Sisäasiainministeriön sidosryhmätoiminta ja henkilöstötilaisuudet. Ohjelma vuosiksi Hallinto

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Sisäasiainministeriön sidosryhmätoiminta ja henkilöstötilaisuudet. Ohjelma vuosiksi 2005-2006. Hallinto"

Transkriptio

1 Sisäasiainministeriön sidosryhmätoiminta ja henkilöstötilaisuudet Ohjelma vuosiksi Hallinto SISÄASIAINMINISTERIÖN JULKAISUJA 53/2004

2 SISÄASIAINMINISTERIÖ KUVAILULEHTI Julkaisun päivämäärä Tekijät (toimielimestä, toimielimen nimi, puheenjohtaja, sihteeri) Sisäasiainministeriön sidosryhmäohjelma -työryhmä, viestintäjohtaja Kaija Uusisilta, puheenjohtaja ja sihteeri. Jäsenet: neuvotteleva virkamies Harri Martikainen, verkkotiedottaja Hanna Urjankangas, viestintäpäällikkö Mikko Väänänen, viestintäpäällikkö Päivi Kaasinen, ylitarkastaja Henri Helo, neuvotteleva virkamies Hannele Savioja, kehittämisneuvos Jurkka Linna, neuvotteleva virkamies Maarit Nikander, koulutusjohtaja Juhani Seppä Julkaisun laji Ohjelma Toimeksiantaja Sisäasiainministeriö Toimielimen asettamispäivä , työryhmä koottiin uudelleen syksyllä 2004 Julkaisun nimi (myös ruotsinkielisenä) Sisäasiainministeriön sidosryhmätoiminta ja henkilöstötilaisuudet, ohjelma vuosiksi Julkaisun osat Tiivistelmä Sisäasiainministeriö tarvitsee tavoitteidensa edistämiseen sidosryhmien tukea ja asiantuntemusta. Ministeriöllä on lukuisia sidosryhmiä. Tästä syystä kattavan sidosryhmätoiminnan hoitaminen edellyttää ministeriön johdon, osastojen ja erillisten yksiköiden suunnitelmallista toimintaa. Sisäasiainministeriön sidosryhmätoiminta ja henkilöstötilaisuudet -ohjelmaan on koottu ministeriön sidosryhmätoimintaa koskevat keskeiset periaatteet ja tavoitteet sekä keskeiset sidosryhmätoimintaan liittyvät toimenpiteet. Ohjelmaan sisältyvät myös ministeriön omalle ja hallinnonalan henkilöstölle järjestettävät vuosittaiset tilaisuudet. Ohjelmaa aletaan soveltaa vuoden 2005 alusta. Ohjelma tarkistetaan kahden vuoden välein. Avainsanat (asiasanat) Henkilöstö, henkilöstöjohtaminen, julkisuus, yhteistyö Muut tiedot Julkaisu löytyy osoitteesta Verkkoversion ISBN-numero on (PDF) Sarjan nimi ja numero Sisäasiainministeriön julkaisuja 53/2004 Kokonaissivumäärä 29 Jakaja Sisäasiainministeriö Kieli Suomi ISSN Hinta 20 + alv Kustantaja Sisäasiainministeriö ISBN (nid.) Luottamuksellisuus Julkinen

3 SISÄASIAINMINISTERIÖ Hallinto Sisäasiainministeriön sidosryhmätoiminta ja henkilöstötilaisuudet Ohjelma vuosiksi Helsinki 2004

4 Sisällys 1 Johdanto 3 2 Sidosryhmätoimintaa koskevat keskeiset periaatteet ja tavoitteet Sisäasiainministeriön keskeiset sidosryhmät 5 3 Henkilöstötilaisuuksia koskevat keskeiset periaatteet 8 4 Sidosryhmien näkemykset 10 5 Keskeiset sidosryhmätoimintaan liittyvät toimenpiteet ja henkilöstötilaisuudet Säädöshankkeet Muut hankkeet Säännölliset sidosryhmätapahtumat Henkilöstötilaisuudet Sisäasiainministeriön toiminta- ja vuosikertomukset Vierailut Taustatiedotustilaisuudet joukkoviestimille Messut 16 6 Sidosryhmärekisteri ja kalenteri 17 7 Sidosryhmätoiminnan arviointi 17 8 Ministeriön johdon, osastojen ja erillisten yksiköiden sidosryhmätoiminta Ministeriön johto Alueiden ja hallinnon kehittämisosasto Kuntaosasto Poliisiosasto Pelastusosasto Rajavartio-osasto Ulkomaalaisosasto Hallintopalveluyksikkö Kansainvälisten turvallisuusasioiden ryhmä Sisäisen tarkastuksen yksikkö Talousyksikkö Viestintäyksikkö 29 2

5 1 Johdanto Sisäasiainministeriö rakentaa turvallista ja tasapainoisesti kehittyvää Suomea. Toimintaajatusta toteuttaessaan ministeriö keskittyy valtion keskushallintouudistuksen linjausten mukaisesti hallituksen ja eduskunnan päätöksenteon valmisteluun, strategiseen ohjaukseen sekä EU-asioiden hoitoon ja kansainväliseen yhteistyöhön. Hallitusohjelmaan sisältyvät politiikkaohjelmat ja hankkeet lisäävät ja korostavat ministeriön yhteistyötä eri ministeriöiden ja muiden keskeisten sidosryhmien kanssa. Suurissa säädöshankkeissa keskeisten yhteistyö- ja kohderyhmien informointi sekä kuuleminen ja/tai osallisuus ovat osa laadukasta säädösvalmistelua. Ministeriö tarvitsee tavoitteidensa edistämiseen sidosryhmien tukea ja asiantuntemusta. Koska ministeriöllä on lukuisia sidosryhmiä, kattavan sidosryhmätoiminnan hoitaminen edellyttää ministeriötason sekä osasto- ja yksikkötason vastuiden määrittelyä. Sidosryhmien kiinnostuksen kohteet poikkeavat toisistaan, joten myös vuoropuhelun muodot ja tiedotuskanavat pitää suunnitella sidosryhmittäin. Suunnitelmallisen sidosryhmätoiminnan apuvälineeksi ministeriö on laatinut tämän sidosryhmätoimintaa ja henkilöstötilaisuuksia koskevan ohjelman, johon on koottu keskeiset sidosryhmätoimintaa koskevat periaatteet, tavoitteet, toimenpiteet ja toiminnan arviointikriteerit. Sidosryhmille järjestettävät keskeisimmät tapahtumat kootaan jatkossa ministeriön sidosryhmäkalenteriin, jota päivitetään säännöllisesti. Ohjelmaan on koottu myös ministeriön ja hallinnonalan henkilöstölle säännöllisesti järjestettävät henkilöstö- ja sidosryhmätilaisuudet sekä ministeriön henkilöstön muistamista koskevat linjaukset. Ministeriön muuta henkilöstöpolitiikkaa koskevat linjaukset sisältyvät henkilöstöstrategiaan. Helsingissä 10. joulukuuta 2004 Ritva Viljanen kansliapäällikkö Kaija Uusisilta viestintäjohtaja 3

6 2 Sidosryhmätoimintaa koskevat keskeiset periaatteet ja tavoitteet Sidosryhmätoiminta on viestintää, tietojen vaihtoa ja vuoropuhelua. Sidosryhmätoiminnan hoitamiseen on lukuisia keinoja: seminaarit, tapaamiset, neuvottelut tiedotustilaisuudet, taustatiedotustilaisuudet, tutustumiskäynnit kuulemis- ja muut informointitilaisuudet sekä erilaiset toiminnasta kertovat esitteet, julkaisut, muistiot ja tiedotteet. Sisäasiainministeriön sidosryhmätoiminta perustuu: ministeriön toiminta-ajatukseen ja arvoihin sisäasiainministeriön toiminta- ja taloussuunnitelmassa vahvistettuihin tavoitteisiin sidosryhmien odotuksiin ja näkemyksiin sekä viranomaisten toiminnalta edellytettävään avoimuuteen. Ministeriön arvot (luotettavuus, muutos- ja yhteistyökykyisyys sekä avoimuus) edellyttävät, että ministeriön antamat tiedot ovat aina oikeita ja riittäviä ja että ministeriössä suhtaudutaan vakavasti sidosryhmien kysymyksiin ja näkemyksiin. Vaikka ministeriö pyrkii sidosryhmätoiminnassaan ennen kaikkea selventämään sidosryhmille omia toiminnallisia tavoitteitaan, sidosryhmien kanssa käytävässä vuoropuhelussa pyritään ymmärtämään myös yhteistyökumppanien arvoja ja näkemyksiä. Sisäasiainministeriön sidosryhmätoiminnan tavoitteet ovat: edistää toiminnalle asetettuja tavoitteita lisätä toiminnan avoimuutta ja läpinäkyvyyttä sekä lisätä keskeisten sidosryhmien mahdollisuutta osallistua ja vaikuttaa asioiden valmisteluun. Sidosryhmätoimintaan liittyvät tilaisuudet suunnitellaan ministeriössä aina huolella. Sidosryhmätilaisuutta järjestettäessä huolehditaan, että osanottajat tietävät tilaisuuden tavoitteen, tietävät mistä on tarkoitus keskustella ja mitä odotuksia eri osapuolet tilaisuudelle asettavat. Tilaisuuden luonteesta ja sisällöstä keskustellaan sidosryhmän/sidosryhmien edustajien kanssa. Ministeriön johdon ja osastojen välinen sidosryhmätoimintaan liittyvä työnjako linjataan hankkeen valmisteluvaiheessa. 4

7 2.1 Sisäasiainministeriön keskeiset sidosryhmät Sisäasiainministeriön ja sen hallinnonalan toiminnalle asetettujen tavoitteiden näkökulmasta tärkeimpiä ministeriön sidosryhmiä ovat mm. kansalaiset, joukkoviestimet, eduskunta, muut ministeriöt, kunnat, maakunnat, yhdistykset sekä toimialaan liittyvät kotimaiset ja kansainväliset järjestöt. Keskeiset ulkoiset sidosryhmät: kansalaiset, suuri yleisö joukkoviestimet eduskunta, kansanedustajat ja puolueet muut ministeriöt ja niiden hallinnonalan keskusvirastot kunnat Suomen Kuntaliitto, Kuntien eläkevakuutus, Kuntarahoitus, Kunnallinen työmarkkinalaitos, Kuntien takauskeskus lääninhallitukset maakunnanliitot, TE-keskukset, ympäristökeskukset yliopistot ja korkeakoulut, tutkimuslaitokset kansalaisjärjestöt, pakolaisneuvonta, Ihmisoikeusliitto, UNHCR, IOM pelastustoimintaan ja rikostorjuntaan liittyvät viranomaiset, seurat, järjestöt, yhdistykset ja neuvottelukunnat elinkeinoelämä ammattijärjestöt valtion erityisrahoittajat (Sitra, Tekes, Finnvera) vakuutusyhtiöt Euroopan parlamentin, komission ja alueiden komitean suomalaiset virkamiehet kansainväliset yhteistyökumppanit Kansalaiset ja joukkoviestimet Ministeriön ulkoisista sidosryhmistä tärkeimpiä ovat kansalaiset ja joukkoviestimet. Ministeriön viestit tavoittavat suuren yleisön pääasiassa joukkoviestimien kautta. Joukkoviestimien kautta ministeriö saa myös palautetta omasta toiminnastaan ja viestinnän onnistumisesta. Sisäasiainministeriö palvelee toimittajien tiedontarpeita viestintäsuunnitelman linjausten mukaisesti ja järjestämällä säännöllisesti taustatiedotustilaisuuksia valmisteilla olevista asioista ja asiakokonaisuuksista. Joukkoviestimet ovat ministeriön viestintäyksikön ja osastojen tiedotusten keskeisimpiä sidosryhmiä. Joukkoviestimien palvelu kuuluu lisäksi jokaisen virkamiehen tehtäviin. 5

8 Eduskunta, kansanedustajat, muut ministeriöt, järjestöt ja yhdistykset Eduskunta ja kansanedustajat ovat myös ministeriön tärkeimpiä sidosryhmiä. Ministeriön johto järjestää säännöllisesti tapaamisia keskeisten valiokuntien kanssa. Valiokuntia informoidaan erityisesti ajankohtaisista vireillä olevista säädöshankkeista. Muut ministeriöt, keskusvirastot sekä valmisteltavan asian kannalta keskeiset järjestöt ja yhdistykset ovat niitä, joiden kanssa tehdään tiivistä yhteistyötä valmisteltaessa säädösja muita hankkeita. Ministeriön johto järjestää säännöllisesti tapaamisia muiden ministeriöiden kanssa. Kunnat, maakunnanliitot ja Suomen Kuntaliitto Ministeriön virkamiesjohto järjestää tapaamisia kuntien virkamiesjohdon, luottamushenkilöiden ja kunnallisten organisaatioiden, kuten alueellisten pelastustoimien sekä maakunnanliittojen kanssa. Kuntakompassi -julkaisu on keskeinen kunnille tarkoitettu sidosryhmäjulkaisu. Ajankohtaisista aluekehitykseen liittyvistä asioista tiedotetaan Alue-Integraattori lehdessä. Ministeriön johto tapaa säännöllisesti Suomen Kuntaliiton luottamushenkilöitä ja korkeinta virkamiesjohtoa sekä ammatillisten pääsopijajärjestöjen johtoa. Kansainväliset yhteistyökumppanit Kansainvälisten vierailujen ohella ministeriön johto, osastot ja erilliset yksiköt tekevät kiinteää sidosryhmäyhteistyötä useissa eri kansainvälisissä yhteyksissä. EU-yhteistyöllä on erityisen merkittävä asema ministeriön toiminnassa. Ministeriön johto tapaa säännöllisesti Euroopan parlamentin, komission ja alueiden komitean suomalaisia virkamiehiä. Lisäksi ministeriön virkamiehet osallistuvat lukuisiin neuvoston ja komission työryhmiin sekä komiteoihin. Ministeriöllä on sekä ministeriettä virkamiestasolla tiiviit ja hyvät yhteydet keskeisimpiin EU-tason sidosryhmiin, erityisesti komissioon ja neuvoston sihteeristöön. Yhteistyö EU-tason sidosryhmien kanssa on korostunut uuden rahoituskauden valmistelujen käynnistyttyä, ja se korostuu entisestään Suomen EUpuheenjohtajuuskautta valmisteltaessa. 6

9 EU-yhteistyön lisäksi sisäasiainministeriö osallistuu laajasti kahden ja monenväliseen kansainväliseen yhteistyöhön eri foorumeilla. Kahdenvälistä yhteistyötä toteutetaan pääosin lähialueilla eli Venäjän, Baltian maiden ja Pohjoismaiden sekä lisäksi eräiden muiden EU:n jäsenmaiden kanssa. Sisäasiainministeriö osallistuu monenkeskiseen yhteistyöhön erityisesti Pohjoismaiden kesken ja kansainvälisissä järjestöissä. Keskeisimpiä tahoja ovat Euroopan neuvosto, YK alajärjestöineen, Itämeren maiden neuvosto, NATO, OECD ja muut hallinnonalan kannalta keskeiset kansainväliset järjestöt. Lähialueyhteistyöhankkeet ovat osa sisäasiainministeriön kansainvälistä yhteistyötä. Sisäasiainministeriö toteuttaa lähialueyhteistyötä hallituksen hyväksymän strategian mukaisesti. Lähialueyhteistyön kohteina ovat Luoteis-Venäjän federaatiopiiri, erityisesti Karjalan Tasavalta, Leningradin alue, Murmanskin alue ja Pietari. Hallituksen lähialuestrategian mukaisesti nykymuotoista lähialueyhteistyötä kehitetään asteittain tavanomaiseksi eri viranomaisten, järjestöjen ja alueellisten toimijoiden väliseksi yhteistyöksi. 7

10 3 Henkilöstötilaisuuksia koskevat keskeiset tavoitteet Sisäasiainministeriön, osastojen ja erillisten yksiköiden johdon näkökulmasta oma henkilöstö ja hallinnonalan henkilöstö ovat tärkeimpiä yhteistyökumppaneita. Sisäasiainministeriön tavoitteena on säännöllisiä henkilöstötilaisuuksia järjestämällä: lisätä ministeriön avoimuutta ja toiminnan läpinäkyvyyttä edistää toiminnalle asetettujen tavoitteiden toteutumista ja lisätä henkilöstön mahdollisuuksia osallistua ja vaikuttaa asioiden valmisteluun. Ministeriön arvot (luotettavuus, muutos- ja yhteistyökykyisyys sekä avoimuus) edellyttävät, että ministeriön, osastojen ja erillisten yksiköiden johto suhtautuu vakavasti henkilöstön tiedontarpeisiin ja näkemyksiin. Johto osoittaa arvostustaan henkilöstöä kohtaan informoimalla henkilökohtaisesti henkilöstöään heidän työhönsä keskeisesti vaikuttavista asioista. Ministeriön henkilöstö Ministeriön henkilöstön näkemykset työtyytyväisyydestä (mm. johtamisesta, sisäisestä yhteistyöstä, vaikutusmahdollisuuksista työhön) kartoitetaan säännöllisesti toteutettavilla työtyytyväisyyskyselyillä. Kyselyn tuloksia hyödynnetään mm. henkilöstön koulutuksessa sekä henkilöstön, työyhteisöjen ja toiminnan kehittämisen tavoitteissa ja resursseissa. Ministeriön, osastojen ja erillisten yksiköiden johto osoittaa sitoutuneisuutensa yhteisiin tavoitteisiin kertomalla niistä säännöllisesti henkilökohtaisesti henkilöstölle. Ministeriössä henkilöstöä informoidaan yhteistoimintasopimuksen mukaisesti tuottamalla ajankohtaista tietoa ministeriön intranetiin. Henkilöstön osallistuminen ja vaikutusmahdollisuudet työhönsä liittyviin asioihin turvataan järjestämällä säännöllisesti informaatiotilaisuuksia. Ministeriön työntekijöitä muistetaan heidän täyttäessään 50 ja 60 vuotta ja heidän siirtyessään eläkkeelle. Kunnia- ja virka-ansiomerkit sekä huomionosoitukset pitkään palvelleille (20, 25, 30, 35 ja 40 vuotta) luovutetaan ministeriön vuosijuhlassa. Kunniamaininta vuoden viestintäteosta luovutetaan ministeriön pikkujoulussa. Ministeriön pikkujoulussa palkitaan myös vuoden työhyvinvoinninedistäjä. Ministeriö muistaa myös eläkeläisiään. Ministeriö järjestää vuosittain eläkeläislounaan, jonne kutsutaan ko. vuonna ja edellisenä vuonna ministeriöstä eläkkeelle jääneet. Myös ministeriön vuosijuhlaan, kesätansseihin ja pikkujouluun kutsutaan eläkeläisiä. 8

11 Ministeriön hallinnonalan henkilöstö Sisäasiainhallinnossa työskentelee noin työntekijää. Joukkoviestimien, oman virastonsa ja yksikkönsä johdon kautta sekä osallistumalla ministeriön järjestämiin tilaisuuksiin he saavat tietoa ministeriöstä, ministeriön linjauksista ja strategioista. Hallinnonalan henkilöstön tiedontarpeista ministeriö huolehtii tuottamalla koko henkilöstöä koskevaa tietoa hallinnonalan intranetiin. Lisäksi poliisi- ja pelastusosastot sekä rajavartiolaitos julkaisevat henkilöstölehtiä. Hallinnonalan virastot ja laitokset Ministeriön johto käy hallinnonalansa virastopäälliköiden kanssa säännöllistä tulossuunnitteluun ja budjetointiin liittyvää vuoropuhelua vähintään kaksi kertaa vuodessa järjestettävillä virastopäällikköpäivillä. Lisäksi ministeriön osastot järjestävät säännöllisesti tulostavoitteisiin, budjettiin ja strategioihin liittyviä neuvottelupäiviä toimialoittain. Lääninhallitukset Sisäasiainministeriölle erityisen tärkeä sisäinen sidosryhmä on lääninhallitusten henkilöstö. Kaikki ministeriön osastot ja erillisyksiköt tekevät lääninhallitusten henkilöstön kanssa tiivistä yhteistyötä. 9

12 4 Sidosryhmien näkemykset Suunnitelmallinen sidosryhmätoiminta on osa mielikuvista ja toiminnasta syntyvän maineen hallintaa. Ulkopuolisten sidosryhmien näkemykset ministeriön toiminnasta ja sen kehittämistarpeista kartoitettiin vuonna 2002 SM 2010 strategiaprosessin yhteydessä. Sidosryhmäkyselyn mukaan ministeriön vahvuudet ovat: tärkeä tehtäväalue asiantuntemus ja hyvä henkilöstö. Asiantuntemus herättää sidosryhmissä arvostusta ja luottamusta ministeriötä kohtaan. Keskeisimmät parantamisalueet liittyvät kunta-asioihin, yhteistyöhön, koordinaatioon ja avoimuuteen sekä strategiseen suunnitteluun. Sidosryhmätoiminnassa otetaan huomioon parantamisalueet sekä hyödynnetään ja vahvistetaan vahvuuksia. Sisäasiainministeriö vahvistaa hyvää mainettaan entistä paremmalla toiminnalla ja kertomalla siitä avoimesti ja aktiivisesti julkisuuden kautta suurelle yleisölle ja sidosryhmien kautta kohdennetusti keskeisille sidosryhmille. Sidosryhmien näkemykset ministeriön toiminnasta kartoitetaan säännöllisesti osana toiminnan kehittämistä. Kyselyn tulokset otetaan huomioon ministeriön sidosryhmäohjelmassa. Valtioneuvoston kanslian toimeksiannosta Helsingin yliopisto tutki joukkoviestimien edustajien mielipiteitä, käsityksiä ja kokemuksia valtionhallinnon viestinnästä vuonna Yli puolet kyselyyn vastanneista toimittajista koki valtionhallinnon tiedotuksen kehittyneen kolmen viime vuoden aikana. Perusteluina mainittiin useimmiten uuden viestintätekniikan käyttöönotto ja asenteiden muuttuminen tiedotusmyönteisimmiksi. Toimittajat kiittelivät ennen kaikkea tiedottajien ammattitaitoa: viestinnän selkeyttä, asiallisuutta ja avuliaisuutta. Toimittajat toivoivat lisää avoimuutta ja kritisoivat hitautta, jatkuvaa kiirettä, kankeutta ja byrokraattisuutta. Ennen kaikkea toivottiin aktiivisempaa tiedottamista valmisteltavana olevista asioista, taustoista ja asiakokonaisuuksista. Myös päätösten vaikutuksista ja kansalaisia koskevasta lainsäädännöstä halutaan lisää tietoa. Toimittajat arvioivat valtionhallinnon tiedotuksen tason kokonaisuudessaan tyydyttäväksi arvosanalla 7,8 (v ,5, v. 95 7,4). Sisäasiainministeriön saama arvosana oli 7,4 (v. 00 7,3, v ,9). Sisäasiainministeriö kehittää viestintäänsä viestintäsuunnitelman (SM:n julkaisu 23/2003) mukaisesti. 10

13 5 Keskeiset sidosryhmätoimintaan liittyvät toimenpiteet ja henkilöstötilaisuudet 5.1 Säädöshankkeet Sisäasiainministeriön säädösvalmisteluohjeen mukaan sidosryhmien ja kansalaisjärjestöjen osallisuus ja kuuleminen säädösvalmistelun eri vaiheissa tulee suunnitella ja toteuttaa huolellisesti. Eri tahojen tulee voida esittää omia vaihtoehtojaan jo hankkeen suunnitteluvaiheessa. Ministeriön osastot vastaavat kukin oman toimialansa säädösvalmistelusta. Valmistelijat määrittelevät jo säädöshankkeen suunnitteluvaiheessa hankkeen kannalta keskeiset yhteistyö- ja kohderyhmät. Säädöshankkeisiin liittyvät sidosryhmätapaamiset sisällytetään osastojen sidosryhmäkalentereihin. Laajoissa ja yhteiskuntapoliittisesti merkittävissä säädöshankkeissa käytetään laajapohjaisia valmisteluelimiä. Myös kansalaisjärjestöille ja kansalaisille taataan mahdollisuus antaa palautetta hankkeesta koko valmistelutyön aikana. Lausunto- ja kuulemismenettelyssä kiinnitetään erityistä huomiota kuultavien tahojen kattavuuteen, lausuntopyyntöjen yksilöimiseen, riittävän ajan varaamiseen lausunnonantajille sekä lausuntomenettelyn ja lausuntojen käsittelyn avoimuuteen. Sisäasiainministeriön säädösvalmisteluohjeen mukaan ministeriön osastojen ja valmistelijoiden tehtävänä on pitää yhteyttä ministeriön toimialan kannalta keskeisten valiokuntien valiokuntaneuvoksiin ja tiedottaa heille vireillä olevista hankkeista. Kansliapäällikön johdolla ministeriö järjestää säännöllisesti valiokuntaneuvosten ja säädösvalmistelijoiden yhteisiä tilaisuuksia, joissa esitellään tulevia hankkeita ja keskustellaan yleisistä yhteistyökysymyksistä. Säädöshankkeisiin liittyvää sidosryhmätoimintaa arvioidaan osana säädöshankkeiden arviointijärjestelmää. Säädöshankkeista tiedotetaan ministeriön viestintäsuunnitelman mukaisesti. 11

14 5.2 Muut hankkeet Sisäasiainministeriön hallinnonalan useamman vuoden kattavaan toiminta- ja taloussuunnitelmaan sekä vuosittain tehtävään tulossuunnitelmaan sisältyy lukuisia hankkeita. Osa hankkeista koskettaa useampia ministeriön osastoja ja osa vain valmistelusta vastaavaa osastoa. Suunnitelmallisella sidosryhmätoiminnalla voidaan edistää hankkeiden toteuttamista. Tästä syystä sidosryhmätilaisuudet tulisi sisällyttää osaksi hankkeen toteuttamissuunnitelmaa. Ministeriön johto (ministerit, kansliapäällikkö) keskittyy sidosryhmätoiminnassaan kärkihankkeiden edistämiseen. Osastot, yksiköt ja yksittäiset virkamiehet panostavat sidosryhmätoiminnassaan osaston/yksikön sidosryhmälinjausten mukaiseen toimintaan. Pääsääntöisesti hankkeiden sidosryhmätilaisuuksien suunnittelusta ja järjestämisestä vastaa hankkeesta vastaava osasto tai yksikkö. Tarvittaessa tilaisuuksia järjestetään yhteistyössä eri osastojen ja yksiköiden kanssa. 5.3 Säännölliset sidosryhmätapahtumat Sisäasiainministeriö järjestää itse tai yhteistyössä muiden kanssa säännöllisesti useita omaa toimialuetta keskeisesti koskettavia sidosryhmätapahtumia. Ministeriö järjestää vuosittain sisäisen turvallisuuden seminaarin, jossa eri näkökulmista tarkastellaan Suomen sisäisen turvallisuuden tilaa ja sisäisen turvallisuuden ohjelman toteutumista. Seminaarin käytännön järjestelyistä vastaa poliisiosasto. Valtion alue- ja paikallishallintopäivät pidetään joka toinen vuosi eri puolilla maata. Tilaisuuden järjestävät yhdessä sisäasiainministeriö ja Tampereen yliopisto. Paikallinen korkeakoulu/yliopisto on myös yleensä järjestelyissä mukana. Päivillä käsitellään kulloinkin ajankohtaisia hallinnon kehittämiseen liittyviä aiheita. Päiville kutsutaan valtion johtavia alue- ja paikallisviranomaisia, mutta niille voi osallistua myös ilmoittautumalla. Kihlakunnannimismiehet kokoontuvat neuvottelupäiville vuoden tai kahden välein. Tilaisuudessa keskustellaan ajankohtaisista kihlakuntahallintoa koskevista asioista ja kuullaan alue- ja kunta-, sisä- ja oikeusministereiden puheenvuorot. Tilaisuuden järjestää Kihlakuntahallinnon yhteistyöryhmä, jossa ovat edustettuina sisä- ja oikeusministeriöt, valtakunnansyyttäjävirasto ja lääninhallitukset. Tilaisuuden järjestelyistä vastaa alueiden ja hallinnon kehittämisosasto. 12

15 Maistraattien johdolle järjestetään vuosittain maistraattien johtamista, strategiatyötä, taloussuunnittelua sekä muita ajankohtaisia aiheita koskevat kehittämispäivät. Kaksipäiväisille kehittämispäiville osallistuvat maistraatteja ohjaavat viranomaiset (SM, lääninhallitukset, VRK, OM, PRH) sekä maistraattien päälliköt ja heidän sijaisensa. AHO:n aluehallintoyksikkö sekä maistraattien kehittämisyksikkö (ISLH) vastaavat tilaisuuden järjestämisestä. Kehittämispäivät on viime aikoina järjestetty Kuopiossa. Maistraattien päälliköille järjestetään vuosittain myös ajankohtaisia asioita käsittelevä teemapäivä Helsingissä. Järjestelyistä vastaa AHO:n aluehallintoyksikkö. Vastaavasti lääninhallituksen johdolle järjestetään vuosittain yksi- tai kaksipäiväiset kehittämispäivät Helsingissä. Tilaisuuteen osallistuvat lääninhallituksia ohjaavat viranomaiset (SM, OM, STM, KTM, OPM). Tilaisuuksiin osallistuvat lääninhallituksista maaherrat ja osastopäälliköt. Sisäasiainministeriö järjestää jatkossa joka toinen vuosi, vuorovuosin alue- ja paikallishallintopäivien kanssa, kuntien ja kuntayhtymien johdolle tarkoitetun peruspalveluohjelmapäivän. Järjestelyissä ollaan yhteistyössä muiden ministeriöiden, Suomen Kuntaliiton sekä tutkimusyhteisön kanssa. Peruspalveluohjelmapäivä on kutsutilaisuus, mutta siihen voi osallistua myös ilmoittautumalla. Tilaisuuden järjestelyistä vastaa kuntaosasto. 5.4 Henkilöstötilaisuudet Kansliapäällikön johdolla viestintäyksikkö järjestää vähintään kaksi kertaa vuodessa henkilöstöinfon, jossa henkilöstölle kerrotaan mm. ajankohtaisista toimintaan liittyvistä asioista, tulostavoitteiden toteutumisesta, seuraavan vuoden tulostavoitteista ja budjetista. Hallintopalveluyksikkö järjestää koko henkilöstölle vuosittain työhyvinvointipäivän. Sisäasiainministeriön vuosijuhlaa vietetään Vuosittain järjestettävään tilaisuuteen kutsutaan henkilöstö, eläkeläiset ja kunniamerkin saaneet hallinnonalan virastojen päälliköt. Tilaisuudessa jaetaan kunnia- ja virka-ansiomerkit sekä huomionosoitukset pitkään palvelleille. Sisäasiainministeriö järjestää vuosittain kesätanssit, joka on koko ministeriön henkilöstölle, kaikille keskeisille yhteistyö- ja kohderyhmille tarkoitettu vapaamuotoinen sidosryhmätilaisuus. Sisäasiainministeriön vuosittainen pikkujoulu on ministeriön henkilöstölle, eläkeläisille ja alaisten virastojen päälliköille tarkoitettu ministereiden jouluvastaanotto. Kansliapäällikkö järjestää ministeriön henkilöstölle vuosittain joulupuurotilaisuuden. 13

16 Syksyisin joku ministeriöistä järjestää valtioneuvoston yhteisen budjettiruuhen. Sisäasiainministeriö aktivoi henkilöstöään osallistumaan budjettiruuheen järjestämällä henkilöstölle yhteiskuljetuksen tilaisuuteen. Vuosijuhlan, kesätanssien ja pikkujoulun suunnittelusta vastaa ministeriön huvitoimikunta ja käytännön järjestelyistä viestintäyksikkö. Budjettiruuhen järjestelyistä vastaa viestintäyksikkö. Sisäasiainministeriö järjestää kerran vuodessa eläkeläislounaan, jonka järjestämisestä vastaa hallintopalveluyksikkö. Ministeriön yhteisten tilaisuuksien lisäksi osastot ja erilliset yksiköt järjestävät henkilöstötilaisuuksia omalle ja oman toimialueensa henkilöstölle. 5.5 Sisäasiainministeriön toiminta- ja vuosikertomukset Oleellinen osa sidosryhmätoimintaa on toiminnasta raportointi. Ministeriö tekee vuosittain osana uusimuotoista valtiovarainministeriön julkaisemaa valtion tilipäätöskertomusta sisäasiainministeriön toimintakertomuksen, jonka tulee sisältää oikeat ja riittävät tiedot toiminnan tuloksellisuudesta ministeriön eri toimialoilla. Ministeriö laatii myös osuutensa hallituksen toimenpidekertomukseen, jonka valtioneuvoston kanslia julkaisee. Ministeriö julkaisee jatkossa vuosittain vuosikertomuksen, johon on koottu keskeisimmät toiminnan tulokset sisäisen turvallisuuden, alueellisen kehityksen, hallinnon kehittämisen ja kuntahallinnon toimintakyvyn turvaamisen kannalta. Lisäksi rajavartiolaitos ja poliisin ylijohto julkaisevat erikseen oman sidosryhmille suunnatun vuosikertomuksensa. Ministeriön toimintakertomukseen ja vuosikertomukseen, rajavartiolaitoksen ja poliisin ylijohdon vuosikertomuksiin voi tutustua myös verkkosivuilla. 5.6 Vierailut Vierailut ovat tärkeitä ministeriön ulkoisille sidosryhmille tarkoitettuja tutustumismahdollisuuksia ministeriön henkilöstöön ja toimintaan. Vierailut suunnitellaan huolellisesti. Niiden ohjelmasta, isännöinnistä ja vieraanvaraisuuden tasosta vastaavat pääsääntöisesti ne, joiden kanssa vierailusta on sovittu. Sisäasiainministeriön edustamisessa ja vieraanvaraisuuden osoittamisessa noudatetaan ministeriön sisäistä määräystä. 14

17 Ministeritason kansainvälisten vierailujen järjestämisestä vastaa pääasiassa kansainvälisten turvallisuusasioiden ryhmä. Alueiden ja hallinnon kehittämisosaston ja kuntaosaston toimialoilla kansainvälisten vierailujen valmistelua ohjaa kansliapäällikön alaisuudessa toimiva kansainvälisten asioiden johtaja. Vierailut suunnitellaan ministeriön ja vieraiden toiveiden mukaisesti ja niitä yhteen sovittaen. Oikeus- ja sisäasioiden alalla vierailut priorisoidaan ministeriön turvallisuussektorin ulkosuhdestrategiassa. Huolellisella suunnittelulla varmistetaan vieraiden turvallisuus sekä käytännön järjestelyiden, kuten esimerkiksi kuljetusten sujuvuus. Vieraiden turvallisuudesta ja viihtyvyydestä huolehditaan pääsääntöisesti koko Suomen-vierailun ajan. Edustamisessa ja vieraanvaraisuuden osoittamisessa huomioidaan vieraan asema. Keskeisiä yhteistyötahoja informoidaan vierailuista. Kansainvälisten vierailujen yhteydessä esitellään ministeriön toimintaa ja keskustellaan ajankohtaisista asioista, yhteistyön kehittämisestä sekä molempien kokemuksista. Ministeritapaamisten tarkoituksena on linjata yhteistyötä; virkamiestasolla sovitetaan linjaukset käytännön toimiin. Parhaimmillaan kansainvälinen yhteistyö on silloin, kun suorat yhteydet toimivat organisaatioiden kaikilla tasoilla. Kansainvälisten turvallisuusasioiden ryhmä sekä alueiden ja hallinnon kehittämisosaston ja kuntaosaston toimialoilla kansainvälisten asioiden johtaja huolehtivat ministeriön ylimmän johdon säännöllisestä yhteydenpidosta ja tapaamisten järjestämisestä keskeisten kansainvälisen tason yhteistyötahojen kanssa (mm. ministeriön toimialan EU-komissaarit, komission ja neuvoston sihteeristön pääjohtajat). Nämä tahot pyritään kutsumaan toimikautensa alkuvaiheessa tutustumaan Suomen olosuhteisiin ja näkemyksiin. Uudet vuonna 2004 toimikautensa aloittavat komissaarit ja vuodenvaihteessa valittava neuvoston sihteeristön oikeus- ja sisäasioiden pääosaston pääjohtaja kutsutaan Suomeen hyvissä ajoin ennen Suomen EU-puheenjohtajuuskauden alkua. Kansainvälisten turvallisuusasioiden ryhmä järjestää yhdessä oikeusministeriön kanssa EU:n jäsenmaiden suurlähetystöjen oikeus- ja sisäasioista vastaaville edustajille taustatiedotustilaisuuden ennen EU:n oikeus- ja sisäministerineuvoston kokouksia neuvostossa esillä olevista asioista. 15

18 5.7 Taustatiedotustilaisuudet joukkoviestimille Sisäasiainministeriö järjestää säännöllisesti sekä sisäasiainministerin että alue- ja kuntaministerin toimialaan liittyvistä valmisteilla olevista asioista taustatiedotustilaisuuksia toimittajille. Ministeriön toimialaa seuraavat uutistoimittajien ohella erityisesti oikeus- ja rikostoimittajat, taloustoimittajat, kuntatoimittajat sekä aluepolitiikkaa seuraavat toimittajat. Ministeriön viestintäyksikkö järjestää ministerien, kansliapäällikön ja osastopäälliköiden johdolla 1-2 kertaa vuodessa oikeus- ja rikostoimittajille, kuntatoimittajille ja aluepolitiikkaa seuraaville toimittajille taustatiedotustilaisuuden ajankohtaisista asioista. 5.8 Messut Sisäasiainministeriö esittelee omaa ja hallinnonalansa toimintaa osallistumalla messuille. Messujen yhteydessä tavataan myös keskeisiä sidosryhmien edustajia. Kuntamarkkinat on Kuntaliiton ja Kuntalehden vuosittain järjestämä kuntien ja valtion sekä yritysten ja järjestövaikuttajien keskeinen kohtaamispaikka. Sisäasiainministeriö osallistuu Kuntamarkkinoille koko ministeriön yhteisellä osastolla sekä järjestämällä messujen yhteydessä seminaareja ja tietoiskuja ajankohtaisista ministeriön toimialaan liittyvistä asioista. Puolustus ja Turvallisuus 2005 messut ovat jatkoa joka toinen vuosi järjestetyille maanpuolustusmessuille. Entiset maanpuolustusmessut on laajennettu kattamaan sekä ulkoinen että sisäinen turvallisuus. Sisäasiainministeriö osallistuu Puolustus ja Turvallisuus 2005 messuille yhdessä hallinnonalansa turvasektorin kanssa. 16

19 6 Sidosryhmärekisteri ja -kalenteri Sisäasiainministeriön viestintäyksikkö ylläpitää ministeriötason sidosryhmärekisteriä ja -kalenteria. Sidosryhmärekisteri koostuu ministeriön johdon, osastojen ja yksiköiden tärkeimmistä yhteistyö- ja kohderyhmistä. Sen ajantasaisuudesta ovat kaikki omalta osaltaan vastuussa. Sidosryhmille ja vieraille jaettavista ministeriön lahjoista ylläpidetään yhteistä lahjarekisteriä hallintopalveluyksikössä ja kansainvälisten turvallisuusasioiden ryhmässä. Osastojen omista lahjoista vastaavat osastot ministeriön sisäisen määräyksen mukaisesti. Ministeriön viestintäyksikkö kokoaa kaksi kertaa vuodessa ministeriön sidosryhmäkalenterin. Siihen kootaan ministeriön johdon sidosryhmätilaisuudet sekä osastojen ja yksiköiden merkittävimmät tilaisuudet. Sidosryhmäkalenteria päivitetään säännöllisesti, ja se julkaistaan ministeriön intranetissä. 7 Sidosryhmätoiminnan arviointi Säännöllisesti toteutettavista sidosryhmäkyselyistä ministeriö saa palautetta sidosryhmätoiminnan onnistumisesta. Säädöshankkeet, joilla tavoitellaan merkittäviä muutoksia yhteiskunnassa tai jotka muutoin ovat merkittäviä, arvioidaan ministeriössä käytössä olevan arviointijärjestelmän avulla. Arvioinnin avulla saadaan myös tietoa säädöshankkeeseen liittyvän sidosryhmätoiminnan onnistumisesta. 17

20 8 Ministeriön johdon, osastojen ja erillisten yksiköiden sidosryhmätoiminta 8.1 Ministeriön johto Sisäasiainministeriön keskeiset ulkoiset sidosryhmät ovat kaikki ministeriön johdon (ministerit ja kansliapäällikkö) kannalta tärkeitä sidosryhmiä. Ministeriön johdon sidosryhmätilaisuuksien järjestämisestä vastaavat johdon sihteerit, osastot ja erilliset yksiköt erikseen sovittavalla tavalla. Sidosryhmätilaisuudet pyritään mahdollisimman aikaisessa vaiheessa sisällyttämään ministeriön sidosryhmäkalenteriin, jotta päällekkäisten tilaisuuksien järjestämiseltä vältyttäisiin. Ministeriön johdon tärkeimmät sisäiset sidosryhmät ovat ministeriön ja sisäasiainhallinnon henkilöstö sekä hallinnonalan virastot ja laitokset. Ministeriön johto osallistuu aktiivisesti myös muiden järjestämiin tilaisuuksiin, joissa he voivat kertoa ajankohtaisista toimialaan koskevista asioista ja tavata ministeriön ja hallinnonalan henkilöstöä. 8.2 Alueiden ja hallinnon kehittämisosasto Osaston keskeiset sidosryhmät Sisäasiainministeriön alueiden ja hallinnon kehittämisosasto teki syyskuussa 2004 osaston sisäisen tutkimuksen, jossa selvitettiin osaston keskeisiä hankkeita sekä sidosryhmiä. Selvityksen perusteella alueiden ja hallinnon kehittämisosaston tärkeimpiä kotimaisia sidosryhmiä ovat maakunnan liitot, valtionvarainministeriö, valtioneuvoston kanslia, eduskunta ja Suomen Kuntaliitto. Kansainvälisistä sidosryhmistä tärkeimmiksi koettiin Euroopan komissio ja eri kansainväliset järjestöt. Sisäisten sidosryhmien osalta vastauksissa korostui mm. kuntaosaston ja viestintäyksikön merkitys, mutta selvästi tärkeimmäksi sidosryhmäksi koettiin ministeriön johto. Tiedotusvälineet ovat erittäin keskeinen sidosryhmä myös ohi viestintäyksikön. Yhteydenpito on ajoittain erittäin tiivistä. Osasto pyrkii huolehtimaan jatkossa entistä paremmin siitä, että myös viestintäyksikkö on tietoinen tästä suorasta yhteydenpidosta. 18

ORIVESI-JUUPAJOKI KUNTALIITOSSELVITYS. Viestintäsuunnitelmassa selkeytetään Juupajoki-Orivesi kuntaliitosselvitykseen liittyvää viestintää.

ORIVESI-JUUPAJOKI KUNTALIITOSSELVITYS. Viestintäsuunnitelmassa selkeytetään Juupajoki-Orivesi kuntaliitosselvitykseen liittyvää viestintää. Viestintäsuunnitelma Viestintäsuunnitelmassa selkeytetään Juupajoki-Orivesi kuntaliitosselvitykseen liittyvää viestintää. Tiedottamisessa noudatetaan hyvän kunnallisen tiedottamisen periaatteita. Kuntalain

Lisätiedot

Viestintäsuunnitelma 2009

Viestintäsuunnitelma 2009 Viestintäsuunnitelma 2009 maaliskuu 2009 1 Itämerihaaste Turun ja Helsingin kaupungit sitoutuivat julkisesti kesäkuussa 2007 toteuttamaan sellaisia käytännön toimenpiteitä, joilla ne voivat vaikuttaa vesien

Lisätiedot

Jyväskylän kaupungin viestinnän linjaukset

Jyväskylän kaupungin viestinnän linjaukset Jyväskylän kaupungin viestinnän linjaukset Hyväksytty kaupunginhallituksessa 18.12.2006 Helinä Mäenpää viestintäpäällikkö Jyväskylän kaupungin viestinnän tavoite Viestintä tukee tasapuolista tiedonsaantia,

Lisätiedot

A B C. Avoimen hallinnon ja LOGO

A B C. Avoimen hallinnon ja LOGO Kokei le!?! A B C Avoimen hallinnon ja vuoropuhelun edistäjä LOGO Otakantaa.fi on oikeusministeriön kehittämä avoimen valmistelun vuorovaikutuskanava. Ota käyttöön päätöksenteon valmistelun ja johtamisen

Lisätiedot

Tiedotussuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry.

Tiedotussuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Tiedotussuunnitelma Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. 1 1. Lähtökohdat... 2 2. Tiedottamisen tarpeet... 2 3. Tiedottamisen tavoitteet... 2 4. Sisäinen tiedotus... 3 5. Ulkoinen

Lisätiedot

VIESTINTÄSUUNNITELMA. SOS Syrjäytyneestä osalliseksi sosiaalityön keinoin

VIESTINTÄSUUNNITELMA. SOS Syrjäytyneestä osalliseksi sosiaalityön keinoin VIESTINTÄSUUNNITELMA SOS Syrjäytyneestä osalliseksi sosiaalityön keinoin VÄLI-SUOMEN SOS-HANKE 2011-2013 Kuva Niina Raja-aho Päivi Krook Maarit Pasto SOS-HANKE JA SEN TAVOITTEET SOS Syrjäytyneestä osalliseksi

Lisätiedot

neuvottelukunta (RONK) Esitteitä 2002:7

neuvottelukunta (RONK) Esitteitä 2002:7 Romaniasiain neuvottelukunta (RONK) Esitteitä 2002:7 Romaniasiain neuvottelukunta Romaniasian neuvottelukunnan tehtävänä on edistää romaniväestön tasavertaisia yhteiskunnallisia osallistumismahdollisuuksia

Lisätiedot

MAAHANMUUTTOVIRASTON Viestintästrategia

MAAHANMUUTTOVIRASTON Viestintästrategia MAAHANMUUTTOVIRASTON Viestintästrategia 2013 2017 Lähtökohta Maahanmuuttoviraston viestintästrategia 2013 2017 pohjautuu valtionhallinnon viestinnälle lainsäädännössä ja ohjeissa annettuihin velvoitteisiin

Lisätiedot

Johdanto sisäisen turvallisuuden strategian valmisteluun. Kehittämisneuvos Harri Martikainen

Johdanto sisäisen turvallisuuden strategian valmisteluun. Kehittämisneuvos Harri Martikainen Johdanto sisäisen turvallisuuden strategian valmisteluun Kehittämisneuvos Harri Martikainen Sisäisen turvallisuuden strategian laadinta Hankkeen toimikausi jakautuu kahteen osaan: 20.1.2015-31.3.2015,

Lisätiedot

Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivät 27.-28.11.2012 ELY-keskusten ja maakuntien liittojen tehtävät tulevaisuudessa

Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivät 27.-28.11.2012 ELY-keskusten ja maakuntien liittojen tehtävät tulevaisuudessa Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivät 27.-28.11.2012 ELY-keskusten ja maakuntien liittojen tehtävät tulevaisuudessa Leena Gunnar Ylijohtaja, KASELY 1 ELYjen toiminta-ajatus (ELY-laki) Elinkeino-,

Lisätiedot

Jyväskylän kaupungin ja Jyväskylän maalaiskunnan kuntajakoselvityksen viestintäsuunnitelma

Jyväskylän kaupungin ja Jyväskylän maalaiskunnan kuntajakoselvityksen viestintäsuunnitelma Jyväskylän kaupungin ja Jyväskylän maalaiskunnan kuntajakoselvityksen viestintäsuunnitelma Käsitelty työvaliokunnassa 28.8.2007 ja ohjausryhmässä 17.9.2007 Laatijat: viestintäpäällikkö Helinä Mäenpää ja

Lisätiedot

Sisäisen turvallisuuden ja maahanmuuton ministeriö

Sisäisen turvallisuuden ja maahanmuuton ministeriö Sisäisen turvallisuuden ja maahanmuuton ministeriö 2 Sisäasiainministeriö on sisäisen turvallisuuden ja maahanmuuton ministeriö Sisäministeriö vastaa sisäisestä turvallisuudesta, maahanmuutosta ja yhdenvertaisuuden

Lisätiedot

Aluehallintovirastot ja kuntien varautuminen

Aluehallintovirastot ja kuntien varautuminen Aluehallintovirastot ja kuntien varautuminen SPEK Varautumisseminaari 1.12.2010 Anneli Taina, ylijohtaja Etelä-Suomen aluehallintovirasto 1 Uudet viranomaiset Lääninhallitukset (6) TE-keskukset (15) Alueelliset

Lisätiedot

Laukaan ja Konneveden kuntien kuntaliitosselvityksen VIESTINTÄSUUNNITELMA

Laukaan ja Konneveden kuntien kuntaliitosselvityksen VIESTINTÄSUUNNITELMA Laukaan ja Konneveden kuntien kuntaliitosselvityksen VIESTINTÄSUUNNITELMA 2 SISÄLTÖ 1 VIESTINNÄN PERUSTA...4 2 VIESTINNÄN SÄÄNNÖT...4 2.1 Viestintäsuunnitelman muutoksenhallinta...5 3 SISÄINEN VIESTINTÄ...5

Lisätiedot

VIESTINTÄSUUNNITELMA

VIESTINTÄSUUNNITELMA 1 (5) ETELÄ-KARJALAN KUNTARAKENNESELVITYS Kuntajohtajien työvaliokunta 17.12.2013 Ohjausryhmä 21.1.2014 Sisältö 1. TAUSTAA JA SELVITYKSEN ORGANISOINTI... 2 2. VIESTINNÄN TAVOITE JA VASTUUT... 2 Tavoite

Lisätiedot

TURVALLISEMPI HUOMINEN Kutsu valtakunnalliseen paikallisen turvallisuussuunnittelun seminaariin 22. 23.1.2013

TURVALLISEMPI HUOMINEN Kutsu valtakunnalliseen paikallisen turvallisuussuunnittelun seminaariin 22. 23.1.2013 24.9.2012 TURVALLISEMPI HUOMINEN Kutsu valtakunnalliseen paikallisen turvallisuussuunnittelun seminaariin 22. 23.1.2013 Arvoisa vastaanottaja Vuoden 2013 valtakunnallinen paikallisen turvallisuussuunnittelun

Lisätiedot

Suomen puheenjohtajuus Pohjoismaiden ministerineuvostossa 2007

Suomen puheenjohtajuus Pohjoismaiden ministerineuvostossa 2007 Suomen puheenjohtajuus Pohjoismaiden ministerineuvostossa 2007 Lapset ja nuoret Ikääntyvä väestö Perhevapaakustannukset ja tasa-arvo Työhyvinvointi ja työssä jaksaminen Sosiaali- ja terveysministeriön

Lisätiedot

PoPSTer Viestintäsuunnitelma

PoPSTer Viestintäsuunnitelma PoPSTer Viestintäsuunnitelma PoPSTer POHJOIS-POHJANMAAN SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLTO OSANA TULEVAISUUDEN MAAKUNTAA Viestintäsuunnitelma 1. Viestinnän lähtökohdat ja periaatteet Sosiaali ja terveydenhuollon

Lisätiedot

TULEVAISUUDEN PELASTUSLAITOKSET

TULEVAISUUDEN PELASTUSLAITOKSET TULEVAISUUDEN PELASTUSLAITOKSET Joensuu 17.2.2011 AIHEET Hallituksen linjaukset toimintakykyhankkeen osalta Pelastustoimen kehittäminen 2 HALLITUKSEN ILTAKOULU Iltakoulukäsittely 19.5.2010 Hallituksen

Lisätiedot

TiVoLin viestintä. Seuran www-sivujen päivitysvastaavat. rahastonhoitaja, toimialavastaavat. Kiva-, Aili-, ja Lanu työryhmät

TiVoLin viestintä. Seuran www-sivujen päivitysvastaavat. rahastonhoitaja, toimialavastaavat. Kiva-, Aili-, ja Lanu työryhmät TiVoLin viestintä Seuran www-sivujen päivitysvastaavat Seuratoiminnan työryhmä Projektien työryhmät Johtokunta: pj, sihteeri, rahastonhoitaja, toimialavastaavat Kiva-, Aili-, ja Lanu työryhmät Valmentajat,

Lisätiedot

Suomen Avoimen hallinnon toimintaohjelma

Suomen Avoimen hallinnon toimintaohjelma Suomen Avoimen hallinnon toimintaohjelma 14.11.2011 2 14.11.2011 3 Avoimen hallinnon periaatteet KANSALAISEN OIKEUDET Vahvistamme kansalaisten oikeutta tietoon sekä osallistumista yhteisten ratkaisujen

Lisätiedot

Kokemuksia ensimmäiseltä strategia-asiakirjakierrokselta

Kokemuksia ensimmäiseltä strategia-asiakirjakierrokselta Kokemuksia ensimmäiseltä strategia-asiakirjakierrokselta Aluehallintovirastojen strateginen ohjaus ja tulosohjaus HAUS 15.6.2010 Neuvotteleva virkamies Anu Nousiainen ALUEHALLINTOVIRASTOJEN OHJAUS, AVI-laki

Lisätiedot

Yhteenveto ministeriöiden vastauksista kansalaisten kuulemista koskeneeseen kyselyyn

Yhteenveto ministeriöiden vastauksista kansalaisten kuulemista koskeneeseen kyselyyn Valtiovarainministeriö 25.9.2007 Hallinnon kehittämisosasto Yhteenveto ministeriöiden vastauksista kansalaisten kuulemista koskeneeseen kyselyyn Valtiovarainministeriö selvitti kesällä 2007 toteutetulla

Lisätiedot

Uusi aluehallinto Satakunnassa -seminaari

Uusi aluehallinto Satakunnassa -seminaari Uusi aluehallinto Satakunnassa -seminaari 13.4.2010 Pori Lounais-Suomen aluehallintovirasto, ylijohtaja Rauno Saari 12.4.2010 1 Aluehallinnon uudistus Valtion aluehallinto uudistui 1.1.2010 Kaksi uutta

Lisätiedot

Uudenmaan yhdistys ry TOIMINTASUUNNITELMA 2011

Uudenmaan yhdistys ry TOIMINTASUUNNITELMA 2011 Uudenmaan yhdistys ry TOIMINTASUUNNITELMA 2011 1 SISÄLLYS 1. YHDISTYKSEN TOIMINNAN TAVOITTEET 2 2. HALLITUS JA SEN KOKOONTUMINEN 2 3. JÄSENTOIMINTA 2 4. JÄRJESTÖ- JA PAIKALLISOSASTOTOIMINTA 3 5. OPISKELIJATOIMINTA

Lisätiedot

SIVISTYSTOIMEN ASIAT UUDESSA ALUEHALLINNOSSA. Ylijohtaja Håkan Mattlin 14.10.2009

SIVISTYSTOIMEN ASIAT UUDESSA ALUEHALLINNOSSA. Ylijohtaja Håkan Mattlin 14.10.2009 SIVISTYSTOIMEN ASIAT UUDESSA ALUEHALLINNOSSA Ylijohtaja Håkan Mattlin 14.10.2009 Luonnoksia ELYjen rakenteesta ELY -kansliapäälliköt 7.10.2009 2 Poimintoja HE:stä: Keskuksen sisäiset toimintoprosessit

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma vuodelle 2010

Toimintasuunnitelma vuodelle 2010 Toimintasuunnitelma vuodelle 2010 1. Toiminnan tarkoitus Kuopion Yrittäjät ry toimii valtakunnallisen yrittäjäjärjestön paikallisena edunvalvojana Kuopiossa. Kuopion Yrittäjät tekee työtä pienten ja keskisuurten

Lisätiedot

Itä Suomen yliopiston ylioppilaskunta. Viestintästrategia

Itä Suomen yliopiston ylioppilaskunta. Viestintästrategia VIESTINTÄSTRATEGIA 16.4.2010 Itä Suomen yliopiston ylioppilaskunta Viestintästrategia Suvantokatu 6, 80100 Joensuu 050 341 6346 PL 1627 (Yliopistonranta 3), 70211 KUOPIO 044 576 8419 PL 86 (Kuninkaankartanonkatu

Lisätiedot

Sihteeriyhdistys Sekreterarföreningen ry. Ilo toimia yhdessä!

Sihteeriyhdistys Sekreterarföreningen ry. Ilo toimia yhdessä! Sihteeriyhdistys Sekreterarföreningen ry Ilo toimia yhdessä! 10.11.2014 Sihteeriyhdistys - Sekreterarföreningen ry Voittoa tavoittelematon ammatillinen yhdistys ja kollegaverkosto. Yhdistyksemme tarkoituksena

Lisätiedot

Oulun poliisilaitoksen neuvottelukunta Kunnallisen turvallisuussuunnittelun tavoitteet ja toteutus

Oulun poliisilaitoksen neuvottelukunta Kunnallisen turvallisuussuunnittelun tavoitteet ja toteutus Oulun poliisilaitoksen neuvottelukunta Kunnallisen turvallisuussuunnittelun tavoitteet ja toteutus Erityisrikostorjuntasektorin johtaja, rikosylikomisario Antero Aulakoski 1 Turvallisuus on osa hyvinvointia

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2011

Toimintasuunnitelma 2011 Toimintasuunnitelma 2011 1 Sitoumus Itämeren tilan parantamiseksi Itämerihaaste on Turun ja Helsingin kaupunkien yhteinen aloite Itämeren tilan parantamiseksi. Itämerihaaste julkistettiin kesäkuussa 2007.

Lisätiedot

Sisäasiainministeriön hallinnonalan tutkimusstrategia 2014-

Sisäasiainministeriön hallinnonalan tutkimusstrategia 2014- Tutkimuksen painopistealueet sisäasiainministeriön hallinnonalalla Sisäasiainministeriön hallinnonalan tutkimusstrategia 2014- Tiina Ranta-Lassila, sisäasiainministeriö Kuopio 27.9.2013 27.9.2013 Tausta

Lisätiedot

Kirsti Kärkkäinen Ideapoiju Oy 5.2.2009

Kirsti Kärkkäinen Ideapoiju Oy 5.2.2009 Kirsti Kärkkäinen Ideapoiju Oy 5.2.2009 Hankkeessa on lukuisia toimijoita: tutkimusorganisaatioita, rahoittajia ja välittäjäorganisaatioita, joiden roolit ja työn tulokset tulee saada sopivalla tavalla

Lisätiedot

Vammaisohjelma 2009-2011. Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä

Vammaisohjelma 2009-2011. Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä Vammaisohjelma 2009-2011 Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän vammaisohjelma Johdanto Seurakuntayhtymän vammaisohjelma pohjautuu vammaistyöstä saatuihin kokemuksiin. Vammaistyön

Lisätiedot

Kuntaliitto ja TEROKA -yhteistyösuunnitelma vuosille 2008 2010 8.2.2008: Elisa Hyvönen (KTL, Teroka) Sirkka Rousu (Kuntaliitto) 1

Kuntaliitto ja TEROKA -yhteistyösuunnitelma vuosille 2008 2010 8.2.2008: Elisa Hyvönen (KTL, Teroka) Sirkka Rousu (Kuntaliitto) 1 8.2.2008: Elisa Hyvönen (KTL, Teroka) Sirkka Rousu (Kuntaliitto) 1 Kuntaliiton ja TEROKA-hankkeen yhteistyösuunnitelma viestinnästä kuntiin Yhteistyön toimintaperiaatteet Tarkoitus - Sosioekonomisia terveyseroja

Lisätiedot

6.10.2015. Esimiestyö on pääsääntöisesti vaativampaa kuin esimiehen johtaman tiimin/ryhmän toimihenkilöiden tekemä työ.

6.10.2015. Esimiestyö on pääsääntöisesti vaativampaa kuin esimiehen johtaman tiimin/ryhmän toimihenkilöiden tekemä työ. Henkilöstöosasto 6.10.2015 ESIMIESTYÖN VAATIVUUSLUOKITUS Yleistä Esimiestyön vaativuuden arviointi perustuu vahvistettuun toimenkuvaukseen. Esimies toimii usein myös itse asiantuntijana, jolloin toimenkuvaukseen

Lisätiedot

Nivalan kaupungin viestintäohje. Karikumpu Nivalan kaupunki. Hyväksytty:

Nivalan kaupungin viestintäohje. Karikumpu Nivalan kaupunki. Hyväksytty: 2012 Nivalan kaupungin viestintäohje Karikumpu Nivalan kaupunki Hyväksytty: Sisältö 1. Lainsäädäntö määrittelee tiedotustoiminnan lähtökohdat... 3 2. Tiedottamisen vastuut oltava selkeät... 3 Kaupungin

Lisätiedot

Luomun vientiseminaari 16.5. Team Finlandin anti luomuviennille

Luomun vientiseminaari 16.5. Team Finlandin anti luomuviennille Luomun vientiseminaari 16.5. Team Finlandin anti luomuviennille Ylitarkastaja Mikko Härkönen, TEM mikko.harkonen@tem.fi TEAM FINLAND: TAUSTAA Team Finland-verkosto edistää Suomen taloudellisia ulkosuhteita,

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN ASUKKAIDEN PAIKALLISAGENDA. toimintasuunnitelma 2008. Kilpisenkatu 8 40100 JYVÄSKYLÄ www.jyvaskyla.fi/japa

JYVÄSKYLÄN ASUKKAIDEN PAIKALLISAGENDA. toimintasuunnitelma 2008. Kilpisenkatu 8 40100 JYVÄSKYLÄ www.jyvaskyla.fi/japa JYVÄSKYLÄN ASUKKAIDEN PAIKALLISAGENDA toimintasuunnitelma 2008 Kilpisenkatu 8 40100 JYVÄSKYLÄ 2 SISÄLLYSLUETTELO TOIMINTASUUNNITELMA 2008 sivu 1. JOHDANTO 3 2. PERUSTOIMINTA 3 3. PERUSTOIMINTAAN KUULUVAT

Lisätiedot

Sosten arviointifoorumi 4.6.2015. Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY

Sosten arviointifoorumi 4.6.2015. Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY Sosten arviointifoorumi 4.6.2015 Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY 1 Mistä on kysymys? Arviointi = tiedon tuottamista toiminnasta, siihen liittyvistä kehittämistarpeista sekä toiminnan vaikuttavuudesta

Lisätiedot

Puolustushallinnon VIESTINTÄSTRATEGIA PUOLUSTUSMINISTERIÖ PUOLUSTUSVOIMAT PUOLUSTUSHALLINNON RAKENNUSLAITOS

Puolustushallinnon VIESTINTÄSTRATEGIA PUOLUSTUSMINISTERIÖ PUOLUSTUSVOIMAT PUOLUSTUSHALLINNON RAKENNUSLAITOS Puolustushallinnon VIESTINTÄSTRATEGIA PUOLUSTUSMINISTERIÖ PUOLUSTUSVOIMAT PUOLUSTUSHALLINNON RAKENNUSLAITOS Sisällysluettelo 1 Viestinnän strateginen rooli 2 Puolustushallinnon visio, arvot ja perustoiminnot

Lisätiedot

OSVI: Osallistava sisäinen viestintä tutkimus- ja kehittämishanke

OSVI: Osallistava sisäinen viestintä tutkimus- ja kehittämishanke Osallistava sisäinen viestintä Lahden kaupungissa Kuntamarkkinat 15.9.2011 Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia Maarit Pedak KTM ja VTM, tutkija maarit.pedak@helsinki.fi 9/15/2011 1 OSVI: Osallistava

Lisätiedot

ALUEKEHITTÄMISEN PROSESSI / DIAK ALUEVAIKUTTAJANA

ALUEKEHITTÄMISEN PROSESSI / DIAK ALUEVAIKUTTAJANA ALUEKEHITTÄMISEN PROSESSI / DIAK ALUEVAIKUTTAJANA PROSESSIN OMISTAJA Yksikönjohtajat PROSESSIKUVAUKSEN HYVÄKSYJ KSYJÄ Johtoryhmä PRSESSIKUVAUS LUOTU JA PÄIVITETTY P Syyskuu 2008 PROSESSIKUVAUS HYVÄKSYTTY

Lisätiedot

HALLITUKSEN ESITYS LIITON KIELISTRATEGIAKSI 2014-2016

HALLITUKSEN ESITYS LIITON KIELISTRATEGIAKSI 2014-2016 HALLITUKSEN ESITYS LIITON KIELISTRATEGIAKSI 2014-2016 1. Johdanto Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto - SAMOK ry edustaa lähes 140 000 ammattikorkeakouluopiskelijaa. Vuonna 2013 SAMOKilla

Lisätiedot

Hallinnon haasteet. Aluehallinnon uudistamishankkeen alueseminaari Kuopio 26.11.2007. Itä-Suomen lääninhallitus Maaherra Pirjo Ala-Kapee-Hakulinen

Hallinnon haasteet. Aluehallinnon uudistamishankkeen alueseminaari Kuopio 26.11.2007. Itä-Suomen lääninhallitus Maaherra Pirjo Ala-Kapee-Hakulinen Aluehallinnon uudistamishankkeen alueseminaari Kuopio Hallinnon haasteet Itä-Suomen lääninhallitus Maaherra Lapin lääni väestö 186 400 Rovaniemi Oulu Oulun lääni väestö 460 890 Länsi-Suomen lääni väestö

Lisätiedot

OECD 2OO4 TUKEVA POHJA PÄÄTÖKSENTEOLLE JA VÄLINE GLOBALISAATIOKEHITYKSEN ANALYYSIIN JA HALLINTAAN JORMA JULIN 5.5.2004 OECD! 30 JÄSENTÄ - SLOVAKIA HYVÄKSYTTIIN VIIMEISENÄ JOULUKUUSSA 2000! LÄHES PARIKYMMENTÄ

Lisätiedot

VIESTINTÄSUUNNITELMA

VIESTINTÄSUUNNITELMA VIESTINTÄSUUNNITELMA Hankekunnat Henkilöstö Asiakkaat Järjestöt AVI STM Aikuissosiaalityön eri toimijat THL Sosiaalialan osaamiskeskukset SOS II -HANKE SOS II Sosiaalisesti osalliseksi sosiaalityöllä hanke

Lisätiedot

Uusi kuntalaki ja johtamismallit mikä valita? Kuntamarkkinat 9.9. klo 10.-10.45

Uusi kuntalaki ja johtamismallit mikä valita? Kuntamarkkinat 9.9. klo 10.-10.45 Uusi kuntalaki ja johtamismallit mikä valita? Kuntamarkkinat 9.9. klo 10.-10.45 Jarkko Majava FCG Koulutus Oy jarkko.majava@fcg.fi 050 3252306 Uusi kuntalaki on tullut voimaan 1.5.2015 Suuri osa lain säännöksistä

Lisätiedot

Viestintä häiriötilanteissa. 6.2.2014 Anna-Maria Maunu

Viestintä häiriötilanteissa. 6.2.2014 Anna-Maria Maunu Viestintä häiriötilanteissa 6.2.2014 Anna-Maria Maunu Häiriötilanneviestintä kunnissa Viestintä on asenne: Viestinnän näkökulma vieläkin puutteellisesti mukana (kuntien) johtamisessa. Kuntien viestinnän

Lisätiedot

Ajankohtaista sisäisestä turvallisuudesta. Hamina 18.4.2013 Kia Vertio Sisäasiainministeriö

Ajankohtaista sisäisestä turvallisuudesta. Hamina 18.4.2013 Kia Vertio Sisäasiainministeriö Ajankohtaista sisäisestä turvallisuudesta Hamina 18.4.2013 Kia Vertio Sisäasiainministeriö 17.4.2013 Sisäisen turvallisuuden tavoite Pääministeri Jyrki Kataisen hallitusohjelma 20.6.2011 Suomi on Euroopan

Lisätiedot

Kokemuksia nykyisestä valtion aluehallinnosta 24.11.2011 Anneli Taina, ylijohtaja. Etelä-Suomen aluehallintovirasto

Kokemuksia nykyisestä valtion aluehallinnosta 24.11.2011 Anneli Taina, ylijohtaja. Etelä-Suomen aluehallintovirasto Kokemuksia nykyisestä valtion aluehallinnosta 24.11.2011 Anneli Taina, ylijohtaja Etelä-Suomen aluehallintovirasto Uudistuksen lähtökohdat Perustui Matti Vanhasen II hallitusohjelmaan Hallinto- ja kuntaministeri

Lisätiedot

ALU-koordinaattorin puheenvuoro

ALU-koordinaattorin puheenvuoro ALU-koordinaattorin puheenvuoro Tenho Jaakola suunnittelija Oulun kaupunki, työpajapalvelut Pohjois-Pohjanmaan ALU-koordinaattori Kumppanuusfoorumi työpajoille ja sidosryhmille Kajaani 30.9.2014 ALU-verkostot

Lisätiedot

Tavoitteena on luoda mahdollisimman hyvät yhteiskunnalliset edellytykset ja olosuhteet vapaaehtoistoiminnalle.

Tavoitteena on luoda mahdollisimman hyvät yhteiskunnalliset edellytykset ja olosuhteet vapaaehtoistoiminnalle. ntästrategia Vuosikokous 25.11.2014 Kansalaisareenan viestintästrategia tukee järjestöstrategiaa. Toiminnan osa-alueet on käsitelty viestintästrategiassa erikseen. Osa-alueisiin panostetaan toimintasuunnitelman

Lisätiedot

Tiedolla johtaminen valtion keskushallinnossa

Tiedolla johtaminen valtion keskushallinnossa Tiedolla johtaminen valtion keskushallinnossa Tuloksia julkisen sektorin uudistamista koskevasta kyselytutkimuksesta (COCOPS) Tutkimus ja tiedolla johtaminen valtionhallinnon kehittämisessä tutkijat ja

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriö E-KIRJE STM2010-00297. HTO Arrhenius Viveca 11.10.2010 JULKINEN. VASTAANOTTAJA Suuri valiokunta

Sosiaali- ja terveysministeriö E-KIRJE STM2010-00297. HTO Arrhenius Viveca 11.10.2010 JULKINEN. VASTAANOTTAJA Suuri valiokunta Sosiaali- ja terveysministeriö E-KIRJE STM2010-00297 HTO Arrhenius Viveca 11.10.2010 JULKINEN VASTAANOTTAJA Suuri valiokunta Viite Asia EU; Komission ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston päätökseksi

Lisätiedot

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko tarjoaa mainion tilaisuuden toteuttaa tapahtumia yhteistyössä oman alueen eri organisaatioiden kanssa.

Lisätiedot

KEHU JA MUITA TURVALLISUUTEEN

KEHU JA MUITA TURVALLISUUTEEN KEHU JA MUITA TURVALLISUUTEEN VAIKUTTAVIA HANKKEITA Turvallisuusjohtaja Rauli Parmes Liikenne- ja viestintäministeriö Keskushallinnon uudistushanke Nykyisen hallituksen ohjelmassa on linjattu, että hallitus

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2014

TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2014 TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2014 1. Yleistä seurasta Hallinnon Tutkimuksen Seura ry. on tieteellinen yhdistys, jonka tarkoitus on edistää hallinnon tutkimusta Suomessa ja osallistua alan kansainväliseen

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2011

TOIMINTASUUNNITELMA 2011 TOIMINTASUUNNITELMA 2011 Kepan voimassaolevan strategian ja ohjelman mukainen Tavoitteena poliittinen muutos, köyhdyttävien rakenteiden purkaminen ja köyhdyttämisen lopettaminen 29,3 % rahoituksesta käytetään

Lisätiedot

SISÄLLYS. N:o 139. Laki. yhteistoiminnasta yrityksissä annetun lain muuttamisesta. Annettu Helsingissä 4 päivänä maaliskuuta 2005

SISÄLLYS. N:o 139. Laki. yhteistoiminnasta yrityksissä annetun lain muuttamisesta. Annettu Helsingissä 4 päivänä maaliskuuta 2005 SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2005 Julkaistu Helsingissä 10 päivänä maaliskuuta 2005 N:o 139 144 SISÄLLYS N:o Sivu 139 Laki yhteistoiminnasta yrityksissä annetun lain muuttamisesta... 511 140 Valtioneuvoston asetus

Lisätiedot

Sisäinen turvallisuus ja sisäasiainministeriön strategia. VIRVE-päivä 19.3.2013. Pelastusylijohtaja Pentti Partanen

Sisäinen turvallisuus ja sisäasiainministeriön strategia. VIRVE-päivä 19.3.2013. Pelastusylijohtaja Pentti Partanen Sisäinen turvallisuus ja sisäasiainministeriön strategia VIRVE-päivä 19.3.2013 Pelastusylijohtaja Pentti Partanen Sisäasiainministeriön sisäisen turvallisuuden tehtävät Yleinen järjestys ja turvallisuus

Lisätiedot

Mitä vesienhoidon välittäjäorganisaatiolta vaaditaan?

Mitä vesienhoidon välittäjäorganisaatiolta vaaditaan? Mitä vesienhoidon välittäjäorganisaatiolta vaaditaan? Lappajärvi 19.11. 2014 Laura Liuska / VYYHTI-hanke Välittäjäorganisaatio: mikä ja miksi? Vesienhoidossa vapaaehtoisen paikallisen kunnostustoiminnan

Lisätiedot

SEUTUVIESTINNÄN HYVÄ KÄYTÄNTÖ JÄSENKUNNASSA

SEUTUVIESTINNÄN HYVÄ KÄYTÄNTÖ JÄSENKUNNASSA 1 SEUTUVIESTINNÄN HYVÄ KÄYTÄNTÖ JÄSENKUNNASSA Seutuhallituksen hyväksymä 29.5.2008 YLEISTÄ...2 SEUTUYKSIKÖN TOIMENPITEET...2 JÄSENKUNTIEN TOIMENPITEET...3 Virka- ja toimihenkilöt...3 Luottamushenkilöt...4

Lisätiedot

MMM:n hallinnonalan energiapäivä

MMM:n hallinnonalan energiapäivä MMM:n hallinnonalan energiapäivä Energia-asioiden sijoittuminen TEK-/ELY-organisaatioon ja yhteistyö metsäkeskusten kanssa 5.6.2009 Osastopäällikkö Heimo Hanhilahti MMM Energia-asioiden hoito TE-keskuksissa

Lisätiedot

Helsingin kaupungin toimistovirkailijat 0 JHL ry 240. Helsingin kaupungin toimistovirkailijat JHL ry 240. Toimintasuunnitelma 2011

Helsingin kaupungin toimistovirkailijat 0 JHL ry 240. Helsingin kaupungin toimistovirkailijat JHL ry 240. Toimintasuunnitelma 2011 Helsingin kaupungin toimistovirkailijat 0 Helsingin kaupungin toimistovirkailijat Toimintasuunnitelma 2011 Carita Bardakci 24.11.2010 Helsingin kaupungin toimistovirkailijat 1 TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2016

TOIMINTASUUNNITELMA 2016 TOIMINTASUUNNITELMA 2016 Luonnos syyskuu 2015, vahvistetaan liiton syyskokouksessa 3.12.2015 ja päivitetään rahoituspäätösten jälkeen tammikuussa 2016. TAVOITTEET 2016 1. MONIKA-NAISET LIITOLLA ON LAADUKKAITA

Lisätiedot

Itämeristrategian rahoitus

Itämeristrategian rahoitus Itämeristrategian rahoitus Itämeren alue kutsuu miten Suomessa vastataan? Helsinki/TEM, 8.9.2010 Petri Haapalainen, TEM petri.haapalainen@tem.fi Keskeisiä lähtökohtia, kysymyksiä ja haasteita Lähtökohtia

Lisätiedot

Valviran strategiset linjaukset 2011 2015

Valviran strategiset linjaukset 2011 2015 Valviran strategiset linjaukset 2011 2015 Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valvira on sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan keskusvirasto. sosiaali- ja terveydenhuollon, alkoholihallinnon

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2013-2016. mikuntautajärviikäihmistenval 20.9.2013

TOIMINTASUUNNITELMA 2013-2016. mikuntautajärviikäihmistenval 20.9.2013 Utajärvivalmistelut oimkuntautajärviva lmistelutoiminkuntautajärviikä ihmistenvalmistelutoimikuntau tajärvivalmistelutoi TOIMINTASUUNNITELMA 2013-2016 mikuntautajärvival 20.9.2013 mistelutoimikuntautajärviikäih

Lisätiedot

KIVININET 30.10 Rajatonta kasvua Kaakossa

KIVININET 30.10 Rajatonta kasvua Kaakossa KIVININET 30.10 Rajatonta kasvua Kaakossa Mikko Härkönen, TEM mikko.harkonen@tem.fi MIKÄ TEAM FINLAND? Team Finland verkosto edistää Suomen taloudellisia ulkosuhteita, maakuvaa, yritysten kansainvälistymistä

Lisätiedot

Puolustushallinnon VIESTINTÄSTRATEGIA

Puolustushallinnon VIESTINTÄSTRATEGIA PUOLUSTUSMINISTERIÖ PUOLUSTUSVOIMAT PUOLUSTUSHALLINNON RAKENNUSLAITOS Puolustushallinnon VIESTINTÄSTRATEGIA 1 Sisällysluettelo Viestinnän strateginen rooli...1 Puolustushallinnon visio, arvot ja perustoiminnot...1

Lisätiedot

Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuurijaoston työsuunnitelma 2014

Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuurijaoston työsuunnitelma 2014 Suunnitelma Valtiovarainministeriö/Julkisen hallinnon ICT - toiminto/vaatimukset ja suositukset JHKA-sihteeristö 22.1.2014 Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuurijaoston työsuunnitelma 2014 Julkisen hallinnon

Lisätiedot

Toiminta rahoitetaan osallistujien jäsenmaksuilla, hankerahoituksella ja erikseen kerättävällä rahoituksella.

Toiminta rahoitetaan osallistujien jäsenmaksuilla, hankerahoituksella ja erikseen kerättävällä rahoituksella. LOHJAN SEUDUN YMPÄRISTÖKLUSTERI Klusteri on yhteistyöverkosto, joka edistää yritysten ja yhteisöjen ympäristöasioiden hallintaa, auttaa ennakoimaan ja sopeutumaan muutoksiin ja riskeihin sekä edesauttaa

Lisätiedot

Yhteinen savotta, yhteinen strategia

Yhteinen savotta, yhteinen strategia Yhteinen savotta, yhteinen strategia AVIen ja ELY-keskusten yhteisen strategia-asiakirjan 2016-2019 valmistelu Aluetilaisuudet Rovaniemi, Helsinki, Seinäjoki ja Mikkeli Anu Nousiainen ja Marja-Riitta Pihlman

Lisätiedot

1 (8) NUORISOASIAINKESKUS. Nuorisotoimenjohtaja/PS 1.2.2014. Ntj 27.1.2014 4 NUORISOASIAINKESKUKSEN TOIMINTASÄÄNTÖ

1 (8) NUORISOASIAINKESKUS. Nuorisotoimenjohtaja/PS 1.2.2014. Ntj 27.1.2014 4 NUORISOASIAINKESKUKSEN TOIMINTASÄÄNTÖ 1 (8) Ntj 27.1.2014 4 NUORISOASIAINKESKUKSEN 1. Strategiaperusta Nuorisoasiainkeskuksen toimintasääntö perustuu kaupunginvaltuuston 27.11.2002 hyväksymään nuorisotoimen johtosääntöön. Siinä nuorisoasiainkeskuksen

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 15 päivänä kesäkuuta 2011. 634/2011 Laki. julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta

Julkaistu Helsingissä 15 päivänä kesäkuuta 2011. 634/2011 Laki. julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 15 päivänä kesäkuuta 2011 634/2011 Laki julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta Annettu Helsingissä 10 päivänä kesäkuuta 2011 Eduskunnan päätöksen mukaisesti

Lisätiedot

Arvoisa vastaaja. Vapaaehtoistoiminnan asiantuntemustasi ja paikallistietämystäsi tarvitaan!

Arvoisa vastaaja. Vapaaehtoistoiminnan asiantuntemustasi ja paikallistietämystäsi tarvitaan! Arvoisa vastaaja Vapaaehtoistoiminnan asiantuntemustasi ja paikallistietämystäsi tarvitaan! 1) Tämä on vapaaehtoistoiminnan paikalliseen infrastruktuuriin liittyvä kartoitus, joka toteutetaan joulutammikuun

Lisätiedot

Järjestöjen toiminnan arviointi ja JÄRVI-hankkeen kehittämät välineet

Järjestöjen toiminnan arviointi ja JÄRVI-hankkeen kehittämät välineet Järjestöjen toiminnan arviointi ja JÄRVI-hankkeen kehittämät välineet Järjestöjohdon sosiaali- ja terveyspolitiikan kehittämisfoorumi 30.1.2009 Lahti www.jarvi-hanke.fi Sisältö ja toteutus 30.1. Klo 8.30

Lisätiedot

1. Yleistä tutkimuksesta 2. Tutkimuksen tulokset 3. Yhteenveto. Sisällys

1. Yleistä tutkimuksesta 2. Tutkimuksen tulokset 3. Yhteenveto. Sisällys 1. Yleistä tutkimuksesta 2. Tutkimuksen tulokset 3. Yhteenveto Sisällys 1 1. Yleistä tutkimuksesta 2. Tutkimuksen tulokset 3. Yhteenveto Yleistä tutkimuksesta 2 YLEISTÄ TUTKIMUKSESTA Tutkimuksen tavoitteena

Lisätiedot

Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen

Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen Hämeen ELY-keskus Paikallinen kehittäminen ja ESR Euroopan sosiaalirahasto (ESR) tukee yhteisölähtöistä eli kansalaistoimijalähtöistä paikallista kehittämistä

Lisätiedot

Team Finland-verkosto edistää Suomen taloudellisia ulkosuhteita, yritysten kansainvälistymistä, Suomeen suuntautuvia investointeja sekä maakuvaa.

Team Finland-verkosto edistää Suomen taloudellisia ulkosuhteita, yritysten kansainvälistymistä, Suomeen suuntautuvia investointeja sekä maakuvaa. TEAM FINLAND: TAUSTAA Team Finland-verkosto edistää Suomen taloudellisia ulkosuhteita, yritysten kansainvälistymistä, Suomeen suuntautuvia investointeja sekä maakuvaa. Taustatekijät 1. Maailmantalouden

Lisätiedot

KOMISSION PÄÄTÖS, annettu 25.11.2014,

KOMISSION PÄÄTÖS, annettu 25.11.2014, EUROOPAN KOMISSIO Strasbourg 25.11.2014 C(2014) 9048 final KOMISSION PÄÄTÖS, annettu 25.11.2014, komission pääjohtajien sekä organisaatioiden tai itsenäisten ammatinharjoittajien välisiä kokouksia koskevan

Lisätiedot

Kieli osana avointa hallintoa & hyvän virkakielen toimintaohjelma

Kieli osana avointa hallintoa & hyvän virkakielen toimintaohjelma Kieli osana avointa hallintoa & hyvän virkakielen toimintaohjelma Julkisen alan tiedottajat ry Viestintäpäivät, Oulu Ulla Tiililä Kotimaisten kielten keskus 28.3.2014 Kotimaisten kielten keskus Avoin hallinto

Lisätiedot

1. Kansalaisten tarpeet viestinnän lähtökohtana 5. 2. Oikeusaputoimistojen viestinnän erityispiirteet 5

1. Kansalaisten tarpeet viestinnän lähtökohtana 5. 2. Oikeusaputoimistojen viestinnän erityispiirteet 5 SISÄLTÖ 1. Kansalaisten tarpeet viestinnän lähtökohtana 5 2. Oikeusaputoimistojen viestinnän erityispiirteet 5 3. Ulkoisen viestinnän keinot 6 Asiakaspalvelu ja neuvonta 6 Viestintä tiedotusvälineille

Lisätiedot

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto 2016-2020 Iholiiton Kevätpäivät 19.3.2016 Tampere Ajattelulle annettava aikaa - strategia ei synny sattumalta, vaan riittävän vuorovaikutuksen tuloksena Miten

Lisätiedot

VIESTINTÄ- STRATEGIA. JYYn viestinnän periaatteet

VIESTINTÄ- STRATEGIA. JYYn viestinnän periaatteet VIESTINTÄ- STRATEGIA Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta JYY Johdanto Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunnan viestintästrategia määrittelee, millaista JYYn viestinnän tulee olla, jotta se tukee ylioppilaskunnan

Lisätiedot

EDISTÄMME POTILASTURVALLISUUTTA YHDESSÄ. Suomalainen potilasturvallisuusstrategia 2009 2013

EDISTÄMME POTILASTURVALLISUUTTA YHDESSÄ. Suomalainen potilasturvallisuusstrategia 2009 2013 EDISTÄMME POTILASTURVALLISUUTTA YHDESSÄ Suomalainen potilasturvallisuusstrategia 2009 2013 Suomalainen potilasturvallisuusstrategia 2009 2013 STM asetti Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmän vuosille

Lisätiedot

Yhteisiä tekoja. www.tyohyvinvointifoorumi.fi

Yhteisiä tekoja. www.tyohyvinvointifoorumi.fi Yhteisiä tekoja www.tyohyvinvointifoorumi.fi www.tyohyvinvointifoorumi.fi 1 Työhyvinvointifoorumi on hyvien käytäntöjen jakamista ja niistä oppimista verkostotapaamisia ja yhteistyön vahvistamista valtakunnallista,

Lisätiedot

Arjen turvaa kunnissa

Arjen turvaa kunnissa Arjen turvaa kunnissa Turvallisuusyhteistyön kehittäminen kunnissa Alueellinen sisäisen turvallisuuden yhteistyö Vaasa 25.9.2012 Marko Palmgren, projektipäällikkö Lapin aluehallintovirasto 1.10.2012 1

Lisätiedot

SISÄLLYS. N:o 147. Valtioneuvoston asetus. eräistä tuomiopiirijärjestelyistä. Annettu Helsingissä 23 päivänä helmikuuta 2006

SISÄLLYS. N:o 147. Valtioneuvoston asetus. eräistä tuomiopiirijärjestelyistä. Annettu Helsingissä 23 päivänä helmikuuta 2006 SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2006 Julkaistu Helsingissä 1 päivänä maaliskuuta 2006 N:o 147 155 SISÄLLYS N:o Sivu 147 Valtioneuvoston asetus eräistä tuomiopiirijärjestelyistä... 465 148 Oikeusministeriön päätös

Lisätiedot

Sivu 1 / 5. RAAHEN LÄHIDEMOKRATIAMALLI, ehdotus 4.11.2015. 1. Johdanto

Sivu 1 / 5. RAAHEN LÄHIDEMOKRATIAMALLI, ehdotus 4.11.2015. 1. Johdanto Sivu 1 / 5 RAAHEN LÄHIDEMOKRATIAMALLI, ehdotus 4.11.2015 1. Johdanto Raahen kaupungilla on pitkät perinteet yhteistyöstä ja kylien tukemisesta. Vuonna 1989 Raahen kaupunki osallistui kolmivuotiseen, valtakunnalliseen

Lisätiedot

Ajankohtaista opetus- ja kulttuuriministeriöstä

Ajankohtaista opetus- ja kulttuuriministeriöstä Opetus- ja kulttuuriministeriön kirjastopäivät 2015 Ajankohtaista opetus- ja kulttuuriministeriöstä Hannu Sulin Helsinki 24.11.2015 HE valtion vuoden 2016 talousarvioksi Valtionavustukset yleisten kirjastojen

Lisätiedot

Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15

Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15 Ammatillisen peruskoulutuksen valtionavustushankkeiden aloitustilaisuus Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15 Opetusneuvos Leena.Koski@oph.fi www.oph.fi Hankkeen vaikuttavuuden

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriö

Sosiaali- ja terveysministeriö Sosiaali- ja terveysministeriö Sosiaali- ja terveydenhuoltoalan ergonomia-asiantuntijoiden työseminaari 6.-7.6.2013 Liisa Hakala Mielekäs työ sosiaali- ja terveydenhuoltoalalla - Miksi työn mielekkyys

Lisätiedot

Aluehallinto uudistuu 2010. Tavoitteena kansalais- ja asiakaslähtöisesti ja tuloksellisesti toimiva aluehallinto

Aluehallinto uudistuu 2010. Tavoitteena kansalais- ja asiakaslähtöisesti ja tuloksellisesti toimiva aluehallinto Aluehallinto uudistuu 2010 Tavoitteena kansalais- ja asiakaslähtöisesti ja tuloksellisesti toimiva aluehallinto Uudistuksen tavoitteet: Selkeämpi viranomaisten työnjako ilman päällekkäisyyksiä Asiakaslähtöisyys

Lisätiedot

KUULOLIITTO RY:N JOHTOSÄÄNTÖ Hyväksytty liittovaltuustossa 20.4.2013

KUULOLIITTO RY:N JOHTOSÄÄNTÖ Hyväksytty liittovaltuustossa 20.4.2013 JOHTOSÄÄNTÖ sivu 1(6) KUULOLIITTO RY:N JOHTOSÄÄNTÖ Hyväksytty liittovaltuustossa 20.4.2013 I JOHTOSÄÄNNÖN SOVELTAMISALA 1 Johtosäännössä määrätään siitä luottamusjohdon toiminnasta, joka ei sisälly sääntöihin,

Lisätiedot

EU-asioiden valmistelu valtioneuvostossa. Yksikön päällikkö Kirsi Pimiä

EU-asioiden valmistelu valtioneuvostossa. Yksikön päällikkö Kirsi Pimiä EU-asioiden valmistelu valtioneuvostossa Yksikön päällikkö Kirsi Pimiä EU-asioiden kansallinen valmistelu - toimintaperiaate Lähtökohtana asioiden järjestelmällinen yhteensovittaminen Yksittäiset linjaukset

Lisätiedot

SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET 1.1.2014

SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET 1.1.2014 1 Parikkalan kunta SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET 1.1.2014 1. Lainsäädäntöperusta ja soveltamisala Kuntalain 13 :n mukaan valtuuston tulee päättää kunnan ja kuntakonsernin sisäisen valvonnan

Lisätiedot

Alueyhteistyön kehittäminen määrällisten koulutustarpeiden ennakoinnissa

Alueyhteistyön kehittäminen määrällisten koulutustarpeiden ennakoinnissa Alueyhteistyön kehittäminen määrällisten koulutustarpeiden ennakoinnissa Ennakointiyksikkö Samuli Leveälahti 15.12.2004 Osaamisen ja sivistyksen asialla Ennakoinnin ESR hanke Opetushallituksessa 1.1.2004

Lisätiedot

Korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten yhteistyön syventämisen tiekartan kuulemistilaisuus 10.2.2015, Tieteiden talo, Helsinki

Korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten yhteistyön syventämisen tiekartan kuulemistilaisuus 10.2.2015, Tieteiden talo, Helsinki Korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten yhteistyön syventämisen tiekartan kuulemistilaisuus 10.2.2015, Tieteiden talo, Helsinki Johtaja Riitta Maijala Korkeakoulu- ja tiedepolitiikan osasto 1 TULA VNP*): Korkeakoulujen

Lisätiedot