SKTOL 25 vuoden ponnistus

Transkriptio

1 SKTOL 25 vuoden ponnistus Suomen käännösalan hyväksi "Kansainvälinen kanssakäyminen lisääntyy ja käännöstoiminta alkaa kehittyä oikeaksi liiketoiminnaksi. Paineet käännöstoimistojen liiton syntymiselle kasvavat.", 1983 Suomen käännöstoimistojen liiton 25-vuotisjuhlajulkaisu Toimittanut Jukka Pohjola

2 sivu 2 SISÄLLYS NELJÄNNESVUOSISATA TYÖTÄ KÄÄNNÖSTOIMIALAN HYVÄKSI... 3 KASVANUT VIENTI SYNNYTTÄÄ JÄRJESTÄYTYMISEN TARPEEN KÄÄNNÖSALALLA... 4 SKTOL SYNTYY SYKSYLLÄ SUUNTAVIIVOJEN HAHMOTTELUA 1980-LUVULLA... 6 EU MONINKERTAISTAA KÄÄNNÖSPALVELUJEN TARPEEN... 7 TIETOTEKNIIKKA LUO HAASTEITA JA MAHDOLLISUUKSIA... 8 PERUSTAMASSA ALAN EUROOPPALAISTA KATTOJÄRJESTÖÄ LUVULLA VILKASTA TOIMINTAA SEMINAAREJA JA TAPAHTUMIA...12 YHTEISTYÖTÄ MUIDEN KÄÄNNÖSALAN JÄRJESTÖJEN KANSSA SKTOL-historiikki on ladattavissa osoitteesta Suomen Käännöstoimistojen Liitto ry - Kopiointi sallittu SKTOL:n luvalla

3 sivu 3 Neljännesvuosisata työtä käännöstoimialan hyväksi SKTOL - Suomen käännöstoimistojen liitto ry "Kääntämisen lähtökohtana on tieto, ei kieli." Näin kiteytti käännöstoiminnan olemuksen Suomen käännöstoimistojen liiton vastavalittu puheenjohtaja Paul Betcke vuonna 1991 ilmestyneessä Kauppalehden haastattelussa. Siinä hän muun muassa kritisoi suomalaisessa yritysmaailmassa vallinutta käsitystä käännöstoiminnasta pelkkänä kielellisenä kysymyksenä. Haastattelussa Betcke toi painokkaasti esille käännöstoiminnan merkitystä osana yritysten kansainvälistä markkinointiviestintää. Hänen mielestään käännösala pitäisi nähdä osana yritysten markkinoinnin kovaa ydintä, vieläpä sen erityisen tärkeänä osana, sillä "myyntiargumentit on aina valittava ja esitettävä kohderyhmän ehdoilla". Tämä 1990-luvun alun suurten mullistusten aikaan tehty haastattelu on hyvä esimerkki siitä tiedotustoiminnasta, jonka avulla Suomen käännöstoimistojen liitto, SKTOL, on edistänyt käännöstoimialan arvostusta aina siitä lähtien, kun Käännös- Aazet Oy:n toimitusjohtaja perusti järjestön vuonna Suomen käännöstoimistojen liitto viettää siis tänä vuonna 25-vuotisjuhlavuottaan. Neljännesvuosisadan pituisen toimintansa aikana liitto on ehtinyt monella tavalla vaikuttaa käännöspalvelujen tarjonnan ja laadun kehittymiseen sekä Suomen että Euroopan tasolla. Se on edistänyt alan yhtenäisyyttä ja alalla toimivien yritysten ammattitaitoa sekä samalla tukenut suomalaisyritysten kansainvälistä kilpailukykyä tarjoamalla tietoutta käännöspalvelujen hankkimiseen liittyvissä asioissa. Nykyisin kansainvälisyys on itsestäänselvä osa yritysten liiketoimintaa lähes kaikilla aloilla ja kaikenkokoisissa yrityksissä. Kun Suomen marginaaliselta kielialueelta ponnistetaan kohti kansainvälisiä markkinoita, yritykset tarvitsevat aina tuekseen asiantuntevaa, luotettavaa ja terveellä pohjalla toimivaa käännöspalvelualaa - tänä päivänä enemmän kuin koskaan. Toimialan etuja ja kehitysmahdollisuuksia ajamaan perustettiin Suomen käännöstoimistojen liitto 25 vuotta sitten. Seuraavassa kerrotaan, miltä kulunut neljännesvuosisata on näyttänyt SKTOL:n ja käännöstoimialan näkökulmasta. Maailmanpolitiikan, talouden ja tekniikan alallahan edellä mainittu ajanjakso on kääntänyt suurin piirtein kaikki asiat päälaelleen.

4 sivu 4 Kasvanut vienti synnyttää järjestäytymisen tarpeen käännösalalla Vielä 1970-luvulla ja sitä edeltävällä kaudella "vanhan maailmanjärjestyksen" aikaan Suomen talouselämän kansainvälisyys näyttäytyi pääasiassa Neuvostoliiton kanssa käytävänä bilateraalikauppana. Elettiin vakaata, staattista aikaa, jolloin talouselämää palvelevalla käännös- ja tulkkaustoiminnalla ei ollut juurikaan mahdollisuuksia kehittyä varteenotettavaksi taloudellisen toiminnan osa-alueeksi. Kääntäminen koettiin pääsääntöisesti pikemminkin sihteerintyön oheistoiminnaksi kuin oikeaksi yritystoiminnaksi. Seuraavalla vuosikymmenellä, 1980-luvulla, alkoi kuitenkin tapahtua. Kansainvälisten rahahanojen avautuminen Suomessa ja sitä seurannut kasinotalous ja ennen kaikkea tietotekniikan kehittyminen edellyttivät myös kansainväliseltä viestinnältä uudenlaista, entistä vikkeläliikkeisempää ja tehokkaampaa toimintamallia. Oltiin astumassa aidosti globaaliin maailmantalouteen, jossa hyvä tuote ei enää myynytkään itse itseään, vaan viestinnän nyanssien tuntemuksella oli suuri merkitys yritettäessä saada suomalaista jalkaa kansainvälisten markkinoiden ovenrakoon. Riitta-Leena Lehtisellä on selkeä käsitys siitä, mikä synnytti tarpeen Suomen käännöstoimistojen liiton perustamiselle: "Suomen vientikauppa ja kulttuurivienti sekä niiden vanavedessä koko käännösala alkoivat voimakkaasti kasvaa 1980-luvulle tultaessa, ja käännöstoimistot alkoivat muuttua käännösten välitystoimistoista omaa henkilökuntaa työllistäviksi yrityksiksi työnvälittäjistä tuli työnantajia". SKTOL syntyy syksyllä 1983 Aiempina vuosikymmeninä kielenkääntäjät olivat tyypillisesti yritysten ja julkishallinnon palveluksessa, mutta 1980-luvulle tultaessa käännöstoimistojen osuus kääntäjien työllistäjänä oli lähtenyt ripeään kasvuun. Tämän seurauksena käännöstoimistot kasvattivat merkitystään toimialana, mutta toimistoilta puuttui vielä oma toimialaliitto ja sen myötä yhteinen keskustelufoorumi. Alalla toimivat itsenäiset kääntäjät sen sijaan olivat järjestäytyneet jo aiemmin. Myös kääntäjien koulutuksessa tapahtui samaan aikaan suuri muutos, kun kääntämisestä tehtiin akateeminen koulutusala. Ammattioppilaitoksina toimineet kieliinstituutit muutettiin yliopistotasoisiksi kääntäjänkoulutuslaitoksiksi 1980-luvun alkupuolella. SKTOL:n hallitus 1983 (puh.joht.) Matthew Hoot Hoot & Co., Helsinki Manuel Pelegrin-Roig Espanvox, Helsinki Käännöstoimistot työllistävät yhä enemmän kääntäjiä. Kääntäjiä aletaan kouluttaa yliopistotasolla. Suomen käännöstoimistojen liiton perustava kokous pidetään 1983.

5 sivu 5 Riitta-Leena Lehtisen määrätietoisen toiminnan ansiosta Suomen Käännöstoimistojen Liitto ry:n perustava kokous pidettiin Helsingissä, ja liitto merkittiin yhdistysrekisteriin Perustavassa kokouksessa olivat Riitta-Leena Lehtisen lisäksi Matthew Hoot (Hoot & Co.) ja Manuel Pelegrin-Roig (Espanvox). Syntyneen liiton perustarkoituksena oli toimia käännöstoiminnan kehittämiseksi terveiden liikeperiaatteiden ja hyvän liikemiestavan mukaisesti edistää yhdistyksen jäsenten ammattitaitoa ja tietoa ja huolehtia jäsentensä yhteisistä ammattieduista SKTOL:n hallitus 1987 (puh.joht.) Joakim Barros Portugalin Kielipalvelu Oy Robert Goebel Oy Dynaline Ltd., Helsinki Matthew Hoot Hoot & Co. Vladimir Tigonen Tigonen Ky Diana Tullberg Juhani Weijola Otasuomennos Oy, Espoo antaa jäsenille lausuntoja käännöstoimintaan liittyvissä kysymyksissä ja toimeksiannoista perittävistä palkkioista harjoittaa julkaisu-, koulutus- ja tiedotustoimintaa jäsentensä ammatillisen tason kehittämiseksi. "Tavoitteenamme oli saada syntyneelle liitolle niin suuri painoarvo, että sen jäseniksi valikoituisivat maan parhaat toimistot ja että liiton toiminnan vaikutus näkyisi ja tuntuisi voimakkaasti alan kentässä", kertoo. "Liiton alkuperäiset tavoitteet ovatkin kestäneet hyvin aikaa ja ne ovat ajankohtaisia vielä nyt 25 vuotta myöhemmin", toteaa Lehtinen, joka toimi liiton puheenjohtajana sen perustamisesta lähtien aina vuoteen 1988, jolloin puheenjohtajaksi valittiin Diana Tullberg English Centrestä. Lehtinen jatkoi kuitenkin liiton hallituksessa tämänkin jälkeen pitkälle 1990-luvulle saakka. Ajankuvaa 1980-luvulta. Suomen käännöstoimistojen liiton hallitus vasemmalta oikealle: Robert Goebel, Matthew Hoot, Juhani Weijola, Diana Tullberg,, Vladimir Tigonen.

6 sivu 6 Suuntaviivojen hahmottelua 1980-luvulla Liiton perustamiseen liittyi monenlaisia käytännön järjestelyjä: sääntöjen laatiminen, yhdistyksen rekisteröinti, pankkitilin avaaminen ja postilokeron vuokraus. Nämä asiat olivat puheenjohtaja Riitta- Leena Lehtisen vastuulla. Liiton logo syntyi siten, että Riitta-Leenan veli, arkkitehti Markku Lehtinen, sai tehtäväkseen suunnitella soveliaan graafisen elementin kuvaamaan liiton toimintaperiaatteita. Hän onnistuikin tehtävässään erinomaisesti, ja tuloksena oli käännöstoimintaa mainiosti symboloiva kuvio, joka koostuu kahdesta yhtäläisyyttä kuvaavasta merkistä: kaksoispisteestä ja yhtäläisyysmerkistä. Logo saatiin liiton käyttöön vuonna Liiton logoa pidettiin niin onnistuneena, että sitä ei ollut tarvetta muuttaa tai edes uudistaa kahteenkymmeneen vuoteen. Vuonna 2007 SKTOL sai kuitenkin uuden logon samalla, kun liiton yleisilme verkkosivustoineen uudistettiin vastaamaan paremmin nykypäivän sähköisten viestimien tarpeita. Lehtinen kertoo liiton ensimmäisen vuosikymmenen olleen suuntaviivojen hahmottelua ja jäsenhankintaa: "Toimintaa tehtiin talkootyön periaatteella, ja puuhaa riitti vaikka kuinka paljon hallituksen kokouksissa, jäsentapaamisissa, syys- ja kevätkokouksien käytännön järjestelyissä." Jäsenhankintakampanjoita järjestettiin ensimmäisinä vuosina kahteenkin otteeseen. Sääntöjen mukaan liiton jäseniksi hyväksyttiin hakemuksen perusteella yksityinen henkilö tai oikeuskelpoinen yhteisö, joka pitää käännöstoimistoa. Hakijalta edellytettiin viiden vuoden käytännön kokemusta yritystoiminnasta, josta vähintään kaksi vuotta piti olla käännöstoimialalta. Jäsenhankintoja tehtiin ottamalla kirjeitse yhteyttä maan suurimpien puhelinluetteloiden keltaisilla sivuilla ilmoittaneisiin käännöstoimistoihin. Jäseniksi ilmoittautuneiden määrä oli vuoden 1986 lopulla 25. "Logo koostuu kahdesta yhtäläisyyttä kuvaavasta merkistä, kaksoispisteestä ja yhtäläisyysmerkistä. Tähän yhtäläisyyteen pelkistetään käännöstoimiston tehtävä: toimivan ja onnistuneen vastineen löytäminen sanoille ja ilmaisuille eri kielillä", kiteytti logon suunnittelija Markku Lehtinen, arkkitehti (SAFA). SKTOL:n hallitus 1988 Diana Tullberg (puh.joht.) Joakim Barros Portugalin Kielipalvelu Oy Robert Goebel Oy Dynaline Ltd., Helsinki Vladimir Tigonen Tigonen Ky Juhani Weijola Otasuomennos Oy, Espoo SKTOL:n hallitus 1989 Diana Tullberg (puh.joht.) Robert Goebel Oy Dynaline Ltd., Helsinki Gerd-Peter Löcke Communication-Centre, Helsinki Juhani Weijola Otasuomennos Oy, Espoo

7 sivu 7 Kansainvälisyys oli tottakai vahvasti mukana heti liiton alkutaipaleella. otti ensimmäisinä toimintavuosina yhteyttä Englannissa ja Saksassa toimiviin vastaaviin liittoihin. Englantilainen sisarliitto ATC (Association of Translation Companies) lähetti pyynnöstä omat toimitusehtonsa Suomeen katsottaviksi, ja ne suomennettiin Käännös-Aazetissa. Tämän suomennoksen pohjalta käynnistettiin myöhemmin Diana Tullbergin puheenjohtajakaudella liiton omien toimitusehtojen laadintatyö. SKTOL:n suosittelemat käännöstyön yleiset toimitusehdot ovat nähtävillä liiton verkkosivustossa SKTOL:n hallitus 1990 Juhani Weijola (puh.joht.) Otasuomennos Oy, Espoo Paul Betcke Robert Goebel Oy Dynaline Ltd., Helsinki Gerd-Peter Löcke Communication-Centre, Helsinki Diana Tullberg osoitteessa SKTOL:n hallitus 1991 EU moninkertaistaa käännöspalvelujen tarpeen Edellä siteerattu Kauppalehden artikkeli henki jo vahvasti niitä muutoksia, joita 1990-luvun taloudelliset ja tekniset mullistukset toivat Suomen talouselämälle ja kansantaloudelle ja joilla oli valtava vaikutus myös käännösalan kehitykselle. Suomen talous oli romahtanut 1980-luvun hurjan nousukiidon jälkeen, ja tuota romahdusta vauhditti itäisen naapurimaan kanssa käytävän bilateraalikaupan loppuminen Neuvostoliiton katoamiseen maailmankartalta vuonna Tällä oli vaikutusta etenkin venäjän kielen käännösten kysyntään. Kansainvälisyys ja vientikauppa olivat kuitenkin vahvassa kasvussa, ja tämä kansainvälistymiskehitys huipentui Suomen liittymiseen Euroopan Unioniin vuonna Samalla suomesta tuli yksi Euroopan Unionin virallisista kielistä, mikä vaikutti kahdella tavalla käännöstoimistojen toimintaan maassamme: EUkäännökset toivat huiman lisän käännöstoimistojen työmääriin, mutta samalla osa kokeneista kääntäjistä siirtyi EU:n toimielimiin kääntäjiksi tai tulkeiksi. Juhani Weijola Otasuomennos Oy, Espoo Robert Goebel Oy Dynaline Ltd., Helsinki Diana Tullberg SKTOL:n hallitus 1992 Robert Goebel Oy Dynaline Ltd., Helsinki Diana Tullberg

8 sivu 8 Liiton puheenjohtajaksi valittiin 1991 Paul Betcke Traduct Oy:stä. Hän nimeää SKTOL:n kannalta merkittävimmäksi asiaksi 1990-luvulle tultaessa jäsentoimistojen määrän kasvun ja sen, että jäsentoimistoja tuli nyt myös Kehä III:n ulkopuolelta, erityisesti Turusta. "Yhdistyksestä tuli myös entistä ammattitietoisemmin toimiva järjestö. Toiminnalle asetettiin aiempaa konkreettisempia tavoitteita alan käytäntöjen kehittämiseksi", Betcke kertoo. Vuosikymmenen merkittävimpänä yksittäisenä tapahtumana liiton toiminnassa voidaan pitää keväällä 1998 järjestettyä Laatu kääntämisessä -seminaaria, johon kukin yritys sai kutsua omia asiakkaitaan. Seminaari onnistui erinomaisesti. Tilaisuudessa mukana ollut Geoffrey Kingscott Englannista totesikin, ettei hän ollut kokenut vastaavaa milloinkaan 30-vuotisen toimintansa aikana. Tietotekniikka luo haasteita ja mahdollisuuksia Ihmisten arkielämä koki 1990-luvulla suuremman mullistuksen kuin koskaan aiemmin. Tietojenkäsittelyja tiedonsiirtotekniikka kehittyivät sellaista vauhtia, että uusia teknisiä menetelmiä syntyi jatkuvasti, ja ne vanhenivat ennen kuin niihin ehdittiin kunnolla tottua. Tämä vaikutti käännöstoimistojen toimintaan kahdella tasolla: tietokoneohjelmistot, niiden päivitykset ja ohjetekstit työllistivät suuren määrän kääntäjiä, ja toisaalta käännöstyössä käytettävät tekniset menetelmät pantiin täysin uusiksi. Ohjelmistokääntämisen erityisluonne synnytti uuden käsitteen: lokalisointi. Sillä tarkoitetaan ohjelmiston sovittamista käytettäväksi tietyllä kielialueella. Kielen ja kulttuuripiirteiden lisäksi on otettava huomioon monenlaisia typografisia ja merkintätapaan liittyviä asioita. SKTOL:n hallitus Robert Goebel (puh.joht.) Oy Dynaline Ltd., Helsinki Paul Betcke Riikka Juntunen Gerd-Peter Löcke Communication-Centre, Helsinki Wolfgang Popelka Popelka Ky Kristiina Puranen Puranen Oy SKTOL:n hallitus 1995 Diana Tullberg SKTOL:n hallitus 1996 Diana Tullberg Syntyi lokalisointiin erikoistuneita yrityksiä, joissa tarvittiin kielellisen osaamisen lisäksi teknisiä taitoja. Kääntäjiltä ja käännöstoimistoyrittäjiltä vaadittiin

9 sivu 9 uudenlaisia valmiuksia: kirjoituskoneiden, korjauslakan, telefaksin ja painettujen sanakirjojen turvallisessa maailmassa eläneiden humanistien pitikin yhtäkkiä tutustua koviin teknisiin käsitteisiin ja menetelmiin. Siinä missä leikkaa ja liimaa -toimintoon tarvittiin ennen saksia ja liimaa, käytettiinkin nyt hiirtä. Tämä vuosikymmen oli erityisen haastava käännöstoimistoille, sillä niiden piti jatkuvasti olla teknisen kehityksen hermolla ja opetella uudenlaisia työskentelytapoja pysyäkseen kilpailussa mukana. Käännösmuistiohjelmat tekivät kääntämisestä entistä tehokkaampaa, mikä muutti koko alan luonnetta huomattavasti nopeasyklisemmäksi. SKTOL astui internet-aikaan vuonna 1998, jolloin avattiin järjestön verkkosivusto osoitteessa Samalla liitto julkaisi ensimmäistä kertaa laatukriteerinsä eli käännöstyön laadunvarmistuksen periaatteet. Perustamassa alan eurooppalaista kattojärjestöä Merkittävin kansainvälinen tapahtuma käännöstoimistojen liiton toiminnassa 1990-luvulla oli eurooppalaisen kattojärjestön EUATC:n (European Union of Associations of Translation Companies) perustaminen. Sen perustava kokous pidettiin Sardinian eteläkärjessä sijaitsevassa Gagliarin kaupungissa 24. ja 25. syyskuuta Aloite tällaisen järjestön perustamiselle lähti Italiasta. Suomen järjestö SKTOL oli perustamiskokouksessa mukana edustajanaan puheenjohtaja Paul Betcke, joka myöhemmin edusti Suomen liittoa EUATC:ssä aina vuoteen 2000 saakka. SKTOL:n hallitus 1997 T:mi Italikus, Helsinki Riku Autio Alpha Communications Oy, Helsinki Eeva Fredriksson Matti Helelä Oy Helexis Ltd Mari Murto Marckwort Oy, Helsinki Jaana Nyqvist Alpha Communications, Helsinki SKTOL:n hallitus 1998 T:mi Italikus, Helsinki Riku Autio Alpha Communications Oy, Helsinki Tuula Eskeland Gerd-Peter Löcke Communication-Center, Helsinki Mari Murto (rahastonhoitaja) Marckwort Oy, Helsinki Jaana Nyqvist Alpha Communications, Helsinki Diana Tullberg Uuden eurooppalaisen kattojärjestön suurin haaste oli käynnistää käännösalan laatustandardin kehittäminen. Keskeisiä toimijoita tässä työssä olivat SKTOL:n lisäksi Hollannin, Ranskan ja Englannin liittojen edustajat. Tavoitteena ei ollut enempää eikä vähempää kuin koko kääntämisen alaa koskevan eurooppalaisen

10 sivu 10 standardin laatiminen. Jo tuollaisen tavoitteen asettaminen oli huomattava harppaus eteenpäin käännösalan yhtenäisyyden ja ammattimaisen toimintakulttuurin kehittämisessä. Suomessa toimintaan sitoutui vuonna 1999 yhdeksän SKTOL:n jäsentoimistoa, viisi Helsingistä ja neljä Turusta. Monivuotisen työn tuloksena käännösalalle saatiin vihdoin vuonna 2006 SFS-laatustandardi, ja muutamat käännöstoimistot ovat jo saaneet sen vaatimukset täyttävän laatusertifikaatinkin. Tänä päivänä Euroopan käännöstoimistojen liittojen kattojärjestössä EUATC:ssä on jäsenliittoja jo 19 maasta. SKTOL on ollut aktiivisesti järjestön toiminnassa mukana sen perustamisesta lähtien. Suomen liiton varapuheenjohtaja Alfredo Spagna toimi EUATC:n varapuheenjohtajana vuodesta 2002 eteenpäin vastuualueenaan laatuasiat. Myöhemmin hän toimi myös EUATC:n puheenjohtajana vuosina SKTOL:n hallitus 1999 T:mi Italikus, Helsinki Sheryl Hinkkanen AS-English Specialists Oy, Espoo Tuula Eskeland Gerd-Peter Löcke Communication-Centre, Helsinki Erik Miller English Centre Oy, Helsinki Anu Rummukainen Jaana Nyqvist Alpha Communications, Helsinki SKTOL on ollut aktiivisesti mukana Euroopan käännöstoimistojen liittojen kattojärjestön EUATC:n toiminnassa luvulla järjestön toiminnassa ovat vaikuttaneet muun muassa Terhi Vartia (ylärivissä toinen vasemmalta) ja Alfredo Spagna (istumassa ensimmäinen oikealta).

11 sivu luvulla vilkasta toimintaa Uudella vuosituhannella talouden ja tiedonvälityksen globalisoituminen ovat luoneet aivan uudenlaisen maailman, jossa kansainvälisyys ja monikielisyys ulottuvat niihinkin liike-elämän suojaisiin sopukoihin, joissa aiemmin pärjättiin tutulla kotoisella kanssakäymisellä. Kaikenkokoisilla yrityksillä on tänä päivänä oltava valmiudet käyttää viestinnässään vieraita kieliä ja vieraita kommunikointitapoja. Nykyisin käännöspalvelujen laadukas ja asiantunteva hoitaminen mielletäänkin jo osaksi menestyvän yrityksen markkinointiviestinnän strategiaa. Ollaan jo päästy lähelle sitä tahtotilaa, jota Paul Betcke niin osuvasti peräsi 1990-luvun alun haastattelussaan. Tänä päivänä myös viestinnän laadulla on väliä, kuten SKTOL:n sloganissakin todetaan. SKTOLissa laatu ei kuitenkaan rajoitu pelkästään sloganiin, vaan käännöspalvelujen laadun edistäminen on ollut liiton toiminnan ydinasioita kautta sen historian, ja 2000-luvulla se on entisestään korostunut. Uuden vuosituhannen alkuvuosina liiton puheenjohtajana toiminut Terhi Vartia katsookin laatuprojektin olleen ehkäpä liiton tärkein asia vuosituhannen vaihteessa. "Laatuprojekti oli ainakin ajankäytöllisesti ykkönen koko vuosituhannen alun, ja se laajeni nopeasti käännösalan euronormin kehittämiseen", Vartia toteaa. Vartian jälkeen liiton puheenjohtaja vuodesta 2005 aloittanut Alfredo Spagna jatkoi laatuprojektin vetämistä ja sai muun muassa aikaan sopimuksen Inspectan kanssa jäsentoimistojen sertifioimisesta. Spagna oli toiminut jo pitkään laatuasioista vastaavana myös Euroopan järjestössä EUATC:ssa, jonka puheenjohtajana hän toimi vuosina 2005 ja SKTOL:n hallitus 2000 T:mi Italikus, Helsinki Erik Miller (rahastonhoit.) English Centre Oy, Helsinki Sheryl Hinkkanen AS-English Specialists Oy, Espoo Tiina Mutta Anu Rummukainen SKTOL:n hallitus 2001 Terhi Vartia (puh.joht.) Valtasana Oy, Helsinki T:mi Italikus, Helsinki Kristiina Vahtera Alpha Communications Oy, Helsinki Erik Miller (rahastonhoit.) English Centre Oy, Helsinki Anja Sukkinen Käännöstoimisto Noodi Oy, Helsinki Sheryl Hinkkanen AS-English Specialists Oy, Espoo Gerhard Gilbert Antti Veranen Pasanet Oy, Turku Kaija Razavi

12 sivu 12 Seminaareja ja tapahtumia SKTOL:n hallitus 2002 Jo 1990-luvulla SKTOL oli jo järjestänyt menestyksekkäästi ensimmäisen asiakasseminaarinsa, mutta 2000-luvulla tapahtumien järjestäminen vilkastui ja tapahtumat muuttuivat entistäkin merkittävämmiksi. Vuonna 2003 pidetyn Global Players Local Partners - seminaarin ohjelmassa käsiteltiin liiton arvoja yleensä sekä kansainvälistä laatuprojektia, liiton teettämää asiakastyytyväisyystutkimusta sekä pitkäaikaisen kumppanuuden etuja. Tilaisuuteen osallistui myös Trados Scandinavian ja Kielikoneen edustajia sekä ulkomailta tulleita esiintyjiä, jotka kertoivat kokemuksia kumppanuussuhteistaan. Vuoden 2007 syksyllä pidetyssä laajassa seminaarissa oli teemana Communicare Necesse Est eli viestintä on välttämätöntä. Esiintyjäkunta oli monipuolista ja nimekästä yhdysvaltalaisesta käännösalan tutkijasta Renato Beninattosta aina brändikonsultti Annamari Lammassaareen ja kaikkien tuntemaan eurosaurukseen Erkki Toivaseen. Terhi Vartia (puh.joht.) Valtasana Oy, Helsinki T:mi Italikus, Helsinki Erik Miller (rahastonhoit.) English Centre Oy, Helsinki Anja Sukkinen Käännöstoimisto Noodi Oy, Helsinki Gerhard Gilbert Kaija Razavi SKTOL:n hallitus 2003 Terhi Vartia (puh.joht.) Valtasana Oy, Helsinki Erik Miller (rahastonhoit.) English Centre Oy, Helsinki Anja Sukkinen Käännöstoimisto Noodi Oy, Helsinki Gerhard Gilbert Antti Veranen Pasanet Oy, Turku Helsingissä vuonna 2007 järjestetty Communicare necesse est -asiakasseminaari keräsi yhteen käännöspalvelujen tarjoajia ja niiden käyttäjiä. Luennoitsijana esiintyi muun muassa tunnettu kansainvälisyyden henkilöitymä Erkki Toivanen.

13 sivu 13 Tilaisuus osoittautui kaikille osapuolille erittäin hyödylliseksi. Tilaisuuden järjestäjänä ja juontajana toiminut SKTOL:n silloinen ja nykyinen puheenjohtaja Anja Sukkinen piti tärkeänä tilaisuudessa syntynyttä aitoa pohdintaa ja ajatustenvaihtoa käännöspalvelujen tarjoajien, niiden käyttäjien sekä alan muiden asiantuntijoiden ja tutkijoiden välillä. "Tällaisen tilaisuuden merkitys käännöspalveluja tarjoavien yritysten palvelutarjonnan kehittämisessä voi parhaimmillaan olla hyvinkin suuri, sillä tämä on oiva tilaisuus tutkailla asiakasyritystemme tarpeita ja SKTOL:n hallitus 2004 Terhi Vartia (puh.joht.) Valtasana Oy, Helsinki Arancho Nordic Oy, Helsinki Anja Sukkinen Käännöstoimisto Noodi Oy, Helsinki Gerhard Gilbert Danilo Monaco toiveita", Sukkinen korosti. SKTOL:n hallitus 2005 Järjestelyihin osallistunut SKTOL:n varapuheenjohtaja Maarit Satukangas-Pohjola totesi lehtihaastattelussa, että "tämä on nimenomaan sellaista toimintaa, jolla liittomme pystyy konkreettisesti palvelemaan jäseniään. Samalla tämä on tietenkin myös hyvää palvelua asiakasyrityksillemme, jotka saavat näin tuoretta tietoa siitä, mitä monikielisen viestinnän rintamalla on tapahtumassa". Yhteistyötä muiden käännösalan järjestöjen kanssa Yhteistyö alan muiden järjestöjen kuten Suomen kääntäjien ja tulkkien liiton (SKTL) ja Kääntäjien ammattijärjestön (KAJ) kanssa on ollut tärkeä osa SKTOL:n toimintaa. Järjestöjen välinen yhteistyö oli avainasemassa pyrittäessä lisäämään käännösalan näkyvyyttä. SKTOL on tehnyt jatkuvasti yhteistyötä myös yliopistojen ja korkeakoulujen kanssa. Liitto on osallistunut muun muassa maanlaajuisen opiskelijaharjoittelun käynnistämiseen sekä käännösja lokalisointialaa koskevan opinnäytetyön käytännön toteuttamiseen. Alfredo Spagna (puh.joht.) Arancho Nordic Oy, Helsinki Anja Sukkinen (varapj.) Käännöstoimisto Noodi Oy, Helsinki Danilo Monaco Gerhard Gilbert Maarit Satukangas-Pohjola Maris Translations Oy, Lahti Tellervo Perälä-Brunnsberg Turun Täyskäännös Oy, Turku SKTOL:n hallitus 2006 Alfredo Spagna (puh.joht.) Arancho Nordic Oy, Helsinki Anja Sukkinen (varapj.) Käännöstoimisto Noodi Oy, Helsinki Danilo Monaco Gerhard Gilbert Maarit Satukangas-Pohjola Maris Translations Oy, Lahti Tellervo Perälä-Brunnsberg Turun Täyskäännös Oy, Turku Hanna Haanpää

14 sivu 14 Käännösalalla toimivien etujärjestöjen välinen yhteistyössä on tuottanut monenlaista hedelmää, kuten SKTL:n kanssa yhdessä kehitetty alihankintasuositus ja -sopimus sekä yhdessä KAJ:n kanssa annetut lausunnot virallisten kääntäjien tutkinnon kehittämiseksi. Yhteistyössä AEK:n ja SKTL:n kanssa järjestettiin keväällä 2003 seminaari työssä jaksamisesta ja saman vuoden syksyllä epätyypillisistä työsuhteista. Uusimpana yhteistyökumppanina on kieliteknologisia ratkaisumalleja tutkiva KITES ry, jonka toiminnassa SKTOL on mukana. Tätä yhteistyötä koordinoi liiton nykyinen varapuheenjohtaja Maarit Satukangas- Pohjola. SKTOL:n hallitus 2007 Anja Sukkinen (puh.joht.) AAC Noodi Oy, Helsinki Maarit Satukangas-Pohjola (varapj.) Maris Translations Oy, Lahti Hanna Haanpää Sinikka Härkönen Tellervo Perälä-Brunnsberg Turun Täyskäännös Oy, Turku Jim Alcenius Nouveau Language, Turku Ilpo Luostarinen Semantix SKTOL:n hallitus 2008 Liiton tulevaisuus näyttää hyvältä Käännösala on kenties enemmän kuin mikään muu asiantuntija-ala saanut ponnistella vuosikymmenten saatossa asemansa ja arvostuksensa puolesta. Tässä asiassa SKTOL on tehnyt ponnekasta työtä 25 vuoden ajan. Se on yhtenäistänyt alan käytäntöjä, luonut alalle koheesiota, edistänyt käännöspalvelujen tarjoajien ammattiosaamista sekä luonut verkostoa alan osaajien, käännöspalvelujen käyttäjien ja muiden samalla alalla toimivien järjestöjen välille. Tänä päivänä Suomen käännöstoimistojen liitto on aikaansa seuraava kansainvälisen viestinnän osaajayritysten yhteenliittymä, jonka toiminta on vahvasti kasvusuunnassa. Anja Sukkinen (puh.joht.) AAC Noodi Oy, Helsinki Maarit Satukangas-Pohjola (varapj.) Maris Translations Oy, Lahti Hanna Haanpää (sihteeri) Sinikka Härkönen (rahastonhoitaja) Tellervo Perälä-Brunnsberg Turun Täyskäännös Oy, Turku Jim Alcenius Nouveau Language, Turku Sari Savilaakso Semantix Jaana-Mari Ala-Korpi Translatum Oy, Tampere Sirkka Suokas-Pitkänen The English Centre Oy, Helsinki Suomen käännöstoimistojen liiton aktiivisten jäsenyritysten määrä on viime vuosina kasvanut ja toiminta on levittäytynyt maantieteellisesti yhä laajemmalle alueelle. SKTOL:n 25 vuoden ponnistelut ovat hyödyttäneet jäsenyrityksiä sekä kaikkia kansainvälisen viestinnän alalla toimivia tahoja. Euroopan käännösalan tulevaisuutta tarkasteltiin EUATC:n tapaamisessa Portugalissa toukokuussa Etualalla SKTOL:n varapuheenjohtaja Maarit Satukangas-Pohjola, taustalla Eva-Maria Leitner Itävallasta ja Mirko Silvestrini Italiasta.