Etelä-Suomen logistiikkakäytävän tulevaisuus 2030 erityisesti ELLO -projektin tulosten valossa

Transkriptio

1 Etelä-Suomen logistiikkakäytävän tulevaisuus 2030 erityisesti ELLO -projektin tulosten valossa Juhani Talvela/ Kymenlaakson ammattikorkeakoulu Itämeri foorumi Turku

2 ELLO hanke Etelä-Suomen kuljetuskäytävän kilpailukyvyn kehittämishanke Toimeksiantaja Etelä-Suomen maakuntien liittouma ELLI Hankkeen toteuttajat Kymenlaakson AMK / North European Logistics Institute Hämeen AMK, Turku Science Park, Lappeenrannan teknillinen yliopisto, Turun yliopiston Merenkulkualan Koulutus- ja Tutkimuskeskus, Kymenlaakson AMK / KymiTechnology Hankkeen budjetti ja rahoitus 1,7 M, Päijät-Hämeen liitto / Etelä-Suomen EAKR ohjelma

3 Etelä-Suomen kuljetuskäytävä???

4 Pori Tampere Mikkeli Hämeenlinna Lahti Imatra Lappeenranta Kouvola Turku E18 E12 E75 Porvoo E18 Kotka Viipuri Helsinki Suomenlahti 0 50 km

5 Onko Etelä-Suomen kuljetuskäytävä olemassa? Onko eri alueiden välillä muuta logistiikkaan liittyvää synergiaa, kuin niiden välillä kulkevat väylät? Voidaanko alueiden välistä yhteistyötä kehittämällä tuottaa lisäarvoa ja kasvattaa kilpailukykyä?

6

7 ELLO hankkeen työpaketit Liiketoiminta ympäristö Proaktiivisuus ja ennakointi Ekologisuus ja turvallisuus WP 0: H K A O L O L R I D N I O N I O N I T N I T I WP 1: Logistiikka-alan taloudellinen suorituskyky, suhdannenäkymät ja asiakastoimialojen tarpeet (MKK) WP 2: Toimialojen kehittyminen ulkomailla ja vaikutukset kuljetuskäytävään (NORDI) WP 3:Kuljetuskäytävän kehitysskenaariot ja vaihtoehtoiset tulevaisuudet (Kymi Technology) WP 4: EcoHub konseptin kehittäminen (HAMK) WP 5: Logistiikkakeskittymän alueturvallisuussuosituksen kehittäminen (Turku Science Park) (NELI) WP 6: Kuljetuskäytävän kansainvälinen markkinointikampanja (NELI+Konsortio)

8 Kuljetuskäytävän kehitysskenaariot ja vaihtoehtoiset tulevaisuudet Selvitys Suomen vientikuljetusten nykytilanteesta, sekä niihin vaikuttavat muutostekijät ja kehitysnäkymät tulevina vuosina toteuttaja Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Tulevaisuustyöpajojen vetäminen järjestöjen, tutkimuslaitosten, julkisen sektorin ja yritysten edustajille toteuttaja Turun yliopiston Tulevaisuuden tutkimuskeskus Tulevaisuuspajoja yhdeksän kpl Kaakkois-Suomessa (Kotka) Hämeessä (Forssa) Varsinais-Suomessa (Turku) Helsingissä työseminaari: Etelä-Suomen logistiikan tulevaisuus Tulevaisuudentutkimuksen menetelmien kartoitus ja räätälöinti toteuttaja Net Effect Oy Tutu työskentely yritysten kanssa

9 Teollisuusrakenne, vienti/tuonti, kuljetukset

10 Suomen viennin ja tuonnin kehittyminen luvulla 1. Kaivosteollisuus High-tech 2. Logistiikkatoimialalla: yritystä, henkilöä, 22 mrd Etelä-Suomen osuus liikevaihdosta = 64% (luvut 2008) 3. Suomen teillä liikkuvista tavarakuljetuksista neljännes liittyy ulkomaankauppaan 4. Suomen tuonnista ja viennistä kulkee satamien kautta 70-90% 5. Transitoliikenteen osuus 6-9% luokkaa satamien liikenteestä

11

12 2000 0,8 20,2 Teollisuuden liikevaihdon (mrd. euroa) kehitys toimialoittain koko maassa ja Etelä-Suomessa vuosina (Lähde: Tilastokeskus) 0,0 20,0 40,0 60,0 80,0 100,0 120,0 140,0 160,0 Mrd. euroa 11,7 27,3 22,4 18, ,9 19,3 11,6 29,6 24,2 18, ,9 18,7 11,6 29,6 23,6 18, ,0 1,1 18,4 18,9 12,1 13,7 30,1 31,2 24,3 26,0 18,7 19,1 Koko maa ,0 17,5 14,3 36,2 29,2 19, ,3 20,2 16,6 42,8 34,2 20, ,3 21,2 17,7 44,4 39,2 21, ,3 19,3 20,5 44,2 40,7 22, ,3 7,7 8,0 16,2 9,1 10, ,3 7,5 7,8 21,3 10,1 10, ,3 7,3 7,9 21,8 9,4 10, ,3 7, ,3 7,2 8,4 9,7 22,6 23,3 9,2 9,5 10,3 10,4 Etelä-Suomi ,3 6,6 10,6 27,4 10,7 10, ,4 7,5 12,3 33,6 12,2 11, ,3 7,6 13,1 34,5 13,8 11, ,3 6,7 15,5 33,4 14,6 12,0 Kaivostoiminta ja louhinta Metsäteollisuus Kemianteollisuus Sähkö- ja elektroniikkateollisuus Muu metalliteollisuus Muu teollisuus

13 Teollisuuden investointien kehitys (milj. euroa) toimialoittain koko maassa ja Etelä-Suomessa vuosina (Lähde: Tilastokeskus) Milj. euroa Koko maa Etelä-Suomi Kaivostoiminta ja louhinta Metsäteollisuus Kemianteollisuus Sähkö- ja elektroniikkateollisuus Muu metalliteollisuus Muu teollisuus

14 Teollisuuden T&K-menot toimialoittain (milj. euroa) koko maassa vuosina (Lähde: Tilastokeskus) Kaivostoiminta ja louhinta Metsäteollisuus Kemianteollisuus Sähkö- ja elektroniikkateollisuus Muu metalliteollisuus Muu teollisuus Muut toimialat

15 Suomen logistisen ympäristön muutostekijät Globaali taloustilanne Globaali toipuminen talouden taantumasta Kaksoistaantuman uhka Korkeiden kasvuprosenttien takana matala vertailuvuosi 2009 Maailmantalouteen liittyy edelleen todella paljon epävarmuuksia. Tämä merkitsee sitä, että nousu on tämmöistä hyvin vaivalloista ja se tulee olemaan täynnä yllätyksiä. Ja vielä enemmän Suomen osalta korostuu se, että yritysten ja toimialojen välillä on eroja Nyt jos verrataan kriisiä edeltäneeseen aikaan, joka oli siis syksy 2008, niin meidän yritysten liikevaihto Suomessa nyt alkuvuonna 2010 on lähes 30% pienempi kuin ennen lamaa. Sama pätee tietysti vientiin, jopa vähän enemmän. Ja tilauskannat on olleet kesäkuun alussa vajaat 40% pienemmät. Eli se on pitkä tie kuljettavana että päästään, milloin seuraavan kerran päästäänkään siihen tasoon mikä oli kysynnässä

16 Suomen logistisen ympäristön muutostekijät - Venäjä Protektionismin lisääntyminen; esim. autoja metsäteollisuus, elintarviketuotanto Talouskasvu ja sen perusta; raaka-aineet vai korkea teknologia Uskon edelleen Venäjän voimakkaaseen kasvuun. Siellä on valtava kasvupotentiaali ja Venäjän luonnonvarat ja energia ensisijaisesti on niin isot. Siellä on luonnonvaroja ja siellä on ihmisiä ja osaamista. Se nyt on kuinka pitkälle katsoo, mutta jos katsoo vaikka 50 vuotta eteenpäin, niin kyllä minä näen että Venäjän kasvu tulee olemaan merkittävä tekijä Suomelle. Venäjä tulee olemaan Euroopan kasvualue. Maailman kasvualue on varmaan Kiina ja Aasia osin Intia, mutta kyllä se Euroopassa tulee olemaan Venäjä.

17 Suomen logistisen ympäristön muutostekijät - Venäjä Venäjä Transitokuljetusten tarve tulevaisuudessa Luoteis-Venäjän autoklusteri ja sen kotimaisuusastevaatimusten nosto 2020 mennessä 60%:iin (aiemmin 8 vuoden sisällä tehtaan avaamisesta komponenttien kotimaisuusvaatimusaste 30%) Ust-Lugan kapasiteettitavoite vuoteen 2018 mennessä 180 miljoonaa tonnia Suomessa hallitaan ja osataan tämä transito-asia. Se huono puoli on tietenkin se, että reittejä tulee koko ajan lisää ja muut pyrkii kehittymään. Ja sitten kun reittejä aletaan kunnolla kilpailuttamaan, niin ei Suomi siinä hintakilpailussa pärjää. Se on sama kun aikoinaan risteilyalukset kävi Helsingissä, kun täällä sai puhdasta vettä. Nyt sitä puhdasta vettä saa joka paikasta. Ei se ole mikään tekijä enää. Autojen kokoonpanonhan ne haluaa sinne Venäjälle. Mutta kyllä jos nämä isot tehtaat sinne etabloituu, ne alkuperäiset komponentit viedään kuitenkin sinne. En usko, että sitä komponenttien valmistusta ihan hevillä annetaan sinne Venäjälle. Ja mitä sitten tapahtuu jos Venäjä rupeaa tuottamaan merkittävissä määrin autoja, lähteekö se autoliikenne sitten toiseen suuntaan? Ruvetaan viemään autoja Venäjältä ulos.

18 Suomen logistisen ympäristön muutostekijät - Konttiliikenne Konttiliikenteen kasvu Suomen viisi suurinta satamaa vastaavat 90% konttikuljetuksista Merenkulkulaitos arvioi Suomen konttikuljetusten kasvavan 2,3 miljoonaan TEU:hun 2020 mennessä (2009 1,05 milj. TEU). Kansainväliset arviot Suomen konttiliikenteestä jopa 3,5 milj. TEU:ta 2020 Slow steaming eli laivojen vauhdin leikkaaminen hidastaa konttikiertoa satamissa Aikaisemmin Venäjälle meni heidän omiin satamiin tuontikontteja, ja niitä vietiin tyhjinä pois. Nyt siellä on tavaraa myös vientikonteissa. Se ei johdu siitä, että siellä olisi semmoista teollisuustuotantoa, joka sopii kontteihin, vaan konteissa kuljetetaan paperia, puuta ja metsäteollisuustuotteita yms. Enää konttikuljetus ei tarkoita sitä, että siellä olisi arvotavaraa.

19 Suomen logistisen ympäristön muutostekijät - Konttiliikenne Tyhjien konttien logistiikka Suomessa tyhjiä kontteja saadaan pohjoiseen vain kuljettamalla ne tyhjinä perille Metsäteollisuus hyötynyt merkittävästi Venäjältä saapuvista tyhjistä konteista, nyt niiden virta on tyrehtynyt Se on ollut Suomen etu, kun ollaan saatu ne tyhjät kontit Venäjältä Kotkaan ja Haminaan. Se on oikeastaan se, mistä me ollaan eniten hyödytty transitoliikenteessä. Ei edes laivoista ja laivareiteistä niinkään, mutta näistä tyhjistä konteista.

20 Suomen logistisen ympäristön muutostekijät Sähköiset palvelut ja automatisointi Suomessa modernin teknologian laajamittainen käyttöönotto erityisesti maantieliikenteessä hidasta Suomessa lukuisia uusia suunnitelmia logistiikkakeskuksista Meidän täytyy sähköistää näitä toimintoja, meidän täytyy rakentaa automatiikkaa sinne mukaan. Ja sehän tarkoittaa sitten sitä, että kun ne järjestelmät tehdään tarpeeksi pitkälle ja fiksulle tasolle, että osalle kuljetusyrityksistä ei ole töitä. Mutta se on pitkässä juoksussa pakko. Minun huoleni kumpuaa siitä, että kun olen kuunnellut ja nähnyt näitä uusien logistiikkakeskusten suunnitelmia, että kun joka puolella pitäisi olla tuollaisia massiivisia laitoksia. Kyllä minä ainakin kysyn, että mistä niihin riittää tavaravirrat ja käykö ne puolella teholla vai käykö ne järkevällä käyttöasteella.

21 Suomen logistisen ympäristön muutostekijät Ympäristösäädökset Muilla liikennemuodoilla jo pitkä perinne ympäristösäädösten ja päästörajoitusten osalta Laivaliikenne ollut pitkälti vailla tiukkoja ympäristösäädöksiä Itämeren rikkipäästörajoitukset uhkaavat merikuljetuksia merkittävillä kustannusnousuilla - Kohoavat kustannukset kannustavat yrityksiä investoimaan markkinoiden läheisyyteen Siinä on suuri uhka, että tapahtuu modal back shift, eli tavarankuljetukset siirtyvät mereltä maakuljetusmuodoille. Meillä on asiasta erittäin iso huoli. Meillä ei ole vaihtoehtoja meriliikenteelle. Ruotsalaiset saa tavaran vaikka sitten rekkaan. Meillä se iskee suoraan vientiteollisuuden kilpailukykyyn.

22 120 Tavararyhmä Tuonti Vienti Kemikaalit 16,2 9,8 Kivihiili, koksi ja muu kuiva bulk 17,4 Metsäteoll. Tuotteet 13,1 Kappaletavara 8,2 7,8 Muu tuonti/vienti 2,6 7 Transito 1,8 4,7 Suomen satamien tuonti-, vientija transitokuljetukset 2009 Ulkomaan merikuljetukset Miljoonaa tonnia Miljoonaa tonnia

23 Ulkomaan meriliikenteen tavaravirrat vuonna 2008.

24 Kotimaan vesiliikenteen tavaravirrat, 2009 (milj. tonneja)

25 VR:n tavaraliikenne (1000 tonnia) vuosina (Lähde: Ratahallintokeskus) VR:n tavaraliikenteen kuljetusvirrat (Lähde: Ratahallintokeskus) Kotimaan liikenne Kansainvälinen liikenne

26 Tieliikenteen tavarankuljetukset vuosina (Lähde: Tilastokeskus) Kotimaan tavaraliikenne (1000 t) Ulkomaan tavaraliikenne (1000 t) Ulkomaan tuonti+vienti vuonna 2008 oli n. 100 miljoonaa tonnia

27 Johtopäätöksiä tilastojen näkökulmasta: Kuljetusten näkökulmasta Suomen vienti ja tuonti, sekä transitoliikenne kulkevat lähes aina satamien kautta => Logistiikan suunnittelu satamalähtöistä Ulkomaanliikenteen kuljetukset ovat n. 25% kaikista kuljetuksista => Maan sisäiset kuljetukset edustavat merkittäviä liikennevirtoja Etelä-Suomen teollisuuden rakenne näyttäisi keskittyvän metsäteollisuuteen, kemian teollisuuteen, sähkö- ja eletroniikka ja metalliteollisuuteen => Suuria muutoksia kuljetusjärjestelmään ei ole näköpiirissä. Kokonaisvolyymi riippuu näiden toimialojen tulevien vuosien osuudesta Suomen bruttokansantuotteesta.

28 Tulevaisuuspajat

29 When the Paris World Exhibition closes, electric light will close with it and no more be heard of There is a world market for maybe five computers Oxford professor Erasmus Wilson in 1878 IBM chairman Thomas Watson in 1943 Who the h*ll wants to hear actors talk H.M. Warner of the Warner Bros in 1929 Ennustaminen on vaikeaa varsinkin tulevaisuuden Stocks have reached what looks like a permanently high plateau Yale economics professor Irving Fisher in 1929 There is not the slightest indication that nuclear energy will ever be obtainable Albert Einstein in 1932

30 Tulevaisuuksien tutkimus & tekeminen 1. Tulevaisuus ei ole ennustettavissa. Kaikilla on mielikuvia ja käsityksiä siitä mitä tulevaisuudessa ehkä tapahtuu. Nämä tulevaisuuskuvat ovat vahvasti henkilö- ja kulttuuririippuvaisia. Erilaiset tulevaisuuskuvat ovat merkittävä mutta ei-täydellinen osa mahdollisten tulevaisuuksien avaruutta. 2. Tulevaisuus ei ole ennalta määrätty. Voimme arvioida erilaisten tapahtumien todennäköisyyksiä ja vaikutuksia kehityskulkuihin. Sattuma on kuitenkin systeemistä lineaarilaskentaa voimakkaampi ja eteemme avautuu alati myös uusia mahdollisia tulevaisuuksia ja niihin johtavia polkuja. 3. Voimme vaikuttaa tulevaisuuteen teoillamme ja valinnoillamme. Mikä on mahdollista ja mikä todennäköistä? Entä mikä on toivottavaa. Arvojen ja arvokeskustelun merkitys tulevaisuuden vaihtoehtojen pohtimisessa on väistämätön. Tulevaisuutta ei voi ennustaa, mutta tulevaisuutta tehdään!

31 Tulevaisuuksien tutkimus & tekeminen Tulevaisuuksien tutkimus tuottaa tietoa ja arvioita: Nykyisyydestä, päätöksenteon lähtökohdista ja rajoista Mahdollisista tulevaisuuksista ja niihin johtavista poluista Muutosvoimista ja pidäkkeistä Trendeistä, megatrendeistä ja minitrendeistä Heikoista signaaleista Ennakointityö tuottaa toimenpiteitä: Yhteisen tahtotilan saavuttamiseen Strategian luomiseen ja sen mukaisen toiminnan käynnistämiseen Ei-toivottuihin vaihtoehtoihin varustautumiseen Joilla vaikutetaan tulevaan kehitykseen

32 ELLO tulevaisuusprosessi Tulevaisuuspajat Lähtötilannekysely, jossa selvitettiin sekä alueellisia että myös koko Etelä- Suomen kuljetuskäytävän taustatietoja. Kyselyllä myös tiedotettiin hankkeen käynnistymisestä ja motivoitiin toimijoita mukaan verstaisiin. Kotkan alueellinen nykytilaverstas: alueen SWOT, mitä pitäisi tehdä? Forssan alueellinen nykytilaverstas: alueen SWOT, mitä pitäisi tehdä? Turun alueellinen nykytilaverstas: alueen SWOT, mitä pitäisi tehdä? Kotkan alueellinen tulevaisuusverstas: alueen logistiikan toivekuva 2030 Forssan alueellinen tulevaisuusverstas: alueen logistiikan toivekuva 2030 Turun alueellinen tulevaisuusverstas: alueen logistiikan toivekuva 2030 Etelä-Suomen kuljetuskäytävän tulevaisuuskuvat, skenaariot ja visio Skenaariot kirjoitettiin edellisten vaiheiden tulosten perusteella. Visio tehtiin asiakkaat osallistavassa sidosryhmäseminaarissa. Kotkan alueellinen toimenpideverstas: Mitkä ovat alueen toimenpiteet vision toteuttamiseksi? Forssan alueellinen toimenpideverstas: Mitkä ovat alueen toimenpiteet vision toteuttamiseksi? Turun alueellinen toimenpideverstas: Mitkä ovat alueen toimenpiteet vision toteuttamiseksi? Loppuraportti, jossa vedetään yhteen sekä alueelliset että yleiset tulokset. Samalla tulosta verrataan muuhun saatavilla olevaan aineistoon ja Ellohankkeen muiden työpakettien tuloksiin.

33 Skenaarioprosessi Etelä-Suomen kuljetuskäytävä 2030, ELLO tulevaisuusprosessin loppuraportti Nurmi T, Ahvenainen M, Hietanen O TuTu e-julkaisu 3/2012 Turun yliopisto, tulevaisuuden tutkimuskeskus

34 Tulevaisuuspajat eivät tuota valmiita vastauksia. Mutta niissä tehtävien skenaarioiden avulla ymmärrys laajenee näkemään suuren määrän mahdollisia tulevaisuuksia. Niistä voi sitten perustellusti valita sen mitä kohti lähdetään kulkemaan. Tulevaisuustyöskentelyssä valitaan yksi tavoiteltava logistiikan visio. Sen toteutumista lähdetään edistämään määrittämällä koko toiminta-alueen kattava logistinen strategia ja siihen sopivat toimenpidesuunnitelmat. Tulevaisuustyöskentely on jatkuva prosessi. On erittäin tärkeää että työ jatkuu alueilla myös tämän ELLO hankkeen jälkeen.

35 Skenaarioista Skenaarioiden hyödyntämiseen on useita tapoja, esimerkiksi: Strategisessa suunnittelussa skenaariot ovat strategian eli valittujen tavoitteiden, resurssien ohjauksen ja investointien joustavuustarpeen arvioinnin välineitä. Skenaarioita voidaan käyttää visionäärisessä johtamisessa tavoitteiden ideoimisen, asettamisen ja arvottamisen tukena. Skenaariot voivat olla divergenssin ajattelun apuvälineitä, jossa esimerkiksi olemassa oleville ongelmille yritetään löytää uusia vaihtoehtoisia ratkaisuja tulevaisuusajattelun avulla. Skenaarioita voidaan hyödyntää visioivassa tuotekonseptoinnissa, jolloin skenaariolla tuotetaan ideoita tai simuloidaan tuote- tai palveluinnovaatioiden hyväksyntää erilaisissa tulevaisuuden käyttöympäristöissä, tai laajemmin markkina-, yhteiskunta- ja teknologiaympäristöissä. Ello-hankeen tulevaisuusprosessissa skenaariot rakennettiin logistiikan tulevaisuutta käsitelleiden alueellisten tulevaisuusverstaiden tuloksista ja niitä hyödynnettiin alueiden yhteisen vision rakentamisessa Etelä- Suomen kuljetuskäytävälle.

36 Etelä-Suomen kuljetuskäytävä Logistiikan BAU Lähtöoletus: Vuonna 2030 logistiikka on rakenteeltaan, tavoitteeltaan ja ansaintalogiikaltaan nykyisenkaltaista. Muutostekijä: Se mikä muuttuu tai vaihtelee ovat volyymit, kontin sisällöt ja liikkeen suunta (esim. Venäjän vienti) Innovaatioaihio: Minkä täyttyy maailmassa muuttua, jotta logistiikka voi olla muuttumatta? 2. Lähilogistiikka Lähtöoletus: Globalisaatio 3.0 palauttaa tuotannon ja kulutuksen takaisin yhteen. Muutostekijä(t): Omavaraisuus strategisena tavoitteena, teknologia (suuruuden ekonomia pienissä yksiköissä), Aasian ylikuumeneminen, logistiikkakustannusten nousu, kestävän kehityksen ja lähiajattelun merkityksen kasvu Innovaatioaihio: Nykyisen toimintamallin, jossa esim. lohi kannattaa lähettää toiselle puolelle maapallo fileerattavaksi ja tuoda sieltä takaisin syötäväksi, mahdollisuuden keskeinen ehto on että logistiikka ei ole ongelma. 3. There is no logistics anymore Lähtöoletus: Vuonna 2030 logistiikka on integroitunut älykkääseen infrastruktuuriin, tuotantoja kulutusprosesseihin logistiikka on hyvällä suunnittelulla aikaan saatua tapahtumattomuutta Muutostekijä(t): Kilpailukyvyn ytimessä ylivertainen kokonaisuuksien hallinta Innovaatioaihio: Logistiikka on suhteellista. Logistiikka on myös liikkumattomuutta sitä varten että, joku saa olla paikallaan.

37 Etelä-Suomen kuljetuskäytävä Logistiikka globaalipalveluna Lähtöoletus: Siirtymä tuotannollisista tukiprosesseista osaksi asiakkaan ydinprosessia (esim. Menestyksekkäästi markkinoille : Softlanding -palvelut kiinalaisille/ venäläisille vienti yrityksille, Ecohub aasialaiselle autoteollisuudelle jne.) Muutostekijä(t): Logistiikan vienti (koneet, laitteet, järjestelmät palvelut, osaaminen, koulutus, jne.), merkittävää kyvykkyys täydentää omaa osaamista asiakkaan parhaaksi Innovaatioaihio: Logistiikkaa kaikilla mausteilla = Radikaalit(kin) muutokset logistiikkayritysten strategisessa tehtävässä (mitä, kenelle, millä ylivoimatekijällä). 5. Ymppä rulettaa Lähtöoletus: Ympäristöstä aiheutuvat yhteiskunnalliset ongelmat kärjistyvät seuraavan 20 vuoden aikana Muutostekijä(t): Niukentuminen pakottaa (esimerkki lähtötilanteesta: Tilastokeskuksen mukaan EU:ssa 96 % liikenteen vaatimasta energiasta tuotetaan fossiilisilla poltto-aineilla), ympäristöystävällisyys asiakkaiden arvoissa ja asenteissa ohjaa logistiikkapalveluiden ostopäätöstä (= aito kilpailutekijä) Innovaatioaihio: Logistiikka on ongelma. Miten tullaan ongelmasta ratkaisuksi enemmän ja parempaa, vähemmällä ja vähemmästä? 6. Onnellisuuden logistiikka Lähtöoletus: Tuotannollis-taloudellisesta logistiikkakäsityksestä ihmiskeskeiseen logistiikan määrittelyyn Muutostekijä(t): Mikä ihmistä liikuttaa ja mitä se tarkoittaa logistiikalle? Innovaatioaihio: Mielletäänkö onnellisuuden logistiikka osana Pohjoismaisen ympäristöystävällisyyden ja sosiaalisesti kestävän yhteiskunnan tuotteistamista globaalipalveluiksi sekä osana ihmislähtöisen teknologian vientiä.

38 Kaikkien maakuntien pajoista nousi kolme teemaa yli muiden: 1. Tietologistiikka/älylogistiikka 2. Energiatalouden paradigmamuutos liikenteessä 3. Ympäristöarvojen merkityksen kasvu Kaikilla maakunnilla on myös omia painopisteitä ja tavoitteita: Varsinais-Suomella Itämeri/Ruotsi, Hämeellä lähilogistiikka, biologistiikka ja rahtilentoliikenne, Kaakkois-Suomella Venäjä, Venäjä, Venäjä

39 Logistisen tiedon Open Platform Läpinäkyvä logistisen tiedon ohjausjärjestelmä Liikkuvan tiedon hallintajärjestelmä Avoin neutraali ja luotettava platform logistisen tiedon hallintaan Logistinen tiedonhallinnan SAP järjestelmä Logistinen metainfrastruktuuri Miten uusi logistisen tiedonhallinnan järjestelmä olisi mahdollista synnyttää? Tähän verstaissa hahmottui kolme mahdollista reittiä: 1. Järjestelmä voi syntyä voittoa tavoittelemattomana logistisen toimijoiden pilviorganisaationa esim. vastauksena lähiruoan logistisiin tarpeisiin. Asiat, jotka ovat laadullisesti parempi ja halvempi tehdä yhdessä, kannattaa tehdä yhdessä. 2. Järjestelmä voi syntyä kaupallisen toimijan T&K -pilotin spinoffina. 3. Järjestelmä voi syntyä neutraalin toimijan (yliopiston, AMK:n, kehittäjäorganisaation) projektiluontoisena hankkeena, jos siihen saadaan riittävä määrä logistisia toimijoita ja heidän asiakkaitaan mukaan.

40 Skenaarioista yhteiseen visioon Finnhub brändin luominen Open Platform toimijoille avoin verkosto ja bisnesalusta Skaalautuvuus paikallisesta globaaliin hallintaan Kilpailukyvyn perusta osaaminen, palvelut, teknologia

41 Etelä-Suomen kuljetuskäytävän FinnHub-visio 2030 FinnHub Pohjoisen pallonpuoliskon paras brändi Tavoita maailma FinnHubilla FinnHub yhdistää logistisia virtoja FinnHub on ekologinen, moniarvoinen, käyttäjä-lähtöinen, älyä ja teknologiaa hyödyntävä Avoin platform Tiedon, osaamisen ja teknologian alusta 3. Aasian ja Pohjois- Amerikan välisellä tuotantoja kuljetuskäytävällä (EU-alueen exitja enter-solmukohdassa) Logistiikkakeskusten verkosto Kolmiyhteys Lähilogistiikkaa Globaalia tavoitettavuutta Ylivoimaista arvoketjun ja logististen virtojen hallintaa ja yhdistämistä Palvelutuotanto Älyliikennettä Intermodaalisuutta Lisäarvopalveluja Asiakkaat 1. Paikalliset 2. Venäjän ja Itämeren alueen lähimarkkinat

42 Kuljetuskäytävän visio 2030

43 Kiitos! Materiaalia: ellohanke.wikispaces.com Juhani Talvela