Dnro LAPPEENRANNANKAI ~

Transkriptio

1 Alu h itintov r ; Dnro ESAV (/9739/2014 Etelä-Suomi LAPPEENRANNANKAI ~ Kk~ Lappeenrannan kaupunki Kaupunginhallitus PL Lappeenranta Viite Suomen Karbonaatti Oy, mikrokalsiittitehtaan ympäristölupapäätöksen lupamääräysten tarkistaminen, Lappeenranta. Lausuntopyyntö Aluehallintovirasto pyytää Lappeenrannan kaupungin lausuntoa viitekohdassa mainitusta hakemuksesta. Lausunto pyydetään toimittamaan aluehallintoviraston Hämeenlinnan päätoimipaikkaan mennessä. Lausunnossa on ilmoitettava asian dnro ESAVI/ Asiakirjoja käsiteltäessä pyydetään huomioimaan, että asiakirjat sisältävät salassa pidettävää aineistoa. Salassa pidettävät asiakirjat on erillisessä kirjekuoressa. Asia voidaan ratkaista, vaikka lausuntoa ei anneta. Asiakirjoja ei tarvitse palauttaa aluehallintovirastoon. Lisätietoja antavat Ympäristöneuvos Ilpo Hiltunen, puh Ympäristöneuvos Tero Mäkinen, puh Osastosihteeri Maret Ve maa LIITTEET Kuulutus Hakemusasiakirjat + salassa pidettävät kuori ETELÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO, YMPÄRISTÖLUPAVASTUUALUE ymparistoluvat.etela@avi.fi puh Hämeenlinnan päätoimipaikka Helsingin toimipaikka fax Birger Jaarlin katu 15 Ratapihantie 9 kirjaamo.etela@avi.fi PL 150, Hämeenlinna PL 110, Helsinki

2 M ro

3 Al u eh alli ntovira s to Etelä-Suomi Dnro ESAVI/ Kuulutus Ympäristölupahakemus Hakija Suomen Karbonaatti Oy Asia Hakemus, joka koskee mikrokalsiittitehtaan ympäristölupapäätöksen lupamääräysten tarkistamista, Lappeenranta. Hakemuksen mukainen toiminta Hakemus koskee ympäristöluvan lupamääräysten tarkistamista. Vuonna 1983 perustettu Suomen Karbonaatti valmistaa paperi- ja kartonkiteollisuudelle kalsiumkarbonaattipohjaisia päällystyspigmenttejä ja täyteaineita ja on alansa suurin toimija Suomessa. Tehtaan vuotuinen tuotantokapasiteetti on n t lietettä, mikä vastaa t kalsiittia. Tehdas sijaitsee Lappeenrannan kaupungissa Ihalaisten tehdasalueella ja ympärillä on muita tehdasalueen yrityksiä, lähimpään asuinrakennukseen Tapiolassa on matkaa 700 m. Tehdas käyttää pääraaka-aineena kalkkikivestä jalostettua kalsiittirikastetta. Prosessin tarvitsema vesi otetaan Nordkalk Oy:n omistamasta Hanhikempin tekopohjavesilaitokselta. Prosessi tarvitsee myös sähköä, joka ostetaan ulkoa. Tuotteet toimitetaan asiakkaille säiliöautoilla valtatie 6:a pitkin. Suomen Karbonaatti Oy:llä on sertifioitu ISO 14001:2004 ympäristöjärjestelmä vuodesta 1998 sekä sertifioitu ISO 9001:2008 laatujärjestelmä vuodesta Tiedot olennaisista päästöistä ja jätteistä Prosessin ylimäärävedet ohjataan Nordkalk Oy:n hapetusaltaiden kautta Rakkolanojaan. Häiriötilanteissa vesi ohjataan omille laskeutusaltaille, mistä laskeutettu vesi johdetaan myös Nordkalk Oy:n hapetusaltaiden kautta Rakkolanojaan. ETELÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO, YMPÄRISTÖLUPAVASTUUALUE 1 ymparistoluvat.etela@avi.fi puh Hämeenlinnan päätoimipaikka Helsingin toimipaikka fax Birger Jaarlin katu 15 Ratapihantie 9 kirjaamo.etela@avi.fi PL 150, Hämeenlinna PL 110, Helsinki

4 2 Pigmenttien ja täyteaineiden valmistus on märkäprosessi, minkä ansiosta ilma- tai pölypäästöjä ei synny. Prosessissa syntyy jonkin verran kalsiittijätettä, joka varastoidaan omalle kaatopaikalle, mikä sijaitsee keskellä Nordkalk Oy:n kiven läjitysaluetta. Meluhaitta on paikallinen ja pääasiassa laitoksen sisällä. Ihalaisen kai- Suomen Karbonaatti Oy:n ympäristövaikutukset rajoittuvat vospiirin sisäpuolelle. Kuulutuksen ja hakemusasiakirjojen nähtävänäpito Tämä kuulutus pidetään nähtävänä Lappeenrannan kaupungin ja Etelä-Suomen aluehallintoviraston Hämeenlinnan päätoimipaikan ilmoitustauluilla. Kuulutus on lisäksi luettavissa osoitteessa Hakemusasiakirjat ovat kuulutusaikana yleisesti nähtävillä Lappeenrannan seudun ympäristötoimessa (Pohjolankatu 14). Muistutusten ja mielipiteiden esittäminen Niille, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea (asianosainen), varataan tilaisuus tehdä muistutuksia lupahakemuksesta. Muilla kuin asianosaisilla on mahdollisuus ilmaista mielipiteensä asiasta. Kirjelmässä pitää mainita muistuttajan nimi, osoite, kiinteistön nimi, RN:o, kylä ja kunta, hakijan ja toiminnan/hankkeen asian nimi sekä Dnro ESAVI/ Muistutukset ja mielipiteet on toimitettava viimeistään ensisijaisesti sähköistä muistutuslomaketta käyttäen tai kirjallisina postitse (Etelä-Suomen aluehallintovirasto, ympäristölupavastuualue, PL 150, Hämeenlinna) tai sähköisesti (ymparistoluvat.etela@avi.fi). Kiinteistön osaomistajaa pyydetään toimittamaan tämä tiedoksianto myös kiinteistön mahdollisille muille haltijoille. Lisätietoja antavat Ympäristöneuvos Ilpo Hiltunen, puh Ympäristöneuvos Tero Mäkinen, puh sähköposti: etunimi.sukunimi@avi.fi

5 Virtanen Eija-Marja (AVI) i = ; r q 12, Lähettäjä : Rouhiainen Jari [Jari.Rouhiainen@karbonaatti.com] Lähetetty : 15. joulukuuta :54 iz` Vastaanottaja : AVI Ympäristölupa Etelä-Suomi Aihe: Liitteet : Liite 25D Seloste liitteineen.pdf; SKOY Ympäristölupahåkemuksen liiteluettelo.xlsx; Suomen Karbonaatti Oy Ympäristölupahakemus.doc; Liite 1 Sähköinen laskutusosoite.pdf; Liite 4 NK ympäristölupapäätös.pdf; Liite 4 SKOY ympäristölupapäätös.pdf; Liite 5 Kiinteistöveropäätös.pdf; Liite 6A Kaava.pdf; Liite 6A Kaavamääräykset.rtf; Liite 6A Yleiskaava.pdf; Liite 6A Yleiskaavamääräykset.rtf; Liite 7A Alueen tehtaita.pdf; Liite 7A Kaivospiiriin rajoittuvat kiinteistöt 2014.xls; Liite 7A Kaivospiirissä olevat kiinteistöt 2014.xls; Liite 8B Yleisölle tarkoitettu tiivistelmä.pdf; Liite 10 Rakenteiden sijainti.pdf; Liite 10 Tiedot toiminnan tuotteista jne.pdf; Liite 11 Kemikaalitaulukko.xlsx; Liite 13B Viemäröinti.pdf; Liite 14 Ympäristönäkökohdat xls; Liite 15 Liikennejärjestelyt.pdf; Liite 16 Sertifikaatti.pdf; Liite 17A Vesien tarkkailu.xls; Liite 19 Jätteet.pdf; Liite 20A Kaatopaikan rakenne.pdf; Liite 20D Kaatopaikan vakuus.pdf Terve Ilpo, * T äs sä tulee lupahakemus ja osa liitteistä. Loput liitteet tuleva erillisissä sähköposteissa. Terveisin, Jari Jari Rouhiainen Suomen Karbonaatti Oy Lappeenranta Tel (0) Fax (0) Mobile +358 (0) Jari.rouhiainen( karbonaatti.com Hei Liitteiden toimitus : ymparistoluvat.etela@avi.fi *Asian diaarinro meillä: ESAVI/9739/04.08/2014 T: IHi Ilpo Hiltunen ympäristöneuvos Etelä-Suomen aluehallintovirasto Birger Jaarlin katu 15, PL HÄMEENLINNA puh Sähköiset asiakirjat: ymparistoluvat.etela@avi.fi Lähettäjä : Rouhiainen Jari Lähetetty : 29. lokakuuta :44 Vastaanottaja : 'kirjaamo.ita@avi.fi' Aihe: Suomen Karbonaatti Oy ympäristöluvan jatkohakemus Terve, 1

6 Tässä on Suomen Karbonaatti Oy:n ympäristöluvan jatkohakemus ja osa hakemuksen liitteistä. Muutama liite on kooltaan niin suuri, että joudun lähettämään ne erillisinä sähköposteina. Jos tarvitsette lisätietoja, niin annan niitä mielelläni. Terveisin, Jari Rouhiainen Jari Rouhiainen Suomen Karbonaatti Oy Lappeenranta Tel (0) Fax (0) Mobile +358 (0) iari.rouhiainen(ä karbonaatti.com 2

7 YM PÄRISTÖLUPAHAKEM US (Viranomainen täyttää ) Diaarimerkintä Viranomaisen yhteystiedot Hakemus on tullut vireille LUVAN HAKIJAN JA LAITOKSEN TIEDOT 1. TOIMINTA, JOLLE LUPAA HAETAAN Lyhyt kuvaus toiminnasta Suomen Karbonaatti Oy:n mikrokalsiittitehdas Hakijan käsitys luvan haun perusteista (YSL/YSA pykälät ja kohdat) - YSL (527/2014) liite 1 taulukko 2 kohta 4 (kemianteollisuus) b (maali-, väri- tai lakkatehdas, jonka tuotantokapasiteetti on vähintään 300 tonnia vuodessa) - YSA (814/2014) 1 :n 4 momentin (kemianteollisuus) kohta b (maali- väri- tai lakkatehdas, jonka tuotantokapasiteetti on vähintään 300 tonnia vuodessa) - YSA (814/2014) 1 :n 13 momentin (jätteiden ammattimainen tai laitosmainen käsittely tai jätevesien käsittely) kohta e (kaatopaikka) Kyseessä on olemassa oleva toiminta toiminnan muutos lupamääräysten tarkistaminen (YSL 101 ) 2. HAKIJAN YHTEYSTIEDOT Hakijan nimi tai toiminimi Kotipaikka Postiosoite ja -toimipaikka Käyntiosoite ja -toimipaikka Suomen Karbonaatti Oy Lappeenranta Lappeenranta Puhelinnumero Faksinumero Sähköpostiosoite Liike- ja yhteisötunnus F Yhteyshenkilön nimi Postiosoite ja -toimipaikka Puhelinnumero Sähköpostiosoite Virtanen Antti Lappeenranta antti.virtanen@karbonaat ti.com Laskutusosoite Liite 1 (postiosoite tai verkkolaskuosoite) 3. LAITOKSEN YHTEYSTIEDOT Laitoksen nimi Sijaintipaikka Puhelinnumerot Faksinumero Suomen Karbonaatti Oy Lappeenranta Toimiala Toimialatunnus (TOL) Työntekijämäärä tai henkilötyövuodet Peruskemikaalien valmistus Yhteyshenkilön nimi Postiosoite ja -toimipaikka Puhelinnumerot Faksinumero Rouhiainen Jari Lappeenranta Sähköpostiosoite jari.rouhiainen@karbonaatti.com

8 4. VOIMASSA OLEVAT YMPÄRISTÖLUPA -, VESILUPA - TAI MUUT PÄÄTÖKSET JA SOPIMUKSET Ympäristölupapäätös A 1167 KAS-2004-Y Nordkalk Oy:n ympäristölupapäätös 91110/1 ISAVI/50/04.08/2010 Ympäristölupapäätökset ovat liitteissä 4. Mahdollinen ympäristövahinkovakuutus if (vakuutusyhtiö ja vakuutuksen numero) tiedot on esitetty liitteessä nro 4 LAITOSALUE JA SEN YMPÄRISTÖ 5. TIEDOT KIINTEISTÖISTÄ JA NIILLÄ SIJAITSEVISTA LAITOKSISTA JA TOIMINNOISTA SEKÄ NÄIDEN HALTIJOISTA YHTEYSTIETOINEEN Oma toiminta ja rakennukset kiinteistöverolippu. Suomen Karbonaatti Oy sijaitsee Ihalaisen kaivospiirissä Nordkalk Oy Ab: omistamalla maa-alueella. Liite 5 Kiinteistöveropäätös.pdf N tarkemmat tiedot on esitetty liitteessä nro 5 Kiinteistörekisteritunnukset : V TIEDOT TOIMINNAN SIJAINTIPAIKASTA, YMPÄRISTÖOLOSUHTEISTA, YMPÄRISTÖN LAADUSTA JA ASUTUKSESTA SEKÄ SELVITYS ALUEEN KAAVOITUSTILANTEESTA Suomen Karbonaatti Oy sijaitsee Ihalaisen kaivospiirissä Lappeenrannan kaupungin alueella. Alue on merkitty Lappeenrannan kaupungin vahvistamassa yleiskaavassa, liite 6A, teollisuusalueeksi ja kaivostoiminnan massojen läjitysalueeksi. Kaikki rajanaapurit ovat Ihalaisten kaivospiirissä olevia yrityksiä, Liite 7A Alueen tehtaita.pdf. Lähimpään asuinrakennukseen on matkaa 700 m. Suomen Karbonaatti Oy:n vaikutukset ympäistön laatuun rajoittuvat Ihalaisen kaivospiirin sisäpuolelle. Kaavoitustilanne selviää liiteistä 6A. tiedot on esitetty liitteessä nro 6A sijoittuu tärkeälle tai muulle vedenhankintakäyttöön soveltuvalle pohjavesialueelle ja tiedot on esitetty liitteessä nro 6B 7. SELVITYS TOIMINNAN SIJAINTIPAIKAN RAJANAAPUREISTA SEKÄ MUISTA MAHDOLLISISTA ASIANOSAISISTA, JOITA TOIMINTA JA SEN VAIKUTUKSET ERITYISESTI SAATTAVAT KOSKEA Suomen Karbonaatti Oy:n kaikki rajanaapurit ovat Ihalaisten kaivospiirissä olevia yrityksiä. Lähimpään asuinrakennukseen on matkaa 700 m lounaaseen. Tehdasalueen lähistöllä ei ole päiväkoteja, kouluja eikä hoitokoteja. Rajanaapurit osoitetietoineen sekä kartat sijainnista selviävät liiteistä 7A luettelo rajanaapureista osoitetietoineen on esitetty liitteessä nro 7A luettelo vaikutusalueen muista asianosaisista osoitetietoineen on esitetty liitteessä nro 7B LAITOKSEN TOIMINTA 8. YLEISKUVAUS TOIMINNASTA SEKÄ YLEISÖLLE TARKOITETTU TIIVISTELMÄ LUPAHAKEMUKSESSA ESITETYISTÄ TIEDOISTA Suomen Karbonaatti Oy valmistaa paperi- ja kartonkiteollisuudelle kalsiumkarbonaattilietettä, jota käytetään paperin päällystyksessä pigmenttinä sekä täyteaineena paperin valmistuksessa. Tuotteet toimitetaan asiakkaille säiliöautoilla. Raaka-aineena käytettävä kalsiittirikastejauhe ostetaan samassa Ihalaisten tehdasintegraatissa toimivalta Nordkalk Oy:ltä. Muita raaka-aineita ovat Nordkalk Oy:ltä hankittava vesi ja Omya Oy:ltä hankittava dispergointiaine. Prosessi käyttää energianlähteenä ulkoa ostettavaa sähköä. Jauhatus on märkäprosessi ja se perustuu Sveitsiläisen Omya AG:n kehittämään, patentoimaanja toimittamaan mikrojauhatustekniikkaan. Kalsiittijäte, joka on pääosa tuotannossa

9 syntyvistä jätteistä, sijoitetaan tehtaan kaakkoispuolella sijaitsevaan läjitysaltaaseen tiivistelmä löytyy Liite 8B Yleisölle tarkoitettu tiivistelmä.pdf. Yleisölle tarkoitettu yleisölle tarkoitettu tiivistelmä on esitetty liitteessä nro 8B 9. TOIMINNAN AJANKOHTA Toiminnan suunniteltu aloittamisajankohta T o is t a is e k s i Määräaikaisen toiminnan suunniteltu aloittamis - ja lopettamisajankohta 10. TUOTTEET, TUOTANTO, TUOTANTOKAPASITE ETTI, PROSESSIT, LAITTEISTOT, RAKENTEET JA NIIDEN SIJAINTI Selvitys tuotteista, tuotannosta, tuotantokapasiteetti, prosessit ja laitteistot löytyvät "Liite 10 Tiedot toiminnan tuotteista jne.pdf" rakenteet ja niiden sijainti löytyvät "Liite 10 Rakenteiden sijainti.pdf" kaatopaikan sijainti löytyy "Liite 7A Alueen tehtaita.pdf. tiedot on esitetty liitteessä nro RAAKA -AINEET, KEMIKAALIT, POLTTOAINEET JA MUUT TUOTANTOON KÄYTETTÄVÄT AINEET, NIIDEN VARASTOINTI, SÄILYTYS SEKÄ KULUTUS JA VEDEN KÄYTTÖ Pääraaka-aineena oleva kalsiittirikaste saadaan hihnakuljettimella Nordkalk Oy:n rikastamolta. Vuonna 2013 kalsiittirikasteen käyttö oli tonnia. Suomen Karbonaatti Oy:llä ei ole varastoa kalsiittirikasteelle, vaan rikaste lietetään suoraan prosessiin. Vesi tuotantoa varten saadaan Nordkalk Oy:n Hanhikempin pohjavesilaitoksesta. Vuonna 2013 veden kulutus oli m3, josta m3 meni tuotteiden mukana asiakkaille. Jauhatuksen apuaineena sekä dispergointiaineena käytettiin vuonna 2013 Coatex NG70:tä tonnia, joka on varastoitu tehtaan sisällä sijaitsevassa teräksestä valmistetussa 250 m3 säiliössä, ja Co a te x M1221:tä 991 tonnia, joka on varastoitu tehtaan ulkopuolella olevassa teräksestä valmistetussa 350 m3 säiliöissä. Tehtaan ulkopuolella olevan säiliön ympärillä on matala turva-allas, jonka purkuputki on tehtaan sisälle. Jos tehtaan sisälle valuu suuret määrät dispergointiainetta ja sitä sisältävää vettä joudutaan pumppaamaan ulos tehtaalta, ohjautuu tämä vesi automaattisesti omille laskeutusaltaille kuten kohdassa 13 on kuvattu Jauhatuksessa käytettäviä keraamisia jauhinkappaleita käytetiin vuonna tonnia. Jauhinkappaleet varastoidaan suursäkeissä kylmässä varastohallissa. Tehtaalla on vaihteistoja noin 50 kpl, joiden sisältämä öljymäärä on noin 18 m3, lisäksi on 2 kpl muuntajia, joissa on öljyä noin 30 m3. Lisäksi öljyjä on varastoituna öljyvarastossa 2-3 m3. Öljykontitja tynnyrit on varastoitu suoja-altaan, jonka tilavuus on kahden suurimman astian kokoinen, päällä. 25 % alumiinisulfaattiliuos on varastoitu 34 m3 kaksoisvaipallisessa vuototunnistimella varustetussa säiliössä, jossa on jatkuva pinnanmittaus sekä ylitättöhälytin. Raaka-aineiden varastopaikat selviävät Liite 10 Rakenteiden sijainti.pdf Käytettävät kemikaalit ovat lueteltu Liite 11 Kemikaalitaulukko.xlsx tiedot on esitetty liitteessä nro ENERGIAN KÄYTTÖ JA ARVIO KÄYTÖN TEHOKKUUDESTA 1 Suomen Karbonaatti Oy käyttää enegian lähteenään ainoastaan sähköä. Sähkön kulutus oli vuonna

10 78926 MWh. Tuotteet pyritään valmistamaan mahdollisimman pienellä ominasenergian kulutuksella, koska se on taloudellisesti edullisinta. Vuosien varrella olemme kyenneet pienentämään tuotteiden ominaisenergian kulutusta merkittävästi. Jos vuoden 2013 tuotanto olisi valmistettu vuoden 2003 ominaisenergian kulutuksella, olismme käyttäneet sähköä vuonna % enemmän. Energian kulutusta on pienennetty lukuisilla prosessiparannuksilla. 13. VEDENHANKINTA JA VIEMÄRÖINTI Käytettävä vesi ostetaan Nordkalk Oy:ltä, joka valmistaa veden Hanhikempin tekopohjavesilaitoksella. Vuonna 2013 Suomen Karbonaatti Oy käytti vettä yhteensä m3, josta m3 meni tuotteiden mukana asiakkaille. Ylimääräinen kirkas vesi johdetaan mittakaivon kautta Nordkalk Oy:n eteläiselle hapetusaltaalle. Kiintoainetta sisältävät vedet ohjataan Suomen Karbonaatti Oy:n omille laskeutusaltaille, jossa kiintoaineen erottumista parannetaan lisäämällä joukkoon alumiinisulfaattiliuosta. Omilta altailta laskeutettu vesi poistuu eteläiselle hapetusaltaalle. Yhteensä vettä johdettiin Nordkalkin hapetusaltaaseen m3 vuonna Veden kulutusta on vähennetty määrätietoisesti ja merkittävästi. Tehtaan veden kulutusta on pystytty 0 pienentämään siirtymällä keskipakopumpuissa suljettuun poksivesikiertoon. Vuonna 2003 kulutimme 2,59 kertaa sen määrän vettä, joka toimitettiin tuotteiden mukana asiakkaille, kun vuonna 2013 kerroin oli vain 1,20. Kuutioissa ero olisi noin m3. Asfaltoidun piha-alueiden sadevesi viemäröinti on esitetty liitteen 13B kartassa. Kaikki sadevedet, laskeutusaltaiden ylitevedet sekä ylimääräinen kirkas vesi johdetaan yhden pumppukaivon (oj apumppukaivo) kautta eteläiselle hapetusaltaalle. Tässä kaivossa on jatkuva tiheyden sekä virtauksen mittaus. Sadevesikaivojen läheisyyteen on sijoitettu kaivonsulkumattoja, joiden avulla voidaan mahdollisen vuodon pääsy sadevesijärjestelmään estää. Poikkeuksellisessa häiriötilanteessa esim. tuotesäiliön vuoto piha-alueiden viemäreiden vedet ohjautuvat automaattisesti omille laskeutusaltaille, kun veden kiintoainepitoisuus nousee yli 8 prosentin. Suomen Karbonaatti Oy:n mitkään rakennukset eivät ole julkisen viemäröinnin piirissä. Tehtaan saniteettivedet ja harmaat vedet kerätään tehtaan lokasäiliöön, konttorin saniteettivedet ja harmaat vedet konttorin lokasäiliöön. Molempien tyhjennyksestä huolehtii ulkopuolinen yritys. Kartta piha-alueiden viemäröinnistä Liite 13B Viemäröinti.pdf tiedot on esitetty liitteessä nro 13B 14. ARVIO TOIMINTAAN LIITTYVISTÄ YMPÄRISTÖRISKEISTÄ, ONNETTOMUUKSIEN ESTÄMISEKSI SUUNNITELLUISTA TOIMISTA SEKÄ TOIMISTA HÄIRIÖTILANTEISSA Ympäristöriskitarkastelu löytyy liittestä 14. Suurin suora ympäristöriski on tuotesäiliön rikkoutumien, jolloin piha alueelle voisi pahimassa tapauksessa valua kaksi tuhatta kuutiota lietettä. Tähän on varauduttu niin, että kaikki sadevesiviemärit on ohjattu laskemaan yhden pisteen kautta. Tässä pisteessä on jatkuva kiintoainepitoisuuden mittaus. Jos veden kiintoainepitoisuus nousee, ohjataan vedet laskeutusaltaille automaattisesti. Kaikki Suomen Karbonaatti Oy:n laitteet ja rakennukset ovat ennakkohuoltoj ärj estelmän piirissä. Tarkastusväli on kohdekohtainen. Piha-alueiden asfaltointi tarkastetaan kerran vuodessa. Tehtaan valvomot, sähkö- ja automaatiotilat on suojattu inergen sammutuslaitteistolla. Tehtaan ainoa hihnakuljetin on suojattu sprinklerij ärj estelmällä. Konttorirakennus on suojattu palonilmoitusj ärj estelmällä, jonka hälytys siirtyy tehtaan valvomoon sekä vartiointiliikkeelle

11 Päästöjä ilmaan tai muita merkittäviä ympäristöriskejä ei ole. tiedot on esitetty liitteessä nro LIIKENNE JA LIIKENNEJÄRJESTELYT Suomen Karbonaatti Oyn tuotteet kuljetetaan asiakkaille säiliöautoilla. Vuonna 2013 toimitettiin noin erää karbonaattilietettä asiakkaille. Raaka-ainetoimituksia oli vuonna 2013 noin 110 erää. Reitti laitokselta Vaalimaantielle ilmenee liitteenä olevasta kartasta. Vaalimaantieltä kaikki kuljetukset ajavat valtatie 6:lle ja sitä pitkin koilliseen tai kaakkoon. Lappeenrannan keskustan läpi ei rahteja mene. Liikenteen aiheuttamat päästöt - pakokaasu, pöly, melu ja tärinä on käsitelty Nordkalkille myönnetyssä ympäristöluvassa. Kartta liikennej ärj estelyistä Liite 15 Liikennej ärj estelyt.pdf tiedot on esitetty liitteessä nro SELVITYS MAHDOLLISESTA YMPÄRISTÖASIOIDEN HALLINTAJÄRJESTELMÄSTÄ Sertifioitu ISO 14001:2004 ympäristöjärj estelmä Liite 16 Sertifikaatti.pdf tarkemmat tiedot on esitetty liitteessä nro 16 Viimeisin auditointi YMPÄRIST UKUORMIT US 17. PÄÄSTÖJEN LAATU JA MÄÄRÄ A. PÄÄSTÖLÄHTEET SEKÄ PÄÄSTÖJEN LAATU JA MÄÄRÄ VESISTÖÖN JA VIEMÄRIIN Päästölähteenä Suomen Karbonaatti Oy:n tehtaalla ovat prosessissa syntyvät kiintoainepitoiset vedet. Vedessä oleva kiintoaine on lähes täysin kalsiumkarbonaattia. Suurin osa kiintoainepitoisista vesistä käytetään prosessissa uudelleen. Kiintoainepitoinen ylimäärä pumpataan omille laskeutusaltaille, jonka ylitevesi pumpataan ojakaivosta ojaan, joka johtaa Nordkalk Oy:n eteläiselle hapetusaltaalle. Tämän oj akaivon kautta pumpataan myös tehtaan kirkkaat vedet ja sadevedet. Tässä kaivossa on jatkuva tiheyden sekä virtauksen mittaus. Jos tämän veden kiintoainepitoisuus nousee yli 8 %:n, ohjautuvat vedet automaattisesti omille laskeutusaltaille. Suomen Karbonaatti Oy:llä ei näin ole suoria päästöjä vesistöön, vaan eteläisen hapetusaltaan päästöt on käsitelty Nordkalk Oy:n ympäristöluvassa. Saimaan Vesi- ja Ympäristötutkimus Oy käy ottamassa vesinäytteen ojaan pumpattavasta vedestä kerran kuukaudessa. Analyyseista selviää eteläiselle hapetusaltaalle pumpatun veden kemiallinen koostumus, mutta ei niinkään kokonaispäästöt, koska näyte otetaan kerran kuukaudessa. Analyysien tulokset ovat Liite 17A V esien tarkkailu.pdf Vuonna 2013 vesiä pumpattiin eteläiselle hapetusaltaalle 10000m3 nämä vedet sisälsivät kiintoainetta 52 t. Päästöjen määrä on pienentynyt voimakkaasti. Vuonna 2004 eteläiselle hapetusaltaalle pumpattiin m3 vettä, joka sisälsi 1100 t kiintoainetta. Tehtaan veden kulutusta on pystytty pienentämään siirtymällä keskipakopumpuissa suljettuun poksivesikiertoon. tiedot on esitetty liitteessä nro 17A B. PÄÄSTÖLÄHTEET SEKÄ PÄÄSTÖJEN LAATU JA MÄÄRÄ ILMAAN 1Koska Suomen Karbonaatti Oyn prosessi on märkäjauhatusprosessi ja sekin tapahtuu kokonaisuudessaan

12 tehdasrakennuksen sisällä, ei pölypäästöjä synny. Prosessin luonteesta johtuen ei savukaasu tai muita ilmapäästöjä synny. 1 C. PÄÄSTÖLÄHTEET SEKÄ PÄÄSTÖJEN ESTÄMINEN MAAPERÄÄN JA POHJAVETEEN Koska koko Suomen Karbonaatti Oy:n tehdasalue on asfaltoitu ja sadevesiviemäröinnin piirissä ei normaalissa toiminnassa päästöjä maaperään ja pohjaveteen synny. tiedot on esitetty liitteessä nro 17C1 tuneesta maaperästä ja sen käsittelystä on esitetty liitteessä nro 17C2 D. MELUPÄÄSTÖT JA TÄRINÄ Nordkalk Oy Ab:n voimassa olevassa ympäristöluvassa velvoitetaan alueella tehtäväksi melumittauksia vähintään kolmen vuoden välein. Liitteenä raportit kahdesta viimeisimmästä melumittauksesta alueella. Melumittaukset kattavat myös Suomen Karbonaatti Oy:n ympäristöön tuottaman melun. Kaikissa mittauspisteissä meluarvot jäivät alle yleisten ohj earvoj en. Suomen Karbonaatti Oy:n tuottama melu on tasaista huminaa ilman mitään impulssiääniä. Melumittausten perusteella alueen tehtaiden yhteinen 1 9 meluvaikutus ei ylitä ohj earvoj a. Liite 17D Melumittaus pdf ja Liite 17D Melumittaus pdf tiedot on esitetty liitteessä nro 17D 18. SELVITYS PÄÄSTÖJEN VÄHENTÄMISESTÄ JA PUHDISTAMISESTA (voidaan yhdistää kohtiin 17 A -D) Kuvattu kohdassa 17 A. 19. SYNTYVÄT JÄTTEET JA NIIDEN OMINAISUUDET, MÄÄRÄT, VARASTOINTI SEKÄ EDELLEEN TOIMITTAMINEN Suomen Karbonaatti Oy:n toiminnassa syntyy selvästi eniten kalsiittijätettä, joka toimitetaan omalle kaatopaikalle. Kaatopaikalle toimitettu kalsiittijäte on pääosin hienoksi jauhettua kalkkikivijauhetta tai - lietettä. Kalsiittijäte muodostuu tehtaalta laskeutusaltaille lasketusta kiintoainepitoisesta vedestä ja tehtaan säiliöiden, kanaalien ja lämmönvaihtimien pesuista sekä kuulamyllyn poistopään seulan ylitteestä. 1 Vuonna 2011 kalsiittijätettä toimitettiin kaatopaikalle 167 tonnia ja vuonna tonnia, mikä koostui kokonaisuudessaan tehtaalla suoritetuista pesuista sekä kuulamyllyn seulan ylitteestä. Vuonna 2013 kaatopaikalle toimitettiin 3601 tonnia kalsiittijätettä, josta 3525 tonnia koostui yhden laskeutusaltaan ruoppauksesta ja 76 tonnia pesuista ja kuulamyllyn poistopään seulan ylitteestä. Toiseksi eniten muodostuu metallijätettä, joka varastoidaan erillisissä merkityissä jäteastioissa sekä siirtolavoilla ja toimitetaan metallin kierrätykseen. Öljy-, rasva- ja ongelmajätteet varastoidaan öljyvarastossa, jonka sijainti selviää liitteestä 10. Nämä ja muut syntyvät jätteet sekä niiden vastaanottajat selviävät ELY-keskuksen raporteista viimeiseltä kolmelta vuodelta. Nämä raportit ovat Liite 19 Jätteet.pdf tarkentavat tiedot on esitetty liitteessä nro SELVITYS TOIMISTA JÄTTEIDEN MÄÄRÄN TAI NIIDEN HAITALLISUUDEN VÄHENTÄMISEKSI SEKÄ JÄTTEIDEN HYÖDYNTÄMISESTÄ OMASSA TOIMINNASSA Eniten syntyvän jätteen kalsiittijätteen syntymistä on pienennetty selvästi. Tehtaalla on tehty lukuisia prosessimuutoksia, joiden tarkoitus on ollut pitää kiintoainepitoiset vedet erillään kirkkaista vesistä

13 Kiintoainepitoiset vedet pyritään käyttämään prosessissa lopputuotteen valmistamisessa. Kiintoainepitoisia vesiä pystytään käyttämään vain rajallinen määrä vuorokaudessa. Tämän takia tehtaalla on otettu käyttöön erillinen 70 m3 säiliö, johon kiintoainepitoisia vesiä voi varastoida ja käyttää hallitusti. Lisäksi kiintoainepitoisten vesien kiintoainepitoisuutta nostetaan maljasenrifugilla, jolloin kiintoainepitoisten vesien tilavuus pienenee merkittävästi ja sen käyttö on helpompaa. Näillä toimenpiteillä vuosittainen kalsiittijätteen määrä on pienentynyt voimakkaasti viimeisen viiden vuoden aikana. Alla laskeutusaltaille pumpattu kiintoainemäärä viimeiseltä viideltä vuodelta. Kalsiittijäte ei ole luonnolle vaarallista tonnia tonnia tonnia tonnia tonnia Suomen Karbonaatti Oy:n kaatopaikka sijaitsee tehdasalueen kaakoisosassa (Liite 7A Alueen tehtaita.pdf). Kaatopaikka sisältää yhden läjitysaltaan, johon sijoitetaan tehtaalla syntyvää kalsiittijätettä. Läjitysaltaaseen on sijoitettu tällä hetkellä m3 kalsiittijätettäja altaan nykykorolla (+80 m) on täyttövaraa vielä m3. Jos altaan reuna korotetaan + 84 m tasolle, on täyttövaraa vielä m3. Vuoden 2014 syksyllä on tarkoitus ruopata yksi laskeutusallas, josta tulee kalsiittijätettä noin 1800 m3, jolloin täyttövaraa jää vielä m3. Nykysellä syntyvällä kalsiittijätemäärällä noin 350 m3/a altaaseen voidaan nykykorolla sijoittaa kalsiittijätettä vielä noin 18 vuotta. Altaaseen sijoitettava jäte on veteen sekoitettuna liejumaistaja vastaa geoteknisiltä ominaisuuksiltaan lähinnä savista silttiä. Kalsiittijätteen metallipitoisuudet ovat vastaavia kuin kalkkikivellä j a raskasmetallipitoisuudet niin pieniä, ettei tarvetta erilliseen liukoisuustestaukseen ole ollut. Jäte kuljetetaan altaaseen tiivislavaisilla kuorma-autoilla. Liejumainen jäte kipataan louheverhoiltua luiskaa pitkin altaan pohjalle. Lietemäinen kalsiittijäte valuu luiskaa pitkin altaan pohjalle tasaisena kerroksena. Jäteallas on rakennettu täyömaa-alueen keskellä sijaitsevaan allasmaiseen painanteeseen. Alueen alkuperäinen maanpinta on on tasolla m. Maaperä on hienojakoista ja vaihtelee raekolltaan savesta silttiin. Savilajitteen määrä on %. Kairausten perusteella kyseinen kerrostuma ulottuu yli 20 metrin syvyyteen altaan pohjasta eli noin tasolle + 45 m. Alueen luonnollisen maaperän päällä on savesta, siltistä ja louheesta koostuva täyttökerros. Altaan reunan korkeustaso on + 80 m. Altaan reuna voidaan korottaa + 84 m, jolloin täytön suurin paksuus on noin 18 m. Korkeusmittaukset on verrattu Nordkalk Oy Ab.n kaivoksen korkeuskiintopisteeseen. Tukipenkereen rakentamisessa on käytetty louhoksesta saatavia louhemassoja. Pinnan kaltevuus on 1:1,7. Tiivistysosan materiaalina on käytetty kaivoksen maanpoistosta saatuja savi- ja silttimassoja, josta savilajitetta vähintään 15 prosenttia. Tiivistyskerroksen molemminpuolin on suodatinkangas. Altaan reunan muodostaa yli 50 metrin levyinen täyttömaakerros ja rakennettu luiskatiivistys. Kuva altaan rakenteesta on Liitte 20A Kaatopaikan rakenne.pdf. Allas muodostaa maljamaisen suljetun kokonaisuuden, jonne pintavesien pääsy on estetty. Täyttö tapahtuu pitkän aikavälin kuluessa, jolloin läjitettävä materiaali ehtii kuivua. Alueen sadannan, haihdunnan ja ylivaluman perusteella ei ole ollut tarpeen rakentaa vedenpoistopumppausta. Tarvittaessa pumppaus järjestetään nykyseen vietessä sijaitsevaan rikastushiekka-altaaseen, josta vesi selkeytetään prosessin kiertoon. Suotovesien syntyminen on epätodennäköistä varsinkin, kun hienojakoinen jäte samalla tiivistää

14 suodatinkankaiden rajapinnassa rakennetta. Suomen Karbonaatti Oy ei suorita kaatopaikan ympäristössä minkäänlaista suotovesien tarkkailua, vaan Nordkalk Oy Ab:n ympäristöluvan velvoitteet kattavat vaadittavan tarkkailun. Kaatopaikalle on määrätty vastuulinen hoitaja, joka käy vähintään kerran kuukaudessa tarkastamassa visuaalisesti kaatopaikan kunnon. Lisäksi kaikista kaatopaikalle viedyistä kalsiittijäte-eristä pidetään kirjaa. Liite 20D Kaatopaikan vakuus.pdf tiedot on esitetty liitteessä nro 20A x selvitys vakavaraisuudesta tai vakuudesta on esitetty liitteessä 20D PARAS KÄYTTÖKELPOINEN TEKNIIKKA (BAT) JA YMPÄRISTÖN KANNALTA PARAS KÄYTÄNTÖ (BEP)

15 21. ARVIO PARHAAN KÄYTTÖKELPOISEN TEKN IIKAN (BAT) SOVELTAMISESTA Suomen Karbonaatti Oy:n toimintaa koskevaa BREF-asiakirjaa ei ole laadittu. Suomen Karbonaatti Oy:n päälaitteet eli mikrojauhatusmyllyt ovat toisen omistajan Omya AG:n suunnittelemia eikä niitä ole saatavilla vapailla markkinoilla. Laitteita on kehitetty koko niiden elinkaaren ajan taloudellisemmiksi ja tehokkaammiksi. Jauhatukseen kulutetun energian määrä tuotettua tonnia kohden on kyetty pienentämään kymmenen vuoden aikana yli 20 %. Lisäksi jauhinkappaleiden kulutusta on kyetty pienentämään yli 30 %. Vuoden 2012 lokakuussa siirryttiin perinteisten tuotteiden valmistuksessa käyttämään VOC-vapaata Coatex NG70 dispergointiainetta aikaisemman isopropanolia sisältäneen dispergointiaineen tilalla. Muut tuotantolaitteet ovat hankittavissa vapailta markkinoilta ja niiden valinnassa pyritään valitsemaan laitteiden koko elinkaaren kannalta taloudellisimmat laitteet. Lähes kaikki suuremmat sähkökäytöt ovat varustettu taaj uusmuuttaj illa, jolloin niitä voidaan käyttää taloudellisesti tuhlaamatta energiaa. Kaikki tehtaalla käytössä olevat muuntajat lukuunottamatta kahta päämuuntajaa ovat kuivamuuntajia. Prosessia on kehitetty niin, että veden kulutusta ja kalsiittijätteen syntymistä on kyetty pienentämään merkittävästi. Näillä perusteilla arvioisin käytössämme olevan parhainta käyttökelpoista tekniikkaa. 22. ARVIO PÄÄSTÖJEN VÄHENTÄMISTOIMIEN RISTIKKÄISVAIKUTUKSISTA Päästöjen vähentämistoimilla ei ole havaittu olevan negatiivisia ristikkäisvaikutuksia, vaan jäteveden määrän vähentäminen vain tukee jätekalsiitin määrän pienentämistä. 23. ARVIO YMPÄRISTÖN KANNALTA PARHAAN KÄYTÄNNÖN (BEP) SOVELTAMISESTA Katso kohta 21. VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN 24. ARVIO TOIMINNAN ERI VAIKUTUKSISTA YMPÄRISTÖÖN A. VAIKUTUKSET YLEISEEN VIIHTYISYYTEEN JA IHMISTEN TERVEYTEEN Suomen Karbonaatti Oy toiminta rajoittuu Ihalaisen teollisuualueelle ja vaikutukset ulkopuolisille jäävät hyvin vähäisiksi. Laitoksen tuottama melu ja tärinä jäävät pääasiassa tehdasrakennuksen sisälle. Tuotteiden ja raaka -aineiden kuljetukset eivät lisää merkittävästi Vaalimaantien liikennettä. B. VAIK UTUKSET LUONTOON JA LUONNONSUOJELUARVOIHIN SEKÄ RAKENNETTUUN YMPÄRISTÖÖN Vaikutukset minimaalisia, koska toiminta tapahtuu suljetulla teollisuusalueella. ulain ( ) 65 :n mukainen arviointi on esitetty liitteessä nro 24B

16 C. VAIKUTUKSET VESISTÖÖN JA SEN KÄYTTÖÖN SKOY:lla ei ole suoranaista vaikutusta vesistöön. Prosessissa syntyvät jätevedet johdetaan Nordkalk Oy Ab:n eteläiselle hapetusaltaalle ja sen vaikutukset on käsitelty Nordkalk Oy Ab:n ympäristöluvassa. D. ILMAAN JOUTUVIEN PÄÄSTÖJEN VAIKUTUKSET Ilmaan päätyy ainoastaan pieniä määriä vesihöyryä, jolla ei ole vaikutusta ilman laatuun. E. VAIKUTUKSET MAAPERÄÄN JA POHJAVETEEN Ei vaikutusta, koska Suomen Karbonaatin alue on asfaltoitu ja sadevesiviemäröity eikä vaikutuspiirissä ole pohjavesialueita. F. MELUN JA TÄRINÄN VAIKUTUKSET Melu vaikutukset paikallisia ja jäävät tehdasalueen sisäpuolelle, ei tärinävaikutuksia. G. YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTI Ei ole tehty. esitetty liitteessä nro 24G2 TARKKAILU JA RAPORTOINTI 25. TOIMINNAN JA VAIKUTUSTEN TARKKAILU JA RAPORTOINTI A. KÄYTTÖTARKKAILU Käytöntarkkailu on on tärkeä osa tehtaan normaalitoimintaa. Päivittäin seurataan tuotantomääriä, laskeutusaltaalle sekä ojaan pumpattuj a vesi- ja kiintoainemääriä. Tärkeimpien kemikaalien (dispergointiaineet) kulutusta seurataan viikoittain. Veden, energian, jauhinkappaleiden ja muiden kemikaalien kulutusta seurataan kuukausittain. Näiden seurantoj en tulokset kirjataan päivä- ja tuotantoraportteihin. Kaatopaikalle toimitetun kalsiittij ätteen määrää seurataan kuukausittain j a tulokset kirjataan erilliseen taulukkoon. Ekokemille toimitettujen jätteiden määrää seurataan vuosittain ja tulokset kirjataan erilliseen taulukkoon. Häiriötilanteista, joilla on mahdollisia ympäristövaikutuksia, tehdään joko ympäristöhavainto tai ympäristöpoikkeama, jossa kuvataan tapahtuma tehdyt toimenpiteet ja mahdolliset päästöt. B. PÄÄSTÖTARKKAILU Alueelta vesistöön laskettavien jätevesien tarkkailun hoitaa Nordkalk Oy Ab, ympäristölupansa

17 asettamien ehtojen puitteissa. Suomen Karbonaatti Oy laskee jätevetensä ojaan, joka johtaa NK:n eteläiselle hapetusaltaalle, josta vedet johdetaan vesistöön. Suomen Karbonaatti Oy pumppaa kiintoainepitoiset vetensä omille laskeutusaltaille, jonka ylitevesi johdetaan ojapumppukaivon kautta NK:n eteläiselle hapetusaltaalle. Laskeutusaltaille pumpattavalle vedelle on jatkuva virtaus- ja tiheysmittaus, minkä perusteella saadaan selville pumpattu tilavuus sekä kiintoainemäärä. Nämä tulokset kirjataan arkipäivisin päiväraporttiin. Ojapumppukaivosta NK:n eteläiselle hapetusaltaalle pumpataan laskeutusaltaan ylitevettä, kiintoainetta sisältämätöntä vettä sekä alueelle tullutta sadevettä. Ojapumppukaivossa on myös jatkuva virtaus- ja tiheysmittaus. Myös nämä tulokset kirjataan arkipäivisin päiväraporttiin. Saimaan Vesi- ja Ympäristötutkimus Oy käy ottamassa vesinäytteen ojaan pumpattavasta vedestä kerran kuukaudessa. Liite 17A Vesien tarkkailu.xls C. VAIKUTUSTARKKAILU Ei vaikutustarkkalua. D. MITTAUSMENETELMÄT JA -LAITTEET, LASKENTAMENETELMÄT SEKÄ NIIDEN LAADUNVARMISTUS Ulospumpattavien vesien virtausta mitataan magneettisilla virtausmittareilla ja tiheyttä mitataan radioaktiivisilla tiheysmittareilla. Ulosjohdetun kiintoaineen määrä lasketaan tilavuuden ja tiheyden perusteella, kun oletetaan kiintoaineen tiheyden olevan 2,7 kg/l, joka on kalsiittikiven tiheys. Tiheysmittarit pestään ja kalibroidaan määrävälein. Saimaan Vesi- ja Ympäristötutkimus Oy:n mittausmenetelmät selviävät Liite 25D Seloste liitteineen.pdf Melumittauksien laitteet ja menetelmät selviävät liitteistä 17D. tiedot on esitetty liitteessä nro 25D E. RAPORTOINTI JA TARKKAILUOHJELMAT Nordkalk Oy Ab suorittaa melunmittauksia Ihalaisen tehdasalueella kolman vuoden välein. Nordkalk Oy Ab tarkkailee tehdasalueelta lähteviä vesiä oman ympäristölupansa ehtojen mukaan. Ojaan pumpattavasta vedestä Saimaan Vesi- ja Ympäristötutkimus Oy käy ottamassa näytteen kerran kuukaudessa ja analysoi sen. Suomen Karbonaatti Oy kirjaa arkipäivisin päiväraporttiin tehtaalta laskeutusaltaille ja ojaan pumpatun vesi- ja kiintoainemäärän. Kaatopaikalle toimitetusta kalsiittijätteestä pidetään kirjaa kuukausittain. Kaikista syntyvistä jätteistä Suomen Karbonaatti Oy ilmoittaa vuosittain tiedot TYVIpalvelun kautta ELY-keskukselle (Liite 19 Jätteet.pdf). Suomen Karbonaatti Oy ehdottaa, että tarkkailu säilytettäisiin ennallaan. tus tarkkailun järjestämiseksi on esitetty liitteessä nro 25E2 nro 25E1 VAHINKOARVIO 26. VAHINKOARVIO JA VAHINKOA ESTÄVÄT TOIMENPITEET SEKÄ KORVAUKSET

18 A. ARVIO VESISTÖÖN KOHDISTUVISTA VAHINGOISTA N o r m a a l i toim inta e i aiheuta v ahinkoa v e s i s t ö ö n. B. TOIMENPITEET VESISTÖÖN KOHDISTUVIEN VAHINKOJEN EHKÄISEMISEKSI Laskeutusallas kiintoaineen vesistöön joutumisen ehkäisemiseksi. C. KORVAUSESITYS VESISTÖÖN KOHDISTUVISTA VAHINGOISTA D. TOIMENPITEET MUIDEN KUIN VESISTÖVAHINKOJEN EHKÄISEMISEKSI MUUT TIEDOT 27. HAKEMUKSEEN ON LIITETTÄVÄ: 27.1 Mittakaavaltaan riittävän tarkka kartta (esim. GT-kartta ) ja ajan tasalla oleva peruskartta toiminnan sijoittumisesta tai muu kartta, josta ilmenee toiminnan sijainti, mahdolliset päästölähteet sekä toiminnan haitallisten vaikutusten arvioimiseksi olennaiset kohteet ja asianosaisten kiinteistöt 27.2 Asemapiirros, josta ilmenee rakenteiden ja ympäristön kannalta tärkeimpien prosessien ja päästökohtien sijainti Tarpeen mukaan: 27.3 Prosessikaavio, josta ilmenevät yksikköprosessit ja päästölähteet 27.4 Vaarallisten kemikaalien käsittelyn ja varastoinnin valvonnasta annetussa asetuksessa ( ) tarkoitettu suuronnettomuuden vaaran arvioimiseksi laadittava selvitys tarpeellisessa laajuudessa 28. HAKIJAN ALLEKIRJOITUS Paikka ja päivämäärä Lappeenranta Antti Virtanen Nimen selvennys 6010/