Maailman johtavana metsäklusterina vuoteen Suomen metsäklusterin tutkimusstrategia

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Maailman johtavana metsäklusterina vuoteen 2030. Suomen metsäklusterin tutkimusstrategia"

Transkriptio

1 Maailman johtavana metsäklusterina vuoteen 2030 Suomen metsäklusterin tutkimusstrategia Suomen metsäklusteri ja sen asiakastoimialat, lokakuu 2006

2 Esipuhe Suomen metsäklusteri asiakastoimialoineen kohtaa globaalin kilpailun lähivuosina ennennäkemättömän voimakkaina. Metsäklusterin tuotteiden kysynnän kasvun painopiste on siirtymässä Euroopan ja Pohjois-Amerikan perinteisiltä markkinoilta Aasiaan ja Itä-Eurooppaan. Kysynnän myötä näille markkinoille rakennetaan nopeasti uutta tehokasta ja kustannuksiltaan edullista tuotantoa. Samanaikaisesti asiakkaiden ja loppukäyttäjien tarpeet ja tuotteiden käyttötavat muuttuvat. Asiakasyritykset ja kuluttajat edellyttävät tuotteilta uusia ominaisuuksia ja edullisempaa hintaa, ja asettavat samalla niiden valmistajille yhä suurempia kestävän kehityksen vaatimuksia. Korkean kustannustason Suomessa metsäklusteri kumppaneineen on saavuttanut vahvan asemansa parantamalla jatkuvasti tuottavuuttaan. Jatkossakaan tälle ei ole vaihtoehtoja. Globaalissa kilpailussa tuottavuudella ja tehokkuudella, korkealla jalostusasteella sekä innovatiivisuudella ja edelläkävijyydellä on voitettava kilpailijat, joiden kustannustaso ja sijainti ovat meitä edullisemmat. Metsäklusteri ja sen asiakastoimialat ovat sekä Suomessa että Euroopassa erittäin merkittävä työnantaja ja vahvistavat haja-asutusalueiden elinvoimaisuutta niin suurten tehtaiden kuin pienten ja keskisuurten yritysten sekä metsätalouden kautta. Siksi metsäklusterin kilpailukyvyn vahvistaminen on myös yleiseurooppalainen haaste, johon vastataan EU: n teknologiayhteisöhankkeella (Forest-Based Sector Technology Platform). Kansainvälinen verkostoituminen ja yhteistyö antavat suomalaiselle metsäklusterille ja yhteiskunnalle mahdollisuuden olla aktiivinen osa kehitystä. Kilpailukykyinen yhteiskunta ei ole mahdollinen ilman kilpailukykyisiä yrityksiä. Metsäklusteri, joka hyödyntää uusiutuvia luonnonvaroja, voi merkittävästi edistää kestävää kehitystä. Niin Suomen kuin Euroopankin metsävarat kasvavat enemmän kuin niitä käytetään. Ne tarjoavat myös tulevaisuudessa uusia mahdollisuuksia, sillä puun käyttömahdollisuuksia on vielä paljon tutkimatta ja hyödyntämättä. Suomen hyvinvointi edellyttää, että metsäklusteri ylläpitää ja tehostaa uudistumiskykyään ja korkeaa osaamistaan. Erityisesti Aasian, Etelä-Amerikan ja Itä-Euroopan nopeasti kehittyvät maat vahvistavat oman tuotantonsa asemaa panostamalla kasvavasti myös tutkimukseen ja tuotekehitykseen. Koska globaalissa maailmassa teknologiaa on yhä helpompaa siirtää, Suomen asema edelläkävijänä ei ole itsestäänselvyys. Toimintamallien, kuten suomalaisen innovaatioympäristön ja toimijoiden hyvän yhteistyön, siirtäminen on huomattavasti vaikeampaa. Siten tiiviin kotimaisen ja kansainvälisen yhteistyön merkitys globaaliin kilpailuun vastaamisessa korostuu. Maailman johtavana metsäklusterina vuoteen 2030

3 Suomen metsäklusterin tutkimusstrategia linjaa metsäklusterin ja sen asiakastoimialojen kannalta keskeiset tutkimuksen painopisteet. Klusterin uudistamiseksi on tärkeää luoda yhteinen visio, asettaa yhteiset tavoitteet ja käynnistää yhteisesti toimet niiden toteuttamiseksi. Strategian tähtäin on asetettu vuoteen Koska metsäklusterin toimintaympäristö on kuitenkin jatkuvassa muutoksessa, on painopisteitä arvioitava jatkuvasti. Helsingissä Anne Brunila, toimitusjohtaja, Metsäteollisuus ry Roger Bagge, toimitusjohtaja, Suomen Pakkausyhdistys ry Jorma Eloranta, toimitusjohtaja, Metso Oyj Håkan Gabrielsson, toimitusjohtaja, Viestinnän Keskusliitto Michael Hornborg, puheenjohtaja, MTK Kai Hannus, johtaja, Ciba Speciality Chemicals Markku Hänninen, toimitusjohtaja, Andritz Oy Kari Jordan, pääjohtaja, Metsäliitto Osuuskunta Kalle Kantola, toimitusjohtaja Haapajärven Hasa Oy Tapani Kiiski, toimitusjohtaja, Raute Oyj Kai Korhonen, johtaja, Stora Enso Oyj Lasse Kurkilahti, pääjohtaja, Kemira Oyj Martti Mäenpää, toimitusjohtaja, Teknologiateollisuus ry Jyri Nenonen, toimitusjohtaja, Kinnaskoski Oy Sverre Norrgård, toimitusjohtaja, Myllykoski Oyj Jussi Pesonen, toimitusjohtaja, UPM-Kymmene Oyj Sari Rämö, toimitusjohtaja, SCA Packaging Finland Oy Veli-Pekka Saarnivaara, pääjohtaja, Tekes Heikki Takanen, toimitusjohtaja, Huhtamäki Oyj Jarmo Vaittinen, kansliapäällikkö, Maa- ja metsätalousministeriö Erkki Virtanen, kansliapäällikkö, Kauppa- ja teollisuusministeriö Hannu Vornamo, toimitusjohtaja, Kemianteollisuus ry Raimo Väyrynen, pääjohtaja, Suomen Akatemia Suomen metsäklusterin tutkimusstrategia

4 Tiivistelmä Suomen metsäklusterin tutkimusstrategia linjaa metsäklusterin ja sen asiakastoimialojen kannalta keskeiset tutkimuksen painopisteet. Tähtäin on asetettu vuoteen Tutkimusstrategia on luonnollinen jatke eurooppalaisen metsäsektorin teknologiayhteisölle. Suomen vahvuus on kuitenkin eurooppalaista laajempi verkostoituminen tärkeiden toimijoiden kesken. Tutkimusstrategian valmisteluun ovat osallistuneet metsäklusteri ja sen asiakastoimialat. Mukana on ollut metsä-, kemian- ja teknologiateollisuutta, viestintä- ja pakkausalat, metsänomistajat sekä näillä aloilla toimivia asiantuntijoita. Suomessa on maailman vahvin monipuoliseen puunjalostamisen osaamiseen perustuva klusteri asiakastoimialoineen. Se kohtaa kansainvälisen kilpailun lähivuosina ennennäkemättömän voimakkaana. Klusterin kolme keskeistä kehittämistarvetta ovat klusterin uudistuminen, yritysten ja metsätalouden kilpailukyky sekä kestävä kehitys. Tavoitteena on vuoteen 2030 mennessä kaksinkertaistaa metsäklusterin tuotteiden ja palveluiden arvo puolen arvosta tullessa uusista tuotteista, lisätä kotimaisen puun käyttöä neljänneksellä sekä kaksinkertaistaa klusterin tutkimus- ja kehityspanokset. Tavoitteena on, että Suomessa on menestyvä, maailman kannattavin ja kestävästi toimiva metsäklusteri asiakastoimialoineen myös tulevaisuudessa ja Suomen metsäklusterin tuotteet ovat maailman halutuimpia. Tutkimuksen painopisteitä on seitsemän: Älykkyyttä puu- ja kuitutuotteisiin Puusta ja sen ainesosista valmistetut materiaalit Puuta monipuolisesti hyödyntävä biojalostamo Metsien kestävä käyttö Puubiomassalle lisäarvoa Älykkäät ja resursseja säästävät tuotantoteknologiat Tulevaisuuden asiakasratkaisut Osaavat ihmiset ja toimiva koulutusjärjestelmä ovat edellytys Suomen metsäklusterin menestykselle myös tulevaisuudessa. Yliopistoilla, korkeakouluilla ja tutkimuslaitoksilla on klusterin yhteistyössä merkittävä rooli. Metsäklusterin strategisen huippuosaamisen keskittymä on tutkimusstrategian keskeinen toteutuskeino. Myös eurooppalaisten teknologiayhteisöjen, eurooppalaisen tutkimusrahoituksen sekä pohjoismaisen ja muun kansainvälisen yhteistyön hyödyntäminen ja suomalaiset osaamiskeskukset palvelevat tutkimusstrategian toteutusta. Koska metsäklusterin toimintaympäristö on jatkuvassa muutoksessa, on tutkimusstrategian painopisteitä arvioitava jatkuvasti. Maailman johtavana metsäklusterina vuoteen 2030

5 1 Älykkyyttä puuja kuitutuotteisiin 2 Puusta ja sen ainesosista valmistetut materiaalit 3 Puuta monipuolisesti hyödyntävä biojalostamo 4 Metsien kestävä käyttö 5 Puubiomassalle lisäarvoa 6 Älykkäät ja resursseja säästävät tuotantoteknologiat 7 Tulevaisuuden asiakasratkaisut Suomen metsäklusterin tutkimusstrategia

6 Summary The research strategy outlines the research priorities of Finland s forest cluster. It is a continuation of the European Forest-Based Sector Technology Platform and its Strategic Research Agenda. Its vision is in year The Finnish definition of forest cluster is broad covering all the important actors networking with each other, and this is where its strength lies. The forest, chemical and technology industries as well as the media and packaging sectors together with forest-owners participated in preparing the research strategy. Finland has the world s strongest forest cluster, which is based on broad knowledge and expertise. The cluster will face intensifying global competition in the coming years. Finland s forest cluster has three key development needs: modernising the cluster, enhancing the competitiveness of companies and forestry, and sustainable development. The objective is to double the value of the products and services supplied by the forest cluster by 2030 with a half of the value coming from new products, to increase the use of Finnish wood by a quarter and to double the cluster s investments in research and development. The seven priorities of the forest cluster s research are: Intelligent wood and fibre products New products manufactured from wood-based materials A biorefinery that utilises wood diversely Sustainable forest management Added value for wood biomass Intelligent, resource-efficient production technologies Customer solutions for the future Skilled people and a well-functioning education system are key factors for the success of Finland s forest cluster now and in the future. Universities and research organisations play a significant role in the cluster s cooperation. Actively participating in European technology platforms and European research funding as well as developing and utilizing the Finnish innovation system will serve the implementation of the research strategy s goals. The defined research priorities should be reassessed continuously as the forest cluster s operating environment is undergoing constant change. Maailman johtavana metsäklusterina vuoteen 2030

7 Sisältö 2 Esipuhe 4 Tiivistelmä 6 Summary 8 1 Metsäklusteri suomalaisen hyvinvoinnin rakentajana Uusiutuvat, runsaat raaka-aineresurssit ovat kestävä lähtökohta Tutkimus parantaa nykyistä ja löytää uutta Metsäsektorin teknologiayhteisö vahvistaa Euroopan kilpailukykyä 12 2 Maailman johtavana metsäklusterina vuoteen Metsäklusterin tutkimuksen painopisteet Älykkyyttä puu- ja kuitutuotteisiin Puusta ja sen ainesosista valmistetut materiaalit Puuta monipuolisesti hyödyntävä biojalostamo Metsien kestävä käyttö Puubiomassalle lisäarvoa Älykkäät ja resursseja säästävät tuotantoteknologiat Tulevaisuuden asiakasratkaisut 35 4 Liiketoimintaosaamisella yhä suurempi merkitys 36 5 Innovaatioita osaamisella ja koulutuksella 38 6 Loppusanat 39 Näin tutkimusohjelma tehtiin Suomen metsäklusterin tutkimusstrategia

8 1 Metsäklusteri suomalaisen hyvinvoinnin rakentajana Suomessa on maailman vahvin monipuoliseen puunjalostamisen osaamiseen perustuva klusteri asiakastoimialoineen. Metsäklusterin vaikutus maamme hyvinvointiin on merkittävä klusteri luo hyvinvointia sekä tuotteidensa ja palvelujensa kautta että työllistämällä ihmisiä erityisesti hajaasutusalueilla. Metsäklusteri on nyt ja tulevaisuudessa merkittävä suomalaisen ja eurooppalaisen hyvinvoinnin rakentaja. Se rakentuu kolmelle suomalaiselle vahvuudelle ja resurssille osaamiselle, klusterin yhteistyölle ja uusiutuvalle raaka-aineelle, puulle. Tällä hetkellä Suomen metsäklusteri käsittää metsä-, kemian- ja teknologiateollisuutta, viestintä- ja pakkausalan yrityksiä, rakennus- ja energiateollisuutta, kuljetussektorin yrityksiä, metsänomistajat sekä näihin aloihin liittyviä suunnittelu- ja asiantuntijapalveluita tarjoavia yrityksiä sekä yliopistoja, korkeakouluja ja tutkimuslaitoksia. Klusterissa on sekä isoja että pieniä yrityksiä ja toimijoita, ja näillä molemmilla on merkittävä rooli kasvun ja uudistumisen aikaansaamisessa. Tulevaisuuden metsäklusteri näyttää todennäköisesti toisenlaiselta ja se laajenee erityisesti asiakasklustereiden sekä ICT- ja energiaklustereiden suuntaan. Metsäklusteri on kuitenkin myös tulevaisuudessa vahva osa suomalaista yhteiskuntaa. Sen vahvuus on toimijoiden tiivis yhteistyö. Puusta on tulossa strategisesti tärkeä raaka-aine. Sillä on monia mahdollisuuksia tarjota tuotteita ja ratkaisuja ihmisten ja yhteiskunnan tarpeisiin. Huomattava osa esimerkiksi puun sisältämien kemikaalien mahdollisuuksista on vielä tunnistamatta. Osa käyttökohteista on löydetty, mutta niiden kaupallinen hyödyntäminen ei ole ollut vielä mahdollista. Maailman johtavana metsäklusterina vuoteen 2030

9 Metsäteollisuus Teknologiateollisuus Kemianteollisuus Metsätalous Viestintäala Pakkausala Suomen metsäklusteri nyt Muut alat Rakentaminen ja sisustus Metsä-, kemianja energiateollisuus Metsätalous Teknologiateollisuus Tulevaisuuden alat ja uudet toimijat Viestintäala Pakkausala Rakentaminen ja sisustus Suomen metsäklusteri tulevaisuudessa Suomen metsäklusterin tutkimusstrategia

10 1.1 Uusiutuvat, runsaat raaka-aineresurssit ovat kestävä lähtökohta Metsäklusterin tuotteet valmistetaan lähes kokonaan uusiutuvista raakaaineista, jotka voidaan kierrättää ja elinkaarensa päätteeksi käyttää bioenergiana. Kasvava metsä ja siitä valmistetut tuotteet sitovat ilmakehän hiilidioksidia. Metsäklusterin tuotteita valitsemalla voimme vaikuttaa maailmanlaajuisten ilmasto-ongelmien ratkaisemiseen. Suomen metsäklusterin kilpailukyky perustuu korkeaan osaamiseen ja tiiviiseen verkottumiseen. Suomi on metsäklusterin koulutuksen ja tutkimuksen kansainvälinen kärkimaa. Suomalaisia vahvuuksia ovat jo toteutuneet investoinnit, erinomainen teknologinen osaaminen sekä kyky hyödyntää teknologiaa tuotteissa, tuotannossa ja liiketoiminnassa. Teknologinen osaaminen on vahva kilpailukyvyn perusta myös tulevaisuudessa. Suomalaisen metsäklusterin menestys on pitkälti perustunut myös kotimaiseen raaka-aineeseen. Metsien tarjoamat mahdollisuudet ovat jatkuvasti kasvaneet, kun metsien hoidon laatuun ja menetelmiin on panostettu. Suomen metsissä on tällä hetkellä enemmän puuta kuin koskaan aikaisemmin, ja puuta käytetään vuotuista kasvua vähemmän. Kotimaisella raakaaineella on merkittävä rooli myös tulevaisuudessa. Klusterin kehittämiseksi ja sen kilpailukyvyn ylläpitämiseksi sekä uudistumiseksi on kehitettävä uusia tuotteita, palveluita, liiketoimintamalleja ja ansaintatapoja sekä luotava uusia yhteistyömalleja muiden klustereiden kanssa. Jatkossa oleellista on myös asiakastoimialojen ja kuluttajien tarpeiden ja mieltymysten ymmärtäminen sekä niihin soveltuvien ratkaisujen kehittäminen. Tärkeää on lisäksi sekä kuluttajien että klusterin toimijoiden myönteinen asenne metsäklusteriin ja sen kehittämiseen. Osaaminen, valittuihin painopisteisiin panostaminen ja verkottuminen ratkaisevat menestyksen kansainvälisessä kilpailussa. 1.2 Tutkimus parantaa nykyistä ja löytää uutta Tutkimus- ja kehitystoiminta sekä innovaatioiden kaupallistaminen ovat avainasemassa metsäklusterin uudistumisessa vastaamaan toimintaympäristön muutoksia. Tutkimuksella ja kehityksellä parannetaan metsäklusterin kannattavuutta ja kilpailukykyä sekä synnytetään uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Haasteena on löytää keskeiset tutkimus- ja kehitysalueet sekä kaupallistaa keksinnöt. Onnistuneilla tutkimus- ja kehityshankkeilla voidaan avata uusia mahdollisuuksia liiketoiminnalle, metsien ja puubiomassan käytölle sekä kasvuhakuisille korkean osaamisen yrityksille. Myös 10 Maailman johtavana metsäklusterina vuoteen 2030

11 suomalaisen metsätalouden kannattavuutta on parannettava, jotta uusiutuvan raaka-aineen jatkuva ja tasainen saatavuus kyetään turvaamaan myös tulevaisuudessa. Metsäklusterin on tuotettava lisäarvoa innovaatioilla, jotka yhdistävät eri osaamisen ja teknologian aloja ja tuottavat lisäarvoa asiakkaille. Metsäklusterin tulevaisuus riippuu ratkaisevasti siitä, kuinka hyvin se täyttää asiakkaidensa ja loppukäyttäjien vaatimukset sekä kehittää kilpailukykyisiä ja asiakaslähtöisiä tuotteita, ratkaisuja ja palveluja. Viestintäala, joka jalostusarvolla mitattuna on Suomen paperiteollisuuden merkittävä asiakas, on hyvä esimerkki vahvassa muutoksessa olevasta toimialasta. Mediamaisema sirpaloituu ja viestintä monikanavaistuu. Painetun viestinnän rooli mediapaketissa on mietittävä yhä tarkemmin. Kuluttajavetoisuuden korostuminen, vuorovaikutuksen kasvava merkitys, mainonnan hajautuminen ja sähköisten kanavien uudet päätelaitteet asettavat haasteita painetun viestinnän kehittämiselle. Painoalalla vallitsee pysyvä ylikapasiteetti ja myös Suomessa joudutaan vakavasti pohtimaan, miten paljon kapasiteettiin jatkossa investoidaan. Alalla on siirryttävä investointivetoisuudesta innovaatiovetoisuuteen. Jotta painettu viestintä voi jatkossakin menestyä, on painotuotteita ja palveluja kehitettävä aktiivisesti pitkäjänteisessä yhteistyössä eri toimijoiden kesken. Tarvitaan toisaalta uutta, painokustannuksia alentavaa ja kokonaistehokkuutta lisäävää teknologiaa ja toisaalta uusia tapoja tuottaa houkuttelevia ja vetovoimaisia painotuotteita. Yhteistyölle kustannus- ja painoalan kanssa on Suomessa luontaiset edellytykset johtuen painetun viestinnän poikkeuksellisen vahvasta asemasta mediamarkkinoilla. 1.3 Metsäsektorin teknologiayhteisö vahvistaa Euroopan kilpailukykyä Eurooppalainen metsäsektori on koonnut alan kannalta tärkeimmät tutkimusalueet metsäsektorin teknologiayhteisön (Forest-Based Sector Technology Platform) strategiseen tutkimusohjelmaan. Tavoitteena on parantaa alan kilpailukykyä globaaleilla markkinoilla ja luoda edellytykset sektorin kehittymiselle ja uudistumiselle. Tarkoituksena on vähentää eurooppalaisen tutkimuksen päällekkäisyyttä, nostaa sen tasoa sekä lisätä tutkimus- ja kehityspanoksia. Eurooppalainen yhteistyö on tärkeää myös suomalaisen metsäklusterin tutkimuksen edistämisessä. Suomen metsäklusterin tutkimusstrategia on luonnollinen jatke Euroopan tasolla tehdylle työlle ja painopisteiden määrittelylle. Suomalainen vahvuus Suomen metsäklusterin tutkimusstrategia 11

12 on kuitenkin eurooppalaista laajempi verkostoituminen tärkeiden toimijoiden kesken. Suomessa menestyksen perusta on omien alojensa johtavien toimijoiden yhteistyö. Tässä yhteistyössä ovat mukana metsä-, kemian- ja teknologiateollisuus (sekä kone- ja laitevalmistus että ohjelmisto- ja automaatiokehitys), viestintä-, pakkaus- ja rakennusalat sekä metsänomistajat. Myös asiantuntijaja palveluyrityksillä sekä tutkimuslaitoksilla, yliopistoilla ja korkeakouluilla on yhteistyössä merkittävä rooli. Laajemman eurooppalaisen tutkimus- ja kehitysyhteistyön sekä Suomen oman kansallisen tutkimusstrategian toteuttamisen myötä pienten ja keskisuurten yritysten mahdollisuudet osallistua innovaatioiden tuottamiseen tulevat paranemaan. 2 Maailman johtavana metsäklusterina vuoteen 2030 Suomen metsäklusterilla on ollut merkittävä rooli niiden nykyaikaisten teknologioiden kehittämisessä, joita klusterissa nyt sovelletaan kautta maailman. Nämä ratkaisut kehitettiin 1900-luvun puolivälin jälkeen, jolloin Suomi vei omat metsävaransa määrätietoisesti maailmanmarkkinoille mm. paperina ja sahatavarana. Samalla Suomeen kehittyi pohja nykyiselle vahvalle metsäklusterille, erityisesti konepaja-, kemian- ja metsäteollisuudelle. Kun nyt valmistaudutaan kehittämään seuraavan sukupolven ratkaisuja, tulee Suomen metsäklusterin ja sen asiakastoimialojen pyrkiä yhtä vahvaan rooliin. Globalisoituvassa taloudessa uusia liiketoimintamahdollisuuksia syntyy Euroopan lisäksi suurilla, kasvavilla markkinoilla sekä edullisen raaka-aineen alueilla. Globaalin metsäklusterin vahvin kasvu tapahtuu pitkälti EU: n ulkopuolella, samoin kasvavassa määrin myös uusi osaamisen kysyntä. Kansainvälinen toimintaympäristö on suomalaisille yrityksille ja yhteiskunnalle haaste. 12 Maailman johtavana metsäklusterina vuoteen 2030

13 Suomen metsäklusterin vahvuudet, mahdollisuudet ja haasteet Nykyiset vahvuudet puu uusiutuvana raaka-aineena vahva osaaminen ja korkeatasoinen koulutusjärjestelmä toimiva yhteistyö klusterin eri toimijoiden kesken teknologialtaan korkeatasoiset tuotteet ja tuotantoprosessit metsät kasvavat ja niitä hoidetaan kestävästi ala Suomelle tärkeä ja näkyvä Mahdollisuudet Haasteet UUDISTUMINEN uudenlaisen ja elinvoimaisen liiketoiminnan luominen eri klustereiden rajapinnoille poikkitieteellisten teknologiahyppyjen hyödyntäminen puubiomassan laaja ja tarkoituksenmukainen hyödyntäminen metsäklusterin ja yhteiskunnan uudistuminen riittävän nopeasti vastaamaan muutoksiin uusien teknologia- ja palveluyritysten lisääminen uusien tuotteiden ja teknologioiden luominen ja kaupallistaminen entistä nopeammin KILPAILUKYKY klusterin toimijoiden kilpailukyvyn vahvistaminen energialiiketoiminnasta syntyvien mahdollisuuksien hyödyntäminen asiakastarpeiden monipuolinen ymmärtäminen ja niihin vastaaminen metsäteollisuuden pääomavaltaisuus, joka rajoittaa nopeaa reagointia muutoksiin ja hidastaa uudistumista sähköisen median kehitys kilpailu raaka-aineesta ja nousevien kustannusten siirto hintoihin KESTÄVÄ KEHITYS uusiutuvuuden ja kestävän kehityksen merkityksen lisääntyvä ymmärtäminen vahva, myönteinen ja kestävän kehityksen mukainen imago ja sen hyödyntäminen klusterin arvoketjujen kestävyyden ja hyväksyttävyyden varmistaminen Suomen metsäklusterin tutkimusstrategia 13

14 Edellä kuvattujen vahvuuksien, mahdollisuuksien ja haasteiden luomassa ympäristössä Suomen metsäklusterin kolme keskeistä kehittämistarvetta ovat: klusterin uudistuminen yritysten ja metsätalouden kilpailukyky kestävä kehitys Klusterin uudistuminen edellyttää kokonaan uusien teknologioiden, tuotteiden ja uudenlaisen liiketoiminnan kehittämistä. Uudistuminen edellyttää myös uusien yritysten syntymistä sekä uusien toimintatapojen ja -mallien luomista ja käyttöönottoa metsäklusterin kaikissa arvoketjuissa. Koko metsäklusteri tulee ymmärtää nykyistä laajemmin uudistumista haettaessa. Uudistumisessa tarvitaan muutoshalua, riskinottoa ja eri tahojen innovatiivista yhteistyötä. Yritysten ja metsätalouden kilpailukyky edellyttää nykyistä parempaa raaka-aineiden ja muiden tuotannontekijöiden käytön tehokkuutta, suomalaisten vahvuuksien entistä tehokkaampaa hyödyntämistä kansainvälisessä toimintaympäristössä, asiakaslähtöisyyttä sekä koko klusterilta parempaa kannattavuutta. Energiaan liittyvät haasteet, energian käytön vähentäminen ja bioenergian mahdollisuuksien hyödyntäminen, korostuvat. Kestävä kehitys edellyttää metsäklusteriin kohdistuvien monipuolisten odotusten täyttämistä ja metsäklusterin myönteisten vaikutusten vahvistamista. Laaja-alainen kestävän kehityksen ymmärrys ja tulevaisuuden ennakointi korostuvat. Taloudellisen kilpailukyvyn ja ympäristövaikutusten lisäksi yhä tärkeämpää on ymmärtää metsäklusterin yhteiskunnallinen rooli ja sen valmistamien tuotteiden käytön sosiaaliset ulottuvuudet. Suomen metsäklusterin kolme keskeistä kehittämistarvetta Uudistuminen Kestävä kehitys Kilpailukyky 14 Maailman johtavana metsäklusterina vuoteen 2030

15 Tavoitteet + + = Vastaamalla aktiivisesti edellä esitettyyn kolmeen kehitystarpeeseen metsäklusteri voi saavuttaa seuraavassa esitettävät tavoitteet: Vuoteen 2015 mennessä: Suomalaisen metsäklusterin tuotteiden ja palveluiden arvo on puolitoistakertaistunut nykyisestä. Kolmasosa arvosta tulee tuotteista ja palveluista, joita ei tänään vielä valmisteta. Kotimaisen puun käyttö ja klusterin tutkimus- ja kehityspanokset ovat kasvaneet. Suomen metsävarat luovat hyvinvointia koko maahan. Vuoteen 2030 mennessä: Suomalaisen metsäklusterin tuotteiden ja palveluiden arvo on kaksinkertaistunut nykyisestä. Puolet arvosta tulee tuotteista, joita ei tänään valmisteta. Kotimaisen puun käyttö on neljänneksen nykyistä suurempi. Klusterin tutkimus- ja kehityspanokset ovat kaksinkertaistuneet nykyisestä. Suomessa on menestyvä, maailman kannattavin ja kestävästi toimiva metsäklusteri. Suomen metsäklusterin tuotteet ja palvelut ovat maailman halutuimpia. Suomen metsäklusterin tutkimusstrategia 15

16 Suomen metsäklusteri nyt ja tavoitteiden mukaisessa tulevaisuudessa Suomen metsäklusterin tuotannon arvo 1 Miljardia euroa, arvio Suomen metsäklusterin tuotannon arvoa ja sen tavoitteen mukaista kehitystä kuvataan tässä arviolla metsäklusterin kokonaistuotoksesta. Tällä tarkoitetaan kaikkien klusterissa tuotettujen lopputuotteiden, ts. tavaroiden ja palveluiden, markkina-arvoa. Lähteet: Etla ja Metsäteollisuus ry Suomen metsäklusterin tutkimus- ja kehityspanokset 2 Miljoonaa euroa, arvio Suomen metsäklusterin tutkimus- ja kehityspanoksia sekä niiden tavoitteen mukaista kehitystä kuvataan tässä arviolla koko metsäklusterin (yritykset, tutkimuslaitokset, yliopistot ja korkeakoulut, julkiset tutkimuksen rahoittajat) tutkimus- ja kehityspanoksista. Lähde: Metsäteollisuus ry Kotimaisen puun käyttö Suomessa 3 Miljoonaa m 3, arvio Kotimaisen puun käyttöä Suomessa sekä sen tavoitteen mukaista kehitystä kuvataan tässä kotimaisen raakapuun käytöllä Suomessa. Raakapuulla tarkoitetaan jalostamatonta puuainesta, jota käytetään metsäteollisuuden raaka-aineena, energiantuotannossa, pientalokiinteistöjen lämmityksessä tai viedään ulkomaille. Lähde: Metla Maailman johtavana metsäklusterina vuoteen 2030

17 Suomen metsäklusterin tutkimusstrategia 17

18 3 Metsäklusterin tutkimuksen painopisteet Suomen metsäklusterin kolme keskeistä kehittämistarvetta ovat metsäklusterin uudistuminen, yritysten ja metsätalouden kilpailukyvyn parantaminen sekä kestävä kehitys. Metsäklusterin tutkimuksen painopisteiden on vastattava näihin tarpeisiin. Metsäklusterin uudistumiseksi tutkimuksella tulee luoda uutta tietoa, teknologiaa ja osaamista sekä uusia tuotteita. Ne luovat perustaa uuden elinvoimaisen liiketoiminnan syntymiselle ja sitä kautta uusia toiminta-alueita ja asiakaskuntia metsäklusteriin. Keskeistä on selvittää, millä uusilla tuotteilla ja millä niihin liittyvillä liiketoimintamalleilla on globaalia kysyntää sekä mikä kehityspolku johtaa kilpailukykyisen ja merkittävän uuden liiketoiminnan syntymiseen. Yritysten ja metsätalouden kilpailukyvyn parantamiseksi tutkimuksen pitää tuottaa uusia ratkaisuja tuotantokustannusten alentamiseksi ja tuotteiden jalostusarvon nostamiseksi. Olennaista on selvittää, mitä ratkaisuja kehittämällä voidaan parantaa yritysten ja metsätalouden kannattavuutta ja luoda kilpailuetua, miten energian käyttöön liittyviin haasteisiin vastataan ja kuinka kotimainen raaka-aine hyödynnetään mahdollisimman hyvin. Kestävän kehityksen edistäminen tarkoittaa tutkimustoiminnassa kattavaa näkemystä ja arviointia metsäklusterin toiminnan sekä syntyvien innovaatioiden vaikutuksista yhteiskuntaan ja yritystoimintaan. Kestävällä kehityksellä on ulottuvuuksia klusterin arvoketjuihin metsätaloudesta, tuotantoon ja tuotteiden loppukäyttöön. Tutkimus tulee suunnata siten, että kehitettävät ratkaisut ovat taloudellisesta, yhteiskunnallisesta ja ympäristönsuojelun näkökulmasta edullisia. Olennaista on ennakoida tulevaisuuden haasteet ja tarjota työkaluja vastata niihin. Painopisteet yhdestä kolmeen tukevat erityisesti klusterin uudistumista, painopisteet neljä ja viisi kestävää kehitystä ja painopisteet kuusi ja seitsemän kilpailukykyä. Luvuissa esitetään kukin painopiste yksityiskohtaisemminja kerrotaan painopisteeseen liittyvät tavoitteet sekä esimerkkejä keskeisimmistä tutkimuskohteista. 18 Maailman johtavana metsäklusterina vuoteen 2030

19 1 Älykkyyttä puuja kuitutuotteisiin 2 Puusta ja sen ainesosista valmistetut materiaalit 3 Puuta monipuolisesti hyödyntävä biojalostamo Uudistuminen Kestävä kehitys Metsäklusterin kehittämistarpeet ja tutkimusstrategian seitsemän painopistettä 4 Metsien kestävä käyttö 5 Puubiomassalle lisäarvoa Kilpailukyky 6 Älykkäät ja resursseja säästävät tuotantoteknologiat 7 Tulevaisuuden asiakasratkaisut Suomen metsäklusterin tutkimusstrategia 19

20 3.1 Älykkyyttä puu- ja kuitutuotteisiin Tavoitteet Kehittää liiketoimintapotentiaaliltaan merkittäviä uusia, älykkäitä puu- ja kuitutuotteita pakkaamiseen, rakentamiseen ja viestintään Kehittää teknologioita ja osaamista, jotka luovat pohjaa aidosti uudenlaiselle liiketoiminnalle ja uusille edistyksellisille, nykyisten liiketoimintojen tuotteiden kilpailukykyä vahvistaville tuoteratkaisuille Vahvistaa poikkitieteellistä ja -teknistä tutkimusta sekä eri osapuolten yhteistyötä, joka kattaa kaikki innovaatioketjun vaiheet tutkimuksesta markkinoille saattamiseen 20 Maailman johtavana metsäklusterina vuoteen 2030

21 Informaatio- ja tietoliikenne- sekä bio- ja nanoteknologioiden nopea kehittyminen mahdollistaa älykkäiden ja toiminnallisten puu- ja kuitutuotteiden kehittämisen. Uudet materiaalit ja tehokkaammat valmistusteknologiat tarjoavat edellytyksiä kehittää uutta toiminnallisuutta puu- ja kuitupohjaisiin materiaaleihin sekä liittää älykkäitä ominaisuuksia viestinnän, pakkaamisen, rakentamisen ja asumisen tuotteisiin sekä kuljetusvälineisiin. Suomessa on vahvoja teollisia klustereita, joilla on kansainvälisesti korkeatasoista teknologiaa sekä monipuolista ja syvällistä osaamista keskeisillä materiaali- ja valmistusteknologioiden aloilla. Lisäksi kehittyvää osaamista on elektroniikan valmistustekniikkojen erityisalueilla sekä innovatiivisessa teollisessa muotoilussa. Älykkäiden puu- ja kuitutuotteiden kehitys edellyttää erityisesti eri tieteiden ja teknologia-alojen tutkimuksen tehokasta yhdistämistä, erikokoisten toimijoiden tiivistä yhteistyötä sovelluskehitysvaiheessa sekä käyttäjälähtöisten sovellusten kehittämistä. Lisäksi tarvitaan liiketoimintamahdollisuuksien tunnistamista aikaisessa vaiheessa ja kehityksen ohjausta niiden mukaan sekä innovaatioprosessin hallintaa tutkimuksesta kaupallisiksi tuotteiksi. Tutkimuskohteita Puu, kuitu, paperi ja painotuote elektroniikan, esimerkiksi edullisen ja kierrätyskelpoisen elektroniikan, alustana Painetun elektroniikan prosessit ja niiden soveltaminen puu- ja kuitutuotteisiin sekä pinta-aktiivisten teknologioiden ja nanoteknologian hyödyntäminen älykkäiden puu- ja kuitutuotteiden kehityksessä Aktiivisten materiaalien, kuten polymeerien, käyttö uusien indikatiivisten ja toiminnallisten rakenteiden luomiseksi kulutustuotteisiin ja teknisiin tuotteisiin Monimediaratkaisuja tukevat, luontevat ja käyttäjäystävälliset menetelmät kytkeä yhteen painettua ja sähköistä viestintää, kuten www- ja ID-koodit sekä lähettimet Tuotteesta, pakkauksesta ja ympäristöstä informoivat ja niitä seuraavat älykkäät ja aktiiviset pakkaukset Älykkäät ja toiminnalliset puurakentamisen ja asumisen tuotteet, esimerkiksi rakenteisiin tai kalusteisiin upotetut anturit tärkeiden toimintojen tai ominaisuuksien seuraamiseen ja ohjaamiseen Tuotteiden logistiikan tehokkuutta, turvallisuutta ja väärennösten estoa parantavaa uutta toiminnallisuutta painetulla elektroniikalla ja muilla älykomponenteilla esimerkiksi rakennusosan asennustieto Kuva: UPM Älytarra tuoreuden sinettinä Elintarvikkeiden pakkaaminen suojakaasuun yleistyy. Tämä lisää tarvetta varmistaa pakkausten tiiviys sisällä olevien tuotteiden tuoreuden takaamiseksi. Happi-indikaattoritarra paljastaa, jos pakkaus vuotaa. Suomen metsäklusterin tutkimusstrategia 21

Metsäklusterin tutkimus v. 2006 -

Metsäklusterin tutkimus v. 2006 - Mitkä ovat metsäteollisuuden kansainväliset vahvuudet tulevaisuudessa? Pertti Laine, 9.11.2006 Metsäklusterin tutkimus v. 2006 - EU:n metsäsektorin teknologiayhteisö Valtion tiede- ja teknologianeuvosto

Lisätiedot

Metsäteollisuus. Nyt. Anne Brunila Innovaatioseminaari 22.9.2006

Metsäteollisuus. Nyt. Anne Brunila Innovaatioseminaari 22.9.2006 Metsäteollisuus. Nyt Anne Brunila Innovaatioseminaari 1 Metsäteollisuus. Nyt 2 Heikko kannattavuus, korkeat kustannukset ja laskevat hinnat Suomessa lähes kaikki kustannukset kilpailijoita korkeammat tuottavuusetumatka

Lisätiedot

Metsäklusteri muutosten kourissa - uusilla tuotteilla uuteen kasvuun

Metsäklusteri muutosten kourissa - uusilla tuotteilla uuteen kasvuun Metsäklusteri muutosten kourissa - uusilla tuotteilla uuteen kasvuun Merenkulun ja tekniikan koulutuksen 250-vuotisjuhlaseminaari Kymenlaakson ammattikorkeakoulu 16.10.2008 Teija Meuronen Suomen metsäteollisuuden

Lisätiedot

Metsäklusterin innovaatioympäristön kehittäminen ja linkittyminen metsien käytön arvoketjuihin

Metsäklusterin innovaatioympäristön kehittäminen ja linkittyminen metsien käytön arvoketjuihin Metsäalan tulevaisuusseminaari 1.11.2007 Metsäklusterin innovaatioympäristön kehittäminen ja linkittyminen metsien käytön arvoketjuihin Christine Hagström-Näsi Metsäklusteri Oy Metsäklusterin keskeiset

Lisätiedot

Tulevaisuus ei ole ennallaan - missä metsäteollisuuden uudet menestystrendit?

Tulevaisuus ei ole ennallaan - missä metsäteollisuuden uudet menestystrendit? Tulevaisuus ei ole ennallaan - missä metsäteollisuuden uudet menestystrendit? Heikki Hassi, SciTech-Service Oy Ltd Suomen metsäsektori nyt ja tulevaisuudessa FORS-seminaari Suomen Operaatiotutkimusseura

Lisätiedot

Suomen metsäbiotalouden tulevaisuus

Suomen metsäbiotalouden tulevaisuus Suomen metsäbiotalouden tulevaisuus Puumarkkinapäivät Reima Sutinen Työ- ja elinkeinoministeriö www.biotalous.fi Biotalous on talouden seuraava aalto BKT ja Hyvinvointi Fossiilitalous Luontaistalous Biotalous:

Lisätiedot

Suomi on merkittävä metsäteollisuusmaa tulevaisuudessakin

Suomi on merkittävä metsäteollisuusmaa tulevaisuudessakin Metsäteollisuuden ja -klusterin tulevaisuuden osaajat Metsäalan koulutuksen tulevaisuusseminaari 5.5.2009 Helena Aatinen, Metsäteollisuus ry 2 Mistä metsäteollisuuden muutoksessa on kysymys? 3 Suomi on

Lisätiedot

Metsähyvinvoinnin kehitysohjelman ajankohtaistapahtuma 18.11.2014 Biotalous tehdään yhteistyöllä. Sixten Sunabacka Työ- ja elinkeinoministeriö

Metsähyvinvoinnin kehitysohjelman ajankohtaistapahtuma 18.11.2014 Biotalous tehdään yhteistyöllä. Sixten Sunabacka Työ- ja elinkeinoministeriö Metsähyvinvoinnin kehitysohjelman ajankohtaistapahtuma Biotalous tehdään yhteistyöllä Sixten Sunabacka Työ- ja elinkeinoministeriö www.biotalous.fi Aiheet: 1. Biotalous ja hyvinvointi 2. Biotalous ja yhteistyö

Lisätiedot

METSÄN UUDET MAHDOLLISUUDET UPM BIOFORE YHTIÖ. ProSuomi-projektin päätösseminari 16.11.2012, Juuso Konttinen

METSÄN UUDET MAHDOLLISUUDET UPM BIOFORE YHTIÖ. ProSuomi-projektin päätösseminari 16.11.2012, Juuso Konttinen UPM BIOFORE YHTIÖ ProSuomi-projektin päätösseminari 16.11.2012, Juuso Konttinen AGENDA 1. UPM BIOFORE YHTIÖ 2. UUSI METSÄTEOLLISUUS 3. UUDET MAHDOLLISUUDET AGENDA 1. UPM BIOFORE YHTIÖ 2. UUSI METSÄTEOLLISUUS

Lisätiedot

EU:n metsästrategia - metsäteollisuuden näkökulma

EU:n metsästrategia - metsäteollisuuden näkökulma EU:n metsästrategia - metsäteollisuuden näkökulma Robinwood Plus Workshop, Metsäteollisuus ry 2 EU:n metsät osana globaalia metsätaloutta Metsien peittävyys n. 4 miljardia ha = 30 % maapallon maapinta-alasta

Lisätiedot

Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue. DM 420002 01-2009 Copyright Tekes

Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue. DM 420002 01-2009 Copyright Tekes Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue Energia- ja ympäristöklusteri Energialiiketoiminta Ympäristöliiketoiminta Energian tuotanto Polttoaineiden tuotanto Jakelu Siirto Jakelu Jalostus Vesihuolto Jätehuolto

Lisätiedot

Tulevaisuuden mahdollisuudet paperiteollisuudessa. PMA 18.-20.5.2011 Pentti Ilmasti

Tulevaisuuden mahdollisuudet paperiteollisuudessa. PMA 18.-20.5.2011 Pentti Ilmasti Tulevaisuuden mahdollisuudet paperiteollisuudessa PMA 18.-20.5.2011 Pentti Ilmasti Metsäteollisuus on tärkeää Suomelle - nyt ja tulevaisuudessa 50 sellu- ja paperitehdasta sekä noin 200 muuta jalostustehdasta

Lisätiedot

Uudistuva metsäteollisuus - Rakennemuutos ja innovaatiot. Anne Brunila toimitusjohtaja Metsäteollisuus ry

Uudistuva metsäteollisuus - Rakennemuutos ja innovaatiot. Anne Brunila toimitusjohtaja Metsäteollisuus ry Uudistuva metsäteollisuus - Rakennemuutos ja innovaatiot Anne Brunila toimitusjohtaja Metsäteollisuus ry Metsäsektorin muutosajurit Teknologinen kehitys ja markkinoiden muutos (1) 2 Paperin ja sähköisen

Lisätiedot

Puun monipuolinen jalostus on ratkaisu ympäristökysymyksiin

Puun monipuolinen jalostus on ratkaisu ympäristökysymyksiin Puun monipuolinen jalostus on ratkaisu ympäristökysymyksiin Metsätieteen päivät Metsäteollisuus ry 2 Maailman metsät ovat kestävästi hoidettuina ja käytettyinä ehtymätön luonnonvara Metsien peittävyys

Lisätiedot

Tiet kestäviin energia- ja ympäristöratkaisuihin

Tiet kestäviin energia- ja ympäristöratkaisuihin Tiet kestäviin energia- ja ympäristöratkaisuihin Tutkimuksen painopisteet 2012 2014 Tutkimusyhteistyö vauhdittaa innovaatioiden syntymistä CLEEN Oy:n puitteissa tehdään energiaan ja ympäristöön liittyvää

Lisätiedot

Uusia mahdollisuuksia suuren ja pienen yhteistyöstä

Uusia mahdollisuuksia suuren ja pienen yhteistyöstä Uusia mahdollisuuksia suuren ja pienen yhteistyöstä Olli Laitinen Metsäliitto Puunhankinta 1 2 3 Edistämme kestävän kehityksen mukaista tulevaisuutta Tuotteidemme pääraaka-aine on kestävästi hoidetuissa

Lisätiedot

Metsäbiotalous ja Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2017

Metsäbiotalous ja Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2017 Metsäbiotalous ja Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2017 Jarno Turunen Aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Lieksa 20.5.2014 Strateginen sitoutuminen ja visio Pohjois-Karjalan strategia

Lisätiedot

Metsäklusteri Oy:n ohjelmat. Christine Hagström-Näsi 10.9.2009

Metsäklusteri Oy:n ohjelmat. Christine Hagström-Näsi 10.9.2009 Metsäklusteri Oy:n ohjelmat Metsäklusteri Oy Perustettu maaliskuussa 2007 Toiminta käynnistynyt syyskuussa 2007 Yksi Suomen kuudesta SHOKista Metsäklusteri Oy Toteuttaa Suomen metsäklusterin tutkimusstrategiaa

Lisätiedot

Metsäsektorin tulevaisuus ja Metsäalan strateginen ohjelma

Metsäsektorin tulevaisuus ja Metsäalan strateginen ohjelma Metsäsektorin tulevaisuus ja Metsäalan strateginen ohjelma Sixten Sunabacka Strateginen johtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Esityksen sisältö Kolme tulevaisuuden kuvaa 1.

Lisätiedot

Metsäalan rakennemuutos ja toimintaedellytykset. 28.4.2009 Joensuu. Metsäalan strateginen ohjelma MSO Juha Ojala

Metsäalan rakennemuutos ja toimintaedellytykset. 28.4.2009 Joensuu. Metsäalan strateginen ohjelma MSO Juha Ojala Metsäalan rakennemuutos ja toimintaedellytykset 28.4.2009 Joensuu Metsäalan strateginen ohjelma MSO Juha Ojala Metsäsektori Suomessa + Klusteri työllistää suoraan ja välillisesti n. 200 000 työntekijää

Lisätiedot

METSÄN TULEVAISUUDEN TUOTTEET Teollisuuden metsänhoitajat ry Syysseminaari Metsäpäivillä 6.11.2014

METSÄN TULEVAISUUDEN TUOTTEET Teollisuuden metsänhoitajat ry Syysseminaari Metsäpäivillä 6.11.2014 METSÄN TULEVAISUUDEN TUOTTEET Teollisuuden metsänhoitajat ry Syysseminaari Metsäpäivillä 1 Metsän tulevaisuuden tuotteet: Ohjelma Avaus Olli Laitinen, puheenjohtaja, Teollisuuden metsänhoitajat ry Uudet

Lisätiedot

Wood Valley Suomen puulaakso. Aki Saarinen 23.11.2011

Wood Valley Suomen puulaakso. Aki Saarinen 23.11.2011 Wood Valley Suomen puulaakso M. Sc. Paper Tech. (1991) MBA (2007) 1989-1997 Kymmene / UPM-Kymmene 1997-2011 Valmet / Metso Paper / Metso 2011- Humap Oy Sisältö sivu 2 Sisältö sivu 3 Esityksen tarkoitus

Lisätiedot

Puun uudet käyttömuodot Vastuullinen metsien käyttö kasvavia odotuksia ja uusia mahdollisuuksia. 20.3.2013 Pia Nilsson, UPM

Puun uudet käyttömuodot Vastuullinen metsien käyttö kasvavia odotuksia ja uusia mahdollisuuksia. 20.3.2013 Pia Nilsson, UPM Puun uudet käyttömuodot Vastuullinen metsien käyttö kasvavia odotuksia ja uusia mahdollisuuksia 20.3.2013 Pia Nilsson, UPM Visio The Biofore Company UPM yhdistää bio- ja metsäteollisuuden ja rakentaa uutta,

Lisätiedot

Matkalle PUHTAAMPAAN. maailmaan UPM BIOPOLTTOAINEET

Matkalle PUHTAAMPAAN. maailmaan UPM BIOPOLTTOAINEET Matkalle PUHTAAMPAAN maailmaan UPM BIOPOLTTOAINEET NYT TEHDÄÄN TEOLLISTA HISTORIAA Olet todistamassa ainutlaatuista tapahtumaa teollisuushistoriassa. Maailman ensimmäinen kaupallinen biojalostamo valmistaa

Lisätiedot

INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK

INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK Mikä on innovaatio innovaatiostrategia innovaatiopolitiikka???

Lisätiedot

Metsäbiotalouden uudet mahdollisuudet. Sixten Sunabacka Strateginen johtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma

Metsäbiotalouden uudet mahdollisuudet. Sixten Sunabacka Strateginen johtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Metsäbiotalouden uudet mahdollisuudet Sixten Sunabacka Strateginen johtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Esityksen sisältö Metsäalan nykytilanne Globaalit trendit sekä metsäbiotalouden

Lisätiedot

Metsäteollisuuden tulevaisuuden näkymät ja toisen asteen koulutus

Metsäteollisuuden tulevaisuuden näkymät ja toisen asteen koulutus Metsäteollisuuden tulevaisuuden näkymät ja toisen asteen koulutus Pirko, Tampere 2.9.2011 Jukka Kilpeläinen, svp Group R&D, Stora Enso Oyj 1 Metsäteollisuuden päätrendit Euroopan tilanne Hintojen lasku,

Lisätiedot

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä kansallinen metsäohjelma 2015 Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä Hyvinvointia metsistä Metsät ja niiden kestävä käyttö ovat Suomen biotalouden kasvun perusta. Metsät ovat Suomen merkittävin

Lisätiedot

Metsäalan menestysstrategia Suomessa. Anssi Niskanen. Johtaja Metsäalan tulevaisuusfoorumi

Metsäalan menestysstrategia Suomessa. Anssi Niskanen. Johtaja Metsäalan tulevaisuusfoorumi Metsäalan menestysstrategia Suomessa Anssi Niskanen Johtaja Metsäalan tulevaisuusfoorumi Sisältö: 1. Perusmetsäsektori ja uudet mahdollisuudet 2. Menestysstrategian elementtejä 3. Osaamisen kehittäminen

Lisätiedot

VAIN KILPAILU- KYKYINEN EUROOPPA MENESTYY. Metsäteollisuuden EU-linjaukset

VAIN KILPAILU- KYKYINEN EUROOPPA MENESTYY. Metsäteollisuuden EU-linjaukset VAIN KILPAILU- KYKYINEN EUROOPPA MENESTYY Metsäteollisuuden EU-linjaukset 1 EUROOPAN UNIONI on Suomelle tärkeä. EU-jäsenyyden myötä avautuneet sisämarkkinat antavat viennistä elävälle Suomelle ja suomalaisille

Lisätiedot

UPM NÄKÖKULMA METSÄTEOLLISUUDEN TULEVAISUUTEEN. Toimitusjohtaja Jussi Pesonen UPM

UPM NÄKÖKULMA METSÄTEOLLISUUDEN TULEVAISUUTEEN. Toimitusjohtaja Jussi Pesonen UPM UPM NÄKÖKULMA METSÄTEOLLISUUDEN TULEVAISUUTEEN Toimitusjohtaja Jussi Pesonen UPM Johdanto Metsäteollisuuden toimintaympäristö on pysyvästi muuttunut Viimeisen viiden vuoden aikana yritykset tehneet monia

Lisätiedot

Resurssien globaali varmistaminen ja metsäklusterin koulutushankkeet. Esa Ojala Resurssijohtaja Stora Enso Oyj, Metsä

Resurssien globaali varmistaminen ja metsäklusterin koulutushankkeet. Esa Ojala Resurssijohtaja Stora Enso Oyj, Metsä Resurssien globaali varmistaminen ja metsäklusterin koulutushankkeet Esa Ojala Resurssijohtaja Stora Enso Oyj, Metsä Metsäteollisuus Suomelle elinehto Metsät Suomen ainoa merkittävä strateginen luonnonvara

Lisätiedot

Onko biotaloudessa Suomen tulevaisuus? Anu Kaukovirta-Norja, Vice President, Bio and Process Technology VTT

Onko biotaloudessa Suomen tulevaisuus? Anu Kaukovirta-Norja, Vice President, Bio and Process Technology VTT Onko biotaloudessa Suomen tulevaisuus? Anu Kaukovirta-Norja, Vice President, Bio and Process Technology VTT 2 Maapallo kohtaa haasteet - kestävän kehityksen avaimet Vähähiilisyys Niukkaresurssisuus Puhtaat

Lisätiedot

Puutuoteteollisuuden Tulevaisuus. Hannu Kasurinen 7.5.2009

Puutuoteteollisuuden Tulevaisuus. Hannu Kasurinen 7.5.2009 Puutuoteteollisuuden Tulevaisuus Hannu Kasurinen 7.5.2009 Puutuoteteollisuus liiketoimintana Puutuotteet > 400 mrd EUR liiketoiminta maailmanlaajuisesti Sahateollisuus 50 mrd EUR trendikasvu 1-2%/a, monissa

Lisätiedot

Tekes the Finnish Funding Agency for Technology and Innovation. Copyright Tekes

Tekes the Finnish Funding Agency for Technology and Innovation. Copyright Tekes Tekes the Finnish Funding Agency for Technology and Innovation DM 607668 03-2011 Expertise and networks for innovations Tekes services Funding for innovative R&D and business Networking Finnish and global

Lisätiedot

Kestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia. Mika Aalto Kehittämispäällikkö Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma

Kestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia. Mika Aalto Kehittämispäällikkö Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Kestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia Mika Aalto Kehittämispäällikkö Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Sisältö 1. Biotalous on talouden seuraava aalto 2. Biotalouden

Lisätiedot

Valmet Automotiven kilpailukyky globaalissa toimintaympäristössä. 19.9.2015 Turku

Valmet Automotiven kilpailukyky globaalissa toimintaympäristössä. 19.9.2015 Turku Valmet Automotiven kilpailukyky globaalissa toimintaympäristössä 19.9.2015 Turku Kilpailukyky? On usean tekijän summa Kustannustehokkuus Innovatiivisuus Toimitusketjun hallinta Koulutetun työvoiman saatavuus

Lisätiedot

Kestävää hyvinvointia metsävarojen

Kestävää hyvinvointia metsävarojen Kestävää hyvinvointia metsävarojen käytöllä Lahti 18.10.2012 Metsävarojen aktiivisen käytön mahdollisuudet MSO:n tavoitteet ja linjaukset Sixten Sunabacka Sixten Sunabacka Työ- ja elinkeinoministeriö Esityksen

Lisätiedot

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa 2 Osaamiskeskusohjelma (OSKE) luo edellytyksiä uutta luovalle, liiketaloudellisesti kannattavalle yhteistyölle, jossa korkeatasoinen tutkimus yhdistyy teknologia-,

Lisätiedot

Serve-ohjelman panostus palvelututkimukseen

Serve-ohjelman panostus palvelututkimukseen Serve-ohjelman panostus palvelututkimukseen Jaana Auramo 1.2.2012 Miksi Serve panostaa palvelututkimukseen? Taataan riittävä osaamispohja yritysten kilpailukyvyn kasvattamiseen Tutkimusvolyymin ja laadun

Lisätiedot

Puutuoteteollisuuden tutkimusagenda. FINNISH WOOD RESEARCH OY TkT Topi Helle 27.11.2014

Puutuoteteollisuuden tutkimusagenda. FINNISH WOOD RESEARCH OY TkT Topi Helle 27.11.2014 Puutuoteteollisuuden tutkimusagenda FINNISH WOOD RESEARCH OY TkT Topi Helle 27.11.2014 Puutuoteteollisuuden tutkimuksen agenda - Edellinen tutkimusagenda on tehty 2008 - Hyvä, mutta edellyttää päivitystä

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen

Lisätiedot

Biotuotetehtaan mahdollistama puunhankinnan lisäys ja sen haasteet Olli Laitinen, Metsä Group

Biotuotetehtaan mahdollistama puunhankinnan lisäys ja sen haasteet Olli Laitinen, Metsä Group Biotuotetehtaan mahdollistama puunhankinnan lisäys ja sen haasteet Olli Laitinen, 1 Aiheena tänään Metsäteollisuus vahvassa nousussa Äänekosken biotuotetehdas Investointien vaikutukset puunhankintaan 2

Lisätiedot

Metsäsektorin tulevaisuuskatsaus Metsäneuvoston linjaukset metsäsektorin painopisteiksi ja tavoitteiksi 2015. Heureka, Vantaa 9.11.

Metsäsektorin tulevaisuuskatsaus Metsäneuvoston linjaukset metsäsektorin painopisteiksi ja tavoitteiksi 2015. Heureka, Vantaa 9.11. Metsäsektorin tulevaisuuskatsaus Metsäneuvoston linjaukset metsäsektorin painopisteiksi ja tavoitteiksi 2015 Heureka, Vantaa 9.11.2006 Marja Kokkonen Esityksen sisältö KMO:n tarkistusprosessi Toimintaympäristön

Lisätiedot

Metsäpoliittinen selonteko - Visio ja strategiset. Ohjeet työryhmille 9.9.2013

Metsäpoliittinen selonteko - Visio ja strategiset. Ohjeet työryhmille 9.9.2013 Metsäpoliittinen selonteko - Visio ja strategiset päämäärät Ohjeet työryhmille 9.9.2013 Metsäpoliittinen selonteko valmistellaan vuoden 2013 loppuun mennessä Taustalla KMO-väliarviointi (Gaia) ja toimintaympäristöanalyysi

Lisätiedot

Green Growth - Tie kestävään talouteen

Green Growth - Tie kestävään talouteen Green Growth - Tie kestävään talouteen 2011-2015 Ohjelman päällikkö Tuomo Suortti 7.6.2011, HTC Ruoholahti Ohjelman kesto: 2011 2015 Ohjelman laajuus: 79 miljoonaa euroa Lisätietoja: www.tekes.fi/ohjelmat/kestavatalous

Lisätiedot

Puumarkkinoille lisäruiskeita

Puumarkkinoille lisäruiskeita Puumarkkinoille lisäruiskeita Sisä-Suomen metsäpäivä Jämsässä 31.8.2012 Pekka Rajala Johtaja UPM Pohjois-Euroopan puunhankinta Suomi- metsien maa Suomen säännöllisesti inventoidut metsävarat ovat tällä

Lisätiedot

Tekesin rooli teollisuuden palveluliiketoiminnan uudistamisessa

Tekesin rooli teollisuuden palveluliiketoiminnan uudistamisessa Tekesin rooli teollisuuden palveluliiketoiminnan uudistamisessa Lauri Ala-Opas Tekes 21.3.2013 Rahoituspäätökset teollisuuteen ja palveluihin Miljoonaa euroa 200 Palvelut 150 Teollisuus 100 Muut toimialat

Lisätiedot

Metsien käytön kehitys. Maarit Kallio, Metla Low Carbon Finland 2050 platform Sidosryhmätilaisuus 2.12.2013

Metsien käytön kehitys. Maarit Kallio, Metla Low Carbon Finland 2050 platform Sidosryhmätilaisuus 2.12.2013 Metsien käytön kehitys Maarit Kallio, Metla Low Carbon Finland 2050 platform Sidosryhmätilaisuus 2.12.2013 Skenaariot Baseline Baseline80 Jatkuva kasvu Säästö Muutos Pysähdys Baseline ja Baseline80 Miten

Lisätiedot

Bioenergian tulevaisuus Lapissa, avaus Rovaniemi, 9.10.2014

Bioenergian tulevaisuus Lapissa, avaus Rovaniemi, 9.10.2014 13.10.2014 Bioenergian tulevaisuus Lapissa, avaus Rovaniemi, 9.10.2014 Heli Viiri aluejohtaja Suomen metsäkeskus, Lappi Puun käyttö Suomessa 2013 Raakapuun kokonaiskäyttö oli viime vuonna 74 milj. m3,

Lisätiedot

Uudistuvat puutuotearvoketjut ja puunhankintaratkaisut, PUU

Uudistuvat puutuotearvoketjut ja puunhankintaratkaisut, PUU Uudistuvat puutuotearvoketjut ja puunhankintaratkaisut, PUU Tutkimus- ja kehittämisohjelma 2009 2013 Metsäntutkimuslaitos PUU-tutkimus- ja kehittämisohjelma tuottaa tietoa puuraaka-aineiden hankinnasta,

Lisätiedot

Suomen kilpailukyky metsäalalla onko sitä?

Suomen kilpailukyky metsäalalla onko sitä? Suomen kilpailukyky metsäalalla onko sitä? Puuta liikkeelle seminaari Jyväskylä Ylitarkastaja Matti Mäkelä MMM/LVO/MBY 1 Maa- ja metsätalousministeriön luonnonvaraosaston toiminta-ajatus Osaston toiminta-ajatuksena

Lisätiedot

Mitä apua arvoketjuajattelusta

Mitä apua arvoketjuajattelusta Missä arvoketjuissa puu voi menestyä tulevaisuudessa? Taru Peltola taru.peltola@joensuu.fi 1 Mitä apua arvoketjuajattelusta? 2 Tulevaisuusfoorumin arvoketjuselvitys 3 Konkreettisia esimerkkejä ja tuloksia

Lisätiedot

ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009

ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009 ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009 Ritva Heikkinen Asiantuntija, Energia ja ympäristö Innovaatiot ja kansainvälistyvä liiketoiminta Pohjois-Pohjanmaan TE-keskus ClimBus Climbus Business Breakfast

Lisätiedot

Metsien potentiaali ja hyödyntämisedellytykset

Metsien potentiaali ja hyödyntämisedellytykset Metsien potentiaali ja hyödyntämisedellytykset Teollisuuden Metsänhoitajat ry:n vuosikokous ja Metsätehon iltapäiväseminaari Sixten Sunabacka Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma (MSO)

Lisätiedot

Yhteenveto KMO:n Biotaloustyöpajasta 5.5.2011. Katja Matveinen-Huju Metsäneuvoston sihteeristö 10.6.2011

Yhteenveto KMO:n Biotaloustyöpajasta 5.5.2011. Katja Matveinen-Huju Metsäneuvoston sihteeristö 10.6.2011 Yhteenveto KMO:n Biotaloustyöpajasta 5.5.2011 Katja Matveinen-Huju Metsäneuvoston sihteeristö 10.6.2011 Yleistä työpajasta KMO:n Biotaloustyöpaja pidettiin 5.5.2011 Hotel Arthurissa Osallistujia oli 46

Lisätiedot

Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025

Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025 Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025 Metsäneuvos Marja Kokkonen MMM/LVO/MBY Puuta liikkeelle ja luontopolitiikkaa luottamuksella seminaari 14.10.2015

Lisätiedot

BIOENERGIAN KÄYTÖN LISÄÄNTYMISEN VAIKUTUS YHTEISKUNTAAN JA YMPÄRISTÖÖN VUOTEEN 2025 MENNESSÄ 12.12.2006

BIOENERGIAN KÄYTÖN LISÄÄNTYMISEN VAIKUTUS YHTEISKUNTAAN JA YMPÄRISTÖÖN VUOTEEN 2025 MENNESSÄ 12.12.2006 BIOENERGIAN KÄYTÖN LISÄÄNTYMISEN VAIKUTUS YHTEISKUNTAAN JA YMPÄRISTÖÖN VUOTEEN 2025 MENNESSÄ BIOENERGIAN KÄYTÖN LISÄÄNTYMISEN VAIKUTUS VUOTEEN 2025 MENNESSÄ Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa on

Lisätiedot

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 1 Energia on Suomelle hyvinvointitekijä Suuri energiankulutus Energiaintensiivinen

Lisätiedot

Uutta Liiketoimintaa Biomassasta. Ari Kotilainen Stora Enso oyj, Biorefinery METO ITÄ SUOMEN METSÄPÄIVÄ - JOENSUU 26.09.2012

Uutta Liiketoimintaa Biomassasta. Ari Kotilainen Stora Enso oyj, Biorefinery METO ITÄ SUOMEN METSÄPÄIVÄ - JOENSUU 26.09.2012 Uutta Liiketoimintaa Biomassasta Ari Kotilainen Stora Enso oyj, Biorefinery METO ITÄ SUOMEN METSÄPÄIVÄ - JOENSUU 26.09.2012 Ari KOtilainen 25.09.2012 1 FIBIC (Metsäklusterin) TAVOITTEET 2030 kaksinkertainen

Lisätiedot

Puun (metsäbiomassan) käyttö nyt ja tulevaisuudessa

Puun (metsäbiomassan) käyttö nyt ja tulevaisuudessa Puun (metsäbiomassan) käyttö nyt ja tulevaisuudessa Olli Dahl, alto yliopisto, Kemiantekniikan korkeakoulu, Puunjalostustekniikan laitos, Espoo Bioreducer-seminaari Oulussa 19.9.2013 Sisällys Metsäbiomassan

Lisätiedot

Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari 9.6.2009 Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni

Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari 9.6.2009 Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari 9.6.2009 Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Esityksen sisältö: Megatrendit ja ympäristö

Lisätiedot

Miten energiayhtiö hyödyntää uusiutuvaa energiaa ja muuttaa perinteistä rooliaan

Miten energiayhtiö hyödyntää uusiutuvaa energiaa ja muuttaa perinteistä rooliaan Miten energiayhtiö hyödyntää uusiutuvaa energiaa ja muuttaa perinteistä rooliaan Timo Toikka 0400-556230 05 460 10 600 timo.toikka@haminanenergia.fi www.haminanenergia.fi Haminan Energia lyhyesti Muutos

Lisätiedot

Tutkimukseen perustuva OSKE-toiminta

Tutkimukseen perustuva OSKE-toiminta Tutkimukseen perustuva OSKE-toiminta Metsätalouden edistämisorganisaatioiden kehittämishanke Tutkimustiedon siirto -työryhmä 10.9.2009 Uusiutuva metsäteollisuus -klusteriohjelma 2007-2013 Teija Meuronen

Lisätiedot

Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet

Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet VTT Älykkään liikenteen ja logistiikan seminaari Espoo 2.11.2010 Vuorineuvos, taloustiet. tri Kari Neilimo Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet Muuttuva elinkeinojen rakenne; kasvava ja monimuotoistuva

Lisätiedot

Metsäsektorin elinkeinorakennetta on monipuolistettava Suomessa

Metsäsektorin elinkeinorakennetta on monipuolistettava Suomessa Metsäsektorin elinkeinorakennetta on monipuolistettava Suomessa Anssi Niskanen johtaja - Metsäalan tulevaisuusfoorumi Maa- ja metsätalousministeriön ja Joensuun yliopiston järjestämä keskustelu- ja tiedotustilaisuus

Lisätiedot

Tekesin uudet ohjelmat Huippuostajat 2013-2016 Fiksu kaupunki 2013-2017. Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes.

Tekesin uudet ohjelmat Huippuostajat 2013-2016 Fiksu kaupunki 2013-2017. Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes. RESCA-hankkeen työpaja 23.9.2013 Pääposti Tekesin uudet ohjelmat Huippuostajat 2013-2016 Fiksu kaupunki 2013-2017 Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes.fi/huippuostajat Kasvua ja hyvinvointia

Lisätiedot

Tulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat

Tulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat Kaakkois-Suomen ELY-keskus Strategiset valinnat Tulossopimusesityksen pitkän aikavälin strategiset tavoitteet Rajallinen määrä asioita Linjassa hallitusohjelman ja sen kärkihankkeiden kanssa Linjassa maakuntaohjelmien

Lisätiedot

Metsäala nyt ja tulevaisuudessa

Metsäala nyt ja tulevaisuudessa Metsässä puhaltavat uudet tuulet -seminaari Mikaeli, Mikkeli 11.9.2012 Metsäala nyt ja tulevaisuudessa Lauri Hetemäki Euroopan metsäinstituutti & Itä-Suomen yliopisto Esityksen sisältö 1. Metsäsektorin

Lisätiedot

BUILT ENVIRONMENT INNOVATIONS RAKENNETTU YMPÄRISTÖ. Strategisen huippuosaamisen keskittymä (SHOK) www.rym.fi

BUILT ENVIRONMENT INNOVATIONS RAKENNETTU YMPÄRISTÖ. Strategisen huippuosaamisen keskittymä (SHOK) www.rym.fi BUILT ENVIRONMENT INNOVATIONS RAKENNETTU YMPÄRISTÖ Strategisen huippuosaamisen keskittymä (SHOK) www.rym.fi RAKENNETTU YMPÄRISTÖ LUO HYVINVOINTIA JA KILPAILUKYKYÄ Kuva: Vastavalo Rakennetulla ympäristöllä

Lisätiedot

Ympäristöystävällinen ja monipuolinen pakkaus

Ympäristöystävällinen ja monipuolinen pakkaus Ympäristöystävällinen ja monipuolinen pakkaus 2 Kuluttaja pitää paperi- ja kartonkituotteista Kartongilla ja paperilla on ylivertainen imago muihin pakkausmateriaaleihin nähden. Niitä pidetään turvallisina

Lisätiedot

Suomen metsät ja metsäsektori vähähiilisessä tulevaisuudessa

Suomen metsät ja metsäsektori vähähiilisessä tulevaisuudessa Suomen metsät ja metsäsektori vähähiilisessä tulevaisuudessa Tuloksia hankkeesta Low Carbon Finland 25 -platform Maarit Kallio ja Olli Salminen Metsäntutkimuslaitos Metsät ja metsäsektori vaikuttavat Suomen

Lisätiedot

Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta. Johtaja Riikka Heikinheimo

Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta. Johtaja Riikka Heikinheimo Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta Johtaja Riikka Heikinheimo Kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta Rahoittamme edelläkävijöiden tutkimus-, kehitys- ja innovaatioprojekteja Kestävä talouskasvu

Lisätiedot

uusia päämääriä Rio+20 Lisää tähän ja otsikko kestävä kehitys tuloksia ja Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK

uusia päämääriä Rio+20 Lisää tähän ja otsikko kestävä kehitys tuloksia ja Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Rio+20 Lisää tähän ja otsikko kestävä kehitys tuloksia ja uusia päämääriä Johtaja, EK Säteilevät Naiset seminaari Rion ympäristö- ja kehityskonferenssi 1992 Suurten lukujen tapahtuma 180 valtiota, 120

Lisätiedot

UUSIUTUVA METSÄTEOLLISUUS TARVITSEE HYVIÄ PÄÄTÖKSIÄ VIESTIMME PÄÄTTÄJILLE

UUSIUTUVA METSÄTEOLLISUUS TARVITSEE HYVIÄ PÄÄTÖKSIÄ VIESTIMME PÄÄTTÄJILLE UUSIUTUVA METSÄTEOLLISUUS TARVITSEE HYVIÄ PÄÄTÖKSIÄ VIESTIMME PÄÄTTÄJILLE METSÄ KASVUN MOOTTORINA Luomme suomalaista hyvinvointia puuhun perustuvilla ratkaisuilla, investoimalla, työllistämällä ja maksamalla

Lisätiedot

Johtavatko megatrendit biotalouteen?

Johtavatko megatrendit biotalouteen? Johtavatko megatrendit biotalouteen? Riitta Hänninen Metsäntutkimuslaitos Vantaa riitta.hanninen@metla.fi 37. Päättäjien metsäakatemia. Seminaari 10.9.2014, TEEMA 1. Globaali todellisuus. Majvik, Kirkkonummi.

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Julkiset hankinnat uudistamisen välineeksi Haluamme edistää uutta toimintakulttuuria, jossa palveluhankinnoissa

Lisätiedot

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous MMM:n tiekartta biotalouteen 2020 1 MMM:n hallinnonalan strategiset päämäärät Pellot, metsät, vedet, kotieläimet sekä kala- ja riistakannat ovat elinvoimaisia

Lisätiedot

Metsäbiotalouden ja uusiutuvan energian kasvuohjelman valmistelu

Metsäbiotalouden ja uusiutuvan energian kasvuohjelman valmistelu Metsäbiotalouden ja uusiutuvan energian kasvuohjelman valmistelu MetsäBio hanke Ossi Klemetti, Kainuun Etu Oy Timo Karjalainen, Kajaanin yliopistokeskus 1 Taustaa Kainuun talousmetsät ovat vahvasti vajaakäytössä.

Lisätiedot

kannattava elinkeino?

kannattava elinkeino? Onko huomisen metsänomistus kannattava elinkeino? Päättäjien 28. Metsäakatemia Maastojakso, Nakkila, Metsävaltuuskunnan puheenjohtaja Mikko Tiirola Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK r.y. Metsänomistajaryhmien

Lisätiedot

Tekesin mahdollisuudet tukea kehittämistä. 17.4.2012 Nuppu Rouhiainen

Tekesin mahdollisuudet tukea kehittämistä. 17.4.2012 Nuppu Rouhiainen Tekesin mahdollisuudet tukea kehittämistä 17.4.2012 Nuppu Rouhiainen Rahoitusperiaatteet yritysten projekteissa Rahoitus voi kohdistua tuotteiden, prosessien, palvelu- tai liiketoimintakonseptien ja työorganisaatioiden

Lisätiedot

Suomen metsäsektorin tulevaisuus globaalissa kehityksessä

Suomen metsäsektorin tulevaisuus globaalissa kehityksessä Suomen metsäsektorin tulevaisuus globaalissa kehityksessä Kansantaloudellinen yhdistys ja Metsäekonomistiklubi Töölönkatu 11A 00100 Helsinki, Finland olli.haltia@indufor.fi www.indufor.fi Indufor Oy 2004

Lisätiedot

Äänekosken biotuotetehdas Niklas von Weymarn, Metsä Fibre Oy

Äänekosken biotuotetehdas Niklas von Weymarn, Metsä Fibre Oy Äänekosken biotuotetehdas Niklas von Weymarn, Metsä Fibre Oy 1 Johtava toimija valituissa liiketoiminnoissa Keskitymme tuotteisiin ja palveluihin, joissa meillä on vahvaa osaamista ja kilpailuetua ja joiden

Lisätiedot

Taloudellisen taantuman vaikutukset metsäsektorilla Metsäneuvoston kokous 10.3. 2009. Toimitusjohtaja Anne Brunila Metsäteollisuus ry

Taloudellisen taantuman vaikutukset metsäsektorilla Metsäneuvoston kokous 10.3. 2009. Toimitusjohtaja Anne Brunila Metsäteollisuus ry Taloudellisen taantuman vaikutukset metsäsektorilla Metsäneuvoston kokous 10.3. 2009 Toimitusjohtaja Anne Brunila Metsäteollisuus ry Paperiteollisuuden tuotannossa jyrkkä käänne vuoden 2008 lopulla 2 Massa-

Lisätiedot

Mitä valintoja Suomi on tekemässä elintarvikealan T&K&K- strategiassaan? Juha Ahvenainen 13.11.2006

Mitä valintoja Suomi on tekemässä elintarvikealan T&K&K- strategiassaan? Juha Ahvenainen 13.11.2006 Mitä valintoja Suomi on tekemässä elintarvikealan T&K&K- strategiassaan? Juha Ahvenainen 13.11.2006 Elintarviketeollisuutemme menestys perustuu osaamiseen Koko elintarvikeketjumme osaaminen on kansainvälisesti

Lisätiedot

CROSS CLUSTER 2030 Metsä- ja energiateollisuuden Skenaariot Jaakko Jokinen, Pöyry Management Consulting Oy 8.10.2014

CROSS CLUSTER 2030 Metsä- ja energiateollisuuden Skenaariot Jaakko Jokinen, Pöyry Management Consulting Oy 8.10.2014 CROSS CLUSTER 23 Metsä- ja energiateollisuuden Skenaariot Jaakko Jokinen, Pöyry Management Consulting Oy 8.1.214 MIHIN UUSIA BIOTUOTTEITA TARVITAAN? ÖLJYTUOTTEIDEN NETTOTUONTI Öljyn hinnan nopea nousu

Lisätiedot

PK.NET Verkosta vauhtia bisnekseen. Aki Parviainen 7.10.2013

PK.NET Verkosta vauhtia bisnekseen. Aki Parviainen 7.10.2013 PK.NET Verkosta vauhtia bisnekseen Aki Parviainen 7.10.2013 PK.NET Verkosta vauhtia bisnekseen Rahoitusta kasvuhaluisille pk-yrityksille liiketoiminnan uudistamiseen uusimman tietotekniikan ja internetin

Lisätiedot

Uusiutuvasta metsäbiomassasta polttonesteeksi Suomesta bioöljyn suurvalta -seminaari 15.10.2012 Toimitusjohtaja Timo Saarelainen

Uusiutuvasta metsäbiomassasta polttonesteeksi Suomesta bioöljyn suurvalta -seminaari 15.10.2012 Toimitusjohtaja Timo Saarelainen Uusiutuvasta metsäbiomassasta polttonesteeksi Suomesta bioöljyn suurvalta -seminaari 15.10.2012 Toimitusjohtaja Timo Saarelainen 2 Sisältö Green Fuel Nordic Oy Strateginen näkökulma Taktinen näkökulma

Lisätiedot

UPM METSÄENERGIA Puhdasta ja edullista energiaa nyt ja tulevaisuudessa

UPM METSÄENERGIA Puhdasta ja edullista energiaa nyt ja tulevaisuudessa UPM METSÄENERGIA Puhdasta ja edullista energiaa nyt ja tulevaisuudessa METSÄSSÄ KASVAA BIO- POLTTOAINETTA Metsäenergia on uusiutuvaa Energiapuu on puuta, jota käytetään energiantuotantoon voimalaitoksissa

Lisätiedot

Metsäalan strategiset valinnat: varmistelua vai riskeihin varautumista?

Metsäalan strategiset valinnat: varmistelua vai riskeihin varautumista? Metsäalan strategiset valinnat: varmistelua vai riskeihin varautumista? Jakob Donner-Amnell Metsäalan tulevaisuusfoorumi Globalisaatiokehityksen tempoilevuus suuri Yritykset ja julkinen valta panostavat

Lisätiedot

BIOENERGIAA METSÄTEOLLISUUDEN NÄKÖKULMASTA. Säteilevät Naiset seminaari 17.3.2009 Anja Silvennoinen, UPM-Kymmene Oyj

BIOENERGIAA METSÄTEOLLISUUDEN NÄKÖKULMASTA. Säteilevät Naiset seminaari 17.3.2009 Anja Silvennoinen, UPM-Kymmene Oyj BIOENERGIAA METSÄTEOLLISUUDEN NÄKÖKULMASTA Säteilevät Naiset seminaari 17.3.2009 Anja Silvennoinen, UPM-Kymmene Oyj Sisältö Metsäteollisuuden tulevaisuuden mahdollisuudet Metsäteollisuus bioveturina -

Lisätiedot

Suomi kehittyneiden biopolttoaineiden kärjessä UPM Lappeenrannan biojalostamo. Ilmansuojelupäivät 19.8.2015 Stefan Sundman UPM Sidosryhmäsuhteet

Suomi kehittyneiden biopolttoaineiden kärjessä UPM Lappeenrannan biojalostamo. Ilmansuojelupäivät 19.8.2015 Stefan Sundman UPM Sidosryhmäsuhteet Suomi kehittyneiden biopolttoaineiden kärjessä UPM Lappeenrannan biojalostamo Ilmansuojelupäivät 19.8.2015 Stefan Sundman UPM Sidosryhmäsuhteet METSÄ ON TÄYNNÄ UUSIA MAHDOLLISUUKSIA Maailma muuttuu Rajalliset

Lisätiedot

YHTIÖKOKOUS 9.4.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Teleste Proprietary. All rights reserved.

YHTIÖKOKOUS 9.4.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Teleste Proprietary. All rights reserved. YHTIÖKOKOUS 9.4.2015 Finlandia-talo, Helsinki VISIO - Alamme johtavana toimijana luomme modernia verkottunutta maailmaa uusien laajakaista- ja videoratkaisujen avulla. 1 Teleste lyhyesti 2 Vuosi 2014 keskeiset

Lisätiedot

Kumppanuus ja maaseutu 2014-2020

Kumppanuus ja maaseutu 2014-2020 Kumppanuus ja maaseutu 2014-2020 Nvm Sirpa Karjalainen Maa- ja metsätalousministeriö CAP valmistelut vuonna 2013 Irlannin puheenjohtajuuskauden tavoiteaikataulu 24. 25.6. Maatalouden ministerineuvosto,

Lisätiedot

Metsäteollisuuden ja talouden tulevaisuus Suomessa vuoteen 2020

Metsäteollisuuden ja talouden tulevaisuus Suomessa vuoteen 2020 Metsäteollisuuden ja talouden tulevaisuus Suomessa vuoteen 2020 Lauri Hetemäki Puu- ja erityisalojen liitto 110 vuotta juhlaseminaari, 14.5.2009, Sibeliustalo, Lahti Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet

Lisätiedot

Analytiikkapäivät 2010 20.4.2010 Pia Lahti

Analytiikkapäivät 2010 20.4.2010 Pia Lahti Analytiikkapäivät 2010 20.4.2010 Pia Lahti Biotuotetekniikka o Aalto-yliopiston uusi tutkinto-ohjelma o Aloittaa syksyllä 2010 o 40 aloituspaikkaa o Korvaa nykyisen Puunjalostustekniikan tutkinto-ohjelman

Lisätiedot

Palveleva pakkaus metsäklusterin veturina

Palveleva pakkaus metsäklusterin veturina Palveleva pakkaus metsäklusterin veturina Skaalatehokkuudesta korkeaan vaikuttavuuteen Esa Viitamo BIT Serve Brunch 8.5.2013 A) Pakkaus metsäklusterin veturina toimialatason näkökulma, teollinen evoluutio

Lisätiedot

Äänekosken biotuotetehdas

Äänekosken biotuotetehdas Äänekosken biotuotetehdas Äänekosken biotuotetehdas Tiedätkö sinä, mikä biotuotetehdas? Biotuotetehtaan ydin on sellutehdas, mutta biotuotetehdas on paljon muutakin. Mitä biotuotteet ovat? Minkälainen

Lisätiedot

VTT:N PAPERINVALMISTUKSEN TUTKIMUSYMPÄRISTÖ EDISTÄÄ YRITYSTEN NOPEAA JA KUSTANNUSTEHOKASTA TUOTEKEHITYSTÄ

VTT:N PAPERINVALMISTUKSEN TUTKIMUSYMPÄRISTÖ EDISTÄÄ YRITYSTEN NOPEAA JA KUSTANNUSTEHOKASTA TUOTEKEHITYSTÄ VTT:N PAPERINVALMISTUKSEN TUTKIMUSYMPÄRISTÖ EDISTÄÄ YRITYSTEN NOPEAA JA KUSTANNUSTEHOKASTA TUOTEKEHITYSTÄ Teknologiapäällikkö Janne Poranen VTT:n media-aamiainen 18.11.2008 SUORA vauhdittaa yritysten yhteistä

Lisätiedot