Sisäasiainministeriön sidosryhmätoiminta ja henkilöstötilaisuudet. Ohjelma vuosiksi Hallinto

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Sisäasiainministeriön sidosryhmätoiminta ja henkilöstötilaisuudet. Ohjelma vuosiksi 2005-2006. Hallinto"

Transkriptio

1 Sisäasiainministeriön sidosryhmätoiminta ja henkilöstötilaisuudet Ohjelma vuosiksi Hallinto SISÄASIAINMINISTERIÖN JULKAISUJA 53/2004

2 SISÄASIAINMINISTERIÖ KUVAILULEHTI Julkaisun päivämäärä Tekijät (toimielimestä, toimielimen nimi, puheenjohtaja, sihteeri) Sisäasiainministeriön sidosryhmäohjelma -työryhmä, viestintäjohtaja Kaija Uusisilta, puheenjohtaja ja sihteeri. Jäsenet: neuvotteleva virkamies Harri Martikainen, verkkotiedottaja Hanna Urjankangas, viestintäpäällikkö Mikko Väänänen, viestintäpäällikkö Päivi Kaasinen, ylitarkastaja Henri Helo, neuvotteleva virkamies Hannele Savioja, kehittämisneuvos Jurkka Linna, neuvotteleva virkamies Maarit Nikander, koulutusjohtaja Juhani Seppä Julkaisun laji Ohjelma Toimeksiantaja Sisäasiainministeriö Toimielimen asettamispäivä , työryhmä koottiin uudelleen syksyllä 2004 Julkaisun nimi (myös ruotsinkielisenä) Sisäasiainministeriön sidosryhmätoiminta ja henkilöstötilaisuudet, ohjelma vuosiksi Julkaisun osat Tiivistelmä Sisäasiainministeriö tarvitsee tavoitteidensa edistämiseen sidosryhmien tukea ja asiantuntemusta. Ministeriöllä on lukuisia sidosryhmiä. Tästä syystä kattavan sidosryhmätoiminnan hoitaminen edellyttää ministeriön johdon, osastojen ja erillisten yksiköiden suunnitelmallista toimintaa. Sisäasiainministeriön sidosryhmätoiminta ja henkilöstötilaisuudet -ohjelmaan on koottu ministeriön sidosryhmätoimintaa koskevat keskeiset periaatteet ja tavoitteet sekä keskeiset sidosryhmätoimintaan liittyvät toimenpiteet. Ohjelmaan sisältyvät myös ministeriön omalle ja hallinnonalan henkilöstölle järjestettävät vuosittaiset tilaisuudet. Ohjelmaa aletaan soveltaa vuoden 2005 alusta. Ohjelma tarkistetaan kahden vuoden välein. Avainsanat (asiasanat) Henkilöstö, henkilöstöjohtaminen, julkisuus, yhteistyö Muut tiedot Julkaisu löytyy osoitteesta Verkkoversion ISBN-numero on (PDF) Sarjan nimi ja numero Sisäasiainministeriön julkaisuja 53/2004 Kokonaissivumäärä 29 Jakaja Sisäasiainministeriö Kieli Suomi ISSN Hinta 20 + alv Kustantaja Sisäasiainministeriö ISBN (nid.) Luottamuksellisuus Julkinen

3 SISÄASIAINMINISTERIÖ Hallinto Sisäasiainministeriön sidosryhmätoiminta ja henkilöstötilaisuudet Ohjelma vuosiksi Helsinki 2004

4 Sisällys 1 Johdanto 3 2 Sidosryhmätoimintaa koskevat keskeiset periaatteet ja tavoitteet Sisäasiainministeriön keskeiset sidosryhmät 5 3 Henkilöstötilaisuuksia koskevat keskeiset periaatteet 8 4 Sidosryhmien näkemykset 10 5 Keskeiset sidosryhmätoimintaan liittyvät toimenpiteet ja henkilöstötilaisuudet Säädöshankkeet Muut hankkeet Säännölliset sidosryhmätapahtumat Henkilöstötilaisuudet Sisäasiainministeriön toiminta- ja vuosikertomukset Vierailut Taustatiedotustilaisuudet joukkoviestimille Messut 16 6 Sidosryhmärekisteri ja kalenteri 17 7 Sidosryhmätoiminnan arviointi 17 8 Ministeriön johdon, osastojen ja erillisten yksiköiden sidosryhmätoiminta Ministeriön johto Alueiden ja hallinnon kehittämisosasto Kuntaosasto Poliisiosasto Pelastusosasto Rajavartio-osasto Ulkomaalaisosasto Hallintopalveluyksikkö Kansainvälisten turvallisuusasioiden ryhmä Sisäisen tarkastuksen yksikkö Talousyksikkö Viestintäyksikkö 29 2

5 1 Johdanto Sisäasiainministeriö rakentaa turvallista ja tasapainoisesti kehittyvää Suomea. Toimintaajatusta toteuttaessaan ministeriö keskittyy valtion keskushallintouudistuksen linjausten mukaisesti hallituksen ja eduskunnan päätöksenteon valmisteluun, strategiseen ohjaukseen sekä EU-asioiden hoitoon ja kansainväliseen yhteistyöhön. Hallitusohjelmaan sisältyvät politiikkaohjelmat ja hankkeet lisäävät ja korostavat ministeriön yhteistyötä eri ministeriöiden ja muiden keskeisten sidosryhmien kanssa. Suurissa säädöshankkeissa keskeisten yhteistyö- ja kohderyhmien informointi sekä kuuleminen ja/tai osallisuus ovat osa laadukasta säädösvalmistelua. Ministeriö tarvitsee tavoitteidensa edistämiseen sidosryhmien tukea ja asiantuntemusta. Koska ministeriöllä on lukuisia sidosryhmiä, kattavan sidosryhmätoiminnan hoitaminen edellyttää ministeriötason sekä osasto- ja yksikkötason vastuiden määrittelyä. Sidosryhmien kiinnostuksen kohteet poikkeavat toisistaan, joten myös vuoropuhelun muodot ja tiedotuskanavat pitää suunnitella sidosryhmittäin. Suunnitelmallisen sidosryhmätoiminnan apuvälineeksi ministeriö on laatinut tämän sidosryhmätoimintaa ja henkilöstötilaisuuksia koskevan ohjelman, johon on koottu keskeiset sidosryhmätoimintaa koskevat periaatteet, tavoitteet, toimenpiteet ja toiminnan arviointikriteerit. Sidosryhmille järjestettävät keskeisimmät tapahtumat kootaan jatkossa ministeriön sidosryhmäkalenteriin, jota päivitetään säännöllisesti. Ohjelmaan on koottu myös ministeriön ja hallinnonalan henkilöstölle säännöllisesti järjestettävät henkilöstö- ja sidosryhmätilaisuudet sekä ministeriön henkilöstön muistamista koskevat linjaukset. Ministeriön muuta henkilöstöpolitiikkaa koskevat linjaukset sisältyvät henkilöstöstrategiaan. Helsingissä 10. joulukuuta 2004 Ritva Viljanen kansliapäällikkö Kaija Uusisilta viestintäjohtaja 3

6 2 Sidosryhmätoimintaa koskevat keskeiset periaatteet ja tavoitteet Sidosryhmätoiminta on viestintää, tietojen vaihtoa ja vuoropuhelua. Sidosryhmätoiminnan hoitamiseen on lukuisia keinoja: seminaarit, tapaamiset, neuvottelut tiedotustilaisuudet, taustatiedotustilaisuudet, tutustumiskäynnit kuulemis- ja muut informointitilaisuudet sekä erilaiset toiminnasta kertovat esitteet, julkaisut, muistiot ja tiedotteet. Sisäasiainministeriön sidosryhmätoiminta perustuu: ministeriön toiminta-ajatukseen ja arvoihin sisäasiainministeriön toiminta- ja taloussuunnitelmassa vahvistettuihin tavoitteisiin sidosryhmien odotuksiin ja näkemyksiin sekä viranomaisten toiminnalta edellytettävään avoimuuteen. Ministeriön arvot (luotettavuus, muutos- ja yhteistyökykyisyys sekä avoimuus) edellyttävät, että ministeriön antamat tiedot ovat aina oikeita ja riittäviä ja että ministeriössä suhtaudutaan vakavasti sidosryhmien kysymyksiin ja näkemyksiin. Vaikka ministeriö pyrkii sidosryhmätoiminnassaan ennen kaikkea selventämään sidosryhmille omia toiminnallisia tavoitteitaan, sidosryhmien kanssa käytävässä vuoropuhelussa pyritään ymmärtämään myös yhteistyökumppanien arvoja ja näkemyksiä. Sisäasiainministeriön sidosryhmätoiminnan tavoitteet ovat: edistää toiminnalle asetettuja tavoitteita lisätä toiminnan avoimuutta ja läpinäkyvyyttä sekä lisätä keskeisten sidosryhmien mahdollisuutta osallistua ja vaikuttaa asioiden valmisteluun. Sidosryhmätoimintaan liittyvät tilaisuudet suunnitellaan ministeriössä aina huolella. Sidosryhmätilaisuutta järjestettäessä huolehditaan, että osanottajat tietävät tilaisuuden tavoitteen, tietävät mistä on tarkoitus keskustella ja mitä odotuksia eri osapuolet tilaisuudelle asettavat. Tilaisuuden luonteesta ja sisällöstä keskustellaan sidosryhmän/sidosryhmien edustajien kanssa. Ministeriön johdon ja osastojen välinen sidosryhmätoimintaan liittyvä työnjako linjataan hankkeen valmisteluvaiheessa. 4

7 2.1 Sisäasiainministeriön keskeiset sidosryhmät Sisäasiainministeriön ja sen hallinnonalan toiminnalle asetettujen tavoitteiden näkökulmasta tärkeimpiä ministeriön sidosryhmiä ovat mm. kansalaiset, joukkoviestimet, eduskunta, muut ministeriöt, kunnat, maakunnat, yhdistykset sekä toimialaan liittyvät kotimaiset ja kansainväliset järjestöt. Keskeiset ulkoiset sidosryhmät: kansalaiset, suuri yleisö joukkoviestimet eduskunta, kansanedustajat ja puolueet muut ministeriöt ja niiden hallinnonalan keskusvirastot kunnat Suomen Kuntaliitto, Kuntien eläkevakuutus, Kuntarahoitus, Kunnallinen työmarkkinalaitos, Kuntien takauskeskus lääninhallitukset maakunnanliitot, TE-keskukset, ympäristökeskukset yliopistot ja korkeakoulut, tutkimuslaitokset kansalaisjärjestöt, pakolaisneuvonta, Ihmisoikeusliitto, UNHCR, IOM pelastustoimintaan ja rikostorjuntaan liittyvät viranomaiset, seurat, järjestöt, yhdistykset ja neuvottelukunnat elinkeinoelämä ammattijärjestöt valtion erityisrahoittajat (Sitra, Tekes, Finnvera) vakuutusyhtiöt Euroopan parlamentin, komission ja alueiden komitean suomalaiset virkamiehet kansainväliset yhteistyökumppanit Kansalaiset ja joukkoviestimet Ministeriön ulkoisista sidosryhmistä tärkeimpiä ovat kansalaiset ja joukkoviestimet. Ministeriön viestit tavoittavat suuren yleisön pääasiassa joukkoviestimien kautta. Joukkoviestimien kautta ministeriö saa myös palautetta omasta toiminnastaan ja viestinnän onnistumisesta. Sisäasiainministeriö palvelee toimittajien tiedontarpeita viestintäsuunnitelman linjausten mukaisesti ja järjestämällä säännöllisesti taustatiedotustilaisuuksia valmisteilla olevista asioista ja asiakokonaisuuksista. Joukkoviestimet ovat ministeriön viestintäyksikön ja osastojen tiedotusten keskeisimpiä sidosryhmiä. Joukkoviestimien palvelu kuuluu lisäksi jokaisen virkamiehen tehtäviin. 5

8 Eduskunta, kansanedustajat, muut ministeriöt, järjestöt ja yhdistykset Eduskunta ja kansanedustajat ovat myös ministeriön tärkeimpiä sidosryhmiä. Ministeriön johto järjestää säännöllisesti tapaamisia keskeisten valiokuntien kanssa. Valiokuntia informoidaan erityisesti ajankohtaisista vireillä olevista säädöshankkeista. Muut ministeriöt, keskusvirastot sekä valmisteltavan asian kannalta keskeiset järjestöt ja yhdistykset ovat niitä, joiden kanssa tehdään tiivistä yhteistyötä valmisteltaessa säädösja muita hankkeita. Ministeriön johto järjestää säännöllisesti tapaamisia muiden ministeriöiden kanssa. Kunnat, maakunnanliitot ja Suomen Kuntaliitto Ministeriön virkamiesjohto järjestää tapaamisia kuntien virkamiesjohdon, luottamushenkilöiden ja kunnallisten organisaatioiden, kuten alueellisten pelastustoimien sekä maakunnanliittojen kanssa. Kuntakompassi -julkaisu on keskeinen kunnille tarkoitettu sidosryhmäjulkaisu. Ajankohtaisista aluekehitykseen liittyvistä asioista tiedotetaan Alue-Integraattori lehdessä. Ministeriön johto tapaa säännöllisesti Suomen Kuntaliiton luottamushenkilöitä ja korkeinta virkamiesjohtoa sekä ammatillisten pääsopijajärjestöjen johtoa. Kansainväliset yhteistyökumppanit Kansainvälisten vierailujen ohella ministeriön johto, osastot ja erilliset yksiköt tekevät kiinteää sidosryhmäyhteistyötä useissa eri kansainvälisissä yhteyksissä. EU-yhteistyöllä on erityisen merkittävä asema ministeriön toiminnassa. Ministeriön johto tapaa säännöllisesti Euroopan parlamentin, komission ja alueiden komitean suomalaisia virkamiehiä. Lisäksi ministeriön virkamiehet osallistuvat lukuisiin neuvoston ja komission työryhmiin sekä komiteoihin. Ministeriöllä on sekä ministeriettä virkamiestasolla tiiviit ja hyvät yhteydet keskeisimpiin EU-tason sidosryhmiin, erityisesti komissioon ja neuvoston sihteeristöön. Yhteistyö EU-tason sidosryhmien kanssa on korostunut uuden rahoituskauden valmistelujen käynnistyttyä, ja se korostuu entisestään Suomen EUpuheenjohtajuuskautta valmisteltaessa. 6

9 EU-yhteistyön lisäksi sisäasiainministeriö osallistuu laajasti kahden ja monenväliseen kansainväliseen yhteistyöhön eri foorumeilla. Kahdenvälistä yhteistyötä toteutetaan pääosin lähialueilla eli Venäjän, Baltian maiden ja Pohjoismaiden sekä lisäksi eräiden muiden EU:n jäsenmaiden kanssa. Sisäasiainministeriö osallistuu monenkeskiseen yhteistyöhön erityisesti Pohjoismaiden kesken ja kansainvälisissä järjestöissä. Keskeisimpiä tahoja ovat Euroopan neuvosto, YK alajärjestöineen, Itämeren maiden neuvosto, NATO, OECD ja muut hallinnonalan kannalta keskeiset kansainväliset järjestöt. Lähialueyhteistyöhankkeet ovat osa sisäasiainministeriön kansainvälistä yhteistyötä. Sisäasiainministeriö toteuttaa lähialueyhteistyötä hallituksen hyväksymän strategian mukaisesti. Lähialueyhteistyön kohteina ovat Luoteis-Venäjän federaatiopiiri, erityisesti Karjalan Tasavalta, Leningradin alue, Murmanskin alue ja Pietari. Hallituksen lähialuestrategian mukaisesti nykymuotoista lähialueyhteistyötä kehitetään asteittain tavanomaiseksi eri viranomaisten, järjestöjen ja alueellisten toimijoiden väliseksi yhteistyöksi. 7

10 3 Henkilöstötilaisuuksia koskevat keskeiset tavoitteet Sisäasiainministeriön, osastojen ja erillisten yksiköiden johdon näkökulmasta oma henkilöstö ja hallinnonalan henkilöstö ovat tärkeimpiä yhteistyökumppaneita. Sisäasiainministeriön tavoitteena on säännöllisiä henkilöstötilaisuuksia järjestämällä: lisätä ministeriön avoimuutta ja toiminnan läpinäkyvyyttä edistää toiminnalle asetettujen tavoitteiden toteutumista ja lisätä henkilöstön mahdollisuuksia osallistua ja vaikuttaa asioiden valmisteluun. Ministeriön arvot (luotettavuus, muutos- ja yhteistyökykyisyys sekä avoimuus) edellyttävät, että ministeriön, osastojen ja erillisten yksiköiden johto suhtautuu vakavasti henkilöstön tiedontarpeisiin ja näkemyksiin. Johto osoittaa arvostustaan henkilöstöä kohtaan informoimalla henkilökohtaisesti henkilöstöään heidän työhönsä keskeisesti vaikuttavista asioista. Ministeriön henkilöstö Ministeriön henkilöstön näkemykset työtyytyväisyydestä (mm. johtamisesta, sisäisestä yhteistyöstä, vaikutusmahdollisuuksista työhön) kartoitetaan säännöllisesti toteutettavilla työtyytyväisyyskyselyillä. Kyselyn tuloksia hyödynnetään mm. henkilöstön koulutuksessa sekä henkilöstön, työyhteisöjen ja toiminnan kehittämisen tavoitteissa ja resursseissa. Ministeriön, osastojen ja erillisten yksiköiden johto osoittaa sitoutuneisuutensa yhteisiin tavoitteisiin kertomalla niistä säännöllisesti henkilökohtaisesti henkilöstölle. Ministeriössä henkilöstöä informoidaan yhteistoimintasopimuksen mukaisesti tuottamalla ajankohtaista tietoa ministeriön intranetiin. Henkilöstön osallistuminen ja vaikutusmahdollisuudet työhönsä liittyviin asioihin turvataan järjestämällä säännöllisesti informaatiotilaisuuksia. Ministeriön työntekijöitä muistetaan heidän täyttäessään 50 ja 60 vuotta ja heidän siirtyessään eläkkeelle. Kunnia- ja virka-ansiomerkit sekä huomionosoitukset pitkään palvelleille (20, 25, 30, 35 ja 40 vuotta) luovutetaan ministeriön vuosijuhlassa. Kunniamaininta vuoden viestintäteosta luovutetaan ministeriön pikkujoulussa. Ministeriön pikkujoulussa palkitaan myös vuoden työhyvinvoinninedistäjä. Ministeriö muistaa myös eläkeläisiään. Ministeriö järjestää vuosittain eläkeläislounaan, jonne kutsutaan ko. vuonna ja edellisenä vuonna ministeriöstä eläkkeelle jääneet. Myös ministeriön vuosijuhlaan, kesätansseihin ja pikkujouluun kutsutaan eläkeläisiä. 8

11 Ministeriön hallinnonalan henkilöstö Sisäasiainhallinnossa työskentelee noin työntekijää. Joukkoviestimien, oman virastonsa ja yksikkönsä johdon kautta sekä osallistumalla ministeriön järjestämiin tilaisuuksiin he saavat tietoa ministeriöstä, ministeriön linjauksista ja strategioista. Hallinnonalan henkilöstön tiedontarpeista ministeriö huolehtii tuottamalla koko henkilöstöä koskevaa tietoa hallinnonalan intranetiin. Lisäksi poliisi- ja pelastusosastot sekä rajavartiolaitos julkaisevat henkilöstölehtiä. Hallinnonalan virastot ja laitokset Ministeriön johto käy hallinnonalansa virastopäälliköiden kanssa säännöllistä tulossuunnitteluun ja budjetointiin liittyvää vuoropuhelua vähintään kaksi kertaa vuodessa järjestettävillä virastopäällikköpäivillä. Lisäksi ministeriön osastot järjestävät säännöllisesti tulostavoitteisiin, budjettiin ja strategioihin liittyviä neuvottelupäiviä toimialoittain. Lääninhallitukset Sisäasiainministeriölle erityisen tärkeä sisäinen sidosryhmä on lääninhallitusten henkilöstö. Kaikki ministeriön osastot ja erillisyksiköt tekevät lääninhallitusten henkilöstön kanssa tiivistä yhteistyötä. 9

12 4 Sidosryhmien näkemykset Suunnitelmallinen sidosryhmätoiminta on osa mielikuvista ja toiminnasta syntyvän maineen hallintaa. Ulkopuolisten sidosryhmien näkemykset ministeriön toiminnasta ja sen kehittämistarpeista kartoitettiin vuonna 2002 SM 2010 strategiaprosessin yhteydessä. Sidosryhmäkyselyn mukaan ministeriön vahvuudet ovat: tärkeä tehtäväalue asiantuntemus ja hyvä henkilöstö. Asiantuntemus herättää sidosryhmissä arvostusta ja luottamusta ministeriötä kohtaan. Keskeisimmät parantamisalueet liittyvät kunta-asioihin, yhteistyöhön, koordinaatioon ja avoimuuteen sekä strategiseen suunnitteluun. Sidosryhmätoiminnassa otetaan huomioon parantamisalueet sekä hyödynnetään ja vahvistetaan vahvuuksia. Sisäasiainministeriö vahvistaa hyvää mainettaan entistä paremmalla toiminnalla ja kertomalla siitä avoimesti ja aktiivisesti julkisuuden kautta suurelle yleisölle ja sidosryhmien kautta kohdennetusti keskeisille sidosryhmille. Sidosryhmien näkemykset ministeriön toiminnasta kartoitetaan säännöllisesti osana toiminnan kehittämistä. Kyselyn tulokset otetaan huomioon ministeriön sidosryhmäohjelmassa. Valtioneuvoston kanslian toimeksiannosta Helsingin yliopisto tutki joukkoviestimien edustajien mielipiteitä, käsityksiä ja kokemuksia valtionhallinnon viestinnästä vuonna Yli puolet kyselyyn vastanneista toimittajista koki valtionhallinnon tiedotuksen kehittyneen kolmen viime vuoden aikana. Perusteluina mainittiin useimmiten uuden viestintätekniikan käyttöönotto ja asenteiden muuttuminen tiedotusmyönteisimmiksi. Toimittajat kiittelivät ennen kaikkea tiedottajien ammattitaitoa: viestinnän selkeyttä, asiallisuutta ja avuliaisuutta. Toimittajat toivoivat lisää avoimuutta ja kritisoivat hitautta, jatkuvaa kiirettä, kankeutta ja byrokraattisuutta. Ennen kaikkea toivottiin aktiivisempaa tiedottamista valmisteltavana olevista asioista, taustoista ja asiakokonaisuuksista. Myös päätösten vaikutuksista ja kansalaisia koskevasta lainsäädännöstä halutaan lisää tietoa. Toimittajat arvioivat valtionhallinnon tiedotuksen tason kokonaisuudessaan tyydyttäväksi arvosanalla 7,8 (v ,5, v. 95 7,4). Sisäasiainministeriön saama arvosana oli 7,4 (v. 00 7,3, v ,9). Sisäasiainministeriö kehittää viestintäänsä viestintäsuunnitelman (SM:n julkaisu 23/2003) mukaisesti. 10

13 5 Keskeiset sidosryhmätoimintaan liittyvät toimenpiteet ja henkilöstötilaisuudet 5.1 Säädöshankkeet Sisäasiainministeriön säädösvalmisteluohjeen mukaan sidosryhmien ja kansalaisjärjestöjen osallisuus ja kuuleminen säädösvalmistelun eri vaiheissa tulee suunnitella ja toteuttaa huolellisesti. Eri tahojen tulee voida esittää omia vaihtoehtojaan jo hankkeen suunnitteluvaiheessa. Ministeriön osastot vastaavat kukin oman toimialansa säädösvalmistelusta. Valmistelijat määrittelevät jo säädöshankkeen suunnitteluvaiheessa hankkeen kannalta keskeiset yhteistyö- ja kohderyhmät. Säädöshankkeisiin liittyvät sidosryhmätapaamiset sisällytetään osastojen sidosryhmäkalentereihin. Laajoissa ja yhteiskuntapoliittisesti merkittävissä säädöshankkeissa käytetään laajapohjaisia valmisteluelimiä. Myös kansalaisjärjestöille ja kansalaisille taataan mahdollisuus antaa palautetta hankkeesta koko valmistelutyön aikana. Lausunto- ja kuulemismenettelyssä kiinnitetään erityistä huomiota kuultavien tahojen kattavuuteen, lausuntopyyntöjen yksilöimiseen, riittävän ajan varaamiseen lausunnonantajille sekä lausuntomenettelyn ja lausuntojen käsittelyn avoimuuteen. Sisäasiainministeriön säädösvalmisteluohjeen mukaan ministeriön osastojen ja valmistelijoiden tehtävänä on pitää yhteyttä ministeriön toimialan kannalta keskeisten valiokuntien valiokuntaneuvoksiin ja tiedottaa heille vireillä olevista hankkeista. Kansliapäällikön johdolla ministeriö järjestää säännöllisesti valiokuntaneuvosten ja säädösvalmistelijoiden yhteisiä tilaisuuksia, joissa esitellään tulevia hankkeita ja keskustellaan yleisistä yhteistyökysymyksistä. Säädöshankkeisiin liittyvää sidosryhmätoimintaa arvioidaan osana säädöshankkeiden arviointijärjestelmää. Säädöshankkeista tiedotetaan ministeriön viestintäsuunnitelman mukaisesti. 11

14 5.2 Muut hankkeet Sisäasiainministeriön hallinnonalan useamman vuoden kattavaan toiminta- ja taloussuunnitelmaan sekä vuosittain tehtävään tulossuunnitelmaan sisältyy lukuisia hankkeita. Osa hankkeista koskettaa useampia ministeriön osastoja ja osa vain valmistelusta vastaavaa osastoa. Suunnitelmallisella sidosryhmätoiminnalla voidaan edistää hankkeiden toteuttamista. Tästä syystä sidosryhmätilaisuudet tulisi sisällyttää osaksi hankkeen toteuttamissuunnitelmaa. Ministeriön johto (ministerit, kansliapäällikkö) keskittyy sidosryhmätoiminnassaan kärkihankkeiden edistämiseen. Osastot, yksiköt ja yksittäiset virkamiehet panostavat sidosryhmätoiminnassaan osaston/yksikön sidosryhmälinjausten mukaiseen toimintaan. Pääsääntöisesti hankkeiden sidosryhmätilaisuuksien suunnittelusta ja järjestämisestä vastaa hankkeesta vastaava osasto tai yksikkö. Tarvittaessa tilaisuuksia järjestetään yhteistyössä eri osastojen ja yksiköiden kanssa. 5.3 Säännölliset sidosryhmätapahtumat Sisäasiainministeriö järjestää itse tai yhteistyössä muiden kanssa säännöllisesti useita omaa toimialuetta keskeisesti koskettavia sidosryhmätapahtumia. Ministeriö järjestää vuosittain sisäisen turvallisuuden seminaarin, jossa eri näkökulmista tarkastellaan Suomen sisäisen turvallisuuden tilaa ja sisäisen turvallisuuden ohjelman toteutumista. Seminaarin käytännön järjestelyistä vastaa poliisiosasto. Valtion alue- ja paikallishallintopäivät pidetään joka toinen vuosi eri puolilla maata. Tilaisuuden järjestävät yhdessä sisäasiainministeriö ja Tampereen yliopisto. Paikallinen korkeakoulu/yliopisto on myös yleensä järjestelyissä mukana. Päivillä käsitellään kulloinkin ajankohtaisia hallinnon kehittämiseen liittyviä aiheita. Päiville kutsutaan valtion johtavia alue- ja paikallisviranomaisia, mutta niille voi osallistua myös ilmoittautumalla. Kihlakunnannimismiehet kokoontuvat neuvottelupäiville vuoden tai kahden välein. Tilaisuudessa keskustellaan ajankohtaisista kihlakuntahallintoa koskevista asioista ja kuullaan alue- ja kunta-, sisä- ja oikeusministereiden puheenvuorot. Tilaisuuden järjestää Kihlakuntahallinnon yhteistyöryhmä, jossa ovat edustettuina sisä- ja oikeusministeriöt, valtakunnansyyttäjävirasto ja lääninhallitukset. Tilaisuuden järjestelyistä vastaa alueiden ja hallinnon kehittämisosasto. 12

15 Maistraattien johdolle järjestetään vuosittain maistraattien johtamista, strategiatyötä, taloussuunnittelua sekä muita ajankohtaisia aiheita koskevat kehittämispäivät. Kaksipäiväisille kehittämispäiville osallistuvat maistraatteja ohjaavat viranomaiset (SM, lääninhallitukset, VRK, OM, PRH) sekä maistraattien päälliköt ja heidän sijaisensa. AHO:n aluehallintoyksikkö sekä maistraattien kehittämisyksikkö (ISLH) vastaavat tilaisuuden järjestämisestä. Kehittämispäivät on viime aikoina järjestetty Kuopiossa. Maistraattien päälliköille järjestetään vuosittain myös ajankohtaisia asioita käsittelevä teemapäivä Helsingissä. Järjestelyistä vastaa AHO:n aluehallintoyksikkö. Vastaavasti lääninhallituksen johdolle järjestetään vuosittain yksi- tai kaksipäiväiset kehittämispäivät Helsingissä. Tilaisuuteen osallistuvat lääninhallituksia ohjaavat viranomaiset (SM, OM, STM, KTM, OPM). Tilaisuuksiin osallistuvat lääninhallituksista maaherrat ja osastopäälliköt. Sisäasiainministeriö järjestää jatkossa joka toinen vuosi, vuorovuosin alue- ja paikallishallintopäivien kanssa, kuntien ja kuntayhtymien johdolle tarkoitetun peruspalveluohjelmapäivän. Järjestelyissä ollaan yhteistyössä muiden ministeriöiden, Suomen Kuntaliiton sekä tutkimusyhteisön kanssa. Peruspalveluohjelmapäivä on kutsutilaisuus, mutta siihen voi osallistua myös ilmoittautumalla. Tilaisuuden järjestelyistä vastaa kuntaosasto. 5.4 Henkilöstötilaisuudet Kansliapäällikön johdolla viestintäyksikkö järjestää vähintään kaksi kertaa vuodessa henkilöstöinfon, jossa henkilöstölle kerrotaan mm. ajankohtaisista toimintaan liittyvistä asioista, tulostavoitteiden toteutumisesta, seuraavan vuoden tulostavoitteista ja budjetista. Hallintopalveluyksikkö järjestää koko henkilöstölle vuosittain työhyvinvointipäivän. Sisäasiainministeriön vuosijuhlaa vietetään Vuosittain järjestettävään tilaisuuteen kutsutaan henkilöstö, eläkeläiset ja kunniamerkin saaneet hallinnonalan virastojen päälliköt. Tilaisuudessa jaetaan kunnia- ja virka-ansiomerkit sekä huomionosoitukset pitkään palvelleille. Sisäasiainministeriö järjestää vuosittain kesätanssit, joka on koko ministeriön henkilöstölle, kaikille keskeisille yhteistyö- ja kohderyhmille tarkoitettu vapaamuotoinen sidosryhmätilaisuus. Sisäasiainministeriön vuosittainen pikkujoulu on ministeriön henkilöstölle, eläkeläisille ja alaisten virastojen päälliköille tarkoitettu ministereiden jouluvastaanotto. Kansliapäällikkö järjestää ministeriön henkilöstölle vuosittain joulupuurotilaisuuden. 13

16 Syksyisin joku ministeriöistä järjestää valtioneuvoston yhteisen budjettiruuhen. Sisäasiainministeriö aktivoi henkilöstöään osallistumaan budjettiruuheen järjestämällä henkilöstölle yhteiskuljetuksen tilaisuuteen. Vuosijuhlan, kesätanssien ja pikkujoulun suunnittelusta vastaa ministeriön huvitoimikunta ja käytännön järjestelyistä viestintäyksikkö. Budjettiruuhen järjestelyistä vastaa viestintäyksikkö. Sisäasiainministeriö järjestää kerran vuodessa eläkeläislounaan, jonka järjestämisestä vastaa hallintopalveluyksikkö. Ministeriön yhteisten tilaisuuksien lisäksi osastot ja erilliset yksiköt järjestävät henkilöstötilaisuuksia omalle ja oman toimialueensa henkilöstölle. 5.5 Sisäasiainministeriön toiminta- ja vuosikertomukset Oleellinen osa sidosryhmätoimintaa on toiminnasta raportointi. Ministeriö tekee vuosittain osana uusimuotoista valtiovarainministeriön julkaisemaa valtion tilipäätöskertomusta sisäasiainministeriön toimintakertomuksen, jonka tulee sisältää oikeat ja riittävät tiedot toiminnan tuloksellisuudesta ministeriön eri toimialoilla. Ministeriö laatii myös osuutensa hallituksen toimenpidekertomukseen, jonka valtioneuvoston kanslia julkaisee. Ministeriö julkaisee jatkossa vuosittain vuosikertomuksen, johon on koottu keskeisimmät toiminnan tulokset sisäisen turvallisuuden, alueellisen kehityksen, hallinnon kehittämisen ja kuntahallinnon toimintakyvyn turvaamisen kannalta. Lisäksi rajavartiolaitos ja poliisin ylijohto julkaisevat erikseen oman sidosryhmille suunnatun vuosikertomuksensa. Ministeriön toimintakertomukseen ja vuosikertomukseen, rajavartiolaitoksen ja poliisin ylijohdon vuosikertomuksiin voi tutustua myös verkkosivuilla. 5.6 Vierailut Vierailut ovat tärkeitä ministeriön ulkoisille sidosryhmille tarkoitettuja tutustumismahdollisuuksia ministeriön henkilöstöön ja toimintaan. Vierailut suunnitellaan huolellisesti. Niiden ohjelmasta, isännöinnistä ja vieraanvaraisuuden tasosta vastaavat pääsääntöisesti ne, joiden kanssa vierailusta on sovittu. Sisäasiainministeriön edustamisessa ja vieraanvaraisuuden osoittamisessa noudatetaan ministeriön sisäistä määräystä. 14

17 Ministeritason kansainvälisten vierailujen järjestämisestä vastaa pääasiassa kansainvälisten turvallisuusasioiden ryhmä. Alueiden ja hallinnon kehittämisosaston ja kuntaosaston toimialoilla kansainvälisten vierailujen valmistelua ohjaa kansliapäällikön alaisuudessa toimiva kansainvälisten asioiden johtaja. Vierailut suunnitellaan ministeriön ja vieraiden toiveiden mukaisesti ja niitä yhteen sovittaen. Oikeus- ja sisäasioiden alalla vierailut priorisoidaan ministeriön turvallisuussektorin ulkosuhdestrategiassa. Huolellisella suunnittelulla varmistetaan vieraiden turvallisuus sekä käytännön järjestelyiden, kuten esimerkiksi kuljetusten sujuvuus. Vieraiden turvallisuudesta ja viihtyvyydestä huolehditaan pääsääntöisesti koko Suomen-vierailun ajan. Edustamisessa ja vieraanvaraisuuden osoittamisessa huomioidaan vieraan asema. Keskeisiä yhteistyötahoja informoidaan vierailuista. Kansainvälisten vierailujen yhteydessä esitellään ministeriön toimintaa ja keskustellaan ajankohtaisista asioista, yhteistyön kehittämisestä sekä molempien kokemuksista. Ministeritapaamisten tarkoituksena on linjata yhteistyötä; virkamiestasolla sovitetaan linjaukset käytännön toimiin. Parhaimmillaan kansainvälinen yhteistyö on silloin, kun suorat yhteydet toimivat organisaatioiden kaikilla tasoilla. Kansainvälisten turvallisuusasioiden ryhmä sekä alueiden ja hallinnon kehittämisosaston ja kuntaosaston toimialoilla kansainvälisten asioiden johtaja huolehtivat ministeriön ylimmän johdon säännöllisestä yhteydenpidosta ja tapaamisten järjestämisestä keskeisten kansainvälisen tason yhteistyötahojen kanssa (mm. ministeriön toimialan EU-komissaarit, komission ja neuvoston sihteeristön pääjohtajat). Nämä tahot pyritään kutsumaan toimikautensa alkuvaiheessa tutustumaan Suomen olosuhteisiin ja näkemyksiin. Uudet vuonna 2004 toimikautensa aloittavat komissaarit ja vuodenvaihteessa valittava neuvoston sihteeristön oikeus- ja sisäasioiden pääosaston pääjohtaja kutsutaan Suomeen hyvissä ajoin ennen Suomen EU-puheenjohtajuuskauden alkua. Kansainvälisten turvallisuusasioiden ryhmä järjestää yhdessä oikeusministeriön kanssa EU:n jäsenmaiden suurlähetystöjen oikeus- ja sisäasioista vastaaville edustajille taustatiedotustilaisuuden ennen EU:n oikeus- ja sisäministerineuvoston kokouksia neuvostossa esillä olevista asioista. 15

18 5.7 Taustatiedotustilaisuudet joukkoviestimille Sisäasiainministeriö järjestää säännöllisesti sekä sisäasiainministerin että alue- ja kuntaministerin toimialaan liittyvistä valmisteilla olevista asioista taustatiedotustilaisuuksia toimittajille. Ministeriön toimialaa seuraavat uutistoimittajien ohella erityisesti oikeus- ja rikostoimittajat, taloustoimittajat, kuntatoimittajat sekä aluepolitiikkaa seuraavat toimittajat. Ministeriön viestintäyksikkö järjestää ministerien, kansliapäällikön ja osastopäälliköiden johdolla 1-2 kertaa vuodessa oikeus- ja rikostoimittajille, kuntatoimittajille ja aluepolitiikkaa seuraaville toimittajille taustatiedotustilaisuuden ajankohtaisista asioista. 5.8 Messut Sisäasiainministeriö esittelee omaa ja hallinnonalansa toimintaa osallistumalla messuille. Messujen yhteydessä tavataan myös keskeisiä sidosryhmien edustajia. Kuntamarkkinat on Kuntaliiton ja Kuntalehden vuosittain järjestämä kuntien ja valtion sekä yritysten ja järjestövaikuttajien keskeinen kohtaamispaikka. Sisäasiainministeriö osallistuu Kuntamarkkinoille koko ministeriön yhteisellä osastolla sekä järjestämällä messujen yhteydessä seminaareja ja tietoiskuja ajankohtaisista ministeriön toimialaan liittyvistä asioista. Puolustus ja Turvallisuus 2005 messut ovat jatkoa joka toinen vuosi järjestetyille maanpuolustusmessuille. Entiset maanpuolustusmessut on laajennettu kattamaan sekä ulkoinen että sisäinen turvallisuus. Sisäasiainministeriö osallistuu Puolustus ja Turvallisuus 2005 messuille yhdessä hallinnonalansa turvasektorin kanssa. 16

19 6 Sidosryhmärekisteri ja -kalenteri Sisäasiainministeriön viestintäyksikkö ylläpitää ministeriötason sidosryhmärekisteriä ja -kalenteria. Sidosryhmärekisteri koostuu ministeriön johdon, osastojen ja yksiköiden tärkeimmistä yhteistyö- ja kohderyhmistä. Sen ajantasaisuudesta ovat kaikki omalta osaltaan vastuussa. Sidosryhmille ja vieraille jaettavista ministeriön lahjoista ylläpidetään yhteistä lahjarekisteriä hallintopalveluyksikössä ja kansainvälisten turvallisuusasioiden ryhmässä. Osastojen omista lahjoista vastaavat osastot ministeriön sisäisen määräyksen mukaisesti. Ministeriön viestintäyksikkö kokoaa kaksi kertaa vuodessa ministeriön sidosryhmäkalenterin. Siihen kootaan ministeriön johdon sidosryhmätilaisuudet sekä osastojen ja yksiköiden merkittävimmät tilaisuudet. Sidosryhmäkalenteria päivitetään säännöllisesti, ja se julkaistaan ministeriön intranetissä. 7 Sidosryhmätoiminnan arviointi Säännöllisesti toteutettavista sidosryhmäkyselyistä ministeriö saa palautetta sidosryhmätoiminnan onnistumisesta. Säädöshankkeet, joilla tavoitellaan merkittäviä muutoksia yhteiskunnassa tai jotka muutoin ovat merkittäviä, arvioidaan ministeriössä käytössä olevan arviointijärjestelmän avulla. Arvioinnin avulla saadaan myös tietoa säädöshankkeeseen liittyvän sidosryhmätoiminnan onnistumisesta. 17

20 8 Ministeriön johdon, osastojen ja erillisten yksiköiden sidosryhmätoiminta 8.1 Ministeriön johto Sisäasiainministeriön keskeiset ulkoiset sidosryhmät ovat kaikki ministeriön johdon (ministerit ja kansliapäällikkö) kannalta tärkeitä sidosryhmiä. Ministeriön johdon sidosryhmätilaisuuksien järjestämisestä vastaavat johdon sihteerit, osastot ja erilliset yksiköt erikseen sovittavalla tavalla. Sidosryhmätilaisuudet pyritään mahdollisimman aikaisessa vaiheessa sisällyttämään ministeriön sidosryhmäkalenteriin, jotta päällekkäisten tilaisuuksien järjestämiseltä vältyttäisiin. Ministeriön johdon tärkeimmät sisäiset sidosryhmät ovat ministeriön ja sisäasiainhallinnon henkilöstö sekä hallinnonalan virastot ja laitokset. Ministeriön johto osallistuu aktiivisesti myös muiden järjestämiin tilaisuuksiin, joissa he voivat kertoa ajankohtaisista toimialaan koskevista asioista ja tavata ministeriön ja hallinnonalan henkilöstöä. 8.2 Alueiden ja hallinnon kehittämisosasto Osaston keskeiset sidosryhmät Sisäasiainministeriön alueiden ja hallinnon kehittämisosasto teki syyskuussa 2004 osaston sisäisen tutkimuksen, jossa selvitettiin osaston keskeisiä hankkeita sekä sidosryhmiä. Selvityksen perusteella alueiden ja hallinnon kehittämisosaston tärkeimpiä kotimaisia sidosryhmiä ovat maakunnan liitot, valtionvarainministeriö, valtioneuvoston kanslia, eduskunta ja Suomen Kuntaliitto. Kansainvälisistä sidosryhmistä tärkeimmiksi koettiin Euroopan komissio ja eri kansainväliset järjestöt. Sisäisten sidosryhmien osalta vastauksissa korostui mm. kuntaosaston ja viestintäyksikön merkitys, mutta selvästi tärkeimmäksi sidosryhmäksi koettiin ministeriön johto. Tiedotusvälineet ovat erittäin keskeinen sidosryhmä myös ohi viestintäyksikön. Yhteydenpito on ajoittain erittäin tiivistä. Osasto pyrkii huolehtimaan jatkossa entistä paremmin siitä, että myös viestintäyksikkö on tietoinen tästä suorasta yhteydenpidosta. 18

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön strategia 2025 Turvalliseen huomiseen Visio Suomessa asuvat turvallisuustietoiset ja -taitoiset ihmiset ja yhteisöt turvallisessa ympäristössä. Toiminta-ajatus on osaltaan

Lisätiedot

Kansliapäällikön puheenvuoro

Kansliapäällikön puheenvuoro Edessä oli pitkä urakka, mutta päätös oli tehty, ja sehän on aina hyvä juttu. Kansliapäällikön puheenvuoro Haastava tulevaisuus mistä yhteinen suunta? Valtiovarainministeriön ja Tampereen johtamiskorkeakoulun

Lisätiedot

VIESTINTÄSTRATEGIA. Valtuusto liite nro 5

VIESTINTÄSTRATEGIA. Valtuusto liite nro 5 VIESTINTÄSTRATEGIA Valtuusto 14.11.2016 41 liite nro 5 Voimaantulo 1.1.2017 1 SONKAJÄRVEN KUNNAN VIESTINSTÄSTRATEGIA 1 Viestinnän periaatteet... 2 2 Kuntastrategia 2017-2021... 2 3 Viestinnän tavoitteet...

Lisätiedot

Aluehallintovirastot ja kuntien varautuminen

Aluehallintovirastot ja kuntien varautuminen Aluehallintovirastot ja kuntien varautuminen SPEK Varautumisseminaari 1.12.2010 Anneli Taina, ylijohtaja Etelä-Suomen aluehallintovirasto 1 Uudet viranomaiset Lääninhallitukset (6) TE-keskukset (15) Alueelliset

Lisätiedot

Viestintäsuunnitelma /lw. Jämsä ja Kuhmoinen kuntarakenneselvitys Viestintäsuunnitelma

Viestintäsuunnitelma /lw. Jämsä ja Kuhmoinen kuntarakenneselvitys Viestintäsuunnitelma Jämsä ja Kuhmoinen kuntarakenneselvitys Viestintäsuunnitelma Viestintäsuunnitelma JÄMSÄ KUHMOINEN KUNTARAKENNESELVITYS Viestintäsuunnitelmassa selkeytetään Jämsä-Kuhmoinen kuntarakenneselvitykseen liittyvää

Lisätiedot

Maakuntien yhteistyöryhmät & ALKU uudistus ja uusi laki alueiden kehittämisestä. Työ- ja elinkeinoministeriö

Maakuntien yhteistyöryhmät & ALKU uudistus ja uusi laki alueiden kehittämisestä. Työ- ja elinkeinoministeriö Maakuntien yhteistyöryhmät & ALKU uudistus ja uusi laki alueiden kehittämisestä Työ- ja elinkeinoministeriö ALKU uudistus ja maakunnan yhteistyöryhmät ALKU uudistuksessa MYR:lle ei tullut erityisiä uusia

Lisätiedot

Ympäristöministeriön ja ympäristölupavirastojen tulossopimukset tulostavoitteista vuodelle 2008

Ympäristöministeriön ja ympäristölupavirastojen tulossopimukset tulostavoitteista vuodelle 2008 Ympäristöministeriön raportteja 12 2008 Ympäristöministeriön ja ympäristölupavirastojen tulossopimukset tulostavoitteista vuodelle 2008 YMPÄRISTÖMINISTERIÖ YMPÄRISTÖMINISTERIÖN RAPORTTEJA 12 2008 Ympäristöministeriön

Lisätiedot

Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi yhteistyössä. Pelastustoimen strategia 2025

Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi yhteistyössä. Pelastustoimen strategia 2025 Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi yhteistyössä Pelastustoimen strategia 2025 Pelastustoimen visio 2025: Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi - yhteistyössä. 31.5.2016 2 Toiminta-ajatus: Parannamme yhteiskunnan

Lisätiedot

SPL Keski-Suomen piirin viestintäsuunnitelma

SPL Keski-Suomen piirin viestintäsuunnitelma SPL Keski-Suomen piirin viestintäsuunnitelma Piirihallituksen hyväksymä _16._2_.2004 Taustaa Tässä viestintäsuunnitelmassa kuvataan SPL Keski-Suomen piirin tiedottamisen menettelyt. Yhdistyksen säännöissä

Lisätiedot

Ympäristöministeriön ja ympäristölupavirastojen tulossopimukset tulostavoitteista vuodelle 2006

Ympäristöministeriön ja ympäristölupavirastojen tulossopimukset tulostavoitteista vuodelle 2006 YMPÄRISTÖMINISTERIÖN RAPORTTEJA 5 2006 Ympäristöministeriön ja ympäristölupavirastojen tulossopimukset tulostavoitteista vuodelle 2006 Helsinki 2006 YMPÄRISTÖMINISTERIÖ YMPÄRISTÖMINISTERIÖN RAPORTTEJA

Lisätiedot

VARAUTUMISSEMINAARI VARAUTUMINEN ALUEHALLINNON UUDISTUKSESSA

VARAUTUMISSEMINAARI VARAUTUMINEN ALUEHALLINNON UUDISTUKSESSA VARAUTUMISSEMINAARI 4.12.2008 VARAUTUMINEN ALUEHALLINNON UUDISTUKSESSA Pelastusylijohtaja Pentti Partanen VARAUTUMINEN Tarkoitetaan kaikkia niitä hallinnon ja elinkeinoelämän, tai jopa yksittäisen

Lisätiedot

Kohderyhmä Rooli Viestinnän tavoite Viestinnän väline/vastuuhenkilöt

Kohderyhmä Rooli Viestinnän tavoite Viestinnän väline/vastuuhenkilöt LIITE 6. VIRTA OULUN VIESTINTÄSUUNNITELMA Virta Oulu alahankkeessa noudatetaan Oulun kaupungin viestintäohjetta: http://www.ouka.fi/viestinta/pdf/viestintaohje.pdf Taulukko 1. Sisäinen viestintä. Kohderyhmä

Lisätiedot

Alueellinen ja paikallinen hyvinvointi- ja

Alueellinen ja paikallinen hyvinvointi- ja Alueellinen ja paikallinen hyvinvointi- ja turvallisuustyö Lapin maaseutufoorumi 21.2.2012 Ylijohtaja Timo E. Korva Lapin aluehallintovirasto 22.2.2012 1 Ensimmäisestä ohjelmasta kolmanteen Arjen turvaa

Lisätiedot

Dnro:375/ /2013 Ehdotus kunanhallitukselle

Dnro:375/ /2013 Ehdotus kunanhallitukselle Dnro:375/02.02.01/2013 Ehdotus kunanhallitukselle 27.6.2016 Perusturvan sisäisen valvonnan suunnitelma vuodelle 2016 Sisällys 1. JOHDANTO 2 1.1. Sisäisen valvonnan, ulkoisen valvonnan ja riskienhallinnan

Lisätiedot

PoPSTer Viestintäsuunnitelma

PoPSTer Viestintäsuunnitelma PoPSTer Viestintäsuunnitelma PoPSTer POHJOIS-POHJANMAAN SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLTO OSANA TULEVAISUUDEN MAAKUNTAA Viestintäsuunnitelma 1. Viestinnän lähtökohdat ja periaatteet Sosiaali ja terveydenhuollon

Lisätiedot

Keskiyön Savotta Vaattunkiköngäs. Ylijohtaja Timo E. Korva. Lapin aluehallintovirasto, ylijohtaja Timo E. Korva

Keskiyön Savotta Vaattunkiköngäs. Ylijohtaja Timo E. Korva. Lapin aluehallintovirasto, ylijohtaja Timo E. Korva Keskiyön Savotta 20.-21.6.2011 Vaattunkiköngäs Ylijohtaja Timo E. Korva Lapin aluehallintovirasto, ylijohtaja Timo E. Korva 20.6.2011 1 Alueellisen sisäisen turvallisuuden yhteistyön toimintamallin tavoitteet

Lisätiedot

JUHTA:n kokonaisarkkitehtuurijaoston asettaminen

JUHTA:n kokonaisarkkitehtuurijaoston asettaminen JUHTA:n kokonaisarkkitehtuurijaoston asettaminen JUHTA 28.2.2013 neuvotteleva virkamies Jukka Uusitalo Organisaation kokonaissuunnitelma = kokonaisarkkitehtuuri Organisaatio X Visio, strategia, toiminnan

Lisätiedot

Terveyden edistämisen neuvottelukunta Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen

Terveyden edistämisen neuvottelukunta Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Terveyden edistämisen neuvottelukunta 2009-2013 Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Alueellinen TED-työryhmä (2010) Kuntakierros 2009 Kuntien toiveet Terveyden edistämisen neuvottelukunta 2009 Alueellinen

Lisätiedot

Pelastustoimi kysely. Kysely pelastustoimen ja sen toimintaympäristön nykytilasta

Pelastustoimi kysely. Kysely pelastustoimen ja sen toimintaympäristön nykytilasta Pelastustoimi 2019 -kysely Kysely pelastustoimen ja sen toimintaympäristön nykytilasta Perustiedot kyselystä Kyselyn laatimiseen osallistui Palopäällystöliiton toimijoiden lisäksi sisäministeriön pelastusosaston

Lisätiedot

Kohderyhmä Rooli Viestinnän tavoite Viestinnän väline/vastuuhenkilöt

Kohderyhmä Rooli Viestinnän tavoite Viestinnän väline/vastuuhenkilöt LIITE 1. VIRTA KAINUUN VIESTINTÄSUUNNITELMA Taulukko 1. Sisäinen viestintä. Kohderyhmä Rooli Viestinnän tavoite Viestinnän väline/vastuuhenkilöt Koordinaatiohankkeen ja alahankkeiden työntekijät Virta

Lisätiedot

Aluekehittämisjärjestelmän uudistaminen Kyselyn tuloksia

Aluekehittämisjärjestelmän uudistaminen Kyselyn tuloksia Aluekehittämisjärjestelmän uudistaminen Kyselyn tuloksia Kysely Lähetettiin aluekehittämisen keskeisille toimijoille heinäkuussa: Ministeriöt, ELYkeskukset, Maakuntien liitot, Tekes, eri sidosryhmät ja

Lisätiedot

Kohderyhmä Rooli Viestinnän tavoite Viestinnän väline/vastuuhenkilöt

Kohderyhmä Rooli Viestinnän tavoite Viestinnän väline/vastuuhenkilöt LIITE 8. VIRTA RAAHEN SEUDUN VIESTINTÄSUUNNITELMA Taulukko 1. Sisäinen viestintä. Kohderyhmä Rooli Viestinnän tavoite Viestinnän väline/vastuuhenkilöt Koordinaatiohankkeen ja alahankkeiden työntekijät

Lisätiedot

Kansainvälinen avoimen hallinnon kumppanuushanke. 8 valtiota käynnisti vuonna Suomi liittyi huhtikuussa 2013

Kansainvälinen avoimen hallinnon kumppanuushanke. 8 valtiota käynnisti vuonna Suomi liittyi huhtikuussa 2013 Avoin Hallinto 2 Kansainvälinen avoimen hallinnon kumppanuushanke Tiedon saatavuus Kansalaisten osallisuus Hallinnon vastuullisuus Uusien teknologioiden hyödyntäminen 8 valtiota käynnisti vuonna 2011 Nyt

Lisätiedot

Kuntaliitto ja TEROKA -yhteistyösuunnitelma vuosille 2008 2010 8.2.2008: Elisa Hyvönen (KTL, Teroka) Sirkka Rousu (Kuntaliitto) 1

Kuntaliitto ja TEROKA -yhteistyösuunnitelma vuosille 2008 2010 8.2.2008: Elisa Hyvönen (KTL, Teroka) Sirkka Rousu (Kuntaliitto) 1 8.2.2008: Elisa Hyvönen (KTL, Teroka) Sirkka Rousu (Kuntaliitto) 1 Kuntaliiton ja TEROKA-hankkeen yhteistyösuunnitelma viestinnästä kuntiin Yhteistyön toimintaperiaatteet Tarkoitus - Sosioekonomisia terveyseroja

Lisätiedot

PATINEN Kärkihanke Viestintä: Viestintäsuunnitelma 2014

PATINEN Kärkihanke Viestintä: Viestintäsuunnitelma 2014 PATINEN Kärkihanke Viestintä: 2014 Viestinnällä pyritään lisäämään paikkatiedon merkityksen ja hyödyntämisen mahdollisuuksien tiedostamista laajasti tietoyhteiskunnassa. Aiemmin kansallista paikkatietoinfrastruktuuria

Lisätiedot

Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi yhteistyössä. Pelastustoimen strategia 2025

Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi yhteistyössä. Pelastustoimen strategia 2025 Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi yhteistyössä Pelastustoimen strategia 2025 Pelastustoimen visio 2025 Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi - yhteistyössä. 31.5.2016 2 Toiminta-ajatus Parannamme yhteiskunnan

Lisätiedot

JOENSUUN KAUPUNGIN VIERAANVARAISUUS-, EDUSTUSKÄYTÄNTÖ- JA MENETTELYTAPAOHJEET Kh

JOENSUUN KAUPUNGIN VIERAANVARAISUUS-, EDUSTUSKÄYTÄNTÖ- JA MENETTELYTAPAOHJEET Kh JOENSUUN KAUPUNGIN VIERAANVARAISUUS-, EDUSTUSKÄYTÄNTÖ- JA MENETTELYTAPAOHJEET Kh. 21.12.2012 646 2 Sisällys 1. Johdanto... 3 2. Vieraanvaraisuuden tarkoitus... 3 3. Vierailun tai vieraanvaraisuuden luonne...

Lisätiedot

Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä. Salo

Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä. Salo Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä Salo 4.9.2014 Esityksen sisältö 1. Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä 2. Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän, YTR:n verkosto,

Lisätiedot

Helsingin kaupunginhallitus Pöytäkirja 1 (5)

Helsingin kaupunginhallitus Pöytäkirja 1 (5) Helsingin kaupunginhallitus Pöytäkirja 1 (5) 143 Lausunto ehdotuksesta valtionhallinnon viestintäsuositukseksi HEL 2016-010244 T 00 01 06 Päätös Päätöksen perustelut toteaa valtioneuvoston kanslialle lausuntonaan

Lisätiedot

Osallisuussuunnitelma

Osallisuussuunnitelma Osallisuussuunnitelma Lastensuojelun järjestäminen ja kehittäminen Tukea suunnitelmatyöhön - työkokous Kolpeneen palvelukeskus Kerttu Vesterinen Osallisuus Osallisuus on kokemus mahdollisuudesta päättää

Lisätiedot

Paikkatietoasiain neuvottelukunta Viestintäsuunnitelma 1 (5) Paikkatietoverkosto Viestintä-kärkihanke

Paikkatietoasiain neuvottelukunta Viestintäsuunnitelma 1 (5) Paikkatietoverkosto Viestintä-kärkihanke Paikkatietoasiain neuvottelukunta Viestintäsuunnitelma 1 (5) Paikkatietoasiain neuvottelukunnan ja n Viestintä ja osallistaminen -kärkihanke: Viestintäsuunnitelma 1. Johdanto Viestintä-kärkihankkeen avulla

Lisätiedot

KESTÄVÄ SEINÄJOEN SEUTU

KESTÄVÄ SEINÄJOEN SEUTU KESTÄVÄ SEINÄJOEN SEUTU - SEINÄJOEN SEUDUN ILMASTOSTRATEGIA - hankkeen toimenpiteiden toteuttaminen (kunnat, yritykset, kuluttajat) Mika Yli-Petäys projektipäällikkö, Lapuan kaupunki Toimitusjohtaja, Thermopolis

Lisätiedot

Kauppa- ja teollisuusministeriön ja Patentti- ja rekisterihallituksen tulossopimus vuodelle 2003

Kauppa- ja teollisuusministeriön ja Patentti- ja rekisterihallituksen tulossopimus vuodelle 2003 Kauppa- ja teollisuusministeriön ja Patentti- ja rekisterihallituksen tulossopimus vuodelle 2003 Yleistä Patentti- ja rekisterihallitus (PRH) toimii kauppa- ja teollisuusministeriön (KTM) hallinnonalalla

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriö E-KIRJE STM2010-00297. HTO Arrhenius Viveca 11.10.2010 JULKINEN. VASTAANOTTAJA Suuri valiokunta

Sosiaali- ja terveysministeriö E-KIRJE STM2010-00297. HTO Arrhenius Viveca 11.10.2010 JULKINEN. VASTAANOTTAJA Suuri valiokunta Sosiaali- ja terveysministeriö E-KIRJE STM2010-00297 HTO Arrhenius Viveca 11.10.2010 JULKINEN VASTAANOTTAJA Suuri valiokunta Viite Asia EU; Komission ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston päätökseksi

Lisätiedot

Kokemuksia nykyisestä valtion aluehallinnosta 24.11.2011 Anneli Taina, ylijohtaja. Etelä-Suomen aluehallintovirasto

Kokemuksia nykyisestä valtion aluehallinnosta 24.11.2011 Anneli Taina, ylijohtaja. Etelä-Suomen aluehallintovirasto Kokemuksia nykyisestä valtion aluehallinnosta 24.11.2011 Anneli Taina, ylijohtaja Etelä-Suomen aluehallintovirasto Uudistuksen lähtökohdat Perustui Matti Vanhasen II hallitusohjelmaan Hallinto- ja kuntaministeri

Lisätiedot

Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuuri -jaoston (JHKA) viestintäsuunnitelma vuodelle 2014

Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuuri -jaoston (JHKA) viestintäsuunnitelma vuodelle 2014 Viestintäsuunnitelma JulkICT Jari Kallela 18.2.2014 Julkinen Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuuri -jaoston (JHKA) viestintäsuunnitelma vuodelle 2014 Taustaa Viestinnän tavoitteet Viestinnän vastuut

Lisätiedot

Maarit Pedak

Maarit Pedak Osallistava sisäinen viestintä Lahden kaupungissa Kuntamarkkinat 15.9.2011 Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia Maarit Pedak KTM ja VTM, tutkija maarit.pedak@helsinki.fi 9/19/2011 1 OSVI: Osallistava

Lisätiedot

Aluehallinnon uudistaminen

Aluehallinnon uudistaminen Aluehallinnon uudistaminen ALKU-hanke 1092009 10.9.2009 Aluehallinnon uudistaminen Matti Vanhasen II hallituksen ohjelmassa Hallintoa uudistetaan ja kansanvaltaistetaan. Lääninhallitusten, työvoima- ja

Lisätiedot

VALTIOVARAINMINISTERIÖ talouden ja hyvinvoinnin vakaan perustan rakentaja

VALTIOVARAINMINISTERIÖ talouden ja hyvinvoinnin vakaan perustan rakentaja VALTIOVARAINMINISTERIÖ talouden ja hyvinvoinnin vakaan perustan rakentaja Valtiovarainministeriö vastaa valtioneuvoston osana» vakaan ja kestävän kasvun edellytyksiä vahvistavasta talouspolitiikasta,»

Lisätiedot

Mitä vesienhoidon välittäjäorganisaatiolta vaaditaan?

Mitä vesienhoidon välittäjäorganisaatiolta vaaditaan? Mitä vesienhoidon välittäjäorganisaatiolta vaaditaan? Lappajärvi 19.11. 2014 Laura Liuska / VYYHTI-hanke Välittäjäorganisaatio: mikä ja miksi? Vesienhoidossa vapaaehtoisen paikallisen kunnostustoiminnan

Lisätiedot

Näkökulmia hallitusohjelmaan, digitalisaatioon ja toimintamme kehittämiseen TIETOKEKOn ja JUHTAn seminaari

Näkökulmia hallitusohjelmaan, digitalisaatioon ja toimintamme kehittämiseen TIETOKEKOn ja JUHTAn seminaari Näkökulmia hallitusohjelmaan, digitalisaatioon ja toimintamme kehittämiseen TIETOKEKOn ja JUHTAn seminaari 9.6.2015 Kehittämisneuvos Harri Martikainen Keskeinen toimintaympäristö SM:n tulevaisuuskatsaus

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti

Lisätiedot

Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa , Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru

Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa , Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa 13.9.2016, Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru Esityksen rakenne Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksesta

Lisätiedot

Toiminta rahoitetaan osallistujien jäsenmaksuilla, hankerahoituksella ja erikseen kerättävällä rahoituksella.

Toiminta rahoitetaan osallistujien jäsenmaksuilla, hankerahoituksella ja erikseen kerättävällä rahoituksella. LOHJAN SEUDUN YMPÄRISTÖKLUSTERI Klusteri on yhteistyöverkosto, joka edistää yritysten ja yhteisöjen ympäristöasioiden hallintaa, auttaa ennakoimaan ja sopeutumaan muutoksiin ja riskeihin sekä edesauttaa

Lisätiedot

KUULOLIITTO RY:N JOHTOSÄÄNTÖ Hyväksytty liittovaltuustossa 20.4.2013

KUULOLIITTO RY:N JOHTOSÄÄNTÖ Hyväksytty liittovaltuustossa 20.4.2013 JOHTOSÄÄNTÖ sivu 1(6) KUULOLIITTO RY:N JOHTOSÄÄNTÖ Hyväksytty liittovaltuustossa 20.4.2013 I JOHTOSÄÄNNÖN SOVELTAMISALA 1 Johtosäännössä määrätään siitä luottamusjohdon toiminnasta, joka ei sisälly sääntöihin,

Lisätiedot

Sisäisen turvallisuuden ohjelman vuosiraportin sisällöstä ja valmistelusta Mikkeli Tarja Mankkinen Sisäministeriö

Sisäisen turvallisuuden ohjelman vuosiraportin sisällöstä ja valmistelusta Mikkeli Tarja Mankkinen Sisäministeriö 9.9.2013 Sisäisen turvallisuuden ohjelman vuosiraportin sisällöstä ja valmistelusta Mikkeli 5.9.2013 Tarja Mankkinen Sisäministeriö Mistä puhun Valtakunnallisen sisäisen turvallisuuden ohjelman vuosiraportin

Lisätiedot

Valtion tieto- ja viestintätekniikkakeskus Valtorin viestintäohjelma

Valtion tieto- ja viestintätekniikkakeskus Valtorin viestintäohjelma Valtion tieto- ja viestintätekniikkakeskus Valtorin viestintäohjelma 2014-2018 Valtorin mielikuva Innovatiivisuus on toiminnan jatkuvaa kehittämistä sekä ideoiden ja innovaatioiden synnyn mahdollistamista.

Lisätiedot

Tarkennettujen ohjaustoimintojen käyttökuvaus. Sisällys. Valtiokonttori Käyttökuvaus 1 (5) Talous ja henkilöstö

Tarkennettujen ohjaustoimintojen käyttökuvaus. Sisällys. Valtiokonttori Käyttökuvaus 1 (5) Talous ja henkilöstö Valtiokonttori Käyttökuvaus 1 (5) Tarkennettujen ohjaustoimintojen käyttökuvaus Sisällys Ministeriöt käyttävät tässä käyttökuvauksessa esitettyjä tarkennettuja ohjaustoimintoja, joiden perustamisesta Kiekuun

Lisätiedot

Sivu 1 / 5. RAAHEN LÄHIDEMOKRATIAMALLI, ehdotus 4.11.2015. 1. Johdanto

Sivu 1 / 5. RAAHEN LÄHIDEMOKRATIAMALLI, ehdotus 4.11.2015. 1. Johdanto Sivu 1 / 5 RAAHEN LÄHIDEMOKRATIAMALLI, ehdotus 4.11.2015 1. Johdanto Raahen kaupungilla on pitkät perinteet yhteistyöstä ja kylien tukemisesta. Vuonna 1989 Raahen kaupunki osallistui kolmivuotiseen, valtakunnalliseen

Lisätiedot

EU-asioiden valmistelu valtioneuvostossa. Yksikön päällikkö Kirsi Pimiä

EU-asioiden valmistelu valtioneuvostossa. Yksikön päällikkö Kirsi Pimiä EU-asioiden valmistelu valtioneuvostossa Yksikön päällikkö Kirsi Pimiä EU-asioiden kansallinen valmistelu - toimintaperiaate Lähtökohtana asioiden järjestelmällinen yhteensovittaminen Yksittäiset linjaukset

Lisätiedot

Suomen Avoimen hallinnon toimintaohjelma

Suomen Avoimen hallinnon toimintaohjelma Suomen Avoimen hallinnon toimintaohjelma Vuonna 2011 käynnistetty kansainvälinen hallinnon kehittämisen kumppanuushanke avoimuus, tehokkuus, vastuullisuus Perustajina 8 valtiota, nyt 63 Suomi hyväksyttiin

Lisätiedot

Kieli osana avointa hallintoa & hyvän virkakielen toimintaohjelma

Kieli osana avointa hallintoa & hyvän virkakielen toimintaohjelma Kieli osana avointa hallintoa & hyvän virkakielen toimintaohjelma Julkisen alan tiedottajat ry Viestintäpäivät, Oulu Ulla Tiililä Kotimaisten kielten keskus 28.3.2014 Kotimaisten kielten keskus Avoin hallinto

Lisätiedot

Ajankohtaista sisäisestä turvallisuudesta. Hamina 18.4.2013 Kia Vertio Sisäasiainministeriö

Ajankohtaista sisäisestä turvallisuudesta. Hamina 18.4.2013 Kia Vertio Sisäasiainministeriö Ajankohtaista sisäisestä turvallisuudesta Hamina 18.4.2013 Kia Vertio Sisäasiainministeriö 17.4.2013 Sisäisen turvallisuuden tavoite Pääministeri Jyrki Kataisen hallitusohjelma 20.6.2011 Suomi on Euroopan

Lisätiedot

Vaihtoehtoja uudeksi kestävän kehityksen toimikunnan toimintamalliksi

Vaihtoehtoja uudeksi kestävän kehityksen toimikunnan toimintamalliksi Vaihtoehtoja uudeksi kestävän kehityksen toimikunnan toimintamalliksi 13.12.2012 Gaia Consulting Oy Sanna Ahvenharju, Mikko Halonen, Erkka Ryynänen, Alina Pathan Sisältö Taustoja mallien kehitykselle -

Lisätiedot

Sisäisen turvallisuuden selonteko uutena strategisena avauksena. SPPL:n jouluseminaari Kansliapäällikkö Päivi Nerg

Sisäisen turvallisuuden selonteko uutena strategisena avauksena. SPPL:n jouluseminaari Kansliapäällikkö Päivi Nerg Sisäisen turvallisuuden selonteko uutena strategisena avauksena SPPL:n jouluseminaari 8.12.2015 Kansliapäällikkö Päivi Nerg Toimintasuunnitelma strategisen hallitusohjelman toimeenpanemiseksi 9.12.2015

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 15 päivänä kesäkuuta 2011. 634/2011 Laki. julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta

Julkaistu Helsingissä 15 päivänä kesäkuuta 2011. 634/2011 Laki. julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 15 päivänä kesäkuuta 2011 634/2011 Laki julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta Annettu Helsingissä 10 päivänä kesäkuuta 2011 Eduskunnan päätöksen mukaisesti

Lisätiedot

Case: Järjestöt-kunta Katja Asikainen

Case: Järjestöt-kunta Katja Asikainen Case: Järjestöt-kunta 17.9.2014 Katja Asikainen Tavoitteet 1. Tehdä näkyväksi ja tunnetuksi maakunnan kansalaisjärjestötoimintaa 2. Edistää kansalaisjärjestöjen yhteistyötä ja järjestöjen ja julkisen sektorin

Lisätiedot

Pelastustoimen uudistus. Johtava asiantuntija Jussi Rahikainen

Pelastustoimen uudistus. Johtava asiantuntija Jussi Rahikainen Pelastustoimen uudistus Johtava asiantuntija Jussi Rahikainen Pelastustoimen uudistaminen Pelastustoimen uudistaminen tehdään, jotta edelleen tiukkenevassa taloudellisessa tilanteessa asiakkaan turvallisuustaso

Lisätiedot

VIESTINTÄSUUNNITELMA VARSINAIS-SUOMEN SOTE- JA MAAKUNTAUUDISTUS

VIESTINTÄSUUNNITELMA VARSINAIS-SUOMEN SOTE- JA MAAKUNTAUUDISTUS VIESTINTÄSUUNNITELMA VARSINAIS-SUOMEN SOTE- JA MAAKUNTAUUDISTUS VIESTINTÄSUUNNITELMA VARSINAIS-SUOMEN SOTE- JA MAAKUNTAUUDISTUS 2016 Maakunnan viestintäryhmä Varsinais-Suomen liitto YDINVIESTIT Suodatamme

Lisätiedot

Yhteistyöstrategia 2012

Yhteistyöstrategia 2012 Yhteistyöstrategia 2012 Suunnitelma yhteistyön parantamiselle Länsi- Uudenmaan Pelastuslaitoksen ja alueen sopimuspalokuntien välillä Projekti Tavoitteet: Tämän kehittämisprojektin tavoitteena oli luoda

Lisätiedot

LARK alkutilannekartoitus

LARK alkutilannekartoitus 1 LARK alkutilannekartoitus 1 Toimintojen tarkastelu kokonaisuutena Suunnittelu Koulutuksen järjestäjällä on dokumentoitu toimintajärjestelmä, jonka avulla se suunnittelee ja ohjaa toimintaansa kokonaisvaltaisesti

Lisätiedot

Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuurijaoston työsuunnitelma 2014

Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuurijaoston työsuunnitelma 2014 Suunnitelma Valtiovarainministeriö/Julkisen hallinnon ICT - toiminto/vaatimukset ja suositukset JHKA-sihteeristö 22.1.2014 Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuurijaoston työsuunnitelma 2014 Julkisen hallinnon

Lisätiedot

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto 2016-2020 Iholiiton Kevätpäivät 19.3.2016 Tampere Ajattelulle annettava aikaa - strategia ei synny sattumalta, vaan riittävän vuorovaikutuksen tuloksena Miten

Lisätiedot

YHTEISKUNNNAN TURVALLISUUSSTRATEGIA 2010

YHTEISKUNNNAN TURVALLISUUSSTRATEGIA 2010 YHTEISKUNNNAN TURVALLISUUSSTRATEGIA 2010 Pääsihteeri Aapo Cederberg 1 PERUSTANA KOKONAISMAANPUOLUSTUS Kokonaismaanpuolustuksella tarkoitetaan kaikkia niitä sotilaallisia ja siviilialojen toimia, joilla

Lisätiedot

1 (8) NUORISOASIAINKESKUS. Nuorisotoimenjohtaja/PS 1.2.2014. Ntj 27.1.2014 4 NUORISOASIAINKESKUKSEN TOIMINTASÄÄNTÖ

1 (8) NUORISOASIAINKESKUS. Nuorisotoimenjohtaja/PS 1.2.2014. Ntj 27.1.2014 4 NUORISOASIAINKESKUKSEN TOIMINTASÄÄNTÖ 1 (8) Ntj 27.1.2014 4 NUORISOASIAINKESKUKSEN 1. Strategiaperusta Nuorisoasiainkeskuksen toimintasääntö perustuu kaupunginvaltuuston 27.11.2002 hyväksymään nuorisotoimen johtosääntöön. Siinä nuorisoasiainkeskuksen

Lisätiedot

Ennakointityö ja verkostoitumisen mahdollisuudet KJY ry:n koulutuksen järjestäjän alueellisen ennakoinnin menetelmät -hanke

Ennakointityö ja verkostoitumisen mahdollisuudet KJY ry:n koulutuksen järjestäjän alueellisen ennakoinnin menetelmät -hanke Ennakointityö ja verkostoitumisen mahdollisuudet KJY ry:n koulutuksen järjestäjän alueellisen ennakoinnin menetelmät -hanke 18.6.2010 Hannu Simi, Kalajokilaakson koulutuskuntayhtymä Valtakunnallinen Koulutuksen

Lisätiedot

SISÄLLYSLUETTELO VERSIONHALLINTA

SISÄLLYSLUETTELO VERSIONHALLINTA 1 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 3 2. Kansainvälisen toiminnan arvot ja visio... 3 3. Kansainvälisen toiminnan Strategiset tavoitteet... 3 4. Kansainvälinen toiminta... 5 4.1 Kansainvälisen toiminnan

Lisätiedot

Valtioneuvoston yhteinen Hankeikkuna

Valtioneuvoston yhteinen Hankeikkuna Valtioneuvoston yhteinen Hankeikkuna Avoimen hallinnon virkamiesverkoston tapaaminen 11.5 2016 Päivi Nurminen, VNK Esityksen agenda: Taustaa: Miksi uusi hanketietopalvelu? Tavoitteet Mikä tulee muuttumaan?

Lisätiedot

Pelastustoimen uudistus

Pelastustoimen uudistus Pelastustoimen uudistus Länsi-Suomen Pelastusalan liitto, koulutusseminaari 29.-30.10.2016 Erityisasiantuntija Jouni Pousi 29.10.2016 2 29.10.2016 3 29.10.2016 4 29.10.2016 5 29.10.2016 6 Pelastustoimen

Lisätiedot

Sisäisen turvallisuuden alueellinen yhteistyömalli

Sisäisen turvallisuuden alueellinen yhteistyömalli Sisäisen turvallisuuden alueellinen yhteistyömalli Varautumisen valtakunnalliset opintopäivät Tampere 19-20.10.2011 Järjestöt kylässä vma/2011 Arjen turvan keskeiset elementit Lähtökohtia Laaja turvallisuusajattelu

Lisätiedot

Itä-Suomen sisäisen turvallisuuden toimeenpanosuunnitelma ja sen toteuttaminen

Itä-Suomen sisäisen turvallisuuden toimeenpanosuunnitelma ja sen toteuttaminen KAMU kaikki mukaan turvallisuustyöhön Itä-Suomen sisäisen turvallisuuden toimeenpanosuunnitelma ja sen toteuttaminen Pelastusylitarkastaja Kullervo Lehikoinen Itä-Suomen aluehallintovirasto Pelastustoimi

Lisätiedot

Näkökulmia kokonaisturvallisuudesta - Ajankohtaista ja selonteon linjaukset - Kokonaisturvallisuus kunnassa

Näkökulmia kokonaisturvallisuudesta - Ajankohtaista ja selonteon linjaukset - Kokonaisturvallisuus kunnassa Näkökulmia kokonaisturvallisuudesta - Ajankohtaista ja selonteon linjaukset - Kokonaisturvallisuus kunnassa 20.3.2013 Yleissihteeri Vesa Valtonen (ST) vesa.valtonen@turvallisuuskomitea.fi Kuntien varautuminen

Lisätiedot

ORIMATTILAN KOKOOMUS TOIMINTASUUNNITELMA 2016

ORIMATTILAN KOKOOMUS TOIMINTASUUNNITELMA 2016 ORIMATTILAN KOKOOMUS TOIMINTASUUNNITELMA 2016 Tavoite Orimattilan Kokoomus on mukana kehittämässä Orimattilan kaupunkia ja Päijät- Hämeen maakuntaa jäsenistönsä ja luottamushenkilöidensä välityksellä Kansallisen

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry.

Toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. 1 Toimintasuunnitelma 2012 Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. 1 Yleistä Yhdistyksen tehtävänä on lisätä työpajatoiminnan tunnettavuutta Keski- Suomessa ja edistää työpajojen välistä yhteistyötä. Yhdistyksen

Lisätiedot

Kymenlaakson ilmasto- ja energiayhteistyö 18.9.2013

Kymenlaakson ilmasto- ja energiayhteistyö 18.9.2013 Kymenlaakson ilmasto- ja energiayhteistyö 18.9.2013 Taustaa Kansallinen ilmasto- ja energiastrategia Kymenlaakson maakuntaohjelma Kuntien tavoitteet, strategiat, alueellisen yhteistyön tarve ja kuntaliiton

Lisätiedot

PÄIVITTYVÄ TYÖSUUNNITELMA (5)

PÄIVITTYVÄ TYÖSUUNNITELMA (5) PÄIVITTYVÄ TYÖSUUNNITELMA 4.4.2016 1(5) Tulevaisuuden kunta, Parlamentaarisen työryhmän työsuunnitelma 2016 Valtiovarainministeriö asetti 18.12.2015 parlamentaarisen työryhmän Tulevaisuuden kunta-hankkeen

Lisätiedot

PERUSTUSLAKI JA LAINVALMISTELUN LAATU

PERUSTUSLAKI JA LAINVALMISTELUN LAATU PERUSTUSLAKI JA LAINVALMISTELUN LAATU Ylijohtaja Sami Manninen Oikeusministeriö 2.3.2017 LAINVALMISTELUSTA KESKUSTELLAAN AIKA AJOIN //Hallituksen lakiesitysten tasoon on puututtu tavan takaa sekä eri ministeriöiden

Lisätiedot

Paikkatietoverkosto. Strategia-kärkihanke

Paikkatietoverkosto. Strategia-kärkihanke Paikkatietoverkosto Strategia-kärkihanke Kansallinen paikkatietostrategia "Sijainti yhdistää" päivitettiin vuonna 2013. Tarkistettu strategia julkaistaan keväällä 2014. Tarkistetun strategian luonnos Taustamuistio

Lisätiedot

Johtajasopimus: Maakuntajohtaja Ossi Savolainen

Johtajasopimus: Maakuntajohtaja Ossi Savolainen SOPIMUS 1 (5) 16.3.2015 Johtajasopimus: Maakuntajohtaja Ossi Savolainen 1. Sopimuksen tausta ja lähtökohdat Maakuntajohtajan virkaan sovelletaan kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain ja kunnallisen

Lisätiedot

Tietoturvapolitiikka

Tietoturvapolitiikka Valtiokonttori Ohje 1 (6) Tietoturvapolitiikka Valtion IT -palvelukeskus Valtiokonttori Ohje 2 (6) Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Tietoturvallisuuden kattavuus ja rajaus Valtion IT-palvelukeskuksessa...

Lisätiedot

PROFESSORILIITON STRATEGIA VUOTEEN 2022

PROFESSORILIITON STRATEGIA VUOTEEN 2022 HYVÄKSYTTY VALTUUSTOSSA 25.11.2016 TIEDOSSA TULEVAISUUS www.professoriliitto.fi Professoriliiton tehtävät Professoriliiton sääntöjen mukaan liitto toimii yliopistolain tarkoittamien yliopistojen, Maanpuolustuskorkeakoulun

Lisätiedot

YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen

YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen Miten lisätä hallintokuntien välistä yhteistyötä ennaltaehkäisevää terveydenhuoltoa ja kuntien liikuntapalveluketjuja

Lisätiedot

Maakuntauudistus - miksi, mitä, milloin

Maakuntauudistus - miksi, mitä, milloin Maakuntauudistus - miksi, mitä, milloin Hallitusneuvos Tarja Hyvönen Kuntamarkkinat 15.9.2016 16.9.2016 1 2 Työ- ja elinkeinopalvelut Sosiaalija terveydenhuolto Pelastustoimi Ympäristöterveydenhuolto Maakunnan

Lisätiedot

Tulostavoiteasiakirja 2016

Tulostavoiteasiakirja 2016 Sisäministeriö ja sosiaali- ja terveysministeriö SMDno-201S-3S7 Hätäkeskuslaitos Tulostavoiteasiakirja 2016 Toiminta-ajatus, arvot ja tulevaisuuden tavoitteet (visio) Hätäkeskuslaitos on avun ja turvan

Lisätiedot

OIKEUSMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Neuvotteleva virkamies Kaisa Tiusanen

OIKEUSMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Neuvotteleva virkamies Kaisa Tiusanen VALTIONEUVOSTON ASETUS PERUS- JA IHMISOIKEUSYHTEYSHENKILÖIDEN VERKOSTOSTA 1 Yleistä Valtioneuvosto hyväksyi 22.3.2012 kansallisen perus- ja ihmisoikeustoimintaohjelman, jonka perusteella oikeusministeriö

Lisätiedot

Maakuntauudistuksen viestintä- ja vuorovaikutussuunnitelma Etelä- Savossa

Maakuntauudistuksen viestintä- ja vuorovaikutussuunnitelma Etelä- Savossa Maakuntauudistuksen viestintä- ja vuorovaikutussuunnitelma Etelä- Savossa Sote- ja maakuntauudistus on yksi Suomen historian suurimmista hallinnon ja toimintatapojen uudistuksista. Muutos koskettaa Etelä-Savossa

Lisätiedot

Valtioneuvoston tavoitepäätöksen valmistelu

Valtioneuvoston tavoitepäätöksen valmistelu Valtioneuvoston tavoitepäätöksen valmistelu Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohta Työ- elinkeinoministeriö Alueiden kehittämisyksikkö Haikko 15.3.2011 Lakiuudistuksen (Laki alueiden kehittämisestä 1651/2009)

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom TOIMINTASUUNNITELMA 2008 2 1 YLEISTÄ Socomin toimintaa säätelee laki sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta (1230/2001). Sen mukaan osaamiskeskusten tehtävänä

Lisätiedot

1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko

1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko Kysymykset 1. 1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko OHJAUKSEN TOIMINTAPOLITIIKKA ALUEELLISELLA TASOLLA Alueellisesti tulisi määritellä tahot, joita tarvitaan alueellisten ohjauksen palvelujärjestelyjen

Lisätiedot

SISÄISEN VALVONNAN PERUSTEET

SISÄISEN VALVONNAN PERUSTEET P A I M I O N K A U P U N K I SISÄISEN VALVONNAN PERUSTEET Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 12.2.2015 11 Voimaan 1.3.2015 alkaen 1 Sisällysluettelo Lainsäädäntöperusta ja soveltamisala... 3 Sisäisen valvonnan

Lisätiedot

VISIO YHTEISKUNNAN ELINTÄRKEIDEN TOIMINTOJEN TURVAAMINEN. Väestön elinmahdollisuudet. Yhteiskunnan turvallisuus. Valtion itsenäisyys

VISIO YHTEISKUNNAN ELINTÄRKEIDEN TOIMINTOJEN TURVAAMINEN. Väestön elinmahdollisuudet. Yhteiskunnan turvallisuus. Valtion itsenäisyys Valtioneuvoston periaatepäätös 16.12.2010 VISIO YHTEISKUNNAN ELINTÄRKEIDEN TOIMINTOJEN TURVAAMINEN Väestön elinmahdollisuudet Yhteiskunnan turvallisuus Valtion itsenäisyys Talouden ja infrastruktuurin

Lisätiedot

TALOUDELLISTEN ULKOSUHTEIDEN OSASTON VIESTINTÄSUUNNITELMA 2015

TALOUDELLISTEN ULKOSUHTEIDEN OSASTON VIESTINTÄSUUNNITELMA 2015 VIE/TUO TALOUDELLISTEN ULKOSUHTEIDEN OSASTON VIESTINTÄSUUNNITELMA 2015 Avoimuus ja selkeys Taloudellisten ulkosuhteiden viestinnässä, kuten kaikessa viestinnässä, noudatetaan ulkoministeriön yleisiä viestintäkäytäntöjä.

Lisätiedot

VAIKUTTAVAA YHDISTYSTOIMINTAA!

VAIKUTTAVAA YHDISTYSTOIMINTAA! VAIKUTTAVAA YHDISTYSTOIMINTAA! ANNE ILVONEN INNOVOINTIPÄÄLLIKKÖ OK-OPINTOKESKUS 24.3.2012 1 Vaikuttaminen Vaikuttaminen on henkilökohtaisen tai yhteisön vallan käyttöä niin, että saamme edistettyä meille

Lisätiedot

SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET PKSSK:SSA

SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET PKSSK:SSA POHJOIS-KARJALAN SAIRAANHOITO- JA SOSIAALIPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄ Johtoryhmä 7.4.2015 Yhtymähallitus 27.4.2015 SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET PKSSK:SSA Sisällys 1. Lainsäädäntö 3 2. Soveltamisala

Lisätiedot

Valtiovarainministeriö, henkilöstö- ja hallintopolitiikkaosasto VALTIONHALLINNON YLIMMÄN JOHDON ARVIOIDUT VIRKANIMITYSTEN PÄÄTTYMISPÄIVÄT (27.1.

Valtiovarainministeriö, henkilöstö- ja hallintopolitiikkaosasto VALTIONHALLINNON YLIMMÄN JOHDON ARVIOIDUT VIRKANIMITYSTEN PÄÄTTYMISPÄIVÄT (27.1. Valtiovarainministeriö, henkilöstö- ja hallintopolitiikkaosasto VALTIONHALLINNON YLIMMÄN JOHDON ARVIOIDUT VIRKANIMITYSTEN PÄÄTTYMISPÄIVÄT (27.1.2017) Hallinnonala Virasto Osasto Virka Virkasuhteen päättymispvm

Lisätiedot

VAIKUTTAMINEN. Yleiskokoukset

VAIKUTTAMINEN. Yleiskokoukset ESPOON NUORISOVALTUUSTON TOIMINTASUUNNITELMA KAUDELLE 2017 VAIKUTTAMINEN Espoon nuorisovaltuusto on espoolaisnuorista koostuva edunvalvontaelin ja päätäntävaltaa nuorisovaltuustossa käyttävät valitut nuorisovaltuutetut.

Lisätiedot

Lapsiasianeuvottelukunnan toimintaa arvioivan kyselyn tulokset Mirella Huttunen, Lapsiasianeuvottelukunnan sihteeri/ Suomen UNICEFin kotimaan

Lapsiasianeuvottelukunnan toimintaa arvioivan kyselyn tulokset Mirella Huttunen, Lapsiasianeuvottelukunnan sihteeri/ Suomen UNICEFin kotimaan Lapsiasianeuvottelukunnan toimintaa arvioivan kyselyn tulokset Mirella Huttunen, Lapsiasianeuvottelukunnan sihteeri/ Suomen UNICEFin kotimaan vaikuttamistyön päällikkö Osa I Taustamuuttujat Vastaajat Vastaajia

Lisätiedot

Määrärahaa saa käyttää valtionavustusten maksamiseen käyttösuunnitelmassa mainituille yhteisöille.

Määrärahaa saa käyttää valtionavustusten maksamiseen käyttösuunnitelmassa mainituille yhteisöille. 90. Ulkoasiainministeriön hallinnonalan muut menot Kioton joustomekanismit Tavoitteena on vahvistaa Suomen toimintaa kansainvälisessä ympäristöpolitiikassa, mihin pyritään mm. toteuttamalla Kioton pöytäkirjan

Lisätiedot