Kaupunginhallitus 35 01.02.2016 SOSIAALITYÖN JOHTAJAN VIRAN TÄYTTÄMINEN

Lisätiedot

VALITUSOSOITUS (maa-ainesluvat) 59

VALITUSOSOITUS (maa-ainesluvat) 59 VALITUSOSOITUS (maa-ainesluvat) 59 Valitusaika Ympäristöteknisen lautakunnan lupajaoston päätökseen saa hakea muu tos ta va littamalla Pohjois-Suomen hallinto-oikeuteen kirjallisella va li tuk sel la.

Lisätiedot

Työllistymistä edistävän monialaisen yhteispalvelun (TYP) yhteistyösopimus

Työllistymistä edistävän monialaisen yhteispalvelun (TYP) yhteistyösopimus Kunnanhallitus 305 27.11.2014 Kunnanhallitus 151 10.06.2015 Kunnanhallitus 19 28.01.2016 Työllistymistä edistävän monialaisen yhteispalvelun (TYP) yhteistyösopimus 143/00.04.01/2014 KH 27.11.2014 305 Työ-

Lisätiedot

Oikaisu päätökseen kiinteistöjen Sirola RN:o 28:6 ja RN:o 28:24 myynnistä Vaarankylän kyläyhdistykselle

Oikaisu päätökseen kiinteistöjen Sirola RN:o 28:6 ja RN:o 28:24 myynnistä Vaarankylän kyläyhdistykselle Kunnanhallitus 46 25.02.2014 Kunnanhallitus 76 24.03.2014 Kunnanhallitus 126 13.05.2014 Oikaisu päätökseen kiinteistöjen Sirola RN:o 28:6 ja RN:o 28:24 myynnistä Vaarankylän kyläyhdistykselle 135/1/2013

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysltk 201 09.12.2014 Sosiaali- ja terveysltk 22 26.01.2016

Sosiaali- ja terveysltk 201 09.12.2014 Sosiaali- ja terveysltk 22 26.01.2016 Sosiaali- ja terveysltk 201 09.12.2014 Sosiaali- ja terveysltk 22 26.01.2016 TILOJEN VUOKRAAMINEN TORNION SAIRASKOTISÄÄTIÖLTÄ PÄIVÄKESKUSTOIMINTAA VARTEN/TILOJEN VUOKRAAMINEN VUODELLE 2014/TILOJEN VUOKRAAMINEN

Lisätiedot

Hätäkeskuslaitoksen ja Lohjan kaupungin välisen määräaikaisen vuokrasopimuksen päättäminen

Hätäkeskuslaitoksen ja Lohjan kaupungin välisen määräaikaisen vuokrasopimuksen päättäminen Kaupunginhallitus 139 31.03.2014 Kaupunginhallitus 271 16.06.2014 Kaupunginhallitus 511 15.12.2014 Hätäkeskuslaitoksen ja Lohjan kaupungin välisen määräaikaisen vuokrasopimuksen päättäminen 877/10.03.02/2013

Lisätiedot

Valmistelija hallintopäällikkö Marja-Leena Larsson:

Valmistelija hallintopäällikkö Marja-Leena Larsson: Kaupunginhallitus 251 05.10.2015 Kaupunginhallitus 291 09.11.2015 Kaupunginhallitus 305 23.11.2015 Kaupunginhallitus 325 18.12.2015 Kaupunginhallitus 35 01.02.2016 Kaupunginhallitus 53 22.02.2016 Kaupunginhallitus

Lisätiedot

HYVINVOINTI- JA TERVEYSTOIMEN TALOUSARVION TOTEUTUMINEN AJALLA 1.1.-30.9.2011 SEKÄ TALOUSARVION TARKISTUSESITYS

HYVINVOINTI- JA TERVEYSTOIMEN TALOUSARVION TOTEUTUMINEN AJALLA 1.1.-30.9.2011 SEKÄ TALOUSARVION TARKISTUSESITYS Hyvinvointi- ja terveyslautakunta 102 29.09.2011 HYVINVOINTI- JA TERVEYSTOIMEN TALOUSARVION TOTEUTUMINEN AJALLA 1.1.-30.9.2011 SEKÄ TALOUSARVION TARKISTUSESITYS Hyte 102 Hyvinvointi- ja terveystoimen talousarvion

Lisätiedot

TULKKITYÖSKENTELY MAAHANMUUTTAJA- PERHEIDEN KANSSA. Mohsen Tavassoli Suunnittelija Helsingin seudun asioimistulkkikeskus

TULKKITYÖSKENTELY MAAHANMUUTTAJA- PERHEIDEN KANSSA. Mohsen Tavassoli Suunnittelija Helsingin seudun asioimistulkkikeskus TULKKITYÖSKENTELY MAAHANMUUTTAJA- PERHEIDEN KANSSA Mohsen Tavassoli Suunnittelija Helsingin seudun asioimistulkkikeskus HELSINGIN SEUDUN ASIOIMISTULKKIKESKUS Perustettu vuonna 1995 Vantaan, Helsingin,

Lisätiedot

KÄRSÄMÄEN KUNTA ESITYSLISTA 1/2013 1

KÄRSÄMÄEN KUNTA ESITYSLISTA 1/2013 1 KÄRSÄMÄEN KUNTA ESITYSLISTA 1/2013 1 AIKA 16.01.2013 klo 10:00 PAIKKA Kärsämäen kunnanvirasto, Keskuskatu 14 KÄSITELTÄVÄT ASIAT Asia Otsikko Sivu 1 Laillisuus ja päätösvaltaisuus 3 2 Pöytäkirjan tarkastus

Lisätiedot

LAATUKÄSIKIRJA. www.tulkkauspalvelut.fi

LAATUKÄSIKIRJA. www.tulkkauspalvelut.fi LAATUKÄSIKIRJA 2015 www.tulkkauspalvelut.fi SISÄLLYSLUETTELO Tulkkauspalvelun esittely 2 Toiminnan kuvaus 3 Tulkkimme & kielet 4 Laatu ja laadun mittaaminen 5 Yhteystiedot 6 TULKKAUSPALVELUN ESITTELY Oulan

Lisätiedot

137 10.12.2013 98 06.08.2014

137 10.12.2013 98 06.08.2014 Rakennus- ja ympäristölautakunta Rakennus- ja ympäristölautakunta 137 10.12.2013 98 06.08.2014 Oikaisuvaatimus toimenpidelupapäätöksestä 286-2013-781, kiinteistölle 286-21-6-6, Kaaritie 18, Kuusankoski,

Lisätiedot

i lc 12. Ö/ LS K KY: n opiskelijakysely 2014 (toukokuu) 1. O pintojen ohjaus 4,0 3,8 4,0 1 ( 5 ) L i e d o n a mma t ti - ja aiku isopisto

i lc 12. Ö/ LS K KY: n opiskelijakysely 2014 (toukokuu) 1. O pintojen ohjaus 4,0 3,8 4,0 1 ( 5 ) L i e d o n a mma t ti - ja aiku isopisto i lc 12. Ö/ 1 ( 5 ) LS K KY: n opiskelijakysely 2014 (toukokuu) 1. O pintojen ohjaus 1=Täysi n en mi eltä. 2=Jokseenki n er i m ieltä, 3= En osaa sanoa 4= Jokseenki n sa m a a mieltä, 5= Täysin sa ma a

Lisätiedot

Käännöstieteen ja tulkkauksen opiskelusta Suomessa

Käännöstieteen ja tulkkauksen opiskelusta Suomessa SKTL / Opo-päivä 13.11.2015 Käännöstieteen ja tulkkauksen opiskelusta Suomessa Leena Salmi Turun yliopisto leena.salmi@utu.fi SKTL / Opo-päivä 13.11.2015 Miksi opiskella kääntämistä ja tulkkausta? käännösala

Lisätiedot

Kouvolan kaupunki Pöytäkirja 4/2015 41. Vammaisneuvosto 20.10.2015. Aika 20.10.2015 klo 16:00-17:12

Kouvolan kaupunki Pöytäkirja 4/2015 41. Vammaisneuvosto 20.10.2015. Aika 20.10.2015 klo 16:00-17:12 Kouvolan kaupunki Pöytäkirja 4/2015 41 Vammaisneuvosto 20.10.2015 Aika 20.10.2015 klo 16:00-17:12 Paikka Läsnä Toimitila Veturi, Kauppamiehenkatu 4 (Pohjola-talo) 2. krs Luettelon mukaan Pykälät 26-31

Lisätiedot

Hallintosopimus sosiaalipalveluiden esimiestehtävien järjestämisestä Kinnulan kunnan kanssa määräaikaisesti 690/111/2014, 136/111/2015, 134/111/2015

Hallintosopimus sosiaalipalveluiden esimiestehtävien järjestämisestä Kinnulan kunnan kanssa määräaikaisesti 690/111/2014, 136/111/2015, 134/111/2015 Perusturvalautakunta 15 21.01.2015 Perusturvalautakunta 68 27.05.2015 Perusturvalautakunta 96 23.09.2015 Hallintosopimus sosiaalipalveluiden esimiestehtävien järjestämisestä Kinnulan kunnan kanssa määräaikaisesti

Lisätiedot

Valtiovarainministeriön kysely kuntien lakisääteisistä tehtävistä ja velvoitteista

Valtiovarainministeriön kysely kuntien lakisääteisistä tehtävistä ja velvoitteista Kaupunginhallitus 342 28.09.2015 Valtiovarainministeriön kysely kuntien lakisääteisistä tehtävistä ja velvoitteista 575/00.03.00/2015 Kaupunginhallitus 28.09.2015 342 Kehityspäällikkö Lasse Lehtonen: Valtiovarainministeriö

Lisätiedot

Laukaan kunnan perusturvalautakunnan selvitys lastensuojelun määräraikojen ylittymisen vuoksi

Laukaan kunnan perusturvalautakunnan selvitys lastensuojelun määräraikojen ylittymisen vuoksi Perusturvalautakunta 30 08.05.2014 Laukaan kunnan perusturvalautakunnan selvitys lastensuojelun määräraikojen ylittymisen vuoksi 89/05.09.00/2013 Perusturvalautakunta 30 Valmistelija: perusturvajohtaja

Lisätiedot

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaamisen arviointi Osaamisen arvioinnin tavoitteena oli LEVEL5:n avulla tunnistaa osaamisen taso, oppiminen

Lisätiedot

Sosterin kanssa on käyty neuvotteluja 30.1.2015 ja 4.3.2015 sääs töjen saamiseksi. Neuvottelujen tuloksia käsitellään kokouksessa.

Sosterin kanssa on käyty neuvotteluja 30.1.2015 ja 4.3.2015 sääs töjen saamiseksi. Neuvottelujen tuloksia käsitellään kokouksessa. Kunnanhallitus 60 30.03.2015 Kunnanhallitus 68 21.04.2015 Kunnanhallitus 82 11.05.2015 Kunnanhallitus 102 11.06.2015 Kunnanhallitus 107 18.06.2015 Kunnanvaltuusto 27 18.06.2015 Talouden tasapainottamistoimenpiteet

Lisätiedot

Sosiaalijaosto päättää, miten lain kohta tulkitaan sosiaalipäivystyksen osalta Merikratoksen kanssa.

Sosiaalijaosto päättää, miten lain kohta tulkitaan sosiaalipäivystyksen osalta Merikratoksen kanssa. Sosiaalijaosto 22 23.04.2010 Sosiaalijaosto 36 31.05.2010 Sosiaalijaosto 52 18.06.2010 Sosiaalijaosto 58 11.08.2010 Sosiaalijaosto 67 08.09.2010 Sosiaalijaosto 76 17.09.2010 Lastensuojelun sijoituspäätökset

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto/silmäasema Fennica Oy

Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto/silmäasema Fennica Oy Sosiaali- ja terveyslautakunta 271 24.08.2011 Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto/silmäasema Fennica Oy 750/61/616/2011 STLTK 271 Silmäasema Fennica Oy on pyytänyt Sosi aali- ja terveysalan

Lisätiedot

Ammattimaista viestintää. Ruotsin asiatekstinkääntäjien liitto

Ammattimaista viestintää. Ruotsin asiatekstinkääntäjien liitto Ammattimaista viestintää kieliammattilaisten avulla Ruotsin asiatekstinkääntäjien liitto Dobrý den! Guten Tag! Hola! Bonjour! Hej! Hello! Shalom! Monikielinen maailmamme Maailman sanotaan pienenevän, mutta

Lisätiedot

Sivistystoimen vuoden 2013 talousarvion käyttösuunnitelman hyväksyminen

Sivistystoimen vuoden 2013 talousarvion käyttösuunnitelman hyväksyminen Sivistyslautakunta 3 14.02.2013 Sivistystoimen vuoden 2013 talousarvion käyttösuunnitelman hyväksyminen Sivistyslautakunta 3 Valmistelija: Sivistysjohtaja Eija Karhu Kauhavan kaupunginvaltuusto on kokouksessaan

Lisätiedot

Oikaisuvaatimus toimenpideluvasta 15-391-T / Marttala Jyrki ja Marianne (laiturin rakentaminen)

Oikaisuvaatimus toimenpideluvasta 15-391-T / Marttala Jyrki ja Marianne (laiturin rakentaminen) Ympäristölautakunta 80 10.05.2016 Oikaisuvaatimus toimenpideluvasta 15-391-T / Marttala Jyrki ja Marianne (laiturin rakentaminen) 100/53.531/2016 YMPLTK 10.05.2016 80 Lupainsinööri Pirkko Ollila HAKIJA

Lisätiedot

Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä kirjoittaa:

Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä kirjoittaa: Kunnanhallitus 18 11.01.2016 Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymän ikäsuunnitelma vuosille 2016-2025 Khall 11.01.2016 18 Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä kirjoittaa: "Yhall 28.08.2013 88 "Vanhuspalvelulaki"

Lisätiedot

Päätös osuuskunnan vesijohto- ja viemäriverkostoon liittymisestä / RN:o 529-526-4-18, Heino Mauri kuolinpesä

Päätös osuuskunnan vesijohto- ja viemäriverkostoon liittymisestä / RN:o 529-526-4-18, Heino Mauri kuolinpesä Kaavoitus- ja ympäristölautakunta 84 24.09.2015 Päätös osuuskunnan vesijohto- ja viemäriverkostoon liittymisestä / RN:o 529-526-4-18, Heino Mauri kuolinpesä 599/11.04.02/2014 Kaavoitus- ja ympäristölautakunta

Lisätiedot

Lapsiperheiden kotipalveluiden myöntämisperusteet ja asiakasmaksut 1.1.2016 alkaen

Lapsiperheiden kotipalveluiden myöntämisperusteet ja asiakasmaksut 1.1.2016 alkaen Hallitus 267 16.12.2015 Lapsiperheiden kotipalveluiden myöntämisperusteet ja asiakasmaksut 1.1.2016 alkaen H 267 (Valmistelija: perhepalvelujohtaja Matti Heikkinen ja vastuualuepäällikkö Tarja Rossinen)

Lisätiedot

Kunnanhallitus 56 30.03.2015 Kunnanhallitus 143 07.09.2015. Valtuustoaloite, ilmainen matkustuskortti koululaisille 1029/01.

Kunnanhallitus 56 30.03.2015 Kunnanhallitus 143 07.09.2015. Valtuustoaloite, ilmainen matkustuskortti koululaisille 1029/01. Kunnanhallitus 56 30.03.2015 Kunnanhallitus 143 07.09.2015 Valtuustoaloite, ilmainen matkustuskortti koululaisille 1029/01.016/2015 Kunnanhallitus 30.03.2015 56 Valtuuston kokouksessa 9.2.2015 jätettiin

Lisätiedot

Tule opiskelemaan venäjää! Tampereen yliopiston Venäjän kielen, kulttuurin ja kääntämisen tutkinto-ohjelma

Tule opiskelemaan venäjää! Tampereen yliopiston Venäjän kielen, kulttuurin ja kääntämisen tutkinto-ohjelma Tule opiskelemaan venäjää! Tampereen yliopiston Venäjän kielen, kulttuurin ja kääntämisen tutkinto-ohjelma 1 Venäjän kielen tutkinto-ohjelma Tampereella Kiinnostaako sinua kielten ja kulttuurien välinen

Lisätiedot

VAPAUTUSHAKEMUS POHJOIS HARTOLAN VESIOSUUSKUNNAN VESIJOHTOON JA VIEMÄRIIN LIITTÄMISVELVOLLISUUDESTA KIINTEISTÖLLE KOTIKUMPU 172-402-16-31

VAPAUTUSHAKEMUS POHJOIS HARTOLAN VESIOSUUSKUNNAN VESIJOHTOON JA VIEMÄRIIN LIITTÄMISVELVOLLISUUDESTA KIINTEISTÖLLE KOTIKUMPU 172-402-16-31 Ympäristölautakunta 75 04.12.2013 VAPAUTUSHAKEMUS POHJOIS HARTOLAN VESIOSUUSKUNNAN VESIJOHTOON JA VIEMÄRIIN LIITTÄMISVELVOLLISUUDESTA KIINTEISTÖLLE KOTIKUMPU 172-402-16-31 32/60.602/2013 Ympäristölautakunta

Lisätiedot

Suomen kielen variaatio 1. Puhuttu ja kirjoitettu kieli Suomen puhekielen vaihtelu

Suomen kielen variaatio 1. Puhuttu ja kirjoitettu kieli Suomen puhekielen vaihtelu Suomen kielen variaatio 1 Puhuttu ja kirjoitettu kieli Suomen puhekielen vaihtelu Puhuttu ja kirjoitettu kieli Puhuttu kieli on ensisijaista. Lapsi oppii (omaksuu) puhutun kielen luonnollisesti siinä ympäristössä,

Lisätiedot

Sivistyslautakunta 15 27.03.2014 Sivistyslautakunta 44 21.10.2014 Sivistyslautakunta 52 02.12.2014

Sivistyslautakunta 15 27.03.2014 Sivistyslautakunta 44 21.10.2014 Sivistyslautakunta 52 02.12.2014 Sivistyslautakunta 15 27.03.2014 Sivistyslautakunta 44 21.10.2014 Sivistyslautakunta 52 02.12.2014 OSIKONMÄEN KOULUN LAKKAUTTAMINEN SIVLTK 27.03.2014 15 Kunnanvaltuuston on hyväksynyt 21.3.2011 11 kouluverkkosuunnitelman

Lisätiedot

Vapaa-aikalautakunnan vuoden 2015 talousarvion käyttösuunnitelman hyväksyminen

Vapaa-aikalautakunnan vuoden 2015 talousarvion käyttösuunnitelman hyväksyminen Vapaa-aikalautakunta 3 12.02.2015 Vapaa-aikalautakunnan vuoden 2015 talousarvion käyttösuunnitelman hyväksyminen Vapaa-aikalautakunta 3 Valmistelija: Vapaa-aikapäällikkö Anne Koivisto Kaupunginvaltuusto

Lisätiedot

Perusturvalautakunta 60 11.06.2013 Kaupunginhallitus 280 17.06.2013 Tarkastuslautakunta 2013-2016 40 28.08.2013

Perusturvalautakunta 60 11.06.2013 Kaupunginhallitus 280 17.06.2013 Tarkastuslautakunta 2013-2016 40 28.08.2013 Perusturvalautakunta 60 11.06.2013 Kaupunginhallitus 280 17.06.2013 Tarkastuslautakunta 2013-2016 40 28.08.2013 Sosiaaliasiamiehen selvitys vuodelta 2012 PERLTK 60 Sosiaalityön johtaja Marketta Tiihala

Lisätiedot

Valmistelija: sivistysjohtaja p. 044 4598 250

Valmistelija: sivistysjohtaja p. 044 4598 250 Sivistyslautakunta 13 19.03.2014 Sivistyslautakunta 25 16.04.2014 KESKUSKOULUN APULAISREHTORIN NIMEÄMINEN SIVLTK 13 Saarijärven kaupungin käytännön mukaisesti apulaisrehtorien/apulaisjohtajan tehtävään

Lisätiedot

Sivistyslautakunta 38 03.03.2015 Kunnanhallitus 84 30.03.2015 Kunnanhallitus 103 13.04.2015. Varhaiskasvatusjohtajan viran hoito 1.9.

Sivistyslautakunta 38 03.03.2015 Kunnanhallitus 84 30.03.2015 Kunnanhallitus 103 13.04.2015. Varhaiskasvatusjohtajan viran hoito 1.9. Sivistyslautakunta 38 03.03.2015 Kunnanhallitus 84 30.03.2015 Kunnanhallitus 103 13.04.2015 Varhaiskasvatusjohtajan viran hoito 1.9.2015 alkaen 768/01.01.03/2015 SIVLTK 03.03.2015 38 Asian valmistelija:

Lisätiedot

Ehdotus: Yhtymähallitus 1. hyväksyy oheismateriaalin mukaisen suunnitelman tehtävien uu delleenjaosta,

Ehdotus: Yhtymähallitus 1. hyväksyy oheismateriaalin mukaisen suunnitelman tehtävien uu delleenjaosta, Yhtymähallitus 244 17.12.2014 Yhtymähallitus 33 25.02.2015 Yhtymähallitus 51 18.03.2015 Tehtävien uudelleen järjestely vuonna 2015 117/01.01.03/2014 Yhtymähallitus 17.12.2014 244 17.12.2014 Perusturvakuntayhtymä

Lisätiedot

Yhtymähallitus 119 26.08.2015 Yhtymähallitus 151 28.10.2015 Yhtymähallitus 163 25.11.2015 Yhtymähallitus 26 25.02.2016

Yhtymähallitus 119 26.08.2015 Yhtymähallitus 151 28.10.2015 Yhtymähallitus 163 25.11.2015 Yhtymähallitus 26 25.02.2016 Yhtymähallitus 119 26.08.2015 Yhtymähallitus 151 28.10.2015 Yhtymähallitus 163 25.11.2015 Yhtymähallitus 26 25.02.2016 Mäntykodin palvelutuotannon kilpailuttaminen 53/00.01.00/2015 Yhtymähallitus 26.08.2015

Lisätiedot

VAPAUTUSHAKEMUS POHJOIS HARTOLAN VESIOSUUSKUNNAN VESIHOHTOON LIITTÄMISVELVOLLISUUDESTA KIINTEITÖLLE UUSI-MIKKOLA RN:O 20:0

VAPAUTUSHAKEMUS POHJOIS HARTOLAN VESIOSUUSKUNNAN VESIHOHTOON LIITTÄMISVELVOLLISUUDESTA KIINTEITÖLLE UUSI-MIKKOLA RN:O 20:0 Ympäristölautakunta 72 04.12.2013 VAPAUTUSHAKEMUS POHJOIS HARTOLAN VESIOSUUSKUNNAN VESIHOHTOON LIITTÄMISVELVOLLISUUDESTA KIINTEITÖLLE UUSI-MIKKOLA RN:O 20:0 35/60.602/2013 Ympäristölautakunta 72 Asia Hakija

Lisätiedot

KERHOPAKETIN OHJELMA JA TAVOITTEET ( ARABIAN KIELI )

KERHOPAKETIN OHJELMA JA TAVOITTEET ( ARABIAN KIELI ) KERHOPAKETIN OHJELMA JA TAVOITTEET ( ARABIAN KIELI ) OPETTAJA : FARID BEZZI OULU 2013 1/5 Ohjelman lähtökohdat Arabian kieli kuuluu seemiläisiin kieliin, joita ovat myös heprea ja amhara. Äidinkielenä

Lisätiedot

Rakennustarkastaja Petri Mäki, sähköposti petri.maki@ylojarvi.fi, puh. 050 385 1815

Rakennustarkastaja Petri Mäki, sähköposti petri.maki@ylojarvi.fi, puh. 050 385 1815 Ympäristölautakunta 252 30.10.2012 Ympäristölautakunta 145 29.10.2013 Ympäristölautakunta 158 11.11.2014 Ympäristölautakunta 38 17.02.2015 Ympäristön epäsiisteys Ryömäntiellä 746/53.532/2012 YMPLTK 30.10.2012

Lisätiedot

Vuonna 2018 yli 75-vuotiaita tullee olemaan 2413 henkilöä, kun lukumäärä vuonna 2013 oli 1965 henkilöä.

Vuonna 2018 yli 75-vuotiaita tullee olemaan 2413 henkilöä, kun lukumäärä vuonna 2013 oli 1965 henkilöä. Kaupunginvaltuusto 30 09.03.2015 Kaupunginhallitus 116 23.03.2015 Perusturvalautakunta 48 12.05.2015 Valtuustoaloite omaishoitajien vertaisryhmistä 139/01.015/2015 KAUPVALT 09.03.2015 30 "Ylöjärven vanhustyön

Lisätiedot

OIKAISUVAATIMUSOHJE (KUNTALAKI) Lasten ja nuorten lautakunta. :t 100, 101. Viranomainen, jolle oikaisuvaatimus tehdään

OIKAISUVAATIMUSOHJE (KUNTALAKI) Lasten ja nuorten lautakunta. :t 100, 101. Viranomainen, jolle oikaisuvaatimus tehdään OIKAISUVAATIMUSOHJE (KUNTALAKI) Lasten ja nuorten lautakunta :t 100, 101 Viranomainen, jolle oikaisuvaatimus tehdään Tähän päätökseen haetaan muutosta tekemällä oikaisuvaatimus Kouvolan kaupungin lasten

Lisätiedot

Sosterin kanssa on käyty neuvotteluja 30.1.2015 ja 4.3.2015 sääs töjen saamiseksi. Neuvottelujen tuloksia käsitellään kokouksessa.

Sosterin kanssa on käyty neuvotteluja 30.1.2015 ja 4.3.2015 sääs töjen saamiseksi. Neuvottelujen tuloksia käsitellään kokouksessa. Kunnanhallitus 60 30.03.2015 Kunnanhallitus 68 21.04.2015 Kunnanhallitus 82 11.05.2015 Kunnanhallitus 102 11.06.2015 Kunnanhallitus 107 18.06.2015 Talouden tasapainottamistoimenpiteet vuodelle 2015 KHALL

Lisätiedot

Kaupungin edustajat eri yksityisoikeudellisiin yhteisöihin vuosiksi 2015-2016

Kaupungin edustajat eri yksityisoikeudellisiin yhteisöihin vuosiksi 2015-2016 Kaupunginhallitus 23 26.01.2015 Kaupungin edustajat eri yksityisoikeudellisiin yhteisöihin vuosiksi 2015-2016 652/01.011/2012 KAUPHALL 26.01.2015 23 Seloste 1. Aino Mattila -säätiö Seloste Kaupunginhallituksen

Lisätiedot

Luvan antaminen rakennusvalvonnan tarkastusinsinöörin viran täyttämiseen

Luvan antaminen rakennusvalvonnan tarkastusinsinöörin viran täyttämiseen Kaupunginhallitus 431 07.12.2015 Kaupunginhallitus 455 21.12.2015 Luvan antaminen rakennusvalvonnan tarkastusinsinöörin viran täyttämiseen 723/01.02.00/2015 Kaupunginhallitus 07.12.2015 431 Rakennustarkastaja

Lisätiedot

Jatko-opintoja englannista kiinnostuneille

Jatko-opintoja englannista kiinnostuneille Jatko-opintoja englannista kiinnostuneille Opiskeluvaihtoehtoja yliopistossa (n.5v.) ja ammattikorkeakoulussa (n. 3,5v.) Yliopistossa keskitytään enemmän teoriaan, amk:ssa käytäntöön mm. erilaisten työelämäprojektien

Lisätiedot

Kirkonkylän kunnan katujen ja piha-alueiden talviauraus sekä talvihiekoitus, jatkoaika urakoihin

Kirkonkylän kunnan katujen ja piha-alueiden talviauraus sekä talvihiekoitus, jatkoaika urakoihin Ympäristölautakunta 36 28.09.2011 Ympäristölautakunta 44 02.11.2011 Ympäristölautakunta 49 30.11.2011 Ympäristölautakunta 39 09.10.2014 Kirkonkylän kunnan katujen ja piha-alueiden talviauraus sekä talvihiekoitus,

Lisätiedot

Suomeksi Näin käytät sähköistä reseptiä

Suomeksi Näin käytät sähköistä reseptiä Suomeksi Näin käytät sähköistä reseptiä Kaikki apteekit ja julkinen terveydenhuolto ovat jo liittyneet sähköisen reseptin käyttäjiksi. Yksityinen terveydenhuolto siirtyy parhaillaan vaiheittain sähköisen

Lisätiedot

- Kiireellisissä tapauksissa mahdollisuus keskusteluun on jär jes tet tä vä samana tai seuraavana työpäivänä.

- Kiireellisissä tapauksissa mahdollisuus keskusteluun on jär jes tet tä vä samana tai seuraavana työpäivänä. Sos. ja terv.ltk. 34 10.06.2015 Oppilas- ja opiskeluhuollon lain mukaiset oppilashuollon palvelut Juuassa 557/22.222/2014 Stltk 34 Laki oppilas ja opiskelijahuollosta on astunut voimaan elokuussa 2014.

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysltk. 96 17.06.2015 LASTENSUOJELUN AVOPALVELUIDEN HANKINTA

Sosiaali- ja terveysltk. 96 17.06.2015 LASTENSUOJELUN AVOPALVELUIDEN HANKINTA Sosiaali- ja terveysltk. 96 17.06.2015 LASTENSUOJELUN AVOPALVELUIDEN HANKINTA SOTEL 17.06.2015 96 Valmistelu: lapsiperhetyön päällikkö Annika Immonen, puh. 0400 126 151, hankintapäällikkö Tuure Marku,

Lisätiedot

Ranuan kunnan henkilökuljetustarjousten hyväksyminen

Ranuan kunnan henkilökuljetustarjousten hyväksyminen Kunnanhallitus 144 27.05.2013 Ranuan kunnan henkilökuljetustarjousten hyväksyminen 170/10/2013 Kunnanhallitus 144 Ranuan kunnan henkilökuljetuksista on järjestetty tarjouskilpailu. Ky sees sä on EU-kynnysarvot

Lisätiedot

Teknisen sopimuksen (TS) tehtäväkohtaisen palkkojen (TKP) arviointijärjestelmä

Teknisen sopimuksen (TS) tehtäväkohtaisen palkkojen (TKP) arviointijärjestelmä Kunnanhallitus 344 15.09.2014 Kunnanhallitus 31 02.02.2015 Kunnanhallitus 439 21.12.2015 Teknisen sopimuksen (TS) tehtäväkohtaisen palkkojen (TKP) arviointijärjestelmä 375/01.00.01/2014 KHALL 344 Hallintojohtaja

Lisätiedot

Kunnanhallitus 103 14.03.2011 Kunnanhallitus 398 12.12.2011 Kunnanhallitus 301 23.09.2013 Kunnanhallitus 264 14.09.2015 Valtuusto 78 07.10.

Kunnanhallitus 103 14.03.2011 Kunnanhallitus 398 12.12.2011 Kunnanhallitus 301 23.09.2013 Kunnanhallitus 264 14.09.2015 Valtuusto 78 07.10. Kunnanhallitus 103 14.03.2011 Kunnanhallitus 398 12.12.2011 Kunnanhallitus 301 23.09.2013 Kunnanhallitus 264 14.09.2015 Valtuusto 78 07.10.2015 Kuntatodistusohjelmien enimmäismäärän korottaminen 106/03.035/2007

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto/doc Finland Oy

Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto/doc Finland Oy Sosiaali- ja terveyslautakunta 211 08.06.2011 Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto/doc Finland Oy 543/61/616/2011 STLTK 211 Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavi rasto (Valvira) on

Lisätiedot

Kalatalouden kehittämisrahaston hallituksen nimeäminen toimikaudeksi 2013-2016 / kunnan edustajien nimeäminen / muut edustajat

Kalatalouden kehittämisrahaston hallituksen nimeäminen toimikaudeksi 2013-2016 / kunnan edustajien nimeäminen / muut edustajat Kunnanhallitus 38 31.01.2013 Kunnanhallitus 144 18.03.2013 Kunnanhallitus 291 03.06.2013 Kunnanhallitus 63 16.02.2015 Kunnanhallitus 132 30.03.2015 Kunnanhallitus 262 06.07.2015 Kunnanhallitus 319 21.09.2015

Lisätiedot

Vanhuspalvelujen ja hoitotyön johtajan perustehtävä on vanhuspalvelujen johtaminen ja kehittäminen sekä muutosprosessien läpivieminen.

Vanhuspalvelujen ja hoitotyön johtajan perustehtävä on vanhuspalvelujen johtaminen ja kehittäminen sekä muutosprosessien läpivieminen. Perusturvalautakunta 88 22.10.2014 Perusturvalautakunta 75 03.09.2015 Perusturvalautakunta 110 21.10.2015 Perusturvalautakunta 143 16.12.2015 ASUMISPALVELUJEN- JA HOITOTYÖN ESIMIEHEN VIRAN TÄYTTÄMINEN

Lisätiedot

Kunnanhallitus 72 31.03.2016 Kunnanhallitus 90 14.04.2016 Tarkastuslautakunta 10 26.04.2016 Kunnanvaltuusto 6 15.06.2016

Kunnanhallitus 72 31.03.2016 Kunnanhallitus 90 14.04.2016 Tarkastuslautakunta 10 26.04.2016 Kunnanvaltuusto 6 15.06.2016 Kunnanhallitus 72 31.03.2016 Kunnanhallitus 90 14.04.2016 Tarkastuslautakunta 10 26.04.2016 Kunnanvaltuusto 6 15.06.2016 6 Tilinpäätös sekä tili- ja vastuuvapaus vuodelta 2015 KH 31.03.2016 72 Kunnanhallituksen

Lisätiedot

Kunnanhallitus 96 16.03.2015 Kunnanhallitus 106 30.03.2015

Kunnanhallitus 96 16.03.2015 Kunnanhallitus 106 30.03.2015 Kunnanhallitus 96 16.03.2015 Kunnanhallitus 106 30.03.2015 Kunnanvaltuuston puheenjohtaja Inkeri Yrityksen vaatimus oikeudellinen asiantuntija Pertti Eilavaaran laskussa mainittujen asiakirjojen luovuttamisesta

Lisätiedot

TALOUSARVION 2015 MUUTOS / HUOVILAN KOULUN ILTAPÄIVÄTOIMINTA / OPETUS- JA VARHAISKASVATUSPALVELUT

TALOUSARVION 2015 MUUTOS / HUOVILAN KOULUN ILTAPÄIVÄTOIMINTA / OPETUS- JA VARHAISKASVATUSPALVELUT Opetus- ja 112 26.08.2015 varhaiskasvatuslautakunta Kunnanhallitus 303 14.09.2015 Valtuusto 64 28.09.2015 TALOUSARVION 2015 MUUTOS / HUOVILAN KOULUN ILTAPÄIVÄTOIMINTA / OPETUS- JA VARHAISKASVATUSPALVELUT

Lisätiedot

Valtuustoaloite paperittomaan kokouskäytäntöön siirtymisestä / Maarit Pekkola ym.

Valtuustoaloite paperittomaan kokouskäytäntöön siirtymisestä / Maarit Pekkola ym. Kaupunginvaltuusto 125 27.08.2012 Kaupunginhallitus 395 10.09.2012 Kaupunginhallitus 94 09.03.2015 Kaupunginvaltuusto 31 23.03.2015 Kaupunginhallitus 129 13.04.2015 Kaupunginhallitus 143 27.04.2015 Kaupunginvaltuusto

Lisätiedot

Lisätietoja tästä asiasta antaa hallituksen puheenjohtaja Elisa

Lisätietoja tästä asiasta antaa hallituksen puheenjohtaja Elisa Hallitus 24 25.02.2016 Hallitus 63 30.03.2016 Hallitus 72 26.04.2016 Valtuusto 19 12.05.2016 Kuntayhtymän johtajan virka 60/31.312/2016 Hallitus 25.02.2016 24 Hallituksen puheenjohtaja: Etelä-Savon sairaanhoitopiirin

Lisätiedot

Käännöskoordinaattorin rooli käännösprosessissa

Käännöskoordinaattorin rooli käännösprosessissa Käännöskoordinaattorin rooli käännösprosessissa Kääntäjienpäivä 1.10.2010 Kirsi Kemppainen Translatum Oy Translatum yrityksenä Päätoimipaikka Tampereella, toimistot myös Helsingissä ja Tallinnassa Yksi

Lisätiedot

Kunnanhallitus 88 02.03.2015 Valtuusto 18 26.03.2015. Vuonna 2014 jätetyt aloitteet 63/00.01.02/2015

Kunnanhallitus 88 02.03.2015 Valtuusto 18 26.03.2015. Vuonna 2014 jätetyt aloitteet 63/00.01.02/2015 Kunnanhallitus 88 02.03.2015 Valtuusto 18 26.03.2015 Vuonna 2014 jätetyt aloitteet 63/00.01.02/2015 KHALL 88 Hallintojohtaja Kuntalain 28 :n mukaan kunnan asukkaalla on oikeus tehdä kunnalle aloitteita

Lisätiedot

Päivähoitopalvelujen järjestäminen Koljolan päiväkodissa 1.8.2015 alkaen

Päivähoitopalvelujen järjestäminen Koljolan päiväkodissa 1.8.2015 alkaen Sivistyslautakunta 144 07.10.2014 Sivistyslautakunta 179 09.12.2014 Sivistyslautakunta 24 03.03.2015 Päivähoitopalvelujen järjestäminen Koljolan päiväkodissa 1.8.2015 alkaen 708/02.08.00/2015 SIVLTK 07.10.2014

Lisätiedot

Asuntotoimen järjestäminen Lohjan kaupungissa vuonna 2016

Asuntotoimen järjestäminen Lohjan kaupungissa vuonna 2016 Kaupunginhallitus 327 07.09.2015 Kaupunginvaltuusto 100 16.09.2015 Asuntotoimen järjestäminen Lohjan kaupungissa vuonna 2016 297/00.01.02/2015 PERLJ 16.06.2015 59 Lohjan kaupunginvaltuusto hyväksyi marraskuussa

Lisätiedot

Perusturvan toimialan esitykset toimien perustamisesta ja muuttamisesta

Perusturvan toimialan esitykset toimien perustamisesta ja muuttamisesta Perusturvalautakunta 67 29.09.2010 Perusturvan toimialan esitykset toimien perustamisesta ja muuttamisesta PETUR 67 Vuoden 2011 talousarvion laatimisen yhteydessä on pyydetty toimialoja esittämään myös

Lisätiedot

Rautatie on mahdollisuus

Rautatie on mahdollisuus Rautatie on mahdollisuus Pam flet ti Suo men rau ta teis tä ja liikennepolitiikasta Raideryhmä Suomes sa 22.5.2005 Olisi paljon helpompaa ministeriölle, jos RHK suostuisi ottamaan roiston roolin ja ehdottamaan,

Lisätiedot

Asemakaavojen ajanmukaisuuden arviointi

Asemakaavojen ajanmukaisuuden arviointi Kaupunginhallitus 133 03.03.2014 Kaupunginvaltuusto 19 17.03.2014 Asemakaavojen ajanmukaisuuden arviointi 732/10/02/03/2011 KH 133 Valmistelijat: kaa voi tus pääl lik kö Veli Pekka Koivu, p. 0447809360,

Lisätiedot

OMAKOTITONTTIEN LUOVUTUSEHTOJEN VAHVISTAMINEN/JULIUKSENTIEN ALUEEN TONTTIEN HINTOJEN TARKISTAMINEN

OMAKOTITONTTIEN LUOVUTUSEHTOJEN VAHVISTAMINEN/JULIUKSENTIEN ALUEEN TONTTIEN HINTOJEN TARKISTAMINEN Kaupunginhallitus 7 14.01.2015 Kaupunginhallitus 26 04.02.2015 Kaupunginvaltuusto 9 12.02.2015 Kaupunginhallitus 160 01.06.2016 OMAKOTITONTTIEN LUOVUTUSEHTOJEN VAHVISTAMINEN/JULIUKSENTIEN ALUEEN TONTTIEN

Lisätiedot

Kokoushuone E227, P-K:n ammattiopisto Joensuu tekniikka ja kulttuuri, Peltolankatu 4, Joensuu. Kärkkäinen Eero jäsen

Kokoushuone E227, P-K:n ammattiopisto Joensuu tekniikka ja kulttuuri, Peltolankatu 4, Joensuu. Kärkkäinen Eero jäsen Esityslista 2/2016 1 Aika 11.04.2016 klo 14:30 Paikka Kokoushuone E227, P-K:n ammattiopisto Joensuu tekniikka ja kulttuuri, Peltolankatu 4, Joensuu Lisätietoja Osallistujat Huusko Anu puheenjohtaja Isoniemi

Lisätiedot

Rakennusalueen suunnitteluvaraus Kaustarissa (ns. Tyllin pelto)

Rakennusalueen suunnitteluvaraus Kaustarissa (ns. Tyllin pelto) Kaupunginhallitus 36 20.01.2014 Rakennusalueen suunnitteluvaraus Kaustarissa (ns. Tyllin pelto) 372/10/00/02/2013 KH 36 Valmistelija: kaupungingeodeetti Matti Kivistö, puh. 044 780 9343 Kaupunginhallitus

Lisätiedot

Kunnanhallitus 167 30.06.2014 Kunnanhallitus 246 20.10.2014 RANTASALMEN KUNNAN HENKILÖSTÖN YHTEISTOIMINTANEUVOTTELUT

Kunnanhallitus 167 30.06.2014 Kunnanhallitus 246 20.10.2014 RANTASALMEN KUNNAN HENKILÖSTÖN YHTEISTOIMINTANEUVOTTELUT Kunnanhallitus 167 30.06.2014 Kunnanhallitus 246 20.10.2014 RANTASALMEN KUNNAN HENKILÖSTÖN YHTEISTOIMINTANEUVOTTELUT 114/01.00/2014 KHALL 30.06.2014 167 (Valmistelija kunnanjohtaja Kristiina Järvenpää,

Lisätiedot

Turun seudun (rakennemallialueen) liikennejärjestelmäsuunnitelman 2035 hyväksyminen

Turun seudun (rakennemallialueen) liikennejärjestelmäsuunnitelman 2035 hyväksyminen Kunnanhallitus 144 12.05.2014 Kunnanhallitus 14 19.01.2015 Kunnanvaltuusto 9 26.01.2015 Turun seudun (rakennemallialueen) liikennejärjestelmäsuunnitelman 2035 hyväksyminen 517/08.00.00/2014 KHALL 12.05.2014

Lisätiedot

1. toteutuvatko monipuoliset jätehuoltopalvelut ja mahdollisuus kiinteis töit täi seen jätehuoltoon kunnassa

1. toteutuvatko monipuoliset jätehuoltopalvelut ja mahdollisuus kiinteis töit täi seen jätehuoltoon kunnassa Jätelautakunta 23 16.06.2015 Jätteenkuljetuksen järjestäminen Someron kaupungissa 74/14.06.00/2015 JÄTELK 23 Forssan kaupungin jätelautakunta teki 11.6.2013 ( 10) jätelain 149 :n mukaisen päätöksen jatkaa

Lisätiedot

Työsuojelu- ja. 5 12.02.2015 yhteistyötoimikunta Työsuojelu- ja. 4 16.03.2015 yhteistyötoimikunta Työsuojelu- ja

Työsuojelu- ja. 5 12.02.2015 yhteistyötoimikunta Työsuojelu- ja. 4 16.03.2015 yhteistyötoimikunta Työsuojelu- ja Työsuojelu- ja 5 12.02.2015 yhteistyötoimikunta Työsuojelu- ja 4 16.03.2015 yhteistyötoimikunta Työsuojelu- ja 3 28.05.2015 yhteistyötoimikunta Kaupunginhallitus 10 21.09.2015 Työsuojelu- ja 3 26.11.2015

Lisätiedot

Perusturvalautakunta 3 07.04.2015. Johtosääntömuutokset 1.6.2015 alkaen 124/00.01.01/2011

Perusturvalautakunta 3 07.04.2015. Johtosääntömuutokset 1.6.2015 alkaen 124/00.01.01/2011 Perusturvalautakunta 3 07.04.2015 Johtosääntömuutokset 1.6.2015 alkaen 124/00.01.01/2011 Perla 3 Valmistelija: Sosiaalipalvelujohtaja Johanna Lamminen, puh. 06 438 4101, 044 438 4101 ja vs. perusturvajohtaja

Lisätiedot

KÄRSÄMÄEN KUNTA ESITYSLISTA 18/2015 1

KÄRSÄMÄEN KUNTA ESITYSLISTA 18/2015 1 KÄRSÄMÄEN KUNTA ESITYSLISTA 18/2015 1 AIKA 16.11.2015 klo 17:30 PAIKKA Kärsämäki-sali, Frosteruksenkatu 25 KÄSITELTÄVÄT ASIAT Asia Otsikko Sivu 276 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen

Lisätiedot

Pihlan paikkamäärän katkaisuhoidon ja kuntoutuksen sekä palveluasumisen toteutumista seurataan edelleen kuukausittain.

Pihlan paikkamäärän katkaisuhoidon ja kuntoutuksen sekä palveluasumisen toteutumista seurataan edelleen kuukausittain. Sosiaali- ja terveyslautakunta 84 28.08.2014 Sosiaali- ja terveyslautakunta 155 12.12.2014 Sosiaali- ja terveyslautakunta 25 11.02.2015 Sosiaali- ja terveyslautakunta 48 01.04.2015 Lapin aluehallintoviraston

Lisätiedot

Palvelukotien ja kuntoutumiskotien vuokrien tarkistus 1.5.2014 alkaen

Palvelukotien ja kuntoutumiskotien vuokrien tarkistus 1.5.2014 alkaen Sosiaali- ja terveyslautakunta 176 12.12.2013 Sosiaali- ja terveyslautakunta 14 13.02.2014 Palvelukotien ja kuntoutumiskotien vuokrien tarkistus 1.5.2014 alkaen 288/02.05.00/2013 Sosiaali- ja terveyslautakunta

Lisätiedot

Asuntotoimen järjestäminen Lohjan kaupungissa vuonna 2016

Asuntotoimen järjestäminen Lohjan kaupungissa vuonna 2016 Kaupunginhallitus 327 07.09.2015 Asuntotoimen järjestäminen Lohjan kaupungissa vuonna 2016 297/00.01.02/2015 PERLJ 16.06.2015 59 Lohjan kaupunginvaltuusto hyväksyi marraskuussa 2014 vuoden 2015 talousarvion.

Lisätiedot

Kaupunki maksaa välirahana satakymmenentuhatta (110 000) euroa.

Kaupunki maksaa välirahana satakymmenentuhatta (110 000) euroa. 1 Kaupunginhallitus 23.6.2014 liite nro 2 (1/5) VAIHTOKIRJA OSAPUOLET Star Capital Oy, 1933709-2 Atrainpolku 3, 13900 Pekola LUOVUTUKSEN KOHTEET Äänekosken kaupunki, 2045520-5 Hallintokatu 4, 44100 Äänekoski

Lisätiedot

Paikka P-K:n ammattiopisto Joensuu tekniikka ja kulttuuri, kokoushuone E215, Peltolankatu 4, Joensuunkatu 3. Kärkkäinen Eero jäsen

Paikka P-K:n ammattiopisto Joensuu tekniikka ja kulttuuri, kokoushuone E215, Peltolankatu 4, Joensuunkatu 3. Kärkkäinen Eero jäsen Pöytäkirja 2/2015 1 Hallituksen henkilöstöjaosto Aika 23.09.2015 klo 14:06-14:27 Paikka P-K:n ammattiopisto Joensuu tekniikka ja kulttuuri, kokoushuone E215, Peltolankatu 4, Joensuunkatu 3 Osallistujat

Lisätiedot

Kunnossapitoavustukset 2015

Kunnossapitoavustukset 2015 Teknisen lautakunnan yksityistiejaosto 10 16.06.2015 Kunnossapitoavustukset 2015 722/10.03.01/2014 YKSTJ 16.06.2015 10 Yksityistieavustuksiin on osoitettu vuoden 2015 talousarviossa 239.080 euroa. Määrärahasta

Lisätiedot

Tampereen kaupungin konsernihallinnon lausuntopyyntö toisen asteen ammatillisen koulutuksen yhteistoiminta-alueen kuntien hallituksille

Tampereen kaupungin konsernihallinnon lausuntopyyntö toisen asteen ammatillisen koulutuksen yhteistoiminta-alueen kuntien hallituksille Sivistyslautakunta 82 29.09.2015 Tampereen kaupungin konsernihallinnon lausuntopyyntö toisen asteen ammatillisen koulutuksen yhteistoiminta-alueen kuntien hallituksille 440/08.082/2014 SIVLTK 29.09.2015

Lisätiedot

Mukaan.fi on oma verkkopalvelu juuri sinulle, joka olet kiinnostunut erityistä tukea käyttävien lasten, nuorten ja aikuisten elämästä.

Mukaan.fi on oma verkkopalvelu juuri sinulle, joka olet kiinnostunut erityistä tukea käyttävien lasten, nuorten ja aikuisten elämästä. Tule mukaan! Mukaan.fi on oma verkkopalvelu juuri sinulle, joka olet kiinnostunut erityistä tukea käyttävien lasten, nuorten ja aikuisten elämästä. Tämän helppokäyttöisen netin kohtaamis- ja keskustelupaikan

Lisätiedot

Kaupunginhallitus 12 12.01.2015 Kaupunginhallitus 281 30.11.2015 Kaupunginhallitus 296 07.12.2015

Kaupunginhallitus 12 12.01.2015 Kaupunginhallitus 281 30.11.2015 Kaupunginhallitus 296 07.12.2015 Kaupunginhallitus 12 12.01.2015 Kaupunginhallitus 281 30.11.2015 Kaupunginhallitus 296 07.12.2015 Lausunto Oinaskylän tuulivoimaosayleiskaavaehdotuksesta 774/613/2014 Kaupunginhallitus 12.01.2015 12 Vesannon

Lisätiedot

162/00.00 04 00/2014, 161/00.00 04 00/2014, 321/00.00 04 00/2013, 195/00.00 04 00/2014, 59/00.00 04 00/2014. ve lut Kotikoivu Ay, Kajaani:

162/00.00 04 00/2014, 161/00.00 04 00/2014, 321/00.00 04 00/2013, 195/00.00 04 00/2014, 59/00.00 04 00/2014. ve lut Kotikoivu Ay, Kajaani: Hallitus 61 12.03.2014 Ilmoitusasiat 162/00.00 04 00/2014, 161/00.00 04 00/2014, 321/00.00 04 00/2013, 195/00.00 04 00/2014, 59/00.00 04 00/2014 H 61 1) Pohjois-Suomen aluehallintoviraston 20.2.2014 ilmoitus

Lisätiedot

Kaupunginhallitus 102 09.03.2015. Koulu, tiede ja kansainvälisyys-hanke 1507/12.00.02/2015

Kaupunginhallitus 102 09.03.2015. Koulu, tiede ja kansainvälisyys-hanke 1507/12.00.02/2015 Kaupunginhallitus 102 09.03.2015 Koulu, tiede ja kansainvälisyys-hanke 1507/12.00.02/2015 KHALL 09.03.2015 102 Hakemusnumerolla 101353 on Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, lii ken ne- ja ympäristökeskuksen

Lisätiedot

Koulutusjohtaja esitti kokoukselle, että oppilaat tuodaan 8.12. lukien Vääksyyn siksi ajaksi, että ongelmat on selvitetty ja ratkaistu.

Koulutusjohtaja esitti kokoukselle, että oppilaat tuodaan 8.12. lukien Vääksyyn siksi ajaksi, että ongelmat on selvitetty ja ratkaistu. Sivistyslautakunta 95 08.12.2014 Kunnanhallitus 248 15.12.2014 Otto-oikeuden käyttäminen / Urajärven koulun sisäilma-asiat SLTK 95 8.12.2014 Urajärven koulun sisäilmaongelmat ovat puhuttaneet syys lu ku

Lisätiedot

Virka-aikaisen päivystyksen ja kiirevastaanoton keskittäminen 1.8.2016 alkaen

Virka-aikaisen päivystyksen ja kiirevastaanoton keskittäminen 1.8.2016 alkaen Yhtymähallitus 53 17.05.2016 Yhtymähallitus 63 09.06.2016 Virka-aikaisen päivystyksen ja kiirevastaanoton keskittäminen 1.8.2016 alkaen Yhtymähallitus 17.05.2016 53 Päivystysasetuksen voimaantulo 1.1.2015

Lisätiedot

KEURUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 9/2015 1(9)

KEURUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 9/2015 1(9) KEURUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 9/2015 1(9) Tarkastuslautakunta 19.11.2015 AIKA 19.11.2015 klo 15:00-18:00 PAIKKA Kehitysvammaisten asumisyksikkö Runokulma klo 15, ja sen jälkeen kau pun gin ta lo, kokoushuone

Lisätiedot