Maailman johtavana metsäklusterina vuoteen Suomen metsäklusterin tutkimusstrategia

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Maailman johtavana metsäklusterina vuoteen 2030. Suomen metsäklusterin tutkimusstrategia"

Transkriptio

1 Maailman johtavana metsäklusterina vuoteen 2030 Suomen metsäklusterin tutkimusstrategia Suomen metsäklusteri ja sen asiakastoimialat, lokakuu 2006

2 Esipuhe Suomen metsäklusteri asiakastoimialoineen kohtaa globaalin kilpailun lähivuosina ennennäkemättömän voimakkaina. Metsäklusterin tuotteiden kysynnän kasvun painopiste on siirtymässä Euroopan ja Pohjois-Amerikan perinteisiltä markkinoilta Aasiaan ja Itä-Eurooppaan. Kysynnän myötä näille markkinoille rakennetaan nopeasti uutta tehokasta ja kustannuksiltaan edullista tuotantoa. Samanaikaisesti asiakkaiden ja loppukäyttäjien tarpeet ja tuotteiden käyttötavat muuttuvat. Asiakasyritykset ja kuluttajat edellyttävät tuotteilta uusia ominaisuuksia ja edullisempaa hintaa, ja asettavat samalla niiden valmistajille yhä suurempia kestävän kehityksen vaatimuksia. Korkean kustannustason Suomessa metsäklusteri kumppaneineen on saavuttanut vahvan asemansa parantamalla jatkuvasti tuottavuuttaan. Jatkossakaan tälle ei ole vaihtoehtoja. Globaalissa kilpailussa tuottavuudella ja tehokkuudella, korkealla jalostusasteella sekä innovatiivisuudella ja edelläkävijyydellä on voitettava kilpailijat, joiden kustannustaso ja sijainti ovat meitä edullisemmat. Metsäklusteri ja sen asiakastoimialat ovat sekä Suomessa että Euroopassa erittäin merkittävä työnantaja ja vahvistavat haja-asutusalueiden elinvoimaisuutta niin suurten tehtaiden kuin pienten ja keskisuurten yritysten sekä metsätalouden kautta. Siksi metsäklusterin kilpailukyvyn vahvistaminen on myös yleiseurooppalainen haaste, johon vastataan EU: n teknologiayhteisöhankkeella (Forest-Based Sector Technology Platform). Kansainvälinen verkostoituminen ja yhteistyö antavat suomalaiselle metsäklusterille ja yhteiskunnalle mahdollisuuden olla aktiivinen osa kehitystä. Kilpailukykyinen yhteiskunta ei ole mahdollinen ilman kilpailukykyisiä yrityksiä. Metsäklusteri, joka hyödyntää uusiutuvia luonnonvaroja, voi merkittävästi edistää kestävää kehitystä. Niin Suomen kuin Euroopankin metsävarat kasvavat enemmän kuin niitä käytetään. Ne tarjoavat myös tulevaisuudessa uusia mahdollisuuksia, sillä puun käyttömahdollisuuksia on vielä paljon tutkimatta ja hyödyntämättä. Suomen hyvinvointi edellyttää, että metsäklusteri ylläpitää ja tehostaa uudistumiskykyään ja korkeaa osaamistaan. Erityisesti Aasian, Etelä-Amerikan ja Itä-Euroopan nopeasti kehittyvät maat vahvistavat oman tuotantonsa asemaa panostamalla kasvavasti myös tutkimukseen ja tuotekehitykseen. Koska globaalissa maailmassa teknologiaa on yhä helpompaa siirtää, Suomen asema edelläkävijänä ei ole itsestäänselvyys. Toimintamallien, kuten suomalaisen innovaatioympäristön ja toimijoiden hyvän yhteistyön, siirtäminen on huomattavasti vaikeampaa. Siten tiiviin kotimaisen ja kansainvälisen yhteistyön merkitys globaaliin kilpailuun vastaamisessa korostuu. Maailman johtavana metsäklusterina vuoteen 2030

3 Suomen metsäklusterin tutkimusstrategia linjaa metsäklusterin ja sen asiakastoimialojen kannalta keskeiset tutkimuksen painopisteet. Klusterin uudistamiseksi on tärkeää luoda yhteinen visio, asettaa yhteiset tavoitteet ja käynnistää yhteisesti toimet niiden toteuttamiseksi. Strategian tähtäin on asetettu vuoteen Koska metsäklusterin toimintaympäristö on kuitenkin jatkuvassa muutoksessa, on painopisteitä arvioitava jatkuvasti. Helsingissä Anne Brunila, toimitusjohtaja, Metsäteollisuus ry Roger Bagge, toimitusjohtaja, Suomen Pakkausyhdistys ry Jorma Eloranta, toimitusjohtaja, Metso Oyj Håkan Gabrielsson, toimitusjohtaja, Viestinnän Keskusliitto Michael Hornborg, puheenjohtaja, MTK Kai Hannus, johtaja, Ciba Speciality Chemicals Markku Hänninen, toimitusjohtaja, Andritz Oy Kari Jordan, pääjohtaja, Metsäliitto Osuuskunta Kalle Kantola, toimitusjohtaja Haapajärven Hasa Oy Tapani Kiiski, toimitusjohtaja, Raute Oyj Kai Korhonen, johtaja, Stora Enso Oyj Lasse Kurkilahti, pääjohtaja, Kemira Oyj Martti Mäenpää, toimitusjohtaja, Teknologiateollisuus ry Jyri Nenonen, toimitusjohtaja, Kinnaskoski Oy Sverre Norrgård, toimitusjohtaja, Myllykoski Oyj Jussi Pesonen, toimitusjohtaja, UPM-Kymmene Oyj Sari Rämö, toimitusjohtaja, SCA Packaging Finland Oy Veli-Pekka Saarnivaara, pääjohtaja, Tekes Heikki Takanen, toimitusjohtaja, Huhtamäki Oyj Jarmo Vaittinen, kansliapäällikkö, Maa- ja metsätalousministeriö Erkki Virtanen, kansliapäällikkö, Kauppa- ja teollisuusministeriö Hannu Vornamo, toimitusjohtaja, Kemianteollisuus ry Raimo Väyrynen, pääjohtaja, Suomen Akatemia Suomen metsäklusterin tutkimusstrategia

4 Tiivistelmä Suomen metsäklusterin tutkimusstrategia linjaa metsäklusterin ja sen asiakastoimialojen kannalta keskeiset tutkimuksen painopisteet. Tähtäin on asetettu vuoteen Tutkimusstrategia on luonnollinen jatke eurooppalaisen metsäsektorin teknologiayhteisölle. Suomen vahvuus on kuitenkin eurooppalaista laajempi verkostoituminen tärkeiden toimijoiden kesken. Tutkimusstrategian valmisteluun ovat osallistuneet metsäklusteri ja sen asiakastoimialat. Mukana on ollut metsä-, kemian- ja teknologiateollisuutta, viestintä- ja pakkausalat, metsänomistajat sekä näillä aloilla toimivia asiantuntijoita. Suomessa on maailman vahvin monipuoliseen puunjalostamisen osaamiseen perustuva klusteri asiakastoimialoineen. Se kohtaa kansainvälisen kilpailun lähivuosina ennennäkemättömän voimakkaana. Klusterin kolme keskeistä kehittämistarvetta ovat klusterin uudistuminen, yritysten ja metsätalouden kilpailukyky sekä kestävä kehitys. Tavoitteena on vuoteen 2030 mennessä kaksinkertaistaa metsäklusterin tuotteiden ja palveluiden arvo puolen arvosta tullessa uusista tuotteista, lisätä kotimaisen puun käyttöä neljänneksellä sekä kaksinkertaistaa klusterin tutkimus- ja kehityspanokset. Tavoitteena on, että Suomessa on menestyvä, maailman kannattavin ja kestävästi toimiva metsäklusteri asiakastoimialoineen myös tulevaisuudessa ja Suomen metsäklusterin tuotteet ovat maailman halutuimpia. Tutkimuksen painopisteitä on seitsemän: Älykkyyttä puu- ja kuitutuotteisiin Puusta ja sen ainesosista valmistetut materiaalit Puuta monipuolisesti hyödyntävä biojalostamo Metsien kestävä käyttö Puubiomassalle lisäarvoa Älykkäät ja resursseja säästävät tuotantoteknologiat Tulevaisuuden asiakasratkaisut Osaavat ihmiset ja toimiva koulutusjärjestelmä ovat edellytys Suomen metsäklusterin menestykselle myös tulevaisuudessa. Yliopistoilla, korkeakouluilla ja tutkimuslaitoksilla on klusterin yhteistyössä merkittävä rooli. Metsäklusterin strategisen huippuosaamisen keskittymä on tutkimusstrategian keskeinen toteutuskeino. Myös eurooppalaisten teknologiayhteisöjen, eurooppalaisen tutkimusrahoituksen sekä pohjoismaisen ja muun kansainvälisen yhteistyön hyödyntäminen ja suomalaiset osaamiskeskukset palvelevat tutkimusstrategian toteutusta. Koska metsäklusterin toimintaympäristö on jatkuvassa muutoksessa, on tutkimusstrategian painopisteitä arvioitava jatkuvasti. Maailman johtavana metsäklusterina vuoteen 2030

5 1 Älykkyyttä puuja kuitutuotteisiin 2 Puusta ja sen ainesosista valmistetut materiaalit 3 Puuta monipuolisesti hyödyntävä biojalostamo 4 Metsien kestävä käyttö 5 Puubiomassalle lisäarvoa 6 Älykkäät ja resursseja säästävät tuotantoteknologiat 7 Tulevaisuuden asiakasratkaisut Suomen metsäklusterin tutkimusstrategia

6 Summary The research strategy outlines the research priorities of Finland s forest cluster. It is a continuation of the European Forest-Based Sector Technology Platform and its Strategic Research Agenda. Its vision is in year The Finnish definition of forest cluster is broad covering all the important actors networking with each other, and this is where its strength lies. The forest, chemical and technology industries as well as the media and packaging sectors together with forest-owners participated in preparing the research strategy. Finland has the world s strongest forest cluster, which is based on broad knowledge and expertise. The cluster will face intensifying global competition in the coming years. Finland s forest cluster has three key development needs: modernising the cluster, enhancing the competitiveness of companies and forestry, and sustainable development. The objective is to double the value of the products and services supplied by the forest cluster by 2030 with a half of the value coming from new products, to increase the use of Finnish wood by a quarter and to double the cluster s investments in research and development. The seven priorities of the forest cluster s research are: Intelligent wood and fibre products New products manufactured from wood-based materials A biorefinery that utilises wood diversely Sustainable forest management Added value for wood biomass Intelligent, resource-efficient production technologies Customer solutions for the future Skilled people and a well-functioning education system are key factors for the success of Finland s forest cluster now and in the future. Universities and research organisations play a significant role in the cluster s cooperation. Actively participating in European technology platforms and European research funding as well as developing and utilizing the Finnish innovation system will serve the implementation of the research strategy s goals. The defined research priorities should be reassessed continuously as the forest cluster s operating environment is undergoing constant change. Maailman johtavana metsäklusterina vuoteen 2030

7 Sisältö 2 Esipuhe 4 Tiivistelmä 6 Summary 8 1 Metsäklusteri suomalaisen hyvinvoinnin rakentajana Uusiutuvat, runsaat raaka-aineresurssit ovat kestävä lähtökohta Tutkimus parantaa nykyistä ja löytää uutta Metsäsektorin teknologiayhteisö vahvistaa Euroopan kilpailukykyä 12 2 Maailman johtavana metsäklusterina vuoteen Metsäklusterin tutkimuksen painopisteet Älykkyyttä puu- ja kuitutuotteisiin Puusta ja sen ainesosista valmistetut materiaalit Puuta monipuolisesti hyödyntävä biojalostamo Metsien kestävä käyttö Puubiomassalle lisäarvoa Älykkäät ja resursseja säästävät tuotantoteknologiat Tulevaisuuden asiakasratkaisut 35 4 Liiketoimintaosaamisella yhä suurempi merkitys 36 5 Innovaatioita osaamisella ja koulutuksella 38 6 Loppusanat 39 Näin tutkimusohjelma tehtiin Suomen metsäklusterin tutkimusstrategia

8 1 Metsäklusteri suomalaisen hyvinvoinnin rakentajana Suomessa on maailman vahvin monipuoliseen puunjalostamisen osaamiseen perustuva klusteri asiakastoimialoineen. Metsäklusterin vaikutus maamme hyvinvointiin on merkittävä klusteri luo hyvinvointia sekä tuotteidensa ja palvelujensa kautta että työllistämällä ihmisiä erityisesti hajaasutusalueilla. Metsäklusteri on nyt ja tulevaisuudessa merkittävä suomalaisen ja eurooppalaisen hyvinvoinnin rakentaja. Se rakentuu kolmelle suomalaiselle vahvuudelle ja resurssille osaamiselle, klusterin yhteistyölle ja uusiutuvalle raaka-aineelle, puulle. Tällä hetkellä Suomen metsäklusteri käsittää metsä-, kemian- ja teknologiateollisuutta, viestintä- ja pakkausalan yrityksiä, rakennus- ja energiateollisuutta, kuljetussektorin yrityksiä, metsänomistajat sekä näihin aloihin liittyviä suunnittelu- ja asiantuntijapalveluita tarjoavia yrityksiä sekä yliopistoja, korkeakouluja ja tutkimuslaitoksia. Klusterissa on sekä isoja että pieniä yrityksiä ja toimijoita, ja näillä molemmilla on merkittävä rooli kasvun ja uudistumisen aikaansaamisessa. Tulevaisuuden metsäklusteri näyttää todennäköisesti toisenlaiselta ja se laajenee erityisesti asiakasklustereiden sekä ICT- ja energiaklustereiden suuntaan. Metsäklusteri on kuitenkin myös tulevaisuudessa vahva osa suomalaista yhteiskuntaa. Sen vahvuus on toimijoiden tiivis yhteistyö. Puusta on tulossa strategisesti tärkeä raaka-aine. Sillä on monia mahdollisuuksia tarjota tuotteita ja ratkaisuja ihmisten ja yhteiskunnan tarpeisiin. Huomattava osa esimerkiksi puun sisältämien kemikaalien mahdollisuuksista on vielä tunnistamatta. Osa käyttökohteista on löydetty, mutta niiden kaupallinen hyödyntäminen ei ole ollut vielä mahdollista. Maailman johtavana metsäklusterina vuoteen 2030

9 Metsäteollisuus Teknologiateollisuus Kemianteollisuus Metsätalous Viestintäala Pakkausala Suomen metsäklusteri nyt Muut alat Rakentaminen ja sisustus Metsä-, kemianja energiateollisuus Metsätalous Teknologiateollisuus Tulevaisuuden alat ja uudet toimijat Viestintäala Pakkausala Rakentaminen ja sisustus Suomen metsäklusteri tulevaisuudessa Suomen metsäklusterin tutkimusstrategia

10 1.1 Uusiutuvat, runsaat raaka-aineresurssit ovat kestävä lähtökohta Metsäklusterin tuotteet valmistetaan lähes kokonaan uusiutuvista raakaaineista, jotka voidaan kierrättää ja elinkaarensa päätteeksi käyttää bioenergiana. Kasvava metsä ja siitä valmistetut tuotteet sitovat ilmakehän hiilidioksidia. Metsäklusterin tuotteita valitsemalla voimme vaikuttaa maailmanlaajuisten ilmasto-ongelmien ratkaisemiseen. Suomen metsäklusterin kilpailukyky perustuu korkeaan osaamiseen ja tiiviiseen verkottumiseen. Suomi on metsäklusterin koulutuksen ja tutkimuksen kansainvälinen kärkimaa. Suomalaisia vahvuuksia ovat jo toteutuneet investoinnit, erinomainen teknologinen osaaminen sekä kyky hyödyntää teknologiaa tuotteissa, tuotannossa ja liiketoiminnassa. Teknologinen osaaminen on vahva kilpailukyvyn perusta myös tulevaisuudessa. Suomalaisen metsäklusterin menestys on pitkälti perustunut myös kotimaiseen raaka-aineeseen. Metsien tarjoamat mahdollisuudet ovat jatkuvasti kasvaneet, kun metsien hoidon laatuun ja menetelmiin on panostettu. Suomen metsissä on tällä hetkellä enemmän puuta kuin koskaan aikaisemmin, ja puuta käytetään vuotuista kasvua vähemmän. Kotimaisella raakaaineella on merkittävä rooli myös tulevaisuudessa. Klusterin kehittämiseksi ja sen kilpailukyvyn ylläpitämiseksi sekä uudistumiseksi on kehitettävä uusia tuotteita, palveluita, liiketoimintamalleja ja ansaintatapoja sekä luotava uusia yhteistyömalleja muiden klustereiden kanssa. Jatkossa oleellista on myös asiakastoimialojen ja kuluttajien tarpeiden ja mieltymysten ymmärtäminen sekä niihin soveltuvien ratkaisujen kehittäminen. Tärkeää on lisäksi sekä kuluttajien että klusterin toimijoiden myönteinen asenne metsäklusteriin ja sen kehittämiseen. Osaaminen, valittuihin painopisteisiin panostaminen ja verkottuminen ratkaisevat menestyksen kansainvälisessä kilpailussa. 1.2 Tutkimus parantaa nykyistä ja löytää uutta Tutkimus- ja kehitystoiminta sekä innovaatioiden kaupallistaminen ovat avainasemassa metsäklusterin uudistumisessa vastaamaan toimintaympäristön muutoksia. Tutkimuksella ja kehityksellä parannetaan metsäklusterin kannattavuutta ja kilpailukykyä sekä synnytetään uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Haasteena on löytää keskeiset tutkimus- ja kehitysalueet sekä kaupallistaa keksinnöt. Onnistuneilla tutkimus- ja kehityshankkeilla voidaan avata uusia mahdollisuuksia liiketoiminnalle, metsien ja puubiomassan käytölle sekä kasvuhakuisille korkean osaamisen yrityksille. Myös 10 Maailman johtavana metsäklusterina vuoteen 2030

11 suomalaisen metsätalouden kannattavuutta on parannettava, jotta uusiutuvan raaka-aineen jatkuva ja tasainen saatavuus kyetään turvaamaan myös tulevaisuudessa. Metsäklusterin on tuotettava lisäarvoa innovaatioilla, jotka yhdistävät eri osaamisen ja teknologian aloja ja tuottavat lisäarvoa asiakkaille. Metsäklusterin tulevaisuus riippuu ratkaisevasti siitä, kuinka hyvin se täyttää asiakkaidensa ja loppukäyttäjien vaatimukset sekä kehittää kilpailukykyisiä ja asiakaslähtöisiä tuotteita, ratkaisuja ja palveluja. Viestintäala, joka jalostusarvolla mitattuna on Suomen paperiteollisuuden merkittävä asiakas, on hyvä esimerkki vahvassa muutoksessa olevasta toimialasta. Mediamaisema sirpaloituu ja viestintä monikanavaistuu. Painetun viestinnän rooli mediapaketissa on mietittävä yhä tarkemmin. Kuluttajavetoisuuden korostuminen, vuorovaikutuksen kasvava merkitys, mainonnan hajautuminen ja sähköisten kanavien uudet päätelaitteet asettavat haasteita painetun viestinnän kehittämiselle. Painoalalla vallitsee pysyvä ylikapasiteetti ja myös Suomessa joudutaan vakavasti pohtimaan, miten paljon kapasiteettiin jatkossa investoidaan. Alalla on siirryttävä investointivetoisuudesta innovaatiovetoisuuteen. Jotta painettu viestintä voi jatkossakin menestyä, on painotuotteita ja palveluja kehitettävä aktiivisesti pitkäjänteisessä yhteistyössä eri toimijoiden kesken. Tarvitaan toisaalta uutta, painokustannuksia alentavaa ja kokonaistehokkuutta lisäävää teknologiaa ja toisaalta uusia tapoja tuottaa houkuttelevia ja vetovoimaisia painotuotteita. Yhteistyölle kustannus- ja painoalan kanssa on Suomessa luontaiset edellytykset johtuen painetun viestinnän poikkeuksellisen vahvasta asemasta mediamarkkinoilla. 1.3 Metsäsektorin teknologiayhteisö vahvistaa Euroopan kilpailukykyä Eurooppalainen metsäsektori on koonnut alan kannalta tärkeimmät tutkimusalueet metsäsektorin teknologiayhteisön (Forest-Based Sector Technology Platform) strategiseen tutkimusohjelmaan. Tavoitteena on parantaa alan kilpailukykyä globaaleilla markkinoilla ja luoda edellytykset sektorin kehittymiselle ja uudistumiselle. Tarkoituksena on vähentää eurooppalaisen tutkimuksen päällekkäisyyttä, nostaa sen tasoa sekä lisätä tutkimus- ja kehityspanoksia. Eurooppalainen yhteistyö on tärkeää myös suomalaisen metsäklusterin tutkimuksen edistämisessä. Suomen metsäklusterin tutkimusstrategia on luonnollinen jatke Euroopan tasolla tehdylle työlle ja painopisteiden määrittelylle. Suomalainen vahvuus Suomen metsäklusterin tutkimusstrategia 11

12 on kuitenkin eurooppalaista laajempi verkostoituminen tärkeiden toimijoiden kesken. Suomessa menestyksen perusta on omien alojensa johtavien toimijoiden yhteistyö. Tässä yhteistyössä ovat mukana metsä-, kemian- ja teknologiateollisuus (sekä kone- ja laitevalmistus että ohjelmisto- ja automaatiokehitys), viestintä-, pakkaus- ja rakennusalat sekä metsänomistajat. Myös asiantuntijaja palveluyrityksillä sekä tutkimuslaitoksilla, yliopistoilla ja korkeakouluilla on yhteistyössä merkittävä rooli. Laajemman eurooppalaisen tutkimus- ja kehitysyhteistyön sekä Suomen oman kansallisen tutkimusstrategian toteuttamisen myötä pienten ja keskisuurten yritysten mahdollisuudet osallistua innovaatioiden tuottamiseen tulevat paranemaan. 2 Maailman johtavana metsäklusterina vuoteen 2030 Suomen metsäklusterilla on ollut merkittävä rooli niiden nykyaikaisten teknologioiden kehittämisessä, joita klusterissa nyt sovelletaan kautta maailman. Nämä ratkaisut kehitettiin 1900-luvun puolivälin jälkeen, jolloin Suomi vei omat metsävaransa määrätietoisesti maailmanmarkkinoille mm. paperina ja sahatavarana. Samalla Suomeen kehittyi pohja nykyiselle vahvalle metsäklusterille, erityisesti konepaja-, kemian- ja metsäteollisuudelle. Kun nyt valmistaudutaan kehittämään seuraavan sukupolven ratkaisuja, tulee Suomen metsäklusterin ja sen asiakastoimialojen pyrkiä yhtä vahvaan rooliin. Globalisoituvassa taloudessa uusia liiketoimintamahdollisuuksia syntyy Euroopan lisäksi suurilla, kasvavilla markkinoilla sekä edullisen raaka-aineen alueilla. Globaalin metsäklusterin vahvin kasvu tapahtuu pitkälti EU: n ulkopuolella, samoin kasvavassa määrin myös uusi osaamisen kysyntä. Kansainvälinen toimintaympäristö on suomalaisille yrityksille ja yhteiskunnalle haaste. 12 Maailman johtavana metsäklusterina vuoteen 2030

13 Suomen metsäklusterin vahvuudet, mahdollisuudet ja haasteet Nykyiset vahvuudet puu uusiutuvana raaka-aineena vahva osaaminen ja korkeatasoinen koulutusjärjestelmä toimiva yhteistyö klusterin eri toimijoiden kesken teknologialtaan korkeatasoiset tuotteet ja tuotantoprosessit metsät kasvavat ja niitä hoidetaan kestävästi ala Suomelle tärkeä ja näkyvä Mahdollisuudet Haasteet UUDISTUMINEN uudenlaisen ja elinvoimaisen liiketoiminnan luominen eri klustereiden rajapinnoille poikkitieteellisten teknologiahyppyjen hyödyntäminen puubiomassan laaja ja tarkoituksenmukainen hyödyntäminen metsäklusterin ja yhteiskunnan uudistuminen riittävän nopeasti vastaamaan muutoksiin uusien teknologia- ja palveluyritysten lisääminen uusien tuotteiden ja teknologioiden luominen ja kaupallistaminen entistä nopeammin KILPAILUKYKY klusterin toimijoiden kilpailukyvyn vahvistaminen energialiiketoiminnasta syntyvien mahdollisuuksien hyödyntäminen asiakastarpeiden monipuolinen ymmärtäminen ja niihin vastaaminen metsäteollisuuden pääomavaltaisuus, joka rajoittaa nopeaa reagointia muutoksiin ja hidastaa uudistumista sähköisen median kehitys kilpailu raaka-aineesta ja nousevien kustannusten siirto hintoihin KESTÄVÄ KEHITYS uusiutuvuuden ja kestävän kehityksen merkityksen lisääntyvä ymmärtäminen vahva, myönteinen ja kestävän kehityksen mukainen imago ja sen hyödyntäminen klusterin arvoketjujen kestävyyden ja hyväksyttävyyden varmistaminen Suomen metsäklusterin tutkimusstrategia 13

14 Edellä kuvattujen vahvuuksien, mahdollisuuksien ja haasteiden luomassa ympäristössä Suomen metsäklusterin kolme keskeistä kehittämistarvetta ovat: klusterin uudistuminen yritysten ja metsätalouden kilpailukyky kestävä kehitys Klusterin uudistuminen edellyttää kokonaan uusien teknologioiden, tuotteiden ja uudenlaisen liiketoiminnan kehittämistä. Uudistuminen edellyttää myös uusien yritysten syntymistä sekä uusien toimintatapojen ja -mallien luomista ja käyttöönottoa metsäklusterin kaikissa arvoketjuissa. Koko metsäklusteri tulee ymmärtää nykyistä laajemmin uudistumista haettaessa. Uudistumisessa tarvitaan muutoshalua, riskinottoa ja eri tahojen innovatiivista yhteistyötä. Yritysten ja metsätalouden kilpailukyky edellyttää nykyistä parempaa raaka-aineiden ja muiden tuotannontekijöiden käytön tehokkuutta, suomalaisten vahvuuksien entistä tehokkaampaa hyödyntämistä kansainvälisessä toimintaympäristössä, asiakaslähtöisyyttä sekä koko klusterilta parempaa kannattavuutta. Energiaan liittyvät haasteet, energian käytön vähentäminen ja bioenergian mahdollisuuksien hyödyntäminen, korostuvat. Kestävä kehitys edellyttää metsäklusteriin kohdistuvien monipuolisten odotusten täyttämistä ja metsäklusterin myönteisten vaikutusten vahvistamista. Laaja-alainen kestävän kehityksen ymmärrys ja tulevaisuuden ennakointi korostuvat. Taloudellisen kilpailukyvyn ja ympäristövaikutusten lisäksi yhä tärkeämpää on ymmärtää metsäklusterin yhteiskunnallinen rooli ja sen valmistamien tuotteiden käytön sosiaaliset ulottuvuudet. Suomen metsäklusterin kolme keskeistä kehittämistarvetta Uudistuminen Kestävä kehitys Kilpailukyky 14 Maailman johtavana metsäklusterina vuoteen 2030

15 Tavoitteet + + = Vastaamalla aktiivisesti edellä esitettyyn kolmeen kehitystarpeeseen metsäklusteri voi saavuttaa seuraavassa esitettävät tavoitteet: Vuoteen 2015 mennessä: Suomalaisen metsäklusterin tuotteiden ja palveluiden arvo on puolitoistakertaistunut nykyisestä. Kolmasosa arvosta tulee tuotteista ja palveluista, joita ei tänään vielä valmisteta. Kotimaisen puun käyttö ja klusterin tutkimus- ja kehityspanokset ovat kasvaneet. Suomen metsävarat luovat hyvinvointia koko maahan. Vuoteen 2030 mennessä: Suomalaisen metsäklusterin tuotteiden ja palveluiden arvo on kaksinkertaistunut nykyisestä. Puolet arvosta tulee tuotteista, joita ei tänään valmisteta. Kotimaisen puun käyttö on neljänneksen nykyistä suurempi. Klusterin tutkimus- ja kehityspanokset ovat kaksinkertaistuneet nykyisestä. Suomessa on menestyvä, maailman kannattavin ja kestävästi toimiva metsäklusteri. Suomen metsäklusterin tuotteet ja palvelut ovat maailman halutuimpia. Suomen metsäklusterin tutkimusstrategia 15

16 Suomen metsäklusteri nyt ja tavoitteiden mukaisessa tulevaisuudessa Suomen metsäklusterin tuotannon arvo 1 Miljardia euroa, arvio Suomen metsäklusterin tuotannon arvoa ja sen tavoitteen mukaista kehitystä kuvataan tässä arviolla metsäklusterin kokonaistuotoksesta. Tällä tarkoitetaan kaikkien klusterissa tuotettujen lopputuotteiden, ts. tavaroiden ja palveluiden, markkina-arvoa. Lähteet: Etla ja Metsäteollisuus ry Suomen metsäklusterin tutkimus- ja kehityspanokset 2 Miljoonaa euroa, arvio Suomen metsäklusterin tutkimus- ja kehityspanoksia sekä niiden tavoitteen mukaista kehitystä kuvataan tässä arviolla koko metsäklusterin (yritykset, tutkimuslaitokset, yliopistot ja korkeakoulut, julkiset tutkimuksen rahoittajat) tutkimus- ja kehityspanoksista. Lähde: Metsäteollisuus ry Kotimaisen puun käyttö Suomessa 3 Miljoonaa m 3, arvio Kotimaisen puun käyttöä Suomessa sekä sen tavoitteen mukaista kehitystä kuvataan tässä kotimaisen raakapuun käytöllä Suomessa. Raakapuulla tarkoitetaan jalostamatonta puuainesta, jota käytetään metsäteollisuuden raaka-aineena, energiantuotannossa, pientalokiinteistöjen lämmityksessä tai viedään ulkomaille. Lähde: Metla Maailman johtavana metsäklusterina vuoteen 2030

17 Suomen metsäklusterin tutkimusstrategia 17

18 3 Metsäklusterin tutkimuksen painopisteet Suomen metsäklusterin kolme keskeistä kehittämistarvetta ovat metsäklusterin uudistuminen, yritysten ja metsätalouden kilpailukyvyn parantaminen sekä kestävä kehitys. Metsäklusterin tutkimuksen painopisteiden on vastattava näihin tarpeisiin. Metsäklusterin uudistumiseksi tutkimuksella tulee luoda uutta tietoa, teknologiaa ja osaamista sekä uusia tuotteita. Ne luovat perustaa uuden elinvoimaisen liiketoiminnan syntymiselle ja sitä kautta uusia toiminta-alueita ja asiakaskuntia metsäklusteriin. Keskeistä on selvittää, millä uusilla tuotteilla ja millä niihin liittyvillä liiketoimintamalleilla on globaalia kysyntää sekä mikä kehityspolku johtaa kilpailukykyisen ja merkittävän uuden liiketoiminnan syntymiseen. Yritysten ja metsätalouden kilpailukyvyn parantamiseksi tutkimuksen pitää tuottaa uusia ratkaisuja tuotantokustannusten alentamiseksi ja tuotteiden jalostusarvon nostamiseksi. Olennaista on selvittää, mitä ratkaisuja kehittämällä voidaan parantaa yritysten ja metsätalouden kannattavuutta ja luoda kilpailuetua, miten energian käyttöön liittyviin haasteisiin vastataan ja kuinka kotimainen raaka-aine hyödynnetään mahdollisimman hyvin. Kestävän kehityksen edistäminen tarkoittaa tutkimustoiminnassa kattavaa näkemystä ja arviointia metsäklusterin toiminnan sekä syntyvien innovaatioiden vaikutuksista yhteiskuntaan ja yritystoimintaan. Kestävällä kehityksellä on ulottuvuuksia klusterin arvoketjuihin metsätaloudesta, tuotantoon ja tuotteiden loppukäyttöön. Tutkimus tulee suunnata siten, että kehitettävät ratkaisut ovat taloudellisesta, yhteiskunnallisesta ja ympäristönsuojelun näkökulmasta edullisia. Olennaista on ennakoida tulevaisuuden haasteet ja tarjota työkaluja vastata niihin. Painopisteet yhdestä kolmeen tukevat erityisesti klusterin uudistumista, painopisteet neljä ja viisi kestävää kehitystä ja painopisteet kuusi ja seitsemän kilpailukykyä. Luvuissa esitetään kukin painopiste yksityiskohtaisemminja kerrotaan painopisteeseen liittyvät tavoitteet sekä esimerkkejä keskeisimmistä tutkimuskohteista. 18 Maailman johtavana metsäklusterina vuoteen 2030

19 1 Älykkyyttä puuja kuitutuotteisiin 2 Puusta ja sen ainesosista valmistetut materiaalit 3 Puuta monipuolisesti hyödyntävä biojalostamo Uudistuminen Kestävä kehitys Metsäklusterin kehittämistarpeet ja tutkimusstrategian seitsemän painopistettä 4 Metsien kestävä käyttö 5 Puubiomassalle lisäarvoa Kilpailukyky 6 Älykkäät ja resursseja säästävät tuotantoteknologiat 7 Tulevaisuuden asiakasratkaisut Suomen metsäklusterin tutkimusstrategia 19

20 3.1 Älykkyyttä puu- ja kuitutuotteisiin Tavoitteet Kehittää liiketoimintapotentiaaliltaan merkittäviä uusia, älykkäitä puu- ja kuitutuotteita pakkaamiseen, rakentamiseen ja viestintään Kehittää teknologioita ja osaamista, jotka luovat pohjaa aidosti uudenlaiselle liiketoiminnalle ja uusille edistyksellisille, nykyisten liiketoimintojen tuotteiden kilpailukykyä vahvistaville tuoteratkaisuille Vahvistaa poikkitieteellistä ja -teknistä tutkimusta sekä eri osapuolten yhteistyötä, joka kattaa kaikki innovaatioketjun vaiheet tutkimuksesta markkinoille saattamiseen 20 Maailman johtavana metsäklusterina vuoteen 2030

21 Informaatio- ja tietoliikenne- sekä bio- ja nanoteknologioiden nopea kehittyminen mahdollistaa älykkäiden ja toiminnallisten puu- ja kuitutuotteiden kehittämisen. Uudet materiaalit ja tehokkaammat valmistusteknologiat tarjoavat edellytyksiä kehittää uutta toiminnallisuutta puu- ja kuitupohjaisiin materiaaleihin sekä liittää älykkäitä ominaisuuksia viestinnän, pakkaamisen, rakentamisen ja asumisen tuotteisiin sekä kuljetusvälineisiin. Suomessa on vahvoja teollisia klustereita, joilla on kansainvälisesti korkeatasoista teknologiaa sekä monipuolista ja syvällistä osaamista keskeisillä materiaali- ja valmistusteknologioiden aloilla. Lisäksi kehittyvää osaamista on elektroniikan valmistustekniikkojen erityisalueilla sekä innovatiivisessa teollisessa muotoilussa. Älykkäiden puu- ja kuitutuotteiden kehitys edellyttää erityisesti eri tieteiden ja teknologia-alojen tutkimuksen tehokasta yhdistämistä, erikokoisten toimijoiden tiivistä yhteistyötä sovelluskehitysvaiheessa sekä käyttäjälähtöisten sovellusten kehittämistä. Lisäksi tarvitaan liiketoimintamahdollisuuksien tunnistamista aikaisessa vaiheessa ja kehityksen ohjausta niiden mukaan sekä innovaatioprosessin hallintaa tutkimuksesta kaupallisiksi tuotteiksi. Tutkimuskohteita Puu, kuitu, paperi ja painotuote elektroniikan, esimerkiksi edullisen ja kierrätyskelpoisen elektroniikan, alustana Painetun elektroniikan prosessit ja niiden soveltaminen puu- ja kuitutuotteisiin sekä pinta-aktiivisten teknologioiden ja nanoteknologian hyödyntäminen älykkäiden puu- ja kuitutuotteiden kehityksessä Aktiivisten materiaalien, kuten polymeerien, käyttö uusien indikatiivisten ja toiminnallisten rakenteiden luomiseksi kulutustuotteisiin ja teknisiin tuotteisiin Monimediaratkaisuja tukevat, luontevat ja käyttäjäystävälliset menetelmät kytkeä yhteen painettua ja sähköistä viestintää, kuten www- ja ID-koodit sekä lähettimet Tuotteesta, pakkauksesta ja ympäristöstä informoivat ja niitä seuraavat älykkäät ja aktiiviset pakkaukset Älykkäät ja toiminnalliset puurakentamisen ja asumisen tuotteet, esimerkiksi rakenteisiin tai kalusteisiin upotetut anturit tärkeiden toimintojen tai ominaisuuksien seuraamiseen ja ohjaamiseen Tuotteiden logistiikan tehokkuutta, turvallisuutta ja väärennösten estoa parantavaa uutta toiminnallisuutta painetulla elektroniikalla ja muilla älykomponenteilla esimerkiksi rakennusosan asennustieto Kuva: UPM Älytarra tuoreuden sinettinä Elintarvikkeiden pakkaaminen suojakaasuun yleistyy. Tämä lisää tarvetta varmistaa pakkausten tiiviys sisällä olevien tuotteiden tuoreuden takaamiseksi. Happi-indikaattoritarra paljastaa, jos pakkaus vuotaa. Suomen metsäklusterin tutkimusstrategia 21

Tulevaisuus ei ole ennallaan - missä metsäteollisuuden uudet menestystrendit?

Tulevaisuus ei ole ennallaan - missä metsäteollisuuden uudet menestystrendit? Tulevaisuus ei ole ennallaan - missä metsäteollisuuden uudet menestystrendit? Heikki Hassi, SciTech-Service Oy Ltd Suomen metsäsektori nyt ja tulevaisuudessa FORS-seminaari Suomen Operaatiotutkimusseura

Lisätiedot

Uusia tuotteita tutkimuksen ja kehityksen kautta. Päättäjien metsäakatemia Majvik Niklas von Weymarn Ohjelmapäällikkö, Metsäklusteri Oy

Uusia tuotteita tutkimuksen ja kehityksen kautta. Päättäjien metsäakatemia Majvik Niklas von Weymarn Ohjelmapäällikkö, Metsäklusteri Oy Uusia tuotteita tutkimuksen ja kehityksen kautta Päättäjien metsäakatemia Majvik 15.9.2010 Niklas von Weymarn Ohjelmapäällikkö, Metsäklusteri Oy Maailmalla tapahtuu.. Perinteinen puunjalostus paperiksi

Lisätiedot

Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue. DM 420002 01-2009 Copyright Tekes

Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue. DM 420002 01-2009 Copyright Tekes Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue Energia- ja ympäristöklusteri Energialiiketoiminta Ympäristöliiketoiminta Energian tuotanto Polttoaineiden tuotanto Jakelu Siirto Jakelu Jalostus Vesihuolto Jätehuolto

Lisätiedot

Uusia mahdollisuuksia suuren ja pienen yhteistyöstä

Uusia mahdollisuuksia suuren ja pienen yhteistyöstä Uusia mahdollisuuksia suuren ja pienen yhteistyöstä Olli Laitinen Metsäliitto Puunhankinta 1 2 3 Edistämme kestävän kehityksen mukaista tulevaisuutta Tuotteidemme pääraaka-aine on kestävästi hoidetuissa

Lisätiedot

Kokemuksia T&K-hankkeiden tulosten hyödyntämisessä. Heidi Fagerholm EVP, R&D and Technology, Kemira

Kokemuksia T&K-hankkeiden tulosten hyödyntämisessä. Heidi Fagerholm EVP, R&D and Technology, Kemira Kokemuksia T&K-hankkeiden tulosten hyödyntämisessä Heidi Fagerholm EVP, R&D and Technology, Kemira Johtamis- ja innovaatiojärjestelmät avainroolissa Kemira 2011-> Kemira 2007 asti Diversifioitunut portfolio

Lisätiedot

Kestävää kasvua biotaloudesta. Suomen biotalousstrategia

Kestävää kasvua biotaloudesta. Suomen biotalousstrategia Kestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia 8.5.2014 Biotalous on talouden seuraava aalto BKT ja Hyvinvointi Fossiilitalous Luontaistalous 1900 2014 2030 Biotalous on talouden seuraava aalto,

Lisätiedot

Metsäalan rakennemuutos ja toimintaedellytykset. 28.4.2009 Joensuu. Metsäalan strateginen ohjelma MSO Juha Ojala

Metsäalan rakennemuutos ja toimintaedellytykset. 28.4.2009 Joensuu. Metsäalan strateginen ohjelma MSO Juha Ojala Metsäalan rakennemuutos ja toimintaedellytykset 28.4.2009 Joensuu Metsäalan strateginen ohjelma MSO Juha Ojala Metsäsektori Suomessa + Klusteri työllistää suoraan ja välillisesti n. 200 000 työntekijää

Lisätiedot

Uudistuva metsäteollisuus - Rakennemuutos ja innovaatiot. Anne Brunila toimitusjohtaja Metsäteollisuus ry

Uudistuva metsäteollisuus - Rakennemuutos ja innovaatiot. Anne Brunila toimitusjohtaja Metsäteollisuus ry Uudistuva metsäteollisuus - Rakennemuutos ja innovaatiot Anne Brunila toimitusjohtaja Metsäteollisuus ry Metsäsektorin muutosajurit Teknologinen kehitys ja markkinoiden muutos (1) 2 Paperin ja sähköisen

Lisätiedot

Elinkeino-ohjelman painoalat

Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat 1. Uudistuva teollisuus. Nykyinen rakennemuutos on mahdollista kääntää laadullisesti uudenlaiseksi kasvuksi panostamalla uusiin liiketoimintamalleihin

Lisätiedot

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serve Tekesin ohjelma 2006 2013 Serve luotsaa suomalaista palveluosaamista kansainvälisessä kärjessä Palveluliiketoiminnan kehittäminen vahvistaa yritysten

Lisätiedot

Kansallisen metsäohjelman linjaukset. Joensuu Marja Kokkonen

Kansallisen metsäohjelman linjaukset. Joensuu Marja Kokkonen Kansallisen metsäohjelman linjaukset Joensuu 28.4.2009 Marja Kokkonen 1 MIKSI KANSALLINEN METSÄOHJELMA 2015? Toimintaympäristön muutos: Tuotannon ja talouden globalisaatio Venäjän puutullit ja markkinat

Lisätiedot

Kestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia. Mika Aalto Kehittämispäällikkö Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma

Kestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia. Mika Aalto Kehittämispäällikkö Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Kestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia Mika Aalto Kehittämispäällikkö Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Sisältö 1. Biotalous on talouden seuraava aalto 2. Biotalouden

Lisätiedot

Metsäneuvos Marja Kokkonen Maa- ja metsätalousministeriö

Metsäneuvos Marja Kokkonen Maa- ja metsätalousministeriö KMO 2015:n muutosesitys Metsäneuvos Marja Kokkonen Maa- ja metsätalousministeriö 5.5.2010 1 KANSALLINEN METSÄOHJELMA 2015 Strateginen toimenpideohjelma - linjaa Suomen metsäpolitiikkaa - valtioneuvoston

Lisätiedot

Tekesin rooli teollisuuden palveluliiketoiminnan uudistamisessa

Tekesin rooli teollisuuden palveluliiketoiminnan uudistamisessa Tekesin rooli teollisuuden palveluliiketoiminnan uudistamisessa Lauri Ala-Opas Tekes 21.3.2013 Rahoituspäätökset teollisuuteen ja palveluihin Miljoonaa euroa 200 Palvelut 150 Teollisuus 100 Muut toimialat

Lisätiedot

Biotuotetehtaan mahdollistama puunhankinnan lisäys ja sen haasteet Olli Laitinen, Metsä Group

Biotuotetehtaan mahdollistama puunhankinnan lisäys ja sen haasteet Olli Laitinen, Metsä Group Biotuotetehtaan mahdollistama puunhankinnan lisäys ja sen haasteet Olli Laitinen, 1 Aiheena tänään Metsäteollisuus vahvassa nousussa Äänekosken biotuotetehdas Investointien vaikutukset puunhankintaan 2

Lisätiedot

Projektien rahoitus.

Projektien rahoitus. Projektien rahoitus Mika.Lautanala@tekes.fi Miten mukaan?? Aiheita Rakennuksen elinkaarenaikainen tiedonhallinta Organisaatioiden välinen tiedonhallinta -IFC Kansainvälisyys Yhteys ohjelmapäällikköön Arto

Lisätiedot

Wood Valley Suomen puulaakso. Aki Saarinen

Wood Valley Suomen puulaakso. Aki Saarinen Wood Valley Suomen puulaakso M. Sc. Paper Tech. (1991) MBA (2007) 1989-1997 Kymmene / UPM-Kymmene 1997-2011 Valmet / Metso Paper / Metso 2011- Humap Oy Sisältö Lähtö;lanne Näkemyksen avartaminen Wood Valley

Lisätiedot

VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta, jossa

VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta, jossa MENESTYKSEN VETURIT strategiset tavoitteet 2020 Uusiutuva Etelä-Savo 2020 maakuntastrategia Esitys mkh :lle 21.10.2013 VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta,

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Rahoitusta muutoksentekijöille Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelmalle on asetettu kolme päätavoitetta,

Lisätiedot

ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009

ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009 ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009 Ritva Heikkinen Asiantuntija, Energia ja ympäristö Innovaatiot ja kansainvälistyvä liiketoiminta Pohjois-Pohjanmaan TE-keskus ClimBus Climbus Business Breakfast

Lisätiedot

Biotalous-INKA

Biotalous-INKA Biotalous-INKA 2014-2020 INKA Innovatiiviset kaupungit ohjelma 2014-2020 Toiminta-ajatus: Haastaa kaupunkiseudut hyödyntämään kasvupotentiaalinsa kansantalouden vetureina Tavoite: Tukea kaupunkiseutujen

Lisätiedot

Vanerintuotanto ja kulutus

Vanerintuotanto ja kulutus Vanerintuotanto ja kulutus vuosina 2000, 2005, 2010 ja 2014 (milj. m 3 ) Vanerintuotanto ja kulutus 120,0 100,0 80,0 60,0 Vuosi Tuotanto Kulutus 2000 58,4 59,6 2005 73,3 72,5 2010 81,5 79,4 2014 98,9 94,1

Lisätiedot

Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari 9.6.2009 Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni

Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari 9.6.2009 Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari 9.6.2009 Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Esityksen sisältö: Megatrendit ja ympäristö

Lisätiedot

Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025

Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025 Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025 Metsäneuvos Marja Kokkonen MMM/LVO/MBY Puuta liikkeelle ja luontopolitiikkaa luottamuksella seminaari 14.10.2015

Lisätiedot

Pharma-ohjelman tilanne ja kansainvälisen liiketoimintaosaamisen kehittäminen Harri Ojansuu Teknologia-asiantuntija

Pharma-ohjelman tilanne ja kansainvälisen liiketoimintaosaamisen kehittäminen Harri Ojansuu Teknologia-asiantuntija Pharma-ohjelman tilanne ja kansainvälisen liiketoimintaosaamisen kehittäminen 6.5.2008 Harri Ojansuu Teknologia-asiantuntija Ohjelman kesto: 2008-2011 Ohjelman laajuus: 58 miljoonaa euroa Visio Suomessa

Lisätiedot

Suomen kilpailukyky metsäalalla onko sitä?

Suomen kilpailukyky metsäalalla onko sitä? Suomen kilpailukyky metsäalalla onko sitä? Puuta liikkeelle seminaari Jyväskylä Ylitarkastaja Matti Mäkelä MMM/LVO/MBY 1 Maa- ja metsätalousministeriön luonnonvaraosaston toiminta-ajatus Osaston toiminta-ajatuksena

Lisätiedot

Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet

Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet VTT Älykkään liikenteen ja logistiikan seminaari Espoo 2.11.2010 Vuorineuvos, taloustiet. tri Kari Neilimo Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet Muuttuva elinkeinojen rakenne; kasvava ja monimuotoistuva

Lisätiedot

Tampere Grow. Smart. Together.

Tampere Grow. Smart. Together. Tampere Grow. Smart. Together. Grow. Smart. Together. Visio Kansainvälisesti tunnustettu, vetovoimainen, kestävän kehityksen älykaupunki Missio Menestymisen ja elämänlaadun parantaminen yhteistyön ja kilpailun

Lisätiedot

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Espoon tulevaisuusfoorumi

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Espoon tulevaisuusfoorumi Kohti vähäpäästöistä Suomea Espoon tulevaisuusfoorumi 27.1.2010 Mitä tulevaisuusselonteko sisältää? Tavoite: vähäpäästöinen Suomi TuSessa hahmotellaan polkuja kohti hyvinvoivaa ja vähäpäästöistä yhteiskuntaa

Lisätiedot

Paperiliiton hallitusohjelmatavoitteita

Paperiliiton hallitusohjelmatavoitteita Paperiliiton hallitusohjelmatavoitteita 2015-2018 27.2.2015 1 Varmuus laadukkaista työpaikoista Työntekijöiden osalta ei ole perusteita tuotannon siirtämiseksi muihin maihin. Suomalaisten työntekijöiden

Lisätiedot

Metsäbiotalouden ja uusiutuvan energian kasvuohjelman valmistelu

Metsäbiotalouden ja uusiutuvan energian kasvuohjelman valmistelu Metsäbiotalouden ja uusiutuvan energian kasvuohjelman valmistelu MetsäBio hanke Ossi Klemetti, Kainuun Etu Oy Timo Karjalainen, Kajaanin yliopistokeskus 1 Taustaa Kainuun talousmetsät ovat vahvasti vajaakäytössä.

Lisätiedot

CROSS CLUSTER 2030 Metsä- ja energiateollisuuden Skenaariot Jaakko Jokinen, Pöyry Management Consulting Oy 8.10.2014

CROSS CLUSTER 2030 Metsä- ja energiateollisuuden Skenaariot Jaakko Jokinen, Pöyry Management Consulting Oy 8.10.2014 CROSS CLUSTER 23 Metsä- ja energiateollisuuden Skenaariot Jaakko Jokinen, Pöyry Management Consulting Oy 8.1.214 MIHIN UUSIA BIOTUOTTEITA TARVITAAN? ÖLJYTUOTTEIDEN NETTOTUONTI Öljyn hinnan nopea nousu

Lisätiedot

Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta

Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta Teollisuusneuvos Mika Aalto Elinkeino- ja innovaatio-osasto Strategiset kasvualat-ryhmä 2.9.2014 Teollisuuspolitiikan visio Teollisuuspolitiikan

Lisätiedot

Ympäristöystävällinen ja monipuolinen pakkaus

Ympäristöystävällinen ja monipuolinen pakkaus Ympäristöystävällinen ja monipuolinen pakkaus 2 Kuluttaja pitää paperi- ja kartonkituotteista Kartongilla ja paperilla on ylivertainen imago muihin pakkausmateriaaleihin nähden. Niitä pidetään turvallisina

Lisätiedot

Mitä metsätalousalan strategiat, muutostekijät ja tulevaisuuden näkymät merkitsevät ammatillisessa koulutuksessa. Tauno Kivinen

Mitä metsätalousalan strategiat, muutostekijät ja tulevaisuuden näkymät merkitsevät ammatillisessa koulutuksessa. Tauno Kivinen Mitä metsätalousalan strategiat, muutostekijät ja tulevaisuuden näkymät merkitsevät ammatillisessa koulutuksessa Tauno Kivinen 1 Esityksen sisältö Metsätalousalan strategiset vaikutukset ammatillisessa

Lisätiedot

Venäjän pakotteiden vaikutus kalatalouteen

Venäjän pakotteiden vaikutus kalatalouteen Venäjän pakotteiden vaikutus kalatalouteen Kalafoorumi 11.9.2014 Kalatalousneuvos Risto Lampinen Maa- ja metsätalousministeriö Venäjän pakotteiden vaikutukset kalatalouteen Suorat vaikutukset Kalan vientikiellolla

Lisätiedot

Infra-alan kehityskohteita 2011

Infra-alan kehityskohteita 2011 Infraalan kehityskohteita 2011 Hinta vallitseva valintaperuste Yritysten heikko kannattavuus Panostukset tutkimukseen ja kehitykseen ovat vähäisiä, innovaatioita vähän Alan tapa, kulttuuri Toimijakenttä

Lisätiedot

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous MMM:n tiekartta biotalouteen 2020 1 MMM:n hallinnonalan strategiset päämäärät Pellot, metsät, vedet, kotieläimet sekä kala- ja riistakannat ovat elinvoimaisia

Lisätiedot

Metsä- ja puuala. Hämeen alueellinen verkostopäivä Tapani Pöykkö

Metsä- ja puuala. Hämeen alueellinen verkostopäivä Tapani Pöykkö Metsä- ja puuala Hämeen alueellinen verkostopäivä 20.1.2016 Tapani Pöykkö Hämeen metsävarat Metsätalousmaata on Kanta- ja Päijät-Hämeessä kaikkiaan noin 620 000 hehtaaria, joista valtaosa on yksityisten

Lisätiedot

Kannattavuus metsänomistuksen ydinkysymyksenä Päättäjien 29. Metsäakatemia Maastojakso, Nakkila,

Kannattavuus metsänomistuksen ydinkysymyksenä Päättäjien 29. Metsäakatemia Maastojakso, Nakkila, Kannattavuus metsänomistuksen ydinkysymyksenä Päättäjien 29. Metsäakatemia Maastojakso, Nakkila, Tutkimuspäällikkö Erno Järvinen Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK r.y. erno.jarvinen@mtk.fi

Lisätiedot

Odotukset ja mahdollisuudet

Odotukset ja mahdollisuudet Odotukset ja mahdollisuudet Odotukset ja mahdollisuudet teollisuudelle teollisuudelle Hannu Anttila Hannu Anttila Strategiajohtaja, Metsä Group Strategiajohtaja, Metsä Group Strategiatyön aloitusseminaari

Lisätiedot

Metsäalan strategiset valinnat: varmistelua vai riskeihin varautumista?

Metsäalan strategiset valinnat: varmistelua vai riskeihin varautumista? Metsäalan strategiset valinnat: varmistelua vai riskeihin varautumista? Jakob Donner-Amnell Metsäalan tulevaisuusfoorumi Globalisaatiokehityksen tempoilevuus suuri Yritykset ja julkinen valta panostavat

Lisätiedot

Metsäteollisuuden ja talouden tulevaisuus Suomessa vuoteen 2020

Metsäteollisuuden ja talouden tulevaisuus Suomessa vuoteen 2020 Metsäteollisuuden ja talouden tulevaisuus Suomessa vuoteen 2020 Lauri Hetemäki Puu- ja erityisalojen liitto 110 vuotta juhlaseminaari, 14.5.2009, Sibeliustalo, Lahti Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet

Lisätiedot

Suomen metsäsektorin tulevaisuus globaalissa kehityksessä

Suomen metsäsektorin tulevaisuus globaalissa kehityksessä Suomen metsäsektorin tulevaisuus globaalissa kehityksessä Kansantaloudellinen yhdistys ja Metsäekonomistiklubi Töölönkatu 11A 00100 Helsinki, Finland olli.haltia@indufor.fi www.indufor.fi Indufor Oy 2004

Lisätiedot

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla?

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen 12.3.2013 Digitaalisuus palvelujen ja tuotannon uudistajana Perustelut Organisaatioiden kokonaisvaltainen uudistaminen prosesseja

Lisätiedot

Puutuotealan tutkimuksen painopisteet. FINNISH WOOD RESEARCH OY Topi Helle

Puutuotealan tutkimuksen painopisteet. FINNISH WOOD RESEARCH OY Topi Helle Puutuotealan tutkimuksen painopisteet FINNISH WOOD RESEARCH OY Topi Helle 1. Puutuoteteollisuus 2. Finnish Wood Research (FWR) Oy 3. FWR:n puutuotealan tutkimuksen painopisteet 4. Yhteenveto Puutuoteteollisuus

Lisätiedot

Valmistavan teollisuuden tulevaisuus Pirkanmaalla?

Valmistavan teollisuuden tulevaisuus Pirkanmaalla? Valmistavan teollisuuden tulevaisuus Pirkanmaalla? Suomessa toimii monipuolinen, globaaleja markkinoita ymmärtävä ja jatkuvasti uudistuva teollisuus, joka tuottaa korkeaa arvonlisää Suomeen Teollisuuden

Lisätiedot

Ekologisen innovaation merkitys. Ympäristön kannalta hyvät liiketoimintapäätökset

Ekologisen innovaation merkitys. Ympäristön kannalta hyvät liiketoimintapäätökset Ekologisen innovaation merkitys Ympäristön kannalta hyvät liiketoimintapäätökset Meidän kaikkien täytyy ottaa ekologinen innovaatio huomioon Kun 53 % eurooppalaisten yritysten päätöksentekijöistä pitää

Lisätiedot

Fiksu kaupunki /2013 Virpi Mikkonen / Timo Taskinen

Fiksu kaupunki /2013 Virpi Mikkonen / Timo Taskinen Fiksu kaupunki 2013-2017 5/2013 Virpi Mikkonen / Timo Taskinen Fiksu kaupunki Suomi on edelläkävijä älykkäissä ympäristöissä. Fiksun kaupungin sujuva arki syntyy käyttäjätarpeiden sekä erilaisten osaamisten

Lisätiedot

Taloudellisen taantuman vaikutukset metsäsektorilla Metsäneuvoston kokous 10.3. 2009. Toimitusjohtaja Anne Brunila Metsäteollisuus ry

Taloudellisen taantuman vaikutukset metsäsektorilla Metsäneuvoston kokous 10.3. 2009. Toimitusjohtaja Anne Brunila Metsäteollisuus ry Taloudellisen taantuman vaikutukset metsäsektorilla Metsäneuvoston kokous 10.3. 2009 Toimitusjohtaja Anne Brunila Metsäteollisuus ry Paperiteollisuuden tuotannossa jyrkkä käänne vuoden 2008 lopulla 2 Massa-

Lisätiedot

Kainuun metsäohjelma

Kainuun metsäohjelma Kainuun metsäohjelma 2016-2020 Tuomo Mikkonen elinkeinopäällikkö Kainuu metsäohjelmavastaava Kainuun metsäneuvoston sihteeri Kainuun metsäohjelma Metsäneuvoston työkalu Ohjelman valmistelu on tehty yhteistyössä

Lisätiedot

PEFC palveluita koko yhteiskunnalle Auvo Kaivola PEFC Suomi Suomen Metsäsertifiointi ry

PEFC palveluita koko yhteiskunnalle Auvo Kaivola PEFC Suomi Suomen Metsäsertifiointi ry PEFC palveluita koko yhteiskunnalle 2.10.2014 Auvo Kaivola PEFC Suomi Suomen Metsäsertifiointi ry 1 PEFC:n kansainvälinen organisaatio PEFC Council on globaali, voittoa tavoittelematon kansainvälinen organisaatio,

Lisätiedot

PUUPOHJAISET LIIKENNEPOLTTOAINEET JA TIELIIKENTEEN KASVIHUONEKAASUJEN VÄHENTÄMINEN SUOMESSA Esa Sipilä, Pöyry Management Consulting Oy

PUUPOHJAISET LIIKENNEPOLTTOAINEET JA TIELIIKENTEEN KASVIHUONEKAASUJEN VÄHENTÄMINEN SUOMESSA Esa Sipilä, Pöyry Management Consulting Oy PUUPOHJAISET LIIKENNEPOLTTOAINEET JA TIELIIKENTEEN KASVIHUONEKAASUJEN VÄHENTÄMINEN SUOMESSA Esa Sipilä, Pöyry Management Consulting Oy ForestEnergy2020-tutkimusohjelman vuosiseminaari, Joensuu 7 Lokakuuta

Lisätiedot

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op 0 Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op LAUREA-AMMATTIKORKEAKOULU Ammattikorkeakoulujen erikoistumiskoulutus 1 Erikoistumiskoulutus on uusi koulutusmuoto

Lisätiedot

Kansallinen metsästrategia 2025 ja metsänjalostus

Kansallinen metsästrategia 2025 ja metsänjalostus Kansallinen metsästrategia 2025 ja metsänjalostus Sanna Paanukoski maa- ja metsätalousministeriö 21.11.2016 1 Kansallinen metsästrategia 2025 Strategia listaa metsäalan tärkeimmät tavoitteet vuoteen 2025

Lisätiedot

Tornator luo kestävää hyvinvointia metsistä

Tornator luo kestävää hyvinvointia metsistä Tutkimuksella hyvinvointia metsästä Metsätieteen päivä 2016 Sixten Sunabacka Käyttölisenssi: CC BY 4.0 Tornator luo kestävää hyvinvointia metsistä On johtava kestävään metsätalouteen erikoistunut yhtiö

Lisätiedot

Uuden alueellisen metsäohjelman painopisteet

Uuden alueellisen metsäohjelman painopisteet Innovaatioseminaari Kokkola 15.11.2011 Uuden alueellisen metsäohjelman painopisteet Jorma Vierula Etelä-Pohjanmaan metsäkeskus 1 Etelä- ja Keski-Pohjanmaan alueellinen metsäohjelma 2012-2015 2 Linjaukset

Lisätiedot

Inkoo 2020 18.6.2015

Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoon missio Inkoon kunta luo edellytyksiä inkoolaisten hyvälle elämälle sekä tarjoaa yritystoiminnalle kilpailukykyisen toimintaympäristön. Kunta järjestää inkoolaisten peruspalvelut

Lisätiedot

BIOCLUS-hanke: Developing research and innovation environment in five European regions in the field of sustainable use of biomass resources

BIOCLUS-hanke: Developing research and innovation environment in five European regions in the field of sustainable use of biomass resources BIOCLUS-hanke: Developing research and innovation environment in five European regions in the field of sustainable use of biomass resources Konsortiossa 20 toimijaa, ij viidestä maasta Keskisuomalaiset

Lisätiedot

MetGen Oy TEKES 24.10.2014

MetGen Oy TEKES 24.10.2014 MetGen Oy TEKES 24.10.2014 MetGen Yleistä MetGen kehittää ja markkinoi uudentyyppistä teollista entsyymiratkaisua, joka merkittävästi parantaa: Energiatehokkuutta paperiteollisuuden mekaanisessa massanvalmistuksessa

Lisätiedot

TRIO-ohjelman keskeiset tulokset. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö

TRIO-ohjelman keskeiset tulokset. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-ohjelman keskeiset tulokset Ohjelman päätösseminaari Helsinki 2.12.2009 Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-ohjelma 2004 2009 TRIO on ollut Suomen suurin toimialakohtainen kehitysohjelma teknologiateollisuuden

Lisätiedot

METSÄ GROUP Liikevaihto 5,0 mrd. euroa Henkilöstö 9 600

METSÄ GROUP Liikevaihto 5,0 mrd. euroa Henkilöstö 9 600 Avainluvut 2015 METSÄ GROUP Liikevaihto 5,0 mrd. euroa Henkilöstö 9 600 METSÄLIITTO OSUUSKUNTA Konsernin emoyritys Omistajina 116 000 suomalaista metsänomistajaa METSÄ FOREST Puunhankinta ja metsäpalvelut

Lisätiedot

Arvio Suomen puunjalostuksen tuotannosta ja puunkäytöstä vuoteen 2020

Arvio Suomen puunjalostuksen tuotannosta ja puunkäytöstä vuoteen 2020 Arvio Suomen puunjalostuksen tuotannosta ja puunkäytöstä vuoteen 2020 Lauri Hetemäki & Riitta Hänninen Tiedotustilaisuus 27.5.2009, Helsingin yliopiston päärakennus, Helsinki Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet

Lisätiedot

SmartChemistryPark. Linda Fröberg-Niemi Turku Science Park Oy

SmartChemistryPark. Linda Fröberg-Niemi Turku Science Park Oy SmartChemistryPark Linda Fröberg-Niemi Turku Science Park Oy Varsinais-Suomessa on laajasti kemian osaamista jolla voidaan vastata moneen tulevaisuuden yhteiskunnalliseen haasteeseen MATERIAALI- VIRTOJEN

Lisätiedot

Metsätalouden näkymät

Metsätalouden näkymät Metsätalouden näkymät Pääkaupunkiseudun Metsäpäivä 3.9.2016 Metsäjohtaja Juha Mäntylä Metsäteollisuus ja puun käyttö Metsäteollisuus pitää Suomen elinvoimaisena 4 Metsäteollisuus on elintärkeää yli 50

Lisätiedot

Löydämme tiet huomiseen

Löydämme tiet huomiseen Saimaan amk 1(5) Saimaan ammattikorkeakoulun strategia 2016-2020 Löydämme tiet huomiseen Osakeyhtiön hallitus hyväksynyt 9.2.2016 Saimaan amk 2(5) Saimaan ammattikorkeakoulun visio 2025 Vuonna 2025 Saimaan

Lisätiedot

Riistatiedon merkitys hallinnonalan päätöksenteossa. ylitarkastaja Janne Pitkänen Maa- ja metsätalousministeriö

Riistatiedon merkitys hallinnonalan päätöksenteossa. ylitarkastaja Janne Pitkänen Maa- ja metsätalousministeriö Riistatiedon merkitys hallinnonalan päätöksenteossa ylitarkastaja Janne Pitkänen Maa- ja metsätalousministeriö 22.1.2013 Tänään kuulette... 1. Riistatiedon merkityksestä riistakonsernin strategiassa riistatieto

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden ympäristölinjaus

Teknologiateollisuuden ympäristölinjaus Teknologiateollisuuden ympäristölinjaus Ympäristölinjaus: Tavoitteet 1. Osoitetaan yrityksille ympäristöosaamisen ja -teknologioiden keinot vahvistaa kilpailukykyä ja varmistaa toimintaedellytykset tulevaisuudessa.

Lisätiedot

KEMIJÄRVEN SELLUTEHTAAN BIOJALOSTAMOVAIHTOEHDOT

KEMIJÄRVEN SELLUTEHTAAN BIOJALOSTAMOVAIHTOEHDOT KEMIJÄRVEN SELLUTEHTAAN BIOJALOSTAMOVAIHTOEHDOT Julkisuudessa on ollut esillä Kemijärven sellutehtaan muuttamiseksi biojalostamoksi. Tarkasteluissa täytyy muistaa, että tunnettujenkin tekniikkojen soveltaminen

Lisätiedot

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa 1. Mitkä ovat kasvun tyylilajit yleensä? 2. Globalisaatio haastaa rikkaat maat; olemme siis hyvässä seurassa 3. Kasvu tulee tuottavuudesta; mistä tuottavuus

Lisätiedot

Puu liikkeelle ja uusia tuotteita metsästä - kärkihanke. Biotalouspaneelin kokous Jussi Manninen, TEM

Puu liikkeelle ja uusia tuotteita metsästä - kärkihanke. Biotalouspaneelin kokous Jussi Manninen, TEM Puu liikkeelle ja uusia tuotteita metsästä - kärkihanke Biotalouspaneelin kokous 19.1.2016 Jussi Manninen, TEM Kärkihanke 2: Puu liikkeelle ja uusia tuotteita metsästä TAVOITE: Puun käyttöä monipuolistetaan,

Lisätiedot

Marjamaat ja maisema kauppatavaraksi?

Marjamaat ja maisema kauppatavaraksi? Marjamaat ja maisema kauppatavaraksi? Airi Matila Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio Forest heritage developer project http://www.metsavastaa.net/metsakulttuuri VOIMAMETSÄ tilaisuus Haukiputaalla 19.5.2010

Lisätiedot

Torstai Mikkeli

Torstai Mikkeli Torstai 14.2.2013 Mikkeli OSUVA (2012 2014) - Osallistuva innovaatiotoiminta ja sen johtamista edistävät tekijät sosiaali- ja terveydenhuollossa. hanke tutkii minkälaisilla innovaatiojohtamisen toimintatavoilla

Lisätiedot

Kierrolla kärkeen. Suomen tiekartta kiertotalouteen Kari Herlevi, Sitra Jätehuoltopäivät

Kierrolla kärkeen. Suomen tiekartta kiertotalouteen Kari Herlevi, Sitra Jätehuoltopäivät Kierrolla kärkeen Suomen tiekartta kiertotalouteen Kari Herlevi, Sitra Jätehuoltopäivät 4.10.2016 Maailmanlaajuisesti uniikki tiekartta Hallitus: Suomesta kiertotalouden globaali kärkimaa 3 miljardin euron

Lisätiedot

Forest Big Data Visio tulevaisuuden metsätiedosta

Forest Big Data Visio tulevaisuuden metsätiedosta Forest Big Data Visio tulevaisuuden metsätiedosta Pekka T. Rajala, Ex-Kehitysjohtaja, Stora Enso Metsä Maaseudun hyvä tulevaisuus -seminaari Keski-Pohjanmaan kansanopisto, Kälviä, Tehokas puuhuolto 2025

Lisätiedot

Eeran emergenssimalli: Verkostomalli ja yhteistyöalusta suomalaisten cleantech-yritysten kansainvälistymiselle

Eeran emergenssimalli: Verkostomalli ja yhteistyöalusta suomalaisten cleantech-yritysten kansainvälistymiselle Eeran emergenssimalli: Verkostomalli ja yhteistyöalusta suomalaisten cleantech-yritysten kansainvälistymiselle 2013 Eera kehittää alustaa suomalaisen cleantech-osaamisen verkostoimiseksi ja viemiseksi

Lisätiedot

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto Suomi nousuun Aineeton tuotanto Maailman talous on muutoksessa. Digitalisoituminen vie suomalaiset yritykset globaalin kilpailun piiriin. Suomen on pärjättävä tässä kilpailussa, jotta hyvinvointimme on

Lisätiedot

Markku Lindqvist D-tulostuksen seminaari

Markku Lindqvist D-tulostuksen seminaari Markku Lindqvist 040 190 2554 markku.lindqvist@cursor.fi 3D-tulostuksen seminaari 13.1.2016 2 Uusi itsenäisesti toimiva ja taloudellisesti kannattava 3D-palvelujen tuotanto- ja yritysympäristö Vastaa 3D-alan

Lisätiedot

Painopiste 1: Huipputason koulutuksen ja osaamisen vahvistaminen

Painopiste 1: Huipputason koulutuksen ja osaamisen vahvistaminen 1 METROPOLI VISIO Pääkaupunkiseutu on kehittyvä tieteen, taiteen, luovuuden ja oppimiskyvyn sekä hyvien palvelujen voimaan perustuva maailmanluokan liiketoiminta- ja innovaatiokeskus, jonka menestys koituu

Lisätiedot

Kilpailu ja teknologia tuottavuuden kulmakivet infrarakentamisessa? Eero Karjaluoto Pääjohtaja Tiehallinto

Kilpailu ja teknologia tuottavuuden kulmakivet infrarakentamisessa? Eero Karjaluoto Pääjohtaja Tiehallinto Kilpailu ja teknologia tuottavuuden kulmakivet infrarakentamisessa? Eero Karjaluoto Pääjohtaja Tiehallinto Infra Rakentaminen ja palvelut 2001-2005 Loppuseminaari 2.3.2006 Infra-ohjelma on tukenut alan

Lisätiedot

Korjausrakentamisen tutkimus VTT:ssä -tutkimuksen sijoittuminen VTT:n tutkimusstrategiaan

Korjausrakentamisen tutkimus VTT:ssä -tutkimuksen sijoittuminen VTT:n tutkimusstrategiaan Korjausrakentamisen tutkimus VTT:ssä -tutkimuksen sijoittuminen VTT:n tutkimusstrategiaan Rakennusten ja alueiden uudistaminen ja korjaaminen 19.1.2010 Teknologiajohtaja Eva Häkkä-Rönnholm, VTT 2 VTT Group

Lisätiedot

tiedeyliopisto Monipuoliset, joustavat opintopolut yhteiskehittämisen

tiedeyliopisto Monipuoliset, joustavat opintopolut yhteiskehittämisen TAMPERE3: VISIO 2025 Visiona on synnyttää tamperelaiset korkeakoulut yhdistävä uusi kansainvälisesti vaikuttava tiedeyliopisto, joka luo uutta osaamista ja ennennäkemättömiä mahdollisuuksia monialaisiin

Lisätiedot

Kilpailukykyä ja uutta liiketoimintaa materiaalitehokkuudesta. Markus Terho, Head of Sustainability, Nokia Oyj

Kilpailukykyä ja uutta liiketoimintaa materiaalitehokkuudesta. Markus Terho, Head of Sustainability, Nokia Oyj Kilpailukykyä ja uutta liiketoimintaa materiaalitehokkuudesta Markus Terho, Head of Sustainability, Nokia Oyj 11.4.2013 Teknologiateollisuus on materiaalitehokkuuden edelläkävijä Suomalaisten yritysten

Lisätiedot

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita 19.1.2010 Johanna Kosonen-Karvo Tekes Miltä näyttää asuminen tulevaisuudessa? Käyttäjälähtöisyys ohjaa kaikkea tekemistä

Lisätiedot

Kaupunginvaltuusto

Kaupunginvaltuusto Kaupunginvaltuusto 13.11.2014 108 1 Kemijärvi 2020 Vedenvälkettä ja vihreää kultaa Kemijärven kaupunki on vuonna 2020 Itä-Lapin elinvoimainen palvelu- ja seutukuntakeskus, joka hyödyntää maantieteellistä

Lisätiedot

Suomen Sahat Sidosryhmäpäivä 09. Markkinakatsaus Helsinki

Suomen Sahat Sidosryhmäpäivä 09. Markkinakatsaus Helsinki Suomen Sahat Sidosryhmäpäivä 09 Markkinakatsaus 24.11.2009 Helsinki Sahateollisuus on metsäteollisuuden selkäranka Järeän puun hankinta käynnistää kaiken keskeisen toiminnan metsissämme Saha- ja vaneriteollisuus

Lisätiedot

VTT:n strategian ja toiminnallinen arviointi Johtoryhmän jäsenen kommentteja

VTT:n strategian ja toiminnallinen arviointi Johtoryhmän jäsenen kommentteja VTT:n strategian ja toiminnallinen arviointi Johtoryhmän jäsenen kommentteja Lauri Oksanen Head of Research 27.9.2010 Nämä kommentit ovat henkilökohtaisia eivätkä välttämättä edusta Nokia Siemens Networksin

Lisätiedot

Ammattirakenteen ennakointi osana koulutustarpeen ennakointia

Ammattirakenteen ennakointi osana koulutustarpeen ennakointia Ilpo Hanhijoki 30.3.2012 Ammattirakenteen ennakointi osana koulutustarpeen ennakointia Alueiden ennakointiseminaari Porissa 29. - 30.3.2012 Ammattirakenne Työllisten määrä ammattiryhmittäin tai ammattiryhmien

Lisätiedot

Maailman ensimmäinen uuden sukupolven biotuotetehdas

Maailman ensimmäinen uuden sukupolven biotuotetehdas Maailman ensimmäinen uuden sukupolven biotuotetehdas Lehdistötilaisuus 23.4.2014 1 Sisältö Hanke lyhyesti Markkina-asema vahvistuu edelleen Taloudelliset vaikutukset Investointipäätöksen edellytykset Biotuotetehdas

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020. Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010. Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020. Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010. Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020 Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010 Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies Strategian tausta laajat muutostrendit haastavat toiminnan kehittämiseen

Lisätiedot

Sellutehdas biojalostamona Jukka Kilpeläinen, tutkimus- ja kehitysjohtaja, Stora Enso Oyj 28.11.2007 Biotekniikka kansaa palvelemaan yleisötilaisuus

Sellutehdas biojalostamona Jukka Kilpeläinen, tutkimus- ja kehitysjohtaja, Stora Enso Oyj 28.11.2007 Biotekniikka kansaa palvelemaan yleisötilaisuus Sellutehdas biojalostamona Jukka Kilpeläinen, tutkimus- ja kehitysjohtaja, Stora Enso Oyj 28.11.2007 Biotekniikka kansaa palvelemaan yleisötilaisuus Porthaniassa Sellutehdas biojalostamona Tausta Sellu-

Lisätiedot

Korjausliike kestävään talouteen. Yhden jäte toisen raaka-aine Eeva Lammi, ympäristöhuollon asiantuntija, Lassila & Tikanoja. 1Lassila & Tikanoja Oyj

Korjausliike kestävään talouteen. Yhden jäte toisen raaka-aine Eeva Lammi, ympäristöhuollon asiantuntija, Lassila & Tikanoja. 1Lassila & Tikanoja Oyj Korjausliike kestävään talouteen Yhden jäte toisen raaka-aine Eeva Lammi, ympäristöhuollon asiantuntija, Lassila & Tikanoja 1Lassila & Tikanoja Oyj Lassila & Tikanoja Oyj 2 KIERRÄTYS JA HYÖDYNTÄMINEN:

Lisätiedot

Äänekosken biotuotetehdas

Äänekosken biotuotetehdas Äänekosken biotuotetehdas Metsä Groupin avainluvut 2014 METSÄ GROUP Liikevaihto 5,0 mrd. euroa Henkilöstö 10 500 METSÄLIITTO OSUUSKUNTA Konsernin emoyritys Omistajina 122 000 suomalaista metsänomistajaa

Lisätiedot

Metsäbiotalous 2020 Päättäjien Metsäakatemia Majvik,

Metsäbiotalous 2020 Päättäjien Metsäakatemia Majvik, Metsäbiotalous 2020 Päättäjien Metsäakatemia Majvik, 7.5.2014 Hannu Raitio Projektinjohtaja, Prof. Metsäbiotalous suunnaton mahdollisuus Globaalit toimintaympäristöä muuttavat megatrendit pakottavat meidät

Lisätiedot

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ , PK- YRITYSTOIMINNAN KILPAILUKYKY (EAKR)

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ , PK- YRITYSTOIMINNAN KILPAILUKYKY (EAKR) KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014-2020, PK- YRITYSTOIMINNAN KILPAILUKYKY (EAKR) Tavoitteena luoda yritystoiminnalle paras mahdollinen toimintaympäristö Tuetaan yritysten kasvua, kilpailukykyä ja uusiutumista

Lisätiedot

Developing the Pinus Sylvestris L resource

Developing the Pinus Sylvestris L resource Developing the Pinus Sylvestris L resource Jukka Malinen, Metsäntutkimuslaitos Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Northern Periphery Programme

Lisätiedot

Fiksu kaupunki /2013 Virpi Mikkonen. Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet

Fiksu kaupunki /2013 Virpi Mikkonen. Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet Fiksu kaupunki 2013-2017 8/2013 Virpi Mikkonen Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet Miksi ohjelma? Kaupungistuminen jatkuu globaalisti Kaupungit kasvavat, kutistuvat ja muuttuvat Älykkäiden

Lisätiedot

UAV Memo projekti Tekesin näkökulmasta

UAV Memo projekti Tekesin näkökulmasta UAV Memo projekti Tekesin näkökulmasta Projektin loppuseminaari 18.11.2016 Lapin yliopisto Risto Mäkikyrö Haemme visionäärejä Tekesin strategia Toimintatapa- ja sisältöpainotukset ovat Luonnonvarat ja

Lisätiedot

Kasvua biotalouteen rajapinnoista, esimerkkinä INKA ohjelma

Kasvua biotalouteen rajapinnoista, esimerkkinä INKA ohjelma Kasvua biotalouteen rajapinnoista, esimerkkinä INKA ohjelma Alueellinen maaseutuverkostopäivä: Biotalouden mahdollisuudet Joensuu 22.10.2015 Harri Välimäki Joensuun Tiedepuisto Oy Mikä ihmeen biotalous?

Lisätiedot

Green Growth Sessio - Millaisilla kansainvälistymismalleilla kasvumarkkinoille?

Green Growth Sessio - Millaisilla kansainvälistymismalleilla kasvumarkkinoille? Green Growth Sessio - Millaisilla kansainvälistymismalleilla kasvumarkkinoille? 10.10.01 Tuomo Suortti Ohjelman päällikkö Riina Antikainen Ohjelman koordinaattori 10/11/01 Tilaisuuden teema Kansainvälistymiseen

Lisätiedot