ELISA JUHOLIN Communicare! Kasva viestinnän ammattilaiseksi

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "ELISA JUHOLIN Communicare! Kasva viestinnän ammattilaiseksi"

Transkriptio

1 ELISA JUHOLIN Communicare! Kasva viestinnän ammattilaiseksi

2 communicare! Oman organisaation viestinnän tehtävät Edellä on esitetty näkökulmia viestinnän tehtävistä ja merkityksestä. Lähtökohtia on monia, mutta kuten vanha sananlasku sanoo: kaikki tiet vievät Roomaan. Aloitetaanpa asian pohdinta mistä vain, aina päädytään lopulta samoihin asioihin. Avainkysymys on, mihin viestintää tarvitaan ja millaisia tehtäviä ja tavoitteita sille asetetaan. Alueet ja painopisteet vaihtelevat, joten määrittelyt eivät ole ikuisia. Tehtävät voidaan pelkistää seuraaviin luokkiin: 1. informointi, tiedon saatavuus ja tiedonvaihdanta työyhteisön jäsenten ja sidosryhmien kesken 2. yhteisöllisyyden rakentaminen ja työhyvinvoinnin tukeminen 3. sidosryhmädialogi 4. toiminta julkisuuksien kentillä 5. maineen tai brändin rakentaminen 6. yhteiskunnallinen vaikuttaminen, yhteiskunnallinen keskustelu ja osallisuus erilaisissa julkisuuksissa 7. tuotteiden ja palveluiden kiinnostavuuteen/vetovoimaan vaikuttaminen. Lisäksi viestintätoiminnolle eli ammattilaisille määritellään seuraavat lisätehtävät: 1. luotaus, seuranta ja arviointi 2. viestintäosaamisen kehittäminen, koulutus ja konsultaatio 3. viestintävälineiden, -ratkaisujen ja keinojen kehittäminen. Tehtäviä ja niiden yhdistelmiä toteutetaan organisaatiossa ja sen toimintaympäristön sfääreissä. Lähin piiri on mikrotaso, joka kattaa organisaation ja sen lähimmät sidosryhmät, kuten henkilöstön, yhteistyökumppanit, alueelliset toimijat ja vaikuttajat. Makrotaso on tyypillisesti valtakunnan taso, kuten suuret järjestöt, mediat ja valtionhallinto. Globaalitaso ylittää valtioiden tasot, ja universaalilla tasolla ollaan tekemisissä yleisinhimillisten asioiden ja toimijoiden kanssa. Esimerkiksi yritysvastuun ja ihmisoikeuksien viestintä ulottuu usein universaalille tasolle ylittäen esimerkiksi valtioiden lainsäädännön. 70

3 Mahdollisuus, velvollisuus vai pakko? Universaali taso Globaalitaso Makrotaso Mikrotaso Kuvio 3. Yhteisöviestinnän toiminnan kerrokset Viestinnän eri tehtävien rooli ja painotus vaihtelevat tilanteiden ja ajankohdan mukaan. Viestinnän suunnittelun ja tulosten arvioinnin kannalta on tärkeää täsmentää, miten yhteisö ymmärtää viestinnän ja mitä tehtäviä ja tavoitteita se sille asettaa. Tehtävät 1. Mihin viestintää tarvitaan, millainen ajattelu sitä ohjaa? 2. Mitkä ovat viestinnän tärkeimmät tehtävät? 3. Millaisia sidosryhmiä, stakeholdereita teillä on? 4. Millaisilla julkisuuden kentillä toimitte? 5. Mihin viestinnällä pyritään vaikuttamaan? 6. Mikä on tiedottajien tai viestintäammattilaisten rooli? 71

4 Strategisia määrittelyjä ja analyyseja kun ovat niin kovin erilaisia. Aamulla odotetaan tilaussoittoja, ja niiden mukaan pannaan miehet ja koneet maailmalle. (http://www.marjamaki.fi/ yritykset/yritysesittelyt/, luettu ) Kulmaloiden tarina ei ole steriili kiiltokuva vaan kuulostaa aidolta. Lukija suorastaan näkee heidät sielunsa silmin ja muokkaa heistä omaa tarinaansa. Viehätys onkin siinä, että lukijan on helppo samastua heidän toimintaansa ja luottaa heihin. Strategisten viestien määrittelyprosessi Olipa kyse sitten maineesta, tarinasta tai perusviesteistä, niistä on muodostettava yhteinen näkemys keskustelun kautta: mistä asioista haluamme meidät tunnettavan ja muistettavan ja mitä asian takaamiseksi pitää konkreettisesti tehdä. A) Nykytilalähtöinen Vaikka mielikuvat muokkautuvat monen asian summana, organisaation oma määrittely on aina tarpeen. Charles Fombrun (1996) ehdottaa prosessin käynnistämistä nykytilan analyysilla. Se kertoo, miltä yritys tai muu yhteisö tällä hetkellä näyttää sidosryhmiensä silmissä ja mistä asioista se tunnetaan. Nykytilan analyysissa tarkastellaan aluksi identiteettiä, eli sitä mitä organisaatio on, ja sitten sitä, millaisia käsityksiä ja mielikuvia siitä vallitsee. Näiden kahden erot ovat oleellista tietoa. Voidaan puhua niiden välisestä kuilusta: miten lavea se on ja mistä tekijöistä se muodostuu. Nykytila-analyysi kertoo, pohjautuvatko mielikuvat ja käsitykset todellisuuteen vai ei. Jos nykytila vastaa todellisuutta, voidaan olla tyytyväisiä ja pyrkiä pitämään tilanne nykyisellään. Jos organisaatio tunnetaan vääristä asioista tai ominaisuuksista, viestintä saa uusia haasteita. Nykytila-analyysi kertoo, pohjautuvatko mielikuvat ja käsitykset todellisuuteen vai ei. Tieto saadaan analyyseista tai tutkimuksista, joilla luodataan eri sidosryhmien näkemyksiä ja kokemuksia. Oma tuntumakin on tarpeen, mutta siihen ei voi täysin luottaa. 105

5 communicare! B) Tavoitelähtöinen Tavoitelähtöinen määrittely ankkuroituu organisaation strategisiin tavoitteisiin. Avainkysymys on, millä ominaisuuksilla halutaan erottua, kun organisaation strategia on määritelty. Maineessa arvioidaan organisaation strategiaa, ja viestinnällä tähän voidaan jossain määrin vaikuttaa. SWOT-analyysi (strengths, weaknesses, opportunities, threats) on yksi keino tunnistaa sekä sisäiset vahvuudet ja heikkoudet että ulkoiset mahdollisuudet ja uhkat. Tämä auttaa paikantamaan alueet, joihin viestinnän avulla päästään ehkä pureutumaan. Strategisten viestien määrittelyssä vapaa ideointi ja irrottautuminen vanhoista kliseistä on erityisen suositeltavaa. Tuotosta keskustelutetaan omassa organisaatiossa niin kauan, kunnes syntyy kohtuullinen yhteisymmärrys. Täydellistä yksimielisyyttä ei kannata tavoitella, sillä silloin ajaudutaan helposti latteuksiin tai liikaan pikkutarkkuuteen. Erottuvuus vaatii valintoja ja pientä särmää. Työkaluna määrittelyprosessissa voidaan käyttää monille tuttua 3x3x3-mallia (Åberg 2000). Sen ytimessä on kaikkein tärkein viesti, ns. visioviesti, jota täydentää esimerkiksi kolme strategiatason viestiä tai väittämää. Seuraava taso edustaa taktista tasoa ja uloin operatiivista. Eri tasoja voidaan myös lähestyä kysymymällä 1) mihin halutaan päästä (visio), 2) mitä asioita painottaen ja millaisin valinnoin (strategia), 3) miten toimien ja miten näkyen (operatiivinen toiminta). Tekemisen vyöhyke Konkreettisten linjausten ja mahdollistajien vyöhyke Strateginen vyöhyke Visioviesti: Tätä olemme 20xx Taso 1. Väite tai lupaus (mitä vaatii visioon pääsemiseksi) Taso 2. Perustelut (miksi, miten niin / miten mahdollista?) Taso 3. Anna esimerkkejä (miten näkyy käytännössä?) Kuvio 9. Perusviestien määrittelyn työkalu 106

6 communicare! Analyyseja Sidosryhmien luokittelu ja analyysi Strategiseen suunnitteluun ei riitä ainoastaan sidosryhmien identifiointi, vaan on tiedettävä, millaisiin alaryhmiin ne jakautuvat ja keitä niihin kuuluu. Sidosryhmiä pitää myös tuntea, monia henkilökohtaisestikin. Tärkeimmät pitää tuntea hyvin, vähemmän tärkeistä pitää tietää ainakin jotain. On myös pohdittava, millaisia muita mahdollisia sidosryhmiä tai -henkilöitä organisaatiolla on. Aula ja Heinonen (2011) puhuvat esimerkiksi sidosryhmä C:stä, joka on sosiaalisen median lapsi. He ovat verkottuneita (connectivity), he tuottavat ja kuluttavat sisältöjä (content), ovat luovia (creativity), toimivat yhdessä (collaboration) ja ovat viestinnällisesti kyvykkäitä (communication). Täten he muodostavat toiminnallisesti ja viestinnällisesti omaperäisen sidosryhmän, johon eivät välttämättä tepsi vanhat keinot. Sidosryhmä C on omaperäinen sidosryhmä, sosiaalisen median lapsi, jonka toimintaa on vaikea ennakoida. Sidosryhmiä määritellään ja luokitellaan eri tavoin. Yleinen tapa on tehdä ryhmittely primääreihin, sekundääreihin ja marginaaleihin ryhmiin. Ensin mainittuihin kuuluvat henkilöstö, asiakkaat ja rahoittajat, joskus myös muita. Edelleen voidaan ryhmitellä nykyisiin tai potentiaalisiin sidosryhmiin. Heitä voidaan segmentoida sen mukaan, miten kiinteä tai löyhä suhde heillä on organisaatioon. Voidaan puhua myös ongelmallisista tai jopa vaarallisista sidosryhmistä. Yksi tunnetuimmista lähestymisistä sidosryhmien moninaisuuteen on Mitchellin ja kumppaneiden (1997) hahmottelu, joka lähestyy stakeholdereita kolmen staken kautta: valta, oikeutus ja painostusvoima tai kiire. Yleinen tapa on tehdä ryhmittely primääreihin, sekundääreihin ja marginaaleihin ryhmiin. 114

7 Strategisia määrittelyjä ja analyyseja Valta 1. Nukkuvat 5. Vaaralliset 3. Vaativat 4. Dominoivat 7. Ratkaisevat 2. Harkinnassa 6. Riippuvaiset Oikeutus Painostusvoima Kuvio 13. Stakeholdereiden ryhmittelyä Mitchellin ym. mukaan (1997) Kun tiedetään, mitä ryhmiä on tarpeen analysoida ja miten usein, päätetään kysyttävistä asioista. Analyysi voi keskittyä vakiintuneisiin kysymyksiin esimerkiksi siitä, miten eri ryhmät suhtautuvat organisaatioon. Kun analyysia toistetaan tietyin väliajoin, nähdään muutoksia ja trendejä. Tyypillisiä seurattavia asioita ovat esimerkiksi seuraavat: sidosryhmien tiedot ja tietämys yrityksestä tai yhteisöstä mielipiteet ja asenteet sen toiminnasta, tuotteista ja palveluista arviot strategiasta ja maineesta arviot tulevaisuudesta, esimerkiksi mahdollisuudet ja uhat sidosryhmien sitoutuminen ja lojaalisuus odotukset siitä, miten organisaation tulisi toimia ja kehittää toimintaansa toiveet siitä, miten ryhmät itse haluaisivat toimia tai vaikuttaa yrityksen toimintaan millaista vuorovaikutusta ja viestinnän käytäntöjä toivotaan. 115

8 Strategisia määrittelyjä ja analyyseja Viestinnän organisointi ja vastuut Johdon vastuu jakamaton Suunnitelmat eivät synny eivätkä suunnitelmien mukaiset teot toteudu itsestään. Viime kädessä vastuu organisaation viestinnästä on ylimmällä johdolla ja johtoryhmällä sekä hallituksella tai vastaavalla elimellä. He voivat delegoida asioita edelleen viestintäyksikölle, eri toimintayksiköille, osastoille tai tiimeille. Parhaimmillaan jokaiselle johtoryhmän jäsenelle on nimetty oma viestintäkonsultti, jolloin johtaja ja konsultti linjaavat ja toteuttavat viestintää yhteisymmärryksessä. Tämä mahdollistaa sen, että johtajilla on jatkuvasti käytettävissä viestintäasiantuntemusta suunnitteluun, toteutukseen ja sparraamiseen. Viime kädessä vastuu organisaation viestinnästä on ylimmällä johdolla ja johtoryhmällä sekä hallituksella tai vastaavalla elimellä. Vastuita voidaan määritellä monista lähtökohdista, kuten organisaation rakenteen mukaan, toiminnoista tai sidosryhmistä käsin. Yhä tärkeämmäksi on tullut määritellä viestintävastuita erilaisissa verkostoissa, projekteissa ja poikkeustilanteissa. Organisaatiolähtöiset vastuut Organisaation rakenne määrittelee viestintävastuut yksiköissä, linjoissa tai prosesseissa, jolloin vastuullinen vetäjä vastaa myös viestinnästä. Hänellä voi myös olla prosessiin nimetty viestintäammattilainen. Viestintävastuiden jakautuminen paikallisesti on käytännöllinen ratkaisu. Jos osaaminen ei riitä, hyödynnetään viestinnän, HR:n tai markkinoinnin ammattilaisia, tai ostetaan asiantuntemusta ulkoa. Sidosryhmäkohtaiset vastuut Sidosryhmälähtöinen viestintä toteutuu luontevasti työtehtävien mukaan. Myynti- ja markkinointihenkilöstö hoitaa ensisijaisesti asiakkaat, joskin yhteistyössä viestinnän kanssa. Johto hoitaa yhteiskuntasuhteet nimettyihin tahoihin, taloushallinto sijoittajiin, viestinnän 121

9 communicare! ammattilaiset yhdessä johdon ja asiantuntijoiden kanssa mediaan, nimetyt henkilöt viranomaisiin ja HR-ihmiset oppilaitoksiin. Tällaiset kombinaatiot toimivat monissa organisaatioissa luonnostaan ilman erityisiä määrittelyjäkin. Sidosryhmälähtöisen vastuun idea on, että ensin määritellään sidosryhmät ja sitten katsotaan, ketkä ovat sopivimpia ja pätevimpiä kommunikoimaan heidän kanssaan. Lopputulos voi olla sama kuin edellisessä määrittelyssä, erona vain se, että näkökulma on sidosryhmissä ja heidän etunsa huomioon ottamisessa. Ainahan ei välttämättä käy niin, että tehtävänsä puolesta oikea henkilö olisi paras ja sopivin sidosryhmien kannalta. Kun vastuut hajautuvat, koordinoinnin merkitys kasvaa. Jonkun on tiedettävä, missä mennään ja pidettävä lankoja käsissä. Tyypillisesti hän on viestintäjohtaja. Sisäiset vastuut moninaisia Sisäiset viestintävastuut ovat mutkikkaammat, sillä vastuullisia on useita: ylin johto, esimiehet, tiiminvetäjät ja itse kukin työtehtävänsä ja vastuidensa kautta. Työyhteisöviestinnän tekee vaativaksi se, että henkilöt ovat mukana monissa projekteissa, joilla on omat viestinnän tavoitteensa ja toteuttajansa. Projekteille määrätäänkin usein viestintävastaavat huolehtimaan siitä, että projektin oma viestintä toimii. Silti on korostettava jokaisen vastuuta. Eräässä yhteisössä karsastettiin sanaa vastuu, koska se viittaa pakkoon. He korvasivatkin sen sanalla mahdollisuudet ja oikeudet. Toisessa yrityksessä taas mentiin vielä pidemmälle siten, että määrittelyihin tuli kohta, missä todettiin jokaisella työyhteisön jäsenellä olevan velvollisuus kysyä aina kun on jotain epäselvää. Sillä pyrittiin korostamaan, että oman työn kannalta oleellista tietoa ei pidä jäädä odottamaan, vaan se pitää hankkia oma-aloitteisesti kysymällä esimerkiksi esimieheltä tai muuten asian hallitsevalta. Vaikka vastuut tuntuvat itsestään selviltä, ne on kuitenkin hyvä kirjata ylös yleisellä tasolla. Ei ole mitenkään harvinaista, että nopeasti muuttuvissa tilanteissa unohdetaan informoida tai keskustella aivan keskeisten henkilöiden tai ryhmien kanssa. Ihmisillä on luontainen taipumus olla tekemisissä tuttujen ja miellyttävien ihmisen kanssa ja välttää vieraita ja vähemmän miellyttäviä. 122

10 communicare! Strategiset tavoitteet Viestinnän strategiset tavoitteet toimivat kahdella tasolla: ne antavat suunnan sille, mitä pitää konkreettisesti tehdä ja toisaalta niiden avulla voidaan arvioida, edustavatko suunnitellut toimet viestintästrategiaa. Tavoiteasetannassa on tärkeää erottaa toisistaan koko organisaation tai liiketoimintatavoitteet ja viestinnän tavoitteet, vaikka ne voivat olla samojakin. Esimerkiksi hyvä maine on kumpaakin. Strategisissa tavoitteissa painotetaan viestinnän lopputulosta tai saavutuksia, joita voidaan mitata. Viestinnän strategisia tavoitteita voidaan jaotella viestinnän osa-alueiden tai näkökulmien perusteella esimerkiksi seuraavasti. Tunnettuus, maine, brändi, imago, työnantajavetovoima Organisaatiokulttuuri, työhyvinvointi, sitoutuminen, motivaatio Yhteiskunnallinen vaikuttavuus Julkisuudet ja niissä vaikuttaminen Liiketoiminnan tai muun toiminnan tulos Kuvio 15. Viestinnän strategisten tavoitteiden pääalueita Jotkut tavoitteet ovat pysyviä, tietynlaisia ikuisuusasioita, kuten maine tai työhyvinvointi. Jotkut taas ovat kulloisestakin tilanteesta lähteviä. Sellaisia ovat esimerkiksi suuret muutosprosessit, joissa viestinnän odotetaan vaikuttavan ihmisten tietoihin, asenteisiin ja toimintatapoihin. Toisinaan strategisten ja operatiivisten tavoitteiden erottaminen toisistaan voi olla hankalaa. Viime kädessä organisaatio itse päättää, miten se painottaa asioita. 132

11 Viestintästrategian muodostaminen Jotkut tavoitteet ovat pysyviä, tietynlaisia ikuisuusasioita, jotkut taas kulloisestakin tilanteesta lähteviä. Eräs aiemmin toimintaympäristössään monopoliasemassa toiminut järjestö sai kilpailijan, joka harjoitti aktiivista, jopa aggressiivista jäsen- ja varainhankintakampanjointia. Vanha järjestö joutui puolustusasemiin ja pelkäsi uuden järjestön syrjäyttävän sen. Kävi ilmi, että sillä ei ollut koskaan ollut minkäänlaista viestintäsuunnitelmaa. Tilanne pakotti uudelleenarviointiin. Keskeiseksi viestinnän tavoitteeksi määriteltiin seuraava: Olemme omassa toimintaympäristössämme nykyisille ja potentiaalisille sidosryhmillemme ensimmäiseksi mieleen tuleva x-alan asiantunteva ja kokenut järjestö, johon voi luottaa. Viestintä sai aivan uuden startin, ja tuloksia alettiin seurata systemaattisesti. Mediajulkisuuden määrä ja laatu voivat olla organisaatiokohtaisesti jatkuvasti tärkeitä tai tilannekohtaisia tavoitteita. Jos esimerkiksi organisaatio on tuntematon ja näkyy mediassa vähän tai ei ollenkaan, pääsy julkisuuteen voi olla sille ensimmäinen strateginen etappi. Tällöin on perusteltava, miten julkisuudessa näkymisen oletetaan vaikuttavan koko organisaation tavoitteiden saavuttamiseen. Viestinnän strategisia tavoitteita voivat olla myös esimerkiksi liiketoiminnan kasvattaminen tai kustannusten vähentäminen sosiaalista mediaa hyödyntäen, jolloin sosiaalisen median tulos pitää voida osoittaa. Tavoitteita asetetaan myös sidosryhmäkohtaisesti. Tavoite voi olla esimerkiksi se, että tietyt ryhmät tuntevat organisaation tai sen edustaman asian paremmin tai monipuolisemmin. Voidaan myös tavoitella tilannetta, jossa asenteet muuttuvat myönteisemmiksi tai neutraaleimmiksi, jos ne ovat olleet kovin kriittiset. Joskus tilanne voi pakottaa asettamaan sidosryhmäkohtaiset tavoitteet uudelleen. Asiakasryhmän tavoitteeksi voidaan asettaa esimerkiksi maineen tai brändin vahvistuminen ja sitä kautta asiakkuuksien vahvistuminen tai niiden määrän kasvu. Henkilöstötavoitteeksi voidaan asettaa esimerkiksi sitoutuminen uuteen strategiaan tai houkutteleva työnantajamaine. Viestintäyksikkö asettaa tavoitteita omalle toiminnalleen tai osaamiselleen. Tavoitteena voi olla esimerkiksi strategisen osaamisen kehittäminen tai jonkin viestinnän osa-alueen parempi osaaminen. 133

12 communicare! Painoalueet tai läpimurtohankkeet Strategisia tavoitteita tukemaan asetetaan osatavoitteita tai välitavoitteita, jotka ovat ikään kuin askelia kohti lopullisia tavoitteita. Pentti Sydänmaanlakka puhuu läpimurtotavoitteista eli hankkeista, joiden avulla konkretisoidaan strategiaa. Kun näitä toteutetaan eri yksiköissä, koko strategian ydin kirkastuu. Hän myös korostaa, että strategisesta suunnittelusta on siirrytty strategiseen ajatteluun, joka tarkoittaa kykyä käyttää mielikuvitusta ja haastaa ilmeisiltä tuntuvia vaihtoehtoja. (Sydänmaanlakka 2009.) Läpimurtohankkeita voivat olla esimerkiksi uusi tapa käsitellä koko organisaation strategiaa, kohdata sidosryhmiä tai hyödyntää verkkoviestintää. Joskus voidaan esimerkkeinä mainita joitakin konkreettisia tekoja, jotta strategiset tavoitteet avautuisivat paremmin. Tarkkaan ottaen tuotokset edustavat operatiivista suunnittelua, eikä niitä kirjata varsinaiseen strategiaan (luku 7). Joillakin yhteisöillä on tapana luetella vuosikertomuksessaan viestinnän aikaansaannoksia, kuten erilaiset tilaisuudet ja tapahtumat, verkkoviestinnän kehityshankkeet, välitettyjen mediatiedotteiden määrä. Ne ovatkin tärkeitä välietappeja, mutta lopullinen tavoite on saada aikaan vaikutuksia ja muutoksia tai vähintään säilyttää tilanne ennallaan. Mediajulkisuus ja muu näkyvyys ovat relevantteja tavoitteita, mutta niiden määrittelyssä olisi oltava tarkempi: missä halutaan näkyä ja miten, millaiset foorumit ovat tavoiteltuja ja mitkä teemat palvelevat koko organisaation tavoitteita. Viestinnän strategiset tavoitteet tähtäävät vaikuttavuuteen, joka voidaan todentaa mittarein. Osa-, väli-, tai läpimurtotavoitteet ovat välivaiheita lopullisiin tuloksiin. Niitä tulee seurata. Tuotokset ja suoritteet todetaan erilaisin toimenpidemittarein ja raportoinnilla. Alla oleva taulukko kiteyttää eri tavoitetasot. Seurantaa, mittaamista ja arviointia käsitellään tarkemmin luvussa 20. Viestinnän strategiset tavoitteet tähtäävät vaikuttavuuteen, joka voidaan todentaa mittarein. 134

13 Viestintästrategian muodostaminen Taulukko 3. Tavoitteiden ja mittareiden jaottelua TAVOITTEET Tuotokset ja suoritteet Projektit, kampanjat ja läpimurtohankkeet Viestinnän vaikuttavuus (Liike)toiminnan tulos MITTARIT Toimenpidemittarit ja raportointi Seuranta- ja kuuntelukeinot Viestinnän mittarit Liiketoimintamittarit Mitattavat tulokset vai suunta? Viestinnän tavoiteasetannasta vallitsee erilaisia käsityksiä. Jotkut pitävät tärkeänä asettaa mitattavia tulostavoitteita, joillekin taas riittää kun määritellään suunta, mihin ollaan menossa tai linjauksia siitä, miten toimitaan ja mitä pidetään tärkeänä. Yritys on voinut saada henkilöstöltään esimerkiksi työyhteisöviestinnästä keskiarvon 2,8, joka asteikolla 1 5 on varsin heikko tulos. Jos se halutaan nostaa esimerkiksi 3,5:een, kyse on strategisesta tavoitteesta, joka vaatii toteutuakseen konkreettisia hankkeita tai projekteja sekä mittareita. Jos vain todetaan, että keskiarvoa pitää nostaa, kyse on linjauksesta, jossa ei sitouduta mihinkään määrällisiin indikaattoreihin. Jos strategisina tavoitteina kuvataan toimintatapoja, toteutumisen arviointi on hankalaa. Eräs suomalainen suuryritys on asettanut tavoitteekseen, että 80 prosenttia sen tärkeimmistä sidosryhmistä näkee sen tasapainoisesti kolmen tavoiteominaisuuden mukaisena. Yritys analysoi ryhmiä kaiken aikaa sekä haastattelujen että määrämuotoisten kyselyjen avulla. Näin se pystyy nopeastikin painottamaan viestinnässään alueita, jotka ovat laskussa. Jos tavoitteet asetetaan sidosryhmittäin esimerkiksi organisaation tunnettuuden tai maineen osalta, myös lähtötaso pitää eritellä ryhmittäin. Säännöllinen mittaaminen kertoo muutoksesta suuntaan tai toiseen. Tunnettuus on yleinen viestinnän tavoite, jonka saavuttamista tulee seurata säännöllisesti. Kokeneet tutkijat toteavat usein, että 135

14 Viestinnän käytännön suunnittelu Suunnittelun viitekehys ja osa-alueet Viestinnän suunnittelua voidaan purkaa seuraaviin osa-alueisiin Päivittäisviestinnän linjaukset Toistuvat, velvoittavat tai tiedossa olevat tehtävät Yksittäiset toimenpiteet, projektit, kampanjat, muut operaatiot, jotka toteuttavat strategiaa Ohjeet, politiikat, prosessikuvaukset. Jotkut edellä mainituista kehittyvät rutiineiksi, jolloin niistä vastaavat henkilöt kehittävät omat menetelmänsä työnsä hallintaan. Jotkut tehtävät taas vaativat yksityiskohtaisia suunnitelmia. Organisaation strategia Viestintästrategia Päivittäisviestintä Toistuvat, tiedossa olevat tehtävät Ainutkertaiset tapahtumat Projektit Kampanjat Ohjeet ja politiikat Mitä? (asiat) Keille, keiden kanssa (osapuolet, toimijat) Miten usein? (rytmitys) Milloin? Missä ja miten? (foorumit ja kanavat) Kuka vastaa ja järjestää? (organisointi ja vastuut) Yhtäkkiset muutokset organisaatiossa, toimintatai viestintäympäristössä Kuvio 17. Käytännön suunnittelun viitekehys Päivittäisviestinnän linjaukset Päivittäisviestintä on työyhteisön toiminnan moottori, ja ilman sitä joudutaan ongelmiin. Siinä jokaisella työyhteisön jäsenellä on oma vastuunsa, ja laiminlyönnit kostautuvat nopeasti. Päivittäisviestintä on jatkuvaa ja tosiaikaista. Se on jopa niin rutiininomaista, ettei sitä aina pidetä viestintänä vaan normaalina toimintana. Päivittäisviestinnässä näkyy ehkä selvimmin se, miten viestintä niveltyy kaikenlaisten työyhteisöjen ja organisaatioiden elämään. 143

15 communicare! Päivittäisviestintään sisältyvät esimerkiksi säännöllinen tiedon, kokemusten ja havaintojen vaihdanta työyhteisössä, asiakkaiden ja yhteistyökumppanien kesken, projekteissa ja verkostoissa. Hyvän päivittäisviestinnän huomaa siitä, kun työ sujuu ongelmitta, eikä kukaan väitä, että tieto ei kulje. Helsingin Sanomat uutisoi HUS:n filippiiniläishoitajista, jotka palkattiin paikkaamaan hoitajapulaa. Parin vuoden kuluttua osa tuli irtisanotuksi. Syitä ei tarkkaan tiedetä, koska hoitajat eivät uskaltaneet kertoa kokemuksistaan. Toimittajan oletus oli, että hoitajat jätettiin yksin ja että tieto ei kulkenut, mikä loi pohjaa väärinkäsityksille. Haastatellut asiantuntijatkaan eivät osanneet sanoa, miksi vuotta alalla olleet hoitajat eivät oppineet uusia tehtäviä. (Milka Sauvala, Helsingin Sanomat ) Hyvän päivittäisviestinnän huomaa siitä, kun työ sujuu ongelmitta, eikä kukaan väitä, että tieto ei kulje. Miten usein ja mistä asioista? Vaikka päivittäisviestintä on tässä ja nyt -muotoutuvaa kommunikointia, sitäkin pitää linjata. Päivittäisviestinnän on ilmennettävä strategisia tavoitteita ja toimintasuunnitelmia. Sen lisäksi sillä on oltava valmius käsitellä eteen tulevia asioita tässä ja nyt. Vastuut keskittyvät pitkälle kunkin yksikön, tiimin tai projektin sisälle. Esimiehillä ja tiiminvetäjillä on erityisvastuu. Jos viestintästrategiassa todetaan esimerkiksi, että henkilöstön on tiedettävä yleisellä tasolla, missä mennään, sen on näyttävä päivittäisviestinnässä siten, että nopeastikin muuttuvat tilanteet käsitellään välittömästi työyhteisön sisällä. Eräässä työyhteisössä tehty tutkimus nosti päivänvaloon pitkään vallinneen ongelman: ihmisten päivittäistä työtä haittasi se, että he saivat vasta viiveellä tietoonsa johtoryhmässä tehdyt, heitä koskevat päätökset. Johtoryhmänn jäsenet puolustautuivat sillä, etteivät ehdi tiedottaa asioista. Kun ilmeni, että viiveet vaikuttivat myyntiin ja asiakaspalvelun laatuun, jory otti asian vakavasti ja yhdessä sovittiin, että ihmisten päivittäiseen työhön vaikuttavat päätökset käydään organisaatiossa läpi samana päivänä eikä odoteta seuraavaan palaveriin asti. 144

16 communicare! osapuolet eivät ole tällaisia, vaan viestinnän piiriin voi tilapäisesti tulla myös erittäin tiedonjanoisia, jopa vihamielisiä osapuolia. Eri ryhmien sisällyttäminen päivittäisviestintään tarkoittaa yksinkertaisesti sitä, että kommunikointiin luodaan pelisäännöt. Ne liittyvät esimerkiksi palavereihin, aineistoihin sekä tietojärjestelmiin pääsyyn. Eri ryhmien sisällyttäminen päivittäisviestintään tarkoittaa yksinkertaisesti sitä, että kommunikointiin luodaan pelisäännöt. Foorumit, keinot ja kanavat Päivittäisviestinnän pääfoorumi on työpaikka tai -tila, joka voi olla fyysinen, virtuaalinen tai niiden yhdistelmä. Eri puolilla maailmaa toimivat ihmiset voivat palaveerata saman sähköisen neuvottelupöydän ympärillä tai keskustella vapaamuotoisesti sähköisessä kahvipöydässä. Päivittäisviestinnän pääfoorumi on työpaikka tai -tila, joka voi olla fyysinen, virtuaalinen tai niiden yhdistelmä. Kasvokkaisviestintää pidetään monipuolisimpana viestinnän muotona, koska se mahdollistaa monen mielestä täydellisemmän kommunikoinnin kuin teknologiavälitteinen viestintä. Näin ei välttämättä ole, sillä joidenkin tutkimusten mukaan teknologiavälitteinen vuorovaikutus voi olla sosiaalisilta ominaisuuksiltaan toimivampaa ja miellyttävämpää kuin kasvokkaisvuorovaikutus. (mm. Sivunen 2009.) Myös perinteisemmät keinot ovat edelleen arvossaan. Puhelinta voi käyttää suulliseen, kirjalliseen ja kuvalliseen viestintään. Painettu media kuten lehdet ja tiedotteet ovat tarpeen silloin, kun kaikki eivät pääse yhteiseen verkkoon tai eivät ole sähköpostin ulottuvilla. (Lisää työyhteisön foorumeista luvussa 11.) Päivittäisviestintää voidaan kuvata esimerkiksi alla olevan yksinkertaisen taulukon avulla. Vaakasuorilla riveillä on esimerkkejä päivittäisviestinnän linjauksista. Pystysuorissa sarakkeissa on esimerkkejä foorumeista, joilla kysymyksiä käsitellään. Kyseessä on esimerkki, ei valmis malli sovellettavaksi. 148

17 Viestinnän käytännön suunnittelu Taulukko 6. Hahmottelua päivittäisviestinnästä työyhteisön näkökulmasta Työtilaviestintä Viikkopalaveri Perjantaikahvit Tiimi/projektipalaverit Tulosfoorumi Tavoite Pysyä ajan tasalla Päivittää tilanne ja ennakoida tulevaa Koota asioita yhteen ja valottaa asioiden taustoja Käydä yhteisöllisesti lävitse tiimin asioita alustusten ja keskustelujen kautta Arvioida ja keskustella tilanteesta Luonne Vapaamuotoinen ja spontaani Määrämuotoinen, tiivis Vuorovaikutteinen ja vapaamuotoinen; esityksiä ja keskustelua Virallinen ja vapaamuotoinen Virallinen ja vapaamuotoinen Asiat Työhön liittyvät Työhön, organisaatioon ja toimialaan liittyvät Ajankohtaiset ja kaikkia kiinnostavat Kootaan asialista yhdessä Strategiaan liittyvät Osallistujat Kaikki keitä koskee Yksikkö, tiimi, projekti tmv. Kaikki Tiimin jäsenet, lisäksi vierailijoita Henkilöstö ja harkinnan mukaan muita Kuinka usein Päivittäin 1 x viikossa ja tarvittaessa 1 x kk tai tarvittaessa 4 6 viikon välein 4 x vuodessa Ketkä vastuussa Jokainen Esimies ja substanssivastaavat Vastuu vaihtuu kuukausittain Tiiminvetäjä ja tiimin valtuuttamat Johto Toistuvat, velvoittavat ja tiedossa olevat tehtävät Vuosittain tai säännöllisesti toistuvia viestinnän tehtäviä ovat esimerkiksi seuraavan jakson tavoitteiden käsittely, tuloksen julkistus/ tulos info, strategiaprosessi, yhtiö- tai muut kokoukset, kehityskeskustelut, strategiapäivät, sidosryhmätapaamiset, työhyvinvointipäivät ja 149

18 Viestinnän käytännön suunnittelu toimenpiteiden sarjaa, jolla pyritään suostuttelun avulla muuttamaan vastaanottajan mielipiteitä, käyttäytymistä tai asenteita. Kampanjointi mielletään yleensä yksisuuntaiseksi myymiseksi tai suostutteluksi. Kampanjalla tarkoitetaan laajempaa ja pidempikestoista tehtäväkokonaisuutta, jolle on asetettu tavoite ja joka kestää tietyn ajan. Kampanjat erotellaan tavoitteensa mukaan kaupallisiin, yhteiskunnallisiin, sosiaalisiin ja poliittisiin. Kaupallisissa kampanjoissa pyritään saamaan kohderyhmä ostamaan tiettyä tuotetta tai palvelua. Myös yritys tai muu yhteisö voi tehdä itseään tunnetuksi kampanjoimalla. Sosiaalisella kampanjalla esimerkiksi suositellaan terveellisempiä elämäntapoja tai kerätään varoja hyvään tarkoitukseen. Yhteiskunnallisella kampanjalla taivutellaan ihmisiä esimerkiksi käyttämään äänioikeuttaan tai asioimaan viranomaisen verkkopalvelussa. Poliittisilla kampanjoilla yritetään saada ihmiset äänestämään ehdokasta tai puoluetta vaaleissa. Kampanjat erotellaan tavoitteensa mukaan kaupallisiin, yhteiskunnallisiin, sosiaalisiin ja poliittisiin. Poliittisissa kampanjoissa epäonnistumisia selitetään usein sillä, että tieto puolueen hienosta ohjelmasta ei mennyt perille kansalaisille. Todennäköisempi syy on kuitenkin muualla. Tieto varmasti tavoittaa kansalaiset, mutta sen vastaanottaminen on eri asia kuin hyväksyä ideologia tai poliittinen agenda. Kampanjasuunnittelussa määritellään ainakin seuraavat asiat (mukaillen Åbergia 2000): 1. sanoman aihe eli väite, joka saa kohderyhmät vakuuttumaan asiasta 2. tavoiteltu vaikutus eli muutokset käyttäytymisessä, asenteissa, mielipiteissä, tiedoissa 3. kohderyhmittäin räätälöidyt sanoman sisällöt ja keinot tavoittaa halutut kohderyhmät 4. kampanjasuunnitelma eli mitä tehdään, milloin, missä, millä resursseilla, keiden toimesta 157

19 communicare! 5. miten tuloksia tullaan arvioimaan (mittarit) 6. KAMPANJOINTI 7. tuloksen eli saavutetun vaikutuksen arviointi. Kampanjoinnin tulos on yhtä kuin tietojen, asenteiden tai käyttäytymisen ero ennen kampanjointia ja kampanjoinnin jälkeen. Eräässä yrityksessä kampanjoitiin terveyden ja työkyvyn puolesta (sanoma). Tavoitteena oli opetella uusille elämäntavoille. Kohderyhmänä olivat kaikki ylipainoiset, ja ensimmäinen tavoite oli saada heistä yli puolet mukaan kampanjaan. Toinen tavoite oli saavuttaa projektiin osallistuneiden keskuudessa vähintään 10 prosentin painonpudotus, joka tarkoitti noin 200 kiloa. Keinoina käytettiin yhteisiä luentoja asiantuntijan johdolla, liikuntatunteja, painonpudotuksen seurantaa. Kampanjointi kesti 9 kuukautta. Ryhmän kokonaispaino putosi 242,3 kiloa. Tavoite siis saavutettiin. Taulukko 10. Esimerkki kampanjasuunnitelman pelkistyksestä Tausta Avainsidosryhmät Tavoite per heti Tavoite 20xx Toimenpiteet Ajoitus Arviointi Kuvataan lähtötilanne ja sen seuraukset, uhkat, mahdollisuudet Eritellään sidosryhmät ja henkilöt, jotka keskeisiä projektin vaikuttavuuden kannalta Millaisia välittömiä vaikutuksia tavoitellaan Millaisia vaikutuksia tavoitellaan pidemmällä aikavälillä Keskeiset toimenpiteet Oma ja muiden, esimerkiksi yhteistyökumppanien toiminta xx (esimerkkejä) Saatiinko toiminnan kyseenalaistava keskustelu laantumaan (de facto) Saatiinko oikeat henkilöt päättäjäfoorumiin (de facto), tavattiinko nimetyt päättäjät henkilökohtaisesti (de facto) Saatiinko oma näkemys halutuilla foorumeilla ja medioissa (mediaseurantaraportti) Huomattiinko kampanja (huomioarvo) Klikkausten määrä nettisivuilla 158

20 Työyhteisöviestintä 2010-luvulla Luodaan ja vahvistetaan yhteisöllisyyttä Luodaan identiteettiä ja rakennetaan työnantajamainetta Foorumit* Koko organisaation Yksiköiden Tiimien Projektien Perus- ja ajantasaistietoa saatavilla ja sitä vaihdetaan Asioita käsitellään keskustellen Jaetaan osaamista ja kokemuksia, kehitetään uutta Osallistutaan ja vaikutetaan asioihin *) Foorumit vaihtelevat muodollisista/virallisista spontaaneihin/epävirallisiin, fyysisistä virtuaalisiin ja niiden yhdistelmiin sekä monenvälisistä kahdenvälisiin. Foorumeita tarkastellaan lähemmin luvussa 11. Kuvio 19. Työyhteisöviestinnän uusi agenda Foorumeilla toimii työyhteisön jäseniä sekä esimerkiksi kumppaneita ja sidosryhmien edustajia. Olennaista on itseohjautuvuus, vastuullisuus ja kollegiaalisuus. Työyhteisö ei enää rajoitu tiukasti vain fyysiseen työpaikkaan eikä kiinteään organisaatiorakenteeseen vaan jatkuu yli organisaatiorajojen aina virtuaalitiimeihin ja sosiaaliseen mediaan asti. Uuden agendan mukaan viestintä ei ole erillinen toiminto tai sarja toimintoja, vaan elimellinen osa kaikkea tekemistä ja elämistä työyhteisössä. Viestintää ei voi määritellä pelkästään erillisinä kanavina ja sisältöinä, vaan se on nähtävä organisaation verenkiertona ja hengityksenä. Viestintä ei ole erillinen toiminto tai sarja toimintoja, vaan elimellinen osa kaikkea tekemistä ja elämistä työyhteisössä. Jos vanhat mallit esittivät viestinnän anatomiana eli toimintoina tai funktioina, uusi agendamalli esittää sen fysiologiana. Fysiologia 179

ELISA JUHOLIN Communicare! Kasva viestinnän ammattilaiseksi

ELISA JUHOLIN Communicare! Kasva viestinnän ammattilaiseksi ELISA JUHOLIN Communicare! Kasva viestinnän ammattilaiseksi communicare! Oman organisaation viestinnän tehtävät Edellä on esitetty näkökulmia viestinnän tehtävistä ja merkityksestä. Lähtökohtia on monia,

Lisätiedot

Viestinnällä lisäarvoa & tehokkuutta! Työyhteisöviestinnästä kriisi- ja muutosviestintään. Strategisesta vuoropuhelusta henkilöbrändäykseen.

Viestinnällä lisäarvoa & tehokkuutta! Työyhteisöviestinnästä kriisi- ja muutosviestintään. Strategisesta vuoropuhelusta henkilöbrändäykseen. Viestinnällä lisäarvoa & tehokkuutta! Työyhteisöviestinnästä kriisi- ja muutosviestintään. Strategisesta vuoropuhelusta henkilöbrändäykseen. Tutkittua tietoa & punnittuja näkemyksiä. Osallistu, innostu

Lisätiedot

VIESTINTÄSTRATEGIA Oulun yliopiston ylioppilaskunta

VIESTINTÄSTRATEGIA Oulun yliopiston ylioppilaskunta VIESTINTÄSTRATEGIA 2017 2020 Oulun yliopiston ylioppilaskunta Sisällysluettelo 1. Johdanto 2. Nykytila 2.1. Kehittämiskohteiden toteutuminen 3. Perusviesti 4. Viestintä ylioppilaskunnan strategian toteuttajana

Lisätiedot

Tervetuloa viestintäyhdyshenkilöiden koulutusohjelmaan!

Tervetuloa viestintäyhdyshenkilöiden koulutusohjelmaan! Tervetuloa viestintäyhdyshenkilöiden koulutusohjelmaan! Mitä, miksi ja kenelle? Tukee ja lisää viestinnän osaamista Tarjoaa käytännönläheisiä näkökulmia yliopiston viestinnän eri osa-alueisiin Jotta viestintä

Lisätiedot

Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA

Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA 2012 2016 Suomen ammatillisen koulutuksen kulttuuri- ja urheiluliitto, SAKU ry Lähtökohdat ennen: liikunnan kilpailutoimintaa ja kulttuurikisat

Lisätiedot

Tiedottamalla näkyväksi. Inkeri Näätsaari

Tiedottamalla näkyväksi. Inkeri Näätsaari Tiedottamalla näkyväksi Inkeri Näätsaari 14.11.2007 Vuonna 2000 Kirjasto välitti tietoa tarvitsijoille Vähän julkisuutta, osin negatiivista tai vähättelevää Kriittisiä kannanottoja potentiaalisilta yhteistyökumppaneilta

Lisätiedot

Luento 4, , Mediaviestintä Vastuuopettaja Miia Jaatinen, valtiot.tri, dosentti Kurssiassistentti Jenni Kaarne

Luento 4, , Mediaviestintä Vastuuopettaja Miia Jaatinen, valtiot.tri, dosentti Kurssiassistentti Jenni Kaarne TU-C9280 Viestintä 1 Luento 4, 7.10.2016, Mediaviestintä Vastuuopettaja Miia Jaatinen, valtiot.tri, dosentti Kurssiassistentti Jenni Kaarne Agenda Alustus Keskustelua Ryhmätyö: Aallon mediaviestinnän analyysia

Lisätiedot

Vinkkejä viestintään yhdistystoimijoille VIESTI HUKASSA? (TIIVISTELMÄ) SILMU-KYLÄT / SILMU-BYAR LI-MARIE SANTALA 2016 1

Vinkkejä viestintään yhdistystoimijoille VIESTI HUKASSA? (TIIVISTELMÄ) SILMU-KYLÄT / SILMU-BYAR LI-MARIE SANTALA 2016 1 VIESTI HUKASSA? (TIIVISTELMÄ) Vinkkejä viestintään yhdistystoimijoille SILMU-KYLÄT / SILMU-BYAR LI-MARIE SANTALA 2016 1 VIESTINTÄ Sanomien lähettämistä ja vastaanottamista Yhteisöjen välistä monimuotoista

Lisätiedot

Viestintä strategian mahdollistajana. Elisa Juholin

Viestintä strategian mahdollistajana. Elisa Juholin Viestintä strategian mahdollistajana Elisa Juholin 1.9.2016 Karu totuus Jopa yhdeksän kymmenestä strategian toimeenpanosta epäonnistuu Jopa yhdeksän ihmistä kymmenestä ei pysty konkreettisesti sanomaan,

Lisätiedot

TU-C9280 Viestintä 1

TU-C9280 Viestintä 1 TU-C9280 Viestintä 1 Luento 2, 23.9.2016, Viestintä ja liiketoiminta Vastuuopettaja Miia Jaatinen, valtiot.tri, dosentti Kurssiassistentti Jenni Kaarne Agenda Alustus Keskustelua Ryhmätyö: Aallon profilointiviestinnän

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

SAKU-strategia

SAKU-strategia 1 (6) SAKU-strategia 2012 2016 Sisältö: 1. TOIMINTA-AJATUS 2. TOIMINTAPERIAATTEET 3. VISIO 3.1 Visio 2016 3.2 Vision mukaiset päämäärät 3.3 Tavoitteet ja menestystekijät 1. TOIMINTA-AJATUS SAKU ry edistää

Lisätiedot

VIESTINTÄSUUNNITELMA VARSINAIS-SUOMEN SOTE- JA MAAKUNTAUUDISTUS

VIESTINTÄSUUNNITELMA VARSINAIS-SUOMEN SOTE- JA MAAKUNTAUUDISTUS VIESTINTÄSUUNNITELMA VARSINAIS-SUOMEN SOTE- JA MAAKUNTAUUDISTUS VIESTINTÄSUUNNITELMA VARSINAIS-SUOMEN SOTE- JA MAAKUNTAUUDISTUS 2016 Maakunnan viestintäryhmä Varsinais-Suomen liitto YDINVIESTIT Suodatamme

Lisätiedot

Viestintäsuunnitelma

Viestintäsuunnitelma Liite 1 Viestintäsuunnitelma 2014-2016 Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä HSL:n viestintäsuunnitelma Viestintäsuunnitelman tehtävänä on antaa suunta viestinnän toimenpiteille vuosille 2014 2016. Viestintäsuunnitelma

Lisätiedot

MAINOSTAJIEN LIITTO KAMPANJAKUVAUS

MAINOSTAJIEN LIITTO KAMPANJAKUVAUS 1/9 KAMPANJAKUVAUS Tähdellä (*) merkityt kohdat ovat pakollisia. TÄRKEÄÄ 1. Tallenna lomake ensin omalle koneellesi. 2. Täytä tallentamasi lomake. 3. Tallenna ja palauta. Täytä kampanjakuvaus huolella!

Lisätiedot

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto 2016-2020 Iholiiton Kevätpäivät 19.3.2016 Tampere Ajattelulle annettava aikaa - strategia ei synny sattumalta, vaan riittävän vuorovaikutuksen tuloksena Miten

Lisätiedot

Inspiraatiota hankeviestintään! Helsinki Viestinnän suunnittelija Aino Kivelä / CIMO

Inspiraatiota hankeviestintään! Helsinki Viestinnän suunnittelija Aino Kivelä / CIMO Inspiraatiota hankeviestintään! Helsinki 15.9.2016 Viestinnän suunnittelija Aino Kivelä / CIMO Miksi tiedottaa? Tulosten levittäminen on osa hanketta Hankkeen tulokset saadaan nopeasti ja tasapuolisesti

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus/lakeuden sote. Viestintästrategia- ja suunnitelma

Etelä-Pohjanmaan sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus/lakeuden sote. Viestintästrategia- ja suunnitelma Etelä-Pohjanmaan sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus/lakeuden sote Viestintästrategia- ja suunnitelma Viestinnän lähtökohdat Tilanne: epätietoisuus sote-uudistuksen etenemisestä, päätöksenteon

Lisätiedot

JIK ky:n viestinnän strategia 2015 2018

JIK ky:n viestinnän strategia 2015 2018 JIK ky:n viestinnän strategia 2015 2018 johtoryhmä 12.5.2015 YT-ryhmä 5.6.2015 johtokunta 18.6.2015 yhtymäkokous 2.12.2015 Sisältö 1. Tausta 2 2. Terveydenhuollon kuntayhtymän viestintää ohjaavat säädökset

Lisätiedot

Valtion tieto- ja viestintätekniikkakeskus Valtorin viestintäohjelma

Valtion tieto- ja viestintätekniikkakeskus Valtorin viestintäohjelma Valtion tieto- ja viestintätekniikkakeskus Valtorin viestintäohjelma 2014-2018 Valtorin mielikuva Innovatiivisuus on toiminnan jatkuvaa kehittämistä sekä ideoiden ja innovaatioiden synnyn mahdollistamista.

Lisätiedot

TIEDOTTEEN JA VIESTINTÄSUUNNITELMAN TEKO

TIEDOTTEEN JA VIESTINTÄSUUNNITELMAN TEKO TIEDOTTEEN JA VIESTINTÄSUUNNITELMAN TEKO Katja Reinikainen Kansalaisareena 2016 Taustaa Tiedotteen kirjoittaminen lähtee tarpeesta tiedottaa yhteisöä/organisaatiota koskevasta asiasta. Tiedotteen tarkoitus

Lisätiedot

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita

Lisätiedot

Staran strategia onko strategialla päivitystarpeita? Teknisen palvelun lautakunnan strategiapäivät Timo Martiskainen

Staran strategia onko strategialla päivitystarpeita? Teknisen palvelun lautakunnan strategiapäivät Timo Martiskainen Staran strategia 2011-2012 - onko strategialla päivitystarpeita? Teknisen palvelun lautakunnan strategiapäivät 31.10. - 1.11.2011 Timo Martiskainen Toiminta-ajatus Tuotamme rakennusalan, ympäristönhoidon

Lisätiedot

Työpaja Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa

Työpaja Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa Työpaja Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa Technopolis Tampere 20.11.2012 Työpajan tuotokset sivuilla 4-9 Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa Miten yritys parhaiten rakentaa ja kehittää: Markkinaketteryyttä

Lisätiedot

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot

JHS 179 ICT-palvelujen kehittäminen: Kokonaisarkkitehtuurin kehittäminen Liite 1 Strategian kuvaaminen strategiakartan avulla

JHS 179 ICT-palvelujen kehittäminen: Kokonaisarkkitehtuurin kehittäminen Liite 1 Strategian kuvaaminen strategiakartan avulla JHS 179 ICT-palvelujen kehittäminen: Kokonaisarkkitehtuurin kehittäminen Liite 1 Strategian kuvaaminen strategiakartan avulla Versio: 0.2. 14.4.2015 keskustelutilaisuusversio Julkaistu: Voimassaoloaika:

Lisätiedot

JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 1. Strategian kuvaaminen strategiakartan avulla

JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 1. Strategian kuvaaminen strategiakartan avulla JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 1. Strategian kuvaaminen strategiakartan avulla Versio: palautekierrosversio, 2. palautekierros Julkaistu: Voimassaoloaika: toistaiseksi

Lisätiedot

VIESTINTÄSTRATEGIA. Valtuusto liite nro 5

VIESTINTÄSTRATEGIA. Valtuusto liite nro 5 VIESTINTÄSTRATEGIA Valtuusto 14.11.2016 41 liite nro 5 Voimaantulo 1.1.2017 1 SONKAJÄRVEN KUNNAN VIESTINSTÄSTRATEGIA 1 Viestinnän periaatteet... 2 2 Kuntastrategia 2017-2021... 2 3 Viestinnän tavoitteet...

Lisätiedot

VÄLI- JA LOPPURAPORTOINTI

VÄLI- JA LOPPURAPORTOINTI Tuija Nikkari 2012 VÄLI- JA LOPPURAPORTOINTI Raportointikoulutus 23.8.12 Raportoinnin tarkoitus Raportoinnin tehtävänä on tuottaa tietoa projektin etenemisestä ja tuloksista rahoittajalle, yhteistyökumppaneille

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus Hämeen Ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus code name 1 2 3 sum YAKJA16XPROFILOIVA-1000 PROFILOIVA 45 YAKJA16XYKJ05-1000 Toimintaympäristön muutoksiin varautuminen

Lisätiedot

Luonnostellaan ilmastoviestinnän suunnitelma. CHAMP II työpaja Tampere Pekka Salminen

Luonnostellaan ilmastoviestinnän suunnitelma. CHAMP II työpaja Tampere Pekka Salminen Luonnostellaan ilmastoviestinnän suunnitelma CHAMP II työpaja Tampere 4.5.2010 Pekka Salminen Ilmastoviestinnän suunnitelma Strategisessa ilmastoviestinnän suunnitelmassa voidaan mm. määritellä: Miksi

Lisätiedot

Ideasta hankkeeksi Kulttuurihankkeen suunnittelu Novgorod 2013 Marianne Möller

Ideasta hankkeeksi Kulttuurihankkeen suunnittelu Novgorod 2013 Marianne Möller Ideasta hankkeeksi Kulttuurihankkeen suunnittelu Novgorod 2013 Marianne Möller 23.9.2013 Hankeidea Hankesuunnitelma budjetti yhteistyösopimus Esityksen sisältö Hankkeen toteuttaminen tavoitteet ja välitavoitteet

Lisätiedot

Maarit Pedak

Maarit Pedak Osallistava sisäinen viestintä Lahden kaupungissa Kuntamarkkinat 15.9.2011 Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia Maarit Pedak KTM ja VTM, tutkija maarit.pedak@helsinki.fi 9/19/2011 1 OSVI: Osallistava

Lisätiedot

Inspiraatiota hankeviestintään! Viestinnän suunnittelija Aino Kivelä / CIMO

Inspiraatiota hankeviestintään! Viestinnän suunnittelija Aino Kivelä / CIMO Inspiraatiota hankeviestintään! Viestinnän suunnittelija Aino Kivelä / CIMO Sopimukselliset velvoitteet velvoite tiedottaa hankkeesta ja sen saamasta rahoituksesta tarkoituksenmukaisesti, avoimesti ja

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Toimiva työyhteisö DEMO

Toimiva työyhteisö DEMO Toimiva työyhteisö DEMO 7.9.6 MLP Modular Learning Processes Oy www.mlp.fi mittaukset@mlp.fi Toimiva työyhteisö DEMO Sivu / 8 TOIMIVA TYÖYHTEISÖ Toimiva työyhteisö raportti muodostuu kahdesta osa alueesta:

Lisätiedot

Mikä ihmeen brändi? Mitä brändäämisellä tarkoitetaan? Miten erottautua? Entä kannattaako brändäys yksin?

Mikä ihmeen brändi? Mitä brändäämisellä tarkoitetaan? Miten erottautua? Entä kannattaako brändäys yksin? KTT, dosentti Saila Saraniemi, Oulun yliopisto, markkinoinnin laitos Rokua 24.8.2013 Mikä ihmeen brändi Mitä brändäämisellä tarkoitetaan Miten erottautua Entä kannattaako brändäys yksin 1 2 Jokainen tuo

Lisätiedot

Brand Compass Arvoa ja kasvua mainetta johtamalla. Työkalu omistajille, hallituksille ja johtoryhmille

Brand Compass Arvoa ja kasvua mainetta johtamalla. Työkalu omistajille, hallituksille ja johtoryhmille Brand Compass Arvoa ja kasvua mainetta johtamalla Työkalu omistajille, hallituksille ja johtoryhmille Maine tulee nostaa hallituksen ja johdon agendalle Hallituksen ja johdon tärkein tehtävä on yrityksen

Lisätiedot

Ohjausryhmän six-pack

Ohjausryhmän six-pack Ohjausryhmän six-pack Ohjausryhmän rooli ja vastuu projektien seurannassa? Mitä ohjausryhmän tulisi tehdä ja mitä sen ei tulisi tehdä? Ohjausryhmän merkitys projektin onnistumiseen? Projektipäivät 2016

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

LARK alkutilannekartoitus

LARK alkutilannekartoitus 1 LARK alkutilannekartoitus 1 Toimintojen tarkastelu kokonaisuutena Suunnittelu Koulutuksen järjestäjällä on dokumentoitu toimintajärjestelmä, jonka avulla se suunnittelee ja ohjaa toimintaansa kokonaisvaltaisesti

Lisätiedot

Kamux Oyj:n tiedonantopolitiikka

Kamux Oyj:n tiedonantopolitiikka Kamux Oyj www.kamux.com Y-tunnus 2442327-8 Kamux Oyj:n tiedonantopolitiikka Omistaja: Viestintä- ja markkinointijohtaja Hyväksyjä: Hallitus Hyväksytty: 15.4.2016 Versio: 1.0 Sisältö 1. Yleistä 2. Viestinnän

Lisätiedot

Strategian käytännön toteutuksen menestystekijöitä

Strategian käytännön toteutuksen menestystekijöitä Strategian käytännön toteutuksen menestystekijöitä Markus Westerlund, Rdigo Oy Hallituksen puheenjohtaja, partneri markus.westerlund@rdigo.com www.rdigo.com/fi +358 50 67030 1 2 Strategy Execution Simplified

Lisätiedot

Päivi Karttunen, TtT vararehtori Tampereen ammattikorkeakoulu 4/19/201 6

Päivi Karttunen, TtT vararehtori Tampereen ammattikorkeakoulu 4/19/201 6 Päivi Karttunen, TtT vararehtori Tampereen ammattikorkeakoulu 1 4/19/201 6 Mihin meitä korkeakoulusektorilla ja koulutuksessa yleisesti haastetaan? Hallituksen yksi strateginen painopiste: Osaaminen ja

Lisätiedot

Yhteisöviestinnän johtaminen Tavoitteet, sisältö ja muodot

Yhteisöviestinnän johtaminen Tavoitteet, sisältö ja muodot Yhteisöviestinnän johtaminen Tavoitteet, sisältö ja muodot Viestinnän erikoiskurssi professori Leif Åberg kevät 2011 Sisältö Kurssilla tarkastellaan työyhteisöjen viestintää viestinnän johtamisen (communications

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulujen strateginen johtaminen case Metropolia Ammattikorkeakoulu. Riitta Konkola

Ammattikorkeakoulujen strateginen johtaminen case Metropolia Ammattikorkeakoulu. Riitta Konkola Ammattikorkeakoulujen strateginen johtaminen case Metropolia Ammattikorkeakoulu Riitta Konkola 26.4.2016 Metropolia lyhyesti Monialainen ammattikorkeakoulu Osakeyhtiö; omistajat Helsinki, Espoo, Vantaa,

Lisätiedot

Integroitu markkinointiviestintä

Integroitu markkinointiviestintä Markkinoinnin perusteet 23A00110 Videoluento I Integroitu markkinointiviestintä Ilona Mikkonen, KTT Aalto yliopiston kauppakorkeakoulu Markkinoinnin laitos Markkinointiviestintä (marketing communication)

Lisätiedot

Työyhteisöjen rajat ja rajattomuudet

Työyhteisöjen rajat ja rajattomuudet Työyhteisöjen rajat ja rajattomuudet Minna Janhonen ja Anu Järvensivu Lappeenranta-seminaari 15.8.2013 16.8.2013 Janhonen ja Järvensivu 1 Rajoja rikkova työ ulkoistettu toiminta organisaation sisäinen

Lisätiedot

Verkoston tilanneanalyysi

Verkoston tilanneanalyysi Verkoston tilanneanalyysi 1. Analyysista vastaava kertoo verkostolaiselle, mistä analyysissa on kysymys miksi se tehdään antaa ohjeet täyttämiseen. 2. Jokainen verkoston jäsen vastaa asteikkoon oman näkemyksensä

Lisätiedot

SYKEn strategia

SYKEn strategia SYKEn strategia 2011 2014 2 SYKEN MISSIO, VISIO JA ARVOT Tuotamme yhteiskunnan kestävän kehityksen kannalta välttämätöntä tietoa, osaamista ja palvelua. Parannamme ja turvaamme ympäristöämme sekä ratkomme

Lisätiedot

Yleisötapahtuman markkinointi ja viestintä. Johdatus kulttuurituotannon suunnitteluun 2009 Petri Katajarinne

Yleisötapahtuman markkinointi ja viestintä. Johdatus kulttuurituotannon suunnitteluun 2009 Petri Katajarinne Yleisötapahtuman markkinointi ja viestintä Johdatus kulttuurituotannon suunnitteluun 2009 Petri Katajarinne 1 Tapahtuman markkinointi Kohderyhmä Tapahtuman imago ja sisältö Myyntikanava Pääsylipun hinta

Lisätiedot

TIEDEKULMA 2017 MEDIA CORNER TAUSTAMATERIAALIA

TIEDEKULMA 2017 MEDIA CORNER TAUSTAMATERIAALIA TIEDEKULMA 2017 MEDIA CORNER TAUSTAMATERIAALIA MEDIA CORNER TIEDESISÄLTÖJEN KV- NÄKYVYYDEN MAKSIMOINTI MEDIA CORNER Media Cornerista löydät apua ja työvälineitä tiedesisältöjen omatoimiseen tuottamiseen

Lisätiedot

Viestintä 2.0 yliopistossa. Marja Jokinen

Viestintä 2.0 yliopistossa. Marja Jokinen Viestintä 2.0 yliopistossa Marja Jokinen 15.3.2016 Yliopiston uudistuminen haastaa viestinnän joka rintamalla - Uusi strategia - Uusi johto - Uusi organisaatio - Uusi brändi 11 15.3.2016 Lisää

Lisätiedot

Viestintäsuunnitelma

Viestintäsuunnitelma VIESTINTÄSUUNITELMA 1(10) Viestintäsuunnitelma Tervarit Juniorit ry VIESTINTÄSUUNITELMA 2(10) Sisällys 1. Johdanto 2. Tervarit Juniorit 3. Arvot 4. Viestinnän kohteet ja tavoitteet 5. Tervarit Juniorit

Lisätiedot

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Digitaalisen nuorisotyön strategisessa kehittämisessä tavoitteena on, että organisaatioissa digitaalisen median ja teknologian tarjoamia

Lisätiedot

Kouluopetuksen avaintaitoja käsittelevä eurooppalainen verkosto http://keyconet.eun.org Yleistä KeyCoNet-projektista KeyCoNet (2012 2014) on eurooppalainen verkosto, jonka tarkoituksena on tunnistaa ja

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

Yritysjohtamisen erikoisammattitutkinto

Yritysjohtamisen erikoisammattitutkinto Yritysjohtamisen erikoisammattitutkinto Yritysjohtamisen erikoisammattitutkinto Yritysjohtamisen erikoisammattitutkinnon suorittaneella on yrityksen johtajalta edellytettävä yrityksen strategisen johtamisen

Lisätiedot

Helsingin kaupunginhallitus Pöytäkirja 1 (5)

Helsingin kaupunginhallitus Pöytäkirja 1 (5) Helsingin kaupunginhallitus Pöytäkirja 1 (5) 143 Lausunto ehdotuksesta valtionhallinnon viestintäsuositukseksi HEL 2016-010244 T 00 01 06 Päätös Päätöksen perustelut toteaa valtioneuvoston kanslialle lausuntonaan

Lisätiedot

Ihmisten johtaminen, itsensä johtaminen ja organisaatiokulttuurin muutos

Ihmisten johtaminen, itsensä johtaminen ja organisaatiokulttuurin muutos Ihmisten johtaminen, itsensä johtaminen ja organisaatiokulttuurin muutos Johtamisen suurimpia haasteita Jatkuva uudistuminen ja nopea muutos Lisääntyvä monimutkaisuus Innovatiivisuuden ja luovuuden vaatimukset

Lisätiedot

Voiko vaikuttamista arvioida?

Voiko vaikuttamista arvioida? Voiko vaikuttamista arvioida? Miia Toikka JÄRVI-hankkeen arviointifoorumi, Helsinki 23.11.2005 Impact assessment of advocacy is like standing in a court of law: one makes a plausible case with the aim

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi 2.10.2012

Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi 2.10.2012 Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi Jaana Lerssi-Uskelin Ohjelma: Verkostot työhyvinvoinnin tukena Alustuspuheenvuorot ja työpaja Jatketaan toimintaa yhdessä! Yhteenveto Työterveyslaitos on työhyvinvoinnin

Lisätiedot

Kehittämistyö osana varhaiskasvatuksen perustehtävää

Kehittämistyö osana varhaiskasvatuksen perustehtävää Varhaisen tuen tutkimus ja kehittäminen 1 Kehittämistyö osana varhaiskasvatuksen perustehtävää Liisa Heinämäki KT, erikoistutkija Stakes, Liisa Heinämäki Varhaisen tuen tutkimus ja kehittäminen 2 Kehittäminen

Lisätiedot

SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI

SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI Käsittely: YH 10.11.2016 108 YV 25.11.2016 18 Versio 1.1 Sivu 2 / 8 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Strategiset lähtökohdat... 4 3 Strategiset tavoitteet... 5 4 Kriittiset

Lisätiedot

Wikittelyä ja viestintää. Case Eläketurvakeskus. Tietopäivät 3.6.2009. Sannamari Ollikkala verkkopalvelusuunnittelija, Eläketurvakeskus

Wikittelyä ja viestintää. Case Eläketurvakeskus. Tietopäivät 3.6.2009. Sannamari Ollikkala verkkopalvelusuunnittelija, Eläketurvakeskus Wikittelyä ja viestintää Intranet tietojohtamisen välineenä Case Eläketurvakeskus Tietopäivät 3.6.2009 Sannamari Ollikkala verkkopalvelusuunnittelija, Eläketurvakeskus Eläketurvakeskus Eläketurvakeskus

Lisätiedot

Yrityksen tiimin täydentäminen kokeneella neuvonantajalla. Innovation Scout -seminaari Tapani Nevanpää,

Yrityksen tiimin täydentäminen kokeneella neuvonantajalla. Innovation Scout -seminaari Tapani Nevanpää, Yrityksen tiimin täydentäminen kokeneella neuvonantajalla Innovation Scout -seminaari Tapani Nevanpää, 8.6.2016 Neuvonantaja osaksi yrityksen tiimiä Yrityksen tiimi = operatiivinen tiimi + hallitus + neuvonantajat

Lisätiedot

Strategia toimintaa ohjaamassa

Strategia toimintaa ohjaamassa Strategia toimintaa ohjaamassa Akavan Erityisalat ry on kulttuurin, hallinnon ja liike-elämän asiantuntija- ja esimiestehtävissä toimivien etujärjestö. AKAVAN ERITYISALOJEN TOIMINTA-AJATUS Tässä esitteessä

Lisätiedot

Kriisiviestinnän kokemuksia Kuinka päivitän ja pidän kriisiviestintäsuunnitelmani ajan tasalla. Virpi Pakkala Espoon kaupunki, 2016.

Kriisiviestinnän kokemuksia Kuinka päivitän ja pidän kriisiviestintäsuunnitelmani ajan tasalla. Virpi Pakkala Espoon kaupunki, 2016. Kriisiviestinnän kokemuksia Kuinka päivitän ja pidän kriisiviestintäsuunnitelmani ajan tasalla Virpi Pakkala Espoon kaupunki, 2016 @VirpiPakkala Espoon kaupunki Suomen toiseksi suurin kaupunki. 272 400

Lisätiedot

Miten suojautua nykyisiltä tieto- ja kyberuhilta? Petri Vilander, Kyberturvallisuuspäällikkö, Elisa Oyj

Miten suojautua nykyisiltä tieto- ja kyberuhilta? Petri Vilander, Kyberturvallisuuspäällikkö, Elisa Oyj Miten suojautua nykyisiltä tieto- ja kyberuhilta? Petri Vilander, Kyberturvallisuuspäällikkö, Elisa Oyj Kyberturvallisuus toiminta Valtio Kyberturvallisuuden poliittinen ohjaus kuuluu valtioneuvostolle,

Lisätiedot

Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina

Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina Yhtä jalkaa - Ratsastuksen Reilu Peli Mitä on Reilu Peli? Jokaisen oikeus harrastaa iästä, sukupuolesta, asuinpaikasta, yhteiskunnallisesta asemasta,

Lisätiedot

Asiakaspalvelun uusi toimintamalli autetaan asiakasta digitaalisten palveluiden käytössä (AUTA)

Asiakaspalvelun uusi toimintamalli autetaan asiakasta digitaalisten palveluiden käytössä (AUTA) Muistio 3.5.2016 1 (5) Liite 1 Asiakaspalvelun uusi toimintamalli autetaan asiakasta digitaalisten palveluiden käytössä (AUTA) 1 Tausta ja tavoite Pääministeri Juha Sipilän hallitusohjelmaan on kirjattu

Lisätiedot

ERP auttaa kustannustehokkuuteen 2009

ERP auttaa kustannustehokkuuteen 2009 ERP auttaa kustannustehokkuuteen 2009 18.3.2009 Martti From TIEKE TIEKEn visio, strategia ja strategiset tavoitteet Suomi kilpailukykyiseksi ja ihmisläheiseksi tietoyhteiskunnaksi Missio Kansalaiset Strategia

Lisätiedot

Rakenteellisen sosiaalityön aika Sosiaalisen raportoinnin uusi tuleminen

Rakenteellisen sosiaalityön aika Sosiaalisen raportoinnin uusi tuleminen Rakenteellisen sosiaalityön aika Sosiaalisen raportoinnin uusi tuleminen MARJAANA SEPPÄNEN M A R J A A N A. S E P P Ä N E N @ U L A P L A N D. F I K I I T O K S E T : A N N E L I P O H J O L A J A M E

Lisätiedot

SPL Keski-Suomen piirin viestintäsuunnitelma

SPL Keski-Suomen piirin viestintäsuunnitelma SPL Keski-Suomen piirin viestintäsuunnitelma Piirihallituksen hyväksymä _16._2_.2004 Taustaa Tässä viestintäsuunnitelmassa kuvataan SPL Keski-Suomen piirin tiedottamisen menettelyt. Yhdistyksen säännöissä

Lisätiedot

Aloitustilaisuus

Aloitustilaisuus Uute Uutta tekemässä 2015-2018 Muutoksen ja hyvinvoinnin johtaminen Pohjois-Suomen seurakunnissa Aloitustilaisuus 26.10.2015 Miltä työssä näyttää nyt? Mitä työelämässä tapahtuu juuri nyt? Miten käy työhyvinvoinnille?

Lisätiedot

Kaarinan Pojat ry. Miten me viestimme?

Kaarinan Pojat ry. Miten me viestimme? M1 Kaarinan Pojat ry Miten me viestimme? Isännän Ääni -seminaari Pori 29.1.2016 POSITIIVISUUS LUOTETTAVUUS ONNISTUMINEN YHTEISÖLLISYYS Esityksen sisältö Seuran esittely Viestintäsuunnitelma ja sen luominen

Lisätiedot

työvälineenä Työsuojelutoimijoiden verkostotapaaminen, Eeva Penttilä

työvälineenä Työsuojelutoimijoiden verkostotapaaminen, Eeva Penttilä Sosiaalinen media verkoston työvälineenä Mitä on sosiaalinen media? Sosiaalinen media tarkoittaa verkkoviestintäympäristöjä, joissa jokaisella käyttäjällä tai käyttäjäryhmällä on mahdollisuus olla aktiivinen

Lisätiedot

Tiedottaminen. Yritystoiminta Pauliina Stranius

Tiedottaminen. Yritystoiminta Pauliina Stranius Tiedottaminen Tiedottaminen sisäinen tiedottaminen tehtävät informointi henkilöstölle keskustelu henkilöstön/yksittäisen henkilön kanssa perehdyttäminen sisäinen markkinointi vuorovaikutus keinot henk.kohtaiset

Lisätiedot

Balanced Scorecard (BSC) = Tasapainoitettu mittaristo

Balanced Scorecard (BSC) = Tasapainoitettu mittaristo Balanced Scorecard (BSC) = Tasapainoitettu mittaristo Jaana Bom Merja Prepula Balanced Scorecard Yritysstrategian ja rakenteen yhdensuuntaistamisjärjestelmä Strateginen johtamisjärjestelmä Strategiset

Lisätiedot

Nuorisotakuun ja elinikäisen oppimisen ja ohjauksen avulla hyvinvointia ja elinvoimaa Etelä-Savoon

Nuorisotakuun ja elinikäisen oppimisen ja ohjauksen avulla hyvinvointia ja elinvoimaa Etelä-Savoon Nuorisotakuun ja elinikäisen oppimisen ja ohjauksen avulla hyvinvointia ja elinvoimaa Etelä-Savoon Tuija Toivakainen, 20.8.2013 kello 10:30 16 Etelä-Savon nuorisotakuun neuvottelukunta ja elinikäisen oppimisen

Lisätiedot

Yhteisöviestinnän johtaminen

Yhteisöviestinnän johtaminen Yhteisöviestinnän johtaminen 4. Luotaus, seuranta ja viestinnän toimivuuden arviointi Leif Åberg syyslukukausi 2011 Luennot Yksilötehtävät Pienryhmätyö vko 45 08.11. ensimmäinen luento verkossa 11.11.

Lisätiedot

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta 15.11.2013 Kristiina Alppivuori Johdanto Valtakunnallinen sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE on julkaisussaan

Lisätiedot

Mitä saamme aikaan 20 miljoonalla eurolla? ja miten kerromme siitä tuloksista kiinnostuneille ja kiinnostuville?

Mitä saamme aikaan 20 miljoonalla eurolla? ja miten kerromme siitä tuloksista kiinnostuneille ja kiinnostuville? Mitä saamme aikaan 20 miljoonalla eurolla? ja miten kerromme siitä tuloksista kiinnostuneille ja kiinnostuville? Mikä on tutkimusohjelman tai hankkeen tulos? Tutkijoille työtä, opinnäytteitä, meriittejä

Lisätiedot

TAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen

TAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen VALOA Ulkomaalaiset korkeakouluopiskelijat suomalaisille työmarkkinoille Milja Tuomaala ja Tiina Hämäläinen - VALOA-hankkeen esittely Oulun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan Edutool- maisteriohjelmalle,

Lisätiedot

TALOUDELLISTEN ULKOSUHTEIDEN OSASTON VIESTINTÄSUUNNITELMA 2015

TALOUDELLISTEN ULKOSUHTEIDEN OSASTON VIESTINTÄSUUNNITELMA 2015 VIE/TUO TALOUDELLISTEN ULKOSUHTEIDEN OSASTON VIESTINTÄSUUNNITELMA 2015 Avoimuus ja selkeys Taloudellisten ulkosuhteiden viestinnässä, kuten kaikessa viestinnässä, noudatetaan ulkoministeriön yleisiä viestintäkäytäntöjä.

Lisätiedot

Viestinnän kohdentaminen ja viestintä häiriötilanteissa. 29.10.2015 Anna-Maria Maunu

Viestinnän kohdentaminen ja viestintä häiriötilanteissa. 29.10.2015 Anna-Maria Maunu Viestinnän kohdentaminen ja viestintä häiriötilanteissa 29.10.2015 Anna-Maria Maunu Viranomaisviestintä? 28.1.2015 Anna-Maria Maunu Viestintä kohdentuu kun on: kiinnostava viesti selkeä kieli osattu käyttää

Lisätiedot

Harjoite 9: Tavoitteenasettelu menestyksekkään kilpailemisen apuna

Harjoite 9: Tavoitteenasettelu menestyksekkään kilpailemisen apuna Kilpailemaan valmentaminen - Huipputaidot Osa 2: Taitava kilpailija Harjoite 9: Tavoitteenasettelu menestyksekkään kilpailemisen apuna Harjoitteen tavoitteet ja hyödyt Oikein toteutettu ja urheilijalle

Lisätiedot

Annika Lindblom, pääsihteeri. Kestävän kehityksen toimikunta

Annika Lindblom, pääsihteeri. Kestävän kehityksen toimikunta Annika Lindblom, pääsihteeri Kestävän kehityksen toimikunta Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumuksen päivitys KIITOS OSALLISTUMISESTA! Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus Yhteiskuntasitoumuksen päivitys:

Lisätiedot

Uusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Etelä- Suomen aluehallintovirasto Karkkila. Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi

Uusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Etelä- Suomen aluehallintovirasto Karkkila. Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi Uusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Etelä- Suomen aluehallintovirasto 14.- 15.9.2015 Karkkila Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi Koulua ympäröivä maailma muuttuu Teknologia Ilmastonmuutos, luonto

Lisätiedot

VIESTINTÄSUUNNITELMA LAPIN MUOTOILUOHJELMAN VALMISTELUHANKE 2009-2010

VIESTINTÄSUUNNITELMA LAPIN MUOTOILUOHJELMAN VALMISTELUHANKE 2009-2010 LAPIN MUOTOILUOHJELMAN VALMISTELUHANKE 2009-2010 Lapin muotoiluohjelman valmistelu Viestinnän tavoite INNOVATIIVISTA MUOTOILUA LAPPILAISILLE HYVINVOINTIA - varmistaa Lapin muotoiluohjelman tunnettuus -

Lisätiedot

Työkalu ja ohjeita strategiseen kriisiviestintään

Työkalu ja ohjeita strategiseen kriisiviestintään Työkalu ja ohjeita strategiseen kriisiviestintään Pauliina Palttala, Hannu Rantanen ja Marita Vos Viestintätieteiden laitos, Jyväskylän yliopisto, Pelastusopisto Tutkimuksen tavoite Esitellä kriisiviestinnän

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN HYVINVOINTISTRATEGIA 2020

KESKI-SUOMEN HYVINVOINTISTRATEGIA 2020 20.1.2012 Hannu Korhonen KESKI-SUOMEN HYVINVOINTISTRATEGIA 2020 1 Maakuntaohjelma linjaa valintoja 1 VISIONA YKSILÖLÄHTÖINEN, YHTEISÖLLINEN JA ELÄMÄNMAKUINEN KESKI-SUOMI Hyvinvointi on keskeinen kilpailukykytekijä

Lisätiedot

Uintiurheilun ja -liikunnan strategia 2020

Uintiurheilun ja -liikunnan strategia 2020 strategia 2020 Uintiurheilun ja -liikunnan strategia 2020 Tässä dokumentissa kuvatussa strategiassa linjataan Suomen Uimaliiton keskeiset valinnat vuoteen 2020 saakka. Strategian tavoitteiden toteutumista

Lisätiedot

Kampanjoinnilla vaikuttaminen. Viestintäpäällikkö Kaisa Hara

Kampanjoinnilla vaikuttaminen. Viestintäpäällikkö Kaisa Hara Kampanjoinnilla vaikuttaminen Viestintäpäällikkö Kaisa Hara 21.5.2014 Liikenneturva Edistää tieliikenteen turvallisuutta vaikuttamalla liikennekäyttäytymiseen Keinoina viestintä, valistus ja koulutus Valtakunnallinen

Lisätiedot

Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuuri -jaoston (JHKA) viestintäsuunnitelma vuodelle 2014

Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuuri -jaoston (JHKA) viestintäsuunnitelma vuodelle 2014 Viestintäsuunnitelma JulkICT Jari Kallela 18.2.2014 Julkinen Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuuri -jaoston (JHKA) viestintäsuunnitelma vuodelle 2014 Taustaa Viestinnän tavoitteet Viestinnän vastuut

Lisätiedot

Tarkastustoimen viestintäsuunnitelma

Tarkastustoimen viestintäsuunnitelma Tarkastustoimen viestintäsuunnitelma Helsingin kaupungin tarkastuslautakunnan ja -viraston sisäisen ja ulkoisen viestinnän linjaukset. Suunnitelma on otettu käyttöön tarkastusjohtajan päätöksellä 28.12.2015

Lisätiedot

Minea Ahlroth Risto Havunen PUUN JA KUOREN VÄLISSÄ

Minea Ahlroth Risto Havunen PUUN JA KUOREN VÄLISSÄ Minea Ahlroth Risto Havunen PUUN JA KUOREN VÄLISSÄ Talentum Helsinki 2015 Copyright 2015 Talentum Media Oy ja kirjoittajat Kansi, ulkoasu ja kuvitus: Maria Mitrunen 978-952-14-2411-3 978-952-14-2412-0

Lisätiedot

Kommentteja FinELibin strategiaan

Kommentteja FinELibin strategiaan 24.11.2011 Kommentteja FinELibin strategiaan 2012 2015 http://www.kansalliskirjasto.fi/attachments/5l4xoyz0b/62qj3tbul/files/currentfile/finelib_strategia_2012 2015.pdf Yleistä strategiasta Tiivis esitysmuoto

Lisätiedot

Market Expander & QUUM analyysi

Market Expander & QUUM analyysi Market Expander & QUUM analyysi KANSAINVÄLISTYMISEN KEHITYSTASOT Integroitua kansainvälistä liiketoimintaa Resurssien sitoutuminen, tuotteen sopeuttaminen, kulut, KV liiketoiminnan osaaminen Systemaattista

Lisätiedot