ELISA JUHOLIN Communicare! Kasva viestinnän ammattilaiseksi

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "ELISA JUHOLIN Communicare! Kasva viestinnän ammattilaiseksi"

Transkriptio

1 ELISA JUHOLIN Communicare! Kasva viestinnän ammattilaiseksi

2 communicare! Oman organisaation viestinnän tehtävät Edellä on esitetty näkökulmia viestinnän tehtävistä ja merkityksestä. Lähtökohtia on monia, mutta kuten vanha sananlasku sanoo: kaikki tiet vievät Roomaan. Aloitetaanpa asian pohdinta mistä vain, aina päädytään lopulta samoihin asioihin. Avainkysymys on, mihin viestintää tarvitaan ja millaisia tehtäviä ja tavoitteita sille asetetaan. Alueet ja painopisteet vaihtelevat, joten määrittelyt eivät ole ikuisia. Tehtävät voidaan pelkistää seuraaviin luokkiin: 1. informointi, tiedon saatavuus ja tiedonvaihdanta työyhteisön jäsenten ja sidosryhmien kesken 2. yhteisöllisyyden rakentaminen ja työhyvinvoinnin tukeminen 3. sidosryhmädialogi 4. toiminta julkisuuksien kentillä 5. maineen tai brändin rakentaminen 6. yhteiskunnallinen vaikuttaminen, yhteiskunnallinen keskustelu ja osallisuus erilaisissa julkisuuksissa 7. tuotteiden ja palveluiden kiinnostavuuteen/vetovoimaan vaikuttaminen. Lisäksi viestintätoiminnolle eli ammattilaisille määritellään seuraavat lisätehtävät: 1. luotaus, seuranta ja arviointi 2. viestintäosaamisen kehittäminen, koulutus ja konsultaatio 3. viestintävälineiden, -ratkaisujen ja keinojen kehittäminen. Tehtäviä ja niiden yhdistelmiä toteutetaan organisaatiossa ja sen toimintaympäristön sfääreissä. Lähin piiri on mikrotaso, joka kattaa organisaation ja sen lähimmät sidosryhmät, kuten henkilöstön, yhteistyökumppanit, alueelliset toimijat ja vaikuttajat. Makrotaso on tyypillisesti valtakunnan taso, kuten suuret järjestöt, mediat ja valtionhallinto. Globaalitaso ylittää valtioiden tasot, ja universaalilla tasolla ollaan tekemisissä yleisinhimillisten asioiden ja toimijoiden kanssa. Esimerkiksi yritysvastuun ja ihmisoikeuksien viestintä ulottuu usein universaalille tasolle ylittäen esimerkiksi valtioiden lainsäädännön. 70

3 Mahdollisuus, velvollisuus vai pakko? Universaali taso Globaalitaso Makrotaso Mikrotaso Kuvio 3. Yhteisöviestinnän toiminnan kerrokset Viestinnän eri tehtävien rooli ja painotus vaihtelevat tilanteiden ja ajankohdan mukaan. Viestinnän suunnittelun ja tulosten arvioinnin kannalta on tärkeää täsmentää, miten yhteisö ymmärtää viestinnän ja mitä tehtäviä ja tavoitteita se sille asettaa. Tehtävät 1. Mihin viestintää tarvitaan, millainen ajattelu sitä ohjaa? 2. Mitkä ovat viestinnän tärkeimmät tehtävät? 3. Millaisia sidosryhmiä, stakeholdereita teillä on? 4. Millaisilla julkisuuden kentillä toimitte? 5. Mihin viestinnällä pyritään vaikuttamaan? 6. Mikä on tiedottajien tai viestintäammattilaisten rooli? 71

4 Strategisia määrittelyjä ja analyyseja kun ovat niin kovin erilaisia. Aamulla odotetaan tilaussoittoja, ja niiden mukaan pannaan miehet ja koneet maailmalle. (http://www.marjamaki.fi/ yritykset/yritysesittelyt/, luettu ) Kulmaloiden tarina ei ole steriili kiiltokuva vaan kuulostaa aidolta. Lukija suorastaan näkee heidät sielunsa silmin ja muokkaa heistä omaa tarinaansa. Viehätys onkin siinä, että lukijan on helppo samastua heidän toimintaansa ja luottaa heihin. Strategisten viestien määrittelyprosessi Olipa kyse sitten maineesta, tarinasta tai perusviesteistä, niistä on muodostettava yhteinen näkemys keskustelun kautta: mistä asioista haluamme meidät tunnettavan ja muistettavan ja mitä asian takaamiseksi pitää konkreettisesti tehdä. A) Nykytilalähtöinen Vaikka mielikuvat muokkautuvat monen asian summana, organisaation oma määrittely on aina tarpeen. Charles Fombrun (1996) ehdottaa prosessin käynnistämistä nykytilan analyysilla. Se kertoo, miltä yritys tai muu yhteisö tällä hetkellä näyttää sidosryhmiensä silmissä ja mistä asioista se tunnetaan. Nykytilan analyysissa tarkastellaan aluksi identiteettiä, eli sitä mitä organisaatio on, ja sitten sitä, millaisia käsityksiä ja mielikuvia siitä vallitsee. Näiden kahden erot ovat oleellista tietoa. Voidaan puhua niiden välisestä kuilusta: miten lavea se on ja mistä tekijöistä se muodostuu. Nykytila-analyysi kertoo, pohjautuvatko mielikuvat ja käsitykset todellisuuteen vai ei. Jos nykytila vastaa todellisuutta, voidaan olla tyytyväisiä ja pyrkiä pitämään tilanne nykyisellään. Jos organisaatio tunnetaan vääristä asioista tai ominaisuuksista, viestintä saa uusia haasteita. Nykytila-analyysi kertoo, pohjautuvatko mielikuvat ja käsitykset todellisuuteen vai ei. Tieto saadaan analyyseista tai tutkimuksista, joilla luodataan eri sidosryhmien näkemyksiä ja kokemuksia. Oma tuntumakin on tarpeen, mutta siihen ei voi täysin luottaa. 105

5 communicare! B) Tavoitelähtöinen Tavoitelähtöinen määrittely ankkuroituu organisaation strategisiin tavoitteisiin. Avainkysymys on, millä ominaisuuksilla halutaan erottua, kun organisaation strategia on määritelty. Maineessa arvioidaan organisaation strategiaa, ja viestinnällä tähän voidaan jossain määrin vaikuttaa. SWOT-analyysi (strengths, weaknesses, opportunities, threats) on yksi keino tunnistaa sekä sisäiset vahvuudet ja heikkoudet että ulkoiset mahdollisuudet ja uhkat. Tämä auttaa paikantamaan alueet, joihin viestinnän avulla päästään ehkä pureutumaan. Strategisten viestien määrittelyssä vapaa ideointi ja irrottautuminen vanhoista kliseistä on erityisen suositeltavaa. Tuotosta keskustelutetaan omassa organisaatiossa niin kauan, kunnes syntyy kohtuullinen yhteisymmärrys. Täydellistä yksimielisyyttä ei kannata tavoitella, sillä silloin ajaudutaan helposti latteuksiin tai liikaan pikkutarkkuuteen. Erottuvuus vaatii valintoja ja pientä särmää. Työkaluna määrittelyprosessissa voidaan käyttää monille tuttua 3x3x3-mallia (Åberg 2000). Sen ytimessä on kaikkein tärkein viesti, ns. visioviesti, jota täydentää esimerkiksi kolme strategiatason viestiä tai väittämää. Seuraava taso edustaa taktista tasoa ja uloin operatiivista. Eri tasoja voidaan myös lähestyä kysymymällä 1) mihin halutaan päästä (visio), 2) mitä asioita painottaen ja millaisin valinnoin (strategia), 3) miten toimien ja miten näkyen (operatiivinen toiminta). Tekemisen vyöhyke Konkreettisten linjausten ja mahdollistajien vyöhyke Strateginen vyöhyke Visioviesti: Tätä olemme 20xx Taso 1. Väite tai lupaus (mitä vaatii visioon pääsemiseksi) Taso 2. Perustelut (miksi, miten niin / miten mahdollista?) Taso 3. Anna esimerkkejä (miten näkyy käytännössä?) Kuvio 9. Perusviestien määrittelyn työkalu 106

6 communicare! Analyyseja Sidosryhmien luokittelu ja analyysi Strategiseen suunnitteluun ei riitä ainoastaan sidosryhmien identifiointi, vaan on tiedettävä, millaisiin alaryhmiin ne jakautuvat ja keitä niihin kuuluu. Sidosryhmiä pitää myös tuntea, monia henkilökohtaisestikin. Tärkeimmät pitää tuntea hyvin, vähemmän tärkeistä pitää tietää ainakin jotain. On myös pohdittava, millaisia muita mahdollisia sidosryhmiä tai -henkilöitä organisaatiolla on. Aula ja Heinonen (2011) puhuvat esimerkiksi sidosryhmä C:stä, joka on sosiaalisen median lapsi. He ovat verkottuneita (connectivity), he tuottavat ja kuluttavat sisältöjä (content), ovat luovia (creativity), toimivat yhdessä (collaboration) ja ovat viestinnällisesti kyvykkäitä (communication). Täten he muodostavat toiminnallisesti ja viestinnällisesti omaperäisen sidosryhmän, johon eivät välttämättä tepsi vanhat keinot. Sidosryhmä C on omaperäinen sidosryhmä, sosiaalisen median lapsi, jonka toimintaa on vaikea ennakoida. Sidosryhmiä määritellään ja luokitellaan eri tavoin. Yleinen tapa on tehdä ryhmittely primääreihin, sekundääreihin ja marginaaleihin ryhmiin. Ensin mainittuihin kuuluvat henkilöstö, asiakkaat ja rahoittajat, joskus myös muita. Edelleen voidaan ryhmitellä nykyisiin tai potentiaalisiin sidosryhmiin. Heitä voidaan segmentoida sen mukaan, miten kiinteä tai löyhä suhde heillä on organisaatioon. Voidaan puhua myös ongelmallisista tai jopa vaarallisista sidosryhmistä. Yksi tunnetuimmista lähestymisistä sidosryhmien moninaisuuteen on Mitchellin ja kumppaneiden (1997) hahmottelu, joka lähestyy stakeholdereita kolmen staken kautta: valta, oikeutus ja painostusvoima tai kiire. Yleinen tapa on tehdä ryhmittely primääreihin, sekundääreihin ja marginaaleihin ryhmiin. 114

7 Strategisia määrittelyjä ja analyyseja Valta 1. Nukkuvat 5. Vaaralliset 3. Vaativat 4. Dominoivat 7. Ratkaisevat 2. Harkinnassa 6. Riippuvaiset Oikeutus Painostusvoima Kuvio 13. Stakeholdereiden ryhmittelyä Mitchellin ym. mukaan (1997) Kun tiedetään, mitä ryhmiä on tarpeen analysoida ja miten usein, päätetään kysyttävistä asioista. Analyysi voi keskittyä vakiintuneisiin kysymyksiin esimerkiksi siitä, miten eri ryhmät suhtautuvat organisaatioon. Kun analyysia toistetaan tietyin väliajoin, nähdään muutoksia ja trendejä. Tyypillisiä seurattavia asioita ovat esimerkiksi seuraavat: sidosryhmien tiedot ja tietämys yrityksestä tai yhteisöstä mielipiteet ja asenteet sen toiminnasta, tuotteista ja palveluista arviot strategiasta ja maineesta arviot tulevaisuudesta, esimerkiksi mahdollisuudet ja uhat sidosryhmien sitoutuminen ja lojaalisuus odotukset siitä, miten organisaation tulisi toimia ja kehittää toimintaansa toiveet siitä, miten ryhmät itse haluaisivat toimia tai vaikuttaa yrityksen toimintaan millaista vuorovaikutusta ja viestinnän käytäntöjä toivotaan. 115

8 Strategisia määrittelyjä ja analyyseja Viestinnän organisointi ja vastuut Johdon vastuu jakamaton Suunnitelmat eivät synny eivätkä suunnitelmien mukaiset teot toteudu itsestään. Viime kädessä vastuu organisaation viestinnästä on ylimmällä johdolla ja johtoryhmällä sekä hallituksella tai vastaavalla elimellä. He voivat delegoida asioita edelleen viestintäyksikölle, eri toimintayksiköille, osastoille tai tiimeille. Parhaimmillaan jokaiselle johtoryhmän jäsenelle on nimetty oma viestintäkonsultti, jolloin johtaja ja konsultti linjaavat ja toteuttavat viestintää yhteisymmärryksessä. Tämä mahdollistaa sen, että johtajilla on jatkuvasti käytettävissä viestintäasiantuntemusta suunnitteluun, toteutukseen ja sparraamiseen. Viime kädessä vastuu organisaation viestinnästä on ylimmällä johdolla ja johtoryhmällä sekä hallituksella tai vastaavalla elimellä. Vastuita voidaan määritellä monista lähtökohdista, kuten organisaation rakenteen mukaan, toiminnoista tai sidosryhmistä käsin. Yhä tärkeämmäksi on tullut määritellä viestintävastuita erilaisissa verkostoissa, projekteissa ja poikkeustilanteissa. Organisaatiolähtöiset vastuut Organisaation rakenne määrittelee viestintävastuut yksiköissä, linjoissa tai prosesseissa, jolloin vastuullinen vetäjä vastaa myös viestinnästä. Hänellä voi myös olla prosessiin nimetty viestintäammattilainen. Viestintävastuiden jakautuminen paikallisesti on käytännöllinen ratkaisu. Jos osaaminen ei riitä, hyödynnetään viestinnän, HR:n tai markkinoinnin ammattilaisia, tai ostetaan asiantuntemusta ulkoa. Sidosryhmäkohtaiset vastuut Sidosryhmälähtöinen viestintä toteutuu luontevasti työtehtävien mukaan. Myynti- ja markkinointihenkilöstö hoitaa ensisijaisesti asiakkaat, joskin yhteistyössä viestinnän kanssa. Johto hoitaa yhteiskuntasuhteet nimettyihin tahoihin, taloushallinto sijoittajiin, viestinnän 121

9 communicare! ammattilaiset yhdessä johdon ja asiantuntijoiden kanssa mediaan, nimetyt henkilöt viranomaisiin ja HR-ihmiset oppilaitoksiin. Tällaiset kombinaatiot toimivat monissa organisaatioissa luonnostaan ilman erityisiä määrittelyjäkin. Sidosryhmälähtöisen vastuun idea on, että ensin määritellään sidosryhmät ja sitten katsotaan, ketkä ovat sopivimpia ja pätevimpiä kommunikoimaan heidän kanssaan. Lopputulos voi olla sama kuin edellisessä määrittelyssä, erona vain se, että näkökulma on sidosryhmissä ja heidän etunsa huomioon ottamisessa. Ainahan ei välttämättä käy niin, että tehtävänsä puolesta oikea henkilö olisi paras ja sopivin sidosryhmien kannalta. Kun vastuut hajautuvat, koordinoinnin merkitys kasvaa. Jonkun on tiedettävä, missä mennään ja pidettävä lankoja käsissä. Tyypillisesti hän on viestintäjohtaja. Sisäiset vastuut moninaisia Sisäiset viestintävastuut ovat mutkikkaammat, sillä vastuullisia on useita: ylin johto, esimiehet, tiiminvetäjät ja itse kukin työtehtävänsä ja vastuidensa kautta. Työyhteisöviestinnän tekee vaativaksi se, että henkilöt ovat mukana monissa projekteissa, joilla on omat viestinnän tavoitteensa ja toteuttajansa. Projekteille määrätäänkin usein viestintävastaavat huolehtimaan siitä, että projektin oma viestintä toimii. Silti on korostettava jokaisen vastuuta. Eräässä yhteisössä karsastettiin sanaa vastuu, koska se viittaa pakkoon. He korvasivatkin sen sanalla mahdollisuudet ja oikeudet. Toisessa yrityksessä taas mentiin vielä pidemmälle siten, että määrittelyihin tuli kohta, missä todettiin jokaisella työyhteisön jäsenellä olevan velvollisuus kysyä aina kun on jotain epäselvää. Sillä pyrittiin korostamaan, että oman työn kannalta oleellista tietoa ei pidä jäädä odottamaan, vaan se pitää hankkia oma-aloitteisesti kysymällä esimerkiksi esimieheltä tai muuten asian hallitsevalta. Vaikka vastuut tuntuvat itsestään selviltä, ne on kuitenkin hyvä kirjata ylös yleisellä tasolla. Ei ole mitenkään harvinaista, että nopeasti muuttuvissa tilanteissa unohdetaan informoida tai keskustella aivan keskeisten henkilöiden tai ryhmien kanssa. Ihmisillä on luontainen taipumus olla tekemisissä tuttujen ja miellyttävien ihmisen kanssa ja välttää vieraita ja vähemmän miellyttäviä. 122

10 communicare! Strategiset tavoitteet Viestinnän strategiset tavoitteet toimivat kahdella tasolla: ne antavat suunnan sille, mitä pitää konkreettisesti tehdä ja toisaalta niiden avulla voidaan arvioida, edustavatko suunnitellut toimet viestintästrategiaa. Tavoiteasetannassa on tärkeää erottaa toisistaan koko organisaation tai liiketoimintatavoitteet ja viestinnän tavoitteet, vaikka ne voivat olla samojakin. Esimerkiksi hyvä maine on kumpaakin. Strategisissa tavoitteissa painotetaan viestinnän lopputulosta tai saavutuksia, joita voidaan mitata. Viestinnän strategisia tavoitteita voidaan jaotella viestinnän osa-alueiden tai näkökulmien perusteella esimerkiksi seuraavasti. Tunnettuus, maine, brändi, imago, työnantajavetovoima Organisaatiokulttuuri, työhyvinvointi, sitoutuminen, motivaatio Yhteiskunnallinen vaikuttavuus Julkisuudet ja niissä vaikuttaminen Liiketoiminnan tai muun toiminnan tulos Kuvio 15. Viestinnän strategisten tavoitteiden pääalueita Jotkut tavoitteet ovat pysyviä, tietynlaisia ikuisuusasioita, kuten maine tai työhyvinvointi. Jotkut taas ovat kulloisestakin tilanteesta lähteviä. Sellaisia ovat esimerkiksi suuret muutosprosessit, joissa viestinnän odotetaan vaikuttavan ihmisten tietoihin, asenteisiin ja toimintatapoihin. Toisinaan strategisten ja operatiivisten tavoitteiden erottaminen toisistaan voi olla hankalaa. Viime kädessä organisaatio itse päättää, miten se painottaa asioita. 132

11 Viestintästrategian muodostaminen Jotkut tavoitteet ovat pysyviä, tietynlaisia ikuisuusasioita, jotkut taas kulloisestakin tilanteesta lähteviä. Eräs aiemmin toimintaympäristössään monopoliasemassa toiminut järjestö sai kilpailijan, joka harjoitti aktiivista, jopa aggressiivista jäsen- ja varainhankintakampanjointia. Vanha järjestö joutui puolustusasemiin ja pelkäsi uuden järjestön syrjäyttävän sen. Kävi ilmi, että sillä ei ollut koskaan ollut minkäänlaista viestintäsuunnitelmaa. Tilanne pakotti uudelleenarviointiin. Keskeiseksi viestinnän tavoitteeksi määriteltiin seuraava: Olemme omassa toimintaympäristössämme nykyisille ja potentiaalisille sidosryhmillemme ensimmäiseksi mieleen tuleva x-alan asiantunteva ja kokenut järjestö, johon voi luottaa. Viestintä sai aivan uuden startin, ja tuloksia alettiin seurata systemaattisesti. Mediajulkisuuden määrä ja laatu voivat olla organisaatiokohtaisesti jatkuvasti tärkeitä tai tilannekohtaisia tavoitteita. Jos esimerkiksi organisaatio on tuntematon ja näkyy mediassa vähän tai ei ollenkaan, pääsy julkisuuteen voi olla sille ensimmäinen strateginen etappi. Tällöin on perusteltava, miten julkisuudessa näkymisen oletetaan vaikuttavan koko organisaation tavoitteiden saavuttamiseen. Viestinnän strategisia tavoitteita voivat olla myös esimerkiksi liiketoiminnan kasvattaminen tai kustannusten vähentäminen sosiaalista mediaa hyödyntäen, jolloin sosiaalisen median tulos pitää voida osoittaa. Tavoitteita asetetaan myös sidosryhmäkohtaisesti. Tavoite voi olla esimerkiksi se, että tietyt ryhmät tuntevat organisaation tai sen edustaman asian paremmin tai monipuolisemmin. Voidaan myös tavoitella tilannetta, jossa asenteet muuttuvat myönteisemmiksi tai neutraaleimmiksi, jos ne ovat olleet kovin kriittiset. Joskus tilanne voi pakottaa asettamaan sidosryhmäkohtaiset tavoitteet uudelleen. Asiakasryhmän tavoitteeksi voidaan asettaa esimerkiksi maineen tai brändin vahvistuminen ja sitä kautta asiakkuuksien vahvistuminen tai niiden määrän kasvu. Henkilöstötavoitteeksi voidaan asettaa esimerkiksi sitoutuminen uuteen strategiaan tai houkutteleva työnantajamaine. Viestintäyksikkö asettaa tavoitteita omalle toiminnalleen tai osaamiselleen. Tavoitteena voi olla esimerkiksi strategisen osaamisen kehittäminen tai jonkin viestinnän osa-alueen parempi osaaminen. 133

12 communicare! Painoalueet tai läpimurtohankkeet Strategisia tavoitteita tukemaan asetetaan osatavoitteita tai välitavoitteita, jotka ovat ikään kuin askelia kohti lopullisia tavoitteita. Pentti Sydänmaanlakka puhuu läpimurtotavoitteista eli hankkeista, joiden avulla konkretisoidaan strategiaa. Kun näitä toteutetaan eri yksiköissä, koko strategian ydin kirkastuu. Hän myös korostaa, että strategisesta suunnittelusta on siirrytty strategiseen ajatteluun, joka tarkoittaa kykyä käyttää mielikuvitusta ja haastaa ilmeisiltä tuntuvia vaihtoehtoja. (Sydänmaanlakka 2009.) Läpimurtohankkeita voivat olla esimerkiksi uusi tapa käsitellä koko organisaation strategiaa, kohdata sidosryhmiä tai hyödyntää verkkoviestintää. Joskus voidaan esimerkkeinä mainita joitakin konkreettisia tekoja, jotta strategiset tavoitteet avautuisivat paremmin. Tarkkaan ottaen tuotokset edustavat operatiivista suunnittelua, eikä niitä kirjata varsinaiseen strategiaan (luku 7). Joillakin yhteisöillä on tapana luetella vuosikertomuksessaan viestinnän aikaansaannoksia, kuten erilaiset tilaisuudet ja tapahtumat, verkkoviestinnän kehityshankkeet, välitettyjen mediatiedotteiden määrä. Ne ovatkin tärkeitä välietappeja, mutta lopullinen tavoite on saada aikaan vaikutuksia ja muutoksia tai vähintään säilyttää tilanne ennallaan. Mediajulkisuus ja muu näkyvyys ovat relevantteja tavoitteita, mutta niiden määrittelyssä olisi oltava tarkempi: missä halutaan näkyä ja miten, millaiset foorumit ovat tavoiteltuja ja mitkä teemat palvelevat koko organisaation tavoitteita. Viestinnän strategiset tavoitteet tähtäävät vaikuttavuuteen, joka voidaan todentaa mittarein. Osa-, väli-, tai läpimurtotavoitteet ovat välivaiheita lopullisiin tuloksiin. Niitä tulee seurata. Tuotokset ja suoritteet todetaan erilaisin toimenpidemittarein ja raportoinnilla. Alla oleva taulukko kiteyttää eri tavoitetasot. Seurantaa, mittaamista ja arviointia käsitellään tarkemmin luvussa 20. Viestinnän strategiset tavoitteet tähtäävät vaikuttavuuteen, joka voidaan todentaa mittarein. 134

13 Viestintästrategian muodostaminen Taulukko 3. Tavoitteiden ja mittareiden jaottelua TAVOITTEET Tuotokset ja suoritteet Projektit, kampanjat ja läpimurtohankkeet Viestinnän vaikuttavuus (Liike)toiminnan tulos MITTARIT Toimenpidemittarit ja raportointi Seuranta- ja kuuntelukeinot Viestinnän mittarit Liiketoimintamittarit Mitattavat tulokset vai suunta? Viestinnän tavoiteasetannasta vallitsee erilaisia käsityksiä. Jotkut pitävät tärkeänä asettaa mitattavia tulostavoitteita, joillekin taas riittää kun määritellään suunta, mihin ollaan menossa tai linjauksia siitä, miten toimitaan ja mitä pidetään tärkeänä. Yritys on voinut saada henkilöstöltään esimerkiksi työyhteisöviestinnästä keskiarvon 2,8, joka asteikolla 1 5 on varsin heikko tulos. Jos se halutaan nostaa esimerkiksi 3,5:een, kyse on strategisesta tavoitteesta, joka vaatii toteutuakseen konkreettisia hankkeita tai projekteja sekä mittareita. Jos vain todetaan, että keskiarvoa pitää nostaa, kyse on linjauksesta, jossa ei sitouduta mihinkään määrällisiin indikaattoreihin. Jos strategisina tavoitteina kuvataan toimintatapoja, toteutumisen arviointi on hankalaa. Eräs suomalainen suuryritys on asettanut tavoitteekseen, että 80 prosenttia sen tärkeimmistä sidosryhmistä näkee sen tasapainoisesti kolmen tavoiteominaisuuden mukaisena. Yritys analysoi ryhmiä kaiken aikaa sekä haastattelujen että määrämuotoisten kyselyjen avulla. Näin se pystyy nopeastikin painottamaan viestinnässään alueita, jotka ovat laskussa. Jos tavoitteet asetetaan sidosryhmittäin esimerkiksi organisaation tunnettuuden tai maineen osalta, myös lähtötaso pitää eritellä ryhmittäin. Säännöllinen mittaaminen kertoo muutoksesta suuntaan tai toiseen. Tunnettuus on yleinen viestinnän tavoite, jonka saavuttamista tulee seurata säännöllisesti. Kokeneet tutkijat toteavat usein, että 135

14 Viestinnän käytännön suunnittelu Suunnittelun viitekehys ja osa-alueet Viestinnän suunnittelua voidaan purkaa seuraaviin osa-alueisiin Päivittäisviestinnän linjaukset Toistuvat, velvoittavat tai tiedossa olevat tehtävät Yksittäiset toimenpiteet, projektit, kampanjat, muut operaatiot, jotka toteuttavat strategiaa Ohjeet, politiikat, prosessikuvaukset. Jotkut edellä mainituista kehittyvät rutiineiksi, jolloin niistä vastaavat henkilöt kehittävät omat menetelmänsä työnsä hallintaan. Jotkut tehtävät taas vaativat yksityiskohtaisia suunnitelmia. Organisaation strategia Viestintästrategia Päivittäisviestintä Toistuvat, tiedossa olevat tehtävät Ainutkertaiset tapahtumat Projektit Kampanjat Ohjeet ja politiikat Mitä? (asiat) Keille, keiden kanssa (osapuolet, toimijat) Miten usein? (rytmitys) Milloin? Missä ja miten? (foorumit ja kanavat) Kuka vastaa ja järjestää? (organisointi ja vastuut) Yhtäkkiset muutokset organisaatiossa, toimintatai viestintäympäristössä Kuvio 17. Käytännön suunnittelun viitekehys Päivittäisviestinnän linjaukset Päivittäisviestintä on työyhteisön toiminnan moottori, ja ilman sitä joudutaan ongelmiin. Siinä jokaisella työyhteisön jäsenellä on oma vastuunsa, ja laiminlyönnit kostautuvat nopeasti. Päivittäisviestintä on jatkuvaa ja tosiaikaista. Se on jopa niin rutiininomaista, ettei sitä aina pidetä viestintänä vaan normaalina toimintana. Päivittäisviestinnässä näkyy ehkä selvimmin se, miten viestintä niveltyy kaikenlaisten työyhteisöjen ja organisaatioiden elämään. 143

15 communicare! Päivittäisviestintään sisältyvät esimerkiksi säännöllinen tiedon, kokemusten ja havaintojen vaihdanta työyhteisössä, asiakkaiden ja yhteistyökumppanien kesken, projekteissa ja verkostoissa. Hyvän päivittäisviestinnän huomaa siitä, kun työ sujuu ongelmitta, eikä kukaan väitä, että tieto ei kulje. Helsingin Sanomat uutisoi HUS:n filippiiniläishoitajista, jotka palkattiin paikkaamaan hoitajapulaa. Parin vuoden kuluttua osa tuli irtisanotuksi. Syitä ei tarkkaan tiedetä, koska hoitajat eivät uskaltaneet kertoa kokemuksistaan. Toimittajan oletus oli, että hoitajat jätettiin yksin ja että tieto ei kulkenut, mikä loi pohjaa väärinkäsityksille. Haastatellut asiantuntijatkaan eivät osanneet sanoa, miksi vuotta alalla olleet hoitajat eivät oppineet uusia tehtäviä. (Milka Sauvala, Helsingin Sanomat ) Hyvän päivittäisviestinnän huomaa siitä, kun työ sujuu ongelmitta, eikä kukaan väitä, että tieto ei kulje. Miten usein ja mistä asioista? Vaikka päivittäisviestintä on tässä ja nyt -muotoutuvaa kommunikointia, sitäkin pitää linjata. Päivittäisviestinnän on ilmennettävä strategisia tavoitteita ja toimintasuunnitelmia. Sen lisäksi sillä on oltava valmius käsitellä eteen tulevia asioita tässä ja nyt. Vastuut keskittyvät pitkälle kunkin yksikön, tiimin tai projektin sisälle. Esimiehillä ja tiiminvetäjillä on erityisvastuu. Jos viestintästrategiassa todetaan esimerkiksi, että henkilöstön on tiedettävä yleisellä tasolla, missä mennään, sen on näyttävä päivittäisviestinnässä siten, että nopeastikin muuttuvat tilanteet käsitellään välittömästi työyhteisön sisällä. Eräässä työyhteisössä tehty tutkimus nosti päivänvaloon pitkään vallinneen ongelman: ihmisten päivittäistä työtä haittasi se, että he saivat vasta viiveellä tietoonsa johtoryhmässä tehdyt, heitä koskevat päätökset. Johtoryhmänn jäsenet puolustautuivat sillä, etteivät ehdi tiedottaa asioista. Kun ilmeni, että viiveet vaikuttivat myyntiin ja asiakaspalvelun laatuun, jory otti asian vakavasti ja yhdessä sovittiin, että ihmisten päivittäiseen työhön vaikuttavat päätökset käydään organisaatiossa läpi samana päivänä eikä odoteta seuraavaan palaveriin asti. 144

16 communicare! osapuolet eivät ole tällaisia, vaan viestinnän piiriin voi tilapäisesti tulla myös erittäin tiedonjanoisia, jopa vihamielisiä osapuolia. Eri ryhmien sisällyttäminen päivittäisviestintään tarkoittaa yksinkertaisesti sitä, että kommunikointiin luodaan pelisäännöt. Ne liittyvät esimerkiksi palavereihin, aineistoihin sekä tietojärjestelmiin pääsyyn. Eri ryhmien sisällyttäminen päivittäisviestintään tarkoittaa yksinkertaisesti sitä, että kommunikointiin luodaan pelisäännöt. Foorumit, keinot ja kanavat Päivittäisviestinnän pääfoorumi on työpaikka tai -tila, joka voi olla fyysinen, virtuaalinen tai niiden yhdistelmä. Eri puolilla maailmaa toimivat ihmiset voivat palaveerata saman sähköisen neuvottelupöydän ympärillä tai keskustella vapaamuotoisesti sähköisessä kahvipöydässä. Päivittäisviestinnän pääfoorumi on työpaikka tai -tila, joka voi olla fyysinen, virtuaalinen tai niiden yhdistelmä. Kasvokkaisviestintää pidetään monipuolisimpana viestinnän muotona, koska se mahdollistaa monen mielestä täydellisemmän kommunikoinnin kuin teknologiavälitteinen viestintä. Näin ei välttämättä ole, sillä joidenkin tutkimusten mukaan teknologiavälitteinen vuorovaikutus voi olla sosiaalisilta ominaisuuksiltaan toimivampaa ja miellyttävämpää kuin kasvokkaisvuorovaikutus. (mm. Sivunen 2009.) Myös perinteisemmät keinot ovat edelleen arvossaan. Puhelinta voi käyttää suulliseen, kirjalliseen ja kuvalliseen viestintään. Painettu media kuten lehdet ja tiedotteet ovat tarpeen silloin, kun kaikki eivät pääse yhteiseen verkkoon tai eivät ole sähköpostin ulottuvilla. (Lisää työyhteisön foorumeista luvussa 11.) Päivittäisviestintää voidaan kuvata esimerkiksi alla olevan yksinkertaisen taulukon avulla. Vaakasuorilla riveillä on esimerkkejä päivittäisviestinnän linjauksista. Pystysuorissa sarakkeissa on esimerkkejä foorumeista, joilla kysymyksiä käsitellään. Kyseessä on esimerkki, ei valmis malli sovellettavaksi. 148

17 Viestinnän käytännön suunnittelu Taulukko 6. Hahmottelua päivittäisviestinnästä työyhteisön näkökulmasta Työtilaviestintä Viikkopalaveri Perjantaikahvit Tiimi/projektipalaverit Tulosfoorumi Tavoite Pysyä ajan tasalla Päivittää tilanne ja ennakoida tulevaa Koota asioita yhteen ja valottaa asioiden taustoja Käydä yhteisöllisesti lävitse tiimin asioita alustusten ja keskustelujen kautta Arvioida ja keskustella tilanteesta Luonne Vapaamuotoinen ja spontaani Määrämuotoinen, tiivis Vuorovaikutteinen ja vapaamuotoinen; esityksiä ja keskustelua Virallinen ja vapaamuotoinen Virallinen ja vapaamuotoinen Asiat Työhön liittyvät Työhön, organisaatioon ja toimialaan liittyvät Ajankohtaiset ja kaikkia kiinnostavat Kootaan asialista yhdessä Strategiaan liittyvät Osallistujat Kaikki keitä koskee Yksikkö, tiimi, projekti tmv. Kaikki Tiimin jäsenet, lisäksi vierailijoita Henkilöstö ja harkinnan mukaan muita Kuinka usein Päivittäin 1 x viikossa ja tarvittaessa 1 x kk tai tarvittaessa 4 6 viikon välein 4 x vuodessa Ketkä vastuussa Jokainen Esimies ja substanssivastaavat Vastuu vaihtuu kuukausittain Tiiminvetäjä ja tiimin valtuuttamat Johto Toistuvat, velvoittavat ja tiedossa olevat tehtävät Vuosittain tai säännöllisesti toistuvia viestinnän tehtäviä ovat esimerkiksi seuraavan jakson tavoitteiden käsittely, tuloksen julkistus/ tulos info, strategiaprosessi, yhtiö- tai muut kokoukset, kehityskeskustelut, strategiapäivät, sidosryhmätapaamiset, työhyvinvointipäivät ja 149

18 Viestinnän käytännön suunnittelu toimenpiteiden sarjaa, jolla pyritään suostuttelun avulla muuttamaan vastaanottajan mielipiteitä, käyttäytymistä tai asenteita. Kampanjointi mielletään yleensä yksisuuntaiseksi myymiseksi tai suostutteluksi. Kampanjalla tarkoitetaan laajempaa ja pidempikestoista tehtäväkokonaisuutta, jolle on asetettu tavoite ja joka kestää tietyn ajan. Kampanjat erotellaan tavoitteensa mukaan kaupallisiin, yhteiskunnallisiin, sosiaalisiin ja poliittisiin. Kaupallisissa kampanjoissa pyritään saamaan kohderyhmä ostamaan tiettyä tuotetta tai palvelua. Myös yritys tai muu yhteisö voi tehdä itseään tunnetuksi kampanjoimalla. Sosiaalisella kampanjalla esimerkiksi suositellaan terveellisempiä elämäntapoja tai kerätään varoja hyvään tarkoitukseen. Yhteiskunnallisella kampanjalla taivutellaan ihmisiä esimerkiksi käyttämään äänioikeuttaan tai asioimaan viranomaisen verkkopalvelussa. Poliittisilla kampanjoilla yritetään saada ihmiset äänestämään ehdokasta tai puoluetta vaaleissa. Kampanjat erotellaan tavoitteensa mukaan kaupallisiin, yhteiskunnallisiin, sosiaalisiin ja poliittisiin. Poliittisissa kampanjoissa epäonnistumisia selitetään usein sillä, että tieto puolueen hienosta ohjelmasta ei mennyt perille kansalaisille. Todennäköisempi syy on kuitenkin muualla. Tieto varmasti tavoittaa kansalaiset, mutta sen vastaanottaminen on eri asia kuin hyväksyä ideologia tai poliittinen agenda. Kampanjasuunnittelussa määritellään ainakin seuraavat asiat (mukaillen Åbergia 2000): 1. sanoman aihe eli väite, joka saa kohderyhmät vakuuttumaan asiasta 2. tavoiteltu vaikutus eli muutokset käyttäytymisessä, asenteissa, mielipiteissä, tiedoissa 3. kohderyhmittäin räätälöidyt sanoman sisällöt ja keinot tavoittaa halutut kohderyhmät 4. kampanjasuunnitelma eli mitä tehdään, milloin, missä, millä resursseilla, keiden toimesta 157

19 communicare! 5. miten tuloksia tullaan arvioimaan (mittarit) 6. KAMPANJOINTI 7. tuloksen eli saavutetun vaikutuksen arviointi. Kampanjoinnin tulos on yhtä kuin tietojen, asenteiden tai käyttäytymisen ero ennen kampanjointia ja kampanjoinnin jälkeen. Eräässä yrityksessä kampanjoitiin terveyden ja työkyvyn puolesta (sanoma). Tavoitteena oli opetella uusille elämäntavoille. Kohderyhmänä olivat kaikki ylipainoiset, ja ensimmäinen tavoite oli saada heistä yli puolet mukaan kampanjaan. Toinen tavoite oli saavuttaa projektiin osallistuneiden keskuudessa vähintään 10 prosentin painonpudotus, joka tarkoitti noin 200 kiloa. Keinoina käytettiin yhteisiä luentoja asiantuntijan johdolla, liikuntatunteja, painonpudotuksen seurantaa. Kampanjointi kesti 9 kuukautta. Ryhmän kokonaispaino putosi 242,3 kiloa. Tavoite siis saavutettiin. Taulukko 10. Esimerkki kampanjasuunnitelman pelkistyksestä Tausta Avainsidosryhmät Tavoite per heti Tavoite 20xx Toimenpiteet Ajoitus Arviointi Kuvataan lähtötilanne ja sen seuraukset, uhkat, mahdollisuudet Eritellään sidosryhmät ja henkilöt, jotka keskeisiä projektin vaikuttavuuden kannalta Millaisia välittömiä vaikutuksia tavoitellaan Millaisia vaikutuksia tavoitellaan pidemmällä aikavälillä Keskeiset toimenpiteet Oma ja muiden, esimerkiksi yhteistyökumppanien toiminta xx (esimerkkejä) Saatiinko toiminnan kyseenalaistava keskustelu laantumaan (de facto) Saatiinko oikeat henkilöt päättäjäfoorumiin (de facto), tavattiinko nimetyt päättäjät henkilökohtaisesti (de facto) Saatiinko oma näkemys halutuilla foorumeilla ja medioissa (mediaseurantaraportti) Huomattiinko kampanja (huomioarvo) Klikkausten määrä nettisivuilla 158

20 Työyhteisöviestintä 2010-luvulla Luodaan ja vahvistetaan yhteisöllisyyttä Luodaan identiteettiä ja rakennetaan työnantajamainetta Foorumit* Koko organisaation Yksiköiden Tiimien Projektien Perus- ja ajantasaistietoa saatavilla ja sitä vaihdetaan Asioita käsitellään keskustellen Jaetaan osaamista ja kokemuksia, kehitetään uutta Osallistutaan ja vaikutetaan asioihin *) Foorumit vaihtelevat muodollisista/virallisista spontaaneihin/epävirallisiin, fyysisistä virtuaalisiin ja niiden yhdistelmiin sekä monenvälisistä kahdenvälisiin. Foorumeita tarkastellaan lähemmin luvussa 11. Kuvio 19. Työyhteisöviestinnän uusi agenda Foorumeilla toimii työyhteisön jäseniä sekä esimerkiksi kumppaneita ja sidosryhmien edustajia. Olennaista on itseohjautuvuus, vastuullisuus ja kollegiaalisuus. Työyhteisö ei enää rajoitu tiukasti vain fyysiseen työpaikkaan eikä kiinteään organisaatiorakenteeseen vaan jatkuu yli organisaatiorajojen aina virtuaalitiimeihin ja sosiaaliseen mediaan asti. Uuden agendan mukaan viestintä ei ole erillinen toiminto tai sarja toimintoja, vaan elimellinen osa kaikkea tekemistä ja elämistä työyhteisössä. Viestintää ei voi määritellä pelkästään erillisinä kanavina ja sisältöinä, vaan se on nähtävä organisaation verenkiertona ja hengityksenä. Viestintä ei ole erillinen toiminto tai sarja toimintoja, vaan elimellinen osa kaikkea tekemistä ja elämistä työyhteisössä. Jos vanhat mallit esittivät viestinnän anatomiana eli toimintoina tai funktioina, uusi agendamalli esittää sen fysiologiana. Fysiologia 179

Johdanto yrityksen viestintään. Päivi Maijanen-Kyläheiko

Johdanto yrityksen viestintään. Päivi Maijanen-Kyläheiko Johdanto yrityksen viestintään Päivi Maijanen-Kyläheiko Viestinnän strateginen merkitys! Mitä viestintä on? Viestintä on vuorovaikutusta, merkitysten välittämistä ja tulkitsemista. Merkitys syntyy vasta

Lisätiedot

Mitä on markkinointiviestintä?

Mitä on markkinointiviestintä? Mitä on markkinointiviestintä? Tiina Karppinen 17.3.2011 Markkinointiviestintä on yrityksen ulkoisiin sidosryhmiin kohdistuvaa viestintää, jonka tarkoituksena on välillisesti tai suoraan saada aikaan kysyntää

Lisätiedot

Viestintä- strategia

Viestintä- strategia Viestintästrategia Viestinnän tehtävä on auttaa yliopiston strategisten linjausten toteutumista tukemalla ja tekemällä näkyväksi tutkimusta, koulutusta, yhteiskunnallista vuorovaikutusta ja johtamista.

Lisätiedot

Vinkkejä hankeviestintään

Vinkkejä hankeviestintään Vinkkejä hankeviestintään Viestintä vs. tiedottaminen Tiedon siirto ja vaihdanta kokonaisuutena Kanavina esim. nettisivut, intrat, uutiskirjeet, esitteet ja logot, kokoukset ja tilaisuudet, sosiaalinen

Lisätiedot

MAINOSTAJIEN LIITTO KAMPANJAKUVAUS

MAINOSTAJIEN LIITTO KAMPANJAKUVAUS 1/9 KAMPANJAKUVAUS Tähdellä (*) TÄRKEÄÄ 1. Tallenna lomake ensin omalle koneellesi. 2. Täytä tallentamasi lomake. 3. Tallenna ja palauta. Täytä kampanjakuvaus huolella! Kampanjakuvaus on tuomareiden tärkein

Lisätiedot

MAAHANMUUTTOVIRASTON Viestintästrategia

MAAHANMUUTTOVIRASTON Viestintästrategia MAAHANMUUTTOVIRASTON Viestintästrategia 2013 2017 Lähtökohta Maahanmuuttoviraston viestintästrategia 2013 2017 pohjautuu valtionhallinnon viestinnälle lainsäädännössä ja ohjeissa annettuihin velvoitteisiin

Lisätiedot

I johdattelua yhteisöviestintään 21

I johdattelua yhteisöviestintään 21 Sisällys lukijalle...13 Prologi...18 Viestintäympäristön muutos...18 I johdattelua yhteisöviestintään 21 1 tiedotusta vai viestintää? Suhdetoimintaa, PR:ää vai yhteisöviestintää? Vaellusta termien viidakossa...22

Lisätiedot

KAMPANJAKUVAUS Tähdellä (*) merkityt kohdat ovat pakollisia.

KAMPANJAKUVAUS Tähdellä (*) merkityt kohdat ovat pakollisia. KAMPANJAKUVAUS Tähdellä (*) merkityt kohdat ovat pakollisia. OSALLISTUJATIEDOT Kilpailutyön nimi* Mainostoimisto* Mainostava yritys / yhteisö* Mediatoimisto* Muut KILPAILULUOKKA* Vuoden paras lanseeraus

Lisätiedot

VIESTINTÄ MUUTOKSESSA MUUTOKSESSA MUUTOKSESSA. Finas-päivä 26.1.2015 Kirsi Norros Viestintäjohtaja, SYKE @KirsiNorros www.facebook.fi/kirsi.

VIESTINTÄ MUUTOKSESSA MUUTOKSESSA MUUTOKSESSA. Finas-päivä 26.1.2015 Kirsi Norros Viestintäjohtaja, SYKE @KirsiNorros www.facebook.fi/kirsi. VIESTINTÄ MUUTOKSESSA MUUTOKSESSA MUUTOKSESSA Finas-päivä 26.1.2015 Kirsi Norros Viestintäjohtaja, SYKE @KirsiNorros www.facebook.fi/kirsi.norros Mikään ei ole niin varmaa kuin muutos Ihmisen soluja uusiutuu

Lisätiedot

Tervetuloa viestintäyhdyshenkilöiden koulutusohjelmaan!

Tervetuloa viestintäyhdyshenkilöiden koulutusohjelmaan! Tervetuloa viestintäyhdyshenkilöiden koulutusohjelmaan! Mitä, miksi ja kenelle? Tukee ja lisää viestinnän osaamista Tarjoaa käytännönläheisiä näkökulmia yliopiston viestinnän eri osa-alueisiin Jotta viestintä

Lisätiedot

Sosiaalisen median käyttö autokaupassa. Autoalan Keskusliitto ry 3/2012 Yhdessä Aalto Yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu opiskelijatiimi

Sosiaalisen median käyttö autokaupassa. Autoalan Keskusliitto ry 3/2012 Yhdessä Aalto Yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu opiskelijatiimi Sosiaalisen median käyttö autokaupassa Autoalan Keskusliitto ry 3/1 Yhdessä Aalto Yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu opiskelijatiimi Sosiaalinen media suomessa Kaikista suomalaisista yli % on rekisteröitynyt

Lisätiedot

Tiedotussuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry.

Tiedotussuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Tiedotussuunnitelma Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. 1 1. Lähtökohdat... 2 2. Tiedottamisen tarpeet... 2 3. Tiedottamisen tavoitteet... 2 4. Sisäinen tiedotus... 3 5. Ulkoinen

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki: Työkäytäntöjen kehittäminen

Reilun Pelin työkalupakki: Työkäytäntöjen kehittäminen Reilun Pelin työkalupakki: Työkäytäntöjen kehittäminen Tavoite Oppia menetelmä, jonka avulla työyhteisöt voivat yhdessä kehittää työkäytäntöjään. Milloin työkäytäntöjä kannattaa kehittää? Työkäytäntöjä

Lisätiedot

ORIVESI-JUUPAJOKI KUNTALIITOSSELVITYS. Viestintäsuunnitelmassa selkeytetään Juupajoki-Orivesi kuntaliitosselvitykseen liittyvää viestintää.

ORIVESI-JUUPAJOKI KUNTALIITOSSELVITYS. Viestintäsuunnitelmassa selkeytetään Juupajoki-Orivesi kuntaliitosselvitykseen liittyvää viestintää. Viestintäsuunnitelma Viestintäsuunnitelmassa selkeytetään Juupajoki-Orivesi kuntaliitosselvitykseen liittyvää viestintää. Tiedottamisessa noudatetaan hyvän kunnallisen tiedottamisen periaatteita. Kuntalain

Lisätiedot

PIRKANMAAN YHTEISEN VIESTINTÄSTRATEGIAN JA BRÄNDIN RAKENTAMINEN PROJEKTIN TYÖPAKETIT VIESTINTÄTOIMISTO TAMMISTO KNUUTILA TAMMISTO OY

PIRKANMAAN YHTEISEN VIESTINTÄSTRATEGIAN JA BRÄNDIN RAKENTAMINEN PROJEKTIN TYÖPAKETIT VIESTINTÄTOIMISTO TAMMISTO KNUUTILA TAMMISTO OY PIRKANMAAN YHTEISEN VIESTINTÄSTRATEGIAN JA BRÄNDIN RAKENTAMINEN PROJEKTIN TYÖPAKETIT VIESTINTÄTOIMISTO TAMMISTO KNUUTILA TAMMISTO OY D I F F E R O O Y 28.6.2010 Työpaketti 1 SUUNNITTELU, ORGANISOINTI JA

Lisätiedot

Seuraavat väitteet koskevat keskijohtoa eli tiimien esimiehiä ja päälliköitä tai vastaavia.

Seuraavat väitteet koskevat keskijohtoa eli tiimien esimiehiä ja päälliköitä tai vastaavia. KESKIJOHDON OSAAMISTARPEET Vastaajan taustatiedot: Vastaaja on: Vastaajan vastuualue: 1. Tiimin esimies tai vastaava 2. Päällikkö tai vastaava 3. Johtaja 1. Johto ja taloushallinto 2. Tutkimus ja kehitys

Lisätiedot

Muutoksessa elämisen taidot

Muutoksessa elämisen taidot Muutoksessa elämisen taidot Päivi Rauramo, asiantuntija TtM Työturvallisuuskeskus TTK paivi.rauramo@ttk.fi Työelämän muutosvirtoja Teknologian kehitys Tietotekniikan ja siihen liittyvien sovellusten kehitys

Lisätiedot

Kruunusillat: Viestintäsuunnitelma. Maaliskuu 2015

Kruunusillat: Viestintäsuunnitelma. Maaliskuu 2015 Kruunusillat: Viestintäsuunnitelma Maaliskuu 2015 Sisältö Viestinnän tavoitteet Kohderyhmät Viestit Sisäinen viestintä Periaatteet Roolit ja vastuut Keinot ja kanavat Ulkoinen viestintä Periaatteet Viestit

Lisätiedot

YHDISTYKSEN VIESTINTÄ

YHDISTYKSEN VIESTINTÄ YHDISTYKSEN VIESTINTÄ Sisäinen viestintä - eri yhdistyksissä eri apuvälineitä, kuitenkin yleensä: Henkilökohtainen vuorovaikutus: puhelin, yhteiset kokoontumispaikat Jäsenkirje, sähköinen tai fyysinen

Lisätiedot

TIEDÄTKÖ TUKEEKO HR YRITYKSESI LIIKETOIMINTAA? mittaamalla oikea suunta johtamiseen

TIEDÄTKÖ TUKEEKO HR YRITYKSESI LIIKETOIMINTAA? mittaamalla oikea suunta johtamiseen TIEDÄTKÖ TUKEEKO HR YRITYKSESI LIIKETOIMINTAA? mittaamalla oikea suunta johtamiseen Uudista ja Uudistu 28.9.2011 Sirpa Ontronen ja Jori Silfverberg MARTELA OYJ SISÄLTÖ Mittaamalla oikea suunta johtamiseen

Lisätiedot

VIESTINTÄSUUNNITELMA 2015

VIESTINTÄSUUNNITELMA 2015 1 (5) VIESTINTÄSUUNNITELMA 2015 Viestintästrategian tarkoitus on tukea Konsulttinuorten toimintastrategiaa. Viestintästrategia laaditaan kolmeksi (3) vuodeksi kerrallaan. Viestintästrategiassa määritellään

Lisätiedot

Jyväskylän kaupungin viestinnän linjaukset

Jyväskylän kaupungin viestinnän linjaukset Jyväskylän kaupungin viestinnän linjaukset Hyväksytty kaupunginhallituksessa 18.12.2006 Helinä Mäenpää viestintäpäällikkö Jyväskylän kaupungin viestinnän tavoite Viestintä tukee tasapuolista tiedonsaantia,

Lisätiedot

JOHTAJUUDEN LAADUN ARVIOINTI

JOHTAJUUDEN LAADUN ARVIOINTI JOHTAJUUDEN LAADUN ARVIOINTI Copyright Mentorit Oy, 2006. www.mentorit.fi Mittarin käyttöoikeus vain tunnukset lunastaneella. Osittainenkin kopiointi tai muokkaus vain tekijän luvalla. Kyselyn perustana

Lisätiedot

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko tarjoaa mainion tilaisuuden toteuttaa tapahtumia yhteistyössä oman alueen eri organisaatioiden kanssa.

Lisätiedot

Lauri Nurmi, urheilutoimituksen esimies

Lauri Nurmi, urheilutoimituksen esimies Lauri Nurmi, urheilutoimituksen esimies Sanomalehti onnistuu, jos sen levikkialueen urheilu- ja liikuntaväki pitää paikallista urheilujulkisuutta tärkeänä ja haluaa osallistua sen tuottamiseen ja ylläpitää

Lisätiedot

Tarja Nordman 2013. HUS Savuton sairaala -viestintäsuunnitelma

Tarja Nordman 2013. HUS Savuton sairaala -viestintäsuunnitelma HUS Savuton sairaala -viestintäsuunnitelma. Viestintä Ohjausryhmän tiedottaja Tarja Nordman toimii viestinnän suunnittelun koordinaattorina toimii Savuton sairaala viestintätiimin puheenjohtajana tuottaa

Lisätiedot

Yrityskuvan hoito on johdon ja ammattilaisten tehtävä.

Yrityskuvan hoito on johdon ja ammattilaisten tehtävä. MIELIKUVAT JA DESIGN MANAGEMENT Psykologisia perusteita Ihmiselle on ainoa totuus se, jonka hän uskoo todeksi eli siis mielikuva asiasta, eikä ole merkitystä pitääkö tämä asia paikkansa vai ei. Ostopäätöstilanteessa

Lisätiedot

Peruspalvelukuntayhtymä Kallion viestintästrategia ja toimeenpano-ohjelma 2014-2015

Peruspalvelukuntayhtymä Kallion viestintästrategia ja toimeenpano-ohjelma 2014-2015 Peruspalvelukuntayhtymä Kallion viestintästrategia ja toimeenpano-ohjelma 2014-2015 Peruspalvelukuntayhtymä Kallion viestintästrategia ja toimeenpano-ohjelma 2014-2015 Yhtymähallitus 13.12.2013 Liite 156

Lisätiedot

SUOMEN KARATELIITON STRATEGIA 2013 2020. Visio Suomi on varteenotettava karatemaa v. 2020, kansallisesti yhtenäinen ja kansainvälisesti menestyvä.

SUOMEN KARATELIITON STRATEGIA 2013 2020. Visio Suomi on varteenotettava karatemaa v. 2020, kansallisesti yhtenäinen ja kansainvälisesti menestyvä. Suomen Karateliitto STRATEGIA 2013-2020 1 SUOMEN KARATELIITON STRATEGIA 2013 2020 YHTEINEN TEKEMINEN ON VOIMAVARAMME Visio Suomi on varteenotettava karatemaa v. 2020, kansallisesti yhtenäinen ja kansainvälisesti

Lisätiedot

Yhteenveto 10.12.2012 Eija Seppänen MARKKINOINNIN UUSI KUVA

Yhteenveto 10.12.2012 Eija Seppänen MARKKINOINNIN UUSI KUVA Yhteenveto 10.12.2012 Eija Seppänen MARKKINOINNIN UUSI KUVA 1 Verkkoaivoriiheen osallistuneet olen markkinoinnin ammattilainen 42% ostan markkinointipalveluja 19% myyn markkinointipalveluja 4% vastaan

Lisätiedot

Esityksen sisältö. Ideasta hankkeeksi. Kulttuurihankkeen suunnittelu 22.9.2015. Novgorod 2013 Marianne Möller 23.9.2013. Hankeidea

Esityksen sisältö. Ideasta hankkeeksi. Kulttuurihankkeen suunnittelu 22.9.2015. Novgorod 2013 Marianne Möller 23.9.2013. Hankeidea Ideasta hankkeeksi Kulttuurihankkeen suunnittelu Novgorod 2013 Marianne Möller 23.9.2013 Hankeidea Esityksen sisältö Hankesuunnitelma budjetti yhteistyösopimus Hankkeen toteuttaminen tavoitteet ja välitavoitteet

Lisätiedot

Vaikuttamispalvelu Nuortenideat.fi

Vaikuttamispalvelu Nuortenideat.fi Vaikuttamispalvelu Nuortenideat.fi Palvelun tuottavat yhteistyössä oikeusministeriö, opetus- ja kulttuuriministeriö ja Koordinaatti - Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus Nuorten vaikuttamispalvelu

Lisätiedot

Vinkkejä viestintään yhdistystoimijoille VIESTI HUKASSA? (TIIVISTELMÄ) SILMU-KYLÄT / SILMU-BYAR LI-MARIE SANTALA 2016 1

Vinkkejä viestintään yhdistystoimijoille VIESTI HUKASSA? (TIIVISTELMÄ) SILMU-KYLÄT / SILMU-BYAR LI-MARIE SANTALA 2016 1 VIESTI HUKASSA? (TIIVISTELMÄ) Vinkkejä viestintään yhdistystoimijoille SILMU-KYLÄT / SILMU-BYAR LI-MARIE SANTALA 2016 1 VIESTINTÄ Sanomien lähettämistä ja vastaanottamista Yhteisöjen välistä monimuotoista

Lisätiedot

Eväitä hankkeesta tiedottamiselle. Kenelle, mitä, miksi ja miten? Aino Kivelä / CIMO 2015

Eväitä hankkeesta tiedottamiselle. Kenelle, mitä, miksi ja miten? Aino Kivelä / CIMO 2015 Eväitä hankkeesta tiedottamiselle Kenelle, mitä, miksi ja miten? Aino Kivelä / CIMO 2015 Miksi tiedottaa (median kautta)? Tulosten levittäminen on osa hanketta Hankkeen tulokset saadaan nopeasti ja tasapuolisesti

Lisätiedot

Henkilöstösuunnittelu: mitä, miksi, miten

Henkilöstösuunnittelu: mitä, miksi, miten Henkilöstösuunnittelu: mitä, miksi, miten Henkilöstösuunnittelu tulevaisuuden toiminnan suuntaajana - teema-aamupäivä Juha Eskelinen, KTT Melkior Oy 23.9.2015 Viestit 2 Haasteina kiristynyt talous, teknologiamurros,

Lisätiedot

ISO/DIS 14001:2014. DNV Business Assurance. All rights reserved.

ISO/DIS 14001:2014. DNV Business Assurance. All rights reserved. ISO/DIS 14001:2014 Organisaation ja sen toimintaympäristön ymmärtäminen sekä Sidosryhmien tarpeiden ja odotusten ymmärtäminen Organisaation toimintaympäristö 4.1 Organisaation ja sen toimintaympäristön

Lisätiedot

LUPA LIIKKUA PARASTA TÄSTÄ TYÖKALUJA ITSELLESI!

LUPA LIIKKUA PARASTA TÄSTÄ TYÖKALUJA ITSELLESI! LUPA LIIKKUA PARASTA TÄSTÄ TYÖKALUJA ITSELLESI! 1. Työyhteisön osaamisen johtamiseen 2. Lasten liikunnan lisäämiseen toimintayksikössä 3. Työhyvinvoinnin parantamiseen 4. Henkilökunnan ammatillisuuden

Lisätiedot

Nivalan kaupungin viestintäohje. Karikumpu Nivalan kaupunki. Hyväksytty:

Nivalan kaupungin viestintäohje. Karikumpu Nivalan kaupunki. Hyväksytty: 2012 Nivalan kaupungin viestintäohje Karikumpu Nivalan kaupunki Hyväksytty: Sisältö 1. Lainsäädäntö määrittelee tiedotustoiminnan lähtökohdat... 3 2. Tiedottamisen vastuut oltava selkeät... 3 Kaupungin

Lisätiedot

Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015. Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö

Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015. Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015 Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö Mie tahtoisin ihan tavallisen työpaikan semmosen missä pomo on paikalla kun sitä tarvii työkaveri ei

Lisätiedot

REKRYTOINTI- JA VUOKRAPALVELUT MUUTOKSEN JA KASVUN YTIMESSÄ. Tero Lausala, 24.9.2015

REKRYTOINTI- JA VUOKRAPALVELUT MUUTOKSEN JA KASVUN YTIMESSÄ. Tero Lausala, 24.9.2015 REKRYTOINTI- JA VUOKRAPALVELUT MUUTOKSEN JA KASVUN YTIMESSÄ Tero Lausala, 24.9.2015 TYÖN MUUTOS JA MURROS TYÖPAIKOISTA TYÖTEHTÄVIIN: MONIMUOTOISET TAVAT TEHDÄ TYÖTÄ TYÖN TARJONNAN JA KYSYNNÄN KOHTAANTO-ONGELMA

Lisätiedot

Urheiluseuran viestintä 18.2.2015

Urheiluseuran viestintä 18.2.2015 Urheiluseuran viestintä 18.2.2015 Sisältö Seuraviestintä (sisäinen viestintä) Mediaviestintä Kriisiviestintä Seuraviestintä sisäinen viestintä Seuraviestintä (sisäinen viestintä) Hyvä sisäinen viestintä

Lisätiedot

VIESTINTÄ PROJEKTISSA

VIESTINTÄ PROJEKTISSA VIESTINTÄ PROJEKTISSA JOUNI HUOTARI VIIMEISIN PÄIVITYS: 30.9.2010 1 POHDINTAA Miksi projektissa viestitään? Mitä tyypillisiä yleisiä ongelmia liittyy viestintään? Miten ongelmat voitaisiin ratkaista? Mitä

Lisätiedot

Metsäsektorin hyväksyttävyys kriisissä

Metsäsektorin hyväksyttävyys kriisissä Metsäsektorin hyväksyttävyys kriisissä Voidaanko brändeillä vaikuttaa? Maaliskuu 2006 Professori Helsingin yliopisto Psykologian laitos gote.nyman@helsinki.fi Mistä tiedämme.? Miten voimme toimia.? Kenelle

Lisätiedot

OSVI: Osallistava sisäinen viestintä tutkimus- ja kehittämishanke

OSVI: Osallistava sisäinen viestintä tutkimus- ja kehittämishanke Osallistava sisäinen viestintä Lahden kaupungissa Kuntamarkkinat 15.9.2011 Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia Maarit Pedak KTM ja VTM, tutkija maarit.pedak@helsinki.fi 9/15/2011 1 OSVI: Osallistava

Lisätiedot

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto 2016-2020 Iholiiton Kevätpäivät 19.3.2016 Tampere Ajattelulle annettava aikaa - strategia ei synny sattumalta, vaan riittävän vuorovaikutuksen tuloksena Miten

Lisätiedot

Sijoittajaviestinnän haasteet

Sijoittajaviestinnän haasteet LOTUS SOLUTIONS FOR e-business Helsinki 16.5.2000 Sijoittajaviestinnän haasteet Katarina Lybeck - viestintäjohtaja Andrew Barriskell - VP Web Communications IR:n tavoitteet Huolehtia siitä,että markkinoilla

Lisätiedot

Näkökulmia energiayhtiöiden sosiaalisen median strategiatyöhön

Näkökulmia energiayhtiöiden sosiaalisen median strategiatyöhön Näkökulmia energiayhtiöiden sosiaalisen median strategiatyöhön 1 Saatteeksi Sosiaalinen media on tullut jäädäkseen. Monissa yrityksissä parhaillaan pohditaankin, miten suhtautua ja osallistua tähän uuteen

Lisätiedot

Sosten arviointifoorumi 4.6.2015. Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY

Sosten arviointifoorumi 4.6.2015. Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY Sosten arviointifoorumi 4.6.2015 Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY 1 Mistä on kysymys? Arviointi = tiedon tuottamista toiminnasta, siihen liittyvistä kehittämistarpeista sekä toiminnan vaikuttavuudesta

Lisätiedot

hankeviestintään (ja vaikuttavuuteen)

hankeviestintään (ja vaikuttavuuteen) Projektijargonista hankeviestintään (ja vaikuttavuuteen) TOI-hankkeiden aloituskoulutus 13.10.2011 Paula Tyrväinen Mistä hankkeessa on kyse? Mitä haluatte muuttaa/kehittää = tavoitteet? Mitkä ovat hankkeenne

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä

Lisätiedot

Viestintä häiriötilanteissa. 6.2.2014 Anna-Maria Maunu

Viestintä häiriötilanteissa. 6.2.2014 Anna-Maria Maunu Viestintä häiriötilanteissa 6.2.2014 Anna-Maria Maunu Häiriötilanneviestintä kunnissa Viestintä on asenne: Viestinnän näkökulma vieläkin puutteellisesti mukana (kuntien) johtamisessa. Kuntien viestinnän

Lisätiedot

Mauno Rahikainen 2009-09-29

Mauno Rahikainen 2009-09-29 SISÄLTÖ - Alustus - Tutustutaan toisiimme - Omat odotukset (mitä minä haluan tietää) - Vaalivaliokunnan tehtävät (sääntöjen vaatimat) - Miksi vaalivaliokunta on tärkein vaikuttaja järjestöissä? - Järjestön

Lisätiedot

Kehittämisen omistajuus

Kehittämisen omistajuus Kehittämisen omistajuus Kuntaliitto 18.4.2013 Tuottava ja hallittu kehittämistoiminta kunnissa hanke (KUNTAKEHTO) Pasi-Heikki Rannisto Kehityspäällikkö, HT Tampereen Palveluinnovaatiokeskus (TamSI) Kehittämistyön

Lisätiedot

Laukaan ja Konneveden kuntien kuntaliitosselvityksen VIESTINTÄSUUNNITELMA

Laukaan ja Konneveden kuntien kuntaliitosselvityksen VIESTINTÄSUUNNITELMA Laukaan ja Konneveden kuntien kuntaliitosselvityksen VIESTINTÄSUUNNITELMA 2 SISÄLTÖ 1 VIESTINNÄN PERUSTA...4 2 VIESTINNÄN SÄÄNNÖT...4 2.1 Viestintäsuunnitelman muutoksenhallinta...5 3 SISÄINEN VIESTINTÄ...5

Lisätiedot

Kv-kevätpäivät 22.5.2012 Emilia Tolvanen. Kriisitilanteet kansainvälisessä liikkuvuudessa opas korkeakouluille

Kv-kevätpäivät 22.5.2012 Emilia Tolvanen. Kriisitilanteet kansainvälisessä liikkuvuudessa opas korkeakouluille Kv-kevätpäivät 22.5.2012 Emilia Tolvanen Kriisitilanteet kansainvälisessä liikkuvuudessa opas korkeakouluille Oppaan taustaa Katja Kiviharju, Kriisit pöydälle -opas vuonna 2000 Tarve päivitetylle oppaalle

Lisätiedot

Strategiatyön toimintasuunnitelma 2013

Strategiatyön toimintasuunnitelma 2013 Strategiatyön toimintasuunnitelma 2013 Strategiatyöryhmä 18.2.2013 HUOM! Tämän toimintasuunnitelman on tarkoitus kuvata strategiatyöryhmän työtä ja tavoitteita, ei vielä itse strategiaprosessin yksityiskohtia.

Lisätiedot

VAIKUTTAMISEN ABC 15.9.2015

VAIKUTTAMISEN ABC 15.9.2015 VAIKUTTAMISEN ABC 15.9.2015 PÄIVÄN AGENDA Puhutaan vaatimattomasti: Maailman muuttumisesta Vaikuttajaviestinnästä ennen ja nyt Vaikuttajaviestinnän tekemisestä MAAILMA ON MUUTTUNUT. PYSYVÄSTI. Ai miten

Lisätiedot

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011 Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011 17.2.2011 Hannele Waltari Mitä työhyvinvointi on? Työhyvinvointi tarkoittaa turvallista, terveellistä ja tuottavaa työtä, jota ammattitaitoiset

Lisätiedot

Workshop: Verkostot ja niiden merkitys sihteerin/assistentin työssä. 8.2.2010 Paasitorni

Workshop: Verkostot ja niiden merkitys sihteerin/assistentin työssä. 8.2.2010 Paasitorni Workshop: Verkostot ja niiden merkitys sihteerin/assistentin työssä 8.2.2010 Paasitorni Verkostot sihteerin ja assistentin työssä ammatilliset yhdistykset kollegat muissa yrityksissä henkilökohtaiset kontaktit

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki: Kiireen vähentäminen

Reilun Pelin työkalupakki: Kiireen vähentäminen Reilun Pelin työkalupakki: Kiireen vähentäminen Tavoitteet Tämän toimintamallin avulla opit määrittelemään kiireen. Työyhteisösi oppii tunnistamaan toistuvan, kuormittavan kiireen sekä etsimään sen syitä

Lisätiedot

Strategia, toimintasuunnitelmat ja kehittäminen. Varpu Ylhäinen

Strategia, toimintasuunnitelmat ja kehittäminen. Varpu Ylhäinen Strategia, toimintasuunnitelmat ja kehittäminen Varpu Ylhäinen Kaiken viisauden alku on tosiasiain tunnustaminen J.K. Paasikiven lempilausahdus, joka on hänen patsaansa jalustassa Kampissa 7.3.2015 Copyright

Lisätiedot

Kuinka mittaan lehdistötiedotteen vaikuttavuuden?

Kuinka mittaan lehdistötiedotteen vaikuttavuuden? Kuinka mittaan lehdistötiedotteen vaikuttavuuden? 11.2.2015 Sanelma Helkearo M-Brain 1 M-Brain Mitä me teemme? M-Brain on globaalisti toimiva tietopalveluyritys, jolla on toimistot seitsemässä maassa.

Lisätiedot

TOIMIVA TYÖYHTEISÖ -MITTAUS 1

TOIMIVA TYÖYHTEISÖ -MITTAUS 1 TOIMIVA TYÖYHTEISÖ -MITTAUS 1 Kuinka selviä työyhteisöllenne ovat sen tarkoitus, arvot, visio, prosessit ja roolit? Tämä mittaus soveltuu käytettäväksi esimerkiksi pidemmän valmennuskokonaisuuden alku-

Lisätiedot

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Hyvää Ikää Kaikille seminaari Seinäjoella 18.9.2014 Marjut Mäki-Torkko Vammaispalvelujen johtaja, KM Mitä ajattelet ja sanot minusta Sitä luulet minusta Sinä olet

Lisätiedot

Viestinnän muutosten jalkautus

Viestinnän muutosten jalkautus Viestinnän muutosten jalkautus Ponnistus Ryhmän käyttäytyminen Yksilön käyttäytyminen Asenne Tieto Aika Viestintästrategia Suomen Akatemiassa Akatemia viestii aktiivisesti tutkijoille ja tiedeyhteisöllä

Lisätiedot

Markkinoinnin tila 2010 -kyselytutkimuksen satoa. StratMark-kesäbrunssi 17.6.2010 Johanna Frösén

Markkinoinnin tila 2010 -kyselytutkimuksen satoa. StratMark-kesäbrunssi 17.6.2010 Johanna Frösén Markkinoinnin tila 2010 -kyselytutkimuksen satoa StratMark-kesäbrunssi 17.6.2010 Johanna Frösén Markkinoinnin tila -kyselytutkimus Tavoitteena laaja yleiskuva suomalaisen markkinoinnin tilasta ja kehityksestä

Lisätiedot

Työpaja Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa

Työpaja Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa Työpaja Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa Technopolis Tampere 20.11.2012 Työpajan tuotokset sivuilla 4-9 Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa Miten yritys parhaiten rakentaa ja kehittää: Markkinaketteryyttä

Lisätiedot

RYHMÄTÖIDEN TUOTOKSET. Mitkä tekijät vaikuttavat hyvien käytänteiden käyttöönottoon yrityksissä ja organisaatioissa? SITOUTUMINEN

RYHMÄTÖIDEN TUOTOKSET. Mitkä tekijät vaikuttavat hyvien käytänteiden käyttöönottoon yrityksissä ja organisaatioissa? SITOUTUMINEN HYVÄT KÄYTÄNTEET TYÖPAIKOILLA - KOKEMUKSIA KEHITTÄMISTYÖSTÄ TYÖELÄMÄN KEHITTÄMISOHJELMISSA (TYKES) Keskiviikkona 26.11.2008 kello 12.00-18.00 Fellmannissa RYHMÄTÖIDEN TUOTOKSET ILMAPIIRI Hyvinvointi Sallivuus

Lisätiedot

Korjausrakentamisen asukasviestintä. Taloyhtiötapahtuma 24.4.2008 Riikka Laitala, Avara Suomi Oy

Korjausrakentamisen asukasviestintä. Taloyhtiötapahtuma 24.4.2008 Riikka Laitala, Avara Suomi Oy Korjausrakentamisen asukasviestintä Taloyhtiötapahtuma 24.4.2008 Riikka Laitala, Avara Suomi Oy Agenda Miten korjausrakentamisen viestintä poikkeaa muusta viestinnästä? Korjausrakentamisen viestinnän eteneminen

Lisätiedot

Rotarian Leadership Academy 15.2.2007. Katri Pietilä Aina Group Oyj

Rotarian Leadership Academy 15.2.2007. Katri Pietilä Aina Group Oyj Rotarian Leadership Academy 15.2.2007 Katri Pietilä Aina Group Oyj 13.2.2007 1 Katri Pietilä Yo Kaurialan lukio 1979 KTM HKKK 1985 Yhdyspankki/Merita-konserni 1985 1994: rahoitusneuvottelija, yritysasiamies,

Lisätiedot

Uusien kanavien haasteet ja mahdollisuudet mediaviestinnässä. Kasper Stenbäck Johtaja, verkko ja teknologiat Cocomms Oy 30.5.2012

Uusien kanavien haasteet ja mahdollisuudet mediaviestinnässä. Kasper Stenbäck Johtaja, verkko ja teknologiat Cocomms Oy 30.5.2012 Uusien kanavien haasteet ja mahdollisuudet mediaviestinnässä Kasper Stenbäck Johtaja, verkko ja teknologiat Cocomms Oy 30.5.2012 Cocomms lyhyesti Vahvuuksiamme ovat yritys-, talous-, terveys- ja lääke-

Lisätiedot

Kunnanjohtajana somessa. Alustus kuntajohtajapäivillä Lappeenrannassa 27.8.2015

Kunnanjohtajana somessa. Alustus kuntajohtajapäivillä Lappeenrannassa 27.8.2015 Kunnanjohtajana somessa Alustus kuntajohtajapäivillä Lappeenrannassa 27.8.2015 Tausta Virkaura kunnallishallinnossa Kuntien keskushallinnon tehtävissä 80 luvulta saakka Jämsän hallintojohtajana 2001-2012

Lisätiedot

SKI-kyvykkyysanalyysi. Kyvykäs Oy Ab

SKI-kyvykkyysanalyysi. Kyvykäs Oy Ab SKI-kyvykkyysanalyysi Kyvykäs Oy Ab Sisällysluettelo STRATEGISEN KYVYKKYYDEN INDEKSI... STRATEGISET TAVOITTEET JA PÄÄAKSELIEN STRATEGISET PAINOARVOT... 5 PÄÄAKSELIT... 6 1. HENKILÖSTÖKYVYKKYYS... 7 1.1

Lisätiedot

MAINOSTAJIEN LIITTO KAMPANJAKUVAUS

MAINOSTAJIEN LIITTO KAMPANJAKUVAUS 1/9 KAMPANJAKUVAUS Tähdellä (*) merkityt kohdat ovat pakollisia. TÄRKEÄÄ 1. Tallenna lomake ensin omalle koneellesi. 2. Täytä tallentamasi lomake. 3. Tallenna ja palauta. Täytä kampanjakuvaus huolella!

Lisätiedot

Lopullinen versio, syyskuu 2010 Paikallisen ja alueellisen tason kestävää kehitystä koskeva integroitu johtamisjärjestelmä

Lopullinen versio, syyskuu 2010 Paikallisen ja alueellisen tason kestävää kehitystä koskeva integroitu johtamisjärjestelmä Lopullinen versio, syyskuu 2010 Paikallisen ja alueellisen tason kestävää kehitystä koskeva integroitu johtamisjärjestelmä Laajuus Jatkuva laajeneminen sekä maantieteellisesti että sisällön kannalta: Yhdestä

Lisätiedot

Monilla aloilla myös pukeutuminen ja käyttäytyminen ovat yrityksen visuaalisen linjan mukaista.

Monilla aloilla myös pukeutuminen ja käyttäytyminen ovat yrityksen visuaalisen linjan mukaista. PROFILOINNIN TYÖKALUT Yrityksen kaikilla merkeillä täytyy olla yhtenäinen linja. Visuaalinen kokonaisuus: symbolit, merkit, tunnukset, tunnusvärit, typografia muodostavat yhden eheän erottuvan linjan,

Lisätiedot

JIK ky:n viestinnän strategia 2015 2018

JIK ky:n viestinnän strategia 2015 2018 JIK ky:n viestinnän strategia 2015 2018 johtoryhmä 12.5.2015 YT-ryhmä 5.6.2015 johtokunta 18.6.2015 yhtymäkokous 2.12.2015 Sisältö 1. Tausta 2 2. Terveydenhuollon kuntayhtymän viestintää ohjaavat säädökset

Lisätiedot

HAKEMUS KKI-KEHITTÄMISHANKKEEKSI

HAKEMUS KKI-KEHITTÄMISHANKKEEKSI HAKEMUS KKI-KEHITTMISHANKKEEKSI TIEDOT HAKIJASTA Hakijayhteisön nimi: Mallilan Yritys Hakijayhteisön rekisteritunnus: 123456-1 Hakijayhteisön osoite: Mallilankuja 11 a 1 Postinumero: 12340 Postitoimipaikka:

Lisätiedot

TiVoLin viestintä. Seuran www-sivujen päivitysvastaavat. rahastonhoitaja, toimialavastaavat. Kiva-, Aili-, ja Lanu työryhmät

TiVoLin viestintä. Seuran www-sivujen päivitysvastaavat. rahastonhoitaja, toimialavastaavat. Kiva-, Aili-, ja Lanu työryhmät TiVoLin viestintä Seuran www-sivujen päivitysvastaavat Seuratoiminnan työryhmä Projektien työryhmät Johtokunta: pj, sihteeri, rahastonhoitaja, toimialavastaavat Kiva-, Aili-, ja Lanu työryhmät Valmentajat,

Lisätiedot

Aivovammaliitto ry Sosiaalinen media Pia Warvas ja Asta Hietanen Lokakuu 2015

Aivovammaliitto ry Sosiaalinen media Pia Warvas ja Asta Hietanen Lokakuu 2015 Aivovammaliitto ry Sosiaalinen media Pia Warvas ja Asta Hietanen Lokakuu 2015 Sisältö Sosiaalinen media järjestöissä Twitter Blogit Instagram Lähteet: Sosiaalinen media koulutus Oulussa 2.9.2015 sekä oma

Lisätiedot

Hankehallinnan perusteet: strategia, laatu ja kehittäminen, talous ja raportointi. Kiti Lindén, Yyteri 6.9.2013

Hankehallinnan perusteet: strategia, laatu ja kehittäminen, talous ja raportointi. Kiti Lindén, Yyteri 6.9.2013 Hankehallinnan perusteet: strategia, laatu ja kehittäminen, talous ja raportointi Kiti Lindén, Yyteri 6.9.2013 Ohjelmarunko Hankestrategia Hankehakemus Hyvä muistaa hankkeen aikana Hankkeen toimintasuunnitelma

Lisätiedot

Mainekortit.fi Avoin työkalu yritysten ja organisaatioiden käyttöön!

Mainekortit.fi Avoin työkalu yritysten ja organisaatioiden käyttöön! Mainekortit.fi Avoin työkalu yritysten ja organisaatioiden käyttöön! Tehty yhdessä päijäthämäläisten yrittäjien kanssa osana EAKR-rahoitteista CleanDesign Center hanketta (LADEC) Minna-Maija Salomaa, kehittämispäällikkö

Lisätiedot

Wiki korvaa intranetin. Olli Aro 3.6.2010

Wiki korvaa intranetin. Olli Aro 3.6.2010 Wiki korvaa intranetin Olli Aro 3.6.2010 Olli Aro Metsäteollisuuden myynti- ja markkinointitoimia 15 v B2B integraatioita 8 v Verkkopalveluita 7 kk Kehittämiskonsulttina Harrastuksina Talvella hiihto ja

Lisätiedot

Lapsuuden arvokas arki ARVO-hankkeen koulutus 13.8. 2008. PRO koulutus Ulla Rasimus ja konsultointi

Lapsuuden arvokas arki ARVO-hankkeen koulutus 13.8. 2008. PRO koulutus Ulla Rasimus ja konsultointi Lapsuuden arvokas arki ARVO-hankkeen koulutus 13.8. 2008 ARVO-koulutuspäivän tavoitteet 13.8. 2008 Selkiyttää ja luoda moniammatillisesti yhteisiä merkityksiä hankkeen tavoitteille, käsitteille ja kehittämisprosessille.

Lisätiedot

Työyhteisötaitojen mittaaminen ja kehittäminen

Työyhteisötaitojen mittaaminen ja kehittäminen Työyhteisötaitojen mittaaminen ja kehittäminen Uudista & Uudistu messut 2011 Leena Kinnunen, johdon konsultti 1 Promenade Research Oy Asiantuntevin tutkimuskumppani Promenade auttaa yritysjohtoa ymmärtämään

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työhyvinvoinnin tilannekuva - Työnantajan nykyiset tiedot ja taidot toimintaan Rauno Pääkkönen Elina Ravantti Selvityksen tarkoitus ja toteutus Muodostaa käsitys mitä työhyvinvoinnilla

Lisätiedot

Kriisiviestinnän kokemuksia - Kuinka päivitän ja pidän kriisiviestintäsuunnitelmani ajan tasalla

Kriisiviestinnän kokemuksia - Kuinka päivitän ja pidän kriisiviestintäsuunnitelmani ajan tasalla Kriisiviestinnän kokemuksia - Kuinka päivitän ja pidän kriisiviestintäsuunnitelmani ajan tasalla Viestintäpäällikkö Johanna Pellinen, Espoon kaupunki Espoon kaupunki Espoo on Suomen toiseksi suurin kaupunki.

Lisätiedot

Kuinka mittaan mediatiedotteen vaikuttavuuden? 24.9.2015 Sanelma Helkearo M-Brain

Kuinka mittaan mediatiedotteen vaikuttavuuden? 24.9.2015 Sanelma Helkearo M-Brain Kuinka mittaan mediatiedotteen vaikuttavuuden? 24.9.2015 Sanelma Helkearo M-Brain M-Brain on globaalisti toimiva tietopalvelu-, teknologia- ja konsultointiyritys Palvelumme ja ratkaisumme on räätälöity

Lisätiedot

Vahvuudet: Mitä on tiiminne osaaminen suhteessa valitsemaanne yritykseen perusteluineen

Vahvuudet: Mitä on tiiminne osaaminen suhteessa valitsemaanne yritykseen perusteluineen KILPAILUTEHTÄVÄ: YRITTÄJYYS A1: Case yritys Joukkue valitsee case yrityksen annetuista oikeista yrityksistä saamansa pohjatiedon perusteella. Joukkue perustelee valintansa joukkueensa vahvuuksilla/osaamisella

Lisätiedot

Kohti yhdessä tekemisen kulttuuria. Merja Mäkisalo-Ropponen SH, TtT, kansanedustaja

Kohti yhdessä tekemisen kulttuuria. Merja Mäkisalo-Ropponen SH, TtT, kansanedustaja Kohti yhdessä tekemisen kulttuuria Merja Mäkisalo-Ropponen SH, TtT, kansanedustaja Yhdessä tekemisen hyödyt Perustehtävän laadukas toteutuminen Toimijoiden hyvinvointi Toimijoiden hyvinvoinnin vaikutus

Lisätiedot

VIESTINNÄN PERIAATTEET

VIESTINNÄN PERIAATTEET VIESTINNÄN PERIAATTEET Lahden kaupunki Kaupunginhallitus 2008 Johdanto 2 Viestinnän tavoitteet 3 Viestinnän visio 2012 3 Lahden kaupungin arvot 3 Viestinnän strategiset päämäärät 4 Perusviestit 4 Lahden

Lisätiedot

Arkistot ja kouluopetus

Arkistot ja kouluopetus Arkistot ja kouluopetus Arkistopedagoginen seminaari 4.5.2015 Heljä Järnefelt Erityisasiantuntija Opetushallitus Koulun toimintakulttuuri on kokonaisuus, jonka osia ovat Lait, asetukset, opetussuunnitelman

Lisätiedot

Brand Compass Arvoa ja kasvua mainetta johtamalla. Työkalu omistajille, hallituksille ja johtoryhmille

Brand Compass Arvoa ja kasvua mainetta johtamalla. Työkalu omistajille, hallituksille ja johtoryhmille Brand Compass Arvoa ja kasvua mainetta johtamalla Työkalu omistajille, hallituksille ja johtoryhmille Maine tulee nostaa hallituksen ja johdon agendalle Hallituksen ja johdon tärkein tehtävä on yrityksen

Lisätiedot

Tiimiakatemia: Mikä ihmeen työpajabrandi?

Tiimiakatemia: Mikä ihmeen työpajabrandi? 23.8.2011 Vähäisen ilmoittautujamäärän vaivaama Kesäpäivä aloitettiin tavan mukaan aamukahvilla. Vaikka järjestäjien tunnelma ennen päivien alkua olikin ollut alavireinen, nousi tunnelma nopeasti, kun

Lisätiedot

Ajatuksia liikunta- ja hyvinvointiohjelman arvioinnista. Nuori Suomi ry 12.9.2012 Arviointipäällikkö Sanna Kaijanen

Ajatuksia liikunta- ja hyvinvointiohjelman arvioinnista. Nuori Suomi ry 12.9.2012 Arviointipäällikkö Sanna Kaijanen Ajatuksia liikunta- ja hyvinvointiohjelman arvioinnista Nuori Suomi ry 12.9.2012 Arviointipäällikkö Sanna Kaijanen Toiminnan kehittämisen kehä Kehittämistyö ei tapahdu tyhjiössä toimintaympäristön ja asiakkaiden,

Lisätiedot

Henkinen työsuojelu hyvinvointia rakennetaan yhdessä

Henkinen työsuojelu hyvinvointia rakennetaan yhdessä Henkinen työsuojelu hyvinvointia rakennetaan yhdessä Yliopistojen työsuojelupäivät 2006 Tulevaisuuden turvallisuutta - NYT Koulutuspäällikkö, työpsykologi Tiina Saarelma-Thiel tiina.saarelma-thiel@ttl.fi

Lisätiedot

MARKKINOINNIN MUUTTUMINEN SISÄLTÖ- OHJAUTUVAKSI

MARKKINOINNIN MUUTTUMINEN SISÄLTÖ- OHJAUTUVAKSI MARKKINOINNIN MUUTTUMINEN SISÄLTÖ- OHJAUTUVAKSI CASE: SOCIAL HERO & MICROSOFT JAANA VUORI MICROSOFT OY SATU YRJÄNEN SEK LOYAL OY PÄIVÄN SISÄLTÖ 1 2 3 4 5 6 Markkinoinnin ja ostokäyttäytymisen muutos Sisältöohjautuva

Lisätiedot

MYYNTI- VALMENNUKSEN OSTAJAN OPAS MIISA HELENIUS - POINTVENUE

MYYNTI- VALMENNUKSEN OSTAJAN OPAS MIISA HELENIUS - POINTVENUE MYYNTI- VALMENNUKSEN OSTAJAN OPAS MIISA HELENIUS - POINTVENUE 8 ASIAA, JOTKA KANNATTAA HUOMIOIDA, KUN OSTAA MYYNTI- VALMENNUSTA 8 ASIAA, JOKTA KANNATTAA HUOMIOIDA KUN OSTAA MYYNTI- VALMENNUSTA Olen kerännyt

Lisätiedot

YRITYSJOHTAMISEN ERIKOISAMMATTITUTKINTO TUTKINNON PERUSTEET (LUONNOS)

YRITYSJOHTAMISEN ERIKOISAMMATTITUTKINTO TUTKINNON PERUSTEET (LUONNOS) YRITYSJOHTAMISEN ERIKOISAMMATTITUTKINTO TUTKINNON PERUSTEET (LUONNOS) S I S Ä L T Ö I Yritysjohtamisen erikoisammattitutkinnon osat ja muodostuminen ---------------------------------------- 3 II Yritysjohtamisen

Lisätiedot